__MAIN_TEXT__

Page 1

MAASEUTURAHASTO VARSINAIS-SUOMESSA - tukea yrityksille ja yhteisöilleTutustu Yritystukiin! s. 2 ja 12>

Hanke-esimerkkejä! s. 15 >

Svenska sidor, s. 22 >

Katso ideat, hae rahoitusta ja tartu toimeen! Apunasi ELY-keskus ja 5 Leader-ryhmää, s. 5 >


Sisällysluettelo Pääkirjoitus ....................................... 1 TUKIMUODOT .......................................... 2 Haastattelussa: Seppo Jaakonmäki, V-S ELY-keskus .................................... 4 Leader-ryhmät .................................... 5 leader ravakka .................................... 7 leader varsin hyvä ............................. 8 leader i samma båt - samassa veneessä ........................... 9 leader ykkösakseli ........................... 10 leader varsinais-suomen jokivarsikumppanit ............................ 11 HANKE-ESIMERkkejä ............................ 12 Yritystuki-esimerkkejä ................... 14 Maaseuturahasto Varsinais-Suomessa - tukea yrityksille ja yhteisöille Tiedotuslehti Julkaisija: Maaseutuviestintää Varsinais-Suomessa -hanke Turun yliopiston Brahea-keskus Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Toimitus ja taitto: Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Kannen kuva: Vastavalo.fi, Heli Ojala

Svenska sidor ................................... 22


SE PYÖRII SITTENKIN! Manner-Suomen maaseutuohjelma käynnistyi (jälleen) hieman yskähdellen, mutta lopulta on päästy hyvään vauhtiin. Sekä ELY-keskusten että Leader-ryhmien raha kelpaa ottajilleen ja ohjelmakausien välisen ajan tyypillinen hankepaine on päässyt purkautumaan. Suomessa ollaan aina tehokkaita, kun tavoitteena on saada uusi ohjelmakausi käyntiin. Yleensä olemme Euroopan ensimmäisten joukossa toteuttamassa uutta ohjelmaa. Vertailuesimerkkinä voidaan tässä(kin) pitää Ruotsia, jossa ollaan aina Suomea perässä tässä asiassa. Toisaalta Ruotsista ei yleensä kuulu kritiikkiä ohjelman teknisiin järjestelmiin liittyen. Sieltä voisi ehkä ottaa mallia näissä tietoteknisissä asioissa. Muutoinkin lähialueyhteistyö, johon Maaseutuohjelma antaa hyvät mahdollisuudet, antaa merkittävää lisäarvoa maaseudun ja saariston hyväksi tehtävälle perustyölle. Jo Ahvenanmaan, Ruotsin tai vaikkapa Viron kanssa toteutettu yhteistyö avaa silmät näkemään omakin kenttä uudella tavalla, puhumattakaan niistä opeista, kuluneen termin mukaan ”best practice”, joita kv-yhteistyössä välitetään toimijalta ja alueelta toisille. Varsinais-Suomen liitto on aktiivisesti mukana Pohjoismaisessa saaristoyhteistyössä, jonka tavoitteena on lyhyesti sanoen saattaa yhteen viranomaiset, hanketoimijat ja eri organisaatiot Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta, Ahvenanmaalta sekä laajalta alueelta Tukholmaa ympäröivästä saaristosta. EU:n maaseutuohjelmaa toteutetaan kaikilla näillä alueilla hyvin pitkälti yhdenmukaisissa ympäristöissä ja samankaltaisin tavoittein.

EU:s programperiod 2014-2020 är nu sist och slutligen i full fart allvarliga datastörningar till trots! Projektpengarna beviljade av såväl NTM-centralerna och Leader-grupperna går åt vilken sak kan anses bero på den mellanperiod som igen uppstod mellan programperioderna. Det var inte första gången som detta skedde i Finland. Sverige har inte dylika problem, de tycks komma igång sakta men säkert; alltid efter Finland men utan några som helst problem när det gäller att implementera programmet. Kanske Finland skulle kunna ta lärdom av Sverige i denna fråga! Annars också gillar jag transnationellt samarbete. Man kan ta lärdom av samarbete med närgrannarna, projektpartners behöver inte nödvändigtvis komma från fjärran länder; samarbete med Sverige, Estland eller t.o.m. Åland kan vara mycket fruktbart. Egentliga Finlands förbund är aktivt med i Nordiska skärgårdssamarbetet som strävar att föra samman aktörer från olika brancsher verksamma i Egentliga Finlands, Nylands, Ålands och Stockholms skärgårdar. EU:s landsbygdsprogram implementeras i alla dessa områden ungefär i liknande omständigheter så att det är möjligt att hitta teman åt flera gemensamma projekt under den pågående programperioden. Låt oss hålla landsbygdens boll i rörelse! Sami Heinonen Saaristo- ja maaseutuasiamies Varsinais-Suomen liitto Skärgårds- och landsbygdsombudsman Egentliga Finlands förbund

1

PÄÄKIRJOITUS

Yhteistyön yhtenä tavoitteena 2016 on saattaa Leader-ryhmät ja maaseudun muut aktiivitoimijat yhteen yhteistyöalueellamme. Tarkoitus on käynnistää useita hankkeita näiden alueiden välillä, rahoitusmuoto voi vaihdella, sillä monirahastoisuus on otettu käyttöön myös Pohjanlahden toisella puolella. Samoin Leaderin arvostus metodina on noussut joka puolella – nyt on siis urheilukielellä ”momentum” uusien avauksien tekemiseen. Pidetään maaseudun pallo pyörimässä!

ÄNTLIGEN IGÅNG!


Maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa merkittävät resurssit maaseudun ja sen yritystoiminnan kehittämiseen. Maaseuturahaston tukea yritys- ja kehittämishankkeisiin on mahdollista hakea VarsinaisSuomen ELY-keskukselta sekä alueen Leader-ryhmiltä.

YRITYSTUET Yritystuet tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille, aloittaville ja laajentaville, toimintansa kehittämiseen. Tuki ei saa kuitenkaan vääristää kilpailua.

vaatimalta työltä.

PERUSTAMISTUKI •

TUKEA VOI HAKEA • • • •

vähintään 18-vuotias luonnollinen henkilö, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta pieni tai keskisuuri yritys (keskisuuri yritys maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitoon) maatila

TUETTAVA YRITYS • • • •

sijaitsee maaseudulla omaa edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan tuettavan toiminnan on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle (yrittäjä tai palkattu työntekijä) omaa riittävän ammattitaidon

YRITYSTEN YHTEISTYÖHANKKEET

• • •

TUKIMUODOT: YRITYSTUET

2

koordinointia, aktivointia, tiedonhankintaa, kehittämistoimenpiteitä yritysryhmä: mukana 3-10 yritystä mm. uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseen sekä yhteismarkkinointiin tuen hakijaksi sopii jokin kehittämisorganisaatio. Yritykset välttyvät hankehallinnoinnin

• • •

yritystoiminnan käynnistämiseen mm. liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai vientiselvitykseen liiketoimintasuunnitelma tärkeässä roolissa 5 000–35 000 euroa, maksetaan kahdessa tai kolmessa erässä kokeiluun 2 000–10 000 euroa

INVESTOINTITUKI • • •

aloittaville ja laajentaville yrityksille mm. tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen ja koneiden hankintaan olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle tukitaso 20–35 %

INVESTOINNIN TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS • • • • •

investoinnin edellytysten ja toteuttamisen selvittämiseen asiantuntijapalveluiden hankintaan ei edellytä investoinnin toteuttamista ensiasteen jalostusyrityksille 40 % hyväksytyistä kustannuksista muille yrityksille de minimis -tukena 50 % hyväksytyistä kustannuksista


HANKETUET HANKE VOI • • • •

uudistaa elinkeinoja kehittää kannattavuutta lisätä osaamista parantaa maaseudun palveluita ja asumisen edellytyksiä

HANKKEITA VOI TOTEUTTAA • • • • •

paikallisesti alueellisesti alueiden välillä valtakunnallisesti kansainvälisesti

Tukea voi hakea julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten oppilaitos, järjestö, kyläyhdistys tai osuuskunta.

TUKEA SAA MUUN MUASSA • • • • • • • • •

työntekijöiden palkkauskuluihin matkakustannuksiin asiantuntijoiden palkkioihin ostopalveluihin toimistokuluihin vuokriin hankkeen ohjausryhmän kuluihin investointeihin, kuten koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen rakennus- ja kunnostuskustannuksiin

Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Yrityksellä tai yhdistyksellä tulee olla Y-tunnus, jotta sille voidaan perustaa Hyrrä-kirjautumisen vaatima Katso-tunniste. Y-tunnus haetaan Y1-lomakkeella, ja tunnuksen saa selville noin kahden työpäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Tutki lisää: www.ytj.fi Katso-tunnisteen voi perustaa osoitteessa yritys.tunnistus.fi se, jolla on organisaation nimenkirjoitusoikeus. Hän antaa Katso-palvelussa tarpeen mukaan muille valtuudet täyttää hakemusta ja allekirjoittaa hakemukset sähköisesti yrityksen tai yhdistyksen nimissä. Hyrrään kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti). Hyrrään kirjauduttaessa järjestelmä varmistaa automaattisesti Katso-palvelusta, että tulijalla on valtuus toimia yrityksen tai yhdistyksen edustajana Hyrrässä. Tämän jälkeen asiointi Hyrrässä voi alkaa. Ohjevideoita tarjolla osoitteessa www.mavi.fi/hyrra

HANKKEIDEN TUKITASOJA • • • •

Hyviä hanke-esimerkkejä ympäri Suomea: WWW.MAASEUTU.FI

TUKIMUODOT: HANKETUET

tiedonvälityshankkeet julkinen rahoitus 100 % koulutushankkeet julkinen rahoitus 90 % tai 70 % yhteistyöhankkeet julkinen rahoitus 100 %, 80 %, 75 % tai 60 % maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen julkinen rahoitus 100 % maaseudun palveluihin ja kylien kehittämiseen liittyvät investoinnit 75 %, 70 % tai 50 %

Edellä esitetyt tukitasot ovat Maaseutuohjelman maksimitukitasoja. ELY-keskus käyttää näitä tukitasoja kaikissa hankkeissa. Leader-ryhmissä hallitus tekee päätöksen kunkin hankkeen tukiprosentista. Rahoitushaku on jatkuva. Omasta Leader-ryhmästäsi kuulet, milloin hallitus kokoontuu käsittelemään hakemuksia. ELY-keskuksessa hakemuksia käsitellään neljässä valintajaksossa vuosittain. Ota yhteyttä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tai alueesi Leader-ryhmään ja kysy lisää!

3


VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

HAASTATTELUSSA Seppo Jaakonmäki

tyvät erityisesti oman alueensa tai ryhmien alueiden välisiin hankkeisiin, joissa julkisen tuen osuus jää alle 180 000 euroa. Yritystukeakin voi hakea joko ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmiltä. Niissä viisi henkeä tai enemmän työllistävien yritysten yritystuet keskittyvät pääasiassa ELY-keskukseen. Hakijan kannattaa kuitenkin jo etukäteen olla yhteydessä rahoittajiin ja varmistaa oikea polku omalle hakemukselleen. Millaisia hakemuksia ELY-keskukseen erityisesti odotetaan jatkossa? Tehtävämme on rahoittaa hyviä ideoita maaseutuohjelman tarjoamissa raameissa. Varsinais-Suomen alueellisen maaseudun kehittämisstrategian painopisteet on jatkossakin hyvä huomioida.

ELY-keskus on koordinoinut Varsinais-Suomen maaseudun kehittämisstrategian laadintaa vuosille 2014–2020. Mikä merkitys strategialla on maakunnassa? Alueellisen maaseudun kehittämisstrategian valmisteluun pyrittiin saamaan mukaan maakuntamme kaikki maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Mielestäni työssä onnistuttiin hyvin ja saimme kootuksi keskeisimmät tavoitteet erityisesti maaseutuohjelman varoin toteutettavalle kehittämistyölle. Strategia ohjaa käytettävissä olevaa ohjelmarahoitusta mahdollisimman tuloksekkaaseen toimintaan. Se selkeyttää keskinäistä työnjakoa muiden kehittämistoimintaa harjoittavien/rahoittavien tahojen kesken. Myös tukea hakevat yrittäjät ja kehittämisorganisaatiot saavat maaseudun alueellisesta strategiasta paremman kuvan niistä teemoista, joihin tukea erityisesti pyritään kohdentamaan. Millaisia kehittämisen painopisteitä strategiassa on? Sieltä nousee selkeästi esille tavoite työpaikkojen lisäämiselle maaseudun pienissä yrityksissä. Kehittämissuunnitelmassa painopisteinä ovat maa- ja puutarhatalous, elintarvikejalostus, metsäketju/ puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut, monipuolinen seutuyrittäjyys sekä kestävien rakenteiden maaseutu. ELY-keskus ja Leader-ryhmät myöntävät maaseutuohjelman rahoitusta hanke- ja yritystukina. Millainen työnjako ELY-keskuksella ja Leader-ryhmillä on: milloin tukea haetaan ELY:sta, milloin Leader-ryhmästä? ELY-keskus rahoittaa pääsääntöisesti sellaisia yleishyödyllisiä ja elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja hankkeita, jotka ovat koko Varsinais-Suomen laajuisia tai useamman maakunnan yhteisiä hankkeita sekä lisäksi oman maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiä esim. seudullisia hankkeita. Leader-ryhmät keskit-

4

Biotalouden, uusiutuvan energian ja ravinteiden kierrätyksen teemat ovat edelleen ajankohtaisia ja niissä on paljon potentiaalia uuden yritystoiminnan käynnistämiselle. Myös maatilojen ja maaseudulla toimivien pienten yritysten kilpailukyvyn parantaminen on jatkuvan kehittämisen kohteena. Innovaatiota ja tuloksellista kehitystyötä toivoisimme em. aiheiden lisäksi näkevän myös uuden teknologian ja menetelmien hyödyntämisessä. Esimerkiksi paljon puhuttu digitalisaatio ja sen tarjoamat edut tulisi pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Nämäkin hyödyt on saatava laajalti ulottumaan maaseudulla asumiseen ja siellä tarjottaviin palveluihin sekä maaseudulla sijaitseviin yrityksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki Kehittämispäällikkö, hanketuet puh. 02 95 022 573 seppo.jaakonmaki@ely-keskus.fi Marja Anttila Maaseutukoordinaattori, hanketuet puh. 02 95 022 545 marja.anttila@ely-keskus.fi Jarmo Lamminen Maaseutukoordinaattori, hanketuet puh. 02 95 022 596 jarmo.lamminen@ely-keskus.fi Timo Mäkelä Rahoituspäällikkö, yritystuet puh. 02 95 022 619 timo.v.makela@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi


LEADER on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi

Leader-työ koostuu kolmesta osa-alueesta:

Leaderin kantavana ajatuksena on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka tekevät omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet. Leader-rahoituksella voidaan tukea muun muassa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Leader on toiminut Suomessa jo 20 vuotta! Varsinais-Suomessa toimii 5 Leader-ryhmää: I samma båt – samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä ja Ykkösakseli.

Leader-toiminta • Leader-ryhmät kannustavat asukkaita kehittämään omaa elinympäristöään. • Ryhmän toimintaan voi kuka tahansa osallistua. Leader-neuvonta • Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Leader-rahoitus • Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. • Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta.

Eurajoki

Rauma Pyhäranta

Laitila Oripää

Uusikaupunki Mynämäki Kustavi

Vehmaa Taivassalo

Loimaa

Pöytyä

Nousiainen

Aura Koski Tl Rusko TarvasTurku Marttila joki Masku Lieto Raisio

Naantali Turku

Somero Karkkila

Paimio Kaarina Salo Sauvo

Lohja

Vihti

Parainen

Kemiönsaari

LEADER-RYHMÄT

www.leadersuomi.fi

www.leadersuomi.fi

5


Ideasta tuloksiksi – näin hakuprosessi etenee

1

3

4

7

9

6

2

Ota yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään ja esitä ideasi.

Jatka idean kehittelyä, asiantuntijat auttavat.

Laadi hankesuunnitelma ja budjetti.

Kokoa tarvittavat liitteet.

5

6

Tee hakemuksesi sähköiseen asiointipalvelu Hyrrään.

8

Viranomainen käsittelee hakemuksesi. Se pisteytetään valintaperusteiden pohjalta. Jos haet tukea Leader-ryhmän kautta, ryhmän hallitus käsittelee hakemuksesi ja antaa siitä lausunnon. Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja.

Noudata päätöksessä esitettyjä määräaikoja, kun toteutat hanketta ja haet maksatusta.

Saat ilmoituksen, kun hakemuksesi on tullut vireille. Tästä hetkestä lähtien voit aloittaa hankkeen toteuttamisen omalla riskillä ja hankkeelle voi syntyä kuluja.

Saat päätöksen. Tutustu siihen huolellisesti.

Jos päätös on myönteinen, siirry kohtaan 9. Jos päätös on kielteinen, palaa kohtaan 2.

10

Mieti jo ennalta, miten hankkeesi tulokset jäävät elämään hankkeen jälkeen. Voisivatko hankkeesi opit ja oivallukset hyödyttää myös muita toimijoita?


Toiminta-alue: Eurajoki, Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa

HAASTATTELUSSA: Ulla Kallio Ravakka toimii sekä Satakunnan että VarsinaisSuomen maakunnissa. Miten luonnehtisit toiminta-aluettanne Varsinais-Suomessa?

Ulla Kallio Toiminnanjohtaja ulla.kallio@ravakka.fi puh. 0440 344345

Vakka-Suomi on jo keskiajalla ollut vahvaa kaupan ja teollisuuden aluetta, johon meri ja merenkulku ovat vaikuttaneet: Vakkoja ja kousia valmistettiin kotiteollisuuden alana ja tuotteita vietiin pääasiassa ulkomaille. Merellisyyden lisäksi ominaista alueelle on aktiivinen kylä- ja yhdistystoiminta. Alueella on kymmeniä aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat talkoilla rakentaneet ja kunnostaneet yhteisiä tiloja. Kylillä on tänä päivänä runsaasti tapahtumia ja toimintaa. Mikä on parasta Leader-työssä toiminnanjohtajan näkökulmasta? Tässä työssä parasta on aktiivisten ihmisten kohtaaminen, innostusta ja pöhinää on aina ilmassa kun yhdistykset tai yritykset kehittävät toimintaansa. Vaikka meidän panostus on olemattoman pieni toimijoiden tekemään työhön nähden, koemme että Leader-toiminta, aktivointi tai rahoitus voivat olla se pieni puuttuva kipinä, jonka ansiosta satoja asioita on nytkähtänyt liikkeelle. Mitä odotuksia Ravakalla on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä?

Vihtorinkatu 6 23800 Laitila www.ravakka.fi

Terhi Sinisalo Hankeassistentti terhi.sinisalo@ravakka.fi puh. 044 7292199

Petri Rannikko Kalatalousasiamies petri.rannikko@ravakka.fi puh. 050 3663950

LLEADER RAVAKKA

Loisto-strategian painopisteet ovat tälle ohjelmakaudella entistä enemmän elinkeinopainotteisia. Tavoitteena on, että alueelle syntyy uusia elinkeinoelämää ja yrityksiä hyödyttävää toimintaa ja uusia toimivia verkostoja. Erityisesti ruohonjuuritason toiveena on lähiruuan saatavuuden parantuminen ja paikallisen jalostustoiminnan ja tuotannon lisääntyminen. Kylillä on tehty paikallislähtöisistä tarpeista kumpuavia investointeja runsaasti. Kylätalot ovat ehostuneet, leikkikenttiä on syntynyt ja rantasaunat on uusittu. Vaikka investointitarpeet ovat jatkuvia, niin odotamme, että tällä ohjelmakaudella investointien kohteisiin syntyy toimintaa, kylätaloista tulee monipalvelupisteitä, leikkikentät ovat ahkerassa käytössä ja rantasaunalla virkistäydytään vauvasta vaariin.

Tuuli Jansson Projektikoordinaattori tuuli.jansson@ravakka.fi puh. 044 7201870

7


LEADER VARSIN HYVÄ

Toiminta-alue: Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku

HAASTATTELUSSA: Pia Poikonen Varsin Hyvä toimii Turun kaupunkiseudulla. Miten kaupungin läheisyys näkyy työssänne?

Pia Poikonen Toiminnanjohtaja pia.poikonen@lieto.fi puh. 050 338 3867

Varsin Hyvä toimii kaupunkien läheisellä maaseudulla, joten maaseudun kehittämistarpeet ovat erilaisia kuin harvaan asutulla maaseudulla: etäisyydet kuntakeskuksiin ja kaupunkien palveluihin ovat lyhyemmät, mutta toki lähipalveluitten katoaminen huolettaa alueemme asukkaita. Pääpaino meillä on yhdistystoiminnan kehittämisessä, asukkaiden aktivoinnissa ja paikalliskulttuurin tukemisessa. Olemme aloittamassa myös kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä kaupungeissa työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien aktivoimiseksi. Mikä on parasta Leader-työssä toiminnanjohtajan näkökulmasta? Parasta on yhteistyö ja yhteisöllisyys. Kun ihmisillä on hyvä idea, yhteinen tavoite ja tahto tehdä asioita yhdessä, se kantaa yleensä pitkälle. Luovuus ja rohkeus kokeilla uutta ovat tärkeitä ja mielekkäitä asioita hankkeiden arvioinnissa ja valmistelussa. Ja hyvistä tuloksista hyötyvät kaikki!

Eeva Mettala-Willberg Hankeneuvoja eeva.mettala-willberg@lieto.fi puh. 040 580 8868

Mitä odotuksia teillä on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä? Paikallisen kehittämisstrategiamme ”Yhdessä vielä enemmän” mukaisesti odotamme uusia yhteistyömalleja ja verkostoja, yhdistykset voisivat lähteä rohkeammin yhteistyöhön eri alojen toimijoiden kanssa. Toivomme myös ekologisuutta tukevia hankkeita, joilla voidaan säästää, kierrättää ja tehostaa resurssien käyttöä. Tässä olisi mahdollista tukea maaseudun mikroyritysten investointeja. Haluamme myös tukea nuoria, edistää heidän työllistymistään ja osallisuuttaan maaseudun yhteisöissä ja yhteiskunnassa yleensä.

Maarit Hatakka Yhteisöaktivaattori maarit.hatakka@lieto.fi puh. 044 729 1302

Kirkkotie 11, 21420 Lieto PL 24, 21421 Lieto www.varsinhyva.fi 8


Toiminta-alue: Kemiönsaari, Kustavi, Parainen

HAASTATTELUSSA: Emil Oljemark I samma båt- samassa veneessä ry:n toimintaalueeseen kuuluu saaristoa. Millaisia erityispiirteitä saariston kehittämiseen kuuluu? Kuten muuallakin Varsinais-Suomen maaseudulla, myös saaristossa suuria teemoja ovat asuminen, työpaikat, palvelut ja yhteisöjen kehittäminen. Saaristossa liikenteen toimivuus on kaiken kehittämistyön edellytys. Lautta- ja yhteysalusyhteyksillä mantereelle on suora vaikutus elinkeinoihin, harrastuksiin, palveluihin ja matkailuun. Saaristossa monet kylät ovat asukasmäärältään hyvin pieniä. Osa-aikaisten asukkaiden ja matkailijoiden määrä vakinaiseen väestöön verrattuna vaihtelee huomattavasti; tämä tekee palveluiden mitoituksen ja kohdentamisen haastavaksi. Saaristo on myös selkeästi kaksikielinen alue. Kesäloma-aikaan vene-, auto- ja pyörämatkailu Saariston rengastiellä ovat saariston toimijoille tärkeitä tulonlähteitä. On hyvin tavallista, että saariston asukkaan tulot koostuvat useasta eri lähteestä kuten maataloudesta, kalataloudesta, yrittäjyydestä ja palkkatuloista. Pitää myös muistaa, että saariston perinteet ovat vetovoimatekijä.

Emil Oljemark Toiminnanjohtaja emil.oljemark@sameboat.fi puh. 0400 718 913

Hanna Hermansson Hankeneuvoja hanna.hermansson@sameboat.fi puh. 0400 260 411

Mikä on parasta Leader-työssä toiminnanjohtajan näkökulmasta?

Mitä odotuksia teillä on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä? Strategiamme mahdollistaa monipuolisen paletin erinäisiä toimia ja että alueellamme on hyvät kehittymisen mahdollisuudet. Leader-toiminta on sekä maaseuturahoituksen että kalatalousrahoituksen kautta osa suurta kehittämisen kokonaisuutta. Odotamme, että hyvillä hankkeilla ja yritystuilla voidaan edistää saariston asumista, ympäristöä, työmahdollisuuksia, palveluita ja yhteisöllisyyttä.

Maria Saarinen Kalatalousaktivaattori maria.saarinen@sameboat.fi puh. 0400 260 094

Fredrikanaukio 1 21600 Parainen www.sameboat.fi

LLEADER SAMASSA VENEESSÄ

Työn monipuolisuus on parasta Leader-työssä. Kun jatkuvasti on yhteyksissä erilaisten ihmisten kanssa, oppii myös itse koko ajan jotain uutta. Leader-työssä ollaan juuri sopivasti käytännön toiminnan ja hankerahoitusjärjestelmien välimaastossa. Yhtenä päivänä sitä neuvoo hakijaa uuteen hankkeeseen liittyvistä ideoista, ja toisena päivinä mietitään, miten suuret strategiset kehityslinjat toteutuvat. Kolmantena päivänä seurataan rahoitusta ja tulkitaan lainsäädäntöä.

9


LEADER YKKÖSAKSELI

Toiminta-alue: Karkkila, Lohja, Salo, Vihti

HAASTATTELUSSA: Maarit Teuri Ykkösakseli toimii sekä Uudenmaan että Varsinais-Suomen maakunnissa. Miten luonnehtisit toiminta-aluettanne Varsinais-Suomessa? Mikä sille on tyypillistä? Varsinais-Suomen puolella Ykkösakselin toiminta-aluetta on Salo, vain keskusta-alue on rajattu maaseudulle tarkoitetun tuen ulkopuolelle. Alueena Salo on hyvin vaihteleva niin maisemaltaan kuin luonnoltaankin; löytyy meri, järviä ja jokia, savisia peltotasankoja ja metsäisiä kalliota. Alueella on niin valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä kuin maakunnallisesti ja paikallisesti merkityksellisiä perinneympäristöjäkin. Myös historiallisia kohteita, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja muistomerkkejä on runsaasti. Vanhoja kirkonkyliä ja kylätaajamia keskusta-alueen ulkopuolella on paljon ja vain murto-osa Salon 55 000 asukkaasta asuu aivan keskustassa. Maaseutu on asuttua. Vapaa-ajan asuntoja ja -asukkaita on runsaasti ja he ovatkin kasvava kehittäjäpotentiaali ja palveluiden käyttäjäryhmä, koska vapaa-ajan asunnolla vietetään entistä suurempi osa vuodesta. Kulkuyhteydet ovat hyvät niin Turun kuin Helsingin suuntaakin. Salon seutu toimi pitkään elektroniikka-alan keskuksena Nokia-konsernin vetämänä. Nyt alan tuotannon loppuminen alueella kirpaisee kaukana Salon seudun ulkopuolellakin.

Maarit Teuri Toiminnanjohtaja maarit.teuri@ykkosakseli.fi puh. 0400 982 236

Anu Pekanniemi Hankeneuvoja anu.pekanniemi@ykkosakseli.fi puh. 050 430 6385

Mikä on parasta Leader-työssä toiminnanjohtajan näkökulmasta? On ilo huomata miten erityyppisiä asioita hankkeilla voidaan viedä eteenpäin. Hanketoimijoilla riittää intoa toteuttaa ideoitaan hankkeiden avulla. Kylissä löytyy vielä aktiivista talkooväkeä. Palkitsevaa on kun huomaa miten pienellä hankerahoituksella saadaan paljon hyvää aikaan. Mitä odotuksia Ykkösakselilla on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020: millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä? Ykkösakselin alueella on ollut paljon kuntaliitoksia. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia saadaan toivottavasti kehitettyä samoin kuin kunnan ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Yrittäjien osaamista ja yrittäjien välistä yhteistyötä yritetään erilaisilla hankkeilla kehittää.

10

Jaana Joutsen Hankeneuvoja jaana.joutsen@ykkosakseli.fi puh. 050 313 5590

Kitulantie 5 25410 Suomusjärvi www.ykkosakseli.fi


Toiminta-alue: Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoen alue Liedon kunnasta

HAASTATTELUSSA: Taina Sainio Leader-toiminta, kuten myös Jokivarsikumppanit juhlivat 20-vuotista taivaltaan. Millainen merkitys Jokivarsikumppanien toiminnalla on ollut alueella? Jokivarsikumppanien olemassaolo on mahdollistanut Leader-rahoituksen käytön alueella ja sen avulla alueelle on saatu paljon sellaista yhteisöllisyyttä ja uutta toimintaa, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman Leader-tukia. Monet hankkeet ovat toteutuneet laajempina ja laadukkaampina kun ne ovat saaneet Leader-rahoitusta. Vaikka rahoitus nousee vahvaan rooliin Leader-toiminnassa, on rahoitukseen liittyvien strategioiden ja hankesuunnitelmien laatimisella ollut merkittävä rooli siinä, että alueen asukkaille ja muille toimijoille on muodostunut selkeämpi kuva omasta roolistaan ja mahdollisuuksistaan oman alueensa kehittäjinä. Leader-toiminnalla on ollut paitsi rahallinen vipuvaikutus, myös vipuvaikutus alueen toimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön. Mikä on parasta Leader-työssä toiminnanjohtajan näkökulmasta?

Taina Sainio Toiminnanjohtaja taina.sainio@jokivarsi.org puh. 044 0674 434

Taina Simola Hankeasiantuntija taina.simola@jokivarsi.org puh. 044 0251 521

Mitä odotuksia Jokivarsikumppaneilla on nykyiselle ohjelmakaudelle 2014–2020; millaisia tuloksia erityisesti odotetaan vuoteen 2020 mennessä? Jokivarsikumppanien nykyiselle ohjelmakaudelle kohdentuvassa strategiassa on kolme painopistettä: yhteisöllisyyden edistäminen, luonto- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminen sekä vahva elinkeinotoiminta. Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitusta pyritään kohdistamaan aikaisempaa enemmän yhdistysten, kuntien ja yritysten yhteisiin hankkeisiin. Tavoitteena on aikaansaada uusia tapoja, joilla alueen asukkaat ja yhteisöt voivat kehittää ja ylläpitää omaa elin- ja toimintaympäristöään. Alueelle pyritään aktivoimaan myös aikaisempaa enemmän kansainvälistä toimintaa.

Satu Juntunen Hankeasiantuntija satu.juntunen@jokivarsi.org puh. 044 0640 640

Kirkkotie 1 21490 Marttila www.jokivarsi.org

LEADER JOKIVARSIKUMPPANIT

Ehdottomasti parasta on nähdä, miten pyyteetöntä työtä alueen asukkaat tekevät oman elinympäristönsä kehittämisen eteen. Tässä työssä on hienoa myös se, että pääsen näkemään todella laajasti alueellamme tapahtuvaa yleishyödyllistä toimintaa ja yritystoimintaa. Samana päivänä voi päästä tutustumaan kylätalon korjaussuunnitelmiin ja neuvomaan yrittäjää yritystukihakemuksen valmistelussa.

11


YRITYSTUET

Kyläpanimon kapasiteetti tuplaantui Maaseuturahaston investointituella

Kuva: Mathildedalin Kyläpanimo on kyläläisten perustama pienpanimo. Kuvassa oluentekijä Peter Torniainen. Mathildedalin Kyläpanimo on lajissaan vielä varsin nuori tulokas: olutta on Teijon kansallispuiston kyljessä, Mathildedalin ruukkikylässä pantu vuodesta 2015 lähtien. Tällä hetkellä 2 henkilöä työllistävän käsityöläispienpanimon toiminta on startannut vauhdikkaasti. Yrityksessä on hyödynnetty Maaseuturahaston tukia jo aiemmin toiminnan käynnistämisessä sekä nyt toiminnan laajentamisessa. – Nyt uudella ohjelmakaudella 2014–2020 haimme Varsinais-Suomen ELY-keskukselta investointitukea tehokkaan pullotuskoneen sekä kahden uuden käymistankin hankintaan, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja panimon taloushallinnosta vastaava Pauli Sarelius. – Hankinta on panimolle merkittävä hyppäys, sillä se mahdollistaa tuotantomme kaksinkertaistamisen 70 000 olutlitraan, Pauli tiivistää investointituen merkityksen.

Rahat tilille sujuvasti huolellisella valmistellulla ja toteutuksella – Kokemuksemme on, että Maaseuturahaston tukia kannattaa yrityksissä hyödyntää. Vaikka tuen hakeminen teettää hakijalla paperityötä, kyseessä on kuitenkin ihan toimiva järjestelmä, Pauli kertoo. Kun paperit ovat kunnossa jo hakemusvaiheessa ja toteutusvaiheessa ollaan huolellisia, sujuu maksatuskin vaivatta. Hakemukseen tarvitaan esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma. – Tukiprosessi laittaa yrittäjän tarkastelemaan omaa toimintaansa ja yrityksen laskelmia kriittisesti. Samalla tulee sitten päivitettyä yrityksen laskelmat kuntoon, Pauli pohtii tuen hakemisen hyötyjä. Panimon kokemusten mukaan rahoittajalta on saatu neuvoja aina niitä tarvittaessa, olipa kyseessä sitten hakemuksen valmistelu tai maksatuksen ha-

12

”Hankinta on panimolle merkittävä hyppäys, sillä se mahdollistaa tuotantomme kaksinkertaistamisen” keminen. Yksin ei asioita tarvitse siis ihmetellä. Muille yrittäjille panimosta vinkataan myös, että suunnitellun toimenpiteen kokonaisrahoitus kannattaa varmistaa ennen tuen hakemista. Väliaikaisrahoitusta tarvitaan, sillä tuki maksetaan jälkikäteen. Uusimman investoinnin myötä Mathildedalin panimokiinteistö alkaa olla täynnä. – Keskitymme nykyisen kapasiteetin voimin ottamaan tehdyistä investoinneista kaiken hyödyn irti. Kun tasetta on kerrytetty muutama vuosi, voi olla aika seuraaville investoinneille. – Nyt on kuitenkin aika nauttia hetki aikaansaannoksistamme työn merkeissä, panimolta kommentoidaan tyytyväisinä.


INVESTOINTITUKI VAHVISTAA KANANMUNATALON KILPAILUKYKYÄ JA TUOTEKEHITYSTÄ Vuonna 2003 perustettu täyden palvelun kananmunatalo Munax Oy Laitilassa käsittelee vuodessa kananmunia 25 miljoonia kiloa. Kasvava yritys työllistää tällä hetkellä yli 70 henkilöä.

Sähköinen haku on tätä päivää Syksyllä 2015 tuotantotiloihin Laitilaan valmistui uusi massaamon terminaali. Nyt käynnissä on investoinnin toinen vaihe, jossa tiloihin asennetaan uutta tekniikkaa, kuten pakkauslinjastoa ja pastörointilaitteistoa. Investointiin saatiin Maaseuturahaston tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. – Kun saamme ensimmäisten joukossa modernin tekniikan käyttöömme, pystymme vastaamaan kilpailuun ei ainoastaan kotimaassa, vaan myös ulkomaan markkinoilla. Uusin tekniikka mahdollistaa myös innovatiivisen tuotekehityksen sekä nopeuttaa projektejamme huomattavasti, toimitusjohtaja Janne Torikka toteaa. Munax Oy:llä on runsaasti kokemusta rahoitushakemuksista. Nyt uudella ohjelmakaudella Maaseuturahaston tuen hakeminen vaikutti kuitenkin alkuun haastavalta: kaikki tuntui olevan vielä enemmän tai vähemmän epäselvää, eikä ohjeistusta ollut saatavilla. Lopulta kaikki sujui luonnikkaasti, ja erityisesti sähköinen hakujärjestelmä Hyrrä on ollut hakijalle myönteinen kokemus. – Kyllä sähköinen haku on tätä päivää, ja iso edistysaskel rahoitusohjelmalle, Torikka kiittelee. Onnistuneen rahoitushakemuksen tukijalkana toimii Munaxin kokemusten mukaan yrityksen oma suunnittelutyö. – Hyrrään ei kannata lähteä syöttämään hakemusta, jos materiaalit ovat puutteellisia, Torikka muistuttaa. Suunnitteluun kannattaakin varata riittävästi aikaa, sillä esimerkiksi tarjouspyyntöjen kokoaminen saattaa kestää. – Hakijan kannattaa myös rohkeasti kysyä neuvoa rahoittajalta, jos jokin asia mietityttää, hän vinkkaa.

Somerolainen metallikonepaja on Leader-rahoituksen konkari

Somerolainen metallikonepajayritys Mekelex Oy on kokenut Leader-rahoituksen hakija, sillä käynnissä on jo viides Leader-rahoitusta saanut investointi. Vuonna 1999 perustetussa yrityksessä työskentelee omistajien Reijo ja Tarja Pirttilahden lisäksi yksi palkattu työntekijä. Ohjelmakaudella 2007– 2013 yritys hyödynsi investointitukea sekä laitehankintoihin että lisätoimitilojen rakentamiseen.

Huolella valmisteltu hakemus kannattaa Aiempien kokemusten kannustamana yrittäjät päättivät hakea investointitukea paikallisesta Leader-ryhmästä myös uudella ohjelmakaudella. – Tällä kertaa haimme Jokivarsikumppaneilta investointitukea uusimman teknologian lankasahan hankintaan, kertoo Reijo. Uusi nopea lankasaha mahdollistaa sarjatuotannon, kun aiemmat laitteet soveltuvat pääasiassa yksittäiskappaleiden valmistamiseen. – Kyllä pienen yrityksen kannattaa ehdottomasti hakea Leader-rahoitusta. Sen merkitys on iso, summaa Reijo Leader-tuen hyötyjä. Vaikka tuen hakeminen oma operaationsa onkin, on se Mekelexin yrittäjäpariskunnan mukaan sujunut kivuttomasti. Kokemus on tuonut hakemiseen jo rutiinia. Kun perehtyy tukiehtoihin huolella etukäteen, valmistelee hakemuksen tarkkaan sekä varautuu joustoilla omarahoituksen ja väliaikaisrahoituksen järjestämiseen, hoituu tukiprosessi uudeltakin hakijalta. – Maksatusten sujuvuus ja aikataulujen pitäminen ovat yrittäjän kannalta tietysti kriittisiä vaiheita, Reijo summaa onnistumisen kulmakiviä.

13


Kustavin Salminiittuun syntyi SirkusStudio Vuonna 2008 perustettu ArtTeatro tuottaa sirkus- ja varieteetaiteen ohjelmapalveluja. Yritys on erikoistunut viihde-elämysten tuottamiseen ja sirkusaktiviteettien järjestämiseen. Yrittäjät Pauliina Räsänen ja Slava Volkov järjestävät sirkuskoulutusta, tilausesityksiä matkailuryhmille, sirkussyntymäpäiviä, sirkusfitness-treeniä kaikenikäisille sekä leirikouluja ja työpajoja koululaisryhmille. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Kustavissa vanhan maatilan pihapiirissä. Kesällä 2015 navetan kivijalkaan kohosi yhdeksänmetrinen SirkusStudio. Studion yläkertaan rakentui sali, joka mahdollistaa sirkusesitykset, mutta myös sirkushäät, TYKY- ja TYHY-päivät, polttarit, merkkijuhlat sekä muut elämys-ja virkistysaktiviteetit. Alakerran kahvio sekä tiloista löytyvät puku-ja pesuhuoneet ja sosiaalitilat täydentävät paketin.

www.artteatro.com

Studion rakentamiseen saatiin rahoitusta Leader-ryhmä Samassa veneessä ry:ltä. – Ilman Leader-rahoitusta studion rakentaminen olisi jäänyt, Pauliina epäilee. – Studion turvin voimme toteuttaa aiempaa monipuolisempaa toimintaa omissa tiloissamme, ympäri vuoden. Tämä lisää tietysti yrityksen liiketoimintaa. Ja mikä parasta, tilat ja toiminta vastaavat entistä paremmin asiakkaiden odotuksia, Pauliina tiivistää projektista saadut hyödyt. – Rakennusvaiheessa suunnitelmiin ja materiaalivalintoihin jouduttiin tekemään muutoksia. Muutokset saatiin sovittua rahoittajan kanssa joustavasti ja lopulta studio onnistui hyvin hirsirakenteisena, Pauliina kertoo.

Eväskorista yhteistyötä elintarvikeyritysten ja oppilaitoksen välille Lounais-Suomen Ammattiopisto Novidan Eväskori on Leader Ravakan rahoittama yhteistyöhanke. Eväskori toimii koordinaattorina sekä alueensa elintarvikeyritysten yhteistyön että oppilaitos-yritysyhteistyön tiivistämisessä. Yhteistyössä oppilaitoksen ja muiden yritysten kanssa yrittäjiä kannustetaan kehittämään uusia toimintatapoja tuotteiden jalostukseen, logistiikkaan ja markkinointiin. Tavoitteena on, että yhteistyöhankkeen pohjalta syntyisi yksi tai useampi yritysryhmähanke, jolla voidaan yksityiskohtaisemmin kehittää uusia tai parantaa olemassa olevia tuotteita, palveluita tai prosesseja. Yhteistyötä tehdään myös alueella toteutettavien muiden Maaseuturahastosta rahoitettavien hankkeiden kanssa. Tätä kautta toteutukseen saadaan laajempialaista asiantuntijuutta. Esimerkiksi yhdessä Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun

14

Varsinais-Suomessa – hankkeen kanssa kutsuttiin keväällä vakkasuomalaiset ammattikeittiöiden edustajat ”Makumatkalle omalle maalle”: tutustumaan paikalliseen innovatiiviseen elintarviketuottajaan ja samalla pohtimaan yhdessä lähiruoan saatavuutta. Yhteistyössä hankkeet tiedottavat myös lähiruokaterminaalin toiminnan käynnistämisestä. Eväskori toimii syksyyn 2016 saakka. www.novida.fi


Elämä on Mynälaiffii MYNÄlife-asukashankintahanke tekee tutuksi Mynämäen elämäntyyliä ja herättelee muuttohalukkuutta kuntaan. Samalla kuntalaisten yhteishenki sekä kotiseutuylpeys vahvistuvat. MYNÄlife – hanketta luotsaa Mynämäen Seudun Pienkiinteistöyhdistys ry. Palkatun projektipäällikön apuna ovat lisäksi lähes kaikki kyläyhdistykset kunnan alueelta. Asukasmarkkinointia tehdäänkin siis pitkälti talkootyönä. Mynämäestä ja sen kylistä luodaan raikasta, nuorekasta ja eteenpäin katsovaa kuvaa. Hankkeessa tehdään esimerkiksi sissimarkkinointia, osallistutaan messuille ja tapahtumiin, tehdään esitteitä sekä tuotetaan uudenlainen, paikalliseen elämäntyyliin keskittyvä lifestyle-lehti. MYNÄlife näkyy ja kuuluu myös sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivulla MYNÄlife – aurinkoista arkea Mynämäessä ja Instagramissa hastageilla #Mynälife ja #Mynälife 2016 voi seurata hankkeen etenemistä.

Uusikaupunki luottaa lähettiläisiin Käytännössä lähettilästoiminta tarkoittaa sitä, että asukkaat ja työntekijät otetaan mukaan viestinnän sisällöntuotantoon, esimerkiksi asukashankinnassa. Hankkeen avulla lähettiläitä kannustetaan jakamaan Uudenkaupungin alueelta aitoa, arjesta kumpuavaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, omille verkostoilleen. Asukkaat ja kuulijat saavat näin entistä ajantasaisempaa tietoa, sekä positiivisia, arjen asioita tietoonsa. Molempia hankkeita rahoittaa Leader Ravakka.

arkea e aurinkoista Mynämäessä

esittele Lifestyle-lehti

Yhteisöaktivaattorit Tuuli Jansson Leader-ryhmä Ravakasta ja Maarit Hatakka Varsin Hyvästä vetävät Yhdistysklinikka – hanketta, joka lupaa puhaltaa uutta virtaa yhdistysten toimintaan. Yhdistysklinikka tarjoaa neuvontaa, apua ja koulutusta. Klinikoilla yhdistysväki saa oppia vaikkapa taloudenhoitoon, jäsenhankintaan, tiedottamiseen tai tapahtumien järjestämiseen. Klinikoiden tavoitteena on saada enemmän aktiivisesti toimivia yhdistyksiä, lisää toimijoita ja laadukasta toimintaa yhdistyksiin.

Kuva: ©maaseutuverkosto

Klinikalta virtaa yhdistystoimintaan

Varsinais-Suomessa on yli 11 000 rekisteröitynyttä yhdistystä, joista noin 550 päivittää yhdistysrekisteriin tietojaan vuosittain. Mitä tapahtuisi, jos myös uinuvat yhdistykset saataisiin heräteltyä?

Yhdistysklinikkaa toteuttavat yhteistyössä Leader Ravakka, Leader Varsin Hyvä ja Leader I samma båt – samassa veneessä. Hanke toimii Ravakan ja Varsin Hyvän alueilla, sekä Kustavissa. www.ravakka.fi | www.varsinhyva.fi

15

HANKETUET

UUTTA POTKUA INOINTIIN ASUKASMARKK


RAVIRADASTA MONITOIMIKESKUKSEKSI Kuva: Laura Kaikkonen Metsämäen raviradalla Turussa järjestetään noin 30 totalisaattoriravit vuodessa. Toimintaa pyörittää Turun Hippos ry, joka ravien lisäksi tuottaa Metsämäessä ravihevosten valmennukseen ja kilpailutukseen liittyviä palveluja. Raviradan lisäksi alueella on hevosten valmennukseen tarkoitettuja valmennusratoja, sekä katsomorakennus. Alueen käyttökustannukset ovat korkeat eikä alueen käyttökapasiteettia ole hyödynnetty riittävästi.

Esiselvityshankkeessa löytyi punainen lanka Turun Hippos lähtikin ideoimaan Metsämäen uusia käyttömahdollisuuksia Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n myöntämän rahoituksen avulla. – Varsottaja-esiselvityshankkeessa etsittiin keinoja siihen, miten Metsämäen alue palvelisi paremmin koko Varsinais-Suomen alueen hevosyrittäjien ja -harrastajien toimintaa. Kyselyn avulla nykyisiltä Metsämäen tallialueen ja katsomon käyttäjäryhmiltä kerättiin parannusehdotuksia alueelle. – Lisäksi selvitimme, voisiko alueelle saada raviurheilun harrastajien lisäksi muita käyttäjäryhmiä, hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Tuija Santalahti kertaa. Käytännön kokeilusta selvisi, että tilat soveltuvat hyvin niin kokouksiin, koulutuksiin kuin yleisötapahtumiinkin. Esimerkiksi koira- ja kissaharrastajat ovat löytäneet tilat harjoitus- ja näyttelytoimintaansa. – Myös yrityspuolella on luvassa uusia yhteistyökuvioita. Potentiaalia kehittää aluetta monitoimikeskuksesi selvästi löytyy, Turun Hippoksen toimitusjohtaja Ilmari Halinen iloitsee.

16

Rohkeus investoida vie eteenpäin Esiselvityksen aikana kävi selväksi, että tilat kaipaavat kuitenkin remonttia ja uudistamista. Hippos laatikin uuden hakemuksen Varsin Hyvä ry:lle. Tällä kertaa tukea haettiin ja saatiin korjausinvestointeihin. Nelisen sataa raviharrastajaa vetävässä katsomossa lasiseinät saivat motorisoidut verhot, jotka takaavat kokous-ja seminaariväelle hyvän näkyvyyden tv-ruuduille ja valkokankaalle. Investointituen turvin uusittiin myös tilojen pintoja ja parannettiin keittiön varustusta.

Kuninkuusravit todellinen tulikoe Kesällä 29. - 31.7.2016 järjestettävät Kuninkuusravit tuovat alueelle suuren määrän yleisöä. Kuninkuusraveista saadaan hyviä kokemuksia alueen toimivuudesta isossa tapahtumassa. – Lisäksi tapahtumassa voidaan luoda yhteistyöverkostoja, joita hyödyntää uusien käyttäjäryhmien saamiseksi alueelle, Ilmari ja Tuijaa pohtivat tapahtuman hyötyjä. Kuninkuusravien jälkeen voi sitten olla aika seuraavan kehittämishankkeen. – Leader-rahoitus kiinnostaa ehdottomasti jatkossakin. Meille oli positiivinen yllätys, että Leader toimii myös näin lähellä kaupunkia. Leader-rahoitushan toimii hyvin sillanrakentajana maaseudun ja kaupungin välillä, saattaen maakunnan asukkaita yhteen, Ilmari muistuttaa. www.turunhippos.fi


Hankkeessa toteutetaan mm. kyläkävelyjä sekä maisemanhoitotalkoita. Kylille laaditaan myös maiseman- ja luonnonhoitosuunnitelmia. – Suunnitelmaa voidaan hyödyntää kyläkohtaisissa ja kylien yhteisissä kehittämishankkeissa sekä kyläkaavoituksen ja kulttuuriympäristöohjelman pohjamateriaalina, kertoo maisemasuunnittelija Katri Salminen hankkeen pitkäaikaisista hyödyistä.

Kylämaisemaa kohennetaan ammattilaisen avulla ProAgria Länsi-Suomi ry:n Avaimet maisemaan -hankkeeseen pääsee mukaan Ykkösakseli ry:n toiminta-alueelta 15 innostunutta ja asiaan sitoutuvaa kylää tai yhdistystä. Loppuvuodesta 2015 startannut hanke jatkuu maaliskuulle 2018.

Mukaan lähteneillä kylillä on ehditty jo kääriä hihat ylös ja tarttua toimeen. Esimerkiksi Teijon ruukkikylissä hanke käynnistyi toukokuisilla talkoilla. Talkoopäivänä maisemat kaunistuivat yli 50 talkoolaisen ja useamman traktorin ja työkoneen voimin. Talkoiden jälkeen ohjelmassa on parituntinen kyläkävely. Kyläkävely kokoaa maisemanhoidon asiantuntijan johdolla asukkaat yhdessä tutustumaan oman kylän ympäristöön ja sen hoitoon. Kyläkävelyllä asukkaat pohtivat yhdessä, mitkä ovat oman kylän arvokkaimmat piirteet ja mitä paikkoja kannattaisi kohentaa. Jatkotoimenpiteet ja maisemanhoidon jatkuvuus ideoidaan sitten kävelystä saatujen ajatusten pohjalta yhdessä.

https://lansi-suomi.maajakotitalousnaiset.fi

Turunmaan saaristossa Ensivaste-toiminta vahvistuu Turunmaan saaristossa valmiusjärjestöt tiivistävät yhteistyötään. Syksyllä 2015 startanneessa Leader-hankkeessa kaiden kiinnostus liittyä toimintaan mukaan. Pariparannetaan ensivastevalmiutta saarilla. Punaisen vuotinen hanke onkin käynnistynyt vauhdikkaasti, Ristin hallinnoimassa Saaristoapu-hankkeessa ovat ja kiinnostusta näyttää löytyvän: hankkeen aloitusmukana myös Meripelastusseura ja VPK. – Saaristilaisuudessa Örössa osallistujia oli lähes 70 ja ketossa viranomaisavun saaminen saattaa kestää. Envään ensivastekurssi on täynnä 16 osallistujalla. sivasteyksiköillä voidaan osaltaan turvata asumista ja avunsaantia syrjäisemmillä alueilla. Haasteena Saaristoapu rakentaa yhteistyötä myös kuitenkin on saada uusia vapaaehtoisia mukaan kolmannen sektorin ja viranomaisten välille. Jo toimintaan, kertoo toiminnanjohtaja Annalena hankkeen suunnittelussa yhteistyötä tehtiin viranSjöblom SPR:n Turunmaan piiritoimistosta. omaisten kanssa. – Kuulimme Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Pelastuslaitoksen toiveita ja Yhteistyötä ja olemassa olevien ryhmien tarpeita, ja pyrimme huomioimaan ne hankkeen totoimintavalmiutta kehitetään hankkeessa yhteisteutuksessa, Annalena kertoo. harjoituksin ja yhteisin koulutuspäivin. Tärkeää on myös tiedottaa toiminnasta ja siten herättää asukhttps://rednet.punainenristi.fi/turunmaa

17


Kuva: ©maaseutuverkosto

OKRA-maatalousnäyttely kasvaa ja kehittyy Oripään lentokentälle heinäkuussa 6.-9.7.2016 levittäytyvä OKRA-maatalousnäyttely avaa porttinsa joka toinen vuosi, kasvaen ja kehittyen. Kesällä 2016 näyttely avautuu suurempana kuin koskaan. Näyttelyaluetta on jo reilusti yli 20 hehtaaria. Tuhannen asukkaan kunnassa järjestettävä OKRA on todellinen näyte yhteishengestä. Edelliskerralla yli 80 000 kävijää vetänyt tapahtuma pyörii oman kunnan ja lähialueen järjestöjen, seurojen ja yhdistysten työllä. Saumattoman yhteistyön lisäksi OKRA vaatii toimivat puitteet. Sujuvan tapahtuman mahdollistaakin Oripään lentokentän alue, jota on kehitetty määrätietoisesti palvelemaan entistä paremmin laajaa käyttäjäkuntaa. OKRA-maatalousnäyttelyn alusta saakka järjestänyt Lions Club Oripää on hyödyntänyt alueen kehittämisessä Leader-rahoitusta. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien rahoittamassa investointi-hankkeessa rakennettiin yhdessä Turun Lentokerhon kanssa monitoimihalli alueelle. Kehittämishankkeen avulla taas parannettiin maatalousnäyttelyn toimintoja: alueen karttapohja muokattiin sähköiseen muotoon, lipunmyyntiä ja ravintolatoimintoja uudistettiin ja alueen opastusta parannettiin. Tuoreimmassa investointi-hakemuksessa näyttelyalue on saamassa lisää asvaltoitua pinta-alaa. Asvaltoitu pinta palvelee näytteilleasettajia, näyttelyvieraita mutta myös alueen entistä monipuolisempaa harrastuskäyttöä näyttelyn jälkeen. www.okramaatalous.fi

18

Kuva: Erkki Halkivaha


Neuvontaa ja yhteisiä toimintatapoja susialueelle Salon seudulla Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200–235 sutta. Varsinais-Suomessa susia on arviolta 25–30 yksilöä ja useita lisääntyviä laumoja. Vuoden 2015 keväällä Salon ja Raaseporin rajalle muodostui Salon seudun ensimmäinen susireviiri. Salon seudulla on runsaasti lammas- ja muuta karjataloutta sekä hevosia ja muita harraste- ja lemmikkieläimiä. Eläinten omistajilla on huoli ulkona laiduntavien tai ulkoilevien eläinten turvallisuudesta. Lisäksi perinnemaisemia hoidetaan pääasiassa nautakarjalla ja lampailla. Näiden alueiden hoito vaarantuu, jos niitä ei susivahinkojen pelossa enää laidunneta. Riistanhoidolle ja metsästykselle sudet voivat aiheuttaa suoraa haittaa ennen muuta vahingoittamalla ja tappamalla metsästyskoiria. Susi on kuitenkin Suomessa erittäin uhanalainen laji ja rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella.

Ykkösakselilta rahoituksen saanut hanke jakaa tietoa sekä järjestää asiantuntija- ja yleisötilaisuuksia, julkaisee esitteitä ja järjestää pienimuotoisia demonstraatioita siitä, miten koti- ja tuotantoeläimet voidaan suojata susilta ja miten susivahinkoihin voidaan varautua. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja niihin on vapaa pääsy. Hanketta toteuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry. Salon seudulla hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi. Hanke toimii vuoden 2016 loppuun. www.sll.fi/varsinais-suomi/toiminta/susiaitahanke

Kuvat: ©maaseutuverkosto: Heli Sorjonen, Studio Tomi Aho | Vastavalo.fi: Ville Heikkinen

Susialueilla tarvitaankin uusia ideoita ja välineitä susivahinkojen välttämiseksi ja harraste- ja tuotantoeläinten suojaamiseksi. Salon seudulla paikallisten asukkaiden ja luonnonsuojelijoiden yhteisestä näkemyksestä sai alkunsa Susiaita – hanke. Leader

”Susialueilla tarvitaan uusia välineitä susivahinkojen välttämiseksi ja harrastesekä tuotantoeläinten suojaamiseksi”

19


YHTEISTYÖKUMPPANEILTA

MTK-Varsinais-Suomi jatkaa hyväksi havaittua tiedonvälityshankkeiden ketjua Euroopan Unionin Maaseudun kehittämisrahaston avulla, yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja SLC:n kanssa. Tiedonvälitystilaisuuksia järjestetään tavanomaisille kasvinviljelytiloille, luomutiloille, kotieläintiloille, ruotsinkieliselle alueelle ja EU-avustajille Varsinais-Suomen alueella. Kuluvan ohjelmakauden aloitti vuonna 2015 toiminut Tarmonpuuska-hanke järjestämällä infotilaisuuksia muun muassa tukijärjestelmän ja tukihaun muutoksista sekä tilan talouden hallinnasta ja sukupolvenvaihdoksista. Tarmonpuuskan järjestämät tilaisuudet keräsivät yhteensä yli 3600 osallistujaa. Vuonna 2016 tiedonvälitystoimintaa jatkaa Tarmontulva-hanke, jonka painopisteenä on yhä enemmän tilan talouden hallinta. Sen lisäksi infotilaisuuksia järjestetään tukijärjestelmästä ja tukihausta, verotuskäytännöistä, siviilijuridiikan asioista ja sukupolvenvaihdoksista. Kasvukaudella järjestetään pellonpiennarpäiviä tukiehtojen käytännön toteutuksesta, valvonnan toteutuksesta ja hyvistä viljelytavoista. Kuluvana keväänä on järjestetty yhdeksän tuki-infoa ja yksi EU-avustajien tuki-info. Tähän mennessä tilaisuuksiin on osallistunut yli tuhat henkilöä. SLC:n avulla on järjestetty ruotsinkieliselle alueelle kaksi vastaavaa infotilaisuutta. MTK-Varsinais-Suomen tiedonvälityshankkeiden tavoitteena on antaa varsinaissuomalaisille maatiloille tietoa ja työkaluja toteuttaa maataloustuotantoaan voimassa olevien säännösten puitteissa menestyksekkäästi. Tavoitteena on parantaa tilojen kilpailukykyä ja lisätä verkottumista sekä luoda monipuolista maaseutuyrittäjyyttä. Maatilayrityksen johtaminen, strateginen suunnittelu sekä tiloille tyypillisten juridisten asioiden hallinta ovat nykymaatilan menestyksen kulmakiviä. www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi

20

ProAgria Länsi-Suomi ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset tarjoavat kehityshankkeilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan maatiloille ja maaseutuyrityksille uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Johtamalla aikaa -hankkeen tavoitteena on maatilojen toiminnan kehittäminen johtamista parantamalla, ammatillisen osaamisen lisääminen ja sitä kautta maatilayritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen. Hankkeen pienryhmätoiminnassa parhaat oivallukset syntyvät kokemuksia vaihtaen. Pienryhmissä keskitytään mm. nurmentuotantoon, maidontuotantoon, viljan-, marjansekä perunanviljelyyn. Lammas- ja sikatiloille on myös omat ryhmänsä. Ryhmiä on myös nuorille maidontuottajille, investoiville tiloille sekä robottilypsytiloille. Energiahankkeissa tavoitteena on uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen maaseudulla. Tällä hetkellä maatiloilla on kiinnostusta aurinkoenergian hyödyntäminen sähkötuotantoon. Maaseutumatkailuyrityksille suunnatun hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen maaseutumatkailuyritysten yhteistyötä, tiedonvälitystä ja ammattimaista tuotetarjontaa sekä edistää oman maakunnan tuotteita hyödyntävää ruokamatkailua. Olemme mukana myös monissa yhteistyöhankkeissa mm. luomuun, ympäristön- ja maisemanhoitoon, maan kasvukuntoon sekä vihannestuotantoon liittyen. lansi-suomi.proagria.fi lansi-suomi.maajakotitalousnaiset.fi


Varsinais-Suomen kylät ry:n Omalta kylältä – hankkeessa kehitetään paikallisia palveluratkaisuja, ja tätä tehdään mielellään yhteistyössä julkisen (kunnat ja seurakunnat), yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisvoimin. Hankkeen pääpainopisteitä ovat: Tilat tehokkaassa käytössä ja uusilla tavoilla • tuetaan palvelujen tarjoamista monialaisesti sektorien ja kohderyhmien rajoja ylittäen: koulut, vanhat kunnantalot, kylätalot, kaupat jne. • tuetaan uudenlaisten liikkuvien ja sähköisten palvelujen kehittämistä sekä toimimista

Tarmonpuuska-hankkeessa järjestettiin pellonpiennarpäivä Halikossa.

Yhdistykset palvelujen tuottajina ja lähitalouden edistäjinä • tuetaan palvelu- ja yhteistoimintasopimusten syntymistä • tuetaan 3. sektorin palvelujen tuotteistamista (esim. kylätalot, luontopolut yms. kylien palvelut) ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä • edistetään paikalliskysyntää vastaavan palvelutuotannon kehittymistä Omalta kylältä on alueiden välinen hanke, jonka toteutuksesta Varsinais-Suomen Kylät vastaa yhdessä SataKylät ry:n kanssa. - Totesimme Satakunnan kollegoiden kanssa, että aika lailla samanlaisten kysymysten kanssa molemmilla alueilla painitaan, joten vastauksiakin voidaan löytää yhdessä. Tarkoitus on oppia toisiltamme ja hyviä malleja olemme jo kehitelleet mm. kylätalojen käytön kehittämiseen sekä kunta-yhdistys –yhteistyön edistämiseen, toteavat hankkeen Varsinais-Suomen työntekijät Tauno Linkoranta ja Piia Iivonen.

Johtamalla aikaa -hankkeen pienryhmissä opitaan ja kehitetään toimintaa kokemuksia vertailemalla. Kuva: Essi Jokela

Varsinais-Suomen Kylät ry on vuonna 2000 perustettu kaksikielinen maakunnan kylätoiminnan kattojärjestö. Toimimme maakunnan kyläja asukastoiminnan asiantuntijana, yhteisten etujen valvojana ja ajatusten välittäjänä sekä kyläyhdistysten ja niiden toimintaa lähellä olevien järjestöjen yhteistyöelimenä. www.vskylat.fi

Varsinais-Suomen Kylät ry:ssä työskentelevät kyläkehittäjä Piia Iivonen ja kyläasiamies Tauno Linkoranta.

21


Landsbygdens utvecklingsprogram skapar betydande resurser för utvecklingen av landsbygden och dess företagsverksamhet. Det är möjligt att söka stöd för företags- och utvecklingsprojekt från Landsbygdsfonden från Egentliga Finlands NTM-central samt regionens Leadergrupper.

FÖRETAGSSTÖD Företagsstöden skapar möjligheter för olika slag av företag att utveckla sin verksamhet, vare sig de inleder sin verksamhet eller utvidgas. Stödet får dock inte snedvrida konkurrensen. STÖD KAN SÖKAS AV • personer som är minst 18 år • fysisk person, aktiebolag, öppna bolag, kommanditbolag och andelslag • små eller medelstora företag (ett medelstort företag kan få stöd för förädling av jordbruksprodukter och saluföring) • gårdar FÖRETAG SOM KAN FÅ STÖD • ska ligga på landsbygden • har förutsättningar att bedriva kontinuerliglönsam verksamhet • den verksamhet som stöds bör ge huvudsaklig utkomst åtminstone för en person (företagare eller avlönad arbetstagare) • har tillräcklig yrkeskunskap

SVENSKA SIDOR

STÖD FÖR FÖRETAGSGRUPPER • koordinering, aktivering, informationsanskaffning, utveckling • företagsgrupp: 3-10 företag utvecklar sin verksamhet både med gemensamma utvecklingsåtgärder och företagsspecifikt • målet kan t.ex. vara att utveckla det produktiva samarbetet, att utveckla marknadsförings- och försäljningssamarbetet eller att planera en produktfamilj • som stödansökare passar en utvecklingsorganisation; företagen undviker helt det arbete som projektförvaltningen kräver

22

NYETABLERIGSSTÖD • för att inleda företagsverksamhet bl.a. för att köpa rådgivning om affärsverk samhet, för att genomföra produktutvecklingsprojekt, för pilotstudier som gäller produktionen, utarbetande av en marknadsföringsplan, att testa marknadsföring eller att utreda exportmöjligheterna. • det viktigaste är att en genomförbar affärsplan görs upp • 5 000–35 000 euro, betalas i två eller tre rater • för försök beviljas 2 000–10 000 euro INVESTERINGSSTÖD • för företag som inleder eller utvidgar sin verksamhet • bl.a. för att förvärva eller bygga produktionslokaler och anskaffning av maskiner • väsentlig betydelse för grundande, tillväxt eller utveckling av företag • stödnivåerna 20–35 % GENOMFÖRBARHETSSTUDIE I SAMBAND MED INVESTERING • för att utreda förutsättningarna och genomförbarheten av investeringen (bl.a. om det är mera ändamålsenligt att skaffa en färdig produktionsbyggnad än att bygga en ny). • för köp av sakkunnigtjänster • förutsätter inte att investeringen genomförs • företag som bedriver första gradens förädling kan få 40 % av de godtagbara kostnadern • andra företag de minimis -stöd 50 % av de godtagbara kostnaderna


PROJEKTSTÖD PROJEKTET KAN • reformera näringarna • utveckla lönsamheten • utöka kompetensen • förbättra servicen på landsbygden och förutsättningarna för boende PROJEKT KAN GENOMFÖRAS • lokalt • regionalt • interregionalt • nationellt • internationellt Stöd kan sökas av offentligrättsliga samfund eller privaträttsliga sammanslutningar, såsom läroanstalter, organisationer, byaföreningar eller andelslag. STÖD KAN FÅS BLAND ANNAT FÖR • arbetstagarnas lönekostnader • resekostnader • arvoden till sakkunniga • köpta tjänster • kanslikostnader • hyror • styrgruppens utgifter • investeringar, såsom anskaffning av maskiner, anordningar och redskap • bygg- och restaureringskostnader PROJEKTERNAS STÖDNIVÅER • informationsprojekt offentlig finansiering 100 % • utbildningsprojekt offentlig finansiering 90 % eller 70 % • samarbetsprojekt offentlig finansiering 100 %, 80 %, 75 % eller 60 % • utveckling av tjänster på landsbygden och byarna offentlig finansiering 100 % • investeringar i samband med landsbygdens tjänster och utveckling av byarna 75 %, 70 % eller 50 %

Stöd söks elektroniskt i Hyrrä-systemet. Företaget eller föreningen bör ha ett FO-nummer, för att kunna skapa en Katso-kod som krävs vid inloggning i Hyrrä-systemet. FO-numret ansöks på en Y1-blankett, och numret får man reda på ca. två arbetsdagar efter det att man lämnat in ansökan. Mera upplysningar på www.ytj.fi Katso-koden kan skapas på adressen yritys.tunnistus.fi den, som har rätt att teckna organisationens namn. Hen ger vid behov auktorisering åt övriga att i Katso-tjänsten fylla i ansökningar och underteckna dem elektroniskt i företagets eller föreningens namn. Man loggar in i Hyrrä med egna nätbankkoder, mobil-ID eller ett chipförsett ID-kort (HST-kort). Vid inloggning i Hyrrä säkerställer systemet automatiskt från Katso-tjänsten, att inloggaren är behörig att representera företaget eller föreningen i Hyrrä. Efter det kan man börja använda Hyrrä. Anvisningsvideor finns på adressen www.mavi.fi/hyrra

Goda project-exempel från hela landet: WWW.LANDSBYGD.FI

Det här gäller fasta stödnivåer för projekt som finansieras från NTM-centralen. I Leadergrupperna besluter styrelsen om projektets stödprocent. Finansieringsansökan är fortgående. Av din egen Leadergrupp får du höra, när styrelsen sammanträder för att behandla ansökningarna. Inom NTM-centralen behandlas ansökningar i fyra valperioder per år. Ta kontakt med NTM-centralen i Egentliga-Finland eller med Leadergruppen i din region och fråga mera!

23


INTERVJU MED Emil Oljemark Verksamhetsområde: Gustavs, Kimitoön, Pargas

Emil Oljemark Verksamhetsledare emil.oljemark@sameboat.fi tel. 0400 718 913

Hanna Hermansson Projektrådgivare hanna.hermansson@sameboat.fi tel. 0400 260 411

Maria Saarinen Fiskeriaktivator maria.saarinen@sameboat.fi tel. 0400 260 094 24

Till I samma båt- samassa veneessä rf:s verksamhetsområde ingår skärgård. Vilka särdrag har utvecklingsarbete i skärgården? I utvecklingsarbete är skärgården inför samma utmaningar som de andra landsbygdsområdena i Egentliga Finland. Boende, arbetsplatser, service och social sammanhållning är de stora teman som även i skärgården är de mest centrala. Skärgårdens särdrag kommer fram i nödvändigheten av fungerande kommunikationer, som är grundförutsättningen för allt övrigt utvecklingsarbete i skärgården. Färje- och förbindelsebåtsturerna till fastlandet har en direkt inverkan på hur skärgårdsbor kan utöva sina näringar, utnyttja service, besöka fritidsintressen och på hur man kan få mer turister och besöka skärgården. I skärgården finns ett flertal byar med väldigt få invånare och förutsättningarna för utveckling är olika än i små byar inne i landet. Mängden deltidsboende och turister i förhållande till den fasta befolkningen varierar avsevärt; vilket leder till att det blir utmanande att upprätthålla serviceformer och – lösningar av lämplig storlek. Skärgården är även tydligt ett tvåspråkigt område. Under sommarsemestrarna är båtturismen i besöks- och gästhamnarna, samt cykel och bilturismen på Skärgårdens ringväg av stor ekonomisk betydelse för aktörerna i skärgården. Det är rätt så vanligt i skärgården att utkomsten för en invånare kommer från såväl jordburk eller fiske, företagsverksamhet och lönearbete. Samtidigt bör man komma ihåg att skärgårdens traditioner har en attraktionskraft som man inte får glömma. Vad är det bästa i Leader-verksamheten från verksamhetsledarens synvinkel? Det bästa i Leader-arbetet är mångsidigheten. När man regelbundet är i kontakt med olika människor, lär man sig ständigt nya saker. I Leader-arbete rör man sig på ett lämpligt sätt på gränsen mellan konkret verksamhet och projektfinansieringssystem. Ena dagen ger man råd till sökande om en ny projektidé, den andra dagen funderar man på hur stora strategiska utvecklingslinjer förverkligas och den tredje dagen följer man upp finansiering och tolkar lagstiftning. Leader-arbete passar för människor med öppet sinne, som har en positiv syn på utvecklingsarbete och vill hitta lösningar till problem.

Fredrikaplanen 1, 21600 PARGAS www.sameboat.fi


Kuva: ©maaseutuverkosto, Jyrki Vesa

Hurudana förväntligar har ni för den pågående programperioden 2014-2020, hurudana resultat förväntar ni er inför år 2020? Vi vet att vår strategi möjliggör en bred palett olika åtgärder och att vårt område har goda förutsättningar att utvecklas. Leader-verksamheten, både genom landsbygdsfonden och fiskerifonden, är en del av en stor utvecklingshelhet. Vi förväntar oss att genom goda projekt och företagsstöd befrämja skärgårdsboende och -miljö, arbetstillfällen, service och social sammanhållning.

Förstarespons-verksamheten i Åbolands skärgård förstärks I Åbolands skärgård intensifierar beredskapsorganisationerna sitt samarbete. Förstaresponsberedskapen på öarna förbättras inom Leader-projektet som startade hösten 2015. I projektet Skärgårdshjälpen, som administreras av Röda Korset, deltar också Sjöräddningsverket och FBK. – I skärgården kan det ta tid att få hjälp från myndighetshåll. Förstarespons-enheterna kan för sin del göra boendet tryggare och ge bättre möjligheter att få hjälp i de mer isolerade områdena. Det är dock utmanande att få med nya frivilliga i verksamheten, berättar verksamhetsledaren Annalena Sjöblom från RK Åbolands distriktskontor. Inom projektet utvecklas samarbete och handlingsberedskap hos de nuvarande grupperna genom samövningar och gemensamma utbildningsdagar. Det är också viktigt att informera om verksamheten och på så sätt väcka in-

vånarnas intresse att delta i verksamheten. Det tvååriga projektet har fått god vind i seglen, och intresse tycks finnas: närmare 70 personer deltog i projektets kick off evenemang på Örö och vårens förstarespons-kurs är fullsatt med 16 deltagare. Förutom att förstärka handlingsberedskapen och rekryteringen av nya frivilliga har projektet också en tredje viktig uppgift. Projektet bygger också upp samarbetet mellan tredje sektorn och myndigheterna. Redan under planeringen av projektet samarbetade man med myndigheterna. – Vi hörde Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts och Räddningsverkets önskemål och behov, och strävar till att uppmärksamma dessa vid genomförandet av projektet, berättar Annalena. https://rednet.punainenristi.fi/turunmaa

25


CirkusStudio uppstod i Gustavs Salminiittu ArtTeatro som grundades år 2008 producerar programtjänster inom cirkus- och varietékonst. Företaget har specialicerat sig i att producera underhållningsupplevelser och att arrangera cirkusaktiviteter. Företagarna Pauliina Räsänen och Slava Volkov ordnar cirkusutbildning, beställningsföreställningar för turistgrupper, cirkusfödelsedagar, cirkusfitness-träning för alla åldrar samt lägerskolor och workshops för elevgrupper. Företagets lokaler finns i Gustavs i en gammal lantgårdsmiljö. På sommaren 2015 höjde sig en niometer hög CirkusStudio ovanpå ladugårdens stenfot. I studions övre våning byggdes en sal, som möjliggör cirkusföreställningar, men också cirkusbröllop, TYKYoch TYHY-dagar, möhippor och svensexor, bemärkelsedagar samt andra upplevelse- och rekreationsaktiviteter. Nedre våningens café samt omklädnings- och duschrummena och de sociala utrymmena kompletterar paketet. För byggandet av studion fick man finansiering av Leader-gruppen I samma båt - samassa veneessä ry. Även om stödansökningen innebar mycket arbete, hade det stor betydelse för ArtTeatros företagare. – Utan Leader-finansiering skulle byggandet av studion inte blivit av, misstänker Pauliina. – Med stöd av studion kan vi i våra egna utrymmen genomföra vår verksamhet som idag är mycket mångsidigare än förr, året runt. Det här ökar naturligtvis företagets affärsverksamhet. Och det bästa av allt är, att utrymmena och verksamheten motsvarar kundernas förväntningar ännu bättre, sammanfattar Pauliina nyttan av projektet. – I byggnadsskedet måste vi göra ändringar i planerna och materialval. Ändringarna kom vi flexibelt överens om med finansiären och slutresultater blev en stockbyggnad som lämpar sig väl som studio, berättar Pauliina. www.artteatro.com

26


LEADER är handling, råd &

Leader-arbetet består av tre delområden:

finansiering för ortens bästa

Leader-verksamhet

Den bärande tanken bakom Leader är att utnyttja lokal sakkunskap och kunnande i utvecklingsarbetet. I Finland finns 54 Leadergrupper, som utarbetar sina egna utvecklingsprogram och väljer de projekt som skall förverkligas. Med Leader-finansiering stöds bl.a. grundande av företag, utveckling och investeringar, byarnas livskraft, hobbymöjligheter och internationell verksamhet.

I Egentliga Finland verkar 5 Leadergrupper: I samma båt – samassa veneessä, Ravakka, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä och Ykkösakseli.

Leadergrupperna sporrar invånarna att utveckla sin egen livsmiljö. Vem som helst kan delta i gruppens verksamhet.

Leader-rådgivning •

Leader-grupperna ger anvisningar vid utvecklingen av ideer och vid beredning av projekt.

Leader-finansiering • •

Finansieringen av sammanslutningarnas och företagens ideer bestäms lokalt i den egna regionen. Leader-stödet bildas av EU-, stats- och kommunernas finansiering.

Eurajoki

Rauma Pyhäranta

Laitila Oripää

Uusikaupunki Mynämäki Kustavi

Vehmaa Taivassalo

Loimaa

Pöytyä

Nousiainen

Aura Koski Tl Rusko TarvasTurku Marttila joki Masku Lieto Raisio

Naantali Turku

Somero Karkkila

Paimio Kaarina Salo Sauvo

Lohja

Vihti

Parainen

Kemiönsaari

www.leadersuomi.fi 27


INTERVJU MED Seppo Jaakonmäki

Leader-grupperna koncentrerar sig speciellt på projekt inom sitt eget område eller gränsöverskridande projekt mellan flera Leader-grupper, där det offentliga stödets andel blir under 180 000 euro. Också företagsstöd kan sökas antingen från NTM-centralen eller Leadergrupper. Företagsstöden till företag som sysselsätter fem eller flera personer koncentreras i huvudsak till NTM-centralen. Det lönar sig dock för de sökande att i förväg ha kontakt med finansiärerna för att vara säkra på att få sin ansökan riktad till rätt lucka. Hurudana ansökningar förväntas NTM-centralen i fortsättningen?

NTM-centralen har koordinerat utarbetandet av utvecklingsstrategin för landsbygden i Egentliga Finland för åren 2014-2020. Vilken betydelse har strategin för landskapet? Man strävade efter att i beredningen av den lokala landsbygdsutvecklingsstrategin i vårt landskap få med alla de aktörer, som var intresserade av att utveckla landsbygden. Enligt min åsikt lyckades vi bra med arbetet och fick de viktigaste målen sammanställda för utvecklingsarbetet som genomförs speciellt med landsbygdsprogrammets medel. Strategin riktar finansieringen av det aktuella programmet mot en så resultateffektiv verksamhet som möjligt. Detta förtydligar den ömsesidiga arbetsfördelningen mellan övriga aktörer som idkar/finansierar utvecklingsverksamhet. Även företagare och utvecklingsorganisationer som söker stöd får genom den regionala landsbygdsstrategin en bättre bild om de temen man eftersträver at rikta stöd till. Hurudana är tyngdpunkterna i utvecklingsstrategin? Här framträder klart målet att öka arbetstillfällena inom landsbygdens små företag. I utvecklingsplanen ligger tyngdpunkterna på jord- och trädgårdsbruk, livsmedelsförädling, skogssektor, bioenergi och miljötjänster som skogar ger oss, mångsidigt regionföretagande samt en landsbygd med hållbara strukturer. NTM-centralen och Leadergrupperna beviljar finansiering från Landsbygdsfonden som projektoch företagsstöd. Hurudan arbetsfördelning har NTM-centralen och Leadergrupperna: när ska stöd sökas från NTM, när från en Leader-grupp? NTM-centralen finansierar i huvudsak sådana allmännyttiga projekt och projekt som riktas till att utveckla näringar i hela Egentliga-Finland eller projekt som är gemensamma för flera landskap samt dessutom regionala projekt som är viktiga för det egna landskapets utveckling.

28

komma

till

Vår uppgift är att finansiera goda ideer inom ramarna för landsbygdsprogrammet. Det är bra att också i fortsättningen observera var tyngdpunkterna i utvecklingsstrategin för Egentliga-Finlands regionala landsbygd ligger. Biohushållningens, den förnybara energins och näringsämnenas återvinningsteman är fortsättningsvis aktuella och det finns mycket potential i dem för att inleda en ny företagsverksamhet. Även förbättringen av konkurrenskraften hos jordbruk och små företag som verkar på landsbygden är mål för fortsatt utveckling. Förutom inom de tidigare nämnda teman hoppas vi också kunna se innovation och resultatinriktat utvecklingsarbete då ny teknologi och nya metoder utnyttjas. Till exempel den mångomtalade digitaliseringen och de fördelar den erbjuder borde till fullo kunna utnyttjas. Också dessa fördelar måste utsträckas över hela landsbygden, till boende och tjänster som erbjuds där samt till företag som verkar på landsbygden.

NTM-centralen i Egentliga Finland Projektstöd: Seppo Jaakonmäki Utvecklingschef tel. 02 95 022 573 seppo.jaakonmaki@ely-keskus.fi Marja Anttila tel. 02 95 022 545 marja.anttila@ely-keskus.fi Jarmo Lamminen tel. 02 95 022 596 jarmo.lamminen@ely-keskus.fi Företagsstöd: Timo Mäkelä tel. 02 95 022 619 timo.v.makela@ely-keskus.fi www.ely-centralen.fi


Tutustu Maaseutuohjelman mahdollisuuksiin ja hae ideallesi rahoitusta! ’’’ www.maaseutu.fi www.mavi.fi www.leadersuomi.fi www.ely-keskus.fi ’’’

29


Varsinais-Suomessa apunasi ELY-keskus ja 5 Leader-ryhmää! Eurajoki

Rauma Pyhäranta

Laitila Oripää

Uusikaupunki Mynämäki Kustavi

Vehmaa Taivassalo

Loimaa

Pöytyä

Nousiainen Masku

Aura Koski Tl Rusko TarvasTurku joki Marttila Lieto Raisio

Naantali Turku

Somero Karkkila

Paimio Kaarina Salo Sauvo

Lohja

Parainen

Kemiönsaari

www.jokivarsi.org www.ravakka.fi www.sameboat.fi www.varsinhyva.fi www.ykkosakseli.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Vihti

Profile for Eija Eloranta

Tiedotuslehti: Maaseuturahasto Varsinais-Suomessa 2016  

Tiedotuslehti esittelee maaseutuohjelman mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa: tutustu yritystukiin ja hankkeisiin ja hae omalle ideallesi rah...

Tiedotuslehti: Maaseuturahasto Varsinais-Suomessa 2016  

Tiedotuslehti esittelee maaseutuohjelman mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa: tutustu yritystukiin ja hankkeisiin ja hae omalle ideallesi rah...

Advertisement