Page 1

Vihreä Joensuu KU

NNALLIS

8.10.2012 2 T I L VA A

Päättäminen on yhteistyötä s.2

Ilmastoystävällisempää Joensuuta s.12

Avoin ja osallistava demokratia s.3

www.joensuunvihreat.fi 1


Joensuun Vihreiden vaalilehti 2012

Avoimempi Joensuu

Risto Lång: Rakenteellisten ja henkisten esteiden ylittäjä, Tanssija suurella kirjaimella On perjantai-iltapäivä. Joensuun taidemuseon juhlasali on täynnä ihmisiä, vallitsee hiljaisen odotuksen ilmapiiri. Lavalle tulee Risto Lång, alkaa tanssia. Hänen tanssissaan on dramatiikkaa, vaikuttavuutta ja osaamista. Kyyneleet kohoavat monen silmiin, niin mykistävää on Riston tanssin kieli.

Vihreitä puheita ja tekoja Kuluvalla valtuustokaudella Vihreillä on ollut kuusi valtuutettua, yksi paikka kaupunginhallituksessa ja edustaja kaikissa lautakunnissa. Asiantuntemuksen ja hyvän yhteistyökyvyn ansiosta uskallan väittää, että painoarvomme päätöksenteossa on ollut kokoamme suurempi. Mikään ryhmä ei saa yksin asioita läpi, päättäminen on yhteistyötä. Nostan tässä kuitenkin esille muutamia asioita, joita Vihreät on ajanut tällä kaudella. Olemme pitäneet ympäristöasioista vahvasti esill2. Teimme valtuustoaloitteen, jossa ehdotimme kaupungin omien metsien siirtämistä jatkuvaan kasvatukseen. Tietoisuutta uhanalaisista lajeista halusimme nostaa ehdottamalla rupiliskoa kaupungin nimikkoeläimeksi. Liikenneasioissa olemme pitäneet autottomien puolta vaatimalla kevyen liikenteen väyliä ja parempia joukkoliikenneratkaisuja. Vihreät on halunnut pitää ranta-alueet tavan kaupunkilaisten käytössä. Lisäksi olemme puolustaneet rantojen ulkoilureittejä sekä yhteisiä virkistysalueita ja puistoalueita mm. Linnunlahdella. Olemme kannattaneet vanhojen rakennusten suojelua Jokelasta lähtien, joku roti sentään. Vaadimme keskusta-alueen puutalojen suojelun kokonaisratkaisun tekemistä keskustan osayleiskaavan yhteydessä, jottei talojen purkuluvista päätettäisi enää yksi kerrallaan. Tässä vaatimuksessa onnistuimme ja kaavaluonnoksessa on esitettykin merkittävä määrä suojelukohteita. Vihreät on pitäneet kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden puolta taloudellisesti tiukkoinakin aikoina. Olemme puolustaneet kirjastoja ja tyrmäsimme esitykset Karsikon kirjaston lakkauttamisesta. Olemme tukeneet järjestöavustuksia, skeittihalliia sekä etsivää nuorisotyötä. Kouluverkon suunnittelussa Vihreät kannattivat mallia, jossa pienet koulut säilytetään. Olimme edesauttamassa sitä, että koulujen säilyttämisen perustaksi laadittiin oppilasrajat. Olemme kannattaneet kouluterveydenhoitajien ja psykologien määrän lisäämistä. Ammattikorkea­koulun osalta kannatimme musiikin koulutusohjelman säilyttämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa Vihreät on puhuneet ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen puolesta kuten tehostetun perhetyön ja nuorisoaseman vahvistamisesta. Mielestämme ongelmiin pitää puuttua heti, parhaimmillaan jo ennen niiden syntymistä. Myös kaupungin talouden kannalta ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on järkevin toimintatapa. Maahanmuuttajista huolehtiminen on ollut meille tärkeää. Maahanmuuttajien neuvontapisteen aloittaminen on ollut yksi toteutuneista vaatimuksistamme. Olemme halunneet lisää lähiruokaa ja reilua kauppaa kaupungin hankintoihin. Teimme aloitteen Joensuun kaupungin nimeämisessä Reilun kaupan kaupungiksi ja tämän aloitteen taakse saimme lähes koko valtuuston. Nyt kaupungin tilaisuuksissa nautitaan mm. reilua kahvia ja teetä. Vihreät haluvat parantaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista. Olemme olleet edistämässä erilaisten järjestö-, kylä- ja kuntalaistapaamisten järjestämistä. Teimme aloitteen, jonka myötä ennakkoäänestyspaikat saatiin marketteihin, yliopistolle ja ammattikorkeakoululle. Nämä äänestyspaikat ovat osoittautuneet suosituiksi. Jatkamme edelleen työtä avoimemman, ympäristön huomioivan, ajoissa ja lähellä palveluita tarjoavan Joensuun puolesta. Tässä lehdessä esittelemme tekijöitä, jotka ovat valmiita tarttumaan työhön.

Tanssissa on elämän pyörrettä, elämän vuoristorataa. Elämän yllätyksellisyyttä ja iloa mutta myös kipua, luopumista ja elämän äärialueilla käyntiä. Risto tanssii elämän kulminaatiopisteitä. Valkoinen kangas kelautuu tuoden aina uuden kirjoittamattoman lehden, puhtaan sivun sekä lukijan että tanssijan eteen. Kun tanssi loppuu, on hetken hiljainen tyven mutta keventynyt olo. Riston tanssin hienous on sen omakohtaisen eletyn elämänkivun ja toisaalta ilon ja voi­man kokemus. Risto tanssii koko olemuksellaan ja sielullaan. Tanssi taidemuotona on tanssijansa omaa kieltä sen hetkisestä tilanteestaan. Varsinkin moderni tanssi on tuonut mahdollisuuden rakentaa tanssiin hyvin omakohtaiset tunnelmat ja kokemukset mukaan. Ristolle keväällä tehty molempien alaraajojen sääriamputaatio ja sitä seuraava aika on ollut merkittävä tämän tanssin sytyke. Risto Lång on työstänyt managerinsa Kirsi Mustalahden ja avustajansa Minni Hirvosen kanssa teoksen, joka lähtee Etelä-Ko­reaan esityskierrokselle. Lokakuun lopun kiertue kestää 2 viikkoa, jonka aikana Risto esiintyy 6 kertaa. Joensuun kaupunki on ollut rahoittamassa teosta myöntämällä 6 000 euron 4 kk:n työskentelyapurahan. Risto Lång on ollut rakentamassa, ei ainoastaan fyysistä esteettömyyttä vaan myös henkistä esteettömyyttäHän oli vuonna 2011 ensimmäinen Suomen

ja Euroopan ammattitanssijaksi val­mistunut pyörätuolitanssija. Näin hän on luomassa taiteeseen uudenlaista kulttuuria. Vuodesta 1996 hän on tanssinut, alkuun paritanssia ja nyt soolotanssijana. Riston tie pyörätuo­ linkäyttäjästä ammattitanssijaksi on esimerkki sekä hyvin tehdystä koulutuksesta ja ammattilaistuesta (manageri, avustaja) että ihmi­ sen kyvystä kohota vaikeuksiensa yläpuolelle. Risto kertoo avoi­mesti kaikesta häntä auttaneesta. Hän mainitsee Kirsi Mustalahden, joka kärsivällisellä hyväntahtoisella kovuudella sai hänet tarttumaan itsensä tanssiin amputaation sopeutumisvaikeuksien jälkeen. Hän tunnustaa, että tieto Etelä-Korean matkasta, uuden tanssiteoksen luominen, terapia ja akupunktio ovat auttaneet hänet nykyiseen hyvään tilanteeseen. Hän on nöyrä sanoessaan, että on kuitenkin itsestä kiinni, jääkö ihminen vaikeuksiensa ruikuttajaksi vai rupeaako uuden alkajaksi ja toimijaksi. Paljon ulko­ puolista tukea ja uudet tavoitteet kuitenkin tarvitaan, että ihminen alkaa uskoa ja luottaa omiin mahdollisuuksiin.

Kysyn lopuksi, miksi hän suostui Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi. Risto vastaa, ettei hän halua mitenkään mihinkään suureen puolueeseen. Hän haluaa kertoa omalla esimerkillään, että jokainen meistä on erilainen mutta samanarvoinen täällä eläessään, yhtä tärkeä tekijä ja vaikuttaja, valontuoja. Ristoa odotetaan onnittelujuhlaan. Kukkien ja onnittelijoiden määrästä päätellen Riston tanssi on vakuuttanut meidät kaikki. teksti ja kuva Pirkko Nuutinen

Krista Mikkonen Julkaisija: Joensuun vihreät ry lokakuu 2012 Toimitus: Jussi Airaksinen, Ville Elonheimo, Vera Kauppinen, Jani Lukkarinen, Harri Mulari, Pirkko Nuutinen, Jari Ruotsalainen Kannen kuva: Pirkko Nuutinen Ulkoasu: Eetu Haverinen Paino: Suomalainen lehtipaino Oy Painos: 30 000 kpl Yhteys: pohjois-karjala@vihreat.fi 044 011 0306 Kirkkokatu 27 80100 Joensuu

2


Vihreämpi Joensuu Yrittäminen lähtee arvoista Herkkupuoti Mokkamaan omistaja Pekka Laine tavoittelee pieniä iloja ja tyytyväisiä asiakkaita. Heti ovella vastaan leijailee suklaan ja vastajauhetun kahvin tuoksu. Mokkamaa-herkkupuodin omistaja Pekka Laine tervehtii tiskin takaa. Joensuuhun Laineen toivat filosofian pääaineopinnot, joista hän valmistui maisteriksi keskittyen lopputyössään etiikkaan ja tunteisiin. Herkkupuodin perustamiseen Laine päätyi tehtyään elämänfilosofisen oivalluksen. ”Elämän merkityksellisyys ei synny isosta, hienosta ja erikoisesta vaan arjen on oltava erityistä”, Laine pohtii. Kokonaisvaltainen hyvinvointi syntyy Laineen mielestä arjen pienistä iloista, joita hän voi ihmisille tarjota. Pienien ilojen merkitykseen on helppo uskoa. Puodin asiakkaat vaikuttavat tyytyväisiltä saatuaan ystävällistä ja osaavaa palvelua, kupin kahvia ja paketin suklaakonvehteja viemisiksi. Palveluyrittäjäksi ryhtyminen oli Laineesta helppoa, kun ei ottanut turhia paineita ja lähti liikkeelle pienellä pääomalla. Asenteissa ja aloittavien yrittäjien tukemisessa hän kuitenkin näkee parantamisen varaa. Laine harmittelee yrittäjien ja palkansaajien välillä vallitsevaa henkistä vastakkainasettelua sekä kannustinloukkuja, jotka eivät tee yrittämisestä kannattavaa. Laine pitää aloittaville yrittäjille 18 kuukautta tarjottavaa starttirahaa hyvänä asiana, mutta toteaa ettei yritys välttämättä ehdi muuttua tuottavaksi siinä ajassa, jos se on rahoitettu lainapääomalla. ”Pienelläkin yrityksellä on kerrannaisvaikutuksia ja vaikka yhteiskunnan ei tulisi tukea kannattamatonta yritystä, niin ihmistä sen takana on tuettava”, Laine jatkaa. Laine pitää perustuloa yhtenä kannusteena yrittämiseen. Pienyrittäjänä Laine on toiminut suunnannäyttäjänä perustaessaan herkkupuotinsa muiden epäilyistä huolimatta. Joensuuhun on nimittäin perustettu useampia pieniä palveluyrityksiä Mokkamaan jälkeen. Laine on toiminut suunnannäyttäjänä myös ottaessaan avoimesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Talvella puodin ikkunaa koristi Haavisto-juliste ja nyt

pöydällä on allekirjoitettavana turkistarhausta koskevia kansalaisaloitteita. Asiakkaiden palaute on ollut enimmäkseen positiivista ja Laine on aina valmis vaihtamaan mielipiteitä ihmisten kanssa. Laineen henkilökohtaiset arvot näkyvät myös yrityksen toiminnassa, jossa otetaan huomioon ympäristö, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Laine näkisi mielellään yritysten tuovan esiin arvot, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Vera Kauppinen

Avoin, ihmisläheinen, vihreä Joensuu Kirjoittaja on Vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri.

Kuva Jari Ruotsalainen

Maahanmuuttajatyö on myös työurien pidentämistä Olen järjestötoiminnan ja (jo lakkautetun) kaupungin kansainvälisyystoimikunnan jäsenenä tutustunut varsin perinpohjaisesti kunnallisen organisaation tapaan hahmottaa maahanmuuttajatyötä ja rasismin vastaista toimintaa. On tärkeää ymmärtää, että vaikka ne tavallaan ovat hyvin läheistä sukua toisilleen, ovat käytännön vaatimukset ja toimet aivan erilaisia. Maahanmuuttajatyö kohdistuu pääasiassa maahanmuuttajiin ja rasismin vastaisuus puolestaan kantaväestöön. Kummassakin asiassa hyvää tahtoa riittää, mutta todelliset päätökset ja sitä myötä tehdyt satsaukset ovat valitettavasti jääneet toteutumatta. Tämä koskee varsinkin maahanmuuttajatyötä.

Valtio supistaa Tulevat vuodet ovat taloudellisesti hankalia. Uudet palvelut ovat kiven alla ja maahanmuuttajatyö on entuudestaan riittämätöntä. Esimerkiksi ELY-keskuksen järjestämien työvoimapoliittisten kielikoulutusten vähentäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että vain noin kolmasosa siihen oikeutetuista maahanmuuttajista pääsee kielikoulutukseen. Kuitenkin kielitason vaatimukset työnhakijoille ovat kovat, joskus kohtuuttomat. Kun valtio supistaa palvelutarjontaa, olisi kunnan pystyttävä täyttämään

syntyneitä aukkoja. Näitä aukkoja täyttävät osaltaan myös kolmannen sektorin toimijat, kuten Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys (JoMoni) ja Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys. Ihannetilanteessa eri toimijat tarjoaisivat riittävän määrän koulutusta ja tarjonnasta löytyisi kullekin sopiva ja tehokas tapa opetella suomen kieltä. Tänä syksynä pienimuotoinen projekti kaupungin keskushallinnon alaisuudessa pyrkii synnyttämään pysyviä rakenteita maahanmuuttajatyön kentälle. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta voi tarvittava taso jäädä saavuttamatta liian vähäisten panostusten takia. Eri toimijat toki tekevät tällä hetkellä aidosti parhaansa, mutta toiminnan hajanaisuus heikentää sen tehoa merkittävästi. Olemassaoleva yhteistyö nojaa hyvin pitkälti vapaaehtoisiin ja heidän jaksamisensa asettaa toiminnan rajat.

Nopeasti alkuun

pystyisi paimentamaan ja opastamaan eri hallintokuntia maahanmuuttajien tarpeiden huomioimisessa toiminnassaan. Maahanmuuttajiin kohdistuvan työn koordinoinnilla olisi mahdollista keskittää niitä hajallaan olevia palveluita, joita nykyisin on olemassa. Paras ratkaisu olisi saada maahanmuuttajille tarkoitettu palvelupiste, jossa eri tahot voisivat olla läsnä auttamassa uusia joensuulaisia hankalassa elämänvaiheessa eteenpäin. Yhdenvertaisuus, maahanmuuttajien työllistyminen ja kotouttaminen saisivat näin ryhtiä. Uskon tällaiselle toiminnalle löytyvän ainakin alkuvaiheessa rahoitusta valtion ja EU:n tahoilta. Pidemmällä aikavälillä nämä palvelut tuottavat meille työtä tekeviä ja veronsa maksavia joensuulaisia. Toimivat maahanmuuttajapalvelut voidaan nähdä myös tapana pidentää työuria. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tahtoa, tarmoa, osaamista ja mahdollisuutta vaikuttaa. Alain Minguet

Vihreät lähtevät syksyn vaaleihin avaamaan kuntia ihmisille itselleen. Kulkiessani eri puolilla Suomea tapaan ihmisiä, jotka kokevat kunnan päätöksenteon etäiseksi ja vaikutusmahdollisuutensa pieniksi. Tämä on muutettava ja palautettava valta ihmisille. Hyvää arkea rakennetaan sel­laisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat vaikuttaa ja osallistua eri tavoin. Uskon avoimen ja ihmisläheisen kunnan tekevän parempia päätöksiä niin kestävän kehityksen kuin hyvien palvelujenkin kannalta. Mukavat kunnat myös menestyvät tänä aikana, jossa työpaikat syntyvät sinne, missä ihmiset viihtyvät. Katsomme, että jokaisella kunnan asukkaalla pitää olla oikeus avoimeen tietoon heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Tämän lisäksi meillä kaikilla pitää olla yhä enemmän mahdollisuuksia päättää itse - poliitikkojen sekä virkamiesten sijaan - miten asiat kunnassa järjestetään. Me haluamme saada vaaleissa mandaatin kehittää kuntia sellaisiksi, että valtaa annetaan kylälautakunnilla, asiakaslautakunnille ja kaupunginosille itsel­leen. Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita vain reilua päätöksentekoa, johon ihmiset pääsevät osallisiksi ja vaikuttamaan. Uskon vahvasti, että avoin ja osallistava demokratia johtaa myös parempiin päätöksiin: kestävä kehitys lähtee ihmisten arjen tarpeiden ja tulevien sukupolvien kunnioittamisesta. Ihmisiä arvostava ja avoin kuntapäätöksenteko takaa paremmat palvelut ja viihtyisän ympäristön, sillä ihmisiä lähellä olevat asiat ovat nii­tä, joista he tietävät parhaiten ja joissa heitä tulee erityisesti kuunnella. Avoimuus yhdistyy luontevasti muihin keskeisiin vaaliteemoihimme: palveluihin ja ympäristöön. Avoimuus on tärkeää siksi, että sen avulla kunnista tehdään viihtyisämpiä ja palveluista parempia. Usein ihmiset toivovat esimerkiksi kaupunkikeskustojen kehittämisessä enemmän yhteistä julkista tilaa, viheralueita, kävelykatuja ja kulttuurimahdollisuuksia. Pyörällä tai kävellen pitää olla mahdollisuus päästä palvelujen äärelle. Rakennusliikkeiden kuuntelemisen sijaan on kuunneltava kuntalaisia siitä miten keskustaa kehitetään, jotta saadaan lisää elinvoimaa. Kuntalaisilla on myös arvokasta tietoa lähiympäristöstään, joka tulee ottaa käyttöön jo suunnitteluvaiheessa. Suomalaiset eivät halua pilata ympäristöä tulevien sukupolvien kustannuksella vaan tehdä kunnista viihtyisämpiä. Kylien elinvoimaa parannetaan antamalla päätöksentekovaltaa kylien kehittämisestä niille itselleen - ihmisille, jotka haluavat kehittää omaa yhteisöään. Terveydenhuollossa palvelut paranevat, kun vanhukset itse pääsevät vaikuttamaan vanhustenhoidon tapoihin. Nuoriso saa parempia harrastusmahdollisuuksia kun he voivat niistä itse päättää. Monesti palvelujen käyttäjillä itsellään onkin arvokasta tietoa, joka kannattaa ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Vihreät lähtevät siitä, että näissä vaaleissa valta kunnissa avataan vihdoin kuntalaisille itselleen. Päättäjinä vihreät tekevät ratkaisuja, joissa korostuu kestävä kehitys ja hyvät ihmisläheiset palvelut. Tule mukaan auttamaan meitä kuntien kehittämiseksi paremmiksi paikoiksi elää, ihan meille jokaiselle! Ville Niinistö

Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut, että Joensuuhun tarvitaan maahanmuuttaja-asiamies, joka koordinoi kaupungin maahanmuuttajatyötä sekä kaupungin orga­ nisaation sisällä että sen ulkopuolella. Olisimme näissä asioissa jo paljon pidemmällä, jos jokin taho

3


Joensuun Vihreiden vaalilehti 2012

Avoimempi Joensuu

Jussi Airaksinen, 367

Hannele Autti, 368

Matti Eskelinen, 369

Toiminnanjohtaja, HTK

FM, suunnittelijaopettaja

Yrittäjä, liikunnanohjaaja

Millaisena näet Joensuun 10 / 4 vuoden päästä?

Millaisena näet Joensuun 10 / 4 vuoden päästä?

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Joensuu on tunnistanut omat vahvuusalueensa ja on vireä maakuntakeskus. Puhdas luonto, vireä kulttuurielämä ja laadukas koulutus houkuttelee uusmuuttajia Joensuuhun.

Vireänä kulttuurikaupunkina, jonka kaikissa osissa ihmisen on hyvä elää.

Terveyttä ja toimintakykyä parantavan liikunnan edellytysten kehittämisestä. Ikääntyville lisää ohjattua liikuntaa lähellä kotia. Lapsille ja nuorille liikuntaan houkuttelevia liikuntapaikkoja sekä kilpa- ja huippu-urheilulle kelvolliset tilat ja suorituspaikat. ItäSuomen Liikuntaopistolle uudet tilat lähelle Mehtimäen liikuntapaikkoja.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Hyvinvointipalvelujen rahoitus, alueellisen palveluverkon tulevaisuus. Lisäksi tulee varmistaa, että kaupunkirakenne lähtee kehittymään aidosti vihreään suuntaan. Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi? Kaupunkipyöräily on oikeaa liikennettä. Pieniä asuntoja tulee rakentaa kysyntää vastaavasti. Säilytetään neljä vuodenaikaa tulevaisuudessakin: kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Kiristyvä valtion- ja kuntatalous. Palveluiden tasapuolinen tarjoa­ minen. Syrjäytymisen ehkäisy.

Kuvaile vihreää kuntaa Biopolttoaineiden käyttö on mahdollista kaikenlaiseen energiatarpeeseen lämmityksestä liikenteeseen. Lähiruoka on todellinen valinta, ja julkinen liikenne todella toimii. Vihreä kunta panostaa myös ekologiseen rakentamiseen ja kehittää esim. puurakentamista.

Kuvaile vihreää kuntaa Vihreässä kunnassa autot huristelevat Biokaasulla aiheuttamatta päästöjä. Tien varren puustoa on kohdeltu hyvin eikä yhtäkään puuta ei ole kaadettu harkitsematta tarkkaanv. Vihreässä kunnassa palvellaan vierastakin ihmistä hymyssä suin.

Päivi Harinen, 370

Jani Holopainen, 371

Anu Emilia Huovinen, 372

Yliopistonlehtori

YTM

YTM

Miksi olet ehdokkaana?

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä?

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Koska Vihreiden jakama näkemys kaikkien ihmisten ja vähemmistöryhmien yhdenvertaisista oikeuksista on minulle tärkeä arvo.

Joensuu on vuonna 2022 edelleen vireä ja elinvoimainen yliopistokaupunki, jossa kulttuuri- ja urheiluelämäon vilkasta. Joensuu on vetovoimainen ja avoin itäsuomalainen kaupunki, joka pystyy houkuttelemaan uusia asukkaita ja elinkeinotoimintaa.

Avoimuus, tasa-arvo, ympäristö ja eläimet.

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Merkittävät haasteet ovat organisaatiomuutoksen onnistunut toteuttaminen, valtuustotyöskentelyn järkevöittäminen pois populismin linjoilta, sekä Penttilänrannan eteneminen.

Kenen pitäisi äänestää sinua? Niiden, joiden mielestä päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon ja humanistiseen arvokeskusteluun.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Vanhusten asiat - niitä on resurssoitava paljon nykyistä vahvemmin ja ne ovat retuperällä ainakin osittain.

1) Kaupungin talous on saatava tasapainoon. 2) Liikunta- ja kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnissa. 3) Päätöksenteon avoimuutta on lisättävä. Kuntalaisten on päästävä aiempaa helpommin osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa?

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana? Siksi että en halua antaa muille valtaa päättää asuinpaikkani ja -ympäristöni asioista. Olen ollut vihreissä mukana jo monta vuotta, enkä voisi kuvitella lähteväni minkään muun puolueen listoille.

Miksi olet hyvä ehdokas? Olen ahkera.

Marjo Hämäläinen, 373

Harri Hölttä, 374

Päivi Ikonen, 375

FM, eläkeläinen, kaupunginvaltuutettu

FM, metsäasiantuntija

Erityisopettaja, KM

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Koetetaan pitää Joensuu Suomen kartalla muiden maakuntakeskusten joukossa! Pyritään järjestämään välttämättömät palvelut edes jotenkin kohtuullisesti, vaikka rahat tulevat olemaan tiukalla.

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Kenen pitäisi äänestää sinua?

Valtuustossa haluaisin mm. torjua palveluiden yksityistämistä, turvata Jokelan ja Botanian kaltaisten maamerkkien säilymisen ja säilyttää Joensuun vireänä opiskelijakaupunkina.

Hänen joka haluaa asiantuntemusta kasvatus-, koulutus- ja oppilashuol­ toasioihin liittyvään päätöksentekoon. Olen myös urheiluseuroissa ja kulttuurin alalla tehtävän työn puolestapuhuja.

Kenen pitäisi äänestää sinua?

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa?

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Kaikkien :)

Ilmastonmuutosta hidastetaan etenkin kunnissa tehtävillä päätöksillä. Peruspalvelut on pyrittävä järjestämään mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. Joensuun kunnan päätöksentekokulttuuria on kehitettävä avoimemmaksi, vuorovaikutteisemmaksi ja demokraattisemmaksi.

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi? Tärkeimmät vaaliteemani ovat kaupungin talouden tasapainottaminen niin, ettei vähäosaisten eduista tingitä, luonnon ja ympäristön suojelu Joensuussa sekä paikallisdemokratian edistäminen.

Kuinka tehdään hyvää halvalla, eli mitkä arvot ohjaavat säästöpaineissa olevia päättäjiä. Iso ja paljon rahaa vaativa yksittäinen haaste on sisäilmaongelma, joka vaivaa useita joensuulaisia kouluja ja päiväkoteja.

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana? Vihreät arvot suvaitsevaisuus, avoimuus, vastuullisuus ja ympäristön suojelu ovat minulle tärkeä lähtökohta pyrkiä mukaan vaikuttamaan kuntapolitiikkaan.

4


Vihreämpi Joensuu

Risto Ikonen, 376

Tanja Immonen, 377

Juho Järvelin, 378

Yliopistonlehtori

Agrologiopiskelija, media-assistentti

Myymälävastaava, eläkeläinen

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana?

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Ihmiskunta oli hyvää vauhtia myrkyttämässä itsensä hengiltä. Vihreät on ainoa puolue, joka ihan tosissaan yrittää pysäyttää tuhon kierteen. Siksi tykkään Vihreistä.

Haluaisin olla edustamassa nuoria sekä maaseutua. Pienet kylät tarvitsevat puolestapuhujia kehittyäkseen. Myös maaseudun nuorten asiat ovat minulle tärkeitä.

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Jouduin kokemaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutuessani luukulta toiselle juoksuttamisen, viranomaisten välinpitämättömyyden ja perustoimeentulon epävarmuuden kaikessa karuudessaan. Kaikkein osattomampien palveluihin täytyy saada enemmän resursseja.

Jätehuolto on perusteellisesti uudistettava. Jätteet ovat arvokas raaka-aineiden lähde, jonka nykyistä monipuolisempaa hyödyntämistä pitää edistää. PK:n tietotekniikkakeskus on muutettava alan yrittäjyyttä edistäväksi kehitysyhtiöksi tai se pitää lakkauttaa. Joensuun on hyödynnettävä täysimittaisesti vihreän talouden tarjoamat mahdollisuudet. Aloitetaanpa vaikka sillä, että alamme korvata bensiiniä liikennebiokaasulla.

Maaseudulla pitäisi urheiluharrastusten rinnalla olla myös mahdollisuus kulttuuriharrastuksiin. Jätteiden kierrätysmahdollisuudet tulee saada järkevien matkojen päähän myös syrjäkylille. Haluan estää edes yhden Joensuun kaupungin historiaa edustavan vanhan rakennuksen purkamisen ja siirtää sen uuteen kukoistukseensa hyötykäytössä.

Elli Järvinen, 379

Päivi Järvinen, 380

Vera Kauppinen, 381

Työtön, 2. varavaltuutettu

YTM, opettaja

Biologian opiskelija

Mitä arvostat Joensuussa? Leppoisaa meininkiä ja lupsakkaa olemista.

Miksi olet hyvä ehdokas? Uskallan tunnustaa tietämättömyyteni ja ottaa asioista selvää sekä muuttaa mielipidettäni parempien perustelujen vuoksi.

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana?

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana?

Ympäristön, lasten, vanhusten, niiden ihmisten ja asioiden puolestapuhujana, jotka eivät kenties itse pysty puolestaan puhumaan. Ihmisten hyvinvoinnista, luonnon hyvinvoinnista.

Olen kunnallisvaaliehdokkaana, koska minulla on elämänkokemusta ja osaamista moniin tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyen. Olen äiti, mummo ja läheinen. Haluan hyödyntää osaamistani koko kotikuntani asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen.

Haluan olla mukana tekemässä kestäviä ja reiluja ratkaisuja, jotka turvaavat hyvän arjen myös tulevaisuudessa.

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä? Näen Joensuun ihmisten kaupunkina. Tiedän, että talous on tiukalla, ja kaikkeen ei ole varaa vaikka kuinka niin haluaisin. Silti en haluaisi luovuttaa ja toivoisin, että kaupunki ei menettäisi inhimillisyyttään ja pehmeitä arvojaan: terveydenhuolto, päivähoito, koulut, luonto ja kaikista huolta pitäminen.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Merkittävin haaste on: kuinka päästä kestävään taloudenpitoon koko kunnan alueella. Siihen liittyvät muutkin kestävän kehityksen osa­tekijät, joita ovat sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä kehitys.

Miksi olet hyvä ehdokas? Teen kaiken innolla ja sydämellä. Vaikeassa taloustilanteessa tarvitaan muutoshalua, yhteistyökykyä ja rohkeutta puolustaa vihreitä arvoja.

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi? -Opiskelijat ovat kaupungin elinehto -Seksuaalista ja sukupuolten tasa-arvoa edistettävä -Monimuotoinen luonto on edellytys hyvinvoinnille

Katariina Kemppainen, 382

Juri Kingelin, 383

Teija Koskela, 384

Yhteiskuntapolitiikan opiskelija, Pohjois-Karjalan vihreiden puheenjohtaja

Opiskelija

KT, yliopistonlehtori

Kenen pitäisi äänestää sinua? En ole eturyhmäpoliitikko. Olen kuitenkin hyvä vaihtoehto äänestäjille, joita kiinnostavat erityisesti yhdevertaisuuteen, ympäristöön ja demokratiaan liittyvät asiat.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Työpaikkojen lisääminen, toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden takaaminen kaikille, lähidemokratian toteutuminen ja talouden tasapainottaminen.

Miksi olet hyvä ehdokas? Pyrin valtuustoon ensimmäistä kertaa ja olen täynnä intoa ja uusia ideoita. En ole kuitenkaan aivan keltanokka. Politiikka ja vaikuttaminen ovat minulle tuttuja niin opintojen kuin järjestökokemuksenkin kautta.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Kaikkein tärkeimpinä haasteina pidän kaupungin talouden tasapa­­ i­nottamista, palveluiden turvaamista niin hyvin kuin mahdollista ja ympäristön kestävän käytön edistämistä niin että luontoarvot turvataan tehokkaasti.

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi? Asuntokannan lisääminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen eli ylöspäin rakentaminen kunniaan, budjetti tasapainoon ja velan kasvu poikki, ja kolmanneksi, ympäristön tuhoamiselle loppu. Ympäristöteemat täytyy nostaa taas tapetille.

Kuvaile vihreää kuntaa Avoin, demokraattinen kunta, jossa asukasta kuunnellaan, palvelut ovat hyvin saatavilla kaikille, ja jossa ympäristöä kunnioitetaan.

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana? Vihreä politiikka kunnioittaa osallisuuden rakentamista ja globaalia vastuuta. Myös päätöksenteon ja hallinnon avoimuus ovat tärkeitä politiikan lähtökohtia.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Suurimmat haasteet liittyvät palvelutarjonnan tasa-arvoisuuteen. Miten huolehditaan palvelujen tavoitettavuudesta kaikkialla kunnassamme? Miten saadaan esimerkiksi lastensuojelutyötä kehitettyä asianmukaiseksi? Miten saadaan aikaan vastuullista ja oikeudenmukaista resursointia kuntapalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi? Miten varhaiskasvatusta ja perusopetusta kehitetään vielä selkeämmin kaikkien lasten kasvua ja toisaalta vanhemmuutta tukeviksi toimintaympäristöiksi?

5


Avoimempi Joensuu

Joensuun Vihreiden vaalilehti 2012

Joensuun vihreä vaaliohjelma Kaikki vaikuttaa kaikkeen Olemme kyllästyneet siihen, että kaupungin hallinnossa tuijotetaan liian usein omaa hallintokuntaa ja sen menoja ja tuloja, mutta ei nähdä kokonaisuutta – metsää puilta. Tarvitsemme lisää kokonaisvaltaista päätöksentekoa ja harkintaa. Talous ja ympäristö eivät ole muista politiikan sisällöistä irrallisia maailmoja. Kaikessa päätöksenteossa on niin taloudellisia kuin ympäristöllisiä ulottuvuuksia, puhumattakaan inhimillisistä. Meidän mielestämme kaikissa päätöksissä on otettava huomioon niin inhimilliset, taloudelliset kuin ympäristölliset vaikutukset huomioon unohtamatta, että nuo päätökset on myös tehtävä avoimesti – kuntalaiset mukaan osallistaen. Tästä koostuvat neljä ympyrää, jotka ovat toisistaan erottamattomat. Tarvitsemme myös uudenlaista, ”laatikon(tai ympyrän) ulkopuolella”-ajattelua. Uusilla ideoilla ja tavoilla järjestää palveluita ja kehittää elinkeinoja voimme vastata 2010-luvun haasteisiin. Emme voi luvata, että kaikki tavoitteemme täyttyisivät tällä vaalikaudella tai edes seuraavalla. Sen kuitenkin voimme luvata, että väsymättä edistämme tavoitteitamme, yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Vihreä kiva kunta on välittävä, vastuullinen, kuunteleva ja osallistava, eikä pelkää uusia ajatuksia ja ihmisiä. ”Vihreä timantti” sisältää vihreän politiikan periaatteet ja kaiken kunnan toiminnan läpäisevät toimintatavat.

Vaikuttavaa ennaltaehkäisyä Ennaltaehkäisyn periaatteen tulee läpäistä kaikki kunnan toiminta. Ongelmien ennaltaehkäiseminen on joka kerta inhimillisempää, mutta myös kunnan taloudelle kannattavampaa, kuin asioiden korjaaminen. Huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäisyn vaikuttavuuteen. Esimerkiksi terveyskeskusmaksujen poistaminen edistää ennaltaeh­ käisevästi, mutta monta kertaa tehokkaampaa on, jos samaisen puoli miljoonaa euroa laitetaan esimerkiksi lastensuojeluun, ikäihmisten liikuntakyvyn edistämiseen tai mielenterveystyöhön. Ennaltaehkäisyn periaate pätee myös muualla kuin palveluissa. Kiinnittämällä ajoissa huomiota rakentamisen laatuun ja rakennusten kor­jaamiseen, eivät kuntalaiset joudu altistumaan huonolle sisäilmalle, eikä rakennusten jälkikäteinen korjaaminen tule niin kalliiksi. Myös ilmastonmuutoksen torjunta on ennaltaehkäisyä parhammillaan.

Uudet tavat tuottaa palveluita Miten yhdistää ihmisten muuttuvat palvelutarpeet sekä tiukentuva kuntatalous? Uudet monipuoliset tavat järjestää palveluita voisivat auttaa. Sähköiset palvelut helpottavat ajanvarausta ja vapauttavat käsiä puhelimen äärestä hoitotyöhön. Reissulääkärit voisivat kulkea kylillä sen sijaan, että avun tarvitsijat liikkuvat kymmeniä kilomet­ rejä. Mobiiliteknologia tuo tehokkuutta kotikäynteihin. Yhteispalvelupisteissä voisivat nuoret viettää aikaa nuokkareilla, lukutoukat lainata kirjoja ja harrastajateatteri treenata. Kansalaisjärjestöt sekä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset yritykset voivat osallistua myös palveluiden järjestämiseen, mutta omista lähtökohdistaan. Rakenteisiin on uskallettava puuttua.

6


Vihreämpi Joensuu Vihreämpi Joensuu Vaaliohjelma kokonaisuudesaan löytyy osoitteessa http://joensuunvihreat.fi/vaaliohjelma/

Kestävä talous Vihreään ajatteluun kuuluu olennaisena osana käytettävissä olevien resurssien viisas ja säästeliäs käyttö. Tämä koskee myös kotikaupunkimme talou­den hoitoa. Palvelujen äkilliset alasajot eivät ole kenenkään etu. Matalasuhdanteessa lisävelkaantuminenkin on voitava kohtuuden rajoissa hyväksyä. Nykyisen palvelutuotannon tehokkuutta on nostettava käytäntöjä kehittämällä. Palvelujen toteutuksessa tarvitaan innova­tiivista yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen kesken.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot Mahdollistavat avoimien rajapintojen hyödyntämisen tietokoneohjelmistoissa ja voivat myös tuoda merkittäviä säästöjä kaupungille. Kaupungin ei kannata joutua vain yhden ohjelmistotoimittajan loukkuun.

Maahanmuutto Joensuu kasvaa maahanmuutosta. Kielikoulutukseen on päästävä alle kuukauden kuluttua muutosta, kaupungin on vakinaistettava maahanmuuttajapalvelunsa ja otettava sen piiriin kaikki tulijat. Maahanmuuttajien osallisuutta on lisättävä monikielisellä tiedottamisella ja ottamalla maahanmuuttajia mukaan päätösten valmisteluun. Joensuun kaupunki alkaa ottaa kiintiöpakolaisia.

Vihreässä kunnassa: • Ketään ei jätetä yksin • Ympäristö on arvossaan • Ennaltaehkäisyllä pelastetaan kuntalaiset ja kuntatalous • Luodaan jatkuvasti uutta • Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus • Toimitaan vastuullisesti nyt ja huomenna • On kiva elää ja toimia • Eletään niin maalla kuin kaupungissa • Päätöksenteko on avointa ja osallistavaa • Katsotaan kokonaisuutta

7


Joensuun Vihreiden vaalilehti 2012

Avoimempi Joensuu

Sari Koskinen, 385

Anna-Reetta Kyllönen, 386

Mirja Kälviäinen, 387

Luokanopettaja, KM

Opiskelija, osa-aikatyöntekijä

FT, muotoilun yliopettaja

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana?

Haluan omalta osaltani tuoda vihreitä =uusia ajatuksia ja toimintamalleja kunnallispolitiikkaan.

Haluaisin olla päättämässä asioista, jotka vaikuttavat kaikenikäisten kuntalaisten viihtyvyyteen kunnassa, esimerkiksi infrastruktuurin kunnossapitoon liittyvät asiat. Haluan myös vaikuttaa kunnan ulkoilua­lueiden viihtyvyyteen, sillä puistot, ulkoilualueet ja virkitysalueet ovat suunnattu kaikenikäisille ja varallisuustasoltaan erilaisille ihmisille. Koiraihmisenä haluaisin panostaa myös koirapuistojen viihtyvyyteen.

Monensuuntainen kestävä kehitys ei toteudu itsekseen, vaan sen eteen on tehtävä yhdessä ja avoimin mielin etsimistyötä. Vihreillä on tämän suuntaiset arvot paikallaan.

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä? Virkeänä ja vihreänä, iloisena kaupunkina, jossa on mielekästä elää ja toteuttaa itseään. Täältä löytyy niin pitkospuita kuin bisnestäkin.

Mitkä ovat seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Peruspalveluiden turvaaminen. Jokaisen kuuluu saada tarvitsemansa hoito ja palvelut. Myös työpaikkojen turvaaminen ja uusien luominen.

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi? - Ulkoilualueiden viihtyisyys - Luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen kaupunkiympäristössä - Lähipalveluiden edistäminen

Miksi olet hyvä ehdokas? Olen tehnyt vuosia kehittämistyötä monien eri alojen ammattilaisten kanssa, erityisesti myös tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjien kanssa. Viime vuodet olen kehittänyt palveluja ikäihmisten tarpeisiin. Minusta meillä on yhteissuunnitelun voimavaroja, joita ei osata hyödyntää. Voisin auttaa tällaisen työskentelyn organisoimisessa.

Miksi olet hyvä ehdokas? Olen toimeen tarttuvaa tyyppiä, joka jaksaa kääntää tarvittaessa kivisenkin pellon.

Jani Lemmetyinen, 388

Julian Lin, 389

Jani Lukkarinen, 390

FM, toimitusjohtaja

FT

Tutkija

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Julkisten palvelujen toimivuus ja tasa-arvoinen saavutettavuus tulisi turvata tarvittaessa ennakkoluulottomalla kehittämisellä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei saa tinkiä, ja ongelmiin on puututtava varhaisessa vaiheessa. Nuorille tulee taata mahdollisuus opiskella ammattiinsa lähialueellaan. Liikunta- ja leikkipaikat on pidettävä hyvässä kunnossa. Joensuu on hieno pyöräilykaupunki, pidetään se sellaisena. Kaupungin lähiluonto tarjoaa ihmiselle lepoa ja virkistystä.

Haluaisin parantaa koulujen ja vanhusten ruoan laatua, samoin kuntien metsänhoitoa. Haluaisin lisätä vihreän energian käyttöä ja kehittää maahanmuuttoon liittyviä asioita.

Ilmasto- ja ihmisystävällisemmästä kaupunkirakenteesta.

Miksi olet vihreiden kunnallisvaaliehdokkaana? Vihreät vaaliteemat vastaavat parhaiten omaa ajatteluani ja arvomaailmaani. Vihreillä on kaikista puolueista tähän selkeästi paras näkemys!

Mitä arvostat Joensuussa? Joensuussa on hyvä liikenteen perusrakenne ja paljon urheilumahdollisuuksia.

Miksi olet hyvä ehdokas? Olen rehellinen, aktiivinen ja ahkera. Minä huolehdin kuntien hyvinvoinnista ja pyrin aidosti vaikuttamaan asioihin sen sijaan, että puhuisin tyhjää politiikkaa

Neljän vuoden päästä kaupunki on edelleen suurien rakennushankkeiden kourissa ja hakee muotoaan. Kymmenen vuoden päästä autokauppiaan kaupunki on uudistanut kasvonsa ja siitä on tullut eläväinen, erilaisia ihmisiä houkutteleva pikku kaupunki idässä.

Kuvaile vihreää kuntaa Vihreässä kunnassa hyviä tavoitteita ei jätetä strategioihin ja julistuksiin, vaan niiden eteen tehdään töitä. Ihmisillä on aito mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristöönsä.

Risto Lång, 391

Krista Mikkonen, 392

Alain Minguet, 393

Tanssija

Projektipäällikkö, FM

Paikkatietoasiantuntija

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Miksi olet (vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana?

Kenen pitäisi äänestää sinua?

Vammaisten asiat ovat omasta vammastani johtuen lähellä sydäntä. Toivon omalla panostuksellani olevan painoarvoa vammaisten aseman ja heidän oikeuksien parantamisessa kunnassamme.

Haluan, että päätöksenteko on vastuullista ja avoimempaa, ympäristöstä pidetään huolta, joensuulaisten lähipalvelut ovat laadukkaita, ihmiset saavat äänensä paremmin kuuluviin ja ketään ei jätetä.

Yhteiskunnassa käydään jatkuvasti keskustelua, tai jopa kamppailua siitä, mihin suuntaan sitä viedään. Ne ketkä haluavat viedä sitä suvaitsevaiseen, avoimeen suuntaan voivat turvallisin mielin äänestää minua.

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä?

Miksi olet hyvä ehdokas?

Suvaitsevampana ja esteettömänä kaikille ihmisille tasa-arvoisesti.

Mitä arvostat Joensuussa?

Olen yhdistelmä kokemusta ja tuoretta näkemystä. Otan asioista selvää, kuuntelen erilaisia näkemyksiä, punnitsen päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia ja olen yhteistyökykyinen.

Tasa-arvoa, samanarvoisuutta ja esteettömyyttä. Joensuussa on ollut ilo ja kunnia toimia taiteen ja kulttuurin parissa.

Kuvaile vihreää kuntaa Vihreässä kunnassa on laadukkaat lähipalvelut, pyöräily on sujuvaa ja joukkoliikenne toimii. Siellä asukkaiden ääni kuuluu, heikoimmistakin pidetään huolta ja ympäristöä arvostetaan.

8

Millaisena näet Joensuun 10 / 4 vuoden päästä?

Mitä arvostat Joensuussa? Olen alun perin pienestä kylästä Belgiassa, jossa ei ollut palveluja, eikä oikeastaan mitään. Sen jälkeen elin suurkaupungissa, jossa tunsin tukehtuvani. Halusin asua keskikokoisessa kaupungissa, lähellä luontoa ja jossa on kulttuurielämää sekä mahdollisuuksia elää laadukasta elämää. Löysin sen kaupungin ja nyt haluan pitää hyvää huolta siitä.


Vihreämpi Joensuu

Harri Mulari, 394

Erkki Nuutinen, 395

Pirkko Nuutinen, 396

Ympäristösuunnittelija

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Toimintaterapeutti, kuvataiteilija

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä?

Kuvaile vihreää kuntaa

Millaisena näet Joensuun 10 / 4 vuoden päästä?

Vireänä maakuntakeskuksena, jossa on hyvä asua ja toimia niin keskustassa kuin taajamien ulkopuolellakin.

Vihreä kunta on esteetön. Se ohjaa rakentamisen ekotehokkaasti taajamarakenteita tiivistäen, mutta ei ahtaen. Vihreä kunta on avarakatseinen ja tervehtii suvaitsevasti kuntaan eri syistä muuttavia sekä kunnan alueella vierailevia.

Näen Joensuun tasa-arvoisena, monikulttuurisena kaupunkina, jossa on monipuolinen kulttuuritarjonta sekä riittävästi työtiloja ja työtilauksia taiteilijoille, tieteilijöille sekä yrittäjille. Kaupunki on turvallinen liikkua jalkaisin, polkupyörin ja kaupunkikeskus on ihmisten avointa tilaa. Torin ympäristö on autoton. Palvelut tuotetaan eri tavoin. Lasten, vammaisten, vanhusten sekä kaikkien, jotka tarvitsevat kuntoutusta tai sairaanhoitoa, on helppo päästä takuuajan puitteissa hoitoon. Myös reuna-alueita kaupungista on kehitetty ja maaseudulta löytyy erilaista elinkeinotarjontaa.

Mitä arvostat Joensuussa? Upeita ulkoilualueita luonnon keskellä ja kulttuuritarjontaa. Tietenkään ei sovi unohtaa hienoja ihmisiä olivatpa he sitten paikallisia tai junan tuomia.

Miksi olet hyvä ehdokas? Omaan hyvät tiedot ympäristökysymyksistä sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tämä yhdistettynä sopivassa määrin pirskahtelevaan temperamenttiin tekee hyvän yhdistelmän.

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä? Siinäpä se temppu seisookin, miten yhdistää yliopistokaupungin tulevaisuuteen tähyävä näköala maaseudun kansanomaiseen ja kansanuskomuksista kertovaan miljööseen. Tinani ei kuitenkaan näytä, miten sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tai psykososiaalisesti ja kulttuurisesti moderni kaupunki tulevaisuudessa on.

Miksi olet hyvä ehdokas? Olen yhteiskuntapolitiikan ekspertti ja taustaltani yhdenvertaisuuden tutkija. Lähestyn yhteiskunnallisia asioita ratkaisukeskeisesti.

Jarno Pitko, 397

Ulla Pütter, 398

Heli Raikisto, 399

Yhteiskuntatieteiden ylioppilas

Toimelias ent. yrittäjä

YTM

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä?

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Näen Joensuun suurena Pohjois-Karjalaisena kaupunkina, jolla on vastuu koko lähialueen hyvinvoinnista. Tulevan valtuuston tehtävänä on varmistaa varojen riittävyys ja oikeudenmukainen jakaantuminen myös ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kohtaamani epäkohdat aktivoivat minut. Esimerkiksi terveys­ keskuspalveluissa olisi kehittämistä.

Lapsiperheiden pahoinvointia on vähennettävä, tähän on löydettävä keinoja ongelmien tunnistamiseksi ajoissa ja niihin puuttumiseen. Syrjäytymisen ehkäisy työpajatoimintaa kehittämällä. Kuntien hankintapolitiikan eettisyyden edistäminen.

Mitä arvostat Joensuussa? Joensuussa arvostan korkeaa elämänlaatua, laajaa palveluvalikoimaa ja aktiivista elämää järjestöjen puolella. Arvostan myös joensuulaista kulttuuritarjontaa, ja haluan pitää Joensuun elävänä kaupunkina, jossa viihtyvät niin rokkarit kuin eläkeläismummotkin.

Millaisena näet Joensuun 10 vuoden päästä? Hyviä koulutusmahdollisuuksia, jotka ovat erittäin tärkeitä nuorisolle ja samalla koko Joensuun elinvoimaisuudelle. Kansainvälisyyttä ,josta myöskin on pitkälti kiittäminen opiskelumahdollisuuksia.

Miksi olet hyvä ehdokas? Otan asioista huolella selvää. Minulla on taustaa sekä yrittäjänä että työntekijänä. Lisäksi maahanmuuttajataustani tarjoaa tuoreita näkökulmia siitä miten asiat voitaisiin tehdä toisin.

Kenen pitäisi äänestää sinua? Jokaisen, jolle on tärkeää, että päätöksenteossa otetaan huomioon kokonaisvaikutukset > ympäristöstä huolehtiminen lisää myös ihmisten hyvinvointia ja vaikuttaa lopulta myönteisesti myös talouteen.

Kuvaile vihreää kuntaa Vihreässä kunnassa kuntalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti uskontoon, syntyperään, ikään yms. seikkaan katsomatta. Siellä vallitsee avoimuus ja yhteisöllisyys.

Annikki Reijonen, 400

Jari Ruotsalainen, 401

Olli Räisänen, 402

Ent. liikeapulainen, eläkeläinen

FM, tutkija, kiinteistönhoitaja, järjestöaktiivi

Filosofian ja teologian maisteri (FM, TM), konsultti

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Miksi olet (Vihreiden) kunnallisvaaliehdokkaana?

Ilmastonmuutos ja luonnonsuojelu ovat akuutteja asioita tänään. Tulevilla sukupolvilla tulisi olla elämisen mahdollisuudet tällä planeetalla.

Koska Vihreät pitävät erityisen tärkeänä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemista. Heikompiosaisilta riistäminen ja leikkaaminen on suoranaista sadismia.

Erityisesti lapsiperheiden asioista, energian käytöstä , työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä ja ja julkisista IT-hankinnoista.

Mitkä ovat (mielestäsi) seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa?

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Kenen pitäisi äänestää sinua? Minua voi äänestää jokainen, jolle kestävä kehitys, avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko sekä vastuu ympäristöstä, luonnosta ja eri ikäisten ihmisten tarpeista ovat keskeisiä arvoja.

Mitkä ovat kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Haluan olla tekemässä hyvää Joensuuta joensuulaisten näkökulmasta, en ainoastaan puolepoliittisin perustein. Hyvät ja toimivat kuntapalvelut tulee olla saavutettavissa henkilön sosiaalisesta, taloudellisesta ja koulutuksellisesta taustasta riippumatta.

Suunnitelmallisuus, yhteisvastuullisuus, yrittäjyyden tukemisen edistäminen.

Kenen pitäisi äänestää sinua?

Minulla on runsaasti elämänkokemusta ja koulutusta ja huolehdin herkkävaistoisesti, vastuuntuntoisesti ja avoimen rehellisesti kanssaihmisen tarpeista ja ympäristöstä.

Kaupungin talous ja velkaantumisen tasapainottaminen.

Hänen, jonka mielestä elämä ei ole kirjaimellisesti yksilösuoritus. Me olemme olemassa täällä myös toisiamme varten. Tärkeä perusjuttu, joka on osittain unohtunut modernissa elämäntyylissä.

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Miksi olet hyvä ehdokas?

9


Joensuun Vihreiden vaalilehti 2012

Avoimempi Joensuu

Marja Simola, 403

Tobias Simon, 404

Roope Tahvanainen, 405

Tietokirjailija, selkokouluttaja

YTM

Kaupunginvaltuutettu, suunnittelija

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Who should vote you?

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Kaavoituksesta ja maankäytöstä, koska sillä on vaikutusta kaupunkilaisten elinympäristöön. Turvaamassa jokamiehen kulttuuripalveluita kuten kirjastojen toimintaa.

If you want a more open society in Joensuu that also acknowledges the different cultures and languages or you are a foreigner living in Joensuu I might be the right choice to vote for. My ideas are to support a barrier free development of Joensuu. Additionally I hope that young and old start to cooperate more with each other because we all live together in one city.

Koska haluan muuttaa maailmaa ja Joensuu on paras paikka aloittaa. Mie haluan tehdä kotikaupungistani maailman parhaan, kivan, henkisesti suuren pikkukaupungin - kaikille.

Mitkä ovat seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Lapsiperheiden palveluiden parantaminen. Terveyspalveluiden saatavuus.

Miksi olet hyvä ehdokas? Minulla on työkokemusta ja koulutusta hyvin monenlaisilta aloilta. Olen ollut mukana vapaaehtoisjärjestöjen hallinnossa, joten tunnen päätöksentekomekanismit ja miten niissä vaikutetaan.

Vihreä kunta on avoin kaikille ja se on esteetön. Multikulttuurisuus on tärkeä asiakaupunkilaisille ja kaikki palvelut ovat saatavissa lähellä. Kielten opetus on tärkeä kaikille eli maahanmuuttajille suomea mutta myös suomalaisille muita kieltä.

Pitkäjänteisestä suunnitelmasta, jolla ratkaistaan kaupungin 25 milj. € aukosta tulojen ja menojen välillä ja joka sisältää panostuksen vaikuttavaan ennaltaehkäisyyn, uusien elinkeinojen kehittämiseen, rakenteellisiin muutoksiin, veronkorotuksiin ja säästöihin. En halua olla enää tekemässä paniikkisäästösuunnitelmia kerran vuodessa.

Kenen pitäisi äänestää sinua? Niiden, jotka uskovat, että Joensuusta voidaan tehdä maailman kivoin kaupunki. Nuoret, työssäkäyvät, opiskelijat, vanhukset, ihan ketkä vaan.

Topias Tamminen, 406

Teppo Tarnanen, 407

Tapani Tavi, 408

Yhteiskuntamaantieteen opiskelija

YTM, ammattikorkeakoulun opettaja

Runoilija-kirjailija

Mitä arvostat Joensuussa?

Millaisena näet Joensuun 10 / 4 vuoden päästä?

Millaisena näet Joensuun tulevaisuudessa?

Vesistöt ja metsäalueet ovat helposti kaupunkilaisten saavutettavissa. Joensuussa kohtaavat suuren ja pienen kaupungin edut. Kaupungin palvelut ovat monipuoliset ja pääsääntöisesti helposti saavutettavissa.

Monia 10 vuoden päähän vaikuttavia päätöksiä tehdään tulevalla valtuustokaudella. Joensuussa kyetään silti myös kehittämään palveluita (muitakin kuin lakisääteisiä) kokeilemalla rohkeasti uusia innovatiivisia tapoja yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin ja järjestöjen parhaita käytäntöjä.

Kansainvälinen, paikkaa rakastavien ihmisten monimuotoinen kylä.

Miksi olet hyvä ehdokas? Metropolialueelta muuttaneena tuon asioihin uutta perspektiiviä. Tuoreena joensuulaisena tarkastelen asioita uusista näkökulmista, enkä ole kaavoihini kangistunut.

Kuvaile vihreää kuntaa Vihreässä kunnassa demokratia kukoistaa ja päätöksenteko on avointa. Heikoimmista pidetään huolta ja yksilölle luodaan mahdollisuudet toteuttaa itseään. Luonnon monimuotoisuuden merkitys ymmärretään.

Mitä arvostat Joensuussa? Joensuussa arvostan erityisesti sitä, että se on ihmisen kokoinen kaupunki. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen yksiköt tuovat kaupunkiin sekä tarjontaa että kysyntää kulttuuripalveluille. Maalaispoika minussa arvostaa myös kaupunkialueen läpi kulkevaa jokea ja puistoalueita.

Miksi olet hyvä ehdokas? Ymmärrän eri alueita kun jotain yhteisestä padasta joskus ammennetaan. Olen asunut keskustassa, Uimaharjussa, Niinivaaralla, Hukiksella, Noljakassa, Suppurassa ja nyt Louhiojalla. Kirjoitan elääkseni ja ajattelen elämän kannalta kertoen siitä ihmiselle. 
Viisi omaa lasta päivittävät tietojani nuorempien kaupunkilaisten elämäntilanteesta.

Kenen pitäisi äänestää sinua? Äitini.

Jaana Tolkki, 409

Pirjo Vesa, 410

Armi Vihervaara, 411

FM, henkilöstön kehittämispäällikkö

TtT, yliopettaja

Lääkäri

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Miksi olet kunnallisvaaliehdokkaana?

Olen pohtinut usein vaikuttamisen mahdollisuutta kunnallisuuspolitiikan kautta. Nyt elämässäni oli hyvä hetki lähteä ehdokkaaksi.

Vaikuttaakseni vihreiden arvojen ja arvojeni puolesta paikkakunnallisella tasolla liittyen sosiaali- ja terveysalan, koulutuspoliittisiin ja työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin.

Kunnanvaltuustossa päätetään lähiympäristön kannalta olennaisista asioista kuten päiväkotien ja koulujen sijainnista ja kuntapalveluista. Nämä asiat kiinnostavat.

Kenen pitäisi äänestää sinua?

Miksi olet hyvä ehdokas?

Mitä arvostat Joensuussa?

Kaikki saavat äänestää minua. Erityisen tärkeää minulle on työikäisen väestön kokonaisvaltainen huomioinen kuntalaisena.

Olen dialogisuuteen pyrkivä eli monia näkökulmia ajattelussani käyttävä 48-vuotias nainen. Olen asunut erilaisissa yhteiskunnissa ulkomailla usean vuoden ajan, joten koen omaavani tarttumapintaa asioiden globaaliin tarkasteluun.

Arvostan Joensuussa mm. hyviä kevyen liikenteen väyliä, monipuolista kulttuuri- ja harrastustarjontaa ja karjalaista ystävällisyyttä.

Miksi olet hyvä ehdokas? Olen ihmisenä sellainen, joka haluaa olla vaikuttamassa asioihin tekemällä. Ystäväni ja työkaverini sanovat minua energiseksi, tehokkaaksi ja aikaansaavaksi. Pidän lupaukseni ja seison sanojeni ja tekemisieni takana.

10

Kuvaile vihreää kuntaa

Mistä haluaisit olla päättämässä valtuustossa?

Kenen pitäisi äänestää sinua? Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, vanhusväestö, koulutusviennistä kiinnostuneet henkilöt ja työhyvinvoinnin tärkeäksi kokevat henkilöt.

Mitkä ovat seuraavan valtuustokauden merkittävimmät haasteet Joensuussa? Sosiaali- ja terveyspalveluiden taloudellisesti kestävä tuottaminen vanhenevalle väestölle ja maaseudulle on merkittävin haaste Joensuulle ja koko Suomelle.


Rupilisko

Mitä ar vostat

Kuva: Jaak ko K

ilpiäinen

Vihreämpi Joensuu

Joensuussa?

Kotilampean i ympäristö ineen sekä herkkutatti tietysti ystä a, järviloht viäni juurto a, kultasirk kaislaa, kua ja orav aa. M

itkä ovat seur

aavan va

ltuustokaude Seuraavan n suurimmat ja seuraavi haasteet? enkien valtu muutos et ustokausien enee. Läm aikana ilmas pö tila-, sadant vaikuttavat tonkotilampeen a- ja tuul isuusmuuto i. Leudot ta laatua. Lisä kset lvet heiken ksi hakkuu tävät horrok t lis pilaavat lam seni pemme kutu ääntymisalueidemme valuma-alue paikkoina. illa

Kuvanveistäjä Harri Turunen työhuoneellaan

Elääkö maakuntamme tyhmyydestä? Sanotaan että valtioiden sivistystaso voidaan mitata niiden kulttuurin tasosta. Tämän voi soveltaa aivan hyvin myös maakuntatasolle.

Kokemuksia kulttuuri- ja nuorisolauta­ kunnasta sekä kunnallispolitiikasta viime valtuustokaudelta Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Hannele Autti tulee haastatteluun Joensuun Pakkahuoneelle työntouhun keskeltä. Hän on siirtymässä Joensuun seudun kansalaisopiston virkaan Tuire Hindikan jäädessä eläkkeelle. Tuolloin hänelle siirtyvät puhe- ja näyttämöilmaisun (teatteri, sirkus, kirjallisuus) suunnitteluopettajan tehtävät. Esittävän taiteen tila ry on jo saanut uuden projektikoordinaattorin Tai­ ten tuottoa –hankkeeseen Hannelen tilalle. Hannele kertoo tunnelmistaan ja edellispäiväisestä kokouksesta kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa, jonka puheenjohtaja hän on ollut viimeisimmän valtuustokauden ajan. Kokouksessa käsiteltiin talousarvioehdotus, jossa lautakunnalta edellytettiin lähes 300 000 euron säästöjä vajaan 10 miljoonan budjetista. Tehtävä on vaikea, koska lautakunta on jo toteuttanut kaksi tuottavuusohjelmaa satojen tuhansien säästöineen, ja valtaosa rahasta menee kiinteisiin kuluihin, kuten henkilöstön palkkoihin ja tilavuokriin. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta toimii hyvin yhdessä, keskustelee paljon ja pohtii tarkkaan päätöstensä vaikutuksia. Vain harvoin lautakunta joutuu äänestämään päätöksistään, vaikka ne olisivatkin esittelijän pohjaesityksen vastaisia. Päättyneellä valtuustokaudella lautakunnan tärkeimmäksi saavutukseksi Hannele kokee toiminnan säilyttämisen elävänä. Kirjastoja ei ole tarvinnut lakkauttaa eikä avustuksia leikata. Määrärahojen vähenemisestä huolimatta on esimerkiksi kolmannen sektorin, eli yhdistysten avustukset ja taiteilijoiden apurahoja pystytty jopa nostamaan hiukan. Myös orkesterin ja museoiden rahoitus pystyttiin korottamaan Opetus- ja kulttuurimi­

nisteriön valtionosuusuudistuksen edellyttämälle tasolle. Jatkossa näistä asi­ oista vastaa yhteinen vapaa-aikalautakunta, jonka sisältä löytyvät niin kulttuuri-, nuoriso- , liikunta- kuin järjestelypalvelutkin. Lisäksi siirrytään uuteen hallintomalliin, johon kuuluu tuottajalautakuntien lisäksi neuvottelukunta, jonka tehtävänä on käytännön tasolla pohtia uusia toimintatapoja. Toiveissa on enemmän yhteistyötä yli hallintokuntarajojen. Tämä mahdollistaisi enemmän ennaltaehkäisevää toimintaa, tilojen parempaa yhteistä hyödyntämistä ja päällekkäisten raken­ tei­den purkamista Hannele on kokenut lautakuntatyöskentelyn hyväksi tavaksi rakentaa kaupungin kulttuurista kuvaa. Seuraavalla valtuustokaudella hän pitää kolmannen sektorin toiminnan tukemista välttämättömänä. Avustuksilla on todella iso vaikutus kulttuurin, taiteen, nuoriso- ja liikuntatoimijoille, ja pienelle rahalle saadaan mahtavasti vastinetta tapahtumatarjonnan kautta. Joensuussa olisi todellista tarvetta myös monikäyttöiselle kulttuuritalolle, jonka katon alle voisi sijoittaa vaikkapa kaupunginorkesterin ja runsaasti vapaan kentän toimijoita teatterin, tanssitaiteen, musiikin ja sirkuksen aloilta. Varovaisen positiivisista tunnelmista huolimatta Hannele peräänkuuluttaa muutosta hallintorakenteiden lisäksi myös luot-

tamuselinten sisälle. Kokemusta ja konkareitakin tarvitaan, mutta nyt on oikea aika äänestää valtuustoon ja lautakuntiin myös nuoria, joilla on rohkeutta toteuttaa muutoksia. Toteutuvan hallinnonuudistuksen myötä koulutusta uusiin toimintatapoihin ja tehtäviin tarjotaan niin uusille kuin jatkaville luottamushenkilöille. Kyky yhteistyöhön on menestyksekkään luottamus­ tehtävän hoidon perusedellytys. teksti ja kuva Pirkko Nuutinen

Maakuntamme on kärsinyt valtion harjoittamasta alueellistamispolitiikasta monin tavoin. Tämän vuoksi maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseen on tietenkin pa­nostettava. Mutta kuinka tätä on toteutettu? Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma 2011-2013 luottaa graafisen ilmeensä suunnittelussa vakaasti turkulaiseen kädenjälkeen. Palkkarahaa siis maksetaan oman maakuntamme vetovoimaisuuden kehittämisestä maakuntamme ulkopuolelle. Eikö tämä ole vähintäänkin nurinkurista? Hankerahastahan tulisi hyötyä nimenomaan kehitettävä maakunta ja sen elinkeinoelämä. Ei liene kenenkään etujen mukaista että maakunnan oma tietotaito sivuutetaan ja ideoiden toteutus haetaan muualta. Maakunnan suurten toimijoiden tulisikin käyttää hyväkseen sekä luovien alojemme palveluita että resursseja. Rahaa jäisi käytettäväksi myös omaan maakuntaamme. Yhtälö on hyvin yksinkertainen: yksi myy ja useat ostavat. Pidetään siis huolta siitä, että luotamme oman maakuntamme osaamiseen, sillä sitä meillä riittää valtakunnan tarpeisiin saakka. Näyttöä tällaisesta on vähintäänkin ­riittävästi. Kevennetään myös kuristusotetta taiteilijoiden kurkulta. Nimittäin taiteilijoiden työtiloja ei ole enää olemassa kuin nimeksi. Joensuun kaupungin tarjoamien työtilojen vuokrataso on jo samaa luokkaa kuin Hel­singissä. Sillä erotuksella että kaupungin tarjoamat työtilat eivät täytä varsinaisia työtilojen kriteereitä. Taiteilijuus on verrattavissa yrittäjyyteen. Luovan talouden alana taiteilijuus pitäisikin saada liiketoimintana kannattavammaksi avarakatseisemmalla ilmapiirillä. Mielestäni tämä on nimenomaan tahtokysymys. Haluammeko ajaa luovien alojen ammattilaiset tietoisesti pois maakunnastamme, vai haluammeko säilyttää maakuntamme luoville aloille myönteisenä alueena? Me Vihreät haluamme kasvattaa kulttuurista syntyvien työpaikkojen määrää ja ylläpitää ne rakenteet, jotka mahdollistavat luovan ja taiteellisen työn mielekkään tekemisen. teksti ja kuva Jari Ruotsalainen

11


Päivä parlamentissa Tiistaiaamu. Herään Brysselissä. Jääkaappi tyhjä. Viime viikko Strasburgissa. Eilen illalla tulin myöhään. Koko päivä matkustusta. Täytyy mennä parlamentin meppikahvilaan aamiaiselle. Kävelen parlamenttiin. Talo vielä tyhjä. Siellä täällä saapuvia meppejä matkalaukkua vetäen. Pisto sydämessä, jotkut voivat lähteä kotoaan aamulla ja olla työpaikalla jo ennen kello kymmentä. Ulkoasianvaliokunnan kokous. Käsittelemme Syyrian tilannetta. Ratkaisua ei näköpiirissä. Ranska tukee vastarintaa asein, muut ovat varovaisempia. Parlamentin Iranin valtuuskunnan puheenjohtajana on huolestuttavaa, että Iran puolestaan aseistaa hallitusta. Saa nähdä kuinka YK:n uusi lähettiläs pärjää.
 Ennen lounasta tapaaminen Tobiaksen, vihreiden puolustusasiantuntijan ja Vadimin, avustajani kanssa. Koordinoin vihreän ryhmän kantoja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Asekauppasopimuksen kaaduttua olemme yrittäneet esittää puolustusvaliokunnassa, että parlamentissa tehtäisiin mietintö aseviennistä ja siitä, miten Euroopan aseteollisuus seuraa EU:n omia asekauppasääntöjä. Iltapäivän kokouksessa ehdotuksemme saa hyytävän vastaanoton. Konservatiivit haluavat raportin puolustuksen rakenteista. Demarit ohjuspuolustuksesta. Vielä tulee esitys laivastokysymyksistä ja EU:n sotateollisuuden teknologiaosaamisesta. Emme saa mietinnölle tukea. Pienen puolueen pisteet eivät riitä. Parlamentissa käydään jatkuvasti kahden tason kiistoja. Toinen koskee parlamentin valtaa suhteessa komission ja ministerineuvostoon. Toinen koskee eri puolueryhmien taistoa siitä, kuka saa minkäkin mietinnön valmisteltavakseen. Nämä tulevat sitten parlamentin äänestykseen ja edustavat parlamentin kantaa. Vuoden harjoiteltuani alan tuntea menettelytavat. Illalla Suomen taidemaalariliiton hallituksen päivällinen suomalaisen omistamassa luomuravintolassa. Olen kutsunut heidät vieraakseni kuullakseni, miten taiteilijoiden toimeentulon parantaminen etenee. Tunnelma on lämmin. Kaikki ovat innoissaan. Huomenna on brysseliläisten nuorten tai­ denäyttelyn avajaiset. Lupaan tulla mukaan. Tarja Cronberg

Kaavalla liikkeelle, ylöspäin ja säilyttävään käyttöön - Joensuun keskustan osayleiskaava Työtään viimeistelevä kaupunginvaltuusto jättää jälkeensä perinnön, joka vaikuttaa Joensuun kaupunkikuvaan merkittävästi seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Keskustan osayleiskaavan uudistus on tarkoitus hyväksyä ennen vuoden loppua ja se on kokonaisvaltaisin katsaus kaupunkitilaan sitten 1960-luvun.

Joensuun kolme isoa kysymystä Joensuun aiemmilla suurilla uudistuksilla rakennettiin kaupunki, joka koostuu identtisistä kortteleista, tasakorkeista kerrostaloista ja le­ veistä kaduista. Uudella kaavalla kelloa käännetään sekä taaksepäin että eteenpäin. Yksi ajankohtaisista kysymyksistä on ratkaista kerralla kaupungin rakennussuojelutarpeet. Vanhaa ei ole paljon jäljellä, mutta sen säästämiseksi voidaan vielä tehdä töitä. Kuntalaisten kiinnostuksesta kertoo mm. Wanhan Jokelan herättämä keskustelu. Myös toinen kysymys liittyy talonrakentamiseen, sillä kaavalla val­ mistaudutaan keskustan peruskorjausikään ehtineen rakennuskannan päivittämiseen. Nostamalla kerroskorkeutta sekä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta ja esteettömyyttä voidaan luoda tii­

12

viimpää ja ilmastoystävällisempää Joensuuta. Vastuu tavoitteiden toteuttamisesta jää taloyhtiöille, mutta kaupungilla on nyt mahdollisuus ohjata kehitystä parempaan suuntaan. Uuden kaavan kolmas keskeinen kysymys on kunnianhimoinen yritys sovittaa eri liikennemuodot kaupunkikeskustaan. Kyse on etenkin julkisen liikenteen kehittämisestä, pyöräreittien parantamisesta ja autojen pysäköinnin järjestämisestä. Julkisen liikenteen edellytykset paranevat torin ympäristön autottomuudella ja pyöräilykin helpottuu hieman selkeämpien reittien myötä. Autokysymyksen ratkaisemiseksi on kaivettu jälleen esiin ikuisuuskysymys Toriparkki.

Vihreä kaava Yleiskaavaprosessissa piirretään karttaa tulevasta Joensuusta, jossa monipuolinen elinkeinorakenne, asu­ kkaiden viihtyvyys ja erilaiset kulkumuodot istuvat nätisti vierekkäin ja välillä päällekkäinkin. Pyöräilyn edistäminen, vanhojen rakennusten suojelu, pienyrittämisen tuke­minen sekä julkisen liikenteen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat vihreitä tavoitteita, jotka ovat keskeisiä Joensuun tulevaisuuden kannalta.

Kaavaluonnoksen tulevaisuuskuva koostuu epärealistisista malleista kaupan liikepinta-alan ja autoliikenteen jatkuvasta kasvusta. Arvokeskustelulle ei ole annettu tilaa, vaan kysymykset tulevasta Joensuusta jätetään ikään kuin kaavan ulkopuolelle. Todellisuudessa suunnittelu on arvolatautunutta toimintaa, jossa sovitetaan yhteen erilaisia utopioita - tässäkin tapauksessa jatku­vasta kasvusta ja kestä­ vyydestä. Lopulta vasta käytäntö näyttää, millaiseksi Joensuuta rakennetaan. Oma päättäjän roolinsa on tulevilla valtuutetuilla, jotka toivottavasti uskaltavat pitää esillä tärkeitä arvoja, kun erilaisten kehityspolkujen ristiriidat ovat väistämättä edessä. Jani Lukkarinen

Joensuun Vihreiden vaalilehti 2012  

Lehti digimuodossa. Juttuja ja artikkeleita ehdokkailta.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you