3 KEINOA EDISTÄÄ TASA-ARVOA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA POHJOISMAISISSA KOULUISSA JA LUOKKAHUONEISSA

3

KEINOA EDISTÄÄ TASA-ARVOA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA

POHJOISMAISISSA KOULUISSA JA LUOKKAHUONEISSA

POHJOISMAISEEN HUIPPUTUTKIMUKSEEN POHJAUTUVIA SUUNTAVIIVOJA KOULUTUSPOLITIIKAN KEHITTÄMISELLE

1

VARMISTA KOULUJEN JA KOULUTUKSEN YHTÄLÄINEN SAAVUTETTAVUUS Vältä tasapuolisen ja yhdenvertaisen koulutuksen kanssa ristiriidassa olevia markkinalähtöisiä ja yksityistämiseen tähtääviä uudistuksia, ja toimi tällaisia suuntauksia vastaan.

Pohjoismaiden koulutusjärjestelmiin on kohdistettu erinäisiä markkinalähtöisiä ja yksityistämiseen suuntaavia uudistuksia, joista ääripäitä edustavat yhtäällä Ruotsi ja Tanska, toisaalla Norja ja Suomi. Islanti puolestaan edustaa keskitietä. Korostunut markkinalähtöisyys, kuten voittoa tavoittelevat esi- ja peruskoulut sekä toisen asteen oppilaitokset ovat ristiriidassa yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen koulutuksen periaatteiden kanssa.

1.1.

1.2.

Kansallisten ja kunnallisten päättäjien on aktiivisesti pyrittävä ehkäisemään ja korjaamaan sellaisia kouluvalintapolitiikan vaikutuksia, jotka ovat johtaneet yhteiskunnalliseen eriytymiseen sekä koulujen välillä että koulujen sisällä.

Päättäjien on suhtauduttava korkeakoulutukseen yleishyödyllisenä toimintana sekä taattava yliopistoille ja korkeakouluille yhtäläiset ja korkealaatuiset voimavarat ja mahdollisuudet. Näin vähennetään markkinalähtöisen rahoituksen ja ohjauspolitiikan vaikutusta oppilaitosten eriarvoistumiseen ja opiskelijavalintaan vaikuttavan yhteiskunnallisen syrjinnän yleistymiseen.

“

Tutkimuksemme mukaan koulutuksen voimistunut markkinavetoisuus on vaikuttanut siten, että nuorten perhetausta ja sosioekonominen asema vaikuttaa entistä enemmän koulutusvalintoihin sekä siirtymävaiheeseen koulun ja työelämän välillä. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo esitetään yhä useammin yksilöllisten saavutusten ja valintojen näkökulmasta.

LISBETH LUNDAHL

JUSTED-KESKUKSEN TUTKIJA & RYHMÄNJOHTAJA PROFESSORI, UMEÅN YLIOPISTO, RUOTSI

2

TOIMI SYRJINTÄÄ JA SYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN Opetussuunnitelmien ja opettajankoulutuksen on selkeästi puututtava yhteiskuntaluokan, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisen taustan, vammaisuuden, asuinpaikan tai kielen perusteella tapahtuvaan syrjintään.

Jotta opettajat, oppilaat ja oppilaitokset voivat edistää tasa-arvon toteutumista koulutuksen saralla, syrjintään ja marginalisoitumiseen on puututtava konkreettisesti ja näkyvästi sekä alueellisten että kansallisten opetussuunnitelmien, muiden koulutusta ohjaavien asiakirjojen ja opettajankoulutuksen kautta. Sen lisäksi että syrjintään ja syrjäytymiseen puututaan sääntelyn tasolla, oppilaitosten johtajien ja opettajien sekä opettajaksi opiskelevien on ymmärrettävä miten rakenteet ja käytännöt voivat aiheuttaa ulkopuolelle jättämistä ja syrjäytymistä. Opettajankoulutuksessa ja opetusalan täydennyskoulutuksessa on käytettävä opetusmateriaaleja ja menetelmiä, jotka tarjoavat opettajille, oppilaille ja koulun hallintohenkilöstölle työkaluja muutoksen edistämiseen.

2.1.

2.2.

2.3.

Opettajat tarvitsevat tietoa ja työkaluja normien ja valtarakenteiden tunnistamiseen, haastamiseen ja muuttamiseen, jotta he voivat osaltaan ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien osallisuutta kouluissa.

Vammaisuuteen, yhteiskuntaluokkaan, etniseen taustaan ja asuinpaikkakohtaisiin leimoihin perustuvaan koulutukselliseen syrjäytymiseen on puututtava selkeästi koulutukseen liittyvässä päätöksenteossa, tutkimuksessa ja käytännön työssä.

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvän tietämyksen on oltava olennainen osa opettajankoulutusta, minkä lisäksi opettajat ja oppilaitokset tarvitsevat voimavaroja sukupuolisensitiivisyyden edistämiseksi.

“

Tutkimustulosten perusteella syrjintä ja syrjäytyminen ovat yleisiä ilmiöitä pohjoismaisissa kouluissa. Oppilaiden syrjintä ja ulkopuolelle jääminen perustuvat usein yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, etniseen taustaan, vammaisuuteen, asuinpaikkaan ja kieleen liittyviin eroavaisuuksiin.

GUNILLA HOLM

JUSTED-KESKUKSEN JOHTAJA JA TUTKIJA PROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO

3

ETSI TASAPAINO OPETUKSEN KESKEISTEN SISÄLTÖJEN KÄSITTELYN JA OPPILAIDEN AKTIIVISEN OSALLISTUMISEN VÄLILLÄ

Oppilaiden omaehtoinen toiminta ja aktiivinen osallistuminen tulee sovittaa kognitiivisesti vaativiin oppimisympäristöihin ja opetuksessa hyödynnettäviin digitekniikoihin.

Laadukas koulutus edellyttää, että opetuksen keskeiset sisällöt käsitellään kattavasti samalla kun toimitaan joustavasti ja tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia aloitteellisuuteen ja aktiiviseen osallistumiseen oppitunneilla. Näiltä osin pohjoismaissa vallitsevissa opetuskäytännöissä on toisistaan eroavia toimintamalleja ja haasteita. Erityisiä haasteita liittyy informaatioteknologian käyttämiseen osana opetusmenetelmiä.

3.1.

3.2.

3.3.

Oppilaiden osallistamismalleista kertyneiden tietojen jakamisesta olisi hyötyä pohjoismaiden koulutusjärjestelmille.

Toisen asteen oppilaitoksissa oppilaat tarvitsevat entistä enemmän tilaisuuksia aloitteellisuuteen ja itsenäiseen työskentelyyn sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan koulutukseensa, niin luokka- kuin oppilaitostasollakin.

Digiteknologian ja sosiaalisen median hyödyntämisen toisen asteen koulutuksessa on oltava tarkkaan harkittua ja nopeasti sopeutuvaa, jotta kaikilla oppilailla on yhtäläinen pääsy olennaisiin oppimissisältöihin ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua olennaiseen keskusteluun oppitunneilla.

“

Tutkimuksen perusteella yksi suurimmista eroavaisuuksista pohjoismaiden opetuskäytännöissä on kahden koulutuksen oikeudenmukaisuutta mittaavan tekijän keskinäisessä suhteessa: siinä, miten varmistetaan opetussisältöjen kattava käsittely, ja siinä, miten kaikille oppilaille taataan pääsy korkealaatuisiin opetussisältöihin samalla kun edistetään heidän omatoimisuuttaan ja aktiivista osallistumista opetukseen.

KIRSTI KLETTE

JUSTED-RYHMÄN TUTKIJA & RYHMÄNJOHTAJA PROFESSORI, OSLON YLIOPISTO

“

Tutkimustuloksemme kertovat, että luokissa käytetään yleisesti älypuhelimia ja muita näyttölaitteita, mutta enimmäkseen koulutöihin liittymättömiin asioihin. Kun digiteknologiaa käytetään opettamisessa, uudet teknologiaan tukeutuvat opetusmenetelmät saattavat itse asiassa rajoittaa sekä olennaisen opetussisällön saatavuutta että oppilaiden osallistumista. Teknologiavälitteisellä opetuksella on tapana tukea yksilöllisiä oppimisreittejä, jotka voivat pikemminkin lisätä kuin vähentää oppilaiden välisiä eroja oppimisessa.

FRITJOF SAHLSTRÖM JUSTED-KESKUKSEN TUTKIJA & RYHMÄNJOHTAJA PROFESSORI, ÅBO AKADEMI

“

Koulutuksen sisällöissä ja käytännöissä ei tiedosteta riittävässä määrin seksuaalisuuden ja sukupuolen monimuotoisuutta sekä niihin liittyvää häirintää. Esimerkiksi peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa seksuaalivähemmistöjä edustavien oppilaiden oikeuksia ei useinkaan turvata. Sukupuolesta on puhuttava avoimesti opettajankoulutuksessa ja kouluissa, ja edistää tietämystä tämänhetkisistä epätasa-arvoa tuottavista tekijöistä ja tilanteen korjaamiseen vaadittavista keinoista. Se tarkoittaa myös perehtymistä sukupuolen ja yhteiskunnallisen taustan, asuinpaikan, maahanmuuton ja muiden vastaavien tekijöiden risteyskohtiin.

ELISABET ÖHRN JUSTED-KESKUKSEN TUTKIJA & RYHMÄNJOHTAJA PROFESSORI, GÖTEBORGIN YLIOPISTO, RUOTSI

“

Islannissa tehdyn tutkimuksen perusteella opettajat ja hallintohenkilöstö tarvitsevat ohjausta voidakseen hyödyntää sitä ammatillista vapautta minkä opetussuunnitelma ja oppilaitosten fyysiset puitteet heille tarjoavat. Luokkahuoneiden sisustuksen, opetusmenetelmien ja arviointikäytäntöjen havaittiin olevan yleisesti ottaen perinteisiä ja opettajakeskeisiä, eivätkä ne jättäneet paljonkaan tilaa oppilaiden aloitteellisuudelle.

INGÓLFUR ÁSGEIR JÓHANNESSON JUSTED-RYHMÄN TUTKIJA & RYHMÄNJOHTAJA PROFESSORI, ISLANNIN YLIOPISTO

POHJOISMAISEN KOULUTUSPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA

tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi koulutuksessa Syrjintä, syrjäytyminen ja eriytyminen ovat yllättävän yleisiä ilmiöitä nykyajan pohjoismaisissa kouluissa.

Yli sata tutkijaa 14 yliopistossa ja kahdeksassa maassa ovat usean vuoden ajan tehneet tutkimusyhteistyötä koulutuksen tasavertaisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Tuoreiden tutkimustulosten pohjalta ryhmä tutkijoita haluaa auttaa päättäjiä kehittämään pohjoismaiden koulutusjärjestelmiä entistä tasa-arvoisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Tutkijoiden yhteistyön lopputuloksena on kolme kehitysehdotusta, joista kerrotaan tässä esitteessä.

Hankkeen pani alulle pohjoismainen Justice through Education in the Nordic Countries (JustEd) -huippututkimusyksikkö. JustEd on Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan koordinoima 14 yliopiston ja tutkimuslaitoksen monitieteinen ja -kansallinen tutkimuskeskus. Keskus aloitti toimintansa vuoden 2013 elokuussa osana NordForskin Education for Tomorrow -hanketta.

Yhteistyökumppanit: Aalborgin yliopisto (Tanska) Oslo Met -yliopisto (Norja) Sciences Po -yliopisto (Ranska) Umeån yliopisto (Ruotsi) Kööpenhaminan yliopisto (Tanska) Göteborgin yliopisto (Ruotsi) Helsingin yliopisto (Suomi) Islannin yliopisto (Islanti) Melbournen yliopisto (Australia) Oslon yliopisto (Norja) Torinon yliopisto (Italia) Turun yliopisto (Suomi) Østfoldin yliopisto (Norja) Kehitysvammaliitto (Suomi) Lisätietoa: www.justed.org

YHTEYSTIEDOT JUSTED | HELSINGIN YLIOPISTO

TAMPEREEN YLIOPISTO

Gunilla Holm, professori ja JustEd johtaja +358 50 3275907 | gunilla.holm@helsinki.fi

Jaakko Kauko, professori jaakko.kauko@staff.uta.fi

TURUN YLIOPISTO

ÅBO AKADEMI

Ulpukka Isopahkala-Bouret, apulaisprofessori ulpukka.isopahkala-bouret@utu.fi

Fritjof Sahlström, professori fritjof.sahlstrom@abo.fi