Page 1

Osaamiskeskusohjelman Energiateknologian OSAAMISKLUSTERIN julkaisu

+ tuloksia


Sisältö

4

6

10

8

kapeli-tutkimushankkeissa kehitettiin kevyt ja käyttövarma sähkökaapeliverkkojärjestelmä

suomalaisesta ydinenergiaalan osaamisesta kilpailukykyisiä toimituskokonaisuuksia

D2B-toiminnalla yrityksille täsmätietoa kansainvälisistä uusiutuvan energian markkinoista

Vaasassa parannetaan sähköasemien tietoliikennettä

läntisellä merialueella ainutlaatuinen potentiaali tuulivoiman rakentamiselle

suuret kaupungit panostavat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen – yhtenä pilottikohteena aurinkoenergia

12

14

yritykset hyödyntävät bioenergian tutkimusja testauspalveluja Biokaasuliiketoiminnan esteitä on raivattu pois

16

uutta poltinteknologiaa Varkauden Osken tuella

joensuu perehdyttää venäläisiä energiapäättäjiä

18

kansainvälistä energiaa lappeenrannassa – Vuoden 2014 eu-Venäjä -innovaatiofoorumin pääteemana on energia

uusia sovellusalueita ja liiketoimintaa – Oske tukee uutta akkuteknologiaa

joensuulaiselle metsäosaamiselle tilausta euroopassa – Oskesta alkuvauhti metsähakkeen toimitusketjujen parantamiseen

energiateknologian klusteriohjelman tuloksia ja uusia avauksia

saimaan alueelle rakenteilla biojalostuksen keskittymä

+ tuloksia

Osken energiateknOlOgian Osaamisklusterin julkaisu Julkaisija: Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, Pl 810, 65101 VAASA Käyntiosoite: Yrittäjänkatu 17, Vaasa Airport Park, Vaasa Puhelin: (06) 282 8200 internet: www.merinova.fi Päätoimittajat: lauri Kumpulainen, p. 0400 548 544, lauri.kumpulainen@merinova.fi ja ulla Kalliokoski, p. 040 591 2882, ulla.kalliokoski@merinova.fi Toimituskunta: Katri Kujanpää (Prizztech Oy), Inkeri Humaloja (Hermia Oy), Katja Maunonen (Jyväskylä Innovation Oy), Soile Asikainen (Joensuun Tiedepuisto Oy), lea Helle (Navitas Kehitys Oy), Sanna laukkanen (wirma lappeenranta Oy) Ulkoasu: Muotoilutoimisto Into / Tuula Koto Paino: Kirjapaino Fram Oy

-2-

Osaamiskeskusohjelman (OSKE) tavoitteena on tukea aluekohtaista erikoistumista ja työnjakoa vahvan kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi. OSKEa toteuttaa 13 kansallista osaamisklusteria, joista jokaiseen kuuluu 4–7 alueellista osaamiskeskusta. Osaamisklusteri on siinä toimivien osaamiskeskusten verkosto ja yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on lupaavien teknologia- ja liiketoiminta-alueiden sekä sovellusten kehittäminen. OSKE on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma.


OsaamiskeskusOhjelma päättyy

Tuloksia tuli!

V

altakunnallisen osaamiskeskusohjelman eli OSKEn ohjelmakauden 2007–2013 päättyessä siirtyy samalla koko ohjelma historiaan. On tullut aika tarkastella OSKEn Energiateknologian klusteriohjelmassa saavutettuja tuloksia ja suunnitella keinoja ENERGIATEKNOLOGIAN hyviksi havaittujen käytäntöjen vakiinnutKLUSTERIOHJELMAN VISIO tamiseksi. Vaikka tutkimus-, kehitys- ja innovaaSuomalaisen energiatektiotoiminnalle on tyypillistä, että konknologiaklusterin asema reettisia tuloksia on nähtävissä vasta kansainvälisesti kasvavilla pitkällä aikajänteellä, on kohtuullista energiateknologian alueilla odottaa myös nopeammin tunnison merkittävä. Kasvua tettavia tuloksia. Tämän julkaisun vauhdittavat teollisuuslähtarkoituksena on tuoda esille toiminnan töiset tutkimus-, kehitys- ja tuloksellisuutta esittämällä esimerkkejä koulutusympäristöt. tuloksista ja niiden hyödyntämisestä. Energiateknologian osaamisklusteri toimi ohjelman alkuvaiheessa viiden, lopussa seitsemän osaamiskeskuksen alueella. Klusterimallin mukaisesti ohjelmassa oli jo lähtökohtana osaamiskeskusten erikoistuminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelman odotettiin tuovan lisäarvoa kokoamalla hajallaan olevia voimavaroja sekä auttamalla yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia verkostojen, innovaatiotoiminnan ja markkinatiedon avulla. Osaamiskeskusten välille on rakentunut luontevaa yhteistyötä. Melko hyvän maantieteellisen kattavuuden ohella on saavutettu laaja teknologinen kattavuus: hankkeita on ollut energian tuotannon alueella aurinkoenergiasta ja polttokennoista ydinvoima-alan alihankintaan asti ja energiajärjestelmien alueella biomassan keräämisen tekniikoista sähkön loppukäyttäjille saakka. Ohjelman mahdollistamalla siemenrahoituksella on onnistuttu vivuttamaan suuri hankejoukko käyntiin. Yrityksiltä tulleen palautteen perusteella myös lukuisilla koulutus-, tiedotus- ja verkottumistilaisuuksilla on ollut merkitystä ideoinnin ja yhteyksien edistäjänä. Moni seuraavilla sivuilla kuvatuista tuloksista olisi jäänyt saavuttamatta ilman osaamiskeskusohjelman tarjoamia resursseja. Aineellisia voimavaroja tärkeämpi tekijä toiminnassa on kuitenkin ollut osaamiskeskusten asiantunteva ja motivoitunut henkilöstö - heille parhaat kiitokset! Kiitokset sujuvasta yhteistyöstä myös rahoittajille ja erityisesti niille yritysten edustajille, jotka ovat olleet hankkeita ideoimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa.

Lauri Kumpulainen Energiateknologian klusteriohjelman valtakunnallinen koordinaattori Teknologiakeskus Oy Merinova Ab

-3-


Vaasa

Tutkimushankkeissa kehitettiin kevyt ja käyttövarma sähkökaapeliverkkojärjestelmä

TEKSTI: UllA KAllioKoSKi, MErINOVA OY, AlKuPErÄINEN TEKSTI: AAlTo-YlioPiSTon TiEDoTE

H

allitus on valmistellut lainmuutoksen sähkön toimitusvarmuuden lisäämiseksi. Käytännössä tämä johtanee siihen, että suuri osa vika-alttiista ilmajohtona rakennetusta keskijänniteverkosta joudutaan kaapeloimaan. Maakaapeliverkko on perinteisillä ratkaisuilla toteutettuna selvästi ilmajohtoverkkoa kalliimpi. Verkkoyhtiöiden lisäkustannukset johtavat nousupaineisiin asiakkailta perittävissä sähkön siirtohinnoissa.

Suomalaiset verkkoyhtiöt ovat jo pitkään etsineet uusia ratkaisuja, joilla korvataan nykyiset vanhenemassa olevat sähkönjakeluverkot. Pyrkimyksenä on ollut löytää taloudellisia mutta nykyistä käyttövarmempia ja vähemmän häiriöalttiita verkkokonsepteja. KAPElI-hankkeissa on vuosina 20072012 kehitetty haja-asutusalueiden keskijänniteverkkojen kaapelointiin aikaisempaa edullisempi ratkaisu. Se perustuu pieniin poikkipintoihin sekä keveisiin, rakenteeltaan optimoituihin mutta mekaanisesti lujiin nk. KAPElI-kaapeleihin, jotka sopivat kuitenkin myös vaativiin maaperäolosuhteisiin. Hankalimmissa paikoissa kaapelointi voidaan toteuttaa myös

reka kaapeli Oy

KUSTAnnUSTEn PiEnEnTämiSEKSi on Jo KEhiTETTY rATKAiSU

↑ eltel networks pohjoinen Oy rakensi kevyttä kaapeliverkkoa e.On kainuun sähköverkon kohteessa Vaalan säräisniemessä kesällä 2012.

KAPELI-hankkeissa on onnistuttu toteuttamaan T&K-toiminnan koko ketju ilmakaapeliasennuksena, jota varten on kehitetty mekaaninen suojaus myrskyjä ajatellen sekä sähköinen suojaus salamaylijännitteitä vastaan. KAPElI-hankkeet valmisteltiin valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman Energiateknologian klusteriohjelmassa. Hankkeiden koordinoinnista vastasi

Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Vaasasta ja tutkimustyöstä Aalto-yliopisto. Tekes rahoitti hankkeista 50 % ja osallistuvat yritykset 50 %. KAPElI-hankkeissa yritysosapuolina toimivat Destia, Eltel Networks Oy, Ensto Finland Oy, Finnkumu Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy, Keravan Ener-

-4-

gia Oy, Prysmian Cables and Systems Oy, reka Kaapeli Oy ja VAMP Oy. Hankkeissa on onnistuttu toteuttamaan T&K-toiminnan koko ketju asiakastarpeen tunnistamisesta tutkimustoiminnan kautta tuotekehitykseen ja uusien tuotteiden koeasennuksiin asti.

LISÄTIETOJA

www.merinova.fi/kapeli


johanna haveri

Vaasassa parannetaan sähköasemien tietoliikennettä Teksti: Ulla Kalliokoski, Merinova Oy, Alkuperäinen teksti: Johanna Haveri, Prowomedia Oy

I

EC 61850 on kansainvälinen tiedonsiirtostandardi, joka on laajentunut sähköasemien tietoliikenteestä käsittämään yhteyksiä esim. hajautetun energiantuotannon laitteille. Standardin käyttöönotto on vähentänyt eri valmistajien laitteiden, kuten suojareleiden, välisiä ongelmia digitaalisessa tiedonsiirrossa, mutta edelleen nämä ongelmat haittaavat älykkäiden sähköverkkojen (smart grid) kehittämistä. Älykkäitä sähköverkkoja tarvitaan sähköasema-automaatiossa ja hajautetussa energiantuotannossa. DEMVE-hankkeella näitä eri laitteiden välisiä kommunikaatio-ongelmia pyritään vähentämään. Hankkeessa rakennettiin eri valmistajien suojareleistä laboratorioympäristö Technobothniaan, joka on Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteinen tutkimuskeskus. Syksyllä 2013 päättyvässä hankkeessa rakennetaan parhaillaan koulutuskokonaisuuksia IEC 61850 -tiedonsiirtostandardin soveltamiseksi käytännössä. Koulutusten sisäl-

Vaasassa sijaitsevat Pohjoismaiden merkittävimmät keskijänniteverkkojen suojaustekniikkaa valmistavat reletehtaat

LISÄTIETOJA

www.merinova.fi/demve

-5-

↑ Vaasan ammattikorkeakoulun lehtori Jari Koski esittelee DEMVEssä sähköasemasimulaattoreihin koottuja eri valmistajien suojareleitä. löstä vastaavat Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia ja näiden energia-alan osaamisen yhdistävä yhteistyöorganisaatio Vaasan Energiainstituutti jatkaa koulutusta omana palvelutoimintanaan hankkeen jälkeen. Vaasa on luonteva sijaintipaikka ulkomaillakin kiinnostusta herättäneelle koulutuslaboratoriolle, sillä Vaasassa sijaitsevat Pohjoismaiden merkittävimmät keskijänniteverkkojen suojaustekniikkaa valmistavat reletehtaat: ABB Oy Sähkönjakeluautomaatio ja nykyisin Schneider Electriciin kuuluva Vamp Oy. Vaasassa toimii myös useita energiatekniikan järjestelmä- ja komponenttitoimittajia, jotka käyttävät suojareleitä omissa tuotteissaan. DEMVE-hanke sai alkunsa, kun kaksi vaasalaista sähkötekniikan Grand Old Mania, Erkki Antila ja Seppo Pettissalo, näkivät molemmat tahoillaan standardin kasvavan merkityksen ja ideoivat Technobothnialle rakennettavan tutkimus- ja koulutusympäristön. Näiden ideoiden pohjalta Esa Pekkola ja AnnaKaisa Valkama Teknologiakeskus Merinovasta valmistelivat hankkeen OSKEn Energiateknologian klusteriohjelmassa ja käynnistivät sen yhdessä Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa. Kaikkiaan hankkeeseen osallistuu yli 20 osapuolta koko Suomesta. Merinova toimii hankkeessa koordinaattorina.


suomalaista alan osaamista esittelevä Finnuclear Directory on koettu yrityksissä erittäin hyödylliseksi. se on julkaistu vuosittain painettuna ja sähköinen versio löytyy osoitteesta http://directory.finnuclear.fi/

Suomalaisesta ydinenergia-alan osaamisesta kilpailukykyisiä toimituskokonaisuuksia TEKSTI: KATri KUJAnPää, PrIZZTECH OY

F

inNuclear -toiminta käynnistyi ohjelmamuotoisena vuonna 2007 viiden suomalaisen ydinenergia-alalla toimivan organisaation välisenä yhteistyönä ja osana kansallista Osaamiskeskusohjelmaa (OSKE). lähtökohtana oli suomalaisen ydinenergia-alan osaamisen aikaisempaa parempi hyödyntäminen

kaupallisesti kotimaisissa ja ulkomaisissa ydinenergia-alan hankkeissa. Toiminnan käytännön toteutuksesta vastasi alussa kokonaisuudessaan Prizztech Oy:n FinNuclear-yksikkö. Juridisen perustan vahvistamiseksi FinNucleartoiminta päätettiin organisoida rekisteröidyn yhdistyksen muotoon vuonna 2011

-6-

keväällä ja FinNuclear Oy perustettiin alkuvuodesta 2013. Energiateknologian klusteriohjelmassa Prizztech Oy toimii ydinenergia-alan teollisuuden kansallisena kontaktipintana, edustaa FinNuclear ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n ”ydinenergia-alan toimittajat” toimialaryhmän jäseniä yhteisesti, tarjoaa alihankkijoille kohdennettua koulutusta, valmistelee konsortioita ja toimintaketjuja sekä järjestää verkostoitumistapahtumia. Prizztech Oy:n palveluita ovat myös selvitystöiden tekeminen, projektiseuranta, jäsenten osaamista esittelevien katalogien kokoaminen, kuukausittainen uutiskirje ja jäseniä palvelevan www-sivuston ylläpito. FinNuclear-verkostoon kuuluu noin 100 yritystä ja tähän mennessä on aloitettu 10 kehitysprojektia, joiden volyymi on 2 miljoonaa euroa. – Kun kysymys on näin suurista projekteista ja vielä varsin vaativasta teollisuussektorista, jonkun on toimittava ”veturina”. Tässä yhteydessä FinNuclear ry on paras mahdollinen. Sen kautta voivat erikokoiset yritykset hakea mahdollisuuksia ja kumppaneita. Se on tasapuolinen toimija isoille ja pienemmille yrityksille. Tämä on edullinen ja kätevä tapa pyrkiä kansainvälisille markkinoille kotikentän kautta, sanoo FinNuclear ry:n hallitukseen kuuluva Adiabatix Oy:n toimitusjohtaja Arto laasanen.

LISÄTIETOJA

www.finnuclear.fi www.prizz.fi/finnuclear


Läntisillä merialueillamme ainutlaatuinen potentiaali tuulivoiman rakentamiselle

Pori

Teksti: ARI SUNDELIN, PRIZZTECH Oy

M

erituulivoima-ala tunnistettiin osaamiskeskusohjelman alkuvaiheessa Satakuntaan luonnostaan kuuluvaksi erityisalueeksi. Maakunnan alueella on laivanrakennus- ja offshoreteollisuutta, jolla on kokemusta ja resursseja valmistaa ja asentaa tarvittavia tuulivoimaloiden meriperustuksia. Perustukset, niiden valmistus ja tarvittavat merioperaatiot muodostavat valtaosan merelle rakennettavien voimaloiden kustannuksista. Merituulivoimaosaamista hankittiin ohjelman alussa energia- ja konepajayhtiöiden kanssa tehdyillä selvityksillä, joissa on tarkasteltu merituulivoimaan liittyviä ja alueella sijaitsevien yritysten toimintaan pohjautuvia ratkaisumalleja. Nopeasti kävi ilmi, että asiassa on edettävä kansallisella laajuudella, koska suomalainen merituuliosaaminen levit-

täytyy pitkin läntistä rannikkoa. Prizztech Oy käynnistikin Merinova Oy:n ja Thermopolis Oy:n kanssa Länsi-Suomen tuulivoimakeskus-hankkeen. Prizztechin vetämässä merituuliosiossa laadittiin teollisuuslähtöinen raportti merituulivoimapuiston rakentamisesta. Merituulirakentamisen raportti osoitti, että veturiyritysten lisäksi tarvitaan merkittävä joukko muita toimijoita, jotka täydentävät merirakentamisessa tarvittavaa osaamista. Tämä yritysjoukko on hankkeessa tunnistettu ja nyt on jo osittain muodostunut toimittajaverkosto. Tällä on erityisen suuri merkitys, sillä TEM on myöntämässä vuoden kuluessa demotuen yhdelle suomalaisen merituulipuistohankkeen rakentamiselle. Tunnistetulla kotimaisella yritysverkostolla on edellytyksiä hoitaa merkittävä osa toimituksista ja täten yhdessä kasvattaa huomattavasti

osaamiskeskusOHJELMAN ETENEMISSTRATEGIA SATAKUNNASSA

2007

KV-VERKOSTOT

KANSALLISET VERKOSTOT

ENERGIAKLUSTERI

PRIZZTECH

2013

VAIKUTTAVUUS

KEHITYSOHJELMAT

KEHITYSYMPÄRISTÖT 2012–2013

-7-

hankkeen kotimaisuusastetta. Kotimaisuusastetta vielä tärkeämpi asia on yritysten saama referenssi vientiä varten. Saatujen referenssien ja kertyneen osaamisen avulla yritysryhmällä on mahdollisuuksia menestyä erityisesti Itämeren alueen kasvavassa merituulivoiman liiketoiminnassa. Tämän syntyvän mahdollisuuden ympärille on suunniteltu uusi yhteishanke, joka aiotaan käynnistää kevään 2013 aikana. lataa raportti

www.prizz.fi/tuulivoima Merituulivoima tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisten yritysten osaamiselle ja tietotaidolle niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.


Tampere

Yrityksille täsmätietoa kansainvälisistä uusiutuvan energian markkinoista

TEKSTI: inKEri hUmAloJA, HErMIA OY

millaisia mahdollisuuksia suomalaisille bioenergia-, tuulivoima-, vesivoima- ja aurinkoteknologia-alan yrityksille sekä lämpöpumppualan viennistä kiinnostuneille yrityksille avautuu kansainvälisillä markkinoilla? D2B (Direct to Business) auttaa suomalaisia yrityksiä tämän selvittämisessä keräämällä ja analysoimalla kansainvälistä markkinatietoa sekä järjestämällä maavierailuja ja työpajoja. toiminnassa hyödynnetään kansainvälisiä kumppaneita ja asiantuntijaverkostoja.

u

usiutuvan energian direktiivin toimeenpanoprosesseja eri Eu-maissa on selvitetty yhdessä eurooppalaisten kumppanuusorganisaatioiden kanssa. Yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa on valittu tarkemmin tarkastelevat kohdemaat. Vuoden 2013 aikana yrityksille kerätään tietoa uusiutuvan energian markkinoista eteläisessä Afrikassa.

Aiheesta tehtiin alustava potentiaaliselvitys keväällä 2012. Vuoden 2013 kuluessa tavoitteena on järjestää eteläiseen Afrikkaan yritysmatka, johon yhdistetään mukana olevien yritysten intressien mukaista markkinatiedon syventämistä sekä B2Bkontaktointia. – Eteläisen Afrikan alue on laaja ja olosuhteiltaan vaihteleva. Alueella on suuri potentiaali niin aurinko-,

-8-

tuulivoima-, vesivoima- kuin bioenergiaratkaisujenkin hyödyntämiselle. Tähän pyrimme pureutumaan yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneidemme kanssa, jotta suomalaisille yrityksille avautuisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa kehitysjohtaja Paula hakola Hermiasta. D2B:n toiminnan malli kehitettiin ESr-rahoitteisessa hankkeessa vuosina 2009–2011. Vuoden 2012 alusta toimintaa on jatkettu Energiateknologian klusteriohjelmaa toteuttavien osaamiskeskusten yhteistyönä.

LISÄTIETOA

www.d2b.fi


Suuret kaupungit panostavat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen

Yhtenä pilottikohteena aurinkoenergia Teksti: INKERI HUMALOJA, HERMIA Oy

Onko Tampereen kouluissa mahdollista siirtyä paljon käytetystä öljylämmityksestä aurinkoenergiaa hyödyntäviin ratkaisuihin? Miten voitaisiin hyödyntää suuren rakennuksen julkisivun ja katon aurinkoenergiamahdollisuudet?

N

äitä ja monia muita aurinkoenergian potentiaalin hyödyntämistä koskevia kysymyksiä selvitetään syksyllä 2011 käynnistyneessä Rescahankkeen aurinkoenergiakokonaisuudessa. Resca-hankkeessa pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta suurten kaupunkien energiapaletissa sekä jakamaan hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Aurinkoenergiapilotti on yksi Rescan Tampereen pilottihankkeista. Siinä tehtävien selvitysten tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttöä ja näkyvyyttä sekä

arvioida toteutettujen ratkaisujen monistamismahdollisuuksia. Tamperelaisista toimijoista yhteistyössä ovat mukana Tampereen sähkölaitos, Tampereen tilakeskus, Technopolis, Verte ja Skanska. Esimerkiksi Technopolis selvittää aurinkosähkön tai -lämmön hyödyntämistä Tampereelle rakennettavassa Yliopistonrinteen toimitilahankkeessaan ja Tampereen Tilakeskus tutkii puolestaan mahdollisuutta muuttaa öljylämmitteisten koulujen sekä päiväkotien lämmitys lämpöpumppu-aurinkohybridiratkaisuiksi. Tampereen Vuorekseen rakenteilla ole-

Rescassa toteutetaan uusiutuvan energian pilottihankkeita, joissa kehitetään teknologiasovelluksia ja toimintamalleja.

-9-

vassa uudessa koulukeskuksessa tullaan kokeilemaan kuivakäymälöitä, tuulivoimaa ja aurinkosähköä. Kehitysyhtiö Verte tutkii aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia Särkänniemen Elämyspuistossa ja niitä tutkitaan myös Tamperetalossa. Resca-hankkeessa ovat Tampereen kaupungin lisäksi mukana Turku, Vantaa, Oulu ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Näiden kaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkosto on sitoutunut hankkeen toteuttamiseen. Resca-hanketta koordinoi Hermia Oy. Tavoitteena on vakinaistaa kaupunkien yhteistoiminta hankkeen päättymisen jälkeen.

LISÄTIETOA

www.resca.fi


jOensuulaiselle metsäOsaamiselle tilausta eurOOpassa

OSKEsta alkuvauhti metsähakkeen toimitusketjujen parantamiseen TEKSTI: lEEnA lEhTiniEmi, PrOMADE OY

syksyllä 2012 käynnistynyt inFres -hanke kehittää ja demonstroi metsähakkeen hankintaa laajassa eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa. eu:n puiteohjelmasta rahoitetulle ponnistukselle antoi hyvän alkuvauhdin pohjois-karjalan osaamiskeskus.

Y

hteensä 23 eurooppalaista tutkimuslaitosta ja pk-yritystä osallistuu INFrESiin, jossa luodaan uusia teknologisia ja logistisia ratkaisuja metsähakkeen hankintaan sekä edistetään niiden käyttöönottoa alan yrityksissä. – Metsäbiomassa on saatava liikkeelle kilpailukykyisemmin, jotta Eu:n uusiutuvan energian kovat tavoitteet saavutetaan. Suomella on alan pioneerina paljon opetettavaa, mutta myös mahdollisuus oppia muilta, toteaa kehityspäällikkö Timo Tahvanainen Joensuun Tiedepuisto Oy:stä. Joensuun Tiedepuisto ja Energia-OSKE ovat olleet mukana hankkeen suunnittelussa ja käynnistämisessä. – OSKE-ohjelma rahoitti hankevalmistelua sekä avusti yrityspartnerien ja ulkomaisten tutkimustahojen rekrytoinnissa. Ilman tukea menestyksekästä hakemusta ei olisi syntynyt, sanoo tutkija Johanna routa Metsäntutkimuslaitokselta, joka koordinoi hanketta Suomessa yhdessä professori Antti Asikaisen kanssa.

KärKEnä UUDET TUoTTEET Tutkimuksen ohella tavoitteena on uusien tuotteiden tuominen markkinoille. Esimerkiksi haketuksen polttoainekustannuksia pyritään alentamaan uuden hybriditeknologian avulla ja puun kuljetuskustannuksia pienentämään suurempien hakeautojen avulla, routa mainitsee.

– Painotuksen on oltava yhä vahvemmin ratkaisuissa, jotka parantavat koko toimitusketjun kilpailukykyä, toteaa Tahvanainen.

PorTTi KESKi- JA ETEläEUrooPAn mArKKinoillE INFrES tukee pk-yritysten kansainvälistymistä ja tekee energiaosaamistamme tunnetuksi Euroopassa, routa sanoo. Mukana olevat yritykset pääsevät kehittämään tuotteitaan Eu:n tarjoaman 75 %:n tukirahoituksen turvin. Tarjoukseen tarttuivat Suomesta Ecomond Oy, Kesla Oyj ja Antti ranta Oy. – Hankkeessa yritykset saavat teknologiaratkaisunsa pienin kuluin arvostettujen tutkimustahojen testattavaksi, kertoo Tahvanainen. lisäksi INFrESissä arvioidaan kehitettyjen teknologioiden ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä etuja nykyteknologioihin nähden. Mukana on toimijoita kahdeksasta eri maasta, Suomesta myös VTT ja Euroopan metsäinstituutti. Kolmivuotisen hankkeen budjetti on 4,2 miljoonaa euroa.

LISÄTIETOJA

www.infres.eu

-10-

Energiapuun käyttö kasvaa joka puolella Eurooppaa. Kasvava käyttö lisää hakkureiden, energiapuukourien ja metsäkoneiden kysyntää.


Joensuu perehdyttää venäläisiä energiapäättäjiä

Joensuu

TEKSTI: lEEnA lEhTiniEmi, PrOMADE OY

puuenergian edut ovat avautumassa venäläispäättäjille. pohjois-karjalan osaamiskeskus on aurannut tietä itämarkkinoille tuomalla venäläispäättäjiä joensuuhun tutustumaan alan mahdollisuuksiin.

J

oensuussa energian tuottamisen teknologiayrityksiin ja asiantuntijoihin on tutustunut vierailijoita pääosin luoteis-Venäjältä. – Ministereille sekä energian ja metsien käytöstä vastaaville virkamiehille on esitelty, kuinka puuenergian tuotanto onnistuu käytännössä eri kokoluokissa, kertoo Timo Tahvanainen Joensuun Tiedepuisto Oy:stä.

YhTEiSrinTAmASSA mAhDolliSUUKSiEn mAAhAn Pilottikohteita on haettu aktiivisesti myös Venäjältä. Olemme jo tunnistaneet alueita, joilla on aidosti eväitä edetä investointeihin, Tahvanainen sanoo. – Oikeat iskunpaikat ovat tärkeitä, sillä paikallisten toimintaedellytyksissä on

eroja. Puuta ja bioenergian mahdollisuuksia Venäjällä on kuitenkin lähes rajattomasti. Tänä vuonna Venäjällä järjestetään road Showt suomalaisten vientiyritysten verkottamiseen. Yhteisrintamaa tarvitaan, sillä kisa on kovaa ja ostajat haluavat kokonaistoimituksia. – Suomalaistoimijat ovat jo saaneet tilauksia Venäjältä. Jalansija on siis saavutettavissa. Etujamme ovat maan oloihin sopivat ratkaisut ja läpi koko ketjun yltävä tarjonta, rohkaisee Tahvanainen.

LISÄTIETOJA

www.carelian.fi

timO tahVanainen

↓ Venäläisiä metsäviranomaisia tutustumassa energiapuuharvennukseen pohjoiskarjalassa. suomalais-venäläisen bioenergiatyöryhmän puheenjohtajana toimii Venäjän metsähallinnosta, rosleshozista johtaja andrei karpilovits (neljäs vas.)

-11-


Jyväskylä

Yritykset hyödyntävät bioenergian tutkimusja testauspalveluja Biopohjaisten polttoaineiden tuotantoon ja polttotekniikoihin erikoistunut VTT:n tutkimuskeskus Jyväskylässä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus ja Jyväskylän yliopisto ovat muodostaneet yhdessä energiateknologian osaamiskeskuksen kanssa monitieteellisen bioenergia-alan tutkimus- ja kehittämiskeskittymän Keski-Suomeen. Teksti: Tommi Salo, Viestintä-Paprico Oy

K

eski-Suomeen on luotu vahva bioenergian tutkimus- ja innovaatioympäristö, joka kattaa suuren ja pienen kokoluokan teknologiat. Tutkimusverkostoa ovat olleet luomassa energiateknologian osaamiskeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, VTT, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen Liitto ja Benet Oy. Yksi osoitus tutkimusverkoston yhteistyöstä on BIOCLUS-hanke, joka keskittyi biomassavarojen kestävään käyttöön ja siihen liittyvien toimijoiden yhteistyöhön usealla Euroopan alueella. Hankkeessa on yhteistyössä yritysten kanssa laadittu vuoteen 2020 ulottuva strateginen tutkimussuunnitelma. Se suuntaa ja vahvistaa tutkimustoimintaa valikoiduilla biomassavarojen kestävään käyttöön liittyvillä tutkimusaloilla.

Bioenergiakeskus räätälöi palvelut tarpeen mukaan

Keski-Suomeen on keskittynyt monitieteellistä bioenergian tutkimusta ja kehittämistä.

– OSKE-kauden suurimmat satsaukset on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskukseen kertoo Marika Ryyppö Jyväskylä Innovation Oy:stä. Saarijärvellä toimiva Bioenergiakeskus edistää bioenergian tuotantoa, jalostusta ja käyttöä sekä siihen liittyvää yrittäjyyttä. Keskus tarjoaa räätälöityjä koulutus-, kehittämis- ja testauspalveluja bioenergiaalan toimijoille. Bioenergiakeskuksen testauslaboratoriossa yritykset voivat tehdä kattilatestausta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Uusi tuote on Bioenergiasafari, joka vie Keski-Suomeen saapuvat kansainväliset

-12-

ostajavieraat tutustumaan paikallisiin bioenergia-alan yrityksiin ja niiden tarjontaan. Energiateknologian osaamiskeskuksen avulla Bioenergiakeskukseen voitiin palkata yrityspalvelupäällikkö tuotteistamaan, markkinoimaan ja myymään keskuksen palveluja. Tavoitteena ovat palvelut, joiden avulla yritysten kilpailukyky paranee erityisesti kansainvälisessä kilpailussa. Yksi Bioenergiakeskuksen testauslaboratoriota hyödyntänyt yritys on Evac Oy. Yritys on testannut laivoissa käytettävää jätteenpolttoteknologiaa. Ympäristöystävällisiä kuiva- ja märkäjätteiden keräilyja käsittelyjärjestelmiä laivateollisuudelle suunnitteleva, valmistava ja markkinoiva Evac teki Saarijärvellä jo aiemmin jätteenpolttolaitoksessa käytettävän laitteen testausta. – Bioenergiakeskuksessa on käytössä sopivaa mittaus- ja analyysitekniikkaa, jotta saamme tarvittavaa tietoa testauksista. Olemme myös pystyneet yhdistämään keskuksen kanssa testauslaitehankintoja ja modifioimaan testikattiloita tarpeisiimme. Bioenergiakeskuksessa on riittävästi resurssia tehdä testit tiukalla aikataululla, käsittelyprosessitekniikan vastaava johtaja Jari Jokela Evacista sanoo.

LISÄTIETOJA

www.jamk.fi/tutkimus/ keskukset/bioenergiakeskus


VAMBIO

↘ Taaleritehtaan Biotehdas -verkoston ensimmäisessä biokaasulaitoksessa Huittisissa virtaa VamBio Oy:n biokaasu.

Biokaasuliiketoiminnan esteitä on raivattu pois on kirjattu hallitusohjelmaankin, ja se on tunnistettu Jyväskylässä yhdeksi tulevaisuuden painopistealueeksi biotalouden kehittämistyössä.

Teksti: Tommi Salo, Viestintä-Paprico Oy

B

iokaasuliiketoiminnan kasvua on edistetty Keski-Suomessa lukuisilla hankkeilla. Jyväskylä Innovation Oy on koordinoinut kehittämistyötä useilla eri teemoilla liikennekäytöstä energiakasveihin ja viennin edistämiseen. Merkittävin yksittäinen hanke oli vuosina 2009–2012 toteutettu kansainvälinen GasHighWay. Hankkeessa aktivoitiin biokaasun tuotannosta, liikennebiokaasun jakeluasemien perustamisesta ja kaasuajoneuvojen käyttöönotosta kiinnostuneita yrityksiä ja organisaatioita muun muassa tuomalla niille räätälöityä tietoa alan parhaista käytännöistä Suomessa ja muualla Euroopassa. Lisäksi toteutettiin lukuisia biokaasulaitos- ja tankkausasemaselvityksiä sekä selvityksiä ammattiliikenteen yrityksille. GasHighWayn edistämistä hankkeista investointivaiheeseen on edennyt yksi biokaasulaitos ja kaksi biokaasun tankkausasemaa. Lisäksi on perustettu yksi uusi yritys. GasHighWayn avulla vaikutettiin myös poliittiseen ilmastoon, jotta yritykset voivat edistää omia biokaasuliiketoiminnan hankkeitaan. Biokaasun liikennekäytön edistäminen

OSKE-ohjelman avulla on selvitetty biokaasulaitosten rakentamisen ja liiketoiminnan kannattavuutta Suomessa. Lisäksi on vaikutettu alan toimintapuitteisiin. LISÄTIETOJA

www.gashighway.net www.biokaasufoorumi.fi

-13-

Suomeen rakennetaan biokaasulaitosten verkosto Osaamiskeskusohjelman avulla on voitu selvittää biokaasulaitosten rakentamisen ja liiketoiminnan kannattavuutta Suomessa. Lisäksi on vaikutettu alan toimintapuitteisiin. Konkreettinen esimerkki toimintamahdollisuuksien hyödyntämisestä on Taaleritehtaan Biotehdas, jonka tavoitteena on rakentaa lähivuosina ympäri Suomea 5–7 biokaasulaitoksen verkosto. VamBio Oy:n biokaasulaitos Huittisten Vampulassa on verkoston ensimmäinen laitos, ja se toimii mallina muualla Suomessa toteutettaville laitoksille. Biotehtaan laitoksilla tuotetaan bioenergiaa ja lannoitevalmisteita kuntien biojätteistä ja puhdistamolietteistä sekä elintarviketuotannon ja teollisuuden sivuvirroista. – Biokaasualan liiketoiminta on kasvussa. Biokaasuliiketoiminnan hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun liittyvät työt tuovat lisää uusia työpaikkoja myös Jyväskylän seudulle, VamBio Oy:n kehityspäällikkö Eeli Mykkänen arvioi.


← Myyntivastaava Panu Räsänen ja kehityspäällikkö Tanja Pentinsaari pitävät uudentyyppisen polttimen mahdollisuuksia maailmalla hyvinä.

Uutta poltinteknologiaa Varkauden OSKEn tuella Teksti: JARMO SEPPÄLÄ, Viestintä J. Seppälä

Varkautelainen Oy Clean Flame Ltd kehittää uutta poltinteknologiaa. Varkauden OSKE on tukenut uuteen tuotteeseen liittyvää asiakas- ja markkinaselvitystä sekä tuotekehitys- ja kaupallistamisvaiheeseen liittyvän toimijaverkoston synnyttämistä.

O

y Clean Flame Ltd suunnittelee ja valmistaa poltinjärjestelmiä, muita konepajatuotteita sekä energiatekniikan tuotteita ja laitteita. Yrityksen liikevaihto on yli kolme miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä on noin 30. Varkauden OSKE on tukenut yritystä uuden teknologian kehitystyön valmiste-

↓ Poltinlaite

lussa ja teknologian kaupallistamiseen tarvittavan toimijaverkoston luomisessa. Verkostoon kuuluvat teknologiaa kehittävien yritysten lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, poltinteknologian potentiaalinen loppukäyttäjä sekä Tekes. OSKEn toteuttaman selvityksen uuden teknologian haasteista ja mahdollisuuksista laati dipl.ins. Tanja Pentinsaari Navitas Kehitys Oy:stä. Nyt hän työskentelee Oy Clean Flame Ltd:n kehityspäällikkönä. – Uudentyyppisen, vaihtelevanlaatuisille neste- ja kaasumaisille polttoaineille soveltuvan poltinteknologian avulla saavutetaan pienikokoisempi, yksinkertaisempi ja tehokkaampi polttolaite, Pentinsaari esittelee. – Selvitimme uuden teknologian markkinapotentiaalia sekä valmistelimme yritys- ja toimijaverkostoa polttimen kehittämiseksi ja uuden poltinteknologian demonstroimiseksi teollisessa kokoluokassa. Tavoitteena oli myös uuden polttimen kaupallistaminen. Oy Clean Flame Ltd:n toimitusjohtaja Esko Räsänen on erittäin tyytyväinen hankkeen tuloksiin. – Varkauden OSKEn verkostot ja taustatuki ovat olleet suureksi avuksi. Selvitys oli erinomaisesti tehty ja hyvin hyödyllinen. Jatkotavoite on laajentaa tarjontaamme uudella, omalla tuotteellamme ja patentoida uusi polttimemme. Uuden tuotteen kehittäminen ja kaupallistaminen on Oy Clean Flame Ltd:n kannalta varsin iso ratkaisu ja huomattava panostus, mutta merkitsee myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myyntivastaava Panu Räsäsen mukaan energiayhtiöt ja kattilavalmistajat ovat suhtautuneet uutuusideaan myönteisesti, ja kiinnostusta on myös kansainvälisillä markkinoilla. Uuden poltinteknologian potentiaaliset käyttäjät ovat kaukolämpö- ja varalämpökeskukset.

LISÄTIETOJA

www.navitaskehitys.fi

-14-


uusia sOVellusalueita ja liiketOimintaa

OSKE tukee uutta akkuteknologiaa

Varkaus

TEKSTI: JArmo SEPPälä, VIESTINTÄ J. SEPPÄlÄ

eurooppalaisen litium-ioni-akkuteollisuuden edelläkävijä european Batteries Oy valmistaa Varkaudessa uuden teknologian suurtehoakkujärjestelmiä mm. ajoneuvoihin ja varavoimaloihin. tehdas on yksi Varkauden seudun viime vuosien merkittävimmistä teollisuusinvestoinneista.

E

uropean Batteries Oy tuottaa sekä yksittäisiä moduuleja että isoja akunhallintajärjestelmiä ja kokonaistoimituksia. Akkutehtaan kapasiteetti on 100 megawattituntia vuodessa, jolla voi varustaa esimerkiksi 3 000 täyssähköautoa. Yritys työllistää yhteensä noin 60 henkilöä, joista yli 40 toimii Varkaudessa. – Tavoitteemme on olla yksi teollisuudenalamme johtavista toimijoista ja edistää merkittävällä tavalla uusien energiamuotojen käyttöönottoa, tehtaanjohtaja mikko Vuoristo kertoo. Varkauden OSKE on ollut vauhdittamassa uusien sovelluskohteiden kehittämistä akuille ja akkujärjestelmille sekä koonnut akkuteknologia-alan toimija- ja hankeverkostoa.

Savonia-amk:n osuus on muun muassa sähköajoneuvojen toiminnan ja käytön tutkimus omien ajoneuvojen avulla sekä akkutestausten kehittäminen ja uusien testilaitteistojen toteuttaminen. Tuotekehityksen tavoite on sähkökäyttöinen cityauto. – OSKE on verkostoitumisen apuna ja muun muassa European Batteries yhteistyökumppanina, lehtori risto niemi kertoo. LISÄTIETOJA

www.navitaskehitys.fi

Varkauden seudun innovaatiostrategian kehittämiskärjet ovat puunjalostus, energiateknologia, automaatio ja konepajateollisuus. innovaatiostrategian kehittämiseen ovat osallistuneet yritykset, kaupungin organisaatio ja elinkeinoyhtiöt. Oppilaitoksista ovat olleet mukana lappeenrannan teknillinen yliopisto, itä-suomen yliopisto ja savonia-ammattikorkeakoulu.

← eVelina-hankkeen tavoitteena on muun muassa käyttökelpoisen citysähköauton rakentaminen, savonia amk:n lehtori risto niemi kertoo.

VArAVoimAA JA SähKöAUToJA Varkaudessa toimiva Proxion Solutions Oy kehittää, suunnittelee ja valmistuttaa BluES-varavoimajärjestelmiä muun muassa matkapuhelinverkkojen tukiasemille sekä vesivoimalaitoksille ja liikenneinfran ohjausympäristöön. – Suuntaamme kehittyviin maihin, joissa sähköverkko on huono. Akku-sovellukseen perustuva tukiasemien varavoima on äänetön ja helppo huoltaa, toimitusjohtaja liisa Tolvanen sanoo.

↓ Blues-varavoimajärjestelmistä osa on suunniteltu erityisen vaativaan käyttöön esimerkiksi puolustusvoimille.

oSKE on ollUT UUDEn TUoTTEEn KEhiTTämiSEn JA KAUPAlliSTAmiSEn TUKEnA Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana Valtakunnallisen sähköajoneuvojen testiympäristön kehittämisessä eli EVElINAhankkeessa, joka kuuluu Tekesin EVEohjelmaan.

-15-


Lappeenranta

Vuoden 2014 EU–Venäjä-innovaatiofoorumin pääteema on energia Teksti: Päivi Piispa, Positivo Oy

K

tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Lappeenrannan kaupunki ja sen kehitysyhtiö Wirma Lappeenranta Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Energia on ollut kaikkien kolmen innovaatiofoorumin ohjelmassa, ja sen osuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Esimerkiksi energiatehokkuus, uusiutuvat energianlähteet ja sähköverkkojen hallinta ovat olleet tapahtuman puheenvuorojen aiheina. Esityksiä on kuultu johtavilta sekä venäläisten että EU-maiden asian-

Lappeenrannan kaupungin kuva-arkisto

esällä 2012 Lappeenranta täyttyi taas kansainvälisestä vierailijajoukosta, kun EU–Venäjä-innovaatiofoorumi järjestettiin jo kolmatta kertaa. Innovaatiofoorumi on tapahtuma, johon osallistuu sekä yritysmaailmaa että tutkimuksen ja koulutuksen parissa työskenteleviä - parhaimmillaan tapahtuma on vetänyt Lappeenrantaan yli 800 ihmistä 34 eri maasta. Tapahtuman tavoitteena on edistää EUmaiden ja Venäjän suhteita: saada aikaan yhteisiä hankkeita, verkottaa yrityksiä ja

Lappeenrannan kaupungin kuva-arkisto

Kansainvälistä energiaa Lappeenrannassa

tuntijoilta. Yrityksistä mukana ovat olleet energia-alan huiput, kuten Fortum Oyj. Seuraavassa, kesällä 2014 järjestettävässä EU–Venäjä-innovaatiofoorumissa energiateknologia on koko tapahtuman pääteema. Ohjelman kehitystä energiapainotteiseksi on ajanut Kaakkois-Suomen osaamiskeskus, joka näkee energiateeman sopivan hyvin yliopiston osaamiseen, alueen kehityssuunnitelmiin ja EU:n viimeaikaisiin toimenpiteisiinkin. – Uskon, että erityisesti energiamarkkinoihin ja energiatehokkuuteen liittyvät

Energia-asiat ovat vuosi vuodelta lisänneet osuuttaan Innovaatiofoorumissa. -16-


Saimaan alueelle rakenteilla biojalostuksen keskittymä Teksti: Laura Peuhkuri, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

K

kysymykset tulevat korostumaan vuoden 2014 innovaatiofoorumissa, kertoo tapahtuman sisältöä suunnitteleva Panu Riikonen. Riikonen on Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen KOSKEn johtaja. Tapahtuma madaltaa energia-alankin yritysten kynnystä tutustua kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja eri alueiden yrityksiin. Foorumi on hyvä paikka etsiä yritykselleen yhteistyökumppaneita esimerkiksi venäläisyrityksistä tai -tutkijoista. – Yritysten, tutkijoiden ja koulutuksen asiantuntijoiden lisäksi paikalle odotetaan vuonna 2014 myös valtionjohtoa, kuten ensimmäisessä foorumissa, Riikonen sanoo.

LISÄTIETOJA

aakkois-Suomen osaamiskeskuksen Uusiutuvat moottoripolttoaineet ja biojalostus -osaamisalalla on käynnistetty talvella 2012 ”Saimaa Biorefine Valley” -hanke. Hankkeen tavoitteena on tukea seudun biojalostusarvoketjun toimijoiden liiketoimintamallien kehittämistä, kansainvälistä verkottumista sekä kartoittaa toimialan kehittämiselle pysyvää toimintamallia. Toimintaa tehdään alueella tulevaisuuden energiateknologia ja uusiutuva metsäteollisuus -klustereiden välisenä yhteistyönä. Biojalostuksella on väljä määritelmä ja Saimaa Biorefine Valley –mielessä siihen luetaan paitsi energiatuotteet myös muut biomassan korkean lisäarvon jatkojalosteet. Erityisenä painopisteenä on teollisuuden sivuvirtojen lisäarvon kasvattaminen. Vesistöalueella on pitkän teollisen historian seurauksena paljon erilaista prosessiteollisuuden osaamista. Yrityskenttä on melko polarisoitunut suurten

Saimaan alue on kansainvälisesti houkutteleva metsäpohjaisen biojalostamotoiminnan kohde.

www.eurussiainnoforum.com

ja pienten toimijoiden kesken. Osalla pkyrityksistä on omaan erikoisosaamiseen perustuvia tuotteita tai palveluita, osa toimii koneita ja laitteita valmistavan teollisuuden alihankkijoina. Alueen yrityksistä löytyy myös monenlaista asiantuntijaosaamista mm. prosessien ja laitesuunnittelun, mittauksen- ja analysoinnin, sekä veden käsittelyprosessien alueelta. Suuret toimijat ovat käynnistäneet alan kehittämisen voimallisesti. Metsäyhtiö UPM rakentaa parhaillaan mäntyöljyn jatkojalostukseen perustuvaa biopolttoainelaitosta Kaukaan tehdasalueelle Lappeenrantaan. Osaamiskeskus on toiminut aktiivisesti alueen yritysten verkottamiseksi tähän hankkeeseen. Myös muilla yrityksillä on biojalostushankkeita tekeillä, mm. Savonlinnaan on pohjustettu puupohjaisen pyrolyysiöljyn tuotantoa. Saimaa Biorefine Valleyn toimintaan on osallistunut pk-yrityksiä myös oman alueen ulkopuolelta. Kansainvälisesti alueen houkuttelevuutta erityisesti metsäpohjaisen biojalostamotoiminnan kohteena kasvattaa tuotannontekijöiden kuten raaka-aineen, veden ja energian hyvä saatavuus. Myös Venäjän läheisyys kiinnostaa sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Saimaa Biorefine Valley tekee näitä vahvuuksia tunnetuksi siellä missä alan veturit liikkuvat.

LISÄTIETOJA

www. biorefinevalley.fi

-17-


energiateknOlOgian klusteriOhjelman

tuloksia ja uusia avauksia Vaasa

Länsi-Suomen osaamiskeskus • Kansainvälistymiskonsepti pk-yrityksille, toteutuneita kohdemaita mm. Tunisia ja Skotlanti • EnergyVaasa –brändin kehittäminen ja EnergyWeek-tapahtumakokonaisuuden vakiinnuttaminen • Teknologiatiekartta sähköverkkojen kehittämiseen (Roadmap 2015) • Sähköasemien ja sähköverkkojen tietoliikenteen tutkimusta, koulutusta ja tuotekehitystä palveleva kansainvälisen tason laboratorio • Kevyt kaapeliverkkokonsepti sähköverkkojen luotettavuuden parantamiseen • Tuulivoiman edistäminen ja alan yritysten verkottuminen (Länsi-Suomen Tuulivoimakeskus) • Pohjanmaan energiastrategia 2010-2020 yhdessä 75 alan avainhenkilön kanssa

pOri

Satakunnan osaamiskeskus • FinNuclear teollisuusalan kokoaminen ja organisointi (FinNuclear ry, FinNuclear Oy ja palvelut teollisuusalalle, n. 100 aktiivista yritystä) • Vetyteknologian yritysverkostojen ylläpito ja polttokennoliiketoiminnan ylösajo (varavoimaratkaisut) • Sähkö- ja magneettiteknologian mittaus- ja mallinnuspalveluja tuottavan yksikön kasvattaminen teollisuuden käyttöön • Suomalaisen merituuliklusterin kokoaminen ja klusterille ensipalvelut • Solarforum aurinkoteknologiaverkoston synnyttäminen ja alan pilot- ja koulutusympäristö Satakunnan ammattikorkeakouluun

tampere

Tampereen seudun osaamiskeskus • Direct to Business (D2B) -vienninedistämistoiminta: kansallinen uusiutuvan energian yritysverkosto • Suurten kaupunkien välinen uusiutuvan energian pilotointia edistävä yhteistyö ja toiminnan vakinaistaminen • Älykkäiden sähköverkkojen ja sähköautoilun tutkimus- ja kehitystyö • Uuden Tehtaan avoimen innovaatioympäristön soveltaminen energia-alalla

Vaasa

jyVäskylä

Jyväskylän seudun osaamiskeskus • Keski-Suomen biomassavarojen kestävän käytön tutkimussuunnitelman 2020 laatiminen (BIOCluS) • Merkittävien yritysten ja tutkimuslaitosten kehittämishankkeiden valmistelu ja koordinoiminen (esim. Smartregions) • JAMKn Bioenergiakeskuksen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen alan yritysten tarpeiden mukaisiksi • Biokaasuteknologian pitkäjänteinen kehittäminen (mm. GasHighWay) • Alan merkittävimpien vuosittain järjestettävien seminaarien, kv. Bioenergiakonferenssin ja Keski-Suomen Energiapäivän vakiinnuttaminen • Bioenergy from Finland -brändin rakentaminen yritysten yhteisiin vientiesiintymisiin

-18-

Pori Tampere


jOensuu

Pohjois-Karjalan osaamiskeskus

” Yrityksiltä tulleen palautteen perusteella lukuisilla koulutus-, tiedotus- ja verkostoitumistilaisuuksilla on ollut merkitystä ideoinnin ja yhteyksien edistäjänä.”

• Bioenergia-alaan liittyvä teknologiansiirto ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen ja yritysten verkottaminen, painopistealueina Venäjä ja Kanada • Miniklusterimallin benchmarkkaus ja soveltaminen yritysten verkottamiseen erityisesti viennissä ja yhteisen tarjooman rakentamisessa mutta myös tuotekehityksessä • Valmiuksien parantaminen EU:n puiteohjelmarahoituksen hankinnassa avainosaamisalueilla (energiapuun hankintalogistiikka ja siihen liittyvä teknologiansiirto) tukemalla hankevalmistelua • Teollisuuden sivutuotteiden ja teollisten symbioosien edistäminen: selvitykset kuten Portit auki bioenergialle, tuhkan ja muiden sivutuotteiden raaka-ainekäyttöön liittyvän lainsäädännön selvittäminen • Alueellisen innovaatioprosessin ja osaamislähtöisen Invest in –toiminnan kehittäminen

Varkaus

Varkauden seudun osaamiskeskus

Joensuu

Jyväskylä

Lappeenranta

Varkaus

• Uusien sovellusten hakeminen kotimaiselle suurtehoakkuteknologialle (varavoimajärjestelmät, energiavarastot) • Klusteriyhteistyö verkottanut erityisesti Varkauden ja Vaasan seudun yrityksiä • Seudun yritysten ja yliopisto-osaamisen verkottaminen, yliopistotutkimukseen perustuvien kaupallistamisaihioiden eteenpäin vienti • Seudullisen innovaatiostrategian laatiminen (PEAK – Varkauden seudun osaamisen uusi tuleminen) • Alueellisen edelläkävijämarkkinan rakentaminen, pilottina Itä-Suomen jätehuoltoyhtiöiden ekovoimalaitos

lappeenranta

Kaakkois-Suomen osaamiskeskus • Energiapainotteisen EU-Venäjä-innovaatiofoorumin aseman vakiinnuttaminen • Systemaattinen innovaatioitujen kaupallistamisprosessi • Saimaa Biorefine Valley – Saimaan seudun osaamisen kehittäminen ja brändäys biojalostusarvoketjussa • Green Energy Showroom – alueellinen näyteikkuna energia- ja ympäristöteknologiaratkaisuille • Seudun pk-yritysten tukeminen teollisiin projekteihin osallistumiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus

-19-


Energiateknologian klusteriohjelman toteuttajat ja painopistealueet ohjelmassa Länsi-Suomen osaamiskeskus Teknologiakeskus Oy Merinova Ab www.merinova.fi Hajautettu energiantuotanto Sähkön jakelu ja käyttö Satakunnan osaamiskeskus Prizztech Oy www.prizz.fi Tulevaisuuden energiateknologiat ja materiaalitekniikka

Tampereen seudun osaamiskeskus Hermia Oy www.hermia.fi Uusiutuvan energian ratkaisut Liikenneratkaisut

Pohjois-Karjalan osaamiskeskus Joensuun Tiedepuisto Oy www.carelian.fi Biopolttoaineiden hankinta ja jalostus

Jyväskylän seudun osaamiskeskus Jyväskylä Innovation Oy www.jklinnovation.fi Bioenergia

Varkauden seudun osaamiskeskus Navitas Kehitys Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Varkaus) www.navitaskehitys.fi, www.lut.fi Kattilateknologia ja akkuteknologia sovellutuksineen

Kaakkois-Suomen osaamiskeskus Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy www.wirma.fi , www.kehy.fi Energiamarkkinat, sähkökäytöt, generaattorit, valmistustekniikat


Energiaa ja tuloksia  

OSKEn energiateknologian osaamisklusterin julkaisu

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you