Page 1

1

8

Nro 8 ● 25.2.2009

25.2.2009

Sitoutumaton aluelehti Savonlinnaan ja ympäristökuntiin

Janne Laine

Leena Kosmo

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Pasi Pekkonen

MAJAKKA ON KA SVANUT ISOKSI JA TÄYTTÄNYT 40 VUOTTA.

Tervetuloa nautiskelemaan annoksia vuosien varrelta!

Ruokalistalta löytyy alkuruoaksi mm. Savolaesta muikkutaskua, pääruoaksi vaikkapa Konemestarinpihvi ja jälkiruokaherkkuna Mustikkarättänää. Ravintola Majakka

Satamakatu 11, Savonlinna www.ravintolamajakka.fi

TV1:n tutkivaa journalismia edustavan yhteiskunnallisen MOT-ohjelman työryhmä vieraili Savonlinnassa. MOT paneutuu tunnetusti visaisiin aiheisiin ja etsii uusia tai ainakin yllättäviä näkökulmia ajankohtaisiin asioihin. Savonlinnassa MOT vieraili juuri käynnistyneen rinnakkaisväylähankkeen tiimoilta. MOT:n toimittaja Martti Backman kertoo, että 9.3.2009 ulostulevassa ohjelmassa esiintyy rinnakkaisväylähankkeeseen kriittisesti suhtautuvia henkilöitä, kuten Savonlinnan Terveyspalvelu Ky:n johtava lääkäri Leena Kosmo ja emiritusprofessori Kaj Nyman. Puoltavaa puhetta kuullaan kaupunginjohtaja Janne Laineelta. Backman ei halua lähdesuojaan vedoten kertoa, kenen toimesta MOT tutkii Savonlinnan rinnakkaisväylähanketta. Tutkimukset ovat nostaneet Backmanin mieleen useita kysymyksiä. – Nähtyäni paikan päällä kohdan, johon rinnakkaisväylä on tulossa, puhuisin mieluummin ylikulku- tai läpikulkutiestä. Vaikka tiehanke on pienentynyt huomattavasti alkuperäissuunnitelmaan verrattuna, se on edelleen massiivinen ja kulkee kaupungin sydänalueen halki.

MOT pureutuu rinnakkaisväylähankkeeseen Toimittaja lisää, että uusi korkea silta katkaisee myös näkymän pohjoispuoliseen saaristoon. Backman sanoo, että hankeprosessi ei ole välttämättä tapahtunut ihan kaikkien sääntöjen mukaisesti. Hänen mukaansa vuonna 1993 alulle pantu ja välillä keskeytynyt hanke olisi pitänyt arvioida uudelleen ympäristövaikutusten osalta, kun uusi suunnitelma vuonna 2003 tehtiin. – Vuonna 1993 ei lain mukaan tarvinnut tehdä ympäristövaikutussuunnitelmaa. Ihmettelen suuresti, että tilanteen muututtua hankkeesta ei ole tehty suunnitelmaa, vaikka se uuden ympäristövaikutuslain mukaan olisi pitänyt tehdä. Backman suhtautuu kriittisesti myös tieprojektin vaikutusta ja kannattavuutta arvioiviin numerotietoihin. Hän toteaa, että Savonlinnan rinnakkaisväylähanke on valtakunnallisestikin merkittävä, koska se toimii esimerkkinä valtion elvytyshankkeista. – Kaikki hankkeet eivät ole välttämättä loppuun saakka mietittyjä. Mukana elvytyksessä voi olla hankkeita, jotka eivät ole kannattavia. Rinnakkaisväylähanketta kritisoiva Leena Kosmo toteaa olevansa huolissaan

Liitteenä

www.aluelehtisaimaa.fi

nimenomaan keskustan tilanteesta. – Koululahden miljöö tuhoutuu peruuttamattomasti. En ole mielissäni siitä, että minulle tuttu ja rakas ympäristö muuttuu. Samoin melu siirtyy aikaisemmin hiljaisena tunnettuun ja idylliseen kaupunginosaan. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ei ole huolissaan MOT-ohjelmasta. Hän kertoo, että asiasta keskusteltiin rakentavassa hengessä. – Toin esille sen tosiasian, että Savonlinna on viimeisimpiä kaupunkeja, jonka läpi kulkee valtatie. Se on lisäksi yksi tämän hetken kannattavimmista hankkeista. Tiehallinnon laskelmien mukaan pelkästään keskustassa tapahtuvien onnettomuuksien määrä vähenee puoleen entisestä. Myös liikenteen sujuvuus lisääntyy. Laine jatkaa, että keskustelu on aina tervetullutta. Eduskunnan siunauksen saanut rinnakkaisväylähanke kuitenkin jatkuu. – Hanke edesauttaa välillisesti keskustan kehittämistä ja kasvattaa sen vetovoimaa.


2

Nro 8 ● 25.2.2009

Kuutin rotinat lauantaina Torisillalla Ensi lauantaina kello 15 alkaen järjestetään ensimmäisen kerran Kuutin rotinat-tapahtuma. Rotinoitten tapahtumapaikka on Torisilta. Idean isä Hannu Härkönen kertoo, että tapahtumassa on muun muassa katiskan kehumisen MM-kilpailu. Rotinoita vietetään näin hel-

mikuun lopulla, koska näihin aikoihin saimaannorpille syntyvät poikaset, eli kuutit. Etenkin ennen vanhaan oli tapana, että kun taloon syntyi lapsi, lähinaapurit veivät taloon kakkua ja pullaa, joita kutsuttiin rotinoiksi. Tästä Torisillan tapahtuma on saanut nimensä.

Katiskoitten kehumisen lisäksi ohjelmassa on muun muassa Juha ”Norppa” Taskisen juhlapuhe. Ennen puhetta Taskisen käy Sukellus Teamin rotinavartion kanssa viemässä Torisillan kupeessa olevalle, Arto Lötjösen suunnittelemalle norppapatsaalle rotinat.

Tapahtumassa tervehdyksen luonnolle lausuu Marja-Riitta Nilsson-Kälviäinen ja juontamisesta ja musiikista vastaa trubaduuritaivaan kirkkain tähti Matti Muhonen. Kuutin rotinoissa on myös arvauskisa, jossa voi veikata kuinka monta kuuttia tänä ke-

väänä Saimaalle syntyy. Palkinnoksi arvotaan norppahenkisiä tuotteita, mutta vasta huhtikuussa, jolloin on laskennan jälkeen selvinnyt syntyneiden kuuttien määrä. Katiskan kehumisen MMtaistoon voi ennakkoon ilmoittautua Pitkänsillan länsipäässä

Teksti: Ruut Kokki, kuvat: Erja Eliala

KYMMENEN + 1 HYVÄÄ KYSYMYSTÄ 1. a. Kuinka mones itsenäisen Suomen hallitus on Matti Vanhasen II hallitus? b. Kuka ei suomalaista syntyperää oleva henkilö on toiminut ministerinä Suomen hallituksessa? 2. Kuinka vaikuttaa dapoksetiini niminen lääke? 3. Mikä oli vuoden 2008 myydyin levy Isossa-Britanniassa? 4. Kuka perusti Savonlinnan Musiikkiopiston? 5. Kuka on tällä hetkellä maailman kaikkien aikojen menestynein maailmancup-urheilija? 6. Kuka oli kolmas hiihdon naisten 10 kilometrin perinteisen kisassa Liberecin MM-hiihdoissa? 7. Mikä järjestö on Suomen Pen? 8. Kuka rakennusmestari kirjoitti teoksen Ihmisiä Telineillä? 9. Mikä on maailman uhanalaisin kissaeläin? 10. Mitkä ovat norppakannan pienuuteen Saimaalla kolme eniten vaikuttavaa tekijää?

olevaan Seepra-nuorisokahvilaan, tai sitten paikan päällä ennen tapahtuman alkua. Kuutin rotinat-tapahtuman järjestää Kivitasku-seura yhdessä Savonlinnan Nuorisotoiminnan tuen kanssa. Kuutin rotinat Torisilla lauantaina 28.2. kello 15.

Jäänveistokilpailun voitto Japaniin Jäälinna-festivaalin jäänveistokilpailun voittaja julkistettiin 18.2. Olavinlinnan suurella linnanpihalla. Kilpailun teemana oli tänä vuonna häät. Voittajaksi valittiin Japanin joukkue. Kilpailun pääpalkinto oli 2 000 euroa. Toiselle sijalle tuli Mongolia ja kolmannelle sijalle Suomi. Sekä tuo-

maristo että yleisö olivat yksimielisiä voittajaveistoksesta. Jääveistosnäyttelyä voi ihailla 1.3. asti. Linnanpihalta löytyy myös lasten oma Jäämaa liukumäkineen. Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös Unicefin kuusi uutta koululähettilästä Aziza Hossaini, Esteri Ijäs, Rahim

Alizada, Anniina Muukkonen, Mona Niskala ja Tuula Kohonen. He kaikki ovat Mertalan yläkoulusta. Koululähettiläät ovat nuoria, jotka havainnoivat ympäristöään omaa elinpiiriään laajemmin ja haluavat edistää toistenkin hyvinvointia. Unicefin Savonlinnan vapaaehtoisryhmän pu-

heenjohtaja Pirjo Äänismaa totesi, että on hienoa, kun nuoret sitoutuvat ja ovat valmiita kertomaan muille maailman lasten elämästä ja Unicefin toiminnasta. Unicefin koululähettiläitä on nimitetty Savonlinnassa jo vuosia talvitapahtumien yhteydessä. Aiemmin heitä kutsuttiin lumineidoiksi.

+1. Mikä bändi esiintyy Pata-Krouvissa ensi lauantaina 28.2.? Vastaukset sivulla 9.

Aziza Hossaini, Esteri Ijäs, Rahim Alizada, Anniina Muukkonen, Mona Niskala ja Tuula Kohonen ovat Unicefin uusia koululähettiläitä.

Jäänveistokilpailun voiton vei Japani teoksellaan Häätunnelmaa Japanista.

KOKIN KOURISTUKSIA

Savonlinnaa myymässä Savonlinnan seudun kauppaaminen on toisinaan melkoisen raskasta työtä. Kysykää vaikka Jaana Konstilta, joka myy työkseen seutuamme Venäjällä Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistymishankkeen työntekijänä. Vietin hiljattain Jaanan kanssa kolme täyttä päivää Moskovassa, vuoroin täpötäydessä metrossa esitekassien kanssa, tuhansien ja taas tuhansien ihmisten tuupittavana, vuoroin pienissä kuumissa matkatoimistoissa kerto-

massa yhä uudestaan ja uudestaan kuinka kaunis seutumme on, mitä kannattaa tehdä kesällä ja miksi tulla seudulle talvella. Täytyy tunnustaa, että en kadehdi Jaanan työtä. Arvostan sitäkin enemmän. Seudun yleisesittely on tärkeätä, mutta miten saada matkanjärjestäjät myymään aluettamme omille asiakkailleen? Ensinnäkin tuotteiden täytyy olla houkuttelevia ja toisaalta hinta-laa-

tu-suhteen kohdallaan. Ostaminen pitää tehdä mahdollisimman helpoksi, sillä matkanjärjestäjät ymmärtävät rahan päälle ja myyvät mieluiten tuotteita, jotka tuntevat ja joista saavat parhaan katteen mahdollisimman vähällä vaivalla. Matkanjärjestäjiä täytyy käyttää alueella tutustumassa ja heidän kanssaan täytyy koko ajan miettiä uusia toimenpiteitä. Ei mikään ihan pikku juttu siis, ja harvalla yrityksellä on resursseja tehdä tätä työtä yksi-

nään. Yritysten avuksi kansainvälisen myynnin kasvattamiseen on viritelty Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistämishanke. Hanke tarjoaisi seudulle noin puolen miljoonan euron vuosiresurssin. Yritykset ovat sitoutuneet hankkeeseen, mutta mitä tekee Savonlinnan seudun kuntayhtymä? Näyttää suoraan sanottuna takapuolta yrityksille. Savonlinnan seudun liian pienten maksuosuuksien takia osa tuosta puolen miljoonan potista jää

käyttämättä! Hankkeessa mukana oleva Mikkelin seutu on jo oivaltanut, että kuntaraha kannattaa laittaa sinne, minne yrityksetkin sijoittavat. Meillä näin ei ole. Enkä ymmärrä miksi. Pia Kokki Kirjoittaja on Savonlinnan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja


3

Nro 8 ● 25.2.2009 Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

LYHYET JA LAINATUT Heikkisellä onneksi pöljä päivä Onneksi Matti Heikkiselle sattui pöljä päivä Liberecin MM-hiihtojen 15 kilometrillä. Pöljä päivä toi Suomelle kauan odotetun mieshiihtomitalin. Harmi vain, kun valmentajansa ei enää ollut näkemässä Matin pöljää päivää. Kiitos Matti. Toivo elää Suomen mieshiihdossa. Mietiskeli Risto Kurri

Savonlinnan taskutiedosta uusi versio Savonlinnan taskutiedon uusi versio on nyt valmistunut ja se on julkaistu Savonlinnan kotisivuilla. Taskutieto on suunnattu matkailijoille ja Savonlinnan kaupungin asukkaille sekä muille kaupungistamme kiinnostuneille. Taskutieto sisältää mielenkiintoista ja keskeistä informaatiota sekä tilastotietoa Savonlinnasta ja sen tarjoamista palveluista. Kaupungin kotisivuilla on myös englannin- ja venäjänkieliset versiot taskutiedosta.

Taulujen kehystyksiä jopa New Yorkiin

Vesa Rouhiaisella on yli 20 vuoden kokemus taulujen kehystämisestä. Myös Riitta Hirvonen hallitsee tämän ammattitaitoa vaativan työn.

Savonlinnan Taide ja Kehys aloittanut viime huhtikuussa Savonlinnalainen taulujen kehystyksiin ja taidetarvikkeiden myyntiin erikoistunut Taide ja Kehys tekee taulujen kehystystöitä liikkeen omistajien Vesa Rouhiaisen ja Riitta Hirvosen toimesta ammattitaidolla. Vesa Rouhiaisella on yli 20 vuoden kokemus taulujen kehystämisestä. Tällä hetkellä omistajapariskunnalla on työn alla muun muassa 90 Disney-aiheisen painokuvan kehystäminen. Painokuvat ovat esillä Helsingin Tennispalatsissa. Toinen mielenkiintoinen työ on suomalaissyntyisen, New Yorkissa asu-

van taidemaalarin Liisa Lounelan 10 maalauksen kehystäminen. – Olemme kehystäneet myös tunnettujen maalareiden, kuten Kuutti Lavosen ja Matti Hintikan töitä, Vesa Rouhiainen kertoo. Savonlinnan Taide ja Kehys Oy on perustettu viime vuoden huhtikuussa. Aiemmin kaupungintaloa vastapäätä sijaitsevissa tiloissa toimi Masan Verstas -niminen kehys- ja taidetarvikeliike 30 vuotta. Vesa Rouhiainen kertoo, että he käyttävät kehystämisessä korkealaatuisia happovapaita materiaaleja. Liikkeestä löytyy li-

TOIMITTAJALTA Kari Tegelberg

Selkeää puhetta Viialaiselta Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen lausuu painavia sanoja viime sunnuntain Itä-Savossa. Hän ei voi kirjoituksessaan ymmärtää sitä, että ympäristöviranomaiset ovat teilanneet maakuntakaavan lähinnä siitä syystä, että se suosii yksityisautoilua. Tästä syystä näistä kasvottomista ympäristöviranomaisista on tärkeää, että Pieksämäen Ideapark ei saa poikkeuslupaa kauppakeskuksen rakentamiselle, koska se suosii yksityisautoilua, sillä keskus on nousemassa peräti muutaman kilometrin päähän Pieksämäen keskustasta. Matti Viialainen kirjoittaa myös, että maakuntakaavaa arvostelevien viranomaisten

säksi Savonlinnan laajin kehysmallisto. Valikoimaan kuuluu niin kotimaisia kuin ulkomaisia listoja. Taide ja Kehys kehystää muun muassa grafiikanvedoksia, pastelli-, vesiväri-, öljy- ja akryylimaalauksia, julisteita ja peilejä. Palveluun kuuluu myös lasien leikkaus ja vanhojen, kellastuneiden taulujen taustapahvien vaihtaminen museolaatuisiin pahveihin. Kehystystöiden lisäksi Taide ja Kehyksestä löytyvät taidetarvikkeet kiilakehyksistä siveltimiin, sekä monipuolinen valikoima erilaisia taulujen ripustusmenetelmiä.

On täysin totta, että ei ole kovinkaan miellyttävää huomata, että Etelä-Savo maakuntana on kohta pelkkä suojelu-, virkistys- ja työvoimareservaatti muulle Suomelle, kuten Viialainen kirjoittaa. Etenkin se on epämiellyttävää meille, jotka tässä maakunnassa asumme.

mielestä myöskään Savonlinnan saariin ei saa rakentaa matkailupalveluita, koska nämä palvelut vaarantaisivat virkistäytymistä. Hän myös kummastelee sitä, kun viranomaiset arvostelevat sitä, että kaavasta puuttuvat kokonaan hiljaiset alueet. Vai puuttuvat meiltä hiljaiset alueet. Tässä maakunnassa ei kohta muuta olekaan kuin hiljaisia alueita.

Me kelpaamme kyllä kehujen kohteeksi Savonlinnan oopperajuhlien ajaksi. Varmaankin nämä ympäristöviranomaiset, jotka meille teesejään ovat laatineet, istuskellessaan heinäkuussa kaupunkimme torikahvilassa kahviaan nautiskellen, haluavat että kaikki näyttää ja vaikuttaa samanlaiselta Savonlinnassa vuodesta toiseen. Silloin kun he tänne yhdeksi päiväksi ennättävät.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen on noussut nopeasti tehtäväänsä valitsemisen jälkeen alueen mielipidevaikuttajaksi, joka uskaltaa avata suunsa ja sieltä suusta myös tulee painavaa asiaa. Hänen vankka kokemuksensa ja laaja suhdeverkostonsa, jonka hän on luonut toimiessaan muun muassa Suomen ammattijärjestöjen keskusliiton SAK:n johtajana, antaa hyvää pohjaa maakunnan puolustamisessa.

Me elämme täällä myös tammikuussa. Ja mikäs on eläessä, rauhallinen ja kaunis kaupunkihan Savonlinna on. Mutta me myös haluamme itse määrätä mitä me täällä teemme, ilman viisaitten, eteläsuomalaisten viranomaisten holhoamista.

Päätoimittaja, toimitusjohtaja Pasi Pekkonen KUSTANTAJA: Mainos- ja markkinointitoimisto Saimaa Oy, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna Puh. (015) 250 050, faksi (015) 250 050 ILMOITUSMYYNTI/MARKKINOINTI Pasi Pekkonen, 050 546 6940 pasi.pekkonen@aluelehtisaimaa.fi Satu-Katja Heikkonen, 044 350 8501 satu.heikkonen@aluelehtisaimaa.fi

TOIMITUS Kari Tegelberg, 044 546 6940 kari.tegelberg@aluelehtisaimaa.fi Erja Eliala, 044 350 8500 erja.eliala@aluelehtisaimaa.fi ILMOITUSVALMISTUS / TAITTO Vesa Lyytikäinen, 044 350 8502 vesa.lyytikainen@aluelehtisaimaa.fi

PAINO Savon Paino Oy, Varkaus JAKELU Suoralähetys Oy, Petteri Tavi, 0400 815 968 savonlinna@suoralahetys.fi

Taskutiedon on toimittanut Savonlinnan kaupungin keskushallinnon kansliapalveluissa kaupunginsihteeri Hannu Hyttinen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun harjoittelija Maini Liukko.

Luetteloliiketoiminta Fonectalle Savonlinnassa Fonecta on ostanut Savonlinnan Puhelin Oy:n luetteloliiketoiminnan. Tämä on jatkoa kehitykselle, jonka seurauksena viimeisen viiden vuoden aikana yli 30 teleyhtiötä on myynyt hakemistoliiketoimintansa Fonectalle. Kaupan myötä Fonectalle siirtyi Savonlinnan Puhelin Oy:n osuus Mikkelin telealueen puhelinluettelosta, joten Fonecta toimii jatkossa luettelon ainoana julkaisijana.

Raatikainen johtaa sukututkijoita Savonlinnan seudun sukututkimusyhdistys ry:n vuosikokouksessa valittiin puheenjohtajana jatkamaan Liisa Raatikainen. Hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle Helena Dahlström ja Vesa Luukkonen sekä varajäseneksi Mirja Makkonen. Vanhoina hallituksessa jatkavat Arvi Parviainen ja Kari Raatikainen (sihteeri) sekä varajäsenenä Arja Turtiainen (rahastonhoitaja). ”Olen huomannut, että jos en kirjoita tai urheile, voin huonosti. Ja jos voin huonosti, en ole hyvä ihminen. Haluan olla hyvä ihminen.” Helsingin Sanomat 23.3., kirjailija Markku Rönkkö ”Jos ihmisille kerrotaan, että he käyttävät sähköä vähemmän kuin naapurusto keskimäärin, he lisäävät sähkönkäyttöä, vaikka se maksaa ja on tarpeetonta.” Suomen Kuvalehti 8/09, tutkija Kaisa Hytönen


4

Nro 8 ● 25.2.2009 NIMIPÄIVÄT

KOLMEN VUOROKAUDEN SÄÄ SAVONLINNAN SEUDULLA TORSTAI

PERJANTAI

Päivän ylin -4° Päivän alin -13°

Päivän ylin 0° Päivän alin -5°

LAUANTAI

Päivän ylin -4° Päivän alin -6°

to 26.2. Nestori pe 27.2. Torsti la 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Onni su 1.3. Alpo, Alvi, Alpi ma 2.3. Virve, Virva ti 3.3. Kauko ke 4.3. Ari, Arsi, Atro

Kela uudistuu

Savonlinnan vakuutuspiiri on nyt osa Etelä-Savon vakuutuspiiriä Uuteen Etelä-Savon vakuutuspiiriin kuuluu 17 kuntaa ja sen asukasmäärä on 156 356. Vakuutuspiirin muodostavat 1.1. 2009 alkaen Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit sekä Enonkosken, Heinäveden, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Kerimäen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Punkaharjun, Puumalan, Rantasalmen, Ristiinan ja Sulkavan kunnat. Vakuutuspiiriuudistus ei näy Kelan asiakaspalvelussa, sillä uudessa vakuutuspiirissä säilyy 12 Kelan toimistoa, joissa työskentelee 125 kelalaista. Kelan aukioloaikoja yhtenäistettiin vuoden alussa ja myös Savonlinnan toimiston aukioloaikaan tuli pieni muutos. Savonlinnan toimisto, kuten muutkin vakuutuspiirin toimistot ovat avoinna ma–pe kello 9–16. Kerimäen, Sulkavan ja Rantasalmen toimistot ovat lounasaikaan kiinni kello 12– 13. Etuuspäätöksiä tehdään koko vakuutuspiirin alueella, joten asiakas voi saada etuuspäätöksen jatkossa mistä tahansa vakuutuspiirin toimistosta. – Tämä on normaalia työnorganisointia, jolla tähdätään hyvään asiakaspalveluun ja lyhyisiin käsittelyaikoihin, uuden vakuutuspiirin työnorganisoinnista vastaava Kelan Savonlinnan toimistonjohtaja Veijo Lyytikäinen toteaa. Savonlinnan vakuutuspiirin

johtaja Jorma Liimatainen toimii uudessa vakuutuspiirissä apulaisjohtajana, vastuualueenaan muun muassa talous- ja kiinteistöasiat. Savonlinnan toimiston vastuunalaisena toimistonjohtajana jatkaa Veijo Lyytikäinen. Uuden Etelä-Savon vakuutuspiirin johtajana on aloittanut työnsä vuoden alusta Mikkelissä Irma Parén, jolla on vankka Kelakokemus aikaisemmilta vuosilta.

Kelan palvelunumerot Kelan tavoitteena on, että asiakas voi yhä useammin hoitaa asiansa verkossa tai puhelimessa. Kelalla on palvelunumeroita käytössä tällä hetkellä kolmessa etuuskokonaisuudessa, mutta palvelunumeroita avataan lisää vuoden 2009 aikana. Lyytikäinen pyytääkin, että asiakkaat käyttäisivät mainituissa etuuksissa palvelunumeroita. Palvelunumerot palvelevat ma–pe kello 8–18. Työttömyysajan tuet: Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja muut Kelan hoitamaan työttömyysturvaan liittyvät kysymykset 020 692 210 Eläkeasiat: Kansaneläkkeeseen tai työeläkkeeseen liittyvät asiat, eläkkeensaajan asumistuki 020 692 202 Omaisen kuolema: Lesken eläke, lapsen eläke, perhe-eläke 020 692 208

Kelan internetsivut uudistuivat Kelan internetsivut on uudistettu. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sivuston käytettävyyttä sekä ohjata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita asioimaan aktiivisesti verkossa. Savonlinnan toimistonjohtaja Lyytikäinen kehottaakin kaikkia asiakkaita tutustumaan Kelan uudistuneisiin internetsivuihin osoitteessa www.kela. fi. Sivuilta löytyy tietoa Kelasta, avoimista työpaikoista, sähköisestä asioinnista, Kelan etuuksista, etuuslaskureista ja niin edelleen. Sivustojen kehitys jatkuu koko ajan, joten asiakkaiden palaute ja kehitysehdotukset ovat erittäin tervetulleita.

Sähköinen asiointi Kansalaisen asiointi viranomaisen kanssa siirtyy verkkoon isoin harppauksin. Kelan, työ- ja elinkeinoministeriön ja Verohallinnon laajenevat palvelut perustuvat yhteiseen tunnistus.fi-palveluun, joka otettiin käyttöön tasan viisi vuotta sitten. Tunnistus.fi:tä hyödyntää jo yli 30 erilaista sähköistä asiointipalvelua. Eniten käytettyjä ovat työttömyysajan sähköinen ilmoitus (www.kela.fi/asiointi), Verokortti verkossa (www.vero.fi/ verokortti) ja työnhakijaksi ilmoittautuminen (työ- ja elinkeinoministeriö).

Kelan henkilöasiakkaan asiointipalvelussa voidaan seurata etuustietoja sekä täyttää joidenkin etuuksien hakemuksia ja ilmoituksia. Palvelussa näkee niiden etuuksien tiedot, joita asiakas on saanut vuonna 2006 tai sen jälkeen. Palvelussa voi myös ilmoittaa henkilötietojen muutoksista sekä muuttuneesta tilinumerosta joidenkin etuuksien kohdalla. Opiskelijat voivat hakea, lakkauttaa tai palauttaa opintotuen verkossa. Yleistä asumistukea, vanhempainetuuksia, sairauspäivärahaa, vanhuuseläkettä ja eläkettä saavan hoitotukea voidaan hakea tänä päivänä verkossa sähköisessä asiointipalvelussa. Muihin verkon asiointipalveluihin kannattaa tutustua Kelan internetsivuilla. Savonlinnan toimistossa on yksi asiakkaille varattu asiakaspääte, jolla voi hoitaa Kelan etuusasioita verkossa. Asiakaspäätteellä voi täyttää hakemuslomakkeen ja tulostaa sen tai tehdä sähköisen hakemuksen. Lyytikäinen muistuttaa, että sähköinen asiointi vaatii tunnistamiseen sähköisen henkilökortin tai verkkopankkitunnukset. – Kelan sähköistä asiointipalvelua kehitetään koko ajan ja tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa kaikki Kelan yleisimmät etuushakemukset olisi täytettävissä verkossa.

Kelan uudistuksessa on kyse normaalista työnorganisoinnista, jolla tähdätään hyvään asiakaspalveluun, Kelan Savonlinnan toimiston johtaja Veijo Lyytikäinen sanoo.

Teksti: Erja Eliala, kuva: Ruut Kokki

Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundström vieraili Savonlinnan Carlsonilla Kuopiossa alkujaan toimintansa aloittanut Carlson Oy täyttää tänä vuonna pyöreät 150 vuotta. Juhlavuosi huomioidaan luonnollisesti myös Savonlinnan liikkeessä. Savonlinnan tavaratalon johtaja Pekka Malinen sanoo, että varsinaista juhlaviikkoa vietetään syksyllä. Vuodesta 1983 lähtien tavaratalon vetovastuussa ollut Malinen katsoo positiivisesti tulevaan ja iloitsee juhlavuoden kuluessa järjestettävistä tapahtumista. – Luonnollisesti hemmottelemme

asiakkaita hyvillä tarjouksilla. Carlsonin juhlavuoden kunniaksi myynnissä on uniikkituotteita. Muun muassa professori Heljä Liukko-Sundström on suunnitellut Carlsonille kaksi keramiikkatyötä. Koko kansan tuntema keramiikkaja kuvataiteilija vieraili Savonlinnan Carlsonilla 18.2. esittelemässä Silmäsi Sun -laattaa ja Kevään kukka -mukia. Taitelija itse kertoi töidensä signeerauksen lomassa, että saadessaan tilauksen, hänelle tuli heti aja-

tus virkistävästä sinisestä väristä. – Suomalaiset rakastavat sinistä väriä. Sininen antaa toivoa. Olin tarkka siitä, että seinälaattaan tuli alkuperäisen mallin hehkuva värisävy. Mukissa puolestaan kukkivat Heljän valkovuokot, joissa on kevään odotusta. Malinen painottaa, että Silmäsi Sun -laattaa ja Kevään kukka -mukia saa vain Carlsoneilta. Keskiviikon taiteilijavierailu olikin innoittanut useita ihmisiä ostoksia tekemään.


5

Nro 8 ● 25.2.2009

ViikkoOPAS

TV1 26.2. klo 23.30 Anoppi on pahin

MTV3 26.2. klo 18.30 Foodoo

Railakas komedia, jossa äitimuori ei kaihda keinoja karkottaakseen rahvaanomaisen miniäkandidaatin. Ohjaus: Robert Luketic. Kuvassa: Viola Fields (Jane Fonda).

Foodoo on terveellisemmän elämän ja ruokavalion äänenkannattaja, joka dieettien sijaan puhuu elämäntavan pysyvän muuttamisen puolesta; syö terveellisesti ja liiku! Foodoon mukana 10 viikossa rantakuntoon johdattavat Kaisa Nikoskelainen ja Alex Nurmi.

26.2.–4.3.2009

TORSTAI 26.2. 04.00 Uutisikkuna 05.55 Hurjia suomalaisia 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Syteen ja saveen 10.30 Tosi tarina: Uthman 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv 13.00 Tv-uutiset 13.05 A-studio 13.40 A-plus 14.00 Prisma Studio 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.50 Coronation Street 16.00 Eduskunnan kyselytunti 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Priima 19.15 Kuningaskuluttaja 19.45 Kotikatu 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-talk 21.50 Projektina keho 22.35 Terapiassa 22.58 Terapiassa 23.25 Tv-uutiset 23.30 Anoppi on pahin 01.08 - 04.00 Uutisikkuna

09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Onnen päivät 11.05 Camilla Plum ja leipurin niksit 11.35 Mr Bean 11.50 Hiihdon MM 13.05 Reinikainen 13.35 Ikimuistoinen: Olavi Virta 13.50 Hiihdon MM: Naisten viesti 15.30 Akuutti 16.10 Vuoristosairaala 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Benin salainen maailma 17.22 Pikku Kakkonen 17.58 Hiihdon MM: Mäkikarsinta 19.00 Tv-uutiset 19.03 Alueellinen uutislähetys 19.10 Kakkosen talvisää 19.15 Hiihdon MM 20.00 Hienosti hihnassa 20.10 Etsivä Lea Sommer 21.00 Satuhäät 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Poliisi-tv 22.35 Silminnäkijä: Väärin käytetty 23.05 Puolustuksen puheenvuoro 23.55 Komisario Montalbano 01.40 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana

TV2

MTV3

TV1

04.00 05.00 06.00 06.50 06.52 06.58 07.06 07.25 07.34 07.42 07.47 07.55 08.16 08.31 08.40 08.53 09.00 09.15 09.25 09.35

Sudoku Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN Omas maailmas: Metsä Telmus Taikatakki Taikakaruselli Tuttiritari Napero: Hae, Luppa, hae Eppu ja Nuppu: Eppu ja delfiinit Neppajymykerho Harri ja dinot Katinkontti Snoukkaa! Late lammas Ruohonjuuritasolla Oddasat Uudenmaan uutiset Kaakkois-Suomen uutiset Lounais-Suomen uutiset

05.30 06.05 06.25 09.10 09.35 09.40 10.20 10.45 11.10 11.15 12.15 12.40 13.05 13.30 13.55 14.00 14.25 14.30 14.55 15.00

Aamusää Studio55 Huomenta Suomi Studio55 Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja Emmerdale Emmerdale Missimittari 2009 Ostoskanava Asunnot maailmalla Maku vie Italiaan Hännänheiluttajat Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Huomenta Suomen parhaat Viihdeuutiset Edessä uusi elämä Pilanpäiten Teoria miehistä

15.50 Missimittari 2009 15.55 45 minuuttia 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.00 Emmerdale 18.30 Foodoo 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Perho tuli taloon 20.30 Pientä pintaremonttia 21.00 Teho-osasto 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Ratkaisija 23.25 Ihmisjahti (K15) 01.00 Kasvottomat sotilaat 01.40 Repliikki 02.40 - 05.30 MTV3 Chat

Nelonen

07.00 Digimon Tamers 07.25 Timon ja Pumba 07.50 Puuha-Pete: hommat hoituu! 08.05 Taustapeliä 08.30 Vauva tulossa 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Kämppä myyntiin 11.00 Ostosruutu 13.00 Meille tuli vauva 13.30 Tyyliä pikkurahalla 14.00 Naapurikämppä kuntoon 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Uudet kuviot Afrikassa 18.00 Talent USA 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 20.00 90210 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds - FBI-tutkijat 22.00 Maria! 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.30 Frasier 00.00 Konttori 00.30 Hiutale 01.00 Näin tehtiin The International 01.35 Ostosruutu 02.05 - 07.00 Älypää-TV

Sub

06.00 Sub chat 07.00 Tomi Traktori 07.10 Viidakon Ykä 07.35 Toonsylvania 08.00 Kahvia & keksejä 09.00 Musavisa 10.00 Milk Bar 11.25 Lemmen viemää 12.15 112 - hengenpelastajat 12.45 Lomakuumetta 13.35 SubPlay 14.30 Musavisa 15.35 Muodin huipulle 16.25 E!: Suoraan kuvauspaikalta 16.55 E!: Räppäri-isä Snoop Dogg 17.25 Viihdeuutiset 17.30 112 - hengenpelastajat 18.00 Subin uutiset 18.05 Lemmen viemää 19.00 Freddie 19.30 Will & Grace 20.00 Frendit 20.30 Simpsonit 21.00 Top Chef 22.00 Meidän häät 23.00 Supernatural 23.55 Klamydia: Ajolähtö 00.00 Late Night with Conan O’Brien 00.55 Peep Show 01.25 Genesis - tappajan jäljillä (K15) 02.25 - 06.00 Se Oikea

YleTeema

04.00 Teematieto 10.15 Opettaja.tv: Muuttuva maailma 10.20 - 10.26 Opettaja.tv: Muuttuva maailma 11.30 Go Yoyo Go 11.40 - 11.54 Anaconda en francais 15.00 Opettaja.tv 15.30 Studio Kotro 15.55 Lapset puhuvat 16.00 Tieteen paikka 16.30 Veitsen terällä: Sappikivitauti 17.00 Maailmanmatkaajan 80 aarretta 18.00 Maahanmuuttajat 18.30 La Famiglia Montalcino 18.55 Värikkäitä makuja 19.00 Kupla 19.25 Lapset puhuvat 19.30 Pilvenpiirtäjiä ja maamerkkejä 20.00 Tutkiva juttu: Salaperäinen uni 20.30 Pakkomielteiden vangit 21.00 Tiededokumentti: Nuoruuden lähde 21.45 Kino Helmi: Down by law 23.35 - 04.00 Teematieto


6

Nro 8 ● 25.2.2009

MINNE MENNÄ? Lähetä tapahtumatiedot sähköpostitse toimitus @aluelehtisaimaa.fi. Voit liittää mukaan myös kuvan. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstiä.

To 26.2.-su 8.3. Euforian ja pahoinpitelyn anatomiasta -näyttely Galleria Pinnassa, Olavinkatu 42b. Taideopiskelijoiden Saara Pirhosen ja Tiina Korhosen yhteisnäyttely. Avoinna ma–pe klo 11–18 ja la–su klo 11–16.

To 26.2. klo 13.00–14.30 “Muistikahvila” Kahvila Saimassa, Linnankatu 11. Virkistyksellinen kohtaamishetki muistisairautta sairastavalle ja hänen läheisilleen, joko yksin tai yhdessä. Järj. Muistiluotsi-hanke. To 26.2. klo 15.00 Nestorinpäivän tilaisuus Riihisaaren maakuntamuseolla. Metsähallituksen luontopalvelujen järjestämää Nestorin nimipäivää vietetään museon yläkerran tiloissa. Aluksi katsotaan 2008 valmistunut lyhytelokuva, Juha Taskisen Torsti-kuutin sukellusseikkailut Saimaalla. Suojelubiologi Tuomo Kokkonen kertoo ajankohtaisia norppa-kuulumisia. Vapaa pääsy.

To 26.2. klo 18.00–20.00 Tunnelmaluistelu Kellarpellon kentällä. Järj. Savonlinnan Seudun Liikunta, Etelä-Savon Liikunnan kyläsportti ja aluelehti Saimaa.

Pe 27.2. klo 19.00 Yksi lensi yli käenpesän Savonlinnan Teatterissa. Liput 20–16 e.

/i À Û i Ì Õ  œ > t

*iÀˆ˜Ìiˆ˜i˜ÊiˆŽŽÕՏ>Õ>˜Ì>ˆ Ón°Ó°ÊŽœÊ£ä°ääq£x°ää 6>ˆ…`>ʟÞŽ>Ì̈>ÈÊ6/‡B“«Ÿ«Õ“««Õ՘]Ê iˆŽŽ>>ÌʏB““ˆÌÞÎՏՍ>Èʍœ«>ÊÇäʯt /iiÊ̈>ՎÃiÈʓiˆÌBʘÞÌI]ʎ>Õ«>˜Ê«BBiÊÃ>>ÌÊ / Ê{ÈÊ-*"ʇÀ՜…œ˜iˆŽŽÕÀˆ˜]Ê>ÀۜÊÎÎä €tÊ

MTV3 27.2. klo 22.35. Pelin henki (K15)

MTV3 28.2. klo 22.25 Valkoinen metsästäjä, musta sydän

Toiminnallinen ja tiivistunnelmainen trilleri, jossa vankilasta vapautunut Rudy iskee silmänsä kuolleen sellikaverinsa ihastukseen ja alkaa esiintyä menehtyneen vangin henkilöllisyyttä käyttäen. Kuvassa: Ben Affleck (Rudy Duncan) ja Charlize Theron (Ashley Mercer).

Vahva toimintadraama Afrikkaan suuntautuvasta kuvausmatkasta, jonka päätarkoitus, elokuvan teko, alkaa jäädä toisarvoiseksi. Kuvassa: Clint Eastwood (Film director John Wilson).

PERJANTAI 27.2. TV1

04.00 Uutisikkuna 05.55 Saimi & Jalmari 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Syteen ja saveen 10.30 Kuningaskuluttaja 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv 13.00 Tv-uutiset 13.05 - 13.38 Aamusydämellä 13.45 A-talk 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 - 15.49 Coronation Street 16.00 MOT: S-luolaparkki 16.30 Tosi tarina: Uthman 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Tohtori Kiminkinen 19.00 Kyläsairaala 19.50 A-tuubi 20.00 Hymy Pyllyyn 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-zoom 21.30 Strada 22.00 Katu 23.00 Tv-uutiset 23.05 Projektina keho 23.50 William & Mary 00.35 - 04.00 Uutisikkuna

TV2 04.00 05.00 06.00 06.50 08.53 09.00 09.15 09.22 09.29 09.36 09.43 09.50 09.57 10.04 10.10

Sudoku Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN Ruohonjuuritasolla Oddasat Uudenmaan uutiset Kaakkois-Suomen uutiset Lounais-Suomen uutiset Hämeen uutiset Keski-Suomen uutiset Itä-Suomen uutiset Pohjanmaan uutiset Pohjois-Suomen uutiset Suomi eilen elokuvan silmin

10.35 Nisse Naskali 11.05 Makujen matkassa: 11.30 Elävä katto 11.50 Jumppa 12.20 Kireitä siimoja 12.50 Derrick 13.50 Hiihdon MM: Miesten viesti 15.50 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 16.05 Pasila 16.35 Pilvenpiirtäjän salat 17.00 Kimmo Kuu 17.19 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon MM: Mäki 19.00 Tv-uutiset 19.03 Alueellinen uutislähetys 19.10 Kakkosen talvisää 19.15 Hiihdon MM 19.50 Pressiklubi 20.30 Kummeli 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Kova laki: Rikollinen mieli 22.50 Sopranos (K15) 23.45 Poliisi-tv 00.15 Riskirajoilla: Luonto uhkaa 01.05 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana

MTV3 05.30 06.05 06.25 09.10 09.35 09.40 10.20 10.45 11.10 11.15 12.15 12.40 13.05 13.30 13.55 14.00 14.25 14.30 14.55 15.00 15.50

Aamusää Studio55 Huomenta Suomi Studio55 Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja Emmerdale Emmerdale Missimittari 2009 Ostoskanava Asunnot maailmalla Maku vie Italiaan Hännänheiluttajat Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Huomenta Suomen parhaat Viihdeuutiset Hei, olen Susan Pilanpäiten Samaa sukua, eri maata Missimittari 2009

LAUANTAI 28.2. TV1

1*

Ê*

/ Ê{ÈÊ-*"ʇÀ՜…œ˜iˆŽŽÕÀˆ]Ê>ÀۜÊÎÎäÊ€ --1-/Ê­n™äÊ€®Ê/ ÊÊ£Óxʇ>œiˆŽŽÕÀˆ ­>ÀۜʣǙäÊ€®° I >“«>˜>iÌÕʎœÃŽiiÊΰ{°Ê“i˜˜iÃÃBÊ̈>ÌÌՍ>Ê6/‡ “>>B“«Ÿ«Õ“««Õ>ÊÌ>ˆÊˆ“>ÉÛiȇB“«Ÿ«Õ“««Õ>Ê­«Õ“«ÕÌÊ >Ž>i˜ÊÈÇÎxÊ€®]ʍœˆ`i˜Ê̜ˆ“ˆÌÕÃÊÌ>«>…ÌÕÕÊ£x°x°Ê“i˜˜iÃÃB°Ê

04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Kiehtova maailma 09.00 Tv-uutiset 09.05 Ykkösen aamu-tv 10.00 Tv-uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Presidentin kanslia 11.00 Tv-uutiset 11.05 Projektina keho 11.50 Strada 12.20 A-tuubi 12.30 Prisma Studio 13.00 Tv-uutiset 13.05 Ykkösdokumentti 14.00 Asuntovaunujen historiaa 14.10 Pokka pitää 14.40 Serranon perhe 16.00 Holby Cityn sairaala 17.00 Tv-uutiset 17.10 Pisara 17.15 Kotikatu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 Urheiluruutu 18.20 Puuhaa ja pullateetä 18.50 Avara luonto 19.45 Monk 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Lotto 20.50 Urheiluruutu 21.15 Presidentin kanslia 21.30 Uutisvuoto 22.00 Jerry Halloween 22.35 Politiikan nappula 23.35 Dalida 01.25 - 04.00 Uutisikkuna

TV2

Savonlinnan Lämpöpumppu Oy Tyyneläntie 28, Savonlinna Ma–to 10–17, pe 10–15 p. 040-5193248 Teemu Lautiainen p. 040-7200772 Petri Venäläinen

04.00 05.00 06.00 07.00 07.45 07.48 07.51 08.15 08.44

Sudoku Piilosana Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN Hertan maailma Touhukkaat Iso maailma Katinkontti

09.00 GALAXI 09.01 Hirveä Henri 09.16 Snoukkaa! 09.28 Operaatio Hurrikaani 09.44 Pertti ja Purtti 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.24 Ruohonjuuritasolla 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Peliuutiset 11.50 Hiihdon MM: Yhdistetyn mäki 13.05 Paikka vailla vertaa 13.50 Hiihdon MM 16.30 V75-ravit 16.50 Hiihdon MM: Joukkuemäki 19.00 Tv-uutiset 19.10 Reinikainen 19.40 Suomen Las Vegas 20.20 Pasila 20.50 Kahden keikka 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Tappava ase 4 (K15) 00.10 Raja - the Border 00.55 Yle Live: Brit Awards 2009 02.25 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana

MTV3 06.00 08.10 08.35 08.50 09.15 09.40 10.05 10.20 10.45 10.50 11.15 11.45 12.00 12.05 12.55 14.10 14.20 14.25 14.55 15.20 15.50

Se Oikea Seikkailija Dora Eläköön Pinata Warner esittää: Tehotytöt Pokémon Warner esittää: Zorro Staraoke-laulupeli Hannah Montana Mitä tänään syötäisiin? Lumilautailua: Frontside 3 Freestyle MM Ostoskanava Missimittari 2009 Motor Forum: Ralli SM Alppihiihdon maailmancup Pilanpäiten Pilanpäiten Salatut elämät Salatut elämät Salatut elämät Missimittari 2009

15.55 Perho tuli taloon 16.25 Pientä pintaremonttia 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.00 Emmerdale 18.30 Joka kodin asuntomarkkinat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Power of 10 21.00 Ilman johtolankaa 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Tulosruutu 22.35 Pelin henki (K15) 00.25 Smallville 01.15 Repliikki 02.15 - 06.00 Se Oikea

Nelonen

07.00 Digimon Tamers 07.25 Timon ja Pumba 07.50 Puuha-Pete: hommat hoituu! 08.05 Taustapeliä 08.30 Vauva tulossa 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Tyyliä pikkurahalla 10.30 Naapurikämppä kuntoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Meille tuli vauva 13.30 Mitä nainen haluaa? 14.00 Koti myynnissä 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Uudet kuviot Afrikassa 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Spartan (K15) 23.15 Nelosen uutiset ja sää 23.25 IS Urheilu-uutiset 23.35 Tudors 00.40 Hedwig and the Angry Inch 02.30 Ostosruutu 03.00 - 07.10 Taitopeli.com

15.55 16.45 16.55 17.25 17.55 18.00 19.00 19.10 19.20 19.30 20.00 21.00 21.55 22.00 22.10 22.20 22.25

Ihmisen parhaat ystävät Pilanpäiten Star Wars: The Clone Wars Ajoneuvos Kotiteollisuus: Pää kylmänä Kurjat kuppilat Seitsemän Uutiset Tulosruutu Alppihiihtoa: highlights Ennätystehdas Huuma Selviytyjät Missimittari 2009 Kymmenen uutiset Tulosruutu Lotto ja Lauantai-Jokeri Valkoinen metsästäjä, musta sydän 00.25 Pelon merkit 01.15 Repliikki 02.15 - 06.00 Se Oikea

Nelonen 07.10 09.00 09.30 10.00 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 16.00 16.30 17.00 19.30 19.40 20.00 20.57 21.00

Ostosruutu Unitupa Sporttipalat Urheiluaamu Start! Volvo Ocean Race Navigare Hiutale Kaikki rakastavat Raymondia Kaikki rakastavat Raymondia Uppsalan sairaala Uppsalan sairaala Uppsalan sairaala Uppsalan sairaala Uppsalan sairaala SM-liiga: Pelistudio SM-liiga: Kuukauden peli Nelosen uutiset ja sää IS Urheilu-uutiset Amerikan Gladiaattorit Keno Elokuva: Bad Boys - pahat pojat (K15) 23.25 Nelosen uutiset ja sää 23.35 IS Urheilu-uutiset 23.45 Las Vegas 00.45 Elokuva: Lötköjen yö (K18) 02.35 Ostosruutu 03.35 - 06.20 Älypää-TV

Sub

06.00 Sub chat 07.00 Tomi Traktori 07.10 Viidakon Ykä 07.35 Toonsylvania 08.00 Kahvia & keksejä 09.00 Musavisa 10.00 Milk Bar 11.25 Lemmen viemää 12.15 112 - hengenpelastajat 12.45 Milk Bar 13.30 SubPlay 14.30 Musavisa 16.00 Tilt.tv 16.30 E!: Suoraan Hollywoodista 17.25 Viihdeuutiset 17.30 112 - hengenpelastajat 18.00 Subin uutiset 18.05 Lemmen viemää 19.00 Korkeasaari 19.30 Will & Grace 20.00 Frendit 20.30 Simpsonit 21.00 Duudsonit (K13) 21.30 Äijät 22.00 Bones 23.00 C.S.I. 23.55 Klamydia: Ajolähtö 00.00 Late Night with Conan O’Brien 00.55 JugiStyle 01.25 Skins - liekeissä 02.20 Jordan: Povipommin päiväkirja 03.10 - 06.00 Sub chat

YleTeema

04.00 Teematieto 11.05 Louvren kummitus 1-13 16.20 - 17.15 TV-arkisto Intiassa 16.20 Ravi Shankar 16.45 Kahden kesken 17.15 Lapset puhuvat 17.20 Kolmas ulottuvuus 18.20 Maailmanmatkaaja arkkitehtuuriretkillä 19.10 Silkkitie 20.00 Forsytein taru 20.55 Kansakunnan kalenteri 21.00 Arkistojen salat: Salamurha Marseillessa 21.30 Löytöretki 22.15 Kino Teema: Kuolemaantuomittu on karannut 23.50 Saatana saapuu Moskovaan 00.40 - 04.02 Teematieto

Sub

06.00 Sub chat 11.00 Milk Bar Messenger 13.00 Australian prinsessa 14.00 E!: Hyvältä näyttää 15.00 Ylelliset kodit 16.00 Upeat ekokodit 16.30 Tilt.tv 17.00 Hetkessä tähdeksi 17.30 Korkeasaari 18.00 American Idol 20.00 Meidän häät 21.00 NYC:n täydelliset naiset 22.00 Riivatut talot 23.00 Duudsonit 23.30 JugiStyle 00.00 Ketonen & Myllyrinne 00.30 Tähtiportti 01.25 Salaiset kansiot 02.15 - 06.00 Sub chat

YleTeema

04.00 Teematieto 08.00 Opettaja.tv 08.30 - 08.55 Studio Kotro 09.00 - 09.55 Koulupalvelu 10.00 Lyömätön perhe 10.30 La Famiglia Montalcino 10.55 Värikkäitä makuja 11.00 Ihmisten kaupunki 11.25 Matkaoppaana arkkitehti 11.51 Tanssia kameralle 12.05 Kolmas ulottuvuus 13.05 Häidenvietto Karjalan runomailla 14.25 Kahdeksan surmanluotia 15.50 Pakkomielteiden vangit 16.20 Tieteen paikka 16.50 Tutkiva juttu: Salaperäinen uni 17.20 Tiededokumentti 18.10 Ihmeellinen tiede 18.15 Elämää Napoleonin aikaan 19.10 Rikos ja rangaistus 20.05 Maailmanmatkaaja arkkitehtuuriretkillä 21.00 - 22.20 Teemalauantai 21.00 Kohti kylmempää 22.10 Matkalla Kohti Kylmempää 22.20 Kommarivitsit 23.50 Popkult: (K15) 00.35 - 04.01 Teematieto


7

Nro 8 ● 25.2.2009

Nyt CARLSONILLA

Hullun Halpaa Päivää ø 504 mm ruostumaton teräs (99,-)

IITTALA OTE LASI

IITTALA AALTO VATI

kirkas 25 cl

-40%

(11,90)

SÄÄSTÄ 50%

59,-

RUOKALA VIHANNESKUORIJA tai SALAATTIVEITSI

2,50

5,95 /2 kpl

/kpl

OON!

VEITSET VAIHT

SÄÄSTÄ 65%

YLITEFAL

RUOKALA VEITSIÄ

JAMIE OLIVER PAISTINPANNU

5,-

ø 26 cm (61,90)

19,90

/kpl

SÄÄSTÄ 67%

PA JO Esim. Vihannesveitsi, Kokkiveitsi,

Japaninkokkiveitsi, Keittiö/fileerausveitsi, Leipäveitsi, Teroituspuikko, Säilytyspussi

ARABIA ARCTICA LAUTASIA EDULLISESTI! SÄÄSTÄ 45%

MONTANA EPOS LASEJA

ø 20 cm matala 2kpl/pkt (19,80)

Kuohuviini 21 cl Valkoviini 25 cl Punaviini 32 cl

ø 21 cm syvä 2kpl/pkt (23,-)

6 kpl/pkt (19,80)

SÄÄSTÄ 50%

9,900

/pkt

ø 23 cm matala 2kpl/pkt (21,80)

10,90 12,90 11,90

/pkt /pkt /pkt

www.carlson.fi

SAVONLINNA Nojanmaantie 2 ma-pe 8-19 la 9-16

AVAA RAKENTAJATILI CARLSONILLA -säästät selvää rahaa!


8

Nro 8 ● 25.2.2009

Nämä ja paljon muita tarjouksia!

Hullun Halpaa Päivää NESTESAIPPUA Clean & Shine 500 ml

Serla wc paperi 24 rll ja talouspaperi 16 rll yhteensä

13,90

SERLA NENÄLIINA 80 KPL

SUIHKUGEELI Free zone 300 ml

MALJA-ALLAS CREPIS Lasi, 42,5 x 15 cm

1,/kpl

MALJA-ALLAS CALYPSO Lasi, 42x14,5 cm

49,- 45,-

2,50 2 pkt

PESUALLASHANA CRANA MIMIS 10308

129,ERÄ PANEELIVERHOJA

10,-

ERÄ WÜRTH TYÖVAATTEITA Hajakokoja

/pkt

Esim. Runebergin Jättitäytelakritsa, Juhlalakritsa, Suklaa-unelma, Lakritsa, Kesäunelma, Salmiakkisekoitus, Meille kaikille, Mix 3makua. Valikoima vaihtelee myymälöittäin.

-40%

Runebergin 500g NAMIPUSSIT

2,49

KAIKKI LOPUT

(3,90)

FERM -SÄHKÖTYÖKALUT

SUURI ILO, PIENI HINTA!

-30%

SIPSIT & SNACKSIT

KAIKKI LOPUT

KAKSI PUSSIA

AEG -SÄHKÖTYÖKALUT

EUROLLA! 1,-/2pss (2,18)

Real Snacks perunalastut • Original 100 g pss • Sourcream & Onion 100g pss Real Snacks • Cocktail Mix perunasnacks 75 g pss • Cheese Mix juustosnacks 75 g pss

TIMANTTILAIKKA DU 230 MM

-25% 29,90


9

Nro 8 ● 25.2.2009

EDULLISUUDEN JUHLAA!

Hullun Halpaa Päivää

MCM177

MICROHIFIJÄRJESTELMÄ • USB Direct-toisto

(149,-)

99,000 Thomson 32E92NH22

32” DIGI-TV

• antenniverkon digiviritin • kontrasti 10000:1 • monipuoliset liitännät mm. 2xHDMI, komponentti, VGA ja Scart

M270T DIGIBOXI • DVB-T antenniverkkoon

(49,-)

259,00 26” 349,00 22”

29,000

379,00 (599,-)

COBY TF-DVD7006

KANNETTAVA DVD-SOITIN • 7 tuuman laajakuvanäyttö (16:9) • kuulokeliitäntä

(129,-)

99,000

SD4/4

4 Gb SD HC MUISTIKORTTI

6,900 Samsung SGH-J700

KAMERAPUHELIN • kolmetaajuuspuhelin • kamera 1.3 Mp • muistikorttipaikka • GPRS, EDGE, Bluetooth • värit hopea ja kulta

(199,-) X-230

2.1 KAIUTINSARJA

39,900

99,000 KAUPAN PÄÄLLE 2 Gb:n muistikortti (arvo 19,90)

ACER V203HB

20” NÄYTTÖ

99,000

• 5 MS • 10000:1 • WIDE 1600x900 VGA

(149,-)

ObhNordica 6082

Zen HIEROMAISTUIN • 10 hierontapistettä • 4 hierontaohjelmaa

(99,-)

39,000


10

Nro 8 ● 25.2.2009

Nyt CARLSONILLA

Hullun Halpaa Päivää PINEWOOD CANADA -PAITA vuorellinen flanellipaita painonapit, 100% puuvillaa (39,50)

KUMIPÄÄLLYSTEINEN MTX KIIKARI (39,50)

15,- 25,-

SÄÄSTYÄLI40%

CHRISTOPEIT CPS 3.3 KUNTOPYÖRÄ

129,-

MTX TASKULAMPPU 9 LEDILLÄ (15,-)

5,-

PARKCAFE POLKUPYÖRÄ

naisten ja miesten 28” 7-vaihteinen, napadynamo, valo, kevyt alumiinirunko

(539,-)

HAGLÖFS FLASH TREKKINGKENKÄ vedenpitävällä Gore-Tex-kalvolla (119,-) Miehille väri black/mid grey Naisille väri java/soil

69,N.S.F. MICRO HEAD OTSALAMPPU (12,90)

TIKKA T3 ASEPUSSI XGB007 kiikarikiväärille (33,-)

5,-

19,-

399,-

www.carlson.fi

SAVONLINNA Nojanmaantie 2 ma-pe 8-19 la 9-16

AVAA RAKENTAJATILI CARLSONILLA -säästät selvää rahaa!


11

Nro 8 ● 25.2.2009 TV2 1.3. klo 00.35 Voimakaksikko

MTV3 1.3. klo 17.55 National Geographic: Ngorongoron leijonat

Tuuria vai taitoa? Kakkosen sunnuntai-illoissa alkaa uusi BBC:n komediasarja. Ponteva naispoliisi Sally Bobbins (Michelle Gomez, oik.) saa parikseen Sally Frankin (Rosie Cavaliero, vas.), tiukkaa kuria asemalla pitää ylikonstaapeli Beesley (Leigh Zimmerman, kesk.).

Serengetin tasangoilla Tansaniassa sijaitsee luonnonkaunis Ngorongoron kraatteri. Dokumentti seuraa kraatterissa sinnittelevän leijonalauman elämää viikon ajan. Hallitsevan uroksen valvoessa lauman reviiriä naaraat huolehtivat saalistamisesta ja pentujen hoivaamisesta.

SUNNUNTAI 1.3. TV1

04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Avara luonto: Tarinoita preerialta 09.00 Tv-uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Ihmiskunnan aarteita 09.55 Tv-uutiset 10.00 Avain hiljaisuuteen 11.00 Tv-uutiset 11.05 Priima 11.50 Veteraanimuistoja 12.00 Tohtori Kiminkinen 12.30 Vielä virtaa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viikko viitottuna 13.15 - 14.04 Prisma: Ydinvoiman kauhukuvat 14.15 Hymy Pyllyyn 14.45 Serranon perhe 16.10 Historiaa: Hitlerin brittisuosikki 17.00 Tv-uutiset 17.08 - 17.51 Gilmoren tytöt 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 Urheiluruutu 18.20 Kiehtova maailma: Elää heimon kanssa 19.15 Hurjia suomalaisia 19.45 Arto Nyberg 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokumentti: Sotalasten arvet 22.45 Van Veeterenin rikostutkimukset (K15) 23.35 Todella upeeta 00.05 Uusi Kino: Tolya 00.15 Uusi Kino: Mies ja hevonen 01.05 - 04.00 Uutisikkuna

TV2 04.00 05.00 06.00 07.00 07.45 08.00 08.01

Sudoku Piilosana Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa Unna Junná PIKKU KAKKONEN Palikoista ankka

08.05 08.10 08.35 08.47 09.00 09.01 09.16 09.32 10.00 10.25 10.55

Soittorasia: Tottelematon Tipi Disney esittää: Mainio Manu Taikakaruselli Samu ja Salla GALAXI Sakke: Eläinystävämme Poinzi Animalia Muumilaakson tarinoita Rasmus ja kulkuri Jumppa: Maratoonarin lihaskunto 11.25 Pieni talo preerialla 12.15 Aira Samulinin elämäntanssi 13.20 Liitämisen riemua 13.50 - 16.43 Hiihdon MM: Miesten 50 km 16.50 - 18.15 Dokumenttiprojekti: Ehdokkaana Harvey Milk 18.20 Kohtauspaikka: Paketti 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen kevätsää 19.10 Rock-koulu 20.40 Ikimuistoinen: Toivo Kärki 20.50 Ihanan Elisan tytär: (K15) 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Se on siinä 22.35 Musiikki-tv 23.35 Reinikainen 00.05 Kummeli 00.35 Voimakaksikko 01.05 Sopranos (K15) 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana

MTV3 06.00 07.35 07.45 08.15 08.40 09.00 09.25 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.25

Se Oikea Kattolaiset Hirviöallergiaa Bakugan Kids Top20 Woimaxi Joka kodin asuntomarkkinat T.i.l.a. Ekotähdet Foodoo Elixir Salatut elämät Salatut elämät

MAANANTAI 2.3. TV1

04.00 Uutisikkuna 05.50 Aamusydämellä 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Syteen ja saveen 10.30 Tohtori Kiminkinen 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv 13.00 Tv-uutiset 13.05 Ykkösaamu 13.45 Arto Nyberg 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Coronation Street 15.55 Pisara 16.00 A-zoom 16.30 Kuningaskuluttaja 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Mies ja auto 19.05 - 19.55 Prisma 20.00 MOT 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Uutishuone 21.50 Voimala 22.40 Tv-uutiset 22.45 Priima 23.30 Presidentin kanslia 23.45 Ulkolinja: Meren kiroamat 00.35 - 04.00 Uutisikkuna

TV2 04.00 05.00 06.00 06.50 08.50 09.20 09.50 10.20 10.40 10.45 11.35

Sudoku Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN Elämäni eläimet Kuoleman maisemissa Piha kuntoon Kissan kieltä oppimassa Ensiaskeleita Satuhäät Lapsityrannit

12.15 Suomen Las Vegas 12.55 Vanha kettu 13.55 Se on siinä 14.25 Ihanan Elisan tytär 15.20 Metsolat 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Totte 17.24 Pikku Kakkonen 18.00 Terveisiä Suomesta 18.03 Vuoristosairaala 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen kevätsää 19.20 Vroom vroom 20.05 Puskuri Via Sverige 20.20 Kohtauspaikka: Paketti 20.50 Tuomio: Liikaa lääkkeitä 21.20 Pasila 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Raja - the Border 22.50 Hädän hetkellä 23.35 Pressiklubi 00.10 Piilosana 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana

MTV3 05.30 06.05 06.25 09.10 09.35 09.40 10.20 10.30 10.55 11.20 12.20 12.45 13.10 13.35 13.55 14.20 14.25 14.50 15.40

Aamusää Studio55 Huomenta Suomi Studio55 Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja Repliikki Emmerdale Emmerdale Ostoskanava Asunnot maailmalla Maku vie Italiaan Hännänheiluttajat Kauniit ja rohkeat Huomenta Suomen parhaat Viihdeuutiset Miehen puolikkaat L.A. Law Power of 10

12.55 Alppihiihdon maailmancup: Kranjska Gora 14.10 Perheen kalleudet 14.40 Prinssi William 16.20 Missimittari 2009 16.25 Ihmisen parhaat ystävät 17.15 Pilanpäiten 17.30 Simpsonit 18.00 National Geographic: Ngorongoron leijonat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Miss Suomi 2009 21.00 Tanssii Tähtien Kanssa 22.00 Kymmenen uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Aina vaarassa 23.25 Pedon jäljillä 00.55 Lumilautailua: Frontside 3 01.20 Repliikki 02.20 - 05.30 Sporttichat

Nelonen 06.20 08.10 09.15 10.15

Ostosruutu Jamien mestarikokki Sisustustiimi Discovery: Jeff eläinten matkassa 11.15 Maa ilmasta 12.30 Dr. Phil 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Cashmere Mafia 16.25 Wildfire 17.20 Järjen jättiläiset 18.15 Amerikan huippuhurtta 19.15 Nelosen uutiset 19.20 Nelosen sää 19.25 IS Urheilu-uutiset 19.30 Kuorosota 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Aidosti outoa 23.15 Nelosen uutiset ja sää 23.25 IS Urheilu-uutiset 23.35 Lost (K15) 01.20 Navigare 01.50 Ostosruutu 02.50 - 07.00 Taitopeli.com

16.30 Repliikki 16.55 Uutiset 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.30 Elixir 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Helppo elämä 21.00 Life 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Fringe - rajamailla 23.30 Vihjeet hukassa 00.25 Selviytyjät 01.15 Repliikki 02.15 - 05.30 MTV3 Chat

Nelonen 07.00 07.25 07.50 08.05 08.30 09.00 09.30 10.00 10.30 11.00 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 16.00 16.05 17.00 18.00 19.00 19.30 19.45 19.50 20.00 20.57 21.00 22.00 22.35 23.10 23.20 23.30 00.00

Digimon Tamers Disney esittää: Finias ja Ferb Puuha-Pete: hommat hoituu! Taustapeliä Vauva tulossa Syödään yhdessä Meille tuli vauva Mitä nainen haluaa? Koti myynnissä Ostosruutu Taaperotiimi Nuorennusleikkaus Asuntotarjous päivässä Syödään yhdessä Dr. Phil Nelosen uutiset ja sää Päivien viemää Uudet kuviot Afrikassa Brittien Huippumalli haussa Uppsalan sairaala Nelosen uutiset Nelosen sää IS Urheilu-uutiset Ruma Betty Keno Dirty Sexy Money Californication (K15) Weeds (K15) Nelosen uutiset ja sää IS Urheilu-uutiset Frasier Komeettojen arvoitukset

Sub 06.00 10.00 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.30 15.30 16.30 17.00 18.00 18.55 19.00 20.00 20.30 21.05 21.35 22.05 22.40

Sub chat Korkeasaari Futurama Family Guy Kukkulan kuningas Tilt.tv Mieheni on palkkionmetsästäjä Hetkessä tähdeksi Xena Pepper Dennis Lomakuumetta Kuumat kiinteistöt Jordan: Povipommin päiväkirja American Idol Subilla on asiaa Mallimaailman huipulle Peep Show Päätöntä menoa JugiStyle Ketonen & Myllyrinne Entourage Tosipaikka: Apua! Mieheni on mahdoton 23.40 Äijät 00.15 Kaksi tuoppia, kiitos! 00.50 Supernatural 01.40 - 06.00 Se Oikea

YleTeema

04.00 Teematieto 09.10 - 10.05 TV-arkisto Intiassa 09.10 Ravi Shankar 09.35 Kahden kesken: Maharishi Mahes Yogi 10.05 Rikos ja rangaistus 11.00 Francon aika - näin sen koimme 12.10 Pietari Suuri 13.45 Löytöretki 14.30 Arkistojen salat: Salamurha Marseillessa 15.00 Tiededokumentti: Nuoruuden lähde 15.45 Kupla 16.10 Forsytein taru 17.05 Historia: Mihin menet, Amerikka? 18.00 Kino Klassikko: Henrik V 20.15 Kohti kylmempää 21.25 Matkalla Kohti Kylmempää 21.35 El Sistema - Venezuela soittaa 23.35 Rockin klassikkolevyt: Deep Purple 00.25 - 04.00 Teematieto

Pe 27.2.–pe 27.3. Vuoden luontokuvat 2008 -kokoelma Luontokeskus Oskarissa. Nähtävillä arkisin klo 9.00–16.00. Vapaa pääsy.

La 28.2. klo 9.00 Sulkava-hiihto Sulkavalla. Lähtöpaikka Sulkavan liikuntahallilla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen, puh. 0400 209 443 tai mauri.ralli@pp.inet.fi. Järj. SU-41.

La 28.2. klo 13.00 Katto-Kassinen Savonlinnan Teatterissa. Liput 12 e, perhelippu 9 e (väh. 4 saman perheen jäsentä).

La 28.2. klo 14.00 Tankki täyteen -näytelmä Savonlinnan Lyseon juhlasalissa. Liput 11/13 e.

La 28.2. klo 19.00 Sinun silmiesi tähden Savonlinnan Teatterissa. Liput 28–24 e.

01.00 Ostosruutu 01.30 - 07.00 Taitopeli.com

Sub

06.00 Sub chat 07.00 Possu Preston 07.10 Viidakon Ykä 07.35 Toonsylvania 08.00 Kahvia & keksejä 09.00 Musavisa 10.00 Milk Bar 11.25 Lemmen viemää 12.15 112 - hengenpelastajat 12.45 Meidän häät 13.35 SubPlay 14.30 Musavisa 15.35 Futurama 16.00 Me hirviöt 16.30 E!: Tähtäimessä häät 17.25 Viihdeuutiset 17.30 112 - hengenpelastajat 18.00 Subin uutiset 18.05 Lemmen viemää 19.00 Freddie 19.30 Will & Grace 20.00 Kovan onnen kundi 20.30 Simpsonit 21.00 Jali ja suklaatehdas 23.15 E!: Pamela Anderson vapaalla 23.45 Tosipaikka 00.40 Late Night with Conan O’Brien 01.35 Pentagon 02.25 - 06.00 Se Oikea

YleTeema

04.00 Teematieto 10.15 Opettaja.tv: Matikkapartio 10.25 - 11.41 Opettaja.tv 12.00 - 13.55 Ohjelmakirjasto 15.00 Opettaja.tv 16.00 Maahanmuuttajat 16.30 Luovaa terapiaa 17.00 Elämää Napoleonin aikaan 17.55 Kansakunnan kalenteri 18.00 Opettaja.tv 19.00 Francon aika - näin sen koimme 20.05 Mestarin siveltimestä 20.15 Löytöretki 21.00 Rockin klassikkolevyt: Lou Reed 21.50 Kalevala nyt 21.55 Kino Kauko: Maa vailla naisia 23.25 Pilvenpiirtäjiä ja maamerkkejä 23.55 - 04.00 Teematieto

La 28.2. noin klo 22.00 Anakonda Pata-Krouvissa. Vapaa pääsy.

La 28.2. klo 22.00 Agents + Friends Savonlinnasalissa Wanhan Klubilla. Liput 18 e.

Su 1.3. klo 9.00 Kerimäkihiihto Kerimäellä. Lähtöpaikka Herttua. Lähtöpaikka avoinna klo 9–11, huolto klo 9– 13. Osanottomaksu 5 e (sis. mehu, appelsiinit, suolakurkut, rusinat + arvonta). Järj. Kerimäen kunta ja Kerimäen Urheilijat. Su 1.3. klo 14.00 Gommi & Rommi – koko perheen talvikonsertti Savonlinnasalissa. Liput 10 e, perhelippu 30 e (max 4 hlöä).

Ma 2.3.–pe 27.3. Luovanilmaisun kerho Hulabaloon piirustuksia Savonrannan kirjastossa. Avoinna ma, ke klo 10–16, ti, to klo 12–19. Vapaa pääsy.

Ti 3.3. klo 13.00 Sinun silmiesi tähden Savonlinnan Teatterissa. Liput 28–24 e.

Ti 3.3. klo 18.00 Sulkavan mestaruushiihdot. Kunnan mestaruudet ratkotaan Kukkomäen hiihtokeskuksessa vapaalla hiihtotyylillä. Sarjoja kaikille. Ilmoittautuminen paikan päällä. Järj. SU-41 ja Sulkavan kunta.


12

Nro 8 ● 25.2.2009 TV2 3.3. klo 22.05 Daylight Paniikki tunnelissa

Sub 4.3. klo 21.00 Viikset Komediallinen suspensedraama Marc-nimisestä arkkitehdistä, joka ajaa eräänä päivänä viiksensä pois. Kun vaimo Agnès eivätkä ystävät reagoi ulkonäkömuutokseen, Marc alkaa etsiä todisteita viiksellisestä

Toimintaelokuvien veteraanitähti Sylvester Stallone (kuvassa) esittää pääosaa jännärissä Daylight – paniikki tunnelissa (1996), jossa joukko ihmisiä yrittää selviytyä hengissä ulos luhistuneesta maantietunnelista.

TIISTAI 3.3. TV1

Ti 3.3. klo 18.00 Iloa yhteiseloon -yleisluento Linnalassa. Mielialan muutosten vaikutuksesta parisuhteeseen. THM, perheneuvoja ja seksuaaliterapeutti Eija Himanen. Yhteistyössä Oma ry, Sosteri ja Linnalan Parkki-projekti. Vapaa pääsy.

Ti 3.3. klo 18.00–20.00 Avoin keskusteluryhmä lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille ja heidän läheisilleen Savonlinnan Perheasiainnevuvottelukeskuksessa, Väinönkatu 2. Tiedustelut ma–pe klo 9-12 puh. (015) 576 8037.

04.00 Uutisikkuna 05.55 Tohtori Kiminkinen 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Syteen ja saveen 10.30 MOT 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv 13.00 Tv-uutiset 13.05 - 13.58 Kun talvea ei tulekaan 14.05 Luontohetki: 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Coronation Street 15.50 Nakkikioskien historiaa 16.00 Strada 16.30 Hurjia suomalaisia 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Saimi & Jalmari 19.00 Vielä virtaa 19.30 - 19.53 Luontohetki 20.00 Tosi tarina: Mukana 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Jekyll (ja Hyde) (K15) 21.55 Terapiassa 22.20 Terapiassa 22.45 Tv-uutiset 22.50 Katu 23.50 Prisma: Mikä tappoi mammutit? 00.40 - 04.00 Uutisikkuna

Ke 4.3. klo 19.00 Lukudraama Tarpeettomia ihmisiä Taidemajatalo Ilolassa, Ilokallionkatu 13, Savonlin- TV2 04.00 Sudoku

na. Vapaa pääsy.

Ke 4.3. klo 19.00 Katto-Kassinen Savonlinnan Teatterissa. Liput 12 e, perhelippu 9 e (väh. 4 saman perheen jäsentä).

05.00 06.00 06.50 08.53 09.00 09.15 09.25 09.35 09.45 09.55 10.05 10.15 10.25 10.35 11.00

Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN Ruohonjuuritasolla Oddasat Uudenmaan uutiset Kaakkois-Suomen uutiset Lounais-Suomen uutiset Hämeen uutiset Keski-Suomen uutiset Itä-Suomen uutiset Pohjanmaan uutiset Pohjois-Suomen uutiset Onnen päivät Makujen matkassa: Kylie Kwong 11.30 Eläinsairaala

12.00 Vroom vroom 12.45 Puskuri Via Sverige 13.00 Taape tähtenä 14.05 Luontoretkellä 14.20 Pohjantähden alla 14.50 Tuomio: Liikaa lääkkeitä 15.20 Inhimillinen tekijä 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Vekarat! 17.23 Pikku Kakkonen 18.00 Hienosti hihnassa 18.10 Suomen Las Vegas 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen kevätsää 19.20 Akuutti 20.00 Metsolat 20.45 Kummeli Retro 20.50 Suomi express 21.00 Ajankohtainen Kakkonen 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Daylight - paniikki tunnelissa 23.55 Silminnäkijä: Väärin käytetty 00.25 Voimakaksikko 00.55 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana

MTV3 05.30 06.05 06.25 09.10 09.35 09.40 10.20 10.30 11.20 12.20 12.40 13.05 13.30 13.50 13.55 14.20 14.25 14.50 15.40 16.30 16.55 17.00 17.25 17.30

Aamusää Studio55 Huomenta Suomi Studio55 Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja Repliikki Emmerdale Ostoskanava mtv3.fi Asunnot maailmalla Hännänheiluttajat Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Huomenta Suomen parhaat Viihdeuutiset Alf Yllätysvoitto Huuma Repliikki Uutiset Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale

KESKIVIIKKO 4.3. TV1

04.00 Uutisikkuna 05.55 Tosi tarina: Mukana 06.25 Ykkösen aamu-tv 09.30 Anna ystävämme 10.25 - 10.53 Saimi & Jalmari 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Elämä käsissä 12.00 Ykkösen aamu-tv 13.00 Tv-uutiset 13.05 - 13.53 Voimala 14.00 Karhusaaren ilmastotutkija 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Coronation Street 15.50 Yhteisvastuu: From zero to hero 16.05 Avara luonto 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämä käsissä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Prisma Studio 19.00 Pokka pitää 19.30 Historiaa: Sotatoimi Falklandilla 20.25 Viking Lotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli 21.05 A-studio 21.40 A-plus 22.00 Ulkolinja: Skitår-paskavuosi 22.55 Tv-uutiset 23.00 Kotikatsomo: Uutishuone 23.50 Jerry Halloween 00.25 - 04.00 Uutisikkuna

TV2 04.00 05.00 06.00 06.50 08.53 09.00 09.15 09.25 09.35 09.45 09.55 10.05 10.15 10.25 10.35 11.00

Sudoku Mikämikä-tvpeli Tellus-tietovisa PIKKU KAKKONEN Ruohonjuuritasolla Oddasat Uudenmaan uutiset Kaakkois-Suomen uutiset Lounais-Suomen uutiset Hämeen uutiset Keski-Suomen uutiset Itä-Suomen uutiset Pohjanmaan uutiset Pohjois-Suomen uutiset Onnen päivät Niklaksen keittiössä

11.30 Iloa puutarhasta 11.55 Matkapassi special: Turkki 12.45 Paremmissa piireissä 13.15 - 14.15 Herrat täysihoidossa 14.20 Ajankohtainen Kakkonen 15.10 Kohtauspaikka: Paketti 15.40 Piha kuntoon 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Richard Scarry 17.24 Pikku Kakkonen 18.00 Satuhäät 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen kevätsää 19.20 Suomi express 20.00 Nolojen tilanteiden mies 20.25 Elämäni eläimet 20.55 Eläinten tahtiin 21.00 Puolustuksen puheenvuoro 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Inhimillinen tekijä 22.55 Dokumenttiprojekti: Matka 00.15 Tuomio: Liikaa lääkkeitä 00.40 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana

MTV3 05.30 06.05 06.25 09.10 09.35 09.40 10.20 10.30 10.55 11.20 12.20 13.05 13.30 13.50 13.55 14.20 14.25 14.50 15.40 16.05 16.30 16.55

Aamusää Studio55 Huomenta Suomi Studio55 Mitä tänään syötäisiin? Tunteita ja tuoksuja Repliikki Emmerdale Emmerdale Ostoskanava mtv3.fi Asunnot maailmalla Kauniit ja rohkeat Mitä tänään syötäisiin? Huomenta Suomen parhaat Viihdeuutiset Ensisilmäyksellä Villi Pohjola Ennätystehdas Ajoneuvos Repliikki Uutiset

elämästään. Elokuvan käsikirjoitus pohjautuu ohjaajan itsensä, ranskalaisen Emmanuel Carrèren kolmanteen romaaniin “Viikset”. Pääosissa: Vincent Lindon, Emmanuelle Devos, Mathieu Amalric, Hippolyte Girardot, Cylia Malki. Kuvassa: Vincent Lindon.

18.00 Emmerdale 18.30 Ekotähdet 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 Rakkauden anatomia 21.00 Todistettavasti syyllinen 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 C.S.I. New York 23.25 C.S.I. New York 00.20 Navat vastakkain 00.55 Repliikki 01.55 - 05.30 Se Oikea

Nelonen

07.00 Digimon Tamers 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.50 Puuha-Pete: hommat hoituu! 08.05 Taustapeliä 08.30 Vauva tulossa 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Taaperotiimi 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Asuntotarjous päivässä 11.00 Ostosruutu 13.00 Vastanaineet kriisissä 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Asuntotarjous päivässä 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Uudet kuviot Afrikassa 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 20.00 Inno 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat 22.00 4D: Liian nuori omaishoitajaksi 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.30 Frasier 00.00 Start! 00.30 South Park (K15) 01.00 South Park (K15) 01.30 Ostosruutu 02.00 - 07.00 Älypää-TV

Sub

06.00 Sub chat 07.00 Possu Preston 07.10 Viidakon Ykä

17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Mitä tänään syötäisiin? 17.30 Emmerdale 18.00 Emmerdale 18.30 T.i.l.a. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Kauppalehden talousuutiset 19.25 Päivän Sää 19.30 Salatut elämät 20.00 45 minuuttia 21.00 C.S.I. 21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Rekkakuskit jäällä 23.30 Myytinmurtajat 00.30 Kolmas kivi auringosta 01.00 Repliikki 02.00 - 05.30 Se Oikea

Nelonen

07.00 Digimon Tamers 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 07.50 Puuha-Pete 08.05 Nanny 08.30 Vauva tulossa 09.00 Syödään yhdessä 09.30 Vastanaineet kriisissä 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Asuntotarjous päivässä 11.00 Ostosruutu 13.00 Meille tuli vauva 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Kämppä myyntiin 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Uudet kuviot Afrikassa 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Uppsalan sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 20.00 Nätti nakuna 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia 22.00 Mad Men 23.05 Nelosen uutiset ja sää 23.15 IS Urheilu-uutiset 23.25 Frasier 23.55 Lincoln Heights 00.55 Dirt 01.55 Ostosruutu 02.25 - 07.00 Taitopeli.com

07.35 08.00 09.00 10.00 11.25 12.15 12.45 13.15 14.30 15.30 15.55 16.25

Toonsylvania Kahvia & keksejä Musavisa Milk Bar Lemmen viemää 112 - hengenpelastajat Upeat ekokodit SubPlay Musavisa Family Guy Me hirviöt E!: Hulvattomat hetket oikeudessa 16.55 E!: Hollywoodin hottimittari 17.25 Viihdeuutiset 17.30 112 - hengenpelastajat 18.00 Subin uutiset 18.05 Lemmen viemää 19.00 Freddie 19.30 Will & Grace 20.00 Frendit 21.00 O.C. 22.00 Pushing Daisies 23.00 Genesis - tappajan jäljillä (K15) 00.00 Late Night with Conan O’Brien 00.55 Duudsonit 01.25 Tilt.tv 01.55 - 06.00 Sub chat

YleTeema

00.00 Teematieto 04.00 Teematieto 10.30 Go Yoyo Go 10.40 - 10.54 Anaconda en francais 11.15 - 11.24 Opettaja.tv: 15.00 Opettaja.tv 15.30 Studio Kotro 15.55 Lapset puhuvat 16.00 Turvallista työtä 16.30 La Famiglia Montalcino 16.57 Värikkäitä makuja 17.00 Silkkitie 17.50 Rakennustaiteen aarteita 18.00 Opettaja.tv 18.30 Studio Kotro 18.55 Lapset puhuvat 19.00 Ihmisten kaupunki 19.35 Pieni moskeija preerialla 20.00 Mestari K ja hänen koulunsa 20.50 Sininen sana 20.55 Kansakunnan kalenteri 21.00 Historia: Amerikka 21.50 - 22.45 TV-arkiston naistenkuu 21.50 Miriam Makeba - We will win 22.22 Black but sunny - Cilla is here 22.45 - 23.57 Kahdeksan surmanluotia

Sub

06.00 Sub chat 07.00 Possu Preston 07.10 Viidakon Ykä 07.35 Toonsylvania 08.00 Kahvia & keksejä 09.00 Musavisa 10.00 Milk Bar 11.25 Lemmen viemää 12.15 112 - hengenpelastajat 12.45 Ylelliset kodit 13.45 SubPlay 14.30 Musavisa 15.30 Family Guy 15.55 Me hirviöt 16.25 E!: Lindsay Lohanin perhe 16.55 E!: Rikkaat Kardashianit 17.25 Viihdeuutiset 17.30 112 - hengenpelastajat 18.00 Subin uutiset 18.05 Lemmen viemää 19.00 Freddie 19.30 Will & Grace 20.00 Frendit 20.30 Simpsonit 21.00 Viikset 23.00 Heroes 00.00 Late Night with Conan O’Brien 00.55 Langalla 02.00 - 06.00 Sub chat

YleTeema

04.00 Teematieto 10.15 - 10.41 Opettaja.tv: Olipa kerran...ihminen 11.15 Opettaja.tv: Matikkapartio 11.25 - 11.34 Opettaja.tv: Tähtitiede 15.00 Opettaja.tv 16.00 Veitsen terällä: Epilepsian kirurginen hoito 16.30 Uniklinikka 17.00 Tiededokumentti: Taistelu astmaa vastaan 17.50 Lapset puhuvat 17.55 Sininen sana 18.00 Turvallista työtä 18.30 Tieteen paikka 19.00 - 20.30 Pietari Suuri 20.35 Agricolan jalanjäljillä 21.05 Roolissa Erland Josephson 22.20 Pieni moskeija preerialla 22.45 Popkult 23.30 Yle Live: Wrathchild 00.30 - 04.00 Teematieto


13

Nro 8 ● 25.2.2009

Mielipide Mielipidepalsta on hyvä kanava tuoda esille itselle tärkeitä asioita. Palstalle voi kirjoittaa nimimerkillä, mutta mukaan on liitettävä omat yhteystiedot. Toivomme kuitenkin, että kirjoitat omalla nimelläsi. Emme julkaise herjaavia tai hyvän maun vastaisia mielipiteitä. Kirjoituksen maksimipituus saa olla enintään noin 2000 merkkiä. Aineiston tulee olla toimituksessa maanantaina, mielellään sähköpostilla, erja.eliala@aluelehtisaimaa.fi tai kari.tegelberg@aluelehtisaimaa.fi

Itäsavolaisille ajatuksella Miltä tämä maailma näyttäisi, jos eläisimme kokonaan tunteidemme ohjaamina ilman järjen hiventä ja omaa tahtovoimaa. Maailmasta tulisi täysi kaaos. Tunteiden hallintakyky

on mahdollista, kun niiden voiman tiedostaa. Viisaus tekee kykeneväksi auttamaan, tahto ohjaa viisautta ja rakkautta.

Terv. Mummu

Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

Vain yksikö on joukosta poissa? Jos luette Lidl-kaupan muovikassin sisäpohjasta seuraavan tekstin: Tato taska nie je urcene na hru! Uchovavajte ju preto mimo dohasu deti - hrozi nebezpecenstvo uduseni! Himpun verran kymmenen syntyjään suomalaista kymmenestä suomalaisesta ei tule varoituksen luettuaan hullua hurskaammaksi. Teidän hulluja hurskaampien on syytä muistaa, ettei teidän ole pakko lukea juuri kyseistä tekstiä. Voitte valita viidestätoista eri kielestä muovipussin pohjalta: Saksankielisistä lauseista, jotka eivät ala jo historiasta ikävästi tutulla sanalla Achtung! Englannin, italian, ruotsin ja ties minkä kielen kautta aina kreikan

kauniiseen kulttuurikieleen saakka. Vain esimerkiksi suomen, mykkäkansan lähes umpipuhumaton kieli, romaanikieli, savonkieli (kiero puluputus), saamenkieli ja viittomakieli puuttuvat. Jotenkin näin varoitus osapuilleen suomen kielellä lapsen vanhemmalle kuuluisi: Hemputti! Elä tukehuta ihtiäs! Älä tunke pussia piähäsi! Tai suat selekääsi! Mölökerö! Uskotko! No,ka! Hengitä siellä sitten.

Esa Kero, punkaharjulainen, joka uskoo, ettei pieni suomalainen kuluttaja enää tunke piätään pussiin.

Taantuma ja Savonlinna Taantuma on saapunut jo Savonlinnaan ainakin ihmisten puheissa, katukuvassa se ei vielä ole näkynyt eikä kaupoissa. Ihmisiä liikkuu virtanaan kaupoissa kantaen ostoksiaan. Hyvä niin, mielestäni kulutusta ei pidä lopettaa, se olisi viimeinen virhe. Sillä monet pienet yritykset (lähinnä palvelu- ja erikoiskaupat) elävät pienten ihmisten kulutuksesta, pienilläkin ostoksilla voi olla suuri vaikutus, kun vain tarpeeksi monet ihmiset tekevät samoin. Nyt tarvitaan yhteishenkeä, eli paikalliset näyttäkää mihin saavutuksiin voi päästä kun vain uskoo tarpeeksi tulevaan ja yhteiseen asiaan. Suomalaisten olisi korkea aika viimeis-

tään nyt koota rivit ja panostaa vaikka esimerkiksi hyvään palveluun (oppimista ulkomailta on paljon). Enkä tarkoita pelkästään turisteja, joita kaikki toivovat tänne tulevanakin kesänä, vaan myös ihan paikallistenkin ihmisten huomioon ottaminen jokapäiväisessä kanssakäymisessä, eli hymyä huuleen ja vaikka se oven avaus tuntemattomalle. Se tuo jollekin hyvän mielen näin niin sanotun ”kurjuuden” keskellä. On myös muitakin merkkejä, joista näkee ettei taantuma vaikuta Savonlinnan seutuun. Moottorikelkat kiitävät reiteillä kuin viimeistä päivää, eli voisi todeta että ei pidä valittaa kurjuudesta jos on varaa kurvailla kelkoilla ja polttaa ben-

siiniä (samalla tällä turhuudella edistää ilmaston muutosta) Mielestäni tälle turhuudelle pitäisi laittaa vero, eli joka haluaa edistää turhuudella ilmastonmuutosta, niin saisi myös maksaa siitä. Voisi olla vaikka moottorikelkan käyttömaksu 200 euroa vuosi. Peritäänhän autostakin Suomessa käyttövero, vaikka autoa me täällä Itä-Suomessa tarvitsemmekin, kelkkaa emme tai ainakin harvemmat (ymmärrän kelkan käytön metsätaloudessa, pelastustoimessa, poliisin käytössä, rajavalvonnassa ja kalastajien käytössä mm.) Ja lopuksi vielä se, ettei mielestäni tänne tarvita vieläkään ohitustietä, sillä näin talvella nähdään kuinka vähän meillä

tosiasiassa onkaan liikennettä. Toinen silta Kyrönsalmeen ja keskustan liikennejärjestelyt uusiksi (raskas liikenne sataman kautta, Viiskulmaan suolaus raskasta liikennettä varten rinteeseen talvella jne.) Sanoisin, että Savonlinna on upea kaupunki, pidetään se sellaisena, houkuttelevana ja elävänä, sekä luonnonläheisenä. Ohitustie toisi tilapäisesti tänne töitä maanrakennus puolelle jne. Mutta pitkässä juoksussa tämän alueen hiomaton timantti on matkailu ja turistien houkuttelu ympärivuotisesti tälle upealle ja luonnonkauniille alueelle.

Savonlinnan taantuma

Reserviläinen Toivo Kajanmaa annosteli soppaa astiaan rokan keittäneelle Mikko Salolle, joka vei sen sitten veteraanijärjestön toimistoon, jossa odotteli kymmeniä nälkäisiä veteraaneja vesi kielellä Mikon keittämää rokkaa. Reserviläisistä paikalla olivat myös Rainer Puhakka (vas.) ja reserviläisten nuoremman polven edustajana Ville Laitinen. Hugo Korhonen (oik.)oli hakemassa keittoa vaimolleen.

Laskiaisrokkaa veteraaneille Savonlinnan reserviläiset tarjoilivat perinteisen laskiaisrokan veteraaneille laskiaissunnuntaina veteraanijärjestön toimiston takapihalla. Reserviläinen Mikko Salo oli töpinässä, eli kenttäkeittiössä tehnyt 300 annosta herkullista rokkaa, joka tekikin hyvin kauppansa. Mikko Salo kertoo, että paikalliset reserviläiset ovat vuosittain tarjoilleet jo vuosien ajan hernekeittoa laskiaisena veteraaneille ja heidän puolisoilleen. Reserviläiset auttavat muutenkin monin eri tavoin sotiemme veteraaneja ja heidän perheitään. Muun muassa

polttopuiden hankkiminen ja teko kuuluu vuosittain heidän toimintaansa. – Ei näitä meidän itsenäisyytemme eteen työtä tehneitä ole enää paljon jäljellä, joten nyt heidän eteensä pitää tehdä sen minkä voimme, Salo sanoo. Kannaksen veteraani, 87-vuotias Hugo Korhonen oli myös tullut hakemaan rokkaa kenttäkeittiöstä. Karjalan Kannaksella savonlinnalaisdivisioonassa, eli 49. divisioonassa taistellut Korhonen haki keittoa tällä kertaa vaimolleen. – Tämä rokan tarjoilu on reserviläisiltä hieno teko, Korhonen kiitteli.

Sekalaista Muutot edullisesti lähelle ja kauas. Puh. 040 837 0060. Soitellaan. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kymmenen +1 hyvää vastausta (kysymykset sivulla 2) 1. a. 70. b. Kenraaliluutnatti Karl Lennart Oesch. (toimi 12 päivää vuonna 1932 Sunilan kakkoshallituksen apulaissisäministerinä). 2. Lääke viivyttää miehen siemensyöksyä. (Suomi myönsi ensimmäisenä maana maailmassa myyntioikeuden kyseiselle lääkkeelle). 3. Rockferry. (esittäjä Duffy). 4. Professori, filosofian tohtori Pentti Savolainen. 5. Ampumahiihtäjä Ole-Einar Björndalen. 6. Justyna Kowalczyk. 7. Kirjailijoiden sananvapaus järjestö. 8. Kalle Päätalo. 9. Espanjanilves. (Lynx paradinus jäljellä arviolta noin 100–120 yksilöä). 10. Talvien lämpeneminen, kalanpyydyskuolemat ja norppakannan hajanaisuus. +1. Pata-Krouvissa esiintyy 28.2. Anakonda

NY T K ANNATTA A EN ID E P R A T A A T IT O M IL M UK A AN !

vain 5€

Saimaan MARKKINAT – TOIMI NÄIN

Suunnittele ilmoitustekstisi, kirjoita se oheiseen ruudukkoon tai erilliselle paperille. Tuo ilmoituksesi Saimaan toimitukseen, Mertajärventie 4. Iltaisin voit jättää ilmoituksesi postilaatikkoomme. Voit toimittaa ilmoituksesi myös postitse osoitteella: Aluelehti Saimaa / Markkinat, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna. Muista laittaa aina maksu, 5 euroa, mukaan. Keskiviikkona ilmestyvään lehteen tuleva ilmoitus on oltava toimituksessamme jo maanantaina.

Ystävät hyvät! 60 täyttyy. Juhlitaan yhdessä lauantaina 14.3.09 klo 14.00 alkaen Ravintola Ruukinrannassa Oravissa. Markku O. Luostarinen, Oravi ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hierontaa, esim. niska-, hartia- ja selkähieronta alkaen 10 e. Koulutettu hieroja. Puh. 044 358 5583.


14

Nro 8 ● 25.2.2009 Teksti: Erja Eliala, kuvat: Ruut Kokki

PERÄSTÄ KUULUU…

Onko kaikki kotona? Rouva Nina Mikkonen sen otti taasen puheenaiheeksi. Nimittäin keskustelun lasten hoitomuotojen paremmuudesta. Rouva latasikin sitten ihan täyslaidallisen kotihoidon puolesta. Kuten kuvitella saattaa, päiväkotihoidon vertaaminen eläinten tarhaukseen ja SS-johtaja Himmlerin ajatuksiin aiheutti kiivaan vastareaktion. Itse en henkilökohtaisesti nähnyt yhtään Mikkosen puheenvuoroa, joten en voi niihin varsinaisesti pureutua. Luetun perusteella kuitenkin nousee jostakin kumman syystä mieleen ajatus siitä, että olisiko Mikkonen sittenkin pohjimmiltaan ihan pyyteettömästi lasten oikeuksien asialla ja tuli nostaneeksi puolivahingossa esille isomman ongelman. Nimittäin jos on asiantuntijoihin ja tilastoihin uskomista, niin huolestuttava määrä suomalaisia lapsia joutuu kaltoin kohdelluksi ja yksin jätetyksi luvattoman usein - kotona.

Kellarpellon peräkyläläisten yhteisellä sählyvuorolla riittää, kun maila pysyy kädessä ja asenne on iloinen.

Terveiset Kellarpellon peräkyläläisiltä:

Yhdessä on kiva sählätä Kunnollista vanhan ajan yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä on havaittavissa Kellarpellon länsipään uudella asuinalueella. Itseään peräkyläläisiksi kutsuvat asukkaat kertovat, että yhteishenki on sen verran hyvä, ettei kukaan halua muuttaa pois. Nina Paunonen sanoo, ettei edes unelmatalon löytyminen toiselta seudulta houkutellut riittävästi. – Täällä naapureilta voi aina pyytää apua tai lainata vaikka sitä sokeria. Yhdessä olemme kunnostaneet muun muassa rannan, jossa kesäisin ja talvisin lapsiperheet kokoontuvat pelaamaan ja leikkimään. Pihoissa kylän lapset pelaavat paljon erilaisia pihapelejä ympäri vuoden. Joulun jälkeen peräkyläläiset saivat ajatuksen kaikkien yhteisestä sählyvuorosta. Teija Piisilä sanoo idean saaneen alkunsa siitä, että lapset kinusivat usein mukaan naisten sunnuntaivuorolle. – Ajattelimme, että on järkevämpää varata aivan oma vuoro lasten kanssa pelaamiselle. Lapset ja aikuiset innostuivat asiasta, ja tammikuun alusta lähtien reilun kokoinen joukko on kokoontunut lauantai-iltapäivisin Kellarpellon tennishallille. Piisilä korostaa, että näissä peleissä ei ketään arvioida iän, sukupuolen tai pelitaitojen perusteella. Kaikki joilla maila pysyy kädessä, ovat tervetulleita. – Sählyä pelataan lasten ehdoilla. Pienimmät oppivat taitoja isommilta. Isommat taas joutuvat huomioimaan pienempiä pelaajia ja se on molemmin puolin kasvattavaa. Sählyvuorolle tullaan mahdollisuuksien mukaan. Lapset eivät pelaa kos-

kaan keskenään, vaan mukana on aina aikuisia pelaamassa sekä valvomassa, että homma toimii. – Nyt näyttää siltä, että pelaajia riittää tulevaisuudessakin, Nina ja Teija tuumivat. Yhdeksänvuotias Ella Turtiainen on tyytyväinen saadessaan pelata tutulla porukalla. – Tykkään laukomisesta ja siitä, että lapset voittaa aina aikuiset.

Myös seitsemänvuotias Valtteri Piisilä nauttii pelin tuoksinasta. – Tämä on kivaa. Vanhempien kannattaa treenata, jos aikovat meille pärjätä jatkossa! Siihen on luultavasti tarvetta, sillä keväällä on luvassa leikkimielinen lapsien ja vanhempien välinen sählykisa. – Isien pitää vaan oppia ottamaan rennommin, Nina virnuilee.

Lasten oikeuksista puhuttaessa on siis kyse suuremmasta asiasta kuin hoitomuotojen vertailusta. Ennemminkin voisi nostaa laajemmin esille kysymyksen siitä, mikä merkitys lapselle on turvallisilla kotioloilla ja täyspäisten vanhempien kanssa vietetyllä ajalla. Kiintymyssuhteen muodostuminenhan ei ole aivan yksinkertainen. Sitä tarvitaan kuitenkin, jotta ihmisestä kasvaa tasapainoinen persoona. Suhteen kehittyminen vie aikaa. Ja näissä asioissa ei kuulemma laatuaikaa tunneta. Turvallisesta kodista puhuttaessa on pakko mainita Ilta-Sanomien artikkeli, jossa todetaan, että yli 60 000 suomalaislasta on lastensuojelun avohuollon asiakkaana. Ilmiselvästi jotain taitaa olla pahasti pielessä - kotona. Kaiken maailman mikkoset on aika helppoa unohtaa. Hetken närkästys, ja se siitä. Mutta mitähän mieltä yleisö on Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen lausumasta, että pikkulapsi ei tarvitse kehittyäkseen päivähoitoa. Päivähoidon hän näkee tarpeellisena vain ongelmaperheiden lapsille, jotka saavat hoidossa esimerkiksi päivittäisen lämpimän aterian. Kuulostaa mikkosmaiselta. Pitäisikö nyt tästä vetää se johtopäätös, että koti on se paras paikka silloin, kun se on paras. Että onko nyt sitten käynyt niin, ettei sitä parasta ole edes tarjolla läheskään kaikille lapsille? Tulipahan mieleen, että mikkosia tarvitaan. Ihan asiassa kuin asiassa. Ettei aina pelättäisi tuota kumartamista mihinkään suuntaan, kun siinä tulee aina pyllistettyä toisaalle. Hyminällä taas ei taideta saada missään mitään aikaan.

Erja Eliala Valtteri Piisilän mielestä sählyn pelaaminen kyläläisten kesken on hyvä ajatus.

– Laukominen on kivaa, Ella Turtiainen sanoo.

SARJAKUVA LAKITUPA

Saimaan 7/2009 Viikon kuva -kilpailussa arpaonni suosi Kaija Kokkosta Savonlinnasta. Palkintona oli hohtokeilaratatunti. Virheitä kuvassa oli 5 kpl. Voittajalle ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnittelut voittajalle!


15

Nro 8 ● 25.2.2009

JuPinaa

HOROSKOOPPI

Kirkkopuistoon keinojäärata Kirkkopuiston gladiaattorilla, vahvarakenteisella Hovinheimon Jaskalla oli valtavan kova lämäri. Vikana vain oli se, että kiekko kohosi korkeuksiin. Lätkä saattoi lentää jalkapallomaalin yli sankarihaudoille. Kirkkopuiston alue on kokonaisuus, johon kuuluu paljon historiaa, jota ei pidä pirstoa parakkirakennuksilla ja suunnittelemattomilla parkkipaikoilla. Juhlaottelua seuratessa pähkäilimme pienellä porukalla, voitaisiinko Kirkkopuistoon rakentaa keinojäärata, jossa pääsisivät perheet luistelemaan ilman mailoja niin Savonlinnasta kuin muualtakin. Matkailun kannalta mentäisiin askel eteenpäin. Vastaavia ratoja pääkaupunkiseudulla on kymmenittäin, yksi Helsingin rautatientorilla. Rata voisi kesällä toimia pysäköintipaikkana, josta saadut varat käytettäisiin kentän ylläpitokustannuksiin. Valvontahan paikkakunnallamme on hoidettu tehokkaasti.

Kauris 23.12.–20.1. Muut eivät välttämättä näe samaa kuin sinä. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö ideasi olisi erittäin toteuttamiskelpoinen.

Suomisarjan kärjessä. Ketterä olisi varmasti mieleinen vastustaja, ettei tarvitsisi lähteä napapiirille ostamaan matkamuistoksi neljäntuulen hattuja.

Vesimies 21.1.–18.2. Huomaa, että maailmankaikkeus ei ole sinua vastaan. Yleensä positiivinen elämänasenteesi on nyt vain hieman kärsinyt.

■■■ Neljä vuotta Helsingin Jokereiden organisaatiossa valmennustehtävissä ollut Jouko Lukkarila on tehnyt työuraansa Lapin Urheiluopiston lehtorin virassa Rovaniemellä.

Kalat 19.2.–20.3. Ota rennosti ja nauti olostasi. Nyt ei kannata hermoilla pikkuasioista, sillä niin tekemällä saat syntymään vain ison sopan.

– RoKi vahvistui tälle kaudelle huomattavasti. Useilla pelaajilla on Mestis kokemusta. Kokenut valmentaja, kärppäkasvatti Ari Kokkonen on saanut nuoren joukkueen hyvään iskuun, tietää Lukkarila.

Oinas 21.3.–20.4. Viime aikoina asiat ovat sujuneet mainiosti. Jatka samaan malliin, sillä olosuhteet ovat nyt sinulle suotuisat. Härkä 21.4.–21.5. Suunnitelmasi etenevät mukavasti ja olet täynnä energiaa. Tämän hetken toimintasi kantaa hedelmää kauas tulevaisuuteen.

– RoKin nousu Mestikseen on tavoitteena, kertoo Lukkarila Timo Jäärni

■■■

■■■

Ari Kokkonen tuli Kärpistä SaPKoon Kai Rosvallin aikana. Hän pelasi Savonlinnassa kaksi kautta. Mies tuntee savolaiset metkut.

SaPKon karsintapelit alkavat 4.3. Mestisjumbo aloittaa karsinnat vierasotteluna. RoKi Rovaniemeltä ja Ketterä ovat tällä hetkellä

– Kun tulin eka kerran Talvisalossa pukuhuoneeseen, istuin pakkikaverini Paavo Tirkkosen viereen. Linjamentti haisi valtavasti

ja Paavoa teipattiin pelikuntoon. Jäällä Paavo oli kuitenkin pelkkää rautaa, muistelee Kokkonen Jääkiekkoyleisö toivoo juhlavuoden päättyvän kunniallisesti. ■■■ Ennen viheriöille pääsemistä jalkapalloilijat pelaavat futsalia. Tanhuvaara ja OKL-halli tarjoavat tilan pelien järjestämiseen. Tanhuvaaran turnausta seurasi Tuomas Loikkanen. – Kyllä sydän sykkii jalkapallolle. Lähiaikoina täytyy tehdä päätös, jatkanko valmennushommia, pohtii Loikkanen. Tanhuvaaran kuuden joukkueen turnauksen järjestelyistä vastasi Kulennoisten Pallo. – Joukkueet pelasivat neljällä pelaajalla. Vaihtopelaajia sai peluuttaa lentävin vaihdoin. KUP:lla ja STPS:llä oli kaksi joukkuetta mukana turnauksessa. Yhden turnauspelin kesto oli 2 X 12 minuuttia, kertoi turnausvastaava Timo Jäärni.

Rapu 22.6.–22.7. Nyt voi olla sopiva hetki tarkastella omia asenteita. Ovatko asiat oikeasti hankalia vai teetkö niistä itse sellaisia? Leijona 23.7.–23.8. Tartu reippaasti arkisiin askareisiin ja lopeta asioiden lykkääminen. Selittelysi eivät mene tällä kertaa läpi. Neitsyt 24.8.–23.9. Nyt on hyvä hetki tutustua uusiin ihmisiin ja luoda kontakteja. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia tulee eteesi. Vaaka 24.9.–22.10. Älä kanna liikaa huolta läheisesi ongelmista. Ole tukena, mutta älä tee ratkaisuja hänen puolestaan. Skorpioni 23.10.–22.11. Joku lupailee kymmentä kaunista ja hyvää. Lahjahevosen suuhun ei pidä katsoa, mutta suhtaudu kuitenkin realistisen varovaisesti. Jousimies 23.11.–22.12. Vaihtoehtoja tuntuu olevan nyt liikaakin. Pidä hermosi kurissa, niin suoriudut sujuvasti päätöksenteon hetkellä.

Kun Puistokadun koulu lopetti toimintansa, Pihlajaniemen koululaiset saivat perinnöksi kotitekoiset viiden hiihtäjän tandemit. Opettaja Pekka Poutasen kuudesluokkalaiset huomasivat, että tandemhiihtokin on joukkuelaji.

Viikon kuva

Kaksoset 22.5.–21.6. Pidä ajankäyttösi tasapainossa, vaikka haluaisitkin tunkea lusikkasi moneen soppaan. Ulkoile ja nauti myös vapaa-ajasta.

Jussi Piuhola

Viikon kuvaan on pujahtanut virheitä. Montako löydät (virheitä on 1-10)? Lähetä (tai tuo) vastauksesi postikortilla osoitteeseen: Aluelehti Saimaa / Viikon kuva 8 -kilpailu, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna. Korttiin teksti Saimaa viikon kuva 8, virheiden määrä ja yhteystietosi, laita mukaan myös puhelinnumerosi. Toimita vastauksesi 3.3. klo 11. mennessä. Osallistut arvontaan, jossa palkintona on lahjakortti ruokaravintola Piattaan. oikea kuva

muokattu kuva

Seurahuoneen Piatta ruokaravintola syntyy rakkauteen, viiniin ja hyviin ystäviin. Piattan à la carte -listalta löytyy herkkuja moneen makuun. Kuvassa baarimestari Arja Pakarinen (vas.) ja kokki Satu Pöyhönen.


16

Nro 8 â—? 25.2.2009 www.aluelehtisaimaa.fi


25.2.2009

1

Suur-Saimaa Lehti Saimaan alueen kaupunkeihin

25. helmikuuta 2009

Jyrki Katainen:

MAAILMAN TALOUS SUMUN PEITOSSA

s. 4–5

Satu Silvo:

AMMATTITAITO

ON URAN SALAISUUS

s. 15

Anu Vehviläinen:

IMPERIALISMIN

VASTAISKU

ITÄ-SUOMESSA s. 33

Saimaan alueen

YHTEISHAKU

t

Parhaat opiskelupaika

Kyösti Kakkonen hurjana:

BUSH MAAILMAN SUURIN TALOUSRIKOLLINEN s. 30–31


2

Suur-Saimaa

25.2.2009

Talleta nyt K-Plussa-pisteet rahana omalle pankkitilillesi. www.plussa.com

Ohjaa K-Plussa-pisteseteleiden t t l id d arvo rahana h suoraan omalle pankkitilillesi netissä osoitteessa www.plussa.com/omaplussa tai soita K-Plussan asiakaspalveluun p. 08000 5588, ma–pe 8–18. Pistetiedotteen saat edelleen kotiisi, kun sinulle on kertynyt vähintään 1000 pistettä. Halutessasi voit tilata pistetiedotteen kotiisi vain kerran vuodessa.


3

Suur-Saimaa

25.2.2009

KUSTANTAJA Mainos- ja markkinointitoimisto Saimaa Oy, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna Puh. (015) 250 050, faksi (015) 250 050

ILMOITUSMYYNTI/ MARKKINOINTI Pasi Pekkonen, 050 546 6940 pasi.pekkonen@aluelehtisaimaa.fi Satu-Katja Heikkonen, 044 350 8501 satu.heikkonen@aluelehtisaimaa.fi

TOIMITUS Pasi Pekkonen, päätoimittaja Kari Tegelberg, 044 546 6940 kari.tegelberg@aluelehtisaimaa.fi Erja Eliala, 044 350 8500 erja.eliala@aluelehtisaimaa.fi

Itä-Suomen suurin kaupunkilehti Kädessäsi on kautta aikojen ensimmäinen Suur-Saimaa. Lehti jaetaan kahdeksaan itäsuomalaiseen kaupunkiin, Lappeenrantaan, Imatralle, Mikkeliin, Savonlinnaan, Pieksämäelle, Varkauteen, Kuopioon ja Joensuuhun. Lehden painosmäärä on noin 200 000 kappaletta. Suur-Saimaa onkin Itä-Suomen suurin kaupunkilehti. Lehden yhtenä kantavana teemana on yhdistää ja vahvistaa itäsuomalaista identiteettiä. Me lehden tekijät haluamme SuurSaimaan sivuilla näyttää, että kyllä täällä osataan tehdä asioita siinä missä muuallakin Suomessa. Lehdessä esitellään kiinnostavia ihmisiä ja ilmiöitä. Lähtökohtana artikkeleissa on positiivinen pohjavire, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö vaikeitakin aiheita tuotaisi lehden sivuilla esille. Ensimmäisen Suur-Saimaan haastatteluissa on paljon mielenkiintoisia ihmisiä niin talouden, kulttuurin kuin urheilun

aloilta. Jutut paljastavat, että intoa ja osaamista löytyy yllin kyllin. Lehden nimi Suur-Saimaa ei ole syntynyt sattumalta. Mielestämme tämä Euroopan yksi ainutlaatuisimmista järvialtaista sitoo myös ihmiset tiiviisti saman heimon jäseniksi, vaikka välimatkaa paikkakuntien välillä tulee jopa satoja kilometrejä. Suur-Saimaa-lehti ja Saimaa useine järvineen levittäytyvät neljän maakunnan alueelle. Se on myös sellainen voimavara, joka yhdistää hyvin savolaisia ja karjalaisia. Suur-Saimaan tekijät ovat alan ammattilaisia, joilla on pitkä kokemus erilaisten

lehtien tekemisestä ja kustantamisesta. Haemme myös lisää kirjoittajia ja myyjiä. Haluamme tälläkin tavalla tuoda julki sen, että teemme tätä julkaisua tosissamme. Hyvä lukija. Anna meille palautetta ja juttuvinkkejä. Vain sillä tavalla pystymme tekemään entistä mielenkiintoisempaa julkaisua. Seuraava Suur-Saimaa ilmestyy maaliskuun 25. päivä.

Antoisia lukuhetkiä. Kari Tegelberg vastaava toimittaja

TAITTO Vesa Lyytikäinen, 044 350 8502 vesa.lyytikainen@aluelehtisaimaa.fi PAINO Savon Paino Oy, Varkaus JAKELU Suoralähetys Oy, Jakelusuora Oy, Joensuun Ykkösjakelu Oy, Itella Oy

KYMMENEN KYSYMYSTÄ 1. Kuka suunnitteli Imatran Valtionhotellin? 2. Mikä joki jakaa Joensuun kaupungin kahteen osaan? 3. Kuka perusti Kuopion kaupungin vuonna 1775? 4. Lappeenrannassa sijaitsee Suomen vanhin lentokenttä. Minä vuonna se on perustettu? 5. Minkä vuoksi Mikkelin vaakunaan sisältyy Neljännen luokan vapaudenristi nauhoineen? 6. Koska Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta liittyivät yhteen? 7. Mikä oli Savonlinnan asukasluku 31.12.2008? 8. Kuka on maalannut Varkauden Kosulanniemen funkkis-tyylisen kirkon suuren freskon? 9. Mihin vuoteen saakka saimaannorpasta maksettiin tapporahaa? 10. Kuinka monta elävää kuuttia löydettiin Saimaannorpan poikaslaskennassa vuonna 2007? Vastaukset sivulla 38.





€



Aina vahvempi.


4

Suur-Saimaa

25.2.2009

"Aika sumealta näyttää maailman taloustilanne tällä hetkellä." Jyrki Katainen

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

Vaikka valtiovarainministerillä on ollut rankat ajat talouskurimuksen kimpussa

Jyrki Katainen

nauttii työstään

Kerrankin näin päin. Isokenkäinen ministeri, hallituksen kakkosmies Jyrki Katainen joutuu kiltisti odottelemaan haastattelijaa ja kuvaajaa. No, tämä johtui vain siitä, että eduskunnan vahtimestari ohjasi meidät väärään paikkaan Eduskuntatalossa. Oli vähällä, että söimme vahingossa maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan vierailleen varaamat voileivät, jotka odottivat valmiina hallituksen suuressa neuvotteluhuoneessa. Oikea paikka ja oikea ministeri lopulta löytyivät, eli valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli meitä vastassa eduskunnan kuuluisassa kuppilassa. Ministeri valitteli flunssaansa, mutta muuten hän vaikutti pirteältä ja energiseltä. Haastattelun aikana kansanedustajat alkoivat täysistunnossa vääntämään kättä oikein todenteolla esillä olleesta ulkomaalaislain tarkennusesityksestä. Mutta me puhuimme muun muassa alueellistamisesta. Kovasti tunteita herättänyt uuden Lääkelaitoksen sijoittaminen Kuopi-

oon on saanut muuttouhan alla olevat ihmiset takajaloilleen. Katainen ymmärtää näitä ihmisiä. – On normaalia ja inhimillistä, että vastustus on kovaa, koska ihmiset eivät halua mielellään muuttaa pois, vaikka tarjolla olisi kuinka hyvät olosuhteet niin työn kuin asumisen kannalta, Kuopion naapurista Siilinjärveltä kotoisin oleva Katainen sanoo. Samalla hän kuitenkin muistuttaa menneistä. – Yksi ensimmäisistä alueellistamisista tapahtui Ville Itälän toimesta, kun Rovaniemelle siirrettiin poliisin

tietohallintokeskus. Se tapahtui kivuttomasti, Katainen korostaa. Tietohallintokeskuksen siirto on luonut Rovaniemelle paljon uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Kuitenkin hän sanoo, ettei maakunnissa pidä yliarvioida alueellistamisen tuomia hyötyjä. Tästä onkin helppo siirtyä kysymykseen, millä tavalla valtiovarainministeri pitäisi Suomen asuttuna muiltakin osin kuin kehäkolmosen sisäpuolelta? Kataisella on tarjota kolme asiaa, joiden avulla tämä onnistuu.

Ensinnäkin kaikki lähtee siitä, että joka puolella maata pitää olla yrityksiä, jotka työllistävät ihmisiä. No se on tietysti itsestäänselvyys. Mutta Katainen ottaakin esille amerikkalaisen Honeywellin, joka siirtyi Michiganista Kuopioon. Maapallon toiselle puolelle siirtyminen onnistui yritykseltä hyvin ja Katainen sanoo, että Honeywellillä on hyvä olla Savon sydämessä. Toinen seikka, jota hän pitää tärkeänä, jotta maakunnat säilyisivät asuttuina, on nyt kovasti puhetta herättänyt yliopistouudistus.

– Nyt on menossa yliopistoissa niiden historian toiseksi suurin reformi. Suurin oli silloin, kun yliopistot perustettiin, Katainen hehkuttaa. Uudistus tietää hänen mukaansa lisää rahaa ja lisää valtaa itse yliopistoille. Uudistuksen yksi merkittävä muutos nykyiseen käytäntöön on se, ettei yliopistojen aloituspaikkoja kasvateta automaattisesti, vaan rahoitus tulee tutkimuksen laadun perusteella. – Ajatus on, etteivät kaikki Suomen yliopistot ole kaikkien alojen laitoksia, vaan ne erikoistuvat joillekin määrätyille aloille. Uudistusta vastustetaan vankasti yliopistojen sisällä, mutta Katainen uskoo asiaansa. Hän pitää esimerkiksi Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistävää Itä-Suomen yliopistoa fantastisena asiana, joka tuo hyvinvointia laajasti Itä-Suomeen. – Uudistus synnyttää uusia työpaikkoja laajasti maaseutuyliopistokaupunkeihin ja muuallekin ympäristöön, Katainen sanoo.


25.2.2009

Valtion porkkana yliopistoille on siinä, että he saavat valtiolta rahaa toimintaansa 2,5-kertaisesti lisää sen mitä ovat pystyneet yrityselämältä keräämään. Itä-Suomen yliopistolla on tarkoitus hankkia yrityksiltä miljoona euroa, jolloin valtio antaa lisää 2,5 miljoonaa. – Ja mikä tärkeintä, yritykset voivat itsenäisesti päättää, mitä he omaisuudellaan ja rahoillaan tekevät, Katainen korostaa. Kolmas seikka, jolla maa saadaan pidettyä tasaisesti asuttuna, on Kataisen visiossa kuntien rakennemuutos. Hän sanoo, että tosiasiat pitää tunnustaa, eli että väestö ikääntyy, eläkeläisiä tulee lisää, jolloin kuntien tulopohja muuttuu. – Kunnilta se vaatii kykyä uudistua. Esimerkiksi turhat seinät ovat tarpeettomia, sillä tärkeintä on, että palvelut pystytään säilyttämään, Katainen opettaa. Toisin sanoen uutta työtä syntyy Kataisen mielestä kuntiin hyvinvointipalveluiden kautta. Ongelmia valtiovarainministerillä riittää muutenkin yllin kyllin. Ei ole helppoa, kun joutuu lähtemään rahanhakumatkoille. Seuraavan kolmen vuoden aikana Suomi ottaa Kataisen arvion mukaan velkaa 30 miljardia euroa. – Aika sumuiselta tilanne tällä hetkellä näyttää kaikkialla maailmassa. Tällaista talouskriisiä ei ennen ole ollut, hän huokaa. Katainen korostaa, että nyt Suomessa pitää investoida sillä tavalla, että investoinnit parantavat tulevaisuuden kilpailukykyämme. Ja pää pitää pitää nyt kylmänä. – On olemassa maita, joilta pettää pinna ja touhu menee hosumiseksi ja sellaisia maita, jotka kykenevät pitämään maltin päässä. Suomi haluaa olla tuo viimeksi mainittu. Jyrki Katainen ei valita, vaikka hän sanoo, että syksy ja alkutalvi on ollut rankkaa aikaa, eikä helpotusta ole ihan lähiaikoina näkyvissä. – Minä pidän kovasti tästä työstä. Saa tehdä asioita, joista on hyötyä pitkäksi aikaa niin maalle kuin ihmisille. Pikkutakin helmat vain heilahtavat, kun ministeri kiiruhtaa seuraavaan tapaamiseen. Tämän lehden ilmestyessä Jyrki Katainen perheineen on lomalla Egyptissä. ■

Itä-Suomen yliopisto on Kataisen mielestä aivan fantastinen asia, kuten koko yliopistouudistus. – Tämä on historian toiseksi tärkein uudistus yliopistoissa heti sen jälkeen, kun korkeakoululaitos perustettiin.

Suur-Saimaa

?d`dh^c~hVVi kV`jjijhn]i^Žhi~h^ k^^YZci~]YZc aVh`j_V4

On mukava saada lasku, jota ei tarvitsekaan maksaa. Yhä useammat asiakkaamme maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioinnistaan saamillaan OP-bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään.

5


6

Suur-Saimaa

25.2.2009

Yhdistää suo

10 KK

korotonta ja kulutonta

VOIMASSA SOHVAPALVELU, JOKA SISÄLTÄÄ: • PIKATOIMITUKSET MIRKKU-KULMADIVAANILLE 1-2 VIIKOSSA • KOTIINKULJETUKSEN KAUPAN PÄÄLLE YLI 500,- SOHVAOSTOKSISTA • VANHAN SOHVAN POISVIENTI VAIN 15,-

maksuaikaa! a!

K-Plussa MasterCard -korttiluoton todellinen vuosikorko 2 000 euron ku un luotolle on 13,57 % (01/2009), kun nimelliskorko on 12,40 %. Luoton on n myöntää Pohjola Pankki Oyj.

Runsaasti kangas- ja värivaihtoehtoja. Sopii pienempäänkin tilaan. Kokonaisleveys vain 213 cm.

599,Etu 150,Plussa-kortilla

*

MIRKKU-kulmadivaani • Oodi-kankaalla verhoiltuna pikatoimitukset 1-2 viikossa • hiekka, luonnonvalkoinen, musta ja ruskea • sisustustyynyt eivät sisälly hintaan

kk / 0 9 , 59

Ilman korttia 749,-

Plussa-kortilla

VUODEN RUNKOTAKUU

OMAX-modulisohva rahipäädyllä Beatrice/Bea -verhoiltuna 2430,40 Ilman korttia 3038,+ Rahi 353,60 Ilman korttia 442,-

VUODEN RUNKOTAKUU

Kuvan MULTICO-kokoonpano Nono/Molino -kankaalla 1615, 20 Ilman korttia 2019,Runsaasti kangas- ja nahkaverhoiluvaihtoehtoja.

*

k k / 2 5 161,

Tervetuloa lähimpään Sotka-myymälään! Kartanonkatu 4a, KUOPIO puh. 020 745 6830, ma-pe 10-19, la 10-16 Raatekankaantie 1, JOENSUU puh. 010 836 1220, ma-pe 9-18, la 9-14

*

kk / , 3 24

www.sotka.fi Automiehenkatu 6, SAVONLINNA, (K-Raudan takana), puh. 020 745 5680, ma-pe 9-18, la 9-14 Rinnekatu 2, MIKKELI puh. 015 367 829, ma-pe 10-18, la 10-15

Relanderinkatu 56, VARKAUS puh. 017 552 3261, ma-pe 10-18, la 10-14 Keskuskatu 11, PIEKSÄMÄKI puh. 015 613 322, ma-pe 10-18, la 10-14


7

Suur-Saimaa

25.2.2009

sotka.fi

omalaiset.

HEEROS-kalusto

Muut värit 1599,Ilman korttia 2238,Runsaasti värivaihtoehtoja! Saatavissa myös kangasverhoiltuna!

*

k k / 0 9 99,

• beige, konjakki ja musta

999,-

VUODEN RUNKOTAKUU

Etu 950,Plussa-kortilla

2- ja 3-istuttavat sohvat yhteishintaan

Ilman korttia 1949,-

DENNIS-sänky ja kotimainen PISCINA EMMA -joustinpatjapaketti • DENNIS-sänky 160x200 cm tumma tai vaalea pähkinä, massiivipuuta • PISCINA EMMA MEDIUM -joustinpatjoja 80x200 cm • PISCINA EMMA PROF -sijauspatja sijausp j patja j 160x200 cm

Yöpöytä 85,Ilman korttia 100,-

459,-

Etu 188,P Plussa-kortilla Ilman korttia 647,-

*

k k / 0 45,9

129,-

Massiivimäntyiset PANAMA-arkkupöydätt

• 80x80 cm, korkeus 44 cm • ruskea saatavana ainoastaan heloilla llaa

Etu 40,Plussa-kortilla • tummanruskea

Koristetyynyt erillishintaan.

Sotkasta saat Plussaa!

• antiikkipetsattu

Ilman korttia 169,-

*

kk / , 0 4

• kuultovalkoinen

• ruskea

on fiksua ostaa Sotkasta!


8

Suur-Saimaa

25.2.2009 Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

Tuleva puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen:

Suomen puolustusvoimat on hyvässä kunnossa "Kannatan ehdottomasti asevelvollisuusarmeijaa." Ari Puheloinen

Ensi elokuussa Suomen puolustusvoimien komentajan tehtävät vastaanottava kenraaliluutnantti Ari Puheloinen ei näe Suomen kannalta tulevaisuudessa suuria turvallisuusuhkia. Hän kuitenkin korostaa, että tilannetta on seurattava tarkasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kenraali Puheloinen pitää tärkeänä, että puolustusvoimien rahoitus pystytään turvaamaan, kuten uusimmassa puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään. Tuossa selonteossa lähdetään siitä, että vuodesta 2011 alkaen armeijan määrärahoja korotetaan kaksi prosenttia vuodessa ja tuo korotus on niin sanottu tasokorotus. Eli määrärahoihin tulee vuosittain kaksi prosenttia lisää normaalin inflaatiotarkistuksen päälle. – Puolustusvoimissa hintatason nousu on voimakkaampaa kuin muualla yhteiskunnassa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että aina entistä teknisemmät laitteet maksavat enemmän ja myös siitä, että puolustusmateriaali joudutaan aina räätälöimään asiakkaan mukaan, Puheloinen sanoo. Myös hankittavien tuotteiden valmistussarjat ovat pieniä ja sitä kautta kalliimpia kuin isoissa sarjoissa valmistettavat tuotteet. Kustannuksia lisää armeijan suorituskykyvaatimusten jatkuva kasvu. Kenraali Puheloinen korostaa myös, että armeijan tekninen osaaminen on säilytettävä Suomessa. Siksi täällä on pystyttävä valmistamaan myös puolustusvoimien tarvitsemia tuotteita. – Hornetien kokoaminen ja nyt uusien helikopterien kasaaminen Suomessa pitävät osaltaan tätä teknistä osaamista yllä, tuleva komentaja korostaa. Ari Puheloinen on syntynyt Taipalsaarella. Hänen sotilasuransa noudattelee totuttua upseerin kaavaa, eli palveluspaikkoja on runsaasti niin kotimaassa kun ulkomaillakin. Ennen siirtymistään pääesikunnan päälliköksi huhtikuun alussa 2004, hän toimi kolme vuotta Itäisen Maanpuolustusalueen komentajana Mikkelissä. Mikkelin aikaa hän kuvailee mielenkiintoiseksi ja antoisaksi. Mikkelissä ollessaan hän

... vuoro laittaa ruokaa Pienet yhteiset hetket ovat niitä asioita, joiden muisto kantaa läpi elämän. Vapaa-aika on mukavia asioita varten. Sitä varten vapaa-ajan asunnossa on sähköt. Laita sinäkin nyt sähköistys vireille. Ota yhteyttä liittymämyyjiimme puh. 010 2104 401 tai liittymamyynti@sssoy.fi

www.sssoy.fi Puheluiden hinnat: lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,9 snt/min, sis. ALV:n.

pääsi tutustumaan eri sidosryhmiin ja armeijan toimintaan aluetasolla. – Itäisellä Maanpuolustusalueella ihmiset ovat hyvin maanpuolustushenkisiä ja armeijaa pidetään luontevana osana yhteiskuntaa, Puheloinen kiittelee. Puolustusvoimien komentajan tehtävä on hänelle kaiken kaikkiaan kuudestoista, ja Puheloinen on ensimmäinen komentaja, joka on valittu tehtäväänsä viiden vuoden määräajaksi. Eläkkeelle jäädessään hän on puolta vuotta vaille 63 vuoden eläkkeelle jäämisikää. – Minun seitsemästoista tehtäväni tulee olemaan eläkkeellä omakotitalon parissa puuhastelu, hän sanoo ja muistuttaa samalla haastattelijaa, ettei vielä kannata puhua eläkkeelle jäämisestä, kun kuudestoista tehtäväkään ei ole vielä alkanut. Tuleva komentaja kannattaa ehdottomasti asevelvollisuusarmeijaa. – Näin pienellä maalla, jonka pinta-ala on kuitenkin suuri, ei ole taloudellisia resursseja varustaa sellaista palkka-armeijaa, joka pystyy tätä maata puolustamaan, komentaja korostaa. Myös rauhanturvaaminen on hänen mielestään hyvällä tasolla ja sellaisena se tulee pitää myös tulevaisuudessa. Aina silloin tällöin näkee kirjoituksia ja kannanottoja, että rauhanturvaamisesta pitäisi luopua, jotta Suomessa pystyttäisiin säilyttämään armeijan miesvahvuus nykyisellä tasolla. Kenraali Puheloinen muistuttaa, että rauhanturvaamiseen kuluu rahaa armeijalta vain muutaman prosentti sen kokonaismenoista. Lisäksi hän korostaa, että rauhanturvatoiminnalla palvellaan myös Suomen turvallisuutta. – On hyvä olla sammuttamassa kriisejä paikan päällä, etteivät niiden vaikutukset ulottuisi joskus Suomeen. Hän korostaa myös kansainvälisen yhteisvas-


9

Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti: Iida Muhonen, kuva: Pasi Pekkonen

Kuntotalo herättelee Mikkelin kasarmia Karkialampi-säätiö on ostanut Puolustusvoimille kuuluneen Mikkelin kasarmin alueella sijaitsevan 3600 neliöisen kuntotalon. Karkialampi-säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea mikkeliläistä ja eteläsavolaista liikunnan harrastus- ja kilpailutoimintaa, sekä lasten ja nuorten kasvatustoimintaa. Mukana hankkeessa ovat Karkialampi-säätiön lisäksi Mikkelin Ampujat, Mikkelin Kilpa-Veikot, Tanhuvaaran Ur-

heiluopiston Tanhuvaaran Palvelut Oy, Suomen Urheiluliiton Suur-Savon piiri sekä Markku Hertz ja Olli Nepponen. – Kuntotalo on Mikkeliin tervetullut lisä, sillä mikkeliläisseurat kärsivät liikuntatilojen vähyydestä. Vuokraamme tilaa seurojen käyttöön ja toivomme toiminnan

"Kuntotalo on Mikkeliin tervetullut lisä."

Tuleva puolustusvoimien komentaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen muistelee lämmöllä Mikkelissä viettämiään työvuosia. Hän toimi tuolloin Itäisen Maanpuolustusalueen komentajana. tuun tärkeyttä, jota Suomenkin pitää osaltaan kantaa, jotta maailman kriisipesäkkeitä saataisiin yhteisvoimin rauhoitettua. Suomalaisten sotilaiden saamat opit kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä ovat nekin monin tavoin hyödynnettävissä myös kotimaassa. Ari Puheloinen sanoo lopuksi kolme puolustusvoimien tärkeintä tehtävää tärkeysjärjestyksessä. Ne ovat Suomen ja suomalaisten sotilaallinen turvaaminen, toimiminen siviilihallinnon apuna kotimaisissa kriiseissä, kuten vaikkapa Nokian vesikriisi oli, ja kansainvälinen rauhanturvatoiminta. ■

Olli Nepponen

Tarjoukset voimassa LA saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää, ei jälleenmyyjille

ti Vain Irrottaa tehokkaas työkalumyymälät lian tuulilasista ja

Optima LAATIKKO 30 l punainen, sininen norm. 8,99/kpl

Lasol 100 LASINPESUNESTE 2 l (2,88/l) norm. 6,99/plo

1500

575

2kpl

TULE PENKOMAAN

1€3€5€7€10

2! koot:46-5 säästä jopa 16%

15

00

Naisten Maxi ALUSHOUSUT lajitelma, norm. 1,99/kpl malleja, Erilaisia isesti! ll u d e yt n

2kpl 300

INEITÄ PIPOJA, KÄS A EJ IV U JA H lle koko perhee ALK.

1

0 0 kpl

Naisten NEULETAKKI S-XXL, sin., valk., pinkki norm. 17,95

15

säästä 16%

2kpl 800 säästä 16%

Turtle Eko LIUOTINPESUAINE norm. 3,99/kpl

3

säästä jopa 39%

00 2kpl

LAUTANEN syvä, 21,5 cm norm. 1,99/kpl JUOMALASI kuplalasia norm. 1,99/kpl

500

299 säästä 25%

LEIPÄLAUTANEN 20 cm, norm. 1,79/kpl LAUTANEN matala 27 cm norm. 2,49/kpl

RUUKKUSETTI 3 osaa, erilaisia norm. 7,99/st

4kpl

säästä 37%

RUUKKU 11,5 cmx10 cm be.lohenpunainen

kpl

Naisten POOLOJA norm. 7,99

590

00 8 2kpl

plo

Sunsilk säästä 57% Lambi HOITOVOIDE auringon rasittamile hiuksille, 200 ml (5,00/l) norm. 2,35/kpl

2kpl

KAHVIKUPPI +ALUNEN norm. 1,99

00 100

Miesten POOLO norm. 5,99/kpl

390

Valkoposliinia:

TASARAHALLA

199

Osram H4 60/55W Super +30% AJOVALONPOLTIN norm. 2,90/kpl

1495

SEN “ VIIMEISET RIPPEET ” MIISE PUUKKEEUUTTUUM

kpl

TALOUSTIKKAAT 2-taso, valkeat norm. 19,90

Fairy ORANGE ASTIANPESUAINE 750 ml (2,65/l) norm. 3,19/plo

säästä 37%

plo

Säilytys KORISETTI 3-os. t.ruskea /valk. pitsi

Lisää tarjouksia lehdessämme, joka on voimassa 28.2. saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

lyhdyistä!

säästä 17%

säästä 16%

Plus Naisten KUVIOTUNIKA norm. 15,95–17,95

pikkuhiljaa lisääntyvän, Olli Nepponen, Karkialampi-säätiön hallituksen puheenjohtaja kertoo. Kuntotaloa erilaisten seurojen lisäksi tulevat käyttämään ainakin Puolustusvoimat sekä Mikkelin Ampujat, joiden toimesta talon alakertaan valmistuu Mikkelissä kauan kaivattu ampuma-areena. Kuntotalosta löytyvät myös muun muassa kuntosali ja liikuntasali, joka on lattiamateriaaliltaan Nepposen mukaan Mikkelin liikuntasalien parhaimmistoa. ■

100 kpl

Tehokas kasviöljypohjainen liuotinaine vaikean lian irrotukseen!

Erisan HOITAVA PESUNESTE 250 ml (6,00/l) norm. 2,20/plo

150

säästä 31%

plo

LUMIHARJA muovia

MARS,TWIX tai SNICKERS 54–60 g (9,25–8,33/kg)

TASKULIINA balsam, 6x10kpl/pkt

100 pkt

Nettymatic PESUJAUHE 5 kg (0,78/kg) norm. 4,99/pkt

säästä 21%

390 pkt

Pedigree säästä 15% ADULT 7 kg (1,56/kg) norm. 12,95/ps

1495 100

200

1090

329

199

1000

125

100

säästä 24%

Biolan MUSTA MULTA 12 l norm. 3,89/sk

säästä 15%

Suvipiha KUKKIEN JA HYÖTYKASVIEN SIEMENET A- ja B-ryhmät norm. 0,33/ps

1

98 6ps

4kpl

ED ENERGIAJUOMA 0,5 l/plo (3,58/l) norm. 2,24/plo tavallinen, lemon light, rasberry, green light

hinta sis. pantin säästä 13% Felix PERUNAMUUSIJAUHE 220 g (5,68/kg) norm. 1,45/kpl

plo

kpl

Myllyn Paras KAURAHIUTALE 1 kg (1,00/kg) norm. 1,39/pkt

kpl

Kylmäsen VANHAN AJAN SIAN-NAUDANLIHA 400 g (8,33/kg) norm. 3,35/prk

3pr k

Trip PILLIMEHUT 2 dl (1,00/l) norm. 0,29/kpl

5pr k

Felix VOILEIPÄKURKKU 240 g (8,29/kg) norm. 2,39/kpl

100 199 pkt

Tarkemmat yhteystiedot ja myymälöiden veikkauspisteet osoitteesta www.tokmanni.fi

säästä 26%

kpl


10

Suur-Saimaa

25.2.2009 Teksti: Erja Eliala, kuva: Kokoomuksen puoluetoimisto

Riitta Uosukainen – tahtoa, taitoa ja kokemusta Valtioneuvos Riitta Uosukainen ei kuulu niihin ihmisiin, jotka pyytelevät anteeksi olemassa oloaan. Hän ei myöskään jää sanattomaksi, olipa sitten aiheena arkipäivän askareet tai päivän polttavat uutiset. Nämä seikat ovat varmasti olleet avuja aikana, jolloin Uosukainen toimi opettajana, eduskunnan puhemiehenä, ministerinä ja kansanedustajana. Eläkkeelle siirtyminen vuonna 2003 ei merkinnyt eloisalle eteläkarjalaiselle hiljaiseloa. Persoonaltaan valovoimainen Uosukainen itse sanoo, et-

tä luottamustehtävissä toiminut ei jättäydy niin vain eläkkeelle. – Katsoin, että minulla on niin paljon kokemusta, taitoa ja halua, jotta si-

tä ei voi olla käyttämättä. Jäätyäni eläkkeelle ryhdyin Naisten Valmiusliiton puheenjohtajaksi. Liitolla on yli 200 000 jäsentä, joten tekemistä riitti.

Pienen pojantyttären syntyminen mikrokeskosena muutti kuitenkin elämän. – Jättäydyin pois Naisten Valmiusliitosta, ja keskityimme Sofian hoivaamiseen. Nyt Sofiasta on kasvanut vahva ja taitava lapsi. Sofia on edelleen iso osa Uosukaisen elämää, mutta energisellä naisella riittää aikaa ja tahtoa muuhunkin. Kilometrejä auton mittariin kertyy luentomatkoilta. Lisäksi Uosukainen on mukana muun muassa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallituksessa, Maanpuolustuksen Tuen hallituksessa ja Suomen Kulttuuriperinnön Tuen hallituksessa. Uusi ja mieluinen aluevaltaus on Kansalliskirjaston kirjakummina toimiminen. Työtä on tiedossa myös vuonna 2010 järjestettävän Inkerin viikon tiimoilta. – Uskon erityisesti kulttuurin voimaan ja mahdollisuuksiin. Uosukainen naurahtaa olevansa siinä onnellisessa asemassa, että kaikkia tarjouksia ei voi ottaa vastaan. – Pitää osata sanoa ei. Imatra on aina ollut Uosukaiselle tärkeä tukikohta. – Täällä upeinta ovat luonto ja ihmiset mutta myös arkkitehtuuri. Vietän paljon aikaa mieheni kanssa Ruokolahden Utulassa sijaitsevassa kesäpaikassamme. Toinen kotimme on Helsingissä Munkkiniemessä.

Neljäs käsky kunniaan Entisen opetusministerin ja äidinkielen lehtorin sydäntä lähellä ovat koulutusasiat. Hän toteaa, että peruskoululla ei mene ollenkaan niin huonosti kuin välillä annetaan ymmärtää. – Yleensä asiat ovat hyvin, ja meillä on hyvinvoivia oppilaita. Toki tilanteet vaihtelevat kunnittain. Uosukainen muistuttaa, että kaikki

uupuvat joskus, niin opettajat, vanhemmat kuin lapsetkin. Lasten kasvatuksessa hän korostaa vanhempien roolia. Sydämen sivistyksen aakkoset opitaan nimenomaan kotona. – Lapset saavat mallia kotoa. Jo siellä pitäisi kaikkia lapsia opettaa kunnioittamaan vanhempiaan ja lähimmäisiään. Vain sillä tavalla voi menestyä elämässä. Uosukainen lataa, että kurittomia kakaroita ei saada ruotuun ilman koulun ja kodin välistä toimivaa yhteistyötä. – Luonnollisesti opettajat kouluissa ovat paljon vartijana. Koulun ja viranomaisten kontolle ei voi kuitenkaan panna lasten häiriökäyttäytymistä eikä huonoja tapoja. Vanhempien tehtävä on asettaa rajat ja sanoa tarvittaessa ei. Kuri ei ole rangaistus, vaan se on turvaa. Peruskoulun tilanteen ohella alan ihmiset ovat aika ajoin huolissaan ammattikoulutuksesta, ja Uosukainen iloitsee sen suosion kasvusta. Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa paljon eri alojen osaajia. – On tärkeää saada nuoret innostumaan ammatillisista opinnoista. Uusi Aalto-yliopisto saa Uosukaiselta kannatusta. – Olen jo kauan sitten sanonut, että Suomella ei ole varaa kahteen kulttuuriin, tekniseen ja humanistiseen. Toisaalta huippuyliopistoja ei perusteta, vaan ne syntyvät. Aalto-yliopistolla on mahdollisuus näyttöön. Kaikkien yliopistojen on oltava hereillä. Toisten kunnioituksella päästään tässäkin pitkälle, ei kadehtimisella. – Meillä Suomessa on sen verran vähän väkeä, että yhtään aivokapasiteettia ei voida hukata. Koulutukseen pitää jatkossa sijoittaa yhä enemmän. ■

LOPPUKEVENNYS

"Kaikki uupuvat joskus, niin opettajat, vanhemmat kuin lapsetkin." Riitta Uosukainen

7 ? 1. Oletko syönyt kalakukkoa, mitä pidit? 2. Lottoatko, ostatko arpoja? 3. Milloin lauloit viimeksi karaokea, missä? 4. Kumpaa kuuntelet ennemmin, oopperaa vai bigbandiä? 5. Teatteri vai elokuva? 6. Silakkaa vai muikkua? 7. Mikä on mieluisin kesätapahtumasi?

1. Olen syönyt kalakukkoa, ja parasta on ollut vehmersalmelaisen Leena Rissasen kalakukko! 2. En lottoa. Arpoja ostan hyväntekeväisyystilaisuuksista. 3. Lauloin karaokea viimeksi vappuna Urpo Ikävalkon kotimuseossa. 4. Ooppera. 5. Molemmat. 6. Muikku. 7. Imatra Big Band Festival.


Kontion

Kakkoskodit Va p

11

Suur-Saimaa

25.2.2009

a a - aj a n t u n n e

a lma

ym

p

! uus Uut

en! uod v i är

TÄYDENTOIMITTAJA • tyhjäntoimittajan vastakohta eli kansalaiskirjoittaja Mitä, missä, milloin? Kerro kyläsi tai korttelisi uutiset - nyt niille on vilkas foorumi. TYKITTÄJÄ • virtuoosimainen asioiden ja ilmiöiden rummuttaja Rummuta uutuudet nettiin, tykitä bisneksesi tarjoukset Pisnettiin ja viestisi osuu ja uppoaa!

Aito hirsi, näyttävä arkkitehtuuri, toimivat tilaratkaisut ja ympärivuotiseen asumiseen suunnitellut rakenteet – Suomen markkinoiden johtavan hirsitoimittajan Kakkoskotimallisto on ainutlaatuinen, asiakkaiden odottama uutuus huvila- ja talomarkkinoille!

JOENSUU: Jouko Heiskanen Teollisuuskatu 13 GSM 0500 574 200

Heimo Lehikoinen Teollisuuskatu 13 GSM 0400 371 198

SAVONLINNA: Jukka Nousiainen Koulukatu 6 GSM 050 572 7445

MIKKELI: Kimmo Haavikko Maaherrankatu 48 GSM 0500 250 043

KUOPIO: Jari Sajaniemi Tasavallankatu 22 GSM 0400 678 535

LAPPEENRANTA: Jyri Uotila Taipalsaarentie 51 GSM 040 564 8955

TOPAKKA • teräväpiirto-ominaisuuksilla varustettu vastuuhenkilö Oletko kesäteatterisi esityksien topakka tiedottaja tai yrityksesi tapahtumista ja tarjouksista vastaava? Suursaimaa.comportaalissa tiedotat, saat näkyvyyttä ja werkostoidut.

SINUNKAUPPIAS • myy vaikka naapurinsa sukat, jos hinnasta sovitaan Suursaimaa.comin Kirppiksellä pääset eroon nurkkiin kertyneistä tavaroista. Tämä kauppa on auki 24/7!

PARASTAJA • näkee asioista vain hyvät puolet ja parantaa huonot Anna palautetta! Olipa se hyvää tai huonoa, siitä seuraa aina ajatuksia ja sitten kehitystä parempaan.

WETONAULA • monumentaalisen mielenkiintoinen asia tai persoona Pärstäkerroin-sivulla voit luoda itsestäsi hahmon, joka herättää ihmetystä, ihailua, ärsyttää ja koukuttaa.

SELITYSMESTARI • tietää kaiken ja haluaa kaikkien tietävän sen Onko sinulla yleensä mielipide moneen? Nyt pääset kertomaan sen kaikille!

ISOWELI/ISOSISKO • valvovan silmäpaon intensiivinen tulkitsija Suursaimaa.com hakee aktiivisia kommentoijia, jotka tarkkailevat keskustelua ja paisuttavat pienestäkin paosta häkellyttävän kokoisen uutisen.

OLETKO SINÄ ETSIMÄMME HENKILÖ? Suursaimaa.com-portaali kerää yhteen Saimaan alueen ihmiset, ilmiöt ja yritykset.

SUKELLA SEKAAN! VOITA 500 euron matkalahjakortti.

Hanne Nousiainen Koulukatu 6 GSM 0500 756 293

www.kontio.fi

Kuka seuraavaksi presidentiksi? Ilmaise oma mielipiteesi siitä, kenet haluat Tarja Halosen seuraajaksi Suomen uudeksi presidentiksi. Helpottaaksemme valintaasi, Suur-Saimaalehti on valinnut muutamia henkilöitä, jotka ovat julkisuudessa olleet esillä seuraavaksi presidentiksi. Voit myös ehdottaa ketä tahansa tähän Suomen ykköstoimeen. Perustele vastauksesi.

Seuraavien henkilöiden nimet ovat vilahdelleet julkisuudessa presidenttikeskustelun yhteydessä: Sauli Niinistö, Suvi-Anne Siimes, Olli Rehn, Anneli Jäätteenmäki, Timo Soini, Pekka Tiainen.

Vastaukset 13.3.2009 mennessä: toimitus@aluelehtisaimaa.fi tai postitse: Aluelehti Saimaa, Mertajärventie 4, 57220 Savonlinna. Tulokset ja perusteluja (nimettömänä) julkaistaan Suur-Saimaa lehdessä.

Vastanneiden kesken arvotaan kahden hengen risteily Saimaalla Puijo-laivalla kesällä 2009.

Mielestäni paras henkilö seuraavaksi Suomen tasavallan presidentiksi olisi:

? Sauli Niinistö

Suvi-Anne Siimes

Olli Rehn

Anneli Jäätteenmäki Timo Soini

Pekka Tiainen

Oma ehdotukseni on:

______________________ ______________________

Joku muu

PERUSTELUT:

Vastaajan nimi ja osoite:

________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________

__________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________ __________________________________________________________


12

Suur-Saimaa

25.2.2009 Koonnut: Ruut Kokki, lähde: Teattereiden nettisivut

Monipuolista teatteritarjontaa Saimaan alueella Saimaan alueen kaupungeissa on monipuolista teatteritarjontaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Ohjelmistosta löytyy muun muassa komediaa, draamaa, musikaaleja ja satunäytelmiä. Kannattaa huomioida myös teattereissa vierailevat esitykset. Ohessa poimintoja menossa olevista ja tulevista produktioista. Teatteri Imatra Rakkauden Rikkaus. Taisto Tammi (ent. Lundberg) osallistui kykyjenetsintäkilpailuun ollessaan vasta 15-vuotias. Menestystä kilpailuista tuli kuitenkin vasta kolme vuotta myöhemmin, 1962 Kotkassa järjestetystä laulukilpailusta. Upeat roolisuoritukset, runsas pukuloisto ja mahtavat tanssi- ja laulukohtaukset liikuttavat jokaisen musiikkia rakastavan sydäntä.

Joensuun kaupunginteatteri Lokki. Anton Tsehovin Lokki on yksi venäläisen näytelmäkirjallisuuden tunnetuimmista klassikoista. Sen tapahtumapaikkana on Sorinin maatila järven rannalla, jossa joukko ihmisiä viettää joutilaana kesäänsä. Jäniksen vuosi. Kaarlo Antero Vatanen, menestynyt keskiikäinen toimittaja, ja jänis, eläimen poikanen törmäävät. Jänis loukkaa jalkansa ja Vatasen elämä kääntyy päälaelleen. Hän heittää kännykkänsä järveen ja lähtee vaeltamaan jäniksen kanssa Suomen halki etelästä pohjoiseen. Saapasjalkakissa ja ihmeellinen papupuu. Koko perheen musiikillinen seikkailunäytelmä yhdistää kaksi klas-

sista satua. Näyttämön täyttää perinteisen sadun kaikki ihmeet myllärin pojasta ja leskiäidistä taikurijättiläiseen ja kuninkaanlinnan loistoon. Arvoituksellisia muunnelmia. Erilainen rakkaustarina. Kuuluisa kirjailija asuu eristäytyneenä eräällä Norjan rannikon saarella. Häntä haastattelemaan saapuu tuntematon mies. Miesten menneisyydestä paljastuu yllättävä yhteinen tekijä. Näin saa alkunsa jännitystarina ja totuusleikki, josta ei dramaattisia käänteitä puutu.

Kuopion kaupunginteatteri Aekuset naeset. Hulvattoman vakava estraditarina naisena olemisesta sekä elämän pienistä-suurista asioista ja unelmista. Naisen elämään pureudutaan huumorin voimin, tehdään yllättäviä havaintoja ja lauotaan totuuksia, toki kohdetta rakastaen ja arvostaen. Chicago-musikaali. Ruudikas, jazzikas ja tyylikäs menestysmusikaali rikoksen ja showbisneksen maailmoista. Kahden ”murhamimmin” Velman ja Roxien tarina kertoo palavasta halusta päästä julkisuuteen, tähteyden unelmasta ja tylystä todellisuudesta. Lakanasiivet. Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan uusin teos

kuvaa koskettavasti sodan vaikutuksia kotirintaman naisiin, lapsiin ja miehiin. Yhden vuorokauden tapahtumiin keskittyvän romaanin näytelmäversio saa itseoikeutetusti kantaesityksensä juuri Kuopiossa. Vaarallisia suhteita. Markiisitar värvää entisen rakastajansa, naistenkaatajana tunnetun kreivin, turmelemaan luostarikoululaistytön. Samaan aikaan kreivillä on meneillään erään hyveellisistä hyveellisimmän rouvan valloittaminen. Visuaalisesti loistokasta epookkiteatteria, pinnalta tyylikäs, syvältä kylmäävä kuvaus ihmisluonnon pimeämmistä puolista.

Lappeenrannan kaupunginteatteri Se ainoa oikea. On Paulin ja Paulan hääpäivän aamu. Touko ja Leo ovat järjestäneet Paulille perinteiset polttarit. Pauli herää arkkitehtitoimiston sohvalta, mielessään vain hataria mielikuvia edeltävästä yöstä. Rakastettu Johansson. Elämänmakuinen komedia Minkkitarhaksi kutsutun eläkeläisten vuokratalon asukkaista. Emmi, Tiina, Saimi, Kåre ja Johansson ovat ”entisiä nuoria”, joilla on yhä sydän kuuma ja mieli levoton.

Minä olen Adolf Eichmann. SS-upseeri Adolf Eichmann oli Gestapon juutalaisasioiden osasto IV B 4:n päällikkö ja hänen vastuullaan oli logistiikka. Tiukasti ajan hermolla oleva näytelmä etsii totuutta ihmisestä peilaamalla historian hirmutekoja nyky-yhteiskuntaan ja aikamme ilmiöihin. Ihmissusi – metallinen kauhunäytelmä on Lappeenrannan kaupunginteatterin ja Taikateatteri 13:n yhteisproduktio. Tapahtumat sijoittuvat kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen. Ilmaston lämpeneminen on pahentunut entisestään ja lappeenrantalaisia kauhistuttavat susien veriset hyökkäykset.

Mikkelin Teatteri Pyhä keikka. Musiikkinäytelmä Hectorin laulujen teemoista. Pyhä keikka kertoo muusikko Hannu ”Musti” Mustosen tarinan menestyksestä haaveilevasta pojasta levymyyntitilastoja hallitsevaksi tähdeksi. Hiiriä ja ihmisiä. John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä kertoo koskettavalla ja koomisellakin tavalla ihmisen perimmäisestä

yksinäisyydestä, halusta toveruuteen, himoista ja kaipuusta parempaan, riittämättömyyden pelosta, rakkaudesta, toiveista ja vankkumattomasta uskosta parempaan huomiseen. Naisten juomaa. Tanakka cocktail, joka sisältää kaikkea: surua, kauhua, pelkoa, häpeää, jännitystä sekä huumoria. Nainen ja alkoholi on moraalisesti ja emotionaalisesti tulenarkaa aluetta, mutta siitä mistä ei voi puhua täytyy tehdä teatteria. Syksy 1939. Veijo Meri sekoittaa hersyvää komediaa ja jännitysnäytelmää lisäten niihin oman absurdin säväyksensä. Sodan uhka muuttaa pienen koulun elämän, kun sinne asettuu sotilasjoukko tarkkailemaan naapurimaan rajaliikennettä.

Pieksämäen Poleenin teatteri Mustalaisruhtinatar-operetti. Näyttämöllä leiskuu siniveristen lempi, ruhtinaat ja kreivit piirittävät kilvan kaunottaria ja kaiken yllä leijuvat ensimmäisen maailmansodan

Legendaarinen Votkaturistit palaa Linnoituksen lavalle Kauniille Linnoituksen mäelle, keskelle kesäistä Lappeenrantaa remontoidaan uusi kesäteatterinäyttämö. Miljöön lisäksi muuttuu muutakin: Lappeenrannan kaupunginteatteri ottaa jälleen vastuun kesäteatteritoiminnan pyörittämisestä yli 20 vuoden tauon jälkeen. Katettu katsomo, historiallista ympäristöä kunnioittava maisemointi ja ammattitaidolla tehdyt esitykset takaavat sen, että kesäteatteriyleisö viihtyy. Uuden kesäteatterinäyttämön kunniaksi ensi kesänä lavalle nousevat lappeenrantalaisen kirjailijan Aimo Vuorisen legendaariset Votkaturistit. Vuonna 1976 Lappeenrannan kesäteatterissa kantaesitetty Votkaturistit oli aikansa kohuteos, poliittisesti epäkorrekti näytelmä, jota ristiriitaisesta vastaanotosta huolimatta on esitetty laajalti suomalaisissa ammatti- ja harrastajateattereissa. Votkaturistit on hulvaton ja nostalginen komedia naapurimaiden ja kahden erilaisen kulttuurin törmäyskurssista. Se on kuvaus ajasta, jolloin itäraja oli avautunut ja suomalaiset pääsivät paitsi ottamaan revanssia hävitystä sodasta, myös esiintymään äveriäinä ja itsetyytyväisinä lännen humupekkoina elintasoltaan heikommassa ja tavarapulan kiusaamassa Leningradissa. Sikäläinen samppanja oli sankarituristien arkijuomaa! Kepeän kesäviihteen lisäksi esitys tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden asenteiden ja ennakkoluulojen nykytilanteen päivitykseen. Votkaturistit on yksi Suomen katsotuimpia kesäteatterinäytelmiä. Sen on nähnyt yli 400 000 katsojaa ympäri Suomea. Näytelmän ohjaa Jukka Keinonen, ja päärooleissa nähdään tv:stäkin tutut suosikkinäyttelijät Jaana Saarinen ja Markku Toikka sekä Jukka Toivonen. Ensi-ilta on 24.6.2009 kello 19.


13

Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti: Iida Muhonen, kuva: Riihimäen teatteri

uhkaavat ukkospilvet. Sylva Varescu on varieteelaulajatar ja Edwin Lippert-Weylersheimin ruhtinas. Edwinin perhe ei hyväksy poikansa suhdetta Sylvaan. Silkkipaperitaivas. Hurmaava vauvateatteriesitys kaikille 3–12 kuukauden ikäisille vauvoille.

Savonlinnan Teatteri Katto-Kassinen. Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo seikkailee koko perheen musiikkinäytelmässä. Vauhdikkaassa näytelmässä koetellaan niin nauruhermoja kuin kärsivällisyyttäkin, kun ylitsepursuavan itserakas Kassinen pääsee todella vauhtiin. Yksi lensi yli käenpesän. Ken Keseyn klassikkoromaaniin perustuva näytelmä on monitasoinen kertomus mielisairaalan osastosta, jonka tarkoin määrätty arki ja valtarakenteet kääntyvät liki kaaokseksi uuden potilaan, McMurphyn saapumisen myötä. Sinun silmiesi tähden. Musikaali Olavi Virrasta ja hänen elämästään. Olavi Virta eli kuten legendojen kuuluukin, itseään säästämättä ja kaikkensa antaen. Putkinotko. Joel Lehtosen suurromaani musiikkinäytelmänä aidossa historiallisessa ympäristössään, Putkinotkon kesäteatterissa 29.7.–15.8.

Varkauden Teatteri Pelastajan poika. Koko perheen satunäytelmä. Ihan uudella tavalla toteutettu lastensatu, jossa näyttelijät nukettavat noin 1,5 metrisiä sankarinukkeja läpi seikkailun. Asessorin naishuolet. Hupaisa komedia naisväen suhteen avuttoman vanhapoikaasessorin karkumatkasta. Asessori Haaravirran elämä muuttuu koettelemukseksi, kun taloudenhoitaja kuolee ja uusi huushollerska osoittautuu täysin mahdottomaksi. Tapoihinsa piintynyt vanhapoika päättää antaa Vienolle potkut ja pyytää kirjeitse vanhaa nuoruudenystäväänsä Mathildaa tämän tilalle. Lentojätkä – Vikke Nilon tarina. Vikke Nilo elää omalla tavallaan täysinäistä elämää, jos kohta ainaisessa puutteessa. Hän on laiskimus, suhtautuu epäillen herroihin, lusmuilee töistä, takertuu omanarvontuntoonsa. Vikke hauskuttaa, velmuilee, liioittelee, tekee järjestelmän naurunalaiseksi ja sitä kautta helpommaksi sietää. Pekka Töpöhäntä. Lämminhenkinen tarina koko perheelle. Pekka Töpöhäntä on kissa, jolta rotta puraisi hännän poikki Pekan ollessa pentu. Töpöhäntäinen kissa on helppo pilkan kohde ja erityisesti korttelin pahiskolli Monni aiheuttaa Pekalle hankaluuksia.

Satu Silvo Ammattitaito on uran salaisuus Satu Silvolla on näyttelijänä takanaan jo pitkä ura, jonka varrelle mahtuu lukuisia elokuvia, televisiosarjoja ja teatterin lavalla vietettyjä tunteja. Jos tarkkoja ollaan, juhlii Satu Silvo tänä vuonna 25-vuotista taiteilijan uraansa, jos vain päättää sitä juhlia. Satu Silvolla riittää töitä. 26. päivänä helmikuuta ensi-iltansa Riihimäen teatterissa saavan Hyvää syntymäpäivää, Vivian -näytelmän harjoitukset pitävät Silvon haastattelun hetkellä kiireisenä. Hyvää syntymäpäivää, Vivian kertoo 60-vuotta täyttävästä näyttelijädiiva Vivian Linnasta, joka ei tahtoisi ikääntyä, eikä varsinkaan juhlistaa sitä. Pääosan komediassa Vivianina näyttelee Satu Silvo, joka odottaa lähestyvää ensi-iltaa jännittyneenä. Tai niin jännittyneenä kuin 25 vuotta alalla ollut ammattilainen vain voi odottaa. Hyvää syntymäpäivää, Vivian -näytelmä saanee kuitenkin toivotun vastaanoton, ainakin lippuja on näytelmään myyty tiuhaan tahtiin. Silvon seuraava projekti on Savonlinnassa esitettävä pääsiäisdraama, Yhdestoista hetki, jonka ensi-ilta on huhtikuun alussa. Olavinlinnaan sijoittuva näytelmä yhdistää Olavinlinnan historian ja pääsiäisen tapahtumat tavalla, joka saa näyttelijäkonkarinkin innostumaan.

– On hauskaa olla mukana tekemässä pääsiäisnäytelmää, joka tapahtuu oikeissa, historiallisissa puitteissa Olavinlinnassa ja sijoittuu aikaan, jolloin Olavinlinna on ollut kaikkea muuta kuin oopperanäyttämö, Silvo sanoo. Pääsiäisdraamaan Olavinlinnan historiassa päästään kurkistamaan, kun linnanherran ja -rouvan vieraiksi saapuu kiertävä näyttelijäseurue kärryineen kaikkineen ja esittää näytelmän pääsiäisen tapahtumista. Olavinlinnan linnanpiha täyttyy Yhdestoista hetki -näytelmässä keskiaikaisesta meiningistä, jonka avulla yleisökin tempaistaan keskelle pääsiäisdraamaa ja linnan tapahtumia. – Yleisö on kuin osa näytelmää, jossa on näytelmä näytelmän sisällä. Tämä on kiva tapa tehdä teatteria, Silvo kertoo.

Himphamppua televisiossa Satu Silvo on seurannut pitkään suomalaista elokuvan ja teatterin tekemistä ja nähnyt miten ala on muuttunut niin näyttelijän kuin katsojankin näkökulmasta. Silvo sanoo televisiotyön kokeneen suurimman muutoksen, sillä suomalaisia tv-sarjoja tehdään nykyään aikaisempaa vähemmän. – 90-luvun alussa ja sitä ennen tehtiin paljon kaikenlaista televisioon ja valkokankaille. Sitten tuli lama ja se

Satu Silvo nähdään Riihimäen teatterin lavalla häikäisevänä näyttelijädiivana, Vivian Linnana näytelmässä Hyvää syntymäpäivää, Vivian. Seuraava projekti hänellä on Savonlinnassa Olavinlinnassa esitettävä pääsiäisdraama Yhdestoista hetki.

LOPPUKEVENNYS 1. Oletko syönyt kalakukkoa, mitä pidit? 2. Lottoatko, ostatko arpoja? 3. Milloin lauloit viimeksi karaokea, missä? 4. Kumpaa kuuntelet ennemmin, oopperaa vai bigbandiä? 5. Teatteri vai elokuva? 6. Silakkaa vai muikkua? 7. Mikä on mieluisin kesätapahtumasi?

7 ? 1. Olen todellakin! Jos kalakukko on hyvin tehty ja siinä on kaikki kohdallaan, niin se on todella hyvää! 2. No, en kyllä juuri koskaan. 3. Ei siitä nyt niin kovin kauaa ole, kun lauloimme ystäväni kanssa täällä Helsingissä Tehtaankadulla eräässä ravintolassa. 4. Bigbandiä, sillä pidän sen viihteellisyydestä. 5. Ammatillisesti teatteri, mutta elokuvien katselu toimii hyvänä rentoutumiskeinona. 6. Ehdottomasti muikkua. 7. Mustikoiden poimiminen kavereiden kanssa, saunominen rantasaunassa, uiminen ja puutarhan hoito.

hiljensi niin elokuva- kuin televisiotöitäkin. Saa nähdä, mitä tapahtuu tämän alamäen vaikutuksesta, Silvo pohtii. Nykyajan tekniikka on myös tuonut tullessaan paljon uutta alalle ja sen myötä kuvauksiin käytettävä aika on lyhentynyt Silvon uran alkuajoista huomattavasti. Satu Silvo ei tänä päivänä televisiot täyttävistä tositv-ohjelmista paljoakaan perusta. – Televisiokanavat näyttävät ihan liikaa halpatuotannolla tehtyjä ulkomaisia sarjoja ja kaikenlaista himphamppua! Silvo myöntää elämänsä olevan tällä hetkellä aika työkeskeistä. Tärkeimpinä asioina elämässään tämä suora, energinen, luova ja analyyttinen nainen pitää kuitenkin perhettä ja ystäviä. – Lasteni kohtaaminen on minulle parasta lomaa työstäni. Unohdan silloin täysin omat asiani ja keskityn heihin. Pyrin muutenkin etsimään

ympärilleni ihmisiä, jotka ovat puheiltaan ja teoiltaan suoria. En kestä mitään venkuilua. Saimaan seutu on Silvolle tuttua. Satu Silvon Satulinna löytyy Hirvensalmelta ja lukuisat ystävät asuvat ja mökkeilevät järvimaisemissa. – Tämä on Suomen kauneinta seutua, jossa on paljon upeita paikkoja ja jonka matkailun edistäminen on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, Silvo sanoo. Suur-Saimaan lukijoiden Satu Silvo toivoo nauttivan ympärillä olevasta runsaudesta ja yltäkylläisyydestä, jolla hän ei tarkoita hienoja autoja ja kalliita koruja, vaan elämän pieniä asioita. – Älkää tulko kotisokeiksi. Lähellä olevaa kauneutta ei näe, jos tuntuu siltä, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Elämässä on paljon hienoja asioita, joista nauttia. ■


14

Suur-Saimaa

25.2.2009


25.2.2009

15

Suur-Saimaa Hiiriä ja ihmisiä To 5.3. klo 19 Pe 6.3. klo 13 ja 19 Pe 13.3. klo 13

Pyhä keikka La 7.3. klo 13 ja 19 La 21.3. klo 19 La 4.4. klo 13 ja 19 VIIMEINEN

Syksy 1939 Ensi-ilta 28.3.2009 Pe 27.3. klo 19 ennakko La 28.3. klo 19 ensi-ilta To 2.4. klo 19 Kesäteatteri:

Ulvova mylläri Ensi-ilta 26.6.2009

www.mikkelinteatteri.fi • (015) 411 0440

Teksti: Ruut Kokki, kuva: Pasi Pekkonen

Aake Kalliala

nauttii hiljaisuudesta Lukuisista elokuva- ja televisiorooleistaan tunnetun Aake Kallialan juuret ovat vahvasti Mikkelissä. Kahdeksanvuotiaana Heinolasta Mikkeliin muuttanut näyttelijä pitää Mikkeliä edelleen kotikaupunkinaan, vaikka onkin asunut pääkaupunkiseudulla jo vuodesta 1977 lähtien. – Vapaalla on aina päästävä Mikkeliin. Koen, että juureni ovat edelleen siellä. Mikkelissä asuvat äitini ja siskoni ja minulla on Saimaan rannalla kesämökki. Kesällä oma paatti vetää Saimaalle veneilemään. Myös paikallista murretta Kalliala pitää rikkautena. – Murre on Mikkelissä rehevää ja elävää. Mikkelissä puhutaan mikkeliä, ei niinkään savoa. Aikoinaan Teatterikouluun menijät alkoivat heti lespata stadin kieltä. Nykyään omaa murretta ei tarvitse enää samalla lailla hävetä, vaan se saa kuulua. Näyttelijän ura väikkyi Kallialan mielessä jo mopoikäisenä. Hän työskenteli kuitenkin

ensin ravintola-alalla ennen kuin pyrki opiskelemaan näyttelemistä. – Näytteleminen veti puoleensa ja sille tielle jäin. Tämän hetken työkuvioihin kuuluvat Kotikatu-sarjan kuvaukset sekä Kemijärvellä kuvattava Kari Väänäsen Taivaanvalkeat. Kotikatu on freelance-näyttelijälle hyvä komennus säännöllisyytensä takia ja siinä mielessä inhimillinen työ, että vapaa-aikaakin jää. Vapaa-ajan harrastuksiin Kallialalla kuuluu ruuanlaitto. – Harvoin kokkaan kuitenkaan pelkästään itselleni. Viimeksi söin japanilaistyylisesti kampasimpukoita soijassa ja wasabissa dipattuna. Simpukan asemesta voi halutessaan käyttää lohtakin. Suositella voin myös timjamipossua. Ei muuta kuin timjamia, pippuria ja lihalientä mausteeksi, ja possu uuniin muhimaan.

Mökkeily on lähellä Kallialan sydäntä – Mökille on päästävä saunan lämmitykseen. Verkkoja on käyty kokemassa ja kohta alkavat hyvät pilkkikelit. Mikkelissä tunnit loppuvat yleensä vuorokaudesta kesken, sillä aina on jokin projekti, johon mennä mukaan touhuamaan. Ja tietenkin metsään ja nuotion äärelle on päästävä. Kalliala kertoo, että iän myötä arvomaailmakin on muuttunut ja mieli halajaa yhä enemmän hiljaisuuteen ja luontoon. Hektisessä maailmassa hiljentymisen merkitys korostuu. – En kaipaa nykyään juuri ollenkaan urbaania ihmisvilinää ympärilleni. Mitä vähemmän porukkaa, sen parempi. Kotini on Käpylässä ja työpaikka Pasilassa. En käy kovinkaan usein Helsingin keskustassa. Nuorempana asia oli toisin, kun sekä mieli että jalka kulkivat kovaa. Muitakin ihmisiä Kalliala kehottaa lähtemään välillä pois kivikylistä. – Käykää järvellä, rannoilla ja metsissä. Luonnosta ja hiljaisuudesta löytyy se, mitä me kaikki etsimme. Itsekseen ollessa voi keksiä mitä isoimpia juttuja. ■

LOPPUKEVENNYS

"Käykää järvellä, rannoilla ja metsissä." Aake Kalliala

7 ? 1. Oletko syönyt kalakukkoa, mitä pidit? 2. Lottoatko, ostatko arpoja? 3. Milloin lauloit viimeksi karaokea, missä? 4. Kumpaa kuuntelet ennemmin, oopperaa vai bigbandiä? 5. Teatteri vai elokuva? 6. Silakkaa vai muikkua? 7. Mikä on mieluisin kesätapahtumasi?

1. Pidän kovasti. Partasen kalakukko on mahtavaa. Aikoinaan Kesäkeittiö-ohjelmassa näin, millaista käden taitoa kukon tekeminen vaatii. 2. Aika harvoin. Herätepohjalta silloin tällöin. 3. En yleensä laula karaokea. Viimeksi Kemijärvellä. 4. Molemmat kova juttu. Ooppera menee kuitenkin edelle. 5. Elokuva. 6. Muikkua. 7. Ei tule paljoa käytyä kesätapahtumissa. Mainitaan Mikkelin ravit 3–4 vuotta sitten.


16

Suur-Saimaa

25.2.2009 Teksti ja kuva: Iida Muhonen

Joanna Väre

Mikkelin missi tiskaa kalsarit jalassa Joanna Väre on Mikkelin oma tyttö, jonka elämää seurataan seurapiiripalstoilta ja juorulehdistä. Julkisuuteen Joannan toi vuoden 2007 Miss Suomen perintöprinsessyys, mutta ei tämä nainen kyllä aivan perinteinen missi ole. Joanna Väre sanoo, että hän on sellainen ihminen, josta näkee kauas kun menee hyvin ja vielä kauemmas kun menee huonosti. Hän on myös eloisa, huumorintajuinen, vähän epäjärjestelmällinen ja temperamenttinen, joista viimeisenä mainitun luonteenpiirteen hän uskoo kumpuavan savolaisuudestaan. Tämän lisäksi Väre on myös malli, juontaja ja missi, jonka elämää koko Suomella on mahdollisuus aika ajoin seurata. Joanna Väre tunnetaan, koska hän on vuoden 2007 Miss Suomen toinen perintöprinsessa. Tuolloin tuikitavallinen hevostyttö huomasi tulleensa ylipuhutuksi missiruljanssiin, joka johti Miss Suomi -finaaliin, kilpailun ennakkosuosikkien joukkoon ja lopulta perintöprinsessyyteen. Tänä päivänä Väre kokee misseyden olevan jo elettyä elämää, jonka hän itse on jättänyt taka-alalle. – Ymmärrän, että minua on helppoa tituleerata missiksi, mutta jos saisin itse päättää, olisin ihan vain prinsessa, enkä mieluiten sekään, Väre nauraa. Misseys on kuitenkin leima, josta Väreen ei ole helppoa päästä yli. Emmekä me tahdo häntä helposti leimastaan päästääkään. Väre ei kadu missikisoihin lähtemistä, mutta sanoo, ettei ehkä enää lähtisi mukaan samaan pyöritykseen. – Ensinnäkin, missejä kohdellaan aika ikävästi nykyään ja heidän kaapeistaan kaivetaan esille pieninkin luuranko. Toiseksi, tunsin itseni koiraksi koiranäyttelyssä, kun poseerasin bikinit päällä ihmisjoukon edessä. En minä sellaiseen halua takaisin, vaikka pääsinkin itse aikanani melko helpolla. Eikä Väreestä koskaan edes pitänyt tulla missiä, sillä kauneuskilpailuja huomattavasti enemmän häntä kiinnostivat hevoset.

Helsinkiin muutto oli kulttuurishokki Mikkelissä syntynyt ja kasvanut Väre lähti lukion jälkeen viettämään välivuotta Rooman maaseudulle. – Siellä hevostallilla olisin varmaan vieläkin luomassa lantaa, ellei tätä olisi tullut, Väre sanoo. Roomasta vauhdilla Helsinkiin muuttamaan joutunut Väre kärsi Helsingin keskustaan muuttaessaan kulttuurishokista, sillä harppaus Mikkelistä Helsinkiin tuntui suuremmalta kuin harppaus Mikkelistä Italiaan. Helsingin ydinkeskustaan muuttanut kahden koiran omistaja kaipasi betoniviidakon sijaan ympärilleen luontoa ja asettui lopulta asumaan Espooseen. Nyt Väre elää onnellista ja työntäyteistä elämää Espoossa, yhdessä

tuoreen kihlattunsa Kalle Kuvajan ja kahden koiransa kanssa. – Kun minulta nykyään kysytään kuulumisia, voin iloisin mielin sanoa, että minulle tosiaankin kuuluu pelkkää hyvää. Elämäni on tavallista ja rauhallista. Aloitan aamuni vetämällä pipon syvälle päähäni ja lähtemällä koirien kanssa ulos. Kun tulen kotiin, tiskaan kalsarit jalassa. On siitä sellainen glamourelämä kaukana, jollaista jotkut ihmiset uskovat minun elävän. Joanna Väreen työllistävät tällä hetkellä pääasiassa erilaiset juontokeikat ja hän iloitseekin siitä, että töitä on riittänyt. Muotinäytöksiä ja muita mallin töitä on ollut vähemmän, mutta Värettä se ei haittaa, eihän hän mielestään aivan huippumalli ole pituudeltaankaan. – Nautin perin savolaiseen tapaan siitä, että saan olla äänessä ja koen olevani siinä työssä omassa elementissäni. Mallina tehtäväni ovat hyvältä näyttäminen ja toimiminen eräänlaisena vaaterekkinä, juontaminen on monipuolisempaa, Väre tuumaa. Joulun tienoilla Joanna Väre kihlautui ja tiedon vuodettua lehtiin, siitä sai lukea koko Suomi. Samalla hetkellä kun kihlaus muuttui julkiseksi, alkoivat utelut hääpäivästä ja raskaudesta. Häitä ei kuitenkaan vielä ensi kesänä tulla Väreen mukaan tanssimaan, eikä paikkakuntaakaan avioitumiselle ole valittu. Mikkeliläisiä siis pidetään julkkishäiden suhteen jännityksessä, onhan Mikkeli varmasti yksi vaihtoehdoista. – Minusta on kummallista, että kun menee kihloihin, ruvetaan heti pommittamaan hää- ja vauvakysymyksillä. Eikö sitä ihminen saa nauttia edes hetken kihlauksestaan, Väre huokaa. Kun Väre puhuu julkisuudesta, puhuu hän siitä välillä harmissaan, välillä huvittuneena. Se, mitä lehdet kirjoittavat tai ihmiset puhuvat, ei kuitenkaan kaada Joanna Väreen maailmaa. – Jos lähden verkkareissa kauppaan, minua pidetään tyylittömänä. Jos minulla on päälläni jotakin nätimpää, olen hienostelija. Ei kaikkia voi miellyttää yhtä aikaa, enkä haluakaan. Kun Väreen ystävättärelle järjestettiin vauvakutsut, oli Joanna se ystäväpiiristä, joka juorupalstoille joutumisen uhallakin lähti tekemään lelu- ja vaateostoksia Helsingin keskustan liikkeisiin. Sen verran rempseyttä ja hulluutta naisesta löytyy, ettei hän tahdo omaa elämäänsä elää jokaista askeltaan varoen, peläten aiheuttavansa huhumyllyn. Mikkeli on tärkeä osa Joanna Väreen elämää yhä edelleen. Hän sanoo pyrkivänsä pyhittämään yhden viikonlopun joka kuukaudesta Mikkelis-

Pääkaupungin sykkeessä asuvan pikkukaupungin tytön, Joanna Väreen elämässä Mikkeli on yhä keskeisessä roolissa.

sä käymiselle. Mikkelissä parasta Joannan mielestä on perhe ja lapsuudenkoti, johon tietää voivansa aina palata sinä samana pikku-Joannana. Myös Mikkelin pienuus kiehtoo Joannaa, jonka mielestä on ihanaa tuntea kotikaupunkinsa kulmat kuin omat taskunsa. Pienuudessa on myös haittansa, sillä Väre huomaa surukseen olevansa usein outolintu ja supattelun kohde pikkukaupungin kaduilla. – Enhän minä sokea ole. Kyllä sen näkee ja huomaa, kun ihmiset supisevat ja tuijottavat. Se saa minut välillä vähän surulliseksi ja ajoittain tuntuu, etten ole tervetullut kotikonnuilleni. Olisi ihanaa, jos ihmiset tulisivat juttelemaan supattelun sijaan. Joanna Väre ei arvosta pintaliitoeläjiä ja varakkuutta jumaloivia, joita etenkin pääkaupungista löytyy. Aidot asiat ovat tärkeitä, kuten se, ettei häpeä olla kotoisin Mikkelistä. – Mielestäni on tärkeää muista mistä on tullut ja mihin kuuluu ja olla ylpeä siitä, Väre sanoo hymyillen. ■

LOPPUKEVENNYS 1. Oletko syönyt kalakukkoa, mitä pidit? 2. Lottoatko, ostatko arpoja? 3. Milloin lauloit viimeksi karaokea, missä? 4. Kumpaa kuuntelet ennemmin, oopperaa vai bigbandiä? 5. Teatteri vai elokuva? 6. Silakkaa vai muikkua? 7. Mikä on mieluisin kesätapahtumasi?

7

1. Olen syönyt, mutta olen kalansyönnin suhteen vähän rajoitteinen. Söin kerran kasviskukkoa, joka oli tehty samalla periaatteella kuin kalakukko ja se oli pirun hyvää. Kyllä kalakukkokin maistuu, aina kun sitä tarjotaan. 2. En oikeastaan ikinä. Olen kyllä yrittänyt olla onnettarena valitsemassa lottonumeroita, mutta vielä ei ole tärpännyt. 3. Pyrin olemaan laulamatta, sillä se ei ole kaunista kuultavaa. Suihkussa ehkä viimeksi, mutten ole laulanut muiden ihmisten kuullen sitten seitsemännen luokan laulukokeen. 4. Aida-oopperan olen nähnyt Savonlinnassa muutaman kerran, mutta en oikein osaa valita näiden väliltä. Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. 5. Elokuvissa tulee käytyä teatteria enemmän, mutta arvostan teatterin tekemistä ja olen ollut itsekin nuorena mukana siinä touhussa. Teatterimaailma on minusta mielenkiintoinen. 6. Muikkua Savonlinnan Seurahuoneen kattoterassilla. 7. Hyvä hevos- tai ravitapahtuma, jossa pääsee seuramaan huippu-urheilua ystävien kanssa ja pitämään piknikkiä.

?


17

Suur-Saimaa

25.2.2009

YHTEISHAKU SYKSYLLÄ 2009 ALKAVAAN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN

www.haenyt.fi

Pohjois-Karjalan Ammattiopisto JOENSUU Tekniikka ja Kulttuuri

VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN.

2.-20.3.2009 Kulttuuriala

Tekniikan ja liikenteen ala

Käsi- ja taideteollisuus

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Autoalan perustutkinto Autokorinkorjauksen koulutusohjelma

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto *) Tuotteen suunnittelun- ja valmistuksen koulutusohjelma

Autokorinkorjaaja

Artesaani

Suuntautumisalat: - erikoistekniikat (kovat materiaalit) - käsityömuotoilu - ohjaustoiminta, tekstiilivaatetus - puuala, hienopuuseppä

pk pk pk pk

157, yo 157, yo 370, yo 111, yo

158 158 382 190

Viestintä ja informaatiotieteet

Oppilaitoskoodi

1408

Ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija voi suorittaa myös lukio-opintoja sekä osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Menestystä Taitaja 2008 -kilpailussa - kolme kultaa - kaksi hopeaa - kaksi pronssia Taitajien taitaja Sakari Hartikainen Lisätietoa koulutuksista www.pkky.fi/amojtk sekä opintotoimistot puh. (013) 244 2672, 244 2673 ja/tai 244 2403

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto *) Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelma

pk 452, yo 511

(valokuvaus ja kuvankäsittely) pk 497, yo 523

Kuva-artesaani

Automaalari

Autotekniikan koulutusohjelma

Ajoneuvoasentaja

Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma

pk 124, yo 281

Kone-, metalli- ja energiatekniikka Kone- ja metallialan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma

pk 857, yo 885

Automaatioasentaja

Valmistustekniikan koulutusohjelma

Koneenasentaja, Levyseppähitsaaja, Työvälinevalmistaja

Tekniikan ja liikenteen ala

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka

Arkkitehtuuri ja rakentaminen Talotekniikan perustutkinto LVI-asennuksen koulutusohjelma

pk 858, yo 886

Laboratorioalan perustutkinto, Laboratorioalan koulutusohjelma

pk 583, yo 584

Rakennusalan perustutkinto Kivialan koulutusohjelma

pk 448, yo 449

Puualan perustutkinto Puusepän koulutusohjelma

pk 863, yo 891

Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen koulutusohjelma

pk 861, yo 889

Sahaprosessinhoitaja

Maanmittausalan perustutkinto Maanmittaustekniikan koulutusohjelma

pk 862, yo 890

Maalari

LVI-asentaja

Kivirakentaja

Puuseppä

Pintakäsittelyalan perustutkinto *) Maalausalan koulutusohjelma

pk 864, yo 892

Sähkö- ja automaatiotekniikka

Kartoittaja

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, pk 860, yo 888 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma

Tekstiili ja vaatetustekniikka Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto **) Vaatetuksen koulutusohjelma

Laborantti

Sahateollisuuden koulutusohjelma

Talonrakentaja

Vaatetusompelija Pohjois-Karjalan Ammattiopisto JOENSUU Tekniikka ja Kulttuuri PL 101, 80101 JOENSUU puh. (013) 244 200

Automaalauksen koulutusohjelma

Autonkuljettaja

Media-assistentti

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto *) Kuvallisen ilmaisun koulutusohjelma

pk 107, yo 255

pk 183, yo 187

Automaatioasentaja, Sähköasentaja

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto pk 139, yo 143 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma

Elektroniikka-asentaja

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto pk 147 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma

ICT -asentaja + YO -tutkinto *) pääsykoe, **) haastattelu


18

Saimaan alueen

Suur-Saimaa

YHTEISHAKU

25.2.2009 Teksti: Ruut Kokki, kuva: Itä-Suomen yliopisto

t

Parhaat opiskelupaika

Yhdistyminen tuo voimaa

Itä-Suomen yliopisto uskoo Uusi Itä-Suomen yliopisto aloittaa 1.1.2010. Kuopion ja Joensuun pääkampuksien ja Savonlinnan kampuksen muodostamasta kokonaisuudesta tulee yli 3000 työntekijän ja 14

000 opiskelijan yliopisto. Tiedekuntia uudessa yliopistossa on neljä. Projektinjohtaja Päivi Nerg kertoo, että keväällä 2007 tehty yliopistojen yhdistymispäätös on historiallinen.

– Päätös tehtiin täysin omaehtoisesti Kuopion ja Joensuun yliopistojen hallituksissa. Jo tässä vaiheessa voi sanoa, että ratkaisu oli oikea ja tehtiin oikeaan aikaan. Olemme Suo-

men pilotti tällaisessa yhdistymisessä ja saaneet sen vuoksi opetusministeriön vahvan tuen ja myös merkittävän hankerahoituksen. Yhdistymisellä haetaan kil-

"Tarkoitus ei ole tehdä byrokraattista laivaa." Päivi Nerg

pailukykyistä toimijaa sekä opiskelijan että tutkimuksen näkökulmasta. – Kilpailu opiskelijoista ja tutkimusresursseista kiihtyy koko ajan. Yhdessä olemme voimakkaampi toimija ja mielenkiintoisempi vaihtoehto opiskelijalle kuin erillisinä yliopistoina. Lisäksi taustalla vaikutti se, että halusimme säilyttää Itä-Suomessa kauppatieteellisen koulutuksen, joka on alueen kehityksen kannalta tärkeää. Nergin mukaan heti alkuvaiheessa linjattiin se, että ItäSuomen yliopisto on yliopisto, joka pohjautuu tasa-arvolle ja toisten kunnioittamiselle. – Arvopohjaamme kuuluu, että opettelemme tuntemaan toisemme ja toistemme tieteenalat. Näin voimme yhdessä lähteä viemään uutta yliopistoa eteenpäin. Ymmärrän kyllä ihmisten huolen isojen muutosten keskellä. Yhdistymisellä haetaan tehokkuutta, mutta tämä ei kuitenkaan ole saneerausprojekti, vaan uuden kehittämisen projekti. Tarkoitus on Nergin mukaan luoda kokonaisuus, jossa pyritään näkemään ja hyödyntä-

mään kaikkien vahvuudet. – Voimme oppia toisiltamme erilaisia toimintamalleja. Samalla tämä on tietenkin suuri haaste. On löydettävä se yksi yhteinen toimintatapa. Uudenlaisen yhteistyön viriämisen myötä on opittu, että tämä ei ole vain kauniita sanoja, vaan todella toimitaan, luotetaan toisiimme ja nostetaan ne ristiriidatkin esille. Vuoden 2008 aikana käynnistämishankkeessa tehtiin kaikki merkittävät päätökset organisaation, toimintatapojen ja strategian suhteen. Nyt menossa on perustamisvaihe ja tiedekuntien dekaanit ja hallintopäälliköt on valittu. – Kaikki on edennyt suunnitelmien mukaan. Juridisesti voimme aloittaa kuitenkin vasta sitten, kun uusi yliopistolaki astuu voimaan ja vanhat Kuopion ja Joensuun yliopistot lakkaavat olemasta.

Hyötyä koko ItäSuomen alueelle Uusi Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monia hyötyjä opiskelijaa ajatellen. Pienten yliopistojen haasteena on ollut resurssien puute esimerkiksi opetuksen

Mihin opinto Aika ajoin kuulee puhuttavan huolettomasta opiskelijaelämästä. Taakkana ei ole vielä asuntolainaa, ja perhekin kuuluu vasta hamaan tulevaisuuteen. Mutta minkälaista elämänvaihetta nämä opintotuella elävät nuoret viettävät. Tarjoaako opintotuki opiskelijalle keppiä vai porkkanaa? Antaako se vapauden keskittyä opiskeluun? Orimattilasta kotoisin olevalla Tiina Rantalalla on kokemusta opiskelijaelämästä sekä työelämästä. Työskenneltyään ylioppilaaksi tulonsa jälkeen pari vuotta kaupassa hän pyrki ja pääsi opiskelemaan matkailua Mikkelin ammattikorkeakoulun alaiselle Savonniemen kampukselle syksyllä 2007.

– Iso kiitos perheelle ja ystäville siitä, että voin keskittyä päätoimiseen opiskeluun, Elisa Eronen viestittää.


yhteistyöhön kehittämisessä. – Opetuksen kehittämiseen tulee nyt lisää voimaa. Opiskelijan kannalta merkittävää on varmasti se, että sivuaineita voi valita yli kampusrajojen tai vaihtaa jopa opiskelukampusta. Myös kirjastotoiminta vahvistuu ja toivomme sekä kirjojen että digitaalisten aineistojen saatavuuden paranevan. Nerg uskoo, että uuden yliopiston positiivinen kehitysvire näkyy opiskelijalle yleisestikin. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa panostetaan opiskelijan oppimiseen, hyvinvointiin ja henkiseen kasvuun. – Tämä on linjattu jo strategiaan. Toteuttaminen vaatii tietenkin töitä, mutta tahtotila on kova. On tärkeää houkutel-

FAKTAT

19

Suur-Saimaa

25.2.2009

la opiskelijoita Itä-Suomeen joka puolelta maata ja saada heidät myös jäämään alueelle. Tähän tavoitteeseen nivoutuu myös tutkimustoiminta, jota pyritään vahvistamaan kärkialoilla yhä enemmän kansainvälisestikin tunnetuksi. – Vahva tutkimustoiminta synnyttää innovaatioita, mikä puolestaan kehittää yrityselämää ja koko Itä-Suomen aluetta. Nerg on erityisen tyytyväinen siitä, että Itä-Suomen yliopiston esimerkin myötä myös Itä-Suomen muut toimijat ovat lähteneet keskustelemaan yhteistyöstä. – Esimerkiksi ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset ja kaupungit ovat alkaneet

miettiä, miten eri toimijoiden strategiat voivat kohdata ja miten voimme tehdä yhteistyötä ilman kilpailuasetelmaa. Huomattavaa on se, että ItäSuomen yliopisto on noussut nyt keskustelukumppaniksi valtakunnallisella tasolla. – Kun lähtee ennakoiden tekemään uutta, myös muut kiinnostuvat. Olemme iso toimija, jota kuunnellaan valtakunnallisesti. Pääsemme tuomaan esille Itä-Suomea ja vaikuttamaan asioihin. Nerg uskoo, että kokoluokan kasvu tuo voimaa ja mahdollisuuksia, mutta myös joustavuus säilyy. – Tarkoitus ei ole tehdä ItäSuomen yliopistosta mitään byrokraattista laivaa. ■

16/+65;(36<:=(34,55<:4022,30 ¶;HHU[\TH[HPUUVRZPPU[HPKVRRHHSSH[HSV\KLSSH ‹@YP[[pQPSSL[VPTP[\ZQVO[HQPSSL[\SVZ`RZPR€UQVOKVSSLQHT\PSSL`YP[`RZLU[HP  VYNHUPZHH[PVU[\SVZ]HZ[\\SSPZPSSLOLURPS€PSSL ‹(U[HHR\]HU72`YP[`RZLU[HSV\KLUTLULZ[`Z[LRPQ€PZ[pQHRLOP[[pp]HSTP\RZPH HUHS`ZVPKH`YP[`RZLU[HPVYNHUPZHH[PVU[HSV\[[HSPPRL[VPTPUUHUUpR€R\STHZ[H  6OQLSTHHSRHH4PRRLSPZZp 0STVP[[H\[\TPULU TLUULZZp]LYRVZZH!^^^OZLÄWPLU`YP[`ZRLZR\ZRV\S\[\Z  3PZp[PLKV[! 2V\S\[\ZZ\\UUP[[LSPQH/HUUH2HYPW\OOHUUHRHYP'W`RORRRÄ 70,5@90;@:2,:2<: 3€UUYV[PURH[\4PRRLSP 4PRRLSP/LSZPURP7PL[HYP;HSSPUUH

Itä-Suomen yliopisto

– toiminta alkaa 1.1.2010 – pääkampukset Kuopiossa ja Joensuussa, kampus Savonlinnassa – neljä tiedekuntaa: terveystieteiden tiedekunta (Kuopio), filosofinen tiedekunta (Joensuu ja Savonlinna), luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta (Kuopio ja Joensuu), yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta (Kuopio ja Joensuu) – työllistää 3 000 henkilöä – liikevaihto 200 miljoonaa euroa vuodessa – 14 000 opiskelijaa – tavoitteena olla yksi johtavista suomalaisista monialaisista yliopistoista Suomessa ja 200 parhaan joukossa maailmassa

Teksti ja kuvat: Erja Eliala

tuki riittää? Pian 23 vuotta täyttävän Rantalan kokemuksen mukaan opintotukeen kuuluva opintoraha ja asumislisä eivät millään riitä normaaliin elämiseen. – Iso osa tuntemistani opiskelijoista, jotka eivät saa vanhemmiltaan taloudellista tukea, joutuvat käymään opiskelujen ohessa töissä tai ottamaan valtion takaamaa opintolainaa. Savonlinnassa Humaniassa lähihoitajaksi toista vuotta opiskeleva 19-vuotias Elisa Eronen on Rantalan kanssa samoilla linjoilla. – Tili on usein tyhjänä ennen kuun loppua.

Tuki tuli, tuki meni Rantala saa kuukaudessa asumislisää ja opintorahaa yhteensä 470 euroa. Erosen opintotuki on 420 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa 20 ikävuoteen saakka perhe-eläkettä 55 euroa kuukaudessa. Suurimman loven opiskelijoiden talouteen tekee vuokramenot. Rantalalle jää vuokranmaksun jälkeen opintotuesta käteen 90 euroa. Vuokraan

kuuluu sähkö ja vesi. Eronen asuu siskopuolensa kanssa kolmiossa. Hänen osuutensa vuokrasta on 285 euroa. Päälle tulee 15 euron vesimaksu. – Vuokranmaksun jälkeen käteen jäävällä rahalla ei juuri rellestetä, nuoret naiset summaavat. Molemmat opiskelijat huomauttavat, että vuokran ohella paljon rahaa kuluu ruokaan. – Kampuksella voin syödä edullisen lounaan, mutta ruokaa tarvitaan muulloinkin. Lisäksi rahaa menee kotona käymiseen, kännykkälaskuun, nettiyhteyteen ja pakollisiin hygieniatuotteisiin sekä vaatteisiin, Rantala listaa. Erosella on ilmainen opiskelijaruokailu. Vuokranmaksusta jäljelle jäävä raha menee ruokakauppaan, sanomalehteen ja nettiyhteyteen. Opintotuki ei riitä kalliisiin harrastuksiin tai vaatehankintoihin. – Lenkkeily on ilmaista. Opiskelijailloissa käyn harvakseltaan, koska siihen menee helposti rahaa. Vaatteet hankin usein alennusmyynneistä, Rantala luettelee. Myös Eronen tutkii kauppo-

jen alekorit. Opiskelijailloissa hän ei käy. Rantala laskee, että niin sanotun peruskuukauden voisi tiukasti selvitä opintotuella. Pienikin ylimääräinen meno kuitenkin ylittää budjetin. Eronen esimerkiksi on siirtänyt kallista hammaslääkärikäyntiä tulevaisuuteen. Rantala paikkaa talouttaan tekemällä töitä. Takaporttina on äiti ja laina. – Työskentelen usein viikonloppuisin käydessäni Orimattilassa. Samoin kaikki koulun loma-ajat olen töissä. Tiukan paikan tullen pyydän äidiltäni. Usein hän auttaa pyytämättäkin, jos tietää rahojen olevan lopussa. Anomaani opintolainaa nostan harkitusti. Eronen korostaa, ettei hänkään tule toimeen pelkällä opintotuella. Lainaa hän ei halua ottaa, joten läheisten tukea tarvitaan. – Teen välillä pieniä sijaisuuksia, joista saan ylimääräistä rahaa. Äiti maksaa kännykkälaskut ja ostaa välillä ruokaa. Mitään isompia hankintoja en voi tehdä. Rantala ja Eronen kiittelevät opiskelijoille ilmaisia tervey-

– Vuokran ohella ison loven opiskelijan budjettiin tekee ruokakulut, Tiina Rantala sanoo. denhoitaja- ja yleislääkäripalveluja. Kummallakaan ei ole lukukausimaksuja, ja kurssikirjoistakin suurimman osan voi lainata kirjastosta.

Tasan ei käy onnen lahjat Rantala pitää itseään opiskelijana hyvässä asemassa olevana. Hänellä on mahdollisuus työntekoon, äidin tuki, ja suurimmat hankinnat hän oli tehnyt ollessaan töissä kokopäiväisesti. Kaikilla ei ole yhtä hyvin.

– Liiallinen työnteko opintojen ohessa väsyttää ja viivästyttää opintoja. Lainoja ei tässä taloustilanteessa monikaan halua ottaa, sillä vakituisen työpaikan saaminen valmistumisen jälkeen on epävarmaa. Rantala muistuttaa lopuksi, että lainankin kanssa keskiasteen opiskelijan tulot jäävät 770 euroon kuukaudessa. – Tuntuu ristiriitaiselta, että alle köyhyysrajan tukituloilla elävien opiskelijoiden odotetaan valmistuvan määräaikana ja ilman työstä saatavaa lisäan-

siota. Yhteiskunnan tuki ei kuitenkaan mahdollista päätoimista opiskelua läheskään kaikille. Eronen sanoo jaksavansa kituuttamista ne pari vuotta, jonka lähihoitajaopinnot vievät. – Lähihoitajien työllisyystilanne on hyvä, joten tulevaisuus näyttää valoisalta. Jatkan valmistuttuani työn ohella myös kesken jääneitä lukioopintoja iltalukiossa. Kiitos perheelle ja ystäville, jotta voin juuri nyt keskittyä päätoimiseen opiskeluun! ■


20

Suur-Saimaa

25.2.2009 Teksti: Ruut Kokki, kuva: Jari Makkonen

Asko Puhakka

Bioenergia-alaan panostetaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu korkeatasoisesta bioenergia-alan hanketoiminnasta. Painopiste on tällä hetkellä hajautetun energiatuotannon kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Kaikkiaan hankkeita on meneillään 7–8. Uusin rahoituspäätös on saatu rakentamis- ja energianeuvontaan liittyvästä hankkeesta. Tiivistä yhteistyötä tehdään eri organisaatioiden ja

yritysten kanssa. Projektijohtaja Asko Puhakka kertoo, että kaikkien bioenergiahankkeiden yhteinen nimittäjä on alueellisen osaamisen kehittäminen. – Hanketoiminnan tarkoitus on tuottaa hyötyä alueen yrityksille ja ihmisille, luoda uutta yritystoimintaa sekä auttaa opiskelijoiden sijoittumisessa työelämään. Hankkeet pyrkivät toteuttamaan kolmea peruslinjaa, jotka ovat energiayrittäjyyden edis-

täminen, puupolttoainejalosteiden kehittäminen sekä energia ja asuminen. Puhakka kertoo, että bioenergia-alan koulutuspalveluja ja hanketoimintaa alettiin kehittää järjestelmällisesti osaamiskokonaisuudeksi 2000-luvun taitteessa. – Nykyään bioenergia-ala on yksi ammattikorkeakoulun ydinaloista ja siihen panostetaan voimakkaasti. Resursseiltamme olemme todennäköisesti Suomen markki-

najohtajia. Vuonna 2010 saamme uuden Biotalouden keskuksen kaikki toiminnot saman katon alle. Puhakka korostaa, että hanketoiminta ja koulutus kulkevat käsi kädessä. – Hanketoiminta kehittää osaamista ja sitä kautta koulutusta. Osaamisen molemminpuolinen siirto on tärkeää. Hankkeiden kautta voidaan myös ohjata resursseja opinnäytetöihin. Opinnäytetöillä on hankkeiden kautta aina reaalitoiminnan kytkös, jolloin haastavuuskin lisääntyy. Olemme vaativien opinnäytetöiden maineessa ja siihen pyrimmekin. Puhakan mukaan bioenergia-ala tarjoaa uudelle yritystoiminnalle huikeita mahdollisuuksia ja uusista yhteistyömahdollisuuksista ollaan kiinnostuneita. – Jos jollakin on mielessä alaan liittyvä yritysaihio, kannattaa ottaa yhteyttä meihin tai johonkin muuhun alan toimijaan. Esimerkiksi Itä-Suomen alueella Savonian ja Mikkelin ammattikorkeakouluissakin on vahvaa bioenergia-alan osaamista. Itä-Suomen alueen ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat hyvässä yhteistyössä ja osaajaverkostomme on kattava. Tulevaisuuden suuntauksena Puhakka näkee nimenomaan hajautetun energiatuotannon kehittämisen. Käytännössä tällä tarkoitetaan energiantuotantoa lähialueelta saatavissa olevaan raaka-ainehuoltoon perustuen. – Meillä Itä-Suomessa tärkein raaka-ainevara on puu, mutta myös biokaasu, maalämpö ja aurinkoenergia ovat kasvattamassa osuuttaan. Fiksulla tekniikalla ja hyvillä toimintamalleilla lähialueelta saatava energia tukee paikallista taloutta ja yritystoimintaa sekä on ekologisempaa. Tähtäimenä on öljyn rahtaamisen lopettaminen Itä-Suomeen, Puhakka naurahtaa. ■

Bioenergia

FAKTAT

"Tähtäimenä on öljyn rahtaamisen lopettaminen Itä-Suomeen."

Bioenergia on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ympäristöystävällistä, uusiutuvaa ja kotimaista energiaa puusta, biokaasusta ja kierrätyspolttoaineista. Uusiutuvan energian käsitteeseen kuuluvat myös maalämpö, vesi, tuuli ja aurinko.

Pohjois-Karjalan AMK:n bioenergiahankkeita: Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi (Biostuli) – toimintamalli, jonka tavoitteena on kartoittaa ja löytää kehittämispotentiaalisia yrityksiä ja aktivoida niitä oman liiketoimintansa kehittämiseen bioenergia-alalla PELLETime – ratkaisuja keskikokoisten yritysten pellettituotantoon Lähilämpöverkot matalaenergiarakentamisessa – tavoitteena kehittää matalaenergia-rakentamiseen perustuvaan aluerakentamiseen kustannustehokkaat, uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvat energiantuotantoratkaisut ja liiketoimintamallit sekä näitä tukevat suunnittelumenetelmät ja työkalut Bio-Sol-Esco – energialiiketoiminnan uudet toimintamallit, erityisesti energiasäästökonseptien hyödyntäminen bio- ja aurinkoenergian edistämisessä Setcom – tiedon lisääminen paikallisella tasolla energiatehokkuuteen, energiansäästöön ja energiankulutukseen liittyen sekä Euroopan tasolla ”kestävään matkailuun” liittyen, energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien työstäminen matkailuyritysten käyttöön.


21

Suur-Saimaa

25.2.2009

Itä-Suomen yliopiston viestintäjohtajaksi Liisa Hakola Itä-Suomen yliopiston viestintäjohtajaksi on valittu filosofian kandidaatti Liisa Hakola Helsingistä. Hakola aloittaa tehtävässään 1. huhtikuuta Kuopion kampuksella. Tulevassa Itä-Suomen yliopistossa Joensuun ja Kuopion yliopistojen viestintäosastot yhdistyvät yhdeksi viestintäyksiköksi, joka toimii molemmilla pääkampuksilla. Hakola

toimii viestintäyksikön esimiehenä ja vastaa erityisesti yliopiston brändin rakentamisesta, sidosryhmäsuhteista ja markkinoinnista. Liisa Hakola on työskennellyt vuosina 2006–2008 viestintätoimisto Competence Communicationsin toimitusjohtajana ja sitä ennen yhtiön vanhempana viestintäkonsulttina.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Tarjoamme rahoitusta yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja vientiin. Yhteistyömme muiden rahoittajien kanssa lisää yritysrahoituksen vaihtoehtoja.

Kysy lisää puh. 0204 6011 tai katso www.finnvera.fi

Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin.


22

Suur-Saimaa

25.2.2009


23

Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti: Iida Muhonen, kuvat: Solar Films / Jan Granström.

Kari Hietalahti ei poseeraa hamsteri kainalossa Me kaikki tunnemme Kari Hietalahden, jos emme Karina niin ainakin Hissuna. Hissu onkin Kari vain muutamalle ihmiselle, kuten hänen Savonlinnan mummolleen. Hissun ura lähti myllerrykseensä 90-luvun puolivälissä, kun tv-sarja Vintiöt toi hänet koko kansan tietoisuuteen. Sen jälkeen Hissu on tullut tutuksi lukuisista elokuvista, tv-sarjoista ja mainoksista, niin näyttelijä-

nä kuin käsikirjoittajanakin. Julkisuudessa ei Hissu silti tahdo paistatella, vaikka työn puolesta julkisuus tuleekin kuin itsestään. – En ole sellainen ihminen, joka menee esittelemään lehdille oman

sukkahyllynsä sisällön tai poseeraa lehden kansikuvassa hamsteri kainalossa. Pyrin siihen, että teen haastatteluja vain liittyen johonkin projektiin. Julkisuuteen Hissu suhtautuu melko rennosti. Ajan kanssa hän sanoo tottuneensa siihen, että ihmiset hänet tunnistavat, mutta toteaa julkisuuden kanssa elämisen olevan loppujen lopuksi ammatinvalintakysymys. – Onhan tässä menettänyt yksityisyyttään, jota ei oikein takaisin saa. Ei se kuitenkaan häiritse ja pyrin kyllä välttämään sellaisia tilanteita, joissa joutuisin tavallaan silmätikuksi. Ei sitä diskoon viiti kauheesti lähtee porisemaan, varsinkaan jos tullaan ilveilemään ja matkimaan naaman eteen. Se tuntuu vähän tyhmältä. Hissu sanoo elävänsä hyvin tavallista keski-ikäistyvän, perheellisen miehen arkea. Miehen, joka sanoo, ettei siviilissä ole niin hauska, kuin ehkä jotkut olettavat. Päivät täyttyvät kiireisten työkuvioiden lisäksi koiran ulkoiluttamisella ja pojan kuskaamisella jalkapallotreeneihin ja jalkapallotreeneistä kotiin. Kun vapaa-aikaa on, rentoutuu Hissu perheen parissa, mutta hän sanoo rentoutumisen alkavan heti kameroiden sammuessa. – Kyllä tähän on niin suhtaudutta-

va, että työtähän tämä vain on. Uran alussa sitä ahdistui, kun ei millään pystynyt rentoutumaan työprojektien ollessa päällä, mutta nyt on oppinut ottamaan työn työnä ja vaihtamaan vapaalle heti kun se on mahdollista. Työtä Hietalahdella riittääkin, sillä sävelet ovat selvät jo ensi syksyyn asti. Helsingissä asuva Hissu viettää tällä hetkellä viikot Tampereella kuvauksissa ja kesällä hän lähtee kolmelle viikon mittaiselle reissulle pohjoiseen kuvaamaan kalastukseen liittyvää ohjelmaa. – Ohjelmassa tulee olemaan kalastusta ja sellaista seikkailutouhua. Tutustumme myös saamelaiseen kulttuuriin, joka on pitkäaikainen haaveeni. Vielä on aika vaikeaa sanoa, millaiselta retkemme tulevat televisiossa näyttämään, mutta ajan kanssahan se selviää. Tällä hetkellä Hissua nähdään niin valkokankaalla kuin televisiossakin. Helsinkiin sijoittuva Rööperi-elokuva sai hyvän vastaanoton, JugiStyle hauskuuttaa sunnuntaisin väsynyttä mieltä ja mainokset saavat koko Suomen kysymään Jope Ruonansuun alunperin kirjoittaman sketsin sanoin: “Vai mikä se oli?”. Se, että hokemat ovat koko kansan huulilla, ei Hissua häiritse, päin vastoin. Eivätkä hokemat synny, jos yrittämällä yrittää. Hauskan kirjoittaminen ei ole aina hauskaa, mutta hokemia on turhaa yrittää luoda, vaikka sitäkin on yritetty. Koskaan ei voi nimittäin tietää, minkä lentävän lauseen yleisö ottaa omakseen.

Kari Hietalahti tallaa Helsingin katuja Mustalais-Karina elokuvassa Rööperi.

LOPPUKEVENNYS 1. Oletko syönyt kalakukkoa, mitä pidit? 2. Lottoatko, ostatko arpoja? 3. Milloin lauloit viimeksi karaokea, missä? 4. Kumpaa kuuntelet ennemmin, oopperaa vai bigbandiä? 5. Teatteri vai elokuva? 6. Silakkaa vai muikkua? 7. Mikä on mieluisin kesätapahtumasi?

1. Tietysti olen! Vedetään itsekin muikkunuottaa, niin kyllä sitä tulee syötyä. Se miten hyvää kalakukko on, riippuu kyllä kuoresta. 2. Lottoan välillä, mutta enemmän vakioveikkaan ja totoan. Pelaan kyllä aika paljon. 3. Joku aika sitten jossakin räkälässä Kotiteollisuus-yhtyeen Hynysen kanssa. 4. Tykkään oopperasta tosi paljon ja olin itsekin nuorena poikana myymässä librettoja ja juhlakirjoja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Ooppera kiinnostaa myös siksi, että sitä käytetään paljon elokuvamusiikkina. Olin äskettäin kuuntelemassa 16 tuntia Wagneria, että kyllä oopperasta täytyy siinä vaiheessa jo oikeasti tykätä. 5. Enemmän pitäisi käydä teatterissa, mutta tuntuu, että elokuviin on helpompi mennä. Ammatillisesta näkökulmasta ehdottomasti elokuva. 6. Muikkua, mutta tykkään myös silakasta. 7. Suomen jalkapallomaajoukkueen karsintaottelut ensi kesänä.

?

Savonlinna on Suomen Ibiza Savonlinnasta kotoisin oleva Hissu on tuttu näky kaupungin kesässä. Kesälomansa Enonkosken mökillä viettävä Hietalahti arvostaa kotiseutunsa luontoa, erityisesti ympäröivää vesistöä. Hän myös kertoo eteläsuomalaisten ystäviensä hämmästelevän ja ihastelevan Itä-Suomen kauneutta aina, kun hän tuo vieraita mökkeilemään. – Olen aina sanonut, että Savonlinna on Suomen Ibiza. Savonlinnaa kauniimpaa kesäkaupunkia ei olekaan. Viihdyn kylläkin paremmin maaseudun raudassa mökilläni, kuin oopperaturistivilinässä kaupungilla. Hissu sanoo olevansa pääkaupungin hulinasta huolimatta täysin maalainen. Miet ja siet vilisevät miehen puheessa, vaikka Helsinki onkin koti ollut jo parikymppisestä saakka. Eikä savolaisilla ole hänen mielestään helsinkiläisten tai muidenkaan edessä mitään häpeämistä. – Täältä Helsingistähän meitä juntteja vasta löytyykin! Hissun siteet kotiseudulleen ovat vahvat. Sukulaisia on Savossa roppakaupalla, kesämökki ja anoppila löytyvät Enonkoskelta ja mummo Savonlinnasta. Ajatus eläkepäivien viettämisestä lapsuuden maisemissa kuitenkin naurattaa Hietalahtea, mutta hän sanoo sen olevan ehkä sitten mahdollista, kun hän on itse siinä kunnossa, ettei muuta osaa kuin hokea omia hokemiaan. ■


24

Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti: Joni Kaasalainen, kuvat: Kimmo Metsälä ja Pasi Pekkonen

SaiPan kohtalona Play out -ottelut Lappeenrannan SaiPan kohtalona on pelata tänä keväänä SM-liigassa sarjapaikasta. Sisukkaasti läpi kauden taistellut SaiPa ei päässyt kymmenen parhaan joukkoon heikosti sujuneen tammikuun lopun ja helmikuun alun vuoksi. Saipa keräsi tuolloin kymmenestä ottelusta ainoastaan yhden voiton, ja play off -paikka alkoi karata. Tänä vuonna liiga on ollut ennätyksellisen tasainen, kuka vaan on pystynyt voittamaan kenet tahansa. Kausi on siinäkin mielessä erilainen, että nyt SM-liiga on avattu. Jokainen sijoille 11–14 sijoittunut joukkue joutuu taistelemaan sarjapaikasta, mikä korostaa entisestään jokaisen ottelun merkitystä. Play out -otteluiden häviäjä pelaa kauden päätteeksi Mestiksen voittajaa vastaan liigapaikasta karsinnan. SaiPan päävalmentaja Ari-Pekka Selin on luonnollisesti pettynyt play off -paikan karattua. Loukkaantumiset ja niukat tappiot kauden tärkeimmällä hetkellä olivat syynä siihen, että joukkue ei pelaa tänä vuonna pudotuspeleissä. Selin on kääntänyt katseet jo tulevaisuuteen ja näkeekin SaiPan voi-

mavarana sen, että joukkue ehtii käsitellä asian ajoissa ja pääsee iskemään play out -otteluihin niin sanotusti puhtaalta pöydältä. – Voi olla, että joku joukkueista jää viimeisellä runkosarjakierroksella pudotuspelien ulkopuolelle. Onhan se henkisesti kova paikka lähteä pelaamaan sarjapaikasta vain kaksi päivää myöhemmin, miettii Selin. Selin toimii SaiPan päävalmentajana nyt ensimmäistä täyttä kautta, ja sopimusta on jäljellä myös ensi vuosi. Selin muodostaa valmennustiimin yhdessä Ari Santasen, Janne Mälkiän, Jarmo Myllyksen ja fysiikkavalmentaja Jorma Jaatisen, fysioterapeutti Vesa Toivolan, ja myös fysiikkatreeneihin osallistuvan Anu Lähteenaro-Toivolan kanssa. Selin kehuu valmennustiimiään vuolaasti ja kertoo heidän keskustelevan jatkuvasti joukkueesta ja sen tilasta. – Avoin keskustelu ja mielipiteiden vaihtaminen on meidän tiimin vahvuus, toteaa Selin. Jarmo Myllys valmentaa nyt neljättä kautta pelaajauran jälkeen. Hänen vastuualueena on maalivahtien kehittämi-

nen ja lisäksi maalivahtien ja puolustajien yhteistyö. Myllyksen työn jälki on näkynyt ehkä konkreettisemmin tämän kauden maalivahtikomeetta Iiro Tarkissa. Nuori maalivahtilupaus on antanut SaiPalle mahdollisuuden voittaa illasta toiseen. Myllys kehuu päävalmentajan tavoin valmennustiimiään. – Atu haluaa aina kuulla myös muiden mielipiteen, mikä kertoo tiimityöstä, toteaa Myllys. Omaa tulevaisuutta Myllys ei ole vielä sen enempää miettinyt. Myllyksen mukaan tässä ammatissa on mentävä kausi kerrallaan. Sopimusta Myllyksellä on jäljellä yksi vuosi, jonka jälkeen katsotaan tulevaisuuteen. Nyt energiat laitetaan SaiPan loppukauden peleihin. – Voidaan sanoa, että nyt alkaa meillä ne tärkeät pelit, miettii Myllys. SaiPan urakka alkaa lauantaina 7.3. ja päättyy viimeistään lauantaina 11.4. ■

Kaikki johtajat eivät kulje liituraitapuvussa Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa kaikki Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit. Valmistuneet upseerit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tie Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen johtaviin tehtäviin kulkee Maanpuolustuskorkeakoulun kautta.

Ha

sotat kuaika i op eteelli vuos intoihin siin itta on maa in tamm lisku ussa i –

Jarmo Myllys on osa SaiPan valmennustiimiä.

– SaiPalla on edessään kauden tärkeimmät pelit, päävalmentaja Ari-Pekka Selin sanoo.


25

Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti: Joni Kaasalainen, kuva: Mika Tavi

Kalpa-kuume nousee Savossa Kuopiossa eletään todellista kiekkobuumia. Tälle kaudelle kovin satsauksin lähtenyt Kalpa jatkaa lentoaan illasta toiseen ja viikosta toiseen, eikä loppua näy. Moni uskoi Kalpan hiipuvan jouluun mennessä vahvasti menneen syksyn jälkeen. Toisin kävi. Kalpan lentokeli jatkui joulun jälkeenkin ja jatkuu edelleen. Toimiva pelitapa, hyvät täsmähankinnat, Kalle Sahlstedt, Toni Mäkiaho, Mika Strömberg ja itse maestro Sami Kapanen, sekä nuorten pelaajien nousu uudelle tasolle ovat olleet menestyksen avaintekijöitä, tähtihyökkääjän ja seuran suurimman omistajan, Sami Kapasen, mukaan. Kalpa tavoittelee tuleviin pudotuspeleihin kotietua neljän parhaan joukossa. – Joukkueen minimitavoite on olla kuuden parhaan joukossa, mutta kotiedusta taistellaan viimeiseen asti, toteaa Kapanen. Pudotuspelien tavoitteita Kalpassa mietitään runkosarjan jälkeen, mutta sen verran Kapanen valottaa, että kun kiekko tippuu play-offeissa jäähän, niin Canada-maljastahan siellä kaikki

pelaavat. Kalpan hieno menestys on saanut myös hyvin kansaa liikkeelle. Kuopion Niiralan montussa on käynyt illasta toiseen lähes täysitupa. Kapasen mukaan tulevaisuuden näkymät ovat Kuopiossa hyvät, vaikka lama-aikoja eletään. Maailmantalouden heikot ajat näkyvät väistämättä myös SM-liigan seuroissa tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa sitä, että hulluttelemaan ei voida lähteä. – Tätä Kuopion hyvää kiekkobuumia ei ehkä pystytä maksimoimaan ensi kaudelle, kuten olisi pystytty tekemään kaksi vuotta sitten, mutta tarkoitus on pyrkiä vahvistamaan joukkuetta entisestään ja hieman nostamaan budjettia seuraavalle kaudelle, toteaa Kapanen. Sami Kapasen omaan rooliin seurassa kuuluu siis muutakin kuin pelaaminen. Hän on seuran puheenjohtajana mukana hallituksen kokouksissa ja osallistuu valmennuksen kanssa myös pelaajakartoitusseurantaan ja keskusteluihin. Kapanen kertoo kuitenkin menevänsä täysin jääkiekon ehdoilla. – Hallituksen kokoukset ja niiden keskustelut antavat lisää perspektiiviä

kokonaisuudesta, kertoo Kapanen. Tämän kauden osalta pudotuspelit alkavat maaliskuun 7. päivä. Viimeistään 19. päivä huhtikuuta on selvää, kuka voittaa Suomen mestaruuden kaudella 2008–2009. ■

Sami Kapanen johdattaa Kalpan mestaruustaistoon.

Palloilulajien pääsarjajoukkueet Saimaan kaupungeissa Kuopio: Kalpa (jääkiekko, miehet), KuPS (jalkapallo, miehet), Puijon pesis (miehet), KuUS (vesipallo miehet ja naiset), Devils (kaukalopallo, miehet), Devils (rullakiekko, miehet)

Mikkeli: Kampparit (jääpallo, miehet) Pieksämäki: Pieksämäki volley (lentopallo, naiset)

Joensuu: Josba (salibandy, miehet), Jo-

ma (pesäpallo, miehet), Kataja (koripallo, miehet), Riento (lentopallo, miehet)

Lappeenranta: Saipa (jääkiekko,

miehet), Veiterä (jääpallo, miehet), Lappeenrannan NMKY (koripallo, miehet), NST (salibandy, miehet ja naiset), Pesä Ysit (pesäpallo, naiset), Rajaritarit (amerikkalainen jalkapallo, miehet), RB-93 (kaukalopallo, miehet)


26

Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti ja kuva: Erja Eliala

Tanhuvaaran maratonkoulussa opitaan juoksemaan oikein Savonlinnan Tanhuvaaran Urheiluopistolla 15.9.2008 kolmatta kertaa startannut maratonkoulu on hyvässä vauhdissa. Maratonkoulun päävetäjä Sami Piisilä sanoo, että maratonkoulu jatkaa vanhalla hyväksi koetulla tavalla. Piisilän kanssa ohjauksesta vastaa Sami Huoman. Maratonkouluun ilmoittautui syksyllä parisenkymmentä henkilöä. Ryhmän keski-ikä on 40 vuotta. Nuorin osallistuja on 18-vuotias ja vanhin päälle 60-vuotias. Piisilä kertoo, että naisvoittoinen ryhmä jaettiin kolmeen pienryhmään. – Virallisen maratonkouluryhmän lisäksi meillä on jatkoryhmä viime vuoden maratonkoululaisille sekä juoksukoulu sellaisille henkilöille, jotka eivät välttämättä halua osallistua maratonille. Piisälä lisää, että jatkokurssilaisten ja maratonkoululaisten tavoitteena on joko kesäkuinen Tukholman maraton tai elokuussa juostava Helsinki City Marathon. Juoksukoululaisista osa tähtää muun muassa Nais-

ten kympille. Jatkokurssilaisia lukuun ottamatta jokaiselle maratonkoulun aloittaneelle laadittiin syksyllä kuntotestin pohjalta oma henkilökohtainen harjoitusohjelma. – Maratonille valmistautuvat tekivät juoksumattotestin. Juoksukoululaiset puolestaan testattiin polkupyöräergometrilla. Testin perusteella saatiin selville kullekin sopiva harjoitusmäärä, juoksuvauhti ja syketaso. Samaa harjoitusohjelmaa toteutetaan 4–6 viikkoa, jonka jälkeen ohjelmaa muutetaan kunnon kasvaessa ja vaihtelun vuoksi. Harjoittelun vaikutusta seurataan välitesteillä. Testien ohella koulutusohjelmaan kuuluvat yhteiset juoksu-

lenkit sekä ravintoa ja lihashuoltoa koskevat teemaillat. Hieno lisä kolmannen kurssin koululaisille on Mikkelin ammattikorkeakoulun jalkaterapeuttiopiskelijoiden tekemät jalkatestaukset. – Kaksi opiskelijaa tutkii opinnäytetyönään maratonkoululaisten jalkojen rakennetta ja kuormitusta. He ovat antaneet myös tietoa sekä käytännön vinkkejä jalkojen hoitoon. Valmentajien rooli harjoittelussa on tärkeää. Ajatuksia vaihdetaan yhteisissä tapaamisissa ja sähköpostin välityksellä. – Maratonkoululaisilla on paljon kysymyksiä, jotka liittyvät fyysisiin tuntemuksiin sekä harjoitusohjelman sopivuuteen. Yhteisiä harjoituksia on

Maratonkoulusta jää varmasti kipinä juoksemiseen, maratonkoulun päävetäjä Sami Piisilä uskoo. ollut paljon. Valmentajat kiittävät maratonkouluun osallistuvien hyvää motivaatiotasoa. – Vaikka kaikki eivät juokse ma-

ratonia vielä vuoden 2009 aikana, kipinä juoksemiseen varmasti jää. Pakkanenkaan ei ole estänyt näiden koululaisten harjoittelua, Piisilä kehuu. ■


Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti: Ruut Kokki, kuva: Finnvera

Suhdannetaantuma näkyy Finnveralla Rahoitusmarkkinoiden häiriöt ovat lisänneet rahoituksen kysyntää Finnveralta. Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojalan mukaan kysyntä kasvoi viidenneksellä vuonna 2008. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt ovat lisänneet rahoituksen kysyntää Finnveralta. Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojalan mukaan kysyntä kasvoi viidenneksellä vuonna 2008. – Yritysten rahoituksen saanti on heikentynyt etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla, mikä näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina meihin. Lisäksi vaikeuksiin joutuneiden yritysten ja konkurssien määrä on kasvanut. Ojalan mukaan taantuma etenee toimialoittain. Nyt viennistä ja rakentamisesta riippuvaiset alat ovat heikentyneet. – Sen sijaan kotimaan markkinoihin nojaavat yritykset ja palvelualan yritykset pärjäävät edelleen hyvin. Valtion omistama Finnvera tarjoaa lainoja, takauksia sekä vientirahoitusmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. – Tehtävämme on täydentää rahoitusmarkkinoita, edistää pk-yritysten toimintaa, vientiä ja kansainvälistymistä sekä valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Finnveralla on paljon rahoitustuotteita, joista löytyy erilaisille yrityksille ja erilaisiin tilanteisiin sopiva vaihtoehto. Uusin tuote on suhdannelaina ja -takaus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön maaliskuun alkupuolella. – Suhdannelaina ja -takaus on suunnattu nimenomaan sellaiselle yritykselle, jonka kannattavuus ja maksuvalmius on heikentynyt suhdannetilanteen takia. Näin pyritään varmistamaan yrityksen selviytyminen taantuman yli. Tarkoitus on lisäksi luoda suhdannerahoituksella laajempi rahoituspaketti, jossa myös muut yrityksen rahoittajat ovat mukana. Suhdannelainoilla ja -takauksilla ei rahoiteta pysyvästi kannattamattomia yrityksiä. Ojala muistuttaa, että on ensiarvoisen tärkeää ennakoida taantuman mahdollisesti tuomat ongelmat ja reagoida niihin. – Yrityksen kannattaa ottaa yhteyttä Finnveraan ajoissa, jolloin voimme toimia ja järjestellä tarvittavaa rahoitusta riittävän ajoissa muiden rahoittajien kanssa. ■

Finnveran varatoimitusjohtaja Veijo Ojala kehottaa ennakoimaan taantuman mahdollisesti tuomat ongelmat.

27


28

Suur-Saimaa

25.2.2009

Teksti: Kari Tegelberg, kuva: Pasi Pekkonen

Savonlinna saa uuden rinnakkaisväylän Parikymmentä vuotta vireillä ollut Savonlinnan rinnakkaisväylän rakentaminen alkaa ensi syksynä. Kaupungin ohi rakennettavan rinnakkaisväylän rakentamiseen valtion lisätalousarviossa myönnetyillä kolmella miljoonalla eurolla päästään tien teko vihdoin aloittamaan. Rakennusprojektista Tielaitoksen puolelta vastaava projektipäällikkö Hannu Teittinen kertoo, että EU-säännökset asettavat tällaisille isoille rakennushankkeille omat kiemuransa. Ensin Tielaitoksen on ilmoitettava koko EU:n alueella, että tällainen rakennushanke on alkamassa. Sen jälkeen rakennusliikkeet ilmoittautuvat mukaan urakkatarjouskilpailuun. Tämän jälkeen Tielaitos valitsee tarjokkaiden joukosta ne yritykset, joilta varsinaiset urakkatarjoukset pyydetään. – Uskoisin, että pääsemme rakennustöihin vielä tämän Savonlinnan Hevonpääniemeen on ajettu jo maita pengervuoden syksyllä, Teittinen sa- tietä varten. Varsinaisesti rakentaminen alkaa ensi syksynä. noo. Rakennustyö aloitetaan kaupungin itäpäästä taa Merenkulkulaitos. Miekkoniemen risteyksestä, johon rakennetaan Liikenneministeri Anu Vehviläinen vakuutkolme alikulkukäytävää, kaksi valtatie 14:n ali taa, että syväväylä tullaan siirtämään tien raja yksi Miekkoniemelle kääntyvän kadun ali. kentamisen yhteydessä. Lisäksi tie länteen, Ruislahteen saakka rakenVielä ei ole päätetty, tuleeko Laitaatsalmeen netaan nelikaistaiseksi. Osuus pitää myös sisäl- avattava vai kiinteä silta yli salmen. Se on tielään toisen sillan yli Kyrönvirran. Uusi silta ra- dossa, että ainakin rautatiesillasta tulee avattakennetaan muutama vuosi sitten puretun sillan va. Vehviläisen mielestä ei ole järkevää, että perustuksille. Laitaatsalmeen rakennettaisiin avattava maanEnsimmäiseen rakennusvaiheeseen Miekko- tiesilta, sillä silloin jonottaminen siirtyisi kauniemen risteyksestä Ruislahteen on varattu ra- pungissa vain toiseen paikkaan, eikä se ole hähaa noin 25 miljoonaa euroa. Teittinen uskoo, nen mielestään järkevää. että urakkakilpailun jälkeen hankkeen kustanRinnakkaisväylän ja syväväylän siirron konukset ovat huomattavasti vähemmän kuin tuo konaiskustannukset ovat noin 130 miljoonaa 25 miljoonaa. Ensimmäinen vaihe siltoineen on euroa, josta väylän siirron kustannukset ovat 45 valmis vuonna 2011. miljoonaa euroa. Muita rahoituspäätöksiä rinnakkaisväylän Rinnakkaisväylän ensimmäisen vaiheen rajatkorakentamiselle ei vielä ole olemassa, mut- kentamisen työllistävä vaikutus on Teittisen ta Hannu Teittinen uskoo, ettei tällaista hanket- mukaan merkittävä, koska etenkin siltatyöta jätetä kesken, vaan myös jatkorahoitus tulee maalla tarvitaan paljon työntekijöitä. Hän ei järjestymään ja tie tehdään valmiiksi ilman kes- kuitenkaan osaa tarkkaan arvioida kuinka palkeytyksiä. Uuden rinnakkaisväylän kokonaispi- jon väkeä kaikkiaan tarvitaan. tuus on reilut kuusi kilometriä. Edellisen siltatyön urakoi LemminkäinenAiemmin on myös päätetty, että syväväylä konserniin kuuluva Rakennus-Palmberg Oulustullaan siirtämään Kyrönsalmesta Laitaatsal- ta. Tuolloin yritys palkkasi suurimman osan meen samanaikaisesti rinnakkaisväylän raken- työntekijöistä Savonlinnan seudulta. Ainoastamisen kanssa. Väylän siirron suunnittelu on taan työnjohto tuli Oulusta. ■ parasta aikaa käynnissä. Vastuun siirrosta kan-

Kartturi Kaj Lindström:

Kimi Räik Mikkelin Vaakuna-ralliin osallistunut formulaässämme Kimi Räikkönen tuo ainakin pitkässä juoksussa hyvää nostetta ralliurheilulle. Tätä mieltä on Räikkösen kartanlukijana rallissa toiminut mikkeliläinen Kaj Lindström. Hän kummasteleekin rallikuljettaja Jari Ketomaan julkisuudessa antamia lausuntoja, joissa hän on sanonut, että Räikkösen ympärillä pyörivä mediajulkisuus vie huomiota pois itse rallista ja siihen 'vakavasti' osallistuvista kuljettajista. – Rallin suosio on jo pitkään ollut suuren yleisön keskuudessa laskusuunnassa. Jos Kimi Räikkösen osallistuminen ralleihin tuo ihmisiä reittien varsille ja nostaa muutenkin ihmisten kiinnostusta lajia kohtaan, ei sen pitäisi olla ainakaan mikään negatiivinen ilmiö, Lindström sanoo. Itse ralli meni parilta hiukkasen penkin alle, kun yhdellä erikoiskokeella Räikkönen pölläytti ajokkinsa lumipenkkaan. Lindström kuitenkin sanoo, että viikonloppu meni heiltä kokonaisuutena hyvin. Hän on toiminut Räikkösen kartanlukijana nyt kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran hän hoiteli kartanlukuhommia Tunturi-rallissa. Lindström kuvailee Kimi Räikköstä tavalliseksi kundiksi, joka hallitsee erinomaisesti hommansa. Valtaisa me-

diahuomio vääristää helposti hänen mielestään kuvaa tästä huippuammattilaisesta. – Olen tuntenut Kimin jo useita vuosia ja voin vain sanoa, että hänen kanssaan on hyvä tehdä hommia. Kaj Lindström ei itsekään ole eilisen teeren poikia mitä ralliautoiluun tulee. Hän toimi aikoinaan vuosia Tommi Mäkisen kartturina. Paha ulosajo, jossa hänellä meni koko lonkkaluu uusiksi, katkaisi uran. Nyt lonkka on kunnossa ja hän voi taas istua kyydissä, kuten mies itse kartturin hommaa kuvailee. Lindström raottaa myös hieman miesten yhteistä rallitulevaisuutta. Hän arvelee, että he tulevat ajamaan vielä yhteisiä ralleja ja jopa formulakauden aikanakin. Osallistumista ulkomailla ajettaviin ralleihin hän ei myöskään sulje pois. – On hyvin paljon mahdollista, että osallistumme johonkin ralliin myös ulkomailla, hän vihjaa. Ihan lähiaikoina se ei kuitenkaan tule tapahtumaan, sillä Kimi Räikkönen alkaa keskittymään alkavaan formulakauteen. Kausi alkaa maaliskuun lopulla Australiasta. ■


29

Suur-Saimaa

25.2.2009

Kaj Lindström toimi Kimi Räikkösen kartanlukijana Mikkelin ympäristössä ajetussa Vaakuna-rallissa.

Varikolla autot huolletaan ja vauriot korjataan

Ralliauton kuljettajan työtila on karu. Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

könen tuo

nostetta rallille

Kimi Räikkösen ja Kaj Lindströmin ajokkina Vaakuna-rallissa oli Fiat 2000. Miehet sijoittuivat rallissa sijalle 23. Hyvin alkanut kisa hyytyi Räikkösen ajettua penkkaan. Lindström kertoi kisan jälkeen, että Räikkönen oli tehnyt itse nuotit kisaan. Ja vaikka ulosajo tulikin, ei yksikään pikataival ollut kartanlukijan mielestä nuotitettu liian nopeaksi, tai hitaaksi.


30

Suur-Saimaa

25.2.2009 Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Pasi Pekkonen

Kyösti Kakkonen Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja hurjana:

George W. Bush ja hänen maailman suurimpia talo Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen tunnetaan myös innokkaana taiteen keräilijänä.

Suomen suurimman halpakauppaketjun Tokmannin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen jyrähtää, että viime vuoden suurin talousrikollinen maailmassa oli Yhdysvaltain edellinen presidentti George W. Bush ja hänen hallintonsa. – Amerikkalaiset ovat toimineet rosvomaisesti ja globaalin maailman suurin talousrikollinen on entinen presidentti Bush hallintoineen, Kakkonen paukauttaa. Hän sanoo, että edellisen maailmanlaajuisen laman arkkitehteina vuonna 1929 toimivat amerikkalaiset. Nyt tuo sama toistuu vuonna 2008 alkaneesta, niin sanotusta finanssikriisistä. Kakkosen mielestä Yhdysvaltain poliittinen johto on tapahtuneesta vastuussa, sillä joko viranomaisvalvonta petti pahasti, tai sallittiinko tämän tietoisesti tapahtua, sillä nyt on käynyt selville, että amerikkalaiset finanssilaitokset myivät Eurooppaan ja muualle maailmaan pelkkää ilmaa. – Rahat he ottivat ja lähettivät meille pelkkää roskaa. Euroopan pitäisi lähettää lasku Amerikkaan. Tässä huijauksessa Win Capita on pelkkä murunen. Kyösti Kakkonen muistuttaa, että jos vaikka sveitsiläiset pankit olisivat toimineet samoin kuin amerikkalaiset toimivat muun maailman suuntaan, olisivat amerikkalaiset nostaneet siitä ison äläkän ja saattaneet sveitsiläiset pankit vastuuseen eri painostuskeinoin. – Amerikka olisi laatinut sellaisen lain, että sveitsiläiset olisivat saatettu

vastuuseen. Nyt, kun asia on näin päin, ei tapahdu mitään, Kakkonen paukuttelee ja on selvästi erittäin tuohduksissaan. Nyt amerikkalaiset ovat antaneet Kakkosen mukaan itsestään hyvin huonon kuvan ja voisi puhua jopa rosvokapitalismista. Kakkosen mukaan amerikkalaisten hyvinvointi perustuu siihen, että he ovat varastaneet muulta maailmalta. Amerikkalaiset puhuvat mielellään vapaasta markkinataloudesta, mutta soveltavat sitä vain silloin, kun se heille sopii. Tästä Kakkosen mukaan on yhtenä osoituksena muun muassa Bushin terästullit. Hänen mielestään on kummallista, että kun Amerikka huijaa se on muista aivan normaalia. – Meidän pitää lopettaa Amerikan palvominen. Miksi emme luota itseemme niin, että kasvu lähtisikin täältä Euroopasta, Kakkonen kyselee. Todennäköistä kuitenkin on, että kasvu lähtee Kiinasta, joka onkin nousemassa tulevaisuudessa yhdeksi maailman talousmahdeista. Vaikka Yhdysvallat onkin iso talousmahti, myös psykologisilla asioilla on oma merkityksensä. Eli, muualla maailmassa ajatellaan Amerikan lähtevän vetämään nousua, vaikka se ei perustuisikaan mihinkään faktoihin, vaan pelkkään kuvitteluun. Suomen valtiolle Kakkonen antaa kiitosta siitä, että se on lähtenyt estämään finanssikriisin syntyä massiivisin toimin. Hän vain pelkää, että

kuinka kotimaiset yritykset pärjäävät, jos syntyy niin sanottu likviditeettilama. Tuolla Kakkonen tarkoittaa sitä, että terveitäkin yrityksiä saattaa kaatua, jos päivittäiseen toimintaan, kuten palkkojen maksuun ei löydy rahaa, eivätkä pankit sitä yrityksille myönnä. Merkkejä tästä on hänen mukaansa jo näkyvillä. Talouden synkkyys jatkuu Kakkosen mukaan vielä ainakin puolitoista vuotta. – Lamassa ollaan, eikä pohjaa näy. Olen sanonut, että ensi vuoden juhannustulilla vielä kärvistellään ja mietitään, että onko laman pohja nyt saavutettu. Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja on julkisuudessa puhunut paljon myös erilaisista bonus-, asiakas- ja alennuskorteista ja niiden kuluttajia harhauttavasta vaikutuksesta tuotteiden hintoihin. – Ihmisten on ihan turha kuvitella, ettei näitä korttietuja olisi laitettu tuotteiden hintoihin. Aivan varmasti on, hän sanoo. Kakkonen väittää, että joissakin tuotteissa, joita kuluttaja ei aktiivisesti hintavertaile, voi hinta kilpailijalla olla jopa kaksinkertainen. Hän myös arvelee, että kuluttajat tavallaan pakotetaan ostamaan vaikkapa määrätynmerkkistä pesunainetta siksi, että siinä on etu, vaikka asiakas pitäisikin toista merkkiä parempana. – Eikös sitä sanota, että juusto on ilmaista ainoastaan hiirenloukussa. ■

Laatua suomalaiseen kotiin

Pe r i n t e i k ä s ko t i m a i n e n . Nelko Oy on 1974 perustettu

vuotta

kalustesuunnittelun ammattilainen, jonka valmistamia keittiö-, kylpyhuone- ja eteiskalusteita sekä säilytystilajärjestelmiä myydään 20 paikkakunnalla Suomessa. Nelko-malliston suosio perustuu aktiiviseen tuotekehitykseen, valikoiman monipuolisuuteen sekä

Uusi keittiö

on koko perheen ilo - joka ikinen päivä.

Tule jo tänään - suunnitellaan yhdessä!

laadukkaaseen ja viimeisteltyyn työhön. Nelko-laatuun luottaa yli 2000 keittiötoimituksen tilaajaa joka vuosi.

SAVONLINNA Olavinkatu 60 (linja-autoasema), (015) 532 826 JOENSUU Kuurnankatu 34 (käynti Paukkajantien puolelta), (013) 223 340 KUOPIO Kauppakatu 42, (017) 261 9151, 465 2542 WWW.NELKO.FI


25.2.2009

Suur-Saimaa

"Lamassa ollaan, eikä pohjaa näy." Kyösti Kakkonen

hallintonsa usrikollisia

31


32

Suur-Saimaa

25.2.2009

Tuiskuja ja toiveita norpille

Missään muualla maailmassa hylje ei elä näin lähellä ihmistä. Me kaksijalkaiset olemme olleet läpi saimaannorpan 8 000-vuotisen ajan historian suurin vaara. Nyt, kun järvimottiin supistunut kanta on huvennut vain 260 sukeltajaan on ratkaisujen hetki. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN listasi äsken vähimmät hylkeet ja sen kärkinimeksi on luisunut järvinorppamme. Hawaijin munkkihylkeitä lasketaan olevan 700–900 yksilöä ja Välimeren munkkihylkeitä 600–700. Hylkeiden ahdinko on kaikkialla sama: rantoja rakennetaan ja elintila pienenee. Teksti ja kuvat: Juha Taskinen

Nyt on synnytyksen aika. Koko alkuvuoden olen katsonut säätiedotuksia, että armahtava lumimyräkkä saapuisi. Liian monena talvena peräkkäin pesäkinostoiveet ovat jääneet toteutumatta ja norppa-emät ovat joutuneet synnyttämään kuuttinsa paljaalle jäälle. Saimaa, kotijärvi on maailman ihme ja sen pienillä järviryppäillä sinnittelevä norppamme maailman hylkeistä vähälukuisin. Missään muualla maailmassa ei ole uhanalaisempaa hyljettä eikä missään muualla sukeltaja elä näin lähellä ihmistä. Kaksisataakuusikymmentä nappisilmäparia etsii juuri nyt hengitysavantojen kautta turvakinosta. Tulisipa myrsky ja myräkkä, viuhuva tuuli ja tekisi elämän ihmeelle kotikinoksen. En ole enää uskaltautunut kahteen viikkoon Saimaalle muuten, kuin norppaturvalliselle matkaluisteluradalle Linnansaaren kansallispuiston halki. Matikankudun aikaan pistäydyin kansallispuiston valvoja Oke Herrasen kanssa Linnansaaressa ja näimme tasaisen pakkaslakeuden. Kinoksia ei ollut nietostunut luotojen terhenille. Ilmastonmuutos on totta ja pelko puristaa rintaa, kun tietää, että paljaalle jäälle on syntynyt taas kuutteja. Samaan aikaan lehdistössä kirjoitellaan kipakasti verkkorajoitusten laajentamisen tarpeesta tai tarpeetto-

muudesta. Monelle verkkokalastuksen harrastajalle oli liikaa se, kun maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä esitti norppien verkkoihin hukkumisen estämiseksi alueiden laajentamista. On tiedetty pitkään, että puolet itsenäisen elämän aloittaneista kuuteista hukkuu verkkoihin ensimmäisen kesänsä aikana. Nyt on pakko toimia. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN on listannut vähät järvinorppamme välittömän sukupuuton uhkaamiksi. Seuraavina mustalla listalla tulee Välimeren munkkihylje 600– 700 yksilöä ja Hawaijin munkkihylje 600–700 yksilöä. Kansakuntamme on voittanut huonoimman kärkisijan. Olemme ylpeitä suomalaisuudesta ja sen kulttuurin suurista ilmentäjistä, Sibeliuksen sinfonioista. Jos ne hävitettäisiin ikuisesti planeetaltamme, menettäisimme ainutlaatuisinta ja omintamme. Saimaannorppien menetyksessä olisi samaa. Ylivoimaisesti suurin osa Saimaasta eläjistä, rannoilla saunojista ja vir-

kistäytyjistä kokee rakkauden tunteita norppia kohtaan ja on valmis auttamaan ja ryhtynyt kalastamaan turvallisilla katiskoilla. Mutta yhä on niitä verkkoharrastuskalastajia, jotka ammattikalastajista poiketen ovat sul-

keneet korvansa ja vaikuttavat jääräpäisesti osakaskuntien puheenjohtajina ja vesialueiden yksiköiden omistajina siihen, että verkkokalastusta ei saa vähentää päivääkään. On myös joukko poliitikkoja, jotka

nyökyttelevät päätään ja jarruttavat ilmapiirijohtajina saimaalaisten enemmistön tahtoa vastaan. Olen jakanut tämän yhteisen surun tuhansien saimaannorppien tasavertaisen elämänhyväksyjien kanssa. Ja me ihmettelemme tätä hyvinvointivaltiomme sivistyksen heikkoutta. Keväisten verkkorajoitusalueiden laajentaminen kolminkertaiseksi 1500 neliökilometriin ajalla 15.4.– 30.6. tuo osakaskunnille rahakorvauksia ja antaa verkkoaikaa 9,5 kuukautta. Kuuteille jätettiin 2,5 kuukautta aikaa varttua ja vahvistua. Toivoa on onneksi vielä jäljellä. Saimaa on yhteinen vaalittava ja varjeltava aarre ja sen norppa ihmisen tekojen mittari. Kultamitali ja vieläkin enemmän. Se on hiljainen omatuntomme. ■

Saimaata rakastava odottaa runsaita kuuttiuutisia ja samalla seuraa nyt laajalle virittynyttä keskustelua verkkokalastuksen oikeutuksesta.

Saimaannorppia kolmekymmentä vuotta seuranneelta kirjailijalta ja elokuvantekijältä ilmestyy huhtikuussa uusi kirja Paluu Saimaalle. (WSOY)


33

Suur-Saimaa

25.2.2009

"En esitä uusia veronkorotuksia autoilijoille, vaan tasapuolisempaa verokohtelua." Anu Vehviläinen

Teksti: Kari Tegelberg. kuvat: Pasi Pekkonen

– Tässä on tämän viikon paperipino odottamassa siihen tarttumista, liikenneministeri Anu Vehviläinen esittelee työpöytäänsä.

Anu Vehviläinen Imperialismin vastaisku Itä-Suomesta Liikenneministeri lupaa Savonlinnan syväväylän siirtyvän uuteen paikkaan rinnakkaisväylän rakentamisen yhteydessä. Liikenneministeri Anu Vehviläinen lupaa, että syväväylä siirtyy rinnakkaisväylän rakentamisen mukana Savonlinnassa. Hän on muutenkin sitä mieltä, että itäsuomalaisilla on aika tehdä etelän päättäjille selväksi, ettei meitä pompotella miten sattuu. – Meillä on aika tehdä imperialismin vastaisku etelän hallitsijoille ja muistuttaa, että täältä kyllä houkutellaan väkeä estottomasti etelään, kuten

esimerkiksi HUS, eli Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiri houkuttelee isoilla lehti-ilmoituksilla ihmisiä töihin etelään. Miksi nämä täällä koulutetut ihmiset eivät voisi olla hyödyntämässä Itä-Suomen hyvinvointia, Vehviläinen heittää. Samalla, kun etelän työhoukutuksia on tarjolla täkäläisille ihmisille, nousee hirveä meteli siitä, kun Lääkelaitos päätettiin siirtää Kuopioon.

Vehviläisen mielestä siirtopäätös on hyvin perusteltu ja se pitää toteuttaa. Ministeri Anu Vehviläinen on syntyperäinen savolainen, Leppävirran Kotalahdesta. Hän on Savonlinnan taidelukion kautta vaihtanut maakuntaa ja opiskellut Joensuussa itsensä filosofian maisteriksi. Hän on perustanut perheen Joen kaupungissa, kuten Joensuuta tuttavallisesti joskus kutsutaan, ja noussut politiikassa vauhdikkaasti valtakunnan merkittävien päättäjien joukkoon. Anu Vehviläistä kuvataan omiensa joukoissa vahvatahtoiseksi poliitikoksi, joka uskaltaa avata suunsa seurassa kuin seurassa. Hän on myös nostanut esille monia liikenteeseen liittyviä kysymyksiä ja herättänyt tällä tavalla keskustelua.

Anu Vehviläinen varmistaa, että rinnakkaisväylän siirron lisäksi myös syväväylän siirtäminen tien rakentamisen yhteydessä on kirjattu ylös.

Yksi viime aikoina Vehviläisen julkisuuteen nostama teema on ollut porrastettu kilometrimaksu nykyisen autoveron tilalle. Ministerin esityksestä nousi melkoinen kohu, jossa perinteiseen tapaan puurot ja vellit sekoitettiin tyylikkäästi keskenään. – En esitä uusia veronkorotuksia autoilijoille, vaan tasapuolisempaa verokohtelua. Eli, siellä missä auton käyttäminen on välttämätöntä, koska julkinen liikenne on syrjäseuduilla lähes olematonta, käyttömaksu olisi alhainen verrattuna hyvää joukkoliikennettä tarjoaviin suuriin kaupunkiseutuihin, liikenneministeri kuittaa esityksen täysin teilanneet tahot. Savonlinnan kehätien, kuten hänen mielestään kuuluu korrektisti väylää kuvata, rakentamisen alkaminen on liikenneministeri Anu Vehviläisen mielestä asia, josta koituu hyvää koko Savonlinnan seudulle. – Savonlinna, joka on valtatien varrella, joka halkoo maatamme poikittain, eikä pitkittäin on pitkään kärsinyt tästä. Kaupungille elintärkeän väylän rakentamisen aloittaminen on äärimmäisen hieno asia, hän korostaa. Hän myös sanoo, että uuden kehätien rakentamisen yhteydessä siirretään vaarallisessa Kyrönsalmessa kulkeva syväväylä Laitaatsiltaan. Väylän siirto maksaa arvioiden mukaan noin 40 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan uudet tie- ja väylähankkeet tuovat koko itäiselle Suo-

melle liikenneministerin mukaan uutta potkua. Lähivuosina tullaan rakentamaan muun muassa Lappeenrannan Imatran välinen moottoritie, Taavetin ja Lappeenrannan välisen tien kunnostus, viitostien kunnostus Lusin ja Mikkelin välillä, Kallansiltojen korjaus Kuopiossa ja Joensuun kehätien rakentaminen. Keskustalaisena vaikuttajana Anu Vehviläinen ei ole huolissaan keskustan nykyisistä kannatuslukemista. Hänen mukaansa asioita pitää katsoa pidemmällä sihdillä, eli aina puoluekannatuksissa on nousuja ja laskuja. – Meidän on kuitenkin saatava viestimme vahvemmin äänestäjien tietoisuuteen. Esilletulojemme pitää kansalaisia askarruttavissa kysymyksissä nykyistä näkyvämpiä, Vehviläinen pohtii. Hallituksessa vallitsee hänen mukaansa hyvä henki, vaikka julkisuudessa onkin nostettu esille ristiriitoja hallituspuolueiden välillä. Anu Vehviläistä harmittaa lehdistössä muotiin tullut niin sanottu nimetön journalismi. Tällä hän tarkoittaa juttuja, joiden pohjana ovat nimettömät lähteet. Näiden lähteiden pohjalta tehdään sitten isoja otsikoita. – Tällaisessa journalismissa on se huono puoli jutun kohteiden kannalta, etteivät 'syytetyt' voi puolustautua, koska he eivät tiedä, ketä vastaan sen voisi tehdä, liikenneministeri pohtii. ■


34

Suur-Saimaa

25.2.2009

Venealan karikot ovat voitettavissa

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Suomen Messut

Bella-Veneet Oy:n toimitusjohtaja Raimo Sonninen on tyytyväinen Helsingin Venemessujen antiin.

Bella-Veneet Oy uskoo veneilyn vetovoimaan Venealan pitkään jatkunut myötätuuli on muuttunut nopeassa tahdissa tyveneksi ja jopa vastatuuleksi. Kuopiossa pääpaikkaansa pitävän, Pohjoismaiden johtavan lasikuitumoottoriveneiden valmistaja Bella-Veneet Oy:n toimitusjohtaja Raimo Sonninen toteaa, että viime vuoden keväällä alkanut globaali talouskriisi pysäytti venemarkkinat Yhdysvalloissa ja Euroopassa. – Suurten kokoluokkien veneet eivät mene enää kaupaksi. Sonnisen mukaan veneilyssä ollaan palaamassa vähitellen alkuperäiseen ajatukseen, jossa tärkeintä on vedestä ja luonnosta nauttiminen. – Isoista veneistä oli tullut ikään kuin menestyksen mittareita ja näyttelyesineitä. Veneilyn tuoma nautinto

toteutuu kuitenkin joskus jopa paremmin pienellä veneellä, jolla pääsee sekä merelle että järvelle. Veneiden valmistuksessa keskitytäänkin jatkossa pienempiin kokoluokkiin. Talouden taantuma on koskettanut myös Bella-Veneitä. Sonninen sanoo, että tilanne ei tullut yritykselle täysin yllätyksenä, mutta sopeutumista on vaadittu kaikilta osapuolilta. – Yhteistyökumppanimme Yhdysvalloissa on joutunut sulkemaan tehtaitaan. Valitettavasti mekin olemme joutuneet lomauttamaan työntekijöitämme. Bella-Veneiden tulevaisuus näyttää kuitenkin turvatulta. Hyvinä vuosina hankittu taloudellinen puskuri kestää markkinoiden väliaikaisen notkahduksen.

– Venealalla kvartaaliajattelu ei yksinkertaisesti toimi. Tässä tilanteessa ne lyhytnäköisesti hoidetut yritykset putoavat valitettavasti pois. Yrityksessämme on aina katsottu asioita pitkällä tähtäimellä ja se kantaa nyt. BellaVeneiden pääoma on suurempi kuin muiden veneenvalmistajien yhteensä. Sonninen toteaa, että muuttunut markkinatilanne on huomioitu myös Bella-Veneiden tuotekehittelyssä. Tänä vuonna yrityksellä on esittää peräti yhdeksän uutta venettä. – Bella-merkiltä on viisi uutta mallia ja Aquadorilta neljä. Bellan uudet mallit ovat kooltaan pienempiä, taloudellisempia ja järkevämpiä. Olemme satsanneet lisäksi paljon turvallisuuteen. Pitää muistaa, että isojakin veneitä ostetaan, vaikka vähemmän

kuin aikaisemmin. Bella-Veneillä on myyntiä 24 maassa. Suomen tilanne on kohtalainen verrattuna muun muassa Norjaan ja Ruotsiin, joissa myynti takkuaa pahoin. – Nopean talouskasvun maat tulevat nyt alas. Sen sijaan esimerkiksi Saksan talous on vähitellen nousemassa ja se näkyy veneiden kysynnässä. Sonninen arvioi, että tulevaisuuden suhteen ollaan viisaampia perinteisten kevään venenäyttelyiden päätyttyä. – Düsseldorfin ja Lontoon venemessut antoivat uskoa venealaan. Samoin Helsingin Venemessuilla tehtiin kauppoja mukavasti. Uutuuksia lähdetään tuottamaan heti, kun saadaan varmuus tilausten määrästä. ■

"Lyhytnäköisesti hoidetut yritykset putoavat pois." Raimo Sonninen


Suur-Saimaa

25.2.2009

Työtä tarjolla TULE TEKEMÄÄN ITÄ-SUOMEN SUURINTA KAUPUNKILEHTEÄ, SUUR-SAIMAATA! HAEMME TOIMITUKSEEN FREELANCE-TOIMITTAJIA SEKÄ MYYNNIN AMMATTILAISIA. Alueelle Kuopio, Joensuu, Lappeenranta/ Imatra, Varkaus/Pieksämäki ja Mikkeli. Lisätiedot ja yhteydenotot:

Mainos- ja markkinointitoimisto Saimaa Oy, toimitusjohtaja Pasi Pekkonen 050 546 6940, pasi.pekkonen@aluelehtisaimaa.fi

35


36

Suur-Saimaa

25.2.2009 Teksti ja kuva: Kari Tegelberg

Turussa syntynyt sudeettisavolainen ja lainalappilainen

Jarkko Wuorinen arvostaa elämänlaatua Kun Suomen Yrittäjien puheenjohtajalta, Jarkko Wuoriselta kysyy miksi hän tuntee itsensä: varsinaissuomalaiseksi, savolaiseksi, vai lappilaiseksi, hän miettii asiaa jonkin aikaa. – Tunnen itseni lähinnä maailmankansalaiseksi, sanoo mies, joka on matkustanut niin työn kuin lomien vuoksi maailmaa ristiin rastiin. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin täsmentää, että hänellä on erittäin vahvat kiinnekohdat niin Savoon kuin Lappiin. Hammaslääkärin koulutuksen hankkinut Wuorinen on tätä nykyä paitsi Suomen Yrittäjien nokkamies, myös iso hammaslääkäriasemayrittäjä. Hänen itsensä omistamat asemat sijaitsevat Savonlinnassa, Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Varsinaissuomalaisista syntymäjuurista johtu-

Hammaslääkäriyrittäjä ja Suomen Yrittäjien valtakunnallinen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen käy talvisin säännöllisesti hiihtämässä ja luistelemassa. Hän sanoo liikkuvansa aktiivisesti ympäri vuoden muutenkin kuin autolla ja lentokoneella.

en hän on saanut Savossa lisänimen sudeettisavolainen ja Lapissa häntä tituleerataan usein lainalappilaiseksi. Nimitykset johtuvat tietysti siitä, että asuinpaikka hänellä, opettajavaimolla ja kahdella perheen pojalla on Savonlinnassa. Lapissa, tarkemmin Rovaniemellä, hän käy säännöllisesti työnsä vuoksi ja myös vaimo Sari on kotoisin Kittilästä. Vaikka Jarkko Wuorinen sanookin, että hän voisi kyllä muuttaa melkeinpä minne vain, jos asiat sitä vaatisivat, ei häntä ja perhettä helposti saa pois Savonlinnasta. – Savonlinnassa perheen elinolosuhteet ovat sellaiset, joita ei juuri muualta löydy, hän pohtii. Tällä hän tarkoittaa mukavaa omakotitaloa rauhallisella alueella ja kesäasuntoa muutaman kilometrin päässä kotitalosta Saimaan rannalla. Se on sitä paljon puhuttua elämänlaatua, jolla on suuri merkitys. Tätä nykyä Jarkko Wuorinen on kiireinen mies. Yritysten pyörittäminen ja puheenjohtajan tehtävien hoitaminen tarkoittavat sitä, että hän on reissun päällä lähes jatkuvasti. Hän

on kuitenkin merkannut kalenteriinsa säännöllisesti niin sanottuja valkoisia päiviä. – Nuo päivät ovat tarkoitettu perheelle ja harrastuksille. Niihin päiviin ei hevin tule kokous-, eikä palaverimerkintöjä, hän korostaa. Jarkko Wuorinen kävi viime marraskuussa tiukan kisan Suomen Yrittäjien puheenjohtajuudesta. Se vaati myös 12 000 kilometriä tien päällä oloa viimeisen kahden kuukauden aikana tekemässä vaalityötä puheenjohtajaehdokkaana. Hän sanoo lupautuessaan mukaan kisaan heti päättäneensä, että nyt panostetaan tosissaan, mutta enää tämän jälkeen tällaista rumbaa ei uusita. – Tämä päätös vahvistui sitten myöhemmin tullessani joltakin vaalimatkalta. Nimittäin Juvan tienoilla meinasin nukahtaa auton rattiin. Silloin päätin, että tämä on sellainen ponnistus, johon en halua enää uudelleen lähteä. Ennusteet Wuorisen valinnalle puheenjohtajaksi olivat aika heikot. Isoilla aluejärjestöillä vaalissa on merkittävä äänipotti, joten niiden ul-

Teksti: Kari Tegelberg, kuvat: Schauman arkkitehdit

Pieksämäen Ideaparkista ollaan tekemässä vallankäyttäjien peliväline Pieksämäkeä ja koko Etelä-Savoa kyykytetään oikein viimeisen päälle. Lempäälään ensimmäisen Ideaparkkauppakeskuksen rakennuttanut Toivo Sukari kertoi vajaa vuosi sitten, että Pieksämäelle rakennetaan seuraava Ideapark. Sukarin päätös tehdä uusi kauppakeskus keskelle Savon sydäntä oli iso uutinen niin Pieksämäelle kuin koko Etelä-Savon maakunnalle. Valmistuttuaan kauppakaupunki toisi alueelle toista tuhatta uutta työpaikkaa, puhumattakaan sen rakentamisen aikaisesta työllisyysvaikutuksesta. Ihmiset olivat innoissaan. Hienoa, että tänne Savon sydämeen ollaan tuomassa jotain sellaista, joka luo uusia työpaikkoja ja peräti yksityisen rahan voimin, koko maakunnassa ajateltiin. Taidettiin kuitenkin nuolaista liian aikaisin. Ympäristöministeriö on päättänyt, ettei se myönnä Pieksämäen kaupungille poikkeuslupaa, jonka turvin kauppakaupungin rakentaminen olisi voitu aloittaa. Pieksämäen Ideaparkista on tehty vallankäytön pelinappula. Helsinkiläinen asuntoministeri Jan Vapaavuori on päättä-

nyt, että tällaiset suurhankkeet eivät ole hyvää yhdyskuntarakentamista. Todellisuudessa Vapaavuori on torpannut Pieksämäen hankkeen siksi, että Sukari haluaa rakentaa Ideaparkin myös Turun ja Porin valtateiden risteykseen Nummelaan. Etelän Ideaparkista on liian lyhyt matka Helsinkiin, jossa sijaitsevat jo nyt olemassa olevat isot kaupan keskittymät. Näin pahat puheet väittävät. Etelä-Savon uusi maakuntakaava valmistuu ensi keväänä. Ympäristöministeriö ei suostunut antamaan tälle suurhankkeelle, joka antaisi sellaisen piristysruiskeen, ei pelkästään Pieksämäen seudulla, vaan koko maakunnalle, poikkeuslupaa. Kaavan sisällöstä päätetään Etelä-Savossa, mutta sen vahvistaa ympäristöministeriö. Kysymys edelleen kuuluu, voivatko täkäläiset ihmiset ja päättäjät olla

Jääkö tämä haaveeksi Pieksämäellä?

omatoimisesti päättämässä mikä on parasta tälle maakunnalle? Vai onko tilanne sellainen, että Ideaparkia Pieksämäelle ei rakenneta siksi, että ympäristö- ja asuntoministeriöissä virkamiesten johdolla ministerit haluavat olla turvaamassa jotain sellaista, johon eteläsavolaiset eivät ole millään tavalla osallisia? Kysymys on eteläsavolaisittain merkittävä. Savon sydänmaille on tulossa 150 miljoonan euron investointi, il-

man valtion tukiaisia. Kun hallitus elvyttää ja antaa rahaa erilaisiin hankkeisiin eri puolille Suomea, tuntuu todellakin oudolta, että pari ministeriä on estämässä isoa investointia siksi, että se mukamas on lisäämässä yksityisautoilua, eikä siitä syystä ole kestävää ympäristöpolitiikkaa. On hyvä, että maakunnassa ollaan nousemassa Pieksämäen asian tiimoilta suorastaan barrikadeille. Ja mikä on erityisen merkillepantavaa ja

myönteistä on se, että maakuntajohtaja Matti Viialainen on noussut puolustamaan vahvasti asioita, jota vaikuttavat ihan tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Jos yksityinen raha uskoo Etelä-Savon maakuntaan, on erittäin outoa, että valtio ei tätä hyväksy. Lieneekö se politiikkaa, jonka avulla EteläSuomesta tehdään alue, jossa asutaan ja ansaitaan ja muualla Suomessa odotetaan almuja? ■


kopuolelta on vaikea tulla valituksi. Wuorinen uskoo, että hänen valtavalla suhdeverkostollaan ja hyvällä kentän tuntemuksella, jotka hän on vuosien saatossa luonut, oli suuri merkitys puheenjohtajakisassa. – Olen ollut nuoresta saakka aktiivinen osallistuja. Turun yliopiston oppilaskunnasta alkanut järjestötoiminta on vienyt miestä erilaisiin järjestöihin, kuten Round Table- ja nuorkauppakamarijärjestö. Hän uskookin, että tämä laaja kontaktiverkosto tekee hänen edunvalvontatyöstään puheenjohtajana helpompaa kuin jos sitä ei olisi. Yrittäjien puheenjohtajana hän on asettanut itselleen tavoitteita, joita pyrkii viemään eteenpäin seuraavan kahden vuoden aikana. Ensinnäkin hän haluaa saada johtamalleen järjestölle tasavertaisen aseman työmarkkinakentässä. Tällä hetkellähän tilanne on sellainen, että Suomen Yrittäjät eivät ole mukana niissä tapaamisissa, joissa työmarkkinaelämän ehdoista sovitaan. Ei ole mukana, vaikka järjestöllä on jäseniä toistasataa tuhatta ja jäsenyrityksissä työntekijöitä yli puoli mil-

37

Suur-Saimaa

25.2.2009

joonaa. Toinen asia, josta Wuorinen haluaa pitää huolta, on verotuksen kannustavuuden säilyttäminen yritystoiminnassa. – Jos yrittäjä pistää omaa omai-

suuttaan likoon luodessaan työtä ja työpaikkoja, pitää siitä saada myös verohyöty. Palkansaajan ja yrittäjän verotuskäytäntö ei voi olla tästä syystä samanlaista, Wuorinen korostaa. Kolmantena seikkana hän nostaa

esiin yrittäjien sosiaaliturvan. Se pitää saada hänen mukaansa samalle tasolle, mikä se on palkansaajilla. Muita seikkoja, jotka Wuorisen mielestä pitää saada kuntoon, on muun muassa kilpailutilanteen saat-

taminen samalle viivalle yksityisten ja kunnallisten yritysten välillä. Näistä yksi merkittävä epäkohta on arvonlisävero, jonka yksityiset yritykset joutuvat maksamaan, mutta kunnalliset yritykset eivät. ■

Euroopan yrittäjäjärjestön varapuheenjohtaja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen on tämän vuoden alusta ollut myös Euroopan yrittäjäjärjestön UEAPME:n yksi varapuheenjohtajista. Järjestössä on mukana 27 maata, eli kaikki EU:n jäsenmaat. Jäseniä järjestössä on 12 miljoonaa. Jäsenyritykset työllistävät 55 miljoonaa ihmistä. Wuorisen mukaan järjestössä aktiivisesti toimiminen on tärkeää, koska sen kautta tapahtuu yrittäjien asioiden vieminen EU:n päättäjien tietoon. Järjestöllä on kolme isoa päälinjaa,

joita se pyrkii kaikissa jäsenmaissa edistämään. Ensinnäkin se pyrkii lisäämään luottamuspääomaa rahoittajien ja jäsenistön kesken. Tämän lisäksi järjestö taistelee protektionismia, eli vapaan kaupan rajoituksia vastaan. Toiseksi, isona ongelmana Euroopassa pidetään tarpeettomaa ja yrittämistä vaikeuttavaa byrokratiaa. Suomessakin se on ongelma, mutta ei ollenkaan niin suuri kuin Keskija Etelä-Euroopassa. Kolmas toimintahaaste on yritysten tapa maksaa laskuja myöhässä. Tämä aiheuttaa ongelmia yritysten käyttöpää-

omalle ja vastuiden hoitamiseen rahoittajien suuntaan. Wuorisen lisäksi Suomella on edustajia järjestön työryhmissä. Suomella on mahdollisuus saada edustaja kaikkiin työryhmiin ja tällä hetkellä esimerkiksi rahoitustyöryhmän puheenjohtajana on Suomen Yrittäjien johtaja Risto Suominen. Euroopan yrittäjäjärjestö kokoontui helmikuun 13. päivä Milanossa, johon myös Jarkko Wuorinen osallistui.

Jarkko Wuorinen on myös Euroopan yrittäjäjärjestön UEAPME:n varapuheenjohtaja.

Teksti: Erja Eliala, kuvat: Warkauden Kassiopeia

Varkaudessa avaruus on lähempänä

Härkämäen observatorio on harrastelijan unelma Avaruus ja sen ilmiöt ovat kautta aikain kiehtoneet ihmisiä. Tähtitiede onkin yksi maailman vanhimmista tieteistä. Se on myös helposti mukaansatempaava ja monipuolinen harrastus. Varkauden seudulla kasvava kiinnostus tähtitieteeseen johti Warkauden Kassiopeia nimisen yhdistyksen perustamiseen. – Innostus sai alkunsa Hannu Aartolahden kansalaisopistossa pitämillä tähtitieteen kursseilla. Parinkymmenen hengen ydinjoukon vuonna 2001 perustamassa yhdistyksessä on nykyisin lähes 150 jäsentä, puheenjohtaja Markku Nissinen kertoo. Yhdistys ei tyytynyt pelkkään kurssitoimintaan, vaan harrastusta haluttiin viedä pidemmälle rakentamalla oma observatorio. Vuonna 2004 valmistunut Härkämäen Observatorio sijaitsee Kangaslammilla Kilpimäen kylässä. Varkauteen on matkaa 25 kilometriä. Paikka on ihanteellinen havaintojen tekoon, sillä valosaastetta ei ole. – Tornin lähelle on rakennettu apurakennus, laavu, kota ja nuotiopaikka. Sunnitelmissamme on toisen tornin rakentaminen. Nissinen sanoo, että Härkämäen observatorion rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ulkopuolista rahoitusta ja tukea. – Saimme rahoitusta muun muassa Jenny ja Antti Wihurin rahastolta sekä Mansikka ry:ltä. Lisäksi monet yritykset tukivat yhdistystämme ra-

hallisesti. Observatorio rakennettiin pitkälti talkoovoimilla. Hyödynsimme rakennusprojektissa jyväskyläläisen Siriuksen kokemuksia.

Tähtitaivaalla riittää tutkittavaa Härkämäen Observatorion laadukas laitteisto mahdollistaa tieteellisten havaintojen teon. Observatoriolla tehdään laaja-alaista tähtitiedettä esimerkiksi eksoplaneettojen, supernovien, komeettojen ja lähiavaruuden parissa. – Yhdistyksen havaintoryhmä pyrkii tekemään havaintoja tähtitaivaan kohteista ja ilmiöistä Härkämäellä aina kun sää sen sallii. Tieto aktiivisesta yhdistyksestä on levinnyt nopeasti. Yhdistyksen havaintoryhmän tutkimustoiminta on samassa linjassa ammattimaisen tutkimuksen kanssa. Yhteistyötä on muun muassa Helsingin yliopiston observatorion kanssa. Mittaustuloksia välitetään tutkijoille ympäri maailmaa. – Maailmassa on loppujen lopuksi melko vähän paikkoja, joissa voidaan tehdä avaruudesta luotettavia havain-

toja ja mittauksia. Pystymme vastaamaan vain murto-osaan tutkimus- ja kuvauspyynnöistä. Nissinen sanoo, että avaruus on ehtymätön tutkimisen kohde. Kaikki harrastajat eivät kuitenkaan tee kosmologisia mittauksia tai havaintoja. – Osa harrastajista valokuvaa kaukoputkella tai tarkkailee muuten vain tähtitaivasta. Mikä sitten on harrastajatähtitieteilijän unelma? – Omalla kohdalla eräs unelma toteutui, kun olin mukana havaitsemassa ensimmäistä Suomesta käsin tehtyä supernovalöytöä. Hieno kokemus oli olla myös mukana Mauri Valtosen tutkimusryhmässä, joka tutki kaksoismusta-aukkoa. Tähtitaivaan tutkailemisesta voi olla konkreettistakin hyötyä. – Tämän vuoden alussa kuvasin halkaisijaltaan 3 metrin meteoroidin kuun ja maan puolivälissä. Lähetin tutkijoille mittauksia, joiden perusteella he laskivat yhä tarkemmin meteorin kulkuradan ja putoamiskohdan maahan. Ilmakehässä palaneen meteorin kappaleita putosi Sudaniin.

Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen tutkailemassa Celestron C-14 XLT:tä.

Tällainen tieto on tärkeää, jos suuri meteori on tulossa asutulle seudulle. Tutkimuksen ohella yhdistys järjestää avaruuden ilmiöistä kiinnostuneille talvilauantaisin ohjattuja havaintoiltoja. Lisäksi havaintoiltoja järjestetään tilauksesta erilaisille ryhmille. – Härkämäellä käy vuosittain noin 1000 vierailijaa. Parasta aikaa tähtitaivaan tarkkailuun ovat syksyn pilvettömät illat. Nissinen muistuttaa, että Kassiopeian toimesta Varkaudessa käy paljon huippuluokan tutkijoita luennoi-

massa tähtitieteeseen liittyvistä asioista. – Suosittuja ovat olleet myös kaukoputken käyttöön perehdyttävät kaukoputkikurssit ja 7–12-vuotiaille lapsille suunnattu kaukoputken rakentelupaja. Nissinen varoittaa, että tähtitaivaan tuijotteluun voi jäädä koukkuun. – Varsinkin Kuu, Jupiter ja Saturnus näyttävät isolla putkella katsottuna todella hienoilta. Toivottavasti saamme toisen tornin, sillä selkeällä säällä havaintoilloissa on ihmisiä jonoksi saakka. ■


38

Suur-Saimaa

a a m i a S r u u S a v S e u ra a I L M EST Y Y 20 0 9 a t u u k s i l a a m . 25

ILMOITTAJA! Kahdeksan kaupunkia yhdellä ilmoituksella. Ole mukana Itä-Suomen suurimmassa kaupunkilehdessä! Varaa ilmoitustilasi nyt. Pasi Pekkonen

Satu-Katja Heikkonen

gsm 050 546 6940 pasi.pekkonen@aluelehtisaimaa.fi

gsm 044 350 8501 satu.heikkonen@aluelehtisaimaa.fi

Olli Helynen

Mika Ahokas

gsm 044 528 0356 olli.helynen@aluelehtisaimaa.fi

gsm 050 339 7756 mika.ahokas@aluelehtisaimaa.fi

25.2.2009

Suur-Saimaa seuraa

Milloin Mannerheimelokuvan kuvaukset käynnistyvät? Suomen marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimista (1867–1951) kertovan elokuvan kuvausten piti alkaa maaliskuussa. Suuren sotilaan ja valtiomiehen monivivahteista elämää pintaa syvemmältä pureutuvaa draamaelokuvaa on valmistelu viime kuukausien ajan intensiivisesti. Kaiken piti olla kunnossa, kunnes elokuvaa tuottavan Liberty Productionin tanskalainen emoyhtiö laittoi rahahanat kiinni. Suomen elokuvahistorian suurimman hankkeen budjetti on kymmenen miljoonaa euroa. Elokuvan valmisteluihin on käytetty jo kolme miljoonaa euroa. Mannerheimista kertova elokuva on ohjaaja Renny Harlinin unelma, jota hän on kypsytellyt vuosia ja etsinyt produktiolle tukijoukkoja. Nyt elokuvalle haetaan kuumeisesti uutta rahoitusta, jotta valtavat alkupanostukset eivät valuisi hukkaan.

Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Heikki Vihinen ja Marko Leino ja sen tuottavat Markus Selin ja Jukka Helle. Elokuvan nimiosaan on kiinnitetty 32-vuotias tamperelainen näyttelijä Mikko Nousiainen. Elokuvan ensi-illaksi oli kaavailtu 15. tammikuuta 2010. Suur-Saimaa kertoo maaliskuun numerossa tarkemmin elokuvan kuvausten mahdollisesta käynnistymisestä. Lukijoille valotetaan, mitä kohtauksia muun muassa Joensuussa olisi tarkoitus kuvata ja miksi. Tuottaja Markus Selin on luvannut kertoa myös Mannerheimelokuvaan liittyvistä tunnelmista. Jos sinulle nousee mieleen Mannerheim-elokuvaa koskevia mielenkiintoisia kysymyksiä, lähetä ne toimitukseen (erja.eliala@aluelehtisaimaa.fi). Huomioimme kysymyksesi juttua tehtäessä.

KYMMENEN VASTAUSTA Kysymykset sivulla 3

1. Arkkitehti Usko Nyström. 2. Pielisjoki. 3. Ruotsin kuningas Kustaa III. 4. Vuonna 1918. 5. Vapaudenristi myönnettiin vuonna 1944 Mikkelin päämajakaupunkina toimimisen muistoksi. 6. 1.1.2007. 7. 26 674 asukasta. 8. Professori, taidemaalari Lennart Segerstråle. 9. Vuoteen 1948. 10. 22 elävää kuuttia.

VETREÄ VINYYLI

Musiikillinen kapteeni jo toisessa polvessa Isä Leinonen kuunteli ja antoi poikansakin kuunnella 60-luvun artisteja. Tuolloin päiväkoti-ikäinen Janne sai musiikillisen tartunnan eikä tauti ole helpottanut vieläkään. Rolling Stones, Kinks, Hollies ja muut aikansa suuruudet ovat vieläkin kuuntelulistalla, kun aikaa rentoutumiseen löytyy. Oma ensimmäinen vinyylimuisto liittyy kokoelmalevyyn, josta mieleen on ainakin jäänyt Minttu sekä Ville. Ensimmäinen itse ostettu vinyyli oli Bon Jovin Slippery when

wet (1986), joka löytyy hyllystä vieläkin. Neljä vuotta vanhempi velipoika Make soitti usein Blackfootin, Deep Purplen ja Whitesnaken tuotantoa, joten tutuksi tulivat 70-luvun meininki ja kasarihevin tunnelmat. Näistä eväistä on syntynyt Janne Leinosen avarakatseisuus monipuoliseen musiikin kuunteluun. Keskustelun lomassa Janne innostuu soittamaan näytteitä eri lempiartisteiltaan eikä kuuntelua voi paljon miellyttävämmin suorittaa. Vai mitä

Tämä kymppituumainen on varmasti outo ilmestys muillekin kuin minulle.

tuumaatte seuraavasta kattauksesta: integroitu putkivahvistin Manley Stingrey, levysoitin Rega P9 keraamisella levylautasella, Audio Nemesiksen erillinen RIAA-korjain, CD-soitin Rega Planet ja kaiuttimet elektrostaattiset Martin Logan Scenariot tuettuna saman valmistajan Grotto subbasella. Kaikki välikaapelit samaa tasoa. Putkivahvistin luo lämmintä valoa hämärtyvään huoneeseen. Nam! Takaisin musiikkiin!! Levylautasella pyörivät sulassa sovussa äänitteet progesta (Gentle Giant, King Crimson ym.) raikkaaseen rokkiin (Ramones) ja tanakampaankin poljentoon (vaikkapa AC/ DC) löytyy hetkensä. ”Tärkeintä musiikissa on sen tuottama hyvänolon tunne, stressin laukaisu tai aggression purku. Jokaiselle löytyvät omat suosikkinsa ja minulla niitä on useita”, aukaisee Janne musiikillista filosofiaansa. Edellä mainituista Ramones kolahti ja varsinkin Road to ruin (1978), jota Janne pitää varsinaisena viimeisenä ”oikeana” Ramonesina, saa kertojan innostumaan, vaikkei hän kaikkia sanoituksia allekirjoitakaan. Merkittävistä levyistä Janne nostaa esiin Cultin Sonic temple (1989) LP:n.

Ramonesin neljännestä levystä on tehty myös tällainen painos.

Täyttä tavaraa koko levy!! Kuunnellessamme näytettä kyseiseltä levyltä perheen nuorimmainen Luka 3 v. saapuu kuunteluhuoneeseen ja alkaa rokata kaiuttimien edessä. Uusi musiikki-Leinonen kasvamassa? Sitten onkin aika siirtyä läheisimpään artistiin eli David Robert Jonesiin, joka paremmin tunnetaan nimellä David Bowie. Taiteilijanimi on kuulemma keksitty myyntikatalogin puukkosivustolta, tietää Janne kertoa. ”Tutustuin mieheen ilman sen kummempaa ennakkotietoa ja ostin ensimmäiseksi levyn Hunky Dory (1971), jonka kuunteleminen nostaa vieläkin ihon kananlihalle. Tapanani on innostua selvittämään tuotantoa tarkemminkin ja niin sain hankittua Davidin alkupään tuotantoa. Ensimmäisiä levytyksiä lienevät The Manis boys ja Davy Jones & the lower 3rd kokoonpanojen singlet, joissa hän lau-

laa. Löysin internetin kautta harvinaisen 10”, jossa on kappaleita molemmilta kokoonpanoilta. Singlet julkaistiin 1960-luvun puolivälissä, ja tämä 10-tuumainen 1979”. David Bowien tuotantoa löytyy vinyylihyllystä noin 80 kpl, joista suuri osa on erikoispainoksia eri maista. Esimerkiksi Stage (1978) LP:stä löytyy kolme eriväristä vinyyliversiota. Bowien taustalla on soittanut useita taitavia muusikoita, joiden musiikkia on hankittu vuosien aikana runsaasti. Esille nousevat Brian Eno ja Robert Fripp. Musiikkia Janne hankkii vieläkin hyvin avoimin ajatuksin ja ennakkoluulottomasti. Uskonkin, että hänen laaja kokoelmansa ylittää 4000:n rajan lähivuosina. Myös rouva istahtaa aika ajoin musiikkihuoneen mukavalle sohvalle nauttimaan hyvästä musiikista kapteeninsa kanssa.


39

Suur-Saimaa

25.2.2009

Saunojen Maalismarkkinat! Nestori

Wihtori

Severi

Löytöretki

Nyt on paras aika hankkia rantasauna. Hintataso on edullinen ja saat toimituksen vielä kesäksi. Kampanjahinnat voimassa tilauksiin 31.3.09 saakka. Esittelyssä myös Honka -saunauutuudet! www.honka.com

Honka® on Honkarakenne Oyj:n tuotemerkki.

Tervetuloa palvelevaan Honka myymälään!

Yhteistyössä:

Lähin Honka-myyjäsi: JOENSUU, Torikatu 25B (IsoMyy), Vesa Patrikainen p. 0400 671 200, Jari Karttunen p. 040 528 9632 KUOPIO, Tulliportinkatu 9, Jukka Musakka p. 0400 576 229 LAPPEENRANTA, Kauppakatu 20 (Patriaa vastapäätä), Kari Liikkanen p. 0400 255 933 MIKKELI, Visulahti, Eero Tikanoja p. 0440 347 777, Juha Haikarainen p. 0400 787 599 SAVONLINNA, Tottinkatu 15, Jari Tolvanen p. 050 559 4850

-keittiöt


40

Suur-Saimaa

25.2.2009

/iiÊiB“BÈʅi«œŽÃˆ]Ê Û>ˆÌÃiÊ6/‡B“«Ÿ«Õ“««Õt

&Þ‡Ê>ÊÃB…ŽŸB““ˆÌÌBB˜ i««œÊ6/‡À>̎>ˆÃÕ\ UÊÊÌ>À«iˆÌÌiÈʓՎ>>˜Êˆ“>‡]ʓ>>‡ÊÌ>ˆÊ ÊÊÊʈ“>‡ÉÛiȏB“«Ÿ«Õ“««ÕÊ UÊÊ>Ãi˜˜iÌÌ՘>Ê>Û>ˆ“iÌʎBÌii˜Ê‡«iÀˆ>>ÌÌii> UÊÊxÊÛ՜`i˜Ê6/‡iÀˆŽœˆÃ/>ŽÕՏ> UÊÊ6/‡À>…œˆÌՎÃi>ʈ“>˜ÊŽBÈÀ>…>> UÊʎŽ‡iÀˆi˜ÊŽÕˆÌÌ>ÕÃʎiÀÌÞۈBÊÃBBÃ̟ˆB i««œÊ6/‡À>̎>ˆÃÕÊÌÕÀÛ>>ʎBÞÌ̟Û>À>È]ÊȏBÊÃiÊÈÃBÌBBÊ6/‡À>…œˆ‡ ÌՎÃi˜°ÊiÀÌÞۈBÊÃBBÃ̟ˆBʎՈÌÌ>>ÌÊÜ«ˆÛˆŽÃˆÊ“ˆÌœˆÌiÌÕÌʎŽ‡iÀBÌ°Ê ÕÕÌ>ÊÀ>…>>ÊiÌÊÌ>ÀۈÌÃi° &ÞB““ˆÌÌBBiʍ>ÊÛiȎˆiÀ̜ˆÃi˜Ê«>ÌÌiÀˆÛiÀŽœÃ̜˜Êœ“>>Û>iÊ ÃB…ŽŸB““ˆÌÌBBiÊȈÀÌޓˆ˜i˜Ê“>>B“«ŸŸ˜Êœ˜ÊގȘŽiÀÌ>ˆÃiÃÌˆÊ …i««œ>tÊ -՜À>ÃB…ŽŸB““ˆÌÌBBiʈ“>B“«Ÿ«Õ“«Õ˜Ê…>˜Žˆ˜Ì>ʜ˜Ê qʍœÃʓ>…`œˆÃÌ>ÊqÊۈiBŽˆ˜Ê…i«œ“«>>tÊiÃB“ŸŽŽˆBˆÃi˜ÊˆÃBiÌՈ‡ ˜>Ê-‡Ž>Վœ‡œ…>ÕÃʍ>ʎœÃÌiÕÃÛ>…̈°

>ÀŽŽˆ˜œˆ`i˜Ê>>ˆ““>ÃÃ>ÊÌ՜ÌiÛ>ˆŽœˆ“>ÃÃ>Ê œ˜Ê˜ÞÌÊ̜`i>ÊÛ>ˆ˜˜>˜ÊÛ>À>>°

6>>˜ŽÕ“œÕŽÃiˆÃiÌÊ11/11 /t *œÀÌ>>Ì̜“>Ã̈ÊÃBBÌÞÛBʓ>>B“«Ÿ«Õ“««Õ 6/Ê*Ài“ˆÕ“ʈ˜iÊ8££Ê>Ê8£x ˆ˜Õ̏>>ÌՈ˜i˜ÊŽˆiÀÀœÃÕŽÕœ…>ÕÃÊÃBBÃÌBB UÊÊ£{ʯÊi˜i““B˜ÊŽÕˆ˜ÊÌ>Û>ˆÃiÌʓ>>B“«Ÿ«Õ“«ÕÌt UÊʍœ«>ÊÇäʯÊÛiÀÀ>ÌÌ՘>ʘގވÃii˜ÊB““ˆÌÞÍBÀiÃÌi“BBÈt

Ո««ÕÌi…œŽ>Ãʈ“>B“«Ÿ«Õ“««Õ 6/Ê œÀ`ˆVʘÛiÀÌiÀÊ£ÓÊ,‡ UÊÊ,՜ÌȘÊ-Ì>Ìi˜ÃÊ*ÀœÛ˜ˆ˜}Ã>˜ÃÌ>Ìˆ˜ÊÌiÃ̈ÌՏœÃ\ ÊÊÊÊq£nÊc \ÃÃ>ÊÌi…œÊÓ]™ÊŽ7ʍ>ʏB“«ŸŽiÀÀœˆ˜Ê "*ÊÓ]Ît UÊʏB“«ŸBÊۈiBÊqÎäÊc \ÃÃ>t

6/ÊqÊÎiii˜Êi`iBʍBii˜ UÊÊ>>˜Ê>ˆ˜œ>Êޓ«BÀˆÃ̟“iÀŽˆÌÌÞ UÊʓ>ÀŽŽˆ˜œˆ`i˜Ê>>ˆ˜ÊÌ՜ÌiÃ>À> UÊÊÌ՜ÌÌiˆ>ÊxÊÛ՜`i˜ÊiÀˆŽœˆÃÌ>ŽÕÕ UÊÊޏˆÊÎääÊäääʏB“«Ÿ«Õ“««Õ̜ˆ“ˆÌÕÃÌ> qÊ/,Ê*Ê-B…ŽŸÃÕ՘˜ˆÌÌiÕʍ>Ê>Ãi˜˜ÕÃÊ>««ii˜ÌˆiÊx£°Ê*Յ°Êä{ä‡nΙÊÎäÓ£]Êäxä‡xäxÊ£{È{ÊqÊ" -11ÊB“«ŸŽ>Àiˆ>Ê"ÞÊ->«>Ž>˜Ž>>˜Ž>ÌÕÊ{ä]Ê *Յ°Êä{‡Ó{{ÊÇx£ÊÜÜÜ°>“«œŽ>Àiˆ>°wÊqÊ** , /Ê6/Ê i˜ÌiÀÊ>««ii˜À>˜˜>˜ÊB“«Ÿ«Õ“«ÕÌÊ"Þ]Ê,>Ì>Ž>ÌÕÊÎΰÊ*Յ°Êä{{‡ÇxäÊ£n£äÊÜÜÜ°>««ii˜À>˜˜>˜Ê >“«œ«Õ“«ÕÌ°wÊqÊ Ê6/Ê i˜ÌiÀÊ*Ê*Õ̎ˆÊ"Þ]Ê*œÀÀ>ÃÃ>“i˜Ž>ÌÕÊ{°Ê*Յ°Êä{ä‡xÓÈÊÎ{Èx]Êä£x‡ÓÓnÊx™nÊqÊ-6"  Ê->ۜ˜ˆ˜˜>˜ÊB“«Ÿ«Õ“««ÕÊ"Þ /ÞޘiB˜ÌˆiÊÓn°*Յ°Êä{ä‡x£™ÊÎÓ{n]Êä{ä‡ÇÓäÊäÇÇÓÊqÊ- ,6Ê6/Ê i˜ÌiÀÊ,œVŽÊi>Ìʈ˜>˜`Ê"Þ]ÊÃi“>̈iÊÇ°Ê*Յ°Êä{x‡ÓÎÎÊ{™äÈÊÜÜÜ°ˆÛÌȈˆ˜>À ۈ°wÊ qÊ/",6ʇB“«ŸÊ"ÞÊ-ŸÀŽB˜ÌˆiÊ£™°Ê*Յ°Êä{x‡ÈxÇÊxÎÈÎÊÜÜÜ°…‡>“«œ°wÊqÊ6,1-Ê6/Ê i˜ÌiÀÊ*Õ̎ˆ“>Ã>Ê"Þ]Ê>Õ««>Ž>ÌÕÊ£{°Ê*Յ°Êä{ää‡xÇäÊΣÎ


VAIN OPPIJOISTA VOI TULLA

MESTAREITA Yhteishaku 2.3.–20.3.2009 www.haenyt.fi

Opiskelemaan SAMIin SAMI ON monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammatillisia perustutkintoja (yli 30 eri ammattiin) ja ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja sekä muita lyhyempiä erityisosaamisen tai pätevyyden tuottavia kursseja

Varparannalle (Varpala), joten samilaiset näkyvät hyvin paitsi kaupungin katukuvassa, myös laajemmin koko seutukunnan työelämässä ja toiminnassa

SAMI ON myös aikuiskoulutukseen ja työelämän kehittämiseen erikoistunut oppilaitos, joka tuottaa mainittujen tutkintojen lisäksi monipuolisia palveluja yrityksille ja yksityisille asiakkaille

SAMI ON opiskelijalähtöinen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa myös opiskelua tukevat palvelut ja puitteet mahdollistavat hyvin henkilökohtaisen valmentautumisen tulevaan työelämään ja jatkoopintoihin monitaitoisena osaajana ja ammattilaisena

SAMI ON noin 2500 opiskelijan ja 320 henkilökuntaan kuuluvan opiskelu- ja työpaikka, joka on maantieteellisesti asemoitunut Pohjolankadulle (Vipunen, Like ja Artemia), Keskussairaalantielle (Humania), Rajalahdenkadulle (Paviljonki) sekä

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO PL 12, 57200 SAVONLINNA (015) 550 6000

SAMI ON moderni ja kehittyvä oppilaitos, jossa opiskelijalle on tarjolla ajanmukaiset puitteet ja mahdollisuudet rakentaa omaa opinto-ohjelmaa painottaen esim. työssäoppimisen, kansainvälisen toiminnan, lukiopainotteisen ohjelman, yrittäjyyden tai muun erikoistumisen mahdollisuuksia

SAMI ON satojen vahvojen kumppanuuksien oppilaitos, jossa viimeisin tietotaito ja osaaminen on saatavilla yhteistyössä yritysten kanssa tai työelämän asiantuntijoiden toimiessa ohjaajina

Tekniikan ja liikenteen ala VIPUNEN Pohjolankatu 4, PL12 57201 SAVONLINNA

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala HUMANIA Keskussairaalantie 4, 57120 SAVONLINNA

Kulttuuriala ARTEMIA Pohjolankatu 6, PL 12 57201 SAVONLINNA

SAMI ON myös kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu oppilaitos, joka on saavuttanut mm. kaksi laatupalkintoa osoituksena ”tutkitusti hyvästä opetuksesta” ja jolla on useita yhteistyöoppilaitoksia eri puolilla Eurooppaa SAMI ON koulukaupungin ja seutukunnan yksi keskeinen ja vetovoimainen toimija, jonka asiakkaat ja opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea ja ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja ohjaukseen SAMI ON nuorekas ja jatkuvasti kehittyvä ”viisikymppinen”, joka valmistautuu viettämään 50 vuotissynttäreitään vuonna 2010 monin juhlamenoin ja tapahtumin. TULE OPPIMAAN TULEVAISUUDEN MESTARIKSI! Keijo Pesonen Kuntayhtymän johtaja/rehtori

Matkailu-, ravitsemis ja talousala PAVILJONKI Rajalahdenkatu 4 57200 SAVONLINNA

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Luonnontieteiden ala LIKE Pohjolankatu 4, PL 12 57201 SAVONLINNA

Luonnonvara- ja ympäristöala VARPALA Juvolantie 1142 57310 SAVONLINNA

Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut AITO Pohjolankatu 4, PL 12 57201 SAVONLINNA

www.samiedu.fi


Monipuolisia opintoja uusissa upeissa tiloissa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukset löytyvät kaikki saman katon alta Humaniasta. Keväällä 2008 valmistuneet nykyaikaiset tilat ja uudet välineet tukevat sekä opetusta että opintoihin tiiviisti liittyvää työssäoppimista ja asiakaspalvelua. – Samassa rakennuksessa toimiminen mahdollistaa yhteistyön eri koulutusohjelmien välillä ja pystymme toteuttamaan helposti yhteisiä projekteja. Lisäksi työssäoppimispaikat ovat nyt lähellä. Uskallan myös väittää, että uudet tilat ja etenkin kylpyosastomme ovat ainutlaatuiset Suomessa, koulutuspäällikkö Hannele Kojo kertoo. Humaniassa on noin 700 opiskelijaa, jotka valmistuvat lähihoitajiksi, perhepäivähoitajiksi, koulunkäyntiavustajiksi, parturi-kampaajiksi, kosmetologeiksi, jalkojenhoitajiksi ja hierojiksi. Lisäksi Humaniassa on maahanmuuttajien kieli- ja kotouttamiskoulutusta, ohjaavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. – Sami on merkittävä koulutuksen järjestäjä. Opiskelijoita tulee ympäri Suomea. Koulullamme ja Savonlinnalla on hyvä maine opiskelijoiden kes-

kuudessa. Uusien tutkintoperusteiden myötä syksyllä 2009 ja 2010 aloittavat opiskelijat voivat valita osioita oman koulutusohjelmansa ulkopuolelta. – Monialaisuus on suuri valtti työmarkkinoilla. Esimerkiksi kosmetologi voi jatkossa ottaa osia lähihoitajan tutkinnosta tai parturi-kampaaja kosmetologin tutkinnosta. Jalkojenhoitajat työllistyvät hyvin Syksyllä 2008 Humaniassa aloitti jalkojenhoidon ammattitutkintoon valmistava koulutus aikuisopintoina. Ensimmäiset opiskelijat valmistuvat keväällä 2009. – Jalkojen kunto on tärkeää koko kehon hyvinvoinnille. ItäSuomessa esimerkiksi diabeetikkojen jalat eivät ole kunnossa, joten ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon tarvitaan tekijöitä, opettaja Kristiina Karjalainen sanoo. Kojo ja Karjalainen uskovat, että jalkojenhoitajat työllistyvät hyvin. Opinnot sopivat myös jatkoksi vaikka lähihoitajan ja kosmetologin perustutkinnoille. – Osa opiskelijoista on jo työelämässä ja täydentää näillä opinnoilla olemassa olevaa ammattitaitoaan. Jalkojenhoi-

tajat sijoittuvat julkiseen terveydenhuoltoon, laitoksiin, kylpylöihin ja itsenäisiksi yrittäjiksi. Opintoja voi myös jatkaa ammattikorkeakoulussa jalkaterapeutiksi. Kokonaisvaltaista hyvinvointia Uusissa tiloissa toimii myös Humanian kauneussalonki. Kauneudenhoitoalan perustutkintoa opiskelevat ottavat asiakkaita vastaan jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen opettajan valvonnassa. Koulutuksessa on 2 nuorten ryhmää sekä aikuisten iltaryhmä. Lisäksi vuonna 2010 on alkamassa aivan uusi kosmetiikkaneuvojan koulutusohjelma. Opettaja Marita Silvennoinen sanoo, että kosmetologin työ mielletään usein ensisijaisesti ehostamiseksi. Tämä on kuitenkin vanhanaikainen käsitys. – Ehostaminen on vain pieni osa opintoja. Opinnoissa on paljon myös anatomiaa, raakaainetietoutta ja asiakaspalvelua. Keskitymme ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kokonaisvaltaisiin hoitoihin. Kosmetologi hoitaa koko kehoa hiuksia lukuun ottamatta. Nykyään ihmiset haluavat tulla hemmotelluiksi, joten alan palveluille on kysyntää.

Urapolulta potkua opintoihin Syksystä 2008 lähtien Samissa opintonsa aloittavalle opiskelijalle on tarjottu mahdollisuus valita itselle sopiva opintoja tukeva urapolku. Samin kansainvälisyyskoordinaattori Irja Härmälä kertoo, että tällä hetkellä Samissa voi valita urapoluksi peruspolun, yrittäjäpolun, lukiopolun, työssäoppimispolun, moniosaajapolun, taitajapolun, kilpaurheilupolun tai kansainvälisyyspolun. – Peruspolun valinnut opiskelija suorittaa tutkintonsa lähinnä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Muissa poluissa keskitytään syvemmin opiskelijoiden vahvuuksiin ja pyritään kehittämään niitä. Käytännössä urapolku tarkoittaa sitä, että opintojen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan kanssa yhdessä käytävien keskustelujen perusteella henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Samalla mietitään mitä urapolkua opiskelija opinnoissaan haluaa toteuttaa, ja miten nämä opinnot sijoittuvat koko opiskeluaikaan. – Urapolku mahdollistaa sen, että jo ensimmäisen vuoden opiskelija voi aloittaa suuntautumisen omalle erikoisalalleen perustutkinnon puitteissa. Opetussuunnitelmia ja urapolkuvalintoja tarkastellaan vuosittain uudestaan ja niitä voi tarvittaessa muokata.

Kansainvälisyyspolku laajentaa työmahdollisuuksia Kansainvälisyyspolun valinnut opiskelija on yleensä kiinnostunut kansainvälisistä työtehtävistä. Hän haluaa panostaa opinnoissaan enemmän esimerkiksi vieraan kielen suulliseen hallintaan ja hakee opiskeluunsa sekä osaamiseensa laajempaa näkemystä kansainvälisessä työympäristössä tapahtuvalta työssäoppimisjaksolta. – Lisää tietoa ja intoa voi saada muun muassa toimimalla vapaa-ajalla ulkomaalaisten opiskelijoiden tutorina, mistä opiskelija saa opintoviikkosuorituksen. Lopputyön aihekin voi liittyä kansainvälisyyteen. Kansainvälinen urapolku mahdollistaa jopa kaksi ulkomaille suuntautuvaa työssäoppimisjaksoa tai muuta opintojaksoa. – Opiskelijavaihtoon lähtevän on osallistuttava kieli- ja kulttuurivalmennusjaksolle, jolla panostetaan englannin kieleen ja tutustutaan myös kohdemaan kieleen sekä kulttuuriin. Lisäksi opiskelija valmistautuu kertomaan englanniksi omasta maastaan. Härmälä korostaa, että kansainvälistymisen mahdollisuus opiskelussa on kaikkien saavutettavissa.

– Ulkomaille suuntautuvat opintojaksot toteutetaan pääsääntöisesti EU-rahoituksella. Opiskelijan itsensä maksettavaksi jää lähinnä vapaa-ajan kustannukset. Vuosittain noin 60 Samin opiskelijaa käy ulkomailla.Suurin osa Samin opiskelijavaihdosta suuntautuu Englantiin, Saksaan, Unkariin, Itävaltaan, Belgiaan ja Ranskaan ja Tsekin tasavaltaan. – Näissä maissa yhteistyöoppilaitoksemme järjestävät opiskelijoille oppilaitokseen tutustumisjakson ja työpaikan yrityksessä. Vastavuoroisesti ulkomaisista oppilaitoksista tullaan harjoittelujaksolle Samiin. Oppilaiden ohella myös opettajat käyvät tutustumassa opiskelijavaihtokohteisiin. – On tärkeää, että opettaja tuntee ulkomaiset työssäoppimispaikat sekä jakson tavoitteet. Härmälä toteaa, että kansainvälisyys on etu millä tahansa alalla työpaikkoja haettaessa, joten kansainvälisyyspolku on varteenotettava vaihtoehto muiden polkujen rinnalle. – Yleisesti tarkasteluna urapolku-malli tuo oppiainevalintoihin enemmän monipuolisuutta, motivaatiota ja oman osaamisen kehittämistä.

Luonnonvara- ja ympäristöala on tulevaisuutta Samiin kuuluvassa luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusyksikössä Varpalassa voi suorittaa entistä monipuolisempia luonnonvara- ja ympäristöalan opintoja. Varpalan luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuspäällikkö Raija Peippo kertoo, että ala on muutoksessa. – Perinteisiä metsä- ja kalatalouden perustutkintoja täydentämään ovat uusina koulutusvaihtoehtoina vakiintuneet metsäalan perustutkinnon metsäenergian tuotannon koulutusohjelma sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristönhoitajan ja luontoohjaajan koulutusohjelmat. Bioenergia-alan perustutkinnon kokeilu päättyy keväällä 2009 ja vakinaistuu metsäalan perustutkintoon pysyväksi metsäenergian tuotannon koulutusohjelmana.

– Kolme vuotta kestävien opintojen aikana saadaan monipuoliset tiedot koneellisesti tuotetusta metsäenergiasta. Opetus painottuu koneelliseen metsäenergian korjuuseen, logistiikkaan ja pienlämpölaitoksen hoitoon. Tutkintovastaava Anssi Kattelus sanoo, että energian tuotannon opintoihin hakeutuminen kannattaa. – Töitä riittää alalla runsaasti ja valmistuneet löytävät työpaikkoja suurien taajamien ulkopuolelta muun muassa Etelä-Savosta. Valmistuneet toimivat esimerkiksi metsäkuljetuksessa, metsäenergian koneellisessa korjuussa, haketuksessa, turvetuotannossa tai pienlämpölaitoksissa. Metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma on suosittu. Vuosittain valtakunnallisella tasolla koulutukseen hakee 400 opiskelijaa, joista 15 SAMIin Varpalaan. Metsäkoneenkuljettajakoulutus toteutetaan

www.samiedu.fi

yhteistyössä Etelä-Savon ammattiopiston kanssa. – Metsäkoneenkuljettajat kouluttautuvat joko ajokoneentai hakkuukoneenkuljettajiksi. Koulutus antaa kattavan läpileikkauksen koneellisesta puunkorjuusta. Perin miehiselle alalle haetaan myös naisia, koska metsäkoneet tottelevat hyvin heitäkin, Kattelus vinkkaa. Uudesta luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon koulutusohjelmasta voi valmistua luonto-ohjaajaksi tai ympäristönhoitajaksi. Tutkintovastaava Kaisa Saarelainen kertoo, että luonto-ohjaajan koulutuksessa paneudutaan luonto-ohjelmapalveluiden järjestämiseen, luonto-opastukseen sekä luonnontuotteiden käsittelyyn. – Ympäristönhoitajan tutkinto puolestaan antaa valmiudet luonnonympäristön sekä rakennetun ympäristön hoito- ja kunnostustehtäviin. Ympäristönhoitajat pystyvät tekemään myös luontoa koskevia kartoituksia. Saarelainen muistuttaa, että luonnonvara- ja ympä-

ristöalalla annetaan opetusta myös omassa ryhmässä toteutettavana erityisopetusta tarvitseville sekä maahanmuuttajille. Luonnonvara- ja ympäris-

tön perustutkintoihin haetaan suoraan yhteishaun kautta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista kannattaa kysyä suoraan oppilaitokselta.

– Katso oma ammatillinen vaihtoehtosi ja tule opiskelemaan reippaaseen Varpalan ympäristöön alan ammattilaiseksi, Peippo mainostaa.


AIKUISILLE

SUUNNATTUA LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUSTA! ◆ Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

valmistava koulutus päiväopetuksena ja ilta-/monimuotoopetuksena

Laitoshuoltajan ammattitutkinto valmistava koulutus

työtön tai haluat vaihtaa alaa, etsi itsellesi työpaikka ja kerro halustasi opiskella oppisopimuksella.

Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto

Lisätietoa osoitteesta www.samiedu.fi

valmistava koulutus

Vanhustyön erikoisammattitutkinto

valmistava koulutus ilta-/monimuoto-opetuksena edellyttää sosiaali- ja/tai terveysalan ammattihenkilöltä vaadittavan peruskoulutuksen tai peruskoulutuksen tasoisia tietoja ja taitoja ja alan työkokemusta

Jalkojenhoidon ammattitutkinto

valmistava koulutus päivä, ilta- / monimuoto -opetuksena edellyttää sosiaali- ja/tai terveysalan ammattihenkilöltä vaadittavan peruskoulutuksen tai kauneudenhoitoalan peruskoulutuksen tasoisia tietoja ja taitoja

Hierojan ammattitutkinto

Työssä oppii, hanki ammatti oppisopimuksella TARJOLLA YLI 350 TUTKINTOA

Opiskelusta 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla ja 20 prosenttia oppilaitoksessa. Tarjolla on yli 350 tutkintoa. Opiskelumuotona oppisopimus on joustava, mutta vaativa. Se tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden mihin tahansa toisen asteen tutkintoon. Palkkaa

valmistava koulutus päiväopetuksena ja monimuotoopetuksena

Koulutusajalta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto Koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus

Sopivuus

◆ Luonnonvara- ja ympäristöala Bioenergian ammattitutkinto Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Erä- ja luonto-oppaan sekä kalastusoppaan ammattitutkinto Kalanjalostajan ammattitutkinto Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto

Oppisopimus sopii kaikille: nuorille, aikuisille, erityisryhmille, yrittäjille ja maahanmuuttajille. Yhteys oppisopimustoimistoon

Jos sinulla on jo työpaikka ja haluat kouluttautua siellä, keskustele asiasta ensin työnantajasi kanssa. Ottakaa sitten yhdessä yhteys oppisopimustoimistoon. Selvitetään yhdessä opiskelumahdollisuutesi. Jos olet

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa ammatillista pätevöitymiskoulutusta NON-STOPPINA:

TULITYÖKORTTI TYÖTURVALLISUUS KORTTI HYGIENIAPASSI ANNISKELUPASSI TIETOKONEEN AJOKORTIT ENSIAPUKURSSIT SÄHKÖTYÖTURVALLISUUSKORTTI HITSAUSLUOKAT LISÄTIETOJA: www.samiedu.fi Valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta SAMIssa

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta hakulomakkeita osoitteesta www.samiedu.fi ja lisätietoa erityisopetuksen koordinaattorilta.

valmistava koulutus

◆ Yhteiskuntatieteiden,

liiketalouden ja hallinnon ala

◆ Luonnontieteiden ala Taloushallinnon ammattitutkinto valmistava koulutus

Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto valmistava koulutus

Tietojenkäsittelyn perustutkinto Datanomi

Tietoliikenneverkkojen perusteet/ Cisco CCNA Exploration Tietokoneen käyttäjän A-kortti WWW-sivujen tuottaminen

◆ Kulttuuriala Teatteritekniikan ammattitutkinto, artesaani valmistava koulutus

Tekstiilialan perustutkinto, artesaani valmistava koulutus

Käsityöntekijän ammattitutkinto valmistava koulutus

◆ Matkailu-, ravitsemisja talousala

Baarimestarin erikoisammattitutkinto valmistava koulutus

Suurtalouskokki, perustutkinto valmistava koulutus

Tarjoilijan ammattitutkinto valmistava koulutus

Ravintolakokin ammattitutkinto valmistava koulutus

Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto valmistava koulutus

Matkailuvirkailija, perustutkinto valmistava koulutus

Hotellivirkailija, perustutkinto valmistava koulutus

www.samiedu.fi


VAIN OPPIJOISTA VOI TULLA

MESTAREITA

Yhteishaku 2.3.–20.3.2009 www.haenyt.fi Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka

◆ Matkailu-, ravitsemisja talousala

Puualan perustutkinto, pk/yo

Matkailuala

Puusepän koulutusohjelma, Puuseppä

Matkailualan perustutkinto, pk

Veneenrakennuksen perustutkinto, pk/yo

Matkailualan perustutkinto, yo

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka

Veneenrakennuksen koulutusohjelma, Veneenrakentaja

Matkailupalvelujen koulutusohjelma, Matkailupalvelujen tuottaja Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelma, Matkailuvirkailija

Autoalan perustutkinto, pk/yo

Autotekniikan koulutusohjelma, Ajoneuvoasentaja

Majoitus- ja ravitsemisala

Logistiikan perustutkinto, pk/yo

Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, pk/yo

Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, Autonkuljettaja * soveltuvuuskoe

Ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma, Ravintolakokki Ravintolapalvelun koulutusohjelma, Tarjoilija

Metsäenergian tuotannon koulutusohjelma, Metsäenergian tuottaja Metsätalouden koulutusohjelma, metsuri metsäpalvelujen tuottaja

Metsäalan perustutkinto, pk

Metsäkoneen koulutusohjelma, metsäkoneenkuljettaja Haku: Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinna

Luonto- ja ympäristöala

◆ Sosiaali-, terveys- ja

Puhdistuspalvelut

liikunta-ala

Puhdistuspalvelujen perustutkinto, pk

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Siivousalan koulutusohjelma, Toimitilahuoltaja

Sosiaali-, terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, pk*/yo*

◆ Yhteiskuntatieteiden,

liiketalouden ja hallinnon ala

Liiketalous ja kauppa

Liiketalouden perustutkinto, Merkonomi, pk/yo

Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Talous- ja toimistopalvelun koulutusohjelma

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, pk/yo

Luontoalan koulutusohjelma, Luonto-ohjaaja Ympäristöalan koulutusohjelma, Ympäristönhoitaja

Lasten- ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Vanhustyön koulutusohjelma Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma Vammaistyön koulutusohjelma Kuntoutuksen koulutusohjelma Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Asiakaspalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma Kauneudenhoitoala

Liiketalouden perustutkinto, Merkonomi sekä lukio, pk

Hiusalan perustutkinto, pk*

Parturi-kampaajan koulutusohjelma, Parturikampaaja

Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Talous- ja toimistopalvelun koulutusohjelma

Kauneudenhoitoalan perustutkinto, pk*

◆ Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen

Kosmetologin koulutusohjelma, Kosmetologi * soveltuvuuskoe

◆ Kulttuuriala

Talotekniikan perustutkinto, pk/yo

Käsi- ja taideteollisuuden alan perustutkinto, Artesaani*

LVI-asennuksen koulutusohjelma, LVI-asentaja

Rakennusalan perustutkinto, pk/yo *

Talonrakennuksen koulutusohjelma, Talonrakentaja Kone-, metalli- ja energiatekniikka

Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, pk/yo Kivi-, metalli-, tekstiili- tai vaatetusala

Kone- ja metallialan perustutkinto, pk

Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma sekä lukio, pk

Valmistustekniikan koulutusohjelma, Levyseppähitsaaja, koneistaja, koneenasentaja

Kivi-, metalli-, tekstiili- tai vaatetusala

Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma, pk/yo

Sähkö- ja automaatiotekniikka

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, pk

Sisustus- ja näyttelyala

Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma sekä lukio, pk

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, Sähköasentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikka

Sisustus- ja näyttelyala * soveltuvuuskoe

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, pk

◆ Luonnonvara- ja ympäristöala

Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, Elektroniikka-asentaja

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto ja lukio, pk Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, Elektroniikka-asentaja

Metsätalous

Metsäalan perustutkinto, pk/yo

Kalatalous

Kalatalouden perustutkinto, pk/yo

Kalatalouden koulutusohjelma, Kalanjalostaja, Kalastuksenohjaaja, Kalaviljelijä, Kalastaja AMMATTISTARTTI

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, jonka laajuus on 20 – 40 opintoviikkoa MAMUSTARTTI

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO PL 12, 57200 SAVONLINNA (015) 550 6000 Tekniikan ja liikenteen ala VIPUNEN Pohjolankatu 4, PL12 57201 SAVONLINNA

Kulttuuriala ARTEMIA Pohjolankatu 6, PL 12 57201 SAVONLINNA

Luonnonvaraja ympäristöala VARPALA Juvolantie 1142 57310 SAVONLINNA

Sosiaali-, terveysja liikunta-ala HUMANIA Keskussairaalantie 4, 57120 SAVONLINNA

Matkailu-, ravitsemisja talousala PAVILJONKI Rajalahdenkatu 4 57200 SAVONLINNA

Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut AITO Pohjolankatu 4, PL 12 57201 SAVONLINNA

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, Luonnontieteiden ala LIKE Pohjolankatu 4, PL 12 57201 SAVONLINNA

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus maahanmuuttajille, jonka laajuus on 20 – 40 opintoviikkoa TIETOA SAMIn tarjoamasta aikuisille suunnatusta peruskoulutuksesta.

www.samiedu.fi

Aluelehti Saimaa 8 ja Suur-Saimaa 1  

Aluelehti Saimaa 8 ja Suur-Saimaa 1

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you