Page 1

ESPOOSSA

2015

LIIKENNE


Kuva: Joni Viitanen Julkaisija:

Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, LiikennesuunnitteluyksikkĂś

Kansikuva: Heidi-Hanna Karhu Takakannen kuva: Finnevikinsilta / Jussi Helimäki Taitto:

Minna Moisio

Liikenne Espoossa 2015 ISBN (pdf) 978-951-857-726-6


Sisällys LIIKENNETUTKIMUSTA ASIAKASKYSYNTÄÄN ..................... 5 KÄSITTEET JA LYHENTEET ....................................................... 6 MIHIN TULOKSIA TARVITAAN ...................................................8 MATKOJEN KULKUMUOTO- OSUUDET ....................................11 JALANKULKU JA PYÖRÄILY ....................................................15 Viime vuosien trendit ...............................................................................18 Pyöräilijämäärät baanoilla......................................................................22 Talvipyöräilijämäärät ...............................................................................24 Pyöräilyn edistämisohjelman seurannan mittarit ............................26

JOUKKOLIIKENNE...................................................................... 30 Joukkoliikennematkojen kehitys ..........................................................39 Metrolla Matinkylään .............................................................................. 40

AUTOLIIKENNE ........................................................................... 45 Liikenne Espoon itä- ja länsirajoilla ..................................................... 46 Autoliikenteen kehitys............................................................................ 48 Ympäristöpäästöt .................................................................................... 50 Suomenlahdentien avaamisen vaikutukset....................................... 54 Turvesolmun ja Turveradantien avaamisen vaikutukset............... 58 Kehäteiden liikenteen kasvu ................................................................. 60

LIIKENTEEN VAIKUTUKSIA ......................................................67 Liikenneonnettomuudet..........................................................................78 Tyytyväisyys liikennepalveluihin ......................................................... 80 Saavutettavuus .........................................................................................82

TAUSTATIEDOT .......................................................................... 85 Asukas- ja automäärät Espoossa......................................................... 86 Jalankulkija- pyöräilytietojen laskentamenetelmä ......................... 88 Joukkoliikenteen laskentamenetelmät .............................................. 90 Autoliikenteen laskentamenetelmät ....................................................92 Liikenteen vaihtelu .................................................................................. 94 Muutokset liikenneverkossa.................................................................100

LIITTEET ...................................................................................... 105 KUVA, LIITE JA TAULUKKOHAKEMISTO ............................. 134

Liikenne Espoossa 2015

3


Liikennetutkimusta asiakaskysyntään Luettavanasi olevassa raportissa tarkastellaan Espoon nykyisiä liikenneoloja. Jalankulkija-, pyöräilijä-, joukko- ja autoliikenteen nykyiset liikennemäärät sekä niiden kehityksen tutkimus on raportin taustalla olevan tutkimuksen pääaineisto. Raportissa on lisäksi esitetty liikenteen tunnuslukuja ja tietoja, joille on yksittäisiä kohderyhmiä laajempaa kysyntää. Tämän raportin lisäksi julkaistiin painettu Espoon liikennekatsaus. Liikennekatsaus on liikenneraporttia tiiviimpi ja keskittyy erityisesti liikennetiedon kysytyimpien tietoihin ja ajankohtaisiin teemoihin. Tässä raportissa tutkimusmenetelmät ja tutkimustietoihin vaikuttavat taustatiedot on esitetty liikennekatsausta tarkemmin. Parhaillaan lukemasi Espoon liikenneraportti julkaistaan vain sähköisessä muodossa ja sähköiseen ulkoasuun pääsimme panostamaan raportissa ensimmäistä kertaa. Espoossa on tehty liikennetutkimusta 1960-luvulta lähtien. Kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat

Espoossa vahvasti nousussa. Autoliikenteen tutkimuksilla on perinteisesti ollut suurin painoarvo Espoon liikennetutkimuksissa maankäytön suunnittelun ja liikenteen ympäristökysymysten kohdistamista tarpeista johtuen. Uuden, tiivistyvän kaupunkirakenteen vaatimukset ovat kasvattaneet myös autoliikenteen pysäköintitutkimusten painoarvoa ja määrää. Käynnissä olevan liikennetiedon kehittämisprojektin myötä rationalisoidaan tutkimusprosessia asiakastarpeista tulostuotantoon. Tässä yhteydessä syksyllä 2015 kartoitettiin liikennetiedon asiakastarpeita haastattelujen ja kyselyn avulla. Tuloksia on jo hyödynnetty Espoon liikennekatsauksen 2015 ja Liikenne Espoossa 2016 raportin tuotannossa. Raportti on laadittu Espoon liikennesuunnitteluyksikössä liikennetietotiimissä. Työssä ovat lisäksi auttaneet useat asiantuntijat Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta, kaupunkitekniikan keskuksesta, Destia Oy:stä sekä HSL:stä Espoo 12.4.2016 Heini Peltonen, Liikenneinsinööri

Liikennetietotiimi Kuva: Heidi-Hanna Karhu Liikenne Espoossa 2015

5


Käsitteet ja lyhenteet

Autoliikenne Autoliikennesuorite Biopolttoaine

CO2-ekv

Hiilidioksidiekvivalentti; kasvihuonekaasujen määrä, jonka laskemista varten CO2-päästöt on laskettu mukaan sellaisenaan, mutta CH4 - ja N2O päästöjen määrät on kerrottu ekvivalenttikertoimilla (25 ja 298)

DSL10

Silmukkalaskin

DOC

Dieselajoneuvoissa käytettävä hapetuskatalysaattori

DPF

Dieselajoneuvoissa käytettävä hiukkassuodatin

Espoo tarina

Espoon strategia vuosille 2013 - 2017

Euro 6

Uusin ajoneuvojen lähipäästöjä säätelevä normi Mobiilitiedonsiirto verkko - osoitetta käyttäen ja veloitus palvelupohjainen Mobiilitiedonsiirto, jossa puhelinnumero muodostaa osoitteen ja veloitus aikaveloituksena esim. datasiirron minuutit Helsingin Seudun Liikenne on kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Intergovermental Panel on Climate Change - Kansainvälinen ilmastopaneeli Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Keskimääräinen vuorokausiliikenne Videokuvan tulkinta hahmontunnistusohjelman avulla

GPRS - datasiirto GSM - datasiirto HSL HSY IPCC KAVL KVL Konenäkö

6

Autoista koostuva liikenne Autoliikenteen suorittama ajokilometrien määrä Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettu fossiilisia polttoaineita korvaava polttoaine.

Liikenne Espoossa 2015


Kuva: Alex Read

KSK LAM LIISA 2014 LIPA Liityntäpysäköintialue LLKA5 Motiva RAKV RKAVL PM10 PM2,5 SCR SITO sKAVL sKVL Trafi TEKE Viacount II VTT

Kaupunkisuunnittelukeskus Liikenteen automaattinen mittausjärjestelmä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kehittämä tieliikenteen päästömalli Liikuntapalvelut Asemien, ja joidenkin bussipysäkkien läheisyydessä oleva pysäköintialue, jossa pysäköintipaikat ovat julkista liikennettä käyttäviä varten ja aikarajoitus vähintään työpäivän pituinen esim. 12h rajoittamaton Mikroaaltolaskin Valtion omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön Rakennusvalvonta Raskaan autoliikenteen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Hengitettävät hiukkaset; hiukkaset, joiden koko on välillä 2,5 - 10 ļ (PM = Particulate Matter) Pienhiukkaset; hiukkaset, joiden koko on pienempi kuin 2,5 ļ m Ajoneuvon pakokaasujen puhdistusjärjestelmä, jossa pakokaasujenjoukkoon sekoitetaan urean ja veden liuosta Sivistystoimi Syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Syksyn keskimääräinen vuorokausiliikenne Liikenteen turvallisuustietoa Tekninen keskus (1.1.2016 lähtien Kaupunkitekniikan keskus) Mikroaaltoliikennelaskin Valtion teknillinen tutkimuskeskus

Liikenne Espoossa 2015

7


Mihin tuloksia tarvitaan

8

Espoossa liikennelaskentojen tuloksilla ja niistä tehtävillä selvityksillä on monia tärkeitä käyttötarpeita. Ne ovat jonain ajankohtana liikenteeseen kohdistuvia hetkellisiä tarpeita tai useita vuosia kestäviä seurantatarpeita. Laskennoilla tuotettavat liikennetiedot palvelevat suunnittelijoita, asiantuntijoita, virkamiehiä, poliittisia päätöksentekijöitä, yrityksiä sekä kuntalaisia.

• maankäytön suunnittelussa kaavoituskohteisiin

Liikennelaskentojen tuloksia käytetään mm:

• liikennemelulaskennoissa

Kuva: Maritta Nevalainen

• joukkoliikenteen seurannassa

• liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa • liikenne-ennusteiden laadinnassa • liikenneturvallisuus tarkasteluissa

• liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä

Liikenne Espoossa 2015


Vaikka liikennetietojen käyttöalueet pysyvät vuodesta toiseen kutakuinkin samoina, pitää tietotuotantoa silti arvioida sisällöllisistä, määrällisistä ja laadullisista näkökulmista uudistuvien rakenteiden, tarpeiden ja teknologia ehdoilla. Selkeitä liikennetietotoimintaan kohdistuvia nykypäivän vaatimuksia ovat: tarveperusteisuus liikennetutkimuksissa, asiakaslähtöisyys, ajantasaisuus ja tutkimusjärjestelmien uudistuminen uusien vaatimusten mukaan. Tämä asettaa lisähaasteita liikennetiedolle mm. tavoitteiden määrittelyissä ja uusien laskentamenetelmien käyttöönotossa.

Espoo tarina asettaa myös strategian mukaisia uusia tarpeita liikennetietojen sisällölle ja tuottamiselle. Tämä näkyy jo kestävien kulkumuotojen seurantatarpeiden kasvuna mm. pyöräilyn edistämistoimien vaikutusten ja joukkoliikenteen käyttömäärien seurannassa. Nouseva trendi ilmenee myös liikenteen ympäristövaikutusten arviointiin soveltuvien liikennetietojen kysyntätarpeessa. Espoon strategian tavoitteet ja yleinen kehitystrendi asettavat myös liikennetietojen tuottamisprosesseille uusia haasteita toiminnan sopeuttamisessa vastaamaan strategiasta synnyttämiin uudistuviin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Heini Peltonen, Risto Tetri

Liikenne Espoossa 2015

9


10


MATKOJEN KULKUMUOTO-OSUUDET

Espoossa tehtyjen matkojen kulkumuoto-osuudet ovat jalankululla 23 %, pyöräilyllä 8 %, joukkoliikenteellä 21 % ja henkilöautolla 48 % syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Vuodesta 2008 vuoteen 2012 joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on pysynyt ennallaan, jalankulun ja pyöräilyn osuus noussut hiukan ja henkilöautoilun osuus laskenut 4 %. HSL:n liikkumistutkimus tehtiin seuraavan kerran vuonna 2014, tulokset on analysoitavissa vasta vuoden 2016 kuluessa. Espoon kaupungin asettaman tavoitteen mukaisesti syksyn arkipäivinä pyörämatkojen kulkumuoto-osuus on 15 % vuonna 2024. Liikenne Espoossa 2015

Kuva: Heidi-Hanna Karhu 11


2012

2007-2008

joukkoliikenne 21 %

joukkoliikenne 21 %

jalankulku 23 %

jalankulku 21 %

henkilöauto 51 %

henkilöauto 48 %

polkupyörä 8%

polkupyörä 7%

Kuva 1. Kulkumuotojen osuus Espoossa tehdyistä matkoista syksyn arkipäivänä (HSL 2008 ja 2012). 2012

joukkoliikenne 34 %

Työmatkat ovat matkan tarkoituksen mukaan suurin yhtenäinen matkaryhmä. Espoossa työmatkojen kulkumuoto-osuudet ovat jalankululla 4 %, pyöräilyllä, 13 %, joukkoliikenteellä 34 % ja henkilöautoilla 50 % syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Suunnittelulla voidaan erityisesti vaikuttaa työmatkojen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen. Espoon asukasmäärä on kasvanut viime aikoina 1–2 % vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasmäärä on kasvanut 15 %. Myös espoolaisten tekemien matkojen määrä on kasvanut asukasmäärän myötä, mutta kasvu on jakautunut eri tavalla eri kulkutavoille.

jalankulku 4% henkilöauto 49 %

polkupyörä 13 %

Kuva 2. Eri kulkumuotojen osuus Espoossa tehdyistä työmatkoista syksyn arkipäivänä (HSL 2012).

Henkilöautomatkojen määrä on kasvanut vain 6 %, kun kestävien kulkutapojen kasvu on ollut selvästi asukasmäärän kasvua suurempi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 22 %, kävely keskusta-alueilla noin 70 % ja keskusten välinen pyöräily noin 71 %. Heini Peltonen

12

Liikenne Espoossa 2015


Kuva: Heidi-Hanna Karhu

200

180

160

140

120

100

80 2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Vuosi 2006 = 100

Jalankulku kaupunkikeskuksissa

Polkupyöräily keskusten välillä

Asukasmäärä 31.12.

Joukkoliikenne

Autoliikenne

Kuva 3. Kulkutapojen kehitys Espoossa v. 2006 – 2015. Liikenne Espoossa 2015

13


JALANKULKU JA PYÖRÄLIIKENNE

Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat 2015. Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat sekä kaupunkikeskuksissa että kaupunkikeskustojen välillä. Keskuksissa pyöräilijämäärät olivat 31 % suuremmat ja kaupunkikeskustojen välisillä reiteillä 19 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kuva: Heidi-Hanna Karhu Liikenne Espoossa 2015

15


Edellisenä vuonna pyöräilijämäärät notkahtivat hiukan edellisestä. Huomattavaa kasvua tapahtui Espoonlahdenranta- Espoonlahdenkatu laskentapaikalla, Kauklahdessa Hansatien– Kauklahdenpuistotien laskentapaikalla, Espoon keskuksessa Siltakatu–Sunantien laskentapaikalla sekä Tapiolassa Länsituulensillalla. Kaupunkikeskustojen välillä merkittävää kasvua pyöräilijämäärissä oli rantaradan viereisellä reitillä Helsingin ja Espoon rajalla. Myös Kehä II:n ylityksessä Möilimäessä sekä Soukanväylä–Kivenlahdentie laskentapaikalla pyöräilijämäärät kasvoivat huomattavasti. Vuoden 2015 pyöräilijämäärät vakiolaskentakohteissa arkivuorokaudessa on esitetty liitteessä 1. Kuva: Heidi-Hanna Karhu

16

Liikenne Espoossa 2015


Jalankulku keskustoissa kasvoi edellisestä vuodesta 2 %. Kasvu ei ollut kuitenkaan tasaista, vaan Leppävaaran Asemaportilla oli jalankulkijamäärissä huomattavaa vähennystä. Tosin Leppävaaran Asemaportin laskentapäivä oli pilvinen ja ukkosti, joka on todennäköisesti vaikuttanut tulokseen vähentävästi. Muuten jalankulun kasvu oli melko tasaista.

Espoossa laskettiin pidempikestoisia pyöräilijälaskentoja (17.2.–25.3.2015 ja 17.4.–27.8.2015) yhteensä yhdeksässä eri kohteessa: Merituulentie, Pohjantien ylikulku, Laajalahti, Länsiväylä, Kalevalantien alikulku, Martinsillantie, Kirkkojärventie, Vihdintie ja Pitkäjärventie. Pyöräilijämäärien vuorokausiliikennemäärät sekä kolmen vilkkaimman viikon keskiarvon pyöräilijämäärät on esitetty liitteessä 2. Heini Peltonen

Liikenne Espoossa 2015

17


Pyöräilyn ja jalankulun viime vuosien trendit matkoista. Kymmenessä vuodessa pyöräilijämäärät ovat kasvaneet keskuksissa 51 % ja keskustojenvälisillä reiteillä 71 %. Jalankulku keskuksissa on kasvanut kymmenessä vuodessa 70 %. Pyöräily- ja jalankulkumäärien kehitys on ollut väkiluvun kasvuun suhteutettuna huomattavasti suurempaa seuratuissa laskentapisteissä.

Espoossa on seurattu pitkään pyöräilyn kehittymistä erikseen keskustakohtaisessa ja keskustojen välillä. Keskustojen välillä pyöräily on työmatka-, ja ulkoiluliikennettä kun taas keskuksissa pyöräily on monipuolista keskustatoiminnoista syntyvää liikennettä. Jalankulun kehittymistä on seurattu pitkään keskuksissa, joihin kohdistuu pääosa kävellen tehtävistä

,3870256

1,628078747

200 180 160 140 120

Indeksi

100 80 60 40 20 0 2006

2007

2008

Pyöräily keskuksissa

2009

2010

2011

Pyöräily keskusten välillä

2012

2013

2014

2015

Jalankulku keskuksissa

Kuva 4. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 2006 – 2015. 18

Liikenne Espoossa 2015


Leppävaaran korkeatasoinen Asemaportti on noussut Espoon vilkkaimmaksi kävelyreitiksi, jossa kävelijöitä on viimevuosina ollut noin 10 000 jalankulkijaa vuorokaudessa. Vuonna 2015 Asemaportilla jalankulkijamäärät olivat kuitenkin huomattavasti viimevuosia pienemmät ollen noin 6800 jalankulkijaa vuorokaudessa. Tulevat vuodet näyttävät onko Leppävaaran asemaportilla kyse pysy-

vämmästä jalankulkijamäärien vähenemisestä, vai oliko kyse vain sateisen ja ukkostavan sään aiheuttama notkahdus laskentatuloksessa. Tapiolassa, Matinkylässä ja Espoon keskuksessa löytyvät vilkkaat kävelyraitit, joissa jalankulkijamäärät ovat olleet 4000 jalankulkijaa vuorokaudessa tai hieman yli. Espoon keskuksen sillalla jalankulkijamäärät ovat laskeneet voimakkaasti 2010 luvun alusta.

Jalankulkijaa / vrk 14000 Leppävaara 12000 Espoon keskus 10000 Tapiola 8000

Matinkylä-Olari

6000 Kauklahti

Espoonlahti

4000 2000 0

HansatieKauklahdenpuistotie

2014

KuninkaankartanontieKlippinkitie

Siltakatu

2013

Espoonsilta

Espoonlahdentien alikulku

2012

EspoonlahdenrantaEspoonlahdenkatu

PiispansiltaSuomenlahdentie

2011

Länsiväylä, Piispansilta

Tapiontori

Leppävaarankadun alikulku

LeppävaaranraittiAsemaportti

2010

2015

Kuva 5. Jalankulun kehitys kaupunkikeskuksissa. Liikenne Espoossa 2015

19


Länsiväylä Karhusaaren kohdalla on Espoon vilkkain pyöräilytie, jossa pyöräilijämäärät olivat noin 3000 pyöräilijää vuorokaudessa vuonna 2015. Kehä I Laajalahden kohdalla ja Pohjantien ylikulku ovat myös vilkkaita

pyöräilyväyliä. Vuonna pyöräilijämäärät kasvoivat edellisestä vuodesta Martinsillantiellä, Pohjantien ylikulussa, Merituulentiellä, Kirkkojärventiellä, Länsiväylällä Karhusaaren kohdalla ja Vihdintiellä.

Heini Peltonen

Martinsillantie

Kalevalantien alikulku

Pohjantien ylikulku

Merituulentie

Kirkkojärventie

2006 - 2015

2006 - 2015

2006 - 2015

2006 - 2015

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 - 2015

20

Liikenne Espoossa 2015


Pyörät on pistetty pyörimään.

Länsiväylä Karhusaari

Kehä I Laajalahti

Vihdintie Uusmäki

Gallen-Kallelantie

Pitkäjärventie

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 - 2015

2006 - 2015

2006 - 2015

2006 - 2015

2006 - 2015

Kuva 6. Silmukkapistelaskentojen pyöräilijämäärien kehitys kolmen vilkkaimman viikon keskiarvona. Liikenne Espoossa 2015

21


Pyöräilijämäärät baanoilla Espoolle määriteltiin pyöräilyn laatuverkko Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittelytyössä (HSL 2011). Tämän

jälkeen laatuverkkoa on täsmennetty Espoon tavoiteverkkosuunnittelussa. Pyöräilyn markkinointistrategian 2016–2020 (HSL 2015)

Kuva 7. Tavoitteellinen baanaverkosto.

22

Liikenne Espoossa 2015


mukaan tulevaa laadukasta pyörätieverkostoa kutsutaan baanaverkoksi. Myös Espoon baanat ovat saaneet nimensä Espoon nimistösuunnittelussa. Tavoitteellisella baanaverkolla Espoossa on vuonna 2015 laskettu viidessä eri laskentakohteessa, näistä vakiolaskentakohteita on neljä. Parannetulla Piispansillanbaanan osuudella tai uudella Länsibaananosuudella Suomenlahdentiellä ei ole tehty

vielä laskentoja, joten parannettujen väylien vaikutusta ei ole pystytä seuraamaan. Jatkossa pyrimme lisäämään koneellista laskentaa parannetuille baanoille. Kuusisaarenbaana Helsingin rajalla ja Länsibaana Karhusaaren kohdalla ovat Espoon vilkkaimmat baanat ja myös vilkkaimmat pyöräväylät. Molemmissa kohteissa vuonna 2015 pyöräilijämäärät ovat kuitenkin vähentyneet edellisestä vuodesta. Heini Peltonen

Taulukko 1. Pyöräilijämäärät baanoilla, kehitys (2014–2015). Laskentapaikka

2014

2015

Karhusaarentie

4000

3516

Kehä I - Laajalahti

1526

1277

Kirkkojärventie

697

739

Länsiväylä

2785

3006

Piispansilta

743

1351

Liikenne Espoossa 2015

23


Talvipyöräilijämäärät Talvipyöräilijämäärät ovat olleet vuonna 2015 13–27 % talvilasketuissa kohteissa kesän pyöräilijämääristä. Vilkkaita talvipyöräilyväyliä ovat Länsiväylä Karhusaaren kohdalla sekä Kehä I Laajalahdessa. Talvipyöräilyn osuus on korkeimmillaan työmatkoilla. Heini Peltonen

Kuva 8. Talvipyöräilijöiden määrät ja osuudet kesäaikaan verrattuna silmukkapisteissä vuonna 2015. 24

Liikenne Espoossa 2015


Kuva: Heidi-Hanna Karhu


Pyöräilyn edistämisohjelman seurannan mittarit Espoolle valmistui syksyllä 2013 pyöräilyn edistämisohjelma. Pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpanemiseksi ja seuraamiseksi on perustettu ohjausryhmä edistämisohjelman suosituksen mukaisesti. Edistämistyötä tehdään Espoossa pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän johdolla ja edistämisohjelmassa esitettyjen toimenpidelinjausten mukaisesti. Edistämisohjelman tavoitteena on liittää yhteen eri toimijoiden työ ja lisätä kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden 2015 lopussa ohjelman toimenpiteistä yli puolet (71 %) on tekeillä tai tehty (suurin osa tekeillä). Aloittamatta on 29 %.

Kuva: Heidi-Hanna Karhu

26

Liikenne Espoossa 2015


Tehty Tekeillä Ei aloitettu

Taulukko 2. Pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden tilanne vuoden 2015 lopulla. vastuutaho

nro Toimenpide

muut mukana

toimenpiteen ajoitus

Espoo sitoutuu pyöräilyn edistämisen tavoitteisiin

KSK

Pyöräilytyöryhmä

2

Kaupunginjohtaja nimeää pyöräilytyöryhmän

KSK

muut työryhmän hallintokunnat

3

Pyötäilyn edistämistyö linkitetään nykyisiin ohjelmiin

KSK

Hyvinvoinnin ja terveyden edist. johtoryhmä

4

Lisätään resursseja

KAKE, KSK

-

5

Parannetaan pyöräilyolosuhteiden huomioon ottamista eri kaavatasoilla

KSK

KAKE

6

Tehdään pyöräilyn kilpailukyvyn tarkastelut aluekeskuksittain

KSK

KAKE

7

Lisätään pyöräpysäköintiä kiinteistöissä ja määritellään niiden laatu

KSK, RAKV

-

8

Kehitetään pyöräpysäköinnin olosuhteita olemassa olevassa kiinteistöissä

L AATUREITIT

9

Suunnitellaan ja toteutetaan laatureittejä

10

Suunnitellaan ja toteutetaan laatureittien opastus

RAKV, tilakesku KSK s KAKE, KSK KAKE, HSL, KSK, LIPA KSK

11

Parannetaan laatureittien kunnossapitoa

KAKE

-

SUJUVAT JA TURVALLISET REITIT

12

Rakennetaan verkon yhteyspuutteita

KAKE

-

13

Parannetaan risteysjärjestelyjen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn erottelua aluekeskuksissa

KAKE

KSK

14

Parannetaan opastusta

KAKE

KSK, LIPA

15

Parannetaan pyöräteiden kunnossapitoa

KAKE

KSK

16

Lisätään työmaakohteiden ohjeistukseen pyöräilyn huomioon ottaminen

KAKE, RAKV

rakentajat, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen

ASEMIEN SAAVUTETTAVUUS

17

Tarkennetaan suunnitelmat ja toteutetaan KAKE, pyöräpysäköintiä ja asemille johtavia yhteyksiä KSK

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI

18

Laaditaan viestintäsuunnitelma

LIPA, KSK

KAKE, Terveyspalvelut, Kaupunkikulttuuri

19

Tuetaan ja ollaan mukana luomassa espoolaista LIPA pyöräilykulttuuria

Nuorisopalvelut, Kaupunkikulttuuri, KSK

20

Kehitetään lasten ja nuorten asennekasvatusta

21

Otetaan käyttöön pyöräilyn seurantamittarit ja KSK, kerätään ja julkaistaan tiedot säännöllisesti KAKE

L IIKENNEJÄRJESTELMÄ

1

SEURANTA

P OLIITTINEN TAHTO JA RESURSSIT

2013

LIPA, SITO

2014

2015

Nuorisopalvelut, HSL Liikuntapalvelut, tilakeskus

Liikenne Espoossa 2015

27


Pyöräilyn edistämisohjelman toteutumista, pyöräilyn olosuhteita ja niiden vaikutuksia on ryhdytty seuramaan säännöllisesti.

Pyöräilijämäärän lisäksi on tärkeää seurata edistystä kokonaisvaltaisesti, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi resurssien ohjaukseen. Heini Peltonen

Taulukko 3. Pyöräilyn seurannan mittarit.

PANOS

Mittari

2014

2015

Olemassa oleva pyöräilyn kehittämisohjelma

KSK lautakunta hyväksynyt. Muille lautakunnille tiedoksi. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt kulkumuototavoitteen 15% vuoteen 2024 (Brysselin sopimus).

KSK lautakunta hyväksynyt. Muille lautakunnille tiedoksi. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt kulkumuototavoitteen 15% vuoteen 2024 (Brysselin sopimus).

Edistämisohjelman toimenpiteiden toteutuminen

Ohjelman toimenpiteistä yli puolet (57 %) Ohjelman toimenpiteistä yli puolet (71 %) on tekeillä tai tehty (suurin osa tekeillä). on tekeillä tai tehty (suurin osa tekeillä). Aloittamatta on 29 %. Aloittamatta on 43 %.

Mittari

Espoon pyörätieverkon pituus on 12 05 km. Verkosta 68 % on jalankulku- ja pyöräteitä. Puistoraitteja on 30 %. Loppuverkko on yhteisiä toriaukioita jalankululle ja pyöräilylle tai luokittelemattomia väyliä.

Laatureittien ja pääreittien määrä ja osuus

Tavoiteverkon laatureittien pituus 61 km. Rakennettu osuus Piisansillanbaana on noin 1,5 km.

Tavoiteverkon laatureittien pituus 61 km. Rakennettu: Piisansillanbaana ja Suomenlahdentie-Kaitaantiellä osana Länsiväylänbaanaa on noin 1,9 km uutta baanaa. Lisäksi on toteutettu osia Olarinbaanasta.

Liityntäpyöräpysäköinnin määrä

1055 pyöräpaikkaa, joiden käyttöaste 66 % (2014).

1091 pyöräpaikkaa, joiden käyttöaste 55 % (2015).

Vuonna 2014 luokkaan I kuului 23 % (287 km) Parhaaseen talvihoitoluokkaan kuuluvien II luokkaa kuului 66 % (806 km). Loput määrä väylistä ovat joko luokittelemattomia tai niitä ei hoideta.

Maankäytön tiiviys

Mittari

28

2015

Espoon pyörätieverkon pituus on 11 95 km. Verkosta 65 % on jalankulku- ja pyöräteitä. Puistoraitteja on 29 %. Loppuverkko on yhteisiä toriaukioita jalankululle ja pyöräilylle tai luokittelemattomia väyliä.

Liikenneverkon pituus ja laatu

TUOTOS

2014

25 % alle 1 km etäisyydellä keskustasta, 75 % kolmen kilometrin etäisyydellä, 91 % viiden kilometrin etäisyydelle.

2014

Liikenne Espoossa 2015

Vuonna 2015 luokkaan I kuului 23 % (296 km) II luokkaa kuului 68 % (850 km). Loput väylistä ovat joko luokittelemattomia tai niitä ei hoideta.

24 % alle 1 km etäisyydellä keskustasta, 75 % kolmen kilometrin etäisyydellä, 91 % viiden kilometrin etäisyydelle.

2015


Mittari Kulkutapaosuus

Pyörämatkojen pituus ja suorite

Liikennemäärät kaduilla

TULOS

Lyhyiden automatkojen määrä

Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet

2014 8 % (HSL 2012, arkisyksy). 3,55 km (HSL 2012, arkisyksy). 182 km/ vuodessa/ asukas (HSL 2012, arkisyksy)

2015 8 % (HSL 2012, arkisyksy), tutkimus noin neljän vuoden välein.

3,55 km (HSL 2012, arkisyksy), tutkimus noin neljän vuoden välein.

Määrät ovat hieman pudonneet vuodesta 2013 Pohjantien ylikulun ja Pitkäjärventien laskentapistettä lukuun ottamatta.

Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat sekä kaupunkikeskuksissa että kaupunkikeskustojen välillä. Keskuksissa pyöräilijämäärät olivat 31 % suuremmat ja kaupunkikeskustojen välisillä reiteillä 19 % suuremmat kuin edellisenä vuonna.

Alle 1 km matkoista 12 %, alle 3 km matkoista 56 % (HSL 2012, arkisyksy).

Alle 1 km matkoista 12 %, alle 3 km matkoista 56 % (HSL 2012, arkisyksy), tutkimus noin neljän vuoden välein.

Kuolleita pyöräilijöitä 1 ja loukkaantuneita pyöräilijäöitä 15 . 0,09 pyöräilyonnettomuutta/ 1000 asukasta. 0,055 kuolleet ja loukkaantuneet pyöräilijät / 100 000 pyöräily-km (HLT 2010).

Kuolleita pyöräilijöitä 2 ja loukkaantuneita pyöräilijöitä 15 kpl. 0,13 pyöräilyonnettomuutta/ 1000 asukasta. 0,055 kuolleet ja loukkaantuneet pyöräilijät / 100 000 pyöräily-km (HLT 2010).

Liikenneturvallisuus: liikkumisen turvalliseksi kokevien määrä

70 % mielestä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on hoidettu hyvin.

Liikenneturvallisuus jalankulkijan kannalta: 77 % hyvin hoidettu, Liikenneturvallisuus pyöräilijän kannalta: 60 % hyvin hoidettu.

Tyytyväisyys talvikunnossapitoon

Jalankulku- ja pyöräteiden kunto (tasaisuus, kuopat, urat) 3,35/5.

Jalankulku- ja pyöräteiden kunto (tasaisuus, kuopat, urat) 3,32/5.

Lumenauraus ja hiekoitus 3,05/5. Liukkaudentorjunta (hiekoitus, suolaus) 3,18/5

Lumenauraus 3,07/5 Liukkaudentorjunta (hiekoitus, suolaus) 3,14/5.

Tyytyväisyys väylien laatutasoon

Tyytyväisyys kuntaan pyöräilykuntana

Liikenneolot jalankulkijan tai pyöräilijän Liikenneolot pyöräilijän kannalta hyvät kannalta 78 % (erittäin tai melko hyvät). 64 % (erittäin tai melko hyvät).

Liikenne Espoossa 2015

29


JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteen kasvu taittui junaliikenteen suosiosta huolimatta vuonna 2015. Kuva: Heidi-Hanna Karhu

30

Liikenne Espoossa 2015


Junaliikenne kasvoi

Bussiliikenteessä laskua

Junaan noustiin 24900 kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna 2015. Se on 1200 kertaa enemmän (+5 %) kuin edellisvuonna. Suurinta kasvu oli Keran (+11%), Tuomarilan (+8%) ja Kauklahden (+6%) asemilla. Mankki sen sijaan menetti suosiotaan (-14%). Tilastoinnissa tapahtui muutos. Ennen arkipäivällä tarkoitettiin maanantain ja torstain välisiä päiviä, kun nyt mukaan tuli perjantaikin. Muutos toi kasvua yhden prosentin vuoden 2014 aineistojen vertailun perusteella. Myös kuukausi vaihtui marraskuusta lokakuuksi. Sen vaikutuksen suuruudesta tai suunnasta ei saatu lähtöaineiston perusteella yksiselitteistä käsitystä.

Bussiin noustiin 128200 kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna 2015. Se on 2500 nousua vähemmän (-2%) kuin edellisvuonna. Metron rakentamiseen liittyen bussiliikenne hidastui ja jouduttiin käyttämään poikkeusreittejä. Rakentamisen aikaiset järjestelyt näkyvät esimerkiksi Niittykummussa Merituulentiellä. Suurimmat muutokset nousijamäärissä havaittiin seuraavilla pysäkeillä:

Kuva: Marko Oikarinen

32

Liikenne Espoossa 2015


Kokonaisuutena pientä laskua * Pohjantie pohjoiseen Heikintorin kohdalla -100 nousua (-12%) * Meriviitantie etelään Vanhan Saunalahdentien kohdalla -180 (-40%) * Espoon asema -110 (-16%) – Kaukojunat eivät enää pysähdy asemalla. * Länsiväylä länteen Tapiolansolmussa +230 nousua (+32%) – Etelä-Espoon linjastoa muokattiin elokuussa 2015 tukeutumaan linjaan 550 ja Länsiväylän yhteyksiin.

Yhteenlaskettuna bussiin ja junaan noustiin 153100 kertaa, mikä on 1270 nousua vähemmän (-1%) vuoden takaiseen verrattuna. Edellisjakson tavoin junaliikenne kasvatti suositaan ja bussiliikenteen vähentyessä. Bussi- ja junaliikennejärjestelmässä ei tapahtunut suuria muutoksia liikennöintisuunnitelman ajovuonna 6/2014–6/2015. Samuel Tuovinen

* Karhusaarentie (Kehä I) pohjoiseen Karhusaarensolmussa +130 nousua (+71%) * Länsiväylä itään Piispansillan kohdalla +160 nousua (+7%) – Kasvanut aiemminkin. * Henttaan puistokatu Henttaanaukion kohdalla – Uuden koulun yhteyteen avattiin uusi pysäkkipari elokuussa 2015.

Liikenne Espoossa 2015

33


KA

ESPOO

.XYD. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon bussipysäkeiltä ja juna-asemilta syksyllä 2015 Punainen = junat; keltainen = bussit Muutos edellisestä syksystä suluissa, junaliikenteen luvut kursivoitu. Nousijamäärät ja nousijamäärien muutos on esitetty niille pysäkeille, joilla on joko vähintään 500 nousijaa tai muutos edelliseen syksyyn on vähintään 100 nousijaa. 34

Liikenne Espoossa 2015


AUNIAINEN

Liikenne Espoossa 2015

35


kpl 120 %

600 100 %

100 %

500

94 %

100 %

86 %

80 %

400 60 %

300

51 %

47 %

60 %

57 %

45 %

40 %

200 100

60 %

17 %

20 % 0%

0%

0%

0 Lommila

Westend

Hanasaari

Mankki

Pyöriä

Kauklahti

Espoo

Tuomarila

Koivuhovi

Kauniainen

Kera

Kilo

Leppävaara

Mäkkylä

Pyöräpaikkoja

Käyttöaste

Kuva 10a. Pyörien liityntäpysäköinti vuonna 2015.

kpl 600 500

120 % 94 % 88 %

88 % 81 %

400

100 % 93 %

99 %

98 %

100 %

76 %

80 % 64 %

300

60 %

200

40 %

100

20 %

0

0%

Mankki

Kauklahti

Espoo

Tuomarila

Autoja

Koivuhovi

Kauniainen

Kera

Kilo

Leppävaara

Mäkkylä

Autopaikkoja

Käyttöaste

Kuva 10b. Autojen liityntäpysäköinti vuonna 2015. 36

Liikenne Espoossa 2015


Pyörien liityntäpysäköinti väheni Pyörien liityntäpaikkojen käyttöaste laski 55 prosenttiin edellisvuoden 67 prosentista. Täysimmät alueet olivat Tuomarila (100%), Mankki (100%) ja Westend (94%). Lisäksi Keran asemalle oli pysäköity 16 pyörää, vaikka varsinaisia pyöräpaikkoja ei siellä ole osoitettu. Vuonna 2015 liityntää varten Espoosta ja Kauniaisista löytyi yhteensä 1140 pyöräpaikkaa, mikä on kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän.

Autojen liityntäpysäköinti lisääntyi Autojen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste kasvoi 85 prosenttiin edellisvuoden 82 prosentista. Eniten nousi Kauniainen, joka hyppäsi edellisvuoden notkahduksesta kymmenen vuoden seurantajakson ennätykseen. Täysimmät alueet olivat Tuomarila (100%), Hanasaari (99%) ja Espoon keskus (98%). Vuonna 2015 liityntää varten Espoossa ja Kauniaisissa osoitettiin yhteensä 1567 autopaikkaa, mikä on prosentin edellisvuotta vähemmän.

Samuel Tuovinen Liikenne Espoossa 2015

37


Taulukko 4. Liityntäpysäköinti Espoon alueella vuosina 2006–2015.

Autot

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

26 371 63 X 127 14 28 293 67 51 0 40

31 377 68 18 145 15 25 294 74 64 0 40

40 299 66 14 174 15 26 291 91 100 0 40

35 308 68 26 169 15 26 302 91 89 0 57

38 296 70 15 151 16 27 311 80 84 0 X

40 344 75 31 176 14 27 311 88 81 0 X

32 349 86 22 173 14 23 307 105 74 0 X

37 422 65 34 205 14 27 312 95 84 0 X

37 435 93 30 123 15 29 323 130 79 1 X

37 383 89 29 238 14 27 307 137 78 0 X

Autopaikkoja

1242

1312

1423

1409

1369

1574

1516

1591

1581

1567

Käytössä

1082

1152

1156

1186

1089

1187

1185

1295

1295

1339

Käyttöaste

87 %

88 %

81 %

84 %

80 %

75 %

78 %

81 %

82 %

85 %

Polkupyörät

Mäkkylä Leppävaara Kilo Kera Kauniainen Koivuhovi Tuomarila Espoo Kauklahti Hanasaari Mankki Westend Yhteensä

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Mäkkylä Leppävaara Kilo Kera Kauniainen Koivuhovi Tuomarila Espoo Kauklahti Mankki Hanasaari Westend Lommila Yhteensä

7 242 40 14 48 18 38 84 49 3 4 9

* 269 * * * * * 43 * * * 18

8 301 52 15 37 30 35 57 78 0 1 14

14 316 30 12 64 27 30 59 98 1 1 7

5 286 49 14 56 25 55 69 75 0 2 8

9 345 47 15 49 21 37 51 62 4 5 16

8 301 46 9 43 23 43 56 70 7 0 17

13 372 38 17 37 29 7 59 72 8 3 23

11 356 48 15 51 33 43 74 73 6 5 35

7 274 42 16 49 33 55 48 68 6 0 34 9

Paikkoja

818

886

1056

1022

1089

1119

1070

1115

1140

Käytössä

556

628

659

644

661

623

678

750

632

Käyttöaste

68 %

71 %

62 %

63 %

61 %

56 %

63 %

67 %

55 %

* = ei havaintoa

X = ei käytössä Havainnot kunkin vuoden syyskuulta

käyttöaste > 100 %

38

Liikenne Espoossa 2015


Joukkoliikennematkojen viime vuosien kehitys

Arkivuorokauden nousuja

Joukkoliikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen ansiosta joukkoliikenteen suosio on kasvanut Espoossa asukasmäärää nopeammin. Espoossa on 2000-luvulla satsattu raideliikenteeseen ja bussilinjastoa on selkeytetty.

Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönotosta vuosina 2002– 2005 aiheutuneen busseista juniin siirtymisen jälkeen junaliikenteen nousijamäärät heilahtelivat suunnilleen samalla tasolla syksyyn 2012 asti. Vuosina 2013– 2015 junaliikenne kasvoi taas 5–8 % vuodessa. Bussimatkojen määrä lisääntyi vuodesta 2010 alkaen saavuttaen huipun vuonna 2013. Sen jälkeen bussien nousijamäärät ovat pienentyneet nyt parina vuonna peräkkäin. Joukkoliikennematkojen määrä kasvoi 28 % vuosien 2005 ja 2015 välillä. Junien nousijamäärät kasvoivat 29 % ja bussien nousijamäärät 28 %.

175 000

350 000

150 000

300 000

125 000

250 000

100 000

200 000

75 000

150 000

50 000

100 000

25 000

50 000

0

0 2006 Juna

2007

2008

2009

2010

Bussi

2011

2012

2013

2014

Arkivuorokauden joukkoliikennematkat

Joukkoliikenne on järjestetty Espoossa viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuvan rakenteen mukaisesti niin, että mahdollisimman monille tarjotaan hyvät joukkoliikenneyhteydet paitsi Helsingin keskustaan myös omaan kaupunkikeskukseen. Lisäksi Kaupunkikeskusten välisiä yhteyksiä on kehitetty ja kehitetään selkeään runkolinjamaiseen suuntaan.

2015

Joukkoliikennematkat Espoossa

Kuva11. Joukkoliikenne Espoossa vuosina 2006 - 2015 Liikenne Espoossa 2015

39


Metrolla Matinkylään

Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu Metro laajenee Ruoholahdesta Matinkylään ja tuo Espooseen kuusi uutta metroasemaa. Niiltä pääsee esteettömästi kaikille Espoon ja Helsingin metroasemille ja eri puolille pääkaupunkiseutua. Metroa liikennöidään viiden minuutin vuorovälillä kahdella linjalla: Matinkylä-Vuosaari ja Tapiola - Mellunmäki. Linjojen yhteisellä osuudella (Tapiola–Itäkeskus) vuoroväli on kaksi ja puoli minuuttia. Liikennöinti

alkaa arkisin ja lauantaisin aamuviideltä ja sunnuntaisin tuntia myöhemmin. Metroliikenne lakkaa iltaisin noin kello 23.30 aikaan. Metron liikennöintiaikojen ulkopuolella Etelä-Espoosta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta ajetaan busseilla yölinjoja Kampin terminaaliin. Länsimetroon ja sen liityntälinjoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.hsl.fi/lansimetro

Kuva: Länsimetro Oy/Satu Linkola 40

Liikenne Espoossa 2015


Etelä-Espoon joukkoliikenteen solmukohtia ovat jatkossa Matinkylä ja Tapiola Metron myötä Etelä-Espoossa ja Kirkkonummella siirrytään liityntälinjastoon. Lähtökohtana on, että bussilinjat, jotka nyt ajavat Länsiväylää pitkin Kamppiin, päätetään Matinkylän tai Tapiolan metroasemille. Haukilahden Olarin ja Suurpellon busseista on mahdollista vaihtaa metroon myös Niittykummussa ja Mankkaan suunnalta Urheilupuistossa. Metroliityntä tuo merkittäviä muutoksia Espoon bussilinjastoon: Espoon sisäisten linjojen reitit ja linjanumerot muuttuvat erityisesti Etelä-Espoossa ja Kauniaisissa. Samalla Espoon ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä palvelevien palvelulinjojen reittejä tarkistetaan ja ne muuttuvat lähilinjoiksi. Myös Lauttasaaren, Lehtisaaren ja Kauniaisten bussilinjat muuttuvat. Kirkkonummelta Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat päätetään Matinkylään.

Matinkylän metrokeskuksen yhteyteen avataan elokuussa 2016 uusi bussiterminaali, jonne liityntälinjoilla pääsee vaihdotta kaikilta Matinkylän liitynnässä olevilta asuin ja työpaikka-alueilta. Tämän lisäksi Matinkylästä on vaihdoton yhteys myös Espoonlahden, Leppävaaran, ja Espoon keskuksen kaupunkikeskuksiin sekä mm. Jorviin, Kauklahteen ja Kirkkonummen keskustaan. Bussiverkkoa on pyritty selkeyttämään niin, että linjasto koostuu aikaisempaa harvemmista, mutta tiheävuoroisista runkoyhteyksistä, jotka palvelevat yhteyksiä metroon ja omaan kaupunkikeskukseen sekä yhteyksiä Espoon kaupunkikeskusten välillä. Muut Etelä-Espoon joukkoliikennematkat edellyttävät aikaisempaa useammin vaihtamista linjalta toiselle. Yleisimpien vaihtopaikkojen pysäkkivarustelussa tämä on otettu lähtökohtaisesti huomioon.

Liikenne Espoossa 2015

41


Taulukko 5. Länsimetron liityntälinjasto 15.8.2016 alkaen. Linjanumero 15.8.2016 alkaen

Vastaa nykyistä linjaa

Reitti

Vuoroväli ruuhkassa min

Vuoroväli päivällä min

Vuoroväli aamu ja ilta min

111

Hyljelahti-Matinkylä-Tapiola-Teekkarikylä

10

15

20-30

112

Matinkylä-Haukilahti-Niittykumpu-Tapiola

10

15

20-30

113

106

Leppävaara-Laajalahti-Tapiola

10

15

20-30

114

110

Leppävaara-Nihtisilta-Mankkaa-Tapiola

10

15

20-30

115

Mankkaa-Lukupuro-Urheilupuisto-Tapiola

30

30

30

118

Kauklahti-Espoon keskus-Suurpelto-Tapiola

20

30

40-60

Suurpelto-Niittykumpu-Tapiola

20

30

40-60

124

Tillinmäki-Espoonlahti-Niittykumpu-Tapiola

15

15

20-30

125

Espoonlahti-Puolarmetsä-Niittykumpu-Tapiola

15

15

20-30

Kuitinmäki-Niittykumpu-Tapiola

15

Friisilä-Matinkylä-Lystimäki-Henttaa

30

30

30

118B

125B 133 134

154

Tuomarila-Suvela-Espoon keskus-Matinkylä

10

30

30

136

156

Tuomarila-Suna-Espoon keskus-Matinkylä

10

30

30

143

Soukansalmi-Kaitaa-Matinkylä

10

15

20-30

145

Suvisaaristo-Soukka-Matinkylä

30

30

60

Kivenlahti-Matinkylä

5

15

20-30

Kivenlahti-Soukka-Kaitaa-Matinkylä

10

15

20-30

146

150

147 157

160

Latokaski-Martinsilta-Matinkylä

10

15

20-30

158

158

Tillinmäki-Nöykkiö-Suomenoja-Matinkylä

10

15

20-30

164

Saunaniemi-Kivenlahti-Matinkylä

15

30

40-60

165

Kauklahti-Kivenlahti-Matinkylä

15

30

40-60

531

Jorvi-Puolarmetsä-Olari-Matinkylä

10

15

20-30

Kuitinmäki-Matinkylä

10

15

20-30

Leppävaara-Nihtisilta-Suurpelto-Olari-Matinkylä

10

15

20-30

533

Järvenperä-Kauniainen-Suurpelto-Matinkylä

15

15

20-30

548

Jupperi-Kauniainen-Mankkaa-Tapiola

10

15

20-30

Jorvi-Kauniainen-Mankkaa-Tapiola

10

15

20-30

Tapiola-Otaniemi-Meilahti-Pasila

5

10

15-30

12

30

20-30

531B 532

549

5

109

551 555

510

Martinlaakso-Leppävaara-Otaniemi-Lauttasaari

116

P12

Tuuliniitty-Tapiolan keskusta-Pohjois-Tapiola

1,5-2 h

117

Tapiolan keskusta-Aarnivalkea-Itäranta

1,5-2 h

119

Tapiola-Niittymaa-Tontunmäki-Niittykumpu

1,5 -2 h

137

Kuitinmäki-Olari-Matinkylä-Tiistilä

1,5-2 h

138 Piispansilta-Nuottalahti-Mattby skola Tässä taulukossa on esitetty ainoastaan Länsimetron asemien liityntää palvelevat bussilinjat. Näiden lisäksi Espoossa liikennöi myös suuri joukko muita sisäisiä ja seutulinjoja

1,5-2 h

42

Liikenne Espoossa 2015


Liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että pyörille

Espoossa rakennetaan Metroliikenteen alkaessa Espoon uusia metroasemia ympäröivä maankäyttö on vielä keskeneräinen. Metron ja liityntälinjojen väliseen vaihtoon uudisrakentaminen vaikuttaa erityisesti Tapiolassa. Siellä bussiliikenne ja liityntälinjojen päätepysäkit ovat poikkeusreitillä vuoden 2018 loppuun asti, jolloin Tapiolan uuden bussiterminaalin ja sen yläpuolelle sijoittuvien liikerakennusten on määrä valmistua.

Metron avautuessa Etelä-Espoon metroasemilla otetaan käyttöön 1000 polkupyörille ja 1140 henkilöautoille varattua liityntäpysäköintipaikkaa.

Metroliikenteen alkaessa myös Otaniemessä, Keilaniemessä ja Niittykummussa rakentaminen haittaa vaihtoja bussista metroon.

Matinkylän metrokeskuksessa kaikki liitynnän auto- ja pyöräpaikat ovat metron avautuessa käytettävissä. Muilla metroasemilla metroliitynnän auto- ja polkupyöräpaikkojen määrä kasvaa vielä, kun asemilla käynnissä olevat rakennushankkeet valmistuvat.

Henkilöautojen liityntäpysäköinti on kaikilla metroasemilla maksullista ja sen käyttö edellyttää matkakortilla maksettua matkaa. Polkupyörien liityntäpaikat ovat runkolukittavia ja suurelta osin säältä suojattuja.

Sinikka Ahtiainen

Taulukko 6. Länsimetron liityntäpysäköinti 15.8.2016 alkaen, alustava tieto toteutuksesta Metroasema Keilaniemi

Liitynnän autopaikkoja *

Otaniemi

Liitynnän pyöräpaikkoja * 80 pp*

Tapiola

370 ap

50-100 pp*

Urheilupuisto

200 ap

320 pp

*

*

570 ap

500 pp

Niittykumpu Matinkylä

Liikenne Espoossa 2015

* Liityntäpaikkoja tulee lisää metroasemaa ympäröivien hankkeiden

43


AUTOLIIKENNE

Autoliikenteen kokonaismäärässä ei muutosta edellisvuoteen. Vuonna 2015 Espoossa autoliikenteen määrä on kiinteiden laskentapaikkojen perusteella pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuotena. Se pysyi samana nyt jo neljättä vuotta peräkkäin. Asukasmäärä on samana aikavälinä kasvanut noin 5 %.

Kuva: Heidi-Hanna Karhu

Liikenne Espoossa 2015

45


Liikenne on kasvanut Espoon itä- ja länsirajalla Vuonna 2015 Espoon kiinteissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 44:ssä, väheni 38:ssa ja pysyi suunnilleen samana 5 pisteessä. Valtion teiden osalta muutos oli 0,9 % ja Espoon katujen osalta -1,8 %. Valtion teillä liikennemäärien muutokset olivat kauttaaltaan pieniä, vain muutaman prosentin luokkaa suuntaan tai toiseen. Espoon teillä ja kaduilla tapahtui vuonna 2015 useita suurehkoja, paikallisia muutoksia. Tapiolantiellä, Merituulentiellä, Kuitinmäentiellä ja Turvesuontiellä liikennemäärät laskivat merkittävästi 10-15 % ja Kalastajantiellä jopa 30%. Mankkaanlaksontiellä kasvu oli suurta, lähes 20 %. Teemakartat vuoden 2015 ajoneuvoliikenteen määristä ja vuosimuutoksesta ovat liitteinä 3-5.

Espoon liikennettä seurataan itäisellä ja läntisellä kuntarajalla, sekä Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Itäinen seurantalinja sivuaa Vantaan ja Helsingin rajoja, sisältäen kymmenen rajan ylittävää väylää. Läntinen linja muodostuu Kirkkonummen ja Vihdin rajoille, sisältäen kuusi rajan ylittävää väylää. Espoon sisäinen seurantalinja kulkee Saunalahden - Malminmetsän - Mankkaan Laajalahden tasoilla ja sisältää viisi seurattavaa liikenneväylää. Liikenteen määrä on kasvanut eniten itäisellä linjalla Vantaan ja Helsingin rajalla kasvun ollessa 2,3 % edellisvuoteen, vastaten noin 7000 auton lisäystä arkipäivänä. Myös länsirajalla liikenne on on kasvanut edellisvuoteen nähden ja on noin 2 %, vastaten vajaan 2000 auton kasvua arkivuorokaudessa. Espoon sisällä poikittaislinjan liikenne on kasvanut vain noin 0,5 % ja noin 600 autoa vuorokaudessa. Seurantalinjat ylittää arkivuorokaudessa aikana runsaat 0,5 miljoonaa autoa. Eniten autoja kulkee itärajan yli (n. 0,3 milj. autoa/ vrk), toiseksi eniten Espoon sisäisellä poikittaislinjalla (n. 0,15 milj. autoa/vrk) ja vähiten länsirajalla (n. 0,09 milj. autoa/vrk). Kuntarajat ylittävä ja sisäinen autoliikenne, sekä vuosimuutos ovat kuvassa 12. Risto Tetri

46

Liikenne Espoossa 2015


Kuva 12. Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne laskentalinjoilla. Liikenne Espoossa 2015

47


Autoliikenteen viime vuosien kehitys 1,5 % vuodessa.. Autoliikenteen A u to l i i ke n te e n u i te n k i n v uoden kasvu pysähtyi ku kuitenkin vuoden 2011 loppupuolella llla ja ja liikennel i i ke n n e määrä vakiintui to toistaiseksi o iss ta is e k si v vuouoden 2011 tasolle. e. A Autoliikenteen u to l i i ke n te e n viimeinen vähenemä emä äo oli li E Espoossa sp o oss a vuonna 2007, jolloin loin vä vähenemistä äh en emis tä eti sseuraae u ra a tapahtui noin - 2 %. H Heti utoll iik ke n ne e taas taas vana vuonna autoliikenne si vu uoden alkoi kasvaa ja palas palasi vuoden vuonn n a 2009. 20 0 9. 2006 tasolle vuonna tett t y Esp poon Kuvassa 13. on esit esitetty Espoon asvu kkymmenen ymmenen autoliikenteen kasvu n aikana a. viimeisen vuoden aikana.

Kymmenen viimeisen vuoden aikana (2006–2015) Espoon autoliikenne on kokonaisuudessaan lievästi kasvanut, sisältäen kuitenkin pieniä vuositason heilahteluja, sekä viimeisten neljän vuoden tasaantumisjakson. Kasvu vuodesta 2006 vuoteen 2015 on ollut noin 10 %, vastaten keskimäärin 1 prosentin vuosikasvua. Ennen vuotta 2012, neljän vuoden ajan (2008–2011) liikenne on kasvanut vuosittain melko tasaisesti

300

vuosi 1977 = 100

250 200 150 100 50 0 77

81

85

89

93

97

01

05

9 09

13 13

Kuva 13. Autoliikennemäärien ikkeenn nnem em mää ääri r en vvuosikasvu. ri uuo osiika k svvuu.. 48

Liikenne Espoossa 2015


Kuva: Heidi-Hanna Karhu


Autoliikennesuorite ei juuri kasvanut, joten ympäristöpäästöjen kannalta suotuisa kehitys jatkuu Autoliikennesuorite on autoliikenteen ajettujen kilometrien yhteismäärä jonain aikana, esimerkiksi vuorokaudessa, kuukaudessa tai vuodessa. Suorite kuvaa automääriä paremmin liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, sillä suoritekilometrit ja autojen ominaiskulutus pääosin määräävät liikenteessä ympäristöpäästöiksi palava polttoaineen määrän. Käytännössä

autojen polttomoottoreissa syntyvä hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut ovat määrältään suoraan verrannollisia suoritteeseen. Vuonna 2015 oli liikennesuorite Espoossa 1 574 miljoonaa autokilometriä. Se kasvoi vuodesta 2014 noin 0,3 prosenttia, absoluuttisen kasvun ollessa noin 6 miljoonaa autokilometriä vuoden aikana.

Kuva: Tuire Ruokosuo 50

Liikenne Espoossa 2015


Autoliikennesuorite Espoossa 2015

2015

Moottoritiet Kehätiet Muut pääväylät Alueelliset kokoojakadut Paikalliset kokoojakadut Muut kadut Yhteensä %

2015

Moottoritiet Kehätiet Muut pääväylät Alueelliset kokoojakadut Paikalliset kokoojakadut Muut kadut Yhteensä %

2015

Moottoritiet Kehätiet Muut pääväylät Alueelliset kokoojakadut Paikalliset kokoojakadut Muut kadut Yhteensä %

2015

Moottoritiet Kehätiet Muut pääväylät Alueelliset kokoojakadut Paikalliset kokoojakadut Muut kadut Yhteensä %

pituudet (km) Valtio Espoo 35 31 43 29 8 1 146 12

57 131 57 535 780 66

Yksityinen tai muu

5 1 6 250 262 22

Yhteensä

%

35 31 105 160 71 786 1 188 100

3 3 9 14 6 66 100

autoliikennesuorite milj. ajonkm/vrk syksyn KAVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä tai muu 1,73 1,73 1,32 1,32 0,41 0,57 0,03 1,01 0,05 0,68 0,00 0,73 0,01 0,12 0,01 0,14 0,00 0,05 0,01 0,06 3,51 1,42 0,06 4,99 70 28 1 100

autoliikennesuorite milj. ajonkm/vrk vuoden KVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä tai muu 1,49 1,49 1,14 1,14 0,36 0,49 0,03 0,88 0,04 0,59 0,00 0,63 0,01 0,10 0,01 0,12 0,00 0,05 0,01 0,05 3,04 1,23 0,05 4,31 70 28 1 100

autoliikennesuorite milj. ajonkm/vuosi Valtio Espoo Yksityinen tai muu 545 416 130 178 11 15 214 1 2 37 4 0 17 2 1 108 447 18 70 28 1

Muutos 14-15 % 0,0 0,0 0,0 0,2 -7,2 -2,5 -2,1

% 35 26 20 15 3 1 100

Muutos 14-15 % -1,4 2,6 0,6 0,8 -2,4 0,2 0,3

% 35 26 20 15 3 1 100

Muutos 14-15 % -1,4 2,6 0,6 0,8 -2,4 0,2 0,3

Yhteensä

%

545 416 320 230 43 19 1 574 100

35 26 20 15 3 1 100

Muutos 14-15 % -1,4 2,6 0,6 0,8 -2,4 0,2 0,3

Kuva 14. Espoon autoliikennesuorite vuonna 2015. Liikenne Espoossa 2015

51


Moottoriteiden suorite laski noin 1,5 % , mutta kehäteiden suorite puolestaan nousi lähes 3 %. Suorite nousi myös 0,5 – 1,0 % muilla pääväylillä ja alueellisilla kokoojakaduilla, mutta laski lähes 2,5 % paikallisilla kokoojakaduilla. Moottoriteiden, kehäteiden ja muiden pääväylien suorite oli 81 % koko Espoon suoritteesta, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 14 %. Valtion teiden osuus Espoon alueen suoritteessa oli 70 %, vaikka niiden pituus oli ainoastaan 13 % Espoon alueen katujen ja teiden

pituudesta. Vuoden 2015 autoliikennesuorite on esitetty kuvassa 14. Suoritteen kehittyminen viimeisen 10 vuoden aikana ja vastaavan aikavälin autojen ja asukasmäärän kasvu ovat kuvassa 15. Autoliikennesuoritteen vuonna 2011 tapahtunut kasvun taittuminen ja sen jälkeisten vuosien nollakasvu edustavat suotuisaa kehitystä liikenteen ympäristöpäästöjen osalta Espoossa, sekä lisäksi globaalisti vaikuttavien päästöjen osalta myös valtakunnallisesti ja sitä laajemmin. Risto Tetrii

3 000 000

300 000

asukkaita

2 500 000

2 000 000

200 000

autoliikennesuorite 1 500 000

150 000

autot [ kpl]

autoja rekisterissä autoja liikennekäytössä

100 000

1 000 000

1000 autokm /vuosi

asukkaat [ hlö]

250 000

500 000

50 000

0

0

06

07

08

09

10

11

12

13

14

15

Kuva 15. Suoritteen, auto- ja asukasmäärän kasvu vuosina 2006 – 2015. 52

Liikenne Espoossa 2015


Kuva: Maritta Nevalainen


Suomenlahdentien avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle Suomenlah Suomenlahdentie h d e ntie e on Matinkylästä ä Finnooseen F inno o o s e e n johtava j oh htava a pääkatuyhp ä ä katu y h tteys. eyss . Se S e on o n Länsiväylälle L ä n siväy lä ll e rinnakr i n n a kkainen k a i n e n Etelä-Espoon Ete lä ä -E E sp o o n alueelta, a l u e e lta , erierittyisesti y isess ti M Matinkylästä, atin nk yläs tä , F Finnoosta inno osta jja a Ka Kaitaalta, a itaa a lta , lähtöisin l ä h tö i s i n o olevaa l eva a tai tai näille n äii ll e a alueille lueille ssaapuvaa a a p u va a lliikennettä i i ke n n et tä palveleva p a lve l eva yhteys. y hteys . LänLänssimetron i m e tro n a avautuessa va u tu e s s a 115.8.2016 5 . 8 .2 20 1 6 Suomenlahdentie S u o m e n la h d e nti e ttulee u l e e olemaan olemaan ttärkeä ä r ke ä Länsimetron L ä n si m etro n liityntäliikenl i i t y n t ä l i i ke n nettä n et tä Finnoon, F i n n o o n , Kaitaan Ka ita a n ja ja Soukan S o u ka n alueilta a lueilta M Matinkylän a ti n k y l ä n m metroasee tro a s e malle m alle v välittävä ä l i t t ävä k katuyhteys. a t u y h te y s .

Suomenlahdentien itäisin osa kauppakeskus Ison Omenan välittömässä läheisyydessä katkaistiin liikenteeltä Matinkylän metroaseman työmaan käynnistyttyä. Katkaistu osa tullaan myöhemmin palauttamaan liikennekäyttöön jonkin verran alkuperäistä sijaintiaan etelämpänä. Katkaisun jälkeen jäi käyttöön Suomenlahdentien osuus Tiistiläntien ja Kalastajantien välillä. Kokonaan uusi osuus Suomenlahdentietä Kalastajanmäestä Finnooseen

Kuva: Hannu Vallas

54

Liikenne Espoossa 2015


rakennettiin vuosien 2013–2015 aikana ja otettiin käyttöön syksyllä 2015. Osana uutta Suomenlahdentietä on Finnoonlaakson kosteikkoalueen ylittävä 365 metriä pitkä Finnevikinsilta. Suomenlahdentie välittää bussi-, auto- ja polkupyörä- ja jalankulkuyhteyksiä Matinkylän metroasemalle. Suomenlahdentietä pitkin kulkee myös pyöräilyn laatureitti. Helmikuussa 2015, ennen Suomenlahdentien uuden osuuden valmistumista, avattiin liikenteelle Kaitaantien jatke välillä

Hannuksentie - Hylkeenpyytäjäntie. Suomenlahdentien uusi osuus yhdessä Kaitaantien uuden osuuden kanssa täydentää merkittävästi Etelä-Espoon itä-länsisuuntaista katuverkkoa. Kaitaantien uuden osuuden varrelle on tulossa Djupsundsbäckenin asemakaavan vahvistumisen myötä merkittävä määrä uutta urbaania asumista sekä uusi Hyljemäen koulu, minkä seurauksena alueen liikennemäärät sekä Kaitaantien ja Suomenlahdentien kuormitus tulevat lisääntymään.

Liikenne Espoossa 2015

55


Matinkylän metroaseman sekä sen yläpuolelle rakentuvan kauppakeskus Ison Omenan laajennusosan työt ovat parhaillaan käynnissä. Metroaseman sekä kauppakeskuslaajennuksen valmistumisen myötä Matinkylän metroaseman ympärille muodostuu tärkeä liikenteen solmukohta. Suomenlahdentien uuden osuuden ansiosta erityisesti Finnoonsillan, Kuitinmäentien ja Kalastajantien kuormitus vähenevät, koska Finnoon, Hannuksen ja Kaitaan asukkaat pääsevät autolla Matinkylän metrokeskukseen Suomenlahdentietä pitkin, kun aikaisemmin he joutuivat kiertämään reittiä Finnoonsilta - Kuitinmäentie - Kalastajantie - Suomenlahdentie tai vaihtoehtoisesti Finnoonsilta - Kuitinmäentie - Piispansilta. Vaikka Piispansillan käyttö Finnoon ja Matinkylän välisiin matkoihin vähenee, Piispansillan autoliikennettä kokonaisuudessaan lisää Matinkylän metrokeskuksen rakentuminen, koska metrokeskus houkuttelee todennäköisesti uutta liikennettä varsinkin Olarin ja Keski-Espoon suunnilta. Länsiväylältä Helsingin suuntaan johtaville kaistoille ei ole autoliikenteelle rakennettu Piispansillalle johtavaa ramppia, mikä puolestaan vaikeuttaa Länsiväylän käyttämistä EteläEspoon ja Matinkylän keskustan välisiin matkoihin. Länsiväylän kautta Finnoosta Matinkylän keskustaan on mahdollista kulkea 56

pitkähköä reittiä Finnoonsilta Länsiväylä - Gräsanlaakso - Nelikkotie, mutta ruuhka-aikoina liikenne etenee varsinkin Gräsanlaaksossa ja Nelikkotiellä ajoittain hitaasti. On mahdollista, että Suomenlahdentien ja Kaitaantien uudet osuudet alkavat houkutella autoliikennettä Finnoon ja Kaitaan ohella myös Soukan, Laurinlahden ja Suvisaariston alueilta. Tuolloin erityiseksi haasteeksi muodostuu Hannuksen ja Soukan välillä kulkevan Kaitaantien aiemmin rakennetun osuuden välityskyky ja laatutaso. Suomenlahdentietä aletaan käyttää Länsiväylän sijasta Etelä-Espoosta itään päin suuntautuvilla matkoilla erityisesti siinä tapauksessa, jos Länsiväylä Espoonlahden ja Matinkylän välillä ruuhkautuu. Finnoonsillan jatke Suomenlahdentien ja Kaitaantien jatkeiden liittymäkohtaan on parhaillaan rakenteilla. Finnoonsillan jatkeen rakentumisen myötä Länsiväylältä, Kuitinmäentieltä, Finnoontieltä tai Martinsillantieltä Hannukseen ja Hyljelahteen pääsee autolla aiempaa suorempaa reittiä, jolloin liikennemäärät tulevat vähenemään erityisesti Rusthollarinkadulla, Hyljeluodontiellä ja Hannuksentiellä. Rusthollarinkadun liikennemäärä väheni jo Suomenlahdentien ja Kaitaantien jatkeiden rakentamisen seurauksena.

Liikenne Espoossa 2015


Kuva 16. Suomelahdentien avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle.

Välittömästi Suomenlahdentien käyttöönoton jälkeen liikenne vähentyi erityisesti Kalastajantiellä, Rusthollarinkadulla sekä Kuitinmäentiellä. Erityisesti näyttäisi siltä, että Suur-Espoonlahden ja Matinkylän välisillä matkoilla kiertotiestä Hannuksentie - Finnoonsilta - Kuitinmäentie Kalastajantie on luovuttu ja sen sijasta ajetaan Kaitaantien ja Suomenlahdentien kautta. Sen sijaan liikenteen vähentyminen Rusthol-

larinkadulla ei täysin selittyne uusien katuosuuksien avaamisen vaikutuksilla. Suomenlahdentien jatkeen liikenteelle avaamista edeltävä tutkimusjakso ajoittui Rusthollarinkadulla nimittäin toukokuulle ja kyseisen katuosuuden avaamisen jälkeinen tutkimusjakso puolestaan syyskuulle. Rusthollarinkadun varrella sijaitsee mm. puutarhanhoitoon ja rakentamiseen keskittyviä liikkeitä, joiden sesonki ajoittunee kevääseen ja alkukesään. Anne Liukkonen

Liikenne Espoossa 2015

57


Turvesolmun ja turveradantien avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle Turveradantie ja turvesolmu valmistuivat lokakuussa 2015. Turveradantie on kehäteiden suuntainen katuyhteys Pohjois-Tapiolasta Turunväylälle Helsingin suuntaan sekä Turunväylän yli. Turveradantiehen liittyvä Turvesolmu yhdistää Turveradantien Turunväylään. Turveradantie nopeuttaa erityisesti automatkoja Vanhalta Mankkaalta Leppävaaraan ja Turunväylää pitkin Helsingin suuntaan. Turveradantielle ei toistaiseksi ole suunniteltu bussiliikenteen reittejä. Turveradantien ympäristössä on paljon rakentumatonta aluetta, jonka kehittyminen lisää Turveradantien liikenteellistä

58

merkitystä tulevaisuudessa. Turveradantie mahdollistaa erityisesti Nuijalan ja Turvesuon alueitten kehittymisen liikeja toimistorakennusten alueena. Turveradantie vähentää liikennettä erityisesti Kehä I:ltä, Kehä II:lta ja Turunväylältä. Niittykummusta ja Mankkaalta sekä laajemmin Etelä-Espoosta Leppävaaraan suuntautuvasta liikenteestä merkittävä osa tulee siirtymään kehäteiltä uudelle Turveradantielle. Osa Sinimäen Helsinkiin suuntautuvasta liikenteestä hakeutunee uudelle reitille ja liittyy jatkossa Turunväylälle Nihtisillan sijasta Turvesolmun kautta.

Liikenne Espoossa 2015


Välittömästi Turveradantien käyttöönoton jälkeen liikenne on vähentynyt merkittävästi erityisesti Turunväylällä Turvesolmusta länteen päin. Liikenne on vähentynyt selvästi myös mm. Kehä II:lla, Mankkaantiellä, Vanhan Mankkaantiellä, Koivuviidantiellä ja Kalevalantiellä. Kehä I:lla liikenne on kauttaaltaan lisääntynyt, mutta Kehä I:n Kalevalantien

ja Turunväylän välisellä osuudella liikenteen lisääntyminen on ollut selvästi maltillisempaa kuin Kehä I:n muilla osuuksilla, mikä viittaa siihen, että moni autoilijoista on valinnut Kehä I:n sijasta Turveradantien. Anne Liukkonen

Kuva 17. Turvesolmun ja Turveradantien avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle. Liikenne Espoossa 2015

59


Kehä I:llä ja III:lla liikennemäärät ovat kasvaneet, mutta kehä II:lla laskeneet Espoon alueella on kolme kehätietä. Kehä III valmistui nykyisellä 46 km pituudellaan vuonna 1968 ja se nimettiin virallisesti Kehä III:ksi vuonna 1972. Kehä III kulkee Kirkkonummen, Espoon, Vantaan ja Helsingin alueiden välillä. Noin kymmenen vuotta Kehä III:n jälkeen, vuonna 1980 valmistui täysimittainen Kehä I. Se on 24 km pitkä väylä, joka kulkee

Espoon, Vantaan ja Helsingin alueiden välillä. Viimeinen Espoon alueelle valmistunut kehätie on vuonna 2000 käyttöönotettu Kehä II. Se on pituudeltaan noin 7 km ja kulkee Espoossa Länsiväylän ja Turuntien välillä. Sen jatkamisesta Espoossa tai kuntarajan yli ei ole päätetty, mutta alustavia suunnitelmia jatkamisesta on olemassa.

Kuva: Hannu Vallas

60

Liikenne Espoossa 2015


Kehä I on Espoon, Vantaan ja Helsingin ruuhkaisin väylä aamuja iltaruuhkien aikaan. Hämeenlinnantien ja Tuusulanväylän välisellä osuudella Kehä I:n liikennemäärä ylittävää jopa 100 000 auton arkivuorokaudessa. Espoolla on Kehä I:llä neljä seurantapistettä.

Espoon seurantakohteissa Kehä I:n liikennemäärät kasvoivat vuonna 2015 edelliseen vuoteen nähden 2 -6 % . Liikennesuoritteen ja laskentapisteiden kokonaistarkastelun perusteella Kehä I:n liikennemäärä Espoon alueella kasvoi kokonaisuudessaan hieman yli 3 %.

Liikenne Espoossa 2015

61


Kasvu oli suurinta Konalassa Helsingin rajan läheisyydessä, sekä Otaniemen kohdalla ollen kummassakin noin 5 %. Kasvu oli puolestaan pienintä Laajalahden kohdalla Leppävaaraan Turunväylän läheisyydelle, ollen vain noin 2 % paikkeilla. Aiemmat suuret liikennemäärämuutokset KI:llä ovat tapahtuneet Mestaritunnelin rakentamisen ja käyttöönoton aikoina. Vuonna 2008 alkanut mestaritunnelin työmaa pudotti Kehä I:n kokonaisliikennettä useilla tuhansilla autoilla vuorokaudessa. Tuolloin Kehä I:n liikenne väheni koko Espoon alueella 3–6 %. Leppävaarassa lasku näkyi lähes 3500 auton ja Helsingin rajalla lähes 4500 auton vuorokausiliikenteen pienentymänä. Työmaan ollessa vielä käynnissä vuosina 2009 -2011 alkoi liikenne vähitellen

palata Kehä I:lle ja jakson loppuvaiheessa se vakiintui työmaata edeltäneelle tasolle. Kun tunneli otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa, kasvoi Kehä I:n liikenne kauttaaltaan, mutta erityisen suurena kasvu näkyi Leppävaarassa, jossa oli noin 15 000 auton kasvu arkivuorokaudessa vuoden 2013 tilastoinnissa. Kehä III kulkee 4 kunnan alueella 46 km:n mittaisen väylänä. Se on tärkeä Vuosaaren satamaan johtavan liikenteen väylä ja ollut pitkään osaltaan tärkeä liikenneväylä Helsinki Vantaan lentoasemalle. Espoon alueelle Kehä II:n ruuhkaisin osa on Juvanmalmin ja Vantaan rajan läheisyydessä olevalla osuudella , jossa liikennemäärä on 50 000l 60 000 autoa arkivuorokaudessa. Espoolla on Kehä III:llä viisi liikenteen seurantapistettä.

Taulukko 7. Kehäteiden liikenteen kehitys. 2006

2005-2006

2007

2006-2007

2008

2007-2008

2009

2008-2009

2010

2009-2010

KAVL

muutos

KAVL

muutos

KAVL

muutos

KAVL

muutos

KAVL

muutos

autoa

%

autoa

%

autoa

%

autoa

%

autoa

%

Kehä I Leppävaara

76 960

0,4

78 405

1,9

75 071

-4,3

74 933

-0,2

76 000

1,4

Kehä I Konala

69 825

2,5

71 223

2,0

66 715

-6,3

71 392

7,0

72 979

2,2

Kehä I Laajalahti

47 190

0,1

47 100

-0,2

45 092

-4,3

45 659

1,3

46 233

1,3

Kehä I Otaniemi

29 137

0,9

29 193

0,2

28 165

-3,5

28 243

0,3

28 440

0,7

Kehä III Bemböle

22 960

1,1

23 141

0,8

23 787

2,8

24 571

3,3

25 538

3,9

Kehä III Järvenperä

43 236

4,2

44 946

4,0

46 126

2,6

44 623

-3,3

45 527

2,0

Kehä III Askisto

49 056

7,0

50 500

2,9

51 000

1,0

47 620

-6,6

49 730

4,4

Kehä III Kirkkonummi

11 324

0,1

11 520

1,7

11 090

-3,7

11 246

1,4

11 593

3,1

Kehä II Olarinluoma

46 998

4,0

48 674

3,6

48 442

-0,5

49 331

1,8

49 233

-0,2

Kehä II Kokinkylä

56 342

1,3

58 929

4,6

59 002

0,1

60 296

2,2

60 547

0,4

Kehä II Karamalmi

15 896

2,0

16 000

0,7

16 190

1,2

14 967

-7,6

16 456

9,9

Mittauspiste

Kehä III Järvenperä

62

Liikenne Espoossa 2015


Vuonna 2015 Kehä III:n liikennemäärät kasvoivat Espoon seurantapisteissä 2 -5 % edelliseen vuoteen nähden. Liikennesuoritteen ja laskentapisteiden kokonaistarkastelun perusteella kasvoi Kehä III:n liikennemäärä kokonaisuudessaan Espoon alueella lähes 5 %. Kaikilla laskentaosuuksilla Gumbölestä itään Vantaan rajalle saakka oli kasvu 5 % luokkaa. Gumbölestä länteen Masalan mittauspisteessä oli kasvu kuitenkin pienempää, ollen noin 2 - 3 %. Kehä III:n suhteellisen suureen liikennemäärän kasvuun vaikuttanee osin se, että Martinlaakson ja Hämeenlinnantien välinen osuus, sekä Jumbon kohdalla ja lentoaseman liittymän kohdalla olleet K III:n työmaat on saatu loppuun muutaman vuoden sisällä.

Myös lehdistö on ollut kiinnostunut Kehä III:n liikennemäärien kasvusta. Vuoden 2014 Vantaan sanomissa oli otsikko: ”Kehä III:n liikenne jumittaa jatkossakin - liikennemäärät kasvaneet jopa kolmanneksella”. Myöhemmin tekstissä oli tarkennus: ”Erityisesti Kehä III:lla liikennemäärät ovat viiden viimeisen vuoden kuluessa kasvaneet jopa kolmanneksella”. Lisäksi tekstissä tarkennettiin, että viiden vuoden korkea kasvu kohdistui Tuupakan kohtaan. Laskentojen mukaan jää kasvu Espoon puolella vastaavana aikana luokkaan 5 - 10 %. Joka tapauksessa lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä liikennemäärät K III.lla ovat kasvaneet, kuitenkin Espoossa vähemmän kuin Vantaalla ja Helsingissä.

2011

2010-2011

2012

2011-2012

2013

2012-2013

2014

2013-2014

2015

2014-2015

KAVL

muutos

KAVL

muutos

KAVL

muutos

KAVL

muutos

KAVL

muutos

autoa

%

autoa

%

autoa

%

autoa

%

autoa

%

Kehä I Leppävaara

79 500

4,6

77 000

-3,1

93 000

20,8

94 400

1,5

96 000

1,7

Kehä I Konala

76 573

4,9

81 157

6,0

82 931

2,2

83 900

1,2

87 753

4,6

Kehä I Laajalahti

49 619

7,3

47 244

-4,8

45 300

-4,1

45 396

0,2

46 186

1,7

Kehä I Otaniemi

29 069

2,2

30 947

6,5

30 506

-1,4

31 089

1,9

32 907

5,8

Kehä III Bemböle

25 588

0,2

25 836

1,0

25 793

-0,2

26 222

1,7

27 576

5,2

Kehä III Järvenperä

45 619

0,2

45 963

0,8

47 187

2,7

47 177

0,0

49 069

4,0

Kehä III Askisto

47 972

-3,5

50 490

5,2

51 302

1,6

51 292

0,0

53 962

5,2

42 692

0,3

44 811

5,0

Mittauspiste

Kehä III Järvenperä

42 562

Kehä III Kirkkonummi

11 327

-2,3

12 305

8,6

12 038

-2,2

12 169

1,1

12 472

2,5

Kehä II Olarinluoma

51 013

3,6

50 495

-1,0

54 049

7,0

54 610

1,0

54 177

-0,8

Kehä II Kokinkylä

62 402

3,1

61 807

-1,0

62 932

1,8

62 767

-0,3

61 730

-1,7

Kehä II Karamalmi

15 755

-4,3

14 704

-6,7

14 960

1,7

14 537

-2,8

14 305

-1,6

Liikenne Espoossa 2015

63


Kehä II:n on Espooseen vuosina 1996 - 2000 rakennettu Länsiväylän ja Turuntien välillä kulkeva kehätien osa. Se kulkee Kauniaistentien ja Rantaradan välillä noin 500 metrin matkalla Hiidenkallion tunnelissa. Vuonna 2000 tapahtuneen avaamisen jälkeen sen liikenne on vuosittain hiljalleen kasvanut ja näyttää tasaantuneen vuoden 2012 -2013 paikkeilla tuolle tasolle. Liikennemäärältään suurin K II:n osuus on Mankkaanlaaksontien ja Turunväylän välillä, jolla osalla arkivuorokauden liikennemäärä ylittää 60 000 autoa. K II:n pohjoisosalla on pienin liikennemäärä ja sillä osalla arkivuorokauden autoliikenne64

määrä jää noin 14 000 autoon. Espoolla on kolme autoliikenteen seurantapistettä K II:lla. Vuonna 2015 oli K II:n autoliikennemäärä Kokinkylän -Taavinkylän kohdalla noin 62 000 autoa arkivuorokaudessa, joka on noin 1 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurpellon kohdalla arkivuorokauden automäärä oli noin 54 000 autoa, ollen 2 % edellisvuotta pienempi. K II:n pohjoisosassa Karamalmin kohdalla oli arkivuorokauden automäärä vain 14 000 ja vähenemä edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Vuoden 2015 vähenemään K II:lla on jos-

Liikenne Espoossa 2015


Kuva: Heidi Hanna Karhu

sain määrin vaikuttanut Merituulentiellä ja Länsiväylällä meneillään olleet työmaat, joiden vaikutusta Suurpellon asukasmäärän kasvu ei ole pystynyt merkittävästi kompensoimaan. Tarkasteltaessa K II:n kymmenen vuoden jaksoa (2006 - 2015), on liikennemäärä kasvanut Mankkaanlaakson tien ja Turunväylän välillä 10 %, sekä Kuitinmäentien ja Mankkaanlaakson tien välillä 15 %. Pohjoisosan liikennemäärä Karamalmin kohdalla on vastaavana kymmenenä vuonna vähentynyt noin 10 %. Kuitinmäentieltä Turunväylälle on K II:n liikenne

kasvanut keskimäärin 1 - 1,5 % vuodessa. Pohjoisosan liikenne on vastaavana aikana vähentynyt noin 1 % vuodessa. Heti K II:n avaamisen jälkeen sen liikenne kasvoi eniten. Vuosien (20012006) kasvoi autoliikennemäärä Kuitinmäentien ja Turunväylän välillä 22 % - 35 %, vastaten 5 7 % keskimääräistä vuosikasvua. Samaan aikaan pohjoisosan liikennemäärä Karamalmilla pysyi suunnilleen muuttumattomana. Taulukossa 7. on esitetty kehäteiden liikennemäärien kehitys Espoon laskentapisteissä vuosina 2006 -2015.

Liikenne Espoossa 2015

Risto Tetri 65


LIIKENTEEN VAIKUTUKSIA

Liikenteen pakokaasuilla on globaaleja ja paikallisia vaikutuksia. Globaalisti vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, CO2 , metaani CH4 ja typpioksiduuli N2O. Paikallisia haittavaikutuksia aiheuttavat hiukkaset, PM ja typen oksidit, NOX . Sen sijaan rikkidioksidi-, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät enää nykyään yleensä aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla.

Kuva: Maritta Nevalainen Liikenne Espoossa 2015

67


Globaalit ympäristövaikutukset Bensiini- tai dieselkäyttöisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutetun polttoaineen määrään. Vuonna 2014 Espoossa kului yhteensä 111 000 tonnia polttoainetta. Liikennesuorite on ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen pienenemisen vuoksi kasvanut nopeammin kuin kulutetun polttoaineen määrä. Polttoaineen kokonaiskulutus on tarkastelujaksolla 1994– 2014 ollut suurin vuonna 2007. Polttoaineitten koostumusta on viime vuosina muutettu lisäämällä biopolttoaineitten osuutta.

Laskennallisesti biopolttoaine ei aiheuta lainkaan kasvihuonepäästöjä, koska biopolttoaineesta syntyneen hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan täysimääräisesti takaisin kasvillisuuteen. Jos biomassa koostuu jätteistä tai tähteistä, sen osuus polttoaineen lämpöarvosta otetaan laskennallisesti huomioon kaksinkertaisena. Vuosina 2014 sekä 2015 bensiinin ja dieselin bio-osuus ennen tuplalaskentaa oli 8,0 % polttoaineen lämpöarvosta.

Tonnia

Mkm

400000

1800

350000

1600 1400

300000

1200

250000

1000 200000 800 150000

600

100000

400

50000

200 0

0 94

95

96

97

98

99

00

CO2-ekv

01

02

03

04

05

06

Polttoneste

07

08

09

10

11

12

13

14

Suorite

Kuva 18. Suorite, polttoaineenkulutus ja kasvihuonekaasut vuosina 1994 – 2014. 68

Liikenne Espoossa 2015


Kasvihuonekaasujen kokonaisvaikutusta kuvataan hiilidioksidiekvivalentilla (CO2-ekv). Metaani on IPCC:n uusimman, vuonna 2006 laaditun arvion mukaan 25 kertaa ja typpioksiduuli 298 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta hiilidioksidi on suuren määränsä vuoksi kasvihuonekaasuista merkittävin. Vuonna 2014 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Espoossa olivat 316 000 tonnia ja kasvihuonekaasupäästöt (CO2-ekv) yhteensä 319 000 tonnia, mikä johtaa päätelmään, että hiilidioksidi aiheutti noin 99 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on esitetty kuvassa 18. Kuvaajien 18–20 lähtötietoina on käytetty VTT:n LIISA 2014 -päästömallin mukaisia kuntakohtaisia päästömääriä (VTT2). Viimeisimmät VTT:n päästötiedot ovat valmistuneet loppuvuodesta 2015 ja ne käsittävät vuodet 2012–2014. Sitä aiempien vuosien päästöjä on mahdollista

arvioida valtakunnanlaajuisten indeksikertoimien avulla. Sähköautojen päästötarkasteluun on näkökulmasta riippuen kaksi eri menetelmää. Tuotantolaitokset, joissa sähköautojen käyttämä energia tuotetaan, kuuluvat EU:ssa päästökaupan piiriin, joten päästövelvoitteiden täyttymistä tarkasteltaessa sähköautot lasketaan liikenteen päästöjen osalta nollapäästöisiksi. Sensijaan eri käyttövoimilla toimivia ajoneuvoja keskenään vertailtaessa käyttökelpoisempi voi olla ”well-to-wheel” -menetelmä, jossa sähköautojen käyttämän sähkön tuotantovaiheen päästöt otetaan huomioon. Täyssähköautoja oli Espoossa loppusyksyn 2015 tilaston mukaan vain 88 kappaletta ja sähköhybridejä 1146 kappaletta (Trafi), joten tarkastelutavan valinnalla ei vielä ole suuressa kuvassa merkitystä päästölaskentojen tuloksiin.

Liikenne Espoossa 2015

69


Paikalliset ympäristövaikutukset Typen oksideja syntyy erityisesti ajettaessa suurilla nopeuksilla ja kiihdytyksissä. Tieliikenteen typenoksidien päästöt olivat vuonna 2014 noin 1 030 tonnia. Typen oksideista haitallisin on typpidioksidi, NO2. Typpidioksidi vaikuttaa erityisesti hengitysteihin. Lisäksi typenoksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia, sekä happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä ja maaperää (HSY2). Typenoksidit ovat myös osateki-

jänä, kun ilmakehän alaosiin muodostuu auringonvalon ja muiden ilmansaasteiden vaikutuksesta otsonia, O3. Hiukkasia syntyy mm. palamisprosessin tuotteina. Ne voidaan kokonsa perusteella jaotella hengitettäviin hiukkasiin, PM10, sekä pienhiukkasiin, PM2,5. Suurin osa hengitettävistä hiukkasista on peräisin katupölystä. Erityisen haitallisia terveydelle ovat

3000

1800 1600

2500 1400 2000

1200 1000

1500 800 1000

600 400

500 200 0

0 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14

Hiukkaset

Nox

Suorite

Kuva 19. Typenoksidien ja hiukkasten päästöt vuosina 1994 – 2014. 70

Liikenne Espoossa 2015


kuitenkin pienhiukkaset, sillä ne pystyvät tunkeutumaan keuhkojen ääriosiin saakka. Hiukkasten pintaan on tarttunut pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Espoon liikenteen hiukkaspäästöt olivat 35 tonnia vuonna 2014. Kuvassa 20 esitetään suoritteen, polttoaineenkulutuksen, typenoksidipäästöjen ja hiukkasten lähteet ajoneuvotyypeittäin vuonna 2014.

100 %

27 57

9 552

3 159

137

90 % 19

3

13 762

55

80 %

23 519

195

9 271

70 % 6 614

2 075

12

60 %

141 5

11

50 %

1 144 40 %

2

1 289

2 69 493

30 % 20 %

378

12

10 % 0% suorite [Mkm]

kulutus [tonnia]

Kuorma-autot perävaunulla

Kuorma-autot ilman perävaunua

NOx [tonnia]

Pakettiautot

Mopot

Moottoripyörät

PM [tonnia]

Linja-autot

Henkilöautot

Kuva 20. Suoritteen, polttoaineenkulutuksen ja lähipäästöjen lähteet vuonna 2014. Liikenne Espoossa 2015

71


Lähipäästöjen määrään voidaan vaikuttaa usealla eri tavalla: käytössä olevaa ajoneuvokantaa uudistamalla, polttoaineen valinnalla sekä kulkutapoihin ja tavarankuljetusratkaisuihin vaikuttamalla. Autoilun aiheuttamia paikallisia ympäristövaikutuksia on pienentänyt erityisesti katalysaattoreiden käyttöönotto bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa 1990-luvun alussa. Dieselkäyttöisten ajoneuvojen osalta vastaava suuri hyppäys kohti lähipäästöttömämpää tekniikkaa tapahtui vuosina 2013–2014, mikä tulee näkymään viiveellä päästöjen määrissä.

Katalysaattori on kemiallinen muunnin, joka kiihdyttää kemiallisia reaktioita tai saa ne tapahtumaan toisenlaisissa olosuhteissa, esimerkiksi matalammassa lämpötilassa. Katalyytti ei kerää itseensä saasteita, kuten suodatin, eikä myöskään kulu itse reaktioiden aikana. Katalysaattorissa hiilimonoksidi (CO) ja palamattomat hiilivedyt (HC) hapetetaan, jolloin samanaikaisesti typen oksidit (NOx) pelkistyvät. Lopputuotteina syntyy typpikaasua (N 2), hiilidioksidia ja vesihöyryä. Typpikaasu ja vesihöyry ovat vaarattomia lopputuotteita. Myös hiilidioksidi on paikallisesti hiili-

Kuva: Maritta Nevalainen

72

Liikenne Espoossa 2015


monoksidia eli häkää huomattavasti haitattomampi. Hapetuspelkistysreaktiot tapahtuvat katalysaattorissa optimaalisesti ainoastaan, jos polttoaineen ja ilman seossuhde on optimaalinen sekä lämpötila on riittävä. Bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa käytössä olevissa kolmitoimisissa katalysaattoreissa polttoaineen ja ilman optimaalinen seossuhde määritetään ajoneuvon lambdaanturista saatavan tiedon perusteella.

Euro-päästöluokituksilla, joista uusin on Euro 6 -normi. Tämänhetkinen Euro 6 -normi on koskenut 1.9.2014 alkaen uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksyntää ja 1.9.2015 alkaen myös niiden ensirekisteröintiä ja myyntiä. Uusissa suorasuihkutteisissa bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa tarvitaan myös hiukkassuodatin, minkä vuoksi 1.9.2017 alkaen Euro 6 -päästörajat koskevat myös bensiinikäyttöisiä autoja. (Motiva.)

Henkilö-, paketti-, linja- ja kuormaautojen lähipäästöjä säädellään

Vuonna 2014 linja-autoliikenteen osuus Espoossa ajetusta liikennesuoritteesta oli vain 1 %, mutta

Liikenne Espoossa 2015

73


osuus hiukkaspäästöistä 7 % ja typenoksidien päästöistä 14 %. Bussien tekniikka on kuitenkin viime vuosina kehittynyt lähipäästöjen osalta erittäin nopeasti. Taulukossa 7 esitetään VTT:n mittaamia kaupunkibussien päästöjä (VTT1) eri vuosina käyttöön tulleiden päästönormien mukaisille ajoneuvoille, jolloin havaitaan, että uusimman

normin mukaisen bussin typenoksidipäästöt ovat noin sadasosa ja hiukkaspäästöt hieman yli kahdeskymmenesosa vuonna 2008 valmistetun bussin vastaaviin päästöihin verrattuna. Uusimmissa dieselajoneuvoissa pakokaasujen jälkikäsittelyyn käytetään hapetuskatalysaattorin

Taulukko 8. Kaupunkibussien päästöt VTT:n mittauksissa.

Normi

74

Voimaantulovuosi

CO

HC

NOx

PM

CO2

CO2-ekv

g/km

g/km

g/km

g/km

g/km

g/km

Diesel Euro I

1992

1,39

0,32

15,59

0,436

1220

1220

Diesel Euro II

1996/1998

1,6

0,21

12,86

0,213

1286

1286

Diesel Euro III

2000

0,85

0,12

8,48

0,209

1213

1213

Diesel EEV

2000

1,08

0,03

6,49

0,068

1166

Diesel Euro IV

2005

2,96

0,1

8,36

0,112

1207

1207

Diesel Euro V

2008

2,96

0,1

7,51

0,089

1207

1207

Diesel Euro VI

2013

0,15

0

0,09

0,005

1098

1098

Päästösuhde Euro VI / Euro I

10,8 %

0,0 %

0,6 %

1,1 %

90 %

90 %

Päästösuhde Euro VI / Euro V

5,1 %

0,0 %

1,2 %

5,6 %

91 %

91 %

Liikenne Espoossa 2015


(DOC), hiukkassuodattimen (DPF) ja SCR-järjestelmän yhdistelmää. Dieselajoneuvojen hapetuskatalysaattori vastaa toiminnaltaan bensiinikäyttöisten ajoneuvojen katalysaattoria. Se hapettaa pakokaasuista mm. hiilimonoksidia ja palamattomia hiilivetyjä, mutta muuntaa myös typpimonoksidia typpidioksidiksi (DieselNet). Typpidioksidi ilmansaasteena on typpimonoksidia vaarallisempaa, mutta uusissa järjestelmissä hiukkassuodatin hyödyntää typpidioksidia hiukkasten tehokkaassa polttamisessa (Wetteri Power). SCR-järjestelmässä kuumien pakokaasujen joukkoon ruiskutetaan vielä urean ja puhdistetun veden liuosta. Urea hajoaa pakokaasujen lämmössä ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi ja ammoniakki reagoi edelleen pakokaasun typenoksidien kanssa pelkistäen niitä typpikaasuksi (N 2) ja vesihöyryksi (Biofuel Express). Biopolttoaineiden hiukkas-, hiilimonoksidi- ja palamattomien hiilivetyjen päästöt ovat perinteistä fossiilista dieselpolttoainetta pienemmät (BioDiesel). Sen sijaan

biopolttoaineen typenoksidipäästöt voivat olla hieman suuremmat kuin fossiilisella polttoaineella. Sekä uusimmalla teknologialla varustetut ajoneuvot että suurin osa vanhemmista henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista sekä busseista voivat käyttää biopolttoaineita fossiilisten polttoaineiden sijasta. Kaupallisesti tarjolla on tällä hetkellä esimerkiksi kaikkiin dieselmoottoreihin sopivaa (”Drop-In”) puuperäistä suomalaista biopolttoainetta, jota saadaan sellunvalmistuksen sivutuotteena. Kyseistä polttoainetta on testattu mm. HSL:n kaupunkibusseissa sekä henkilöautoissa, jolloin henkilöautolla ajetuissa testeissä on kokeiltu myös 100 % biopolttoaineella ajamista, mikä on onnistunut (UPM 1 ja UPM 2). Biopolttoaineiden käyttöä fossiilisten polttoaineiden korvaajina rajoittaa kuitenkin biopolttoaineiden kestävän tuotannon vaatimus; kestävästi tuotettavissa olevan biopolttoaineen määrä on rajallinen. Metsäteollisuudesta peräisin olevien biopolttoaineiden osalta tuo-

Liikenne Espoossa 2015

75


tannon määrälle asettaa haasteita metsäteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttama sivuvirtojen eli biopolttoaineiden raaka-aineiden määrien pieneneminen (LVM). Biopolttoaineiden jakelu toteutetaankin pääsääntöisesti lisäämällä biopolttoainetta fossiilisten polttoaineiden joukkoon.

ja linja-autot eivät aiheuta polttoaineperäisiä lähipäästöjä lainkaan, mutta sähkökäyttöisten ajoneuvojen tuotantoa puolestaan rajoittaa mm. akkuihin tarvittavien harvinaisten maametallien saatavuus (Tekniikka ja talous). Näiden seikkojen vuoksi uusien ajoneuvotekniikoiden ja uusien polttoaineiden käyttöönoton ohella on erittäin

Sähkökäyttöiset henkilö-, paketti-

Kuva: Lauri Eriksson / HSL 76

Liikenne Espoossa 2015


tärkeää pyrkiä siirtämään liikennesuoritetta yksityisautoilusta kestäviin kulkumuotoihin: jalankulkuun, polkupyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen. Myös tavaraliikenteen kuljetusketjujen päästövaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota. Kaikki kumipyörillä kulkevat ajoneuvot käyttövoimasta tai käytetystä polttoaineesta riippumatta

aiheuttavat ilmaan nostattamansa katupölyn vuoksi paikallisia ilmanlaatuhaittoja. Pakokaasuperäisten ilmansaasteiden ja katupölyn koostumus eroaa kuitenkin toisistaan: katupölyhiukkasista suurin osa on karkeaa kokoluokkaa ja vain pieni osa katupölystä kuuluu terveydelle erityisen haitallisten pienhiukkasten kokoluokkaan (HSY 1).

Anne Liukkonen

Lähteet: (BioDiesel) Clean Cities. Internet-sivut. (Biofuel Express) FAQ about AdBlue. Internet-sivut. (DieselNet) Diesel Oxidation Catalyst. Internet-sivut. (HSY1) Katupöly. Internet-sivut. (HSY2) Luontovaikutukset. (HSY3) Pienhiukkaset. (LVM) Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä. Työryhmän loppuraportti. LVM:n julkaisuja 15/2013. Sivut 54–55. (Motiva) Henkilöautojen päästömääräykset. (Trafi) Ajoneuvojen avoin data. (UPM1) UPM:n puupohjaista dieseliä testataan pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä. (UPM2) Puhtaasti UPM BioVernolla. Internet-sivut. (Tekniikka ja talous) Tekniikka ja talous -lehti. Harvinaisten maametallien hinnat kymmenkertaistuneet. (VTT1) Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat. Veikko Karvonen. (VTT2) Lähtötietona LIPASTO Tieliikenne Kuntakohtaiset päästöt. (Wetteri Power) Wetteri Power Trucks.

Liikenne Espoossa 2015

77


Liikenneonnettomuudet Vuonna 2015 Espoon kaupungin alueella tapahtui poliisin saamien tietojen mukaan yhteensä 393 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 4 ja loukkaantui 116 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 12 %. Liikenneonnettomuuksien kokonaismäärä sekä niissä tapahtuneiden henkilövahinkojen määrä on viimevuosina ollut laskussa. Vuoden 2015 poliisin tietoon tulleet onnettomuudet on esitetty liitteessä 6 ennakkotiedoilla, joissa voi olla vähäisiä muutoksia yllä esitettyihin lukuihin. Heini Peltonen

Kuva: Heidi-Hanna Karhu 78

Liikenne Espoossa 2015


Liikenneonnettomuudet 1970-2015 1 200

Onnettomuudet yhteensä

1 000

Henkilövahinkoonnettomuudet

800 600 400 200 0

70 74 78 82 86 90 94 98 02 06 10 14

Liikenneonnettomuuksissa kuolleet 1970-2015 25 20 15 10 5 0 70 74 78 82 86 90 94 98 02 06 10 14 Kuva 21. Liikenneonnettomuuksien sekä niissä kuolleiden määrän kehitys. Liikenne Espoossa 2015

79


Tyytyväisyys liikennepalveluihin Espoolaisten tyytyväisyyttä kunnallisten palveluiden laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnista tutkitaan vuosittain tehtävän Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa -kyselyn avulla. Kysymyksissä kartoitetaan tyytyväisyyttä myös liikenneoloihin, esteettömyyteen,

liikenneturvallisuuteen sekä katujen ja teiden hoitoon. Vuonna 2015 ikäjakauma kyselyssä oli 18–79 vuotta ja vastauksia saatiin 616. Useimmiten parannettavaa nähtiin katujen ja teiden hoidossa, pyöräilijöiden liikenneturvallisuudessa, julkisessa liikenteessä sekä pyöräilijöiden liikenneoloissa.

Kuva: Olli Häkämies 80

Liikenne Espoossa 2015


Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa -kyselyssä on myös selvitetty mihin Espoon kaupungin hoitamissa tai järjestämissä palveluissa tasoa tulisi parantaa. Kymmeneen eniten toivottuihin parannettaviin

palveluihin kuuluu liikenteen osalta katujen ja teiden hoito, julkinen liikenne sekä pyöräilyolot. Puolestaan panostusta voidaan vähentää kuntalaisten mukaan eniten liikenteessä autoilijoiden kannalta.

Heini Peltonen

Liikenneolot jalankulkijan kannalta

5

83

Liikenneolot pyöräilijän kannalta

64

19

Julkinen liikenne

74

Liikenneolot autoilijan kannalta

75

Liikkumisen esteettömyys

9 13

34

58

Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden kannalta

60

Liikenneturvallisuus jalankulkijoiden kannalta

20 80

Katujen ja teiden hoito

1

68 0

10

20

30

29

3 40

50

60

70

80

Kuva 22. Tyytyväisyys liikennepalveluihin. Liikenne Espoossa 2015

81


Saavutettavuus

Matka-aikakartat liitteessä 8 kuvaavat Espoon kaupunkikeskuksien ajallista saavutettavuutta syyskuussa 2015. Matka-aika on laskettu lähimpään kaupunkikeskukseen (Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä tai Tapiola). Kunkin kohteen värisävy kertoo kuinka monta minuuttia paikasta kestää lähimpään kaupunkikeskukseen kävellen, joukkoliikenteellä tai autolla. Matka-aikakartat perustuvat Helsingin yliopiston Geotieteiden ja 82

maantieteen laitoksen MetropAccess- hankkeen aineistoon. Joukkoliikenteen ja autoliikenteen osalta matka-aikatiedot ovat kerätty ruuhka-ajan matka-aikatiedoista ja kuvaavat aamuruuhkaa kello 8–9. Kaikki kaupunkikeskustat ovat saavutettavissa noin 20 minuutissa kilometrin etäisyydeltä kävellen, joiden sisäpuolella Espoolaisista asuu 24 %. Joukkoliikenteellä saavutettavuus laajenee joukkoliikennekäytävillä 20 minuuttiin myös kaupunkikeskustojen välillä.

Liikenne Espoossa 2015


Joukkoliikennevälineillä saavutettavuus on enintään 30 minuuttia vielä 5 kilometrin päässä lähes kaikilla alueilla kaupunkikeskustoista Espoon keskusta lukuun ottamatta. Enintään 5 kilometrin päässä kaupunkikestoista asuu 91 % Espoolaisista. Autolla kaupunkikeskukset ovat saavutettavissa 20 minuutissa pohjoista Espoota lukuun ottamatta. Kävely on autoa nopeampi liikkumismuoto keskustan välittömässä läheisyydessä, sillä autoliikenteen matka-ajoissa on huomioitu myös keskimääräinen kävelyaika

pysäköintipaikalle, matka-aika autolla lähtöpisteestä kohdepisteeseen, keskimääräinen pysäköintipaikan etsimiseen kuluva aika ja kävely pysäköintipaikalta kohteeseen. Liitekarttojen mittakaavasta johtuen kävelyn lyhyemmät matkaajat autoihin verrattuna keskustojen läheisyydessä ei tule kuitenkaan selkeästi esille.

Liikenne Espoossa 2015

Heini Peltonen ja Heini Kekki

83


Kuva: Heidi-Hanna Karhu 84

Liikenne Espoossa 2015


TAUSTATIEDOT


Asukas ja automäärät Espoossa Vuoden 2015 lopussa Espoon asukasmäärä ylitti 270 000 ollen ennakkotietojen mukaan 270 005 asukasta. Asukasmäärän kasvu oli 1,7 % edellisestä vuodesta. Espoossa oli vuoden lopussa liikennerekisterissä 148 299 autoa. Kasvua oli edelliseen vuoteen 2,6 %. Kasvuprosentti oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Liikennekäytössä oli vuoden 2015 lopussa 125 624 autoa, joista 115 446 oli henkilöautoja. Niiden vuosikasvu oli autojen osalta 1,2 % ja henkilöautojen osalta 1,1 %. Automää-

rän kasvu on Espoossa seurannut suunnilleen asukasmäärän kasvua, mutta liikennekäytössä olevien autojen kasvu on ollut sitä pienempää. Niiden vuosikasvu on vuodesta 2007 lähtien ollut pääsääntöisesti pienempi kuin rekisterissä olevien autojen vuosikasvu, poislukien vuosi 2010, jolloin liikennekäyttössä olevien autojen kasvuosuus oli poikkeuksellisen suuri. Espoossa oli vuoden 2015 lopussa 88 sähköautoa ja noin 1100 hybridiautoa. Trafi aloitti liikennekäytössä olevien autojen tilastollisen seurannan vuonna 2006. Pitkä-aikainen

300 000

Asukkaat ja autot

250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 70

Asukkaat

73

76

79

82

85

88

91

94

Kaikki rekisterissä olevat autot

97

00

03

06

09

12

15

Liikennekäytössä olevat autot

Kuva 23. Asukkaat ja autot Espoossa 1970 – 2015 86

Liikenne Espoossa 2015


autojen tiheys väheni 0,4 % ja liikennekäytössä olevien henkilöautojen 0,5 %. Vuoden 2007 jälkeen useampana vuotena liikennekäytössä olevien autojen tiheys 1000 asukasta kohden on myös hieman laskenut. Espoossa automäärän ja autotiheyden kasvutrendi (kuva 24.) noudattaa suunnilleen asukasmäärän kasvutrendiä, mutta liikennekäytössä olevien autojen trendi on selvästi näitä loivempi.

asukas- ja automäärien kehitys Espoossa on kuvassa 23. Autotiheys vuoden 2015 lopussa oli 549 autoa ja henkilöautotiheys 494 h-autoa 1000 asukasta kohden. Liikennekäytössä olevien autojen tiheys vuoden 2015 lopussa oli 465 ja h-autojen 428 autoa 1000 asukasta kohden. Autotiheys nousi 0,9 % ja henkilöautotiheys 0,8 % edellisestä vuodesta. Kasvu oli 0,2 % prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Liikennekäytössä olevien

Risto Tetri

600

500

300

200

100

Autoa / 1000 as

Autoa liikennekäytössä / 1000 as

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

2000

1998

1996

1994

1992

1990

1988

1986

1984

1982

1980

1978

1976

1974

1972

0

1970

autoa / 1000 as.

400

Henkilöautoa liikennekäytössä / 1000 as

Kuva 24. Autotiheys Espoossa 1970 - 2015 Liikenne Espoossa 2015

87


Jalankulkija- ja pyöräilytietojen laskentamenetelmä Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentoja tehtiin käsilaskentoina sekä kiinteillä ja siirrettävillä laskimilla. Käsilaskentoja tehtiin kohteesta riippuen 1–4 henkilön toimesta. Konelaskimina kiinteissä laskentakohteissa (10 kpl) käytettiin DSL10 -silmukkalaskimia. Vaihtuvissa laskentakohteissa (3 kpl) käytettiin Viacount II -mikroaaltolaskimia. Laskennat kohdistettiin keskusten välisille pyöräteille, keskustakohteisiin, rantaraitille ja koulureiteille.

Käsilaskennoissa voidaan kirjata jalankulkijan ja polkupyöräilijän erikoistietoja, kuten lastenvaunut, mahdollinen liikuntavarustus ja kypäränkäyttö. Koulureittikohteissa erotetaan koululaiset muusta liikenteestä. Vakiokohteiksi määritetyt keskustojen väliset kohteet ja keskustapisteet lasketaan vuosittain. Vakiokohteiksi määriteltiin 10 kiinteää konelaskin

Kuva: Heidi-Hanna Karhu

88

Liikenne Espoossa 2015


kohdetta, kaksi Viacount II -mikroaaltolaskin kohdetta sekä 19 käsilaskentakohdetta. Lisäksi laskettiin 14 ajankohtaiskohdetta. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vakiolaskentapisteet on esitetty liitteessä 1. Käsilaskennat tehtiin kahden tunnin laskentoina huhti- ja elokuun välillä, joista pääosa toteutettiin kesäkuussa ennen juhannusta. Havainnot laajennettiin vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin ja

ajankohdan mukaan, laskinten tuloksia hyväksi käyttäen. Laskentakohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulun ja pyöräilyn pääasiallinen matkan tarkoitus: työmatka (A), työmatka ja ulkoilu (B), keskustakohteissa merkittävänä osana ostos- ja asiointiliikenne (C) tai ulkoiluliikenne (U).

Liikenne Espoossa 2015

Heini Peltonen

89


Joukkoliikenteen matkustajaja liityntäpysäköintitietojen laskentamenetelmät HSL keräsi bussiliikenteen pysäkkikohtaiset nousut matkakorttijärjestelmästä. Matkakorttia ei leimata linjalla 550, jonka osalta käytettiin Dilax-laskentalaitteita. Tiedot saatiin marraskuun jokaiselta päivältä. Aineistosta laskettiin arkipäivien nousujen keskiarvo, joka on liikennesuunnittelun näkökulmasta kiinnostavin tieto. Junaliikenteen nousut ja poistumiset toimitti HSL. Tiedot kerättiin junavaunujen ovilla Dilax-laskentalaittein. Tunnusluku ”joukkoliikennematkat Espoossa” on muodostettu lisäämällä Espoon alueella tapahtuneisiin nousuihin seutuliikenteen vastakkaissuuntaiset matkat ja leimaamatta matkustavat 8 %. Luku sisältää myös Kauniaisten joukkoliikennematkat, mutta näiden osuus on vain noin 3 %. Liikennesuunnitteluyksikkö keräsi liityntäpysäköintien auto- ja pyörämäärät käsin laskentana syyskuussa arkipäivänä kello 10–14 välisenä aikana. Samuel Tuovinen

90

Liikenne Espoossa 2015


Kuva: Heidi-Hanna Karhu


Autoliikenteen laskentamenetelmät Espoossa autoliikennelaskennat tehdään väyläverkon kiinteissä pisteissä silmukkalaskentoina ja muuttuvissa pisteissä mikroaaltolaskentoina. Kiinteiden pisteiden (liite 7.) laskennat tehdään DSL-10 silmukkalaskimilla ja tiedonhakuina Liikenneviraston automaattisten mittausasemien (LAM) liikennetiedoista. Espoossa on noin 70 kpl DSL 10-silmukkalaskentapaikkaa ja 20 LAM-järjestelmän laskentapaikkaa. Muuttuvien kohteiden laskennat tehdään siirrettävillä mikroaaltolaskimilla. Espoolla on käytössään tähän tarkoitukseen 4 kpl LLKa 5 laskimia ja 2 kpl Viacount II laskimia. Viacount-laitteissa on Doppler-tutka, joten ne mittaavat automäärien lisäksi suunta- ja nopeustiedot. Espoon VC-laitteissa on mittausdatan automaattinen siirtomahdollisuus sähköpostiin GPRSdatasiirtona, sekä kommunikointi- ja tiedonsiirtomahdollisuus tietokoneen ja laitteen välillä GSM-datasiirtona.

Espoon vuotuiset autolaskennat tehdään aina syksyisin noin 3 kk mittaisina syksyn autolaskentoina (syyskuun alku - marraskuun loppu). Tällöin lasketaan kaikki kiinteät laskentapisteet, sekä kohdennetaan vuosittain muuttuvat laskennat noin sataan tieosakohteeseen. Huhti- toukokuussa tehdään kysyntään perustuvia ja/tai erillistutkimusten laskentoja. Kiinteiden pisteiden laskenta-aika on yksi viikko kohteessa. Näin ollen kiinteistä kohteista saadaan sekä arkipäivien, että viikonlopun liikennemäärät ja tulosten tunnusluvuiksi sekä syksyn keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (sKAVL), että syksyn vuorokausiliikenne (sKVL). Muuttuvien pisteiden laskennat ovat 2 vuorokauden mittaisia, jolloin tuloksesta saadaan suoraan vain keskimääräinen arkivuorokauden tunnusluku syksyltä (sKAVL). Autoliikennelaskentojen referenssiajankohtana on viikko 37, joka on syyskuun puoliväli. Espoossa kaikki autoliikenteen laskentatulokset säilytetään MapInfo-tietokannassa liikennetietojen rekisterissä, jossa on

Kuva: Sarri Kukkonen

92

Liikenne Espoossa 2015


noin 700 tieosan laskentatiedot. Autoliikenteen tulokset tuotetaan Excelkaavioina ja -taulukkoina, sekä MapInfo-karttaesityksinä. Espoo tekee syksyllä ja keväällä liityntäpysäköintialueiden laskennat yhteistyössä HSL:n ja PKS-kuntien kanssa. Laskennat tehdään käsilaskentoina ja Espoon osuus on alueellaan sijaitsevat 12 liityntäpysäköintialuetta. Tuloksia käytetään joukkoliikenteen seurannan ja suunnittelun tarpeisiin. Liityntäpysäköintiä ja tulosten kokonaisuutta koordinoi HSL. Espoossa tehdään tarpeen mukaan P-alueiden ja -laitosten laskentaa. Yleensä laskentojen tarpeina ovat laitosten käyttöaste, vuorokauden käyttöprofiili ja -liikennevirrat. Espoossa on käytössä kolme erilaista P-laskentamenetelmää: • Käsilaskentamenetelmä, jossa lasketaan silmämääräiset havainnot ja kirjataan ne ylös

• Viacount-menetelmä, jolla lasketaan sisään- ulosajavat autot jonain aikavälinä. Kun laskentaan yhdistetään manuaalisesti laskettu alkutilanne, saadaan tuloksina ajan mukaan vaihtuva käyttöaste ja liikennevirrat • Videokameramenetelmä, jossa laaja ja esimerkiksi monikerroksinen P-laitos ajetaan läpi autolla ja samalla videokuvataan reitin varrelta pysäköinti. Videokuva analysoidaan silmämääräisesti toimistolla pysäköintiyksiköiksi. Tulokseksi saadaan pysäköinnin käyttöastetieto. Espoossa pysäköintiasiat ovat olleet viime vuosina voimakkaasti esillä. Tämän takia myös pysäköintitutkimuksia on viime vuosina tehty Espoossa suhteellisen paljon. Näyttää siltä, että uudenlainen videon, mobiilin datasiirron, ja kuvantunnistuksen algoritmien yhdistelmätekniikka (ns. konenäkö) on tulossa P-laitosten hallinnoinnin käyttöön ja edelleen liikennetutkimuksissa P-tutkimusten käyttöön. Risto Tetri

Liikenne Espoossa 2015

93


Liikenteen vaihtelu Talvella pyöräliikenne on kesää hiljaisempaa. Vuonna 2015 talvipyöräilijämäärät ovat olleet 13–27 % talvilasketuissa kohteissa kesän pyöräilijämääristä. Espoossa tehtyjen havaintojen mukaan työmatkapyöräily ei vähene talvikautena kuitenkaan yhtä paljon kuin pyöräily keskuksissa tai ulkoilureiteillä.

Huhtikuun alussa pyöräilijämäärät vilkastuvat talvikuukausiin nähden ja vilkastuminen jatkaa kasvuaan touko- ja kesäkuussa. Lomakautena heinäkuussa pyöräilijämäärät laskivat hiukan kesäkuusta ja olivat toukokuun lukemissa. Elokuu oli kaikista vilkkain pyöräilykuukausi. Espoossa laskettiin pidempikestoi-

Tyyppi A, Kehä I, Laajahti (DSL10) 250

Polkupyöräilijä (kpl)

200

150

100

50

0 1

2

3

4

5

6

7

8

9

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Vuorokauden aika (h)

Tyyppi B, Gallen-Kallelan tie (DSL10) 300

Polkupyöräilijä (kpl)

250

200

150

100

50

0 1

2

3

4

5

6

7

8

9

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Vuorokauden aika (h)

94

Liikenne Espoossa 2015


sia pyöräilijälaskentoja (17.2.– 25.3.2015 ja 17.4.–27.8.2015). Pyöräily vaihtelee vuorokauden aikana laskentapisteen luonteen mukaan. Työmatkaliikenne (Tyyppi A) on voimakkainta aamulla kello 8-9 välillä ja illalla kello 17–18. Sekoittunut työpaikka ja ulkoiluliikenne

(Tyyppi B) on puhtaaseen työpaikkaliikenteeseen verrattuna voimakkaampaa myös iltatunteina. Keskustaliikenteessä (Tyyppi C) näkyy iltapäiväasioinnin huippuliikenne, mutta liikennemäärät pysyvät myös päiväsaikaan korkealla. Ulkoiluliikenne (Tyyppi U) painottuu iltaliikenteeksi.

Tyyppi C, Pohjantien ylikulku (DSL10) 120

Polkupyöräilijä (kpl)

100

80

60

40

20

0 1

2

3

4

5

6

7

8

9

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Vuorokauden aika (h)

Tyyppi U, Toppelund (VC II) 90 80

Polkupyöräilijä (kpl)

70 60 50 40 30 20 10 0 1

2

3

4

5

6

7

8

9

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Vuorokauden aika (h)

Kuva 25. Pyöräilyn päivävaihtelu Liikenne Espoossa 2015

95


Usean vuoden seuranta osoittaa, että Espoossa autoliikenteen vuosirytmi pysyy hyvin vakiona vaihdellen vuosien sisällä samojen aikajaksojen mukaan. Pisin, liikennemäärältään vakiona pysyvä jakso on syksyllä, jolloin vaihtelua ei juurikaan ole ja se sopii siten hyvin autoliikennelaskentojen ajankohdaksi. Jakso käynnistyy syyskuun alussa viikolla 35 ja päättyy marraskuun lopussa viikkoon 47. Autoliikenteen syksyn vertailuajankohtana on viikko 37. Vuonna 2015 Espoossa autoliikennemäärät pysyivät vakaina syyskuun alun ja marraskuun lopun välisen ajan, joten pitkään jatkunut syksyjen trendi säilyi edelleen. Laskentakaudella

liikenteen vaihtelu oli pientä ja enimmilläänkin vain muutaman prosentin luokkaa viikon 37 liikenteestä. Autoliikenteen vuoden 2015 viikottainen vaihtelu on kuvassa 26. Alkuvuonna 2015 oli autoliikenteen määrä tammikuun alusta maaliskuun loppuun noin 90 % syksyn liikennemäärästä. Lisäksi helmikuun viikolla 10 liikennemäärä putosi tästä vielä noin 10 %. Huhtikuussa liikennemäärä alkoi jälleen kasvaa, kunnes se vakiintui lähelle syksyn määrää kesäkuuhun mennessä. Kasvun aikana liikenne vaihteli tyypillisesti 85 % ja 95 % välillä syyskuun liikennemäärästä. Kasvu pysähtyi toukokuun puolessa välis-

Kuva: Heidi-Hanna Karhu 96

Liikenne Espoossa 2015


sä ollen vakaa ja lähellä syksyn tasoa kesäkuun puoliväliin asti. Vilkkaimpana kesälomakautena viikosta 25 viikkoon 34 Espoon liikennemäärät olivat alhaalla. Lasku alkoi juhannusviikolla (viikko 25) ja jatkui määrien ollessa alimmillaan viikoilla 29 - 31, jolloin ne olivat lähes 30 % syksyn liikennemääriä pienemmät. Sen jälkeen liikenne

alkoi taas kasvaa tasaisesti vakiintuen syyskuuhun mennessä syksyn keskimääräiselle tasolle. Joulukuussa 2015 autoliikenne väheni Espoossa jyrkästi ja oli alimmillaan vuoden lopussa viikolla 52, ollen noin 65 % syksyn liikenteestä. Autoliikenteen viikkotasoisen vaihtelun diagrammi vuodelta 2015 on kuvassa 26.

1,2

1,1

viikko 37 = 1,00

viikko / viikko 37

1,0

0,9

0,8

0,7

0,6

0,5

viikko [nro]

vko 37

KAVL

Kuva 26. Autoliikenteen kausivaihtelu Liikenne Espoossa 2015

97


Autoliikenteen tuntivaihtelu Espoossa syksyn arkipäivinä seuraa hyvinkin tarkasti seuraavaa rytmiä. Aamulla kello 06 jälkeen liikennemäärä alkaa voimakkaasti kasva saavuttaen huippunsa noin kello 08 aamulla. Sen jälkeen liikennemäärä alkaa laskea saavuttaen miniminsä aamupäivällä klo 10-11. Tämän jälkeen on noin 4 tuntia kestävä tasainen alhainen keskipäivän jakso. Iltapäivän nousu alkaa tapahtua noin

kello 15, aikaan saavuttaen huippunsa kello 16 -17. Sen jälkeen illan liikenne alkaa tasaisesti laskea ja saavuttaa miniminsä puolen yön maissa, minimin kestäessä aamu kuuteen asti. Autoliikenteen tuntivaihtelu Espoon alueen moottori- ja kehäteiden liikennemääriltään suurimmista laskentapisteistä on esitetty kuvassa 27.

KAVL 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Länsiväylä Hanasaari

Turunväylä Friisinmäki

Kehä I Konala

Kehä II Kokinkylä

23 - 24

22 - 23

21 - 22

20 - 21

19 - 20

18 - 19

17 - 18

16 - 17

15 - 16

14 - 15

13 - 14

12 - 13

11 - 12

10 - 11

09 - 10

08 - 09

07 - 08

06 - 07

05 - 06

04 - 05

03 - 04

02 - 03

01 - 02

00 - 01

0

kellonaika

Kehä III Askisto

Kuva 27. Autoliikenteen tuntivaihtelu (Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I ja Kehä II; Kehä III) 98

Liikenne Espoossa 2015


Joukkoliikenteen käyttö vaihtelee vuosittain niin, että kylminä kuukausina käyttö pääsääntöisesti ylittää selkeästi vuoden keskiarvon. Lomat ja pyöräilyolosuhteiden paraneminen vähentävät joukkoliikenteen käyttöä kesä–elokuussa alle vuoden keskiarvon. Joulu- ja helmikuussa joukkoliikennettä käytetään muita kylmiä kuukausia vähemmän vapaapäivien ja lomien vuoksi. Pää-

siäinen puolestaan vähentää matkustamista joko maalis- tai huhtikuussa. Vuonna 2015 pääsiäinen oli huhtikuussa, mutta sillä ei ollut suurta vaikutusta joukkoliikennematkojen kokonaismäärään. Junaliikenteessä kausivaihtelut ovat pienempiä kuin bussiliikenteessä. Kehäradan käyttöönotto näkyy heinäkuusta alkaen selvänä matkustajamäärien tason nousuna.

Heini Peltonen, Risto Tetri, Samuel Tuovinen

Kuukauden matkustajamäärä / koko vuoden keskiarvo

1,30

1,20 Kehäradan käyttöönotto 1,10

1,00

0,90

0,80

0,70

0,60

0,50 Tammi

Helmi

Maalis

Sisäiset bussimatkat

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Seutubussimatkat

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Lähiliikennejunat (PKS)

Kuva 28. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kuukausivaihtelu vuonna 2015. Liikenne Espoossa 2015

99


Muutokset liikenneverkossa Suomenlahdentien ja Kaitaantien jatkeet avattiin liikenteelle. Osana Suomenlahdentien jatketta on uusi Finnevikinsilta. Uusi katuyhteys mahdollistaa nopean Länsimetron liityntäliikenteen bussilla, autolla, polkupyörällä ja kävellen Matinkylän metroasemalta Finnoon kautta Kaitaalle ja Soukkaan. Finnoonsillan jatke välillä Rusthollarinkatu-Kaitaantie on myös rakenteilla. Finnoonsolmun parantaminen Finnoonsillan, Kuitinmäentien, Finnoontien ja Martinsillantien liittymäkohdassa valmistui. Länsiväylälle Matinkylän ja Espoonlahden välille on rakennettu joukkoliikennekaistat kumpaankin ajosuuntaan. Gräsanlaakson uusi Kehä II:n ja Länsiväylän välistä liikennettä sujuvoittava kiertoliittymä on otettu käyttöön. Gräsanlaakson alueelle rakennettiin s-kaaren muotoon taipuvaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettua siltaa sekä Länsiväylän Gräsanojan kohdalla alittavaa kävely- ja pyörätietä. Turveradantie ja Mankkaanlaaksontie sekä Turvesolmun eritasoliittymä valmistuivat. Turvesolmu liittää Turveradantien Turunväylään. Katukokonaisuus muodostaa uuden poikittaisen yhteyden Pohjois-Tapiolasta ja Mankkaalta Leppävaaraan sekä Turunväylän kautta Helsinkiin. Turveradantielle valmistui myös jalankulun- ja pyöräilyn seutureitti. 100

Autoliikenne Otaniementiellä katkaistiin joulukuussa rakennustöiden vuoksi. Entisen kadun päälle tullaan myöhemmin rakentamaan aukio, joka on joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja jalankulkijoiden käytössä. Henkilöautoilun pääväylänä tulee jatkossa toimimaan Tekniikantie. Merituulentiellä Niittykummun kohdalla sekä Merituulentien ja Haukilahdenkadun liittymäkohdassa oli kadunrakennustöiden aiheuttamia poikkeusjärjestelyjä. Merituulentien alle tullaan rakentamaan uusi jalankulun ja pyöräilyn alikulku Olarinluoma-kadulta metrokeskukseen. Tapiolassa metrokeskuksen kohdalla oli puolestaan käynnissä työmaa, jonka vuoksi Merituulentien itäisin osuus oli katkaistuna liikenteeltä. Merituulentietä tullaan laskemaan, minkä ansiosta Tapiolan keskustasta muodostuu laaja, yhtenäinen kävelykeskusta.

Olarinbaanaan tehtiin parannuksia ja osittain uutta reittiä Olarinluoman ja Tontunmäen alueella. Muut suuremmat jalankulun- ja pyöräilyn uudet väylät tehtiin muiden katuhankkeiden yhteydessä.

Liikenne Espoossa 2015

Anne Liukkonen, Risto Tetri, Heini Peltonen


Kuva 29. Muutokset liikenneverkossa Liikenne Espoossa 2015

101


Kuva: Heidi-Hanna Karhu

Merkittävimmät joukkoliikenteen linjastomuutokset Kaukojunat välillä Helsinki-Turku pysähtyivät 25.10.2015 alkaen Leppävaarassa Espoon keskuksen sijaan. Seudullisesti tärkeä Kehärata otettiin käyttöön 1.7.2015. Espoon lähijunaliikenteessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Espoon sisäiset linjat 2 ja 4 lakkautettiin syysliikenteen alusta 2015. Linjojen palvelu korvautui tihentämällä vuorotarjontaa seutulinjoilla 143, 147 ja 150, joilla pääsee Westendinasemalle, missä voi vaihtaa runkolinjalle 550. 102

Linjan 22 päätepysäkki siirrettiin 10.8.2015 Hämevaarasta Helmipöllönmäen uudelle asuinalueelle. Suurpellon alueen rakentumisen ja Opinmäen uuden koulun myötä linjan 107 reittiä jatkettiin Suurpellossa koulun kohdalle. Samalla linjat 5 ja 543 sekä linjan 109 N-reitti muutettiin kulkemaan koulun ohi Henttaankaaren kautta. Linjat 503, 504 ja 505 lakkautettiin ja korvattiin uudella linjalla 551 Pasila-Meilahti-Westendinasema.

Liikenne Espoossa 2015


Linja 514 Lentoasema-Westendinasema lakkautettiin syysliikenteeseen siirryttäessä. Korvaavia yhteyksiä tarjoavat erityisesti Kehäradan junat ja runkolinja 550. Kehäradan myötä Kalajärven linjastoa tarkistettiin. Esimerkiksi linja 535 lyheni linjaksi 566 Martinlaakso–Koskelo–Espoon keskus. Yhteydet Espoon keskuksesta Keski-Vantaalle ja Lentoasemalle muuttuivat vaihdollisiksi. Lentoasemalle ja Aviapolikseen voi matkustaa junalla Huopalahdessa vaihtaen.

Muutokset on kuvattu tarkemmin HSL:n liikennöintisuunnitelmissa 2014–2015 ja 2015–2016. Loppuvuodesta, laskenta-ajankohdan jälkeen, metron rakentamisesta johtuen otettiin käyttöön reittimuutoksia muun muassa Otaniemessä ja Kivenlahdessa.

Liikenne Espoossa 2015

Samuel Tuovinen

103


LIITTEET

Kuva: Heidi-Hanna Karhu Liikenne Espoossa 2015

105


Liite 1.

Laskentapisteen tyypi *

2006

2007

A

Martinsillantie

B-C

B

Kalevalantien alikulku

C-B

1393

1303

C

Pohjantien ylikulku

C

1867

1878

D

Merituulentie

B-C

1711

1342

2008

2009

2010

2011

1168 1058

1131

1529

muutos paino2014kerroin 2015, %

2012

2013

2014

2015

894

1247

928

1156

24,6

0,04

1355

1243

1100

1326

1031

974

- 5,5

0,03

1755

1972

1852

1509

1582

1666

5,3

0,05

1016

1398

1303

1290

1086

1491

37,3

0,05

E

Kirkkojärventie

C-B

521

818

662

811

587

539

675,3

1001

697

739

6 ,0

0,02

F

Länsiväylä, Karhusaari

A-B

1805

1743

1679

2019

2101

2051

2466

2983

2785

3006

7,9

0,09

G

Kehä I, Laajalahti

A-B

1831

1553

1364

1267

1617

1612

H

Vihdintie

A-B

1052

870

831

1068

986

611

636

544

678

I

Gallen-Kallelantie

J

Pitkäjärventie Käsinlaskenta / Viacount II (VC)

B B-C Laskentapisteen tyypi *

1729

1999

1526

1277

- 16,3

0,04

1324

1547

1291

1439

1 1,5

0,04

598

- 10,7

1504

1207

1210

1707

2203

687

736

714

692

670

2014 a

b

c

2015 d

kokonaismäärä

a

b

c

2590

2253

368

1895

53

589

1

M erituulentie-Kehä II

B

2542

437

2200

2

Kehä II, Möilimäensilta

B

153

42

279

116

295

326

927

505

511

481

1661

576

887

1236

d

0,00 0,02

muutos, painokokonais % kerroin määrä 2258

- 12,8

0,07

284

626

112,2

0,02

508

- 45,2

0,02

170

1435

- 13,6

0,04

3

Kehä I, Sotaleskensilta

B

995

858

4

Leppävaaranraitti-Asemaportti

C

698

755

1387

5

Finnoontie-Hösmärintie

U-B

381

357

571

655

291

387

226

452

- 30,9

0,01

6

Iirislahden silta

U-B

225

950

1138

1157

138

600

888

813

-29,7

0,02

7

Länsiväylä-Helsingin raja

B

3158

3158

2405

2405

- 23,8

0,07

8

Soukanväylä-Kivenlahdentie

B-C

411

421

626

642

52,5

0,02

9

Karhusaarentie - Helsingin raja

B

10

Rantaradanraitti, Helsingin raja (VC)

A

493

11

Länsituulensilta (VC)

C

545

12

Tapiontori

C

13

Kuninkaankartanontie-Klippinkitie

B

58

279

42

242

14

Hansatie-Kauklahdenpuistotie

B-C

37

84

53

15

Espoonlahdenranta- Espoonlahdenkatu

C

119

257

16

Espoonlahdentien alikulku

C

433

298

17

Länsiväylä, Piispansilta

C

743

18

Piispansilta-Suomenlahdentie

C

446

19

Kirkkojärventie, Espoonsilta

C

164

20

Siltakatu-Sunantien

C

363

175

21

Leppävaarankadun alikulku

C

1006

1000

0

205

40

226

0

395

263

3516

3516

493

1308,9

1309

165,5

0,04

545

893

893

6 3,9

0,03

18

559

360

216

577

311

21

179

79

132

206

- 33,8

0,01

111

143

221

216

95

279

406

184,6

0,01

426

89

446

178

465

851

337

916

105,5

0,03

573

322

333

474

363

790

- 2,9

0,02

1351

81,8

0,04

942

- 14,3

0,03

140

- 14,6

0,00

1050

663

813

409

743

1351

1100

556

164

140

0

936

392

152

351

521

667

170

415

515

884

6 9,7

0,03

912

673

1796

1158

1216

1006

936

2158

20,2

0,06

Espoon pyöräilijämäärien muutos 2014-2015 vakiolaskentapisteiden perusteella, % * TYYPPI

A työmatkaliikenne B työmatka- ja ulkoiluliikenne C monipuolista keskustaliikennettä U ulkoiluliikennettä

106

Liikenne Espoossa 2015

20,2

Arvo = johdettu muista laskennoista

Laskenta Vakiolaskentapaikat, DSL10, induktiosilmukka tunnus


Liikenne Espoossa 2015

107


Liite 2a.

13.5.

6.5.

29.4.

22.4.

15.4.

8.4.

1.4.

25.3.

18.3.

11.3.

4.3.

25.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

18.2.

pyöräilijää / vrk

Martinsillantie (A)

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to)

108

Liikenne Espoossa 2015


Liikenne Espoossa 2015

26.8.

19.8.

12.8.

5.8.

29.7.

22.7.

15.7.

8.7.

1.7.

24.6.

17.6.

10.6.

3.6.

27.5.

20.5.

M

ar

tin

si

l la nt

ie

ie ut rp Va

Laskentapaikka

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su)

109


Liite 2b.

12.5.

5.5.

28.4.

21.4.

14.4.

7.4.

31.3.

24.3.

17.3.

10.3.

3.3.

24.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

17.2.

pyöräilijää / vrk

Kalevalantien alikulku (B)

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to)

110

Liikenne Espoossa 2015


Laskentapaikka Kalevalan

tie

Po n hja

25.8.

18.8.

11.8.

4.8.

28.7.

21.7.

14.7.

7.7.

30.6.

23.6.

16.6.

9.6.

2.6.

26.5.

19.5.

tie

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su)

Liikenne Espoossa 2015

111


Liite 2c.

9.5.

2.5.

25.4.

18.4.

11.4.

4.4.

28.3.

21.3.

14.3.

7.3.

28.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

21.2.

pyöräilijää / vrk

Pohjantien ylikulku (C)

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to) 112

Liikenne Espoossa 2015


ituule

nkuja

Pohja ntie

Laskentapaikka

22.8.

15.8.

8.8.

1.8.

25.7.

18.7.

11.7.

4.7.

27.6.

20.6.

13.6.

6.6.

30.5.

Merituulentie

23.5.

16.5.

L äns

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su) Liikenne Espoossa 2015

113


Liite 2d.

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to) 114

Liikenne Espoossa 2015

13.5.

6.5.

29.4.

22.4.

15.4.

8.4.

1.4.

25.3.

18.3.

11.3.

4.3.

25.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

18.2.

pyöräilijää / vrk

Merituulentie (D)


Olarinluoma

Laskentapaikka

26.8.

19.8.

12.8.

5.8.

29.7.

22.7.

15.7.

8.7.

1.7.

24.6.

17.6.

10.6.

3.6.

27.5.

20.5.

Niittykatu

Merituulentie

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su) Liikenne Espoossa 2015

115


Liite 2e.

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to) 116

Liikenne Espoossa 2015

18.4.

14.4.

10.4.

6.4.

2.4.

29.3.

25.3.

21.3.

17.3.

13.3.

9.3.

5.3.

1.3.

25.2.

21.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

17.2.

pyöräilijää / vrk

Kirkkojärventie (E)


Liikenne Espoossa 2015

3.7.

29.6.

25.6.

rv kojä Kirk

21.6.

17.6.

13.6.

9.6.

5.6.

1.6.

28.5.

24.5.

20.5.

16.5.

12.5.

8.5.

4.5.

30.4.

tu

26.4.

a kok

22.4.

Kirk

Laskentapaikka

entie

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su)

117

Kylänväenkuja


Liite 2f.

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to) 118

Liikenne Espoossa 2015

12.5.

5.5.

28.4.

21.4.

14.4.

7.4.

31.3.

24.3.

17.3.

10.3.

3.3.

24.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

17.2.

pyöräilijää / vrk

Länsiväylä Karhusaari (F)


Stora Fröken

Laskentapaikka

Län

sivä

ylä

25.8.

18.8.

11.8.

4.8.

28.7.

21.7.

14.7.

7.7.

30.6.

23.6.

16.6.

9.6.

2.6.

26.5.

19.5.

Karhusaari

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su) Liikenne Espoossa 2015

119


Liite 2g.

12.5.

5.5.

28.4.

21.4.

14.4.

7.4.

31.3.

24.3.

17.3.

10.3.

3.3.

24.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

17.2.

pyöräilijää / vrk

Kehä I Laajalahti (G)

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to) 120

Liikenne Espoossa 2015


Liikenne Espoossa 2015

25.8.

18.8.

11.8.

4.8.

28.7.

21.7.

14.7.

7.7.

30.6.

23.6.

16.6.

9.6.

2.6.

26.5.

pää n

Kehä I

Äyrä

tie

e lanti

Kehä I

19.5.

o Sakk

Laajalahti

Laskentapaikka

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su)

121


Liite 2h.

13.5.

6.5.

29.4.

22.4.

15.4.

8.4.

1.4.

25.3.

18.3.

11.3.

4.3.

25.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

18.2.

pyöräilijää / vrk

Vihdintie Uusmäki (H)

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma 122

Liikenne Espoossa 2015


h Vi ie nt di

Laskentapaikka

t Be on itie

a-to)

26.8.

19.8.

12.8.

5.8.

29.7.

22.7.

15.7.

8.7.

1.7.

24.6.

17.6.

10.6.

3.6.

27.5.

20.5.

Paperitie

3 vilkkaimman viikon keskiarvo Liikenne Espoossa 2015

123


Liite 2i.

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-to) 124

Liikenne Espoossa 2015

12.5.

5.5.

28.4.

21.4.

14.4.

7.4.

31.3.

24.3.

17.3.

10.3.

3.3.

24.2.

3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0

17.2.

pyöräilijää / vrk

Pitkäjärventie (I)


Laskentapaikka

Ri t tyn nii ihi

25.8.

18.8.

11.8.

4.8.

28.7.

21.7.

14.7.

7.7.

30.6.

23.6.

16.6.

9.6.

2.6.

26.5.

19.5.

ie

3 vilkkaimman viikon keskiarvo (ma-su) Liikenne Espoossa 2015

125


Liite 3. Salmijärvi

Mylly-Majalampi

Majalampi

LAKISTO

Vaakkoi Pyyslampi

KEIMOLA Tuhkuri

Suolikas

Iso-Antias

Saarijärvi

LAHNUS

LUUKKI

Ruuhijärvi

VELSKOLA

Luukinjärvi

Haukkalampi Vääräjärvi Orajärvi Urja

KALAJÄRVI

Kalajärvi Kattilajärvi

Velskolan Pitkäjärvi

NUUKSIO

RÖYLÄ

PERUSMÄKI

Siikajärvi

MARTINLAAKSO

SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi

MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi

Sahajärvi

BODOM

KUNNARLA

VANHAKARTANO

Bodominjärvi

Pitkäjärvi

VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Kolmperä

HÖGNÄS JÄRVENPERÄ KOLMPERÄ LAAKSOLAHTI

LINTUVAARA

KONALA

Nupurinjärvi

ÄMMÄSSUO

NUPURI

Lippajärvi

KARAKALLIO

LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO

KILO GUMBÖLE

KARVASMÄKI LEPPÄVAARA

KAUNIAINEN

MUURALA Loojärvi

SEPÄNKYLÄ

ESPOON KESKUS

ESPOONKARTANO

Laajalahti

LAAJALAHTI

KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI

POHJOISTAPIOLA

HENTTAA Vitträsk

OTANIEMI

VANTTILA

LUOMA

LATOKASKI TAPIOLA

KURTTILA

NIITTYKUMPU OLARI

Luomanselkä Bastvikfjärden

WESTEND

SAUNALAHTI

HAUKILAHTI

MASALA NÖYKKIÖ

MATINKYLÄ

Espoonlahti

Stensvikfjärden

Linholmsfjärden

ESPOONLAHTI

KAITAA Miessaarenselkä

Finnträsk

SOUKKA

Ryssjeholmsfjärden

JORVAS

LIITE 3

Selitys = moottoritie = kehätie = pääkatu = kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu Liikenteen keskimääräinen kasvu 2014-2015 +0,2 %

126

Autoliikennemäärät Espoossa 2015 Syksyn KAVL Björköfjärden Moisöfjärden

Norra fladet

SUVISAARISTO

Liikenne Espoossa 2015

Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö


Liite 4. Salmijärvi

Mylly-Majalampi

Majalampi

LAKISTO

Vaakkoi Pyyslampi

KEIMOLA Tuhkuri

Suolikas

Iso-Antias

Saarijärvi

LAHNUS

LUUKKI

Ruuhijärvi

VELSKOLA

Luukinjärvi

Haukkalampi Vääräjärvi Orajärvi Urja

KALAJÄRVI

Kalajärvi Kattilajärvi

Velskolan Pitkäjärvi

NUUKSIO

RÖYLÄ

PERUSMÄKI

Siikajärvi

MARTINLAAKSO

SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi

MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi

Sahajärvi

BODOM

KUNNARLA

VANHAKARTANO

Bodominjärvi

Pitkäjärvi

VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Kolmperä

HÖGNÄS JÄRVENPERÄ KOLMPERÄ LAAKSOLAHTI

LINTUVAARA

KONALA

Nupurinjärvi

ÄMMÄSSUO

NUPURI

Lippajärvi

KARAKALLIO

LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO

KILO GUMBÖLE

KARVASMÄKI LEPPÄVAARA

KAUNIAINEN

MUURALA Loojärvi

SEPÄNKYLÄ

ESPOON KESKUS

ESPOONKARTANO

Laajalahti

LAAJALAHTI

KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI

POHJOISTAPIOLA

HENTTAA Vitträsk

OTANIEMI

VANTTILA

LUOMA

LATOKASKI TAPIOLA

KURTTILA

NIITTYKUMPU OLARI

Luomanselkä Bastvikfjärden

WESTEND

SAUNALAHTI

HAUKILAHTI

MASALA NÖYKKIÖ

MATINKYLÄ

Espoonlahti

Stensvikfjärden

Linholmsfjärden

ESPOONLAHTI

KAITAA Miessaarenselkä

Finnträsk

SOUKKA

Ryssjeholmsfjärden

JORVAS

LIITE 4

Selitys = moottoritie = kehätie = pääkatu = kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu

Raskaan liikenteen määrä sekä %-osuus Espoon autoliikenteestä 2015 Syksyn KAVL Björköfjärden Moisöfjärden

Norra fladet

SUVISAARISTO

Liikenne Espoossa 2015

Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

127


Liite 5. Salmijärvi

Mylly-Majalampi

Majalampi

LAKISTO

Vaakkoi Pyyslampi

KEIMOLA Tuhkuri

Suolikas

Iso-Antias

Saarijärvi

LAHNUS

LUUKKI

Ruuhijärvi

VELSKOLA

Luukinjärvi

Haukkalampi Vääräjärvi Orajärvi Urja

KALAJÄRVI

Kalajärvi Kattilajärvi

Velskolan Pitkäjärvi

NUUKSIO

RÖYLÄ

PERUSMÄKI

Siikajärvi

MARTINLAAKSO

SIIKAJÄRVI NIIPPERI Heinäslampi

MYYRMÄKI Nuuksion Pitkäjärvi

Sahajärvi

BODOM

KUNNARLA

VANHAKARTANO

Bodominjärvi

Pitkäjärvi

VANHA-NUUKSIO Matalajärvi Kolmperä

HÖGNÄS JÄRVENPERÄ KOLMPERÄ LAAKSOLAHTI

LINTUVAARA

KONALA

Nupurinjärvi

ÄMMÄSSUO

NUPURI

Lippajärvi

KARAKALLIO

LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KARHUSUO

KILO GUMBÖLE

KARVASMÄKI LEPPÄVAARA

KAUNIAINEN

MUURALA Loojärvi

SEPÄNKYLÄ

ESPOON KESKUS

ESPOONKARTANO

Laajalahti

LAAJALAHTI

KAUPUNGINKALLIO KUURINNIITTY MANKKAA KAUKLAHTI

POHJOISTAPIOLA

HENTTAA Vitträsk

OTANIEMI

VANTTILA

LUOMA

LATOKASKI TAPIOLA

KURTTILA

NIITTYKUMPU OLARI

Luomanselkä Bastvikfjärden

WESTEND

SAUNALAHTI

HAUKILAHTI

MASALA NÖYKKIÖ

MATINKYLÄ

Espoonlahti

Stensvikfjärden

Linholmsfjärden

ESPOONLAHTI

KAITAA Miessaarenselkä

Finnträsk

SOUKKA

Ryssjeholmsfjärden

JORVAS

LIITE 5 Autoliikennemäärien vuosimuutokset Espoossa 2015 Syksyn KAVL

Selitys = kasvu 1000 kpl = vähennys 1000 kpl

128

Björköfjärden Moisöfjärden

Norra fladet

SUVISAARISTO

Liikenne Espoossa 2015

Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö


Liite 6. Liikenne Espoossa 2015

129


Liite 7. 130

Liikenne Espoossa 2015


Liite 8a. Liikenne Espoossa 2015

131


Liite 8b. 132

Liikenne Espoossa 2015


Liite 8c. Liikenne Espoossa 2015

133


Kuva, liite- ja taulukkohakemisto Kuvat: Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Kuva 9. Kuva 10a. Kuva 10b. Kuva 11. Kuva 12. Kuva 13. Kuva 14. Kuva 15. Kuva 16. Kuva 17. Kuva 18. Kuva 19. Kuva 20. Kuva 21. Kuva 22. Kuva 23. Kuva 24. Kuva 25. Kuva 26. Kuva 27. Kuva 28. Kuva 29. 134

Kulkumuotojen osuus Espoossa tehdyistä matkoista syksyn arkipäivänä (HSL 2008 ja 2012). Eri kulkumuotojen osuus Espoossa tehdyistä työmatkoista syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Kulkutapojen kehitys Espoossa vuosina 2006–2015. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys vuosina 2006–2015. Jalankulun kehitys kaupunkikeskuksissa. Silmukkapistelaskentojen pyöräilijämäärien kehitys kolmen vilkkaimman viikon keskiarvona. Tavoitteellinen baanaverkosto. Talvipyöräilijöiden määrät ja osuudet kesäaikaan verrattuna silmukkapisteissä vuonna 2015. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon bussipysäkeiltä ja juna-asemilta syksyllä 2015. Pyörien liityntäpysäköinti vuonna 2015. Autojen liityntäpysäköinti vuonna 2015. Joukkoliikenne Espoossa vuosina 2006–2015. Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne laskentalinjoilla. Autoliikennemäärien vuosikasvu. Espoon autoliikennesuorite vuonna 2015. Suoritteen, auto- ja asukasmäärän kasvu vuosina 2006–2015. Suomelahdentien avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle. Turvesolmun ja Turveradantien avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle. Suorite, polttoaineenkulutus ja kasvihuonekaasut vuosina 1994–2014. Typenoksidien ja hiukkasten päästöt vuosina 1994–2014. Suoritteen, polttoaineenkulutuksen ja lähipäästöjen lähteet vuonna 2014. Liikenneonnettomuuksien sekä niissä kuolleiden määrän kehitys, (vuosi 2015 ennakkotietoina). Tyytyväisyys liikennepalveluihin. Asukkaat ja autot Espoossa 1970 - 2015 Autotiheys Espoossa 1970 - 2015 Pyöräilyn päivävaihtelu Autoliikenteen kausivaihtelu Autoliikenteen tuntivaihtelu (Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II, Kehä III Joukkoliikenteen matkustajamäärien kuukausivaihtelu 2015 Muutokset liikenneverkossa Liikenne Espoossa 2015


Taulukot: Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8.

Pyöräilijämäärät baanoilla, kehitys (2014–2015). Pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden tilanne vuoden 2015 lopulla. Pyöräilyn seurannan mittarit. Liityntäpysäköinti Espoon alueella vuosina 2006–2015. Länsimetron liityntälinjasto 15.8.2016 alkaen. Länsimetron liityntäpysäköinti 15.8.2016 alkaen. Kehäteiden liikenteen kasvu. Kaupunkibussien päästöt VTT:n mittauksissa.

Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8A. Liite 8B. Liite 8C.

Pyöräilijämäärät vakiolaskentakohteissa kesällä 2015. Pyöräilytietoa silmukkalaskentapisteistä. Autoliikennemäärät Espoossa 2015 (syksyn KAVL). Raskaan liikenteen määrä, sekä % -osuus Espoon autoliikenteestä 2015 (syksyn KAVL). Autoliikennemäärien vuosimuutokset Espoossa 2015 (syksyn KAVL). Liikenneonnettomuudet 2015. Autoliikenteen kiinteät laskentapisteet. Saavutettavuus, kokonaismatka-aika lähimpään kaupunkikeskukseen kävellen Saavutettavuus, kokonaismatka-aika lähimpään kaupunkikeskukseen joukkoliikenteellä ruuhka-aikaan Saavutettavuus, kokonaismatka-aika lähimpään kaupunkikeskukseen autolla ruuhka-aikaan

Kuva: Joni Viitanen Liikenne Espoossa 2015

135


ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puhelin: 09 81621 (vaihde)

espoo.fi/Liikennesuunnittelu

136

Liikenne Espoossa 2015

Liikenne espoossa 2015 kaupunkisuunnittelukeskus  

Liikenne espoossa 2015 Julkaisussa käsitellään Espoon liikenneoloja vuonna 2015. Jalankulkija-, pyöräilijä-, joukko- ja autoliikenteen nyky...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you