Page 1

ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI

3/2012


TEKIJÄT WWW.EPLIITTO.FI

PÄÄKIRJOITUS Asko Peltola, maakuntajohtaja

Aluepoliitikkojen paikkoja auki PRO ETELÄ-POHJANMAA 3/2012 Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti PÄÄTOIMITTAJA: Maakuntajohtaja Asko Peltola puh. 0400 590 123 TOIMITUSSIHTEERI: Tiedottaja Hanne Rantala puh. 040 5077 510 hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fi www.epliitto.fi TAITTO: I-print | plus ISSN 1796-0215

Kuntavaalit 2012 lähestyvät. Lokakuun lopulla selviää, ketkä johtavat kuntia niiden ylimmissä päättävissä elimissä, kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa, vuosina 2013–2016. Ilmassa on odottavaa jännitystä – kuten vaaleissa kuuluukin olla. Kuntavaaleilla on vaikutusta myös kuntayhtymiin. Uudet kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa alussa edustajansa näihinkin elimiin. Lakisääteisiä, kaikki kunnat kattavia kuntayhtymiä ovat sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot. Lisäksi kunnilla on monia vapaaehtoisia yhtymiä.

 Maakuntien liitot ovat ainoita "poliittisesti kansanvaltaisia" kuntayhtymiä. Kuntalain (86a§) mukaan maakuntavaltuutettujen tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja maakuntavaltuustossa. Kuntayhtymät eivät ole mitä tahansa elimiä. Niillä on sekä lakisääteisiä että vapaaehtoisia tehtäviä. Usein kuntayhtymiä moititaan siitä, että ne ovat kansanvallan ulottumattomissa. Näin osittain onkin: yksittäisen kunnan vaikutusvalta yhtymän asioihin jää usein vähäiseksi. Monesti jäljelle tuntuu jäävän vain laskunmaksajan rooli.

 Etelä-Pohjanmaan liitto on "pakkokuntayhtymä". Meidän isäntiämme ovat ne kunnat, jotka ovat halunneet koota voimansa Etelä-Pohjanmaan maakunnaksi. Tällä hetkellä näitä kuntia on 19, ensi vuoden alusta alkaen 18. Maakunnan liiton on hoidettava alueensa suunnittelua ja kehittämistä. Laki alueiden kehittämisestä (5§) kirjaa selkeästi, että vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Maakunnassa alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liitolla on toki muitakin tehtäviä. Se muodostaa perustan alueelliselle identiteetille ja kulttuurille. Yleensä maakunnalla, kuten Etelä-Pohjanmaallakin, on oma talousalueensa ja maakuntalehtensä. Liiton keskeisenä roolina on koota alueensa tahtotila ja toimia kuntiensa yhteistyöelimenä.

 Euroopan unionissa painotetaan vahvaa kansanvaltaista aluehallintoa. Toisin kuin muualla, Suomessa ei ole suoria vaaleja aluetason päättäjien valitsemiseksi. Ei ainakaan vielä. Etelä-Pohjanmaan liiton luottamushenkilöillä on ratkaiseva rooli maakuntamme kehittämisessä. Yhtäältä he edustavat omaa kotikuntaansa, mutta samalla heiltä edellytetään laajaa, kotikunnan rajat ylittävää kehitysnäkemystä. Liitossa otetaan kantaa niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin asioihin. Tulevissa vaaleissa on siis tarjolla haastavia mutta samalla palkitsevia tehtäviä paitsi kunnissa myös maakuntatasolla. Luotan siihen, että saamme luottamuselimiimme avarakatseisia ja harkitsevia päättäjiä, kuten tähänkin asti. Tärkeintä on, että niin kunnissa kuin kuntayhtymissäkin kansalaisten tahto kuvastuisi mahdollisimman hyvin. Siispä joka iikka äänestämään! Aktiivista ja asioissa pysyvää kuntavaalikamppailua sekä äänestysintoa toivotellen Asko Peltola, maakuntajohtaja

2 3/2012


Maakunnan kehittämisen kärjiksi elintarvike- ja energiateemat Etelä-Pohjanmaan liitossa valmisteilla olevan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2013–2014 sekä syksyn aikana päivitettävän ELYn strategisen tulossopimuksen sisällöistä nousevat maakunnan keskeisiksi kehittämisen kärjiksi elintarvike- ja energiateemat. Etelä-Pohjanmaa on tunnettu elintarviketuotannostaan – erityisesti alkutuotannosta. Työtä elintarvikeosaamisen ja -teollisuuden laajentamisen parissa halutaan kehittämisstrategioiden pe-

rusteella jatkaa edelleen. Stategioihin on muun muassa kirjattu ruokaprovinssiin liittyvien elämyksien kehittäminen ja ruokaprovinssitalon toteutumisen edistäminen. Energiateema näkyy myös valtakunnan tasolla, sillä vähähiilinen talous on yksi tulevan rakennerahastokauden 2014–2020 painopisteistä. Maakunnan toimijoiden tulee valmistautua hyödyntämään vähähiiliseen talouteen suuntautuvaa EU-rahoitusta.

Nimitysuutisia Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtajaksi

Tapahtumakalenteri Lokakuu 12.10.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n kokous 15.10.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . Koulutusasiain toimikunta 22.10.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus 24.–25.10.2012. . Kuntien kulttuurivastaavien opintomatka Marraskuu 6.11.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunta 6.11.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä 9.11.2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rakennerahastoinfo 2014+ 13.11.2012. . . . .Länsi-Suomen yhteistyöfoorumi (Laukaa) 16.11.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kuntajohtajafoorumi 19.11.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus 22.11.2012. . . . . Vaalipiirin kansanedustajien tapaaminen .(Helsinki) 23.11.2012. . . . . . . . . Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus 30.11.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n sihteeristö Joulukuu 3.12.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntavaltuusto 4.12.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä 10.12.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n kokous 11.12.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunta 17.12.2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallitus

Etelä-Pohjanmaan liitossa haettavana olleeseen aluekehitysjohtajan virkaan on valittu hallintotieteiden maisteri Heli Seppelvirta Seinäjoelta. Aluekehitysjohtajan tehtäviin kuuluu kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen edistäminen sekä innovaatiotyön ja kansainvälisten toimintojen hoito. Aluekehitysjohtaja toimii aluekehityksen tehtäväalueen johtajana. Seppelvirta työskentelee tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan liitossa kehittämissuunnittelijana aluekehittämisen tehtäväalueella. Hän aloittaa työnsä aluekehitysjohtajana 1.11.2012 alkaen.

Kehittämissuunnittelijaksi KTM Sanna Puumala Etelä-Pohjanmaan liitossa avoinna olleeseen aluekehityksen tehtäväalueen kehittämissuunnittelijan tehtävään on valittu KTM Sanna Puumala Alavudelta. Hän aloittaa työssään 12.11.2012. Kehittämissuunnittelijan tehtäviin kuuluu maakunnallinen suunnittelu- ja strategiatyö sekä hankkeiden rahoituspäätösten valmistelua ja rahoittajaviranomaisen tehtäviä. Työn keskeisin sisältö koostuu maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien laadinnasta sekä niiden valmisteluprosessien koordinoinnista.

3/2012 3


Kuntavaalit lähestyvät Gallup maakuntavaltuustossa edustettuina oleville puolueille

Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri, toiminnanjohtaja Aki Utter 1. Kataisen-Urpilaisen hallituksen kaavailemat kuntien pakkoliitokset ja räikeä keskittämispolitiikka asettaa haasteita Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudelle. Esimakua on saatu mm. lentosotakoulun lakkauttamisen muodossa ja poliisipiiriuudistuksessa. Vastaavia keskittämistoimia ja leikkauksia on odotettavissa. Etelä-Pohjanmaa kuitenkin tulee pärjäämään, mikäli alueelle saadaan korvaavia työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä. Vaikeat ajat on kuitenkin edessä sinipunahallituksen kurittaessa maakuntia. 2. Tärkein vaaliteema on sinipunahallituksen kuntauudistus ja siitä seuraavat toimenpiteet, mm. jatkuva keskittämispolitiikka ja maakuntien systemaattinen näivettäminen. 3. Järjestys on Keskusta, Kokoomus, SDP, PS neljän suurimman puolueen osalta, niin valtakunnallisesti kuin myös Vaasan vaalipiirin alueella.

1. Millaisena näet Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden? 2. Mikä on mielestäsi syksyn tärkein teema? 3. Mikä on vaaliveikkauksesi?

Kristillisdemokraattien Etelä-Pohjanmaan piiri, pj. Helena Lahtinen

Pohjanmaan Vasemmisto, piiritoimikunnan jäsen Olli Ketola

1. Tulevaisuutta ei vastaanoteta, se tehdään – ei yksin vaan yhdessä. Hyvä tulevaisuus vaatii toteutuakseen hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Luotan Etelä-Pohjanmaan valoisaan tulevaisuuteen, täällä on osaamista ja tahtoa. Toivon, että myös yhteistyöhalua ja -kykyä löytyy riittävästi.

1. Näen Etelä-Pohjanmaan olevan suurten haasteiden edessä. Yhteen hiilleen puhaltaminen on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Maakuntakeskus kehittyy tulevaisuudessakin suhteellisen hyvin – siihen on kaikki palikat olemassa. Seutukunnissa tulee olemaan suurempia ristiriitaisuuksia kuntien kannalta, kun puhutaan kuntaliitoksista ja palveluiden keskittämisestä.

2. Tärkeitä teemoja kunnan kannalta ovat kuntatalous ja osin siihen linkittyvä kuntauudistus, jonka pitäisi edetä vapaaehtoisesti ja kuntia kuunnellen. Yksittäisen kuntalaisen kannalta tärkeintä ovat peruspalvelut ja niiden riittävyys ja toimivuus. Kuntauudistukseen linkittyy kunnan suurimmat kustannukset aiheuttava sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen uusorganisointi. STM:n palvelurakennetyöryhmän ja EPSHP:n SOTErakennetyöryhmän jäsenenä on ainutlaatuinen tilaisuus olla kehittämässä uutta kokonaisuutta ja tuoda siihen kunta- ja kansanterveysosaamista ja kokemusta. 3. Veikkaamisen sijaan toivon sydämestäni, että avoimesti, reilusti ja rakentavasti toimivat menestyvät vaaleissa puolueesta tai taustaryhmästä riippumatta, emme tarvitse kampittajia ja kähmijöitä.

4 3/2012

2. Syksyn teema on varmasti kuntavaalit ja tulevaisuuden suunnittelu, jossa keskeinen sanoma on miten mennä tulevaisuudessa eteenpäin. Uskon kuitenkin, että me selviämme, sillä täällä on selvitty ennenkin. Minun aikanani ovat rahat kunnassa aina loppuneet, ja siitä huolimatta suuria hankkeita tehdään myös tulevaisuudessa. 3. Vaaliveikkaukseni on, että Perussuomalaiset nostaa kunnallisvaalikannatustaan, joka tällä hetkellä on koko maassa n. 5 % luokkaa. Myös Vasemmistoliitto tulee pitämään jota kuinkin oman kannatuksensa näissä vaaleissa. Kannatus tulee olemaan 8,5 % paikkeilla, ja muut puolueet jakavat sitten jäljelle jäävän osuuden.


Pohjanmaan sosiaalidemokraatit, maakuntavaltuuston pj. Markus Aaltonen 1. Maakunnassamme lisääntynyt Euroopan Unionin vastaisuus huolestuttaa. Etelä-Pohjanmaa ja Lappi ovat kuitenkin hyötyneet eniten EU-jäsenyydestä. Tällöin ei pidä laskea vain edestakaisin kulkevia eurovirtoja, vaan nähdä ne monet ajattelu- ja toimintatavoissa tapahtuneet muutokset, jotka ovat saaneet uutta tervettä sykettä eteläpohjalaiseen toimeliaisuuteen. Tärkeätä on ollut maakuntien, alueiden ja paikallisten toimijoiden liikkumavaran lisääntyminen ja kasvanut riippumattomuus valtion keskushallinnosta. Tärkeätä on ollut se, että maakuntakeskuksen asema koko maakunnan kilpailuaseman kärkenä on voitu tunnustaa ja maakunnan sisäinen nokittelu on vähentynyt.

Kokoomuksen Pohjanmaan piiri, piirihallituksen jäsen Pauli Talvitie 1. Suomessa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen kehittämispolitiikassa. On tarkoitus vahvistaa kaupunkiseutujen asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Etelä-Pohjanmaan asema on tässä toimintaympäristössä haastava. Uutta kehittämispolitiikkaa toteutetaan kasvu- ja kaupunkisopimuksilla sekä toimialarajat ylittävillä innovaatiokeskittymillä. Maakuntakeskuksemme on hyväksytty kaupunkisopimusten piiriin. Haaste on yltää harvalukuiseen innovaatiokeskittymien joukkoon. Uskon kuitenkin, että yllämme tähän kastiin ruokateemalla, sillä elintarvikeklusterimme osaaminen

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri, vpj. Martti Alkula 1. Etelä-Pohjanmaan asukasluku kasvaa tulevaisuudessakin. Yksittäisten kuntien asukasmäärät vaihtelevat entisenlaisena. Toivon kuitenkin, että muuttotappiokuntien asukkaiden määrä lisääntyy. Etelä-Pohjamaan alueen turvallisuus heikkenee. Lentosotakoulun lakkauttaminen on iso menetys alueen turvallisuuden valvonnassa, varsinkin ilmavalvonnassa. Toinen merkittävä turvallisuuden heikennys tulee olemaan liikkuva poliisin tehtävien lopettaminen. Tiellä liikkuvien ajoneuvojen valvonta poistuu lähes kokonaan, ja silloin tulee katsastamattomien ja muutenkin laittomien ajoneuvojen määrä lisääntymään. Nämä aiheuttavat vaaratilanteita tulevaisuudessa maanteillämme. 2. Syksyn tärkein, ainakin puhutuin, teema tulee

Huolestuttavaa tulevaisuuden kannalta on nurkkapatrioottinen käpertyminen Eurooppa-vastaisuuteen. Nyt kannattaa kuunnella mm. eteläpohjalaista ekonomistia Vesa Vihriälää. Maakunnan tulevaisuus on suuressa määrin kiinni omasta asennoitumisestamme. 2. Tärkeitä ovat kuntarakenne- ja sote-uudistus, mutta tärkeintä on kuitenkin säilyttää henkinen vireys, yrittäjähenki ja valmius uudistuksiin. 3. Kansa saa, mitä tilaa. Ei tässä veikkaukset auta. Maakunnan tulevaisuudelle on parasta se, että äänestetään niitä ehdokkaita, ”jokka näköö yhtöhööset asiat omaa noukkaansa piremmälle”.

on monipuolista. Etelä-Pohjanmaan mahdollisuus on ruokaketjun kokonaishallinta – elintarviketalous laajasti ymmärrettynä on sellainen teema, jonka ympärille maakunta ja maakuntakeskus on saatavissa yksituumaisen toimintaan. 2. Vakuuttaa kansalaiset kuntapohjaisen palvelujen järjestämistavan erinomaisuudesta. Luoda uskoa siihen, että se kestää myös tulevaisuudessa, kun se vain uudistetaan ajanvaatimusten mukaan. 3. Kokoomus tulee vahvistamaan asemiaan kunnissa. Huomionarvoinen piirre tulee varmaan olemaan se, että yhä useammassa kunnassa tulleen siirtymään monenkeskiseen vallankäyttöön.

olemaan kokoomuksen ja apupuolueiden ajama kuntauudistus, jonka seurauksena noin 70 rikkaaksi muuttuvaa kuntaa tulisi jatkamaan elinvoimaisina kuntina. Pakonomainen kuntakoon kasvattaminen tuntuu vastenmieliseltä. Tilastojen mukaan suuret kunnat ovat monesti tehottomampia kuin pienet ja keskisuuret kunnat. Jos Suomen kunnissa olisi samansuuruiset menot kuin Helsingissä asukasta kohden, kuntien menot kasvaisivat yli 10 miljardia euroa. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia kannatan, mutta pakko on paha asia. 3. Vaaliveikkaus tuntuu jokseenkin helpohkolta – ainakin voittajan suhteen. Oma veikkaukseni on, että perussuomalaisten valtuutettujen määrä lisääntyy kaikissa kunnissa, joissa perussuomalaisia on ehdolla. Joku tai jotkut ryhmittymät tulevat saamaan valtuutettuja nykyistä vähemmän, muuten yhtälö ei toimi.

3/2012 5


Liiton hallinto

Taiteen perusopetus kaipaa lisää näkyvyyttä verkossa

28.10.2012 järjestettävät kunnallisvaalit muokkaavat myös liiton luottamuselinten jäsenistöjä. Kunnallisvaalien jälkeen muuttuvat maakuntavaltuuston ja -hallituksen, tarkastus- ja kulttuurilautakunnan sekä koulutusasiain toimikunnan kokoonpanot.

Reija Iso-Mustajärvi, Taiteen perusopetuksen kehittämishanke, TePpO 2

kunnallisvaalien jälkeen

Maakuntapäivät Etelä-Pohjanmaan liiton 18 jäsenkuntaa valitsee maakuntapäiville yhden edustajan ja varaedustajan alkavaa 4 000 asukasta kohden, kuitenkin vähintään kaksi edustajaa. Maakuntapäiväedustajien ja heidän varaedustajiensa tulee olla kotikuntansa valtuuston jäseniä. Maakuntapäiville kokoontuu kaikkiaan 63 kuntien edustajaa. Kutsu maakuntapäiville lähetetään jäsenkuntiin viimeistään marraskuun lopulla. Maakuntapäivät kokoontuu 8.3.2013 valitsemaan maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi. Maakuntavaltuusto Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 56-jäseninen maakuntavaltuusto. Kunkin jäsenkunnan edustajien lukumäärä maakuntavaltuustossa määräytyy jäsenkunnan asukasluvun perusteella siten, että jokaisesta jäsenkunnasta valitaan yksi edustaja alkavaa 4 000 asukasta kohden. Seinäjoki saa uuteen maakuntavaltuustoon 15 edustajaa, ja asukasluvultaan pienimmät, Evijärvi, Isojoki, Karijoki, Kuortane, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli, saavat kukin yhden edustajan. Maakuntavaltuuston jäseneksi voidaan valita vain jäsenkuntien kunnanvaltuutettuja. Maakuntavaltuuston kokoonpanon on vastattava koko maakunnan poliittisten ryhmien ääniosuuksia edellisissä kunnallisvaaleissa. Lisäksi maakuntavaltuuston kokoonpanossa on turvattava myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan (5), maakuntahallituksen (13) ja kulttuurilautakunnan (13) jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen. Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu 25.3.2013

Maakuntahallitus Maakuntahallitus valmistelee maakuntavaltuuston päätettävät asiat, valvoo liiton etua, edustaa liittoa ja tekee sen puolesta sopimukset. Uusi maakuntahallitus kokoontuu 8.4.2013 •

6 3/2012

Jokainen, joka harkitsee muuttoa työn perässä uudelle paikkakunnalle, vierailee ahkerasti tulevan kotikunnan nettisivuilla. Ei siis ole yhdentekevää, mitä tietoa sivuilta löytyy ja mikä loistaa poissaolollaan. Kun perheellinen muuttaja on saanut katon päänsä päälle ja lasten koulu- ja päivähoitoasiat järjestykseen, hän alkaa silmäillä uuden kotiseudun harrastusmahdollisuuksia. Muuttaja haluaa, että lapsi voisi jatkaa tuttua harrastusta uusissakin ympyröissä. Jos näyttää se ei näytä todennäköiseltä, muuttaja surffaa nopeasti naapurikaupungin verkkosivuille. Vain harvan eteläpohjalaisen kunnan nettisivulta löytyy paikkakunnalla annettavan taiteen perusopetuksen tarjonta kokonaisuudessaan ja keskitetysti yhden otsikon alta. Joku voi muistuttaa, että löytyväthän taiteen perusopetuksen tiedot palvelun tuottajien, esimerkiksi musiikkiopistojen ja kansalaisopistojen, omilta sivuilta. Totta, mutta ei kauempaa muuttava välttämättä tiedä, minkä nimisiä opistoja, yhdistyksiä tai yksityisiä kouluja maakunnassa on. Me täällä Etelä-Pohjanmaalla tunnemme esimerkiksi käsityökoulun nimellä Näppi, mutta riippuen siitä minne päin Suomea menee, käsityökoulun nimi voi olla Helmi, Näpsä tai Velma. Kuntaan muuttavaa palvelisi parhaiten sivu, johon olisi koottu kaikki paikkakunnalla taiteen perusopetusta antavat tahot, ei vain ne, joiden opetuksesta vastaa kunta itse. Näin muuttaja saisi yhdellä silmäyksellä tiedon, onko paikkakunnalla vaikkapa kuvataiteen, teatterin tai sanataiteen opetusta on saatavilla. Tiedon löytymistä helpottaisi vielä ristiin linkittäminen, jolloin taiteen perusopetuksen tiedot löytyisivät niin kulttuuritoimen, opetustoimen kuin nuorisotoimenkin sivuilta. •


Valtakunnalliset kulttuuritoimen neuvottelupäivät ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalla SEINÄJOKI ONNISTUI JÄRJESTELYISSÄ ERINOMAISESTI Valtakunnalliset kulttuuritoimen neuvottelupäivät keräsivät Seinäjoelle syyskuun lopulla viitisenkymmentä kulttuurialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Seinäjoen kaupungin, FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n ja Suomen Kuntaliiton yhteistyössä järjestämät valtakunnalliset kulttuuritoimen neuvottelupäivät saivat osanottajilta kiitosta erityisesti korkeatasoisen paikallisen kulttuuriyhteistyön esiin nostamisesta. Myös Seinäjoen uusi kirjastotalo Apila keräsi modernina tapahtumapaikkana ”kaupunkilaisten olohuoneena” runsaasti myönteistä kiinnostusta ja ihailua.

Virpi Myllymäki

– Olemme vuosia toivoneet mahdollisuutta järjestää nämä valtakunnalliset neuvottelupäivät Seinäjoella, joten niiden omaleimaisuuteen myös satsattiin, kertovat Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Leena Kråknäs, kulttuurisihteeri Aila Taivalmäki ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ilmari Ylä-Autio. Kulttuurin rytmejä -otsikolla toteutettu kaupunki- ja maakuntakatsaus sisälsi esittelyt muun muassa Seinäjoen kulttuuritoimen strategiaprosessista, rytmimusiikkiverkoston kehittämisestä ja maakunnallisesta kulttuurin edunvalvontatyöstä. Asiantuntijapuheenvuorojen välillä kokousväki pääsi taidemaistiaisiin muun muassa tangon, tanssin ja ruoan merkeissä.

Kuulto-projektissa vahva eteläpohjalaisedustus Koordinaattori Anna Vilkuna esitteli Jyväskylän yliopistossa käynnistynyttä OKM:n rahoittamaa Kuulto - kuntien kulttuuripalvelujen kehittämishanketta. Se tähtää helpommin saataviin kulttuuripalveluihin sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen kulttuuritoiminnan ja -palvelujen osalta. Kuulto-projekti konkretisoituu kuntiin myös rahallisena panostuksena ideahaun perusteella. Etelä-Pohjanmaalta pääsi 22 toteutettavan hankkeen joukkoon Alajär-

Valtakunnalliset kulttuuritoimen neuvottelupäivät päättyivät SeAMKin yliopettaja Kari Salon tarjoamiin Kulttuurikropsuihin.

ven kaupunki: Kulttuurihautomo, JärviPohjanmaa (Alajärvi, Soini, Vimpeli), Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimi: Iloa kulttuurista ja Ähtärin kaupungin kirjastoja kulttuuritoimi: Kulttuurikumppanuus – kollektiivisia kohtaamisia kirjastoautolla. – Saavutus on melkoinen, kun valtakun-

nallisesti hakijoita oli yhteensä 188, joista 22 pääsi toteutukseen, iloitsi kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta. Valtakunnalliset kulttuuritoimen neuvottelupäivät järjestetään vuosittain. •

3/2012 7


Deli & Design -hankkeella nostetta elintarvike- ja käsityöalojen yrityksille

Pirjon Pakarin ja Pöyrööt-sarjakuvan yhteistyö alkoi Häjyistä piroista. Kuva: Esa-Matti Åkerberg.

Luovuudesta liiketoimintaan

Deli & Design on eteläpohjalaisten elintarvike-, design- ja käsityöyritysten kehittämishanke, joka kokoaa yhteen näiden alojen potentiaalisia kasvuyrityksiä. Hankkeessa toteutettava laaja koulutuskokonaisuus keskittyy erityisesti brändi- ja verkosto-osaamisen tason nostamiseen. Hankkeeseen osallistuvien yritysten kesken synnytetään vahva yritysverkosto, jossa keskeisenä toiminnan välineenä on säännöllinen vertaisoppiminen. Lisäksi luodaan luovien alojen kehittämisen koulutusmalli. Hankkeen toimenpiteet edistävät Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tavoitteita sekä elintarvikealalla että luovilla aloilla. Hankkeen projektipäällikkönä työskentelee Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlat, Pikkuusen häjymmät pirot, tuottanut Pekko Hokkanen. Hanke on alkanut 1.9.2012 ja kestää 31.6.2014 saakka.

Pekko Hokkanen

Leipää, sarjakuvia ja tulevaisuutta

Sarjakuvasankari seikkailee

Oli synkkä ja myrskyinen elokuun aamu. Odotin pendolinoa Seinäjoen asemalla. Taas yksi työpäivä luvassa Isoolla Kirkolla. Kuusi tuntia pendelöintiä ja siihen päälle kahdeksan tuntia palavereita, kokouksia ja tutustumista Herkkujen Suomi -tapahtumaan. Pakaralihassulkeisten jälkeen oli aika tutustua MTK:n ja SLC:n järjestämään Herkkujen Suomi-tapahtumaan Rautatientorilla. Tapahtumasta on lyhyessä ajassa muodostunut yksi Suomen kattavimmista ja tärkeimmistä lähiruokatapahtumista. Näytteilleasettajia vuonna oli vuonna 2012 noin 150 kappaletta, joista kolme oli Etelä-Pohjanmaalta: Ilmajoen Makkaramestarit, Pirjon Pakari ja Sillankorvan tuorejuustot. Lisää yrityksiä pieneen eteläpohjalaiseen joukkoon olisi mahtunut, mutta hyvä, että viime vuodesta sentään petrausta oli sen kolme yritystä. Toivottavasti vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaata edustaa tapahtumassa entistä suurempi joukko potentiaalisia elintarvikeyrityksiä. Hyviä ja laadukkaita elintarviketuotteita meiltä löytyy yllin kyllin ja hienoja ihmisiä niiden takana.

Miellyttävin yllätys Herkkujen Suomi -tapahtumassa oli Pöyrööt-sarjakuvien takana olevien Artun ja Liisan sekä Pirjon Pakarin Hannun välille virinnyt yhteistyö. Pöyrööthahmot seikkailivat tapahtumassa Pirjon Pakarin leipäpusseissa tai toisinpäin. Leipäpussit saivat kaivattua elämää ja persoonallisuutta, Pöyrööt lisää tunnettuutta ja uuden seikkailualustan. Hyvä esimerkki eri toimialojen yhteistyöstä, joka ilmeisesti sai alkunsa Häjyissä Piroissa kesällä 2012. Me tarvitsemme täällä Etelä-Pohjanmaalla entisestään lisää toimialat ylittäviä yhteistyömalleja. Rohkeutta laittaa itsensä peliin, mokata, kokeilla pöhköjäkin ideoita ja uskaltautumista ulos maakunnasta. Maailmalla erittäin vahvasti nousuaan tekevä Art & Business -mallia voitaisiin kokeilla täällä meilläkin. Luovien alojen ammattilaiset olisi mielestäni saatava mukaan yritysten innovointiin ja tuotekehitykseen. Ilman ennakkokäsityksiä, luovuuden eri osa-alueita rohkeasti hyödyntäen voimme löytää uusia tapoja luoda uutta ja menestyvää kestävää kehitystä tukevaa bisnestä. Kovan bisneksen ja luovien alojen ammat-

8 3/2012

tilaisten yhteistyö ei välttämättä ole se helpoin ja totutuin tapa edetä, mutta voi poikia erittäin hyviä tuloksia.

Lisää hankkeidenvälistä yhteistyötä Me tarvitsemme myös hankkeita, mutta yhä enenevässä määrin mielestäni hankkeiden välisiä aitoja yhteistyömalleja ja siitä syntyvää jatkuvuutta. Muutamat viime vuodet hankkeiden parissa työskennelleenä minua ihmetyttää suuresti se, kuinka huonosti eri hankkeita on informoitu toisistaan. Sellaista kattavaa rekisteriä ei ole olemassa, josta voisi tutustua muiden hankkeiden sisältöihin ja tehtyihin toimenpiteisiin. Tehostamista todella kaivataan. Nyt hankepäälliköt keksivät itsensä kanssa ideoita, jonka kohta huomaavat jonkun toisen hankkeen jo tehneen ja kokeilleen. Meillä on paljon tehtävää. Tarvitsemme jatkossa yhä enemmän toisiamme. Oli sitten kyseessä bisnes tai vaikka liikenneturvallisuus. Heittäkäämme kravaatit, baskerit ja puntit samaan naulakkoon, niin hyvä meidät perii! •


Seinäjoen tapaamisessa vaihdettiin kokemuksia myös Törnävän kartanossa.

Vapaaehtoistyö puntarissa Vapaaehtoistyön tunnettuutta edistämään pyrkivä VOLWE-hanke järjesti kansainvälisen seminaarin Seinäjoella 16.–19.9.2012. Seminaarissa esiteltiin hyviä käytänteitä, jaettiin kokemuksia vapaaehtoistyöstä ja suunniteltiin hankkeen tulevia toimenpiteitä.

Järjestötalon toiminta kiinnostaa Ruotsissa Kansainvälinen VOLWE-ryhmä tutustui käyntinsä aikana muun muassa Seinäjoella toimivaan Järjestötaloon. Järjestöpäällikkö Eva Blomin mukaan seminaari oli onnistunut, ja he toivovat olevansa mukana hankkeen toiminnassa jatkossakin. – Saimme kuulla eri maiden hyvistä käytännöistä, joista yksi tullaan todennäköisesti toteuttamaan alueellamme yhdessä muiden pohjalaismaakuntien kanssa, Blom kertoo. Blom pitää erittäin tärkeänä kontaktien solmimista muista maista tulevien kollegoiden kanssa. Yhteydenpito kansainvälisiin partnereihin on jatkunut seminaarin jälkeenkin. – Esimerkiksi Ruotsin Tröllhättanissa on suunniteltu Järjestötalon kaltaista toimintaa, joten meidän esimerkkimme kiinnostaa siellä kovasti.

Vapaaehtoistyöllä tilausta myös tulevaisuudessa Ajatus vapaaehtoistyöntoiminnan toteuttamisesta vaihtelee maasta toiseen. Esimerkiksi Suomella on hyvin samanlaisia toimintamalleja Ruotsin kanssa, kun taas italialaisten vapaaehtoistoiminta on tyystin erilaista. – Muista maista saattaa kunnista löytyä erikseen nimettyjä vapaaehtoistyön koordinaattoreita. Suomessa vapaaehtoistyötekijöiden toiminta perustuu suurimmaksi osaksi järjestöjen toimintaan. Toki myös Suomessa vapaaehtoistyöntekijöiden suhteet julkiseen sektoriin ovat toimivat ja käytännössä työtä tehdään rinnakkain, Blom pohtii. Blom arvelee, että vapaaehtoistyön merkitys korostuu yhä enemmän tulevaisuudessa. Varsinkin sosiaali- ja terveysalalla väki vanhenee, ja nuoria kaivataan joukkoon mukaan. Tarve kaikenlaiselle tukitoiminnalle ja vertaisryhmille lisääntyy tulevaisuudessa.

– Toisaalta vapaaehtoistyöjärjestöt näkevät ikääntyvän väestön potentiaalisuuden. Tulevaisuudessa tulee olemaan paljon hyväkuntoisia vanhuksia jotka haluavat toimia vapaaehtoistyön tekijöinä. •

Network on the role of volunteering in local welfare and integration policies - VOLWE

VOLWE-Projektin tavoitteena on lisätä vapaaehtoistyöjärjestöjen tunnettuutta. Projekti kokoaa vapaaehtoistyötekijöitä verkottumaan ja tapaamaan toisiaan eri partnerimaiden kokouksiin muutaman kerran vuodessa. Hanke on ”Europe for Citizen” ohjelman rahoittama. Projektin ainoa suomalainen partneri on Etelä-Pohjanmaan liitto.

3/2012 9


Kohti paperitonta toimistoa Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi Jemma-aikaan Liiton toimistossa otettiin kesäkuun 2012 alussa käyttöön Jemma-asianhallintajärjestelmä. Tavoitteena on paitsi vähentää paperisten asiakirjojen määrää, mutta myös tehostaa muun muassa työryhmätyöskentelyä tarjoamalla alusta joustavaan asiakirjojen muokkaamiseen. Jemman takana piilee Tweb asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä, joka korvaa liitossa vuodesta 2003 käytössä olleen Kuntatoimiston. Jemma-nimi valittiin voittajaksi nimeämiskilpailussa, johon osallistuivat kaikki hankinnassa mukana olleet liitot. Uusi järjestelmä on viiden Länsi-Suomen maakunnan liiton yhteishankinta. Etelä-Pohjanmaan lisäksi mukana ovat Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Satakunta. Valmistelun alettua mukaan liittyi myös Häme.

Projektiryhmällä kädet täynnä töitä Etelä-Pohjanmaan liitossa järjestelmän käytön ovat jalkauttaneet projektiryhmän jäsenet Maarit Koskela, Marjut Ojanperä ja Heli Rintala. Lisäksi hankkeen ohjausryhmässä on mukana hallintojohtaja Raimo Saunamäki. – Suurin ponnistus oli kesäkuun alku, jolloin järjestelmä otettiin käyttöön. Silloin työaikaa kului neuvontatyöhön runsaasti. Järjestelmässä havaittiin myös puutteita ja kehittämiskohteita, joita piti saada kuntoon pikaisella aikataululla, ryhmän jäsenet kertovat. Siitä, että hankinta on ollut useille liitoille yhteinen, on ollut paljon etuja. Tapaamisissa ja koulutuksissa on ollut mahdollista verkostoitua, vaihtaa kokemuksia ja valmisteluvaiheessa jopa jakaa työtehtäviä eri liittojen kesken. Konkreettinen hyöty on ollut myös usean liiton yhteishankinnan myötä syntyneet kustannussäästöt.

Uusia työmalleja työryhmätyöskentelyyn Yksi Jemman eduista on se, että nyt käytössä on vain yksi käyttöliittymä, josta käsin hallitaan kaikkia asiakirjatyyppejä. Aikaisemmin viranhaltijapäätökset, pöytäkirjat ja lausunnot olivat hajallaan, ja niiden löytäminen on ollut vaikeaa. Jatkossa myös muun muassa kokousmateriaalit siirretään Jemmaan. Järjestelmä on siis hyvä jatkumo liitossa aikaisemmin aloitetulle paperitto-

10 3/2012

Etelä-Pohjanmaan liiton projektiryhmä jatkaa työtään Jemman parissa edelleen.

maan toimistoon siirtymiselle. – Suurin etu on kuitenkin järjestelmän tarjoama mahdollisuus asiakirjojen versiointiin. Esimerkiksi erilaisia suunnitelmia ja strategiapapereita työstetään työryhmänä tai pareittain. Jemma mahdollistaa sen, ettei eri versioita tarvitse talletella eri paikkoihin ja lähetellä edestakaisin sähköpostitse, vaan kaikki versiot jäävät näkyviin Jemmaan, selvittävät projektiryhmän jäsenet. Tällä hetkellä esimerkiksi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa sekä tuulivoiman vaihemaakuntakaavaa valmistellaan Jemmassa. Järjestelmä on mahdollistanut asiakirjojen muokkaamisen verkkoyhteyden välityksellä myös toimiston ulkopuolella. Näin ollen se palvelee hyvin myös paljon matkustavia työntekijöitä.

Lopussa kiitos seisoo Liiton henkilökunta on saanut järjestelmän käyttäjäkoulutuksen ja tehtävälähtöisesti on tarjottu myös täsmäkoulutuksia. EteläPohjanmaan liitossa järjestelmä on otettu

käyttöön melko aktiivisesti, ja Jemmassa on tällä hetkellä jo yli tuhat asiakirjaa. – Uuden asian opettelu tuo aina mukanaan haasteita. Alussa käyttäjästä voi tuntua siltä, että asioita joutuu tekemään monimutkaisemmin kuin aikaisemmin. Suurimmat hyödyt tulevat kuitenkin esiin viiveellä, sillä mitä enemmän järjestelmässä on asiakirjoja, sitä paremmin se täyttää tehtävänsä. Vaikka Jemman käyttöönoton myötä monet joutuvat tarkistamaan ja päivittämään omia työskentelytapojaan, korostaa projektiryhmä, että Jemma on työväline, jonka pitäisi lisätä joustavuutta eikä päinvastoin. – Osa hyödyistä tulee esiin vasta, kun järjestelmä on täysimittaisesti käytössä. Palkkana on kuitenkin se, että asiakirjat löytyvät entistä helpommin ja ne ovat aina ajan tasalla. Myös yhteistyössä tuottamisen kulttuuri saa uutta pontta Jemman myötä, sillä se mahdollistaa tehokkaasti osallistavat työtavat ja asiakirjojen yhteisen tuottamisen, projektiryhmä uskoo. •


Maakuntien yhteistyöryhmät vaihtoivat näkemyksiä tulevasta ohjelmakaudesta Länsi- ja Etelä-Suomen alueen maakuntien yhteistyöryhmät kokoontuivat 25.9.2012 Tampereella hotelli Rosendahlissa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja muun muassa aluekehittämisen haasteista, kauden 2014–2020 rakennerahastoohjelmaa pohjustavien alueellisten suunnitelmien valmistelusta sekä alue- ja rakennerahastolain uudistamisesta. Etelä-Suomen malli esimerkkinä aluerajat ylittävästä hanketyöstä Eniten keskustelua tilaisuudessa herättänyt aihe oli kuulijoille esitelty Etelä-Suomessa ohjelmakaudella 2007–2013 toteutettava ylimaakunnallinen, temaattinen rahoitusmalli. Mallissa EAKR-ohjelmavaroista on varattu 28 prosenttia käytettäväksi maakuntien yhteishankkeisiin. Muissa EAKRohjelmissa ohjelmavarat kohdennetaan pääosin maakunnallisiin hankkeisiin. Mallin teemat on päätetty aluelähtöisesti. Kuuden maakunnan yhteistyöryhmän ehdotukset on koottu yhteen, ja niistä on vuosittain valittu 2–3 yhteistä teemaa, joihin rahoitus kohdistetaan. Tavoitteena on rahoittaa teemojen mukaisia, laajoja kokonaisuuksia. MDI-konsultointiyritystä edustanut Tommi Ranta kertoi, että heidän toteuttamansa arvioinnin perusteella toteuttajatahot ovat olleet malliin tyytyväisiä. Toimiessaan ja onnistuessaan ylimaakunnallinen malli tarjoaa paljon etuja. Se kehittää alueen toimijoiden kykyä luoda strategisia kumppanuuksia ja tuottaa synergiaetua: heikommat alueet pääsevät kehitykseen mukaan menestyneempien alueiden vanavedessä. Komission puolelta malli on saanut kehuja, ja komissio on kannustettu muitakin alueita ottamaan käyttöönsä vastaavanlainen malli. Hanketoteuttajien keskuudessa malli on herättänyt Etelä-Suomessa suurta kiinnostusta, ja hyviä hakemuksia on tullut paljon. Noin 40 prosenttia saapuneista hakemuksista on ollut sellaisia, joille on voitu myöntää rahoitusta.

Huolena alueiden eriarvoistuminen Malli sai arvioinnissa osakseen myös kritiikkiä. Ylimaakunnallisia hankkeita lei-

maa raskas hankehallinto, ja ne ovatkin keskimääräistä raskaampia viedä läpi. Kaikissa hankkeissa ylimaakunnallisuus ei ole myöskään toteutunut aidosti, vaan se on rajoittunut ainoastaan hallinnolliseen yhteydenpitoon. MDI:n tekemän arvioinnin yhteydessä pureuduttiin myös mallin kehittämiseen. Jatkossa pyritään panostamaan yhä enemmän kansainvälisyyteen ja aktivoimaan kansainvälistä yhteistyötä tekeviä hankkeita. Lisäksi tavoitteita halutaan vielä tarkentaa – rajata niitä ja arvioida niistä tärkeim-

Eteläpohjalaisille hanketoimijoille järjestetään ensimmäinen informaatioja keskustelutilaisuus tulevan kauden valmistelusta 9. marraskuuta.

mät. Myös hallintokäytänteitä pyritään tulevaisuudessa keventämään. Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa nousi esille pelko siitä, että suuremmilla alueilla toteutettavassa mallissa siirtyy rahaa köyhiltä alueilta rikkaille alueille. Kunkin maakunnan omaa rahoituskehystä pidettiin tärkeänä. – Vastaavanlaiseen malliin siirtyminen liittyy myös MYRrien rooliin. Kun yhtäältä muutospaineet kohti suurempia ja laa-

jempia kokonaisuuksia ovat vahvoja, on ilmassa samalla huoli siitä, että päätösvalta karkaa alueilta. MYRrin työhön pitäisi jatkossakin liittyä mahdollisuus vaikuttaa oman alueen strategiseen kehittämiseen, eivätkä MYRrit saa muodostoa pelkiksi seurantaryhmiksi, pohtii maakuntajohtaja Asko Peltola.

Joustavuutta toteutustapoihin Koska jatkossa valtakunnallisia rakennerahasto-ohjelmia on vain yksi, ei aluerajat ylittävien hankkeiden syntyminen saisi kaatua ainakaan hallinnollisiin hidasteisiin, vaikka hanketoteutus lienee jatkossakin pääosin maakunnallista. Osa rakennerahastovaroista tullaan käyttämään ministeriövetoiseen valtakunnalliseen hanketyöhön, mutta myös esimerkiksi kahden tai kolmen maakunnan yhteishankkeiden toteuttamiseksi kaivataan joustavia ja toimivia malleja. – Nyt on aika vaikuttaa. TEM kannustaa alueita pohtimaan uudenlaisia toimintamalleja ja erilaisia ratkaisuja siihen, miten rahoitusmalleja viedään eteenpäin, Peltola sanoo. Kommenttipuheenvuoroissa harkittavaksi tarjottiin nykyisellä kaudella maaseutuohjelmassa käytössä olevaa mallia, jossa ylimaakunnalliseen hankkeeseen mukaan lähtevät maakunnat harkitsevat tapauskohtaisesti osallistumista ja rahoitusosuuden osoittamista hankkeeseen omasta rahoitusosuudestaan. Jatkossa paitsi alueiden uudistumiskyky, mutta myös kumppanuudet ovat yhä tärkeämpiä – niin Suomen sisällä kuin valtakunnallisestikin. Tulevaisuudessa kytkeydytään myös muiden EU:n alueiden kanssa ja toteutetaan hankkeita kansainvälisenä yhteistyönä. •

3/2012 11


Etäpalvelu tuo asiantuntijat lähelle Etäpalvelupilotti käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa 7.5.2012. Siitä lähtien pilottikuntien yhteispalvelupisteissä on ollut mahdollista asioida videoyhteyden avulla valtion viranomaisten kanssa. Tavoitteena on, että etäpalvelua on tulevaisuudessa mahdollista käyttää kotoa ja työpaikalta – palvelusta halutaan rakentaa mahdollisimman asiakaslähtöinen ja paikkariippumaton.

T

oukokuussa etäpalvelun käyttöönottopilotit käynnistyivät EteläPohjanmaalla ja Keski-Suomessa 21 yhteispalvelupisteessä. Etelä-Pohjanmaalla voi tällä hetkellä tavata videon välityksellä muun muassa KELAn, maistraatin, TE-toimiston, oikeusaputoimiston ja kuntien asiantuntijoita. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa yhteispalvelupisteen tarjonta, silla toistaiseksi palveluvalikoimat vaihtelevat eri pisteissä. Etelä-Pohjanmaan pilotointi kestää 31.8.2013 saakka. Etäpalvelu laajentuu myöhemmin kaikkiin yhteispalvelupisteisiin koko Suomessa: palvelun valtakunnalliseen käyttöönottoon tähdätään vuosien 2013–2014 aikana. Etäpalveluhanke on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma).

Käyttö on helppoa Pilottikunnissa etäpalvelua käyttäneet asiakkaat ovat olleet palveluun erittäin tyytyväisiä. Palvelun käyttö on helppoa ja havainnollista, eikä se vaadi tietoteknisiä taitoja. Yhteispalvelupisteistä löytyy palveluneuvoja, joka auttaa ja opastaa tarpeen mukaan.

Jos palveluneuvoja havaitsee asiakkaan tarvitsevan esimerkiksi Kela-asioissa asiantuntijaa, opastaa hän asiakkaan videokuvan välityksellä keskusteluun asiantuntijan kanssa. Hakemus tai etuusohje näkyy palvelutilanteessa kuvaruudulla.

Palvelu laajenee Tulevaisuudessa etäpalvelun kautta on mahdollista tarjota vaikkapa sosiaalija terveyspalveluja. Sosiaalipalvelujen osalta etänä voitaisiin tarjota päihdehuoltoon liittyviä palveluja ja toteuttaa moniammatillisia neuvotteluja Terveydenhuollon puolella esimerkiksi terveysneuvonta soveltuisi luontevasti myös etäpalveluksi. Muita etänä tarjottavia palveluja voisivat olla sivistyspalvelujen opiskelijaneuvonta ja ammatinvalintapalvelut sekä elinkeinotoimen aloittavien yrittäjien neuvonta ja yritysten omistajanvaihdoksiin liittyvä ohjaus. Ylipäätään kaikki tieto, neuvonta- ja ohjauspalvelut sopivat hyvin toteutettavaksi etäpalveluna. Lisäksi palveluja voidaan jatkossa tarjota tulkin välityksellä esimerkiksi maahanmuuttajille ja kuulovammaisille. •

Etäpalvelupilotti Etelä-Pohjanmaalla Etäpalvelussa mukana olevissa yhteispalvelupisteissä on tarjolla seuraavia palveluita: • A  lajärvi, Lehtimäen yhteispalvelupiste: Alajärven kaupunki, Kela • Kauhava, Kauhavan yhteispalvelupiste: Kauhavan kaupunki, Länsi-Suomen maistraatti • Kauhava, Alahärmän yhteispalvelupiste: Kela, Kauhavan kaupunki • Kurikka, Jurvan yhteispalvelupiste: Seinäjoen oikeusaputoimisto, Kela, Kurikan kaupunki • Soini: Soinin kunta, Kela • Teuva: Kela, Seinäjoen oikeusaputoimisto, Teuvan kunta • Vimpeli: Kela, Vimpelin kunta • Ähtäri: Ähtärin kaupunki, Kuusiokuntien TE-toimisto, Länsi-Suomen maistraatti, Kela Lisäksi seuraavia valtion viranomaispalveluita on saatavilla etäpalveluna • K  ela: Ilmajoki, Kauhava, Seinäjoki, Lapua (laitteet Kelan toimistoissa) • Kuusiokuntien TE-toimisto: Alavus (laitteet TE-toimiston toimipaikassa) • Länsi-Suomen maistraatti: Seinäjoki (laitteet maistraatin toimipaikassa)

Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2012  

Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you