Issuu on Google+

Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

TALVI 2012

Yri TEEM t ys A N toi A mi nta

Rahoitusta vielä käytettävissä

Yhteistyö kannattaa


SISÄLTÖ Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa.............................................. 3 Maaseudun yrittäjä taistelee ja taiteilee uhkakuvia vastaan.......... 4 Viinitilat luovat vetovoimaa maaseudulle – Mustila Viini................ 6 Ohjelmakauden kirikierrokset alkoivat .......................................... 8 Oivangin Lomakartano uskoo yhteistyön voimaan........................ 10 Uudet luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta ........................................................ 12 Suomalaisten ulkoilusta ja luontomatkailusta uutta tietoa ......... 14 Uusia kanavia pitkin kansainvälisille markkinoille ...................... 16 Luontomatkailijan mobiilisovellus käyttäjän näkökulmasta .......... 18 Iron Curtain Trail vie pyöräilijän idän ja lännen rajalle ................ 20 Uusi majoitusmuoto maaseudulle ................................................. 21 Kylämatkailu kiinnostaa & innostaa maaseudun kyliä! . .............. 22 Kulttuurimatkailulle oma laadunkehittämisohjelma ................... 24 Matkailun teemaryhmän uusi toimeksianto ja uudet jäsenet ...... 26

Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh. 040 157 8448 nina.vesterinen@lomalaidun.fi www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu www.lomalaidun.fi Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8 00130 Helsinki Tuotanto ja taitto Brand United Oy Kilpisenkatu 7 40100 Jyväskylä Puh. (014) 339 8167 www.brandunited.fi Etusivun kuva: VisitFinland-kuvapankki/Elina Sirparanta 2. sivun kuva: Mustila Viini Takakannen kuva: VisitFinland-kuvapankki 16. vuosikerta ISSN-L 1799-5566 ISSN 1799-5566 (Verkkolehti)

2

TALVI 2012


PÄ Ä K I R J O I T U S

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA

Y

ksin emme pärjää. Jo vanha sanontakin ”kaksin aina kaunihimpi” sen toteaa. Ilman yhteistyötä omassakaan työssäni ei synny hyviä tuloksia. Valtakunnallisia asioita ei voi yksin toteuttaa. Miksi yhteistyö on kuitenkin välillä niin vaikeaa? Kateutta, välinpitämättömyyttä, sitoutumattomuutta, hyödytöntä, liikaa aikaa vievää, vai kaikkea tätä? Ensinnäkin onnistuakseen yhteistyön tulee olla kysyntä- ja tarvelähtöistä. Se vaatii pitkäjänteistä ja -aikaista toimintaa ja sitoutumista. Tärkeää on löytää myös oikea kumppani oikeaan tarkoitukseen. Eräässä lukemassani artikkelissa oli mainiosti kuvattu yhteistyösuhteita kolmella tasolla. ”Deittailusuhteissa” meillä on monia yhteistyötahoja, joilla jokaisella on oma pieni roolinsa. Minulla näitä on satakunta. Olen yhteydessä heihin tarvittaessa ja he minuun päin. Luottamus on tässäkin tärkeää.

Matkailuverkostoissa on tärkeää, että jokainen tuntee oman roolinsa ja vahvuutensa, mutta myös verkoston muiden jäsenten. Yhteistyön tavoitteiden pitää olla selkeitä ja niiden saavuttamisen seuraaminen tukee osaltaan onnistumista. Luottamus on keskeinen yhteistyön onnistumista ja problematiikkaa selittävä ilmiö. Luottamuksen puute ja vähäinen kommunikointi aikaansaavat väärinkäsityksiä, tekevät kärpäsistä härkäsiä, luovat kitkaa kumppaneiden välille ja heikentävät sitoutumista. Yrittäjä- ja toimijayhteistyön tiivistäminen ja roolien selkeyttäminen mahdollistaisivat mm. paremmat ja laadukkaammat palvelut alueella. Uusia oivalluksia ja innovaatioita syntyy kun lyödään päät yhteen, esimerkkinä lehdessä esitelty luontomatkailijan mobiilisovellus. Verkostoitumalla saadaan myös pääomaa kasvatettua ja kustannuksia jaettua.

”Kulissiavioliittossa” on yksi tai muutama kumppani. Yhteistyö näyttää ulospäin hyvältä, mutta osapuolet pitävät etäisyyttä toisiinsa. Esteenä suhteen syvenemiseen kumppanuudeksi on usein oman pesän vartiointi ja kateus.

Tässä lehdessä syvennytään yrittäjien kohtaamiin haasteisiin. Lisäksi muistutetaan olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista, joilla yhteistyötäkin voidaan tukea. Luonto- ja aktiviteettimatkailusta löydät uutta tietoa, niin kävijöistä, tuotetarpeista kuin jakeluteistäkin. Hankkeita on päättynyt, jatkunut ja uusia alkanut. Miten hyödynnät niiden tuloksia, jää päätettäväksesi.

”Kumppanuussuhteessa” yhteistyö on molemminpuolista, vahvaa, avointa ja se toimii luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Näitä suhteita jokainen tarvitsee omassa työssään. Kumppanuussuhde ei synny hetkessä ja luottamus on avainsana. Lehdessä esitelty yritysryhmähanke, johon Oivangin Lomakartano osallistuu, on esimerkki tästä.

Yhteistyöstä kiittäen ja hyvää matkailuvuotta toivottaen! NINA VESTERINEN

TALVI 2012

3


MAASEUDUN YRITTÄJÄ TAISTELEE JA TAITEILEE UHKAKUVIA VASTAAN

Miltä näyttää maaseudun yrittäjän arki ja toimintaympäristö? Maaseudun palveluja ajetaan tasaisen tappavalla vauhdilla alas, tieverkon ylläpidon tilalle on saatu sen rappeutuminen, tietoliikenneyhteydet hajaasutusalueilla laahaavat monin paikoin etanan vauhtia. Kuntauudistukset pistävät karttoja ja tiennimiä uusiksi niin, etteivät mukana pysy ihmiset eivätkä uusimmat kartta-ohjelmat. Maaseudun yrittäjän arki on oman toimialansa työnteon ja pitkiksi venyneiden työpäivien lisäksi taistelua koko maaseudun alasajoa vastaan. Kuntauudistukset eivät näytä palveluja pelastavan. Monet julkiset ja kaupalliset palvelut siirtyvät vääjäämättä entistä kauemmaksi. OPTIMISTISUUS SELÄTTÄÄ UHKAKUVAT

Maaseutumatkailuyrittäjille vuoden 2010 alusta lähtien tehdyistä suhdannekyselyistä yleiskuvana kuitenkin on, että niin matkailutoiminnan kehittymisessä kuin maaseutuyrittämisessä optimistisuudella selätetään uhkakuvat, ainakin toistaiseksi. Keväällä 2011 tehdyssä suhdannekyselyssä kysyttiin maaseutumatkailuyrittäjien terveisiä maan uudelle hallitukselle. Sitaatit ovat poimintoja kyselystä. 4

TALVI 2012

- Lisää panostuksia maaseudun yrittäjyyteen ja maaseudun elävänä pysymiseen. Pienyrittäjien verotusta ei saa nostaa! - Suomalainen pienyrittäjä kunniaan ja työlle arvostusta. Hajaasutusalueille enemmän arvostusta. Elintarvikelait uusiksi/lähiruokaystävällisimmiksi. Suomessa ollaan liian kilttiä ja kuuliaisia; tarkastajaa joka paikassa ettei kukaan uskalla tehdä mitään. - Maaseudun pienyrittäjien arvostuksen myötä myös ymmärrystä ja lievennystä pilkuntarkkoihin vaatimuksiin mm. anniskelun suhteen ja paikallisen sopimisen työnlainsäädännön sekä yleensäkin tervettä järkeä EU-säädösten tulkitsemiseen! Lähiruoan arvostamiseen ja kannattamiseen pyrkimistä. BYROKRATIA JA VEROTUSKYSYMYKSET PÄÄLLIMMÄISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖUHKIA

Maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää myös esteiden poistamista. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi yrittäjät kokevat kohtelun kiinteistöverotuksessa. Sitä maksetaan maatilamatkailuun ja perusmaatalouteen rakennetuista rakennuksista, vaikka sen vastineeksi ei saataisi minkäänlaisia kunnallisia palveluja. - Verotuksessa on huomioitava yrityksen sijainti. Esim. alueilla joilla ei kunnallistekniikkaa, pitkät yhteysmatkat, ei julkisia


Kuva: Anne Rauhamäki

kulkuneuvoja ym. tulisi olla verotuksellisia helpotuksia. Kiinteistöveron kevennys. Haja-asutusalueilta kerättävä kiinteistövero onkin käytännössä vain keino paikata kuntien taloutta. Maaseutumatkailuyrittäjät ovat joutuneet rajusti nousseiden tonttien hintojen myötä kohtuuttoman verorasituksen piiriin. Maaseutumatkailu on paljon energiaa käyttävä toimiala. Energian jatkuva hinnannousu lisättynä energiaverotuksen kiristämisellä heikentävät alan kannattavuutta. Hallituksen suurille yrityksille antamat verohelpotukset tulisikin toteuttaa myös muilla toimialoilla. SAAVUTETTAVUUS ON MAASEUTUMATKAILUN EDELLYTYS

On välttämätöntä, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet ja tieverkosto. Sadan megan maakunta –hankkeet sekä lukuisat kirjaukset ja lupaukset ovat hyvä alku. Maaseutumatkailuyrittäjän painajainen sesongin lähestyessä on toimimattomat tietoliikenneyhteydet, joilla mm. viime hetken varausliikennettä pitäisi hoitaa. Matkailun kehittyminen ja toimiva joukkoliikenne maakuntiin elävät symbioosissa, molemmat tarvitsevat toisiaan.

- Voimakkaampi panostus parempiin tietoliikenneyhteyksiin maaseudulle. Pienten yrittäjien tukeminen vieraan työläisen palkkaamisessa. Joukkoliikenteen kehittäminen. - Maaseudun tieverkko ja junaliikenne pysyttävä kunnossa, samoin lentoliikenne myös keskisessä Suomessa. - Tienvarsiopasteiden vapaampi esilletuonti. MITEN MAASEUTU PIDETÄÄN OIKEASTI ELÄVÄNÄ?

Maaseudun tuomat arvot ovat paljon muuta kuin toimia luontoreservaattina sekä valtion ja kuntien budjettien kustannuseränä. Esimerkiksi maaseutumatkailu ja sen kasvu luo uusia työpaikkoja, lisää verotuloja ja parantaa maaseudun elinvoimaa. Maaseutumatkailuyrittäjät uskovat, että maaseutuja mökkilomien suosion kasvu tulee jatkumaan. Sesonkiajat ovat pidentyneet. Tätä tukevat myös matkailun trendit ja tilastot.

maakunnallisten ohjelmien ja kaavojen valmistelussa sekä hanke- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Maaseudun elinvoimaisuuden, siellä toimivien yrittäjien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että asioihin tartutaan ja mieluummin ajoissa kuin vasta ongelmien kasautuessa ja paisuessa. Tästä tapaninpäivän myrskyt ja sähkökatkokset antoivat oivan oppitunnin. Miten houkuttelevalta ja järkevältä sähkön maakaapelointi nyt kuulostaakaan? Maaseutuyrittäjät ovat halukkaita edistämään asioita. Esimerkiksi ympäri Suomen urakointia harjoittavat maaseutuyrittäjät ovat varmasti osaltaan valmiita tarttumaan toimeen, kun urakan rahoitusta kasataan yhteisvoimin ja päästään toteutukseen.

- Matkailu taitaa olla ainut tapa pitää maaseutu elävänä. Valtion ja kuntien tulisi aidosti tukea kehitystä, ei jarruttaa sitä tai lisätä kulutaakkaa. Maaseutuyrittämisen toimintaympäristöön positiivisesti vaikuttavaa edunvalvontaa tarvitaan paitsi valtakunnan tasolla, myös mm.

TEKSTI: KIMMO AALTO asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu, MTK ry

SYKSY 2011

5


TEKSTI: NINA VESTERINEN

VIINITILAT LUOVAT VETOVOIMAA MAASEUDULLE Mustila Viini Elimäellä nosteessa Jokaiseen makuun ja värisilmään sopivia; valkoista, punaista ja roséta viiniä, kertoo tirehtööri Maria Tigerstedt Mustila Viini Oy - Mustila Vin Ab:stä. Viinejä myydään eniten suoraan omasta myymälästä, mutta jonkin verran myös ravintoloihin. – Teemme toki vahvempiakin juomia, myös liköörit ja snapsit kuuluvat tuotantoomme, jatkaa Maria. Liköörejä löytyy pääosin anniskeluravintoloista, mutta myös Helsinki-Vantaan lentokentältä. TILALIKÖÖRIEN VÄHITTÄISMYYNTI VASTATUULESSA

Tilaliköörin saaminen vähittäismyyntiin on ollut ikuisuusprojekti, jota on viety eteenpäin 90-luvun puolivälistä. Vastustus on ollut jostain syystä suurta. Sosiaali- ja terveysministeriö näytti vihdoin vihreää valoa vuonna 2009. Lain lopullinen käsittely kuitenkin siirtyi, koska haluttiin vielä kerran varmistaa EU:n kanta asiaan. EU:n Tirehtööri Maria Tigerstedt (Mustila Viini)

6

TALVI 2012

myönteinen kanta tuli juuri viimekeväisten eduskuntavaalien kynnyksellä, eli lakiesitys ei ehtinyt enää Kiviniemen hallituksen käsittelyyn. Nyt taas odotellaan… MUSTILA VIININ KERRANNAISVAIKUTUKSET ALUEELLE SUURET

Mustila Viinin tavoitteena on monipuolistaa Mustilan matkailuverkoston toimintaa. Tämän päivän matkailijahan ei enää ”jarruta” yhden asian takia. – Matkailuverkoston konsepti on mahdollistanut ympärivuotisen toiminnan ja vakinaisen henkilökunnan, kertoo Maria. Yrittäjän lisäksi työllistyy kolme henkilöä. – Jos on tarvetta monille käsipareille kuten pullojen pesuun ja pullotukseen, lähialueen maatilojen emännät tulevat hätiin. Se on maaseudun rikkaus, että tällaisia henkiöitä löytyy tarvittaessa. Verkoston kanssa on yhdessä tehty esitteitä, koottu tuotepaketteja ja osallistuttu tapahtumiin. – Kustannustehokasta ja mielekästä toimintaa, jatkaa Maria. Kun monta päätä pistetään yhteen, syntyy uusia ideoita ja asioita. – Toteutuneista ideoista voisin mainita Lähiruokamessut ja Laskiaisriehan. Mustila Viinissä eletään kahta huippusesonkia: kesää ja joulunalusaikaa. – Joulupuodissa on tuotteita yli 20 paikalliselta kädentaitajalta. Alppiruusujen kukinta-aikaan käy bussiryhmiä. Pysähtyvät ohikulkijat ovat puolestaan kaikkein potentiaalisin kasvava asiakasryhmä. – Viitoitusten saaminen markkinoinnillisesti järkeviin paikkoihin, autoilijoiden pysäyttämiseksi, ei ole kuitenkaan helppoa, huokaisee Maria. Suurin osa asiakkaista on jo onneksi tänä päivänä valinnut Mustilan ykköskäyntikohteeksi. Kuntaliitosten myötä Mustila on osa Kouvolan kaupunkia. Tukea esim. markkinoin-

tiin ei ole vielä kaupungilta pienille yrittäjille herunut, ennemminkin toisinpäin. – Uuden kaupungin matkailupalvelujen kartoitustyö on vielä kesken, samoin organisoinnin uudistus. Hidasta toimintaa, toteaa Maria. VIINTILAT SUURI KOTIMAISTEN MARJOJEN KÄYTTÄJÄKUNTA

Mustila Viinin tuotteet on valmistettu aidoista, puhtaista kotimaisista raaka-aineista, jotka tulevat pääosin lähiseudun sopimusviljelijöiltä sekä kotipuutarhoista. Osa tulee villistä luonnosta kuten karpalosoilta. – Tieto juomistamme on mennyt suomalaisten päähän eli tietoisuuteen niin humalluttavan nopeasti, että olemme itsekin aivan ällikällä saamastamme suosiosta, kertoo Maria hymyillen. – Tuotekehittely on tuottanut tulosta, samoin korkea laatu, josta emme tingi tippaakaan. Pidämme siitä kiinni viimeiseen pisaraan. Joutsenlippu vahvistaa sen, painottaa Maria. Samoin useat viinitilakilpailujen sarjojen voitot. Samoista marjaraaka-aineista Mustila Viini tekee hilloja, hyytelöitä, mehuja ja vanhan ajan limonadia. Elintarvikkeiden myynnin osuus liikevaihdosta onkin kasvanut eniten ja on jo viinituotannon kanssa tasoissa. Tilanne on sama muillakin viinitiloilla. Tulo tulee pääosin muusta kuin viinistä. Oman puodin lisäksi tuotteita voi ostaa mm. maatilatoreilta ja Kluuvin Eat&Joy-myymälästä. Pihapiirissä sijaitsee tilausravintola, jossa on Mustilan viinien ja liköörien nautintaoikeudet. Ruoka valmistetaan vain ja ainoastaan lähialueen raaka-aineista. – Esimerkiksi Puutarhurin kasviskeiton valmistus alkaa jo keväällä, kun siemenet kylvetään maahan. Valmistusaamuna tuo-


Viinituvassa voi maistella talon viinejä ja liköörejä (Nina Vesterinen)

re vihannes poimitaan kasvimaalta, pilkotaan ja keitetään keitoksi, kertoo Maria. PAREMPIA VIINEJÄ LUOKITUKSEN JA VIINIKILPAILUN AVULLA

Kansallisen vuoden tilaviinikilpailun avulla erotetaan jyvät akanoista. Kilpailussa on kuusi sarjaa erityyppisille ja makeusasteeltaan erilaisille marja- ja hedelmäviineille. Arviointimenetelmänä käytetään kansainvälistä 0 - 20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, flavori (maku) ja kokonaisvaikutelma. Kilpailun avulla yrittäjät saavat palautetta omista tuotteistaan jatkokehittämisen tueksi. Sen avulla saadaan myös positiivista julkisuutta ja ylitetään uutiskynnys. – Voittajatuotteiden myynti kasvaa aina

selvästi, kertoo Maria Tigerstedt. Suomen tilaviinien laatuluokitusjärjestelmän peruslähtökohtana on ollut korkean laadun, puhtauden sekä alueellisuuden esilletuominen ja varmistaminen. Se on viiniyrittäjille vapaaehtoista ja sitä haetaan yhdellä kerralla koko pullotuserälle Suomen Viiniyrittäjät ry:ltä. Laadun arvioinnista vastaa ammattilaisista koostuva raati. Tuotteen aistinvaraisen laadun tulee olla virheetön ja sopiva kyseisen tuotteen aistinvaraisen laadun profiiliin. TÄMÄN HETKEN ARVOT TUKEVAT VIINITILATOIMINTAA

Viinitilojen toiminta on haasteellista. Sitä eivät helpota laajan koulutuskokonaisuuden opiskelu viinintuotannon ammatti-

tutkinnon suorittamiseen, monimutkainen ja tiukka lainsäädäntö, suuryritys Alkon ja käsityöläisyrittäjä Viinitilan näkemyserot, tukkumyyjien tietämättömyys tilaviineistä eikä isojen ketjujen välinpitämättömyys tilaviinejä kohtaan. – Yrittäjältä vaaditaan pitkää pinnaa, huokaisee Maria. Aitous, puhtaus, tuotteen jäljitettävyys ja aistittava hyvä laatu ovat asioita, joita arvostetaan ja jotka ovat nosteessa. – Viinitilat vastaavat näihin kuin nenä päähän, toteaa Maria. Viinitilojen merkitys maaseudun matkailun verkostossa korostuukin entisestään ja ne luovat lisäarvoa matkailijan matkustuspäätökseen. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä. www.mustilaviini.fi, www.viinitilat.net

TALVI 2012

7


OHJELMAKAUDEN

KIRIKIERROKSET ALKOIVAT

”Kehittämisvauhti ei saa hiipua”

EU:n osarahoittamia kehittämisohjelmia toteutetaan seitsemän vuoden pätkinä. Nyt eletään kuluvan ohjelmakauden toiseksi viimeistä vuotta. Kehittämishankkeita voidaan käynnistää vuoden 2013 loppuun asti. Tämän jälkeen on vielä vuosi aikaa toteuttaa hankkeita. Samalla katseet on käännettävä tulevaan ohjelmakauteen. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla turvaamme matkailun aseman tulevissa kehittämisohjelmissa, muistuttaa Reijo Martikainen. Seitsemää lihavaa vuotta tuskin seuraa seitsemän täysin laihaa vuotta, mutta yltäkylläisiä kehittämisrahoja seuraavalla ohjelmakaudella ei ole odotettavissa. Tämän takia meneillään olevan kauden mahdollisuudet pitää hyödyntää täysimääräisesti.

TEKSTI: REIJO MARTIKAINEN KUVA: VR GROUP

VAROJA VIELÄ JÄLJELLÄ

ELY-keskuksilla ja Leader-ryhmillä on jäljellä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukirahaa matkailun kehittämishankkeisiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja myös yritystukivaroja on reilusti käytettävissä. Samoin aluekehitysrahaston (EAKR) varoja on vielä runsaasti sitomatta. Paljon pystytään siis tekemään. Kehittämissuunnitelmia ei kahlita ohjelmakausiin. Kehittämistyötä ei ylipäätään tehdä ohjelmia varten, mutta ohjelmarahoitus on kehittämistyötä varten. Kahden vuoden loppurutistuksessa on katsottava sekä eteenpäin että taaksepäin. YRITYSRYHMÄHANKKEET HYÖTYKÄYTTÖÖN

Menneestä on otettava käyttöön kaikki jo opittu, kehitetty, keksitty ja hyväksi havaittu. Kehittämishankkeissa hankittu tieto sekä niissä kehitetyt menetelmät ja välineet on viimeistään nyt siirrettävä yritysten käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritysryhmähankkeet ovat oiva väline tähän. Yritysryhmässä voidaan opetella asioita yhdessä, mutta samalla myös paneutua jokaisen yrityksen omiin kehittämishaasteisiin. Seudul8

TALVI 2012

liset elinkeinoyhtiöt voisivat tuoda runsaasti resursseja alueensa mikroyritysten kehittämiseen alkamalla koota ja toteuttaa yritysryhmähankkeita. Yritysryhmähankkeita voivat toki toteuttaa monet muutkin kehittämisorganisaatiot. Nyt tarvitaan aktiivisuutta sekä yrittäjiltä että kehittäjiltä. MITEN VALMISTAUTUA TULEVAAN?

Matkailu on EU:n maaseudun kehittämisessä tunnistettu ja tunnustettu elinkeino, joten maaseudun matkailuelinkeinon kehittämiselle on luultavasti tukea tarjolla myös jatkossa. Kansallisesti matkailun asemaa maaseudun elinvoimistajana joudutaan silti perustelemaan. Tähän tarvitaan täsmällistä tietoa: lukuja, numeroita. Parin seuraa-


van vuoden aikana on välttämätöntä järjestää tilastotiedon kerääminen myös pienistä yrityksistä kattavasti ja luotettavasti. Alueelliset tietovarannot -hanke virittää välineistöä kuntoon, mutta ilman yritysten omaa aktiivisuutta ei tietoa kerry. Tässä vetoan taas ja vielä kerran yrittäjiin ja kaikkiin alan toimijoihin. Jos emme pysty numeroilla osoittamaan matkailuelinkeinon merkittävyyttä, on turha hakea ymmärrystä kehittämisrahojen jakajilta. Ohjelmakauden vaihtuminen ei tarkoita sitä, että kaikki on aloitettava alusta. Hyvään alkuun saatettuja kehittämisprosesseja on syytä jatkaa. Pitkäjänteisyys vaatii nimenomaan jatkamaan siitä, mihin on jo päästy. Junan on kuljettava eteenpäin, vaikka veturi vaihtuu. Tällä kaudella voidaan aivan hyvin lähteä käynnistämään myös uusia kehittämisteemoja. Vajaassa kolmessa vuodessa pääs-

tään monessa asiassa hyvään alkuun ja valetaan perustuksia, joille uudella ohjelmakaudella on hyvä rakentaa lisää. Uuden ohjelmakauden kehittämisvälineistä tiedetään vielä aika vähän. Tämän takia on erityisen tärkeää tehdä hyviä suunnitelmia, etsiä mahdollisuuksia ja löytää kehittämiskohteet ja niiden tärkeysjärjestys. Kun tiedetään mitä tehdään, on helpompi sovittaa uudet työkalut oikeisiin paikkoihin. Matkailun teemaryhmä paneutuu kevään aikana tulevaisuuden kehittämislinjausten pohtimiseen. Samaa työtä on syytä käynnistää alueilla. Laatikaamme vuorovaikutteisesti ja keskustellen selkeä reitti ja sille vahva kiskotus kohti maaseudun matkailuelinkeinon menestystä. Sitä pitkin kehittämisen junan on hyvä edetä veturin vaihdon jälkeenkin päättymätöntä matkaansa. TALVI 2012

9


TEKSTI: NINA VESTERINEN • KUVAT: OIVANGIN LOMAKARTANO

OIVANGIN LOMAKARTANO uskoo yhteistyön voimaan

Kuusamossa, pois matkailukeskuksen vilskeestä, toimii Oivangin Lomakartano. – Menneiden sukupolvien kiehtova historia on jäänyt meille perinnöksi ja näitä kunnioittaen rakensimme ikiaikaisille asuinsijoille matkailuyrityksen lähes 18 vuotta sitten, kertoo isäntä, yrittäjä Heikki Kilpelänaho. KESKITYTÄÄN YDINOSAAMISEEN

Yritys tarjoaa korkealaatuisia majoitus- ja ateriapalveluja erityisesti yritysasiakkaille ja ryhmämatkailijoille. – Pienenä yrityksenä on vaikea kilpailla hinnalla, joten tuotteiden laadun tulee olla kunnossa, kertoo Heikki. Yhteistyökumppanien kanssa tarjotut ohjelmapalvelut, jotka toteutetaan usein omilla mailla, mahdollistavat palveluiden räätälöinnin asiakkaan toiveiden mukaan. – Yhteistyön kautta vakioasiakkaillekin on helppo tarjota aina jotain uutta. Näin 10

TALVI 2012

emme myöskään hypi toisten yrittäjien varpaille, vaan keskitymme siihen mitä osaamme parhaiten. Oivangin Lomakartanoon kuuluu kolme kelohuvilaa. Nimensä ne ovat saaneet kirkkaiden, kalaisten järvien mukaan. Majoitus sopii erityisen hyvin esim. sukuryhmille, sillä kahdessa huvilassa on yhdeksän makuuhuonetta. Lisävuoteineen petipaikkoja löytyy 55 henkilölle. Tilausravintola Ukonkivi on saanut hyvän vastaanoton myös juhlapaikkana. – Talon suositusmenu koostuu pohjoisen puhtaista raaka-aineista; kalavalikoimasta, poron sisäfileestä ja marjojen kera tarjottavasta creme bruleesta. Liha saadaan paikalliselta poronlihatuottajalta ja kalat pääosin uudelta Kalatalolta, jossa toimivat jalostusyhtiö Kitkan Herkku Oy ja kalastajien perustama Koillismaan Luonnonkala Oy. Marjat ja sienet poimitaan itse tai naapurin rouvien voimin, kertoo Heikki. Peltoja viljellään enää lähinnä maiseman

takia ja metsätalouden ja koneurakoinnin kanssakin tulon osuus on 10 %. Matkailusta tulee loput. Yrittäjäpariskunnan, Tuulan ja Heikin, apuna on kaksi työntekijää. – Lisäksi käytämme osa-aikaisia työntekijöitä isommissa tilaisuuksissa. Yrityksemme ”kasvot” ovat aina paikalla eikä vuokratyövoiman käyttö ole toimintaperiaatteidemme mukaista. MUKANA MATKAILUVERKOSTOISSA

– Olemme alusta asti olleet jäsenenä Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksessä. Sen kautta on osallistuttu yhteismarkkinointiin, kertoo Heikki Kilpelänaho. Haasteena toiminnassa on ollut paikallisten matkailuyritysten suuri kokoero ja yritysten erilaiset tavoitteet palvelujen tarjoamisessa matkailijoille. – Ruka markkinoi itseään autottomana kävelykylänä. Meille taas on tultava autolla, toteaa Heikki.


Jykevistä kelohongista, perinteisesti käsityönä rakennetussa ravintolassa on myös saunaosasto.

Matkailukeskus on merkittävä etu pienelle maaseutumatkailuyritykselle. – Isosta asiakasvirrasta löytyy aina niitä, jotka haluavat ja arvostavat palvelujamme. Myöskään ilman Kuusamon hyviä lentoyhteyksiä emme pärjäisi yritysmarkkinoilla. YRITYSRYHMÄHANKE KANNATTAA

Kuusamossa on käynnissä kymmenen maaseutumatkailuyrityksen yhteistyönä jo toinen yritysryhmähanke. – Idea lähti meiltä, mutta koska tarvitaan ”pankki” ja hankehallinnoija, pyysimme mukaan Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n, jolta ostamme hallintopalvelut. Käytetyt asiantuntijat kilpailutettiin ja valinnan tekivät yrittäjät itse. Yritysryhmähanke on hyvä hankemuoto, koska se mahdollistaa yrityskohtaiset kehittämistoimet. – Pienet hankeryhmät ovat tehokkaampia ja tuloksellisempia kuin isot ”yleiset” kehittämishankkeet. Heikki Kilpelänaho kannustaa yrittäjiä perustamaan yritysryhmähankkeita, joissa lähtökohtana on juuri yrityskohtainen toiminnan kehittäminen. Hän muistuttaa myös, että byrokratian takia on hyvä palkata ammattitaitoinen hankehallinnoija. Food&Travel -yritysryhmähankkeessa toteutettiin matkanjärjestäjämatkoja, tehtiin uudet esittelymateriaalit, päivitettiin yrityskohtaiset nettisivut ja kehitettiin tuotteita. – Nyt kun olemme mukana yhteisen St. Lapland markkinointinimen alla toimivassa vientirenkaassa, meillä on valmiit markkinointimateriaalit. Hankkeen aikana myös yritysten omat profiilit kirkastuivat; yhdellä kalastus, toisella lumirakentaminen, kolmannella fine dining jne. Yhteistyö pistää parantamaan omaa toimintaa. – Eihän sitä voi huonommin tehdä kuin naapuri, Heikki naurahtaa.

Edellisten sukupolvien ruokaperinteitä nykyaikaan soveltaen

VIENTIRENKAAN AVULLA ULKOMAISIA MATKANJÄRJESTÄJÄKONTAKTEJA

Vientirengas antaa uskottavuutta ja mahdollisuuksia tarjota palveluja ulkomaisille matkanjärjestäjille. Yksittäisellä maaseutuyrityksellä on harvoin yksin mahdollisuutta panostaa merkittävästi ulkomaanmarkkinointiin. Toiminta vaatii pitkää aikajännettä, resursseja, erikoisosaamista, matkanjärjestäjien tutustumiskäyntejä ja tuotekehitystä asiakkaiden toiveiden mukaan. – Meillä on menossa toinen vuosi vientirenkaassa ja nyt marras-joulukuussa tulivat ensimmäiset charterkoneet asiakkaineen. Moni kysyy miten kilpailijat voivat toimia tiiviissä yhteistyössä. – Asiakkaat kiertävät meillä yrityksestä toiseen kuin tekisivät koko viikon ravintolakierrosta, toteaa Heikki leikillisesti. Yksin ei pystyisi yhtä hyvää ja monipuolista tuotetta tarjoamaan. Myös isommat ryhmät on

helpompi vastaanottaa. – Lähikuukausien suurin haaste on, miten yhteistyö ja yhteydet vientirenkaan aikana syntyneisiin asiakkaisiin ja matkanjärjestäjiin hoidetaan vientirenkaan jälkeen. LUONNON RAUHA JA HILJAISUUS VALTTINA MYÖS TULEVINA VUOSINA

Epävakaasta tilanteesta huolimatta tulevaisuuden näkymät pitkällä aikavälillä näyttävät maaseutuyrityksille positiivisena. – Euroopan taloustilanteen takia meille on tullut kevääksi peruutuksia viikoista, joita ei ole saatu myytyä, toteaa Heikki Kilpelänaho, mutta pitää tulevaisuutta kuitenkin hyvänä. Vieraat arvostavat paikallisia tuotteita, luonnon rauhaa ja hiljaisuutta, ja ovat tästä valmiita myös maksamaan. Kaikki eivät halua viettää lomaansa tunturien matkailukaupunkien ydinalueilla.

www.oivanginlomakartano.fi

Pikku-Junga sulautuu hyvin talviseen maisemaan

TALVI 2012

11


Maisema- ja virkistysarvojen korvauskäytäntöjä suunnitellaan (Metla/Erkki Oksanen ja Essi Puranen)

Luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta Suomalaisiin metsiin ja luontoon liittyy elinkeinojen monipuolistamisen ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmista huomattava määrä hyödyntämätöntä potentiaalia. Nykyinen tietopohja metsien ja luonnon eri aineettomien hyötyjen merkityksestä ja näihin perustuvan luontoyrittäjyyden toimintaedellytyksistä on kuitenkin puutteellinen. Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia –tutkimusohjelmassa (2009-2013) pyritään vastaamaan näihin tietotarpeisiin. Ohjelmassa on meneillään kaikkiaan 15 tutkimushanketta, joissa tehdään laajaa yhteistyötä yli tieteenala- ja hallinnonalarajojen. METSÄTALOUDEN JA MATKAILUN YHTEENSOVITTAMINEN – MAISEMA TÄRKEÄ MATKAILIJALLE

Vaikka luontomatkailu kasvaa pitkälti kansainvälisen kysynnän kautta, on palvelutarjonnan kehittäminen vahvan kotimaisen ky12

TALVI 2012

synnän varaan myös tärkeää. Luontomatkailija arvostaa paitsi luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia myös mahdollisuutta kokea luontomajoituksen yhteydessä esimerkiksi miellyttävien ikkunanäkymien kautta. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat myös jokamiehenoikeuden tulkinta sekä yksityismaiden käytön ehdot ja korvaukset, kun niitä käytetään luontomatkailun yritystoiminnassa. Metsätalous laajana maankäyttömuotona vaikuttaa laajalti suomalaiseen maaseutuympäristöön. Kansainvälisille matkailijoille suunnatun tutkimuksen perusteella talvisin jopa voimakkaasti käsitellyt kohteet kelpaavat vähintään kohtalaisesti matkailijoille, sillä lumi peittää hyvin hakkuun ja maanmuokkauksen jäljet. Metsänuudistamisella voi jopa lisätä talvisen luonnossa liikku-


misen esteettisyyttä luomalla maisemaan kaukonäkymiä. Kesällä sen sijaan avoimet tai melkein avoimet viljelemällä uudistetut kohteet eivät sovi kovin hyvin matkailukäyttöön. Matkailun kannalta tärkeillä alueilla kannattaa käyttää ensisijaisesti pienipiirteisiä hakkuumenetelmiä, luontaista uudistamista ja enintään lievää maanpinnan käsittelyä. Tarkemmasta suunnittelusta ja erityistoimenpiteistä, kuten pienaukkohakkuista syntyy kuitenkin lisäkustannuksia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittamisen haasteellisin kysymys onkin, kuka tai ketkä osallistuvat kustannusten maksamiseen. MITEN LUONTOMATKAILUSTA HYÖTYÄ METSÄNOMISTAJALLE?

Kun metsänomistaja saa rahallista korvausta vain puunmyyntituloista, ei välttämättä synny mielenkiintoa tuottaa matkailun tarvitsemia maisema- ja virkistysarvoja. Matkailukäyttö keskittyy pitkälti ulkoilureiteille ja käytännöt reittien lähiympäristöjen hoidon sopimisesta vaihtelevat. Suomeen tarvitaan yhtenäinen toimintamalli matkailualueille, jossa yrittäjät voisivat vuokrata yksityismaita matkailukäyttöön. Mallissa metsänomistajat ja yrittäjät tekisivät käyttösopimuksen halutusta alueesta, joka sisältäisi kuvauksen maisema- ja virkistysarvot turvaavista metsänhoitotoimenpiteistä, kohteen käyttötavasta, korvaushinnasta, ja sopimuksen kestosta. Laajassa kansainvälisessä Euroopan unionin rahoittaman Newforex-hankkeen (New Ways to Value Forest Externalities, 2009-2013) Metlan osuudessa tutkitaan parhaillaan maisemaja virkistysarvokaupan käynnistämisen mahdollisuuksia RukaKuusamon matkailualueella. Luontoympäristöjen hoidon kustannukset voitaisiin kerätä matkailijoilta osana matkailupalvelujen hintoja. Viime vuonna selvitettiin kyselyllä matkailijoiden halukkuutta rahoittaa metsien maisema- ja ympäristönhoitoa. Kyselytutkimukseen vastasi runsas 1000 matkailijaa. Keväällä 2012 toteutetaan kysely alueen maanomistajille halukkuudesta osallistua järjestelmään sekä edellytyksistä, joilla alueen yksityismetsiä saadaan matkailukäyttöön nykyistä paremmin.

METSÄT TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ

Tulevaisuudessa luonnon terveysvaikutusten merkitys kasvaa. Myös luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimus on kasvussa. Stressin lisääntyminen on liitetty kaupunkiasumiseen sekä korkean teknologian ja virtuaalimaailman hallitsemaan työhön. Viimeisten kansainvälisten tutkimusten mukaan oleskelu luonnossa lieventää stressiä edullisesti ja mitattavassa määrin. Lääketieteen puolella ei kuitenkaan ole vielä kovin syvällistä käsitystä luonnon käytön terveysvaikutuksista. Japanin ja Suomen metsäntutkimuslaitosten viime vuonna alkaneessa yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään muun muassa miten erityyppiset luontoympäristöt vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen stressistä palautumiseen. Metlan lisäksi mukana ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto. Tulokset parantavat mahdollisuuksia hyödyntää luontoympäristöämme paremmin sekä kansanterveyden edistämisessä että matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suomalaiset luonnossa liikkumisen käytännöt ja terveyttä edistävät luonnontuotteet ovatkin keskeinen hyvinvointimatkailun tuotekehittelyssä hyödynnettävä voimavara. TEKSTI: LIISA TYRVÄINEN

Lisätietoja: http://www.metla.fi/ohjelma/hyv Liisa Tyrväinen toimii luontomatkailun professorina Metlassa ja Lapin yliopistossa sekä Metlan Metsästä hyvinvointia – tutkimusohjelman johtajana

Lumi peittää maiseman ”virheet” talvella (Harri Silvennoinen)

TALVI 2012

13


SUOMALAISTEN ULKOILUSTA JA LUONTOMATKAILUSTA UUTTA TIETOA

Metsäntutkimuslaitoksen Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI 2) -tutkimus on tuottanut uutta perustietoa suomalaisten tekemistä luontomatkoista kotimaassa. Sen lisäksi on ilmestynyt useampikin artikkeli ja raportti luontomatkailusta kansallispuistoihin. ULKOILUSSA MUUTOKSIA – KALASTUS LASKENUT

Suomalaisesta 15–74-vuotiaasta aikuisväestöstä lähes kaikki (96 %) harrastavat ul14

TALVI 2012

koilua. Olemme aktiivisia ulkoilijoita, sillä ulkoilua harrastetaan keskimäärin 2–3 kertaa viikossa, ja ulkoilukertoja kertyy keskimäärin 170 vuodessa. Ulkoiluaktiivisuus on pysynyt keskimäärin samanlaisena kymmenen viime vuoden aikana. Meillä on keskimäärin 13 erilaista ulkoiluharrastusta. Nyt harrastetaan useampia lajeja kuin kymmenen vuotta sitten, ja ehkä siksi yksittäisten lajien harrastuskertojen määrät vuodessa ovat jonkin verran laskeneet. Väestöryhmien välisiä eroja on

vähän ja erityisesti ikäryhmien väliset erot ovat kaventuneet kymmenessä vuodessa. Ikäihmiset ovat aikaisempaa aktiivisempia ulkoilijoita. Suosituimpia ulkoiluharrastuksia ovat kävely, uinti, oleskelu tai maisemankatselu rannalla, pyöräily, marjastus ja mökkeily, joita yli puolet väestöstä harrastaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suosiotaan ovat eniten kasvattaneet mm. sauvakävely, juoksulenkkeily, luonnon nähtävyyksien katselu, lintuharrastus, retkiluistelu ja tai-


tolajeista muun muassa kalliokiipeily ja golf. Kalastuksen suosio on ollut lievästi laskeva. SUOMALAISET LUONTOMATKAILIJOINA

43 prosenttia suomalaisista matkailee luonnossa ja heille kertyy keskimäärin 8 matkaa ja yhteensä 26 matkapäivää vuodessa. Luontomatkoja tekevien osuus on suurempi nuorten keski-ikäisten, korkeasti koulutettujen, ylempien toimihenkilöiden ja suurissa kaupungeissa asuvien keskuudessa kuin muiden väestöryhmien. Tavallisimpia ovat mökkimatkat, eli kolmannes luontomatkoista (33 %) kohdistuu vapaa-ajan asunnolle. Myös matkat maastohiihdon, laskettelun, retkeilyn, kalastuksen, veneilyn, metsästyksen, marjastuksen tai jonkun luontoharrastuksen takia ovat yleisiä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana luontomatkalla olleista yli 80 prosenttia oli tehnyt ainakin yhden mökkimatkan. Vain 6 prosenttia oli käynyt maatilalomakohteessa. Keskimääräinen etäisyys kotoa luontomatkakohteeseen on noin 300 km, mutta kolmannes matkakohteista sijaitsee enintään 50 km ja viidennes puolestaan yli 500 km etäisyydellä. Luontomatkojen kesto vaihtelee matkakohteen mukaan. Tyypillisesti luontomatka kestää 4–7 vuorokautta ja vain 14 prosenttia matkoista on yli viikon pituisia. Lyhyitä 1–2 vuorokauden matkoja tehdään eniten vapaa-ajan asunnolle. Kesällä tehdään paljon lyhyitä luontomatkoja ja talvella lähes puolet matkoista kestää 4–7 vuorokautta. Luontomatkojen matkaetäisyydet ja kesto ovat pysyneet samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta.

safarityyppisistä retkistä ja palveluista ja kolmas ryhmä opastetuista retkistä. Neljäs ja viides ryhmä muodostuivat kävijöistä, jotka tarvitsevat vain majoitus- ja ravitsemuspalveluja, ja heistä, jotka eivät kaipaa juuri mitään palveluja. Ne kansallispuistokävijät, jotka olivat tyytyväisiä alueen palveluihin, virkistysympäristön laatuun sekä paikallisten ystävällisyyteen ja palveluhalukkuuteen olivat myös sitoutuneempia kansallispuistoon ja sitä ympäröivään maaseutuun kuin muut kävijät. Käyntien määrä puistossa on merkittävä tekijä mitattaessa puiston tuottamia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ympäröivän maaseudun elinkeinoelämälle ja asukkaille. Tutkimuksessa selvisi, että monipuoliset olosuhteet erilaisiin ulkoiluharrastuksiin, luontoympäristöjen runsaus ja monipuolisuus, reittien tarjonta sekä puiston perustamisesta kuluneiden vuosien määrä lisäsivät käyntimääriä kansallispuistoissa. Sen sijaan puiston sijainti ja sen suhteellinen etäisyys kävijöistään eli potentiaalisesta kävijäpohjasta, oli merkitsevä selittäjä vain Etelä-Suomen kansallispuistojen osalta.

TEKSTI JA LISÄTIETOJA: Vanhempi tutkija Tuija Sievänen, Metla, p. 040 801 5269, tuija.sievanen@metla.fi

TUTKIMUKSIA JA TIETOA: Ulkoilututkimuksia: Sievänen, T. ja Neuvonen, M. (toim) 2011. ’Luonnon virkistyskäyttö 2010’. Metla työraportteja 212. http://www.metla.fi/julkaisut/ workingpapers/2011/mwp212.htm Ulkoilutilastot 2010. http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/tietoa-ulkoilusta-2010.htm. Kansallispuistomatkailuun liittyviä uusia tutkimuksia: Neuvonen, M., Pouta, E. & Sievänen, T. 2010. Intention to Revisit a National Park and Its Vicinity – Effect of Place Attachment and Quality Perceptions. International Journal of Sociology, vol. 40, no. 3, Fall 2010, pp. 51–70. Neuvonen, M., Pouta, E., Puustinen, J. & Sievänen, T. 2010. Visits to national parks: Effects of park characteristics and spatial demand Journal for Nature Conservation. Journal for Nature Conservation 18(3): 224–229. Selby, A., Neuvonen, M., Petäjistö, L. & Sievänen, T. 2010. Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 161. 49 s. Sievänen, T., Neuvonen, M. & Pouta, E. 2011. National Park visitor segments and their interest in rural tourism services and intention to revisit. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 11, Suppl.(15.12.2011): 54–73.

tutkija Marjo Neuvonen, Metla, p. 040 801 5406, marjo.neuvonen@metla.fi

KUVAT: VISITFINLAND-KUVAPANKKI

Metlan Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman uutiskirje välittää tietoa ulkoilusta ja luontomatkailusta. http://www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2011-04.

LUONTOMATKAT JA –MATKAILIJAT KANSALLISPUISTOIHIN JA PUISTOSEUDUILLE

Kansallispuistot ovat vetovoimaisia luontomatkakohteita ja luontomatkailijat vahvistavat osaltaan maaseudun elinkeinomahdollisuuksia. LVVI 2 -tutkimuksen mukaan kansallispuistoon suuntautuneen yöpymisen sisältävän matkan oli tehnyt 27 prosenttia luontomatkan tehneistä suomalaisista. Puistokävijöiden joukosta löytyi erilaisia ryhmiä. Yksi ryhmä on kiinnostunut maaseudusta ja omatoimisesta ulkoilu- ja luontoharrastamisesta sekä erilaisten matkailupalvelujen käyttämisestä. Toinen ryhmä on vahvasti kiinnostunut TALVI 2012

15


UUSIA KANAVIA PITKIN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

Helposti hyödynnettävä opas aktiviteetti- ja maaseutumatkailuyrityksille Nykypäivän nettiviidakossa tuotteen jakelukanavien löytäminen ja valinta on pienelle ohjelmapalvelu- tai majoitusyritykselle jo suuri haaste. Sopivien vaihtoehtojen löytyminen saattaa vaatia yllättävän paljon aikaa ja usein myös rahaa. Kustannukset vaihtelevat suuresti ja kaikkiin haluttuihin kanaviin ei lopulta ole edes pääsyä. Eri kanavat vaativat erilaisia keinoja ja yhteydenpitoa. Sivustojen taustaorganisaatiot ja sisällön tuottajat voivat olla vaikeita tavoittaa. Miten valita se oikea nettisivusto, jonne oma tuote sopii ja josta löytää ne oikeat asiakkaat? OUTDOORS FINLAND - JA KYLÄMATKAILUHANKKEIDEN JAKELUKANAVAKARTOITUKSET

Outdoors Finland - ja kylämatkailuteemoihin keskittynyt sähköisten jakelukanavien kartoitus Ranskan, Saksan, Alankomaiden, Iso-Britannian ja Venäjän

markkinoilta pyrkii valottamaan vastausta tähän kysymykseen. Kartoituksissa etsittiin kohdistetusti aktiviteettituotteille (vaellus, melonta, pyöräily, kalastus, hevosmatkailu ja wildlife) sekä maaseutumatkailutuotteille sopivia sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia kohdemarkkinoilta. Tavoitteena oli löytää verkkosivustoja, joilla suomalaisten pienten ohjelmapalveluyritysten kannattaisi olla näkyvillä. Kartoituksen tuloksena löytyi OF- ja kylämatkailutuotteille yhteensä 297 potentiaalista nettisivuosoitetta viideltä markkinalta. Jokainen sivusto analysoitiin mm. kävijämäärän, kilpailijoiden ja kohderyhmän osalta. Lisäksi jokaiselle sivustolle tekijät antavat selkeän toimenpide-ehdotuksen sivuston hyödyntämiseen. Mukana on keskustelupalstoja, blogeja, harrastelijasivustoja, portaaleita ja myös matkanjärjestäjien nettisivustoja.

VINKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISEEN ALANKOMAIDEN kartoituksessa kalliit yleisportaalit jätettiin selvi-

mä aktiviteeteille; he kaipaavat lomallaan ohjelmaa. Annaleena Soult

tyksen ulkopuolelle ja keskityttiin outdoors-maailmaan. Markkinoil-

Finprosta, työn toteuttaneesta yrityksestä suosittelee mm. toimittaja-

la myynti- ja markkinointikanavien rajat ovat hämärtyneet. Hyvissä-

matkojen järjestämistä blogien kirjoittajille. Vastaava tapa toimii myös

kin kanavissa on mahdollista saada näkyvyyttä ilmaiseksi. Kannattaa

usein ammattitoimittajien ylläpitämille matkailusivustoille ns. travel

huomioida, että Hollannissa on säilynyt internetin alkuajoilta linkkisi-

advice-sivustoille pääsemiseksi.

vut aloitus eli startpagina, jotka ovat usein runsaudensarvia teemansa ympärillä. Kartoituksen tekijä Jyrki Oksasen vinkki Hollannin markki-

ISO-BRITANNIAN kartoituksessa Sähköinen Liiketoiminta Suomen

noille pyrkivälle on pienimuotoisen videoklipin tekeminen omasta tar-

asiantuntija Sirkku Hirvonen muistutti, että myös Wikipedian hyväk-

jonnasta ja sen sijoittaminen partnereiden sivuille tai YouTubeen.

sikäyttäminen teemakohtaisessa markkinoinnissa voi tuottaa tulosta. Esim. tietojen täydentäminen suomalaisista hevosroduista voi he-

RANSKASSA ehkä mielenkiintoisin blogiosoite aktiviteettien kannal-

rättää kiinnostusta Suomen hevosmatkailua kohtaan. Kartoituksessa

ta on www.unmondeailleurs.net. Se on matkailuaiheinen blogisivusto,

löytyi myös useita maksuttomia kanavia ja Sirkku antaa analyysissään

jolla on jo 110 000 yksittäistä seuraajaa ja yli 700 julkaistua artikkelia.

ohjeet niiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi maksuton GoFishing- si-

Sivusto toimii Ranskassa tärkeänä inspiraati-

vusto http://www.gofishing.co.uk/Top-navigation/Gallery/ on kuva-

on- ja tiedonlähteenä matkaa suunnittelevil-

galleriasivusto, jolla käy kuukausittain noin

le. Edellytyksenä ranskalaisilla sivustoilla

21 000 kävijää. Jokaisella kalastus-

on kuitenkin ranskankielinen informaatio.

yrittäjällä on varmasti kuvia palve-

Ranskalaiset myös toivovat saavansa lo-

luista ja kalastusreissuilta, joita voi

mallaan palvelua ranskaksi. Ranskalaiset

sijoittaa sivulle ja ohjata kävijöitä ha-

ovat kuitenkin hyvin otollinen kohderyh-

kemaan lisätietoja. Sirkku ohjeistaa

16

TALVI 2012

Gofishing-sivuston kuvagalleria


OutdoorFinland- ja kylämatkailuhankkeiden yhteinen jakelutieseminaari pidettiin Mustion linnassa (Nina Vesterinen)

myös omatoimiseen sivustojen analysointiin. Yli puolet briteistä käyt-

SEMINAARIN ESITYKSET LÖYTYVÄT OSOITTEESTA:

tää sosiaalista mediaa etsiäkseen muiden kokemuksia ja suosituksia

http://bit.ly/mekesitykset

suunnitellessaan matkaa, siten sosiaalisen median kanavissa (kuten Tripadvisor) on tärkeä olla mukana.

JAKELUKANAVAKARTOITUKSET LÖYTYVÄT OSOITTEESTA: http://bit.ly/mekjakelukanava

MUSTION JAKELUTIESEMINAARISSA 2.-3.12.2011 käytiin laajemmin läpi jakeluteitä myös matkanjärjestäjien osalta sekä kohdemaan mark-

Kartoituksia voi käyttää vapaasti hyväksi ja jakaa osoitetta eteen-

kinatilannetta sähköisten kanavien käytön näkökulmasta. Asiantuntevat

päin yrityksille.

kouluttajat syventyivät aihealueeseen helppotajuisesti. Kirsi Mikkola Sähköinen Liiketoiminta Suomesta antoi kattavan kuvan koko sähköis-

Outdoors Finland on Matkailun edistämiskeskuksen vetämä aktiviteet-

ten jakeluteiden kentästä ja selvensi mitä ylipäätään tarkoitetaan säh-

tien kehittämisen koordinointihanke. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen

köisillä jakelukanavilla. Esimerkkeinä ns. näkyvyyskanavista mm.

rahoittama ja se sai jatkorahoituksen vuoden 2014 loppuun. Lisätietoja

www.virtualtourist.com tai www.lovetoescape.com ja perinteisistä säh-

hankkeesta: www.mek.fi -> Tuoteteemat-> Outdoors Finland

köisistä myyntikanavista www.iexplore.com. Lisäksi hän opetti kuinka sähköisten kanavien kustannuksia voi verrata saatuun hyötyyn ja siten laskea koko jakelukanavan kannattavuuden.

LISÄTIEDOT JA YHTEYDENOTOT: Terhi Hook, Projektipäällikkö Outdoors Finland - aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi, Matkailun edistämiskeskus, Tel. +358 (50) 597 0999, terhi.hook@visitfinland.com

TALVI 2012

17


Kuva: Olli Rinne

LUONTOMATKAILIJAN

MOBIILISOVELLUS käyttäjän näkökulmasta

Matkailijat ovat yhä tottuneempia käyttämään sähköisiä välineitä aktiviteettiretkien suunnittelussa ja toteutuksessa. Jo pitkään on ollut erilaisia mobiilikarttoja ja tietopalveluita. Älypuhelinten sekä taulutablettitietokoneiden yleistyessä syntyy yhä monimuotoisempia retkeilijälle ja liikkujalle suunnattuja palveluita. Tässä artikkelissa tarkastellaan sähköisesti toteutettavaa retken suunnittelua ja toteutusta erityisesti mobiililaitteissa. HYVIN KOHDENNETTU ENNAKKOTIETO HOUKUTTELEE LÄHTEMÄÄN LUONTORETKELLE

Ennen retkelle lähtöä kerätään tietoa jo 18

TALVI 2012

ennakkoon monesta eri lähteestä ja asiasta. Kohteeseen pääsy, kohteen palvelut, reittien sopivuus, sääolosuhteet sekä äkilliset luonnonilmiöt kuten revontulet kiinnostavat kävijöitä. Julkisilla kulkuneuvoilla tuleville tulisi kertoa reitit ja aikataulut, yksityisautoilijoille osoite ja koordinaatit navigaattoriin ladattavaksi. Lisäksi käyttäjät toivovat palvelua, joka automaattisesti ehdottaisi käyttäjän toiveiden perusteella valittua retkeilyreittiä. Reittien kulkukelpoisuudesta ja sopivuudesta erityisryhmille, esimerkiksi vammaisille tai lastenvaunujen kanssa kulkeville perheille, toivotaan tietoa jo ennen retken aloittamista. Tiedon määrää tulisi kuitenkin ra-

jata ja tarjota vain oleellinen. OMA JA MUIDEN SIJAINTI KIINNOSTAVAT

Maastossa mobiilikartan tärkein ominaisuus on oman sijainnin tunnistaminen ja reiteillä suunnistamisen tukeminen. Vaikka polku on viitoitettu, kaivataan polkujen risteysalueilla ohjeita reitinvalinnan tueksi. Mobiililaitteen avulla haetaan tietoa palvelupisteistä kuten lähimmän WC:n tai taukopaikan sijainnista. Retkeilijät arvostavat myös tietoa muiden samalla alueella olevien kulkijoiden sijainnista. Näin retkeilijä voi välttää ruuhkaisiksi koettuja tilanteita reiteillä ja sen palvelupisteissä. Toisaalta hätä-


Kuva: Tero Taatinen

TIESITKÖ TÄMÄN OUTDOORS FINLAND ETELÄ-HANKKEESTA? OUTDOORS FINLAND ETELÄ -hanke on aktiviteettireitistöjen ja niihin liittyvän osaamisen sekä yhteistyön kehittämishanke, jonka toimialueena on Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Uusimaa. Hanke kehittää retkeilyreittejä sekä niihin liittyvää informaatiota monikanavaisina julkaisuina. Hanketta hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulu ja se on rahoitettu MannerSuomen maaseuturahastosta.

tilanteessa muiden retkeilijöiden sijainnin tunteminen lisää turvallisuuden tunnetta. Suomen ruuhkattomilla reiteillä tämä ominaisuus voi olla arvaamattoman tärkeä urbanisoituneelle retkeilijälle. Retkeilijät kokevat myös tärkeänä mahdollisuuden saada helposti luettavat reittiohjeet, joiden avulla he pääsisivät yksinkertaisimmin ja nopeimmin maastosta pois. YHTEISÖLLISYYS LISÄÄ ELÄMYKSEN LAATUA

Monet retkeilijät ottavat valokuvia ja videoita sekä kirjoittavat muistiinpanoja retken aikana. Useat toivovat myös mahdollisuutta tallentaa heitä kiinnostavaa kohdetietoa, kuten marja- ja sienipaikkojen sijainteja tai mielenkiintoisten luontohavaintojen tapahtumapaikkoja. Käyttäjät jakavat elämyksensä mm. blogeissa tai sosiaalisessa mediassa valitsemilleen käyttäjille. Reittitietojen jakaminen palvelee

muita retkeilijöitä antamalla reittivinkkejä retken suunnitteluvaiheessa. Palvelun käyttöliittymä karttanäkymineen voi mukautua aktiviteetin ja käyttötilanteen mukaan, niin että sovellus näyttää kyseiseen tilanteeseen soveltuvan tietosisällön. Sijainnin ohella käyttäjät kokevat tärkeäksi matkailunähtävyyksien näyttämisen kartalla sekä tiivistetyn tiedon kohteista. Mobiililaite voi kertoa kohteen luonnosta, kasvistosta ja eläimistä. Reittien varrella oleva informaatio ja mobiililaitteen antama informaatio täydentävät toisiaan. Kohdetaulu kertoo osan informaatioista ja halutessaan lisätietoa, käyttäjä saa sen mobiililaitteen avulla joko tekstinä, kuvina tai multimediana.

panoista käyttöä ja hyödyntämistä. Laitteet kehittyvät kuitenkin jatkuvasti ja taulutietokoneiden yleistyessä ero mobiililaitteen ja henkilökohtaisen tietokoneen välillä on hämärtynyt. Onnistunut luontomatkailijan mobiiliprojekti vaatii teknisen osaamisen lisäksi myös matkailijan käyttäytymisen tuntemista ja tuotteistamisosaamista. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään, että tulevaisuudessa valtaosa luonto-opastuksista tapahtuu mobiililaitteiden avulla.

TEKSTI JA LISÄTIETOJA: Outdoors Finland Etelä –hanke PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PIRJO RÄSÄNEN 044 708 1242

TULEVAISUUS ON MOBIILILAITTEISSA Netgalleria Oy

Monet vanhemmat mobiililaitteet eivät mahdollista visuaalisten sovellusten täysi-

TOIMITUSJOHTAJA OLLI RINNE 040 900 5556, olli@netgalleria.fi

TALVI 2012

19


EV13 seuraa Suomen merkittäviä sotahistoriakohteita (Raija Ruusunen)

IRON CURTAIN TRAIL VIE PYÖRÄILIJÄN IDÄN JA LÄNNEN RAJALLE • Hankkeen nimi: EV13 - Iron Curtain Trail North • Kesto: 1.1. - 31.12.2011 • Rahoittaja: Euroopan komissio, DG Enterprise and Industry • Kokonaisbudjetti kahdelle toimintavuodelle: 21 350 euroa • Henkilöstö: projektipäällikkö Raija Ruusunen

Lapin tunturimaisemat, Kainuun erämaat, Pohjois-Karjalan rajaseudut, EteläSavon ja Etelä-Karjalan järvialueet sekä Suomen sotahistorian merkittävimmät kohteet houkuttelevat tulevaisuudessa kokenutta pitkän matkan pyöräilijää. Euroopan unionin suuri panostus kestävään matkailuun on luoda seuraavalla ohjelmakaudella Norjan Barentsinmereltä aina Turkkiin Mustallemerelle asti ulottuva uusi pyöräilyreitti. Eurovelo 13, nimeltään Iron Curtain Trail, kulkee Green Belt -vyöhykkeellä ja seuraa idän ja lännen erottanutta rajalinjaa. Idean isänä on saksalainen MEP Michael Cramer, ja tärkein yhteistyökumppani reitin kehittämisessä on European Cyclists’ Federation (ECF). Reitin kokonaispituus tulee olemaan yli 8000 km ja sen varrelle osuu 20 maata. Viime vuonna tehtiin reitin nykytilan selvittämistyöt sekä tulevien kehittämistarpeiden kartoitus. Suomella tulee olemaan reitin pisin yksittäinen maaosuus eli yli 20

TALVI 2012

1700 km itärajalla kulkevaa reittiä, jonka kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston kanssa. LISÄÄ PALVELUITA TARVITAAN

Suomessa Iron Curtain Trail kulkee suurelta osin harvaan tai erittäin harvaan asutuilla alueilla. Tämä aiheuttaa erikoishaasteita palvelujen suhteen, sillä pyöräilijät tarvitsevat hyvän reitin, opastuksen, huollon sekä kulkuvälineen lisäksi peruspalveluja eli majoitusta ja ruokaa. Suomen reittiosuus poikkeaa yleiseurooppalaisesta pyöräreitistä, jonka varrella on taukopaikkoja jopa viiden kilometrin välein. Suomen reittiä voidaankin markkinoida erämaapyöräilynä kokeneille pitkänmatkan pyöräilijöille ja samalla erottautua jo olemassa olevasta tarjonnasta. Lisäksi Suomen erottaa kokonaisreitistä se, että Suomen ja Venäjän välillä on edelleen raja, joka on myös Schengen-alueen raja.

Alustava suunnitelma EV13-reitin Suomen osuudesta (©2011 Google - Map Data ©2011 Geocentre Consulting, Tele Atlas)

Suomen reitistä on hyvää tai erinomaista asvalttipintaista tietä tai pyörätietä lähes 95 %. Palveluiden osalta haastavia osuuksia on Itä-Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Karjalassa (palveluiden väli yli 40 km). Reitin varrelle sijoittuu useita kansainvälisesti merkittäviä matkailukohteita, kansallispuistoja, nähtävyyksiä sekä sotahistoriallisia kohteita. LAAJAT MARKKINAT

Tutkimusten mukaan (The European Cycle Route Network Eurovelo 2009) Euroopassa tehdään 2,8 miljoonaa pyörämatkaa vuodessa. Pyörämatkailija käyttää keskimäärin enemmän rahaa vuorokaudessa muihin matkailijoihin verrattuna. Rahasta liki puolet käytetään ruokaan ja juomaan, saman verran majoitukseen. Pyöräilijät suosivat yleensä edullisia yhden yön majoituskohteita, joissa pääsee lähelle paikallisia ihmisiä ja heidän elämäntapaansa. TEKSTI: RAIJA RUUSUNEN


Aktiviteettimatkailijan aamiainen (Tero Taatinen)

UUSI MAJOITUSMUOTO MAASEUDULLE Maaseudun rauha, laskevan auringon värjäämä taivaanranta ja vieraanvaraisen isäntäväen iloinen tervehdys pullantuoksuisessa tuvassa. Moni matkailija haaveilee tällaisesta tunnelmasta majoituspaikkaan saapuessaan. Etenkin pyörämatkailija on raskaan matkapäivän jälkeen mielissään lämpimästä vastaanotosta. Vaikka monet yhdistävät pyöräilyyn ja muihin aktiviteetteihin tavallista luonnonläheisemmän majoituksen teltassa tai autiotuvassa, on myös monia, jotka haluavat viettää yönsä mukavasti lakanoiden välissä ja nauttia ravitsevan aamiaisen. Luonto- ja aktiviteettikohteiden sijoittuminen asutuskeskusten ulkopuolelle ja syrjäseuduille aiheuttaa kuitenkin sen, ettei sopivaa majapaikkaa ole joka mutkan takana. KODIKASTA MAJOITUSTA AKTIVITEETTIMATKAILIJOILLE

Syrjäseutujen majoituskapasiteetin vajetta

on lähdetty täydentämään Homestay - Kotimajoituskonseptin kehittäminen maaseudulle -hankeella. Tavoitteena on kehittää aktiviteettimatkailijoiden yhden yön yöpymiset mahdollistava ja asiakkaiden erityistarpeet huomioiva majoituskonsepti. Majapaikan olisi pystyttävä tarjoamaan majoituspalvelun lisäksi ravitseva aamiainen, mahdollisuus pestä ja kuivata vaatteita sekä huoltaa varusteita. Hanketta pilotoidaan itärajan tuntumassa (Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Kainuu, Itä-Lappi) asuvien ihmisten kanssa, jotka haluavat majoittaa matkailijoita esimerkiksi kotinsa tyhjiksi jääneissä huoneissa. Työtä tehdään yhdessä alueellisten matkailutoimijoiden ja oppilaitosten kanssa. UUSI PYÖRÄILYREITTI POHJANA MAJOITUSKONSEPTILLE

Majoituskonseptin kehittämisen taustalla on viereisellä sivulla esitelty Eurovelo 13 Iron Curtain Trail –pyöräilyreitti. Suomen maaosuus kulkee suurelta osin harvaan tai erittäin harvaan asutuilla alueilla. Tästä

syystä Suomeen on tarpeen kehittää syrjäseuduille uusi majoituskonsepti täydentämään jo olemassa olevaa palveluvarustusta, turvaamaan yhden yön majoituksen vaatimukset ja tukemaan aktiviteettimatkailijoiden palvelutarjontaa. Kansallisena visiona on saada Suomeen viiden vuoden aikana maaseudun erityispiirteisiin pohjautuvia, houkuttelevia, laadukkaita ja aktiviteettimatkailijoiden tarpeet huomioivia majoituskohteita.

TEKSTI: TERO TAATINEN

• Hankkeen nimi: HOMESTAY- Kotimajoituskonseptin kehittäminen maaseudulle • Kesto: 1.7.2011 - 30.6.2013 • Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, YTR • Kokonaisbudjetti kahdelle toimintavuodelle: 140 000 euroa • Henkilöstö: projektipäällikkö Raija Ruusunen ja projektikoordinaattori Tero Taatinen

TALVI 2012

21


TEKSTI: SYNNE NORDSTRÖM Tuotetestausta - Kuttajärven lauttamatka Lokin Laavulle, Syvänniemi, syyskuu 2011.

KYLÄMATKAILU kiinnostaa & innostaa maaseudun kyliä!

Kylämatkailua on kehitetty valtakunnallisen koordinaatiohankkeen voimin jo kolme vuotta. 16 pilottikylää ympäri Suomea ovat osallistuneet hankkeen kehittämistyöhön - toiset aktiivisemmin, toiset passiivisemmin. Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua tukevien yhdistysten yhteinen ponnistus matkailun kehittämiseksi; kylän omat vahvuudet kootaan yhteen. Kylämatkailun tavoitteena on matkailun muuttaminen maaseudun kylissä tuottoisaksi liiketoiminnaksi, kylien elävöittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. KYLÄMATKAILUN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN

Hankkeessa mukana olevat 16 pilottikylää ovat tuoneet hyödyllistä ”empiiristä” tutkimustietoa siitä miten kyläyhteisön yhteistyö toimii eri puolilla Suomea. Yleisesti voidaan sanoa, että matkailu nähdään varteenotettavana ja tervetulleena elinkeino22

TALVI 2012

na maaseudun kylissä. Tosiasia kuitenkin on, ettei matkailua voida kehittää tuloksellisesti tai kannattavasti pelkästään harrastelijavoimin. Työ vaatii ammattitaitoa, pitkäjänteisyyttä, tavoitteellista suunnitelmallisuutta ja ennen kaikkea, riittävästi resursseja. Ei riitä että remontoidaan kylätalo ja odotellaan, että matkailijoita alkaa tulla. Matkailun kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa on aina otettava huomioon matkailun omat lainalaisuudet. Tämä pätee myös kylämatkailussa. Kylien suurimpia haasteita ovat toimivan toimintamallin löytäminen; kuinka yhteistyö organisoidaan kyläyhdistyksen, matkailuyrittäjien ja muiden kylätoimijoiden kesken? Millä keinoin saadaan kaikki puhaltamaan yhteen hiileen yhteisen pää-

määrän eteen ilman, että yksi yksittäinen henkilö uupuu työtaakan alle. Yhtä ainoata, oikeata kylämatkailumallia ei ole olemassa, vaan paras ja toimivin malli syntyy aina kyläkohtaisesti ja riippuen useasta eri tekijästä. Minkä verran kylässä on matkailuyrittäjähenkeä ja minkä verran he ovat tottuneita tekemään yhteistyötä keskenään? Miten kyläyhdistys ja yhteistyö kylässä toimii? Onko paikallista kehittämishanketta ja hankevetäjää? Miten kunta tukee matkailun kehittämistä? Tai alueen Leader -toimintaryhmä? Muutamia hyviä benchmarking esimerkkejä löytyy nykyisestä pilottikyläverkostosta. Vuonislahdessa perustettiin Vuonis-osuuskunta vastaamaan kylämatkailutuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Peräseinäjoella taas vastuullisena kylämatkailutoimijana toimii Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry, joka vastaa yhteisten tuotteiden rakentamisesta yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Mat-


kailu Oy:n kanssa. Kylän yhdistykset tarjoavat puitteita, tapahtumia ja vierailukohteita, joita Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy paketoi. Alueen markkinointiviestintään panostetaan yhteisistä varoista ja sitä toteutetaan myös yhteistyössä.

Kylämatkailuhanke teetti yhteistyössä OutdoorsFinland -hankkeen kanssa laajan jakelutietutkimuksen, lisää lehden sivuilla 16-17.

KYLIEN TARINAT TUOTTEIKSI

Kylät ovat esillä parhaiten eri tapahtumien kautta sekä näkyvien ja laadukkaiden teemallisten matkailutuotteiden ansiosta. Esim. Kalkkisten kylä järjesti syksyllä 2011 ensimmäisen Kalkkisten 10 -liikuntatapahtuman, joka keräsi paikalle yli 500 osallistujaa. Tilaisuudesta vastasivat kyläyhdistys, alueen matkailuyrittäjät ja muut toimijat kylässä. Sama yhteistyö toimii erinomaisesti myös Joulukylä Kalkkinen -tapahtumassa joulukuussa, jolloin yhden viikonlopun aikana kylälle saapui yli 2000 kävijää. Kesäteatteritoiminta on toinen kylän toimijoita yhdistävä ja matkailijoita kiinnostava teema. Vuonislahden kesäteatteri houkutteli viime kesänä yli 6800 kävijää.

Kylämatkailun kehittäminen konkretisoituu matkailutuotteissa. Matkailutuotteita rakentuu kylän yhteisen teeman ympärillä, joka voi liittyä historiaan, kulttuuriin, ihmisiin tai luontoon. Hankkeen aikana järjestetyissä tarinatyöpajoissa on rakennettu tarinoiden kautta kylille tarinallistettuja elämyspalveluita ja kehitetty kylämatkailutuotteita. Työpajojen ohella on tuotetestattu kyseisten kylien kylämatkailutuotteiden toimivuutta ja toteutusta. Viime syyskuussa tuotetestattiin Syvänniemen uutta kylämatkailutuotetta, jossa perehdytään Syvänniemen ympäristöön ja monipuoliseen historiaan lauttamatkan aikana Kuttajärven maisemia ihastellen. KOULUTUSTA & TUTKIMUSTIETOA

Tuotteistukseen liittyvää peruskoulutusta on tarjottu hankkeen aikana eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa: on perehdytty valmismatkalain ja arvonlisäveron vaikutuksiin kylien yhteistyötuotteisiin, hinnoittelun ja kannattavuuslaskelmien ohella. Gofinland.fi/maalle -sivustolla kylät ovat jo toista vuotta totutelleet sähköisen jakelukanavan toimintaan ja tuotteiden esilläolon edellytyksiin. Tuotteiden ylläpitäminen sivustolla on osoittautunut usealle kylälle haasteelliseksi tehtäväksi.

KYLÄTAPAHTUMIA, KESÄTEATTERIA…

TEEMAPOHJAISEN KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN – VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOHANKE II, 2012-2014

Lomalaidun ry:n valmistelema kylämatkailun jatkohanke valittiin loppuvuodesta valtakunnallisesti rahoitettaviin hankkeisiin. Kylämatkailun kehittämistä voidaan näin ollen jatkaa seuraavat kolme vuotta. Toiminta alkaa heti nykyisen hankkeen päätyttyä, 1.5.2012 alkaen. Tulevan kesän ja syksyn aikana haetaan lisää sitoutuneita kyliä mukaan toimintaan.

Lisätietoja: www.lomalaidun.fi/kylamatkailu

• Hankkeen nimi: Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen – valtakunnallinen koordinaatiohanke I ja II • Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallinen osio • Hallinnoija: Lomalaidun ry • Hanke I • Toiminta-aika: 1.1.2009 – 30.4.2012 • Budjetti: 379 880 euroa • Hanke II • Toiminta-aika: 1.5.2012-31.12.2014 • Budjetti: 350 000 euroa

TALVI 2012

23


Serlachius-museot Gustaf ja Gösta mukana Kulttuurin ketju-hankkeessa

KULTTUURIMATKAILULLE OMA

LAADUNKEHITTÄMISOHJELMA TEKSTI: KAISA KUTILAINEN

Suomessa panostetaan tällä hetkellä kulttuurimatkailuun monella saralla. Kulttuurimatkailulle on valmistunut ensimmäinen laadunkehittämisohjelma Culture DNQ®. Alan toimijoita varten on luotu Kulmat.fi-palvelu, josta saa käytännöllistä apua kulttuurimatkailun kehittämiseen. Matkailun edistämiskeskuksessa puolestaan käynnistyi vuoden 2011 alussa Culture Finland –kulttuurimatkailun valtakunnallinen ohjelma. LAATUOHJELMA HUOMIOI KULTTUURIMATKAILUN ERITYSTARPEET

Haaga-Perhon Culture DQN® -laatuohjelmaa on rakennettu yhteistyössä Turku Touringin koordinoiman Kulttuurin ketju -hankkeen kanssa. Laatuohjelman pilotoinnissa on ollut mukana kulttuurikoh24

TALVI 2012

teita Turusta, Mäntästä, Rovaniemeltä ja Helsingistä. Ohjelman tarkoituksena on kasvattaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta tiivistämällä kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä. Siinä huomioidaan kulttuurimatkailun erityistarpeet kuten se, että kaikki kulttuuritoimijat eivät tunne entuudestaan matkailualan kieltä ja toimintalogiikkaa. Culture DNQ® -ohjelmassa tavoitellaan hyvin konkreettisia tuloksia yhdistämällä tutkimuksia, kehittämistä ja koulutusta. Parhaiten laatuohjelma toimii pienellä paikkakunnalla, jossa yhteistyöhön on mahdollista ottaa mukaan kaikki alueen kulttuuri- ja matkailutoimijat. Esimerkiksi Mäntässä Culture DQN® -ohjelmaa ovat olleet toteuttamassa Serlachius-museot Gustaf ja Gösta yhteistyössä alueen muiden matkailu- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. – Kulttuurin ketju -hankkeen aikana kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyö systematisoitui Mäntässä. Olemme

oppineet laatuajattelua destinaatiotasolla; mitä voi ja pitää tehdä yhdessä, jotta asiakkaan laatukokemus koko matkailukeskittymässä paranisi, kertoo Serlachius-museoiden palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski. www.dqn.fi LAATUTONNI-VALMENNUS JA OSAAJAKOULUTUS KULTTUURIPAINOTTEISEKSI

Monelle matkailualan toimijalle tuttu Laatutonni-valmennus on nyt mahdollista saada myös kulttuurimatkailupainotteisena versiona. – Organisaatiomme on hyötynyt todella paljon kohteen toimintatapoja kehittävästä Laatutonni-valmennuksesta, jossa on keskitytty kehittämään käytännön työtä Turun linnassa ja Luostarinmäen käsityöläismuseossa, kertoo Turun Museokeskuksen intendentti Petteri Järvi. www.laatutonni.fi


Kulttuurimatkailun osaaja -koulutus puolestaan antaa eväitä yksittäisen kulttuurikohteen tai -tapahtuman matkailullisen laadun kehittämiseen. Haaga-Perhon järjestämässä koulutuksessa kehitetään sekä organisaatiota että osallistujan omaa matkailullista osaamista konkreettisten kehittämistehtävien kautta. Noin kahden vuoden pituisen oppisopimuskoulutuksen aikana osallistujat suorittavat kulttuurimatkailupainotteisen Laatutonnin ja matkailualan perustutkinnon. Seuraava ryhmä aloittaa syksyllä 2012.

RETKEILYRAKENTEIDEN PIIRUSTUKSET KAIKKIEN KÄYTTÖÖN Metsähallituksen luontopalvelut on koonnut parhaat maastorakenteet piirustuskokoelmaansa, joka on nyt maksutta kaikkien käytössä. Kokoelmasta löytyvät kansallispuistoissa hyväksi todettuja rakenteita opastetaulusta ja nuotiopaikasta aina isolle ryhmälle tarkoitettuun maastotukikohtaan. Rakenteissa on huomioitu erityisesti kestävyys, esteettömyys ja sopivuus luonnonmaisemaan. Kokoelma palvelee käyttäjää suunnitteluvaiheessa, mahdollisessa luvanhaussa ja itse rakentamisessa. Rakenteesta on kuva, lyhyt luonnehdinta, kustannusarvio ja tarvikemenekki sekä piirustus rakentamista varten.

www.haagaperho.fi KULMAT.FI

PIIRUSTUSKOKOELMA LÖYTYY OSOITTEESTA: www.metsa.fi/retkeilyrakenteet

Kulmat.fi -palvelu on Kulttuurin ketjun ja Varsinais-Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) toteuttama kulttuurin, matkailun ja luovien alojen toimijoiden verkkopalvelu. Palvelu on maksuton ja se löytyy osoitteesta: www.kulmat.fi.

• Tietokulma: mm. kulttuurimatkailuun ja tuotteistamiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja parhaita käytäntöjä, esimerkiksi Kulttuurin ketjun teettämä kulttuurimatkailun jakelukanavaselvitys • Laatukulma: tietoa ja helppoja työkaluja kohteen tai paikkakunnan kulttuurimatkailun laadun kehittämiseen, mm. Laatutesteri kohteen laadun itsearviointiin • E-kulma: verkko-oppimiskokonaisuuksia alan liiketoiminnasta • Hankekulma: kaikille avoin hankepankki • Tukikulma: Tietoa alan asiantuntijoista ja rahoittajista

Varsinais-Suomen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) alaisuudessa toiminut ESR-rahoitteinen Kulttuurin ketju -hanke päättyi vuoden 2011 lopussa. Ensimmäisen valtakunnallisen kulttuurimatkailuhankkeen tuloksia jalkauttaa tästä eteenpäin MEKin Culture Finland katto-ohjelma.

KULTTUURIMATKAILUN MÄÄRITELMÄ Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä

ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historian muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa.

TALVI 2012

25


Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen kokousmatkalla Ypäjällä (Nina Vesterinen)

Teemaryhmän jäsenet tutustumassa golfmatkailuyrittämisen haasteisiin syyskuussa 2010 (Nina Vesterinen)

MATKAILUN TEEMARYHMÄN TOIMEKSIANTO

KAUDELLA 2012-2014 TEEMARYHMÄN KOKOONPANO Puheenjohtaja: REIJO MARTIKAINEN

ylitarkastaja, Maaseutuvirasto

Erityisasiantuntija: NINA VESTERINEN

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR hyväksyi Matkailun teemaryhmän uuden toimeksiannon 13.12.2011. Matkailun teemaryhmä keskittyy seuraavalla kolmivuotiskaudellaan maaseudun matkailun kehittämisen koordinointiin, pitkän tähtäimen maaseudun matkailun kehittämisohjelman laadintaan ja seuraavan ohjelmakauden linjausten valmisteluun sekä kehittämistoiminnassa tarvittavan tiedon kokoamiseen, tuottamiseen ja välittämiseen. Teemaryhmä jatkaa seuraavalla kaudella ohjelmallisuuden lisäämistä, pitkäjänteisyyttä ja nivoo yhteen paikallista, alueellista ja valtakunnallista kehittämistyötä.

Jäsenet: KIMMO AALTO

asiantuntija MTK, Lomalaidun ry

HARRI AHLGREN

MATKAILUN TEEMARYHMÄN TEHTÄVÄT KAUDELLA 2012-2014

ylitarkastaja, TEM/alueiden kehittäminen

LIISA HENTINEN

kehityspäällikkö, Matkailun edistämiskeskus MEK

ANTTI HONKANEN

professori, johtaja, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto

LEA HÄYHÄ/PAULI SANTALA

matkailun erityisasiantuntija, TEM/elinkeino- ja innovaatio

ULLA JUSSILA

toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy

MIIA NÄTTI

kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry / ProAgria

HEIKKI KILPELÄNAHO

yrittäjä, Oivangin Lomakartano

ANNELI LEIVO

päällikkö, Metsähallitus/luonnon virkistyskäyttö

VIRPI KIVINEN

1. Maaseudun matkailun kehittämisen koordinoiminen Kilpailun kiristyminen sekä matkailu- ja maaseudun toimijoiden roolien muuttuminen edellyttävät paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten maaseutumatkailun kehittäjien ja toisaalta myös matkailun ja maaseudun kehittäjien työnjaon ja vastuiden selkeyttämistä sekä yhteistyön edelleen vahvistamista. Koska EU-ohjelmien kautta hyödynnettävät kehittämisresurssit ovat hajallaan alueilla, tarvitaan näiden integrointiin kansallista puolueetonta tahoa parhaan mahdollisen kehittämistuloksen saavuttamiseksi.

yrittäjä, puheenjohtaja, Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry

MARITTA LINDQVIST

Matkailun teemaryhmä mm.

ANNE MATTERO

• vie maaseudun näkökulman yleiseen matkailun kehittämiseen ja tuo matkailun näkökulman maaseudun kehittämiseen eri hallinnonaloilla tiedottamalla sekä osallistumalla ohjelmatyöhön ja julkiseen keskusteluun. • osallistuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkostomaiseen toimintaan liittyviin ohjelmien suunnittelu-, toimeenpano- ja seurantatehtäviin • vahvistaa yhteistyötä maaseudun ja matkailun kehittäjätahojen välillä edistämällä olemassa olevia yhteistyötapoja ja luomalla uusia sekä horisontaalisia että vertikaalisia yhteistyömuotoja mm. järjestämällä ja osallistumalla seminaareihin ja eri työ- ja valmisteluryhmien työhön sekä välittämällä tietoa, hyödyntäen näin verkoston osaamista yhteisessä kehittämistyössä • osallistuu kansainväliseen maaseutumatkailua koskevaan keskusteluun • toimii asiantuntijana maaseudun matkailun kentässä • toimii Kansallisen metsäohjelman yhtenä työryhmänä

toiminnanjohtaja, Ravakka ry neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö

VILLE SCHILDT

neuvotteleva virkamies, MMM/metsä

MARIA TIGERSTEDT

yrittäjä, Suomen viiniyrittäjät ry

ANNELI HARJU-AUTTI

matkailun toimialapäällikkö, Lapin ELY-keskus Matkailun teemaryhmän työtapaan kuuluu lisäksi yhdyshenkilöiden ja muiden asiantuntijoiden kuten ruoka, kulttuuri, kalastus, luontomatkailu ja mökkimatkailu kutsuminen sen kokouksiin ja työryhmiin.

26

TALVI 2012


MAASEUTUMATKAILU –MITÄ SE ON? Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin - luonto, maisema, kulttuuri, ihminen - sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. Maaseutumatkailussa yhdistyy suomalainen väljä ja rauhallinen maaseutu - puhdas luonto ja ympäristö metsineen, vesistöineen, saaristoineen, peltoineen ja tuntureineen - sekä maaseudun ihmisten monipuolinen osaaminen ja kulttuuri matkailupalveluiksi, jotka tehokkaasti myydään ja markkinoidaan.

2. Pitkän tähtäimen maaseudun matkailun kehittämisohjelman laadinta Eri strategioissa, periaatepäätöksissä ja ohjelmissa on nostettu esille maaseudun matkailua koskevia kehittämistarpeita. Laadittavan kehittämisohjelman tavoitteena on selkeyttää ja parantaa maaseudun matkailutoiminnan kokonaiskuvaa, nostaa esille maaseudun matkailun tärkeys maaseutupolitiikkaan ja eri sektoripolitiikkojen sekä näissä toimivien tahojen työlistalle nykyistä paremmin, vahvistaa verkoston toimintaa, tunnistaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, kehittämisen ja elinkeinopolitiikan aukkokohdat sekä vauhdittaa niitä koskevien toimenpiteiden toteutumista. Matkailun teemaryhmä mm. • vastaa pitkän tähtäimen kehittämisohjelman laadinnasta, ja ohjelman valmistuttua aloittaa omalta osaltaan toimenpiteiden toteuttamisen • valmistelee ja lobbaa sisältöjä, joita hyödynnetään uuden ohjelmakauden valmistelussa • valmistelee yhteistyössä tarvittavat valtakunnalliset kehittämisohjelmat kuten kestävä maaseutumatkailu ja ruoka osana matkailua • etsii keinoja ja kokoaa välineitä, jotta olemassa olevat kehittämisrahat käytetään tehokkaammin yhteisesti sovittujen ja relevanttien toimenpiteisiin

Maaseutumatkailu on käsite, jota käytetään keskusteltaessa maaseudun kehittämisestä. Se ei siis ole myyntityössä käytettävä, vaan maaseutupoliittinen kehittämistermi. Maaseutumatkailu ei myöskään ole itsenäinen toimiala, vaan sen tarjoamat palvelut voidaan jakaa niin kuin muutkin matkailupalvelut ravitsemis-, majoitus-, ohjelma- ja oheispalveluihin. Kuljetuspalveluita voi tarjota esim. hevosyrittäjä hakiessaan kieseillä matkailijoita lähiasemalta matkakohteeseen. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, joka ammentaa mahdollisuutensa maaseudun luontaisista voimavaroista kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti. Pääasiana on, että matkailutoiminta olisi kannattavaa ja tuotteet myyntikelpoisia ja laadukkaita.

Kulttuurimatkailufoorumissa 17.5.2011 Taulun kartanossa nähtiin matkailutanssiteos (Nina Vesterinen)

3. Kehittämistoiminnassa tarvittavan tiedon kokoaminen, tuottaminen ja välittäminen Teemaryhmän keskeinen tehtävä on tiedon välittäminen maaseudun matkailusta ja maaseudun kehittämisestä sekä elinkeinolle että kehittäjätahoille. Lisäksi maaseudun matkailun laajasta kirjosta johtuen maaseutumatkailuyritysten toiminnan kehittymisen seuranta on ollut lähes mahdotonta. Vertailtavan tiedon saanti muista maista on ollut haastavaa. Matkailun teemaryhmä mm. • julkaisee MaaseutuMatkailu -lehteä ja tiedotetta sähköisenä • pitää yllä ja kehittää nettisivuja, Facebookia, blogia • pitää kehittäjiä ja rahoittajia ajan tasalla tiedottamalla ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia. • järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä kansallisia seminaareja • tukee asiantuntijana, omien verkostojensa kautta useiden tahojen yhteistyönä (vastuutahona Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos) valmistuneen tiedonkeruujärjestelmän valtakunnallistamista ja tietojen hyödyntämistä maaseudun matkailun kehittämis- ja edistämistoiminnassa TALVI 2012

27


Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa: www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/lehti. Sivustolta löytyvät myös aiemmat lehdet. Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti päätoimittajalta: nina.vesterinen@lomalaidun.fi Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme: www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu


Maaseutu & Matkailu, kevät 2012