Page 1

E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

Mihin Etelä-Savossa EU-varoja käytetään?


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

ETELÄ-SAVO

ruokaketju lyhenee .................................. 3

KASVAA

vesi yhdistää ..............................................4

käsissäsi on euroopan unionin rakennerahastotoimintaa etelä-

maailmalla tunnettu..................................5

savossa esittelevä lehti. eu-rahoitus on tarkoitettu maakunnan

sisältö monipuolisesti mukana ............................6 lomatunnelmaa parhaimmillaan.............8

JA KEHITTYY

monipuoliseen kehittämiseen – lisäämään alueen työllisyyttä ja kilpailukykyä. eu-rahoitus voi tuntua kaukaiselle ja byrokraattisel-

saunoissa löytyy........................................9

lekin, mutta sen vaikutukset näkyvät jokaisen eteläsavolaisen

vauhdin hurmaa jäällä ..............................9

arkipäivässä. tämän lehden juttujen kautta voit tutustua näihin

kelpaa kävellä ......................................... 10 entisajan henkeen linnankadulla ........... 11

konkreettisiin tuloksiin, jotka eu-rahoitus on mahdollistanut. etelä-savossa on käytössä kolme eu-rahastoa, euroopan aluekehitysrahasto (eakr) ja euroopan sosiaalirahasto (esr)

töihin! ...................................................... 12

sekä manner-suomen maaseudun kehittämisohjelma. yhteen-

virtuaalijumppa pitää virkeänä ............... 14

sä näiden rahastojen kautta maakuntaan kohdistuu vuosina

sisääntuloportti uusiksi .......................... 16 yhteistyö on elinehto ...............................17

2007–2013 hankerahoitusta noin 248 miljoonaa euroa. näitä varoja myöntävät etelä-savon maakuntaliitto ja etelä-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. rahoitusta voidaan

kokeilemalla oppii .................................. 18

käyttää elinkeinoelämän, oppi- ja tutkimuslaitosten, kuntien ja

lämmöllä heimarista .............................20

yhdistysten hankkeisiin, joiden kautta toimintaan kiinnittyy suu-

keveyttä kuljetuksiin ............................... 21 uusia reittejä työhön ...............................22 Biisonimafia rules! ..................................24 uutta puhtia työhön ................................26 simulaattorilla tehoa opetukseen ..........26 molemminpuolista hyötyä ...................... 27 historia herää henkiin ............................. 27 elo - eläväinen Etelä-Savo Julkaisijat:

Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto Toimitusneuvosto: Kati Torniainen, Jarkko Rautio, Esa Pekonen, Pia Pirskanen, Jorma Vilhunen ja Marjukka Manninen Etelä-Savon ELY-keskuksesta sekä Hanna Makkula ja Tuula Huoviala EteläSavon maakuntaliitosta. Taitto: Mainostoimisto Kixit Oy Tekstit: Tiina Toivakka Valokuvat: Mainostoimisto Kixit Oy ellei toisin mainita Paino: Kopijyvä Jakelu: Itella Oyj Painosmäärä: 90.000 kpl ISBN: 978-952-5093-96-4 Tämä painotuote on painettu päällystämättömälle Edixion paperille, jolle on myönnetty Euroopan Unionin ympäristömerkki, EU-kukka (rek. nro FI/11/1). Tuotetta valmistetaan tehtailla, joille on myönnetty EMAS- ja ISO 14001 –sertifikaatit.

ri joukko ihmisiä ja yrityksiä. hankkeissa on aina mukana myös alueen toimijoiden omaa rahoitusta ja eu-rahoituksen tarkoituksena onkin antaa vipuvaikutusta alueen kehittämiseen. tähän mennessä maakunnassa on toteutettu satoja eu-rahoitteisia hankkeita, joista tähän lehteen on koottu kattava kavalkadi eri seutujen ja toimialojen hankkeista. hankkeiden kirjo on valtavan laaja ja tämän lehden artikkeleiden joukosta jokainen eteläsavolainen voi löytää yhtymäkohtia omaan elämäänsä. toivotamme mukavia lukuhetkiä etelä-savon kehittämisen parissa!


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

ruokaketju lyhenee herkullinen ruoan tuoksu vetää puoleensa

”Tämä on maakunnallisesti tärkeä hanke”

Jo keittiön ovella. kyseessä ei olekaan mikä tahansa keittiö, vaan Juvalaisen kruneX oy:n keittiö, Josta lähtee päivittäin useampi tuhat valmista ruoka-annosta eri puolelle suomea vähittäiskauppoihin Ja ravintoloihin. Helsingistä saatiin mukaan kuusi avainhenkilöä, loput parisenkymmentä palkattiin paikkakunnalta. Toiminta on Marttisen mukaan lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka kuljetusmatkat ovatkin jonkin verran pidentyneet. Krunex Oy lähti mukaan Ruralia-instituutin hallinnoimaan MAUKAS-hankkeeseen heti alusta pitäen. -Tämä on maakunnallisesti tärkeä hanke ja meille mainio mahdollisuus kiinnittyä tähän seutuun ja olla kiinteä osa elintarvikeketjua. -Yrityksen kannalta tärkeä motiivi on myös myynnin kasvattaminen ja uusien asiakkaiden saaminen, Marttinen toteaa. Vähittäiskauppojen ohella Krunexin tärkeitä asiakkaita ovat suurkeittiöt, ja MAUKAS-hankkeen myötä Marttinen toivoo yrityksen löytävän uusia asiakkaita erityisesti lähellä toimivista, lähi- ja luomuruokaa suosivista suurkeittiöistä. -Meille on tärkeää pystyä toimimaan verkostomaisesti. Emme voi ottaa vihanneksia ja kasviksia suoraan

pellolta, vaan niiden on tultava meille kuorittuina ja pestyinä. Hankkeen tavoitteena on nimenomaan rakentaa tällaisia toimivia verkostoja ja luoda toimiva kokonaisuus. Varsinkin luomun kohdalla yhteistyö on Timo Marttisen mukaan erityisen tärkeää. -Tuotteen on oltava tasalaatuista, muuten lopputulos kärsii. Tasalaatuinen ja kaikkia palveleva lopputuote saadaan vain yhdessä miettimällä ja tekemällä. Potentiaalia luomussa on, ja Marttinen uskookin sen kasvuun myös suurkeittiöpuolella. -Tavoitteemme on kasvattaa luomun osuutta tuotannossamme 20 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä osuus on reilut seitsemän ja vuoden lopussa arviolta noin kymmenen. Tavoitteeseen päästään yhteistyöllä, Marttinen uskoo.

≥ www.krunex.fi

maaseuturahastosta on kohdennettu maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden kehittämiseen eteläsavossa yhteensä

22 milj. € Kuva: Krunex

-Toimitamme asiakkaillemme tuoretta ja käsintehtyä, kotona tehdyn makuista ja näköistä valmisruokaa, tiivistää liikeidean toimitusjohtaja Timo Marttinen. Tuotevalikoima on laaja, ja siihen kuuluvat niin perinteiset lihapullat ja makaronilaatikot kuin täytetyt sandwichit ja wrapit. Luomutuotteiden valikoimaa on yrityksessä kehitetty aktiivisesti, ja raaka-aineita pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä. Krunex muutti vuosi sitten Helsingin Verkkosaaresta Juvalle, ja yksi tärkeä syy paikkakunnan vaihtoon olikin raaka-aineen parempi saatavuus. -Täällä olemme lähellä tuottajia ja lähiseuduilla on myös paljon luomuraaka-aineen toimittajia. -Toki muitakin syitä oli, kuten henkilökunnan hyvä saatavuus ja pääkaupunkiseutua edullisempi kustannustaso. Täältä löytyi meille sopiva kiinteistö, jota olimme etsineet jo useamman vuoden ajan, Marttinen listaa muuton syitä.

3


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

”Nyt ei tarvitse huolehtia veden laadusta, ja jätevesijärjestelmäkin saatiin samalla kuntoon.”

Vesi yhdistää

4

vesiosuuskunnan perustaminen tuukkalan ja kuitulan kylille, noin 20 kilometrin päähän hirvensalmelta, ei ollut ihan yksinkertainen juttu, sillä välimatkat alueella ovat pitkiä ja vakituinen väestö on viime vuosina vähentynyt. innokkaita mukaan lähtijöitä löytyi kuitenkin riittävä määrä, jotta verkostojen rakentaminen voitiin aloittaa. eu-tuella oli merkittävä rooli hankkeen jatkorakentamisessa vuonna 2009. -osuuskunta perustettiin vuonna 2004, ja mukaan lähti noin 20 asiasta kiinnostunutta. tällä hetkellä toimivia liittymiä on 120, ja maahan on kaivettu putkistoa eri rakennusvaiheissa yhteensä noin kuutisenkymmentä kilometriä, kertoo Pekka Liukkonen, yksi alusta pitäen mukana olleista ja nykyinen osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. osuuskunnan jäsenistä noin puolet on vakitui-

mäkelän karJatilan isäntä pekka liukkonen on tyytyväinen mies. tila liittyi

parisen vuotta sitten vesiosuus-

kuntaan, mikä takaa alueelle laaduk-

sesti kylällä asuvia ja vajaa puolet kesäasukkaita. mukana on kymmenkunta yritysliittymää, joista suurin osa on perinteisiä maaseutuyrittäjiä. liittymiä on vedetty myös muutamaan saareen, jolloin putket on vedetty järven pohjaa pitkin. ennen osuuskuntaan liittymistä mäkelän karjatila, kuten moni muukin alueen tiloista, sai vetensä omasta kaivosta. veden tarve 200 naudan tilalla on iso, vuotuinen kulutus on lähes 3000 kuutiota. -vettä kyllä riitti, mutta se oli melko rautapitoista. nyt ei tarvitse huolehtia veden laadusta, ja jätevesijärjestelmäkin saatiin samalla kuntoon. vesi tulee tilalle hirvensalmen kunnan vedenottamolta ja jätevedet menevät kunnan jäteveden puhdistamoon. myös verkoston

kaan Ja varman veden saannin.

ylläpito on helppoa. -Jos jätevedenpumppaamoon tulee ongelma, pumppaamon pylvään päähän syttyy punainen merkkivalo. osuuskunnalla on oma huoltoporukkansa, joka tulee tarvittaessa apuun ja joka hoitaa myös tarvittavat perushuoltotyöt. myös pehemäen tilalla ollaan oltu tyytyväisiä uuteen vesihuoltojärjestelmään. tila tuottaa kuorittua perunaa noin 200 000 kiloa vuodessa, ja veden puhtaus ja riittävyys ovat tilalle elintärkeitä. -viime vuoden lämmin ja ennätyskuiva kesä olisi ollut katastrofi, jos olisimme olleet vielä oman kaivoveden varassa. perunoiden kuorintaan ja käsittelyyn kuluu vuodessa noin 1000 kuutiota vettä, ja sen on oltava ehdottoman puhdasta, kertoo pehemäen tilan isäntä Juha manninen.


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

maailmalla tunnettu

mikkelissä siJaitseva vihreän kemian laBoratorio on oman alansa kansainvälinen huippuyksikkö, Jonne alan parhaat tutkiJat pyrkivät töihin.

-uudesta järjestelmästä on myös se hyöty, että perunanpesusta syntynyt huuhteluvesi menee nyt suoraan kunnan puhdistamoon. aikaisemmin se laskettiin lietealtaaseen ja palautettiin peltoon osuuskunnan perustamiseen ja euprojektiin liittyvät paperityöt on hoitanut hankevastaava pirjo kiesilä, jonka kotitila on niin ikään yksi osuuskunnan perustajajäsenistä. -onhan se työtä teettänyt, mutta toisaalta myös yhdistänyt ihmisiä. varsin moni sellainen, joka alun perin suhtautui asiaan epäilevästi, on halunnut myöhemmin liittyä mukaan. suunnitteilla onkin jatkohanke, jonka avulla osuuskunnan aluetta ja jäsenmäärää saataisiin kasvatettua.

Professori Mika Sillanpään johtama yksikkö siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT:n) toimintoja ja vakiinnutti siten toimintansa Mikkelissä. -Muutos merkitsi käytännössä sitä, että nyt toimintamme perustuu omaan osaamiseen ja tulevaisuutemme on omissa käsissämme. Vihreän kemian laboratorion toiminta käynnistyi Mikkelissä vuonna 2003. Nimi oli aluksi Soveltavan kemian laboratorio, ja liikkeelle lähdettiin EU-rahoituksen turvin. Yksikkö oli viime vuoden loppuun asti osa Itä-Suomen yliopiston erillistoimintoja. -EU:n rahoittamana saimme toiminnan käyntiin ja rakensimme perusinfran. Nyt olemme kiinteä osa yliopistoa, ja voimme keskittyä korkeatasoisen tieteen tekemiseen. Sillanpään laboratoriossa työskentelee tällä hetkellä noin parikymmentä tutkijaa, joista hankerahoitusta noin puolet on ulkomaalaisia. teemaan on Kansainvälisistä tutkijoista kohdennettu noin puolet tulee Aasiasta ja puolet Euroopasta. Tällä hetkellä joukossa on tutkijoita muun muassa Kiinasta, Puolasta, Argentiinasta, Ranskasta Iranista, Intiasta ja Espanjasta. Laboratoriossa ratkotaan erilaisia ympäristöongelmia kemiallisten analyysi- ja käsittelymenetelmien avulla. Tällä hetkellä pääpaino on vedenkäsittelyssä ja vedenpuhdistukseen liittyvissä kysymyksissä. -Pyrimme kehittämään nanoteknologian avulla uusia ympäristöteknologisia sovelluksia,

5,5 milj. €

Mika Sillanpää tiivistää. Alueen yritysten kanssa yhteistyötä on tehty vuosien ajan. Toiminnan osarahoittajana yrityksillä on tärkeä rooli, ja keskeisimpiä paikallisia yrityskumppaneita ovat Environics, Savcor, Viljavuuspalvelu, Aquaflow, BLC, Concept10 ja Platom. Yritysyhteistyön ansiosta tänä keväänä käynnistyi myös uusi, nettipohjaisia mittaamis- ja havainnointipalveluja tarjoava yritys, jossa on osakkaina kaksi Environicsin entistä työntekijää ja yksi Sillanpään ryhmän tutkijoista. -Yritysyhteistyö on yksi osa toimintaamme ja meille tärkeää. Yhteydenottoja tulee myös oman alueen ulkopuolelta ulkomaita myöten. Tulosten hyödyntämisessä teemme yhteistyötä muun muassa Miktechin kanssa, Sillanpää mainitsee. Vihreän kemian laboratorion korkeatasoinen tutkimus on noteerattu myös ulkomailla, ja yksikön tuottamien julkaisujen määrä on kokoonsa nähden huikaiseva. Yksikön brändi maailmalla on vuosien myötä kasvanut, ja mukaan pääsystä on syntynyt lähes kilpailu. -Meille tulee paljon yhteydenottoja maailmalta, kansainväliset huippututkijat hankkivat itse rahoituksen päästäkseen tänne. Me tarjoamme heille tilat ja puitteet. Sillanpään tutkimusryhmän toiminta täydentää hyvin LUT:n toimintoja, ja yhteistyötä tehdään myös Mikkelissä toimivien LUT:n muiden yksiköiden kanssa. ≥ www.lut.fi/en/mikkeli/greenchemistry

Toimintaa on rahoitettu useilla eri EU-hankkeilla. tällä hetkellä käynnissä mm: Vesienkäsittely- ja turvateknologian innovaatiorakenteen kehittäminen (VETURI)/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto

5


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

monipuolisesti maakunnan elinkeinoelämää palvelevan tutkimuksen Ja tuotekehityksen lisääntyminen, parantuneet liikenneyhteydet, venäläisturismin kasvu, maatiloJen vesihuollon

mukana

parantuminen, korkeatasoisen tutkimuksen lisääntyminen. muun muassa nämä ovat asioita, Jotka ilman eu-rahaa olisivat eteläsavon maakunnassa Jääneet toteutumatta tai Joiden toteutuminen olisi ollut hitaampaa.

”Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut.”

6


E L Ä V Ä I N E N -EU:n rakennerahastot ovat olleet merkittävä rahoituskanava maakunnan kehittymisen kannalta, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Rakennerahastojen kautta saatu tuki on edesauttanut myös tärkeällä tavalla oman, vuosina 2008-2009 laaditun Etelä-Savon maakuntastrategian etenemistä. Strategiaan sisältyy tavoitteita muun muassa väylä- ja verkkoratkaisujen parantamisesta, Venäjän läheisyyden hyödyntämisestä sekä elinkeinoelämässä että matkailullisesti ja tutkimustoiminnan kehittämisestä. -Kaikissa näissä on päästy hyvin eteenpäin. Junayhteys Helsingin ja Mikkelin välillä on nopeutunut lähes tunnin, ja yritys- ja matkailuhankkeita sekä elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään sekä yrityksissä että alueen oppi- ja tutkimuslaitoksissa, luettelee aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta. -EU on opettanut myös eri organisaatiot tekemään yhteistyötä. Keskustelukulttuuri on parantunut, ja kilpailun sijaan on opittu puhaltamaan yhteen hiileen, mikä on antanut uudenlaista potkua yhteisen strategian kehittämiseen, toteaa puolestaan Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen.

-EU-rahalla on saatu paljon hyvää aikaan myös Etelä-Savossa. Johtaja Juha Pulliainen (vas.), aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen odottavasti.

Myös yksittäisille yrityksille EU:n kautta tuleva tuki on ollut maakunnassa iso mahdollisuus. Johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELYkeskuksesta arvioi, että moni tuotekehityshanke olisi jäänyt toteutumatta ilman EAKR-rahaa. -Käytännön tasolla tuki on usein näkymätöntä. Yksittäinen työntekijä ei välttämättä tiedä, eikä hänen tarvitsekaan tietää, miten iso merkitys erilaisilla tuilla on ollut liiketoiminnan kehittymisessä. Myös työttömyyden hoitoon ja työllisyyden paranemiseen on voitu erilaisten EU-ohjelmien kautta voitu vaikuttaa. -Varmasti hutejakin on rahojen myöntämisessä tullut, mutta myös isoja ja merkittäviä onnistumisia, painottaa Matti Viialainen. Esimerkkeinä onnistumisista on muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio, joka on tehnyt menestyksekästä ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusyhteistyötä useammankin savonlinnalaisen yrityksen kanssa (kts. esimerkiksi juttu sivulla 18). -Myös Mikkelissä toimivan, professori Mika Sillanpään johtaman Vihreän kemian laboratorion tutkimustulokset on noteerattu monissa arvostetuissa

E T E L Ä - S A V O

kansainvälisissä julkaisuissa, ja ilman EU-rahaa laboratorion sijoittuminen juuri Mikkeliin olisi ollut lähes mahdotonta, Riitta Koskinen muistuttaa. -On EU-rahalla tehty myös konkreettisia, paikallisia asukkaita hyödyttäviä asioita. Maaseudun vesihuoltoa on kohennettu EU-tuella ja erilaisia ihmisten työllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita on toteutettu eri puolilla maakuntaa, Pekka Häkkinen. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014, ja Etelä-Savoon tuleva raha saattaa vähentyä huomattavasti, joidenkin arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia. -Maakunnan elinvoiman kannalta keskeiset hankkeet saavat jatkoa, mutta on etsittävä myös uusia rahoitusmuotoja, toteaa Riitta Koskinen. -Olo on kieltämättä tällä hetkellä vähän hämmentynyt ja olemme odottavassa tilassa. Lopullisesti tuen taso selviää ensi vuonna ja kyllä meidän on varauduttava entistä enemmän seisomaan omilla jaloillamme. Tärkeää kuitenkin olisi, että päätäntävalta rahojen jaossa säilyisi maakunnassa, Viialainen painottaa. -Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut, Pekka Häkkinen muistuttaa.

7


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

”Parhaiten onnistuttiin Venäjän osalta, mutta yllättävän paljon kyselyjä on tullut myös Espanjasta.”

lomatunnelmaa parhaimmillaan kiireetön kesäpäivä puhtaan Järven rannalla. yhdessäoloa, hilJaisuutta Ja luonnon rauhaa. sitä on tarJolla kapiaisen lomamökeillä halmeniemessä mäntyharJulla. lisäapuJa kansainväliseen markkinointiin perheyritys haki matkailuyrityksille suunnatusta kansainvälistämishankkeesta.

8


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

saunoissa löytyy

-olemme pieni perheyritys ja kaikki tehdään alusta loppuun itse. vuosien myötä meille on syntynyt oma matkailua ja vakioasiakaskunta, mutta mökkimäärän lisääntymisen kulttuuria tukevia vuoksi haluamme laajentaa markkinointia, kertoo eu-hankkeita on Sari Tompuri. kapiaisten ensimmäiset lomamökit rakennettiin etelä-savossa Kuva: Lahdelm Ripaus ylellisyyttä, pore- höyryjettikaappi. Talon pihapii60-luvun lopulla, ja mökkien lukumäärä on tällä a rahoitettu rissä on lisäksi perinteinen savusauna altaassa hemmottelua ja hetkellä 12. mökeistä yhdeksän on ympärivuotisessa ja rannalla rantasauna. Uimaan pääsee saunan lämmössä köllötkäytössä. ympäri vuoden, ja porealtaita on sekä telyä. Sitä löytyy Matkailu-vanhoja mökkejä on vuosien varrella uusittu ja laakeskus Lahdelman uusimmasta ulkona että sisällä. jennettu. tällä hetkellä kaikissa mökeissä on sähköt ja Majoitus- ja kokoustiloja huvilassa on kohteesta, Lahdelma Keitaasta. yhdeksässä sisävessat. tekemistä ja remontoimista riittää ympäri noin 20:lle hengelle. Kylpylähuvila sai -Halusimme rakentaa jotakin vuoden, naurahtaa Matti Kapiainen. erilaista, uutta tällä alueella. Toimin- EAKR-yritystukirahoitusta Eteläsuurin osa kapiaisten asiakkaista tulee etelä-suomesta, ja useimtamme alusta alkaen, 23 vuoden ajan, Savon ELY-keskukselta. mat heistä tekevät lähtiessään varauksen jo seuraavalle kesälle. Kylpylähuvilaa markkinoidaan olemme pitäneet kiinni korkeasta tatyypillisesti varaus tehdään viikoksi, enimmillään jopa kolmeksi. sosta eikä siitä haluttu nytkään tinkiä, yritysasiakkaille, juhlatilaisuuksiin ja -ulkomaalaisten osuus on tällä hetkellä kolmannes, ja heistä noin venäläisille matkailijoille. Ensimkertoo yrittäjä Pertti Lahdelma. neljännes venäläisiä, loput keski-euroopasta, matti kapiainen Hän tosin myöntää, että alussa suun- mäinen vuosi on ollut lupaava, ja selvittää. niteltiin huomattavasti pienempää ja varsinkin Venäjän suunnalta Pertti - uusille, korkeatasoisille huviloille haetaan uutta asiakaskuntaa. Ja Lahdelma odottaa jatkossa kasvua. perinteisempää mökkirakennusta. jos haluaa kasvattaa liitetoimintaa ja löytää uusia asiakkaita tasok-Meidän suomalaisten pitäisi -Varsin pian totesimme, että erottuakkaille huviloille, niin kansainvälisillä markkinoilla mukana olemimarkkinoida saunakulttuuria nykyistä semme meidän on tarjottava jotakin nen on välttämätöntä. kotimaiset markkinat ovat aika kylläiset. uutta. Loma-asuntomessuja kiertäessä paljon enemmän, sen taidon me -omat resurssit eivät yksin riitä, joten kansainvälistymishanke osui ja uusimpiin lomakohteisiin tutustu- osaamme ja siitä ovat myös ulkomaimeidän kannalta erittäin hyvään aikaan. essani syntyi ajatus kylpylätyyppisen set asiakkaat kiinnostuneita. Meidän -halusimme uutta näkökulmaa markkinointiin, verkottumista kohteessa innostusta ovat herättäneet kokonaisuuden rakentamisesta. ja tukea markkinointimateriaalin tekemiseen. tietenkin etsimme porealtaat ja infrasauna, mutta toki Lopputulemana syntyi 427 myös konkreettisia kontakteja. neliömetrin kokoinen kylpylähuvila, perinteisellä saunallakin on kannat- pääpaino meillä tässä kansainvälistymishankkeessa oli venäjän josta löytyy edustustason sauna sekä tajansa. suuntaan, mutta toki verkkoja viriteltiin myös saksaan ja muihin puu- että sähkökiukaalla, infrasauna ja ≥ www.lahdelma.com keski-ja etelä-euroopan maihin. parhaiten onnistuttiin venäjän osalta, mutta yllättävän paljon kyselyjä on tullut myös espanjasta. hankkeen aikana kapiaiset osallistuivat yhteisiin messutapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin ja saivat apuja myyntikansioiden tekemiseen. myös muutama venäläinen matkanjärjestäjä kävi tutustumassa lomamökkeihin paikan päällä, mikä oli yrittäjien mielestä hyödyllistä. Punkaharjun Kruunupuisto maikasvaneen jopa kol-vierailun ajankohta oli haasteellinen, sillä elettiin pimeintä marminkertaiseksi aikainostaa itseään lomailijan paratiisina raskuuta. teimme yhteen mökkiin joulun, ja vieraita odotti lämmin, – eikä turhaan. Vapaa-ajan tekemistä sempaan verrattuna. kynttilöiden valaisema piparin tuoksuinen tupa. se kyllä kolahti ja löytyy kaikkina vuodenaikoina. Tal-Varsinaisen hankkeen saimme vierailusta hyvää palautetta. ke lu-han luiste : Retki Kuva vilajeista on erityisesti viime vuosina loputtua olemme jatkakapiaiset ovat tyytyväisiä kansainvälistymishankkeen tulokpanostettu retkiluisteluun. siin, ja aikovat jatkossa hyödyntää syntyneitä kontakteja ja vinkkejä. neet lajin tuotteistamista ja kehitämme ja parannamme olosuhteita ja tarRetkiluistelun kehittäminen sai pot-hankkeen tekijöinä oli osaavia ihmisiä, joiden merkitys oli suuri. jontaa. Jatkossa kehitämme huomiota kua kaksivuotisesta Keski-Saimaan heidän kanssaan oli ilo tehdä töitä yhdessä ja heiltä sai valtavasti myös kansainväliseen markkinointiin, retkiluisteluhankkeesta. Kruunukannustusta ja uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen. pienikin paikallisia unohtamatta. puiston lisäksi mukana oli tiiviisti yritys hyötyi, kun oli valmis tekemään oman osuutensa, kapiaiset neljä muuta matkailuyritystä. Harjun Kansainvälistymisessä on ollut apuna toteavat. matkailuyritysten kansainvälistymisportin yrittäjä Terho Kaskinen on -kokoamme uusista mökeistä oman kansion, jonka lähetämme hanke, jonka kautta retkiluistelua on ollut työn tuloksiin tyytyväinen, muutamille matkanjärjestäjille pietariin. myös uudistetut nettisivut tehty tutuksi kansainvälisille matkairetkiluistelusta tuli hankkeen avulla palvelevat matkailijoita aikaisempaa paremmin, ja tarkoitus on virilujärjestäjille ja lehdistölle. talvinen kärkituote. tellä myös yhteistyötä muiden paikkakunnalla toimivien matkailu-Hankkeessa perehdyttiin jään histo- -Aika monta lehtijuttua on saatukin yrittäjien kanssa, sari tompuri kertoo. riaan ja sen ominaisuuksiin erilaisissa aikaiseksi. Yhteistyö kahden hankyhtenä konkreettisena tuloksena on eri kieliversioina toteutettu olosuhteissa, tutustuttiin kalustoon ja keen välillä toimi hyvin. Oli helppoa kalastuskansio, josta selviää muun muassa, millaisia kaloja läheiesitellä toimintaa kansainvälisille koneisiin ja mikä tärkeintä – rakensessä järvessä on, milloin niitä kannattaa pyytää ja millaisia lupia vieraille, kun puitteet ja tarjonta oli nettiin luistelureitit ja niihin liittyvät kalastukseen vaaditaan. kunnossa, kertoo Kruunupuistosta opasteet ja taukopaikat. Nina Rinkinen, joka toimi kansainPerusteellinen tietämys on auttanut välistymishankkeen ensimmäisen kehittämään retkiluistelua matkaivaiheen projektipäällikkönä. luvalttina, ja Kaskinen kertookin kiinnostuksen talviseen luisteluun ≥ www.saimaaskating.fi ≥ www.visitsaimaa.fi Hanke: Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistäminen/ Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Hanke: Keskisen Saimaan Retkiluisteluverkosto/Savonlinnan seudun kuntayhtymä

7 milj. €

vauhdin hurmaa jäällä

9


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

”Töitä tehtiin kaupunkilaisten ja turistien parhaaksi”

kelpaa kävellä savonlinnan satama sai täksi kesäksi uuden ilmeen, kun matkustaJasataman laituriuudistus valmistui keväällä. vanha, noin 180 metriä pitkä laituri purettiin perustuksiaan myöten Ja uusi, kiveyksillä päällystetty laituri valopylväineen Ja istutuksineen saatiin sopivasti valmiiksi ennen turistisesonkia.

10

satamamestari Jukka vaahtoluoto arvioi vanhan laiturin iäksi noin sata vuotta. kovin monta vuotta laituri ei enää olisi käyttöä kestänytkään, ja koko laiturin uusiminen oli turvallisuudenkin takia jo välttämätöntä. -vanha puulaituri oli jo täysin syöpynyt ja siten vaarallinen sekä kävelijöille että pyöräilijöille. onneksi pahoja onnettomuuksia ei ehtinyt tapahtua, vaahtoluoto toteaa. laiturin kunnostustyö oli monivaiheinen ja perusteellinen. vanhat perustukset kaivettiin ylös ja laiturin reunaan asetettiin teräsbetoni -ponttoniseinä. pinnoissa käytettiin nupulakiveä, laattaa ja asfalttia, joilla ohjattiin alueilla liikkujia. samalla uusittiin valo- ja sähköpylväät sekä laitettiin tekniikka uusiksi. tuloksena on näyttävä ja tyylikäs kokonaisuus. kunnostustyö aloitettiin vuoden 2009 syksyllä, ja töitä jatkettiin talven yli. -kesäajaksi työt keskeytettiin, ja ihmisten kulkua ohjattiin puomien ja aitojen avulla. Jonkin verran työ häiritsi laituriin kiinnittyviä risteily-

aluksia, mutta onneksi ymmärrystä löytyi. -palaute on ollut positiivista eikä melusta tai muusta häiriöstä tullut yhtään valitusta. se vähän yllättikin, mutta toisaalta varmasti ymmärrettiin, että töitä tehtiin kaupunkilaisten ja turistien parhaaksi. sataman kunnostus -hankkeen kokonaiskustannusarvio oli reilut 2 miljoonaa euroa, ja vaahtoluodon mukaan siinä pysyttiin – kuten myös aikataulussa. -kylmä talvi aiheutti vähän viivytystä, mutta muuten työt sujuivat suunnitellusti. seuraavaksi korjausta odottaa laiturin toinen, infokopilta alkava 140 metrin pituinen osa. -vanha laituri puretaan perustuksineen ja tilalle rakennetaan teräsbetonipalkkirunkoinen puukantinen laituri. laajuudeltaan tämä projekti on edellistä pienempi, ja näillä näkymin työ voidaan tehdä syksyn ja talven aikana. uusi laituri valmistunee ensi kesään mennessä, vaahtoluoto arvioi. ≥ www.savonlinna.fi


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

Entisajan henkeen Linnankadulla olavinlinnaan Johtavalla linnankadulla kulkiJa tempautuu hetkeksi entisaikoJen tunnelmaan. kadun varrella olevat viisi puutaloa korJataan osittain ennallistaen 1930-luvulle Ja samalla kunnostetaan kadunvarsia Ja piha-alueita. linnankatu saa uuden vanhan mallisen pinnan.

Linnankadun kunnostushanke käynnistyi parisen vuotta sitten, ja tuloksia on jo nähtävillä. Ensimmäinen entisöity rakennus oli Linnankatu 13:n pihalla sijaitseva makasiini, joka jo viime kesänä osoittautui suosituksi näyttelytilaksi. Kesän alkuun valmistui sopivasti myös Linnankatu 9, jonne muutti Savonlinnan Oopperajuhlien lippu- ja palvelupiste. -Linnankatu 9 toimi aikanaan vankilana, ja siksi sitä edelleenkin kutsutaan Putkaksi. Yhden huoneen seinältä löytyy vielä aikanaan pidätettyjen seinäkirjoituksia, kertoo toimialapäällikkö Paula Kokkonen. Muissa entisöitävissä taloissa on käsityöläisten työhuoneita ja myymälöitä, pari kahvilaa, ravintola ja muita liiketiloja. Linnankatu 11:stä löytyy ihastuttava nukkemuseo, jonka kokoelmissa on toistatuhatta nukkea eri aikakausilta. -Tavoitteena on ollut säilyttää ja ennallistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä. Tilat halutaan saada ympärivuotiseen käyttöön, ei pelkästään kesäajaksi, Kokkonen mainitsee.

näillä varoilla on parannettu alueen liikenneyhteyksiä kunnostamalla savonrataa, minkä tuloksena matkustusajat mm. pääkaupunkiseudulta ovat lyhentyneet. myös etelä-savon keskeisimmän valtaväylän valtatie 5:n – kunnostamista on nopeutettu eu-rahoituksella. alueen vetovoimaisuutta lisäävät niin yritysten, matkailijoiden kuin alueen asukkaidenkin käyttöön kunnostetut toimintaympäristöt.

Linnankadun itäpääty on Savonlinnan vanhinta osaa. -Tältä katuosuudelta saa hyvän käsityksen siitä, millainen puutalokaupunki Savonlinna vielä muutama vuosikymmen sitten oli, Kokkonen perustelee kunnostushanketta. Työtä on tehty perusteellisesti ja vanhaa kunnioittaen. -Lattioita on tarvittaessa aukaistu, ja lahot rakenteet on korvattu uusilla. Kaikkiin taloihin asennetaan ajanmukaiset lämmitykset ja ilmanvaihdot, kertoo kunnostustöistä vastaava rakennusmestari Esa Makkonen. Asultaan tilat ovat neutraalin vaaleita. -Siten ne ovat monikäyttöisiä ja sopivat monenlaisten näyttelyiden ja tilaisuuksien järjestämiseen, Kokkonen korostaa. Piha-alueita ja puistoja kunnostettaessa alueen on suosittu aitoja materiaaleja; puuta, kiveä vetovoimaa ja saavuja terästä. Ne ovat pitkäikäisiä, uudelleen tettavuutta lisääviin hankkäyttöön sopivia ja kauniisti vanhenevia. -Puistoalueiden kunnostustyö ulottuu keisiin on kohdennettu Pikku Kakkosen puistosta Malminrantaan, eu-rahoitusta Aino Acktén ja Martti Talvelan puistoteille ja Brahen kentälle, Paula Kakkonen kertoo. Suunnitteilla on myös tapahtumatorien rakentaminen Riihisaareen. Nuorten jo ennestäänkin suosimalla kohtauspaikalla järjestetään erilaisia tapahtumia, ja paikalle pystytetään myyntikojut 30-luvun mallilla. -Alueelle on ideoitu muun muassa joulunavausta, syystulia, pääsiäistapahtumaa ja erilaisia kesätilaisuuksia. -Linnankadun alueesta Savonlinnan saa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka varmasti kiinnostaa sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita, Paula Kokkonen uskoo.

12,3 milj. €

≥ http://m.savonlinna.fi/savonlinna-tietoa/ kehittamishankkeet/linnankadun_kehittaminen

11


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

”Projektin ihmiset myös sparrasivat ja kannustivat menemään eteenpäin silloin kun itsestä tuntui, ettei olisi jaksanut yrittää.”

nuorten työllistymiseen tähtääviin hankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty

2,2 milj. €

töihi 12

Jani Appelberg löysi oman alansa ja työllistyi nuorille suunnatun Verkko-projektin kautta.


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

”Siitä se sitten lähti.” Jani appelBerG on iloinen nuori mies. pätkätöiden Ja työttömyyskausien Jälkeen hän löysi vakituisen työpaikan monitoimilaitteita Ja tietokoneita myyvästä marski datasta. nyt hän tuntee olevansa omalla alallaan Ja tulevaisuus näyttää hyvältä. savonlinnalainen Jani Appelberg meni peruskoulun jälkeen ammattikoulun kokki-linjalle ja ehti käydä sitä reilun vuoden. -ei se ollut minun juttuni. vaihdoin sitten linjaa ja valmistuin datanomiksi vuonna 2007. armeijan jälkeen olin vähän aikaa työttömänä, alan töitä eikä oikein muutakaan tahtonut savonlinnasta silloin löytyä. appelbergin onneksi koitui vuonna 2008 käynnistynyt esrrahoitteinen verkko-projekti, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata nuoria oman työ- ja koulutusuran käynnistämisessä. -työkkärin ihmiset kertoivat projektista ja siitä se sitten lähti, Jani appelberg muistelee. projektin alussa kartoitettiin Janin toiveet ja mietittiin, millaisia mahdollisia työ- tai koulutuspaikkoja hänen kannattaisi hakea. -kannustusta sai paljon, ja projektin ihmiset olivat valmiit kysymään minun puolestanikin työpaikkoja. yhtä paikkaa lukuun ottamatta otin kuitenkin itse yhteyttä työpaikkoihin. lyhyitä harjoittelupaikkoja löytyikin mukavasti.

parin vuoden aikana Jani appelberg ehti työskennellä muun muassa koiranruokia maahantuovassa yrityksessä ja puhelinmyyjänä. haussa oli kuitenkin koko ajan vakituinen työpaikka. -toiveissa oli työpaikka, jossa olisivat säännölliset työajat ja vapaat viikonloput. harrastan aktiivisesti jääkiekkoa, ja harjoitukset ja pelimatkat painottuvat viikonloppuihin, appelberg perustelee. projektin kautta Jani appelberg tutustui oppisopimusvaihtoehtoon ja alkoi aktiivisesti etsiä sopivaa työ- ja kouluttautumispaikkaa. sellainen löytyikin marski datasta. -täällä oltiin asiasta kiinnostuneita ja käytännön yksityiskohdat saatiin sovittua nopeasti. aloitin työt marraskuussa ja kouluun menen syksyllä. appelbergin tavoitteena on valmistua elektroniikka-asentajaksi vuoden 2013 keväällä. se edellyttää työssäoppimisen lisäksi 12 viikon koulutusjaksoja koulutuskeskus salpauksessa lahdessa. -mukava päästä vaihteeksi koulunpenkille, appelberg toteaa. Järjestelmäasiantuntijan työ marski datassakin on nuorelle miehelle maistunut. appelbergin tehtävänä on koneiden huollon lisäksi toimittaa tavarat asiakkaille. huollossa työskentelee appelbergin lisäksi kolme muuta ihmistä, myynnin puolella henkilökuntaa on neljä. -tämä on sopivan kokoinen työpaikka, ihmiset on mukavia ja ilmapiiri lupsakka. työt tehdään kuitenkin huolella ja ajoissa. -tänne oli myös helppo tulla. muut työntekijät neuvoivat ja jos eivät aina ehtineet, niin minä katsoin sivusta ja opettelin sitä kautta. verkkoprojektia Jani appelberg pitää hyvänä keinona auttaa nuoria työllistymään ja löytämään oman paikkansa. -minulle tämä ainakin oli todella hyvä juttu. savonlinnan seudulla on nuoren muuten aika vaikea löytää vakinaista työpaikkaa, varsinkin jos ei ole suhteita. -projektin ihmiset pitivät myös huolen siitä, että asiat etenivät ja soittelivat aina uuden harjoittelun alettua ja kyselivät miten on mennyt. -he myös sparrasivat ja kannustivat menemään eteenpäin silloin kun itsestä tuntui, ettei olisi jaksanut yrittää. tulevaisuuttaan Jani appelberg ei ole kovin pitkälle suunnitellut. Juuri nyt elämä maistuu ja asiat ovat kohdallaan. -voisihan sitä joskus asua jossakin isommassakin paikassa, kun koko ikänsä on samassa kaupungissa ollut. mutta ainakin toistaiseksi viihdyn savonlinnassa hyvin, Jani appelberg toteaa.

hin!

13


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

Fysioterapeutti Helena Vehmanen vetää joka-aamuista tuolijumppaa. Tällä kerralla osallistujia on kuusi.

Virtuaali u j pitää virkeänä Joka-aamuinen jumppahetki kotioloissa on ollut yhdeksälle sotainvalidille ja -veteraanille arkipäivää jo toista vuotta. Jumppaohjeet jaetaan tv-vastaanottimen kautta, ja kaksisuuntaisen yhteyden ansiosta jumppaajat voivat myös keskustella ohjaajan kanssa ja keskenään.

14

Jumppahetket ovat yksi osa viime vuonna loppunutta ja reilun vuoden pituista SeniorPROhanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää Mikkelin seudun ikäihmisten elämisen ja asumisen uusia palvelumalleja. -Vuorovaikutteisen tv:n käyttöä ikäihmisten kuntoutuksessa alettiin kehittää yhdessä Kyyhkylän ja MPY:n kanssa. Tavoitteena oli alusta pitäen saada aikaan pysyvää toimintaa, kertoo seniorPRO –hankkeen projektipäällikkö Teija Räihä , joka nykyisin toimii hanke- ja kehittämispäällikkönä Kyyhkylässä. Pilottikäyttäjiksi valikoitui yhdeksän Kyyhkylässä säännöllisesti kuntoutettavaa sotainvalidia ja –veteraania. He saivat vastaanottimet kotiinsa ja perehdytyksen laitteiden toimintaan. -Meidät vähän yllättikin se, miten nopeasti ja ongelmitta perehdytysvaihe sujui. Vain

yksi osallistujista oli käyttänyt tietokonetta aikaisemmin, mutta vastaanottimien käyttö tuli nopeasti tutuksi kaikille. Jumpat alkoivat lokakuussa 2009. Myöhemmin talvella ohjelmatarjontaa laajennettiin mm. terveydenhoitajan kyselytunnilla ja joulunaikaan joulukalenterilla. -Järjestelmää hyödynnettiin myös opetuskäytössä, kun alan opiskelijat kokeilivat ohjaustaitojaan tv:n välityksellä, Teija Räihä kertoo. -Palaute oli positiivista, ja hankkeen loputtua kaikki mukanaolijat halusivat jatkaa. Tällä hetkellä päivittäinen osallistumisprosentti on lähes 90, kertoo tulosyksikön johtaja Aino Maija Lempiäinen Kyyhkylän kuntoutuskeskuksesta. -Monet mukanaolijoista avaavat yhteyden jo hyvissä ajoin ennen jumppatuokiota, ja vaihtavat keskenään ajatuksia ennen ja jälkeen


E L Ä V Ä I N E N

a p p um jumpan. Yhteiset tuokiot ovat poikineet myös saunaillan, jossa jokainen on ensin kylpenyt omassa saunassaan ja sitten on kokoonnuttu vastaanottimien ääreen ’saunaolusille’, Lempiäinen kertoo. Kyyhkylässä suunnitellaan toiminnan laajentamista, ja lähitulevaisuudessa Räihä arvelee ryhmäkoon voivan kasvaa noin 25:een. -Teknisesti mukaan voidaan ottaa kymmeniäkin uusia osallistujia, mutta ryhmäkoon kasvaessa ohjelman haasteet kasvavat. Vuorovaikutusmahdollisuudet heikkenevät, ja porukkaa pitäisi jakaa pienempiin ryhmiin. Myös kuntoutujien omaiset ovat kiinnostuneita palvelusta. Heille se olisi toimiva yhteyden-

pito väline ikääntyneeseen omaiseen ja lisäisi turvallisuuden tunnetta. Tv:n kautta voitaisiin lähettää myös muuta ohjelmaa, se voisi korvata esimerkiksi lääkärikäyntejä tai sitä voisi käyttää yleisemminkin tiedonvälityskanavana esimerkiksi muuttuvista etuuksista. -Tekninen puoli on helppo järjestää, haasteellisempaa on sisällön tuottaminen. Ohjelman pitää olla räätälöityä ja riittävän mielenkiintoista ja ajankohtaista. Mahdollisuuksia on paljon, ja jos kysyntää riittää, toimintaa voidaan laajentaa myös Etelä-Savon rajojen ulkopuolelle, Teija Räihä mainitsee. ≥ www.kyyhkyla.fi

SeniorPRO - seniori-ikäisten ihmisten elämisen ja asumisen uudet palvelumallit ja –konseptit/Mikkelin teknologiakeskus Oy

E T E L Ä - S A V O

Toiminnasta ei voi sanoa muuta kuin, että se on erittäin tervetullut lisä vanhuksen jokapäiväiseen olemiseen ja kotona asumiseen. Samalla sen kuntouttava vaikutus tulee olemaan merkittävä, sillä kukapa meistä viitsisi joka päivä suorittaa noita kuitenkin melko helppoja ja kevyitäkin liikkeitä säännöllisesti joka päivä, vaikkakin ne olisivat kunnon säilymisen kannalta erittäin tärkeitä. Jo nyt parin viikon toiminnan jälkeen on ilolla todettava, että ”paikat ovat kipeät” mikä merkitsee sitä että niveliin, niskaan ja lihaksiin on tullut tarpeellista ylimääräistä liikettä. Ainakin omalta osaltani rohkenen sanoa, että varmaankaan en tulisi suorittamaan mainittuja harjoituksia tulevaisuudessa ilman tätä kontaktia Kyyhkylään.” Pentti Tuisku Kotikuntouksessa mukana oleva sotaveteraani kirjasi kokemuksiaan kahden ensimmäisen viikon jälkeen

Eri-ikäisten ihmisten hyvinvointia lisääviin hankkeisiin on Etelä-Savossa EU-rahaa käytetty

4,9 milj. €

Senior PRO jäi elämään

Reilun vuoden pituisesta Senior PRO –hankkeesta jäi vuorovaikutteisen tv:n lisäksi elämään muitakin aihioita. -Mikkelin Vuokratalojen omistamaan kerrostalon asunnot saneerattiin mahdollisimman esteettömiksi ja erityisesti ikääntyvien tarpeet huomioon ottaen. Mikalo vie tätä ajatusta eteenpäin mahdollisuuksien mukaan myös tulevissa kohteissaan. Projektin aikana kehitettiin myös julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä yhteistyötä (4P = public-private-people partneship). Paikalliset seniorit osallistuivat ideointiin aktiivisesti, ja työpajojen seurauksena on perustettu muun muassa seniorikahvila.

15


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

sisääntuloportti uusiksi -vanha sisääntuloportti oli sekä toiminnallisesti että ulkonäöltään vanhanaikainen. halusimme Jotakin ihan uutta Ja nykyaikaista, Jotakin erilaista. kassapöytien ja kassa-aluetuotteiden valmistaja, pieksämäkeläinen checkmark sai tuotekehityskumppanikseen mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laitoksen. uuden tuotteen suunnittelu aloitettiin vuonna 2001, ja ensimmäiset toimitukset kauppoihin aloitettiin vajaa kaksi vuotta myöhemmin. -omat resurssit eivät olisi suunnitteluun ja tuotekehittelyyn riittäneet, joten tarvitsimme ulkopuolista apua. ammattikorkeakoulu osasi markkinoida itseään hyvin ja osoitti myös olevansa puheidensa väärtti, kertoo checkmark oy:n toimitusjohtaja Timo Pessi. checkmark tilasi ammattikorkeakoululta ’koko paketin’ eli tuotteen designista mekaaniseen suunnitteluun, piirikortin ohjelmointiin ja käyttöja huolto-ohjeisiin. -hyvässä yhteisymmärryksessä työtä tehtiin, ja yhdessä käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja. kehitystyössä käytettiin hyväksi myös ammattikorkeakoulun hyviä kumppanuusverkostoja, pessi mainitsee. uudesta sisääntuloportista tuli onnistunut tuote, jota on myyty kaikille suomalaisille kaupan ketjuille. myös vientiin portti on kelvannut, ja tällä hetkellä tuotetta myydään muun muassa norjaan, ruotsiin ja Baltian maihin. yhteistyö mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on jo saanut jatkoa. parhaillaan on meneillään hanke uuden tyyppisen rahalaatikon kehittämiseksi kauppoihin. -projekti käynnistyi vuoden vaihteessa, ja prototyyppi valmistunee kevään aikana. tutuksi tulleen ryhmän kanssa on helppo jatkaa, pessi toteaa.

16

Oy Checkmark Ltd on johtava kotimainen kassapöytien ja kassa-aluetuotteiden valmistaja. yritys on mukana mm. mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan hankkeissa. www.checkmark.fi


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

yhteistyö on elinehto Yritysten kanssa toteutetut yhteiset projektit ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun Materiaalitekniikan laitoksen tutkimustyön kulmakiviä. -Noin viidennes tehtävästä tutkimuksesta on yrityksiltä saatuja suoria toimeksiantoja. Valtaosa on soveltavan tutkimuksen Tekes-hankkeita, joissa kumppanina on joko paikallinen tai valtakunnallinen yritys, kertoo tutkimusjohtaja Martti Kemppinen. -Yrityshankkeet pitävät meidät kiinni bisnesmaailmassa. Pysymme yritysmaailman tahdissa, kun olemme koko ajan kuulolla uusimmista suuntauksista ja ajan vaatimuksista. Materiaalitekniikan tutkimusyksikkö on erikoistunut erilaisten lujuuslaskelmien tekemiseen sekä koneteknilliseen suunnitteluun ja testaukseen. -Olemme esimerkiksi tehneet rakenteiden jännitysten laskentaa ja mittauksia Roclan uusille varastotrukkimalleille sekä Tehometin valaisinpylväille. -Tutkimusprojekteja olemme toteuttaneet myös sellu- ja paperiteollisuudelle järjestelmiä ja laitteita valmistavalle Andritzille ja sahakoneita maailmalle myyvälle mäntyharjulaiselle Veisto Oy:lle, Kemppinen luettelee. Vastaavaa tutkimusta tarjoavia laitoksia on Suomessa muitakin, esimerkiksi valtavasti suurempi ja monipuolisempi VTT. Pienuudesta on kuitenkin myös etua. -Olemme erikoistuneet lujuuslaskentaan ja mekaanisiin testauksiin ja niissä olemme hyviä. Meillä on erinomainen laboratorio, hintamme ovat erittäin kilpailukykyiset ja pienenä yksikkönä olemme nopeita ja joustavia, Kemppinen luettelee yksikkönsä vahvuuksia. Tällä hetkellä materiaalitekniikan tutkimusyksikössä työskentelee Kemppisen lisäksi kuusi vakituista työntekijää ja kaksi insinöörityötään teollisuudelle tekevää harjoittelijaa. materiaaliHenkilömäärä on vuosien myötä vaihdellut kuudesta tekniikan hankkeisiin yhteentoista riippuen käynnissä olevien projektien on etelä-savossa lukumäärästä. Harjoittelijoita yksikössä on vuodessa yhdestä kahteen ammattikorkeakoulun materiaalitekeu-rahaa käytetty niikan koulutusohjelmasta. Myös lopputyöntekijöitä yksikössä on säännöllisesti. -Tulevaisuus näyttää hyvältä – ainakin niin kauan kuin pystymme hyödyntämään Tekesin rahoituskuvioita. EAKRuusien raha on ollut meidän toimintamme kannalta ensiarvoisen tärkeää, materiaalien ja pinnoitusmenetelmien Martti Kemppinen toteaa. kehittäminen sekä niiden soveltaminen mm. teolli≥ http://www.mamk.fi ≥ tutkimus ja kehitys ≥ materiaalit ja ympäristö suuden tarpeisiin on materiaalitekniikan ydintä. Materiaalitekniikkaan liittyviä hankkeita on rahoitettu useita. Nyt käynnissä mm. Materiaali- ja ympäristöalojen soveltavan tutkimuksen rakenteiden vahvistaminen / Mikkelin ammattikorkeakoulu

10,7 milj. €

17


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

kokeilemalla oppii

harva ohikulkiJa arvaa, millaista maailmanlaaJuista huippuBisnestä tavallisen oloisen toimistorakennuksen sisältä löytyy. savonlinnalainen Wetend technoloGies oy on kymmenvuotisen historiansa aikana sorvannut perinteisen prosessiteknoloGian käsityksiä uuteen uskoon.

18


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

”Kuitulaboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkittävä.” Wetend Technologies Oy ja sen perustajat, toimitusjohtaja Jouni Matula ja projektijohtaja Pekka Kotila ovat kehittäneet omaa pioneeriteknologiaa sekä avaintuotteitaan TrumpJet –kemikaalisekoittimia ja Flash Mixing -järjestelmiä systemaattisesti yhdessä avainasiakkaiden kanssa, ja tutkimustyön osalta yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa toimivan Kuitulaboratorion kanssa. -Tutkimustyö kuitulaboratorion kanssa on ollut merkittävää. Moni asia on opittu yhteistyöllä ja kokeilemalla ja hyödyntämällä kuitulaboratorion osaamista ja laitteita. Yritys on rakentanut laboratorioon oman kuitu- ja sekoitusluupin, jonka avulla voidaan tehdä tehdasprosessiteknologian maisia kokeiluja menemättä tehtaalle itse. menetelmin luodaan mm. kustannustehok-Testaamme laitteemme laboratoriossa lähes aikaita ja ympäristöä sääsdoissa olosuhteissa, ja siirrämme osaamisen sitten täviä menetelmiä paperitehtaalle. Laboratoriossa voimme testata myös ja selluteollisuuden asiakkaan prosesesseja ja tehdä erilaisia analyyseja, käyttöön. Matula selittää. Wetend on ollut mukana Kuitulaboratorion toiminnassa sen perustamisesta lähtien, kuitu- ja ja Pekka Kotila toimi rakentamisvaiheen prosessitekniikan projektipäällikkönä. hankkeisiin on etelä-Yhteistyö laboratorion kanssa on lähes savossa eu-rahaa päivittäistä. Noin puolet käynnissä olevista kehityshankkeista on julkisia, joissa käytetty on mukana meidän lisäksemme muitakin yrityksiä. -Toinen puoli tutkimuksesta liittyy omiin yrityshankkeisiimme. Sen lisäksi ostamme tarvittaessa Kuitulaboratoriolta erillisiä palveluita. -Omat hankkeemme ovat monesti varsin isoja, ja niiden toteuttamiseen tarvitsemme kokeneiden, koulutettujen ja osaavien ihmisten apua. Asiakas on paras kehitys- ja yhteistyökumppani. Kuitulaboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkittävä, Kotila mainitsee. -Teknologia ja tuotekehityshankkeiden merkitys on tulevaisuudessa vielä tärkeämpi ja osaamisen suhteen vaativampi. Odotamme että Kuitulaboratorio kehittää myös omaa osaamistaan ja henkilöstöään sekä tukimusvälineistöään niin, että se pysyy tukevasti hankkeissa mukana ja yltää merkittäväksi

5,4 milj. €

alan arvostetuksi osaajaksi maailmassa, Jouni Matula täydentää. Myös tutkimuslaitokselle yhteistyö on elintärkeää. Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kertoo laboratorion tekevän laajaa yhteistyötä sekä muiden oppi- ja tutkimuslaitosten että alueen ja alan yritysten kanssa. -Yrityksiltä saamme käytännön vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Tirri pitää myös työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustyön välillä järkevänä. Yliopistot ovat keskittyneet perustutkimuksen tekemiseen ja heidän tuloksiaan mitataan väitöskirjojen ja tieteellisten julkaisujen kautta. Ammattikorkeakouluissa, kuten meillä Kuitulaboratoriossa, tutkimus on pääasiassa soveltavaa ja tulokset yleensä yritysten omaisuutta.

Wetend Technologies Ltd on vuonna 2001 perustettu yritys savonlinnassa. yritys on kehittänyt ainutlaatuista trumpJet® flash mixing -sekoitustekniikkaa, joka sekoittaa lisäaineet ja kemikaalit suurivolyymisiin prosessivirtoihin salamannopeasti. Wetendin kehittämien sekoittimien avulla paperi- ja selluteollisuus on saavuttanut merkittäviä etuja. sekoittimien ansiosta sekoittumisen taso paranee, piiskaveden määrä ja kemikaalien kulutus vähenee ja paperin laatu paranee. tuotteista noin 90% menee vientiin, euroopan lisäksi mm. pohjois-amerikkaan ja aasiaan. yrityksen liikevaihto vuonna 2010 oli 4 miljoonaa euroa. savonlinnan yksikössä on henkilökuntaa 13, kiinan myyntikonttorissa kolme ja useita myyntiagentteja eri puolilla maailmaa. www.wetend.com

Kuitulaboratorin toimintaa on rahoitettu useilla eri EU-rahoitteisilla hankkeilla. Tällä hetkellä käynnissä Savonlinnan kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus –hanke. Laboratorio on tällä hetkellä osa Mikkelin ammattikorkeakoulua. ≥ http://www.mamk.fi ≥ tutkimus ja kehitys ≥ materiaalit ja ympäristö

19


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

lämmöllä heimarista lomakeskus heimariin asennettiin maalämpö nelJä vuotta sitten. säästöt ovat olleet kymmeniä tuhansia euroJa, Ja investointi on Jo maksanut itsensä takaisin. käyttäJiä miellyttää myös maalämmön käytön helppous.

20

”Investointi on neljässä vuodessa kuolettanut itsensä.”

-olin haaveillut maalämmöstä jo pitkään ja suunnitellut sen asentamista myös omaan taloon, kertoo heimarin isännöitsijä ja virastomestari Juha Hokkanen. haave alkoi toteutua, kun kumppaniksi projektin toteutukseen saatiin mukaan etelä-savon energiatoimisto. heimarin rakennuksia lämmitettiin aikaisemmin öljyllä, jonka hinnannousua hokkanen oli jo pidempään seurannut huolestuneena. energiatoimiston kanssa alettiin tutkia muita vaihtoehtoja, ja lopulta päädyttiin maalämpöön. -heimarin olosuhteet huomioon ottaen päätös oli monella tapaa järkevä. maalämpöputket vedettiin päärakennuksen vieressä olevaan rypsipeltoon noin puolentoista metrin syvyyteen. auralan vanhan huvilan ja sen viereen rakennetun saunan lämmitysputket puolestaan kaivettiin läheiseen saimaan lahteen. toinen vanhoista öljykattiloista jätettiin varalle, ja toinen korvattiin kahdella maalämpöpumpulla. aurala ja sauna saivat oman kompressorinsa.


E L Ä V Ä I N E N

energiatehokkuuteen ja bioenergiahankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty

2,1 milj. €

E T E L Ä - S A V O

keveyttä kuljetuksiin harva matkustaJa kiinnittää Junassa kulkiessaan huomiota Junavaunun rakenteisiin. vielä harvempi tietää, että kevyimmät Ja kestävimmät uusien vaunuJen materiaalit tehdään mikkelissä. näistä materiaalitekniikan innovaatioista hyötyy myös alueen metsäteollisuus. Mikkeliläisen Fibrocom Oy:n valmistamia junavaunujen suojakuoria on kaikissa Pendolino-junissa sekä uudessa Allegro-junassa. Myös junanvaunujen muita materiaaleja on valmistettu Fibrocomin kehittämästä ontelokomposiittimateriaalista jo yli viisitoista vuotta. -Ja hyvin ovat kestäneet, toteaa toimitusjohtaja ja ontelokomposiittiteknologian kehittäjä Mauri Laitinen. Laitinen kehitti keksintöään Fibrocomia edeltäneessä yrityksessään, ja liiketoiminnaksi idea jalostui 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä yritys toimittaa keveitä komposiittirakenteita kuljetus-, prosessi- ja puolustusvoimateollisuudelle. -Yli 80 prosenttia tuotannostamme menee junavaunujen osiin, mutta uusi, kasvava alue ovat metsäenergian kuljetuksiin liittyvät uudet ratkaisut. Ontelokomposiitti on materiaalina uudenlainen, kestävä mutta samalla kevyt. -Se sopii hyvin kohteisiin, joissa materiaalilta vaaditaan keveyden ja kestävyyden lisäksi muotoiltavuutta ja pitkää käyttöikää. Monesti sitä käytetään korvaamaan metalliosia. -Ajoneuvosta saadaan ontelokomposiittia käyttämällä painoa pois, jolloin siihen voidaan lastata enemmän tavaraa ja samalla säästetään polttoainekustannuksissa. -Ontelokomposiitti on sisältä ontto, joten sinne voidaan asentaa lämpöeristeitä, sähköjohtoja ja antureita, ja ulkonäkö säilyy siistinä, Laitinen luettelee. Fibrocomin uusin sovellus on energiapuun kuljetukseen soveltuva kontti. Kompo-

siittikontti on tilava, kevyt ja luja, ja samaa konttia voidaan kuljettaa junassa, autolla ja vaikka proomulla. -Metsäenergian käyttö tulee lähivuosina kasvamaan, ja kuljetusten välimatkat kasvavat. Mitä helpommin tavara siirtyy, sitä suuremmaksi hyöty kasvaa, Laitinen toteaa. Metsäyhtiöt, energialaitokset ja kuljetusyrittäjät ovat olleet Fibrocomin kehittämästä kontista kiinnostuneita, ja Laitinen uskookin uuden tuotteen kasvattavan jatkossa yrityksen liikevaihtoa huomattavasti. Kehitystyöhönsä Fibrocom on saanut apua alueella toimivilta yliopistoyksiköiltä sekä ammattikorkeakoululta ja yritys on toiminut näiden kumppanina useissa EU-rahoitteisissa hankkeissa. -Tuotteen kehittämisessä ja testaamisessa erilaisten kehitys –ja yritysryhmähankkeiden kautta saatu ulkopuolinen asiantuntija-apu on ollut merkittävä, Laitinen mainitsee. ≥ www.lut.fi/fi/mikkeli/bioenergy

Fibrocom on perustettu vuonna 1993. yritys on kehittänyt ontelokomposiittiteknologian, jota käytetään muun muassa junanvaunuissa korvaamaan metallirakenteita. liikevaihto vuonna 2009 oli 2 milj. €. henkilöstöä 11. www.fibrocom.fi

Käynnissä on useita TEKES-hankkeita, joihin alueen yritykset ovat osallistuneet, esimerkiksi Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Mikkeli

Kuva: VR Group

pannuhuoneen muutostöihin, putkien kaivamiseen maahan ja asentamiseen meni kaikkiaan vajaa kuukausi. -varsin huomaamattomasti työt sujuivat eivätkä asiakkaat häiriintyneet työmaasta. eikä lämmitystavan muutoskaan näy asiakkaalle päin mitenkään. hokkanen on neljän käyttövuoden jälkeen maalämpöön enemmän kuin tyytyväinen. kustannussäästöjen lisäksi etuna on käytön helppous. -aikaisemmin vuotuiset lämmitysja sähkökulut olivat öljyn hinnasta riippuen 35 000 – 40 000 euroa. nyt selviämme noin 10 000 eurolla vuodessa. investointi on neljässä vuodessa kuolettanut itsensä. maalämmön käyttöönotto vähensi lämmitykseen käytettävän työn määrää huomattavasti. -aluksi kävin kurkistamassa mittareita päivittäin, mutta nykyisin riittää kun käy silloin tällöin vilkaisemassa tilanteen. -Ja kaiken lisäksi tästä ratkaisusta on saanut itselleen hyvän mielen – säästäähän maalämpö luontoa huomattavasti enemmän kuin öljy, kun lämpö tulee maahan varastoituneesta auringosta, hokkanen mainitsee. heimarin maalämpöratkaisu on toiminut esimerkkinä muille uutta lämmitysmuotoa harkitseville. -olemme järjestäneet heimarissa tiedotustilaisuuksia, joissa kiinnostuneille on kerrottu maalämmön ominaisuuksista. maalämmön käyttö onkin lisääntynyt, ja uudempia isoja kohteita ovat muun muassa hotelli herttua kerimäellä ja mäntyharjun kirkko, kertoo projektiasiantuntija Mikko Nurhonen etelä-savon energiatoimistosta. ≥ www.heimari.com ≥ www.esavo-energia.fi

Hanke: Etelä-Savon energiatoimisto/ Mikkelin ammattikorkeakoulu

21


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

Reitti työelämään

22

-meet- ja meetit-hankkeiden yhtenä tarkoituksena oli etsiä ns. piilotyöpaikkoja eli työllistää ihminen sellaisiin tehtäviin, jotka työpaikalla on tehtävä, mutta jotka eivät varsinaisesti kuulu kenenkään työntekijän päävastuualueeseen, kertoo projektipäällikkö Timo Keisala Bovallius palveluista. pieksämäen kaupungin kotihoitopalvelussa yksi tällainen tehtävä on kaupassakäynti. kotona asuvista vanhuksista monikaan ei kykene käymään kaupassa eikä kodinhoitajan aika tahdo siihen riittää. ratkaisuksi kehitettiin kauppakassipalvelu, jossa Bovallius palveluiden työllistämä ihminen hakee aamulla asiakkaan kauppalistan, tekee paikallisesta kaupasta listan mukaiset ostokset ja tuo tavarat asiakkaalle. kotihoitajalta puolestaan vapautuu resursseja vanhuksen hoitoon. -tällä hetkellä kauppakassipalvelu työllistää pieksämällä kaksi ja Juvalla yhden ihmisen, kiesala kertoo. palvelu on saanut huomiota myös valtakunnallisesti, ja esimerkiksi espoossa tehdään selvitystä toiminnan käynnistämiseksi. -kaupungille tämä on selkeä säästö, kun kotihoidon työntekijä vapautuu varsinaiseen työhönsä. lisäksi pitkäaikaistyötön pääsee pois

vuosien myötä kymmeniä työllistämisapuJa pieksämäellä tarJonnut yritys on saanut toimintaansa lisäpotkua esr-hankkeista. erityisen hyvin on onnistuttu kauppakassipalvelussa Ja pesulatoiminnassa.

tukimaksujen viidakosta, ja kaupunki alkaa saada verotuloja. -muutamat toiminnassa mukana olevat kauppiaat ovat hoksanneet palvelun merkityksen, ja ovat tarjonneet palvelua yritysasiakkailleen. kaupassa säästyy henkilökunnan aikaa, kun ulkopuolinen ihminen kerää esimerkiksi päiväkotien ja koulujen tilaamat tavarat. työn kustannukset jakaantuvat kauppiaan, asiakkaan ja tilaajan kesken. toinen pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia työllistävä kohde on Bovallius pesula, jonka toiminta käynnistyi kaksi vuotta sitten, kun paikkakunnan suurin pesula rusanen muutti uusiin tiloihin ja myi entisen pesulan Bovallius säätiölle. -pesula tarjoaa vesi- ja kemiallista pesua, kuljetuspalvelua sekä itsepalvelupesulan. liiketoiminta sopii mainiosti pitkäaikaistyöt-

tömille ja vajaakuntoisille, ja käytämme tätä myös Bovallius-ammattiopiston opiskelijoiden työssäoppimispaikkana, kertoo pesulan päällikkö ulla nyrönen. pesulan suurin asiakas on aikaisempi omistaja rusanen, jonka alihankkijana Bovallius toimii. sen lisäksi pesulassa pestään muun muassa pieksämäen kaupungin, hankasalmen kunnan, puolustusvoimien ja yksityisasiakkaiden pyykkejä. vuodessa pesulassa pestään noin 450 000 kiloa pyykkiä. yrityksen vajaasta 20 työntekijästä noin puolet on hankkeen kautta tulleita työntekijöitä. sopeutuminen työyhteisöön on nyrösen mukaan sujunut hyvin. -alussa tietenkin piti selvittää työpaikan pelisääntöjä, mutta yhteinen sävel on löytynyt yllättävänkin mukavasti. -pesulassa on useita työvaiheita ja voim-


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

esr-hankkeilla on työllistetty etelä-savossa

790 henkilöä.

me etsiä jokaiselle sopivan tehtävän. perehdytystä jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen, päiviä tai viikkoja. pesulan lisäksi pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset työllistyvät pesulan ja kauppakassipalvelun lisäksi myös muun muassa Bovallius säätiön, moilas oy:n ja preseco oy:n yhdessä omistamaan kompostointiyritykseen. -sen lisäksi tarjoamme sekä yrityksille että yksityisille erilaisia kiinteistö-, korjaus- ja kierrätyspalveluja. viime vuoden kesäkuussa säätiö käynnisti kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavan toimintayksikkö sutiskan. -sutiskan toiminnassa pääpaino on kuntoutuksessa. ihmiset tulevat tänne sosiaalitoimen

tai te-toimiston kautta, ja jokaiselle tulijalle tehdään henkilökohtainen aktivointisuunnitelma, jonka tavoitteena on saattaa ihminen työelämään, kertoo sutiskan kuntoutusjohtaja kirsi pöllänen. Bovallius palvelut oy on vuonna 2004 perustettu sosiaalinen yritys, joka tarjoaa kiinteistöhuollon, rakentamisen, kaupassakäynnin ja kierrätysalan palveluja. yhteensä Bovallius palvelut oy työllistää noin 70 ihmistä, josta hankkeen kautta työllistyneitä on noin 25, heistä suurin osa 40-50-vuotiaita miehiä.

S. ja A. Bovalliuksen säätiö vuonna 1905 sofia ja angelique Bovalliuksen säätiöimän omaisuuden  turvin toimintansa aloittanut yleishyödyllinen säätiö, jonka varallisuus muodostuu pääosin pieksämäen alueella sijaitsevasta metsä- ja kiinteistöomaisuudesta. säätiön tarkoituksena on ”tukea kuulovammaisia kasvamaan ja kehittymään itsenäisiksi, tasapainoisiksi ja hyödyllisiksi yhteiskunnan jäseniksi”.  tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää kuulovammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille ammatillista peruskoulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä työllistymistä edistävää työtoimintaa. Bovallius säätiön toimintaa ovat Bovallius-ammattiopisto, Bovallius palvelut sekä yhteisyritys Bovallius Bio oy. www.bovallius.fi

23


Kannen ja aukeaman kuvat: Jarmo Teinilä

E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

”Suuriin rahoihin ei vielä ole päästy käsiksi”

24


E L Ä V Ä I N E N

E T E L Ä - S A V O

Biisonimafia rules!

Siltahyppyjä 20 metristä, autojen yli kieriskelyä, kreisiä huumoria.

KIINNOSTAAKO? Nuorten punkaharjulaiskavereiden luoma Biisonimafia on

Kaitsu Rinkinen ja Janne Kaperi käsikirjoittavat ja esiintyvät Biisonimafian sketseissä. Huumoriaan pojat kuvaavat hyväntahtoiseksi extremeksi.

kerännyt facebookissa yli 26 000 fania ja poikien ensimmäinen nettielokuva sai yli 100 000 katsojaa. Kaitsu Rinkinen (28) ja Janne Kaperi (27) ovat tunteneet toisensa pikkupojista lähtien. Kaverusten villit leikit kanavoituivat myöhemmin muun muassa lumilautailuharrastukseen, ja maailmaa käytiin yhdessä valloittamassa hiihtopummeina Kanadassa. Pikkuhiljaa syntyi idea oman nettielokuvan tekemisestä, ja vuonna 2006 valmistui B2stunt-pitoinen täysmittainen toimintaelokuva, jota jaettiin netin kautta maailmalle. -Silloin perustettiin oma yritys ja saatiin ensimmäiset sponsorit, Kaitsu Rinkinen kertoo. Merkittävä sysäys nuorelle yritykselle oli Pepsimaxin saaminen ykkössponsoriksi. -Marssimme Pepsin toimistolle ja esiteltiin videoitamme. He kiinnostuivat tekemisistämme ja siitä se sitten lähti. Sen jälkeen toiminta muuttui ammattimaisemmaksi, Rinkinen ja Kaperi toteavat. Tunnettuutta lisäsi myös vuoden 2010 Miss Suomen Viivi Pumpasen mukaantulo ohjelmiin. -Se oli osin sattumaakin. Viivi oli silloin Miss Helsinki ja oli juontamassa jotakin juttua Savonlinnassa. Me etsittiin

Biisonimafia on päässyt myös nättiä tyttöä yhteen sketsiin ja televisioon, ja viime keväänä kysyttiin Viiviä. Hän innostui Biisonipojat tekivät Sub TV:lle ja on halunnut olla mukana oman sketsisarjan. muutenkin kuin mykkänä -Katsojaluvut olivat hyviä, vaikkaunottarena. ka emme päässeetkään prime Biisonimafian toimisto on time –esitysaikaan. Helsingin keskustassa, mutta -Telkkari on tärkeä ja sen kautta kaikki kuvaukset on tehty Punkaharjulla. Tiimiin kuuluu on esimerkiksi katsojakuntamme ikärakenne laajentunut sekä Rinkisen ja Kaperin lisäksi nuorempiin että vanhempiin. joukko osaavia freelancereita. Pääasiallinen kohde-Hyvä ja ammattitairyhmämme ovat toinen porukka, teini-ikäiset. nuoret miehet Yritysten Facebookkekehittämishankkeisiin yhteihuvat. Etelä-Savossa on sömme B2EU-rahaa käytetty on myös nettielokutärkeä, ja va sai melko telkkarin lyhyessä ohella panosajassa 100 000 tammekin tällä katsojaa netissä, hetkellä nettiin. minkä ansiosta punRinkinen ja Kaperi kuvailevat kaharjulaispoikien hullutteluhuumorista kiinnostuivat myös ohjelmiaan hyvän mielen huumorisarjoiksi. Ohjelmissa ’kollegat’ eli Duudsonit. tehdään temppuja maassa, -Päästiin Duudsonien Jarnon vedessä ja ilmassa, mutta kanssa palaveriin, ja lopputumukana on aina poikamainen loksena oli sopimus Rabbit hulluttelu. Films -tuotantoyhtiön kanssa. Se oli meille kova juttu, löydet- -Videoihin on viime aikoina tiin sopiva koti meidän jutuille, satsattu, ja koko kevät hiottiin yhtiössä on meidän kaipaamaa uusia nettisivuja. Sinne on rakennettu videokirjasto, jostietotaitoa ja osaamista, Janne ta kävijät pääsevät helposti katKaperi kertoo. somaan videoitamme. Tällä Nettimaineen siivittämänä

yli 30 milj. €

hetkellä niitä on siellä yli sata. Biisonimafia on ainoa mainosrahoilla toimintansa aloittanut nettipohjainen ohjelmayritys. Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä yritystuki oli myös tärkeä aloittaville yrittäjille. -Tuen myöntämiseen vaikutti paljon televisioon pääsy, pojat uskovat. Suuriin rahoihin ei vielä ole päästy käsiksi eikä maailman valloitus ole ainakaan lähivuosien tähtäimessä. Tällä hetkellä nuoret yrittäjät odottavat Sub TV:n päätöstä siitä, jatkuuko oman sarjan tekeminen tulevana syksynä. -Tottakai olisi hienoa päästä maailmalle, mutta toimimme melko kapealla sektorilla ja tämäntyyppisen suomalaisen huumorin vienti ulkomaille on haasteellista. Lähiaikojen tavoitteena onkin rakentaa Biisonimafiasta kokonaisvaltainen paketti, joka palvelee niin netissä kuin televisiossa. Ja niistä isoista rahoista: -Viimeksi kun ajettiin Punkaharjulta Helsinkiin, auto hajosi Lahdessa. Että ihan hienoimmilla maastureilla ei vielä vedellä, pojat nauravat.

EUrahoitusta käytetään yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin –mm. ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hankintaan ja investointeihin.

25


E L Ä V Ä I N E N

”Äijäkulttuurissa otettiin uudet ideat hyvin vastaan”

E T E L Ä - S A V O

sairaspoissaoloJen määrä väheni puoleen Ja työtapaturmien määrä pieneni huomattavasti. vr:n konepaJalla osallistuminen voimavuodet –hankkeeseen toi yritykselle selkeitä konkreettisia hyötyJä.

uutta puhtia työhön VR-yhtymän Pieksämäen konepaja on oman alueensa suurimpia työnantajia. Työntekijöitä on 235, ja keski-ikä hieman yli 50 vuotta. Keskiraskasta teollisuuden alaa edustavan konepajan työntekijät ovat myös työnantajalleen uskollisia; vaihtuvuus on vähäistä ja monet tekevät fyysisesti raskasta työtä koko ikänsä. -Pikkuhiljaa syntyi tarve kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja poissaolojen määrään, ja jo ennen Voimavuodet- hankkeen alkamista olimme tehneet kartoituksen henkilökunnan terveydentilasta. -Hanke tuli meille sopivaan ajankohtaan, saimme asiantuntija-apua työn jatkamiseen, toteaa henkilöstökoordinaattori Aira Lamberg VR:n konepajalta. Voimavuodet –hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki 45-vuotta täyttäneet työntekijät, ja osallistuminen oli vapaaehtoista. -Yllättävänkin moni lähti mu-

kaan, mikä oli tietenkin myönteinen asia ja osoitti, että tällaiselle toiminnalle oli tilausta, mainitsee VR:n konepajan päällikkö Erkki Puhakka. Ohjelma jakaantui neljään eri teemaan: työturvallisuus, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, oman työn hallinta ja ikäjohtaminen. -Kaikille pakollisia olivat vain työturvallisuuteen liittyvät luennot, muuten sai itse valita mihin osallistui, Lamberg korostaa. Ohjelman sisällöstä vastasi yhteistyökumppani Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaalija terveyshuollon osaston opettajat ja oppilaat. -Osallistujille järjestettiin tietoiskuja liikunnasta ja ravinnosta ja tehtiin muun muassa perusteelliset kuntoanalyysit. Taukotuvissa järjestettiin erilaisia puolen tunnin mittaisia toimintapäiviä noin kerran kuussa. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja harjoiteltiin

VR-yhtymän Pieksämäen konepaja vr:n konepaja on osa vr-yhtymää. työntekijöitä pieksämäen yksikössä on noin 235, ja yritys on alueensa suurin työnantaja pieksämäen kaupungin jälkeen. konepaja on osa vr yhtymä oy:n palvelu- ja tuotantodivisioonaa, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa tavaravaunujen kunnostus ja uudisvalmistus, vr track oy:n kaluston kunnossapito, veturien, kiskobussien ja erilaisten komponenttien kunnossapito. www.vr.fi

minen työyhteisöön. -Sairaspoissaolojen vähenemisen lisäksi olemme saaneet ilmapiiritutkimuksissa hyviä tuloksia, selkeästi yli VR:n muiden yksiköiden keskiarvojen. Se osoittaa, että meillä on reilu meininki ja aivan varmasti hankkeen aikana tehdyt asiat ovat yhteishenkeen vaikuttaneet, Puhakka uskoo. Vaikka hanke itsessään loppui, aiotaan VR:n Kone-

Kuva: Hannu Kosonen

pajalla jatkaa hyvin käynnistynyttä toimintaa omin päin. Jatkohankkeeseen osallistutaan, jos sellainen käynnistyy. -Hanke antoi tärkeän sysäyksen tehdä asioita, jotka olisivat muuten saattaneet jäädä tekemättä, Lamberg ja Puhakka toteavat.

≥ http://voimavuodet.mamk.fi/

Kolmen hankkeen kokonaisuus, jossa osa-alueina : Voimavuodet Sähköiset terveyspalvelut, Voimavuodet - Hyvinvoivat työyhteisöt, Voimavuodet - Takaisin työelämään

tehoa opetukseen

simulaattorilla

26

draaman keinoin. Opiskelijat esittivät lyhyitä näytelmiä, joissa käsiteltiin ihmisiä erilaisissa ristiriitatilanteissa. Yhdessä keskusteltiin tilanteiden ratkaisuvaihtoehdoista. Henkiselle puolelle liittyi myös muistojen ilta, johon kutsuttiin mukaan VR:n eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. He toivat mukanaan vanhoja valokuvia ja kertoivat muisteloitaan omilta työajoiltaan. -Ilta oli tosi lämminhenkinen, Aira Lamberg mainitsee ja muistuttaa, että konepajan ’äijäkulttuurissa’ otettiin uudet ideat hyvin vastaan. -Ihminen tarvitsee työnsä vastapainoksi jotakin erilaista. Hanke osoitti, että sille on tarvetta ja siihen ollaan valmiita osallistumaan. -Vaikka ohjelman läpivieminen oli melkoinen rutistus koko organisaatiolle, se kyllä kannatti. Huomasimme, miten aktiivista väkeä meillä on ja miten paljon merkitsee uudenlaisten virikkeiden tuo-

toistaa hidastettuna ja palata niihin uudestaan. -opiskelijat, jotka ovat ajaneet simulaattorilla sopeutuvat nopeammin oikeaan liikenteeseen raskaalla ajoneuvolla, koska heille on tullut jo jonkinlainen tuntuma mistä on kysymys, toteaa projektipäällikkö Ossi Malhonen etelä-savon rekan perävaunuun rakennettu simulaattori on ammattiopistosta. myös opettajat ovat saaneet antanut uutta vauhtia kuljetusalan opiskelijoille rekkasimulaattorin kautta uudenlaisen näkökuletelä-savossa. itä-suomen ainoa rekkasimulaatto- man työhönsä. helposti liikuteltava, huipputeknologiaan ri otettiin käyttöön etelä-savon ammattiopistossa perustuva rekkasimulaattori tulee itäsuomalaisviime keväänä, ja laite sai innostuneen vastaanten ammatillisten oppilaitosten yhteiskäyttöön. oton. lisäksi laitetta on jatkossa tarkoitus käyttää myös perävaunu sisältää simulaattorin lisäksi nykyaikaisella tekniikalla varustetun luokan sekä kuljetusalan yritysten henkilöstökoulutuksiin. opettajan oman tilan. Simulaattorin taustalla ovat ESR- rahoitteinen Poveri -hanke -simulaattori on vastannut odotuksia. sen avulla opetus on muuttunut tehokkaammaksi ja käytän- sekä EAKR -rahoitteinen Rekkasimulaattori, Itä–Suomen siirrettävä logistiikka-alan oppimisympäristö –hanke. nönläheisemmäksi. haluttuja tilanteita voidaan


E L Ä V Ä I N E N

Mikkelin kasarmikampuksella toimiva Astral-laboratorion tutkimuskohteet kuulostavat todelliselta huipputieteeltä ja sitä ne ovatkin; laboratorio on erikoistunut atomikerroskasvatukseen ja magnetonisputterointiin. Tutkimuksesta ovat alueen yritykset ehtineet hyötyä jo monin tavoin. Astral-laboratorio on osa Lappeenrannan teknillistä yliopistoa, ja yksikössä tehdään sekä kokeellista perustutkimusta että yritysyhteistyöhön perustuvia tutkimushankkeita. -Yritysyhteistyö on kiinteä osa toimintaamme ja hankkeissa on ollut mukana yrityksiä Mikkelin alueen lisäksi myös muualta Suomesta ja Euroopasta. -Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Yritykset saavat uusimman teknologisen tiedon ja voivat hyödyntää sitä omassa tuotekehityksessään. Me katsomme ilmiöitä teknologioiden taustalla ja tuotamme yrityksille uutta tietoa. Itse opimme uutta teollisten alojen käytännön työstä, kertoo tutkija Tommi Kääriäinen. Astral-laboratorion viimeisimpiä hankkeita on CALD, jossa tavoitteena on kehittää atomikerroskasvatusteknologiaa kohti rullalta-rullalle prosessia ja aikaisempaa parempia materiaaleja pakkausteollisuudelle. Myös tätä hanketta toteutetaan yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. -Nanoteknologian avulla kehitetty atomitason päällystys (atomic layer deposition – ALD) on erittäin ohut, tasainen ja hallittu päällystekerros, jonka avulla voidaan muita päällysteitä paremmin estää muun muassa kosteuden ja hapen läpäisyä. Pakkausmateriaaleissa tämä on erityisen tärkeää. Mitä tiiviimpi pakkaus, sen pidempi on tuotteen myynti- ja käytettävyysaika. Mikkelin Astral -yksikön tutkijat ovat selvittäneet ALD-teknologian käyttömahdollisuuksia pakkausmateriaaleissa, ja pakkausteknologisen tietämyksen tutkimukseen on tuonut Tampereen teknillisen yliopiston tutkijar yhmä. Laboratorio toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloissa, ja yhteistyön tiivistäminen vuokranantajan kanssa on lähiaikojen suunnitelmissa. -Opiskelijoiden mukaan saaminen tutkimushankkeisiin hyödyttää molempia. Opiskelijat saavat tuntuman ’oikeaan’ tutkimukseen ja me taas jatkossa ammattitaitoista väkeä omiin hankkeisiimme. Tommi Kääriäinen muistuttaa myös Astral-laboratorion kansainvälisistä kontakteista. -Mikkeli pääsee alueena hyvin esille kansainvälisissä seminaareissa, joissa tutkijamme vierailevat. Seudun tunnettuus ja vetovoima kasvavat myös sitä kautta. ≥ www.lut.fi/en/mikkeli/astral Hankkeita mm. World class materials technology in Mikkeli / Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Materiaalitekniikan tutkimus Etelä-Savossa/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto

historia herää henkiin kiinnostaisiko tietää, miltä näyttää marsalkka mannerheimin sikari-

Kuva: Hannu Tyrväinen, Viva3-hanke

molemminpuolista hyötyä

E T E L Ä - S A V O

laatikon sisältö? entä haluaisitko tutkia astuvansalmen kalliomaalauksien yksityiskohtia tietokoneelta? Tämä ja paljon muuta kulttuuriperintöön liittyvää tietoa löytyy Viva3-hankkeen tuloksista. Toistaiseksi tutkimustulokset ovat tutkijoiden, hankkeeseen osallistuneiden ja opetuksen käytössä. -Seuraava vaihe on sitten miettiä, miten suuri yleisö pääsee tietoa hyödyntämään, toteaa projektipäällikkö Juhani Grönhagen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. ESR-rahoitteinen Viva3-hanke käynnistyi elokuussa 2008, ja ensimmäinen vaihe päättyy syyskuun lopussa. Tavoitteena oli testata erilaisia menetelmiä, joiden avulla digitoinnin prosesseja voitaisiin kehittää ja luoda mahdollisimman kustannustehokkaita malleja. Hankkeessa keskityttiin kahteen alueeseen; 3D-mallinnukseen ja liikkuvaan kuvaan. -Työ aloitettiin selvittämällä, mitä kaikkea aihepiiri piti sisällään ja millaisia yhteistyökumppaneita voisimme saada. Merkittävimmiksi mallinnuskohteiksi valikoituivat Olavinlinna, Astuvansalmen kalliomaalaukset ja Marskin salonkivaunu. -Sen lisäksi 3D-mallinnuksia on tehty muutamista muista

yksittäisistä rakennuskohteista ja Savonlinnan maakuntamuseon esineistä, kertoo paikkatietoasiantuntija Esa Hannus. -Punaisena lankana työssä oli olemassa olevan kulttuuriperinnön tallentaminen digitaalisessa muodossa. Ympärillämme oleva vanha kulttuuri on vaarassa hävitä, ja sen digitaalinen tallentaminen auttaa rakennusten ja muiden kohteiden myöhemmässä rekonstruoinnissa. -Digitointi mahdollistaa myös kohteiden tutkimisen netin kautta. Aina ei siis tarvitse mennä paikan päälle, Hannus toteaa. Yksi mallinnuksen kohteista on Mikkelin rautatieasemalla oleva marsalkka Mannerheimin salonkivaunu. 3D-mallinnuksen avulla voi tutustua vaunun yksityiskohtiin askel askeleelta. Päämajamuseossa olevaa kokonaisuutta on rakennettu siten, että tietokoneruutua klikkaamalla pääsee kurkistamaan myös vaunussa olevien tavaroiden, esimerkiksi Marskin sikarirasian sisään. Ruudulle tuleva teksti kertoo, mitkä olivat marsalkan suosikkisikareja. -Vastaavasti Astuvansalmen kalliomaalauksia on kuvattu ja

tallennettu digitaalisesti, minkä ansiosta maalauksia voidaan tietokoneella tutkia tarkasti. Ammattikorkeakoulun opiskelijat saatiin projektiin mukaan, ja aiheesta on valmistunut tai valmistumassa toistakymmentä opinnäytetyötä. -Yksi tärkeimmistä tavoitteista olikin nitoa tutkimus osaksi opetusta, ja siinä onnistuttiin hyvin, Grönhagen ja Hannus mainitsevat. Viva3-projektin toisessa osiossa tallennettiin vanhenevilla tekniikoilla taltioituja videoita digitaaliseen muotoon. -Video- ja filmiaineiston digitoinnilla alkaa olla kiire ja ratkaisuksi kehitetään massadigitointia, jolloin kustannukset saadaan minimoitua, toteaa projektipäällikkö Osmo Palonen. Suunnitelmissa on saattaa materiaalia myös suuren yleisön käyttöön ja materiaalin käytännön sovelluksista on joitakin kokeiluja tehty. -Marskin salonkivaunun 3Dmallinnus on esillä Jalkaväkimuseosssa, ja Astuvansalmen kalliomaalausten virtuaalikuvaa on käytetty Art Amazon –tanssiryhmän markkinointivideossa, Esa Hannus kertoo.

Viva3-hanke on menetelmäkehityshanke digitoinnin prosessien kehittämiseksi, alan osaamisen vahvistamiseksi ja kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämiseksi. Hankkeessa on keskitytty digitoinnin erityisaloihin eli 3D-mallinnukseen ja liikkuvaan kuvaan, jotka kuuluvat Mikkelin ammattikorkeakoulun rooliin seudullisessa DigitalMikkeli –konsortiossa. DigitalMikkeliin ja Viva3:een liittyy sisarhanke Ephemera Helsingin yliopiston kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa.

27


Julkinen tiedote

Kiinnostuitko? ≥ Lisätietoa Etelä-Savon alueen EU-hankkeista saat esimerkiksi Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Etelä-Savon maakuntaliitosta. http://rakennerahastot.ita-suomi.fi

Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon maakuntaliitto

Postiosoite: PL 164, 50101 Mikkeli Käyntiosoitteet: Jääkärinkatu 14, Mikkeli ja Mikonkatu 5, Mikkeli

Hallituskatu 3 A, 50100 Mikkeli Puhelin 015 321 130

www.ely-keskus.fi

www.esavo.fi

Elo - Eläväinen Etelä-Savo 1/2012  

Mihin Etelä-Savossa EU-varoja käytetään? Elo-lehti on euroopan unionin rakennerahastotoimintaa eteläsavossa esittelevä lehti. EU-rahoitus on...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you