Page 1

Erasmus+-ohjelma

koulutukselle, nuorisotoimelle ja urheilulle.

Haaveista totta - vaihto-oppilaana Amsterdamissa 5 Youth Power -hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen 8


PÄÄKIRJOITUS

KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen tiedotuslehti.

TOIMITUSRYHMÄ:

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät: Marjatta Eväsoja, Hanna Meriläinen, Sanna Inkeri, Pia Kattelus ja Susanna Valkama. Etelä-Pohjanmaan liiton viestintäkoordinaattori Annika Pollari.

Yhteystiedot:

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi puh. 0400 241 813

TAITTO: Mainostoimisto Aada PAINO: I-Print Oy

ISSN (Painettu): 2341-5789 ISSN (Verkkojulkaisu): 2341-5797 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017

a

lm us+-ohje Erasm tukselle, koulu toimelle nuoriso lulle. ja urhei

issa 5 a totta sterdam Haaveist-oppilaana Am 8 - vaihto aa ymiseen rjo ta ke ainvälist wer -han sia kans Youth Pomahdollisuuk e ill nuor

SISÄLTÖ

Avoimin mielin maailmalle K

ansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -julkaisu keskittyy tällä kerralla nuorten kansainvälistymiseen. Mahdollisuuksia on monia. Eurooppa sekä koko maailma ovat avoinna nuorten osallistumiselle kansainväliseen toimintaan. Tästä on usein elämän mittaista hyötyä kertyneiden kokemusten ja kielitaidon lisääntymisen kautta. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen tuo myös mukanaan kokemuksia vieraista kulttuureista, uusia ystäviä ja laajentaa omia näkökulmia oppimiseen, opiskeluun, työntekoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyen. EU tukee nuorten liikkuvuutta Erasmus+-ohjelmalla. Ohjelma on budjetiltaan erittäin suuri, 14.7 miljardia euroa. Ohjelman tarkoituksena on tukea ihmisten henkilökohtaista kehitystä ja työmahdollisuuksia. Ohjelmasta tuetaan kaikkia koulutusaloja sekä nuorten epävirallista oppimista, vapaaehtoistoimintaa ja ruohonjuuritason urheilua. Etelä-Pohjanmaan alueellakin osallistutaan aktiivisesti Erasmus+-ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ohjelmaa hyödyntävät merkittävässä määrin alueen oppilaitokset. Maakunnasta löytyy myös aktiivisia kuntien nuorisotoimia, jotka ovat löytäneet ohjelman kansainvälisen “Menestyminen toiminnan tueksi. Liikkuvuus ei ole vain opiskelijoiden asia. edellyttää Opettajat ja muu henkilöstö oppilaitoksista sekä esimerkiksi monipuolisia nuorisotyöntekijät voivat osallistua koulutukseen ulkomailla, valmiuksia.” opettaa oppilaitoksissa ja saada uusia näkökulmia omaan työhön verkostoitumalla kansainvälisesti. KANSAINVÄLISTYMISEEN on muitakin mahdollisuuksia. Erilaiset rahastot ja säätiöt myöntävät yhteistyön ja kansainvälisen vaihdon tukemiseen apurahoja. Hyvä esimerkki on myös Leader-ryhmien toiminta, jotka mahdollistavat kansainvälistymishankkeet yhdistyksille ja järjestöille. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä on kansainväliseen toimintaan liittyviä avustushakuja. Avoimin mielin voimme myös kansainvälistää itseämme ja kansainvälistyä ihan täällä kotimaakunnassa toimimalla yhteistyössä oppilaitoksiimme saapuvien vaihto-oppilaiden kanssa, tutustumalla maahanmuuttajien perheisiin ja kulttuuriin ja tutustuttamalla heitä omaan kulttuuriimme. Maakunnan järjestöillä ja kouluilla on paljon ystävyysalueita eri puolilla Eurooppaa ja esimerkiksi koululuokat voivat tehdä vuosiakin yhteistyötä. Tiedän monien yläkoulussa syntyneiden ystävyyssuhteiden jatkuvan tänäkin päivänä. Menestyminen edellyttää monipuolisia valmiuksia. Nuorten liikkuvuutta ja kansainvälistä vaihtoa tukemalla voimme laajentaa eteläpohjalaisten nuorten osaamista, ammattitaitoa ja työelämävalmiuksia sekä parantaa alueemme kilpailukykyä tulevaisuudessa. Innostusta ja avointa mieltä kansainvälistymiseen!

2 Pääkirjoitus 3 Erasmus+-ohjelman juhlavuosi 4 Kansainvälistymistä SeAMKissa 5 Vaihto-opiskelijan elämää 6 Liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 7 Työssäoppimassa ulkomailla 8 Youth in Action - liikkuvuutta nuorille 9 Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS 10 Eurooppalaista yhteistyötä turvallisuusalalla 11 Tukea liikkuvuusohjelmiin 12 Yhteystiedot 2

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto


Suomen ohella myös Euroopan unionissa vietetään tänä vuonna pyöreitä vuosia. Yksi juhlinnan aiheista on ollut kesäkuussa 30 vuotta täyttänyt Erasmus+-ohjelma, jota pidetään yhtenä onnistuneimmista Euroopan unionin hankkeista.

Erasmus+ eurooppalaisten ja

eteläpohjalaisten liikuttajana

Erasmuksesta Erasmus Plussaksi

Kansainvälinen liikkuvuus Etelä-Pohjanmaalla

Ohjelman synty ajoitetaan vuoteen 1987, jolloin perustettiin korkeakouluopiskelijoita liikuttava Erasmus-ohjelma. Ensimmäisenä vuonna ohjelma liikutti noin 3200 opiskelijaa yhdentoista jäsenvaltion alueella. Sittemmin noin 4,4 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa on suorittanut vaihto-opiskelun ohjelman kautta. Tällä hetkellä nykyisten 28 jäsenvaltion lisäksi ohjelma kattaa liikkuvuuden Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa, Turkissa ja Makedoniassa. Vuonna 2014 ohjelmassa tapahtui suuri muutos, kun yhteisen Erasmus+-ohjelman alle koottiin kaikki opetuksen, harjoittelun, vapaaehtoistyön, nuorten ja urheilun saralla toimivat ohjelmat. Nykyinen Erasmus+ liikuttaakin korkeakouluopiskelijoiden lisäksi toisen asteen opiskelijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä, nuoria, nuoria yrittäjiä, nuorisotyöntekijöitä, opetushenkilöstöä sekä urheilu- ja liikunta-alalla toimivia organisaatioita. Näiden kaikkien liikkuvuushankkeiden on arvioitu liikuttaneen historiansa aikana yli 9 miljoonaa ihmistä.

Ohjelma on saanut historiansa aikana myös eteläpohjalaiset liikkeelle. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vuodesta 1992 lähtien arviolta 1200 opiskelijaa on suorittanut opiskelu- tai harjoitteluvaihdon ulkomailla EU:n liikkuvuusohjelmien kautta. SeAMKiin myös tulee vuosittain vähintään yhä monta vaihto-opiskelijaa kuin lähteekin. Ohjelma on tuonut kansainvälisyyttä myös maakunnan ammatillisiin oppilaitoksiin, joista ulkomaille lähdetään pääsääntöisesti työharjoitteluun. Koulutuskeskus Sedu on yksi maakuntamme aktiivisimmista liikkuvuushankkeiden hyödyntäjistä. Vuonna 2016 Sedun kautta ulkomaille harjoitteluun lähti 134 opiskelijaa ja Sedu vastaanotti yli 190 ulkomaista vaihto-oppilasta joko työharjoittelijaksi paikallisiin yrityksiin tai koulun omaan opetukseen ja projekteihin. Erasmus+-ohjelma liikuttaa myös oppilaitosten ja organisaatioiden henkilökuntaa. SeAMKissa vuosittain noin 60–70 henkilöä ja Sedussa yli 50 henkilöä

osallistuu erilaisille muutaman päivän mittaisille vaihtojaksoille. Oppilaitosten ohella ohjelma on edistänyt myös nuorten liikkuvuutta. Maakunnassa on meneillään monta Youth in Action -nuorisovaihtohanketta, joissa aktiivisia toimijoita ovat olleet paitsi kuntien nuorisotoimet myös paikalliset Leader-ryhmät. Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien nuorisotoimet ovat olleet aktiivisia myös eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta tulleiden nuorten työllistämisessä. Erasmus+-ohjelma ja sitä edeltäneet liikkuvuusohjelmat on koettu alueen organisaatioissa erittäin tärkeiksi. Ilman ohjelmaa ja sen mahdollistavaa rahoitusta oppilaitoksissa tuskin oltaisiin yhtä kansainvälisiä. Ohjelma saa kiitosta myös tasavertaisuudestaan. Sen avulla käytännössä jokaisella opiskelijalla ja nuorella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia itselleen arvokasta kansainvälistä kokemusta.

TEKSTI: HANNA MERILÄINEN

Erasmus+-ohjelma lukuina ▶▶ ▶▶ ▶▶ ▶▶

9 000 000 osallistujaa 4 400 000 korkea-asteen opiskelijaa 1 400 000 nuorisovaihtoa 1 300 000 ammattiopiskelijaa

▶▶ 1 800 000 opetus- ja nuorisoalan työntekijää ▶▶ 100 000 eurooppalaista vapaaehtoista ▶▶ 100 000 Erasmus Mundus -opiskelijaa ja -työntekijää

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

3


Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelijan on helppo kansainvälistyä

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on yksi Erasmus+-ohjelman aktiivisista hyödyntäjistä. Suurin osa Seinäjoelta ulkomaille lähtevistä opiskelijoista suorittaa vaihtotai harjoittelujaksonsa Erasmus+-apurahan turvin. SeAMKissa toimii Kansainvälisen liikkuvuuden palvelut -tiimi, joka tukee vaihdosta kiinnostuneita opiskelijoita monin tavoin. Vaihtoon lähtevän tuki ulottuu aina henkilökohtaisesta suunnittelukeskustelusta käytännön asioiden järjestelyyn ja vaihdon jälkeiseen palautekeskusteluun. Kattavan tuen ansiosta SeAMKin opiskelijat lähtevätkin vaihtoon aktiivisesti - vuonna 2016 yhteensä 170 opiskelijaa suoritti vähintään lukukauden mittaisen vaihto-opiskelujakson ja lähes saman verran osallistui lyhyemmälle intensiivikurssille tai opintomatkalle. Vaihtoon lähtevien määrässä on kuitenkin alakohtaisia eroja ja osalle englanninkielisiä opintoja on tarjolla ulkomailla

toisia enemmän. Silti mahdollisuuksia ulkomaanjaksoille olisi tarjolla nykyistä laajemmalle joukolle. SeAMK edistää yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMOn kanssa vaihtojaksoihin liittyvien tietojen ja opiskelijoiden kokemusten jakamista muun muassa keväällä järjestettävien Study Abroad -messujen avulla. Tuolloin ääneen pääsevät niin vaihdossa olleet kuin SeAMKissa parhaillaan vaihtojaksoa suorittavat ulkomaiset opiskelijat. Heitä saapuukin SeAMKiin vuosittain vähintään saman verran kuin opiskelijoita lähtee ulkomaille. Ulkomailta SeAMKiin saapuvien vaihto-opiskelijoiden tukemisessa SAMOn rooli on merkittävä, sillä opiskelijakunta vastaa esimerkiksi SeAMKin tutortoiminnasta, jonka myötä 10–15 opiskelijaa toimii vuosittain kansainvälisten opiskelijoiden tutorina. Tutorit huolehtivat ulkomaisten opiskelijoiden kotoutumisesta ja

Trip to Lapland

4

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

viihtyvyydestä monin tavoin, kuten vastaanottamalla heidät rautatieasemalla, opastamalla käytännön asioissa sekä ylläpitämällä vaihto-opiskelijoiden yhteistä Facebook-ryhmää. SAMOn aktiivisuuden ansiosta vaihto-opiskelijat osallistuvatkin Seinäjoella innokkaasti opiskelijakunnan toimintaan, tapahtumiin ja reissuille. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistyminen ei riipu ainoastaan vaihtoon lähtemisestä, sillä jokaisen opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyy opintojakso ”Kansainväliseksi osaajaksi kehittyminen”. SeAMKissa opiskelevien vaihto-opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen opiskelijakunnan toimintaan takaa myös sen, että eri kulttuureihin tutustuminen onnistuu suomalaisen opiskelijaelämän ohessa. TEKSTI: SUSANNA ANTTILA

SAMOn järjestämille Lapin-matkoille lähtee usein jopa kaksi linja-autollista kansainvälisiä opiskelijoita.

Kahdesti vuodessa järjestettävä Trip to Lapland on merkittävin SAMOn järjestämä kansainvälinen tapahtuma. Tehtävänä on tarjota vaihto-opiskelijoille helppo ja ikimuistoinen mahdollisuus kokea Suomen Lappi. Reissu on viime aikoina koostunut matkasta Seinäjoelta Rovaniemen kautta Luostolle, jossa on vietetty kaksi yötä. Yöpyminen tapahtuu kelomökeissä, joista löytyy nukkumatilojen lisäksi luonnollisesti myös suomalainen sauna. Ohjelmaan sisältyy vierailu Joulupukin pajakylässä Rovaniemellä ja poroajelu Joulupukin poroilla. Vaihtoehtoisia aktiviteettejä ovat muun muassa laskettelu, vierailu ametistikaivoksella ja huskyajelu. Matkanjohtajat järjestävät kohteessa myös mystisen Lapinvalan, joka esittelee kansainvälisille opiskelijoille Lapin taikaa ja perinteitä.

Onnekkaimmat voivat löytää kaivosvierailulla isojakin ametisteja.

TEKSTI JA KUVAT: RIKU HIETARINTA


Haaveista totta vaihto-oppilaana Amsterdamissa

Erasmus+

korkeakoulutukselle

Tavoitimme Seinäjoen ammattikorkeakoulusta Erasmus-vaihtoon Amsterdamiin lähteneen Mari Sihvosen. Mari kertoo paitsi vaihtokokemuksistaan sekä antaa vinkkejä vaihtoon lähteville. Kuka olet ja missä olet? Olen Mari Sihvonen, 21-vuotias restonomiopiskelija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Alun perin olen kotoisin Juvalta, Itä-Suomesta, mutta muutin opintojen perässä muutama vuosi sitten Seinäjoelle. Tämän hetkinen opinahjoni on Hogeschool van Amsterdam ja opiskelen täällä Sports and Nutrition -yksikössä Creating Food Consepts in Europe -ohjelmassa. Miten päädyit lähtemään vaihtoon ja oliko se helppoa? Olen haaveillut vaihto-opiskelusta 16-vuotiaasta asti ja lopulta päätin, että kolmantena opiskeluvuotena toteutan haaveeni. Vuosi sitten menin juttelemaan yksikkömme kansainvälisyyskoordinaattorille ja yhdessä päätimme, että haen seuraavana syksynä Amsterdamissa alkavaan ohjelmaan. Ennen hakemista minun piti suorittaa kansainväliset kielitestit, jolla selvitettiin, että englanniksi opiskelu varmasti onnistuu. Ne olivatkin ehkä vaikein osa hakuprosessia, mutta sujuivat lopulta hyvin. Mitkä ovat olleet tähänastiset kokemuksesi? Ensimmäiset viikot olivat aika sekamelskaa. Välillä oli vaikea käsittää, että oikeasti olen täällä. Oman rutiinin löytäminen ja vieraan kulttuurin tapojen omaksuminen veivät aikansa, mutta kun hullunmylly viikoista selvisi, on aika mennyt siivillä! Olen tavannut paljon uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa sekä koulussa että vapaa-ajalla. Ensimmäisellä viikolla osallistuin kaikille Amsterdamissa aloittaneille

vaihtareille suunnattuun tutustumisviikkoon, jossa sain uusia kavereita myös muista kouluista. Pääsin mukaan myös koulun järjestämään Ambassador-koulutukseen, josta olen saanut paljon kavereita. Mikä on ollut parasta? Parasta on ollut uusien ihmisten tapaaminen sekä pienistä vastoinkäymisistä ylitse pääseminen. Olen kotoisin pienestä kunnasta, eikä Seinäjokikaan maailmanlaajuisesti kovin suuri kaupunki ole. Amsterdamin suuruus ja hektisyys tuntuivat aluksi ahdistavilta ja tuntui, etten ikinä opi liikkumaan ratikoilla tai pyörällä keskustassa. Nyt kuitenkin istun ratikassa ja pyöräilen kuin yksi muista. Mitä vinkkejä annat vaihtoa suunnitteleville? Vaihtoon lähteminen kannattaa todella. Silloin oppii paljon toisista kulttuureista sekä itsestä ja omasta tavasta toimia. Vaihtoaika opettaa myös arvostamaan omaa kotimaata ja itselle tärkeitä asioita. Mieli kannattaa pitää avoimena ja kärsivällisenä. Asuntoasiat on hyvä hoitaa hyvissä ajoin kuntoon ja raha-asioissa kannattaa olla suunnitelmallinen. Mitä muuta haluaisit sanoa? Jos vaihtoon lähteminen syystä tai toisesta ei tunnu omalta jutulta, kannattaa muistaa myös kotikansainvälistyminen. Esimerkiksi SeAMKissa on paljon vaihtareita, jotka varmasti mielellään tutustuisivat suomalaisiin. Aina ei tarvitse lähteä ulkomaille luodakseen kansainvälisiä tuttavuuksia.

▶▶ TAVOITE Edistetään korkeakoulutuksen kansainvälistymistä.

▶▶ MITEN Lähdetään ulkomaille vahvistamaan oman alan tietotaitoa. Kehitetään kielitaitoa sekä muita kansainvälisiä taitoja, joista on hyötyä työelämässä ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa.

▶▶ TOIMINTALINJAT • Opiskelijavaihto (3–12kk) • Opettaja- ja henkilöstövaihdot (2 pvä–2kk) • Kehittämishankkeet (strategiset kumppanuushankkeet, tietoyhteenliittymät, kapasiteetinvahvistamis- hankkeet)

▶▶ TUKI Erasmus+-apuraha (kuukausittain), mahdollinen esteettömyystuki.

▶▶ TUNNUSLUKUJA Vuodesta 1995 Suomesta on lähtenyt opiskelijavaihtoon yli 60 000 ja harjoittelijavaihtoon yli 6000 opiskelijaa. Opetus- ja muuta henkilökuntaa vaihtoihin on lähtenyt pari tuhatta henkilöä. Lähde: Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut.

Mari Sihvonen (SeAMKista) liikkuu jo luontevasti Amsterdamin liikenteessä ja sokkeloisilla kaduilla. ”Suurkaupungissa liikkuminen oli minulle alussa suuri haaste, mutta olen jo nyt täällä kuin yksi muista!”, Mari kertoo.

TEKSTI: HANNA MERILÄINEN JA MARI SIHVONEN KUVA: MARI SIHVONEN Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

5


TEKSTI: JORMA TOOPAKKA, KIRSI LOUNELA

Ähtärin Sedussa kansainvälistä metsäopetusta Kansainvälisyys on Sedu Ähtärin Tuomarniemen yksikön opiskelijoille ja henkilökunnalle luonteva osa päivittäistä tekemistä. Kansainväliseen toimintaan on panostettu myös osallistumalla kansainvälisiin hankkeisiin. Syyskuun lopussa päättyi kaksivuotinen International Forestry -hanke, jossa tuotettiin kansainvälinen tutkinnon osa metsäalan tutkintoon. Tutkinnon osa kattaa parhaat palat Ruotsin, Itävallan, Viron ja Unkarin metsäalan tutkinnoista. Syksyllä 2017 käynnistyi uusi hanke, jossa opiskelijat ja opettajat vierailevat puolin ja toisin Itävallan Litzhofissa, Puolan Tułowicessa, Tšekin Krivoklatissa ja Suomen Ähtärissä. Osaamista hankitaan esimerkiksi luonnonsuojelusta, uhanalaisten lajien suojelusta sekä eri maiden metsätalouden keskeisistä asioista. Uudessa hankkeessa ovat mukana myös matkailualan opiskelijat. Toiminta rahoitetaan Erasmus+-ohjelmasta.

Tuomarniemi kiehtoo Sedun metsäopetus Ähtärissä Tuomarniemellä kiinnostaa kotimaisten hakijoiden lisäksi myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Tuomarniemen pitkät perinteet kansainvälisestä yhteistyöstä ja aktiivinen toiminta monissa eri kansainvälisissä hankkeissa ovat johtaneet siihen, että tilastojen mukaan noin puolet Suomeen tulevista metsäalan toisen asteen opiskelijoista tulee Sedulle Ähtäriin. Tilanne näyttää myös jatkuvan: tulijoita on niin paljon kuin Tuomarniemellä pystytään vastaanottamaan. Eniten vaihto-opiskelijoita on Ähtäriin tullut viime vuosina Euroopasta. Säännöllisesti vuosittain Tuomarniemellä ovat vierailleet opiskelijaryhmät Unkarista Piliscsabasta Budapestin läheisyydestä ja Crognystä Ranskasta. Näiden ryhmien toiveet ohjelmasta poikkeavat suuresti toisistaan. Unkarilaiset toivovat mahdollisim-

Unkarilaiset vaihto-opiskelijat Gabor, Peter, Balazs ja Daniel hakkuutyön tauolla Tuomarniemen opetusmetsässä Ähtärissä marraskuussa 2016. Kuva: Jorma Toopakka.

man käytännönläheistä moottori- ja raivaussahatyön opetusta maastossa, kun taas ranskalaiset haluavat ohjelmaansa kokonaisvaltaisempaa suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin, metsäluontoon ja metsäteollisuuteen tutustumista. Toisen asteen vaihto-opiskelun toteuttaminen useamman opiskelijan ryhminä on koettu Tuomarniemellä mielekkäämmäksi kuin yksittäisten opiskelijoiden vastaanottaminen. Ryhmässä tulevien toiveet ohjelmasta voidaan ottaa paremmin huomioon ja ryhmien opetuskielenä voidaan käyttää englantia. Yksittäiset tulijat joudutaan usein integroimaan suomalaisiin opetusryhmiin, jolloin suomenkielisen opetuksen seuraaminen on heille haasteellista. Toki muitakin haasteita yhteistyöhön aina liittyy: esimerkiksi Unkarin yhteistyökoulun nimen sujuva ääntäminen vaatii osalle tuomarniemeläisistä vielä harjoittelua. Vai miltä kuulostaa koulun nimenä Fm Kaszk Dr. Szepesi László Mezőgazdasági, Erdészeti Szakképző Iskolája és Kollégiuma?

International Foresty -hankkeen opettajia ja opiskelijoita ehti kuvaan metsänistutusharjoitusten lomassa. Kuva: Seppo Sipilä.

Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle ▶▶ TAVOITE Kehittää ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä tukemalla erilaisia hankkeita.

▶▶ MITEN Lähdetään ulkomaille syventämään ammattitaitoa. Vahvistetaan samalla työelämässä ja kansainvälistyvässä maailmassa tarvittavia kielitaitoja sekä muita kansainvälisiä taitoja.

6

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

▶▶ TOIMINTALINJAT • Liikkuvuushankkeet: opiskelijoiden opiskelu-, työssäoppimis- tai harjoittelu jaksot ulkomailla (2 viikkoa– 12 kuukautta) sekä opettajien ja henkilöstön ulkomaanjaksot (2 päivää–2 kuukautta). • Strategiset kumppanuushank- keet (12–36 kk). • Alakohtaiset osaamisyhteenliit- tymät (24–36 kk).

▶▶ TUET Liikkuvuushankkeissa tukia myönnetään mm. elinkustannuksiin, matkakuluihin sekä erilaisiin valmennuksiin. Lähde: Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut.


Tällaisissa maisemissa Sedun opiskelijat työskentelevät Maltalla.

Oma polku Eurooppaan Eteläpohjalaiset Laura Männistö, Lilia Choutova ja Elina Häggman ovat parhaillaan työskentelemässä hotellissa ja teemapuistossa Maltalla ja syventämässä matkailualan osaamistaan. Lilia ja Elina opiskelevat matkailupalvelujen tuottajiksi Lapualla Koulutuskeskus Sedussa ja Laura valmistui samalle alalle viime keväänä. Tyttöjä yhdistää yhteisen opiskelualan lisäksi muukin: he kaikki ovat olleet aiemmin Erasmus+-vaihdossa; Lilia ja Elina viime syksynä Maltalla ja Laura kaksi vuotta sitten Ranskassa. Nyt tytöt työskentelevät neljä kuukautta yhteen menoon Maltalla. Sedun joustavat opinpolut mahdollistavat yksilöllistetyn työelämäpainotteisen opiskelun.

Aikaisempi Erasmus+-jakso ulkomailla antoi itseluottamusta ja uskallusta lähteä uudestaan matkaan.

”Yksin matkustaminenkaan ei tottunutta reissaajaa enää jännitä.” – Ei enää stressaa niin paljon pikku asioista, kun tietää että kaikesta selviää, kertoo Elina. Rohkeutta uusiin haasteisiin siis löytyy enemmän kuin ennen, eivätkä pienet vastoinkäymiset säikäytä. Esimerkiksi Elina kertoo lähtevänsä käväisemään

Hollannissa entisen työkaverinsa luona Maltan harjoittelunsa aikana. Yksin matkustaminenkaan ei tottunutta reissaajaa enää jännitä. Kansainvälisyys näkyy myös tyttöjen tulevaisuuden suunnitelmissa. Valmistumisen jälkeen he suunnittelevat uusia matkoja ja työskentelyä ulkomailla ainakin jonkin aikaa. Verkostot laajenevat ja Eurooppa kutistuu näiden nuorten maailmassa – rohkeita, kansainvälisyyteen kasvaneita osaajia Suomi tarvitsee tulevaisuudessa. TEKSTI: TANJA RAJALA KUVA: ELINA HÄGGMAN

TEKSTI: TIM-OLE SANMANN

Arriving as a stranger, leaving as a friend This is the most appropriate sentence to describe my eight weeks in Seinäjoki. On the 25th of March 2017 I arrived in Seinäjoki as a stranger. To be honest, I felt very sad and I hoped that the time will go by as fast as possible. I missed everybody home in Germany and my heart was broken because my family cried when I went  through the security control at the airport. I think this was one of the most emotional moments I have ever had. Two days later I started my practice at Sedu. I will never forget the way to the main office. I wasn’t sure what will happen, where I will be and how I will feel there. Now having experienced those eight weeks I can tell you how I felt: The eight weeks were incredibly awesome. During the first half of my traineeship I worked in the ICT-department. The teachers gave me an opportunity to learn a lot about two topics I’ve been interested in for a long time: 3D-printing and Arduino programming. I got every resource I needed to do my work and to develop my abilities. The second

half I worked on a project for a 360˚ Virtual Tour around the Sedu School. Also during this project I acquired new knowledge and skills. Furthermore I am glad about everyone I met during the project. But it was not just the work that made my time here special. It was awesome because of the people I met. It was not just new people – now they are new friends. I talked a lot with Finnish people and other exchange students. I met people from China, Estonia, France, Spain, Thailand and many more. We had long deep conversations and a lot of fun. Cooking, playing billiard, BBQ’s and a visit to PowerPark were just a few of these amazing things we did together. Not all of them sound special, but even everyday things become special because of the people. Therefore, in my opinion watching a movie can be as special as a trip to PowerPark. Finally, I can’t explain everything I felt. But few things I can say: I found friends for life, I collected memories for life and I am very grateful for the opportunity I got.

Saksalainen Tim-Ole Sanmann (20) vietti keväällä 2017 kahdeksan viikon harjoittelujakson Sedussa. Tim on kotoisin Nienburgista, jossa hän opiskelee ja työskentelee sovelluskehittämisen parissa.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

7


Erasmus+

nuorisotoimialalle Youth in Action

▶▶ TAVOITE Kehittää nuorisoalan yhteistyötä ja nuoristotyön laatua sekä tukee nuorisopolitiikan uudistamista. Ohjelma edistää myös liikkuvuutta sekä elinikäisen oppimisen taitoja.

▶▶ KENELLE 13–30-vuotiaat nuoret ja nuorisotyöntekijät.

▶▶ TOIMINTAMUODOT Nuorisovaihdot, EVS, nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus, strategiset kumppanuudet, eurooppalaiset nuorisoaloitteet, nuorten ja päättäjien välinen vuoropuhelu sekä nuorisopolitiikan uudistaminen.

▶▶ OSALLISTUVAT ORGANISAATIOT Nuorisojärjestöt ja -yhdistykset, julkisyhteisöt (esim. kunnallinen vapaaajantoimi), nuorten vapaat ryhmät sekä yhteiskunnalliset yritykset.

▶▶ YOUTH IN ACTION -NUORISOVAIHTO Kansainvälinen nuorisoryhmien tapaaminen, jonka nuoret itse suunnittelevat tietyn aiheen ympärille. Vaihtoon osallistuu nuorisoryhmiä vähintään kahdesta maasta sekä aikuiset ryhmänvetäjät. Hankekausi kestää 3–24 kuukautta ja tapaaminen 5–21 päivää. Tuetaan matkustamista, suunnittelua sekä tapahtuman järjestelyjä.

▶▶ EVS ELI EUROOPPALAINEN VAPAAEHTOISPALVELU Ohjelma tukee etenkin yleishyödyllisten organisaatioiden vapaaehtoisprojekteja. Osallistuvat tahot ovat vapaaehtoinen nuori (18–30-vuotias) sekä vapaaehtoisen lähettävä ja vastaanottava taho (kuntien nuorisotoimet, seurakunnat, nuorisojärjestöt, yleishyödylliset organisaatiot). Työ kestää 2–12 kuukautta ja hakuprosessi on jatkuva. Nuorelle tuetaan asuminen, osa matkakuluista ja taskuraha. Lähde: Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut.

8

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Youth Power - leirillä pidettiin myös esitelmiä päivän aikana opituista asioista.

Youth Power -hanke

tarjoaa nuorille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen Leader Kuudestaan toteuttaa kaksivuotista Youth Power -hanketta yhdessä virolaisen Leader Paik Pandiveren sekä paikallisten 4H-yhdistysten ja kuntien nuorisotoimien kanssa. Maaseudun nuoria kannustetaan aktiivisuuteen, vaikuttamiseen, oman kotiseudun kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Hanke aloitettiin alueen nuorille tehtävällä kyselyllä, jonka tulosten pohjalta lähdettiin toteuttamaan hankkeen toimenpiteitä. Nuorten toiveiden pohjalta on järjestetty kv-kerhoja ja -iltoja, joissa on tutustuttu eri maiden kulttuureihin ja ruokaan. Lisäksi on käyty läpi nuorille tarjolla olevia kansainvälistymismahdollisuuksia, kuten opiskelijavaihtoa. Kansainvälistymismahdollisuuksia tarjosi viime kesänä myös Allianssinuorten vierailu Kuortaneelle, jolloin yksitoista vapaaehtoista nuorta ympäri

maailmaa työskenteli yleishyödyllisissä tehtävissä kahden viikon ajan. Paikallisten nuorten kanssa tehtiin töitä, järjestettiin illanviettoja ja tutustuttiin Kuortaneeseen. Myös Ähtäriin saatiin kansainvälisiä vieraita Tuomarniemellä elokuussa 2017 järjestetyn Youth Power -leirin myötä. Leirille osallistui yhteensä 28 nuorta Suomesta ja Virosta. Leirillä tutustuttiin alueemme nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin, nuorisovaltuustojen toimintaan, paikalliseen yritystoimintaan, nuorten 4H-yrittäjyyteen sekä harrastusmahdollisuuksiin ja suosituimpiin lajeihin. Nuoret pääsivät vertailemaan, millaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia nuorilla on Suomessa ja Virossa ja pohtimaan, millaisiin asioihin he haluaisivat vaikuttaa, jos toimisivat nuorisovaltuustossa. Lisäksi nuoret kävivät läpi ryhmissä, millaisen


TEKSTI: HANNA MERILÄINEN KUVA: ANJA KAUFMANN

Liechtensteinista Seinäjoen sykkeeseen

Nuoret tutust uivat Youth Po wer -leirillä frisbeegolfiin ammattilaise n opastuksel la.

bassa järjestetyissä koulutuksissa Seinäjoen kaupungin nuorisopalvemuista EVS-nuorista. Loppukevääslut on ollut vuosien varrella aktiivitä tutustuin myös nykyiseen poikaysnen EVS-nuorten työllistäjiä. Vuonna tävääni, joka tutustutti minut muun 2016 alkuvuodesta vapaaehtoistyömuassa SeAMKin vaihto-oppilaihön Seinäjoelle saapui liechtensteisiin. Tekemistä ja ystäviä riitti siis nilainen Anja Kaufman (20). Kahdekrutkasti myös työpäivien jälkeen, san kuukautta kestäneen vaihtojakson selittää Anja. aikana Anja ehti kartuttaa kokemusta Poikaystävän lisäksi Suomonenlaisista työtehtävistä. messa Anja ihastui talveen, Hän avusti nuoriso-ohjaajia ja luontoon. LemPajuluoman ja Tanelin ran“Opin elämään saunaan pipaikka Anjalle Seinänan nuorisotiloissa, auttoi tekstiilien lajittelussa enemmän hetkessä joella on ehdottomasti Joupiska. Myös mustija vanhusten asuntojen ja hellittämään koiden kerääminen on siivouksessa Kaks’kättä täydellisyyden ollut mukavaa puuhaa. -työpajalla, toimi apuSeinäjoki on näyttäytylaisohjaajana nuorten tavoittelusta.” nyt Anjalle myös suurena kesäleireillä sekä pyöritti paikkana. muiden nuorten kanssa las- Verrattuna Liechtensteiniin Seiten liikennepuistoa. näjoki on pinta-alaltaan sitä yhdeksän Monipuolisen työkokemuksen lisäkkertaa suurempi ja asukasluvultaan si vapaaehtoistyö opetti Anjaa ennen melkein kaksi kertaa suurempi, Anja kaikkea ihmisenä. kertoo. – Sain Seinäjoella viettämänäni Rakkaus toi Anjan takaisin Seinäjoaikana paljon itsevarmuutta. Opin elle viime kesänä. elämään enemmän hetkessä ja hellit– Onnistuin saamaan harjoittelutämään täydellisyyden tavoittelusta. paikan verkkolehti Kantista elokuuksi, Ajattelen nykyään paljon vähemmän mikä mahdollisti paluuni tänne ainakin mitä muut ajattelee, enkä epäröi tarthetkeksi. Syyskuussa minun on kuitentua uusiin haasteisiin, Anja kertoo. kin lähdettävä takaisin Sveitsiin, jossa Seinäjoella vietetyltä ajalta käteen jäi jatkan saksan ja englannin kielen opinmyös paljon hyviä ystäviä ja rakkaus. toja Bernin yliopistossa, Anja kertoo. – Sain täällä ollessani ystäviä etenkin nuorisopalveluiden henkilökunnasta sekä Kokkolan Villa El-

4H-yrityksen he voisivat perustaa omien vahvuuksiensa ja omalla kotiseudulla olevan kysynnän pohjalta. Iltapäivisin tutustuttiin vapaa-ajanviettoon ja paikallisiin nähtävyyksiin. Nuoret pelasivat frisbeegolfia ammattilaisten opastuksella sekä vierailivat Ähtäri Zoo:ssa, kävivät köysiseikkailemassa Flowparkissa ja Keskisen kyläkaupassa. Nuoret ovat hankkeen toimenpiteiden myötä kartuttaneet kielitaitoaan sekä osaamista eri kulttuureista. Moni on innostunut kielten opiskelusta ja saanut uusia ystäviä. Ensi kesän vastaavaa Viron reissuakin odotetaan jo innolla.

TEKSTI JA KUVAT: JENNI SAVOLAINEN

Anja Kaufman työskentelemässä verkkolehti Kantin toimituksessa viime elokuussa. Anjan kirjoittamat jutut ovat edelleen luettavissa Kantin sivuilla.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

9


Prominence – onnistunutta vuorovaikutusta monikulttuuriseen työelämään

Tuloksekas toimiminen globaalissa ympäristössä ja kansainvälisillä työmarkkinoilla edellyttää kielitaidon lisäksi erilaisten kulttuurien kohtaamisen taitoa kaikilta toimijoilta. Prominence-hanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Prominence on Erasmus+-ohjelman strateginen kumppanuushanke, jossa korkeakouluopiskelijat, opettajat ja yritykset tuodaan yhteen kehittämään digitaalisen ympäristön, jota kaikki sidosryhmät pystyvät hyödyntämään. Hankkeessa tuotetaan oppimissisältö, testataan sen käyttöä mm. intensiivikursseilla ja arvioidaan saavutetut tulokset. Hankkeen idea syntyi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja siihen lähti mukaan kuusi yhteistyökorkeakoulua Bulgariasta, Puolasta, Ranskasta, Saksasta, Slovakiasta ja Unkarista. Hanke on käynnistynyt tänä syksynä ja ensimmäinen kolmesta intensiivikurssista järjestetään keväällä Bratislavassa. Hankkeen keskeisenä tuotoksena on Prominence Interactive – vuorovaikuttainen oppimisalusta, joka toimii myös mobiilisti. Tuotettu oppimiskokonaisuus kytketään myös osaksi korkeakoulujen kansainvälisyysopintojen opetussuunnitelmaa. Keskeistä on opiskelijoiden oma aktiivinen osuus opetuspakettien luomisessa mm. haastattelujen, videoklippien tuottamisen ja omien vaihto-opiskelukokemusten sanoittamisen muodossa. Tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden siirtymistä yhä kansainvälistyvämmille työmarkkinoille sekä madaltaa yritysten kynnystä ottaa ulkomaisia harjoittelijoita ja työntekijöitä. Hankkeessa syntyy myös kulttuurien kohtaamiseen liittyvää tutkimustietoa ja julkaisuja. Hankkeen tulokset ve­detään yhteen Seinäjoella pidettävässä konferenssissa kesällä 2020.

E4S-hankkeessa kehitetään turvallisuusalan toimijoiden monikulttuurisuustaitoja Koulutuskeskus Sedu on mukana kansainvälisessä Erasmus+ for Security (E4S) -hankkeessa, jossa kehitetään turvallisuusalalla opiskelevien ja työskentelevien valmiuksia kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. Kaksivuotisessa hankkeessa luodaan monikulttuurisuustaitojen opetus- ja koulutusmateriaalia, jota käytetään sekä turvallisuusalan opikelijoiden että alalla työskentelevien täydennyskoulutuksessa. Hanketta koordinoivan koulutuskeskus Sedun lisäksi hankkeessa toimii neljä muuta suomalaista ammatillista oppilaitosta. Suomalaisten oppilaitosten rinnalla partnereina on viisi oppilaitosta ja yritystä Englannista, Hollannista, Irlannista ja Unkarista. Hankeidea syntyi tarpeesta reagoida monikulttuuristuvaan yhteiskuntaan, joka on muuttunut muun muassa maahanmuuton, siirtolaisuuden ja pakolaisuuden myötä. – Kun tilanne maailmalla on muuttunut, on pitänyt reagoida. Vuodesta 2010 lähtien olemme aktiivisesti edistäneet Sedussa turvallisuusalan kansainvälistymistä. Kansainvälisyys on tullut osaksi oppilaitoksen toimintaa, mutta silti nuorten monikulttuurisuustaidot ovat vasta perustasolla. Suurissa kaupungeissa vastaanottokeskukset ovat olleet arkea, nyt niitä on kaikkialla maassa. Monikulttuurisuusosaamisen tarve on kasvanut. Erilaisia kulttuuritaustoja on tunnettava, jotta voimme kohdata jokaisen ihmisen yksilönä, taustoittaa E4S-hankkeen koordinaattori Timo Paakkanen Sedusta.

Maahanmuuttovirasto (Migri) toimii asiantuntijana hankkeen ohjausryhmässä ja sen tehtävänä on arvioida etenkin hankkeen aikana tuotettua materiaalia. Migrin vastaanottoyksikön ylitarkastaja Kati Vahteran mukaan ihmisten yhdenvertainen kohtelu on turvapaikanhakijoiden vastaanotto­järjestelmän keskeinen arvo ja toimin­taperiaate. – Vastaanottokeskuksen hen­kilökunnan tulee omalla toiminnallaan tukea yhdenvertaisuuden toteutumista ja olla tasapuolinen toiminnassaan. Tämä vaatimus koskee myös keskuksessa työskenteleviä vartijoita. Kulttuurisen­sitiivinen työote ja erilaisten kulttuuris­ tentapojen ymmärtäminen on tärkeää, Vahtera toteaa. Hanke alkoi syksyllä 2017 ja kestää kaksi vuotta. Hankkeen alkuvaiheessa on kartoitettu turvallisuusalan toimijoiden monikulttuurisuusosaamista, jonka pohjalta lähdetään rakentamaan runkoa ja työstämään sisältöä opetusmateriaalipakettiin. Kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali on vapaasti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Hankkeesta löytyy lisätietoa ja sen etenemistä voi seurata hankkeen kotisivuilla osoitteessa: www.e4s.fi

TEKSTI: PÄIVÖ LAINE

Sedun turvalliksuusalan opiskelijat harjoittelevat monikulttuurista kohtaamista. TEKSTI: ANNA-KAISA KOITTO KUVA: VENLA NIKULA

10

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa


TEKSTI: HANNA MERILÄNEN KUVA: EURODESK

Opetushallituksen kansainvälistymispalvelun henkilöstö neuvoo ja antaa tukea Erasmus+ -hankkeisiin liittyvissä asioissa.

Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut organisaatioiden tukena Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut vastaa Suomessa kaikista opetusja kulttuuriministeriön alaisista kansainvälisistä ohjelmista, joihin myös Erasmus+-ohjelma kuuluu. Erasmuksen lisäksi kansainvälistymispalvelut toimeenpanee muun muassa Euroopan unionin Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmia. Etenkin organisaatioille kansainvälistymispalvelut on tärkeä tuki eri ohjelmien hankkeisiin valmistautuessa sekä niitä toteuttaessa. Kansainvälistymispalvelut järjestävät paljon myös erilaisia eri ohjel-

miin liittyviä neuvontatilaisuuksia, koulutuksia ja seminaareja niin Suomessa kuin ulkomailla. Opetushallituksen henkilöstö ei ole uusi näky myöskään Etelä-Pohjanmaalla. Vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto vieraili viime toukokuussa Eurooppa-päivän tapahtumassa Lapualla ja luennoi seminaariyleisölle EU:n eri rahoitusohjelmista. Loppusyksystä Seinäjoella vieraili puolestaan ohjelma-asiantunija Tytti Voutilainen, joka luennoi Seinäjoen korkeakouluyhdistyksen henkilökunnalle Erasmus+-ohjelman mahdollisuuksista aikuiskoulutuksessa.

Erilaiset tilaisuudet ovat tärkeitä myös verkostoitumisen kannalta ja niitä voikin seurata kansainvälistymispalveluiden nettisivujen tapahtumakalenterista (www. cimo.fi/tapahtumat). Mikäli sinulla on hyvä hankeidea, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä OPH:n kansainvälistymispalveluihin. Tutustua kannattaa myös esimerkiksi nuorisoalan Otlas-työkaluun (https:// www.salto-youth.net/tools/otlas-partner-finding) tai aikuiskoulutuksen EPALE-verkkopalveluun (https://ec.europa. eu/epale/fi/home-page), joiden kautta voi etsiä muun muassa hankekumppaneita ympäri Eurooppaa.

Solidaarisuustyötä Euroopassa Euroopan Solidaarisuusjoukot on uusi EU:n ohjelma, jonka tavoitteena on työllistää nuoria erilaisiin vastikkeellisiin tai vapaaehtoisiin yhteisöllisiin työprojekteihin. Työhön voivat lähteä 18–30-vuotiaat nuoret, mutta vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua jo 17-vuotiaana. Joukkojen toivotaan tuovan yhteen nuoria rakentamaan osallistavampaa yhteiskuntaa, tukemaan heikompia sekä vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Projektit ovat voimaannuttavia ja opettavaisia kokemuksia nuorille. Ne voivat liittyä esimerkiksi ympäristökatastrofien ennaltaehkäisyyn ja jälkitöihin, turvapaikanhakijoiden avustamiseen tai erilaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun yhteisöissä. Kestoltaan projektit ovat 2–12 kuukautta.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua solidaarisuusjoukkojen sivuilla Euroopan nuorisoportaalissa ja sinne on mahdollista tarkentaa, millaisista projekteista on kiinnostunut. Nettiportaalin kautta myös vapaaehtoistyötä tarjoavat organisaatiot voivat ilmoittaa omista projekteistaan.

Lähde rakentamaan uutta solidaarisempaa Eurooppaa EU:n solidaarijoukkojen kautta! TEKSTI: HANNA MERILÄNEN KUVA: EUROOPAN KOMISSIO

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

11


Etelä-Pohjanmaan liitto auttaa ja neuvoo kansainvälistymisessä Yhteystiedot: Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja p. 040 529 6046 Pia Kattelus Kansainvälisten asioiden päällikkö p. 040 682 5537

Ota rohkeasti yhteyttä!

Sanna Inkeri Projektikoordinaattori p. 040 652 8082 Hanna Meriläinen Projektikoordinaattori p. 040 024 1813 Susanna Anttila Projektikoordinaattori p. 040 194 4552 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi www.epliitto.fi

Löydät meidät myös Facebookista sivulta Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa 2017  
Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa 2017  

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu.

Advertisement