Page 1

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

1/ 2 0 1 9

turvaa j i s n E iitto kotien l sty: e & Amn ikko! vi Naisten

Kun ero tulee vauva kainalossa Yhteistyö lapsen hyväksi haastaa


Naistenviikko / Amnesty Internationalin Suomen osasto

8 12

Artus Le Roux

Iiro Rautiainen

11

Kalevia kiinnosti

Sisältö

4 8

10

Lahden ensi- ja turvakoti ry:n M ieskaveritoimin mukana oleva nassa Kalevi Salonen luki jo ennalta Enskan 1/19. ”Kaksi toisiaan täydentävää ja tukevaa juttua tavalla vanhem kertoo upealla muuden yhteis työstä. Kun ero kainalossa on ko tulee vauva skettava osoitu s siitä, miten va daan ratkaista ik ea asia voirakentavasti. M iten lapsi kärsii lisimman vähä erosta mahdoln taas antaa hy viä käytännön ohjeita ja näke myksiä asiaan.”

Kun ero tulee vauva kainalossa Käsikirja yhteistyövanhemmuudesta

Miten lapsi kärsisi erosta mahdollisimman vähän? Lasta auttaa, jos vanhemmat ymmärtävät, miltä hänestä tuntuu

s. 4 ja 8

KAHVItauko Nina Forsströmiä ja Janne Pulkkista kiinnostaa vaikuttavuus

Naistenviikko-kampanja tulee maaliskuussa

15

Ensi- ja turvakotien liitto eduskuntavaaleissa

16 17 21 22

Kutsu kaveri jäseneksi!

11 12

Lyhyet TURVAKODIT: SEKSUAALINEN VÄKIVALTA JÄTTÄÄ SYVÄN JÄLJEN

23

Kolumni: Melkein tuhat monikulttuurista asiakasta Jäsenyhdistykset toimivat Verkossa uutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Kirjanmerkki Kirjoja hyödyksi työssä ja ihan vain iloksi elämässä

Yhteystiedot


J-P Flander

Pä äk ir jo it us

Keskiaukeamalla Ensi- ja turvakotien liiton ja Amnestyn

Naistenviikkokampanja. 1/2019 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 37. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Elsan, Saaran ja Iivarin kasa äidin sängyllä. Iltapaini! Kutitus! Kuva: Laura Vesa.

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 1/2019, aineisto 18.1., ilmestyy viikolla 8 2/2019, aineisto 29.3., ilmestyy viikolla 19 3/2019, aineisto 16.8., ilmestyy viikolla 38 4/2019, aineisto 18.10., ilmestyy viikolla 47

Vanhempien yhteistyö eron jälkeen on lapsen etu

K

oko elämä menee eron myötä uusiksi. Oman elämän palaset irtoavat toisistaan ja edessä on uudelleenrakentamisen aika. Ero on aina kriisi, jossa tunteet kulkevat vuoristorataa ja hoidettavien asioiden määrä voi tuntua loputtomalta. Kun ero koskettaa myös lapsia, on arjessa omien tunteiden ja selviämisen lisäksi huoli myös lasten muuttuneesta tilanteesta ja heidän reaktioistaan. Onneksi apua on nykyisin saatavana niin vanhemmille kuin lapsillekin. Vanhempien ero ei väistämättä aiheuta lapselle ongelmia myöhemmin elämässä. Tärkeintä lapsen turvallisuudelle on se, kuinka eron jälkeen asiat hoidetaan, miten vanhemmuus ja arki jaetaan. Monissa kansainvälissä tutkimuksissa on osoitettu, että lasten hyvinvointi lisääntyy, jos vanhemmat kykenevät toimimaan yhdessä lapsen asioissa, ennen eroa ja eritoten eron jälkeen. Eron jälkeen yhteinen vanhemmuus vahvistaa kummankin vanhemman suhdetta lapseen ja tämä on lapsen etu. Erosta huolimatta lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa. Vaikeasta tilanteesta selviäminen yhdessä välittävien aikuisten avulla voi lopulta kasvattaa lapsesta entistä vahvemman ja kypsemmän. Myös lasten on koottava uusi arki entisen tilalle, eikä tämä onnistu ilman aikuisten apua, tukea ja neuvoja. Tilanne voi luoda lapselle myös kokemuksen siitä, että elämän vaikeita asioita voi kohdata ja niistä voi selvitä. Millainen on kuva onnellisesta eroperheestä? Se on kahden toisistaan eronneen vanhemman ja heidän lastensa kokoamien palapelien muodostama kokonaisuus. Se on todennäköisesti jotain muuta kuin kiiltokuvamainen, kuten elämä yleensä on.  Yksi asia kuitenkin löytyy kaikista onnellisista eroperheistä: kaksi vanhempaa, jotka tekevät yhteistyötä lapsen hyvän arjen toteutumiseksi. Vaikka parisuhde päättyy, vanhemmuus jatkuu. Tuula Haatainen

puheenjohtaja


Teksti Essi Lehtinen Kuvat Laura Vesa

Kun ero tulee vauva kainalossa Jos vanhemmille tulee ero jo odotusaikana tai vauvan ollessa pieni, on haaste toimia niin, että molemmat vanhemmat pääsevät hoitamaan vauvaa. Saara Erma haluaa tehdä valintoja, jotka vievät eteenpäin.

Ä

iti, tule. Tule, äiti! Elsa Erma (3,5 v) kiskoo äitiä käsistä ja pyytää, että lennettäisiin vähän. Tai oikeastaan pitäisi kertoa salaisuus. Elsa ja Iivari Erma (6) ovat jo syöneet. Äiti Saara Erma (36) jättää kasviskeittonsa ja lähtee mukaan. Kun äiti saa lusikan uudestaan käteensä, Elsa hipsii perässä keittiöön ruusupaidassa ja mansikkahousuissa. Niiden vaihtaminen oli se tärkeä asia. Elsa syntyi vanhemmille, jotka tekivät eropäätöstä. Raskausaikana Saara ei vielä ainakaan tietoisesti epäillyt avioliittoaan, mutta hiukan ennen toisen lapsen syntymää hänelle selvisi, että lasten isällä oli toinen suhde. Pariskunta yritti käsitellä asiaa ja kävi muun muassa Perheasiain neuvottelukeskuksessa, mutta Elsan puolivuotispäivän mennessä oli käynyt selväksi, ettei luottamus enää riittänyt avioliiton jatkamiseen. Iivarin ja isän välit olivat jo tiiviit, mutta miten toimia Elsa-vauvan 4

Ensimmäinen vuosi oli tunteiden vuoristorataa.

suhteen? Vuoroasuminen ei tullut kysymykseen, sillä Saara imetti Elsaa. Ensimmäinen ratkaisu oli isän vuokra-asunto parin sadan metrin päässä perheen kodista.

Kaksi murrosta yhtä aikaa Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyön asiantuntijan Tanja Henttosen mielestä odottavia ja tuoreita vanhempia tapaavien työntekijöiden on kiinnostuttava, jos vanhemmat ovat päättäneet erota. – Ero on kivulias ja pitkä prosessi ja täynnä valtavan vaikeita tunteita. Samoin odotukseen liittyy paljon 2019

tunteita, kun mielikuvat omasta lapsuudesta, tulevasta vauvasta ja vanhemmuudesta aktivoituvat, sanoo Henttonen. Murroskohtia on yhtä aikaa kaksi. Toinen laukaisee turvattomuuden tunteen ja toinen edellyttäisi ehdottomasti turvaa. Odottajan hormonaaliset ja biologiset muutokset kutsuvat rakentamaan pesää ja keskittymään siihen, millainen persoona on syntymässä. Jo taloudellinen turvattomuus voi olla rankkaa, jos ajatus on ollut, että perheessä on kaksi aikuista ja äiti jää vauvan kanssa kotiin. Eron myötä äiti menettää osan tukiverkostostaan ja äitiyslomalle jääminen muuttaa päivittäisiä ihmissuhteita. Äiti voi miettiä, olisiko edes halunnut lasta. – Jos äiti on huolissaan ja peloissaan, apua ja tukea on saatava, sanoo Henttonen ja jatkaa. – Isän näkökulmasta suurin haaste Viereisellä sivulla: Elsa haluaa leikkiä lentsikkaa äidin kanssa: yksi, kaksii, kolmee!


Onneksi valitsin näin. Ihan omankin elämäni takia.

2019

5


on, miten hän pääsee mukaan odotukseen ja vauvan hoitoon.

Yhteistyövanhemmuudesta käsikirja

T

anja Henttonen kirjoittaa odotusaikana tai pian vauvan synnyttyä eroavien vanhempien yhteistyöstä keväällä ilmestyvässä Yhteistyövanhemmuuden käsikirjassa. Yhteistyön tapoja miettii vuosittain muutama tuhat paria. Viime vuonna reilut 4200 alle vuoden ikäistä lasta asui vain äidin kanssa.* Yhteistyön rakentaminen on Henttosen mielestä tärkeää, sillä se turvaa vauvan oikeuden molempiin vanhempiin ja turvalliseen kasvuun ja kehitykseen vanhempien erosta huolimatta. ”Yhteistyövanhemmuus tässä vaiheessa on vauvan tarpeiden tunnistamista, niihin vastaamista ja vauvan hyvän hoivan turvaamista yhteistyössä,” kirjoittaa Henttonen. Päivi Hietasen , Vesa Keinosen ja Maarita Kettuse n toimittama käsikirja määrittelee, mistä yhteistyövanhemmuus koostuu ja mitä se tarkoittaa eri tilanteissa. Eri kirjoittajat kertovat muun muassa isän mukana olon tärkeydestä raskaus- ja vauva-aikana, vertaistuen merkityksestä ja siitä, miltä lapsen silmin näyttää, kun vanhempien yhteistyö ei toimi. Kirjassa on osiot päihteiden ja parisuhteessa olleen väkivallan vaikutuksista yhteistyön mahdollisuuksiin. Lapsen näkökulmasta asiallinenkin yhteistyö vanhempien välillä riittää. – Kun vanhempien välinen yhteistyö toimii, lapsi ei joudu valitsemaan puolta vanhempien välillä eikä kantamaan vastuuta, joka ei hänelle kuulu, kuvaa Maarita Kettunen. Ensi- ja turvakotien liiton kustantama käsikirja julkaistaan Erofoorumissa 21.3. Sitä voi lukea verkossa Issuu.com Ensi- ja turvakotien liitto Yhteistyövanhemmuuden käsikirja

Essi Lehtinen

*) Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuonna 2018 syntyi noin 47 300 lasta. Alle vuoden ikäisistä vauvoista noin 9 prosenttia asuu Perhetilaston mukaan syystä tai toisesta vain äitinsä kanssa.

6

2019

Ilman muuta selvää Saara ja lasten isä olivat yhtä mieltä siitä, että ero hoidetaan ensisijaisesti lasten parasta ajatellen. Ajatus vanhemmuuden jakamisesta oli selvä. Pari oli ollut yhdessä kaksikymppisestä saakka, naimisissa viisi vuotta. Vanhemmat kuljettivat lapsia rattailla toisen luota toisen luo. Aluksi isän hetket Elsan kanssa menivät imetysvälien mukaan ja olivat kolmen tai neljän tunnin mittaisia. – Elsahan oli minussa fyysisestikin kiinni ensimmäisen vuoden. Isä olisi ollut kyllä muuten yhtä kykenevä hoitamaan häntä. Ensimmäinen vuosi eron jälkeen oli Saaralle tunteiden vuoristorataa. Ex-puoliso piti kohdata lasten takia melkein päivittäin. Joskus vihan tunteet ja tunne siitä, että lapsi viedään hänen rinnoiltaan olivat niin vaikeita, että Saara yritti säästää itseään, kun isä haki vauvaa. – Joskus vain ojensin turvakaukalon oven ympäri isälle. Käänsin pääni pois, etten joutunut näkemään häntä. Vauvalle vuoroasuminen ei ole suositeltavaa. Vauva ei ymmärrä ajan käsitettä ja ero ensisijaisesta hoitajasta tuntuu turvattomalta, painottaa Tanja Henttonen. – On lähdettävä siitä, mikä on vauvalle hyvä ja turvallinen.

Kullanarvoinen Saaran ympärillä oli lapsuudenperheen, ystävien ja myös lasten isän sukulaisten tuki. Hän haki aktiivisesti apua myös kirjoista, ammattilaisilta ja ryhmistä. – Ilman ulkopuolista apua olisin ollut paljon enemmän hukassa. Saara pääsi puhumaan neuvolapsykologille. Vanhempien keskinäisiä suhteita käsiteltiin vuoden verran.


Oikealla: – Nyt me pystymme lasten isän kanssa luontevasti juttelemaan eteisessä ja vaikka sopimaan, kuka vie luistimet teroitettaviksi, kuvaa Saara tilannetta.

Keskusteluista Saara sai voimia erotella omia parisuhteen päättymiseen liittyviä tunteitaan arjen ja lasten hoidosta heidän isänsä kanssa. Niihin aikoihin, kun erosta piti päättää, Saara bongasi lehdestä Erokahvilan mainoksen. Meno kahvilaan ei ollut ihan helppo, koska se tarkoitti, että hän myönsi olevansa eroamassa. – Ja sitten ensimmäinen ihminen, jonka kanssa juttelin, oli tosi samanlaisessa tilanteessa kuin minä. Tajusin, että en ole maailman ainoa äiti, jolla on vauva ja jonka elämässä tapahtuu ero. Äidit tapasivat uudelleen kahvilassa ja sitten jo porukalla lasten kanssa. – Arkisten asioiden jakaminen ja tunteiden käsittely on ollut kullanarvoista.

Eteenpäin Mutta oliko Saaralla vaihtoehtoja? Oliko yhteistyötä pakko tehdä? – Olisihan minulla ollut vaihtoehto. Välillä ajattelin, että parempi olisi, että hoitaisin lapset kokonaan itse. Järki kuitenkin sanoi, että lapsilla on oikeus kasvaa molempien vanhem­ pien kanssa. – Onneksi valitsin näin. Ihan omankin elämäni takia. Tämä tie vie eteenpäin, enkä jää oman katkeruuteni vangiksi. Lapset asuvat nyt joustavasti puolet viikosta äidillä ja puolet isällä. Kun lapset ovat isällään, Saara keskittyy omiin juttuihinsa. Saara naurahtaa ja sanoo, että ajattelee paljon itseään. – Se edellähän minä paljon menen, että miten itse voin. Minun vointini vaikuttaa suoraan siihen, miten lapset voivat.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset järjestävät Erokahviloita eronneille isille ja äideille muun muassa Oulussa, Iisalmessa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kokkolassa, yhdessä muiden kanssa myös Lohjalla ja Vantaalla.

2019

7


Teksti Tuija Vanhanen ja Laura Kouri

Miten lapsi kärsisi erosta mahdollisimman vähän? Ero on prosessi, joka käynnistyy vanhemmissa ennen lasta. Lapsella on vähemmän aikaa sopeutua eroon ja hänen sopeutumisensa on hitaampaa. Lasta auttaa, jos vanhemmat ymmärtävät, miltä ero lapsesta tuntuu.

P

sykologi, psykoterapeutti Tuija Vanhanen on tehnyt pitkään töitä eronneiden vanhempien lasten auttamiseksi. Hän työskentelee Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen Ero lapsiperheessä -työssä ja pitää omaa vastaanottoa. Vanhanen on huomannut, että aikuisen mielestä pienet ja merkityksettömiltä vaikuttavat asiat voivat olla lapsen hyvinvoinnin kannalta isoja. Lapsi voi kokea eron jälkeisen arjen aivan toisin kuin mitä vanhemmat ovat tarkoittaneet.

Riitely heikentää lapsen luottamusta Lapsen on helpompi sopeutua kahteen erilaiseen kotiin, elämäntapoihin ja sääntöihin, kun hän näkee vanhempien kunnioittavan toisiaan 8

Vasemmalla: Artus (13 v.) kuvasi äidin tekemän muistilapun isälle lähtiessään.

”En jaksa olla kotona, kun äiti saattaa alkaa milloin vaan haukkua isää.” Vanhempien kyvyttömyys hoitaa lapsensa asioita keskustelemalla ja riitelemättä saa heidät näyttämään lapsen silmissä keinottomilta, mikä tuottaa lapselle turvattomuutta, syyllisyyttä ja häpeää.

vanhempina. Luottamus molempiin vanhempiin vähenee, jos hän kuulee jatkuvaa toisen vanhemman moittimista tai arvostelua. Kielteinen ilmapiiri ja ristiriidat voivat aiheuttaa lapselle pidemmällä aikavälillä erilaista oireilua, kuten itsetunto-ongelmia, masennusta ja vaikeuksia tunteiden säätelyssä. 2019

”Voisinpa vielä joskus nähdä, kun vanhemmat istuvat saman pöydän ääressä ja juttelevat minun asioista rauhassa.” Pienemmät lapset saattavat saada raivokohtauksia vanhempien kohdatessa toisensa tai siirtyessään vanhemmalta toiselle. Tämän vanhemmat usein tulkitsevat johtuvan pettymyksestä vanhemman toimintaan. Lapsen aggres-


siivisen käyttäytymisen on havaittu liittyvän myös lapsen kokemukseen siitä, että vanhemmat alkavat toisensa kohdatessaan riidellä. Lapsi oppii ja ennakoi ilmapiiriä.

Erilaiset rajat Vanhempien asettamien rajojen erilaisuus hämmentää lasta. Lapsi luonnollisemmin sisäistää sen vanhemman rajat, jonka kanssa asuu, ja ymmärtää ne normaaleiksi. Tapaavan vanhemman tiukemmat rajat lapsi kokee ahdistaviksi ja vanhemman tapaaminen voi tuntua epämieluisalta. ”Iskän luona ei koskaan olla koneella ja siellä miun pitää syödä kamalan isoja ruoka-annoksia eikä koskaan herkkuja ---.” Kun lapsi kieltäytyy toisen vanhemman tapaamisista, lähivanhemman tehtäväksi jäävä tapaamisiin pakottaminen ei edistä lapsen sopeutumista. Lapsen kokemuksen ymmärtäminen auttaa vanhempia sopimaan yhteisistä, lasta helpottavista säännöistä. ”Isi antaa miun nykyään katsoa lastenohjelmia samalla, kun syön aamupalaa niin kuin saan äidin luona tehdä.”

Selkeät tapaamiset ja asuminen Lapsella tulee olla selkeä käsitys siitä, kenen luona asuu ja milloin on kummankin vanhemman luona. Joustavuutta tarvitaan sukujuhlien, kavereiden syntymäpäivien ja erityistilanteiden varalta. Vanhemman on hyvä muistaa, että myös kavereiden tapaaminen on lapselle tärkeää. ”En päässyt mummun syntymäpäiville, koska se on isän äiti ja syntymäpäivät oli äiti-viikonloppuna. Olisin halunnut mennä, kun siellä oli serkkujakin. ”

”Onneksi äiti sitten lopulta lupasi, että saan mennä iskän kanssa risteilylle syyslomalla, vaikka olisi silloin olisi äidin vuoro olla miun kanssa tänä vuonna.” Erityisesti vanhempi, jonka luona lapsi viettää vain viikonloppuja ja osan lomista, saattaa toivoa yhteisiltä päiviltä lähes katkeamatonta yhdessäoloa. Yhteydenpito kavereihin voi silloin herättää lapsessa syyllisyyden tunteita, mikä ei vahvista lapsen ja vanhemman suhdetta. Myös taloudesta on puhuttava realistisesti. Erossa koko perhe joutuu usein luopumaan entisestä elintasostaan. Riitely elatuksesta tai oman ahdistuksen purkaminen lapseen ei auta sopeutumisessa.

Tuttu ja turvallinen vanhempi Rakastuneen aikuisen voi olla vaikea ymmärtää, että ihmissuhde, joka antaa hänelle hyvää oloa, ei ehkä tuotakaan sitä hänen lapsilleen. 2019

Yllä: Essi (12 v) kuvasi omaa arkeaan kahdessa kodissa. Essin elämä on keskittynyt vain toiseen kotiin.

”Äidille tulee paha mieli, jos sanon, että oltais joskus mökillä vain sen ja sisarusten kanssa. Se sanoo, että sille tulisi liian ikävä sen uutta miestä.” Lasten kokemuksen mukaan vanhemmat saattavat käyttää heidän tapaamisellaan kohtuuttoman paljon aikaa saadakseen lapsensa nopeasti sopeutumaan uuteen kumppaniin. Lapsi tarvitsee aikaa sopeutumiseen. Uusperheessä lapsi voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja siksi on tärkeä huolehtia siitä, että lapsi kokee tutun ja turvallisen suhteen säilyneen vanhempaansa.

Tuija Vanhasen artikkeli Yhteistyövanhemmuus ja lapsen hyvinvointi ilmestyy Yhteistyövanhemmuuden käsikirjassa. Lainaukset ovat lapsilta, joiden kanssa Vanhanen työskentelee. 9


K A H V IT A U K

O

Miten vaikuttavaa yhdistysten työ on? Nina Forsström ja Janne Pulkkinen nousevat taas maaliskuussa junaan tullakseen tapaamaan jäsenyhdistyksiä. Heitä kiinnostaa, mikä tieto apua saavista ihmisistä on työn vaikuttavuuden kannalta merkityksellistä. Teksti ja kuva Essi Lehtinen

Nina ja Janne, mihin te olette matkalla? – Aiomme tavata kaikkien jäsenyhdistysten työntekijät kaksi kertaa tänä vuonna. Matkat alkavat maaliskuun alussa ja huhtikuun puoliväliin saakka olemme oikeastaan koko ajan reissussa. – Nina käy pohjoisessa ja länsirannikolla, Janne menee itään. Miksi te olette tien päällä? – Jotta osaisimme kertoa itsellemme ja muille, miten vaikuttavaa työtä yhdistyksissä tehdään. Sitä varten on opittava ymmärtämään, millainen tieto on merkityksellistä ja miten sitä kerätään. – Tässä kaikkein tärkeintä ovat yhdistyskäynnit. Nyt jo melkein kaikki 700 työntekijää ovat olleet jollain tavalla mukana tekemässä kysymyksiä. Mitä kysymyksiä? – Kysymyksiä, joita apua saavilta ihmisiltä kysytään. – Yritämme juurruttaa kaikkiin jäsenyhdistyksiin yhteistä työtapaa, jossa asiakkailta kysyttäisiin samoja asioita ja vastauksia tulkittaisiin samalla tavalla.

10

Mikä on tämän kevään kierroksen aihe? – Nyt testataan, saako kysymyksillämme todennettua asiakkaan kokemassa hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä ja tilanteessa tapahtuvia muutoksia, sanoo Nina. – Yritämme saavuttaa yhteisen ymmärryksen siitä, miten vastaukset kirjataan asiakastietojärjestelmä Sofiaan, Janne jatkaa. Milloin pitäisi olla valmista? – 2020 lopussa. Silloin meillä tehdään systemaattista arviointia, meillä on väline sen keräämiseen ja tieto siitä, mitä kerätyllä tiedolla tehdään. – Osaamme kertoa verkostoille ja päättäjille, miten vaikuttavaa työtä meidän yhdistyksissä tehdään. Onko teille muodostunut jotain tapoja reissuillanne? – Mehän matkustetaan yleensä erikseen, mutta olen kuullut, että Nina ei lähde mihinkään ilman juoksulenkkareita. Ja sitä paitsi nostaa jalat pöydälle kahden hengen hytissä, virnuilee Janne. – Janne taas rakastaa eläimiä. Se bongailee matkalla lintuja ja Turussa on pakko käydä Kupittaalla eläinpuistossa, kertoo Nina.

2019

Yllä: Vaikuttavuus esiin -hankkeen Nina Forsström ja Janne Pulkkinen juovat kevään aikana monet kahvit junassa.

– Joskus näin 20 kaurista pellolla, vahvistaa Janne. Millaisena juot kahvisi? Maitoa? Sokeria? – Juon yleensä teetä. Kahvia juon aamuisin ja seuran vuoksi. Laitan siihen kauramaitoa, sanoo Nina. – ”Cafe Brutale”, kiitos. Mustana siis, sanoo Janne.


Ly hy et

Iiro Rautiainen

Muraali Helsingin rautatieasemalla muistuttaa koskemattomuudesta Helsingin rautatieaseman uuden hotellin työmaalla on muraali, joka muistuttaa erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta koskemattomuuteen. Hiphop-artisti Dilemman biisistä Koskematon inspiraation saaneen teoksen on tehnyt Mimmit peinttaa -ryhmä.   Liitto teetti samassa yhteydessä kyselyn, joka kertoo, että lähes joka kolmas lapsi ja nuori kokee perheessään tai lähisuhteissaan nimittelyä, haukkumista tai uhkailua. Kolme prosenttia 18–22-vuotiaista on usein peloissaan ja joutunut kokemaan henkistä väkivaltaa.  Muraalin tilasivat yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto, Exilion Management, NCC ja Scandic Hotels.  Vasemmalla: Dilemma ja Mimmit peinttaa -ryhmän Rosa Hultman muraalin julkistamisessa.

Ilmoittaudu mukaan Kanta-arkistoon 28.2. mennessä Sosiaalihuollon asiakastietojen arkisto eli Kantaarkistoa on otettu käyttöön asiakastietojärjestelmä Sofia CRM:ssä asteittain lokakuusta alkaen. Jäsenyhdistysten on mahdollista jo nyt liittyä Kanta-arkiston käyttäjäksi. THL ja Kela koordinoivat liittymistä. Seuraavaan aaltoon pääsee mukaan, kun ilmoittautuu helmikuun loppuun mennessä. Lisätietoja ja ohjeistusta jussi.pulli@etkl.fi

Hyvä teko lapselle -palkinto FinnBrain-tutkimusryhmälle Ensi- ja turvakotien liitto palkitsi FinnBrain-tutkimusryhmän vuoden 2018 Hyvä teko lapselle -palkinnolla. Ryhmä tutkii raskauden ja lapsuuden aikaisten tapahtumien ja olosuhteiden vaikutuksia vauvan kehitykseen. – Tulokset ovat tärkeitä liiton toiminnan kehittämisessä ja vauvavaiheen merkityksen esiin nostamisessa, sanoi puheenjohtaja Tuula Haatainen palkintoa jakaessaan.

Opas turvakodin jälkeen VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry teki hanketyössä oppaan Turvakodin jälkeen – Ohjeita turvalliseen kotiutumiseen. Se kertoo, miten väkivalta vaikuttaa ja millaisia vaiheita selviytymisessä voi olla. Siinä on tietoa rikoksen uhrin oikeusturvasta, oman turvallisuuden kannalta oleellisista järjestelyistä ja neuvoja eron jälkeisiin juridisiin ja käytännön asioihin ja itsestä huolehtimiseen. Oppaita on lähetetty muihin yhdistyksiin ja se on sähköisenä luettavissa: https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/ turvakodin_jalkeen_ohjeita_turvalli

Doulista esite arabiaksi ja 6 muulla kielellä Esite vapaaehtoisten doulien avusta on käännetty seitsemälle kielelle: arabiaksi, burmaksi, englanniksi, persiaksi, ranskaksi, somaliksi ja venäjäksi. Katso www.ensijaturvakotienliitto.fi/ materiaalit Lisää esitteitä voi tilata liitosta toimisto@etkl.fi

2019

11


TURVAKODIT: SEKSUAALINEN VÄKIVALTA JÄTTÄÄ SYVÄN JÄLJEN Turvakotiin tulevista naisista jopa joka viides on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Naisia on pakotettu seksiin ja seksuaalisiin tekoihin, joita he eivät haluaisi tehdä. Alistaminen intiimissä suhteessa jättää syvän jäljen.

T

urvakotiin tulevalta aikuiselta kysytään, miksi hän hakee turvaa. Hänen kanssaan käydään läpi, millaista väkivaltaa hän on kokenut. Tilastojen mukaan ainakin noin 10 prosenttia naisista sanoo kokeneensa henkisen ja fyysisen väkivallan ohella seksuaalista väkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liiton turvakotityön tilastojen mukaan liiton 17 turvakodissa viime vuonna olleista 1139 asiakkaasta 8,77 prosenttia ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Vuotta aiemmin osuus oli 9,11 prosenttia. Kun asiasta kysyttiin neljästä satunnaisesti valitusta liiton jäsenyhdistyksen turvakodista eri puolilla Suomea, kokeneet sosiaalityöntekijät ja ohjaajat olivat valmiit ainakin kaksinkertaistamaan luvun. Niiden omien tilastojenkin mukaan seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 12–20 prosenttia asiakkaista. Päivän tai pari turvakodissa viipyvän asiakkaan kanssa pidempiä keskusteluja ei ehditä käydä, mikä vaikuttaa tilastoinnin tarkkuuteen.

12

Teksti Essi Lehtinen

Miksi seksuaaliväkivalta ei aina näy tilastoissa? SEKSUAALISESTA VÄKIVALLASTA KERTONEET NAISET / NAISIA TURVAKODISSA 2018

• Kokkolan ensi- ja turvakoti 17 / 81 (20,1 %). Aikuisia yht. 84. • Lapin turvakoti  10 / 57 ( 17,5 %). Aikuisia yht. 72. • Pääkaupungin turvakoti (Haaga, Toukola, Pellas) 56 / 325 (17,2 %). Aikuisia yht. 352. • Vantaan turvakoti 14 / 115 (12,1 %). Aikuisia 122.

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n, Lapin ensi- ja turvakoti ry:n, Vantaan Turvakoti ry:n ja kolmea turvakotia ylläpitävän Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakodeista hakee apua yhteensä reilut 600 aikuista vuodessa. Näissä kuudessa turvakodissa seksuaalinen väkivalta ei useinkaan ole tärkein syy hakea apua. Turvaa haetaan useimmiten fyysiseltä tai henkiseltä väkivallalta. Ne tunnistetaan ja niistä on mahdollista puhua. Turvakotien vastaavat sosiaalityöntekijät sanovat, että seksuaalinen väkivalta tulee yleensä ilmi vasta parin päivän kuluttua, kun avun hakija on alkaa luottaa työntekijöihin. – Puhuminen vaatii ajan ja rauhan. Siitä pitää usein myös ensin kysyä ja asiakas saattaa palata siihen, kun on miettinyt asiaa, sanoo Lapin turvako-

Viereisellä sivulla: Ensi- ja turvakotien liiton ja Amnesty International Suomen osaston yhteinen Naistenviikko-kampanja kerää varoja naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi.

2019


din vastaava sosiaalityöntekijä Johanna Karjalainen. Väkivaltaa kokeneelta voi viedä aikaa hahmottaa, mikä kaikki on väkivaltaa. Työntekijä voi kysyä esimerkiksi ”onko teidän parisuhteessa ollut seksuaalisviritteistä väkivaltaa? onko sinua pakotettu, kiristetty tai uhkailtu seksiin?” Tavallista on, että ”pakottaminen”-sana saa naiset tunnistamaan ilmiön. Uhka liittyy tavallisesti siihen, että mies hakee seksiä muualta jos ei saa tai vie lapset, jos nainen ei suostu. Seksiin suostumalla naiset kokevat rauhoittavansa aggressiivista tilannetta. Ilmi tullutta väkivaltaa voi pitää vakavana tai poikkeuksellisena. Kun se mainitaan turvakodissa, sillä ollut merkitystä turvakotiin hakeutumisen kannalta. Esimerkiksi Vantaalla turvakodin tilastoissa viime vuoden 115 naisasiakkaasta 12,1, prosenttia sanoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa, mutta vain 12,4 prosenttia sanoi, ettei ole kokenut. Jäljelle jää reilut 70 prosenttia (noin 90 naista), jotka ovat olleet turvakodissa lyhyen ajan tai joiden osalta asiaa ei ole kirjattu.

Et määrää omasta kehostasi Amnesty International Suomen osasto

Naisissa seksuaalisen väkivallan kokemukset näkyvät työntekijöiden mukaan jonkinlaisena alistuneisuutena. Seksuaaliväkivalta muuttaa kuvaa omasta kehosta. – Joku toinen käyttää kehoasi sinun haluamattasi. Siihen liittyy häpeää. Syntyy käsitys siitä, että sinä et määrää omasta kehostasi, vaan joku on sinun yläpuolellasi, kuvaa Vantaan turvakodin sosiaalityöntekijä Kaarina Aho. – Se jättää jäljen vielä toisella tapaa kuin muu väkivalta. Häpeän vuoksi asiasta puhuminen on vaikeaa ja kun puhe asiasta etenee usein asteittain, toipuminen vie aikaa. Jos turvakotiin tulemisen pääsyy on raiskaus ja seksuaalinen väkivalta,

PALJON SEKSUA ALISTA VÄKIVALTA A JÄ Ä PIILO ON

.

2019

13


JOS SEKSUA ALINEN VÄKIVALTA TULEE TURVAKODISSA ESIIN, SE ON OLLUT VAKAVA A TAI POIKKEUKSELLISTA. rauhoittuminen turvakotiin on usein vaikeaa. Kriisi ja ahdistus jatkuvat myös turvakodissa. Kokkolan ensi- ja turvakoti Ainan sosiaalityöntekijä Carola HolmbäckPuskalan mielestä seksuaalista väkivaltaa on käsiteltävä traumana. – Meidän turvakodissa ollaan paljon yhteisissä tiloissa. Siinä huomaa, jos joku käyttäytyy tavalla, johon ei näy syytä. Ihminen voi säikähtää kosketusta, vaikka kuulumisia kysyessä, tai vetäytyy omaan maailmaansa. Väkivallan kokemus on syvä.

Maahanmuuttajien auttaminen voi olla yhteisen kielen puuttumisen vuoksi hitaampaa kuin suomalaisten. Voi myös olla, että tulkin läsnäollessa naiset eivät puhu seksuaalisen väkivallan kokemuksista, vaikka niistä kysyttäisiinkin. – Ylipäätään omista asioita puhuminen voi olla vaikeata. On huoli asioiden leviämisestä omaan lähipiiriin, kuvaa Johanna Karjalainen. Omaan seksuaalisuuteen kohdistuva rikos on harvoin naisten päällimmäinen huoli. Turvakodista käsin järjestellään käytännön asioita, uutta asuntoa ja mahdollisia rikosilmoituksia. Pahoinpitelyjen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosprosessit etenevät automaattisesti. – On haaste miettiä, mihin keskityt asiakkaan kanssa. Turvakodissa ihminen on kriisissä, kuvaa Kaarina Aho. Erityisen haavoittuvia ovat maahanmuuttajanaiset, joiden voi olla vaikea erota miehestään. Poliisi ehkä ohjaa naiset turvakotiin. He saavat tietoa siitä, ettei seksuaalinen painostus ole oikein, mutta palaavat jonkun tukitoimen turvin lasten kanssa kotiin. – Voi olla, että seksuaalinen painostaminen jatkuu. Naiset ovat aika heikoilla, jos heillä ei ole suomalaisia ystäviä ja jos viranomaiset eivät kiinnitä asiaan huomiota, sanoo Johanna Karjalainen. – Yhteiskunnalla on vielä töitä tässä.

Kaarina Aho sanoo havahtuneensa noin vuosi sitten ajatukseen siitä, että jos parisuhde on epätasa-arvoinen ja siinä on väkivaltaa, sen täytyy näkyä myös intiimissä suhteessa. – Kun olen alkanut erikseen kysyä seksuaalisesta väkivallasta, hyvin usein sitä on ollut, sanoo Aho. – Sanon vielä erikseen sen, että avioliitossakin pakottaminen on rikos. Pääkaupungin turvakoti ry:n vastaava sosiaalityöntekijä Minna RemesSieväsen kokemus on, että seksuaalisen väkivallan ilmiöt ovat samanlaisia, olipa avun hakija Suomessa syntynyt tai tullut Virosta, Venäjältä, Aasiasta tai vaikka Afrikasta. Yhdistyksen kolmessa yksikössä Haagassa, Toukolassa ja Pellaksessa reilut 35 prosenttia asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia. – Tapa hahmottaa väkivaltaa sen sijaan voi olla eri kulttuureissa erilainen. Siinä missä suomalainen nainen sanoisi, että minulle ei saa tehdä näin, muualta tuleva voi vielä pitää kohtelua tavallisena. 14

Amnesty International Suomen osasto

Pitää osata kysyä

2019


Ensi- ja turvakotien liitto eduskuntavaaleissa Uudesta eduskunnasta äänestetään 14.4. Ennakkoääniä voi kotimaassa antaa 3.–9.4. Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt ohjelman vaalitavoitteistaan.

L

apsiperheiden köyhyys, työelämän haastavuus ja erilaisten ongelmien kasautuminen kuormittavat hyvää vanhemmuutta. Näin ei tarvitse olla. Lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan parantaa viisailla arjen teoilla ja päätöksillä. Liiton ohjelmassa on 7 kohtaa

1

Lasten asemaa parannetaan pitkäjänteisellä lapsen oikeuksiin pohjautuvalla lapsistrategialla.

2

Vauvaperhe- ja lapsiperheköyhyys poistetaan ja parannetaan yhden vanhemman perheiden asemaa.

3

Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen vanhempien asemasta riippumatta.

4 5

Perhevapaa joustavasti toimivaksi erilaisille perheille.

Tehdään Suomesta väkivallattomin maa naisille ja lapsille sekä parannetaan avun saamisen mahdollisuuksia.

6

Erityistä tukea tarvitsevia vauvaperheitä ja lapsia suojellaan sekä turvataan heille oikeaaikaiset palvelut.

7

Kansalaisjärjestötoiminta ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoama apu ovat korvaamaton voimavara.

Katso mitä tulevalla hallituskaudella voidaan tehdä: www.ensijaturvakotienliitto.fi/ eduskuntavaalit-2019

Ku ts u k av er i jä se ne ks i! Sinun jäsenyytesi paikallisessa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksessä on vahva kannanotto. Se kertoo, että haluat olla mukana auttamassa vaikeissa elämäntilanteissa eläviä lapsiperheitä lähelläsi. Tänä vuonna kutsumme lisää jäseniä yhdistyksiin. Kerro kaverille, miten helppo jäseneksi on liittyä. Katso kaikki yhdistykset www.ensijaturvakotienliitto.fi/jasenyhdistykset

2019

15


Melkein tuhat monikulttuurista asiakasta Laura Karlin

V

iime vuonna Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä haki apua 949 asiakasta, joiden kansalaisuus oli muu kuin Suomen. Apua hakeneet edustivat kymmeniä eri kansallisuuksia, mutta he hakivat apua hyvin saman tyyppisiin haasteisiin kuin syntyperältään suomalaisetkin. Apua tarvittiin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan, eroon, huoltokiistoihin, vanhemmuuden ja perheen vuorovaikutusongelmiin tai perheen arjen haasteisiin. Erityisiä, juuri monikulttuurisia haasteita olivat esimerkiksi lapsikaappaus, ihmiskauppa, paperittomuus, kunniakäsitykset ja ympärileikkaus. Työ monikulttuuristen asiakkaiden kanssa koetaan antoisaksi ja rikastavaksi, mutta erityisesti yhteisen kielen puute, tulkin saaminen ja tulkin kanssa työskentely sekä kulttuuri- ja kasvatuserot koetaan haasteiksi. Tämä selviää kyselystä, johon jäsenyhdistykset vastasivat viime vuonna. Yhdistykset toivovat lisää monikulttuurisia teemoja työkokouksiin ja vinkkejä ja materiaalia työskentelyyn ilman yhteistä kieltä. Kyselystä selviää myös, että ymmärrys monikulttuuristen perheiden kohtaamisesta on lisääntynyt samalla, kun Suomeen on tullut aiempaa enemmän maahanmuuttajia. On oivallettu muun muassa, että kaikkea ei tarvitsekaan tietää valmiiksi, vaan asiakkailta voi ja pitääkin kysyä. Ja että ilman yhteistä kieltäkin työskentely onnistuu. Luottamus saavutetaan, kun asiakkaat kohdataan yksilöllisesti, arvostavasti ja ilman ennakkokäsityksiä. On tärkeää, että yhdistysten työntekijät saavat tukea Suomeen muuttaneiden perheiden kohtaamiseen. Osassa yhdistyksistä kokemusta on jo paljon, osassa monikulttuurisuustyötä vasta aloitetaan. Liitto on käytettävissä kaikissa monikulttuurisuuden haasteissa ja kysymyksissä: yhdistyskäynnit, koulutukset tai materiaalin kokoaminen ovat mahdollisia. Kokemusten ja näkemysten jakaminen haasteista ja onnistumisista on tärkeää, jotta palveluissa löydetään parhaita mahdollisia tapoja tukea monikulttuurisia perheitä. Tiuku Pennola

Kirjoittaja on Ensi- ja turvakotien liiton monikulttuurisuustyön asiantuntija

16

2019

Maahanmuuttajien auttaminen on antoisaa, mutta samalla se on haaste.


Jä se ny hd ist yk se t

Jäsenyhdistykset toimivat Monien muiden ajankohtaisten haasteiden lisäksi yhdistys joutuu tutkimaan myös uusiin toimitiloihin siirtymistä, sillä v. 1942 valmistunut ensikotirakennus alkaa olla tiensä päässä ympärivuorokautisen ensikotityön kannalta. Pohdimme erilaisia vaihtoehtoja ja etsimme parasta ratkaisua. Sydäntä särkee miettiä ensikodin rakennuksesta luopumista, kun sen rakentaminen oli monien yhdistyksen toimijoiden suurten ponnistusten tulos. Mutta, kuten johtokuntamme sanoi: ensikotiaate ei ole seinissä kiinni! Järjestimme helmikuun alussa jäsenille infotilaisuuden aiheesta. Teema on esillä myös vuosikokouksessa 9.4. Toivotan kaikki jäsenet tervetulleiksi keskustelemaan tärkeästä asiasta. Ihanaa talven jatkoa kaikille Enskan lukijoille! helsinginensikoti.fi •

Kanta-Hämeen perhetyö ry. Vasta alkaneessa lasten ero­ ryhmässä käytetään tunnesää­tilaa kuvaavia kortteja. Ryhmää pidetään Janakkalassa.

Jouni Sirkiä

Ensikotiaate kiinni seinissä? Olemme alkaneet kehittää keinoja eroa harkitsevien tai eronneiden vauvaperheiden auttamiseksi niin, että molempien vanhempien hyvä vanhemmuus ja lapsen hyvinvointi voisivat toteutua vanhempien erokriisistä huolimatta. Saimme tämän kehittämistehtävän Ensi- ja turvakotien liiton aloitteesta ja tuella. Vauvaperheiden erityistarpeisiin suunniteltua eroauttamista ei alueellamme juuri ole, joten ryhdyimme työhön mielellämme. Löysimme pääkaupunkiseudun kuntien perhepalveluista uusia yhteistyökumppaneita, jotka lähtivät innolla kehittämään kanssamme palveluja ja yhteistyökäytäntöjä. STEA ei myöntänyt meille lisäavustusta tähän työhön, mutta jatkamme vauvaperheiden eroauttamistyötä käytettävissä olevin resurssein osana yhdistyksen toimintaa.

Sini Stolt

Helsingin ensikoti ry

Kanta-Hämeen perhetyö ry

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö. Ihmisen kohtaamisen terveisiä lähettää Lyömätön Linja Keski-Uudellamaalla. ”Olen sinulle / kuin yksi / rauhaa huokuva / puu, / jonka turvassa voit huolesi luottaen / puhua. / Näiden monien puiden alla myös / kevät kukkii.” Jouni Sirkiä

2018

Eron ensiapu kehittyy Hämeenlinnassa vuosi on alkanut vilkkaana. Aloitimme uuden lasten eroryhmän. Yhteistyöllä tuotettu Eron ensiapupiste kehittyi edelleen ja nyt saatiin mukaan ajanvaraus. Meidän lapset -keskusteluita käydään monien eroperheiden kanssa. Tavoitteena kaikessa erotyössämme on nostaa esiin lapsi. Lapselle vanhemmat ovat kumpikin tärkeitä, vaikka heidän parisuhteensa päättyisikin. Pyrimme edistämään sovinnollisia eroja, koska pitkittynyt eroriita kuormittaa koko perhettä. khperhetyo.fi • 17


Jä se ny hd ist yk se t Anne Meritie

Lahden ensi- ja turvakoti ry

Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Markku Niemi

Lapsen näkökulmasta yhteistyövanhemmuus voi tarkoittaa: ”Isi tulisi sisään minua hakiessa.”

Lasten eroryhmille ohjaajia Lahdessa alkoi tammikuussa ensimmäinen Lasten eroryhmien ohjaajakoulutus. Osallistujat tulevat neljästä eri kunnasta Päijät-Hämeessä. Tarkoitus on saada lasten eroryhmiä Lahden ympäristökuntiin, jolloin ne ovat helposti perheiden saavutettavissa. Aiemmin meillä on ollut ryhmiä omana toimintana iltaisin (samaan aikaan on järjestetty Vanhemman neuvo -ryhmä) sekä osana lapsen koulupäivää, jolloin ryhmä on ohjattu yhdessä kuraattorin kanssa. Yhteistyövanhemmuus, yhteinen vanhemmuus, vanhempien sovinnollinen yhteistyö eron jälkeen – miten se näkyy lapsen elämässä? Muun muassa tätä pohdimme ensimmäisenä kou-

lutusiltapäivänä. Osallistujat nostivat esiin sanoja, joita yhteistyövanhemmuus tuo mieleen. Niistä tärkein oli ”rakkaus lapseen.” Se oikeastaan pitääkin sisällään kaiken, mitä yhteistyövanhemmuuteen ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan. Arjessa ”rakkaus lapseen” voisi tarkoittaa, että lapsella on lupa rakastaa molempia vanhempia, vuorovaikutus vanhempien välillä toimii, kumpikin vanhempi kuuntelee ja kunnioittaa toistaan ja on valmis joustamaan ja että lapsella on mahdollisuus olla hetkiä yhtä aikaa molempien vanhempien kanssa. lahdenensijaturvakoti.fi •

Vantaan Turvakoti ry Uusi turvakoti Vantaalla avataan syksyllä Viime vuonna 40 vuotta täyttäneen Vantaan Turvakoti ry:n uuden turvakodin rakentaminen etenee hienosti aikataulussa. Katto on päällä ja lattia valettu ja sisätyöt käynnissä. Tavoitteemme suunnitella ja rakentaa kodinomainen ja viihtyisä, ja samalla moderni ja turvallinen turvakoti, näyttää toteutuvan. Paikka, jossa asiakkaat kokevat olonsa hyväksi ja jossa henkilöstön on hyvä tehdä työtä, alkaa hahmottua, kun mietimme yhdessä seinien värejä ja huonekalujen paikkoja. Turvakodin peruskivi muurattiin marraskuussa. ja vantaanturvakoti.fi •

Vantaan Turvakoti ry Ensi syksynä avautuvan uuden turvakodin peruskivi muurattiin juhlavin menoin 13.11. Kuvassa puheenjohtaja Marita Räsänen, vastaava työnjohtaja Eero Kaskela Tikakoski Oy:stä, toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen, hallituksen jäsenet Maila Hongisto, Mira Vuorensola ja Päivi Helakallio-Ranta ja turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Kaarina Aho.

18

2019


Jä se ny hd ist yk se t

Riitta Pere

Turun ensi- ja turvakoti ry. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry. Henkilöstöpäivässä tammikuussa puhuttivat vuosikello, eduskuntavaalit ja koko liiton joukkueella tänä vuonna toteutettava jäsenhankintakampanja. Myös strategiatyöstä ja uuteen taloon siirtymisestä keskusteltiin vilkkaasti. Yhdistyksellä on edessään historiallinen vuosi, kun uusi ja kauan odotettu toimitalo valmistuu syksyllä.

Lyömätön Linja Espoossa ry Verkostotyön merkeissä Kevät näyttää kiireiseltä Leppävaarasta katsottuna. Viime vuoden aikana alkaneet Lyömätön tie® - Väkivallan katkaisuohjelman prosessikoulutukset jatkuvat ja uudet koulutuspaketit on tilattu tälle vuodelle. Verkostoituminen on aina ollut tärkeä osa Lyömätön Linja Espoossa ry:n työtä. Viime vuoden lopulla toimintansa aloitti uusi espoolaisten väkivaltatyön toimijoiden työryhmä. Kutsuimme ensimmäisen kokouksen koolle 29.11. Leppävaaraan. Paikalle kutsuttiin Pääkaupungin turvakoti ry, Espoon lastensuojelun eri alueet sekä Espoon Omatila. Tarkoitus on herätellä menneiden vuosien vilkastakin yhteistyötä uudelleen. Työryhmä vahvistaa mahdollisuuksia jakaa tietoa ja kokemuksia espoolaisesta väkivaltatyöstä ja pohtia toimivia käytäntöjä väkivallan kokijoiden sekä tekijöiden parissa tehtävässä työssä. Sen on mahdollista vahvistaa yhteistyön rajapintoja.

Kokoontuminen koettiin hyväksi ja työryhmän kokoonpanoa on jatkossa tarkoitus laajentaa. Pidimme tärkeänä, että mukana on laajasti eri toimijoita, joilla on kosketuspintaa Espoossa tehtävään väkivaltatyöhön. Jatkamme kokoontumisia Väkivaltatyö Espoossa -työryhmän nimellä. lyomatonlinja.fi •

Kuopion ensikotiyhdistys ry Vaalikevät alkoi Pihlan muutolla Vuosi alkoi vauvalähtöistä päihdekuntoutusta tekevän ensikoti Pihlan muutolla. Pihla muutti tammikuussa uusiin toimitiloihin Kortejoella. Neliöt tuplaantuivat. Perheet saivat paremmin varustellut huoneet ja avarat kolmannen kerroksen näkymät. Uusien tilojen myötä Pihlassa on myös kaksi perhepaikkaa enemmän, voimme palvella nyt seitsemää perhettä kerrallaan. Kehittämistyötä tehdään monella saralla. Väkivaltatyön avopalvelua ja vanki2019

Uutta rahoitusta Stealta Turkuun. Avustusehdotuksen mukaan Turkuun saadaan rahoitusta eroa harkitsevien perheiden tai jo eronneiden auttamiseen. Tukea annetaan varhain, nopeasti ja erityisesti lasten kokemuksia esiin nostaen. Tulossa on muun muassa vertaisryhmiä sekä lapsille että aikuisille.

perhetyötä kehitetään hankkeina. Vauvalähtöistä päihdekuntoutusta kehitetään vahvistamalla etsivää ja matalankynnyksen työtä. Koko yhdistyksen tasolla lähdimme valmistelemaan laatujärjestelmää. Tavoite on, että vuoden loppuun mennessä pystymme hakemaan SHQSlaatusertifikaattia. Kansalaisjärjestöjä kuumottavat myös tulevat eduskuntavaalit: Miten saisimme lapsiperheiden asiat keskusteluun ja hyviä päätöksiä tulevalta eduskunnalta? Tule mukaan vaikuttamaan! Helpoiten se onnistuu jakamalla vaikkapa yhdistyksen Facebook-sivujen vaalipostauksia ja kysymällä lapsiperheiden asioista omalta ehdokkaaltasi. Yhdistyksen asioihin voit vaikuttaa liittymällä jäseneksi ja tulemalla vuosikokoukseen. Kevätkokous pidetään 15.4. klo 18.00. Laitahan jo kalenteriin. Olet lämpimästi tervetullut mukaan! kuopionensikoti.fi • 19


Jä se ny hd ist yk se t Kaisa Selin

Erja Heiskanen

Yllä: Vasemmalta yhdistyksen vastaava päiväryhmäohjaaja Piia Savolainen, luennoitsijat Linnea Karlsson ja Riikka Korja, Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyön asiantuntija Tanja Henttonen, päiväryhmätoiminnan ohjaaja Sanna Kokkoniemi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Kävimme kalastelemassa uusia jäseniä yhdistykseen Lapsi- ja leikkimessuilla marraskuussa. MLL:n ja Satakunnan osuuskaupan järjestämässä tilaisuudessa oli 100 näytteilleasettajaa, ohjelmaa, toimintaa ja iloista messutunnelmaa. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 12 uutta jäsentä.

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry ”Minun tarvitsee olla vain minä. Rauhoitan mieleni, hoidan sitä hellästi. Katso tätä päivää, sillä se on elämä. Minun tarvitsee olla vain minä. Sinä saat olla sinä. Hyräilen itseni unen veräjälle, joka on jo raollaan laulavien puiden sammalmätäsmetsään.” kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry. Kymenlaakson Ensija turvakotiyhdistys HUOMIO: Yhdistyksen vuosikokous pidetään tiistaina 19.3.2019 kello 18 Perhetalo Haikarassa (Metsontie 39 B). Jäsenet tervetuloa kokoukseen!

20

Yhdistyksen 20-vuotisjuhlavuosi huipentui tammikuiseen seminaaripäivään. Turun yliopiston FinnBrain-tutkijat Riikka Korja ja Linnea Karlsson luennoivat muun muassa varhaisesta stressistä ja lapsen aivojen kehityksestä. Auditorio oli täynnä yhteistyökumppaneitamme Pohjois-Savon alueelta. Iso kiitos osallistujille! Kuva: Marika Järvinen/Äimä ry

Minun tarvitsee olla vain minä! Vuoden ensimmäisessä työpaikkapalaverissa todistimme, että meissä jokaisessa asuu pieni runoilija. Yhdistyksen työntekijät päästivät luovuuden (ja hulluuden) valloilleen, kun harjoittelivat vastaavan väkivaltatyöntekijä Kirsti Tryggin ohjauksella kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Sanoja ja runon pätkiä yhdessä yhdistelemällä saimme aikaan melkoisen määrän uusia aforismeja ja runoja sekä valtavan määrän naurua ja hyvää mieltä. Kannattaa kokeilla! Tässä yksi yhdessä tuotettu runo.

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

2019

Upea voimauttavan valokuvauksen keinoin toteutettu näyttely ”Kuka tahansa äiti” sai ensiesiintymisensä Sanomatalossa 14.–20.1. Näyttely on tehty kiertäväksi ja sitä voi kysellä Äimän toimistolta. Kuvassa valokuvaaja Tiuku Pennola ja yksi kuvattu äiti avajaisissa.


Verkossa nyt uutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille!

Ja kuuntele ja käytä YouTubesta podcasteja vanhempien erosta.

Tukea ammattilaiselle

www.ensijaturvakotienliitto.fi

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta • tunnista väkivalta • ota väkivalta puheeksi • tunne lainsäädäntö • jalkaudu • hyvinvointi väkivallan vastavoimana.

Enska verkossa ensijaturvakot ienliitto.fi/ enska

Käytä myös YouTub essa olevia upeita liito n

Apua väkivaltaan

Vanhemmuus erossa ja eron jälkeen

-osion videoita

Missä on lapsen koti vanhempien eron jälkeen – kahden kodin arki

ria

27

i

m

se

a na

8.-9.5.2019 HELSINGIN KULTTUURITALO Teemana läheiset ja lapset www.youtube.com Ensi- ja turvakotien liitto

Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja osaajille. Ilmoittaudu 12.4. mennessä osoitteessa www.päihdepäivät.fi 2019

21


KIRJANMERKKI

Suomalainen kirja resilienssistä

Lakritsi lihan mausteena?

Uraauurtavaa työtä traumatisoituneiden auttamiseksi tehnyt psykologi Soili Poijula on tehnyt suomenkielisen tietoteoksen suhtautumisesta pieniin ja suuriin vastoinkäymisiin. Resilienssin kyky säätelee, miten muutoksista selviydytään ja miten niistä palaudutaan. Poijula havainnollistaa resilienssin rakentumista ja tarjoaa keinoja oman resilienssin tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Resilienssiin vaikuttavat sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Ympäristön resilienssitekijöistä tärkeimpiä ovat hyvät, läheiset ihmissuhteet.

Lakritsin ja salmiakin ystäville yllättäviä uusia tapoja käyttää mustaa herkkua: makeana, suolaisena, suklaan kera ja mausteena ruoanlaitossa ja leipomisessa. Lakritsijuuri, -pötköt, -jauhe, -uute ja -siirappi antavat ruoalle hienovaraisen, selvästi erottuvan maun. Niitä voi kokeilla salaatinkastikkeessa, juomissa ja säilykkeissä. Kiva kirja arkea piristäviin keittiökokeiluihin.

Lakritsi- ja salmiakkikeittokirja Carol Wilson                                

Minerva, 2019, 128 s.

Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito Soili Poijula

Kirjapaja, 2018, 266 s.

Väkivallasta omalla nimellä Riina-Maria Metson omakohtai-

seen kokemukseen perustuva kertomus siitä, miten väkivaltainen suhde etenee ja miksi siitä on niin vaikea lähteä. Mukana on myös kolmen kohtalontoverin tarinat ja tietoa henkisen ja fyysisen väkivallan tunnistamiseksi. Metso haluaa rikkoa väkivallan uhrien nimettömyyden tabun ja kertoa, että väkivaltaiseen suhteeseen voi joutua kuka tahansa, myös kirjan henkilöiden kaltaiset vahvat, itsenäiset ja koulutetut naiset.

Uusia sukkamalleja Neulojien talvi-iltoja ehtii vielä ilahduttaa Strömsö-ohjelman hengessä julkaistu villasukkakirja. Ylen Vaasassa kuvaama ohjelma pyysi Suomen 100-vuotisjuhlien alla yleisöltä ideoita neulemalleista, jotka edustaisivat maatamme. Nyt ehdotuksista on koottu kokoelma Suomen luonnon inspiroimia kirjoneulesukkia. Kirja sisältää 19 uutta, upeaa sukkamallia ohjeineen käsityöharrastajien iloksi. Villasukkia Strömsöstä Lee Esselström, Tanja Majava, Eva-Maria Oksman, Anna Kaisa Piispanen & Marianne Wasberg

Minerva, 2019, 153 s.

Miksi se ei vain lähde? Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääse irti Riina-Maria Metso

Atena, 2018, 207 s.

22

2019


Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 010 423 7500 ksetu.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • kvinnojouren.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Juva • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 • yhdistyslovery.com

Rovaniemi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Outokumpu

Kuopio

Kauhajoki

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2019

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

23


BM9 1

#erofoorumi

Vanhempien yhteistyö eron jälkeen Onko vanhempien yhteistyö eron jälkeen sujuvaa tiimityötä vai armotonta pudotuspeliä?

Sokos Hotel Presidentti, Helsinki

21.3.2019 klo 8.30–16.00 Kuinka yhteistyö saadaan sujumaan ja vanhempien huomio kiinnittymään lapsen asemaan ja hyvinvointiin? Miten ammattilaiset voivat tukea yhteistyövanhemmuutta? Erofoorumissa tutkijat, eroavia vanhempia työssään kohtaavat ammattilaiset ja eronneet vanhemmat arvioivat eron jälkeistä yhteistyötä ja sen edellytyksiä. Foorumissa kuullaan myös nuorten viestejä. Tarjolla uusinta tutkimustietoa ja välineitä yhteistyövanhemmuuden tukemiseen ja lapsen huomioimiseen.

Luvassa: Tutkijat KT, Johanna Terävä ja KT, dosentti Marja-Leena Böök: Mistä on toimiva yhteistyövanhemmuus tehty? VTT, psykoterapeutti Heli Vaaranen: Erokriisin vaikutukset vanhemmuuteen PsT, Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman: Vanhempien ero ja lapsen osallisuus: vastuullistamisen ja osallistamisen häilyvä raja

hinta 120 e (sis. aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin ) Ilmoittautuminen: ensijaturvakotienliitto.fi/erofoorumi2019

Foorumissa julkaistaan Yhteistyövanhemmuuden käsikirja, joka antaa äänen tutkijoille, asiantuntijoille ja eronneille vanhemmille.

Profile for Ensi- ja turvakotien liitto

Enska 1/2019