66
turvapaikanhakija
perheen yksityisenä tapahtumana. Mikäli synnytys etenee ongelmattomasti, voi synnyttäjä itse vaikuttaa synnytyksen kulkuun valitsemalla itselleen sopivimman synnytysasennon ja -tavan sekä kivunlievityksen. Synnyttäjällä on etukäteen mahdollisuus keskustella synnytykseen liittyvistä peloista, miettiä miten toivoo itsensä kohdattavan sairaalassa tai pohtia vaikka kotona synnyttämisen mahdollisuutta. Synnyttäjä saa itse myös päättää, kenet hän haluaa paikalle. Eri maiden synnytystavat ja tottumukset voivat olla hyvinkin erilaisia kuin mihin Suomessa on totuttu. Synnytys voi olla yksityinen tapahtuma, johon ei äidin lisäksi osallistu kukaan, tai vain yksi avustava henkilö. Toisaalta se voi olla suuri yhteisöllinen tapahtuma, johon tavalla tai toisella osallistuu koko suku ja suuri määrä läheisiä ja ystäviä. Se, kuka tai ketkä ovat läsnä synnytyksessä, ei aina ole äidin päätettävissä – ei edes se, voiko vauvan isä olla mukana. Turvapaikanhakijalla on usein hyvin vähän tietoa suomalaisesta sairaalakulttuurista. Tutustumiskäyntejä synnytysosastoille ei nykyään pääsääntöisesti järjestetä, joten käsitys sairaalasta jää useimmilla vain muiden turvapaikanhakijoiden tarinoiden ja omien mielikuvien varaan. Turvapaikanhakijan doulalla on toisinaan etuoikeus käydä äidin kanssa sairaalassa kontrollikäynnillä ennen synnytystä, jolloin tarjoutuu erinomainen mahdollisuus käytännössä havainnollistaa missä ja miten ilmoittaudutaan, missä on synnyttäjien vastaanotto yöaikaan, mistä näkee vierailuajat ja niin edelleen. Joissain kulttuureissa synnytys ei kuulu sairaalaan lainkaan. Lääkäreitä tai koulutettuja
kätilöitä ei ole, tai heitä ei koeta tarvittavan paikalle, ellei synnytyksessä ilmene komplikaatioita. Synnyttäjän apuna voi olla muita naisia, joilla on kokemusta, mutta ei välttämättä tietoa anatomiasta tai synnytysfysiologiasta. Synnyttäjän tieto siitä, miten synnytys etenee, voi olla puutteellista. Myös sillä, kuka vastaanottaa syntyvän lapsen, saattaa olla joko olematon tai suuri symbolinen merkitys kulttuurista riippuen. Monet käytännön asiat, kuten miten napanuora sidotaan ja kuinka vauvasta sekä synnyttäneestä huolehditaan, voivat olla erilaisia eri maissa.
Eri maiden synnytystavat ja -tottumukset voivat olla hyvinkin erilaisia kuin mihin Suomessa on totuttu. Riippuu kulttuurista, milloin ja kenelle syntymästä ilmoitetaan ja miten siihen reagoidaan. Suomessa yksityisyyden kunnioittaminen on tärkeää. Vauvaa ja uutta perhettä tullaan tervehtimään vasta, kun perhe kutsuu. Muissa kulttuureissa on yleistä tulla synnyttäneen tueksi välittömästi ja jäädä pitkäksikin aikaa. Läheiset pitävät huolta siitä, että synnyttänyt äiti saa levätä riittävästi. Tämä voi monessa tapauksessa tarkoittaa sitä, että läheiset huolehtivat kodinaskareista ja hoitavat vauvaa niin, ettei synnyttäneen äidin tarvitse huolehtia