Page 1

Kansainv채linen

Etel채-Pohjanmaa Horisontti 2020

Baltic Sea Region

Luova Eurooppa

Interreg Europe

Kansalaisten Eurooppa

Rakennerahastot

Maaseuturahasto

Mist채 rahaa kansainv채listymiseen


PÄÄKIRJOITUS

Kansainvälinen

Etelä-Pohjanmaa

MONEY, MONEY, MONEY - Itämeren alueen Interregohjelman rahoitus haettavissa

KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu

TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Sanna Inkeri, Elina Koivisto

K

ansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehden teema liittyy kansainväliseen rahoitukseen ja sen hakemiseen eri ohjelmista. Raha kiinnostaa. Etelä-Pohjanmaan liiton tiedottaja Hanne Rantala Varsovassa marraskuun lopulla Itämeren alueen Interreg-ohjelman avaustilaisuudessa kuultiin 2.12.2014 Yhteystiedot avautuneen ohjelman painopisteistä ja saatiin käytännön eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi ohjeita hankkeiden suunnitteluun. Ohjelma rahoittaa innoTAITTO: I-print | plus vaatioihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä hankkeiPAINO: I-Print ISSN 2341-5789 (Painettu) ta. Tästä ohjelmasta jaetaan lähes 250 miljoonan euron ISSN 2341-5797 (Verkkojulkaisu) EU-rahoitus Itämeren alueen yhteistyöhankkeisiin. Muista Interreg-ohjelmista mainittakoon myös Botnia-Atlantica ja ensi keväänä Etelä-Pohjanmaan liitto 2014 aukeava Interreg Europe -ohjelma. Rahoitusta on siis runsaasti tarjolla, mutta aktiivisuutta ja hankeosaamista sekä hyvää yhteistyöverkostoa rahoituksen saaminen vaatii. Etelä-Pohjanmaa on menestynyt hyvin edellisen Itämeren alueen ja Interreg Europe -ohjelman hankkeiden suhteen. Tavoite on saada aikaan hyödyllisiä hankkeita jatkossakin. Kansainvälisen rahoituksen saaminen maakuntaan on entistä tärkeämpää tällä ohjelmakaudella, kun rakennerahastovarojen määrä vähenee yli 30 prosenttia edellisestä kaudesta. "Maakunnassa Jatkossa Itämeren alueen Interreg-ohjelmaan toivotaan on innostusta entistä fokusoidumpia hankkeita ja tarkemmin määriteltyjä toimenpiteitä. Ohjelman hankkeissa kumppaneita tulee hankkeiden olla vähintään kolmesta maasta. valmisteluun." Uutta on kaksivaiheinen haku, jossa helmikuun alkuun mennessä jätetään ideapaperi, joiden perusteella valitaan parhaimmat hankeaihiot toiseen vaiheeseen. Toinen vaihe järjestetään kesällä ja lopulliset päätökset saadaan syksyllä 2015. Kilpailu hankkeiden läpimenon osalta tulee olemaan kovaa. Varsovan tilaisuuden yli 500 henkilön osallistujajoukossa oli runsaat 70 osallistujaa Suomesta, ja kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli suurta. Hankeideoita esiteltiin ja kumppaneita haettiin verkostoitumistilaisuuksissa. Alueeltamme Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi edustettuina olivat EPTEK ry ja Foodwest. Oli hienoa todeta, että hankeideamme kiinnostivat useita kumpSISÄLTÖ paneita ja että maakunnassa on innostusta ja aktiivisuutta kansainvälisten hankkeiden valmisteluun liittyen. 2 Pääkirjoitus Toinenkin ylpeyden aihe meillä eteläpohjalaisilla oli. Varsovan tilai3 Kannustusta kansainvälistymiseen suus järjestettiin Puolan juutalaisuuden historian museossa, jonka suunnittelijana on toiminut Ilmajoelta lähtöisin oleva arkkitehti Rainer 4 Interreg-ohjelmien avaustilaisuudet menestyksiä Mahlamäki. Kyseessä on todella upea rakennus ja vaikuttava museo. 5 Kansainväliset verkostot ja Horisontti 2020 -ohjelma Suosittelen. 6 Engage vauhditti tietoliikenneverkkojen kehittymistä Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja 8 Pohjoismainen Green Care -yhteistyö

10 Seinäjoki houkuttelee kansainvälisiä investointeja 11 Älykäs ja erottuva Etelä-Pohjanmaa 12 Young Skills -osuuskuntamalli EU Design Days -tapahtumassa 13 WFEO on alueemme linkki Brysseliin 14 EU-tietokeskus palvelee ja tarjoaa tietoa 15 Jalasjärvi mukaan Kansalaisten Eurooppa -hankkeeseen 16 Yhteystiedot

2

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa


KANNUSTUSTA KANSAINVÄLISTYMISEEN

Jaakko Hallila, Sanna Inkeri ja Elina Koivisto tekevät töitä maakunnan kansainvälistymisen eteen.

Etelä-Pohjanmaan liitosta Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymistiimistä löytyy monipuolisesti osaamista maakunnan toimijoiden käyttöön. Kansainvälisille kentille mielivät hanketoimijat voivat pyytää apua esimerkiksi hankeideoiden työstämiseen tai sopivan rahoituskanavan etsimiseen.

TEKSTI JA KUVA: HANNE RANTALA

vauhtia kansainvälistymiseen Etelä-Pohjanmaan liitossa kansainvälistymiseen liittyvissä työtehtävissä työskentelee neljä henkilöä. Tehtäväaluetta johtaa kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Lisäksi kv-tiimiin kuuluvat kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila, projektipäällikkö Elina Koivisto sekä kansainvälisten asioiden assistentti Sanna Inkeri. Tiimin yksi keskeisimmistä tehtävistä on tiedotus, jolla pyritään jakamaan tietoa kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista ja rahoitusohjelmista. EU-tietoa jakaa myös liiton tiloissa toimiva EU-tietokeskus, joka kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon. – Lisäksi työkenttäämme kuuluu muun muassa tilaisuuksien järjestäminen. Olemme esimerkiksi esitelleet kansainvälistymisen toimintaohjelmaa ja kv-hankerahoitusmahdollisuuksia seutukunnittaisissa tilaisuuksissa, Eväsoja kertoo.

Kokenut hankepartneri Etelä-Pohjanmaan liitto toimii myös useiden kansainvälisten hankkeiden osarahoittajana tai partnerina. – Joskus kv-hankkeisiin mukaan pääsemiseksi vaaditaan alueellinen kumppani, tai ainakin se helpottaa merkittävästi mukaan pääsyä, tarkentaa Eväsoja.

Liitto voi toimia lisäksi hanketoimijoiden suosittelijana esimerkiksi kirjoittamalla suosituskirjeen. Hankehakijoita pyritään auttamaan myös jakamalla omia kokemuksia kansainvälisissä hankkeissa toimimisesta. Liitosta on mahdollista saada myös kv-rahoitusneuvontaa. Apua annetaan hankeideoiden työstämiseen, sopivan rahoitusohjelman etsimiseen sekä hankehakemuksien laatimiseen.

Yhteistyöverkostoja ja ystävyyskuntia – Tehtäviimme kuuluu myös kansainvälisten yhteistyöverkostojen luominen sekä niiden ylläpito. Lisäksi osallistumme aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen ja ystävyysalueiden toimintaan, Eväsoja selvittää. Ystävyyskunnat näkyvät voimakkaasti liiton toiminnassa vuoden 2015 aikana, jolloin liitossa tullaan laatimaan selvitys kuntien ystävyyskuntien toiminnan tilasta. Tavoitteena on edistää liiton jäsenkuntien ystävyyskuntatoimintaa ja luoda sille tavoitteellisempaa pohjaa.  Tiimin yhteystiedot löytyvät lehden takakannesta. EU-tietokeskusta esitellään tarkemmin sivulla 14.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

3


Eteläpohjalaiset tapasivat Varsovassa Kujawsko Pomorskien Interreg-hankkeista vastaavan Rafal Modrzewskin. Kuva: Jaakko Hallila

TEKSTI HANNE RANTALA

Interreg Baltic Sea ja Interreg Europe -ohjelmien avaustilaisuudet järjestettiin vuoden 2014 lopussa Varsovassa ja Bolognassa. Tilaisuudet keräsivät runsaan osallistujajoukon ja tarjosivat mukanaolijoille tuoreen tiedon lisäksi kullan arvoisia verkostoitumistilaisuuksia. Elintarvikeasiat esillä Varsovassa Interreg Baltic Sea -ohjelman avaustilaisuus keräsi noin 500 osallistujaa marraskuun lopulla Varsovaan. Eteläpohjalaiset toimijat kartoittivat yhteistyömahdollisuuksia muun muassa saksalaisen IGV -elintarvikeinstituutin Janos Petrusanin kanssa. – Petrusan totesi saksalaisilla olevan yhteneviä intressejä, ja hän oli kiinnostunut yhteistyöstä eteläpohjalaisen Foodwestin kanssa, kertoo kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Yhteisiä teemoja löytyi myös Puolan Kujawsko Pomorskien -alueen kanssa. – Päätimme tutustua toistemme älykkään erikoistumisen RIS3 -strategioihin, ja pyrimme sitä kautta löytämään tarkemmat yhteistyöalat, Eväsoja selvittää. Bolognassa kuultiin Interreg Europe -ohjelman muutoksista Tuhat osallistujaa kerännyt Interreg Europe -ohjelman avausseminaari järjestettiin Bolognan kongressi- ja kulttuurikeskuksessa Italiassa joulukuun

4

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Interreg-ohjelmien avaustilaisuudet yleisömenestyksiä alussa. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa huhtikuussa 2015 aukeavan ohjelman prioriteetit sekä ohjelmaan tulleet muutokset. – Jatkossa hankkeet muuttuvat kaksivaiheisiksi. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään alueelliset toimintasuunnitelmat, ja jatkohanketta voi hakea suunnitelmien monitoroimista varten, selvittää tilaisuuteen osallistunut Jaakko Hallila. Ohjelman rajallisista resursseista johtuen toimenpiteiden toteutukseen voi saada rahoitusta ainoastaan harvinaisissa erityistapauksissa, joista sovitaan sihteeristön kanssa. – Uutta on myös se, että ohjelmaan voivat nyt tulla mukaan myös voittoa tavoittelemattomat yritykset, kuten alueelliset kehittämisyhtiöt. Perinteisiä yrityksiä ei mukaan kuitenkaan hyväksytä, Hallila jatkaa. Jatkossa partnereita pitää olla vähintään kolmesta maasta, ja pääpartnerin on oltava julkinen taho. Aluehallintoviranomaisten osallistumista hankkeisiin korostetaan siis entisestään. 

Itämeriohjelma (Baltic Sea Region Programme)    

 

 

 T austalla EU:n Itämeren alueen strategia. Entinen ohjelma-alue (Itämeren maat).  264 miljoonan euron EAKR -rahoitus.  Partnereita täytyy olla vähintään kolmesta  maasta. Käytännössä kuitenkin enemmän kuin kolme maata tarvitaan mukaan. Uudella ohjelmakaudella on kaksivaiheinen  haku. Edullista rahaa: viime ohjelmakaudella  tukiprosentti oli 92,5 % sisältäen kansallisen vastinrahan. Haetaan Itämeriohjelman sihteeristöltä  Rostockista Saksasta. Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa  lisätietoja rahoituksesta.

Ohjelma rahoittaa kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista: • innovointikyky (32 % rahoituksesta) • luonnonvarojen tehokas hallinta (32 % rahoituksesta) • kestävä liikenne (25 % rahoituksesta) • institutionaalinen valmius makroalueelliseen yhteistyöhön (5 % rahoituksesta) • loppuosa rahoituksesta tekniseen tukeen (6 % rahoituksesta)


Kasvua ja kehitystä kansainvälisistä verkostoista ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta TEKSTI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ ANNA KORSBÄCK, ERIKOISSUUNNITTELIJA PIA OKSMAN, SEAMK

H

ankkeiden toteuttaminen kansainvälisissä verkostoissa on nykypäivää ja tulevaisuutta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttaman Hyppy maailmalle -hankkeen tavoitteena on innostaa eteläpohjalaisia korkeakoulutoimijoita, kehitysorganisaatioita ja yrityksiä kansainvälistymään ja hyödyntämään kansainvälistä hankerahoitusta. Yksi hankkeen konkreettinen toimenpide on kehittää alueen toimijoille suunnattuja hankepalveluja kuten tiedonvälitystä, hankeideointia, hankepartnereiden etsimistä ja hankehakemusten laatimista. Yksi merkittävimmistä kansainvälistä rahoitusta myöntävistä ohjelmista on EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelma, joka perustuu Eurooppa 2020 -strategiaan. Strategiassa määritellään tärkeimmät Eurooppaa lähivuosina kohtaavat haasteet, joihin etsitään ratkaisuja rahoittamalla pk-yritysten,

tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteisiä tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Pk-yrityksille on myös oma rahoitusmuotonsa, josta voi saada rahoitusta varsin nopeasti uusien ideoiden testaamiseen. Hyppy maailmalle -hanke levittää tietoa Horisontti 2020 -ohjelmasta laajasti ympäri maakuntaa. Kesällä 2014 Seinäjoella järjestetty ERIAFF-konferenssi kokosi yhteen 130 ruokaketjun asiantuntijaa ympäri Eurooppaa. Tilaisuus tarjosi erinomaiset puitteet verkostoitumiselle ja usean hankeidean syntymiselle. Syksyn 2014 aikana on järjestetty H2020infotilaisuuksia niin korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden asiantuntijoille kuin pk-yrityksille. Toivotamme jatkossakin kaikki mukaan Horisontti 2020 -talkoisiin ja luomaan menestyvämpää Etelä-Pohjanmaata! 

Horisontti 2020 -ohjelma  R ahoitusta voivat hakea pk-yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset tai muut tutkimusta tekevät tai hyödyntävät organisaatiot tai ryhmät.  T  ukea voidaan hakea huipputason tutkimukseen, uusiin innovaatioihin ja teknologiaan, tutkijaliikkuvuuteen ja infrastruktuuriin. Aiheet ja hakuajat löytyvät Horisontti 2020 -työohjelmasta.  K okonaisbudjetti voi olla useita miljoonia euroja riippuen toimenpiteistä. Tukiprosentti on 70 % –100 %.  H anke-ehdotukset lähetetään Euroopan komissioon sähköisen portaalin kautta.  L isätietoja: EU:n tutkimus- ja innovaatioohjelmat EUTI on H2020 -ohjelman kansallinen yhteystoimisto. Jokaisella Horisontti 2020 -ohjelman osiolla on oma kansallinen yhteyshenkilö, joka neuvoo sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja saa myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, SeAMKista ja alueella toimivista yliopistoista.

Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö. Lisätietoja hankkeesta: hyppymaailmalle.blogspot.fi

Kuva: Inkeri Sormunen, SeAMK

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

5


Hankepartnerit tutustumassa kuituverkon rakentamiseen Sloveniassa. Kuva: Maša Isakovič

ENGAGE

vauhditti Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkkojen kehittymistä Euroopan alueiden välinen yhteistyöohjelma, Interreg IVC -ohjelma, tarjosi yhteistyömahdollisuuksia alue- ja paikallistason viranomaisille ja toimijoille koko EU:n alueella vuosina 2007–2013. Rahoitusohjelman hankkeilla pyrittiin vaihtamaan parhaita kokemuksia sekä yhteisesti kehitettyjä toimintamalleja, jotka parantaisivat Eurooppalaisten alueiden kehittymistä ja tukisivat talouden uudistumista.

6

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa


TEKSTI ELINA KOIVISTO

E

telä-Pohjanmaan liitto toimi partnerina ENGAGE Interreg IVC -osarahoitteisessa kansainvälisessä projektissa, jonka tavoitteena oli pienentää maaseudun ja kaupunkialueiden eroa ICT:n hyödyntämisessä. Hankkeen aikana pohdittiin osallistuville alueille kustannustehokkaita ja taloudellisesti järkeviä toteutustapoja laajakaistasaatavuuden varmistamiseksi myös haja-asutusalueilla, mikä puolestaan edesauttaa alueiden elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalta hyviä käytäntöjä edustivat Suupohjan Seutuverkko Oy sekä verkko-osuuskunta Kuuskaista, jotka ovat olleet edelläkävijöitä tietoliikenteen toteutuksessa kuntavetoisesti jo yli 10 vuoden ajan. – Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkot saavuttivat laajaa kansainvälistä huomiota ENGAGEhankkeen puitteissa, ja vastaanotimme kahdeksan kansainvälistä delegaatiota asiantuntijaryhmää tutustumaan verkkojen rakentamiseen ja hyödyntämiseen vuoden 2013 aikana, Elina Koivisto Etelä-Pohjanmaan liitosta kertoo.

"Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkot saavuttivat laajaa kansainvälistä huomiota."

Kolmen vuoden yhteistyön tuloksena ENGAGEhankkeen kaikki kaksitoista Eurooppalaista partneria ovat muodostaneet tiiviin asiantuntijaverkoston, joka on ainut laatuaan koko Euroopassa. Verkosto kehittää maaseutumaisten alueiden tietoliikenneverkkojen rakentumista, käyttöönottoa ja palveluiden tuottamista verkkoon. Koiviston mukaan ENGAGE-hanke on loistava esimerkki siitä, miten pystyimme kehittymään alueena tietoliikenneverkkoasioissa kansainvälisen verkoston ja hankkeen tuomien resurssien avulla. – Laadimme myös useita suosituksia kansallisille päätöksentekijöille sekä Euroopan komissiolle, auttaakseen alueita saavuttamaan tehokkaasti Digitaaliagendan 2020 tavoitteet. Hankkeen aikana luotujen uusien kontaktien kanssa suunnittelemme parhaillaan jatkoa yhteistyöllemme, Koivisto iloitsee. 

Interreg Europe -ohjelma  I nterreg Europe -ohjelma kattaa EU-jäsenmaiden lisäksi Norjan ja Sveitsin. Ohjelman rahoitus on 359,3 miljoonaa.   Ohjelman tarkoituksena on parantaa aluepolitiikan ja -ohjelmien toimeenpanon tehokkuutta, erityisesti EU:n rakennerahastojen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen liittyen.   Ohjelmalla rahoitetaan alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja luodaan foorumeita hyvien käytänteiden vaihtoon  jatkohankkeet alueellisten toimintaohjelmien toteuttamiseksi uudella ohjelmakaudella (hankkeiden kesto 3+2 vuotta).   Tukiprosentti julkisille toimijoille on 85 % ja yksityisille 75 %. Mahdollisesti myös TEM:n vastinrahaa tarjolla.   Rahoitusta haetaan ohjelman sihteeristöltä Ranskasta Lillestä.   Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa lisätietoa rahoituksesta.   Ohjelma rahoittaa kansainvälisiä kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista 1. Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen 2. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen 4. Ympäristönsuojelu ja energiatehokkuus

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

7


TEKSTI TARMO VUORENMAA, SEDU AIKUISKOULUTUS

Pohjoismaista Green Care -yhteistyötä

Vihreää hoivaa Yksi tätä palvelujärjestelmää täydentävä ja vaihtoehtoja tuova toimintatapa on Green Care – Vihreä Hoiva – Vihreä Voima. Green Care tarkoittaa hoivapalvelujen tuottamista luonto-, maaseutu- ja maatilaympäristössä. Tässä toiminnassa oikeastaan ”ihminen auttaa itseään”, eli hän kokee erilaisten aktiviteettien kautta elämyksiä ja saa sekä fyysistä että henkistä vireyttä lisää – unohtamatta kuitenkaan ammatillista hoitosuunnitelmiin perustuvaa terapiaa. Suomessa toiminta hakee nyt jalansijaa sosiaali- ja terveysalan kentässä. Toisaalta se voidaan nähdä mielenkiintoisena uutena yritys- ja palvelumuotona kehitettäessä maaseudun elinkeinotoimintaa.

Toiminta hakee jalansijaa Green Care -toimintaa edistetään tällä hetkellä erilaisilla hankkeilla ympäri Suomea. Pohjoismaista Norja on pisimmällä Green Caren toteuttamisessa. Etelä-Pohjanmaalla Green Care -työtä on tehty vuodesta 2010 lähtien lähinnä selvityshankkeilla. Näiden hankkeiden perusteella muun muassa selvisi, että tarvitsemme vertailutietoa ja kokemuksia muis-

8

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

ta maista, ja katse suuntautui Ruotsiin ja Norjaan. Näin syntyi Nordic Green Care, joka on kahden Leader-ryhmän, Liiveri ry:n ja Rieska-Leaderin, rahoittama yhteishanke. Hankkeen päätoimijat ovat Sedu Aikuiskoulutus ja Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus. Ruotsissa kumppanina toimii Hushållningssällskapet, jolla on koko Ruotsia kattava Green Care -kehittämisohjelma, ja Norjassa Trondheimissä sijaitseva Skjetlein videregående skole -oppilaitos sekä Fylkesmannen i Sor-Trondelag, joka on valtion paikallisviranomainen. Trondheimin alue on yksi Norjan Green Care -toiminnan esimerkkialueita.

Verkosto avaa mahdollisuuksia Tämä sinänsä pieni kansainvälinen hanke on ollut menestys. Hankkeessa on saatettu yhteen sosiaali- ja terveyspalveluiden ostajatahoja palveluntuottajien ja -tarjoajien kanssa sekä tuotu esiin Green Care -toiminnan konkreettista vaikuttavuutta muun muassa yritysvierailuin kaikissa kolmessa maassa. Vuorovaikutteinen keskusteluyhteys tarpeista, mahdollisuuksista ja vaatimuksista


Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa Suomessa koko ajan muun muassa ikärakenteen muutoksen ja eri kohderyhmille suunnattavien erityispalveluiden myötä. Julkisen sektorin mahdollisuudet vastata tähän yhä monipuolisempaan palvelutarpeeseen ovat rajoitetut, ja siksi on tärkeää luoda rinnalle vaihtoehtoisia palvelumuotoja, jotka täydentävät julkisen sektorin toimintaa.

on ollut suuri voimavara ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Vajaan kahden vuoden hankkeen päättyessä vuoden 2014 lopussa on saatu aikaan Pohjoismainen Green Care -verkosto, jossa resurssit ja kehittämismahdollisuudet ovat moninkertaiset vain yhdessä maassa toteutettavaan hankkeeseen verrattuna. Hanke on suuresti innoittanut meitä kaikkia jatkamaan yhteistyötä Green Care -toiminnan kehittämiseksi pohjoismaisella toimintamallilla. Tämä on niin yrittäjien, palvelun ostajien kuin kehittäjätahojenkin yhteinen tavoite uudella ohjelmakaudella. 

Maaseuturahaston  Leader-toiminta

 T  ukea voi hakea maaseutualueiden kehittämis- ja investointihankkeisiin, jotka toteuttavat Leader-ryhmien paikallisia strategioita.  H akijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt sekä sellaiset yhteisöt, joiden toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voitontavoittelu.  Y ritystukia voivat hakea mikro- ja pienyritykset.  K ansainvälisiin Leader-hankkeisiin tarvitaan ulkomainen Leader-ryhmä tai muu vastaava ryhmä kumppaniksi.  T  ukea haetaan omasta Leaderryhmästä. Prosessissa suositaan sähköistä hakua Hyrrä-järjestelmän kautta. Tukihakujen aukeamisesta tiedotetaan myöhemmin.  L isätietoja: Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät: www.aisapari.net, kuudestaan.net, liiveri.net, suupohjankehittamisyhdistys.fi

Kuva: Tiina Paavola

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

9


Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

 Ohjelmakaudella 2014-2020

Etelä-Pohjanmaalla on käytettävissä alueellista EAKR-rahoitusta noin 24 milj.€ ja ESR-rahoitusta noin 13 milj. €. Lisäksi maakunnan hanketoimijoiden on mahdollista hakea valtakunnallista rahoitusta.  Alueellista EAKR-rahoitusta

myönnetään pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä osaamisen ja innovoinnin kehittämiseen. Yritysrahoitusta haetaan ELY-keskukselta. Osaamisrakenteiden ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, joissa hakijoina voivat tyypillisesti olla esimerkiksi korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, elinkeinojen kehittämisyhtiöt ja kunnat, rahoitus myönnetään tapauksesta riippuen joko maakunnan liiton tai Tekesin kautta.  Alueelliset ESR-hankkeet voivat

liittyä työllisyyteen ja työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen tai sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan. Hakijana voi olla hankkeesta riippuen esimerkiksi koulutus- tai tutkimusorganisaatio, järjestö, kunta tai yritys. Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta.  Hakuajat ja -ohjeet julkaistaan

valtakunnallisella rakennerahastot.fi -sivustolla sekä rahoittajien nettisivuilla. Rakennerahastosivustolta löytyy runsaasti tietoa esimerkiksi hankkeiden valintaperusteista, hakemusten käsittelystä ja alueellisen rahoituksen lisäksi valtakunnallisesta rahoituksesta.

10

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoki houkuttelee kansainvälisiä investointeja

E

TEKSTI SATU ALAPIHA

telä-Pohjanmaalle pyritään houkuttelemaan entistä aktiivisemmin kotimaisten yritysten lisäksi myös ulkomaisia investoijia ja yrityksiä. Tätä työtä on tehty Invest in Seinäjoki region ja Soft landing -hankkeissa. Ensimmäisessä vaiheessa on kehitetty alueen toimijoiden yhteinen palvelumalli ja palvelupaketti kv-sijoittumisten tarpeeseen. Tarkoituksena on ollut varmistaa, että Seinäjoen alueelle sijoittuvat ulkomaiset yritykset ja investoijat saavat alueelle sijoittumista helpottavaa palvelua. Toisessa vaiheessa on määritelty alueen investointikohteita yhdessä alueen kuntien kanssa ja lisätty kuntien välistä yhteistyötä Invest in -toiminnassa. Näitä investointikohteita on kerätty yhteen muun muassa verkkosivustolle www.investmentsafari.fi sekä esitteiksi. Kunnat voivat hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla nettisivustoa, messumateriaaleja ja myynnin tukimateri-

aaleja omia kohteitaan esitellessään. Kohteita on esitelty ulkomaisilla messuilla, muun muassa Expo Real ja MIPIM-messuilla Saksassa ja Ranskassa sekä erilaisissa tilaisuuksissa kotimaassa. Expo Real -messuilla Saksassa lokakuussa 2013 Seinäjoki esittäytyi yhdessä Helsingin, Espoon, Lahden, Turun, Tampereen, Oulun ja Joensuun kanssa Suomi-osastolla. Messuilla järjestetty Seinäjoen vastaanotto sai myös kansainvälistä julkisuutta sosiaalisessa mediassa Duudsoneiden show’n ansiosta. Seinäjoen alue on saanut hankkeiden kautta myös erinomaista julkisuutta ulkomailla. Projekti sai kansainvälistä näkyvyyttä muun muassa Puolan Koszalinin paikallismediassa sekä lehdissä että televisiossa. Lisäksi Seinäjoen alueen Invest in -toimenpiteistä kirjoitettiin projektin aikana Euroopan maissa ilmestyvässä yritysjohdolle suunnatussa new European Economy -lehdessä sekä Financial Timesin fDi Intelligence -julkaisussa.


Kansainvälisten investointien houkuttelu on pitkän tähtäimen perspektiiviä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä. Esimerkkinä pitkäjänteisyydestä on kiinalaisten kanssa ensimmäisen kerran jo kuusi–seitsemän vuotta sitten aloitetut neuvottelut, jotka ovat konkretisoituneet toiminnaksi pikku hiljaa. Ensimmäisenä toivottavasti useampien kiinalaisten joukosta Seinäjoella suunnitelmien mukaan syksyllä 2014 aloittaa toimintansa kiinalaisomistuksessa oleva tukku- ja vähittäismyyntiin keskittyvä yritys. Hyväksi havaittu käytäntö on ollut alueen omien investoreiden kanssa tehty yhteistyö ulkomaisten investointien edistämiseksi. Aktiivisuus alueen markkinoinnissa, verkostoitumistilaisuuksien järjestäminen ja messuilta kontaktien ja liidien etsiminen ovat osoittautuneet hyödyllisiksi keinoiksi löytää työstettäviä caseja. 

Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Etelä-Pohjanmaa haluaa olla aktiivisesti ratkaisemassa ruoka-alan ja nousevan biotalouden globaaleja haasteita.

Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Etelä-Pohjanmaa sitoutuu uudistamaan teollisuutta, rakentamista ja palvelusektoria älykkäämmäksi ja resurssitehokkaaksi.

Uudistuva palveluja elämystuotanto Etelä-Pohjanmaa hyödyntää täysimääräisesti kasvavan palvelu- ja elämystuotannon mahdollisuudet.

Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueiden taloudellista erilaistumista siten, että ne keskittyvät omien vahvuus- ja kasvualojensa edistämiseen

TEKSTI JARI KOLEHMAINEN

Etelä-Pohjanmaa: älykäs ja erottuva

Alueemme markkinointia Expo Real -messuilla.

Älykkään erikoistumisen tausta on laajassa yleiseurooppalaisessa kilpailukyky- ja koheesiopolitiikassa. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian tavoitteena on edistää elinkeinoelämän uudistumista ja vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin valituilla elinkeinopainoaloilla. Kansainvälisillä kehittämiskumppanuuksilla on tässä työssä keskeinen rooli. Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenne on monipuolinen ja sen vahvat toimialat muodostavat yhteenkietoutuneita, dynaamisia kokonaisuuksia. Strategiassa esiin nostettu kestävien ruokajärjestelmien ja biotalouden uusien ratkaisujen kokonaisuus on tästä hyvä esimerkki. Laajan painoalan sisältä voidaan yrittäjämäisesti tunnistaa kapeampia fokusaloja, joiden erityispiirteinä ovat erityisen korkea osaaminen ja merkittävät kasvumahdollisuudet. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia korostaa sitä, että maakunnan yritys- ja innovaatiopalveluiden ja maakunnan korkeakoulutoimintojen tulee kehittyä yhdessä elinkeinopainoalojen kanssa. Näin käytettävissä olevista resursseista saadaan paras teho irti myös jatkossa. Älykkäästi ja erottuvasti.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

11


Eteläpohjalaiset jakoivat Design Days 2014 –tapahtuman osallistujille Young Skills osuuskunnan valmistamia puuukkoja. Kuva: Jaakko Purtanen

Etelä-Pohjanmaan workshop onnistui erinomaisesti. Työn touhussa workshopin vetäjä professori Juhani Salovaara (seisomassa), Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta (ed. vas.), Vuokko Takala-Schreib SeAMK:sta (ed. oik.) ja Mikko Hannula Young Skills osuuskunnasta (ed. oik.). Kuva: Jaakko Purtanen

TEKSTI TUIJA AHOLA

Young Skills -osuuskuntamallia esiteltiin eurooppalaisille EU Design Days 2014 -tapahtumassa

12

E

RRIN-verkosto eli European Regional Research and Innovation network järjesti kolmannen kerran Design Days 2014 -tapahtuman Brysselissä 24.–26.9.2014, Microsoft Innovation Centerissä. Tapahtuma kokoaa yhteen design-alan sidosryhmiä vaihtamaan kokemuksia sekä kuulemaan rahoitusmahdollisuuksista, hankkeista ja uusista suuntauksista. Tämän vuoden teemoiksi oli valittu muotoilun tuoma taloudellinen lisäarvo sekä nuorten muotoilijoiden ja yritysten tukeminen. Päivien aikana kuultiin alan johtavien asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden esitelmiä. Esitelmissä ja pyöreän pöydän keskusteluissa pohdittiin muun muassa, miten muotoilun taloudellista arvoa voidaan mitata, miten vakuuttaa muut sektorit muotoilun tuomasta lisäarvosta, mitkä ovat EU:n rahoittamien muotoiluhankkeiden tulokset, millaista politiikkaa tulevaisuudessa tarvitaan, millaisia hankkeita tulevaisuudessa rahoitetaan, kuinka nuoria muotoilijoita voidaan tukea, mitä co-design antaa Euroopalle ja millaista on tulevaisuuden muotoilu. Etelä-Pohjanmaan liiton, SeAMKin ja Young Skills osuuskunnan yhteistyössä

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

laatima ehdotus ERRIN-verkostolle teemasta ja workshopin sisällöstä hyväksyttiin mukaan tapahtumaan. Young Skills osuuskunnan toiminta oli tapahtumassa esimerkkinä nuorten muotoilijoiden yrittäjyyteen kannustamisesta. Osuuskunta muodostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista muotoilijoista. Osuuskunta toimii Kurikan Jurvassa, eteläpohjalaisen huonekaluteollisuuden keskellä, Sellan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiloissa. Design Days -tapahtumassa oli viisi workshopia eri teemoilla. Etelä-Pohjanmaa/Young Skills teki yhteisen osaston ja workshopin Ruotsissa toimivan Linnaeus-yliopiston kanssa teemalla Miten voidaan tukea nuorten muotoilijoiden kasvamista yrittäjyyteen. Workshopissa esiteltiin aluetta sekä SeAMKin ja Young Skillsin toimintaa sekä tuotiin esille yrittäjäksi kasvamisen prosesseja ja haasteita. Teemaa pohdittiin mentorin ja nuoren muotoilijan vuoropuheluna. Esimerkkeinä esiin nostettiin muun muassa muotoilijoiden yhteistyö Yrjö Kukkapuron, Tuula Falkin ja Artekin kanssa sekä nuorten muotoilijoiden kokeellinen tuotekehitys. Workshopin vetäjänä oli professori Juhani Salovaara, Young Skills osuuskun-

taa edusti muotoilija Mikko Hannula ja moderaattorina toimi professori Magnus Silfverhielm Linnaeus yliopistosta. EteläPohjanmaan workshop oli yksi tapahtuman suosituimmista. Päivillä olleet Etelä-Pohjanmaan liiton, SeAMK:n ja Young Skills osuuskunnan edustajat olivat kaikki tyytyväisiä tapahtuman antiin. Tapahtuma oli erinomainen verkostoitumistilaisuus, jossa luotiin suhteita moniin alan toimijoihin Euroopassa. 

Luova Eurooppa  U usi rahoitusohjelma, joka yhdistää nykyiset MEDIA-ohjelman, MEDIA Mundus -ohjelman sekä Kulttuuriohjelman.   Budjetti n. 1,46 mrd euroa   Kulttuuriohjelman puolella tukea voi hakea toimijoiden yhteisille EU-hankkeille, verkostoille, hyvien käytänteiden vaihtamiselle, kiertäville näyttelyille, konserteille sekä kirjallisuuden kääntämiselle.   MEDIA-ohjelmasta tukea voi hakea AV-teosten tuotannolle, markkinoinnille, levittämiselle, koulutukselle, digitoinnille.   Uutena laina- ja lainantakausinstrumentti luovan sektorin ja kulttuurisektorin pk-yrityksille.


WFEO on alueemme linkki Brysseliin Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO) on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnan liittojen ylläpitämä yhteinen aluetoimisto Brysselissä. WFEO on EU-edunvalvontatoimisto, jonka toiminta aloitettiin jo Suomen liittymisvuonna 1995. TEKSTI HANNE RANTALA

J

ohtaja Sanna Alaranta kertoo, että WFEO palvelee EU-asioissa kaikkia alueidensa kansainvälisyydestä ja Euroopan unionista kiinnostuneita toimijoita. Tavoitteena on toimia suorana vaikutuskanavana Euroopan unionissa. – WFEO seuraa ajankohtaista keskustelua Brysselin päässä ja kertoo, mitkä aiheet ovat pinnalla EU:ssa. Tällä tavoin kunnat saavat tietoa esimerkiksi siitä, mihin aloitteisiin ja verkostoihin niiden olisi hyödyllistä tarttua ja liittyä EU-rahoituksen saantimahdollisuuksien parantamiseksi, Alaranta selvittää. WFEO:lla on alueiden verkostojen kautta hyvät yhteydet toimijoihin ympäri Eurooppaa, minkä johdosta se pystyy auttamaan kuntia luomaan yhteyksiä samojen aiheiden parissa työskenteleviin eurooppalaisiin kumppaneihin. Toisaalta WFEO pyrkii myös

vaikuttamaan siihen, että sen edustamille alueille tärkeät asiat saavat huomiota EU:ssa. – WFEO voi myös auttaa kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä rakentamalla ryhmille tai vaikka yksittäiselle henkilöllekin koulutuspäivien ohjelman Brysselissä, jonka aikana osallistujat kuulevat esimerkiksi rahoitushakuihin osallistumisen ehdoista ja hakemusten arvioinnista tapaamisissa komission ja toimeenpanovirastojen edustajien kanssa, vt. EU-asiantuntija Maria Oksa vinkkaa. Keskeinen osa Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston tarjoamaa hanketoiminnan tukea on tiedotuspalvelu, jonka kautta toimijat saavat tietoa esimerkiksi hakujen avautumisista ja rahoitusohjelmien työohjelmiin vaikuttamisesta. WFEO on myös julkaissut verkkosivuillaan perustietoa eri rahoitusohjelmista. 

Konkreettista apua hankevalmisteluun Kaikki hanketoimijat ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä suoraan Länsi-Suomen Eurooppa-toimistoon, joka auttaa mielellään eteenpäin hankeideoiden kanssa. Hanketta suunnitteleva voi lähettää hankeideansa WFEO:lle, joka auttaa löytämään ideaan sopivan rahoitusohjelman. WFEO kertoo, mistä ohjelmista rahoitusta voisi hakea, milloin rahoitusta on seuraavan kerran mahdollista hakea ja millä ehdoilla. WFEO kommentoi myös tarvittaessa hankeideaa. Mikäli hanketoimijalla on erityisiä kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta hakudokumenteista, WFEO voi olla yhteydessä komission tai muun ohjelmaa hallinnoivan viranomaisen virkamiehiin vastauksen saamiseksi. Hankekumppaneita etsivän kannattaa lähettää partnerihakuilmoitus WFEO:lle, joka lähettää sen eteenpäin muille Brysselissä toimiville aluetoimistoille. Hyödyllinen työväline partnereiden etsimiseen on myös ERRIN-verkoston partnerihakusivusto. Kaikki WFEO:n edustamat toimijat voivat rekisteröityä ERRIN-verkoston sivuilla, minkä jälkeen myös oman partnerihakuilmoistuksen jättäminen sivustolle on mahdollista. WFEO ei voi kirjoittaa hankehakemuksia, mutta mahdollisuuksien mukaan lukee ja kommentoi kirjoitettuja hakemuksia ja auttaa erityisesti eurooppalaisen näkökulman tuomisessa esille.

WFEO:n toimistolla työskentelee tällä hetkellä kolme henkilöä: harjoittelija Janne Järvinen, johtaja Sanna Alaranta (kesk.) ja vt. EU-asiantuntija Maria Oksa. Kuva: Ulf Gringärds

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

13


EU-tietokeskus palvelee:

TEKSTI SANNA INKERI

tarjolla tietoa Euroopan unionista

E

telä-Pohjanmaan liiton EUtietokeskus kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon. Suomessa Europe Direct -tiedotuspisteitä toimii tällä hetkellä yhteensä seitsemän, ja Euroopan laajuisesti yli 500. Suomessa olevat muut pisteet sijaitsevat Haapajärvellä, Porissa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa ja Kankaanpäässä. Tiedotuspisteeseen voi olla esimerkiksi yhteydessä, jos haluaa etsiä Europe Direct -verkoston kautta hankepartnereita. – Verkoston kautta tiedotuspisteellä on yhteys ympäri Eurooppaa, erilaisiin kaupunkeihin ja alueisiin. Eteläpohjalaisille toimijoille on mahdollista etsiä hankepartnereita esimerkiksi yhdestä tietystä maasta, kertoo kv. asioiden assistentti Sanna Inkeri. Useimpia tiedotuspisteitä ympäri Euroopan hoitavat alue- tai paikallisviranomaiset tai erilaiset yhdistykset, joten verkoston jäsenet tuntevat alueensa yleensä hyvin ja voivat ohjata yhteydenottoja sopivien hankepartnereiden suuntaan.

Maakunnan liitot isäntinä Suomessa yhteensä viisi tiedotuspistettä seitsemästä toimii nykyisin maakunnan liittojen alaisuudessa. Euroopan

14

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

komissio valitsi uudet tiedotuspisteet viiden vuoden toimikaudeksi avoimella kilpailulla vuonna 2012. Euroopan komissio myös tukee tiedotusverkostoa sekä tiedollisesti että taloudellisesti. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus tiedottaa unionin asioista sekä esimerkiksi erilaisista paikallisista tapahtumista. Tietokeskus julkaisee sähköistä uutiskirjettä ajankohtaisista unionin asioista ja liittymällä postituslistalle saat uutiskirjeen noin joka toinen kuukausi. Liittyä voit lähettämällä sähköpostia osoitteeseen eu-tietokeskus@etelapohjanmaa.fi. EU-tietokeskus välittää tietoa myös sosiaalisessa mediassa. Tykkäämällä ”Kansainvälinen EteläPohjanmaa” -sivustosta Facebookissa, saat ajankohtaisen tiedon suoraan uutisvirtaasi. Ota yhteyttä kun haluat kysyä unionista, EU-rahoituksesta tai kansainvälisestä hanketoiminnasta. Yhteystiedot: Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus Kampusranta 9 C, 60101 Seinäjoki eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi Puh. 0400 241 813 Facebookissa "Kansainvälinen EteläPohjanmaa"

Kuva: Jussi Hietaniemi

EU-tietokeskus välittää tietoa myös sosiaalisessa mediassa.


Jalasjärvi mukaan Kansalaisten Eurooppa -hankkeeseen TEKSTI SANNA INKERI

Rural Europe Network (REN) -hanke pyörähti käyntiin lokakuussa 2014 Italian Borgotarossa kahdeksan eri hankepartnerin voimin. Projekti on uuden ohjelmakauden 2014–2020 ensimmäisiä hankkeita Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta Etelä-Pohjanmaalla.

P

artnerit tulivat Italiasta, Ruotsista, Kroatiasta, Espanjasta ja Suomesta. Jalasjärven kunta on ainoana osallistujana Suomesta. Kaikki hankepartnerit ovat maaseutumaisia kuntia, joita kuvaa ikääntyvä väestö ja nuorten muuttaminen pois alueelta. Hankkeen päätavoite on nostaa osallistuvien kuntien houkuttelevuutta erityisesti nuorten keskuudessa. Projektikunnat ovat kokoluokaltaan samankaltaisia, ja koordinointikokouksessa korostui Jalasjärven kunnan markkinointisihteeri Taru Patterin mielestä se, että meillä on paljon annettavaa projektipaikkakunnille sekä myös opittavaa muun muassa tuotteistamisesta ja turismista. Projektin odotetaan lisäävän tietoa tavoista, joilla Euroopassa maaseutumaiset alueet lisäävät kilpailukykyään pystyäkseen paremmin markkinoimaan paikallisia voimavarojaan. Hankkeessa halutaan lisäksi kartuttaa nuorten maanviljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien tietoja ja taitoja liittyen pienten paikallisten tuotteiden tuomaan lisäarvoon. Jalasjärven kunnanjohtaja Juha Luukon mukaan, on tärkeää, että Jalasjärvi on mukana tällä tavalla kansainvälistymässä ja luomassa kansainvälistä verkostoa.

– Hankkeen kautta voimme nostaa esille sen, mitä meillä on annettavana, ja tarjota yrityksille mahdollisuuksia saada kontakteja ja tietoa projektiverkostolta, Luukko täsmentää. Hankkeen aikana Jalasjärvellä järjestetään yksi hanketapaamisista sekä paikallisille toimijoille tarkoitettu seminaari, johon kutsutaan valittuja hankepartnereita kertomaan parhaista käytännöistä omasta kunnastaan. REN-hanke rahoitetaan EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kuntien verkostot -alaohjelmasta. Kuntien verkostot -alaohjelmassa yhdistyvät monenlaiset laajasti kiinnostusta herättävään aiheeseen tai aiheisiin liittyvät toimet. Kuntien verkostot -alaohjelma muodostaa perustan osallistuvien ystävyyskuntien myöhemmille aloitteille ja toimille, jotka liittyvät käsiteltäviin kysymyksiin tai muihin yhteisesti kiinnostaviin kysymyksiin.  Hankkeen pääpartneri: Borgo Val di Taro (IT) Muut partnerit: Pellegrino Parmense (IT), Camarinas (ES), Vila de Cruces (ES), Buzet (HR), Oprtalj (HR), Falköping (SE), Jalasjärvi (FI).

Kansalaisten Eurooppa (Europe for Citizens)  H akea voi paikalliset ja alueelliset viranomaiset ja niitä edustavat järjestöt (esim. kunnat, maakuntaliitot). Erilaiset järjestöt ja yhdistykset kuten esimerkiksi kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, ammatilliset järjestöt sekä koulutus- ja tutkimusjärjestöt.   Ohjelman yleiset tavoitteet: • Parannetaan kansalaisten tietämystä Euroopan unionista, sen historiasta ja monimuotoisuudesta. • Edistetään Euroopan kansalaisuutta ja parannetaan unionin tason kansalaisvaikuttamisen ja demokraattisen osallistumisen edellytyksiä.   Alaohjelmat: Eurooppalainen muistiperintö, kuntien välinen yhteistyö, kuntien verkostot, kansalaishankkeet   Budjetti vuosille 2014–2020 on 185 468 000 euroa.   Tuki yksikköhintojen eli ns. könttäsummien perusteella.   Mahdollista saada myös valmisteluun tukea.   Haetaan keskitetysti Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EACEA:sta. Ohjelmassa käytetään pelkästään sähköisiä hakulomakkeita.

Hankepartnerit kokoontuivat Italian Borgotaroon käynnistääkseen yhteistyön. Kuva: Laura Avanzi

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

15


Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymistiimi palveluksessasi • Rahoitusneuvontaa ja apua hankehakemusten laatimiseen • Kansainvälistymistietoa ja -kokemuksia • Kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja • Uutiskirjeitä ja tiedotteita

Yhteystiedot:

Marjatta Eväsoja kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja puh. 040 5296 046 Jaakko Hallila kansainvälisten asioiden päällikkö puh. 040 356 5630 Elina Koivisto projektipäällikkö puh. 040 736 2043 Sanna Inkeri kansainvälisten asioiden assistentti puh. 0400 241 813 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi www.epliitto.fi

Löydät meid ät myös Facebookis ta! Ota rohkea sti yhteyttä

.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you