Issuu on Google+

Kevyttä kesälukemista!

2011

Karstu-Karkalin Sanomat Hinta 3 €

Minkälaista on

YLÄASTEELLA Ennakkoarvio

Rehtorimme

JOUNI HERVA Musiikkia

LoPan SEURAAVASTA KAUDESTA

KARSTUN KOULUSSA SARJAKUVIA

VITSEJÄ Oppilaiden

Näin rakennettiin

OMAT KAJARIT KARVATURRIT

Faktaa

MIETTEITÄ JA MIELIPITEITÄ KIRJAARVOSTELUJA

HAMPAIDEN HOIDOSTA


Toimitus 1. luokka Oskari Frigård Eemeli Jyväs Eetu Kemppainen Riina Kortelainen Jani Lehtinen Antti Saarinen Sandra Salmela Lauri Uittamo Vesa Uittamo

2. luokka

Senni Hjelm Mari Kilpeläinen Niklas Kujala Valtteri Niemi Ida Stenberg Aino Virta

3. luokka

Noora Kortelainen

Yläasteella olo tulee olemaan varmasti ainakin erilaista kuin täällä meidän pienessä Karstun koulussa. Varmaan on aika mukavaa vaihtelua, kun on ollut nyt samassa koulussa jo kuusi vuotta. Kouluun mennään bussilla eikä enää voi kävellä tai pyöräillä kouluun asti. Täytyy herätä aikaisemmin, jotta ehtisi bussiin. Koulupäivät pitenevät ja pitkiä päiviä on useammin kuin ala-asteella. Jo nyt uuvuttavalta tuntuva kuusi tuntia onkin jo yläasteella jokapäiväinen kouluaika. Joskus saattaa olla jopa seitsemän tunnin koulupäiviä. Tulee paljon enemmän läksyä ja aineet vaikeutuvat. Läksyjen teossakin menee enemmän aikaa. Myös kokeita on nykyistä useammin ja kaiken lisäksi tulee uusia aineita, kuten kotitalous ja ruotsi. On varmasti kivaa tehdä jotain sellaista, mitä ei ole ennen koulussa ollut, vaikkapa leipoa ja kokata. Yläasteella on enemmän samanikäisiä kuin nykyisellä luokallamme, jossa on minun lisäkseni kuusi henkilöä. Sen takia yläasteella saa varmasti enemmän kavereita. Yläasteella on myös paljon tiukemmat säännöt ja niiden noudattamisessa ollaan paljon tarkempia. Siellä saatetaan kiusatakin, mitä ei ole hirveästi täällä Karstulla tapahtunut. Koulun jälkeen voi jäädä kavereiden kanssa kaupungille. Kaikki nämä muutokset tulevat eteen hyvin nopeasti ja ainakin aluksi ne tuntuvat vaikeilta omaksua. Hetken kuluttua kuitenkin varmaan huomaa jo sopeutuvansa hyvin muiden joukkoon. -Anniina Salmi-

Enni Kosonen Katariina Murto Essi Saarinen

4. luokka

Olli Kilpeläinen Iina Kosonen Jaakko Kuoreinen Jere Pätsikkä Antti Salmi Laura Seppälä Anni Virta

Anttilan koulussa on kaikkea kivaa: siellä saa kavereita ja tulee uusia aineita. Koulun yhteydessä on myös Laurentius-sali, jossa voi pitää näytöksiä ja harjoitella soittamista. Anttilan koulu on myös iso ja sieltä löytyy paljon luokkia. Koulussa ei saa pussailla tai käyttäytyä muulla tavoin sopimattomasti. Tupakanpoltto on siellä kielletty, mutta tätä sääntöä rikotaan melkein joka päivä. Koulun päätyttyä monet menevät kaupungille ”hengaamaan”. Koulussa saa käyttää puhelimia kesken koulupäivän eikä opettajat sano mitään, toisin kun täällä. Opettajat saavat tarkistaa oppilaan repun, jos on tarvetta.

Tero Ylä-Peräinen

-Eelis Hjelm-

5. luokka

Hymy-Sofia Närhi Juuso Saarinen Lauri Seppälä Krista Tukiainen

6. luokka

Ria Saarinen Vilma Hakala Eelis Hjelm Christian Kaivonen Joona Pätsikkä Anniina Salmi Iida Vikeväkorva

Opettajat

Terhi Laakso Jussi Lilja Sanna Ovaskainen

Etukannen kuva

Krista Tukiainen

Taitto

Eija Terävä

Painatus

Lohjan Painotuote Oy

Mainosmyynti 10 €/mainos

2

Toivon, että valmistun nyt ensin täältä Karstun koulusta. Yläasteelle meneminen on aika suuri asia meille pikkukoululaisille, kun melkein kaikki muuttuu elämässä. Tulee ikävä näitä pienempiä oppilaita ja myös opettajia. Kaikki yläasteelle menneet varmaan toivovat, että heidät muistetaan hyvällä tavalla ja niin toivon minäkin. Me kyllä muistetaan opettajat, niitä ei voi unohtaa koskaan. Olen oppinut heiltä niin paljon, että en muista enää edes puoliakaan, mutta ne tärkeimmät asiat muistaa kyllä aina. Ehkä alkuun meitä kaikkia pelottaa, löytääkö luokkia, mutta kai ne vielä oppii löytämään. Kaikki saavat varmaan paljon kavereita, mikä onkin tärkeää. Pitää myös muistaa olla rauhassa ja keskittyä oppimiseen. Odotan Anttilan koululta aika paljon ja uskon, että se antaa sen kaiken. Seiskalla näkee myös paljon vanhoja tuttuja. Osaa onkin kiva nähdä, mutta voi olla, että sinne tulee myös sellaisia, joihin ei koskaan olisi halunnut uudelleen törmätä. Kai siitäkin sitten selviää. Toivon, että opettajat ovat kivoja eikä heitä tarvitse pelätä. Uskon, että siellä maine on aika tärkeää. Siltä vaikuttaa, kun jotkut tekevät mitä vaan maineen vuoksi. Toivon myös, ettei kukaan mustamaalaa ketään etukäteen. Kaikki varmaan tuntee monia vanhempia oppilaita, vaikka samasta koulusta tai jostain muualta. Minä tunnen sieltä todella paljon ihmisiä, joskus tuntuu, että vähän liikaakin. Kaikki aineet vaikeutuvat tosi paljon. Siksi nyt pitää olla tosi tarkkaavainen tunneilla, koska näitä juttuja tarvitaan myös yläasteella ja asiat ovat vaikeampia. Me kuudesluokkalaiset muututaan fyysisesti ja henkisesti paljon. Tytöt alkavat meikata. Pojista en tiedä, kun en ole poika. Haluan, että minulla olisi paras kaveri Anttilan koulusta, koska sille sitten voi kertoa kaiken. Uskon, että siellä tulee olemaan hauskaa, oppii uusia asioita ja saa olla kavereiden kanssa.

-Vilma Hakala-


Anttilan koulussa Odotan innolla yläasteelle menoa, kun saa tutustua niin moniin uusiin ihmisiin ja saa paljon uusia ystäviä. Menee tietenkin jonkin verran aikaa ennen kuin luodaan uusia tuttavuuksia. Oppiaineita taas on vähän enemmän kuin ala-asteella. Ne ovat myös aika paljon vaikeampia, niihin pitää panostaa enemmän. Luulen, että opettajat ovat yläasteella myös paljon ankarampia ja jälki-istuntoa tulee herkemmin. Monet ajattelevat, että yläaste on jonkinlainen ”taivas”. Samanlainen paikkahan se on kuin ala-astekin paitsi että siellä on vanhempia oppilaita jne. Luulen, että se on kylläkin pahempi paikka. Koulukiusaus saattaa lisääntyä. Yläasteelle pitää kulkea bussilla, ainakin minun. Kylminä talvipäivinä saa jäädä sisälle, jee! Ei tarvitse ainakaan mennä ulos palelemaan. Ei ole kivaa ainakaan se, että koulupäivät pitenevät muutamalla tunnilla viikossa. Aamullakin pitää herätä niin kauhean aikaisin. Hauskaa on se kun luokallani on paljon enemmän ihmisiä. Kotitalous on ihan uusi aine minulle, saadaan tehdä hyviä ja pahoja herkkuja. Lopulta saadaan sitten syödä ne itse. Valinnaiskieliäkin tulee. Ainakin pakollinen kieli: ruotsi. Siitä ei varmaan tule mitään, ainakaan ensimmäisinä viikkoina. Muutenkin ensimmäiset päivät voivat olla aika sekavia, kun ei tiedä, minne luokkaan menee. Mutta luultavasti siitä tulee ihan hauskaa, mutta silti rankempaa kuin mitä ala-asteella on. -Ria Saarinen-

Jotkut ihmiset muuttuvat yläasteella todella paljon ja taas toiset muuttuvat lievästi, esim. värjäämällä hiukset, meikkaamalla enemmän, muuttamalla vaatetyyliään. Ensin tuntuu varmaan oudolta, kun siirtyy ala-asteelta yläasteelle, kun on isompi, yli 350 oppilaan koulu, jos vertaa Karstun kouluun. Ja koulupäivätkin ovat vähän pitempiä. Uusia ihmisiä tapaa varmaan joka päivä. Jotkut luulevat olevansa koko koulun kuninkaita ja alkavat määräillä kaikkia. Ja sitten ilkeät huhut lähtevät liikkeelle ja sitten sitä määräilijää aletaan kiusata. Ja määräilijän ego on tuhottu. Mutta pitää ajatella viisaasti eli, mitä aikoo tehdä yläasteella, aikooko hengata koulun jälkeen kavereitten kanssa ja seuraavana koulu aamuna udella kavereilta vastaukset kaikkiin tehtäviin vai aikooko seurata tarkasti tunnilla ja menee suoraan kotiin tekee läksyt, syö ja vasta sitten menee kavereitten kanssa hengaamaan? Eli suoraan sanoen ystävät määrää minkälaisia arvosanoja saa kokeisiin, todistuksiin ja pistareihin. Eli kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka paljon hengaa ystäviensä kanssa. Ystävät ovat hyvin tärkeitä yläasteella, kun uusia ystäviä tulee saamaan paljon. Eli varmaan tulee mustasukkaisuutta bestiksien välillä, jos toinen on jonkun toisen kanssa enemmän kuin toisen. Siis kannattaa valita, paljonko on kenenkin kanssa kimpassa kaupungilla. Joitakin jännittää siirtyä alakoulusta yläkouluun, mutta ei se pahaa tee. Mutta ei tarvitsisi muuttua niin paljon kuin tänä päivänä. Ja jotkut lintsaa koulusta ja saa jälki-istuntoa toisten kiusaamisesta. Jotkut alkavat polttaa ja juomaan, että olisivat cooleja, mutta ei se ole coolia, se on tyhmää ! Ne on viisaita jotka ei ala polttamaan tai juomaan suosion takia. Anttilan koulusta voi löytyä joku mukava tyttö tai poika joka tulisi elämään. Saa nähdä, minkälaista porukkaa Karstun koulusta tulee Anttilan kouluun. Saadaan nähdä sitten joskus. -Iida VikeväkorvaLuulisin, että yläasteella olisi ihan kivaa. Kouluruoka pysyy samana ja muutenkin melkein kaikki pysyy samana, mutta oppilaita on paljon enemmän. Isossa porukassa voi tapahtua enemmän kuin pikkukoulussa, koska isoa porukkaa on vaikeampi valvoa kuin pientä. Uusia aineita tulee tietenkin ja luulen, että niistä suosikkini olisi kotitalous, koska siinä saa syödä itse valmistamiaan ruokia. Luokkiakin on paljon enemmän kuin nykyisessä koulussani, jossa on vain kolme tavallista luokkaa ja puutyöluokka. Olen aika varma, että siellä saa paljon kavereita, ja kun menee yläasteelle, niin opettajat vaihtuvat ja siinä riittää totuttelemista. Pukeutumisesta tulee entistä tärkeämpää eli suurin osa ei lähde millä vaatteilla tahansa kouluun. Myös se tulee muuttumaan ainakin, että koulun pihalla ei ole mitään keinuja, kiipeilytelineitä ynnä muita juttuja. Anttilan koulun yhteydessä on myös Laurentius Sali, joten esiintymispelko lähtee ainakin, kun joutuu esiintymää suurelle yleisölle. Sitten, kun menen yläasteelle, niin koulumatkani pidentyy roimasti. Ensin kävelen taksipaikalle, josta taksi vie minut bussipysäkille, josta bussi vie minut Anttilan koulun bussipysäkille. Koulupäivistä tulee vähän pidempiä. Anttilan koulussa ei ole kellään omaa pulpettia, vaan oppilaat vaihtavat luokkia eri tuntien ajaksi. Minä odotan innolla, että pääsen tutustumaan Anttilan kouluun. -Christian Kaivonen-

3


Kuva Merja Mäkinen ja teksti Juuso Saarinen ja Lauri Seppälä

Rehtorimme Jouni Herva

Rehtorimme Jouni Herva on kotoisin Rovaniemeltä. Hän syntyi vuonna 1958. Jounin lempiaine koulussa oli liikunta ja lapsuuden haaveammattina oli liikunnan opettaja. Lukiossa toiveammatti vaihtui hammaslääkäriksi. Loppujen lopuksi Jouni Herva aloitti uransa opettajana vuonna 1983. Hänet valittiin sen jälkeen rehtoriksi Vappulan kouluuun, josta hän siirtyi edelleen Rauhalan kouluun. Vuonna 2010 hänestä tuli Karstun Roution ja Hiiden koulun rehtori. Hän tunsi Karstun koulua vähän ennestään, koska hän oli käynyt katsomassa, kun liikuntasalia rakennettiin. Hän kävi myös suunnistamassa Karstun koululla. Jounilla on vaimo ja kolme lasta.

Let’s zumba! Laura Seppälä ja Noora Kortelainen tietävät, että zumba on kolumbialaisen Alberto ”Beto” Perezin kehittämä kuntotanssimuoto, josta on tullut valtava hitti maailmalla. Pääsemme tanssimaan joka tunti salsaa, flamencoa ja hip hoppia. Lauran äiti löysi lehdestä zumba-ilmoituksen, jossa kerrottiin, että zumbaa voi harrastaa Tytyrin koululla joka maanantai klo 16.15- 17.00 ja sitä vetää Paula. Tytöt lähtivät kokeilemaan zumbaa ja siitä lähtien tytöt ovat harrastaneet sitä. Zumba on tarkoitettu kaikenikäisille. Otamme zumbaan aina mukaan sisäpelikengät, pompulan ja juomapullon. Zumbassa ei kannata olla sukat jalassa, muuten voi liukastua. Sisäpelikengät eivät ole pakolliset. Zumban lopussa on usein loppuvenyttely.

4


Jos olisin opettaja... Pidentäisin välitunteja. Vaatisin parempaa ruokaa, en kieltäisi kaikkea kivaa enkä antaisi paljon läksyä. Pitäisin enemmän liikuntaa, käsityötä, kuvista sekä musiikin tunteja. Enemmän omaa hommaa. Saisi joka toinen perjantai tuoda karkkia kouluun. Voitaisiin pitää pelitunteja. Pitäisin kesällä tunnit ulkona ja antaisin helppoja tehtäviä. En pitäisi paljoa kokeita, jokaisesta aineesta noin Antaisin harvoin läksyä. Pitäisin palyksi koe vuodessa. jon musiikkia. Auttaisin matikassa, jos -Essi Saarinen, 3. lk- joku tarvitsee apua. Olen kiltti oppilaille, kuuntelen oppilaitani. En kiellä aina kaikkia kivoja leikkejä. Joka perjantai on leffapäivä -Katariina Murto, 3. lk-

• • • • • • • • • • • • • • • Piirros Jaakko Kuoreinen

• • • • • • • • • • • • • • •

Antaisin harvoin läksyä. Vaatisin enemmän leluja. Tekisin lyhyempiä tunteja. Vaatisin enemmän hauskaa liikuntaa. Tekisin noin kolme luokkaretkeä. Antaisin kolme vapaata tuntia. Antaisin tehdä mitä vaan välitunnilla (paitsi kiusata). Kuuntelisin oppilaiden mielipiteitä. Antaisin oppilaille kerran päivässä keksin. Pitäisin pidempiä välitunteja. Enemmän laskuvälineitä. Uima-allas kesällä kouluun (mahdollisimman iso). Takseista isommat, että sinne mahtuisi kaikkea kivaa. Vaatisin, että katsoisimme enemmän elokuvia. Vaatisin enemmän lukutunteja. - Enni Kosonen, 3. lk-

Vaatisin parempaa ruokaa. Pidentäisin välkkiä. En muuttelisi lukujärjestystä kokoajan. En kieltäisi kaikkea kivaa. Perjantaisin en antaisi läksyä, ainakaan paljon. Pitäisin enemmän liikuntaa ja käsityötä. Pitäisin enemmän musiikintunteja kuin kerran viikossa. Olisin iloinen. Pitäisin harvoin kokeita. En antaisi hirveästi läksyä. Olisi oman homman tunteja, jolloin saisi tehdä melkein mitä vaan. Pitäisin enemmän kuvista. Vaihtaisin pulpettijärjestyksen usein. Antaisin joka vuosi uudet värikynät (jos mahdollista). Kun on synttärit, saisi tuoda karkkia kouluun. - Noora Kortelainen, 3. lk-

5


Kaverusten mopot Teksti ja kuvat Jaakko Kuoreinen ja Olli Kilpeläinen

Me olemme Jaakko ja Olli ja kerromme teille mopoistamme.

Jaakko:

Minulla on pikku Kawasaki 50cc, joka on tehty Kawasakin kilpapyörän kopioksi. Sain sen kun täytin yhdeksän vuotta. Siinä on ollut paljon korjattavaa. Sen huippunopeus on n.60 km/h. Paino on n.20kg. Ajan sillä huvikseni.

Olli:

Minulla on Samurai 70cc, sain sen 9-vuotislahjaksi. Sen takarengas on oikkuillut, koska se on suurimman rasituksen alla. Sen huippunopeus on n.70km/h. Siinä on neljä vaihdetta. Se painaa 50 kg. Minäkin ajan mopollani huvin vuoksi.

Käynnistys Jaakko:

Minun moponi käynnistyy vetämällä narusta.Joskus moponi ei käynnisty, koska sytytysjärjestelmä ei aina toimi. Mopossani on ryyppykahva, jolla säädellään käynnistystä.

Olli:

Minun moponi käynnistyy polkemalla käynnistyspolkimesta. Se kannattaa käynnistää vapaalla. Siinä pitää olla bensahana auki, että se käynnistyy.

Alhaalla vasemmalla Ollin Samurai-mopo. Kuvissa oikealla Jaakko Kawasaki-mopoineen.

6

Suojavarustukset ovat tärkeitä. Kuvassa Ollin kypärä ja suojalasit.

Vertailu Ollin mopo + teho + nopeus + jousitus - paino

Jaakon mopo + teho + paino - ääni


Ennakkoarvio LoPa 2011 Kuvat ja teksti Tero Ylä-Peräinen

T

LoPa 2011

Tero

arvioi LoPa tuleva :n a kautta

änä vuonna LoPa:n tavoite on pitää sarjapaikkansa. LoPa pelaa kakkossarjassa. LoPa oli viime vuonna kakkossarjan kuudes. Lopa:lla on yhteensä viisi harjoitusottelua. Tänä vuonna ennakkosuosikki on varmasti Ilves. LoPa taistelee kuudennesta paikasta BK-46 kanssa. Lopa:n ensimmäisen ottelu on Salossa, Salon palloilijoita vastaan. Lopa:n ensimmäinen kotiottelu on Musan salamia vastaan su 8.5. klo 18:30. Tänä vuonna Lopa panostaa varmasti puolustamiseen ja hyökkäykseen ja yrittää tehdä täysin lohjalaisen joukkueen. LoPa:lla on uusi valmentaja: Unto Virkkala. Untolla on varmasti tulevalle kaudelle uusi taktiikka. LoPa:n edustuksen lupaavat nuoret pelaajat saavat varmasti peliaikaa. LoPa:n A-junioreista on nostettu edustukseen mm. Teemu Lintula, Jaakko Salminen, Santtu Lindholm ja Vesa Tamminen.

Unto Virkkala - Missä seurassa olet valmentanut? VJS,Käpä,Hjk,Honka,Njs,Kyif ja nyt LoPa. - Kuinka kauan olet valmentanut? 20 vuotta. - Miten haluat, että joukkue pelaa kesän sarjapeleissä? Rohkeasti, käyttää hyväkseen taitoa, liikuttaa palloa, puolustaa koko joukkueena ja hyökkää monipuolisesti.

Ville Batalhi - Mitä paikkaa pelaat? Keskuspuolustajan paikkaa. - Mikä on kapteenin tehtävä kentällä? Ohjata joukkuetta kentällä, pitää saavutettu johtoasema yllä ja kannustaa joukkuetta. -Jos olette häviöllä, miten luot joukkueeseen taas uskoa voittamiseen? Edetään perussyöttöpelillä ja pidetään normaalisti fiilistä yllä.

Joonas Ahola Ville Batalha Egor Boksha Mamadou Diatta Valtteri Heinonen Daniel Hiillosvuo Gabriel Itodo Mika Kieränen Tony Lallinaho Santtu Lindholm Teemu Lintula Henri Mikkonen Sami Mikkonen Phillip Nduka Guri Qerimi

Teemu Lintula -Kunka kauan olet pelannut? Noin 10 vuotta. -Mikä on vahvuutesi? Taidan osata vähän kaikkea. -Mitä paikkaa pelaat? Puolustajan paikkaa.

Vasemmassa kuvassa Ville Batalhi keskutelee tuomarin kanssa. Oikeassa kuvassa Teemu Lintula.

7


Teksti ja kuvat Riitta Uittamo

Kivan kaverin mitalijuhlaa Karstun koululla

Eräänä talvisena maaliskuun päivänä suunnistin Karstun koululle juttelemaan ykkösluokkalaisten kanssa kaveruudesta. Tarkoituksena oli selvittää, minkälainen on kiva kaveri. Kassissa oli nauhuri, kamera, muistiinpanovälineet ja iso kasa mitaleja.

Yläkuvassa vasemmalla Oskari Frigård, Vesa Uittamo ja Eetu Kemppainen. Taustalla kakkosluokkalaiset Aino Virta ja Ida Stenberg.

8


Sandra, Eemeli ja Jani pohtivat ensin sitä, mitä kiva kaveri ei tee. -Kiva kaveri ei varasta eikä kerro salaisuutta toisille, tuumasi Eemeli. -Eikä kiva kaveri lyö eikä töni, lisäsi Jani Sandran nyökätessä. -Ei pahoita toisen mieltä, Sandra täsmensi. Antti, Lauri ja Riina miettivät, miten kaveria voi ilahduttaa ja toisaalta mikä pahoittaa toisen mielen. -Voi tehdä lumimajan yhdessä, siitä tulee hyvä mieli, sanoi Antti -Se ilahduttaa, jos on kiltti, oli Laurin mielipide.

-Jos on käyttäytynyt huonosti, pyytää silloin anteeksi. Ja yksinäisen luokse voisi mennä ja kysyä, haluaako se leikkiin mukaan, päätteli Riina. -Jos rikkoo toisen leikit tai majoja tai jos tönii, tulee siitä paha mieli, oli kaikkien kolmen mielipide. Oskarin, Vesan ja Eetun kanssa katsottiin, mitä muut olivat kertoneet kivasta kaverista ja pojat kiteyttivät kivan kaverin määritelmän. -Kiva kaveri voi olla ihan tavallinen ihminen, joka ei tahallaan pahoita toisen mieltä. Jokainen voi olla kiva kaveri.

Keskustelu sai napakan päätöksen, kun kysyin, onko vielä jotain, mitä pojat haluavat sanoa kivasta kaverista. -Että tulee kevät, napautti Oskari -Että tulee kevät. Mä alan olla väsynyt tähän talveen, tarkensi Eetu. Kun lapset huomasivat, että ei siltä kivalta kaverilta niin kovin paljon vaadita, päättelivät kaikki voivansa olla kivoja kavereita. Kakkosluokkalaiset olivat samaa mieltä ja juhlallisesti päätettiin, että kaikki ovat kivoja kavereita. Sen kunniaksi jokainen sai mitalin kaulaansa.

Kuvassa vasemmalla Sandra Salmela ja oikealla Eemeli Jyväs ja Jani Lehtinen

Yk kös ju t t u

9


Karstu-Karkaliseura ry

kyläyhteisön ja koulunväen aktiivinen toimija Iloiset Iltamat Karstun seurantalolla ke 1 3 . 7 . 2011 klo 19-23

OHJELMA

Liput: aikuiset 10 € lapset 5 €

^^Tervetuliaissanat ^^Näytelmä Karstun kylähullut: esittää Meksikon pikajuna ^^Runonlausuntaa: Anja Helenius ^^Sketsi: esittää Lohjan teatterin ryhmä Studio Offline ^^Väliajalla makkaranpaistoa ja kahvitarjoilua buffetista ^^Ilta jatkuu tanssin merkeissä: tanssittajina Omenakylän pojat, Keijo Väisä- nen yhtyeineen. Ensimmäinen tanssi on rusettitanssi. Tutustu myös Reima Peltosen taidenäyttelyyn! Järjestää Karstu-Karkaliseura ja Lohjan Kesä ry Tiedustelut: Liisa Kanninen 040 8477932 Jaakko Kivistö 050-3577398

Lohjan Autopalvelu Sammatin Maanrakennus kaivinkoneurakointia 0400 487984/Petri Saarinen 0400 709958/Erkki Saarinen

Ketun jäljillä Tekosia puusta ja pajusta

Yksilölliset huonekalut ja sisustustuotteet www.ketunjaljilla.fi

10

Automyynti, huolto, varaosat 044 0477711/Keijo Väisänen 044 3370303/Jouko Kuivalainen

Suosittu

Maalaismyyjäiset/ Kirppistapahtuma Karstun seurantalolla la 27.8.2011 klo 11-14 Myyjäisissä: syksyn satoa viherkasveja leivonnaisia kirppistavaraa ym. Pitojaoksen buffetissa tarjolla: makkaraa hernekeittoa pannukakkua kahvia Pöytävaraukset Murtsi 050 5675911 Tiedustelut Eila Hietaharju 050 3090737 Lue lisää www.karstukarkaliseura.fi


Pitopäivälliset su 17.7.2011 klo 12-15 Karstun seurantalolla

Aikuiset 20 € Lapset 4 - 12 v. 7 €

Tervetuloa ruokailemaan ja ota ystäväsikin mukaan herkuttelemaan!

Ka-mu Rakennuspalvelu •uudisrakentaminen •korjausrakentaminen

Jokivirrantie 14, 08680 Muijala p. 0400-164498/ Ari Hjelm p. 0400-882188/ Juha Hietala

Menu

Tuoresalaatti Tomaatti-mozarella-salaatti Marinoitu kesäkaalisalaatti Vaalea Waldorf-salaatti Sillilajitelma Lämminsavulohta Kananmunan puolikkaat Porsaanfilettä tomaattikastikkeessa Hunajamarinoitua broilerinrintafilettä Aurajuusto-punajuurivuoka Hapankaalivuoka Keitetyt perunat Kastike Leivät, levite Kotikalja, maito Kahvi tai tee, mehu Kahvileipää

Pohjolan Elämystila

Erilaista elämystä Pohjolasta Elämyskylässä kota, laavu, tupa, savusauna ja kylpytynnyri p. 040 5581422/Hannu Korpijaakko www.elamystila.net

Alhonsora/ Jaakko Illi •seulotut sorat •soramurskeet

Heikkiläntie 8 08480 Lohja p. 019-367701 0500-878367/ Jaakko Illi

Järj. Karstu-karkaliseura ry:n pitojaos Tiedustelut Eila Hietaharju, p. 050 309 0739

Sammatin Kultakutri Parturi-kampaamo p. 019 356833 040 7614937

Sähköurakointi Uittamo ky Sammatti p. 0400 480046

Lohjan Painotuote Oy •offset- ja digipaino Karjalankatu 2, Lohja p. 019 323339 j.laakso@ lohjanpainotuote.fi

•maanrakennustyöt •seulottua multaa Jari Seppälä p. 0400-473075

Rakennus Jaku •uudisrakentaminen •saneeraus

Saarnikuja 4 08700 Lohja 0400-838096

Heikkiläntie 79 08480 Lohja p. 040 5277243/Jani Kunttu www.rakennusjaku.fi jani.kunttu@rakennusjaku.fi

•kotisivut yksityisille, pienyrityksille, yhdistyksille ja seuroille •esitteet, hinnastot, tuoteluettelot, käyntikortit (ei painatusta) p. 040 7640332 eijaterava@gmail.com www.jesdesign.fi

All-Material Ky •katto- ja seinäpellit •vesirännit •peltilistat, peltiarkit •kattoturvatuotteet •vaneri

Kalkkipetteri,Virkkala p. 0500-471335/Aki Lauri www.all-material.fi

11


Teksti ja kuvat Joona Pätsikkä ja Christian Kaivonen

Joonan ja Chrisun

Kaiutin-projektit Chrisu kertoo omasta projektistaan näin: Minun projektini alkoi siitä, kun löysin kaiuttimet meidän varastosta. Otin ne mukaan kouluun omaksi työksi käsityötunnille.Tarkoitus oli rakentaa boxi niille.

VAIHE1: Leikkaa ensin sopivat palaset mdflevyä tai lastulevyä. Höylää ja hio levyt tasaisiksi.

Joonan valmiit kaiuttimet

VAIHE2: Poraa tai leikkaa levyyn sopivat reiät elementtejä ja refleksiputkea varten.

Joona neuvoo: Kun rupeat rakentamaan subiboxia, tarvitset subwooferin, mutta helpompaa on ostaa subwooferpaketti, jossa tulee mukana kaikki mitä tarvitset. Minä ostin SPL:n subwooferit.

VAIHE3:Liimaa kanta-, sivu- ja seinälevyt yhteen, mutta älä liimaa kattolevyä vielä. VAIHE4:Kun liimaukset ovat kuivuneet, purista saumoille tiivistysmuovia. VAIHE5:Kun kiinnität kattolevyä, muista laittaa levyyn liimaa ja tiivistysmuovia, Purista liimausta. VAIHE6:Tässä vaiheesa boxsi on muodossaan ja valmis maalattavaksi.

K

aiutin eli kovaääninen on sähköakustinen laite, joka muuttaa vahvistimelta saapuvan vaihtovirran ilmanpaineen vaihteluiksi eli ääneksi. Kaiuttimen toiminta perustuu yleensä ns. dynaamiselle periaatteelle, jossa voimakkaassa magneettikentässä olevaan johtimeen (puhekela) johdetaan äänen mukaan vaihtelevaa virtaa ja tämä aiheuttaa puhekelaan (kaiuttimen kartioon) mekaanisen liikkeen ja sitä kautta ilmanpaineen vaihtelun, jonka aistimme äänenä.

12

S

ubwoofer on nimensä mukaan alataajuuskaiutin. Se syntyi terminä jo 1960-luvulla, mutta alaäänikaiuttimia alettiin käyttää autohifilaitteissa vasta 1980-luvun alussa. Kotihifiin ne yhdistettiin käytännössä 1990-luvulla Dolby Prologic -tekniikan myötä. Alkujaan alaäänikaiuttimet sijoitettiin elävän musiikin esittämislavan molemmin puolin eli bassoäänien toisto toteutettiin stereona. Nykyään kaiuttimet ryhmitellään lavan eteen, koska leveä muodostelma auttaa äänen suuntaamisessa kuuntelijoita kohti.

V

ahvistin muuntaa signaalilähteeltä saadun signaalin tehoksi. Teho syötetään kaiutinelementin puhekelalle, joka yhdessä elementin magneetin kanssa liikuttaa elementin kalvoa. Vahvistimen tulee olla tarpeeksi tehokas ja mahdollisten suotimien hyvin säädettävissä. Yleensä käytetään koteloon upotettavaa vahvistinmoduulia. Ns. aktiivisubwoofereissa vahvistin on samassa kotelossa kaiutinelementin kanssa.


Oppilaiden

Teksti ja kuvat Hymy-Sofia Närhi, Anniina Salmi ja Krista Tukiainen

mietteitä ja mielipiteitä

Haastattelimme Karstun Koulun oppilaita ja saimme selville esimerkiksi sen, että poikien lempituoksu on bensa ja tyttöjen taas kukat. Kesä on oppilaiden mielestä selvästi parempi kuin talvi.

1 Parasta koulussa? 2 Mitä pitäisi parantaa koulussa? 3 Lempiaineesi? 4 Lempiruoka koulussa 5 Matematiikka vai äidinkieli? Miksi? 6 Mitä teet vapaa-ajallasi? 7 Mikä kirjan luit viimeksi? 8 Lempielokuvasi? 9 Lempituoksusi 10 Kesä vai talvi? Miksi? 11 Kuuma vai kylmä? Miksi?

Riina Kortelainen

Juuso Saarinen

1 Kaverit 2 En tiedä, kaikki on kivaa 3 Kuvis 4 Puuro 5 Matematiikka, siinä lasketaan 6 Katsomme elokuvia 7 Kissakirja (en muista nimeä) 8 Marmaduge 9 Kukkien ja kissojen tuoksu 10 Kesä, silloin saa olla paljan varpain ja voi myös pyöräillä. 11 Kuuma, se on vain parempi

1 Välitunnit ja ruoka 2 Ei mitään 3 Matematiikka 4 Tortillat 5 Matematiikka, se on vain parempi 6 Ulkoilen, syön ja nukun 7 Aku Ankka 8 Ei ole 9 Bensa 10 Kesä, silloin voi hyppiä trampoliinilla 11 Kuuma, koska tulee lämmin olo

Senni Hjelm

Olli Kilpeläinen

1 Välitunnit 2 Ei tarvitse parantaa mitään 3 Liikunta 4 Palermonpasta 5 Äidinkieli, saa kirjoittaa kaunolla 6 Luen 7 Maailman ihanin Sinttu 8 Kaksin karkuteillä 9 Kukkien tuoksu 10 Kesä, silloin saa uida 11 Kuuma, koska se on vai parempi

1 Välitunnit 2 Ihan hyvä nyt 3 Liikunta 4 Pinaattiletut 5 Matematiikka, koska se on helpompaa 6 Olen kotona, ajan mopolla ja olen sisällä 7 Aku Ankka 8 Harry Potter 9 Bensa 10 Kesä on hauskempaa ja voi uida järvessä 11 Siltä väliltä. Ei ole kumpikaan hauskaa.

Noora Kortelainen

Joona Pätsikkä

1 Kaverit 2 Ruokien laatua 3 Liikunta 4 Pinaattiletut 5 Matematiikka, se on haastavampaa 6 Liikun ja urheilen 7 Jesse, vahtikoira 8 Koirahotelli 9 Kukat 10 Kesä, silloin on lämmin eikä tarvitse olla paljon vaatteita päällä 11 Kuuma, koska silloin ei tarvitse paljon vaatteita

1 Kaverit 2 Ei paljon mitään 3 Käsityöt 4 Uunimakkara 5 Matematiikka, en osaa kunnolla äidinkieltä 6 Pyöräilen, kalastan ja olen tietokoneella 7 Kalamiehen pikkujättiläinen 8 Karate-kid 9 Autotalli 10 Kesä ! 11 Kuuma, koska en pidä kylmästä

13


Teksti ja kuvat Ria Saarinen

Musiikkia Karstun koulussa Täällä koulussa moni haluaisi aloittaa jonkunlaisen instrumentin soiton, mutta heillä ei aina ole siihen mahdollisuutta. Suurin osa haluaisi osata soittaa rumpuja. Se on hyvin vaativaa, mutta todella hauskaa, jos sen homman vain osaa. Rumpuja on erilaisia, on akustisia, sähkörumpuja sekä legendaariset bongorummut! Myös kitara oli suosittu soitin.

Yleisiä kysymyksiä musiikista: Lempilaulajasi? ”Lil’ Jon (räppäri), koska se on vaan niin hyvä” - Jaakko Lempibändisi? Miksi ? ” The Baseballs, se on hyvää musiikkia” - Laura Oletko kiinnostunut jonkun soittimen soitosta? Minkä & ja miksi ? ”Haluaisin soittaa pianoa, koska pari ystäväänikin soittaa ja ovat saaneet minut innostumaan siitä” - Essi Oletko ollut jossain konsertissa? ”Olin pienenä katsomassa Antti Tuiskua rantakentällä” - Vilma Kenen konserttiin haluaisit? ”Musen!” - Jere Koska yleensä kuuntelet musiikkia? ”Päivittäin. Oikeastaan melkein koko ajan, paitsi kouluaikana” - Iida V

Marin harrastus on viulunsoitto Mari Kilpeläinen on kakkosluokkalainen tyttö, joka on jo vuoden verran harrastanut viulunsoittoa. Hän rakastaa harrastustaan. Mari käy musiikkiopistolla ja häntä opettaa Seija. Mari kiinnostui mummon pienestä viulusta ja näin hänen harrastuksensa alkoi. Nyt hänellä onkin jo aivan oma viulu.

14


Teksti ja kuvat Enni Kosonen

K a r v a t u r r i t KISSA Kissat ovat kotieläimiä. Ne pyydystävät esim. lintuja, hiiriä ja myyriä. Niille annetaan myös tietenkin leluja, kuten esim. raapimispuu, langanpätkiä, palloja, leluhiiriä ja vinkuleluja. Ne syövät yleensä kissojen purkkiruokaa ja kuivamuonaa. Ne elävät noin viisitoistavuotiaiksi. Kissat tarvitsevat lämpimän ja tilavan kodin. Niille riittää, kun ne saavat ruokaa kaksi kertaa päivässä. Ne kuuluvat eläinkuntaan ja selkärankaisiin. Ne kuuluvat myös nisäkkäisiin.

Mau

LAMMAS Lammas syö heinää, kauraa, porkkanaa ja leipää. Ne ovat kotieläimiä, jotka asuvat yleensä maatilalla ja laiduntavat niityllä. Niistä saadaan villaa ja lihaa. Ne elävät noin viisitoista vuotta. Lammas on laumaeläin ja kuuluu sorkkaeläimiin. Lammas pitää ruokkia 2-3 kertaa päivässä. Suomalaisia lammasrotuja ovat suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunlammas.

Bä-ää

Ih-h

a-ha

HEVONEN

a

Hevonen on laumaeläin. Hevoset syövät yleensä noin kolme kertaa päivässä. Niiden ruokavalioon kuuluu esim. kaura, heinä, leipä, omenat, porkkanat, priksi ja melassi. Niiden rotuja on yli satoja. Ne elävät yleensä noin 20-30-vuotiaiksi. Ne tarvitsee raitista ilmaa joka päivä. Niitä aletaan kouluttaa jo varsana. Varsat ovat hyvin uteliaita. Hevoset ovat kavioeläimiä. Jos hevosen ja aasin risteyttää niin syntyy muuli.

15


Kirjoitelmia Aili Somersalo: Kimmon matka satulinnaan

kirja ar vo st

t u l e

arvostelija Jere Pätsikkä, 4. lk

Kimmo Karkaa lastenkodista ja päätyy vanhan eukon luo, jota kutsutaan Ystävä-Eukoksi . Kimmo ja Eukko pysähtyivät matkalla pienessä mökissä, jonka Eukko loitsui ylös pienestä purosta. Kimmo tapasi myös jänö Jääskin ja saunatonttu Pinkon . Eukko jätti Kimmon ja antoi hänelle kristallikuulan , joka näytti tien Sooria-Moorian linnaan . Pinko ja jänö Jääski lähtivät Kimmon mukaan satulinnaan .

***

Tuula Kallioniemi: Riehurinne 1 arvostelija Iina Kosonen, 4.lk

Rick Riordan: Jackson

Kirjassa Reuhurinteen ala-aste joutuu erilaisiin seikkailuihin . Esimerkiksi Linnea-niminen tyttö luulee tiejyrää tiekarhuksi . Reuhurinteen oppilaat luulevat, että kirjastoauton kuljettaja Wuori aikoo kaapata kirjastoauton . Jännitystä syntyy myös, kun oppilaat keksivät päärynäkäärmeen . Joulun alla kuusikin on koristeltu, mutta tällä kertaa kiiltomadoilla. Simo taas on näkevinään avaruusaluksen . Kai on erittäin itsevarma liikuntatunnilla , lentopallopelissä. Pääsiäisenä taas salaperäinen virpoja kerkeää muiden edelle .

***

hyvä juoni

arvostelija Antti Salmi, 4. lk

Kun Percy Jackson kuulee olevansa jumala Poseidonin puoliverinen jälkeläinen , hän joutuu huimaan seikkailuun . Hänen luullaan varastaneen jumala Zeuksen mestarisalaman . Hänen pitää etsiä salama kesäpäivänseisaukseen mennessä tai muuten syttyy sota! Yhdessä ystäviensä kanssa hän lähtee matkalle halki Amerikan .

monipuolinen

****

jännittävä

arvostelija Essi Saarinen, 3. lk

Sinikka ja Tiina Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu Heinähatun ja Vilttitossun perheeseen tulee yllätysvieras: vaari . Matti joutuu vaarin keittiöapulaiseksi , Heinähattu ja Vilttitossu uusien ruokalajien koemaistajiksi . Vaarin vierailun aikaan talossa ryhdytään etsimään jälkiä rikollisesta . Kun vaari lähtee , hän jättää jälkeensä sekä helpotuksen että haikeuden . Hanna kyllästyy vaarin vaatimuksiin ja ryhtyy Knapperware-konsulentiksi . -Miksei vaari voi asua meidän kanssa? Vilttitossu kysyy. Poliisit Rillirousku ja Isonapa tutkivat rikosta . Varas, joka hiippailee , onkin kummitus.

16

****

Percy

hauska


Valmistamalla paahtoleipää ja hakemalla postin . -Jani Lehtinen, 1. lk-

-Sanda Salmela, 1. lk-

Suklaalla ja vitseillä. -Oskari Frigård, 1. lk-

Siivoamalla vessan . -Lauri Uittamo, 1. lk-

Anniina Salmi, 6. lk

Tekemällä yllätyksen . Kattamalla ruokapöytää. Viemällä lautaset koneeseen . Auttamalla iskää puutöissä. Tyhjentämällä pesukoneen .

än

Tiskaamalla, imuroimalla ja tekemällä lettuja.

näin lepy äiti t ä

Tyhjentämällä koneen .

Tyhjennän tiskikoneen . Päästän koirat pihalle . Ruokin lemmikit. Siivoan . Vaihdan autoon renkaat

tiski-

-Vesa Uittamo, 1. lk-

-Antti Saarinen, 1. lk-

-Riina Kortelainen, 1. lk-

mik laps ä onnel e li

e e k e t ta n s se

Leikkiminen , kaverit, uudet lelut, joulu ja joulupukki , isä, äiti , uusi kirja , luisteleminen ja hiihtäminen .

kee e t ä kaikuise i m nell sta on isen

-Valtteri Niemi, 2. lk-

Lapsen tekee hyvin onnelliseksi lemmikit. Ja leikkiminen ulkona. Perhe tekee lapsen onnelliseksi . Ja perheretket ovat hauskoja . Urheilu, ystävät, harrastus ja koulu tekevät lapsesta onnellisen . -Mari Kilpelöinen, 2. lk-

Lapsesta tekee onnellisen liikunta, ulkoilu, hyvä mieli , sadut, äiti ja isä, vuodenajat, kukat, joulu, musiikki , eläimet, koulu, kaverit, leikkiminen , nauru, uiminen , sirkus, karjuminen , pulkkailu, hiihtäminen , pelit, jäätelö, hyvä ruoka, käsityö, harrastukset, serkut ja sisarukset -Senni Hjelm, 2. lk-

Jere Pätsikkä, 4. lk

Lapset tekevät aikuisen erittäin onnelliseksi . -Mari Kilpeläinen, 2. lk-

Aikuisesta tekee onnellisen hyvä ruoka , terveys, pitkä ikä , lapset, eläimet, hassu tanssi , kun lapsi on onnellinen , työt, liikkuminen , kummilapset, lukeminen , retkeily, veneily, kalastus, naapurit, kukat ja tietty oma koti on aina kullan kallis. -Senni Hjelm, 2. lk-

Liikkuminen ja eläimet sekä lukeminen . -Valtteri Niemi, 2. lk-

Lottovoitto, kukat, kiltit lapset, ruoka, työt, lapset, nukkuminen -Niklas Kujala, 2. lk-

17


Sarjikset

18


Voihan vitsi ! Koululaisten valittuja vitsejä.

Koonneet Iina Kosonen ja Essi Saarinen Piirrokset Iina Kosonen, Essi Saarinen, Noora Kortelainen ja Juuso Saarinen

-Miksi blondi oli korva kiinni pellossa? -Hän halusi kuunnella Apulantaa.

-Mitä tulee, jos yhdistää käärmeen ja siilin? -Piikkilanka.

-Norjalainen,ruotsalainen ja suomalainen kilpailivat siitä, kenellä on pienin isä. Ensiksi oli ruotsalainen: minulla on niin pieni isä, että hän mahtuu pulpettiin. Sitten oli norjalainen: minulla on niin pieni isä, että hän mahtuu saappaaseen. Sitten oli suomalainen. Hän itki. Muut kysyivät, mikä hänellä on. Suomalainen vastasi: muistan, kun kärpänen astui isäni päälle.

-Mikä on sininen ja heiluu puissa? -Paleltunut Tarzan.

-Äiti, koulun ruokasalista kuului aamulla kauheita ääniä: yök,bang,yök,bang... -Mitä siellä tapahtui? -Ekaluokkalaiset pyörtyivät maistettuaan kouluruokaa.

-Toisella puolella on viisi koivua ja toisella kuusi. Montako puuta on yhteensä? -Kuusi

19


Teksti ja kuvat Hymy-Sofia Närhi ja Krista Tukiainen

Fa k t a a

HAMPAIDEN HOIDOSTA

S

atu Pehkonen tuli kouluumme ja toi mukanaan hammashoitodvd:een. Hän kertoi, kuinka helppoa on harjata hampaita sähköhammasharjalla, mutta tavallisessa hammasharjassakaan ei ole mitään vikaa. DVD taas opetti, miten hampaista pitää harjata ulkopinnat, sisäpinnat ja purupinnat. Sen jälkeen Satu näytti suumallilla, kuinka hampaat voi harjata kunnolla. Hampaita tulisi harjata kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan. Meidän ikäisten lasten tulisi käyttää junior tai aikuisten hammastahnaa, enää ei siis meidän hampaisiin muumihammastahnat riitä. Oppilaat jaettiin neljään eri ryhmään. Meille annettiin suumallit sekä tavalliset- ja sähköhammasharjat. Niillä me näytimme ryhmän jäsenille, mitä DVD meille opetti oikeanlaisesta harjaustyylistä. Satu kiersi ryhmät ja antoi erillisiä neuvoja hampaiden harjauksesta. Satu keräsi hammasharjat ja suumallit ja piti kertauskyselyn suun kunnossapidosta. ”Suussa tapahtuu 5-6 kertaa päivässä happohyökkäyksiä. Sen takia on tärkeää käyttää xylitolpitoista purkkaa”, Satu kertoi. Purkkaa ei saa heittää maahan, sillä sen maatumiseen kuluu seitsemän vuotta. Puolentoista litran limupullossa on 66 sokeripalaa, mikä on erittäin haitallista hampaille.

Kysymyksiä hammashoitajalle: 1.Onko liiallinen harjaus haitallista? On, liika on liikaa. Hammaskiille kuluu, jos hampaita harjaa liian usein. 2.Onko liiallinen purkansyönti haitallista? On, kun purkkaa syö liikaa ylimääräistä ilmaa kertyy mahaan. No, tietäähän sen, mitä siitä seuraa. Viisi minuuttia riittää hyvin purkan syöntiin. 3.Kuinka monessa koulussa olet käynyt opettamassa hampaiden hoitoa? Nyt olen käynyt vain kahdessa.

Yläkuvassa Satu Pehkonen näyttää esimerkkiä hampaiden harjauksesta. Kuvassa alhaalla vasemmalla Vilma Hakala ja Iida Vikeväkorva osoittavat, kuinka hyvin Sadun oppi on mennyt perille.

SANANEN VANHEMMALTA

Hyvää matkaa Karstun koulusta valmistuu tänä keväänä seitsemän kuudesluokkalaista. Heidän tuntemuksiaan siirtymisestä Anttilan kouluun voi lukea sivuilla kaksi ja kolme. Uusi, iso koulu jännittää ja houkuttelee oppilaita samalla kertaa. Oppilaat ovat pystyneet totuttautumaan muutokseen pikkuhiljaa ja he ovatkin luottavaisin, joskin jännittävin, mielin suuntaamassa kohti syksyä. Muutokseen sopeutumista helpottaa oman koulun oppilaiden sijoittuminen samalle seiskaluokalle. Tällöin aivan kaikki ei olekaan uuttaa ja tuntematonta. Karstun koulussa oppilaat saavat hyvän arvo- ja tietopohjan yläasteelle astumista varten. Christian huomioi kirjoitelmassaan sen tosiasian, että Anttilan koulussa ei enää välitunnilla olekaan niin paljon mukavaa tekemistä kuin Karstun koulun kotipihamaisessa miljöössä. Lapset tiedostavat, että tietty vaihe heidän kehityksestään tulee jäämään taakse. Onneksi seiskaluokkalaisen ei tarvitse vielä olla aikuinen, vaan pikemminkin oma-aloitteisuuteen ja vastuullisuuteen pikku hiljaa kasvava lapsi ja nuori. Kavereiden merkitys tulee korostumaan entisestään ja aikuisista tulee viimeistään tässä vaiheessa kalkkiksia. Uuteen kouluun siirryttäessä voi unohtaa vanhassa koulussa muotoutuneet roolit ja hyvät tai pahat leimat, ja aloittaa koulunkäynnin puhtaalta pöydältä. Nyt on mahdollista unohtaa päähän pinttyneet ajatukset: mä oon huono matikassa tai en mä osaa piirtää. Tärkeintä on aina tehdä parhaansa ja yrittää kehittyä omien voimavarojen mukaisesti. Saattaa vaikka yllättää itsensä jonain päivänä. Olisi myös muistettava, että peruskoulu luo oppilaalle pohjan tulevaa ammattiin kouluttautumista varten. Tuona mielen myllerryksen aikakautena tulisi pitää mielessä, että kaikki hyvä koulumaailmassa kasvaa hedelmää tulevaisuudessa. Turvallista ja luottavaista matkaa kasvuun, kuutosluokkalaiset, ja kiitokset Karstun koulun opettajille ja rehtorille! -Eija Terävä, kuudesluokkalaisen äiti-


Karstu-Karkalin Sanomat 2011