Page 1

Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2011 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 113:2012

ISBN 978-952-5932-05-8 (verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930


ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 113:2012


ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 113:2012 Mikkeli 2012 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A 50100 MIKKELI puh. 015-321 130 email: kirjaamo@esavo.fi

faksi 015-321 1359

ISBN 978-952-5932-05-8 (pdf, verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930


SISÄLLYS sivu OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 Maakuntajohtajan katsaus 1 Hallitusohjelma haastoi maakuntaa 1 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 Etelä-Savon kehityksestä 5 Maakuntaliiton hallinto ja olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 6 Maakuntaliiton hallinto 6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 7 Maakuntaliiton henkilöstö 10 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 11 Riskienarviointi 11 Varautuminen vahinkoihin 11 Muutoksenhaut, oikeudelliset prosessit 11 SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ

13

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet

15 15 17 18 18 18

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Maakuntaliiton toiminta-ajatus Aluekehitys Aluesuunnittelu Edunvalvonta Hallinto ja talous Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen

19 19 19 20 35 39 45 51 51 51

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot

52 52 53 54 55

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Maakuntahallituksen allekirjoitus Tilintarkastajan tarkastusmerkintä

59 59 60

LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista

61 61

TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunnan arviointikertomus

62 62 64

LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4

Maakuntaliiton toimielinten kokoonpanot Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Maakuntaliiton henkilökunta 1.1.-31.12.2011


Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

Maakuntajohtajan katsaus Hallitusohjelma haastoi maakuntaa Etelä-Savo jatkoi edelleen vuosien 2008 – 2009 vientilamasta toipumista 2011. Näkymiä synkensi kuitenkin varsinkin loppuvuodesta eurokriisin syveneminen, joka johti myös Suomen talouden alkaneen kasvun hiipumiseen. Yli kolmeen prosenttiin noussut inflaatio söi kansalaisten ostovoimaa myös Etelä-Savossa. Työttömyys aleni hieman edellisvuodesta, eikä isoja konkursseja maakunnassa onneksi koettu. Vuoden lopulla eteläsavolaisista oli työttömänä 12,1 prosenttia, kun edellisvuonna luku oli 12,7. Kokonaisuudessaan taloudellinen toimeliaisuus elpyi, mikä näkyi muun muassa vähittäiskaupan 5 – 7 prosentin kasvuluvuissa. Yritysten liikevaihdon kasvu maakunnassa jäi kuitenkin jälkeen koko maan keskiarvosta. Puun myyntituloissa Etelä-Savo jatkoi maakuntien ykköspaikalla. Myyntitulot eivät ole vielä selvillä, mutta puun myyntimäärä väheni jonkin verran edellisvuodesta. Viimeisimpien virallisten tilastojen mukaan eli vuonna 2009 kansantuote maakunnassa oli 3,8 miljardia euroa, mikä teki asukasta kohti 24 500 euroa. Siinä oli pudotusta edellisvuoteen noin 7 prosenttia. BKT-mittarilla mitattuna Etelä-Savo säilytti sijansa kolmanneksi viimeisenä maakuntana, mutta suhteellinen asemamme koko maahan verrattuna parani vuonna 2009 edellisen vuoden 74,3 prosentista 75,8 prosenttiin (koko Suomi=100).

Puun myyntituloissa Etelä-Savo on maan ykkönen.

Kansallisvarallisuudesta 2010 julkaistut tilastot osoittavat sen sijaan, että maakunta on asukasta kohti maakunnista neljänneksi varakkain. Kokonaisvarallisuus Etelä-Savossa oli 25,65 miljardia euroa, mikä on asukasta kohti 165 839 euroa. Laskelmassa on mukana kiinteistöt ja maa- ja metsävarallisuus. Maakunnan vauraudesta kertoo myös, että valtionverotuksessa 2010 pääomatulot asukasta kohti olivat Etelä-Savossa kolmanneksi korkeimmat Uudenmaan ja Ahvenanmaan jälkeen. Ilahduttavaa kertomusvuonna oli myös syntyvyyden kääntyminen selvään nousuun. Syntyvyys oli 1300 lasta, jossa oli lisäystä vuoteen 2010 lähes 100 lasta. Muuttotappio sen sijaan putosi vuoden 2009 tasolle. Maakunnan väkiluku väheni 930 hengellä, kun muuttotappio oli 250 henkeä. Vuoden lopussa maakunnan väkiluku oli 153 734 asukasta. Jotta olisimme strategiamme mukaisesti muuttovoittoinen Saimaan maakunta vuonna 2015, tarvitaan maakuntaan selvästi lisää investointeja ja uusia yrityksiä sekä täällä jo toimivien yritysten vahvempaa kasvua ja riskinottoa. Koirakivi – Hurus -osuuden valmistuminen Vt5:llä ja Savonlinnan keskustan rinnakkaisväylän rakennustöiden eteneminen jopa etuajassa kuuluivat vuoden hyviin uutisiin, samoin kuin Mikkelin keskustan rakennustöiden valmistuminen. Kävelykadun, toriparkin ja uusien kauppakeskusten sekä entistä ehomman torin ansiosta Etelä-Savon maakuntakeskus alkaa jo hyvinkin vetää vertoja myös suuremmille kaupunkikeskustoille. 1

Vuonna 2011 Etelä-Savossa syntyi enemmän lapsia kuin aikoihin.


Etelä-Savon kuntatalous heikkeni edellisistä vuosista merkittävästi. Vuosikate oli ennakkoarvion mukaan 218 euroa asukasta kohti, kun se vuonna 2010 oli 400 euroa asukasta kohti. Valtakunnallisesti vastaavat luvut olivat 390 euroa vuonna 2011 ja 461 euroa vuonna 2010.

Paras-hankkeen mukainen kunta- ja palvelurakenneuudistus eteni vuoden 2011 aikana siten, että kuntien yhdistymisneuvottelut alkoivat vuoden lopulla Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kesken sekä Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kesken. Puumalan kuntaliitosneuvottelut kuntaliitokseen Savonlinnan kanssa kariutuivat hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen päätökseen, ettei kuntajakoselvitystä tehdä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue syntyi ja aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2012. Itä-Suomen neljän sairaanhoitopiirin kattavaa erikoissairaanhoidon yhteistyömallia valmistellaan edelleen. Kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus lähti hallitusohjelmansa mukaisesti valmistelemaan kuntarakenneuudistusta, jossa työssäkäyntialueisiin tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuen haetaan suurempia kuntakokoja. Kuntauudistus aiheutti vilkasta keskustelua ja huolta myös maakunnan kuntakentässä. Uuden kuntarakenteen valmistelua tehtiin vuoden loppupuolelle asti. Esitys uudesta kuntarakenteesta ja sen kriteereistä valmistui helmikuun 2012 alkupuolella. Kevään 2012 aikana pidettävän kuntakierroksen jälkeen kuntarakenneuudistus toteutetaan syksyllä 2012 hyväksyttävällä rakennelailla. Etelä-Savon maakuntaliitto valmisteli kuntien ja uudistuksen valmistelijoiden käyttöön maakunnan erityisoloja kuvaavaa tilasto- ja kartta-aineistoa. Etelä-Savon asukkaiden palvelujen turvaamiseksi kuntatalous ja julkinen palvelutuotanto on saatava kestävämmälle pohjalle. Kuntien omiin päätöksiin perustuvat kuntaliitokset Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla vahvistaisivat toteutuessaan koko maakunnan kunta- ja palvelurakennetta. Kuntarakenneuudistusta toteutettaessa Etelä-Savon laaja vesistöjen rikkoma maaseutu tulisi ottaa huomioon. Kunta ei ole pelkästään palvelujen järjestämisen ja tuottamisen yksikkö. Kunta toimii myös keskeisenä elinkeinopolitiikan toteuttajana alueellaan. Ilman työpaikkojen syntymistä ja säilymistä palvelujen rahoittaminen on mahdotonta. Etelä-Savon erityispiirteet, muun muassa vesistöisyys, tulisi ottaa huomioon kuntauudistuksessa.

Julkisen talouden tasapainottaminen tulee kohdistumaan kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen rahoittamiseen merkittävästi. Valtionosuusuudistuksessa aiempaa enemmän tultaneen rahoituksen painopistettä siirtämään kuntien oman verorahoituksen varaan. Tämä korostaa tarvetta kohottaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä keventää ja yksinkertaistaa hallintoa myös kunta- ja kuntayhtymätasolla. Sääolosuhteet olivat jälleen sikäli poikkeukselliset, että talvi oli kylmä, kesä lämmin ja loppusyksy hyvinkin lauha. Raskaat lumikuormat ja kovat tuulet sekä alkuvuodesta että aivan vuoden lopussa nostivat Etelä-Savon toistuvasti sähkökatkoista kertoviin uutisiin. Pahimmillaan katkokset venyivät useiden vuorokausien mittaiseksi, vaikka aiemmista kokemuksista oppineena korjausmiehistöt selvisivätkin urakastaan selvästi rivakammin kuin Etelä-Suomessa. Linjojen raivausta, maakaapelointia ja linjojen vetämistä teiden varsiin on kuitenkin nopeutettava entisestään.

2


Kunnon talvi sekä lämmin kesä 2011 loivat varsin hyvät edellytykset Etelä-Savon matkailulle. Mäntyharjun loma-asuntomessut kokosivat yli 50 000 kävijää ja tapahtuma keräsi kiitosta kävijöiltä sekä näytteilleasettajilta. Mikkelin Musiikkijuhlat ja sen yhteydessä järjestetty neljäs Päämajan kesäsymposium onnistuivat jälleen. Syyskuun alussa järjestetty Savcor Ballet Mikkelissä oli jälleen korkeatasoinen ja onnistunut tapahtuma. Savonlinnan oopperajuhlat eivät aivan yltäneet tavoitteisiinsa, mutta näkymät 100-vuotisjuhlille 2012 ovat lupaavat. Retretin kesä oli edellisvuodesta poiketen selvästi tappiollinen. Salmelan taidenäyttely Mäntyharjulla jatkoi menestyksellistä toimintaansa, jota vielä loma-asuntomessut vauhdittivat. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen piristyi hieman edellisvuodesta. Etelä-Savossa on jo yli 46 000 vapaa-ajan- ja kakkosasuntoa, mikä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi eniten koko maassa ja kokonaismäärältäänkin toiseksi suurin heti Varsinais-Suomen jälkeen. Vuoden 2011 matkamessuilla maakunta teki jälleen mittavan markkinointihankkeen yhteisponnistuksen. Maakuntavaltuusto kokoontui toukokuussa Kangasniemellä ja marraskuussa Mikkelissä. Pieksämäellä järjestettiin keväällä ensimmäinen maakuntapäivä, jossa arvioitiin kuinka 2009 hyväksytty maakuntastrategia on alkanut toimia. Tilaisuudessa julkistettiin myös seurantatutkimus maakunnan imagon kehittymisestä. Itä-Suomen kolmelle maakunnalle hyväksyttiin syksyllä yhteinen liikennejärjestelmästrategia ja Pohjois-Savon kanssa valmisteltiin yhteistä energia- ja ilmastostrategiaa. Korkein hallinto-oikeus piti voimassa ympäristöministeriön vahvistaman EteläSavon maakuntakaavan sellaisenaan maakuntaliiton perustellusta valituksesta huolimatta. Päätös tarkoittaa, että Mikkelin Visulahden, Juvan Vehmaan, Pieksämäen Naiskankaan ja Savonlinnan Länsiportin vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät eivät saaneet lainvoimaa. Painopiste siirtyy nyt kuntien yleis- ja asemakaavoitukseen sekä rakennemallitöihin. Liitto käynnisti syksyllä tuulivoiman rakentamisedellytyksiä tukevan vaihekaavatyön. Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusohjelma asetti monella tapaa maakunnan ja sen jäsenkunnat uusien haasteiden eteen. Kuntauudistus voi merkitä Etelä-Savonkin kuntien lukumäärän olennaista vähentämistä. ItäSuomen vaalipiirien uudelleenjärjestely tarkoittaa Etelä-Savon oman vaalipiirin loppumista. Valtiontalouden säästöjen ja ikäluokkien pienenemisen vaatimat ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuspaikkojen leikkaukset koskevat myös Etelä-Savoa. Edelliseen hallitusohjelmaan verrattuna maakuntien asema ei ole yhtä vahvasti esillä, sillä ohjelma korostaa valtion ja nykyistä tuntuvasti suurempien kuntien ja suurten kaupunkiseutujen roolia. Toisaalta ensimmäistä kertaa ohjelmaan sisältyy erityisohjelman laatiminen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Valtiontalouden vakava alijäämä aiheuttaa myös paineita kuntien valtionosuuksien lisäleikkauksiin, liikenneinvestointien entistäkin tarkempiin priorisointeihin ja moniin sellaisiin verojen ja maksujen korotuksiin, jotka ovat omiaan heikentämään kansalaisten ostovoimaa ja yritystoiminnan kannattavuutta. Etelä-Savo toimi Itä-Suomen maakuntien puheenjohtajana vuonna 2011. Yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, huippukokous Savonlinnassa ja myös yhteinen päätöksenteko kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueella liikennehankkeista

3

Etelä-Savossa on yli 46 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yhä useampi toimii kakkoskotina.


ja oppilaitosten rakentamisjärjestyksestä osoittavat, että yhteistyö Itä-Suomen kolmen maakunnan ja myös Etelä-Karjalan kanssa sujuu varsin hyvin. Tulevan EU:n rakennerahastokauden varojen määrä, kohdentaminen ja hallinnointi olivat myös yhteisen edunvalvonnan kohteena. Merkittäviä ratkaisuja Itä-Suomen hyväksi voitiin tehdä myös ENPI-ohjelman rahoituksen turvin, kun rajanylityspaikkojen kehittämiseen voitiin suunnata lähes 50 miljoonaa euroa. Edelleenkin on ajankohtaista vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan kirjaamani linjaus:

Maakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ratkaisee pitkälti yksityisen yritystoiminnan menestys ja kasvu. Sen ohella me kaikki voimme vaikuttaa omilla elämäntapavalinnoillamme, asenteillamme ja käyttäytymisellämme siihen, kuinka suuri on esimerkiksi terveydenhuollosta kunnille koituva lasku sekä siihen, millainen mielikuva Etelä-Savosta syntyy ulkopuolisille ja maakunnan omille asukkaille. Mikkelissä 20.2.2012

Matti Viialainen maakuntajohtaja

4


Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Etelä-Savon kehityksestä Väestönkehityksessä vuosi 2011 oli Etelä-Savolle syntyvyyden osalta myönteinen, maakunnassa syntyi lähes sata lasta enemmän kuin edellisvuonna. Muuttotappio oli noin 250 henkeä, mikä oli vähän enemmän kuin edellisvuonna. Väestö väheni kaikkiaan yli 900 hengellä, koska maakunnan luonnollinen väestönmuutos (kuolleiden ja syntyneiden erotus) oli lähes 700 henkeä. Aluetalouden mittareista viimeisin bruttokansantuotetieto (BKT) on saatavilla vuodelta 2009, joka oli maailmantalouden taantuman vuosi. Tuolloin Etelä-Savon BKT supistui edellisvuodesta noin 7 prosenttia. Supistus oli samaa tasoa koko maan kanssa. Yritysten liikevaihto lähti kuitenkin vuoden 2009 aikana jälleen kasvuun ja jatkoi kasvua koko vuoden 2010 ja vielä ainakin 2011 loppupuolelle. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2010 aikana, mutta kasvu hidastui ja tasaantui vuoden loppupuolella ja pysyi vakaana vuoden 2011 loppupuolelle.

Lapset ovat maakunnan hyvän tulevaisuuden turva.

Työttömyyden osalta vuonna 2011 ei tapahtunut isoa muutosta edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysaste oli Etelä-Savossa joulukuun 2011 lopussa 12,1 prosenttia, kun se edellisvuoden vastaavana ajankohtana oli 12,7 prosenttia. Koko maan työttömyysaste joulukuun lopussa oli 9,7 prosenttia. (Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot). Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreimman suhdannebarometrin mukaan yritykset odottavat tilanteen pysyvän suurin piirtein ennallaan vuoden 2012 alkupuolella. Etelä-Savon kuntien talous heikkeni vuonna 2011 merkittävästi kahden hyvän kuntatalousvuoden jälkeen. Vuosikate asukasta kohti oli tilinpäätösarvioiden mukaan 218 euroa asukasta kohti eli se aleni noin 46 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosikatevertailussa Etelä-Savo oli 15. sijalla maakuntien joukossa vuonna 2011. Vuonna 2010 sijaluku oli seitsemäs. Kriisikuntakriteereistä kertynyt alijäämä on kaikilla kunnilla alle kynnysarvon. Alijäämää on kertynyt taseisiin vielä vuoden 2010 tuloksen jälkeen 4 – 5 kunnassa, kun alijäämiä oli vielä neljä vuotta sitten kahdessatoista kunnassa. Kuntatalouden kehitykseen vuonna 2011 vaikutti ennen muuta verotulojen heikko kehitys ja valtionosuuksien ennakoitua maltillisempi kehitys. Verotulokehitykseen vaikutti myös edellisten vuosien verotulotilitysten oikaisut vuonna 2011.

5

Yritysten henkilöstömäärä pysyi vakaana koko vuoden 2011.


KUNTIEN VUOSIKATTEEN KEHITYS VUOSINA 1991 – 2011 (€/ASUKAS) Lähde: Tilastokeskus

Maakuntaliiton hallinto ja olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Maakuntaliiton hallinto Luottamustoimielimet Liiton luottamustoimielimet on valittu vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen kevätvaltuustossa 2009. Maakuntavaltuustossa on valtuustokaudella 2009 – 2012 yhteensä 72 jäsentä, jotka edustavat jäsenkuntien kunnanvaltuustoja. Valtuuston voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 25 jäsentä, SDP 21, Kansallinen kokoomus 14, Vihreä liitto 4, Kristillisdemokraatit 3, Perussuomalaiset 3 ja Vasemmistoliitto 2 jäsentä. Maakuntahallituksessa jäseniä on 13. Poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 5, SDP 4 ja Kansallinen kokoomus 3 jäsentä ja Vihreä liitto 1 jäsen. Vihreiden Heli Järvinen pyysi eroa maakuntahallituksesta uusien työtehtävien vuoksi.

Tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä. Liiton tilintarkastajana toimii kuluvan valtuustokauden aikana Oy Audiator Ab, vastuullinen tarkastaja on Aki Rusanen.

Tilivelvolliset Tilivelvollisia maakuntaliiton toiminnan osalta ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Valtuusto käsittelee liiton talousarviota yhtenä tulosalueena, jolle se myöntää määrärahan ja tuloarvion, rahoitustulot ja rahoitusmenot. Hankkeet käsitellään talousarviossa nettoperusteisina. 6


Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Maakuntahallinnon kehittäminen Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä uudistettiin vuoden 2010 alusta laki alueiden kehittämisestä. Lailla maakunnan liitoille annettiin lisää vastuita ja uusia tehtäviä alueellisessa kehittämistyössä. Valtio korvasi osan näistä tehtävistä liitolle aiheutuvista kuluista vuosina 2010 ja 2011, mutta jatkossa korvaus siirtyy osaksi kuntien valtionosuusjärjestelmää. Laissa säädettiin myös liittojen velvollisuudesta kuulua maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueeseen, joka alueellisesti on yhtenevä ns. täyden palvelun ELYkeskusten kanssa. Etelä-Savo muodostaa lain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen yhdessä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen päätöksiä valmistelee työvaliokunta, jossa kullakin liitolla on 4 edustajaa. Etelä-Savoa työvaliokunnassa edustivat maakuntahallituksen puheenjohtajat ja maakuntajohtaja. Työvaliokunnalle asiat valmistelee maakuntajohtajien kollegio. Puheenjohtajuus sekä työvaliokunnassa että maakuntajohtajien keskuudessa vaihtuu vuosittain. Vuonna 2011 puheenjohtajuutta hoiti Etelä-Savo. Yhteistoiminta-alueen työvaliokunta kokoontui vuonna 2011 neljä kertaa. Se käsitteli muun muassa Itä-Suomen yhteisiä tavoitteita hallitusohjelmaan ja vuoden 2014 jälkeiseen EU:n rakennerahastopolitiikkaan. Työvaliokunta hyväksyi myös Itä-Suomen yhteisen liikennejärjestelmästrategian, jonka valmistelusta vastasi Pohjois-Savon ELY-keskus. Yksi työvaliokunnan kokouksista järjestettiin kesäkuun alussa Pietarissa.

Liiton talous Liiton talouden perusteissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia vuonna 2011. Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion vuodelle 2011 kokouksessaan 29. marraskuuta 2010. Menot talousarviossa olivat 2 389 100 euroa. Talousarvio oli 102 000 euroa alijäämäinen. Vuonna 2011 valtio korvasi liitolle 27 800 euroa niistä uusista tehtävistä, joita laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) siirsi maakunnan liitolle vuoden 2010 alusta.

Viraston strategia Maakuntaliiton virasto käynnisti loppuvuodesta 2010 oman toimintastrategian työstämisen tavoitteena toteuttaa maakuntastrategiaa. Työstäminen jatkui vuonna 2011. Strategia esiteltiin 19. huhtikuuta 2011 maakuntahallitukselle, joka päätti saattaa sen tiedoksi maakuntavaltuustolle. Strategiassa viraston toiminta-ajatus on määritelty seuraavasti:

Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja. Visionsa mukaan maakuntaliitto on vuoteen 2015 mennessä arvostettu suunnannäyttäjä, haluttu yhteistyökumppani ja hyvä työyhteisö, jolle Etelä-Savon menestys on yhteinen asia.

7

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (keskellä) johti puhetta myös Itä-Suomen neuvottelukunnassa vuonna 2011. Kuva elokuun lopulta ItäSuomen huippukokouksesta Savonlinnasta. Kuvassa vasemmalla maakuntajohtaja Matti Viialainen ja oikealla kansanedustaja Jouni Backman.


Strategiassa liiton virasto on määritellyt seuraavat päämäärät ja niihin liittyvät avaintehtävät, joiden avulla se toteuttaa uutta visiota:

Vision toteutumisen näkökulmat ja päämäärät

Viraston avaintehtävät ja niiden keskeiset kehittämistoimet, jotta toteutetaan uskottavasti maakunnan strategiaa (Uusiutuva Etelä-Savo - Saimaan maakunta 2015)

Aluekehitys: elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo

Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu - Laadukkaan ennakontitiedon oikea-aikainen hyödyntäminen Maakunnan strategia - Toimeenpano/edistäminen, seuranta, tarvittaessa päivitys Maakuntaohjelma ja Totsu sekä niiden rahoitusvälineet (kansall. ja EU:n rahoitusojelmat, hankerahoitus, valtion ja kuntien rahoitus) - edistävät maakuntastrategian toteutumista - generoivat investointeja Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä elinkeinoelämän vahvistaminen - Laadukas ja riittävä koulutustarjonta houkuttelee opiskelijoita ja palvelee työelämää - Maakunnan kärkiosaaminen palvelee elinkeinoelämän tarpeita - Metsä- ja maataloudesta sekä puutuote- ja teknologiateollisuudesta uutta kasvua - Matkailu, kulttuuri ja vapaa-aika hyödyntävät maakunnan luontaisia vahvuuksia ja hyvää sijaintia (Saimaa, Venäjä) - Tietoyhteiskunta kaikille Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen - Paras-hanke ja yhteispalvelut - Sote-uudistus, kuntaliitokset Ennakoiva terveyden edistäminen lisää hyvinvointia

Aluesuunnittelu ja Maakuntakaavoitus maankäyttö: - Maakuntakaavan seurantajärjestelmä (osana aluekehityksen paras mahdollinen ennakointia, seurantaa ja tietopalvelua) toimintaympäristö - Maakuntakaavan päivitys tarpeen mukaan Maakuntakaavan ja -ohjelman toimeenpano - Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen maakunnan erityispiirteet huomioiden - Alan perustutkimuksen ja lainsäädännön kehityksen seuranta ja edunvalvonta - Kuntakaavoituksen ohjaaminen ja edunvalvonta - Kilpailukykyisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön kehittäminen - Hyvät edellytykset investoinneille, yrityksille ja asumiselle - Kaupunkiseudut, keskukset, vesistömatkailu, kauppa - Laaja-alaisten luonnonvara- ja ympäristökysymysten ratkaisu maakunnan erityispiirteet huomioiden - Saimaa (ainutlaatuisen järviluonnon hoito ja kestävä hyödyntäminen) - Ilmasto-, luonnonvara- ja energiaohjelmat (Savot, ISBEO) - Itä-Suomen, maakunnan ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittäminen ja edunvalvonta - Itä-Suomen liikennejärjestelmästrategia - Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat - Viitosväylän (Eastern axis) kehittäminen (tie, rautatie, vesi ja lentoliikenne) - Tietoliikenne

8


Vision toteutumisen näkökulmat ja päämäärät

Viraston avaintehtävät ja niiden keskeiset kehittämistoimet, jotta toteutetaan uskottavasti maakunnan strategiaa (Uusiutuva Etelä-Savo - Saimaan maakunta 2015)

Edunvalvonta: Seuraava hallitusohjelma ja liikenneselonteko, eduskuntakausi 2011 - 2014 oikea-aikainen ja - Oikea-aikainen vaikuttaminen valmisteluun tuloksellinen vaikuttaminen - Seuranta, toimeenpano ja hankkeistaminen Maakunnan yleinen edunvalvonta - Jatkuva yhteydenpito vaikuttajiin ja päättäjiin - Julkisuuden hallinta ja mediaosaaminen Maakuntien yhteistyö - I-S yhteistoiminta-alue (E-S, P-S, P-K) - I-S neuvottelukunta - Koko Itä-Suomi

Kansainvälinen yhteistyö: Venäjä -toimenpidesuunnitelman toteuttaminen Pietarin läheisen sijainnin - Venäjä-osaamisen ja -yhteyksien vahvistaminen hyödyntäminen - ENPI-ohjelman hyödyntäminen Etelä-Savossa Kansainvälinen yhteistyö - Maakunnan kansainvälistymisstrategia

Yhteishenki: maakunnan identiteetin ja imagon vahvistaminen

- Sisäisen koheesion vahvistaminen - Päätöksenteko ja viestintä - Maakunnan markkinointi ja viestintä - Maakuntahenki - Yhteisesiintymiset (messut, tapahtumat)

Johtaminen: Johtamis- ja osallistumisjärjestelmien kehittäminen osaava ja innostunut - Johtoryhmäryöskentely, yksikköpalaverit, tiimipalaverit, toimistokokous työyhteisö - Henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon - Sisäinen viestintä ja tiedonkulku - Koko henkilöstön osaaminen - Henkilöstökoulutus - Omaehtoinen osaamisen kehittäminen Tuloksellisuuden parantaminen - Tehtävien priorisointi, resurssien yhteensopivuus - Tiedonhallinnan kehittäminen - Aidot sijaisuusjärjestelyt Huolenpito henkilöstöstä - Huomio työhyvinvointiin - Oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä

9


Maakuntaliiton henkilöstö Muutokset henkilöresursseissa eivät ole kovin merkittäviä. Suurimmat muutokset tapahtuvat määräaikaisessa henkilöstössä sijaisten ja liiton toteuttamien hankkeiden määrästä riippuen. Liitossa on vuodesta 2001 lähtien tehty vuosittain erillinen henkilöstöraportti.

45

Maakuntaliiton henkilöstö 2009 - 2011

40 35

30 25 20

15 10 5 0 2011

2010

2009

maakunnan kehittäminen ja suunnittelu

2011

maakunnan kehittäminen ja suunnittelu hankkeet hallinto

vakinaiset 13,5 5,75 10,75 30

eivakinaiset 1 3 4

Kehittämisjohtaja Eero Aarnio jäi eläkkeelle kesällä.

10

hankkeet

hallinto

2010 vakinaiset 14,5 5,75 10,75 31

eivakinaiset 4 2 6

2009 vakinaiset 14,5 6 9,5 30

eivakinaiset 1 6 2 9


Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienarviointi Riskit on liiton johtoryhmän vuonna 2009 suorittamassa arvioinnissa jaettu  strategisiin,  operatiivisiin,  talousriskeihin ja  vahinkoriskeihin. Keskeisiksi riskeiksi on nähty toimintaympäristön merkittävissä muutoksissa maakuntien määrän mahdollinen väheneminen valtakunnallisen poliittisen tahtotilan seurauksena ja kuntarakenteen olennaiset muutokset suurkuntien syntymisen myötä. Kyseiset riskit saivat arvioinnissa 12 pistettä (max. 16 p). Seuraavaksi korkeimman arvioin, 9 pistettä, saivat maakuntaliiton toimintastrategian puuttuminen ja viraston hajautunut organisaatiorakenne. Kaikkiaan riskienarvioinnissa tunnistettiin 27 eri riskitekijää. Liiton strategia esiteltiin maakuntahallitukselle huhtikuussa 2011 ja annettiin tiedoksi maakuntavaltuustolle toukokuussa 2011. Organisaatiouudistus astui voimaan 1. tammikuuta 2011.

Varautuminen vahinkoihin Vakuutuksissa maakuntaliitto on varautunut: - toiminnan keskeytykseen ja siitä aiheutuviin lisäkuluihin - koneiden ja laitteiden mahdollisiin vahinkoihin - toiminnasta aiheutuviin vastuihin (henkilö/esinevahinko) - erityisvastuihin (taloudellinen vahinko)

50 000 € täysarvo 50 000 € 50 000 €

Lisäksi luottamushenkilöt on vakuutettu tapaturman varalle tehtäviä suorittaessa ja näihin liittyvillä välittömillä matkoilla sekä henkilöstö virka/työmatkoillaan.

Muutoksenhaut, oikeudelliset prosessit Liiton toimintaan kohdistuvia oikeudenkäyntejä ei ole vireillä, eikä sen tekemistä hankinta- tms. päätöksistä ole tehty oikaisuvaatimuksia, muutoksenhakuja markkinaoikeuteen tai valituksia hallinto-oikeuteen. Etelä-Savon maakuntaliitto valitti ympäristöministeriön 4. lokakuuta 2010 tekemästä maakuntakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus totesi 19. elokuuta 2011 antamassaan päätöksessä, ettei ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole valituksen johdosta perusteita. 11


12


Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä

Maakuntaliiton sisäisen valvonnan ohjeistus on perustunut hallintosääntöön ja sen pohjalta annettuihin maakuntahallituksen vuotuisiin talousarvion täytäntöönpanomääräyksiin. EU:n rakennerahastotoiminnan osalta on työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu erilliset kutakin rahastoa koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaukset varojen käytön asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on valmistunut vuonna 2011, ja se on hyväksytty maakuntahallituksessa 12. joulukuuta 2011.

Säännösten ja määräysten noudattaminen Maakuntaliiton toimielinten tai viranhaltijoiden päätöksiin kohdistuvia muutoksenhakuja ei ole vireillä.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ensi sijassa toimintakertomuksessa. Talousarvion toteutumista seurataan maakuntahallituksessa neljännesvuosittain tapahtuvan raportoinnin ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen on johtamisen keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2010 laadittuun maakuntastrategiaan on sisällytetty liiton toiminnan osa-alueita kuvaavia, seurattavia mittareita, joilla toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida. Maakuntastrategian laadinnan yhteydessä on lisäksi määritelty lukuisia mittareita maakunnan kehityksen suunnan seurantaa varten. On kuitenkin otettava huomioon, että maakunnan kehityksen näkökulmasta liitto on vain yksi toimija. Tarkastuslautakunta on pyrkinyt kehittämään menettelyjä, joiden avulla se voisi seurata, miten liitto panee toimeen arviointikertomusten havaintoja, ja seurannan avulla antaa valtuustolle systemaattista palautetta liiton toiminnasta.

Riskienhallinnan järjestäminen Riskienkartoitus on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2009. Tarkoitus on tehdä arviointi kerran valtuustokaudessa. Maakuntahallitus on merkinnyt sen tietoonsa tulleeksi. Maakuntahallitus hyväksyi 12. joulukuuta 2011 maakuntaliiton sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yleisohjeen tulevaksi voimaan 1. tammikuuta 2012.

13

Liiton toiminnan tulee tuottaa tulosta. Sitä edellyttää myös viraston strategia.


Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Liiton omaisuus on vähäistä, lähinnä toimistokalusteita ja koneita. Valvonta on osa viranhaltijoiden/työntekijöiden tavanomaisia työprosesseja. Asianhallintaohjelmiston hankinta ja käyttöönotto on osaltaan lisännyt päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Maakuntaliiton omaisuuden hoitoon, hankintojen kilpailutukseen tms. ei ole kohdistunut korvausvaateita, muutoksenhakuja tai vastaavia. Liiton ostaman ulkoisen tilintarkastuksen lisäksi liiton hallintoon kohdistuu valtion toimeksiantovarojen osalta hallintoviranomaisen (työ- ja elinkeinoministeriö) jatkuvaa tarkastusta sekä hallinnointimenettelyjen että varojen käytön suhteen.

Sopimustoiminta Maakuntaliittoon on vuonna 2010 hankittu asianhallintajärjestelmän täydennysostona sopimushallintaosio. Ohjelmistohankinta helpottaa sopimusten määräaikojen systemaattista seurantaa. Sopimuksiin liittyviä negatiivisia seuraamuksia ei ole toimintavuoden aikana ollut.

Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Maakuntaliitolla ei ole käytössä sisäistä tarkastusta. Liiton koko huomioon ottaen se ei ole tarpeellista.

14


Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + Muut rahoitustuotot + Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot/ kulut +/Tilikauden tulos

TP 2011

TP 2010

TP 2009

1 000 €

1 000 €

1 000 €

2 297 2 406 -110 21 21 0 0 -88

2 270 2 314 -43 44 1 43 0 0 0

2 184 2 207 -23 38 1 37 0 0 15

-88

0

15

Tuloslaskelmassa on huomioitu maakuntaliiton toimintamenot ja -tulot hankkeiden osalta nettoperusteisina. Toimintakate on neljänä viimeisenä vuotena ollut negatiivinen. Maakuntaliitolla ei ole investointeja, joten sillä ei ole myöskään kirjanpidossaan poistoja.

Jäsenkuntien maksuosuudet Maksuosuudet toimintatuloista netto, %-os Maksuosuudet/ asukas, €

TP 2011

TP 2010

TP 2009

1 000 €

1 000 €

1 000 €

2 199

2 177

2 134

95,7

95,9

97,7

14,30

14,07

13,72

Jäsenkuntien maksuosuuksilla on keskeinen merkitys liiton toiminnan rahoittamisessa. Osuus varsinaisen toiminnan tuloista on 95,7 prosenttia vuonna 2011.

15


KUNTIENmaksuosuudet MAKSUOSUUDET 2011 (lopullinen) Kuntien 2011 (lopullinen) lask.verotulot 2009(*

1000 €

Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Kerimäki Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Savonlinna Sulkava

3 862 10 194 6 119 14 042 16 866 14 351 13 734 138 988 17 057 4 357 54 186 10 882 7 417 9 602 14 398 77 406 7 162

YHTEENSÄ

420 622

maksuosuudet €

%

maksuosuus muutos 2010 €

20 190 0,9183 53 285 2,4235 31 987 1,4548 73 401 3,3384 88 161 4,0097 75 015 3,4118 71 790 3,2651 726 524 33,0433 89 162 4,0552 22 774 1,0358 283 242 12,8823 56 884 2,5871 38 771 1,7634 50 193 2,2828 75 263 3,4231 404 619 18,4027 37 439 1,7028 2 198 700

muutos-%

20 259 -69 54 143 -857 31 144 843 73 076 325 86 979 1 183 73 905 1 111 72 488 -698 714 073 12 451 89 266 -104 23 119 -345 281 718 1 525 56 326 558 37 935 836 50 295 -102 73 904 1 359 401 413 3 207 36 859 580 2 176 900 21 800

100,0

1,0

Savonlinna 2008: sisältää Savonlinnan ja Savonrannan osuudet

*) Lähde: VM, Kuntaosasto 30.12.2010

Menot/asukas Asukasluku vuodenvaihteessa Menot/asukas/ valtuuston hyväksymä, €

2011(*

2010

2009

153 734

154 668

155 568

15,65

14,96

14,19

34

37

39

31,9

32,8

33,1

31

31

30

1 470

1 469

1 402

3 026

3 083

2 942

3 026

3 083

2 942

157

166

151

*) ennakkotieto

Tuloslaskelmaa täydentävät tiedot Palkatun henkilöstön määrä 31.12. (sisältää työllistetyt) - toteutuneet henkilötyövuodet (teoreettinen säännöllinen vuosityöaika) - vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat Palkat ja palkkiot, 1000 € Kokonaismenot, 1000 € Toimintamenot, 1000 € Arvonlisäveropalautukset (verottoman toiminnan), 1000 €

16


Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA TP 2011

TP 2010

TP 2009

1 000 €

1 000 €

1 000 €

-88

0

15

Toiminnan rahavirta Vuosikate +/Satunnaiset erät, netto +/Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten muutokset +/ Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos +/Lyhytaikaisten lainojen muutos +/Oman pääoman muutokset +/Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/Vaihto-omaisuuden muutos +/Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos +/Rahoituksen rahavirta

-1

-88

0

13

-42 -9 -50 -139

112 33 144 144

-94 18 -76 -62

292 418,63 431 023,98 -138 605,35

431 023,98 286 672,65 144 351,33

286 672,65 349 112,06 -62 439,41

Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1.

Kassan riittävyys on 35 pv, vuonna 2010 luku oli 51 pv. (= 365 pv x rahavarat 31.12./ kassasta maksut tilikaudella)

17


Rahoitusasema ja sen muutokset Tase 31.12.2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sjoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset

31.12.2011

31.12.2010

1 000 €

1 000 €

86

86

6 701

1 923

294 9

303 292

Yhteensä

259 3

262 431

7 383

2 701

87,91

87,91

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltalaitoksilta Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat

293 -88

205

293 0

6 701

49 44 296

389

Yhteensä

293

1 923

51 42 304

7 383

398 2 701

Suhteellinen velkaantuneisuus on 13 %, vuonna 2010 myös 13 %. ( 100* (vieras pääoma ./. saadut ennakot)/ käyttötulot)

Tilikauden tuloksen käsittely Maakuntahallitus esittää tilikauden alijäämän, 88 254,77 euroa, siirtämistä taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 65 pykälässä säädettyä talouden tasapainottamisvelvoitetta ei sovelleta kuntayhtymiin. 18


Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Maakuntaliiton toiminta-ajatus Maakuntaliiton toiminta-ajatus on määritelty 2010 – 2011 laaditussa maakuntaliiton viraston strategiassa seuraavasti:

Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja.

Perussopimuksen mukaan maakuntaliitto toimii Etelä-Savon, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvontakuntayhtymänä. Liitolla on kaksi lakisääteistä tehtäväaluetta, aluesuunnittelu- ja aluekehitysviranomaisen tehtävät. Lisäksi liitto pyrkii toiminnallaan vahvistamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteistyötä, edistämään maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä toimimaan maakunnallisena yhteistyöelimenä kunnallis-, talous-, sosiaali-, kulttuuri-, koulutus-, elinympäristö- ja muissa maakunnan kehittämisasioissa. Liiton toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavassa tehtäväalueittain.

Maakuntaliiton toiminnan tavoitteena on Etelä-Savon asukkaiden etu.

19


Aluekehitys TOIMINNAN PAINOPISTEET 2011 Euroalueen talouskehitys heijastui aluekehitykseen Aluekehityksen toimintaympäristö koki merkittäviä muutoksia vuoden 2011 aikana. Euroalueen talouden nopea heikkeneminen ja talousnäkymien epävarmuus leimasivat koko kansantalouden ja sen myötä aluetalouden kehitystä ja kehitysnäkymiä. Valtion menoleikkaukset ja uuden hallitusohjelman pohjalta käynnistetyt rakenteellisten uudistusten valmistelutoimet aiheuttavat epävarmuutta valtion rahoitukseen alueille ylipäätään ja erityisesti aluekehitystyön rahoituksen jatkuvuuteen. Myös vuoden 2010 alussa tehdyn aluehallintouudistuksen menettelytapoja ryhdyttiin tarkastelemaan uudelleen. Etelä-Savo oli vuonna 2011 Itä-Suomen maakuntien puheenjohtajamaakunta. Aluekehitystyössä Etelä-Savon maakuntaliitto huolehti yhteistyökokousten järjestelyistä, vastasi kokousasioiden valmistelusta ja kokoamisesta sekä puhui ItäSuomen äänellä yhdessä sovittujen asioiden edistämiseksi.

Itä-Suomen huippukokous Savonlinnassa elokuussa onnistui erinomaisesti. EteläSavon maakuntaliitto vastasi järjestelyistä vuoden 2011 puheenjohtajamaakuntana.

Aluekehitysasioissa Itä-Suomen maakunnat ovat jo entuudestaan tehneet sekä lakisääteistä että vapaaehtoista yhteistyötä. Aluehallintouudistus vuoden 2010 alussa lisäsi maakuntien lakisääteisiä yhteistyövelvoitteita ja täsmensi yhteistyön muotoja. Yhteistyötä kehitettiin ja testattiin edelleen vuoden 2011 aikana. Liittojen yhteistyövaliokunta valmisteli yhteiset kannat muun muassa tulevan rakennerahastokauden menettelyjä ja sisältöjä koskevaan keskusteluun, jota käydään paraikaa työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden ministeriöiden sekä EU-instituutioiden kanssa. Itä-Suomen maakunnilla on erillinen sopimus ohjelmakautta 2007 – 2013 koskevista menettelyistä. Tässä yhteistyössä puheenjohtajuus oli sopimuksen mukaisesti vuonna 2011 Pohjois-Savon liitolla. Etelä-Savo teki yhteistyötä myös Kaakkois-Suomen kanssa muun muassa ENPI-ohjelman toimeenpanossa, korkeakoulukysymyksissä ja liikenneasioissa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot tiivistivät vuonna 2011 yhteistyötään sekä kotimaisissa että EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan liittyvissä asioissa. Aluekehitystyön edunvalvonta vuonna 2011 kohdistui erityisesti uuden hallitusohjelman valmisteluun sekä sen pohjalta valmisteltaviin aluekehityksen ja aluekehitystyön sisältö-, menettelytapa- ja resurssilinjauksiin. Näitä valmisteltiin muun muassa Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa (ARNE) ja Koheesio 2014+ -työryhmässä, joihin maakuntaliitto osallistui. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011 aluekehityksen tavoitteeksi on kirjattu:

Etelä-Savo tarjoaa asukkaille viihtyisän ja turvallisen ympäristön sekä sujuvan arjen.

Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu.

20


Tilastojen valossa väestön ja aluetalouden kehitys ei yltänyt aivan tavoitetasolle: - maakunnan väkiluku väheni (-930 henkeä), - muuttotappio oli hieman edellisvuotta suurempi (-250); - syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita (-680), - lapsia syntyi sata enemmän kuin vuonna 2010 (1300), - maakunnan asukasta kohti laskettu BKT laski lähes 1400 eurolla vuoteen 2008 verrattuna (24 500 euroa, tiedot lamavuodelta 2009, jotka ovat tuoreimmat käytettävissä olevat tiedot; BKT-luvuilla mitattuna Etelä-Savo säilytti kuitenkin suhteellisen asemansa Pohjois-Karjalan ja Kainuun edellä) ja - aloittaneiden yritysten määrä jää ennusteiden mukaan vuoden 2009 tasolle (noin 700 yritystä), vaikka se jo vuonna 2010 oli hieman lisääntynyt hiljaisempien vuosien jälkeen. Maakuntaliitto edisti tavoitteiden saavuttamista aluekehitystyössä seuraavien osatavoitteiden ja toimenpiteiden avulla. Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu on laadukasta ja vastaa maakunnan ja sidosryhmien keskeisiin tarpeisiin. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto:  valmisteli keväällä 2011 Etelä-Savon maakunnan esityksen koulutustarpeiksi osaksi valtakunnallista Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (Kesu) 2016: - Etelä-Savon koulutustarpeen ennakointi perustui VATT:n ja maakuntien yhdessä laatimiin toimialakohtaisiin työpaikkaennusteisiin vuodelle 2025 ja niistä johdettuihin Opetushallituksen ja maakuntien yhdessä laatimiin koulutustarvelaskelmiin; työ tehtiin yhdessä alueviranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa; - opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) teki valtakunnallisten ennakointitulosten ja maakuntien esitysten pohjalta oman esityksensä alueellisiksi aloittajatarpeiksi syksyllä 2011; - OKM:n esitys kattoi suuralueen, johon kuuluivat Etelä-Savo, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo; - maakunnat sovittivat yhteen OKM.n antamat koulutustasoittaiset aloituspaikat tällä suuralueella;  kehitti EU-rakennerahasto-ohjelmien seurantaa ja arviointia. Liitto muun muassa: - laati katsauksen rahoitettujen hankkeiden kohdentumisesta teemoittain ja seutukunnittain; arvioi samalla joidenkin sellaisten ilmiöiden kehittymistä, joihin rakennerahastojen rahoituksella pyritään vaikuttamaan, muun muassa aluetaloutta ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä alueelle: liitto esitteli katsauksen maakunnan yhteistyöryhmän järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa 26. toukokuuta 2011 ja julkaisi sen maakuntaliiton nettisivuilla; - teki kyselyn syksyllä 2011 tarkastuslautakunnan aloitteesta maakuntaliiton rahoittamille hankkeille: kyselyssä hanketoimijoita pyydettiin arvioimaan hankehallinnoinnin onnistumista liitossa; tulokset raportoitiin tarkastuslautakunnalle 3. marraskuuta 2011; - teki kyselyn syksyllä 2011 EU-osarahoitetuissa, osaamisteemaan kuuluvissa kehittämishankkeissa mukana olleille yrityksille: kyselyssä selvitettiin yritysten arvioita hankkeiden onnistumisesta ja vaikutuksista sekä niiden kehittämistarpeita tuleville vuosille; tulokset esiteltiin yhteistyöryhmän kokouksessa 2. helmikuuta 2012;

21

Maakunnan koulutustarpeet kirjattiin kehittämissuunnitelmaan.


- käytti aineistoja pohjana muun muassa EAKR-seurantakomitean vuotuisessa raportoinnissa ja keskusteluissa TEM:n ja EU:n komission kanssa nykyisen ja tulevan ohjelmakauden sisällöistä ja menettelyistä.  kehitti kuntatalouden seurantaa kunta- ja palvelurakenteen kehittämitarpeisiin. Liitto muun muassa: - valmisteli loppuvuodesta maan hallituksen käynnistämän kuntarakenneuudistuksen tarpeisiin kunnille ja uudistuksen valmistelijoille tilasto- ja karttamateriaalia: aineisto koostui työssäkäynnistä, asioinnista, kuntataloudesta ja väestöstä ja sen asumisesta; - järjesti syksyllä 2011 yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien ajankohtaispäivän Mikkelissä;

Etelä-Savon työssäkäyntialueet 2009. Lähde: Tilastokeskus

Kuntien ajankohtaispäivä pidettiin syyskuussa Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa Mikkelissä. Lehdistölounaalla aluepäällikkö Jarmo Immonen (vas.), varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, maakuntajohtaja Matti Viialainen, maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson ja kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.

 kehitti aluekehityksen seurantaa ja tietopalvelua Uusiutuva Etelä-Savo -strategian näkökulmasta. Liitto muun muassa: - kehitti yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa maakunnallista ennakointimallia, jossa ennakointi voidaan järjestelmällisemmin tuoda osaksi päätöksenteon valmistelua; - toteutti yhdessä ELY-keskuksen kanssa Etelä-Savo ennakoi -portaalin (www.esavoennakoi.fi), joka jakaa ennakointitietoa ja analysoitua tilastoaineistoa ja johon on koottu katsauksia ja selvityksiä sekä taustatietoa trendeistä ja ajankohtaisista aiheista (sivuston kustannukset sisältyvät ELY-keskuksen ennakointiprojektiin); - osallistui paitsi ennakointisivuston kehitystyöhön myös keskeisesti sen ylläpitoon.

22


Maakunnassa on ajan tasalla oleva strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet ja joka tunnetaan maakunnan ulkopuolella. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto:  järjesti strategisten mittareiden seurantaan ja analyysiin perustuvan strategiapäivän: - strategiapäivä järjestettiin Etelä-Savon ensimmäisen maakuntapäivän yhteydessä toukokuussa 2011 Pieksämäellä; tilaisuus kokosi yhteen puolentoista sataa eri alojen vaikuttajaa eri puolilta maakuntaa tarkastelemaan Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian toimivuutta ja maakunnan nykytilaa korkean tason asiantuntija-alustusten, viraston seuranta-analyysin ja yritys- ja kuntapuheenvuorojen pohjalta;  päivittää toimintasuunnitelman 2012 mukaisesti Etelä-Savon maakuntastrategian vuonna 2012. Johdonmukainen ja tasokas ohjelmatyö edistää Uusiutuva Etelä-Savo -strategiaa ja vahvistaa maakuntaa itsenäisenä toimijana ja yhteistyökumppanina. Itä-Suomessa on tulevaisuudessakin käytettävissään EU:n rakennepolitiikan rahoitusta maakuntien lähtökohdista nouseviin kehittämistarpeisiin. Ohjelma- ja hanketyö on sujuvaa, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa.

Etelä-Savon ensimmäinen maakuntapäivä järjestettiin toukokuussa Pieksämäellä.

Etelä-Savon maakuntaohjelmaa vuosille 2011 – 2014 maakuntaliitto toteutti ja edisti käytettävissä olevin kansallisin ja EU-varoin sekä edunvalvonnan keinoin. Kansallisessa ohjelmatyössä maakuntaliitto:  osallistui aktiivisesti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman (Totsu) menetelmälliseen kehittämiseen ja maakuntaohjelman aseman vahvistamiseen: - liitto pyrki vaikuttamaan muun muassa hallitusohjelman ja alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen sisältöihin; - vaikuttamiskanavia olivat muun muassa suorat kontaktit, lausuntomenettely, osallistuminen Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan työhön sekä osallistuminen työ- ja elinkeinoministeriön järjestämiin työseminaareihin ja strategiapäiviin; - liitto isännöi kesäkuussa Mäntyharjulla ja Mikkelissä aluekehitysjohtajien ajankohtaispäiviä, jossa teemana oli matkailun ja kulttuurin merkitys aluekehityksessä.  valmisteli tiiviissä yhteistyössä valtion aluehallintoviranomaisten ja seutujen kanssa vuosittain laadittavan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (Totsu);  laati osana Totsua EU-rahoitusta kohdentavan maakunnan yhteistyöasiakirjan (MYAK);  osallistui ELY-keskusten strategisten tulossopimusten laadintaan: - liiton edustajat linjasivat ja pohtivat aluekehitystä yhdessä Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskusten kanssa niiden johtoryhmien strategiapalavereissa, joita vuoden aikana pidettiin kolme kertaa: huhtikuussa suunnitteluprosessien alussa, elokuussa ennen strategiapapereiden hyväksymistä ja joulukuussa ennen ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinoministeriön tulosneuvotteluja, joihin myös maakuntien liitot osallistuivat;

23

Maakuntaliitto tekee tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kuvassa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen (vas.) maakuntaliitosta sekä johtaja Juha Pulliainen ja ylijohtaja Pekka Häkkinen ELYkeskuksesta.


Maakuntarahalla laadittiin liikunta- ja urheiluohjelma.

- liitto kokosi neuvotteluja varten Itä-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset koskien Venäjän kielen opetuksen vahvistamista, EU:n ja Venäjän välisen liikkumisen helpottamista ja Niiralan ja Parikkalan rajanylityspaikkojen kehittämistä; - neuvotteluissa ei käsitelty Itä-Suomen yhteisiä liikennehankkeita eikä koulutuksen aloituspaikkamitoitusta, jotka käsitellään liikennepoliittisessa selonteon valmistelussa ja Koulutustarve 2016 -prosessissa; - tiiviin yhteistyön tuloksena strategia-asiakirjoihin kirjoitettiin yhteiset aluekuvaukset ja strategiset linjaukset; - liiton asiantuntijat alustivat ELYn teemaseminaareissa, jotka liittyivät tulossopimusten valmisteluun.  edisti osaltaan maakuntaohjelman toteuttamista ohjelmassa sovitun vastuumatriisin mukaisesti (kts. jäljempänä myös EU:n rakennepolitiikkaa, muita EU-ohjelmia sekä hanketoimintaa ja aluekehityksen asiantuntemusaloja koskevat tekstit);  seurasi maakuntaohjelman toteutumista Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiassa määritellyillä 38 avainmittarilla: - mittareilla seurataan strategian vaikuttavuutta yritysten kilpailukykyyn, asukkaiden toimeentuloon ja hyvinvointiin sekä maakunnan vetovoimaan; - maakuntaohjelma on laadittu uuden maakuntastrategian tavoitteiden pohjalta, joten samoilla mittareilla seurataan myös maakuntaohjelman toteutumista;

Maakunta havittelee Mikkeliin valtakunnallista luomuinstituuttia.

 edisti Uusiutuva Etelä-Savo -strategian toteuttamista kansallisella maakunnan kehittämisrahalla rahoittamalla hankkeita, jotka edistävät strategian keskeisiä painopisteitä: - vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö osoitti liitolle ns. sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 850 000 euroa; - maakunnan kehittämisrahalla rahoitettiin 11 hanketta yhteensä 649 038 eurolla; - vuoden 2011 rahoituspäätösten määrään vaikutti valtion budjettiesityksessä 2012 esille tullut kehittämisrahaleikkaus: Etelä-Savon maakuntaliitolla on sitoumuksia hankkeista, joille on turvattava rahoitus myös vuodelle 2012; - maakuntaliitto rahoittaa maakunnan kehittämisrahalla erityisesti osaamiseen ja elinkeinoelämän edellytyksiin liittyviä hankkeita, jotka ovat maakuntastrategian ja maakuntaohjelman mukaisia, mutta eivät sisällöltään tai muutoin ensisijaisesti sovi rahoitettavaksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista tai jotka ovat luonteeltaan pienehköjä esiselvitys-, suunnittelu- tai käynnistyshankkeita: vuonna 2011 rahoitetut hankkeet on lueteltu luvussa Hallinto ja talous. - vuonna 2011 maakunnan kehittämisrahalla edistettiin maakuntastrategian mukaisesti myös hyvinvoinnin tavoitteita rahoittamalla EteläSavon liikunta- ja urheiluohjelman laadintaa; - alueen kilpailukykyyn vaikuttavaa kansainvälistymistä, EU-tason vaikuttamista ja eurooppalaista verkostoitumista edistettiin rahoittamalla Itä-Suomen yhteistä Brysselin toimistoa; - Etelä-Savon profiloitumista vahvana luomutuotannon maakuntana edistettiin rahoittamalla esiselvitystä valtakunnallisen luomuinstituutin sijoittumisesta Mikkeliin: luomuinstituutin perustamisselvityksen rahoittaminen kuvaa hyvin sitä, miten maakunnat voivat maakunnan kehittämisrahalla reagoida nopeasti ja tehdä uusia, omiin vahvuuksiinsa nojaavia avauksia; esiselvityksen pohjalta on vireillä EAKR-hanke Suomen luomuinstituutin perustamiseksi Mikkeliin; 24


- Etelä-Savon kahteen osaamiskeskukseen osoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän osaamiskeskusrahoituksen lisäksi maakunnan kehittämisrahaa: osaamiskeskukset toimivat maakunnan vahvuuksiin nojautuvilla ja maakunnan kilpailukyvylle keskeisillä kärkialoilla (matkailu ja materiaalitekniikka; lisäksi maakunnan osaajia on mukana myös metsäklusterin ympärille syntyneessä osaamisverkostossa); - maakuntaliitto rahoitti maakuntarahalla kahta koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa.

EU:n alue- ja rakennepolitiikassa toteutettiin vuosien 2007 – 2013 ohjelmia. Samanaikaisesti valmisteltiin tulevan budjettikauden aluepolitiikkaa. EU:n komissio antoi vuoden 2011 syksyllä koheesiopolitiikan ja maaseutupolitiikan asetusluonnokset. Ensimmäistä kertaa Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen perustuva erityisasema mainitaan jo asetusluonnoksessa. EU:n rakennerahasto-ohjelmat – Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Itä-Suomen toimenpideohjelma ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman Itä-Suomea koskeva osio – ovat keskeiset maakuntaohjelman rahoitusvälineet. EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta maakuntaan tulee ohjelmakaudella 2007 – 2013 EU:n ja valtion rahoitusta keskimäärin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoituksen vuosittainen taso laskee ohjelmakauden loppua kohden. Rahoituksen vuositasoon on vaikuttanut myös se, että valtio aikaisti loppukauden rahojen käyttöönottoa osana kansallista taantuman torjuntaa: rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa aikaistettiin, ja alueita kannustettiin vauhdittamaan erityisesti julkisia investointeja. Maakuntaliitot vastaavat EAKR-ohjelman toimeenpanosta alueillaan ja toimivat ohjelman rahoittajaviranomaisia. EU:n alue- ja rakennepolitiikassa maakuntaliitto:  ohjasi ja koordinoi rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa maakunnassa, tavoitteena muun muassa vahvistaa loppuohjelmakauden painotukset ja valmistaa ohjelman vaikuttavuus ja sujuva toteutus;  osallistui tiiviisti EAKR-ohjelman seurantakomitean ja sen sihteeristön sekä Itä-Suomen ohjelmatyöryhmän työhön: - vuonna 2011 ohjelmatyöryhmän ja seurantakomitean sihteeristön keskeisenä ponnistuksena oli valmistella ohjelman muutos, jolla Pohjoisja Etelä-Savo siirsivät yritystukirahaa osaamisen ja toimintaympäristön kehittämiseen; - ohjelmanmuutoksen tavoitteena oli varmistaa ohjelman täysimääräinen toteuttaminen muuttuneessa taloustilanteessa: lama vaikutti erittäin paljon suorien yritystukien kysyntään Etelä- ja Pohjois-Savossa; - seurantakomitea hyväksyi osaltaan ohjelmanmuutoksen toukokuussa Varkaudessa. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelmamuutoksen kesällä 2011, jonka jälkeen se toimitettiin EU-komission käsiteltäväksi. Komission päätöstä ei saatu vuoden 2011 aikana. - Itä- ja Pohjois-Suomen seurantakomiteat kokoontuivat Helsingissä marraskuussa: kokouksessa annettiin perusteellinen katsaus ohjelmien toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta aluekehitykseen; - seurantakomitean sihteeristö kokoontui kolme kertaa, ja Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä 8 kertaa, pääosin puhelinkokouksina;

25

Maakuntaliitto ja Etelä-Savo ELY-keskus kehittävät Etelä-Savoa muun muassa EU:n rakennerahasto-ohjelmien avulla. Kuvassa Mikkelin torin laidalla maakuntajohtaja Matti Viialainen (vas.), ylijohtaja Pekka Häkkinen ja johtaja Juha Pulliainen ELY-keskuksesta sekä aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta.


Maakuntaliitto ja ELY-keskus julkaisivat kesällä Elo-lehden, joka kertoi EU-hankkeiden tuloksia.

 kutsui koolle maakunnassa rakennerahasto-ohjelmia koordinoivan, maakuntahallituksen asettaman maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön ja valmisteli niiden kokoukset: - yhteistyöryhmä ohjaa rakennerahasto-ohjelmien strategista toteuttamista maakunnassa ja hyväksyy vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan eli rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetin; - kuluvan ohjelmakauden rahoituksessa maakunta on joutunut reagoimaan yllättäviin seikkoihin ja poikkeusmenettelyihin, jotka tekevät ohjelmanhallinnon raskaaksi tuomatta kuitenkaan tavoiteltuja hyötyä: esimerkiksi ohjelmarahoituksen aikaistaminen laskevan rahoituskehyksen Itä-Suomessa ei auttanut lamaelvytykseen, ja äkillisten rakennemuutosten rahoitus hoituisi tehokkaammin ilman työ- ja elinkeinoministeriön erityismenettelyjä; sovitun valtion rahoituksen leikkaaminen kesken ohjelmakauden jopa vaarantaa ohjelmien toteutumisen; - maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui neljä ja sen sihteeristö yksitoista kertaa: kokouksissa ne käsittelivät yhteensä 56 hanketta, joista 52 sai myönteisen päätöksen (rahoitustiedot Hallinto ja talous -osiossa);  edisti rakennerahasto-ohjelmien toteuttamista yhdessä muiden Etelä-Savon rahoittajaviranomaisten kanssa muun muassa jakamalla hanketoimijoita aktivoivaa rahoitustietoa ja julkaisemalla lehti-ilmoituksia sekä järjestämällä laajan sidosryhmätilaisuuden (toukokuu 2011); vuoden 2011 rakennerahastopäivät järjestettiin Savonlinnassa;  tiedotti rakennerahasto-ohjelman toteutumisesta ja mahdollisuuksista muun muassa verkkosivuilla ja mediatiedottein sekä julkaisemalla kesällä yhdessä ELY-keskuksen kanssa Elo-lehden, joka jaettiin kaikkiin maakunnan talouksiin;

Vuoden 2011 rakennerahastopäivät järjestettiin Savonlinnassa.

 tiedottamalla hankehauista: - vuodesta 2010 Etelä-Savossa on ollut jatkuva hankehaku, jolloin rahoitushakemuksia on voinut jättää rahoittajaviranomaisille ilman määräaikaa; - ohjelman viimeisinä rahoitusvuosina maakuntaliitto rytmitti vuoden 2012 alun hankekäsittelyä ilmoittamalla, että hankkeita otetaan käsittelyyn yhtä aikaa 15. joulukuuta 2011; - ohjelmien toteuttamisessa Etelä-Savossa on noudatettu koko ohjelmakauden ns. temaattista toteuttamista, joka kohdentaa ohjelmarahoja valittuihin teemoihin, jotka ovat: osaaminen, yrittäjyys, matkailuja kulttuuri sekä työmarkkinoiden toimivuus; - osaamisteemaa on maakunnan yhteistyöasiakirjassa täsmennetty maakuntaohjelman ja maakunnan innovaatiostrategian painotuksilla; - teemallisen kohdentamisen tavoite on tehostaa ohjelmien vaikuttavuutta;  osallistui aktiivisesti vuonna 2014 alkavan uuden ohjelmakauden valmisteluun: - Itä-Suomen maakuntaliitot ovat koko EU-jäsenyyden ajan tehneet tiivistä yhteistyötä alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien valmistelussa ja niiden toimeenpanossa; - Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta linjasi kesäkuussa Pietarissa pitämässään kokouksessa maakuntien näkemykset tulevan ohjelmakauden sisällöistä ja menettelytavoista; - syksyllä 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat tiivistivät keskinäistä yhteistyötään tulevan ohjelmakauden valmistelussa sekä EU-lähtöisistä että kotimaisista syistä;

26


- vuoden alkupuolella annettiin komission asetus, jossa Eurostatin tilastoalueluokitusta muutettiin, Suomen esityksestä muutoksia tehtiin erityisesti ohjelma-aluejaon pohjana olevaan NUTS2- eli suuraluetasoon; - vuoden 2012 alusta sovellettavassa jaossa muodostettiin Pohjois- ja Itä-Suomen NUTS2-alue, joka tullee uuden ohjelmakauden ratkaisujen pohjaksi; - uudessa hallitusohjelmassa sovittiin aluepoliittisia erityistoimia Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi valmistelevasta työryhmästä, jonka tehtävänä on myös osaltaan pohjustaa EU-ohjelmavalmistelua, maakuntaliitot taustoittivat osaltaan työryhmän työtä; - Etelä-Savon maakuntaliitto on edustanut Itä-Suomea työ- ja elinkeinoministeriön Koheesio 2014+ -työryhmässä; - työryhmä valmisteli syyskauden 2011 kuluessa puheenjohtajan ehdotukseen pohjautuvaa mallia kahdesta alueohjelmasta ja niiden toimeenpanosta maakunnissa; - joulun alla ryhmälle tuotiin keskusteluun esitys valtakunnallisesta ohjelmasta ja sen toimeenpanosta 9:llä ELY-alueella; - työryhmän esitystä ohjelmamenettelystä ei vuoden lopulla syntynyt, vaan asia siirtyi poliittiseen keskusteluun, josta linjaukset saataneen vuoden 2012 alkupuolella; - koheesiotyöryhmä keskusteli vuonna 2011 myös tulevan ohjelmakauden sisältökysymyksistä, sisällön valmistelu painottuu vuoden 2012 puolelle;  osallistui aktiivisesti Eurropan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) yhteistyöhön: - NSPA-verkosto käy jatkuvaa keskustelua EU:n komission kanssa pohjoisten alueiden erityispiirteiden huomioimisesta unionin alue- ja rakennepolitiikassa, ja painopiste on nyt siirtymässä entistä enemmän tulevan ohjelmakauden sisältöihin ja menettelyihin; - liitto osallistui NSPA-foorumien valmisteluun ja toteutukseen tammikuussa Tromssassa ja syyskuussa Kuopiossa sekä NSPA-verkoston säännöllisiin tapaamisiin komission DG Region pääjohtajan Dirk Ahnerin kanssa helmikuussa ja joulukuussa; - NSPA-verkoston pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ on komissiossa huomioitu; harvaan asutut alueet saivatkin nyt ensimmäistä kertaa erityiskohteluunsa liittyvän maininnan jo tulevan kauden asetusesityksiin, mikä antaa pääosin vuoden 2012 puolella käytäville jäsenmaiden ja komission neuvotteluille aiempaa suotuisammat lähtökohdat – tosin myös aiempaa kireämmässä taloustilanteessa;  piti yhteyttä tulevan ohjelmakauden asioissa keskeisiin tahoihin ja henkilöihin, esimerkkeinä aluekomissaari Johannes Hahn, talouskomissaari Olli Rehn ja hänen kabinettinsa, komission keskeiset virkamiehet ja Euroopan parlamentin jäsenet: - tapaamisten asialistoja ja aineistoja on valmisteltu yhteisymmärryksessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Brysselin tapaamisten osalta myös Suomen edustuston kanssa; - Brysselin järjestelyissä liitto on käyttänyt Itä-Suomen EU-toimiston palveluja;  huolehti EU-ohjelmien hallinnoinnin edellyttämästä valvonnasta, tarkastuksista ja raportoinnista, esimerkkeinä paikanpäällätarkastukset sekä tilintarkastajien ja valtiovarainministeriön tarkastukset: - hanketarkastusraportit käsiteltiin maakuntahallituksessa ja hallituksen päättämät jatkotoimenpiteet pantiin toimeen; jatkotoimista raportoitiin työ- ja elinkeinoministeriölle kolme kertaa vuodessa; 27


 osallistui Itä-Suomen yhteisen EU-toimiston toimintaan Brysselissä: - EU-toimisto huolehtii maakuntien yhteisestä edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta Brysselissä sekä palvelee maakuntien toimijoita myös mm. EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskevissa asioissa; - vuoden 2011 painopiste oli tulevan ohjelmakauden valmistelussa ja edunvalvonnassa; - vuoden aikana valmisteltiin alustavasti myös Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistojen yhdistämistä vuoden 2013 alusta.

Muiden EU-ohjelmien osalta maakuntaliitto:  osallistui Etelä-Karjalan hallinnoiman Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI CBC -ohjelman toteuttamiseen (valinta- ja seurantakomiteat): - ohjelmasta puolet (36 miljoonaa euroa) suunnattiin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kehittämiseen; - ensimmäisen hakukierroksen hankesopimukset allekirjoitettiin kesällä 2011; niiden joukossa oli kaksi eteläsavolaisen päätoteuttajan hanketta, joihin saatiin ENPI-rahoitusta yhteensä 1,13 milj. euroa; kolmessa muussa hankkeessa oli eteläsavolainen kumppani; - toinen hakukierros päättyi keväällä ja hankevalinnat (20 kehittämishanketta, yhteissummaltaan 13,2 milj. euroa) tehtiin kesäkuun lopulla, hankesopimusten allekirjoitus alkoi syksyllä; myös toisella kierroksella usea eteläsavolainen taho sai hankerahoitusta; - ENPIn kolmas hakukierros päättyi joulukuussa 2011, ja hankkeet valitaan keväällä 2012; - Kaakkois-Suomi – Venäjä – ENPI CBC –ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomesta Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo sekä ns. liitännäismaakuntina Pohjois-Savo, Itä-Uusimaa ja Päijät-Häme.

Hanketoiminnassa maakuntaliitto:

Puutuotealaa kehitetään hankerahalla..

 rahoitti hankkeita maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitulla tavalla EU:n rakennerahasto-ohjelmista: - vuonna 2011 maakuntaliitto rahoitti yhteensä 8 uutta hanketta, jotka on lueteltu luvussa Hallinto ja talous; lisäksi käynnissä oli vuoden lopussa 47 aiemmin rahoitettua hanketta; - ohjelmien hallinnointiin maakuntaliitolla oli käytössään ns. teknistä tukea, jonka varoin liitossa hoidetaan maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa, hankekoordinaatiota, ohjelma- ja hankearviointia sekä hankkeiden maksatusta ja tarkastamista; - teknisen tuen tarjoamien resurssien lisäksi suuri osa liiton muista asiantuntijoista osallistuu ohjelmatyöhön valmistelemalla oman erityisalansa hankkeita (EU-hankkeiden sisältöjä kuvataan jäljempänä asiantuntemusaloittaisessa tekstissä); - rahoitti maakunnan kehittämisrahalla sellaisia hankkeita, jotka ovat maakuntastrategian ja maakuntaohjelman mukaisia, mutta eivät sisällöltään tai muutoin ensisijaisesti sovi rahoitettavaksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista tai jotka ovat luonteeltaan pienehköjä esiselvitys-, suunnittelu- tai käynnistyshankkeita: - maakuntarahalla osoitettu hankekohtainen tuki vuonna 2011 oli 12 000 – 47 000 euroa (ei sisällä Koko- ja Oske-ohjelmia); - sitomaton maakunnan kehittämisraha on erinomainen toiminnan käynnistäjä ja joustava rahoitusväline alueiden omaehtoisen kehittämisen;

28


 rahoitti ja koordinoi Koko- ja Oske-ohjelmien toimeenpanoa maakunnassa: - liitto rahoittaa Mikkelin seudun osaamiskeskusta (Nanoteknologia, Uusiutuva metsäteollisuus), Savonlinnan seudun osaamiskeskusta (Matkailu- ja elämystuotanto) ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen Savonlinnan (Itä-Savon kuntayhtymä) toteuttamisvastuulla olevaa kuidut – energia – elinkaari –osaamisalaa; - vuonna 2011 liitto osoitti sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa Savonlinnan ja Mikkelin seutujen Koko-ohjelmille yhteensä 354 000 euroa: Mikkelin seudulle myönnetty rahoitus kohdennettiin Digital Mikkelin, turvallisuus-teeman ja seudun palveluliiketoiminnan edistämiseen; Savonlinnassa rahoitusta kohdistettiin seudun elinkeinostrategian ja innovaatioympäristön kehittämiseen, Venäjä-toimintoihin ja maaseututoimijoiden verkostoitumiseen; - liitto osoitti työ- ja elinkeinoministeriön luvalla alueen kolmelle osaamiskeskusohjelmalle ministeriöstä saadun 320 000 euron lisäksi 138 700 euroa sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta; - osaamiskeskuksille ja seudullisille Koko-ohjelmille osoitettiin yli 50 prosenttia vuosittaisesta sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta; - valtioneuvosto päätti leikata vuoden 2012 osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta 20 prosenttia, samaan aikaan valtion budjetin säästötoimet kohdentuvat vielä voimakkaammin sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan, josta maakuntaliitto on vuosittain lisäresursoinut osaamiskeskuksia – jatkossa tätä osaamiskeskuksien lisärahoitusmahdollisuutta joudutaan tarkastelemaan pienentynyttä rahoituskehystä vasten; - osaamiskeskuksia vahvistetaan Etelä-Savossa myös eri viranomaisten rahoittamilla kehittämishankkeilla; - osaamiskeskustoiminta tukee hyvin maakuntaohjelman 2011 – 2014 keskeistä tavoitetta vahvistaa maakunnan tuki-rakenteita; - valtioneuvoston päätös leikata vuoden 2012 sitomattoman maakunnan kehittämisrahan neljännekseen nykyisestä heijastui myös seudullisiin Koko-ohjelmiin, jotka ministeriö päätti yllättäen lopettaa kesken sopimuskauden: valtioneuvosto oli hyväksynyt seudulliset Koko-ohjelmat vuosille 2010 – 2013;  huolehti EU:n rakennerahasto-ohjelmilla ja maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden maksatuksesta, valvonnasta ja tarkastuksista sekä tarvittavasta raportoinnista. Maakuntaliitto ennakoi ja ohjaa aluekehitystä asiantuntemusaloillaan yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Liitto huolehtii erityisesti seuraavien vastuualueiden tehtävistä.

Koulutuksen ja tutkimuksen alalla maakuntaliitto:  osallistui Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseen: - yhteistyön tiivistämisellä luotiin korkeakoulukokonaisuus, joka pystyy entistä tehokkaammin vastaamaan opiskelijoiden, alueiden ja työelämän tarpeisiin; - yhteistyön syventäminen antoi kummallekin ammattikorkeakoululle mahdollisuuden kehittää omia vahvuuksiaan sekä uudistaa myös keskinäistä työnjakoaan; - ammattikorkeakoulujen yhteistyölle ja linjauksille saatiin vahva tuki myös opetus- ja kulttuuriministeriöstä;

29

Matkailu ja vapaa-ajan asuminen ovat maakunnalle tärkeitä.


 osallistui aktiivisesti ammattikorkeakoulu-uudistuksen valmisteluun: - uudistusprosessin tavoitteena on luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakouluille, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja, itsenäisiä ja vastuullisia kouluttajia ja kehittäjiä;  osallistui yliopistojen uudesta rahoitusmallista käytyyn keskusteluun ja rahoitusmallin valmisteluun; Maakuntaliitto otti kantaa nuorten koulutustarpeisiin.

 osallistui Opetushallituksen vetämän valtakunnallisen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011–2016 (Kesu) valmisteluprosessiin: - prosessissa otettiin kantaa muun muassa valtakunnalliseen aloittajaja tutkintotarpeeseen nuorten koulutuksessa, alueelliseen aloittajatarpeeseen nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutustarpeeseen; - maakuntaliiton kokoama sihteeristö ja valmisteluryhmä arvio maakunnan työvoimatarpeita vuoteen 2025;  edisti toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventämistä muun muassa Mun Juttu -hankkeen kautta: - hanke rakentaa monipuolista opintotarjontaa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville että lukiolaisille;  panosti maakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vakiinnuttamiseen ja toiminnan kasvun turvaamiseen tukemalla ja vahvistamalla erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorakenteita Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla maakuntaliitto:  edisti elinkeinoelämän edellytyksiä ja valittujen toimialojen kehittämistä: - Puutuoteteollisuuden kehittymistä edistetään maakuntaliiton rahoittamalla itäsuomalaisella Eastwood 2011-2014 –hankkeella. Vastaavasti teknologiateollisuutta kehitetään PooliPLUS–hankkeella, joka laajeni vuonna 2011 Mikkelin seudun lisäksi Savonlinnan seudulle ja verkottuu muiden itäsuomalaisten teknologiateollisuuden kehittämishankkeiden sekä valtakunnallisen TRIOPlus-ohjelman kanssa.  teki tiivistä yhteistyötä muussakin elinkeinojen kehittämisessä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja seutujen kanssa. - Tällaisia kehittämistoimia ovat mm. kasvuyritysvalmennus ja julkista hankintaa edistävä tarjousasiamies -hanke. Vuonna 2010 hyväksyttyä innovaatiostrategiaa edistettiin mm. IdeaSavo –kilpailun ja uuden alueellisen innovaatiotyökalun suunnittelun puitteissa.  rahoitti osana maakunnan osaamisrakenteita ja innovaatiostrategiaa maakuntaliitto Turvallisuus- ja materiaalitekniikan keskuksen (TUMA) rakentamista, johon Mikkelissä toimivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Savon laboratoriot sijoittuvat tulevaisuudessa. Syksyllä maakuntaliitto järjesti Tekesin kanssa Etelä-Savon innovaatiostrategian ja Tekesin uuden strategian synkronointityöpajan.  edisti elinkeinoelämän ekotehokkuutta materiaalitaseselvityksen, Savon ilmasto-ohjelmatyön ja Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyön kautta (aiheesta enemmän otsikon Luonnonvarat ja ympäristösektori alla)

30


Maaseutuasioissa (ml. maa- ja metsätalous) maakuntaliitto:  osallistui aktiivisesti maaseutuelinkeinojen kehittämistyöhön niin asiantuntijana ja yhteistyökumppanina kuin hankkeiden rahoittajanakin: - muun muassa Etelä-Savon metsäneuvostossa ja Metsäkeskuksen johtokunnassa liitto osallistui ja vaikutti myös valtakunnallisen metsäpolitiikan linjauksiin ja ratkaisuihin; - kannanotoilla pyrittiin siihen, että metsämaakunnan näkökannat tulevat kuulluiksi ja metsätalouden harjoittamiselle olisi Etelä-Savossa suotuisat toimintaedellytykset; - liitto osallistui tiiviisti Metsäkeskuksen vetämään Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman 2012 – 2015 valmisteluun; - liitto osallistui myös Mikkelin teknologiakeskuksen vetämän Mikkelin seudun bioenergialiiketoiminnan kehittämisohjelman laadintaan;  rahoitti useita bioenergian hankintaan, jalostusketjuun ja käyttöön liittyviä kehittämishankkeita: - liiton hankerahoituksen painopiste metsätaloudessa on ollut bioenergiassa; - hankkeista useita toteutti LUT Savon bioenergian tutkimusryhmä; - liiton rahoittaman Etelä-Savon energiatoimiston neuvontaa suunnattiin kuntien ja lämpölaitosten lisäksi myös maatiloille ja puutarhoihin; - uutena hankkeena käynnistyi Metsäntutkimuslaitoksen vetämä Kasvullinen lisäys –osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi -tutkimushanke.  teki tiivistä maatalouden ja muun maaseutuyrittämisen kehittämisyhteistyötä ELY-keskuksen, MTK Etelä-Savon, ProAgria Etelä-Savon, Ruralia-instituutin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa;  rahoitti Mikkelin kaupungin toteuttaman Luomuinstituutin perustamisselvitys -hankkeen: - maabrändivaltuuskunta esitti raportissaan 2010 luomuinstituutin perustamista; - liiton rahoittamassa selvityshankkeessa selvitysmies, tekniikan tohtori Tarja Cronberg täsmensi luomuinstituutin tehtävänkuvausta ja laati ehdotuksen sen organisoitumismalliksi ja lähivuosien toimintasuunnitelmaksi; - instituutin perustamiseksi on vireillä EU-rahoitteinen hankekokonaisuus;  piti säännöllisesti yhteyttä maakunnan keskeisiin maaseutujärjestöihin, kuten Järvi-Suomen kyliin ja maaseudun paikallisiin toimintaryhmiin;  osallistui valtakunnallisesti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Maaseutuverkostoyksikön toimintaan;  osallistui Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2007 ‑ 2013 seurantaryhmän työskentelyyn tavoitteena vaikuttaa osaltaan siihen, että maaseutu pidetään asuttuna ja elinvoimaisena.

31

Maaseutuelinkeinojen kehitystyö on tärkeä osa liiton työsarkaa.

Bioenergia on Etelä-Savolle tärkeä tuotannonala.


Matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan asutuksen alalla maakuntaliitto:

Matkailu, kulttuuri ja vapaa-ajanasutus ovat maakunnan vahvuuksia.

 vahvisti maakunnallista yhteistyötä toimijoiden kesken: - liitto koordinoi rahoittajaviranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja edisti strategisten linjausten toteutusta järjestämällä matkailun ja kulttuurin teemaryhmän kokouksia; - liitto edisti rahoittajien ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä matkailun neuvottelupöydän ja kulttuuriasiain neuvottelukunnan muodossa: matkailun neuvottelupöytä kokoontui vuonna 2011 kolme kertaa ja kulttuuriasian neuvottelukunta kaksi kertaa; - sekä matkailun neuvottelupöydän että kulttuuriasian neuvottelukunnan osalta liiton tavoitteena oli hakea toimivia työskentelytapoja ja -muotoja työskentelyn kehittämiseksi ja toimijoiden aktivoimiseksi; - kulttuuriasiain neuvottelukunnan toiminnasta ja sen kehittämisestä suoritettiin keväällä kyselytutkimus, josta saadun palautteen mukaisesti toimintaa jäntevöitettiin: neuvottelukunnasta muodostettiin työjaosto ja kutsuttiin koolle teemaryhmät Kulttuurimme edunvalvonta ja vaikuttavuus ja Kulttuurimme resursointi, tavoitteena aiempaa konkreettisempi ja tavoitteellisempi toiminta; - matkailun neuvottelupöydän toimintatavat säilyivät neuvottelukunnan omasta toiveesta entisellään: kokouksissa keskusteltiin matkailutoimialan kehittämistilanteesta;  vahvisti ja tuki maakunnan matkailumarkkinointia toimimalla rahoittajaviranomaisena monissa strategisesti merkittävissä matkailun kehittämishankkeissa;  vahvisti maakunnan matkailutoimialan sisäistä yhteistyötä koordinoimalla maakunnallisen yhteisesiintymisen Matka2011-messuilla Saimaa-teemalla ja toteuttamalla siihen liittyvän maakunnan kehittämisrahahankkeen: - maakunnan messuosasto rakentui maakunnan matkailutarjonnan vahvuuksiin, joita ovat luonto, kulttuuri ja hyvinvointi;

VisitSaimaa-hankkeen hyvistä tuloksista kertoivat tiedotustilaisuudessa helmikuussa toimitusjohtaja Pia Kokki Savonlinnasta (vas.), ja matkailuyrittäjä Sari Tompuri Mäntyharjusta.

 vahvisti maakunnan kansainvälistä matkailumarkkinointia valmistelemalla ja hakemalla yhteistyössä Savonlinnan Seudun Matkailupalvelu Oy:n, Miset Oy:n ja alueen matkailutoimijoiden kanssa VisitSaimaa-hanketta: - syksystä 2011 vuoden 2013 loppuun jatkuvaksi kaavailtu hanke kariutui kuitenkin yhteistyökysymyksiin;  edisti maakunnan matkailutoimialan tunnettuutta ja näkyvyyttä: - liiton tavoitteena oli julistaa hakuun ja jakaa maakunnallinen vuoden matkailupalkinto matkailualan toimijalle/henkilölle, matkailutuotteelle tai teolle, joka edistää alan myönteistä kehitystä; erillistä matkailupalkintoa ei kuitenkaan jaettu, vaan: - vuonna 2011 jaettiin ensimmäistä kertaa Etelä-Savon parhaat –palkinto; maakuntapäivässä 9. toukokuuta palkinnon saivat Ilkka Seppä ja Sylvi Symposiumi, Savonlinnan taidelukio ja SaimaaHoliday -yritysverkosto;

Ilkka Seppä (edessä vas.) ja Sylvi Symposiumi saivat yhden kolmesta Etelä-Savon parhaat -palkinnosta. Palkinnon luovuttivat kehittämispäällikkö Heli Gynther ja kehittämisjohtaja Eero Aarnio maakuntaliitosta. Taustalla muiden palkittujen edustajat Saimaa Holidayn Jukka Laitinen ja Savonlinnan taidelukion Reima Härkönen.

 edisti matkailun painopistealueiden kehittämissuunnitelmien sekä suojelualueiden alueellisten luonto-, kulttuuri- ja virkistysmatkailusuunnitelmien laatimista osallistumalla muun muassa Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkiseutujen rakennemallityöhön ja kuntakeskusten uusiutumiskeskusteluun: - matkailun toimintaympäristön parantamiseksi liitto järjesti kuntakaavoitusta, matkailua ja kauppaa koskevia teemaseminaareja ja osallistui VAT-Vuoksi -keskustelutilaisuuden ja ulkoilureittireittiseminaarin järjestämiseen; 32


 edisti Etelä-Savon vapaa-ajan asutuksen kehittämistä: - tavoitteena oli laatia kehittämissuunnitelma, jota ei kuitenkaan laadittu, vaan teemaa työstettiin pitämällä talon sisäisiä työpajoja, osallistumalla tutkimushankkeiden ja teemapäivien järjestämiseen (muun muassa ekotehokkaan loma-asumisen teemapäivä Itä-Suomen bioenergiapäivien yhteydessä) ja edistämällä vapaa-ajan asumisen markkinointia osana loma-asuntomessutapahtumaa ja maakunnan markkinointia;  hoiti Mikkelin, Savonlinnan, Puumalan ja Ristiinan perustaman Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallinnoinnin: - virkistysalueyhdistys ylläpitää neljää virkistysaluekohdetta: Rokansaaren virkistysalue Puumalan Lietvedellä, Piispanhuvilan virkistysalue Savonlinnan Pihlajavedellä, Kaposaaren retkisatama Ristiinan Yövedellä ja Korvensaaren virkistysalueen sauna Luonterilla Mikkelissä.

Vapaa-ajan asutus tarjoaa maakunnalle monia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Laajakaistayhteyksien osalta maakuntaliitto:  toteutti vuodenvaihteessa 2010 – 2011 haun, jossa oli saatavissa julkista tukea haja-asutusalueille seitsemässä kunnassa: - haku päättyi 18. helmikuuta, eikä liitto saanut sen aikana yhtään hakemusta; - Etelä-Savossa hankkeen merkittävin tulos vuonna 2011 oli se, että koko Pertunmaan kunnan kattava laajakaistaverkko valmistui; - muissa kunnissa hankkeen etenemistä haittasi teleoperaattoreiden vähäinen kiinnostus;  osallistui aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnalliseen välitarkasteluun, muun muassa työpajoihin: - Laajakaista kaikille -hanke ei edennyt valtakunnallisesti toivotulla tavalla, joten liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti hankkeen välitarkastelun syksyllä 2011;  korosti laajakaistalausunnoissa erityisesti vapaa-ajan asutusta ja langattomia ratkaisuja kuituverkkojen rinnalla.

Etelä-Savo haluua nopeat laajakaistayhteydet niin kaikille vakituisille kuin vapaaajan asukkaille.

Luonnonvarat ja ympäristösektorilla (laaja-alaiset ympäristö- ja luonnonvarasuunnitelmat) maakuntaliitto:  osallistui Itä-Suomen bioenergiaohjelman laatimiseen: - Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (Isbeo 2020) on viiden itäisen Suomen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma, joka konkretisoi kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimiksi; - liittojen maakuntahallitukset liitot hyväksyivät bioenergiaohjelman ja nimesivät edustajat ohjelman koordinaatioryhmään;  edisti bioenergiasektorin maakunnallista toimintaa: - liitto osallistui Itä-Suomen bioenergiapäivien järjestämiseen, bioenergialiiketoiminnan kehittämisohjelman laatimiseen (Miktech Oy) ja Kuluttajien energianeuvontahankkeeseen (Motiva, Etelä-Savon energiatoimisto);  osallistui Savojen ilmasto-ohjelmatyön ohjelmointiin ja käynnistämiseen: - Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot sekä alueen ELY-keskukset laativat yhdessä Savon ilmasto-ohjelmaa 2011 – 2012; hankkeen toteutuksesta vastaa Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä ohjaa maakuntaliittojen nimeämä yhteinen neuvottelukunta; 33

Isbeo eli Itä-Suomen bioenergiaohjelma hyväksyttiin.


 osallistui ympäristöministeriön asettamaan työryhmään, joka laati Saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman (ympäristöministeriö 30.11.2011);  edisti maakunnan erityisten luonnonarvojen ja vesien laadun turvaamista, esimerkkinä saimaannorpan ja järvilohen suojelu- ja hoitosuunnitelmat: - liitto otti kantaa järvilohen hoitosuunnitelmaluonnoksiin ja rahoitti selvitystä Palokin koskialueen palauttamisesta järvilohelle ja -taimenelle sopivaksi kutualueeksi; Saimaannorppa sai suojelustrategian.

 hoiti suurpetoneuvottelukunnan puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät: - liiton vuonna 2010 perustama Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta kokoontui vuonna 2011 kaksi kertaa; vuoden 2012 alusta vetovastuu neuvottelukunnasta siirtyy alueelliselle riistaneuvostolle.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alalla maakuntaliitto:

Maakunnallinen hyvinvointi- ja terveysohjelma valmistui helmikuussa. Julkistamistilaisuudessa maakuntajohtaja Matti Viialainen, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Eeva Häkkinen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja projektipäällikkö Hanna Kuninkaanniemi Etelä-Savon liikunnasta.

 hyväksyi tilaamansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen maakunnallisen ohjelman, joka valmistui alkuvuodesta: - ohjelma esitti maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiotehtävää maakuntaliitolle; - ohjelmassa esitettyjä toimia ei vielä aloitettu, koska käynnistynyt Kumppanuuspöytä-hanke hakee toimintamallin Etelä-Savon hyvinvointialan kehittämisrakenteelle: terveyden ja hyvinvoinnin edistämisohjelman toimeenpano sisällytetään kyseiseen malliin; - Kumppanuuspöytä-hankkeen esitykset valmistuvat vuoden 2012 alkupuolella.

Maakunnan kansainvälistymisasioissa maakuntaliitto:  keskittyi Venäjä-yhteistyössä Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan edistämiseen Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI –ohjelman LSP-hankkeiden avulla: - asiasta neuvoteltiin useaan otteeseen Moskovassa, Pietarissa ja Petroskoissa; alkusyksystä valmistui ENPI-seurantakomitean päätös, jolla saatiin vajaat 7 miljoonan euron rahoitus Ihala – Raivio -tien peruskorjaukseen Venäjän puolella; - maakuntaliiton Venäjä-yhteyspäällikkö oli vuoden 2011 virkavapaalla, minkä vuoksi Parikkalan rajanylityspaikkaneuvotteluissa käytettiin Karjalan raja-aluetoimiston palveluja;  toteutti toukokuussa yhdessä Metsähallituksen kanssa Karjalan ympäristöministerin vierailun, jolloin tutustuttiin Linnansaaren kansallispuistoon Rantasalmella;  järjesti kesäkuussa Itä-Suomen yhteistyövaliokunnan kokouksen Pietarissa Pietarhovissa;  allekirjoitti elokuussa yhteistyösopimuksen Kiinan Shaoxingin kaupungin alueen kanssa Mikkelissä: - solmittu aiesopimus mahdollistaa monipuolisen teknologisen, taloudellisen, kulttuurisen ja koulutuksellisen yhteistyön Etelä-Savon ja Shaoxingin välillä;

Etelä-Savo ja Kiinan Shaoxing allekirjoittivat yhteistyösopimuksen elokuussa.

 valvoi maakunnan ja sen toimijoiden etua EU-asioissa Euroopan aluekehitysorganisaatioiden liitossa Euradassa ja osallistui Euradan hallitustyöskentelyyn: - liitto erosi Euradan jäsenyydestä vuoden 2011 lopussa. 34


Aluesuunnittelu TOIMINNAN PAINOPISTEET 2011 Aktiivisen yhteistyön vuosi Mittava ja osin värikäskin Etelä-Savon kokonaismaakuntakaavahanke saatiin lopullisesti päätökseen, kun korkein hallinto-oikeus antoi 19. elokuuta 2011 päätöksensä, jolla maakuntakaavasta tehdyt valitukset hylättiin ja ympäristöministeriön vahvistuspäätös pidettiin voimassa. – Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan toukokuussa 2009, ympäristöministeriö vahvisti sen lokakuussa 2010 ja maakuntaliitto valitti vahvistuspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen lokakuussa 2010. Kokonaismaakuntakaavan jälkeen kaavatyön painopiste on siirtynyt maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen ja vaihemaakuntakaavoitukseen. Maakuntakaava osoittaa aluesuunnittelulle ja kuntakaavoitukselle selkeät painopisteet:  kaupunkiseutujen rakennemallit,  liikennejärjestelmäsuunnitelmat,  keskusten uusiutuminen ja kaavoitus,  Viitosväylän kehittäminen,  kauppa ja  Saimaa matkailun toimintaympäristönä.

Hyvä kaupunkirakenne on Etelä-Savon kaavoituksen keskeinen tavoite.

Strategisesta ja yleispiirteisestä maakuntakaavasta on kuitenkin pitkä matka kuntakaavoitukseen ja hankekeskeiseen käytäntöön. Suunnitteluvalmiuden parantamiseksi eri toimijoiden yhteistyön merkitys korostuu: maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen ei kuulu vain maakuntaliitolle. Maakuntaliitto järjesti vuoden aikana kunnille ja muille keskeisille toimijoille useita seminaareja ja työpajoja edellä mainituissa teemoissa. Vuoden 2011 alussa maakuntahallitus hyväksyi maakuntaliiton viraston uuden strategian, jossa aluesuunnittelun tavoitteeksi asetettiin paras mahdollinen toimintaympäristö. Tämä on edellyttänyt entistä parempaa yhteistyötä sekä viraston sisällä että alueen eri toimijoiden kesken tavoitteena paitsi maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen myös aluesuunnittelun ja aluekehityksen yhteen sovittaminen. Valtakunnan tasolla tehtiin uusi avaus aluesuunnittelu- ja edunvalvontayhteistyön tiivistämiseksi maakuntaliittojen ja Kuntaliiton kesken, kun maakuntajohtajat ja aluesuunnittelujohtajat kokoontuivat 14. joulukuuta 2011 Kuntaliiton kutsusta yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Yhteistyötä edellytti Etelä-Savolta myös Itä-Suomi-yhteistyön puheenjohtajuus vuonna 2011. Maakuntaliittojen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Liikenneviraston yhdessä hyväksymä Itä-Suomen liikennestrategia kärkihankkeineen ja Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien järjestäminen 1. – 2. marraskuuta Savonlinnassa sekä Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ja Itä-Suomen bioenergiapäivien järjestäminen Mikkelissä 14. – 15. kesäkuuta ovat esimerkkejä Itä-Suomitason yhteistyöstä vuonna 2011. Maakuntaliiton aktiivinen toiminta Viitostie ry:n ja Nopeat Itäradat -neuvottelukunnan toiminnassa ovat niin ikään esimerkkejä ylimaakunnallisesta yhteistyöstä, samoin Uudenmaan maakuntakaavoitukseen osallistuminen, Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen laatiminen ja Savon ilmasto-ohjelman käynnistäminen. 35

Itä-Suomen liikennestrategia kehittää myös kevyttä liikennettä.


Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011 aluesuunnittelun tavoitteeksi on kirjattu:

Etelä-Savossa on viihtyisä elinympäristö.

Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu.

Maakuntaliitto edisti tavoitteiden saavuttamista aluesuunnittelussa seuraavien toimenpiteiden avulla. Maakuntakaava on ajan tasalla ja sitä toteutetaan ja täydennetään tarpeiden mukaan maa­kunnan ja koko maan kehitystarpeet ja kehitysnäkymät huomioiden. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto:  laati ajan tasalle maakuntakaavan seurantajärjestelmän, joka sisältää yhteen vedon laadituista ja vireillä olevista selvityksistä sekä arvion uusista selvitys- ja vaihemaakuntakaavoitustarpeista: Seurantaraportti 2011 julkaistiin loppuvuodesta ja annettiin tiedoksi syysmaakuntavaltuustolle ja

Maakuntakaavaa täydennetään tuulipuistoiksi soveltuvilla alueilla.

 käynnisti tuulivoimavaihemaakuntakaavoituksen, jonka tavoitteena on osoittaa maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistoalueet: - vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7.11.-7.12.2011 välisen ajan; - ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin 19. joulukuuta 2011 ja ensimmäinen viranomaispalaveri 11. tammikuuta 2012; - tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus on tarkoitus viedä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2012. Maakunnan yhdyskuntarakenne uusiutuu ja eheytyy. Maakunnan ja sen kuntien maapolitiikka ja kaavoitus edistävät elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja kohentavat asuin- ja elinympäristön vetovoimaa. Tämä edellyttää panostamista kuntakaavoitukseen. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto:  osallistui ja edisti Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkiseutujen rakennemallityötä ja liikennejärjestelmäsuunnittelua: - Mikkelissä Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui ja rakennemallityö saatiin ehdotusvaiheeseen; liiton kaavoituspäällikkö toimi osa-aikaisesti rakennemallityön projektipäällikkönä; - Savonlinnassa työ käynnistyi loppuvuodesta 2011; liiton kaavoituspäällikkö kuuluu hankkeen ohjausryhmään;

Kaupunkiseutujen rakennemallityö oli tärkeä osa liiton vuoden 2011 työsarkaa.

 osallistui kuntakaavojen viranomaisneuvotteluihin, ELY-keskuksen ja kuntien välisiin kehittämiskeskusteluihin ja antoi kaavalausuntoja: - lausuntoja annettiin yhteensä 100 kappaletta, näistä viraston lausuntoja oli 74; - lausuntoja annettiin kuntien kaavoista, maa-aineshakemuksista, ympäristövaikutusten arvioinneista ja erilaisista ympäristöön, liikenteeseen ja energiaan liittyvistä asioista; 36


 edisti kuntakeskusten suunnittelutilanteen parantamista ja taajamayleiskaavojen vireillepanoa: - Etelä-Savossa pantiin vuonna 2011 vireille useita taajamien yleiskaavahankkeita, ja liitto alkoi loppuvuodesta 2011 valmistella erityisen kuntakeskusten yleiskaavoituspäivän pitämistä Juvalla 31. tammikuun lopussa 2012; - liitto osallistui Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina -esiselvityksen (2010) jatkotyöhön, jossa pilottikohteena oli Mäntyharju;  järjesti yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa neljä teemaseminaaria, jotka liittyivät kuntakaavoituksen kehittämiseen, vähittäiskaupan suuryksikkökaavoitukseen, ulkoilureitteihin ja VAT-Vuoksi-teemaan;

Taajamien viihtyisyys tuo koko maakunnalle vetovoimaa.

 edisti maakunnan ja sen kuntien alue- ja tonttimarkkinointia: - liitto järjesti kuntien tonttimarkkinointipäivän 9. helmikuuta Mikkelissä ja heinäkuussa kunnille tilaisuudet yhdessä tutustua Mäntyharjun vapaa-ajan asuntomessuihin ja Kangasniemen omakotitalonäyttelyyn;  osallistui valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toimivuusarviointityöryhmän työhön sekä kaupan opas -asiantuntijapaneeliin;  edisti alueellisten erityispiirteiden tunnistamista ja tietopohjaa: - liitto osallistui muun muassa Itä-Suomi -kuva työhön, Palveleva maaseutu -tutkimushankkeeseen (Maaseudun palvelujen saavutettavuus vakituisen ja vapaa-ajan asukkaan näkökulmasta) ja Matara-tutkimushankkeeseen (Maaseudun tyhjien asuinrakennusten sijainti, käyttö ja tulevaisuus);  edisti maakunnan ekotehokkuutta muun muassa osallistumalla Ekotehokkaan vapaa-ajan asumisen kehittäminen Etelä-Savossa ja loma-asuntomessuilla -hankkeeseen ja Ekotehokkaan loma-asumisen teemapäivän järjestämiseen. Maakunnassa on toimiva liikennejärjestelmä ja maakunnan saavutettavuus erityisesti pääkaupunkiseudun ja Pietarin suuntaan on hyvä. Liikennejärjestelmän kehittämiseksi maakuntaliitto:

Etelä-Savo kehittää ekotehokkuutta vapaa-ajan asutukseen.

 osallistui Etelä-Savon ja Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kokonaisvaltaiseen edunvalvontaan: - liitto edisti eri tavoin muun muassa Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeita (Valtatie 5, Valtatie 23, Savonrata ja Karjalanrata); - Valtatie 5 parantaminen runkotietasoon Mikkelin eteläpuolella Koirakiven ja Huruksen välillä valmistui syksyllä 2011; tiesuunnitelma hyväksyttiin Liikennevirastossa Mikkelin kohdalla ja suunnitelma Mikkelin ja Juvan välille valmistuu vuonna 2012; - Valtatiellä 14 Savonlinnan kohdalla rakennustyöt ovat käynnissä; - Valtatien 23 parantamiseksi tiesuunnittelu on käynnissä Varkauden ja Karvion välillä sekä Pieksämäellä Naiskankaan kohdalla; - Savonradalla on Mikkelin ja Haukivuoren välillä poistettu tasoristeyksiä ja tehty muita nopeustason nostamiseen tähtääviä töitä ja - Savonlinnan keskustassa on käynnistetty tierakentamisen kanssa yhteishanke, jossa rataa siirretään ja rautatieasema siirtyy Pääskylahteen;  osallistui aktiivisesti Nopeat Itäradat -neuvottelukunnan ja Viitostie ry:n toimintaan, muun muassa Uudenmaan maakuntakaavoitukseen erityisesti liikenneratkaisujen osalta ja uuden TEN-verkon suunnittelun edunvalvontaan; 37

Hyvät liikenneyhteydet ovat maakunnan ykköstavoitteita.


Itä-Suomen ensimmäinen liikennestrategia allekirjoitettiin marraskuun lopulla Helsingissä. Tilaisuudessa oli paikalla Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntajohtoa, johtaja Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta (2. vas.) ja ylijohtaja Anne Herneoja Liikennevirastosta.

 osallistui Itä-Suomen liikennestrategian laatimiseen: - Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntaliitot, Pohjois-Savon ELYkeskus ja Liikennevirasto hyväksyivät strategian 29. marraskuuta; strategia linjaa itäsuomalaisen liikennepolitiikan painopisteitä ja yhteisiä toimintamalleja 2010-luvulle; - liitto järjesti yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa ensimmäiset Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Savonlinnassa 1. – 2. marraskuuta;  tarkensi maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun toimintamallia ItäSuomen liikennestrategian linjausten mukaisesti (Etelä-Savon liikennejärjestelmätyöryhmä 15.11.2011): - maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen sijaan ItäSuomessa käynnistetään ylimaakunnallinen jatkuva liikennejärjestelmätyö; - seututasolla jatketaan seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimista ja päivittämistä: - maakuntatasolla liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään ja koordinoidaan maakuntasuunnittelun ja -kaavoituksen tukemiseksi sekä yhteistoiminta-alueen liikennejärjestelmäsuunnittelun edistämiseksi; - maakuntakohtaisesta koordinoinnista ja yhteensovittamisesta vastaa Etelä-Savossa maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä;  osallistui ja edisti seudullisia, kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmia: - uusi Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui Mikkelin seudun rakennemallityön yhteydessä; - Savonlinnan seudun rakennemalli- ja liikennejärjestelmätyö käynnistyivät syksyllä; - Varkaus – Pieksämäki -liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus päivitettiin vuosille 2012 – 2016;  valitsi uuden maakuntainsinöörin, kun maakuntainsinööri Heikki Rintamäki jäi eläkkeelle 1. syyskuuta.

38


Edunvalvonta TOIMINNAN PAINOPISTEET 2011 Hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko keskeiset työsarat Hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko olivat liiton edunvalvonnan keskeiset työsarat vuonna 2011. Lisäksi loppuvuoden 2011 aikana korostui hallitusohjelmaan kirjattu laajamittainen kuntauudistus.

Liitto piti tiivistä yhteyttä maakunnan kansanedustajiin. Kuva maakuntahallituksen kokouksesta, johon keskustan kansanedustaja Jari Leppä (oik.) osallistui. Vieressä maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Eino Törrönen (sd).

Vaalipiiriuudistus ja eduskuntavaalit. Maakuntaliitto:  pyrki vaikuttamaan 17. huhtikuuta järjestettävien eduskuntavaalikeskustelujen sisältöön esittelemällä omat ja yhteiset itäsuomalaiset tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle sekä oman vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille että hyvissä ajoin eri eduskuntapuolueille, jotta ne huomioitaisiin uudessa hallitusohjelmassa ja uuden hallituksen työssä;  tarkensi alkutalvesta aiemmin syksyllä asetettuja hallitusohjelmatavoitteita,  tapasi kevään aikana eri ministeriöiden ja puolueiden edustajia tavoitteiden edistämiseksi, piti hallitusneuvottelujen aikana yhteyttä neuvottelijoihin ja  pyrki vähäisestä tiedottamisesta huolimatta pysymään selvillä hallitusohjelman valmistelun etenemisestä: - Etelä-Savon oman ministeripaikan saaminen ei ajoittain lupaavista vaikutelmista huolimatta onnistunut, sen sijaan kahden päähallituspuolueen eduskuntaryhmien johtopaikoilla eteläsavolaisilla kansanedustajilla on edustus; - hallitusneuvotteluissa varmistui, että opettajakoulutus jatkuu Savonlinnassa;  informoi uusia ministereitä ja heidän esikuntiaan maakunnan keskeisistä tavoitteista ja

Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Backman (oik.) alusti marraskuun maakuntavaltuustossa. Kansanedustaja Lenita Toivakka johti puhetta.

 informoi alkusyksystä maakunnan kansanedustajia maakunnan edunvalvonta-asioista.  piti yhteyttä yhdessä muiden itäsuomalaisten maakuntien kanssa hallituksen asettamaan työryhmään, joka valmistelee ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi; työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Jouni Backman Savonlinnasta;  laati yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa Itä-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet: - laajan vaikutuksen saavuttamiseksi tavoitteet laadittiin yhdessä ItäSuomen yhteistoiminta-alueen maakuntien, Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan, sekä Etelä-Karjalan ja Kainuun kanssa; - Itä-Suomen neuvottelukunta hyväksyi täsmennetyt tavoitteet 16. helmikuuta: tavoitteet ovat suurelta osin ajankohtaisia yhteisessä edunvalvonnassa myös eduskuntavaalien jälkeen; - tavoitteet korostivat maakuntien omaa päätösvaltaa, liikenne- ja infrastruktuuriasioita, kuntataloutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamista ja varmistamista sekä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamista vuoden 2013 jälkeisessä EU:n koheesiopolitiikassa. 39

Elinkeinoelämällä on oltava hyvät toimintaedellytykset myös itäisessä Suomessa.. - Marimekon kankaat painetaan Sulkavalla.


Liikennepoliittinen selonteko. Maakuntaliitto:

Itä-Suomen ykköstiehankkeista päästiin sopuun.

 vaikutti uuden liikenneselonteon valmisteluun tapaamalla mm. uuden liikenneministerin esikuntaa ja Liikenneviraston sekä VR:n johtoa useampaan kertaan alkuvuoden ja syksyn aikana: - Itä-Suomen yhteisenä tavoitteena on sisällyttää selontekoon ensisijaisesti seuraavat tiehankkeet: Valtatie 5 välillä Mikkeli – Juva, Valtatie 23 välillä Varkaus – Viinijärvi ja Valtatie 5 välillä Leppävirta – Kuopio; - liikennepoliittisen selonteon valmisteluun vaikuttamiseksi Itä-Suomen maakunnat ja Pohjois-Savon ELY-keskus laativat yhdessä Itä-Suomen liikennestrategian, jonka tavoitteena on vaikuttaa liikennepoliittisen selonteon valmisteluun; strategia luovutettiin ministeriölle ja Liikennevirastolle marraskuussa;  vaikutti jo päätettyjen liikennehankkeiden jatkoon: - hankkeista Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyjen jatko sisältyi hallitusohjelmaan kirjauksena jo aloitettujen liikennehankkeiden jatkosta; - Koirakivi – Hurus -välin kunnostustyöt valmistuivat marraskuussa, mikä paransi Valtatie 5:n liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi noin 25 kilometrin matkalla Mikkelin eteläpuolella; - kunnostustöiden jatko muun muassa välillä Hurus – Hietanen pyrittiin varmistamaan vuosittaisissa talousarviokäsittelyissä ja päätettäessä budjettikehyksistä, mutta vuoden 2011 aikana tässä ei vielä onnistuttu; - Savon- ja Karjalanratojen kunnostuksen jatkaminen säilyi edunvalvonnassa liikenneasioiden keskeisenä aiheena: liikenneministeri ohjasi syksyllä radanpidon varoja 20 miljoonaa euroa Savonradan routavaurioiden korjaamiseen ja muuhun perusparantamiseen Pieksämäen ja Kuopion välillä; ratahankkeita edistettiin myös Nopeat Itäradat -neuvottelukunnassa, joka esitti vaalien alla toiminta-alueensa kahdeksan maakunnan kansanedustajaehdokkaille yhteiset liikennepolitiikkaa koskevat tavoitteet; Etelä-Savo toimi edelleen neuvottelukunnan johtoryhmän puheenjohtajana.  edisti Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi: - hanke eteni, kun Venäjän puolen tiehanke Ihala – Raivio sisällytettiin ENPI-ohjelman ns. LSP-hankkeisiin; - hankkeen läpivienti edellytti useita neuvotteluja sekä Moskovassa, Pietarissa että Petroskoissa ja tiivistä yhteydenpitoa myös Suomessa raja- ja tulliviranomaisten sekä ulkoasiainministeriön ja Liikenneviraston suuntaan; Etelä-Savon maakuntaliiton lisäksi myös Savonlinnan kaupunki ja Parikkalan kunta sekä Etelä-Karjalan liitto osallistuivat tapaamisiin; - tasavallan presidenttiä informoitiin hankkeen tarpeellisuudesta ja etenemisestä; - Suomen puolella rajanylityspaikan infrastruktuurin ja rakennusten kunnostaminen ei sen sijaan toistaiseksi edennyt, koska raja- ja tulliviranomaiset eivät lähteneet vielä tässä vaiheessa kumppaneiksi Liikenneviraston ENPI-hakemukseen;  edisti rataliikenteessä Parikkalan ja Pieksämäen välisen henkilöliikenteen sekä Pieksämäen, Huutokosken ja Savonlinnan välisen henkilöliikenteen aloittamista: - Imatrankosken avaaminen kansainväliselle rautatieliikenteelle olisi omiaan lisäämään henkilöliikennettä myös ko. rataosuuksilla; 40


- Nopeat Itäradat -neuvottelukunta julkaisi maakuntaliiton tukemana raportin henkilöliikenteen käynnistämisedellytyksistä välillä Pieksämäki – Savonlinna; VR ja Liikennevirasto valmistelevat raportin pohjalta kolmivuotista pilottihanketta, jolla liikenne voitaisiin käynnistää;  edisti maakunnan liikenneyhteyksiä Pietariin: - liitto kirjelmöi yhdessä muiden Itä-Suomen liittojen sekä Keski-Suomen liiton kanssa Allegro-junan aikatauluista, jotta ne sopisivat aiempaa paremmin Kouvolassa yhteen Savon- ja Karjalanradan liikenteen kanssa; kesäkuun alusta Pietarin liikenteeseen tuli kaksi päivittäistä lisävuoroa, mikä paransi myös Etelä-Savon saavutettavuutta.  tiivisti ja paransi yhteistyötä entisestään Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanssa tavoitteena muun muassa Valtatie 5:n perusparannuksen vaatima tiesuunnitelma Mikkeli – Juva -välille sekä lossien korvaaminen silloilla Sulkavan Vekaransalmella ja Puumalan Hätinvirralla. Paras-hanke, sosiaali- ja terveyspalvelut ja suuri kuntauudistus. Maakuntaliitto:  turvasi Etelä-Savon kuntien asemaa valvomalla kuntien etua Paras-hankkeen jatkossa, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevassa lainsäädäntötyössä ja kuntien valtionosuusuudistuksen valmistelussa: - uusi hallitusohjelma laittoi kuitenkin Paras-hankkeen jäihin ja aloitti mittavan kuntauudistuksen, joka koskettaa kaikkia kuntia myös EteläSavossa; - Puumalan ja Savonlinnan välillä syntyi neuvottelutulos kuntaliitoksesta, mutta liitos kariutui, kun kuntaministeri totesi, ettei lain mukaisia edellytyksiä erityisen kuntajakoselvittäjän asettamiselle ole eikä liitosta näin ollen muun muassa yhteisen maarajan puuttumisen takia voitu toteuttaa; - Kerimäki ja Punkaharju jatkoivat aloittamiaan kuntaliitokseen tähtääviä neuvotteluja Savonlinnan kanssa tavoitteena liitos vuoden 2013 alusta; - Mikkeli ja Suomenniemi Etelä-Karjalasta sekä Ristiina aloittivat liitosta koskevat neuvottelut tähdäten samaan aikatauluun; - sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä eri kaupunkiseuduilla, maakunnassa ja laajemmin koko Itä-Suomessa käytiin kuntien kesken neuvotteluja ja keskusteluja; - Itä-Suomen erikoissairaanhoitopiirin Iserin valmistelutilannetta sekä Kainuun ja Etelä-Karjalan malleja käsiteltiin Itä-Suomen huippukokouksessa elokuun lopulla Savonlinnassa; - asiantuntijatasolla käytiin myös työnjakokeskusteluja maakunnan kahden sairaanhoitopiirin kesken, Mikkelin seudulla päästiin kuntien kesken ratkaisuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä;  tuotti laajan tilastoaineiston sekä kuntien että valtiovarainministeriön käyttöön kuntauudistuksen valmistelussa käytettäväksi: - aineisto kuvaa työssäkäyntiä ja asiointia kuntien välillä, asutuksen sijoittumista, kuntien taloustilannetta, palvelurakennetta ja yhteistyösuuntia sekä väestökehitystä; - liitto toi aineistossa esiin maakunnalle ominaisia erityispiirteitä, kuten harvaa asutusta ja pitkiä etäisyyksiä, sekä korosti, että laajaa väestöpohjaa edellyttävien ylikunnallisten palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen täytyy myös ratkaista Etelä-Savossa mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta; 41

Erkoissairaanhoito, Kainuun ja EteläKarjalan hallintomallit sekä koulutusasiat olivat esillä Itä-Suomen huippukokouksessa Savonlinnassa elokuussa. Aiheet kiinnostivat myös mediaa. Kuva tiedotustilaisuudesta.

Liitto tuotti laajan tilastoaineiston kuntien käyttöön. Suuri huolenaihe on väestön ikärakenne: maakunta tarvitsee lisää nuoria.


- ehdotus uudeksi kuntakartaksi oli hallitusohjelman mukaan määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, mutta virkamiesvalmistelua jatkettiin yli vuodenvaihteen. Kunnallistaloustyöryhmä ja yhteispalvelujen edistäminen. Maakuntaliitto:  seurasi liiton kunnallistaloustyöryhmässä kuntien talouteen vaikuttavan lainsäädännön valmistelua ja pyrki vaikuttamaan siihen Etelä-Savon kuntien näkökulmasta: - työryhmä valmisteli kuntataloutta ja kuntien tilaa käsittelevän seminaarin, joka järjestettiin Mikkelissä 12. syyskuuta;  edisti yhteispalvelujen tehostamista Etelä-Savossa: - edistämistehtävä siirtyi liitoille valtionhallinnolta aluehallintouudistuksen yhteydessä; Etelä-Savossa edistämistehtävä merkitsee valtion viranomaisten paikallispalvelujen sekä Kelan ja kuntien hallintopalvelujen tarjoamista samasta yhteispalvelupisteestä; - yhteispalvelujen tehostamistoimena valtiovarainministeriö antaa avustusta sellaisten yhteispalvelujen järjestämiseen, jotka ovat uusien yhteispalvelusopimusten mukaisia. Rakennemuutos. Maakuntaliitto:  vaikutti käytettävissään olevin keinoin siihen, että metsäteollisuuden supistuksista aiheutuneita vaikeuksia voitaisiin lievittää kehittämällä muun muassa bioenergiaan liittyvää uutta liiketoimintaa: - UPM:n vaneritehdasinvestointi Savonlinnassa eteni ja metsäpohjaisen bioöljyn tuotantoedellytyksiä selvitettiin; Punkaharjun bioetanolihankkeen toteuttamiselle ei syntynyt riittäviä edellytyksiä; - vuosi 2011 oli edelleen haastava eteläsavolaiselle puu- ja puujaloste teollisuudelle: yt-neuvotteluista huolimatta suurilta irtisanomisilta vältyttiin; metsäklusterin kireä taloustilanne jatkuu vuoden 2012 puolelle. Etelä-Savo uskoo bioenergiaan. Bioenergian käyttö vaatii korkeaa teknologiaa.

 edisti lupaavia metsäklusterin tutkimushankkeita sekä metsäklusteriyritysten kansainvälisiä suhteita erityisesti Kiinaan ja Venäjälle. Yliopistot. Maakuntaliitto:  onnistui yhdessä maakunnan kansanedustajien kanssa turvaamaan Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen ja muiden toimintojen jatkon ja kehittämisen Savonlinnassa: - monitahoinen vaikuttaminen, johon kuului muun muassa maakuntaliiton hallinnoimien EU-varojen kohdentamista, tuotti tulosta; työtä tarvitaan edelleen, jotta Itä-Suomen yliopiston strategian mukainen toiminta kolmessa maakunnassa ja kolmella kampuksella varmistetaan;

Opettajien koulutus jatkui Savonlinnassa.

 piti tiivistä yhteyttä Mikkelin yliopistokeskuksessa toimiviin yliopistoihin erilaisten maakuntaa tukevien kehittämishankkeiden toteuttamiseksi;  osallistui Mikkelin yliopistokeskuksen uuden strategian laadintaan ja piti yllä myös muuta yhteistyötä sen kanssa, esimerkkeinä maakunnan uuden markkinointihankkeen valmistelu ja koulutusvienti. 42


Vaikuttajatapaamiset. Maakuntaliitto:  tapasi useaan otteeseen eri ministereitä, kansanedustajia, keskeisiä virkamiehiä ja avustajia sekä Helsingissä että maakunnassa tavoitteena edistää maakunnalle tärkeitä asioita;  kutsui erilaisia sidosryhmiä tutustumaan maakuntaan ja sen ympäristöön, yrityksiin ja hankkeisiin muun muassa kulttuuritapahtumien yhteydessä;  osallistui eri ministeriöiden asettamiin työryhmiin aktiivisesti, muun muassa 2014+ -koheesiopolitiikan ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen valmisteluun;  informoi säännöllisesti keskeisiä ministeriöitä ja niiden virkamiehiä sekä avustajia Etelä-Savon näkökohdista;  piti yhteyttä myös tärkeimpiin etujärjestöihin, jotta ne huomioisivat maakunnan tavoitteet;  otti kantaa kahteen otteeseen hallitusohjelmaan sisältyvään vaalipiiriuudistukseen, joka koskee erityisesti Itä-Suomea: - liitto torjui maakunnan jakamisen uudistuksen yhteydessä ja korosti, että aluekehitykseen vaikuttavien aluejakojen tulisi olla yhdenmukaisia; - liitto tarjosi vaihtoehdoksi vaalipiirien yhdistämiselle ns. vaalialuemallia; - asiaa valmistellut puoluesihteerityöryhmä ei saanut aikaan yksimielistä esitystä ja ehdotus siirtyi vuoden 2012 puolelle ja hallituspuolueiden puheenjohtajien vastuulle.  järjesti neljännen kerran yhdessä Mikkelin kaupungin ja Länsi-Savon kanssa 7. heinäkuuta perinteiseksi muodostuneen Päämajan kesäsymposiumin: - uutena järjestäjänä mukaan tuli Yleisradio; - tapahtumaan kutsuttiin runsas joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia sekä median edustajia; - kaikille avoin yleisötilaisuus veti Mikaelin salin täyteen kiinnostunutta yleisöä ja Yleisradion mukaan tulo symposiumin järjestelyihin lisäsi sen valtakunnallista tunnettuutta; - vuoden 2012 symposiumin suunnittelu aloitettiin yhdessä kumppaneiden kanssa jo vuonna 2011.  muodosti kevään 2011 aikana Etelä-Savon valtuuskunnan: - valtuuskunnan jäseniksi kutsuttiin henkilöitä, joilla on side maakuntaan ja halu vaikuttaa sen hyväksi omassa työssään tai asemansa kautta erityisesti tieteen taiteen tai kulttuurin saralla; - liiton kutsuun vastasi noin 40 henkilöä ja valtuuskunta kokoontui ensimmäisen kerran 11. syyskuuta, jolloin se allekirjoitti perustamis- ja sääntökirjan.

Päämajasymposiumi kiinnosti mediaa. Kannanottoja kysyttiin muun muassa komissaari Olli Rehniltä (oik.) ja kansanedustaja Jouni Backmanilta.

 tapasi ja piti yhteyttä säännöllisesti maakunnan kansanedustajiin: - tapaamisissa ja keskusteluissa käytiin läpi Etelä-Savolle tärkeiden hankkeiden ja asioiden tilaa, valmisteltiin näkemyksiä valtion budjettiesitykseen, seurattiin lainsäädäntöä sekä vaihdettiin tietoja maakunnan kehityksestä ja ajankohtaisista tavoitteista;  toimi Itä-Suomen maakuntien puheenjohtajana ja isännöi Itä-Suomen huippukokousta 30.–31. elokuuta Savonlinnassa: - huippukokouksen keskeiset teemat olivat uusi hallitusohjelma, koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hallituksen kaavailema vaalipiiriuudistus. 43

Rehtori Perttu Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta (vas.) ja maakuntahallituksen jäsen Teemu Hirvonen osallistuivat ItäSuomen huippukokoukseen, joka pidettiin kesän lopulla Savonlinnassa.


Yhteyspäällikkö. Maakuntaliitto:  palkkasi helmikuussa uuden yhteyspäällikön, jonka vastuualueeksi määriteltiin sidosryhmät yö ja edunvalvonta. Maakunnan markkinointi. Maakuntaliitto:  jatkoi Etelä-Savo - Saimaan maakunta tunnetuksi -markkinointihanketta: - hanke muun muassa jatkoi maakunnan sisäistä verkottumista sekä sidosryhmä- ja tapahtumamarkkinointia, suoramarkkinointia potentiaalisille maakuntaan muuttajille, kehitti viestintäverkostoa, valmisteli maakunnan verkkomarkkinointia sekä laati markkinointimateriaalia hankkeen, maakuntaliiton ja muiden toimijoiden käyttöön (mm. maakuntaesite); - hanke päättyi vuoden 2011 lopussa;

Etelä-Savo esittäytyi yhteisellä osastolla Matka 2011 -messuilla Helsingissä. Osaston ilmeestä vastasi markkinointipäällikkö Roosa Kallio maakuntaliitosta.

 valmisteli maakunnan markkinoinnille jatkohankkeen Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta, jonka tarkoitus on jalkauttaa Saimaan maakunta toimijoiden kautta yleiseen tietoisuuteen eli kertoa, mitä Saimaan rannoilla on eri tahoille tarjota; uusi hanke pohjautuu ensimmäisen markkinointihankkeen kehittämiin teemoihin Opi, Koe, Tee, ja Asu. Liiton tiedotustoiminta. Maakuntaliitto:

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka, varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen (oik.) ja maakuntajohtaja Matti Viialainen lehdistölounaalla maakuntavaltuuston kokouksen jälkeen marraskuussa Mikkelissä.

 tiedotti mahdollisimman aktiivisesti ja avoimesti medialle ja omille sidosryhmilleen: - liiton tärkeimpiä tiedotuskanavia olivat sähköposti ja verkkosivut; sidosryhmätiedotuksen pääkanava oli liiton sähköinen JOUSI-lehti, jonka muuttamista verkkojulkaisuksi selvitetään käynnissä olevan verkkosivu-uudistuksen yhteydessä; - tiedotustilaisuuksia liitto järjesti päättävien elinten kokousten yhteydessä ja muutoinkin tarpeen vaatiessa (mm. vierailut ja seminaarit); - liiton ulkoisessa tiedotuksessa painottui omasta toiminnasta tiedottamisen ja EU:n rakennerahasto-ohjelmista tiedottamisen ohella Päämajasymposiumin mediatiedotus, Itä-Suomi-yhteistyöhön, erityisesti ItäSuomen huippukokoukseen liittyvä tiedotus; - maakunnan näkyvyyttä valtakunnan mediassa pyrittiin kohentamaan yhdessä Etelä-Savo – Saimaan maakunta tunnetuksi -hankkeen ja maakunnallisen viestintäverkoston kanssa.

44


Hallinto ja talous TOIMINNAN PAINOPISTEET 2011 Hallinnon kehittäminen Hallintosääntöuudistus Hallintosääntöuudistus, joka tuli voimaan 1.1.2011 muutti viraston tulosyksikköjakoa seuraavasti: kehittämis- ja edunvalvontayksikkö ohjelmayksikkö suunnitteluyksikkö hallintoyksikkö

aluekehitysyksikkö aluesuunnitteluyksikkö hallinto- ja kehittämisyksikkö

Suoraan maakuntajohtajan alaisena työskentelee neljä henkilöä. Henkilöstörakennetta on uudistettu vuoden 2011 alusta niin, että suunnittelijatasosta muodostettiin päällikköporras ja hallintoon tuli kaksi päällikkötason tehtävää. Tiimejä muodostettiin tarpeen mukaan. Henkilöstörakenteen muutokseen liittyvät tehtäväkuvaukset päivitettiin ja palkkausjärjestelmää uudistettiin tehtäväkohtaisten palkkojen osalta uusien tehtäväkuvausten mukaisesti. Syysvaltuusto lakkautti liiton 7 virasta 3. Virat tulivat avoimiksi, kun niiden hoitajat eläköityivät vuonna 2011. Lakkautettujen virkojen tilalle on perustettu kaksi työsuhteista tehtävää ja kolmannen viran tehtävät on hoidettu sisäisin järjestelyin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntahallitus hyväksyi 12.12.2011 maakuntaliiton sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yleisohjeen tulevaksi voimaan 1.1.2012. Yleisohje antaa pitkälti työkaluja ja vastauksia vuodelle 2011 asetuille tavoitteille strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämisen osalta. Yleisohjeessa sisäisen valvonnan toimenpiteet/periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toimintoihin ja prosesseihin liittyvät valvontatoimet on määriteltävä ja kohdennettava toiminnan luonteen ja siihen liittyvien riskien perusteella. Valvontatoimet voivat alla esitetyn mukaisesti olla ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia. Johtamiseen sisältyviä ennaltaehkäiseviä valvontatoimia ovat esimerkiksi:  tehtävien, toimivaltuuksien, tulos- ja raportointivastuiden ja menettelyiden määrittelyt  esittely- ja hyväksymis- ja vahvistusmenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa  tehtävien eriyttäminen ja käyttöoikeudet  prosessikuvaukset ja toimintaohjeet  toimintojen ja prosessien auditointimenettelyt  toiminnan tuloksellisuuden ja suoriutumisen arviointimenettelyt  omaisuuden fyysinen turvaaminen  esimiesten valvonta (seuranta ja ohjaus) 45


Toimintoihin ja talouteen liittyviä havaitsevia valvontatoimia (jälkikäteisvalvonta) ovat muun muassa:  toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnit,  toimintaan ja talouteen liittyvät seurantamenettelyt ja täsmäykset sekä  toimintojen ja prosessien sisäiset/ulkoiset arvioinnit. Johtamiseen, toimintoihin ja talouteen liittyviä ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia valvontatoimia ovat esimerkiksi:  tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden osoittaminen henkilöstölle,  esittely- ja hyväksymismenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa,  kehityskeskustelut, henkilöstön suoriutumisen arvioinnit ja  otto-oikeuden käyttö. Maakuntajohtajan ja tulosyksiköiden päälliköiden tehtävänä on valvonnan ja vastuullisen toiminnan toteutumiseksi edistää alaisensa henkilöstön tietoisuutta ja sitoutumista ohjeiden mukaiseen toimintaan työtehtävissään sekä ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Esimiesten tulee järjestelmällisin perehdytysja koulutusmenettelyin, prosessikuvausten, kehityskeskusteluiden ja tehtäväkuvien avulla varmistaa, että työntekijät tietävät ja tuntevat omat tehtävänsä ja toimintaa ohjaavat (tulos)tavoitteet. Esimiesten vastuulla on toiminnan luonteen perusteella riittävien riskienhallinnan menettelyiden ja valvontatoimien luominen. Keskitetysti ohjeistettavia prosesseja ovat mm. päätöksenteko, henkilöstöhallinto, hankintatoimi, tietojärjestelmät sekä tila- ja asiakirjahallinto. Riskien hallinnan periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti:  Toiminnan ja talouden suunnittelu perustetaan maakunnan ja liiton strategiseen tavoiteasetteluun, toiminnanpainopisteen keskittäminen olennaiseen.  Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa turvataan liiton toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilö- ja muut resurssit.  Osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon maakunnan strategiassa ja maakuntaohjelmassa liitolle sovitut toteutusvastuut sekä hankkeista aiheutuvat taloudelliset velvoitteet ja niiden sitoma työpanos.  Henkilöstön osaamisen taso turvataan riittävällä perehdyttämisellä ja koulutuksella.  Päätöksenteon ja valmistelun oikeellisuus turvataan sisäisen valvonnan toimenpitein ja riittävällä ja luotettavalla raportoinnilla.  Toimitiloihin, koneisiin ja laitteisiin liittyviä turvallisuus- ja vahinkoriskejä tai henkilöstön terveyteen laajasti vaikuttavia riskejä ei hyväksytä.  Voimassa olevan lainsäädännön vastaisia tai muutoin epäeettisiä toimintatapoja ei hyväksytä.

46


Toiminnan tuloksellisuus ja sen kehittäminen Toiminnan tuloksellisuuden lisäämiseksi virastoon on hankittu uudet Microsoft Office -toimisto- ja työryhmäsovellukset ja sähköinen matkanhallintaohjelmisto. Sovellukset otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Tavoitteissa mainittu varautuminen sähköiseen arkistointiin etenee ja tietoturvapolitiikan periaatteet on virkamiestyönä valmisteltu, mutta päätöksenteko siirtyi vuoden 2012 puolelle. Kaikki vuoden 2011 ICT-hankinnat on tehty puitesopimuksen mukaisesti. Maakuntahallitus on hyväksynyt sähköisen laskun vastaanottoa ja ostolaskujen kierrätysohjelmiston käyttöönottoa koskevan hankintasopimuksen 12. joulukuuta 2011. Ohjelmiston käyttöönotto siirtyi kevääseen 2012. Maakuntaliitto on merkinnyt yhden osakkeen Kunnan Taitoa - ja yhden osakkeen Kuntien Tiera -osakeyhtiöistä. Vaikka suunnitelmia toimintojen siirtämisestä ko. yrityksille ei ole näköpiirissä, antaa osakkeiden merkintä tulevaisuudessa mahdollisuuden yritysten palvelujen käyttöönottoon. Lisäksi osakkeiden omistus mahdollistaa edullisempien ICT-hankintojen tekemisen.

Voimavarat strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi HENKILÖRESURSSIT Luottamushenkilöhallinto Kuluvan valtuustokauden 2009 – 2012 luottamustoimielimet valittiin keväällä 2009. Valtuuston kokouksia pidettiin 2 kertaa ja hallitus kokoontui 12 kertaa. Tarkastuslautakunnan kokouksia oli 6. Toimielinten kokoonpano käy ilmi tämän kertomuksen liitteistä.

Teemu Hirvonen Savonlinnasta ja Pirjo Tolvanen Rantasalmelta maakuntahallituksen kokouksessa kesällä 2011.

Maakuntaliiton virasto Viraston organisaatiouudistus, joka vähensi yksiköiden määrän kolmeen, toteutettiin vuoden 2011 alusta. Henkilöstömäärä oli vuoden 2011 lopussa 34 henkilöä, joista 4 oli osa-aikaisia. Vuoden 2010 lopussa henkilöstöä oli vuoden lopussa 37. Tavoitteena vuodelle 2011 oli, ettei henkilöstömäärä olennaisesti nouse. Henkilöresursseissa talousarviossa ennakoitiin 33,8 henkilötyövuotta. Toteutuma oli 31,9 (laskelma perustuu virka-/työsuhteiden kestoon vähennettynä pitkillä poissaoloilla). Tehtäväalueittain henkilöstö jakautuu seuraavasti: Tehtäväalue

Talousarvio

luottamushenkilöhallinto virasto hankkeet yhteensä

5,1 19,5 9,2 33,8

47

Toteutuneet henkilötyövuodet 4,1 19,5 8,3 31,9

Hallintojohtaja Riitta Paananen (oik.) jäi eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. Maakuntavaltuuston sihteerin tehtäviä hän hoiti viimeisen kerran marraskuussa. Puhetta johti kansanedustaja Lenita Toivakka vierellään maakuntajohtaja Matti Viialainen.


TALOUDELLISET RESURSSIT Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisrahan sitomaton osa vuodelle 2011 oli noin 850 000 euroa, josta maakuntahallituksen päätöksillä myönnettiin 649 000 euroa. Maksatuksia liitto teki 878 000 euron edestä. Lisäksi kahteen osaamiskeskushankkeeseen myönnettiin ministeriön päätöksillä 320 000 euroa, joista maksatuksia tehtiin 187 000 euron edestä. KANSALLINEN KEHITTÄMISRAHOITUS 2007-2013

Maakunnan kehittäm israha

2007

ed. vuosilta siirtynyt rahoitus

0,412

myöntövaltuus

0,515

0,550

rahoituspäätökset

0,267

maksatukset

0,060

Aluekeskusohjelm a ( p äät t ynyt

2008

2009

2010

2011

yhteensä

0,260

0,142

0,814

0,550

0,860

0,850

3,325

1,352

0,492

1,039

0,649

3,799

0,292

0,745

0,810

0,878

2,785

2010

2011

yhteensä*

2007

2008

2009

myöntövaltuus/rahoituspäätökset

0,402

0,390

0,355

maksatukset

0,059

0,414

0,328

2009)

1,147 0,300

1,101

Osaam iskeskusohjelm a

2007

2008

2009

2010

2011

yhteensä

myöntövaltuus/rahoituspäätökset

0,260

0,290

0,300

0,280

0,320

1,450

maksatukset

0,094

0,287

0,345

0,274

0,187

1,187

2008

2009

2010

2011

yhteensä*

0,045

0,045

Maaseutupoliittinen kehittäm isohjelm a ( p äät t ynyt

2009)

myöntövaltuus/rahoituspäätökset

2007

maksatukset

0,035

0,090 0,033

* Aluekeskusohjelma sekä maaseutupoliittinen kehittämisohjelma loppuivat vuoden 2009 loppuun. Vuonna 2011 näistä ohjelmista käyttämättä jäänyt rahoitus osoitettiin Koheesio- ja kilpailukykyohjelmille

48

0,068


Maakunnan kehittämisrahoituksen käyttö vuonna 2011 Fimos

Osaamiskes kusohjelma

Hankkeen nimi

maakuntaraha

116870 Mikkelin seudun koheesio- ja kilpailukykyhjelma 2011 (KOKO)

KOKO-ohjelmat 223 986

117258 Savonlinnan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2011 (KOKO)

130 000

114092 Savonlinnan seudun osaaamiskeskus SOSKE 2011

36 664

120 000

114093 Mikkelin seudun osaamiskeskus, perusrahoitus 2011

80 000

200 000

116726 Itä-Suomen Brysselin toimiston jatkaminen 2011

41 388

117293

47 000

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi Forest Industry Future -osaamiskeskusohjelma Savonlinnan ja Varkauden / Kaakkois-Suomen alueella

114323

22 000

117257 Luomuinstituutin perustamisselvitys

24 000

117347 Savon kulttuuriperimä digiaikaan -esiselvityshanke

12 500

117514 Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

17 500

117225 Etelä-Savon liikunta- ja urheiluohjelma

14 000

Yhteensä

295 052

EU:n rakennerahasto-ohjelmat Seuraavan sivun taulukkoon on listattu ne myöntövaltuudet, jotka maakuntaliitto on vuosina 2007 – 2011 saanut käyttöönsä. Myöntövaltuuksista tehdään varaukset hankkeille. Hyväksytyille hankkeille rahat sidotaan yhdellä tai useammalla päätöksellä, minkä vuoksi taulukossa näkyvä hankkeisiin sidottu raha on pienempi kuin niille varattu raha. Vuonna 2011 voitiin ensimmäisen kerran sulkea kuluvan EU-ohjelmakauden hankkeita. Tämä tarkoitti sitä, että hankkeista palautui käyttämättä jäänyttä rahaa (sarake: sidotuista palautunut), joka voidaan jatkossa käyttää uusiin hankkeisiin. Maakuntaliitto saa käyttöönsä määrärahaa (=maksuraha), josta hankkeille maksetaan avustusosuudet toteutuneita kustannuksia vastaan.

49

353 986

320 000


50

Rakennerahastovarojen myöntövaltuudet ja rahoituspäätökset 2007 – 2011

15 656 800 564 300

Korkotuotot

321 644 21 952

56 300

716 436

Varaukset hankkeille koko ohjelmakaudelle

1 492 224

21 440 836 4 289 965 25 730 801

Varaukset hankkeille koko ohjelmakaudelle

0

0

EAKR

10 500

3 654

Käytössä oleva valtuus (=valtuussidottu+palautunut)

503 653

2 801 423 2 935 048 5 736 471

299 500 € 100 422 € 65 800 €

Eastwood 2011-2013 Itä-Suomen puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelma

Kestävän vapaa-ajankalastuksen, kalastus- ja luontomatkailun edistäminen sekä vaelluskalakantojen elvyttäminen

Etelä-Savon tarjousasiamies

Hidaspyrolyysitekniikkaan perustuvan biojalostamon toteutettavuusselvitys

299 357 € 280 700 €

Open tietojärjestelmä - Etämonitoroinnin kehittäminen osana ympäristöteknologian koulutusta ja innovaatiotoimintaa

Juvan tryffelikeskus 2012

Kumppanuuspöytä - hyvinvointialan kehittämisrakenne ( lisärahoitus)

78 980 € 972 550 €

Monimuotoisen video-opetuksen kehittäminen "MOVIE" -hanke

427 761 €

5 029 949 161 255

Liitolla maksurahaa jäljellä

Sidotuista palautunut

0

80 342 221 624 301 966

Sidotuista palautunut

Käytössä oleva valtuus (=valtuussidottu+palautunut)

Kasvullinen lisäys - osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi

10 948 495 424 997

Liiton tekemät maksatuspäätökset

56 300

713 346

Sidottu 2007-2011

1 492 224

18 478 919 4 305 576 22 784 495

Sidottu 2007-2011

Maakuntaliiton rahoittamat EU-hankkeet vuonna 2011 MAAKUNTALIITON RAHOITTAMAT EU-HANKKEET VUONNA 2011

EAKR (sisältää teknisen tuen) ESR

Liitolle siirretty maksurahaa

66 800

Tekninen tuki

Määräraha

717 000

TL 3

Valtuus

1 995 877

Tekninen tuki

ESR

21 200 000 7 019 000 28 219 000

Valtuus 2007-2011

TL2 TL3

EAKR

Valtuus

2007-2011

RAKENNERASTOVAROJEN MYÖNTÖVALTUUDET JA RAHOITUSPÄÄTÖKSET 2007-2011

33 000 €

ESR

10 500

564

Käytössä oleva valtuus uusiin hankkeisiin (=valtuusvaraukset+palautunut)

503 653

-160 494 2 950 659 2 790 165

Käytössä oleva valtuus uusiin hankkeisiin (=valtuusvaraukset+palautunut)


Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen TA 2011

TP 2011

Poikkeama

1 000 €

1 000 €

1 000 €

Toimintatuotot Toimintakulut Netto

2 225 453 1 772

2 242 515 1 727

-62

Toimintatuotot Toimintakulut Netto

37 1 809 -1 772

55 1 816 -1 762

18

781 908 -127

620 695 -75

-161

3 043 3 170 -127

2 917 3 026 -110

-126

Käyttötalouden kokonaismenot ja tulot Yleishallinto

Virasto

Hankkeet

Toimintatuotot Toimintakulut Netto = sitovuustaso

Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä * Erotus

17 -45

-8 10

213 52

143 17

Käyttötalouden kokonaismenoissa on mukana hankkeiden menot ja tulot bruttona. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa niistä on huomioitu vain nettomeno. Valtuusto ei ole tehnyt talousarvioon muutoksia toimintavuoden aikana. Hallitus on käyttösuunnitelmassa tarkentanut osamäärärahoja ja -tuloarvioita alkuperäisestä talousarviosta.

Tuloslaskelmaosan toteutuminen TA 2011

TP 2011

Poikkeama

Hankkeet nettoperusteisina

1 000 €

1 000 €

1 000 €

Toimintatuotot/käyttötalouden tuloarvio Toimintakulut/ käyttötalouden määräraha Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos

2 262 2 389 -127

2 297 2 406 -110

35 -17 17

-102

21 0 0 -88

-1 -4 1 0 -13

-102

-88

-13

1 26 1

51


Tilinpäätöslaskelmat ja tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloslaskelma TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yht.

1.1.–31.12.2011

1.1.–31.12.2010

2 286 017,60

2 300 536,03

620 570,19

723 702,50

9 988,45 165,80

14 426,69 605,49

2 916 742,04

3 039 270,71

-1 518 008,96

-1 540 094,36

Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht.

-343 703,76 -44 643,36

-388 347,12

-323 406,99 -53 756,95

-377 163,94

-837 261,91 -99 992,87 -200,00 -182 558,04

-821 059,24 -135 158,53 -10 557,10 -198 642,76

-3 026 368,90

-3 082 675,93

-109 626,86

-43 405,22

315,95 21 121,17 -65,03

773,09 42 697,88 -42,89

21 372,09

43 428,08

VUOSIKATE

-88 254,77

22,86

TILIKAUDEN TULOS

-88 254,77

22,86

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

-88 254,77

22,86

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht.

52


Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamistenlisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1.

53

-88 254,77

22,86

-3,00

-88 257,77

22,86

-41 557,14 -8 790,44 -50 347,58

111 516,09 32 812,38 144 328,47

-138 605,35

144 351,33

292 418,63 431 023,98 -138 605,35

431 023,98 286 672,65 144 351,33


Tase 31.12.2011

31.12.2010

86 089,57

86 086,57

6 700 960,39

1 922 501,74

3. Muut saamiset

294 368,14

258 617,28

4. Siirtosaamiset

8 706,25

2 899,97

Lyhytaikaiset saamiset

303 074,39

261 517,25

IV Rahat ja pankkisaamiset

292 418,63

431 023,98

VASTAAVAA YHTEENSÄ

7 382 542,98

2 701 129,54

87 909,27

87 909,27

IV Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä

293 190,16

293 167,30

V Tilikauden yli/alijäämä

-88 254,77

22,86

6 700 960,39

1 922 501,74

6. Ostovelat

49 266,01

51 322,95

7. Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat

43 670,38

41 924,73

295 801,54

304 280,69

7 382 542,98

2 701 129,54

VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset

VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot

C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen

8. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

54


Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 Sijoitusten arvostus: Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus: Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 2011

2010

Toimintatuotot tulosryhmittäin

2 916 742,04

3 039 270,71

Yleishallinto Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu Hankkeet

2 242 118,17 54 593,88 620 029,99

2 218 015,79 52 223,35 769 031,57

Toimintakulut tulosryhmittäin

3 026 368,90

3 082 675,93

Yleishallinto Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu Hankkeet

514 873,60 1 816 499,18 694 996,12

484 692,06 1 719 565,35 878 418,52

Suunnitelman mukaiset poistot Maakuntavaltuusto 15.11.1996 § 21 Hyödykeryhmä

poistoaika

poistomenetelmä

Aineettomat hyödykkeet * Aineettomat oikeudet

5v

tasapoisto

Aineelliset hyödykkkeet Koneet ja kalusto *atk-laitteet *muut laitteet ja kalusteet

3v 3v

30 % jäännösarvopoisto 30 % jäännösarvopoisto

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Maakuntavaltuusto on 10.11.2008 § 19 hyväksynyt käyttöomaisuuden pienhankintarajaksi 15 000 euroa.

55


TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Valtion toimeksiantojen varat Maakunnan kehittämisraha Aluekeskusohjelma Osaamiskeskusohjelma Maaseutupoliittinen erityisohjelma,AMO Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Valtion toimeksiantojen varat yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Saamiset valtiolta, ALV Tulojäämät Kelan korvaus työterveydenhuollosta Henkilöstökorvaukset Maakunnan kehittämisraha EU-tuet ja avustukset Muut projektien saamiset Muut saamiset Menoennakot Saamiset yhteensä

2011

2010

86 086,57

86 086,57

3,00 86 089,57

86 086,57

86 089,57

86 086,57

1 187 826,40

1 064 230,19

0,00

83 110,22

321 929,42

157 073,14

0,00

25 754,83

5 029 949,13

365 652,88

161 255,44

226 680,48

6 700 960,39

1 922 501,74

14 454,05

15 713,88

8 189,49

7 730,72

0,00

6 708,62

39 152,81

112 612,72

198 157,54

89 112,39

20 740,44

26 322,00

13 673,81

416,95

8 706,25

2 899,97

303 074,39

261 517,25

1 740,44

6 205,00

0,00

529,00

Saamiset jäsenkunnilta ja jäsenkuntien konserneihin kuuluvilta yhteisöiltä Lyhytaikaiset Jäsenkunnilta Muut saamiset, tulojäämät Jäsenkuntien konserneihin kuuluvilta yhteisöiltä Muut saamiset, tulojäämät

56


Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

2011

2010

87 909,27 87 909,27

87 909,27 87 909,27

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.

293 190,16 293 190,16

293 167,30 293 167,30

Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma yhteensä

-88 254,77 292 844,66

22,86 381 099,43

2011

2010

0

0

243 223,78 26 577,76 0,00 26 000,00 295 801,54

274 579,27 27 834,42 1 867,00 0,00 304 280,69

Oman pääoman erittely Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12.

Peruspääoman jakautuminen jäsenkuntien kesken Eri liite nro 1 Velat jäsenkuntien konserneihin kuuluville yhteisöille Lyhytaikaiset Ostovelat Siirtovelat Lyhytaikaiset Lomapalkkavelka sivukuluineen Henkilösivukulut Saadut ennakot Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Vuokravastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä

2011

2010

36 869,00 40 329,00 77 198,00

36 057,00 69 714,00 105 771,00

115 010,00

113 254,00

115 010,00

113 254,00

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 31.12.2011

31.12.2010

Henkilöstön lukumäärä Yleishallinto Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu Hankkeet Yht.

Mikkeli 23.1.2012

57 Jutta Kiiskinen

1,0

1,0

24,3

24,5

8,8

9,5

34,0

35,0


TASEEN LIITETIEDOT 2011 / LIITE 1 OSUUDET PERUSPÄÄOMAAN 31.12.2011

Kunta

Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva

Veroäyrit -94 1000 kpl

Osuus peruspääomaan €

Osuus %

92 483 240 837 114 616 287 012 375 888

959,24 2 497,98 1 188,81 2 976,91 3 898,74

1,0912 2,8415 1,3523 3,3863 4,4350

Kangasniemi Kerimäki Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa

301 383 297 340 2 559 050 363 473 97 544

3 125,97 3 084,03 26 542,65 3 769,97 1 011,73

3,5559 3,5082 30,1932 4,2885 1,1509

Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina

1 169 118 234 882 154 044 209 377 241 726

12 126,18 2 436,21 1 597,76 2 171,67 2 507,20

13,7940 2,7713 1,8175 2,4704 2,8520

Savonlinna Sulkava YHTEENSÄ

1 563 219 173 582 8 475 574

16 213,82 1 800,41 87 909,27

18,4438 2,0480 100,00

58


Allekirjoitukset ja merkinn채t Maakuntahallituksen allekirjoitus

59


Tilintarkastajan tarkastusmerkint채

60


Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Kassakirja Päiväkirja atk-tulosteena Pääkirja atk-tulosteena Tasekirja Ostoreskontra atk-tulosteena Palkkakortit

LUETTELO TOSITELAJEISTA Laji nro 10 15 20 30 50 60 80 99

Kassatositteet Käteiskassa Ostolaskujen maksut Ostolaskut Palkat Maakuntaraha ja EU:n osarahoitus Matkalaskut M2 Muistiotositteet

61

000001 - 000466 015001 - 015010 020001 - 020199 030001 - 031324 050001 - 050090 060001 - 060128 080001 - 080050 990001 - 990107


Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilintarkastuskertomus

62


63


Tarkastuslautakunnan arviointikertomus

64


65


66


67


68


69


70


Maakuntaliiton toimielinten kokoonpanot

LIITE 1

Maakuntavaltuusto 2009-2012 Puheenjohtaja Lenita Toivakka, kansanedustaja Mikkeli

I varapuheenjohtaja Jarkko Wuorinen, toimitusjohtaja Savonlinna

II varapuheenjohtaja Eino Törrönen, veturinkuljettaja Pieksämäki

Jäsen

Varajäsen

ENONKOSKI

Timo Loikkanen, yrittäjä

Juha Kukko, maanviljelijä

HEINÄVESI

Auvo Gustafsson, agrologi Aarno Happonen, tekninen johtaja

Maija Suhonen, koulunkäyntiavustaja Mervi Hokka-Kräkin, yrittäjä

HIRVENSALMI

Pentti Pylkkänen, taksiyrittäjä Seija Väisänen, emäntä

Riikka Lång, lähihoitaja Kalevi Puukko, yrittäjä

JOROINEN

Antero Jaakkola, kirvesmies Kaarlo Kinnunen, maanviljelijä Jari Toroi, luokanopettaja

Sari Juutilainen, fysioterapeutti Mimmi Valkonen, maaseutuyrittäjä Tuomo Räisänen, metsätalousins.

JUVA

Jaakko Hänninen, maanviljelijä Marjatta Oinonen, toimistovirkailija Matti Rossi, lääkäri

Kalevi Myyryläinen, metsuri Ari Rautio, opettaja Markku Jalonen, toimitusjohtaja

KANGASNIEMI

Pekka Leskinen, maanviljelijä Sirkka-Liisa Seppälä, kätilö Matti Tulla, yrittäjä

Juhani Saksa, kuvanveistäjä Annukka Liikanen, opettaja Helvi Marttinen, asiakassihteeri

KERIMÄKI

Pirjo Juuti, perhepäivähoitaja Sari Peltonen, matkatoimistovirkailija Ari Pitkonen, yrittäjä

Teuvo Luostarinen, sekatyömies Matti Pukkila, yrittäjä Leena Kettunen, terveyskeskusavustaja

MIKKELI

Liisa Ahonen, kodinhoitaja Sanna Airas, palveluohjaaja Paavo Barck, sähköasentaja Markku Kakriainen, toimitusjohtaja Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies Seija Korhonen, lääkäri Martti Lokka, isännöitsijä Pertti Oksa, toimitusjohtaja Erkki Paasonen, projektijohtaja Leevi Piispa, sairaalapastori Matti Piispa, maaseutuyrittäjä Pia Puntanen, historiantutkija Arto Seppälä, ylitarkastaja Markku Siitari, yrittäjä Mali Soininen, yksikönjohtaja Satu Taavitsainen, yrittäjä Lenita Toivakka, kansanedustaja Hannu Toivonen, eversti evp Pauliina Viitamies, kansanedustaja Päivi Ylönen, pääsihteeri

Sami Järvinen, aluemyyntipäällikkö Marita Hokkanen, opettaja Hannu Tullinen, pääluottamusmies Petri Pekonen, maanviljelijä Minna Pöntinen, tradenomi Kirsi Liukkonen, sairaanhoitaja Tero Puikkonen, yrittäjä Olli Miettinen, aluejohtaja Jukka Pöntinen, pääluottamusmies Maija Pietiläinen, projektityöntekijä Heikki Nykänen, metsätalousyrittäjä Armi Salo-Oksa, toiminnanjohtaja Mikko Sikanen, pääluottamusmies Timo Hirvonen, toimittaja Pirkko Valtola, johtaja Marianne Huoponen, erityisopettaja Jyrki Koivikko Pekka Auvinen, metsätalousinsinööri Susanna Savander, luokanopettaja Jaana Strandman, rehtori

1


Jäsen

Varajäsen

MÄNTYHARJU

Markku Häkkänen, varatuomari Piia Hämäläinen, apulaismarketpääll. Marita Mattila, agronomi

Liisa Torniainen, sairaanhoitaja Heikki Vaskelainen, rakennustyöläinen Ilpo Honkanen, maanviljelijä

PERTUNMAA

Jari Leppä, kansanedustaja

Raija Komppa, sosionomi

PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU

Nazia Asif, ohjaaja Heikki Häkkinen, maaseutuasiamies Maritta Hämäläinen, työterveyshoitaja Martta Kantele, opiskelija Marja-Liisa Kähkönen, erikoissair.hoit. Mikko Laakso, rehtori Johanna Lehvonen, luokanopettaja Ritva Sormunen, varaosatyöntekijä Eino Törrönen, veturinkuljettaja

Maija Jouha, terveydenhoitaja Sakari Nenonen, yrittäjä Arja Tarvainen, erikoislaboratorionhoit. Riitta Ojala, sairaanhoitaja Raimo Hämäläinen, tuotantojohtaja Mauri Heinonen, eläkeläinen Leena Multanen, vakuutussihteeri Ville Vehviläinen, betonimylläri Sakari Ojala, pääluottamusmies

Heli Laamanen, emäntä Kaija Ovaska, toimistovirkailija

Jari Laamanen, maanviljelijä Raimo Muhonen, metsuri

PUUMALA

Olavi Kietäväinen, metsätalousyrittäjä Unto Pasanen, talouspäällikkö

Jaakko Kuntonen, yrittäjä Timo Hämäläinen, ympäristösihteeri

RANTASALMI

Toni Auvinen, yrittäjä Auvo Kokkonen, teroittaja

Liisa Kämäräinen, yhteyspäällikkö Esko Tuomela, ohjaaja

RISTIINA

Vesa Himanen, laitosmies Jaana Vartiainen, lastentarhanopettaja

Riina Pöyry, metsätalousyrittäjä Arto Paasonen, trukinkuljettaja

SAVONLINNA

Juha Bilund, työsuojeluvaltuutettu Sampsa Kokko, metsänhoitaja Tuomas Loikkanen, palomies Anna-Kristiina Mikkonen, opiskelija Tuija Niiranen, osastonylilääkäri Erkki Rakkolainen, yrittäjä Teuvo V. Riikonen, rehtori Olli Sironen, levyseppä Ritva Suomalainen, vastaanottovirk. Kirsi Torikka, osastonhoitaja Heikki Vento, opiskelija Jarkko Wuorinen, toimitusjohtaja

Arto Lötjönen, erikoisammattimies Jan Söderholm, rehtori Harri Luukkanen, yrittäjä Heli Laamanen, opiskelija Ulla Seppänen, lehtori Leena Korhonen, omaishoitaja Outi Pyöriä, terveystieteiden tri Jarmo Linnamurto, postityöntekijä Virve Pasanen-Harju, erikoissair.hoit. Anna-Liisa Uimonen, erityisopettaja Stephen Condit, lehtori Vesa Hurskainen, taksiyrittäjä

SULKAVA

Hannu Auvinen, maanviljelijä Raimo Mustonen, eläkeläinen

Asmo Ikonen, nuohooja Paula Suomalainen, lähihoitaja

Sihteeri Riitta Paananen, hallintojohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

2


Maakuntavaltuuston vaalilautakunta 2009-2012

Jäsen

Varajäsen

Puheenjohtaja Hannu Auvinen, maanviljelijä Sulkava

Unto Pasanen, talouspäällikkö Puumala

Varapuheenjohtaja Jaana Vartiainen, lastentarhanopettaja Ristiina

Erkki Paasonen, projektijohtaja Mikkeli

Mikko Laakso, rehtori Pieksämäki

Jari Toroi, luokanopettaja Joroinen

3


Maakuntahallitus 2009-2012 Puheenjohtaja Markku Kakriainen, toimitusjohtaja Mikkeli

I varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, opiskelija Savonlinna

II varapuheenjohtaja Pekka Selenius, toiminnanjohtaja Mikkeli

Jäsen

Varajäsen

Hannu Auvinen, maanviljelijä Sulkava

Harri Luukkanen, yrittäjä Savonlinna

Teemu Hirvonen, opiskelija Savonlinna

Pirkko Juuti, toiminnanjohtaja Savonlinna

Heli Järvinen, kansanedust. -28.11.11 Kerimäki Varpu Vaarnamo, maahanmuuttosiht. Savonlinna 28.11.11-

Markku Varjo Mikkeli

Markku Kakriainen, toimitusjohtaja Mikkeli

Seija Korhonen, lääkäri Mikkeli

Sampsa Kokko, metsänhoitaja Savonlinna

Jari Toroi, luokanopettaja Joroinen

Heikki Laukkanen, kunnanjohtaja Juva

Kaarlo Kinnunen, maanviljelijä Joroinen

Jaana Leskinen, yrittäjä, fysioterapeutti Pieksämäki

Sirkka-Liisa Seppälä, kätilö Kangasniemi

Soili Moilanen, terveydenhoitaja Pieksämäki

Matti Tulla, yrittäjä Kangasniemi

Pekka Selenius, toiminnanjohtaja Mikkeli

Markku Häkkänen, varatuomari Mäntyharju

Arto Seppälä, ylitarkastaja Mikkeli

Jari Mäkinen, toiminnanjohtaja Mikkeli

Pirjo Tolvanen, fysioterapeutti Rantasalmi

Mikko Hokkanen, opiskelija Kangasniemi

Kirsi Torikka, osastonhoitaja Savonlinna

Aune Kupiainen Punkaharju

Pauliina Viitamies, kansanedustaja Mikkeli

Satu Taavitsainen, sosionomi Mikkeli

Esittelijä Matti Viialainen, maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Sihteeri Riitta Paananen, hallintojohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

4


Tarkastuslautakunta 2009-2012

Jäsen

Varajäsen

Puheenjohtaja Marita Mattila, agronomi Mäntyharju

Riikka Karvinen, pankkitoimihenkilö Kerimäki

Varapuheenjohtaja Sanna Airas, palveluohjaaja Mikkeli

Marja-Liisa Markkanen, perushoitaja Puumala

Vesa Himanen, laitosmies Ristiina

Jarkko Sanisalo, koutussuunnittelija Hirvensalmi

Matti Koppanen, opettaja Hirvensalmi

Markku Jalonen, toimitusjohtaja Juva

Pauli Rytkönen, ohjaaja Pieksämäki

Timo Kuoksa, dipl.ins, eläkeläinen Mäntyharju

Tilintarkastaja Aki Rusanen, tilintarkastaja Oy Audiator Ab Sihteeri Riitta Paananen, hallintojohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

5


6


LIITE 2

Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Etelä-Savon metsäneuvosto 2010-2013

Jäsen

Markku Kakriainen, mv:n jäsen, mh:n pj. Teemu Hirvonen, mh:n I vpj. Mikkeli Savonlinna

Varajäsen

Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea 2007-2013

Jäsen

Varajäsen

Luottamushenkilöt

Liisa Ruokoselkä, toimistonhoitaja Pieksämäki

Sirkka-Liisa Seppälä, mv:n jäsen Kangasniemi

Kirsi Torikka, mv:n ja mh:n jäsen Savonlinna

Sampsa Kokko, mv:n ja mh:n jäsen Savonlinna

Etelä-Savon maakuntaliitto

Riitta Koskinen, aluekehitysjohtaja

Jukka Ollikainen, aluekehityspäällikkö

Savon Säätiön valtuuskunta 2010-2012

Jäsen

Varajäsen

Toimikausi 2009-2011

Pekka Selenius, mh:n II vpj. Mikkeli

Olli Sironen, mv:n jäsen Savonlinna

Toimikausi 2010-2012

Aarno Happonen, mv:n jäsen Heinävesi

Anne Otranen-Silvennoinen, sair.hoit. Savonlinna

Toimikausi 2011-2013

Kirsi Torikka, mv:n ja mh:n jäsen Savonlinna

Hannu Auvinen, mv:n ja mh:n jäsen Sulkava

1


Itä-Suomen neuvottelukunta 2009-2012

Jäsen

Varajäsen

Luottamushenkilöt

Markku Kakriainen, mv:n jäsen, mh:n pj. Mikkeli

Heikki Laukkanen, mh:n jäsen Juva

Pekka Selenius, mh:n II vpj. Mikkeli

Sampsa Kokko, mv:n ja mh:n jäsen Savonlinna

Arto Seppälä, mv:n ja mh:n jäsen Mikkeli

Pauliina Viitamies, mv:n ja mh:n jäsen Mikkeli

Etelä-Savon maakuntaliitto

Matti Viialainen, maakuntajohtaja

Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiön valtuuskunta 2010-2012

Jäsen

Varajäsen

Toimikausi 3/2010-2012

Eero Aarnio, kehittämisjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Pauliina Viitamies, mv:n ja mh:n jäsen Mikkeli

Savonlinnan kesäyliopistoyhdistyksen vuosikokoukset 2009-2012

Jäsen

Varajäsen

Sampsa Kokko, mv:n ja mh:n jäsen Savonlinna

Teemu Hirvonen, mh:n I vpj. Savonlinna

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukset 2009-2012

Jäsen

Varajäsen

Hannu Auvinen, mh:n jäsen Savonlinna

Pirjo Tolvanen, mh:n jäsen Rantasalmi

Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen työvaliokunta 2010-2012 Jäsenet

Teemu Hirvonen, mh:n I vpj. Savonlinna

Markku Kakriainen, mv:n jäsen, mh:n pj. Matti Viialainen, maakuntajohtaja Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto

2

Pekka Selenius, mh:n II vpj. Mikkeli


Maakuntajohtajan luottamustehtävät 2011 - - - - - - - - - - - - -

Etelä-Savon metsäkeskus, johtokunnan jäsen Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ohjausryhmä (OKM), jäsen Työväen Näyttämöpäivien hallitus, puheenjohtaja Savonlinnan Oopperajuhlasäätiö, valtuuskunnan jäsen Alueellistamisen koordinaatioryhmä (VM), jäsen Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta, puheenjohtaja Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI -ohjelman valintakomitea, jäsen Liikenneviraston neuvottelukunta, varajäsen Savon Säätiö, hallituksen jäsen Nopeat Itäradat, johtoryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunta, jäsen SDP:n kunta-, kaupunki ja aluetyöryhmä, jäsen SDP:n aluepoliittinen jaosto, jäsen

3


4


LIITE 3

Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 2007-2013 Puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, toimistonhoitaja Pieksämäki (kuntaosapuoli)

I varapuheenjohtaja Saku Linnamurto, tulosaluejohtaja Savonlinna (kuntaosapuoli)

II varapuheenjohtaja Juha Pulliainen, johtaja Etelä-Savon ELY-keskus

III varapuheenjohtaja Heikki Hämäläinen, toimitusjohtaja Etelä-Savon kauppakamari

Jäsen

Varajäsen

SDP

Aarno Happonen, mv:n jäsen Heinävesi

Mervi Hokka-Kräkin, mv:n varajäsen Heinävesi

Liisa Ruokoselkä, toimistonhoitaja Pieksämäki

Teemu Tiainen, myymäläpäällikkö Kerimäki

KESK

Susanna Savander, mv:n varajäsen Mikkeli

Tanja Klèn, kirjanpitäjä Ristiina

Toni Auvinen, mv:n jäsen Rantasalmi

Esa Lappalainen, maanviljelijä Rantasalmi

Esko Kilpinen, teknikko Pertunmaa

Juha Intke, koulutuspäällikkö Juva

Matti Tulla, mv:n jäsen Kangasniemi

Johanna Lehvonen, mv:n jäsen Pieksämäki

Anna-Liisa Uimonen, mv:n varajäsen Savonlinna

Leena Korhonen, mv:n varajäsen Savonlinna

KOK

Saku Linnamurto, tulosaluejohtaja Savonlinna

Harri Halko, rakennusmestari Savonlinna

Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Mikkeli

Pekka Selenius, mh:n II vpj. Mikkeli

Kuntaosapuoli 2009-2012

1


Jäsen

Varajäsen

Etelä-Savon ELY-keskus

Pekka Häkkinen, ylijohtaja Päivi Lehtonen, yksikön päällikkö Kirsi Kosunen, yksikön päällikkö Juha Pulliainen, johtaja Maija Puurunen, yksikön päällikkö Tea Raatikainen, yksikön päällikkö

Marjukka Kilpeläinen, yksikön pääll. Tuija Toivakainen, sivitystoimen tark. Timo Alasuvanto, teknologia-asiant. Pekka Sillanpää, kehittämispäällikkö Ossi Tuuliainen, kehittämispäällikkö Irja Sokka, kehittämispäällikkö

Pohjois-Savon ELY-keskus/

Petri Keränen, johtaja

Ari Muhonen, liikennejärjestelmäpääll.

Finnvera Oyj, Mikkelin aluekonttori

Jukka-Pekka Jordan, aluejohtaja

Merja Hautaniemi, apulaisaluejohtaja

Jarkko Wuorinen, toimitusjohtaja Suomen Wiisaudenhammas Oy

Jaana Leskinen, toimitusjohtaja Audace Oy

Alueviranomaiset

Järjestöosapuoli

Etelä-Savon yrittäjät

Etelä-Savon kauppakamari Heikki Hämäläinen, toimitusjohtaja

Ari Hämäläinen, tuotantojoht. -21.2. Raimo Laine, toimitusjoht. 21.2.-

MTK Etelä-Savo Elinkeinoelämän keskusliitto

Vesa Kallio, toiminnanjohtaja

Juha Paajanen, maanviljelijä

Riitta Smolander, toimitusjohtaja

Jarmo Immonen, toimiston päällikkö

Teollisuuden ammattijärjestöt

Heikki Seila, aluetoimitsija Puu- ja erityisalojen liitto

Hannu Savolainen, aluetoimitsija Metallityöväenliitto

SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskus

Juha Hirvonen Ritva Suomalainen, aluetoimik. pj.

STTK:n Etelä-Savon aluetoimikunta Kalevi Savolainen (Tehy)

Katri Pystynen (ERTO) Marja-Liisa Pärnänen

Akava Etelä-Savon aluetoimikunta

Tuula Kääriäinen, neuvotteleva virkam.

Anne Gustafsson-Pesonen, koul.pääll.

Etelä-Savon maakuntaliitto

Muut läsnäolo-oikeutetut Eero Aarnio, kehittämisjohtaja Christa Löf, EU-koordinaattori Marja Haverinen, suunnittelija

Etelä-Savon metsäkeskus Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Itä-Suomen AVI Etelä-Savon ELY-keskus

Asiantuntijat Antti Heikkilä, johtaja Juha Jurvelius, FT Marja Hyvärinen, elinkeinovalvontayksikön päällikkö, terveydenhuollon tarkastaja Jorma Tiitinen, kalatalousjohtaja

Esittelijä Riitta Koskinen, aluekehitysjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Varaesittelijä Jukka Ollikainen, aluekehityspäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto Sihteeri Hanna Makkula, ohjelmapäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

2

-19.4. 19.4..-

- 31.8. - 30.11. 1.12.-


Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 2009-2013

Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Riitta Koskinen, aluekehitysjohtaja Jukka Ollikainen, aluekehityspäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

Jäsenet

Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus

Timo Järvinen, kehittämispäällikkö

Finnvera Oyj

Jukka-Pekka Jordan, aluejohtaja

Etelä-Savon metsäkeskus

Antti Heikkilä, johtaja

Eero Aarnio, kehittämisjohtaja -31.8. Jyrki Kuva, ohjelmapäällikkö Markku Aholainen, maakunta-asiamies Christa Löf, EU-koordinaattori -30.11. Heli Gynther, kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, suunnittelija Marja Haverinen, suunnittelija Timo Alasuvanto, teknologia-asiantunt. Juha Pulliainen, johtaja Päivi Lehtonen, yksikön päällikkö Jarkko Rautio, yritystutkija Esa Pekonen, hankekoordinaattori Kati Torniainen, ESR-koordinaattori Pia Pirskanen, EU-koordinaattori

Sihteeri Hanna Makkula, ohjelmapäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savon maakuntaliiton yhteistoimintaelin 2009-2012

Jäsenet

Työnantajapuolen edustajat

Teemu Hirvonen, mh:n I vpj. Savonlinna

Markku Kakriainen, mv:n jäsen, mh:n pj. Mikkeli

Pekka Selenius, mh:n II vpj. Mikkeli

Esittelijä ja valmistelija Riitta Paananen, hallintojohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

3


Etelä-Savon kunnallistaloustyöryhmä 2009-2012 Maakuntaliiton luottamushenkilöt

Puheenjohtaja Heikki Laukkanen, mv:n jäsen Juva

Varapuheenjohtaja Markku Häkkänen, mv:n ja mh:n varajäsen Mäntyharju

Jäsenet

Teemu Hirvonen, mh:n I vpj. Savonlinna

Maakunnan kuntien edustajat

Irmeli Haverinen, talousjohtaja Savonlinna

Kari Rannanpiha, kunnanjohtaja Kerimäki

Tenho Hotarinen, kunnanjohtaja Joroinen

Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Hirvensalmi

Kari Kitunen, kunnanjohtaja Puumala

Virpi Siekkinen, kunnanjohtaja Ristiina

Janne Laine, kaupunginjohtaja Savonlinna

Heikki Siira, talousjohtaja Mikkeli

Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Mikkeli

Jussi Teittinen, kunnanjohtaja Mäntyharju

Juha Nousiainen, apulaiskaup.joht. Pieksämäki

Tapio Turunen, kaupunginjohtaja Pieksämäki

Sairaanhoitopiirien edustajat

Pekka Martikainen, talousjohtaja Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Matti Nupponen, shp:n johtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Läsnäolo-oikeutetut

Etelä-Savon maakuntaliitto

Eero Aarnio, kehittämisjohtaja -31.8.11 Jarmo Vauhkonen, aluesuunnittelujohtaja Markku Kakriainen, mh:n pj. Matti Viialainen, maakuntajohtaja Riitta Paananen, hallintojohtaja

Sihteeri Markku Aholainen, maakunta-asiamies, Etelä-Savon maakuntaliitto

4


Etelä-Savon kulttuuriasiain neuvottelukunta 2009-2012

Jäsenet

Maakuntaliiton luottamushenkilöt

Puheenjohtaja Lenita Toivakka, mv:n pj.

Soili Moilanen, mh:n jäsen Pauliina Viitamies, mv:n ja mh:n jäsen

Etelä-Savon maakuntaliitto

Eero Aarnio, kehittämisjohtaja -31.8.

CIM

Timo Aurvinen, yrittäjä

Linnalan nuoret ry

Tiina Cederstöm, toiminnanjohtaja

Taidekeskus Salmela

Tuomas Hoikkala, toimitusjohtaja

Mikkelin taidemuseo

Matti Karttunen, museon johtaja

Savonlinnan maakuntamuseo

Mirjam Kosunen, museon johtaja

Joroisten musiikkijuhlat

Mikko Kannaste

Mikkelin musiikkijuhlat

Jukka Tikka, toimitusjohtaja

Savonlinnan Oopperajuhlat

Jan Hultin, oopperajohtaja

HT-intendent, Mlin kaupunginorkesteri

Helinä Tepponen, toiminnanjohtaja

Jurassic Rock

Jukka Holmstedt, tuottaja

Osuuskauppa Suur-Savo

Anita Itkonen, toimialajohtaja

SKR/Etelä-Savon rahasto

Päivikki Eskelinen-Rönkä, asiamies

Gentle Film

Kaija Juurikkala, elokuvaohj., yrittäjä

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kimmo Kainulainen, tutkimusjohtaja Taru Särkkä, projektipäällikkö

Lasten kulttuurikeskus Verso

Mervi Riikonen, projektipäällikkö

Etelä-Savon taidetoimikunta

Riitta Moisander, pääsihteeri

Mikkelin teatteri

Pekka Laasonen, johtaja

Poleenin teatteri, Pieksämäki

Eeva Eloranta-Lappalainen

Pieksämäen Iso-Pappilan tukiyhdistys

Ilkka Seppä, kulttuurituottaja

Mikkelin kaupungin kirjasto

Virpi Launonen, kirjastotoimen johtaja

Heinäveden kunta

Leena Vlasoff, matkailu- ja kultt.siht.

Savon Säätiö

Pia Puntanen, Savon Säätiön asiamies

Sihteeri Heli Gynther, kehittämispäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

5


Etelä-Savon liikennejärjestelmätyöryhmä 2009-2012

Jäsenet

Luottamushenkilöt

Puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, toimistonhoitaja Pieksämäki

Varapuheenjohtaja Hannu Auvinen, mh:n jäsen Savonlinna

Markku Häkkänen, mv:n jäsen Mäntyharju

Yhteistyötahojen edustajat

Elinkeinoelämän keskusliitto

Jarmo Immonen, teollisuusasiamies

Etelä-Savon kauppakamari

Kari Leinonen, liikennevaliokunnan pj.

Etelä-Savon ELY-keskus

Eero Korhonen, dipl.ins.

Pohjois-Savon ELY-keskus Ratahallintokeskus

Pertti Asikainen Mika Savolainen Kari Hiltunen, liikennehall.p. Airi Muhonen,liikennejärj. pääll.

Mikkelin kaupunki

Jorma Holopainen Jouni Riihelä, kehittämispääll.

Pieksämäen kaupunki

Tapani Mähönen, tekninen johtaja

Timo Välke, apulaisjohtaja

Savonlinnan kaupunki Heikki Mäkäläinen Harri Halko, vs. rakennuspääll. VR/Matkustajaliikenne Erja Pasi, aluejohtaja Esko Tirranen, liikennepalv.pääll. Linja-autoliitto/Itä- ja Kaakkois-Suomi

Matti Jolkkonen, aluepäällikkö

SKAL

Ahti Myllys, SKL:n puheenjohtaja

Valmistelija ja esittelijä Jarmo Vauhkonen, aluesuunnittelujohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Sihteeri Heikki Rintamäki, maakuntainsinööri -31.8. Marko Tanttu, maakuntainsinööri 24.10.Etelä-Savon maakuntaliitto

6

-24.10. -24.10. -24.10. 24.10.-

-24.10. 24.10.-

-24.10. 24.10.-24.10. 24.10.-


Etelä-Savon koulutustarpeen ennakoinnin valmisteluryhmä 2010-2012

Jäsen

Maakuntaliiton luottamushenkilöt

Puheenjohtaja Teemu Hirvonen, mh:n I vpj.

Kirsi Torikka, mv:n jäsen, mh:n jäsen Pekka Selenius, mh:n II vpj.

Etelä-Savon Koulutus Oy

Keijo Tikka, toimitusjohtaja

Arja-Leena Saastamoinen, kehittämisjoht.

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä

Keijo Pesonen, rehtori

Kaj Andersin, kehittämisjohtaja

Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy

Heikki Saastamoinen, rehtori

Kalevi Niemi, kehittämisjohtaja

DIAK/Itä

Anja Manninen, yksikön johtaja

Kirsti Kauppinen, palvelupäällikkö

Koulutuskeskus Agricola

Helena Ahonen, rehtori

Jukka Keituri, koulutuspäällikkö

Suomen Nuoriso-opisto

Raimo Jenu, rehtori

Anna Tiusanen, vararehtori

Itä-Suomen yliopisto

Soili Makkonen, suunnittelupäällikkö

Kirsi Karjalainen, erikoissuunnittelija

Aalto yliopisto, PYK

Anne Gustafsson-Pesonen, koulutusjoht. Maisa Kantanen, koulutuspäällikkö

Helsingin yliopisto

Pirjo Siiskonen, johtaja, professori

Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja

Etelä-Savon kauppakamari

Antero Asikainen, toimitusjohtaja, pj.

Merja Auvinen, toimitusjohtaja

Etelä-Savon Yrittäjät

Nina Rasola, toimitusjohtaja, vpj.

Mirja Haavikko, toimitusjohtaja

EK

Aira Virta, asiantuntija

Jarmo Immonen, aluepäällikkö

SAK

Kari Kokkola, aluejohtaja

Anne Puntanen, aluetoimikunnan jäsen

Akava

Susanna Savander, luokanopettaja

STTK

Anne Otranen-Silvennoinen, plm., vastaava sairaanhoitaja

Jukka Rossi

MTK Etelä-Savo

Vesa Kallio, toiminnanjohtaja

Sanna Hämäläinen, maanviljelijä

Etelä-Savon ELY-keskus

Tuija Toivakainen, sivistystoimentark.

Marja Aro, kehittämispäällikkö

Asiantuntijat

Mikkelin kaupunki Pieksämäen kaupunki Savonlinnan kaupunki

Heikki Hirvonen, sivistysjohtaja Kari Koistinen, koulutoimenjohtaja Markku Kankkunen, koulutoimenjohtaja

Varajäsen

Esittelijä Eero Aarnio, kehittämisjohtaja -31.8. Riitta Koskinen,, aluekehitysjoht. 31.8.Etelä-Savon maakuntaliitto Sihteerit Marja Aro, kehittämispäällikkö Etelä-Savon ELY-keskus Markku Aholainen, maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

7


Etelä-Savon turvallisuustyöryhmä 2010-2012

Jäsen

Puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Matti Viialainen, maakuntajohtaja Mikkelin seutu

Varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja

Etelä-Savon poliisilaitos

Taisto Huokko, poliisipäällikkö Kalle Toivanen, apulaispoliisipäällikkö

Etelä-Savon pelastuslaitos

Seppo Lokka, pelastusjohtaja Jyri Silmäri, pelastuspäällikkö

Varajäsen Heikki Rintamäki, maakuntains. -31.8. Marko Tanttu, maakuntains. 31.8.-

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pekka Siitonen, turvallisuuspäällikkö Pohjois-Savon ELY-keskus

Raimo Kaikkonen, turvallisuuspäällikkö

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Matti Nupponen, shp:n johtaja

Jukka Aho, turvallisuuspäällikkö

Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Veli-Pekka Vepsäläinen, turvallisuuspääll.

Itä-Suomen AVI

Seppo Pirskanen, pelastustarkastaja Anja Lehtonen, sosiaalitarkastaja

Etelä-Savon hälytyskeskus

Heidi Lepistö, johtaja

Seurakunnat

Jorma Silander, kirkkoherra

SPR Kaakkois-Suomen piiri

Eila Siira, valmiuspäällikkö

Puolustusvoimat

Arto Hokkanen, everstiluutnantti

Energiayhtiöt (Järvi-Suomen Energia)

Arto Nieminen, käyttöpäällikkö

Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon metsäkeskus

Matti Lappalainen, hallintopäällikkö Juha Pulliainen, työllisyys ja yrittäjyys -vastuualueen päällikkö Lasse Hyytinen, kalastusbiologi Yrjö Niskanen, kehittämispäällikkö

Etelä-Savon kauppakamari

Vesa Sorasahi, toimitusjohtaja

Pieksämäki

Tapani Mähönen, tekninen johtaja

JJR-kunnat

Jarmo Kujanpää, luokanopett., erit.opett.

Savonlinnan seutu

Aune Kupiainen, kunnanhallituksen pj.

Sihteeri: Markku Aholainen, maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

8

Päivi Juvonen, ylitarkastaja


Savon ilmasto-ohjelman neuvottelukunta

Jäsen

Pohjois-Savon liitto

Puheenjohtaja Jussi Huttunen, maakuntajohtaja

Varajäsen

Etelä-Savon edustajat

Etelä-Savon maakuntahallitus

Markku Varjo, mh:n varajäsen

Etelä-Savon metsäkeskus

Antti Heikkilä, johtaja

Suur-Savon Sähkö Oy

Perttu Rinta, toimitusjohtaja

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Tapio Ranta, professori

Andritz Oy

Kaj Lindh, toimitusjohtaja

UPM-Kymmene Wood Oy

Sanna Kontinen, ympäristöpäällikkö

Rakennusala

Timo Suutarinen, toimitusjohtaja

Etelä-Savon kauppakamari/ RL Huolinta Oy

Nina Rasola, toimitusjohtaja

Pohjois-Savon edustajat

Pohjois-Savon liitto

Paula Qvick, suunnittelujohtaja

Pohjois-Savon maakuntahallitus

Ari Paanala, mh:n jäsen

Pohjois-Savon ELY-keskus

Kari Virranta, ylijohtaja

Kuopion Energia Oy

Esa Lindholm, toimitusjohtaja

Itä-Suomen yliopisto

Juhani Ruuskanen, professori

Savonia-ammattikorkeakoulu

Eero Antikainen, tutkimuspäällikkö

Jätekukko Oy

Arto Ryhänen, toimitusjohtaja

Suomen Kiitoautot Oy

Esko Torssonen, toimitusjohtaja

Jari Mutanen, johtaja

Mikko Kolehmainen, professori

Sihteeri: Sanna Poutamo, ympäristöpäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

9


10


LIITE 4

Maakuntaliiton henkilökunta 1.1.-31.12.2011

VAKINAISET VIRKASUHTEISET

Viialainen Matti VTM, maakuntajohtaja Aarnio Eero YTM, kehittämisjohtaja, maakuntajohtajan sijainen virka lakkautettu 28.11.2011

Paananen Riitta ekonomi, hallintojohtaja -31.8.

Koskinen Riitta FK, aluekehitysjohtaja

Vauhkonen Jarmo DI, aluesuunnittelujohtaja

-31.8.

Hietalahti Salme -31.8. merkonomi MTT, toimistosihteeri virka lakkautettu 28.11.11

TYÖSUHTEISET

Aholainen Markku atk-merkonomi, maakunta-asiamies Dillström Riikka FM, yhteyspäällikkö, Venäjä-asiat - työvapaa 1.1.11.-31.12.2012 Gynther Heli YTM, kehittämispäällikkö Haverinen Marja MMK, suunnittelija Huoviala Tuula YTM, tiedottaja - osa-aikainen (60 %)

Kuva Jyrki HTM, ohjelmapäällikkö

Jouhkimo Laura -31.7. FM, maakuntajohtajan sihteeri - perhevapaa 1.1.-31.7. 1.8.-

Kiiskinen Jutta yo.merkonomi, talouspäällikkö

Piispanen Kirsi-Maaria tradenomi (ylempi AMK), maksatustarkastaja

Laitinen Marjut tradenomi, maksatustarkastaja Leinonen Teppo YTM, yhteyspäällikkö

15.2.-

Poutamo Sanna MMK, ympäristöpäällikkö

Makkula Hanna YTM, FM, ohjelmapäällikkö

Puurtinen Anna-Maija -6.11. perushoitaja, toimistovirkailija - työvapaa 1.1.-6.11. 1.8.-

Nulpponen Janne MI amk, kaavoituspäällikkö - osa-aikainen (66,68 %) Ollikainen Jukka YTM, aluekehityspäällikkö Paananen Pirjo -30.4. tradenomi, maksatustarkastaja

Pekkanen Eveliina YTM, suunnittelija

Kovanen Kirsi virastoemäntä

Repo Raili rakennuspiirtäjä, perushoitaja, arkisto- ja julkaisusihteeri Salo Aino 1.11.FM, maakuntajohtajan sihteeri

Pakarinen Saini merkonomi, palveluneuvoja - osa-aikainen (60 %)

Kokkonen Jaana tradenomi, tilastosihteeri

Polvi Eeva FM, kehittämispäällikkö - opintovapaa 1.1.11-30.5.11 - työvapaa 5.7.11.-30.6.2012

Löf Christa -30.11. HSO-sihteeri, EU-koordinaattori

Markus Sari tradenomi, henkilöstösihteeri

Huttunen Vesa tradenomi, järjestelmäpäällikkö

Keinänen Arja tradenomi, maksatustarkastaja

Rintamäki Heikki DI, maakuntainsinööri virka lakkautettu 28.11.11

1.1.-

Tanttu Marko FM, maakuntainsinööri

29.8.-

Torniainen Riitta rakennuspiirtäjä, paikkatietokäsittelijä Valanta Tanja 1.12.yo. merkonomi, lähihoitaja, palveluneuvoja - palveluneuvojen sijainen 4.4.-30.11

MÄÄRÄAIKAISET

Andersin Kaj 24.8.MMM, kehittämispäällikön sijainen

Koivula Hannele -31.7. tradenomi, markkinointiassistentti

Savolainen Noora -31.10. FM, maakuntajohtajan sihteerin sijainen

Kallio Roosa KTM, markkinointipäällikkö

Kääriäinen Maria 20.6.-30.11. merkonomi, palveluneuvojan sijainen

Turkki Jarkko 1.1.-30.6. insinööri AMK, projektipäällikön sijainen - osa-aikainen (50 %)

Koivisto Matti tekniikan tohtori, asiantuntija (sivutoimi)

-31.12.

Puranen Mikko -31.3. tradenomi, palveluneuvojan sijainen

1


2

Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2011  

Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you