__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

KESTÄVÄ JA INNOVATIIVINEN

KULTTUURIESPOO 2030 Valtuusto 9.11.2015


2

3

KulttuuriEspoo 2030

SISÄLLYS 3 6

11 14 16

KulttuuriEspoo 2030

JOHDANTO Valtuuston neuvottelusopimuksen (14.11.2014) ensim-

Espoo muuttuu ja kasvaa hurjaa vauhtia. Länsimetro

mäisen pöytäkirjamerkinnän mukaisesti valtuustolle

synnyttää uusia asuinalueita, tuo Helsingin itäisim-

on valmisteltu päätettäväksi kulttuuristrategia.

mätkin kolkat lähemmäs ja sitoo Espoon yhä tiiviim-

Koska Espoolla on yksi yhteinen strategia, Espoo-

min osaksi metropolialuetta ja muuta maailmaa.

tarina, kulttuurin tulevaisuuden linjauksia kutsutaan

Tässä kehityksessä paikallisidentiteetin tärkeyttä ei

nimellä KulttuuriEspoo 2030.

saa unohtaa.

KulttuuriEspoo 2030 hyödyntää kulttuurin ja taiteen

Espoo-tarinan mukaan Espoo haluaa olla menestyvä

näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaa-

kaupunki. Jotta kaupunki voi menestyä ja kehittyä,

Organisaatio sopeutuu muiden mukana

misessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan

se tarvitsee luovan ympäristön. Kulttuuri on luovan

Toimenpiteitä tulevaisuuden kulttuurikaupungin luomiseksi

Espoossa kulttuurilla ja

Johdanto Megatrendit ja kaupunkien kehitysvaiheet linjausten lähtökohtana Kestävän ja innovatiivisen kaupungin tavoitteet

sektoreiden rajat sekä sosi-

ja menestyvän kaupungin

aalisesti että taloudellisesti.

perusta. Kulttuurin ja taiteen

taiteella tulisi olla näky-

Espoolla on kaikki edellytykset olla edelläkävijä:

rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa ja

innovatiivinen ja kestävä kulttuurikaupunki.

terveydenhoidossa.

Vuonna 2030 Espoo on luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee

Espoolla on kaikki edellytykset olla edelläkävijä:

kestävää elämäntapaa. Eri sektoreiden välinen yhteistyö toimii ja

innovatiivinen ja kestävä kulttuurikaupunki. Siitä,

taide ovat läsnä kaupungin hengessä, asukkaiden arjessa, fyysisessä kaupunkiympäristössä ja espoolaisessa identiteetissä.

kaupunki Espoo olisi ilman kulttuuria. Edelläkävijyys vaatii riskinottoa sekä sallivan ja luovan ilmapiirin luo-

mista. Uteliaisuus luo uutta ajattelua ja innovaatioita. Espoo tarvitsee kulttuuria

saavutetaan,

Espoo Innovation Garden

on sovittava

määrittelee kaupunkimme

organisaati-

innovaatioiden ja rohkei-

oiden väliset

den kokeilujen puutarhaksi.

raja-aidat ylittäen. Luova kaupunki tehdään yhdessä. Julkaisija Espoon kaupunki / kulttuurin tulosyksikkö Tiedustelut kulttuuriespoo@espoo.fi

ajatusleikillä siitä, millainen

menestyäkseen.

taa ja miten se

© Ari Karttunen/EMMA

kaupunki menestyy kokeilevalla ja uteliaalla asenteella. Kulttuuri ja

mitä se tarkoit-

aineellista hyötyä kulttuurilla ja taiteella on, vaan

vämpi rooli esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa,

arvoa ei mitata sillä, mitä

Määrittelyllä viitataan esimerkiksi yhdessä tekemisen ja luomisen kulttuuriin. Keilaniemi–Otaniemi–


4

5

KulttuuriEspoo 2030

Keskeiset käsitteet

KulttuuriEspoo 2030

Kulttuuri ja taide auttavat meitä Tapiola-alue nähdään Innovation Gardenin

Tässä kappaleessa määritellään ne kulttuurin,

sydämenä, jossa runsas taide- ja kulttuuritar-

moninaisuuden ja saavutettavuuden käsittei-

jonta rikastuttavat tieteen ja talouden aktii-

den piirteet, jotka ovat erityisen merkittäviä

vista toimintaa. KulttuuriEspoo 2030 haluaa

KulttuuriEspoo 2030 -linjausten kannalta.

nostaa espoolaisen, kansainvälisen huippu-

ajattelemaan uudella tavalla. Anna Valtonen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani

taiteen ja kulttuuritoiminnan näkyvämmin

Kulttuuri on kommunikaatiota, kulttuuri on tapa elää ja käyttäytyä. Kulttuuri ja taide rakentavat ihmisen identiteettiä koko elämän ajan. Kaikilla on oikeus kulttuuriin. Kaupunkikulttuuri edistää moninaisuutta ja kestävää elämäntapaa kaupungeissa. Kulttuuri on kaupungin keskeinen vetovoimatekijä ja se tarjoaa edellytyksiä monipuoliselle yritystoiminnalle. Moninaisuus Kulttuurinen moninaisuus luo edellytyksiä tarkastella asioita eri näkökulmista. Kulttuuri auttaa ymmärtämään ja hyödyntämään kansainvälistymisen aiheuttamia yhteiskunnallisia muutoksia. Kulttuuritoiminta mahdollistaa monipuolisen vuorovaikutuksen esimerkiksi eri-ikäisten, erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien ja eri kulttuuritaustoista tulevien asukkaiden välillä. Saavutettavuus

esiin kaupungin imagotekijänä ja osana Espoo Innovation Gardenia. Espoon edellinen kulttuurivisio, Kulttuuri

kuuluu kaikille, kirjoitettiin vuonna 2003. Nyt on kuitenkin aika katsoa rohkeasti tulevaisuu-

© Heidi-Hanna Karhu

Kulttuuri

teen. Espoo-tarina asettaa kaupunkitasoiset tavoitteet, ja KulttuuriEspoo 2030 määrittelee keinoja, joilla niihin voidaa poikkihallinnollisesti vastata.

Julkiset kulttuuripalvelut edistävät saavutettavuutta ja tasa-arvoa Kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamista ohjaavat lainsäädännön lisäksi muut yhteiskunnalliset arvot, kuten tasapuolisuuden edistäminen. Kulttuuripalvelut tuotetaan yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden kanssa. Julkisen toimijan tehtävänä on ohjata, koordinoida ja luoda edellytyksiä kulttuuritoiminnalle.

Saavutettavuus edellyttää, että kulttuuripalve-

kuntien, muiden suomalaisten kaupunkien sekä ulkomaisten kaupunkiverkostojen kanssa.

puhuvia asukkaita on vuonna 2030 yli 20 prosenttia.

luja ja -tapahtumia on tarjolla. Kaikilla asukkailla

Suuren osan Espoon kulttuuripalveluista jär-

on mahdollisuus osallistua ja nauttia taiteesta ja

jestävät kumppaniyhteisöt. Palvelut tuotetaan

Espoossa kulttuuripalveluilla halutaan edistää

tämään myös viestimällä asukkaille aktiivisesti tar-

kulttuurista. Julkisten kulttuuripalveluiden luontee-

yhteistyössä kaupungin kanssa. Espoo varau-

tasa-arvoa sekä vahvistaa yhteisöön kuulumisen tun-

jolla olevista palveluista eri kanavissa. Monipuolisten

seen kuuluu, että ne tavoittavat laajasti kaikki kau-

tuu toimintaympäristön ja palvelutarpeiden

netta, osallistumista ja hyvinvointia. Tulevaisuuden

palveluiden järjestämisessä ja niistä viestimisessä

pungin asukkaat. Palveluista viestitään asukkaille

muutoksiin vuorovaikutuksessa espoolaisten

Espoo on yhä vahvemmin moninainen kaupunki,

hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia.

aktiivisesti.

kumppaneidensa, pääkaupunkiseudun muiden

jossa äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia

Kulttuuripalveluiden saavutettavuutta pyritään edis-


7

KulttuuriEspoo 2030

MEGATRENDIT JA KAUPUNKIEN KEHITYSVAIHEET LINJAUSTEN LÄHTÖKOHTANA KulttuuriEspoo 2030 perustuu ymmärrykseen

Arjessa tämä tarkoittaa merkittäviä muutoksia

yhteiskuntaamme lähivuosikymmeninä muutta-

teknologiaan sekä ihmisten käyttäytymiseen ja

vista megatrendeistä sekä kaupunkien läpikäymistä

yhdyskuntarakenteeseen. Erityisesti asumisen ja liik-

kehitysvaiheista.

kumisen ratkaisut muuttuvat. Kyse on teollistumista

Megatrendillä tarkoitetaan toimintaympäristön ulkoista, väistämätöntä globaalia muutosta ja muutosvoimaa, jolla on myös paikallisia vaikutuksia. Megatrendien aikaansaama muutos haastaa yksittäisten ihmisten, yhteisöjen, yritysten ja julkisten organisaatioiden vakiintuneet toimintatavat. Vanhat vahvuudet ja ratkaisut menettävät voimansa. Uudet ilmiöt luovat paitsi ei-toivottuja seurauksia myös uusia mahdollisuuksia ratkaista ongelmia ja menestyä.

vastaavasta sukupolven mittaisesta murroksesta.

Väestönmuutos Kaupungistuminen on yksi 2000-luvun suuria yhteiskunnallisia murroksia. Suomi on kaupungistunut muuhun Eurooppaan verrattuna hitaasti, mutta tulee nousemaan muiden maiden tasolle. Kaupungistuminen tapahtuu aiempaa metropolivetoisemmin. Globaaliin talouteen integroituneisiin innovaatiokeskittymiin, joihin myös Helsingin metropolialue kuuluu, hakeutuu ihmisiä kaikkialta maail-

Niukkenevat luonnonvarat Energian ja luonnonvarojen kysyntä kasvaa lähivuosikymmeninä maailmanlaajuisesti. Syynä on kasvava väestö ja suurten kehittyvien maiden nopea vaurastuminen. Luonnonvarojen niukkeneminen pakottaa pidentämään suunnittelun horisonttia ja kehittämään pitkäjänteisesti resurssiviisaita järjestelmiä.

masta. Syntyy tiheämpiä, laajempia ja monikulttuurisempia kaupunkeja. Kolmas suuri väestönmuutoksen ilmiö on väestön ikääntyminen. Tähän asti yhteiskunnat on suunniteltu pitkälti työikäisen väestön ehdoilla. Tulevina vuosikymmeninä ikääntyvän väestön osuus kasvaa merkittävästi, minkä seurauksena monet yhteiskuntamme käytännöt muuttuvat.

© Heidi-Hanna Karhu

6

KulttuuriEspoo 2030


8

9

KulttuuriEspoo 2030

Digitalisoituminen

Minä–me-yhteiskunta

KulttuuriEspoo 2030

Yhteiskunnallinen muutos luo uuden kaupungin

Digitaalisten järjestelmien tulo osaksi kaikkea työtä

Vaurastuminen, koulutustason nousu ja informaa-

ja vapaa-aikaa muuttaa parhaillaan radikaalisti yri-

tion digitaalinen avautuminen ovat mahdollistaneet

Kaupunkitutkija Charles Landryn mukaan jokainen

tysten, yhteisöjen ja kokonaisten yhteiskuntien orga-

ihmisten aiempaa vahvemman yksilöllistymisen.

taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos luo uutta

nisoitumisen tapoja. Digitaaliset järjestelmät luovat

Ihmiset voivat aiempaa vapaammin valita, mihin

sosiaalista järjestystä sekä uusia tapoja toimia ja

merkittäviä tehokkuusetuja ja mahdollistavat uuden-

ryhmään kuuluvat ja miten. Syntyperän ja ammatin

oppia – siis uuden kaupungin. Landry on määritellyt

laiset hajautuneet toimintatavat. Digitalisaation

kaltaiset tekijät ovat entistä pienempi osa ihmisten

ansiosta globaali työnjako muuttuu ja ihmistyön arvo

identiteettiä. Digitaalinen kommunikaatio on synnyt-

määräytyy uusilla tavoilla. Jo nyt uusi digitaalinen

tänyt kokonaan uudenlaisen yhteisöjen kerroksen

logiikka on mullistanut esimerkiksi median, pankki-

ja uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Monet yhteiskun-

maailman ja musiikkibisneksen. Työn, toimeentulon

kaupungistumisen ja urbaanin kehityksen vaiheet toisesta maailmansodasta nykypäivään blogissaan 2.4.2014 (http://charleslandry.com/blog/thecity-1-0/). Historiallista kaupunkia hän kutsuu nimellä Kaupunki 0.0. Tätä seuraavat Kaupungit 1.0, 2.0 ja 3.0.

Kaupunki 1.0

Kaupunki 3.0

tamme instituutioista perustuvat yhä oletukseen

• Tyypillistä 1960–80-luvulla

• Asukkaiden kollektiivista luovuutta ja

ja kuluttamisen rakenteet käyvät läpi perusteellisen

perinteisestä tavasta kuulua ja identifioitua asuin-

• Kaupunki kuin iso tehdas: siiloutunut ja

murroksen lähivuosikymmeninä.

paikkaan, kansakuntaan tai muuhun yhteisöön. Tämä synnyttää hankausta yksilöiden ja instituutioiden välillä.

sektoreihin jaettu • Kehittyminen talouden, infrastruktuurin ja organisaatioiden ehdoilla • Kokeileminen ja epäonnistuminen tuomittavaa • Estetiikalla pieni merkitys • Kulttuurin yleisö pääasiassa eliittiä

älykkyyttä halutaan käyttää kaupungin suunnittelussa • Asioiden kokeminen tärkeää • Kaupunki organismina, jossa poikkihallinnollinen yhteistyö on tapa työskennellä • Tilaa yrityksille ja erehdyksille: ainoa tie menestykseen • Yrittäjyyteen, luovaan ja innovatiiviseen

Kaupunki 2.0 • 1990-luvulta alkaen • Tiedepuistot ja huipputekniikan teollisuus isossa roolissa

start-up-kulttuuri • Luodaan kulttuurisia ja fyysisiä tiloja, joissa ihmiset voivat toteuttaa luovuuttaan: ns. kolmas tila kodin ja työpaikan ulkopuolella

• Yhteistyö- ja kumppanuusajattelu laajenee

• Tuetaan pop-up-kulttuurin eri muotoja

• Kaupunkimaisuus leimaavaa

• Etsitään ja hyödynnetään erilaisia

• Kaupungin henkeä ja imagoa luodaan fyysisillä rakennuksilla, kuten pilvenpiirtäjillä ja muilla näyttävillä arkkitehtuuriluomuksilla • Tietoisuus luovan talouden merkityksestä © Jussi Helimäki

talousajatteluun kannustetaan:

kasvaa: kulttuuria aletaan pitää kilpailuvalttina • Asukkaat kulttuurin asiakkaina ja kuluttajina

osallisuuden keinoja ja kannustetaan asukkaita aktiivisuuteen päätöksenteossa • Kulttuuria erilaisissa paikoissa, kuten kaduilla, kahviloissa, pop-up-tapahtumissa • Ihmiset eivät enää ole vain passiivisia kuluttajia, vaan osallistuvat kulttuurin tekemiseen


10

11

KulttuuriEspoo 2030

KulttuuriEspoo 2030

KESTÄVÄN JA INNOVATIIVISEN KAUPUNGIN TAVOITTEET Kulttuuri edistää saavutettavuutta ja turvallisuutta

Kulttuuri auttaa osaamisen uusiutumisessa

Kulttuuri luo turvallisia paikkoja ja tiloja. Kulttuurin

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa työpaikkoja

näkyminen arkisissa ympäristöissä teoksina, tapah-

ja ammatteja häviää väistämättä ja vanhoja taitoja

tumina ja kulttuurin tekemisen paikkoina vahvistaa

on pakko päivittää. Kulttuuri voi tarjota uusia oppi-

kokemusta siitä, että tilat ovat kaikille avoimia. Eri

misympäristöjä sekä reittejä uuden oppimiseen.

ihmisryhmien kynnys liikkua ja oleilla erilaisissa

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa elinkeinoista

ympäristöissä laskee, kun kulttuuri on niissä läsnä

kytkeytyy jotenkin kulttuuristen merkitysten jalosta-

– oli kyse sitten ulkotiloista, kauppakeskuksista tai

miseen. Näiden taitojen kehittämisessä voi erilaisilla

julkisista rakennuksista. Maksuttomissa tiloissa asuk-

kulttuurin toimijoilla olla suuri merkitys.

kailla on mahdollisuus myös tehdä ja kokea jotain uutta ja siten muokata omaa ympäristöään. Tilojen avoimuus, kaupunkiympäristö, pop-up-

KULPS! – kulttuuri- ja liikuntapolku, työväenopisto, kirjaston pajat, taiteen perusopetus, KäsityöKera

toiminta, avustukset, kulttuuria kaikille -palvelut

© Heidi-Hanna Karhu

Tapiolan alueelle tarvitaan uudestaan alueen alkuaikojen pioneerihenkeä. Anne Stenros, KONEen muotoilujohtaja


12

13

KulttuuriEspoo 2030

Kulttuuri on osa asukaslähtöistä kaupunkikehitystä Espoo on kasvanut esikaupunkien verkostosta ver-

Kulttuuri läpäisee

kostokaupungiksi. Aluekeskusten kehityksessä paikallisella kulttuurilla on ollut tärkeä rooli. Tulevina vuosina Espoo kiinnittyy erityisesti metron myötä entistä tiiviimmin osaksi metropolialuetta, ja monet

kaikki sektorit. Tom Selänniemi, Suomen luontokeskus Haltian johtaja

aluekeskukset saavat aiempaa vahvemman kaupunkimaisen profiilin. Uusia urbaaneja kaupunkiympäristöjä kehitetään asukaslähtöisesti ja kulttuuritiloilla ja -tapahtumilla on kehityksessä tärkeä rooli. Tapiolan kokonaisuus, Ison Omenan palvelutori, Espoonlahden ja Espoon keskuksen kehittäminen

Kulttuuri turvaa yhteiskuntarauhaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä

Kulttuuri rohkaisee yllätyksellisyyteen ja riskinottoon Kaupungit ja alueet kilpailevat yhä enemmän uusien palvelujen ja toimintojen luomisessa. Kaupungin vetovoima syntyy paitsi toimivista rakenteista ja jär-

Muuttuva yhteiskunta rikkoo perinteisiä normeja

jestelmistä, menestyvästä elinkeinoelämästä myös

ja korostaa ihmisten yksilöllistä kykyä tulkita muu-

ainutkertaisista ja osin spontaanistikin syntyvistä

toksen aiheuttamia ilmiöitä. Ilman kollektiivisia ja

ilmiöistä. Tässä kulttuurin eri muodoilla on tärkeä

kokeellisia tapoja käsitellä uutta, tulkinta voi olla

rooli. Ne synnyttävät kokemuksen sallivasta, kokei-

vaikeaa. Taide ja kulttuuri tuovat ihmisiä yhteen.

lunhaluisesta ja riskinottoon kannustavasta ilmapii-

Kulttuuri tarjoaa vaihtoehtoisia tulkintakehyksiä ja

ristä, joka parhaimmillaan laajenee kulttuurista myös

tapoja purkaa vaikeitakin asioita. Kulttuurin äärellä

muille yhteiskunnan ja elämän osa-alueille.

ihmisryhmät oppivat toisiltaan ja muokkaavat omia toimintatapojaan.

Vetovoimapalvelut, kumppanuus elinkeinotoimen ja Aalto-yliopiston kanssa, taidelaitokset,

Espoo-päivä, kirjastojen omatoimitapahtumat,

teatterit, museot, orkesterit, festivaalit,

monipuolisen asukastoiminnan tukeminen

kansainvälisyys, asukastoiminta

© Olli Häkämies

avustuksilla, lastenkulttuuritoiminta

KulttuuriEspoo 2030


14

15

KulttuuriEspoo 2030

Omien vahvuuksien ja mielenkiinnon

ORGANISAATIO SOPEUTUU MUIDEN MUKANA Yhteiskunnallinen muutos muokkaa yksilöiden ja

kehittymässä. Miltä juuri Espoo kaupunkina näyttää

yhteisöjen toimintaa. Kun maailma ympärillä muut-

ja tuntuu? Kaupungin identiteetti on tärkeä osa tule-

tuu, myös organisaation pitää sopeutua uusiin

vaisuuden suunnittelua. Kulttuuri ja kulttuuriperintö

toimintatapoihin. Tässä kappaleessa määritel-

ovat kaupungin dna – se jokin, mikä tekee kaupun-

lään, millä tavalla voisimme Espoossa vauhdittaa

gista tunnistettavan ja autenttisen.

KulttuuriEspoo 2030 -linjausten saavuttamista.

Asiantuntijat eivät enää yksin määrittele, mitä pal-

Kulttuurin perinteisiä ja institutionalisoituneita toi-

veluita kaupungissa tarvitaan. Asukkaat on otettava

mintamuotoja on tarkasteltava rohkeasti uudessa

mukaan dialogiin ja heille on annettava mahdollisuus

valossa. Mihin uteliaisuus voi tulevina vuosikymme-

tehdä itse. Tuloksena voi syntyä esimerkiksi pop-

ninä johtaa? Miten rohkeus tehdä asioita uudella

up-tiloja, osallistavia kaupunginosatapahtumia tai

tavalla vahvistaa yhteiskuntaamme? Kulttuurin mer-

ilmiöitä, kuten Ravintolapäivä.

kitys kaupungin menestymisessä ja kestävän hyvin-

Kaupunki luo mahdollisuuksia

pungin sisällä sekä suhteessa yksityiseen ja kolman-

Kaupunki tarvitsee tekemisen henkeä, jolla pyritään

teen sektoriin. Yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuo-

avaamaan uusia ovia. Luovia ongelmanratkaisu-

lia. Espoon kulttuuritoiminnan arvot luovat vahvan

keinoja pitää etsiä yhdessä. Asukkaille pitää antaa

perustan verkostoille ja kumppanuuksille.

mahdollisuus kaupunkitilan kokeilevaan käyttöön.

Menestyvän kaupungin pitää tunnistaa omat ominaispiirteensä ja se, minkälaiseksi kaupunki on

Aape Pohjavirta, yrittäjä

voinnin luomisessa pitää tunnustaa.

Sektori- ja siiloajattelusta on päästävä eroon kau-

Menestyminen edellyttää identiteetin tunnistamista

laittaminen tekee meistä eksperttejä.

Ilmapiirin täytyy sallia myös virheet: epäonnistuminen opettaa aina uutta. Jos ei uskalla kokeilla, ei voi kehittyä.

© Jussi Helimäki

Poikkihallinnollinen yhteistyö hyödyttää kaikkia

kohteiden löytäminen ja niihin energian

Rohkeutta toiminnan uudistamiseen

Asukkaiden ääni kuuluviin

KulttuuriEspoo 2030


16

17

KulttuuriEspoo 2030

Minulle luovuuden kampus merkitsee

TOIMENPITEITÄ TULEVAISUUDEN KULTTUURIKAUPUNGIN LUOMISEKSI

Kaupunkikuvan kokonaisuus huomioidaan kaavoi-

historialliset rakennukset, puistot yms.) kannetaan

identiteettiä. Keskeisissä kaupunkitiloissa huomioi-

poikkihallinnollisesti.

yhdessä. Taiteen prosenttiperiaate otetaan käyttöön kaupungissa kaikessa rakentamisessa. Periaatteen mukaan uudis-, korjaus- ja täydennysrakentamisen kustannuksista noin prosentti käytetään taiteen hyödyntämiseen. Taidetta voidaan hyödyntää luovasti rakentamisessa sekä sisä- että ulkotiloissa. Perustetaan poikkihallinnollinen Esteettinen ympäristö -työryhmä. Verkosto ratkoo käytännön kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi taiteen näkymistä katukuvassa tai asuinympäristöjen viihtyvyyttä.

Tuula Antola, Espoon kaupungin elinkeinojohtaja

Kaupungin kulttuuriympäristöstä (kartanot, vastuu yhdessä. Tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan

reiden toimijat laativat suunnitelman ja tavoitteet

tapaamista ja ikuista nuoruutta.

Kulttuuriympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia

tuksessa ja lupa-asioissa niin, että se tukee alueen daan laatu ja espoolaisen taiteen huiput. Eri sekto-

oppimista, kokeilemista, uusien ihmisten

Lasten ja nuorten kulttuuriperintökasvatusta edistetään Kestävä kehitys espoolaisen identiteetin

rakentajana -ohjelmassa. Lähiympäristöä käytetään oppimisympäristönä ja lapset ja nuoret otetaan mukaan lähiympäristön suunnitteluun.

Tilojen yhteiskäyttö on monipuolista ja luovaa Hallintokuntien välinen yhteistyö on sujuvaa, ja olemassa olevia tiloja käytetään monipuolisesti. Tilojen yhteiskäyttö tukee kaupunkikeskusten elävöittämistä ja kestävää elämätapaa. Taiteen perusopetuksen opetustilojen tulevaisuus kouluissa lähellä oppilasta turvataan. Kaupunki tukee väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien syntymistä osoittamalla niille tiloja. Kaupunki tekee rohkeita tilakokeiluja (pop-up-tapahtumat, mikroyritykset).

© Heidi-Hanna Karhu

Kaupunkiympäristöstä luodaan asukkaille visuaalisesti eheä kokonaisuus

KulttuuriEspoo 2030


18

yrityksille valmiin alustan, olemme

Rakennuksia hyödynnetään niiden koko elinkaa-

keskittymä. Jakamistaloudessa kaikkea ei tarvitse

käyttöä.

omistaa itse.

Kulttuurisektori on mukana maankäytön suunnittelussa ja alueiden kehittämisessä. Asukkaiden

mukana yhteistyössä.

miseen lisätään.

mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueen kehittä-

Espoon kaupunginmuseon asiantuntijaroolia vahvistetaan Espoon kaupunginmuseo osallistuu suunnitelmallisesti ja aktiivisesti esimerkiksi kaava-, korjaus- ja rakentamisasioiden valmisteluun. Kaupunginmuseo ja tekninen toimi valmistelevat

Kirjasto on avoin oppimisympäristö, jossa kävijät opettavat toisiaan

Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten

listaa asukkaiden omaehtoista toimintaa ja edistää sitä esimerkiksi lupa-asioita helpottamalla ja tiloja

Espoon kaupunginkirjaston tilat muuntautuvat ja joustavat sen mukaan, mikä alueellinen tarve kulloinkin on. Kirjasto on esimerkiksi eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikka tai digitaalisten palvelujen tarjoaja. Kirjaston joustava ja asukkaat huomioiva toi-

Mittarit suunnitellaan yhteistyössä taloushallinnon kanssa. Digitalisaation mahdollistamat ratkaisut tekevät tietojen keräämisestä laajempaa ja tarkempaa.

tarjoamalla.

Kulttuuri vahvistaa kaupungin imagoa ja elinvoimaisuutta

Asukkaiden käytössä on digitaalisia tiloja, jotka mahdollistavat uudenlaisia kohtaamisia. Keran alue on Espoon kiertotalouden sekä edelläkävijä.

tukevat kaupunkikuvaa.

edellyttää eri toimialojen sitoutumista.

via kaupunkikulttuuritapahtumia. Kaupunki mahdol-

kaupunkikuvallisten rakennusten, kulttuurimaise-

misen ja kasvamisen niin, että kaupunkikerrostumat

poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen

Kaupunki kannustaa asukkaita luomaan osallista-

ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän elämäntavan

vaalimista. Ohjelma mahdollistaa kaupungin rakenta-

KulttuuriEspoo 2030 -toimenpiteet ovat

Kestävä kaupunkikulttuuri on läsnä asukkaiden lähiympäristössä

yhdessä kulttuuriympäristöohjelman, joka ohjaa man ja arkeologisen kulttuuriperinnön hoitamista ja

Toimenpiteiden seuranta

Kirjasto on oppimisen, kohtaamisten ja jakamisen

ren ajan ja rakennuksiin ohjataan myös väliaikaista

mielellämme

Mari Kalmari, Fortumin viestintäjohtaja

KulttuuriEspoo 2030

© Heidi-Hanna Karhu

Jos kaupunki luo

19

KulttuuriEspoo 2030

Yhteistyö kaupungin avustusta myöntävien toimijoiden (kulttuuri, sosiaali-

vetovoimapalveluita. Kulttuuri hyödyntää laajasti tulevaisuuden digitaalisia

Espoon kaupunki on luova

toimintamalleja.

toiminta-alusta, luovuuden kampus, jossa palvelut,

ja terveystoimi, nuoriso- ja liikunta, opetus sekä ruot-

työpaikat, yrittäjyys ja

sinkieliset sivistyspalvelut) välillä on sujuvaa ja jous-

Kulttuuri on tärkeä osa Espoon elinkeino- ja

Kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyöllä vahvistetaan Espoon mainetta ja luodaan Espoosta houkutteleva kotipaikka myös kansainvälisille

asuminen nivoutuvat yhteen.

asiantuntijoille ja toimijoille.

tavaa. Avustusprosessissa Espoolaiset taiteen ja kult-

ja sen asiakaslähtöisyyden

tuurin lippulaivat ovat merkit-

parantamisessa hyödynnetään digitaalisia keinoja.

tävä imagotekijä ja niitä hyödynnetään aktiivisesti

Kulttuurin taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen

kaupunkimarkkinoinnissa. Espoon kaupunki on luova toiminta-alusta, luo-

toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan

minta edistää sosiaalisten kaupunkiympäristöjen

suunnittelussa ja toteutumisesta

rakentamista. Kirjastossa asukkaat luovat yhdessä

veluihin ja hyvinvointiin: aineeton pääoma korostuu

raportoidaan valtuustokausittain

uutta yhteisöllistä kaupunkilaisuutta, joka kannustaa

perinteisen talousajattelun rinnalla.

kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle.

yrittäjyyteen ja osallistumiseen.

Talouden painopiste siirtyy tulevaisuudessa pal-

Kulttuuripalveluja mitataan ja seurataan talouden tunnuslukujen lisäksi muilla uusilla indikaattoreilla.

vuuden kampus, jossa palvelut, työpaikat, yrittäjyys ja asuminen nivoutuvat yhteen. Kulttuuritoimijoiden, korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyö on aktiivista ja toimivaa.


Š Heidi-Hanna Karhu

Profile for Espoon kaupunki

KulttuuriEspoo 2030  

KulttuuriEspoo 2030