Page 1

4

27.11.2018

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

ELOKOLOISSA SEURA JA KOHTAAMISET SAAVAT KIITOSTA S. 4–5

Tuhansia lapasia jaettiin Asunnottomien yönä s. 13

Kouluttaudu edunvalvojaksi s. 16


PÄÄKIRJOITUS

Yhteisöissä on tulevaisuus

K

irjoitin ensimmäisen pääkirjoitukseni toiminnanjohtajana tähän lehteen noin vuosi sitten ensilumen aikoihin. Kuluneen vuoden voi todeta olleen järjestössämme vahvasti uuden toiminnan ja hankkeiden käynnistämisen vuosi. Vuoden uusista toiminnoista esiin voi nostaa muun muassa 24/7 päihdeneuvontapuhelimen (0800 900 45) sekä nuorten osaamiskeskus Vahvistamon. Lisäksi uusia hankkeita on käynnistetty muun muassa kannabiksen, nikotiinin sekä alkoholin ympärille. Hankeavaukset on toteutettu tiiviissä yhteistyössä lukuisten eri kumppanijärjestöjen kanssa. Vuoden aikana koen päässeeni alkuun jäsenyhdistystemme alueelliseen toimintaan tutustumisessa, mutta paljon on myös vielä edessä. Kuluneen syksyn aluefoorumeissa oli antoisaa tavata jäsenyhdistysten aktiiveja ja vapaaehtoisia sekä kuulla paikallisia kokemuksia. Aluefoorumeissa käsittelimme myös EHYTin vuoden 2019 kahta pääteemaa, jotka on mahdollista tiivistää sanoihin ”tulevaisuus” ja ”yhteisöt”. Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus -teeman osana EHYT valmistelee uuden strategiansa vuosille 2020-2024. Strategian uudistamisen tukena hyödynnetään toimintaympäristön muutosta kuvaavia tulevaisuusskenaarioita, joista kerrotaan enemmän tässä lehdessä toisaalla. Yhteisöjen yhteiskunta -teeman puitteissa

tuodaan esille EHYTin tekemää työtä lukuisissa erilaisissa yhteisöissä. Teeman taustalla on havainto siitä, että merkittävä osa EHYTin toiminnasta on ennen kaikkea yhteisötasolla tapahtuvaa työtä. EHYT edistää positiivisen muutoksen syntymistä muun muassa kouluissa, verkkoyhteisöissä, työyhteisöissä, opiskelijayhteisöissä sekä paikallisesti Elokolojen ympärille rakentuneissa yhteisöissä. Myönteisesti tarjottu sosiaalinen tuki sekä päihdehaittoja ehkäisevä kulttuuri ovat tärkeitä yhteisötason tekijöitä, joihin myös EHYT aktiivisesti vaikuttaa. Yksi oleellinen kysymys on: miten kukin meistä voi omassa elinpiirissään edistää myönteisten ja hyvinvointia edistävien yhteisöjen rakentumista? Yhteiskunnallisella tasolla EHYT tulee toimimaan aktiivisesti tuodakseen päihdehaittojen vähentämistä korostavan näkökulman alkoholi-, huume- ja nikotiinipolitiikan tulevaisuutta koskeviin keskusteluihin. Samalla koko ensi vuosi on vaalien ja vaikuttamisen vuosi. Luvassa on eduskunta- ja eurovaalien lisäksi mahdollisesti myös maakuntavaalit. Päihteisiin liittyvät trendit ja ilmiöt eivät tunne valtioiden rajoja. Nykyisen toimintavuoden aikana EHYT on jo aktivoinut etenkin Pohjoismaihin ja Baltiaan kohdistuvassa lähialueyhteistyössä sekä käynyt tapaamassa EU-komissiota Brysselissä. Lisäksi Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana heinäkuusta joulukuuhun, joka edelleen lisää kansainvälisen vaikuttamisen mahdollisuuksia vuoden 2019 aikana. Kiitän kaikkia kuluneesta, mielenkiintoisesta vuodesta ja toivotan rauhaisaa joulun aikaa. Tipaton tammikuu avaa jälleen uuden vuoden, josta on varmasti tulossa monella tapaa jännittävä uudistusten ja muutosten – mutta myös ennen kaikkea yhteisöjen vuosi.

Juha Mikkonen

toiminnanjohtaja p. 050 527 4780 juha.mikkonen@ehyt.fi

2

ALUKSI

02 02

03

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdetyön uutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntijaja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, nikotiinituotteista, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Jiri Sironen TOIMITUS: Reetta Paavilainen, Annikki Pesonen, Marjo Rinne, Teresa Tenkanen ja Jiri Sironen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Annikki Pesonen ja Jiri Sironen ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA: Iris Heinsola JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Annikki Pesonen, annikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 4/2018 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2019.


Ehkäisevä päihdetyö on osa kestävää kehitystä

TEEMA

04 06 08

09

Elokoloissa kävijät tulevat kohdatuiksi Vuoden vapaehtoiset on valittu Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus – neljä skenaariota

Kolumni

SEURAA EHYT RY:TÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry

JÄRJESTÖ

10 11

Julkaisut

Työkalupakki

12

Kuulumisia kentältä

14

Järjestötoiminnan kuulumisia

16 17 18 19

youtube.com/user/ ehytry slideshare.net/EHYT

17.10.2018 Ylikomisario @HuhtelaJussi: Jos ei ole koskaan saanut elämältä kunnolla turpiinsa tai ei ole nähnyt läheltä kovia kokeneita ihmisiä, on ehkä vaikea ymmärtää miten joku voi päätyä asunnottomaksi. Näin voi kuitenkin käydä ihan kenelle tahansa meistä, siksi #asunnottomienyö on tärkeä. Autetaan lähimmäistä!

Uutisia

EHYT ry ympäri Suomen

Koulutukset

Tapahtumat

P

äihdehaitat ovat haaste kestävälle sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle maailmanlaajuisesti. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030) sisältää lukuisia tavoitteita, joiden toteuttaminen on osa myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Yksi tavoitteista korostaa tarvetta vahvistaa päihdehaittojen ehkäisyä ja hoitoa kaikissa YK:n jäsenvaltioissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan alkoholihaittojen vähentäminen on olennaista, jotta kestävän kehityksen tavoitteissa onnistutaan. Alkoholi on yksi johtavista ennenaikaisten kuolemien aiheuttajista ja tappaa arvioiden mukaan globaalisti yli kolme miljoonaa ihmistä vuosittain. WHO on arvioinut alkoholin olevan Euroopassa kolmanneksi tärkein ehkäistävissä oleva taustasyy sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien taustalla. WHO:n tarttumattomien tautien toimintaohjelma asettaa YK:n jäsenvaltioiden tavoitteeksi alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisen kymmenellä prosentilla vuoteen 2025 mennessä. WHO on vahvistanut ohjelman toimeenpanoa yhteistyöelimellä (GCM/NCD), jonka yleiskokous kokoaa yhteen noin 200 edustajaa jäsenmaiden ministeriöistä, kansalaisjärjestöistä, säätiöistä ja yksityiseltä sektorilta. EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen osallistui Maailman terveys­järjestö WHO:n tarttumattomien tautien ehkäisyä käsittelevään korkean tason tapaamiseen Genevessä 5.–6.marraskuuta. Mikkonen osallistui paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli poikkihallinnolliset terveyden edistämisen mallit.

LUE LISÄÄ: ehyt.fi/uutiset 3


Iloisia kohtaamisia Lahden Elokolon avajaisissa viime vuonna. VALOKUVA SANNE KATAINEN.

Elokoloissa kävijät tulevat kohdatuiksi Teksti: Sari Jurvansuu ja Jukka Valkonen

MIPA-tutkimusohjelmassa selvitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä.

W

HO:n määritelmän mukaan terveys on jotain muuta kuin sairauden poissaoloa. Ottawan julistuksessaan WHO (1986) asetti terveyden edistämisen keskeiseksi lähtökohdakseen. Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA*) selvitettiin edistävän työn asemaa yhdistyskentässä ja järjestöjen toimintaan osallistuvien kokemuksia hyvinvointiaan edistävistä asioista.

Terveyttä edistetään elintapoihin ja rakenteisiin vaikuttamalla

Terveyttä edistävä työ kohdentuu niin ihmisten elämäntapoihin kuin yhteiskunnan rakenteisiin. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2009–2015 loppuarvioinnissa 4

(STM 2016) todetaan, että tietoisuus edistävän ja ehkäisevän työn tarpeellisuudesta on lisääntynyt, mutta niiden asemaa on syytä edelleen vahvistaa. Juha Mikkonen on väitöskirjassaan (2018) korostanut poikkisektoraalisen työn merkitystä terveyden edistämisessä. Sektorirajat ylittävä työ on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, eikä yhteisiä käsitteitä edistävälle ja ehkäisevälle työlle ole onnistuttu vakiinnuttamaan. Edistävä ja ehkäisevä työ ei myöskään näy resurssien jaossa. (STM 2016.) Osana MIPA-tutkimusohjelmaa selvitettiin, missä määrin terveyden edistämisen käsitteellä on kaikupintaa päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Käsitettä ei määritelty kyselyssä tarkemmin. Vastanneista mielenterveysyhdistyksistä 65 prosenttia ilmaisi tekevänsä terveyttä edistävää työtä, päihdeyhdistyksistä 48 prosenttia (kuvio 1). Korjaavan työn kohdalla suhde oli käytännössä päinvastainen. Näyttää siltä, että edistävän työn ja positiivisen mielenterveyden käsitteet ovat, jollei vakiintuneet, niin ainakin yleistyneet mielenterveystyössä. Päihdetyön kentällä vastaavaa positiivista, terveyslähtöistä käsitteistöä ei ole ainakaan toistaiseksi syntynyt.


Elokolojen vastaajien (N=138) hyvinvointia eniten edistäneet asiat (N=138) (5=pitää täysin paikkansa, 1=ei pidä lainkaan paikkaansa).

Järjestön toiminnassa hyvinvointiani on edistänyt se, että… (keskiarvo) 4,5

4,2

4,0

4,0

3,9

3,8

3,7

olen kokenut, että minusta välitetään (n=109)

olen kokenut itseni tärkeäksi tai tarpeelliseksi (n=109)

3,6

3,5 3,0

olen saanut olla muiden seurassa (n=114)

olen kokenut itseni yhdenvertaiseksi muiden kanssa (n=112)

olen tuntenut oloni turvalliseksi (n=108)

Mikä Elokoloissa parantaa kävijöiden hyvinvointia? Hyvinvoinnin edistämisen lähtökohta on terveyttä tuottavissa tekijöissä, jotka koskevat yhtä lailla päihde- ja mielenterveysongelmia kohdanneita kuin ketä tahansa muita. Yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämisen voidaan katsoa toteutuvan päihdejärjestöissä esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa, kuten Elokoloissa. Ne ovat avoimia päihteettömiä tiloja, joissa tuetaan päihteiden käyttäjien terveitä elämäntapoja ja ennaltaehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä johtuvia haittoja. Aiemmassa MIPA-hankkeen kyselyssä suurin osa vastaajista arvioi toimintaan osallistumisen parantaneen tai vähintään ylläpitäneen heidän hyvinvointiaan (Pitkänen, Jokelainen, Sironen, Glad 2017). MIPA-hankkeessa tehtiin keväällä 2018 Elokolojen kävijöille toinen kysely, jossa kartoitettiin heidän näkemyksiään siitä, mikä toiminnassa oli ollut heidän hyvinvoinnilleen erityisen hyödyllistä. Kyselyyn vastasi 138 Elokolo-kävijää. Eniten hyvinvointia oli vastaajien mukaan tukenut Elokolojen tarjoama mahdollisuus olla muiden seurassa, kokemus yhdenvertaisuudesta muiden kanssa ja se, että Elokolo koettiin turvalliseksi ympäristöksi, jossa kävijöistä välitetään (kuva 2). Näitä hyvinvointia edistäviä tekijöitä yhdistää kokemus kohdatuksi tulemisesta. Se oli keskeisin hyvinvointia edistävä tekijä kaikille MIPA-kyselyyn vastanneille kaikissa päihdeja mielenterveysjärjestöissä – niin järjestöjen asiakkaille, vapaaehtoisille kuin vertaisillekin. Näyttää siltä, että kohdatuksi 80% 60%

65% 48%

61%

57%

63% 49%

40% 20% 0%

terveyttä edistävä työ päihdeyhdistykset (n=86)

ehkäisevä työ

korjaava työ

olen saanut merkityksellistä tekemistä (n=109)

tulemisen mahdollisuus on keskeistä hyvinvointia edistävässä työssä, mutta yhtä lailla ongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Järjestöt tarjoavat tällaiselle kohdatuksi tulemiselle erityisen tilan ja ajan. Kohdatuksi tulemisen kokemukselle lienee eduksi, että esimerkiksi Elokoloissa ei aseteta normatiivisia muutosodotuksia ihmisten elämäntavoille. Toiminnassa saa olla mukana omilla ehdoillaan.

Kenen hyvinvointia järjestöt edistävät ja miten?

Kansalaisjärjestöt ovat syntyneet usein jonkin yhteiskunnallisen epäkohdan korjaamiseksi, ja päihde- ja mielenterveysjärjestöille tämä epäkohta on ollut ensisijaisesti ongelmia kohdanneiden ihmisten asema ja hyvinvointi. Ne pyrkivät myös edistämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisemällä päihde- ja mielenterveysongelmia, jolloin toiminta kohdentuu vaikkapa lapsiin ja nuoriin, erilaisia kriisejä elämässään kohtaaviin – laajimmillaan ”koko väestöön”. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän työn kohdentuminen on järjestöille keskeinen kysymys. Järjestöillä on erityinen tehtävä huolehtia perustehtävänsä mukaisista kohderyhmistään, muutoin voi käydä niin, että hyvinvoinnin edistämisen nimissä hyvinvoivat ihmiset edistävät toisten hyvinvoivien ihmisten hyvinvointia. Kansalaistoiminnan nimissä tällainen on toki suotavaa, mutta päihde- ja mielenterveysjärjestöjen olemassaolon perusta tulee siitä, että ne kohdentavat toimintansa erityisesti ihmisille, joiden hyvinvointia heikentävät päihde- ja mielenterveysongelmat tai muut haasteelliset elämäntilanteet, kuten köyhyys ja asunnottomuus. Elokolot ovat hyvä esimerkki tällaisesta työstä. Terveys ja hyvinvointi ovat kuitenkin paljon muutakin kuin elämäntapoja. Muun muassa perheiden taloudelliset edellytykset, yhteisöjen sosiaaliset mallit ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuus vaikuttavat ratkaisevasti niin elämäntapoihimme kuin käytettävissä oleviin hyvinvoinnin resursseihin. Järjestöjä tarvitaan myös tämän kaltaisten rakenteellisten epäkohtien oikaisemiseen. Terveyttä edistävä työ saa, ja sen on syytä saada, järjestöissä monenlaisia muotoja. *Lue lisää MIPA-tutkimusohjelmasta: www.a-klinikka.fi/mipa.

mielenterveysyhdistykset (n=107)

Edistävän, ehkäisevän ja korjaavan työn osuus yhdistysten toiminnassa.

Kirjoittajat Jukka Valkonen (Suomen Mielenterveysseura) ja Sari Jurvansuu (Sininauhaliitto) toimivat tutkijoina Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA).

5


VUODEN 2018 EHYT-VAPAAEHTOISET ON JÄLLEEN VALITTU

E

HYT palkitsi syksyn aluefoorumeissa perinteisesti vuoden vapaaehtoisia. EHYTin hallitus päätti tunnustuksista kokouksessaan syyskuun lopulla. Tänä vuonna tunnustukset jaettiin kolmelle eri alueelle (Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi). Lisäksi palkittiin Vuoden Elokolo-vapaaehtoinen.

Vuoden vapaaehtoinen, Etelä-Suomi: Tauno "Ola" Salonen, Lahden Elokolon Ystävät ry, Lahti

1. Milloin olet tullut mukaan EHYTin vapaaehtoistoimintaan? 2. Millaisia asioita teet vapaaehtoisena? 3. Mitä vapaaehtoistoiminta on antanut sinulle? 4. Mitä toivot tulevaisuudelta?

Vuoden vapaaehtoinen, Pohjois-Suomi: Jorma Ketola, Oulun seudun EHYT ry, Oulu

1. Olen ”roikkunut ” sivustaseuraajana jo kymmenen vuotta. Sitouduin pysyvästi silloiseen Pohjois-Pohjanmaan Terveys ry:hyn noin kahdeksan vuotta sitten. Kun taustaltani olen yrittäjä ja ollut aktiivi järjestötoiminnassa kymmeniä vuosia, minulta toivottiin hallitusvastuuta ja sihteerin roolia heti alkuun. Otin sen tietenkin kunniatehtävänä vastaan. 2. Operatiivista toimintaa: rahastonhoitajan ja sihteerin tehtäviä. Lisäksi tapahtumien suunnittelua ja toteutusta yhdessä yhdistyksen muiden ihmisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittelen laatuajatusmalleja taustalla hienovaraisena kehitysmallina ja hyödynnän verkostoja yhdistystoiminnassa. 3. En voi muuttaa koko maailmaa, mutta omalta pieneltä osaltani mahdollistan parempaa tulevaisuutta. 4. Toivon, että löytäisimme polkuja, jolla myös nuorempia toimijoita saadaan innostumaan ja jatkamaan tärkeää työtä terveen tulevaisuuden hyväksi. 6

1. Tulin mukaan Lahden Elokolon vapaaehtoiseksi pari vuotta sitten. Olen mukana myös Lahden Elokolon Ystävät ry:n toiminnassa. Lähes 25 vuoden ajan toimin kerho-ohjaajana Lahden kaupungin eri nuorisotaloilla, olin mukana vapaaehtoisena katupartioinnissa Saapas-toiminnassa ja toimin järjestyksenvalvojana. Torikauppiaana olen työskennellyt pikkupojasta lähtien. 2. Jonkin verran haen ruokajakeluun ruokaa omalla henkilöautolla, olen mukana ruuanjaossa ns. järjestyksenvalvojana eli lasken ihmisiä sisään Elokoloon, teen kaikenlaisia fyysisiä apuhommia, esimerkiksi kannan huonekaluja. Ja kaikkea muuta, missä tarvitaan apua. 3. Tavattoman paljon. Äiti sanoi aikoinaan, että susta tulee katujätkä ja niin minusta tulikin. Ihmiset ympärillä ovat fantastisia. Pyrin aina auttamaan muita ihmisiä. 4. Toivoisin, että löytyisi henkilöitä, jotka voisivat tukea Elokolon toimintaa taloudellisesti. Elokolon toiminnassa haluan olla itse mukana niin kauan kuin jaksan.


Onnittelemme EHYT-vapaaehtoisia

Vuoden vapaaehtoinen, Länsi-Suomi: Pentti Karppinen, Kunnon Elämä Turun Aluekeskus ry, Turku

1. Tulin mukaan Kunnon Elämä Turun Aluekeskus ry:n toimintaan vuoden 1980 paikkeilla taloudenhoitajaksi. Edelleen toimin taloudenhoitajana ko. yhdistyksessä. 2. Taloudenhoitajana toimimisen lisäksi olen mukana yhdistyksessä järjestämässä mm. kesäisin luontoretkiä ja kuntotapahtumia kolmesta neljään kappaletta per kesä, lisäksi olemme järjestäneet jo perinteeksi muodostuneen syyskauden avajaiset koulutustapahtumana, yleensä risteilynä. 3. Kunto- ja liikuntatapahtumat virkistävät mieltä ja kehoa ja koulutustoimina on hyödyllistä. Olen mukana myös aktiivisesti kokoontuvassa eläkeläisjärjestössä sihteerinä, joten aika ei käy pitkäksi. 4. Ikää minulla on jo 82 vuotta, joten henkilökohtaiset toiveet liittyvät terveyteen. Yhdistystoiminta piristää mukavasti, eikä kotona jaksaisi aina olla. Yhdistystoimintaan on aina vähän vaihtelevasti löytynyt mukaan osallistujia, mutta Kunnon Elämän toimintaan on mukavasti tullut mukaan uusia nuoria ihmisiä tänä vuonna.

Vuoden Elokolo-vapaaehtoinen: Kati Sinenmaa, Helsingin Elokolo, Helsinki

1. Tulin mukaan EHYTin vapaaehtoistoimintaan Asunnottomien yönä 17. lokakuuta vuonna 2000, kun silloisen Elämäntapaliiton Honkosen Antti tuli hakemaan minua silloisesta asuinpaikastani Pasilan kivilinnasta. Olin ollut mukana Hannu Karpon tv-ohjelmassa, josta Antti oli minut bongannut. 2. Aamutoimet keittiössä (kahvin ja puuron keitto) ja siivous. Tulen yleensä Elokoloon aamulla ensimmäisten joukossa ja odotan muita. Ylläpidän Elokolon ATK-laitteita ja teen kaikenlaisia muita remonttitöitä. Yritän itse korjata, jos osaan. Autan tapahtumien järjestelyissä, teen ilmoituksia ja esitteitä. Olen mukana Asunnottomien yön järjestelyissä. 3. Se antaa mielihyvää ja pitää mielen kunnossa. Ilman tätä joutuisin jäämään kotiin ja varmaankin masentuisin. Vapaaehtoistoiminta pitää henkisesti terveenä, sillä ihminen on sosiaalinen eläin. Kaikki tarvitsevat oman perheentapaisen piirin ja tuttuja henkilöitä ympärille. Olen ehtinyt tapaamaan satoja ihmisiä vuosien varrella Helsingin Elokolossa Kalliossa. 4. Jatkossakin toivon elämääni pienimuotoisen yhteisön, mihin voisi kotoa lähteä. Toivon myös, että pysyisin terveenä. Haluan tuoda esiin omia taitoja ja vahvuuksia ja käyttää niitä yhteiskunnan hyväksi.

7


Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus – neljä skenaariota

Skenaariotyön sidosryhmäpajasta Demoksen toimistolla. KUVA JUHA MIKKONEN.

EHYTin toimintaa ohjaava strategia on päättymässä. Uusi strategia luodaan vuosille 2020–2024, mutta katse on suunnattu vielä kauemmas tulevaisuuteen. Teksti: Hanna Heikkilä

E

HYT on tuottanut yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa neljä skenaariota ehkäisevän päihdetyön (ept) tulevaisuudesta. Työ esittelee neljä kuvitteellista vuoden 2030 yhteiskuntaa: Pohjolan hyvinvointivaltio samoilla raiteilla, Oman onnensa seppien Suomi, Kurilla kehittyvien isänmaa ja Digiyhteisöjen yhteiskunta. Näitä skenaarioita on kehitetty kevään ja syksyn aikana järjestetyissä työpajoissa yhdessä henkilöstön, hallituksen ja eri sidosryhmien kanssa. Työ julkaistaan EHYTin verkkosivuilla piakkoin ja postitetaan myös jäsenyhdistyksille.

8

Mikä muovaa ept-työn tulevaisuutta? Päihteiden käyttö on vain yksi ehkäisevän päihdetyön kenttää määrittävistä muuttujista. Päihteiden käyttöä olennaisempaa on se, miten käyttöön vaikuttavat tekijät tai käytön seuraukset kehittyvät. Tulevaisuusskenaarioita rakennettiinkin tarkastelemalla päihdetyölle tärkeiden taustamuuttujien mahdollisia kehityskulkuja. Näitä taustamuuttujia ovat esimerkiksi päihde- ja pelipolitiikka, yhteiskunnan eriarvoistuminen, taloustilanne sekä hyvinvointipalvelut. Järjestöjen toimintaedellytyksiä hahmotettiin pohtimalla

muun muassa järjestökentän rakennetta, resursseja ja vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista asemaa. Näiden muuttujien pohjalta kuviteltiin tulevaisuuksia, joissa yhdessä ääripäässä kansanterveysperustainen päihdesääntely on kääntynyt markkinatoimijoiden kontrollista yksilöiden kontrolliin. Tuen sijaan yhteiskunta tarjoaakin huumehaittojen kanssa eläville kontrollia ja rankaisua populistiseen politiikkaan nojautuen. Toisessa ääripäässä päihde- ja pelimarkkinoilla toimivien yhtiöiden toimintavapauden rajoittamisesta on luovuttu. Kansantalouden sijaan politiikassa korostuu


Kolumni yksityisten markkinatoimijoiden taloudelliset edut, joita turvataan luomalla uusia markkinoita ikääntyneille tai maahanmuuttajille esimerkiksi verkossa. Skenaarioissa on myös rohkaisevia tarinoita tasa-arvoa onnistuneesti tukevasta hyvinvointivaltiosta, tulevaisuuden teknologioita menestyksekkäästi hyödyntävästä päihdetyöstä ja esimerkiksi joustavaan vapaaehtoistyöhön kannustavasta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.

Yhdessä huomista rakentamassa

Skenaarioilla ei pyritty ennustamaan tulevaa tai kuvaamaan toivottua, vaan ennemminkin herättämään ajatuksia ja keskustelua siitä, minkälaista tulevaisuutta haluaisimme järjestönä ja kenttänä edistää. Näiden keskusteluiden pohjalta on helppo ryhtyä valmistelemaan uutta strategiaa yhteistyössä jäsentemme ja henkilöstömme kanssa. Toive on, että katsomalla kauas olisi mahdollista hahmottaa myös niitä tällä hetkellä kenties arkisiltakin vaikuttavia muutoksia, joista saattaa ajan kuluessa kasvaa merkittävästi ept-järjestökenttää määrittäviä kehityskulkuja. EHYT toivoo saavansa tulevaisuustyöstä tukea kehittyäkseen vaikuttavana yhteiskunnallisena keskustelijana ja ehkäisevän päihdetyön tekijänä. Monet työssä kuvatut tulevaisuuden muutosvoimat ovat isoja. Tarvitaan eri toimijoiden laajaa ja sujuvaa yhteistyötä, jotta niissä pystyy luovimaan ja varsinkin vaikuttamaan niihin. Ennen kaikkea toiveena on, että kääntämällä katse tulevaan voitaisiin virittää keskustelua ja vaikuttaa yhdessä siihen, minkälaiseksi Suomi ja ept-järjestökenttä sen osana rakentuvat. Työ ei olisi ollut mahdollista ilman laajojen sidosryhmiemme panosta – kiitos siitä!

Kaikki mukaan yhteisen matkasuunnitelman tekoon

A

loitin syyskuun lopussa EHYT ry:ssä kehittämispäällikkönä. Aikaisemmin toimin Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuuteen kuuluvassa Pohjoismaisessa hyvinvointikeskuksessa (NVC) jossa vastasin kahdeksan vuoden ajan pohjoismaisten päihdealan tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelusta ja koordinoinnista. EHYTissä vastaan strategiatyöstä sekä järjestön kehittämis- ja vaikuttamistyön tuesta. Mikä se strategia oikein on ja mihin sitä käytännön toiminnassa hyödynnetään? Tätä pohtiessani mieleeni tuli lapsuuteni veneretket ja se, kuinka isoisä opetti minua lukemaan merikorttia. Meriretken reitin suunnittelu edellytti saariston ja merialueiden kokonaisuuksien hahmottamista, niin kulkuväylien kuin sivureittienkin tuntemusta. Karit ja matalikot muistan erityisen hyvin, ja varsinkin sen, ettei niiden vaikutuksesta merimatkaan ollut aina varmuutta. Etukäteen ei voinut tietää oliko merikorttiin merkitty syvyystieto oikea, ja miten sääolosuhteet vaikuttaisivat reittiin. Merimatkalle oli kuitenkin oltava hyvin hahmoteltu suunnitelma, jota saattoi soveltaa myös sään tai retkiseurueen mielen muututtua. Strategiassa ja meriretken suunnittelussa onkin paljon yhteistä. Strategia on yhteinen ja yhdessä muotoiltu suunnannäyttäjä. Strategia on priorisointityökalu, mutta siinä pitää myös olla tilaa unelmille. Toisaalta strategia on vahvasti liitoksissa tulevaisuuskuviin ja hahmotelmiin tulevaisuuden toimintaympäristöstä. Näkemyksen tulee olla kauaskantoinen: strategian kausi on laskettu vuosissa, mutta sen kehykset värittävät sekä toimijaa että sen toimintaa pidemmällä aikavälillä. Kareiltakaan ei aina vältytä, mutta strategian, kuten meriretkisuunnitelman, tulee niistä huolimatta olla kantava. Strategiatyössä EHYTin jäsenjärjestöjen, valtuuston, hallituksen ja henkilöstön osaaminen ja näkemykset ehkäisevän päihdetyön nykytilasta, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista ovat keskeisiä. Tulevan strategiakauden keskiöstä löytyvät suurella todennäköisyydellä käynnissä olevat sosiaali- ja terveyshuollon uudistus sekä maakuntauudistus. Niin ehkäisevän päihdetyön kuin myös korjaavan työn rakenteet ja sijoittuminen uusiin järjestelmiin luodaan nyt ja niitä vahvistetaan lähivuosina. Ehkäisevälle päihdetyölle on tilausta, etenkin kun uudistuksen tavoitteena on sote-menojen säästöt. Tässä EHYTillä on alan keskeisenä asiantuntijana oiva mahdollisuus edunvalvontaan ja vaikuttamiseen. Voimassa oleva strategia on koettu mielekkääksi ja hyödylliseksi työkaluksi, joka on vastannut uuden järjestön toiminnan hahmottamiseen. Uudelle strategiakaudelle siirryttäessä EHYTin asema toimijana on jo vakiintunut ja meidät tunnetaan luotettavana sekä asiansa osaavana toimijana. Tätä perintöä haluamme ylläpitää ja kehittää, kun lähdemme muovaamaan EHYTille uutta strategiaa vuodesta 2020 eteenpäin. Yhteisestä strategiaa varten tarvitsemme teiltä kaikilta näkemyksiä ja ajatuksia tulevaa varten. Jo ensi vuoden alussa toivomme teiltä laajaa osallistumista strategiatyöprosessin avaavaan sidosryhmäkyselyyn. Toivon, että mahdollisimman moni teistiä osallistuu tuomalla näkemyksiänne ja osaamistanne yhteisen retkisuunnitelmamme tekoon!

Nina Karlsson

kehittämispäällikkö

9


Julkaisut

Pelikasvattajan käsikirjan toinen osa julkaistu Kaikille kasvattajille ja pelikulttuurista kiinnostuneille suunnattu maksuton Pelikasvattajan käsikirja on saanut jatko-osan. Ensimmäisen käsikirjan julkaisusta on nyt kulunut viisi vuotta. Näiden vuosien aikana pelikulttuuri on muuttunut tuntuvasti ja pelikasvatuksesta on tullut aiempaa tavoitteellisempaa. Uudessa kirjassa kymmenet pelitutkimuksen, pelikasvatuksen ja pelialan asiantuntijat kertovat omista lähtökohdistaan siitä, millaisia tärkeitä kysymyksiä pelaamiseen liittyy juuri nyt. Kirja on saatavilla sähköisenä ePub-julkaisuna. Julkaisua voi lukea, kun tietokoneelta, älypuhelimelta tai tabletilta löytyy ePub-julkaisuja lukeva sovellus. Kirja on saatavilla myös Google Play Books -palvelusta.

Uusi EHYT Teema -lehti Päihde- ja pelikasvatus ilmestyy joulukuussa EHYT Teema -lehtien sarja täydentyy loppuvuodesta, kun uusi numero päihde- ja pelikasvatuksesta ilmestyy joulukuussa. Lehdessä kerrotaan mm. siitä, miten päihteet ja digipelaaminen näkyvät kulttuurissamme lasten ja nuorten parissa tänä päivänä. Lehdestä löytyy asiantuntijoiden artikkeleita ja puheenvuoroja ehkäisevän päihdetyön keinoista koulujen ja oppilaitosten sekä vanhempien tueksi tärkeässä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävässä tehtävässä. EHYTin jäsenyhdistykset voivat tilata lehteä veloituksetta esimerkiksi tapahtumiinsa: https://my.surveypal.com/ehyt_teema14_nipputilaus

Lisätietoa kirjasta www.pelikasvatus.fi/kasikirja2

EHYTin toimintaa voi tukea lahjoituksin Lahjoitustili Nordea FI74 1555 3000 1145 39 Lahjoitukset käytetään ensisijaisesti yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ylläpidettävien Elokolo-kohtaamispaikkojen toimintaan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

Köyhyysvahti 2018 Köyhyys on vähentynyt vain vähän, vaikka Suomi on sitoutunut sekä EU:n että YK:n tavoitteisiin vähentää köyhyyttä. EAPN-Finin toista kertaa tekemä Suomen Köyhyysvahti kokoaa tuoreimpia köyhyyttä koskevia tilastotietoja ja trendejä sekä sisältää verkoston näkemykset köyhyyden vähentämiseksi. Lisätietoa: www.eapn.fi

10


Koulutyön uusi esite ilmestynyt Uusi esite EHYT ry:n päihde- ja pelikasvatuksesta kouluille ja oppilaitoksille ilmestyy loppuvuodesta. Esitteessä kerrotaan koulutuksista ja aineistoista, joita on alakouluista korkeakouluihin saakka. Vuorovaikutteinen työ kattaa lapset ja nuoret, heidän vanhempansa sekä koulujen ja oppilaitoksen henkilökunnan. Saatavilla myös ruotsiksi. Lisätietoja: ehyt.fi/verkkokauppa

Tule mukaan ilmasto­haasteeseen Ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta ja vähentää hyvinvointia, joten se on sidoksissa vahvasti myös EHYTin tekemään työhön. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät jo nyt he, joilla on vähiten resursseja sopeutua siihen. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi vanhukset, lapset ja köyhät ihmiset niin Suomessa kuin maailmalla. EHYTin henkilöstö pohti yhdessä, miten hiilijalanjälkeä voisi pienentää henkilökohtaisella tasolla. Jokainen sai valita itselleen haasteen, johon sitoutuu vähintään viikoksi. Tule sinäkin mukaan ja haasta yhdistyksesi, työyhteisösi tai harrastustahosi pohtimaan mitä tekoja voisitte tehdä pienentääksenne hiilijalanjälkeänne. Käytä tunnistetta #ilmastohaaste.

KUPLA-hankkeen verkkosivut avattu KUPLA – Opiskelijat päihdekulttuurin uudistajina -hanke tukee korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä, vahvistaa korkeakouluyhteisöjen valmiuksia päihdehaittojen ehkäisyyn sekä edistää yhteisöllistä ja saavutettavaa opiskelukulttuuria. KUPLAn verkkosivut on avattu osoitteessa ehyt.fi/kupla. Sivuilta löytyy materiaalia sekä opiskelijoille että korkeakoulujen hyvinvointityötä tekeville ammattilaisille. www.ehyt.fi/kupla

Kaikkien kaupunki -kampanja Päihteiden käyttö ja sekava, häiritsevä käytös julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä aiheuttaa tutkimusten mukaan turvattomuuden tunteita. EHYT ja EPT-verkosto ovat olleet mukana järjestämässä Helsingin joukkoliikenteessä toteutettavaa Kaikkien kaupunki -turvallisuuskampanjaa, jonka tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä niin joukkoliikenteessä kuin muussakin julkisessa kaupunkitilassa. www.kaikkienkaupunki.fi 11


Aluefoorumeissa ennätyksellisesti väkeä

EHYT RY:N ALUEFOORUMIT järjestettiin jälleen syys-loka-

Etelä- ja Itä-Suomen aluefoorumi Lahdessa.

kuussa kolmella paikkakunnalla ympäri Suomea. Kierroksen aloitti Pohjois-Suomen aluefoorumi Rovaniemellä 21.-22.9. Yhdistetty Etelä- ja Itä-Suomen aluefoorumi pidettiin Lahdessa 12.-13.10. ja viimeisenä oli vuorossa Länsi-Suomen aluefoorumi Porissa 19.-20.10. Aluefoorumeissa oli yhteensä paikalla 115 jäsenyhdistysten tai kohtaamispaikkojen toimijaa, vapaaehtoista, työntekijää sekä luottamushallinnon jäsentä. Käsiteltäviä asioita olivat mm. toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuusskenaariot, päihdeasiamiestoiminnan edunvalvonnan jalkautuminen ja yhdistysten tuen ajankohtaiset asiat. Aluefoorumeissa oli myös työpajoja eri aiheista. Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen oli paikalla muissa paitsi Rovaniemen aluefoorumissa. Lahdessa tutustuttiin EHYTin omistamiin laajentuneisiin Elokolo-tiloihin. Aluefoorumeiden ensimmäisen päivän illallisella jaettiin vuoden vapaaehtoinen -tunnustukset, joista lisää toisaalla tässä lehdessä. Pohjois-Suomen aluefoorumi Rovaniemellä.

Kunkin aluefoorumin esitykset on lähetetty osallistuneille. Yleiset esitykset löytyvät myös verkosta, ja samalla sivulla on edelleen mahdollisuus antaa aluefoorumeista palautetta. www.ehyt.fi/aluefoorumit

Länsi-Suomen aluefoorumi Porissa. KUVA: RIITTA SATTILAINEN. 12


Asunnottomien yötä vietettiin 41 paikkakunnalla Asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta ympäri Suomea. EHYT jäsenyhdistyksineen oli mukana järjestämässä tapahtumia Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Keravalla, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Pirkkalassa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Turussa ja Tampereella. Tapahtumissa jaettiin tuhansia Auta asunnotonta - lahjoita lapaset -kampanjassa kerättyjä lapas- ja villasukkapareja. Asunnottomien yön jatkoja vietettiin 18. lokakuuta Elokoloissa maksuttoman aamupuuron merkeissä.

ki

Seinäjo

a Kerav

Kauppatorilla ohjelmassa oli puheenvuoroja ja keskustelua asunnottomuudesta. Tarjolla oli lämmintä riisipuuroa ja grillimakkaraa.

Keravan Asunnottomien yössä oli arviolta viisisataa kävijää.

Kumppanuustalo Arttelin aulassa Tampereella tehtiin Mitä koti sinulle merkitsee? - yhteisötaideteos.

Turun Vanhalla Suurtorilla ohjelmassa oli musiikkia, puheita, paneelikeskusteluita, vaatejakoa ja hiustenleikkuuta. Kuopiossa jaettiin lämpimiä vaatteita ja asusteita tarvitseville.

Dallapénpuiston tapahtumaan osallistui noin 2000 kävijää.

13


JÄRJESTÖTOIMINNAN KUULUMISIA Jiri Sironen

Katse kohti vaikuttamisen supervuotta

O

li mukava tavata runsaasti väkeä syksyn aluefoorumeissa. Mahtava fiilis jäi myös ennätysmäärästä Asunnottomien yön tapahtumia. Joulukuussa jännäämme STEA:n avustusehdotusta ja järjestämme joulunalustapahtumia mm. kohtaamispaikoissa. Tässä lehdessä luodaan katsetta tulevaan ja sitä voi lukea vuoden 2019 toiminnan suunnittelun näkökulmasta. Vuoden aloittaa perinteiseen tapaan Tipaton tammikuu. Helmikuussa voimme toivottavasti järjestää jäsenyhdistysten puheenjohtajien valtakunnallisen tapaamisen. Maalis-toukokuussa vaaleihin liittyvä vaikuttaminen on aktiivisimmillaan. Eduskuntavaalipäivä on 14.4. ja eurovaali- ja mahdollinen maakuntavaalipäivä 26.5. Toukokuussa on isoja tapahtumia, kuten Päihdepäivät Helsingissä 8.–9.5, kohtaamispaikkapäivät Porvoossa 9.–10.5. ja TERVE-SOS Oulussa 23.–24.5. EHYTin eduskuntavaalitavoitteet löytyvät verkkosivuilta ja postitetaan piakkoin jäsenyhdistyksille. Varsinaisen katsauksen vaalivaikuttamiseen löydät seuraavasta lehdestä.

Uusia jäseniä

Uusina jäseninä EHYTiin on syksyn aikana liittynyt Vihreät nuoret ja opiskelijat ry, Rovaniemen Eläkeläiset ry, Hannu ja Kerttu ry (Kerava) ja Nuorten Palvelu ry.

Toimintatuki 2019

EHYT jakaa erityisesti paikallistasolla toimiville jäsenyhdistyksilleen pienimuotoisia toiminta-avustuksia. Avustus voi olla STEA:n ohjeiden mukaisesti maksimissaan 2500 euroa. Jäsenyhdistysten toimintatukeen on haettu vuodeksi 2019 yhteensä 70 000 euroa. Tuen kriteerit ovat pysyneet pääosin samoina kuin aikaisemmin. Toimintatukea on mahdollista hakea ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaan, päihdehaittojen ehkäisyyn ja terveyttä edistävään toimintaan. Tuella toivotaan järjestettävän vuosittaisten kampanjoiden tapahtumia. Jokaista tukea saavan pyydetään järjestävän joku tapahtuma ehkäisevän päihdetyön viikolla marraskuussa 2019. Huomatkaa, että 8.–9.5. Helsingissä järjestettävien Päihdepäivien matka- ja majoituskustannuksiin (mutta ei osallis-

• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

14

TAMMI

• Mediataitoviikko • Vuosikokoukset (jonka (helmikuun toinen viikko) jälkeen ed. vuoden • Ystävänpäivä 14.2. toimintakertomuksen ja • Kansanterveyspäivä 16.2. tilinpäätöksen toimitta• Toimintatukipäätökset minen EHYT ry:lle) HELMI

MAALIS

tumismaksuun) sekä 9.–10.5. Porvoossa järjestettävien valtakunnallisten kohtaamispaikkapäivien osallistumismaksuun sekä matka- ja majoituskustannuksiin voi hakea toimintatukea. Päihdepäiville tullaan hakemaan myös vapaaehtoisia siten, että toisena päivänä on töitä ja toisena voi osallistua täysipainoisesti ohjelman seuraamiseen. EHYTin hallituksen ja valtuuston jäsenet voivat osallistua Päihdepäiville maksutta. Toimintatukea vuonna 2018 saaneiden yhdistysten tulee raportoida tuen käytöstä sähköisellä lomakkeella vuoden loppuun mennessä. Raportin liitteeksi tarvitaan kirjanpidon tosite, jolla kulut todennetaan. Lisäksi jälkikäteen tulee toimittaa myös vuoden 2018 hyväksytty toimintakertomus ja -tilinpäätös. Raportointiohje ja lomake löytyvät verkkosivulta. Uuden toimintatuen haku aukeaa joulukuussa ja on auki tammikuun loppuun saakka. EHYTin hallituksen päätettyä tukijaosta, tuki maksetaan yhdistykselle ennakkoon. Lue lisää ja hae tukea osoitteessa www.ehyt.fi/toimintatuki

Tipaton tammikuu

Tipaton tammikuu on mainio mahdollisuus vuoden toiminnan käynnistämiseen. Olemme lähettäneet jäsenyhdistyksille kampanjajulisteita ja erilaisia toimintaideoita, kuten Tipattoman jumpan, alkoholittoman pop up -drinkkibaarin tai pubivisan järjestäminen. Vielä ehtii suunnitella alkoholittomien drinkkien tarjoamista oman kaupungin- tai kunnanvaltuuston vuoden ensimmäiseen kokoukseenkin.

Jäsenkysely

Järjestöasiantuntija Teresan Tenkanen on soitellut jäsenyhdistyksille syksyn ajan tehden jäsenkyselyä ja kuulumisten vaihtoa puhelimitse. Kyselyn viimeistelemiseksi Teresa soittaa vielä viimeisiä täydentäviä soittoja joulukuussa. EHYT on tekemässä vuoden vaihteessa myös laajemman sidosryhmäkyselyn, joka lähetetään myös jäsenyhdistyksille.

Vapaaehtoisten päivä 5.12.

Joulukuun viides päivä vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. EHYTin vapaaehtoistoiminta on ollut kasvussa vuoden aikana. Uusia vapaaehtoisia on tullut erityisesti tapahtumiin ja kohtaamispaikkatoimintaan. Auta asunnotonta

• Maailman terveyspäivä 7.4. • Kohtaamispaikkapäivät Tampereella 26.–27.4. HUHTI

• Hakematta paras -kampanja • Selvin päin kesään -kampanja • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Päihdepäivät 16.–17.5. • Maailman tupakaton päivä 31.5. TOUKO

KESÄ


EPT-VIIKOLLA UUSIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA AINEISTOA NUORILLE -lapastempaukseen osallistui satoja, luultavasti tuhansia vapaaehtoisia neulomalla ja lahjoittamalla yli 17 000 lapas- tai sukkaparia. Keskiviikkona 5.12. EHYT kannustaa jäsenyhdistyksiä ja kohtaamispaikkoja kiittämään omia vapaaehtoisiaan. Viime vuonna julkaistua EHYT Teema Vapaaehtoistoiminta -lehteä on vielä jäljellä, ja myös sitä voi jakaa ihmisille kyseisenä päivänä toivottaen samalla hyvää vapaaehtoistoiminnan päivää EHYT osallistuu vapaaehtoistoiminnan messuille mm. Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 29.11. ja Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla 1.12. EHYT kiittää lämpimästi kaikkia vapaaehtoisiaan jäsenyhdistyksissä, kohtaamispaikoissa ja kaikissa muissa toiminnoissa. Ilman panostanne emme olisi valtakunnallinen ja laaja-alainen kansalaisjärjestö. Olette kaikki tärkeitä! Vuoden vapaaehtoistunnustusten saajista kerrotaan muualla tässä lehdessä.

TÄNÄ VUONNA Ehkäisevän päihdetyön viikon teemana oli nuoret ja nuuska. Kampanjan viestintäyhteistyökumppaneita olivat Allianssi, SAKKI ry, Saku ry, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Jääkiekkoliitto, Suomen Olympiakomitea ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kampanjaa varten tuotettiin erityisesti sähköistä materiaalia, kuten videoita ja nuuska- sekä pelivisa. Monet oppilaitokset, koulut ja nuorisotilat kiinnostuivat materiaaleista, ja EPT-viikolla järjestettiin myös paljon erilaisia puheeksiottoon ja ehkäisevään työhön liittyviä tapahtumia ympäri Suomea. Rap-artisti Ville Nurminen toteutti EPT-viikon tunnuskappaleen Päihteet, joka julkaistiin 15. lokakuuta ja keräsi parin viikon aikana YouTubessa lähes 3500 näyttöä. Myös media uutisoi Villen tarinasta, uudesta tunnuskappaleesta sekä EPT-viikosta ja nuuska-teemasta. Päihteet-kappale pääsi myös radiosoittoon paikallisradiokanavalla. Uutena teemaviikon yhteistyökumppanina Hydraulic Press Channel toteutti nuuskan prässäämisvideon, jossa nuuskan terveyshaitoista kerrottiin hieman erilaisella tavalla. Myös tämä video saavutti YouTubessa viiden päivän aikana yli tuhat katselua. ”Nuuska-teema on selvästi ajankohtainen ja tarvetta keskustelulle sekä tiedolle on. Materiaalit säilyvät verkkosivulla www.kysyminenkannattaa.fi sekä EPT-verkoston YouTube-kanavalla ja niitä saa mielellään hyödyntää myös jatkossa”, viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Suuri kiitos kaikille vapaaehtoisille sekä hyvää joulun odotusta ja uutta vuotta 2019.

Mitä tapahtuu sote- ja maakuntauudistukselle? Keväällä pidetään eduskuntavaalit 14. huhtikuuta ja Euroopan parlamentin vaalit 26. toukokuuta. Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvien maakuntavaalien päiväksi on kaavailtu eurovaalien päivää, mutta niiden toteutuminen riippuu aiheeseen liittyvien lakien hyväksymisestä eduskunnassa puoli vuotta vaaleja ennen. Lait pitäisi saada hyväksyttyä eduskunnassa joulukuussa, mikä näyttää melko epätodennäköiseltä. Meni nykyisen hallituksen valmistelema uudistus nyt läpi tai ei, vallitsee siitä laaja konsensus, että sote-palvelujen ohjaus ja järjestäminen tulee siirtää nykyisiä kuntia laajemmille alueille palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi ja eriar-

• SuomiAreena HEINÄ

• Koulujen alkaminen • Savuton Suomi -päivä 28.8. ELO

• Liikenneturvallisuusviikko SYYS

voisuuden vähentämiseksi. Siten suuri osa viime vuosina tehdystä valmistelusta toimii pohjana myös siinä tapauksessa, että uudistusta muutettaisiin seuraavan hallituksen toimesta. Erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallisessa valmistelussa on ollut hyvää draivia, ja innostuksen soisi jatkuvan. EHYT on kuluvan vuoden aikana hakeutunut mukaan maakunnalliseen valmisteluun, kuten hyte- ja ept-työryhmiin, järjestöneuvottelukuntiin ja -foorumeihin sekä jokaisesta maakunnasta löytyviin järjestöjen yhteistyötä edistäviin Järjestö 2.0 -hankkeisiin. Lue lisää www.alueuudistus.fi Järjestö 2.0 -hankkeet Innkokylässä www.innokyla.fi/web/ tyotila5607938

• 17.10. Asunnottomien yö (YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko) LOKA

• EPT-viikko (viikko 45) • Peliviikko MARRAS

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle JOULU

15


UUTISIA

Päihdeasiakkaiden edunvalvontaa jalkautetaan maakuntiin Teksti: Riitta Sattilainen ja Timo Glad

EHYTin aikuistyö kiertää yhdessä päihdeasiamiestoiminnan kanssa eri puolilla Suomea tutustumassa päihdepalveluihin. Tavoitteena on myös löytää ja kouluttaa paikallisia edunvalvontaosaajia. KIERTUEELLA ON YLLÄTTÄNYT, miten monella tavalla päih-

depalvelut on toteutettu eri puolilla maatamme. Ainakin valinnan vapaus on tältä osin toteutunut. Kokemukset hyvästä palvelusta poikkeavat kuitenkin toisistaan. Vaikka olisi suunniteltu hyvä järjestelmä, niin sen käytettävyys tai tavoitettavuus voi olla kankeaa, eikä palvelua tarvitseva välttämättä sitä löydä. Tuntuu siltä, että järjestelmä kyllä toimii, kun on päässyt sen piiriin. Onneksi kaikki kuitenkin pyrkivät hyvään järjestelmään ja haluavat auttaa ihmisiä riippuvuusongelmissa.

KUVA: RIITTA SATTILAINEN

PÄIHDEASIAMIES AUTTAA ONGELMATILANTEISSA

Yhteinen koulutus Tampereella

Teksti: Tuula Sillanpää

EHYTin kohtaamispaikkaverkoston tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetuissa koulutustilaisuuksissa on käyty läpi kannustamisen taitoa, oppia lakisääteisistä oikeuksista hoitoon ja tietoa paikallisista hoitopoluista. Myös keskustelu kolmannen sektorin ja hoitavien tahojen työntekijöiden välillä on mahdollistettu näissä koulutuksissa. Edunvalvontaosaajien ensimmäiset yhteiset koulutuspäivät järjestetään Tampereella Kumppanuustalo Arttelissa 17.–18.12.2018. Koulutuksessa saa perusvalmiudet toimia edunvalvontaosaajana eli evona omalla paikkakunnalla. Mukaantulo ei edellytä muuta kuin kiinnostuksen toimia rinnalla kulkijana ja tukena silloin, kun jonkun läheisen tai ystävän päihdepalveluihin pääsyssä on hankaluuksia tai häneltä puuttuu tieto, rohkeus ja voima hakeutua palveluihin. Koulutukseen voi ilmoittautua, vaikka ei olisi osallistunut kiertueen tilaisuuksiin. Edunvalvontakoulutuksiin ilmoittautuminen 8.12.2018 mennessä riitta.sattilainen@ehyt.fi.

Kunnat huolehtivat lain perusteella päihdehuollon järjestämisestä alueensa asukkaille. Kriteerinä on konkreettinen hoidon tarve, joka voi olla esimerkiksi raittiuden ylläpitämistä, suurkulutuksen vähentämistä tai avo- tai laitoshoitoa. Jos hoitoon pääsyssä tai hoidonaikaisessa kohtelussa on ongelmia, asiat selvitetään sosiaali- tai terveydenhuollon yksikössä tai paikallisen sosiaali- tai potilasasiamiehen avulla. Tarvittaessa päihdeasiamieheltä saa apua ja neuvoja. Asiakkaan luvalla päihdeasiamies voi olla yhteydessä kunnan tai hoitolaitoksen henkilökuntaan ja auttaa muistutusten ja valitusten teossa. Päihdeasiamiestoiminta järjestää myös tapaamisia ja koulutuksia kuntien, hoitolaitosten ja muiden päihdetoimijoiden kanssa. Tilaisuuksissa käsitellään alan lainsäädäntöä ja hoitokäytäntöjä. Tietoa epäkohdista välitetään päättäjille muun muassa antamalla lausuntoja.

Aluefoorumeissa samoja aiheita EHYTin järjestämissä syksyn aluefoorumeissa käytiin tiivistetysti läpi samoja asioita mitä kiertueellakin. Lahdessa Etelä- ja Itä-Suomen aluefoorumissa vilkasta keskustelua herätti kysymys järjestöjen ja päihdehoitopaikkojen yhteistyöstä. Täällä alueella yhteistyötä eri muodoissa tuntui olevan kohtalaisen paljon. 16

Työtoimintakeskus Pookissa Raumalla järjestetään työtoimintaa ensisijaisesti sosiaalisen ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Asiakkaat tekevät yritysten ja yksityisten henkilöiden tilaamia alihankintatöitä. Lisäksi keskuksessa tehdään kädentaitoa vaativia töitä myyntiä varten. Työote on kuntouttava ja ohjauksellinen, jolloin otetaan huomioon arjenhallinnan harjoittelu, yksilölliset keskustelut ja työ- ja toimintakyvyn arviot. Palveluesimies Ria Holmström-Lehtinen esittelee toimintaa päihdeasiamiehelle.

Länsi-Suomen aluefoorumissa nousi erityisesti huoli rahapeliriippuvuuden lisääntymisestä ja siitä, miten sen hoitamiseen saa apua hoitojärjestelmän taholta.


EHYT RY ALUE-, JÄRJESTÖ- JA ELOKOLOTOIMINTA

JIRI SIRONEN

osastopäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

TERESA TENKANEN

järjestöasiantuntija p. 040 724 5513 teresa.tenkanen@ehyt.fi

ANNIKKI PESONEN

järjestösuunnittelija p. 050 509 8759 annikki.pesonen@ehyt.fi

MARJO RINNE

kampanjakoordinaattori p. 050 301 5210 marjo.rinne@ehyt.fi

TIMO GLAD

suunnittelija p. 040 527 1116 timo.glad@ehyt.fi

Pohjois- Suomi ANNE HUOTARI

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 anne.huotari@ehyt.fi

SINIKKA KORPELA

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

Itä- Suomi Länsi- Suomi ELISA AARNIO

MIIA HIETANIEMI

POHJOIS-SUOMI ALUEKESKUS Oulu

aluekoordinaattori p. 050 571 4818 miia.hietaniemi@ehyt.fi

aluekoordinaattori p. 050 571 0480 elisa.aarnio@ehyt.fi

HARRI JUKKALA

ANNE MIKKOLA

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

LÄNSI-SUOMI ALUEKESKUS Tampere ELOKOLO Tampere

EMMI SIIRTONEN

kohtaamispaikkakoordinaattori Mielikahvila p. 050 354 1695 emmi.siirtonen@ehyt.fi

ELOKOLO Pirkkala

aluetyöntekijä p. 050 407 1044 maarit.jarvinen@ehyt.fi

LIISA ÄYRÄS

aluetyöntekijä p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

ALUETOIMISTO Jyväskylä

ALUETOIMISTO Lahti

Etelä- Suomi HELI VAIJA

aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi

KESKUSTOIMISTO Helsinki ELOKOLO Lahti

ELOKOLO Turku

MAARIT JÄRVINEN

ITÄ-SUOMEN ALUETOIMISTO Kuopio

ALUETOIMISTO Seinäloki

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

ELOKOLOT Helsinki

JOUNI KORPELA

aluetyöntekijän sijainen Lahden Elokolo p. 040 167 5640 jouni.korpela@ehyt.fi

MIKA MIKKONEN

aluetyöntekijä Helsingin Elokolot p. 040 593 5305 mika.mikkonen@ehyt.fi

17


Koulutukset

HAEMME KOULUTTAJIA toimimaan ehkäisevän päihdetyön parissa koulujen tukena EHYTin koulutyö hakee päihdekasvatuksen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä kouluttajia HUBU®- ja Päihdeilmiö-menetelmiin. Hakuaika päättyy 2.12. Lisätietoa www.ehyt.fi/tyopaikat

Ensihuoli-koulutukset PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTTAMISEN Ensihuoli-koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat huolissaan läheisestään tai kiinnostuneita toimimaan ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoisina. Koulutuksessa opitaan puhumaan vaikeista asioista kunnioittavalla tavalla, toista rohkaisemalla ja tukemalla. Tavoitteena on antaa käytännön työkaluja lähipiirissä havaittuihin päihdehaittoihin puuttumiseen ja puheeksi ottoon. Sisällöt ovat sovellettavissa myös esimerkiksi pelaamisesta puhumiseen. Kolmetuntinen koulutus sisältää keskustelua, ryhmätehtäviä sekä käytännön harjoituksia. Kouluttajina toimivat EHYT ry:n asiantuntijat. Koulutus järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.

18

Joulu-tammikuun Ensihuoli-koulutukset: 17.12.2018 Tampere 28.1.2019 Siilinjärvi Ilmoittautuminen ja lisätietoa: www.ehyt.fi/tapahtumat


Tapahtumat

Suomen Punaisen Ristin terveyden edistämisen chat aloitti toimintansa

Anna lapselle raitis joulu Anna lapselle raitis joulu on Raittiuden Ystävät ry:n koordinoima jokavuotinen kampanja, jonka tavoitteena on saada lasten vanhemmat ja muut joulua yhdessä lasten kanssa viettävät aikuiset miettimään alkoholin kulutustaan. Kampanja peräänkuuluttaa positiivisen yhdessäolon mallia, jossa aikuiset antavat lapselle aikaansa rauhallisessa ympäristössä. Näin syntyy arvokas juhlatunnelma. Kampanjaan kuuluu viestintämateriaaleja, kuten juliste ja flyereita sekä tv- ja radio-tietoiskuja. Tv-spottia on esitetty YLEn kanavilla ja radiospottia eri radiokanavilla. Lisäksi siihen sisältyy viestintää sosiaalisessa mediassa. EHYT on yksi kampanjan taustatahoista. Lisätietoa: www.annalapselleraitisjoulu.fi

Vapaaehtoisten päivä 5.12. Joulukuun viides päivä vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. EHYT kannustaa jäsenyhdistyksiä ja kohtaamispaikkoja kiittämään omia vapaaehtoisiaan Vapaaehtoisten päivänä. www.kansalaisareena/ vapaaehtoistenpaiva

Kaikille avoin chat kutsuu keskustelemaan päihteistä, seksistä ja seksitaudeista! Keskusteluja ohjaavat SPR:n päihdetyön ja hiv-/seksuaaliterveystyön vapaaehtoiset Tukinetin liveryhmissä parillisten viikkojen maanantaisin klo 19.00–20.30. www.tukinet.net/tiedotteet

EHYT Koulutyö Educassa Miten opettajana kehityn kasvattajana ehkäisevän työn alueella? Suomen johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa 2019 järjestetään seuraavan kerran Helsingin Messukeskuksessa 25.-26.1.2019. Tule kuuntelemaan ja tapaamaan EHYT Koulutyön ihmisiä Open Lounge -tietoiskuissa aiheilla: • Oppiminen, yhteisöllisyys ja hyvinvointi -kuinka saada niitä samalla kertaa (pe klo 15–16 välillä) • Smokefree ja Nuuska-agentit – välineitä nikotiinittomuuden edistämiseen (la klo 13–14 välillä) Muutokset tietoiskujen aikatauluihin ovat mahdollisia. Löydät meidät myös ständiltä elämäntaitoa edistävien toimijoiden Elämäntaito-kujalta.

Tipattoman tammikuun teemana tissuttelu Vuonna 2019 Tipattoman tammikuun teemana on tissuttelu. Kampanja herättää keskustelua siitä, miten alkoholista on tullut arkipäiväistä ja toisaalta, miten alkoholia käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen raskaan työpäivän tai remonttiurakan jälkeen. Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne ja vuodesta toiseen noin 15-20 prosenttia alkoholia käyttävistä aikuisista viettää tipatonta. Tipattoman tammikuun ajatuksena on pysähtyä kerran vuodessa miettimään omaa alkoholinkäyttöä ja testata, kuinka hallitseva rooli alkoholilla omassa elämässä on. Päihdealan toimijat ovat perinteisesti kannustaneet kansalaisia tipattomalle ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoi Tipattoman tammikuun viestintätoimia yhdessä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanssa. Lisätiedot: www.tipaton.fi Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään hashtageilla #tarviinkomätän #tipaton

19


Profile for Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

EHYT Järjestö 4/2018  

EHYT Järjestö 4/2018  

Profile for ehyt
Advertisement