Page 1

2013

Kansainvälinen

Etelä-Pohjanmaa

Miltä Euroopan tulisi näyttää vuonna 2020? Suupohjan kuituverkoista mallia maailmalle

Etelä-Pohjanmaalle halutaan lisää turisteja


PÄÄKIRJOITUS

2013

Kansainvälinen

Etelä-Pohjanmaa

Kansainvälistymisestä vauhtia maakunnan kehittämiseen

KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu

TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työtekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Sanna Inkeri, Elina Koivisto Etelä-Pohjanmaan liiton tiedottaja Hanne Rantala Yhteystiedot eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi TAITTO: I-print | plus PAINO: I-Print ISSN 2341-5789 (Painettu) ISSN 2341-5797 (Verkkojulkaisu) Etelä-Pohjanmaan liitto 2013

SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus

E

telä-Pohjanmaan kehittämisessä kansainvälistäminen muodostaa ajankohtaisen ja haasteellisen mutta samalla laajan ja moniulotteisen tehtäväkentän. Maakunta on useilla mittareilla arvioituna maan vähiten kansainvälistymisen vaikutuspiirissä olevia alueita. Maakunnan on lähivuosina jatkettava panostustaan voimakkaasti kansainvälistämiseen niin työperäisessä maahanmuutossa ja kotouttamisessa, yritystoiminnassa, kulttuurissa, matkailussa, koulutuksessa ja tutkimuksessa kuin kehittämistoiminnassakin. Jatkossa tarvitaan toimialat ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Suunnitelmallisuuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi innostus ja sitoutuminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi on tärkeää. Liiton ja kansainvälistämisen tehtäväalueen on kyettävä toimimaan asiantuntijoina kooten maakunnan toimijoita yhteen sekä kannustamaan ja tukemaan alueen toimijoiden kansainvälistymistä. Keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat kansainvälistymisen toimintaohjelman ja kulttuurin kansainvälistymisohjelman täytäntöönpano ja toteutumisen seuranta, kansainvälisten yhteis" Jatkossa tarvitaan työverkostojen luominen ja ylläpito sekä kansainvälisten hankkeiden edistäminen. Kansainvälisissä toimialat ja hallintoiminnoissa myös maakuntien yhteistyö, esimertorajat ylittävää kiksi Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston myötä, on olennainen toimintaulottuvuus. yhteistyötä." Kun tulevalla ohjelmakaudella rakennerahastovarat vähenevät, kansainvälisen rahoituksen hakeminen hankkeiden toteuttamiseksi on entistä tärkeämpää. Uuden ohjelmakauden hakuihin on syytä varautua heti kauden alkaessa. Hankkeiden rakentaminen yhteistyössä voi alkaa jo nyt. Kädessäsi on ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu. Sen tavoitteena on esitellä EU-tietokeskuksen toimintaa ja ajankohtaisia kansainvälistymiseen liittyviä asioita. Tässä lehdessä esitellään EU-kansalaisten oikeuksia ja EU-2020 strategiaa. Eräs julkaisun tavoitteista on myös aktivoida ja tiedottaa kansalaisia EU-hankeasioissa. Julkaisun tavoitteena on täydentää EU:n toimielinten tuottamaa aineistoa ja valottaa kansainvälistymistä alueellisesta näkökulmasta.

3 Kannustusta kansainvälistymiseen 4 Laajakaistayhteyksiä Euroopan haja-asutusalueille 6 Liiketalouden osaamista Seinäjoelta 7 EURES Etelä-Pohjanmaalla 8 Lisää vetovoimaisuutta harvaan asuttujen alueiden terveydenhuoltoon 9 Miltä Euroopan tulisi näyttää 2020? 10 Etelä-Pohjanmaa turistien kartalle 11 Suuntaviivoja kulttuurin kansainvälistymiselle 12 EU-tietokeskus toimii Etelä-Pohjanmaan liitossa

2

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja palautetta lukijoiltamme. Marjatta Eväsoja Johtaja, kansainvälistyminen ja kulttuuri Etelä-Pohjanmaan liitto


Etelä-Pohjanmaan liitosta kannustusta kansainvälistymiseen

Sanna, Elina ja Jaakko

Energinen tiimi innostaa

maakunnan toimijoita mukaan Etelä-Pohjanmaan liiton yhtenä tehtävänä on olla kansainvälistymisen edistäjä. Kansainvälisestä toiminnasta ja EU:n tarjoamista yhteistyöverkoista haetaan lisäarvoa strategisten tavoitteiden toteuttamiseen maakunnassa.

– Kansainvälistymisen osalta liiton rooli misesta ja opiskelusta ulkomailla. Kanon pitkälti toimia katalysaattorina ja toisainvälisyys on meille elämäntapa, ja myös vapaa-ajalla mieli halajaa matkusmijoiden kokoajana. Lisäksi tiedotamme kansainvälisen yhteistyön mahdollisuukteluun, liiton kansainvälisyystiimi kertoo. Liiton kv-työntekijät ovat syntyjään sista ja rahoitusohjelmista, kansainväEtelä-Pohjanmaalta. Kukaan heistä ei arlistymisestä vastaava johtaja Marjatta Eväsoja kertoo. vannut, että he päätyisivät joskus takaisin Kansainvälisessä toiminnassa liitto synnyinseudulleen. Nykyään kaikki ovat on mukana esimerkiksi monien kankuitenkin vahvasti sitoutuneet alueeseen ja haluavat omalla työllään edistää Eteläsainvälisten hankkeiden osarahoittajana Pohjanmaan kansainvälisyyttä. tai partnerina. Erilaisten rahoitusinstru– Eteläpohjalainen luonne antaa hyvät menttien hyödyntämisessä on oleellista eväät kansainväliseen kanssakäymiseen. kansainvälisten yhteistyöverkostojen hyöKun puhutaan tardyntäminen ja yhteishankkeiden aikaansaapeeksi komiaa ja kominen. vaa, jopa italialaisetkin "Eteläpohjalainen Eväsojan mukaan kuuntelevat! luonne antaa hyvät on koko maakunnan Työskentelyä kanetu, että kansainväliset eväät kansainväliseen sainvälisessä ympärisverkostot, yhteistyö ja tössä tiimi pitää ainutkanssakäymiseen." hanketoiminta lisäänlaatuisena tilaisuutena oppia muilta, saada tyvät myös tulevaisuuuusia kokemuksia sekä dessa. tutustua toisiin kulttuureihin. KansainväKansainvälisyyden kehittämisestä sekä kansainvälisten hankkeiden toiminnaslinen yhteistyö on koettu todella antoita Etelä-Pohjanmaan liitossa vastaavat saksi ja kansainvälistyminen on tuonut Eväsojan lisäksi Elina Koivisto, Sanna Invaltavasti mahdollisuuksia sekä EteläPohjanmaan liitolle että maakunnan eri keri ja Jaakko Hallila. toimijoille. – Meidän taustaltamme löytyy koulutusta julkisjohtamisesta, markkinoin– Kannustamme kaikkia rohkeasti lähnista, kauppatieteistä sekä eurooppahaltemään mukaan kansainvälisyyteen. Me autamme ja meihin voi ottaa rohkeasti yhlinnosta. Kaikilla meistä on kokemusta kansainvälisestä työskentelystä sekä asuteyttä, muistuttavat liiton kv-työntekijät. 

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

3


Laajakaistayhteyksiä Euroopan haja-asutusalueille

Kaupalliset operaattorit eivät ole kiinnostuneita rakentamaan tietoliikenneverkkoja haja-asutusalueille. EteläPohjanmaalla yhteyksiä ei ole jääty odottelemaan, vaan niitä on rakennettu itse avoimen verkon periaatteella.

4

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Teksti Hanne Rantala

Mallia Etelä-Pohjanmaalta

E

uroopassa Suupohjan tapaa rakentaa kuntien omistama avoin tietoliikenneverkko pidetään erittäin mielenkiintoisena. Myös Euroopan komissio on ilmaissut kiinnostuksensa tätä uniikkia toteutustapaa kohtaan. Etelä-Pohjanmaalta onkin käyty hakemassa tietoa ja taitoa kotiin viemisiksi usean ulkomaalaisen delegaation voimin. Tiedon jakamista tukee ENGAGE-hanke, jossa halutaan edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista Euroopan haja-asutusalueille. Hankkeen tavoitteena on muun muassa löytää osallistuville alueille taloudellisesti järkeviä toteutustapoja laajakaistasaatavuuden varmistamiseksi. Viimeksi Suupohjan malliin tutustuivat puolalaiset Aleksander Jazdowski ja Maciek Bułkowski, jotka perehtyivät alueemme verkkotilanteeseen ENGAGEhankkeen työntekijävaihdon kautta. He syventyivät neljän päivän ajan suomalaiseen tapaan toteuttaa kuntaomisteisia ja osuuskuntapohjaisia kuituverkkoja. Puolalaisille esiteltiin kaksi tapaa toteuttaa avoin verkko: Suupohjan lisäksi

Esa-Matti Åkerberg esittelee verkkoosuuskunta Kuuskaistan toimintaa. Kuva: Anne-Mari Leppinen.

vieraat tutustuivat myös Verkko-osuuskunta Kuuskaistan toimintaan. – Työntekijävaihto-oppilaat ovat alueellaan Puolassa ryhtymässä rakentamaan valokuidulla toteutettua runkoverkkoa. Heidän mukaansa mielenkiintoisinta oli nähdä, miten avoin verkko toimii käytännössä, koska vastaavaa ei Puolasta vielä löydy. Myös kuntien osallisuuden verkon omistajana he näkivät erittäin tärkeänä asiana, projektipäällikkö Anne-Mari Leppinen SEK:stä kertoo. Suupohjassa esiteltiin myös erilaisia sovelluksia huippuyhteyksien hyödyntämisessä. Puolalaiset pääsivät muun muassa tutustumaan maatilaan, jossa tilan erilaisia valvonta- ja etähallintaratkaisuja aina ilmastoinnista eläinten ruokintaan saakka on rakennettu kuituliittymän päälle. Leppinen näkee kuituverkon hyödyntämisen laajana, alueen kehittymistä tukevana tekijänä. – Näen avoimen kuidun oikeanlaisen hyödyntämisen mahdollistavan alueemme koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen sekä tuovan reuna-alueille mahdollisuuden kehittyä ja pysyä palveluiden piirissä, Leppinen pohtii. 


Eteläpohjalaiset vierailivat Sloveniassa Toukokuussa Etelä-Pohjanmaalta lähti delegaatio ENGAGEhankkeen asiantuntijavaihtoon Sloveniaan. Elina Koivisto Etelä-Pohjanmaan liitosta, Pekka Hunnakko SEEK:sta, Arto Mäki Suupohjan Seutuverkosta ja Esa-Matti Åkerberg Verkko-osuuskunta Kuuskaistasta tutustuivat Sloveniassa kuituverkkojen rakentamiseen, hyviin käytäntöihin sekä paikallisiin toimijoihin. Kuvat Maša Isakovič

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Delegaatio tutustumassa kuituverkon rakentamiseen Slovenian maaseudulla.

Facebookissa

Kuituverkon kaivaustyön etenemisen tarkastelua.

Keskustelua laajakaistan tuomista mahdollisuuksista.

ENGAGE - Enhancing Next Generation Access Growth in Europe  S uupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK ) ja Etelä-Pohjanmaan liitto pääsivät vuonna 2012 mukaan kymmenen Euroopan maan yhteiseen hankkeeseen, jonka avulla yritetään ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille Euroopassa.

  Maakunnan kansainvälisiä asioita on koottu yhteen Facebookissa ”Kansainvälinen EteläPohjanmaa” -sivustolle. Sivuston tarkoituksena on välittää tietoja sekä ylläpitää keskustelua maakunnan kansainvälisistä asioista. Sivustolla tiedotetaan Euroopan unionin toiminnasta, EteläPohjanmaan kansainvälisistä asioista ja tapahtumista sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisista asioista. Sivustoa ylläpitävät Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus sekä KATE-hanke. Käy tykkäämässä!

Eurooppa-päivää vietettiin toukokuussa Seinäjoella    Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus järjesti yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa toukokuussa Eurooppa-päivän tapahtuman Seinäjoen Epstorilla. Päivän aikana kuultiin kokemuksia yrittäjävaihdosta, asumisesta, työskentelystä ja opiskelusta Euroopassa. Lisäksi tarjolla oli tietoa Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmasta sekä Eka EURES-työpaikkaohjelmasta. Tapahtuman aiheet olivat lähtöisin Euroopan unionin kansalaisuuden teemavuodesta. Eurooppapäivä pohjautuu ranskalaisen Robert Schumanin julistukseen 9. toukokuuta 1950, jolloin Euroopan yhteisön syntysanat lausuttiin. Liputuspäivä on tämän ehdotuksen vuosipäivä.

 H anke aloitti toimintansa maaliskuussa 2012, ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.  H ankkeen pääpartneri on Niverlanin maakunta Ranskasta. Hankkeen kummatkin suomalaiset partnerit, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtymä, tulevat EteläPohjanmaalta.  P  äätoimenpiteistä vastaa SEK yhdessä irlantilaisen ERNACT:n kanssa.   ENGAGE-hanke on rahoitettu EU:n Interreg IV C -ohjelmasta.   www.engage-interreg.eu

Seinäjokelainen lapsi- ja nuorisokuoro Luritus viihdytti kuulijoita. Kuva: Elina Koivisto

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

5


Liiketalouden osaamista Seinäjoelta Teksti Sanna Inkeri

EU:n kansalaisoikeudet kannustavat kansainväliseen opiskeluun

S

einäjoen ammattikorkea- Pankki tarvitsi passini, jota minulla ei koulussa opintojaan vii- ollut, koska matkustin henkilökortilla meistelevä unkarilainen Euroopan unionin sisällä. En edes ollut Viola Horvath sanoo viih- ajatellut koko asiaa, koska Unkari kuuluu tyvänsä Seinäjoella hyvin. unioniin. Menin toiseen pankkiin, jossa Liiketalouden yksikössä kysyttiin suomalaista henkilötunnusta, kaksoistutkintoa suorittava Horvath on jota minulla ei ollut. Lopulta neljännesopiskellut Seinäjoella kaksi lukukautta sä pankissa onnistuin avaamaan tilin ilEU:n Erasmus-ohjelman tuella. man ongelmia henkilökortillani, Horvath Nyt Horvath on lähdössä takaisin Sei- muistelee. Pankkitilin avaamisesta unioni on näjoen pitkäaikaiseen ystävyyskaupunmääritellyt, että pankit eivät saa syrjiä kiin, Soproniin, suorittamaan tutkintonsa loppuun Länsi-Unkarin yliopistossa. Val- EU-kansalaisia heidän kansalaisuutensa mistuttuaan hänellä on tutkinnot molem- perusteella. Pankilla on kuitenkin vapaus valita, hyväksyykö se mista kouluista. hakemuksesi tilin avaa– Olin Suomessa ensimmäistä kertaa ala- "Olin Suomessa ensim- misesta. Komissio ehasteella koulun vaihtodottaakin uutta direkmäistä kertaa alaohjelman kautta. Vaiktiiviä, jolla taattaisiin eurooppalaisilka se oli vain viikko, asteella koulun vaihto- kaikille en ikinä unohda sitä. le oikeus tavanomaiTiesin jo silloin, että seen pankkitiliin ja peohjelman kautta. " jonakin päivänä tulen ruspankkipalveluihin takaisin, hän kertoo. kaikkialla EU:ssa. Kuten moni muukin Euroopassa opisKun Horvath saapui viime syyskuussa Suomeen, sujuivat rekisteröityminen, asu- keleva, myös Horvathin opiskelua tuetaan minen ja kouluun kirjautuminen hyvin. EU:n Erasmus ohjelmasta. – Osallistun Erasmus-ohjelmaan, joten Hänen mukaansa ihmiset auttoivat auliisti. saan rahallista tukea. Ilman sitä en olisi – Oli vain yksi tapaus, jolloin minultäällä, hän päättää.  la oli ongelmia: pankkitilin avaaminen.

Viola Horvath sanoo viihtyneensä Seinäjoella hyvin.

Vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi

Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 www.europa.eu/citizens-2013

Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 www.europa.eu/citizens-2013

6

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

 M aastrichtin sopimuksen allekirjoituksesta tulee tänä vuonna täyteen 20 vuotta. Sen vuoksi halutaan herättää keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta sekä tuoda esille käsitettä EU-kansalaisuus. Euroopan kansalaisten teemavuodella halutaan kiinnittää huomiota EUkansalaisuuden mukana tuleviin oikeuksiin sekä kannustaa niiden käyttöön.  V  uonna 1993 Maastrichtin sopimuksen astuttua voimaan muodostuivat sekä sisämarkkinat, eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus, että EU-kansalaisuus.


Teksti HANNE RANTALA

EURES vauhdittaa työntekijöiden liikkumista Euroopan työmarkkinoilla Palveluksessa yli 800 asiantuntijaa EURES, eli European Employment Services, on Euroopan komission koordinoima laaja eurooppalainen työnvälitysverkosto, jonka tehtävänä on auttaa työnhakijoiden liikkumista yhteisillä työmarkkinoilla. Verkostoon kuuluvat Euroopan talousalueen julkiset työnvälityspalvelut. Maksuton EURES-palvelu on tarkoitettu Euroopassa työskentelystä kiinnostuneille työnhakijoille sekä työnantajille, jotka ovat kiinnostuneita rekrytoimaan työntekijöitä EU- ja ETA-maista. EURES-asiantuntijat ovat eurooppalaisten työmarkkinoiden asiantuntijoita, ja he auttavat työnantajia kansainvälisen rekrytoinnin monenlaisissa käytännön asioissa. EURES-verkostossa ympäri Eu-

rooppaa toimii yli 800 EURES-asiantuntijaa, joista Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa työskentelee 31.

Kohtauspaikka verkossa EU-jäsenyyden myötä jokaisen EU-kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu vapaus hakea työpaikkaa, tehdä työtä tai tarjota palveluja missä tahansa EU-jäsenvaltiossa. EURES tarjoaa työpaikan etsimisessä apua muun muassa verkkopalveluna. Palvelussa työnhakijat voivat esimerkiksi selata työpaikkoja, julkaista oman ansioluettelonsa sekä saada työtarjouksia ja tietoa sopivista työpaikoista. Työnantajille palvelu tarjoaa mahdollisuuden saada rekrytointitarpeisiinsa sopivien työnhakijoiden ansioluetteloita nähtäville sekä mahdollisuuden ottaa heihin yhteyttä. 

EURES  E URES palvelee internetissä osoitteessa http://eures.europa.eu. Sivustolta löytyy tietoa EU/ETA-maiden työpaikkojen lisäksi tietoa eri maiden elin- ja asumisoloista sekä opiskelumahdollisuuksista.

EURES palvelee Etelä-Pohjanmaalla EURES-palveluja Etelä-Pohjanmaalla tarjoaa Etelä-Pohjanmaan TEtoimisto. Vuoden 2013 alusta Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa EURES-asiantuntijana on työskennellyt Mari Lähdesmäki, joka on erikoistunut kansainväliseen työnvälitykseen. Lähdesmäellä on takanaan työhallinnon työkokemusta 15 vuotta, joista hän on suurimman osan työskennellyt työnantajille suunnatuissa palveluissa. Etelä-Pohjanmaa oli Lähdesmäelle alueena jo entuudestaan tuttu, ja EURES-asiantuntijaksi Lähdesmäki kouluttautui viime vuonna. – EURES-koulutus oli monipuolinen ja antoi hyviä valmiuksia uuteen tehtävän. Nykyinen työtehtävä on osoittautunut monipuoliseksi, ja se tarjoaa uusia haasteita päivittäin, kertoo Lähdesmäki. Lähdesmäen mukaan eurooppalainen työnvälitys toimii parhaimmillaan laadukkaana julkisena palveluna, joka edistää työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista koko Euroopan alueella.

EURES-asiantuntija Mari Lähdesmäki osallistui myös Eurooppa-päivään. Kuva: Elina Koivisto

 E telä-Pohjanmaan TE-toimistossa oli työnhakijoina huhtikuun 2013 lopulla 553 henkilöä, joista työttömiä 226 henkilöä. Eniten työnhakijoita maakunnassa on Virosta ja Venäjältä.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

7


Lisää vetovoimaisuutta

harvaan asuttujen alueiden terveydenhuoltoon

Sairaanhoitotyöhön apua teknologian keinoin

Teksti Hanne Rantala

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri johtaa kansainvälistä PrimCareIT-hankketta, jossa pyritään lisäämään perusterveydenhuollon houkuttelevuutta teknologian keinoin. Syrjäisten alueiden ongelmia ratkotaan muun muassa videoyhteyksien avulla. Kaksineuvoisessa kokeillaan telekonsultaatiota ja -mentorointia Suomesta hankkeessa on mukana myös kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kaksineuvoinen pyrkii hankkeen avulla tukemaan asiantuntevan henkilöstön pysymistä maaseudulla sekä helpottamaan tulevaisuudessa nuorten lääkäreiden tulemista Etelä-Pohjanmaalle työn perässä. – Kaksineuvoinen lähti hankkeeseen mukaan, koska haluamme olla perusturvan edelläkävijöitä maakunnassa ja koko Suomessa. Toimintojen, palveluiden tai laadun kehittäminen ei enää onnistu yksin, vaan kehittymiseen tarvitaan yhteistyötä muiden kanssa, kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Raimo Rintala kertoo. Koulutusta ja neuvontaa videoyhteydellä Pilotin aikana Kaksineuvoisessa on muun muassa järjestetty hoitajien koulutusta videoteitse. Koulutus on saanut osallistujilta hyvää palautetta, sillä hoitajien on ollut helppo osallistua koulutukseen, kun matkoihin ei kulu aikaa. – Uudet ratkaisut tuovat myös säästöjä. Laskelmieni mukaan yhden koulutuskerran säästö työajassa on viikko ja viiden kerran kokonaisuudessa yli kuusi viikkoa, Rintala sanoo.

8

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Teknologiaa on hyödynnetty myös organisaation arkirutiineissa. Esimerkiksi hoitajien väliset palaverit järjestetään videoyhteyden kautta, jolloin jokainen voi osallistua palaveriin omalta toimipisteeltään. Seuraava askel teknologian hyödyntämiseen Kaksineuvoisessa on kotihoitajille hankittavat iPadit, joiden kautta hoitaja voi olla yhteydessä lääkäriin suoraan potilaan luota. Hoitaja voi esimerkiksi näyttää potilaan lääkärille videokuvan välityksellä.

Potilasta autetaan myös verkossa Lääkärien ja hoitajien työ muuttuu jatkuvasti sähköisempään suuntaan, joten muutoksen tukeminen on Rintalan mielestä luontevaa. Tekniikkaa siirtyvät käyttämään jatkossa hoitohenkilökunnan lisäksi potilaat. – Sairaudet ja tarve tietoon eivät tule vähenemään. Tulevaisuudessa yli puolet terveyskeskuksen yhteydenotoista voitaisiin hoitaa sähköisesti, Rintala pohtii. Uudistukset vaativat kuitenkin asennemuutosta. Vaikka Kaksineuvoisessa pilotointiin liittyvät kokemukset ovat todella positiivisia, saattaa uusiin toimintatapoihin siirtyminen synnyttää myös huolia. Siksi asenteisiin on Rintalan mielestä syytä vaikuttaa ja rohkaista alan toimijoita käyttämään teknologiaa työnsä apuna. 

PrimCareIT-hanke  P  rimCareIT-hanke kuuluu EU:n Itämeriohjelmaan, ja siihen osallistuu 16 toimijaa seitsemästä maasta. Mukana ovat Suomen lisäksi Valko-Venäjä, Liettua, Latvia, Viro, Saksa ja Ruotsi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on hankkeen pääpartneri.  H ankkeen budjetti on kokonaisuudessaan 2,58 milj. euroa.  H ankkeen osallistujat Suomesta ovat EteläPohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan liitto ja kuntayhtymä Kaksineuvoinen.   Hanke jatkuu kesäkuuhun 2014 saakka.


Teksti Sanna Alaranta

Miltä Euroopan tulisi näyttää vuonna 2020?

E

uroopan unionin näke- laskevan Euroopassa alle kymmeneen myksen asiasta kertoo prosenttiin. Millä tavalla Eurooppa 2020 -straEurooppa 2020 -strategia, joka on Euroopan komis- tegia näkyy sinun arjessasi? Politiikka sion vuonna 2010 julkaise- ja päätökset muuntuvat strategioiksi ja ma kymmenvuotinen kas- ohjelmiksi, jotka edelleen muuntuvat vustrategia Euroopalle. Strategia ohjaa erilaisiksi rahoitusinstrumenteiksi, joilla koko suurta EU-laivan suuntaa ja pyrkii strategioita toteutetaan. Strategiaa toteuviemään Euroopan ulos talouskriisistä tetaan muun muassa rakennerahastovakohti uutta kasvua ja globaalia kilpailu- roin, joilla Suomen osalta vauhditetaan tulevina vuosina muun kykyä. Pohjimmiltaan muassa yritysten kilpaikyseessä on strategia, jolla tavoitellaan palukykyä ja vähähiilistä "Älykäs, kestävä ja kasvua sekä parannerempaa ja laadukkaampaa elämää kaikille työllisyyttä. osallistava kasvu" on taanLisäksi EU:n kansalaisille. EU:lla on ”Älykäs, kestävä ja suoria instrumentteja, Euroopan motto. osallistava kasvu” on joista yksittäiset orEU 2020 -strategian ganisaatiot voivat hamyötä Euroopan motkea tukea esimerkiksi to, joka kaikuu politiikkojen puheissa ja nuorisovaihto-ohjelmiin, tutkimus- ja innäkyy kaikessa, oli teema mikä tahansa. novaatiotoimiin, kulttuurin hankkeisiin. Motto koskettaa kaikkia, ja Eurooppa Jos sinua kiinnostaa tietää, mitä omalla 2020 -strategiaa toteutetaankin kaikilla kohdallasi Euroopan pitäisi näyttää vuontasoilla – niin Euroopan laajuisesti kuin na 2020, tutustu Eurooppa 2020 -stratejäsenmaissa, alueilla ja paikallistasolla. giaan ja sen lippulaivahankkeisiin. Ehkä Jotta kasvustrategian menestystä voi- sinulla on aktiivinen osa daan mitata, sillä on viisi kunnianhimois- tässä Euroopan ta ja konkreettista päätavoitetta liittyen tarinassa?  työllisyyteen, tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin, energiaan, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen. Esimerkiksi työllisyyden osalta tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta aikuisväestön osalta, ja koulunkäynnin keskeyttävien osuuden halutaan

WFEO on Länsi-Suomen oma tukikohta Brysselissä  L änsi-Suomen Eurooppa-toimisto on neljän maakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan, ylläpitämä tukikohta Brysselissä. WFEO, eli West Finland European Office, palvelee kaikkia alueidensa toimijoita, jotka haluavat kansainvälistyä, ottaa osaa EU-aloitteisiin, hakea EU:n suorista rahoituskanavista rahoitusta tai etsiä oikeita tietoja ja kontakteja Euroopasta. Eurooppa-toimiston tiedotuslistalle voi liittyä osoitteessa: www.wfeo.fi.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

9


Etelä-Pohjanmaa turistien kartalle

E

telä-Pohjanmaalla on vasta maan matkailu on myös palkannut venäviime aikoina heräilty mat- jänkielisen työntekijän markkinoimaan kailun mahdollisuuksiin. maakuntaamme venäläisille. ToimenpiKansainvälisten hankkei- teet ovat Hallilan mielestä oikeansuunden päällikkö Jaakko Hallila taisia. Etelä-Pohjanmaan liitosta Etelä-Pohjanmaan liiton KATE (kantoivoo, että tähän nopeimmin kasvavaan sainvälistymisen avulla tuloja Etelä-Pohtoimialaan panostettaijanmaalle) -hankkeessa kansainvälisen turismin siin kansainvälisesti, jotta alueelle saataisiin ulko"Etelä-Pohjanmaalla edistäminen on osa hanmaalaisia turisteja. kesuunnitelmaa. Hankon monia kansalli- keessa tuotetaan eng– Etelä-Pohjanmaalla on monia kansallisesti sesti vetovoimaisia lanninkielistä sisältöä vetovoimaisia matkailuomatoimimatkailijoiden matkailukohteita " suosimille internetsivuskohteita. Perinteisesti eteläpohjalaisten matkailutoille. – KATE-hankkeen toimijoiden yhteistyö on ollut vähäistä, eikä ulkomaalaisia turisteja panostus kansainväliseen matkailumarkole systemaattisesti houkuteltu maakun- kinointiin on hyvä alku. Oikein tuotteistaan, Hallila sanoo. tettuna ja kansainvälisesti markkinoituna Ensimmäisiä panostuksia on tehty eteläpohjalaisilla kohteilla on mahdolliVenäjän suuntaan, sillä Ähtärin panosta- suus nousta tulevaisuudessa maakunnan minen venäläisen uudenvuoden viettoon kasvun vetureiksi, Hallila uskoo.  herätti monet horroksesta. Etelä-Pohjan-

Lentoliikennettä kehittämällä turisteja maakuntaan Lentoliikenteen kehittämishanke Baltic Birdin avulla halutaan edistää Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvaa turismia. Hanke tähtää uusien lentoyhteyksien syntymiseen Itämeren alueella. Tätä varten hankkeessa on laadittu muun muassa matkustaja-analyyseja, tutkittu potentiaalisten reittien kannattavuutta

10

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

sekä mahdollisuuksia sellaisille yhteyksille, joissa yhdistetään eri kuljetustapoja ja -välineitä. Myös matkailumarkkinointistrategioiden ja matkailukohteiden kehittäminen kuuluvat hankkeen toimenpiteisiin. Tavoitteena on saada luotua Seinäjoen lentokentälle uusia lentoyhteyksiä, jotka toisivat alueelle myös turisteja.

70 käytännöllistä toimenpidettä kansainvälistymisen edistämiseksi  K eväällä 2009 julkaistu Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma on toteutunut vauhdilla. Pitkältä kansainvälistymisen takamatkalta lähtenyt maakunta on ottanut isoja askeleita koulutuksen, tutkimuksen, hanketoiminnan, kaupan, maahanmuuttajien kotoutumisen, turismin ja kulttuurin saralla.  T  oimintaohjelman 70 käytännöllistä toimenpidettä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistämiseksi ovat edenneet pääpiirteissään hyvin, ja maakunnan toimijat ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa aktiivisesti. Yksityiskohtainen seurantaraportti toimenpiteiden etenemisestä julkaistiin viime vuonna.  K ansainvälistymisen toimintaohjelman toimenpiteet päivitetään vuoden 2014 aikana. Työtä koordinoi Etelä-Pohjanmaan liiton KATE-hanke.


Suuntaviivoja kulttuurin kansainvälistymiselle

Teksti Virpi Myllymäki

Taiteen ja kulttuurin merkitys kansainvälisen vuorovaikutuksen ja toimeliaisuuden edistäjänä on ollut tunnustettu tosiasia jo vuosisatojen ajan. Taidemaalarit, säveltäjät, kirjailijat ja tanssijat ovat kulkeneet suvereenisti yli valtioiden rajojen toimien taiteensa kautta kansojen vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisten viestien ja kaupan yhteyksien välittäjinä. Niinpä Suomen ensimmäisessä kulttuurivientiohjelmassa ulkopolitiikan ja erityisesti julkisuusdiplomatian näkökulmasta kulttuuri on haluttu vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändiä.

K

ulttuurin kansainvälistymisen eteen tehdään töitä myös Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käynnisti Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelman 2013–2016 päivitystyön keväällä 2012. Tavoitteena oli saada aikaan osallistava prosessi, joka löytää ja jalostaa edelleen vuosien aikana hankitut kokemukset kulttuurin kansainvälisestä toiminnasta kulttuurivaihdon, kulttuuriviennin ja kulttuurituonnin osalta. Prosessin kautta haluttiin myös tunnistaa kulttuurin toimijoiden tahtotila suhteessa omaan ja maakunnan kansainvälisyyteen sekä löytää kokeneiden kulttuuri- ja taideorganisaatioiden ja toimijoiden verkostoja kansainvälistymisosaamisesta.

Etelä-Pohjanmaan taide- ja kulttuurielämän parissa työskentelee useita toimijoita, joille kansainvälisyys on arkipäivää. He toimivat tavoitteellisesti esimerkiksi oman kansainvälisen yhteistyöverkostonsa jäseninä, suunnittelevat ja toteuttavat pitkän aikavälin toimintaa erityisesti Euroopassa ja toimivat onnistuneesti kansainvälisen taide- ja kulttuurielämän soihdunkantajina myös omassa maakunnassa. Päivitetty Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma sisältää uudistetun näkemyksen maakunnan kulttuurintoimijoiden tahtotilasta vuoteen 2016 saakka. Ohjelma sisältää myös tiivistetyn osion Etelä-Pohjanmaan liiton omasta roolista aktiivisena toimijana maakunnan kulttuurin kansainvälistymispyrkimysten edistämiseksi. 

 E telä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma 2013–2016 löytyy osoitteesta: www.etela-pohjanmaa.fi/kulttuuri tai www.epliitto.fi  O hjelmaa voi tilata paperiversiona kulttuurisihteeri Sandra Rantaselta, sandra.rantanen@etela-pohjanmaa.fi

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

11


EU-tietokeskus toimii nyt

Etelä-Pohjanmaan liitossa Tietoa, palvelua ja opastusta Vuoden 2013 alussa aloittanut Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus sijaitsee Seinäjoella Framissa, Etelä-Pohjanmaan liiton tiloissa. EU-tietokeskuksen päivittäiseen toimintaan kuuluu palvelu ja opastus. Esimerkiksi sähköpostikyselyihin pyritään vastaamaan kahden työpäivän kuluessa. Tiedotuspisteeltä voi myös hakea ilmaista EU-aiheista materiaalia kuten esitteitä ja oppaita sekä karttoja. – Tiedotuspisteeseen voi olla kuka tahansa yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai käydä paikan päällä. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi vapaaseen liikkumiseen ja asumiseen EU:n alueella tai oikeuteen äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentinvaaleissa, tietokeskuksen työntekijä Sanna Inkeri kertoo. Inkeri kertoo, että tietokeskus tiedottaa unionin asioista esimerkiksi julkaisemalla sähköistä uutiskirjettä ajankohtaisista unionin asioista ja liittymällä postituslistalle saat uutiskirjeen noin joka toinen kuukausi (lähetä sähköpostia osoitteeseen eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi). Tiedottamisessa huomioidaan maakunnan paikalliset tar-

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus kuuluu Europe Direct verkostoon. Kuva: Elina Koivisto

peet sekä tärkeät teollisuuden alat. Lisäksi EU-tietokeskus näkyy erilaisilla messuilla ja tapahtumissa, missä ihmiset ovat luonnostaan paikalla.

Osa Europe Direct -tiedotusverkostoa Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon. Suomessa Europe Direct -tiedotuspisteitä toimii yhteensä kahdeksan ja Euroopan laajuisesti yli 500. Suomessa olevat muut pisteet sijaitsevat Keminmaalla, Haapajärvellä, Porissa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa ja Kankaanpäässä. Nämä kahdeksan tiedotuspistettä korvaavat aikaisemmin ulkoministeriön ylläpitämät maakunnalliset Eurooppa-tiedotukset, jotka lakkautettiin vuoden 2012 aikana. Myös Seinäjoella Matkakeskuksessa sijainnut Eurooppa-tiedotus lopetti toimintansa vuoden 2012 lopussa. EU-tiedotuspisteen hakeminen on toteutettu Etelä-Pohjanmaan liitossa osana KATE (Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle) -hanketta, jossa edis-

tetään kansainvälistä alueyhteistyötä ja tuetaan sekä koordinoidaan muita maakunnan kansainvälisiä hankkeita.

Euroopan komission tuella EU-tiedon hankkiminen on muuttunut siitä, kun Suomi liittyi jäseneksi 1995. Yleinen trendi on, että tiedon haun helppous internetistä on muuttanut tiedotuspisteille osoitetut kysymykset yhä vain yksityiskohtaisemmiksi. EU-tietokeskuksen kautta voi myös yksittäinen kansalainen välittää palautetta EU:n eri toimielimiin tai komission eri osastoihin. Useimpia tiedotuspisteitä hoitavat alue- tai paikallisviranomaiset tai erilaiset yhdistykset. Suomessa yhteensä viisi tiedotuspistettä kahdeksasta toimii nykyisin maakunnan liittojen alaisuudessa. Euroopan komissio valitsi uudet tiedotuspisteet viiden vuoden toimikaudeksi avoimella kilpailulla. Euroopan komissio myös tukee tiedotusverkostoa sekä tiedollisesti että taloudellisesti. Ota yhteyttä, kun haluat kysyä unionista, EU-rahoituksesta tai kansainvälisestä hanketoiminnasta. 

Yhteystiedot:  E telä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus Kansainvälisten asioiden assistentti Sanna Inkeri Kampusranta 9 C, 60101 Seinäjoki eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi Puh. 020 124 4129 Facebookissa ”Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa”

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa 2013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you