Issuu on Google+

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

Magazine Kaupungin katolta näkee vahvuude–1t5 s. 14

sia k u u s i l l o d h a m Yhteistyö Ranskasta s. 7 3

Partnerbook taipuu responsiiviseksi

Kolumni

4

Yle Perämeri saapuu Digipolikseen

6

Arctic Business Forum

8

Strategiatyö osaksi pk-yritystenkin arkea

”11 kilon strategiaprosessi” s. 13

9

Puhtaan ympäristön puolesta

10

Schneider Electric kasvaa Kemissä

11

Terästen tutkimusprojektit

12

Painovoimaperusteinen rikastaminen


Pääkirjoitus | Kimmo Heikka Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990, fax 0207 691 999 Palvelemme ma–pe klo 8–16 www.digipolis.fi SIJAINTI • 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT • toimitiloja n. 27 500 m2, käyttöaste 94 % (04/2013). • uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m2 • rakennusoikeutta 13 000 m2 YRITYKSET • 51 yritystä tai yhteisöä • työllistävät vajaat 500 henkeä • toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut • Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu • Innovaattori Yrityshautomo • WelCome-paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely • Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikan ala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ • Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämis toiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa • Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT • Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen • Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon • Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin • Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot • Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh. 040 543 0249, seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh. 0400 292 386

Lisää tuottavuutta ja dynamiikkaa, kiitos! Kuntien järjestämän elinkeinojen kehittämisen uudelleenorganisoiminen nousee keskusteluun säännöllisen epäsäännöllisesti. Itse olen pyrkinyt tarkastelemaan elinkeinojen kehittämistä entistä enemmän toiminnoittain. Huomioiden Kemi-Tor­nion­alueen ja yleisemmin Lapin tilanteen, pitäisi monet kehitystoiminnot järjestää maakunnallisesti. Esimerkiksi toimialojen kehittäminen ja innovaatiotoiminta pitäisi olla Lappi-tason toimintaa ja yritysneuvonta seudullista. Haasteita asettavat muun muassa palvelujen tuottamisen erityisosaamisvaatimukset ja toisaalta tehokkuusvaatimukset. Turhan pienelle asiakaskunnalle ja yritysten joukolle ei ole mahdollista tuottaa erikoistunutta palvelua. Kiitos EU-rahoituksen monet kehittämisasiat ovatkin järjestyneet maakunnallisina tai vähintään seudullisina. Kirjava ja suuri joukko Lapin kehitysorganisaatioita kykenee pääsääntöisesti hyvään yhteistyöhön. Silti on pakko todeta pitkällä kokemuksella, että maakuntatasolla kehittämistoiminnan järjestämisestä on tehokkuus ja tuottavuus kaukana. Erityisesti alkuvaihe – esimerkiksi hankkeiden suunnittelu, kokoaminen ja päätösten kerääminen yhdistettynä byrokratiaan – on tuskallisen hidasta ja kallista puuhaa. Dynamiikasta ei ole tietoakaan. Valitettavasti tilanne on sama usein seudullisessakin kehittämisen organisoinnissa. Näin ollen vaakakupissa ovat toisaalta erityisosaamisvaatimukset ja tuottavuus sekä toisaalta yhteistyön tehottomuus ja kalleus. Nykymuotoisen kehittämistoiminnan ja yhteistyömallin niin sanotut transaktiokustannukset ovat korkeat. Ainakin pitemmällä aikavälillä kuntien on pakko puuttua kustannustehokkuuteen. Kuntien, seutujen ja maakuntien näkökulmasta elinkeinojen kehittäminen on aivan välttämätöntä, mutta toimintaa on organisoitava uudelleen. Parasta olisi, jos kullakin seudulla operoisi yksi alueellinen yhtiö ja maakunnallisesti operoisi yksi tai kaksi toimialakehittämiseen ja innovaatiotoimintaan erikoistunutta kehitysyhtiötä. Lisää tuottavuutta ja dynamiikkaa, kiitos!

1 | 2013 Julkaisija Päätoimittaja Toimitus: Suunnittelu ja toteutus Paino Paperi

Digipolis – Kemin Teknologiakylä Kimmo Heikka Mika Kulju, Laura Hyle, Teemu Kytövuori, Johanna Still Avalon Oy Erweko Oy Galerie Art Silk 150 g/m2

Digipolis Magazine ISSN 2323-8410 (painettu) ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)


Kuva: LKAB | Teksti: Teemu Kytövuori

Partnerbook taipuu responsiiviseksi Klikkaapa osoitteeseen Partnerbook.fi, niin tiedät mistä tässä verkostoitumista ja markkinointia edistävässä palvelussa on kysymys.

Oli kyseessä sitten erikoisosaamisen haaliminen massiiviseen tai pieneen urakkaan tai vaikka oman asiantuntijuuden tarjoaminen, Partnerbookin avulla tämä onnistuu. Työkalu on myös omimmillaan, kun haetaan sopivia kumppaneita oman bisneksen kasvattamiseksi. – Rekisteröityneet yritykset voivat luoda profiilin, jättää tarjouspyyntöjä, osallistua keskusteluihin, hakea kumppaneita ideoiden ympärille ja tiedottaa tapahtumistaan, myyntipäällikkö Jari Kurri kertoo. Käydessäsi Partnerbook.fi-sivuilla, näet todennäköisesti heti etusivulla vasemmassa osiossa muun muassa ruotsalaisen kaivosjätti LKAB:n tarjouspyyntöjä. – Ne tulevat heiltä Partnerbookiin reaaliajassa. Tarkoitus on lisätä vaihe vaiheelta niiden yritysten lukumäärää, jotka toimittavat tarjouspyyntönsä palveluun RSS-syötteinä. Julkisia tarjouspyyntöjä tällaisina syötteinä Partnerbookiin virtaa myös työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä HILMASTA. Itse asiassa jokaisella yrityksellä on mahdollisuus toimittaa tarjouspyyntönsä syötteenä sivulle RSS-muodossa. Kuuntele, palvele, kehitä Jonkinlainen universaali totuuden siemen lienee se, että netissä toimiva sovellus tai palvelu ei periaatteessa ole koskaan täysin valmis. Aina löytyy petrattavaa. – Vuoden vaihteen tienoilla siirryimme Partnerbookissa versiosta 1.0 versioon 2.0. Kesään mennessä palvelun toiminnallisuuksia hiotaan, joten ikään kuin päivitämme Partnerbookin versioon kolme, Kurri sanoo. Koko Partnerbookin taustalla on kymmeniä yrityksiä, joiden toiveiden pohjalta verkossa toimiva palvelu ylipäätään rakennettiin. Yksittäisistä toimijoista esimerkiksi Fennovoima oli vaikuttamassa merkittävästi sen syntyyn ja on luonnollisesti edelleen mukana toiminnassa.

Kurri uumoileekin, että Partnerbookin osalta yritykset pääsevät tulevaisuudessa vastaamaan järjestelmän toimivuuteen ja palvelun parantamiseen liittyviin asiakaskyselyihin. Niistä saatujen vastausten pohjalta työkalua parannetaan vastaamaan tämän päivän yritysten tarpeita. Tällä hetkellä töitä tehdään sen eteen, että Partnerbook-palvelu saadaan lähitulevaisuudessa toimimaan responsiivisesti eli se mukautuu ihanteellisesti aina sen laitteen näytölle, jolla Partnerbookia käytetään. – Tabletit ja älypuhelimet ovat tätä päivää, joten meidänkin täytyy olla, Kurri summaa. •

Partnerbook sopii • Kumppaneiden ja palvelujen hakemiseen ideasta liiketoimintaan • Omien palvelujen tarjoamiseen • Yhteisiin markkinointiprojekteihin sekä näkyvyyteen • Tutkimus- ja kehitysprojektien toteuttamiseen • Monipuolisiin koulutushankkeisiin • Yhteisten palvelukonseptien tuottamiseen • Yhteismitalliseen tiedonhakuun kumppaneista avainsanojen avulla (esimerkiksi laatu-/teollisuusstandardit ja osaamisalueet) • Osaajien rekrytointiin ja kehittämiseen • Teollisten- ja innovaatiopalvelujen sekä arkipäivän palvelujen löytämiseen tiedotuskanavaksi alueen yrityksille, osaajille ja opiskelijoille • Lisätietoja: Partnerbook.fi

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

3


Kuvat: Yle | Teksti: Teemu Kytövuori

Yle Perämeri saapuu Digipolikseen Digipoliksessa voi pian nähdä esimerkiksi juttuaan editoivan toimittajan. Yle Perämeri toimii Tietokadulla toukokuusta alkaen.

Ylen Kyösti Vaara ja SR Norrbottenin Svea Laiti suorassa lähetyksessä.

4

Digipolis Magazine

Yle Perämeren uudet lähetykset käynnistyvät uusista toimitiloista maanantaina 6.5. kello 15.


Uudeksi toimipaikaksi valikoitui Sensorirakennuksen toinen kerros, josta suomalaisten omistama julkisen palvelun mediayhtiö löysi itselleen mieluiset 390 m2:n tilat. – Uudet tilat ja ympäristö tarjoavat meille innovatiivisen työkulttuurin. Ainoastaan parilla työntekijällä on omat työhuoneet. Muuten olemme yhdessä läsnä, ikään kuin torilla. Tiedonkulku ja vuorovaikutus toimii mallissa entistäkin paremmin, Yle Perämeren päällikkö Eero Säily esittelee aluksi. Pitkät perinteet Meri-Lapin alueella omaavalle Yle Perämerelle Digipolikseen muutolla on myös imagollinen ulottuvuus. Yle huomioi ratkaisulla klusteriajattelun, eli se asemoi itsensä ympäristöön, jossa on jo samankaltaisia toimijoita. Tervetullutta on myös eteenpäin menemistä huokuva Ilmapiiri. – Ympäristö on erittäin ammattimainen. Voimme hyödyntää uutta tekniikkaa ja työtapoja sekä omaksua innovatiivisia ajattelumalleja, joihin Digipoliksessa ollaan totuttu. Tämän päivän tilasuunnittelua alleviivaa myös se, että koko henkilöstö on ollut yhdessä luomassa itselleen viihtyisää työympäristöä. Yle on hakeutunut uusiin ympäristöihin muuallakin, esimerkiksi Oulussa Yle muutti keskustan Technopolikseen. Kemissä Yle Perämeren tie Lapin suurimpaan teknologiakeskittymään vei lopulta tarjouskilpailun kautta. EI LOST VAAN LOS Yle Perämerelle tämä arviolta 300 000 euron investointi tarkoittaa käyttömukavuuden maksimoimista – niin henkilöstön, tekniikan ja laitteiston kuin tilojenkin osalta. Aiemmassa toimipaikassa studion äänipöytä oli esimerkiksi pultattu pysyvästi kiinni niille sijoilleen. Digipoliksessa lähes kaikki on mobilisoitavissa. – Ainoastaan studiossa on kiinteä laitteis­to, muuten töitä tehdään kannettavilla tieto­koneilla ja päätelaitteilla olinpaikasta riippumatta. Jokainen voi työskennellä niin halutessaan joko Digipoliksessa tai muualla, Säily korostaa. Langaton ohjelmansiirto (LOS) on ollut jo vuosia mediatoimijan arkea, mutta siinäkin otetaan varmoja askelia entistä modernim-

paan arkeen. Lähikuukausien aikana Yle Perämeri siirtyy uuteen laajakaistaverkossa toimivaan langattomaan ohjelmansiirtoon. Tähän asti arki on pelannut näin. Suoraa lähetystä uutispaikalle tekemään lähtenyt toimittaja on ottanut lähetysauton ja hurauttanut juttupaikalle. Siellä hän on veivannut lähetysantennin ylös ja suunnannut sen päin lähimpää Digitan radiomastoa. – Jatkossa pystymme hyödyntämään laajakaistaverkkoa sijainnista riippumatta. Uusien puhelinjärjestelmien myötä toimittaja voi hoitaa lähetyksen puhelimensa kautta. Ulospäin se kuulostaa teknisesti aivan yhtä laadukkaalta kuin paikan päällä olisi lähetysauto. Kuulolla 6.5. Aikanaan radiotoiminta Pohjois-Suomessa alkoi 1930-luvulla ja nimenomaan Kemissä. Yleisradio on ehtinyt toimia nykyisen Kemin kaupungintalon valtuustosalissa, Hotelli Palomestarin rakennuksessa, Junneliuksen talossa ja Torikadulla.

Yle Perämeri on yksi 18:sta Ylen maakuntaradiosta. Radiosapluunaa toteutetaan siten, että toimituksellista ohjelmavirtaa on radion osalta päivittäin välillä 6.30–17.00. Uusissa tiloissa toimii parisenkymmentä viestintä- ja media-alan ammattilaista. – Radio on edelleen tavallaan syömähampaamme, mutta television ja monipuolisten verkkosisältöjen tekeminen lisääntyy kaiken aikaa, Säily sanoo. Netin osalta Yle Perämeren visiona on se, että siellä ei pelkästään kerrota mitä on jo sanottu tai tullaan sanomaan esimerkiksi radioohjelmassa, vaan nettiympäristöön halutaan rakentaa oma sisällöllisesti rikas elämä. – Sitä kautta ja tällä tyylillä löydämme ja palvelemme myös uusia yleisöjä. Yle Perämeren toiminta on viritetty sellaisella aikataululla, että uudet lähetykset käynnistyvät uusista toimitiloista maanantaina 6.5. kello 15. Kuluvan kevään aikana Yle Perämeri järjestää myös kiinnostuneille mahdollisuuden tulla tutustumaan Tietokadun toimitiloihin. •

Odotettu vuokralainen Näkyvänä ja kuuluvana mediana Yle Perämeri tuo suoraan ja välillisesti kävijöitä Tietokadulle.

– Uskomme, että Yle Perämeri lisää huomattavasti vilinää Digipoliksessa ja tuo tänne mukavasti uutta elämää, Kemin Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Tarja Heikonen viestittää. Heikonen uskoo, että yritysten näkökulmasta naapurissa toimiva Yle madaltaa kynnystä lähestyä mediatoimijaa ja toimittajia yritysten omissa tiedotettavissa ja uutisoitavissa asioissa.

Suunnittelukuva 1: käytävä, jonka varrella neuvottelutiloja, editointi-studioita ja kahvio.

– Toisaalta myös Yle Perämeren toimittajien on helpompi osallistua tilaisuuksiin, joita järjestetään täällä meillä. Yhteydenpito helpottuu siis puolin ja toisin. Näillä näkymin Yle Perämeri viihtyy Digipoliksessa aina seuraavan vuosikymmenen puolelle, sillä Kemin Teollisuuskylä Oy ja Yle allekirjoittivat 10-vuotisen vuokrasopimuksen. – Olemme iloisia siitä, että Yle valitsi Digipoliksen sijaintipaikakseen. Muiden syiden ohella myös Ylellä arvostettiin sitä, että Kemin Teollisuuskylä on Kemin kaupungin 100-prosenttisesti omistama yhtiö ja päätäntävalta toimintaan liittyen on aidosti paikallinen. Meillä oli tarjota myös hyvät oheispalvelut, Heikonen pohtii. Digipoliksessa olevat yritykset voivat myös hyödyntää Ylen mediaympäristöä – esimerkiksi studioaikaa on mahdollista vuokrata! •

Suunnittelukuva 2: näkymä toimitussaliin.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

5


Kuva: Hayden Lloyd Photography | Teksti: Media-Arena

Valoisia tulevaisuudennäkymiä Arctic Business Forumissa Lapin kauppakamari järjesti maaliskuussa Rovaniemellä neljännen Arctic Business Forum -tapahtuman, joka kokosi yli 200 pohjoisen alueiden taloudellisesta kehityksestä kiinnostunutta yritysten tai organisaatioiden edustajaa päivittämään tietonsa Euroopan arktisen alueen hankkeista.

Yksi forumin mielenkiintoisimmista puhujista oli Kemin Ajoksen biodieseltehtaan suunnittelusta vastaavan Forest BtL Oy:n teknologiapäällikkö Mika Timonen. Suunnitelman mukaisesti vuoden 2016 lopussa Kemin Ajoksessa toimii biodieseltehdas, joka jalostaa Pohjois-Suomen ensiharvennusmetsien energiapuuta korkealuokkaisiksi liikennepolttonesteiksi. Joulukuussa EU-komissio myönsi tehtaan rakentamiseen lähes 90 miljoonan euron tuen. Timosen mukaan laitoksen teknologiavalinnat on tehty ja investointipäätöstä edeltävä viimeinen suunnitteluvaihe on meneillään. Kokonai-

suudessa hankkeen investointi on yli 500 miljoonaa euroa. Investointipäätöksen jälkeen tehtaan rakentaminen ja käynnistäminen kestää noin kolme vuotta. Lumikista opiksi Kokonaisuudessaan Arctic Business Forum tarjosi valoisia näkymiä pohjoisen teollisuudelle. Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, PohjoisNorjassa sekä Venäjällä Murmanskin ja Arkangelin alueilla on käynnissä ja suunnitteilla investointeja lähes 200 miljardin euron edestä. – Norjalainen öljyjätti Statoil julkisti muutama viikko sitten aloittavansa valtavan Skrugard /Havis -öljykentän hyödyntämisen. Hammerfestin pohjoispuolella sijaitsevan kentän öljy johdetaan 280 kilometriä pitkää putkea pitkin Nordkappin lähistölle Veidnesiin, jonne rakennettavan terminaalin kustannusarvio on 800 miljoonaa euroa, totesi toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista.

– Kysymys on valtavasta projektista, joka tarjoaisi suomalaisille yrityksillekin todella suuria uusia vientimahdollisuuksia aivan naapuriin. Ongelmana on vain se, pystytäänkö tähän valmistautumaan nyt paremmin kuin Lumikki-hankkeeseen, jatkoi Rautajoki. Moni suomalainen yritys on jo päässyt mukaan Norrbottenin suuriin kaivoshankkeisiin. LKAB:n jätti-investointi kestää vielä vuosia ja tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille. – Lisäksi Norrbotteniin on tulossa suuria liikenneinvestointeja. Ruotsin hallitus päätti syksyllä vuoteen 2025 ulottuvasta tavoitteestaan rahoittaa kaivosteollisuuden liikennehankkeita jopa yli 12 miljardilla eurolla. Ensimmäisenä on käynnistymässä Pajalan ja Svappavaaran yli 100 kilometrin mittaisen tien rakentaminen, kertoi Rautajoki. Venäjä on edelleen suuri mahdollisuus Murmanskissakin on kaivosteollisuus alkanut investoida ja ensimmäinen uusi kaivos avattiin Kirovskissa viime vuonna. Rovaniemeläinen Ahma insinöörit Oy on toimittamassa sinne useiden miljoonien arvoisen lastausjärjestelmän. Seuraavaa miljardiluokan investointia odotellaan lähivuosina ja sillä välin jo olemassa olevat kaivokset uusivat teknologiaansa. •

– Laitoksen teknologiavalinnat on tehty ja investointipäätöstä edeltävä viimeinen suunnitteluvaihe on meneillään, kertoi Kemin Ajoksen biodieseltehtaan suunnittelusta vastaavan Forest BtL Oy:n teknologiapäällikkö Mika Timonen.

6

Digipolis Magazine


Kuvat: Test World Oy | Teksti: Mika Kulju

Yhteistyömahdollisuuksia Ranskasta Estaca kouluttaa insinöörejä tulevaisuuden autoteollisuudelle.

Lappi on nostanut viimeisen kymmenen vuoden aikana profiiliaan kansainvälisten autonvalmistajien silmissä, ja pohjoisessa testataan joka talvi arktisissa olosuhteissa autoja, jotka tulevat markkinoille 3–5 vuoden kuluttua. Autojen talvitestaus on lappilaisille yrityksille jo kymmenien miljoonien eurojen arvoista bisnestä, mutta alueella on edelleen potentiaalia huomattavasti suurempaan liiketoimintaan. Olennainen osa pohjoisen autotestauksen tulevaisuutta on tieteellisen tutkimuksen kehittäminen. Vauhtia toimintaympäristön kehittämiselle haetaan muun muassa kansainvälisestä korkeakoulujen yhteistyöstä. Helmikuussa professori Mauri Haataja ja projektipäällikkö Kari Aaltonen Oulun yliopistosta, projektipäällikkö Sakari Nokela ammattikorkeakoulu Centriasta ja projektipäällikkö Seppo Ahola Digipoliksesta vierailivat ranskalaisen Estaca ecole d´íngenieurs:in Pariisin hallinto-osastolla sekä Lavalin tutkimusyksikössä. Estaca ecole d´íngenieurs kouluttaa insinöörejä esimerkiksi tulevaisuuden autoteollisuuden palvelukseen. Perinteikkään korkeakoulun kasvatit työskentelevät pääasiassa ranskalaisessa autoteollisuudessa, jolla on vahvat perinteet. – Ranskalaiset olivat kiinnostuneita muun muassa tutkija- ja opiskelijavaihtomahdollisuuksista Oulun yliopiston ja Centrian kanssa. Yhteenvetona Estacan väki kehotti meitä esittämään Lavalin tutkimusyksikölle konkreettista yhteistyöehdotusta, kertoo Digipoliksen Seppo Ahola.

– Tapasimme kaikkien tutkimuslaboratorioiden vetäjät ja tutustuimme tutkimushankkeisiin, joissa pääasiallisesti keskitytään menetelmäkehitykseen teollisuuden tutkimushankkeissa, Ahola kertoo. Vierailijoiden mielenkiinnon herätti muun muassa miehittämätön Google-kuvausauto, jossa oli paljon videokameroita ja langatonta sensoritekniikkaa. – Lisäksi erittäin mielenkiintoisia olivat langattoman ohjauksen projekti PSA:lle (Peugeot), Renaultille valmisteilla oleva menetelmä tuotekehi­ tyksen kustannusten ennakointiin sekä sähköisiin ajoneuvoihin kehitetyt hankkeet, kuten adaptiivinen kuljettajaa opastava järjestelmä, Ahola ­sanoo. •

Google-kuvausauto ja langaton ohjaus kiinnostivat Pariisin neuvotteluissa Estacalta olivat osallistujina kansainvälisen osaston johtaja Nazima Canda, dekaani Herve Lemoussu, Estacan uuden campus-rakennushankkeen vetäjä Thierry Fourdrain ja pääsihteeri Alain Van Kote. – Tapasimme myös rehtori Pascale Ribonin molempina päivinä, ­­Ahola sanoo. Lavalin yksikössä neuvottelujen aiheena olivat esimerkiksi sulautetut järjestelmät.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

7


Kuva: Shutterstock

Strategiatyö osaksi pk-yrityksenkin arkea

Pysyykö yrityksemme muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa tänä vuonna näyttääkin jo aivan toisenlaiselta. Tutut toimintatapamme ja perinteinen suhtautumisemme asioihin joutuvat koetukselle yhä useammin.

Pk-yrityksen on kiristyvässä kilpailussa ja talouden epävarmuuden jatkuessa pärjättävä varsin niukoilla resursseilla. Tämä johtaa vääjäämättä paukkujen laittamiseen päivittäiseen yrityksen pyörittämiseen. Aikaa pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja yrityksen ympäristössä tapahtuvan muutoksen miettimiseen ja siihen ajoissa reagointiin, jää usein aivan liian vähän. Onko pysähdytty miettimään tapahtuvaa muutosta ja tämän ajan vaatimuksia? Mitä esimerkiksi yhteistoiminta voisi meille merkitä? Olisiko meistä suurempien kokonaisuuksien toimittajaksi? Voisiko se tuoda mahdollisuuden myös kansainvälistyä? Millä tavalla voimme aidosti erottua kilpailijoistamme? Pitäisikö asioita miettiä yhdessä muiden yritysten kanssa? Strategiatyö lähemmäksi tekemistä Strategia koetaan yhä usein kaukaiseksi ja juhlavaksi asiaksi, joka ei tuota rahallista hyötyä. Sitä mietitään vanhoista tutuista lähtökohdista tai se on tehty viisi vuotta sitten, mutta ”epämääräisyydessään” yhä kuitenkin ohjaa yritystä eteenpäin. Mitäpä jos strategiatyö olisi säännöllistä yhteistä tekemistä ja mietintää, jossa katsottaisiin mitä muutoksia ympärillämme tapahtuu, pyrittäisiin ehkä kurkkaamaan vähän kauemmaksikin tulevaisuuteen? Voisimmeko asettaa selkeitä tavoitteita tahtotilallemme johon pyrimme? Konkretisoituisiko strategiatyö käytännön toimenpiteiksi, joita vietäisiin myös kurinalaisesti eteenpäin?

8

Digipolis Magazine

Miltä kuulostaisi, jos pystyisimme myös reagoimaan muutokseen toimenpiteitä arvioimalla ja ohjaamalla, säätäisimme kurssiamme tarpeen mukaan? Emme voi estää muutosta, mutta voimme pyrkiä ja oppia sitä hallitsemaan. Siirtymällä tulipalojen sammuttamisesta ja yksittäisten asioiden korjaamisesta systemaattisempaan ennakointia ja varautumista korostavaan toimintatapaan, alkaa myös aikaa löytyä oikeiden asioiden miettimiseen ja tekemiseen. Tänä päivänä puhutaan paljon elävästä strategiasta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että strategista pohdintaa tehdään yhdessä porukalla ja osana arkea. Tarkastellaan asioita kriittisesti, ollaan valmiita muuttamaan suunnitelmia, mutta sitoudutaan myös sovittujen toimenpiteiden pitkäjänteiseen maaliin vientiin. Eletään ajan hermolla. Analyysin kautta toimenpiteisiin Strategiatyö jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: analyysiin, strategian luomiseen ja strategisen toimenpideohjelman tekemiseen. Analyysivaiheessa kerätään tietoa yrityksen sisältä ja ulkopuolelta esimerkiksi asiakas- ja henkilöstökyselyn muodossa. Analyysivaiheessa selvitetään myös mikä on liiketoiminnan eri osaalueiden nyky- ja tahtotila. Tarkoituksena on tunnistaa muutostarpeita, joihin suunnitelmissa pitää reagoida. Tärkeänä lähtökohtana on ymmärtää taloudellinen asema ja kustannusrakenne. Luomisvaiheessa luodaan tahtotila valittuna ajankohtana valituilta osa-alueilta. Osa-

alueita voivat olla esim. asiakkaat, talous, tuotteet ja palvelut ja kumppanuudet. Strategiahan on yksinkertaisesti valittu reitti tahtotilaa kohti ja suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä sinne uskotaan päästävän. Toimenpideohjelma sisältää pitkän tähtäimen toimenpiteet tahtotilan saavuttamiseksi. Jokainen toimenpide aikataulutetaan ja vastuutetaan. Toimenpideohjelma kannattaa usein tarkentaa edelleen kehittämisohjelmaksi, jota voidaan seurata ja ohjata. Se myös muuttuu jos tarve vaatii. Näin strategiatyö oikeasti jalkautuu käytännön tekemiseksi. Kun strategiatyö on läpinäkyvää ja sen tulokset näkyvät kaikille selkeinä toimenpiteinä, se kasvaa osaksi myös pk-yrityksen arkea. • Timo Jylhä Kirjoittaja on Tulosto Oy:n toimitusjohtaja ja yrityskehittäjä, joka toimii TrioPlus-hankkeessa strategia- ja kehittämispalvelujen toteuttajana.


Kuva: Ahma ympäristö | Teksti: Johanna Still

Puhtaan ympäristön puolesta Ympäristöalan kasvu jatkuu vahvana, kuten jatkuu Digipolikseen lokakuussa muuttaneen Ahma ympäristönkin.

Lapin Vesitutkimuksena aiemmin tunnettu ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka-alan osaaja muutti nimensä Ahma ympäristö Oy:ksi vuodenvaihteessa. Nimenvaihdoksen takana on toiminnan muuttuminen ja laajentuminen, muun muassa Oulussa ja Ilmajoella yrityskauppojen myötä. – Vanhan nimen vesitutkimus-termi ei antanut riittävää kuvaa yrityksen toimikentästä, johon kuuluvat muun muassa ympäristötarkkailu ja­ -konsultointi sekä yhdyskuntatekniikan suunnittelu, toimitusjohtaja Jari Hietala kertoo. Yritys on ollut vuodesta 2008 Ahma insinöörit Oy:n tytäryhtiö ja vastaa konsernin ympäristöliiketoiminnasta. Ahma ympäristön liiketoiminnan kasvuvauhti on ollut vahvaa noin 20–30 % vuodessa jo usean vuoden ajan. – Koko toimiala on ollut voimakkaassa kasvussa ja olemme lisäksi valinneet kasvun oman toimintamme linjaksi. Haluamme panostaa sekä palveluiden että toimistoverkoston laajentamiseen. Toimistoverkosto onkin laajentunut. Kun yritys perusti Kemiin toimipisteen vuonna 2008, oli se toinen laatuaan. Nyt toimipisteitä on seitsemän, ja Ahma ympäristö työllistää 85 työntekijää.

toiminnan ympäristövaikutuksista. Erilaiset ympäristökonsultoinnin palvelut ovat siis yhä kysytympiä. – Meidän vahvuutenamme kilpailussa on vuosikymmenten kokemus. Lapin Vesitutkimuksen nimi on 35 vuotta vanha. Olemme vakiintunut alan toimija, jolla on laajat referenssit ja kyky toteuttaa erilaisia toimeksiantoja, Hietala toteaa. Ympäristöalalla toimiminen on eräänlaista kilpajuoksua alan kiristyvien vaatimusten ja tarkkuustason kanssa. – Mitä tarkemmin pystytään tekemään, sitä tarkemmin vaaditaan, Hietala havainnollistaa tilannetta. Henkilökunnan osaamiseen ja laboratorioiden laatuun sekä analysointivalikoimaan satsaaminen on merkittävä kilpailutekijä Ahma ympäristölle, ja esimerkiksi Oulun laboratoriossa on kaivoksille tärkeän metallianalytiikan huippuosaamista.

On osa toimivan yhteiskunnan perusrakenteita, että juomavesi on puhdasta ja ympäristössä uskaltaa kulkea

Tarkkuus on valttia Ympäristöalaa kuvaa se, että suuri osa töistä on tavalla tai toisella lainsäädännön määrittämää. Eri toimijoilta edellytetään esimerkiksi lupien anomista, ympäristövaikutusten arviointeja ja tutkimuksia. Yksi Ahma ympäristön tärkeistä toimikentistä onkin ympäristötarkkailu, joka käsittää ympäristöstä tehtävän näytteenoton, näytteiden laboratorioanalysoinnin sekä tulosten asiantuntija-arvioinnin. Etenkin yritysmaailmassa ollaan enenevissä määrin myös omaehtoisia – oman ymmärryksen lisäämiseksi teetetään tutkimus- ja selvitystyötä

Lähellä asiakasta Digipoliksen palveluihin ja tiloihin on Ahma ympäristössä oltu erittäin tyytyväisiä. – Meillä on kokemuksia vastaavista teknologiakylistä ja meidän tyyppiselle yritykselle ne sopivat oikein hyvin. Suuri osa Ahma ympäristön töistä tehdään tiimeissä, myös virtuaalisesti useiden paikkakuntien välillä. Vaikka tulevaisuudessa kasvua haetaan erityisesti Etelä-Suomesta, on pohjoisuus on kuitenkin vahvasti läsnä. – Pohjoissuomalainen me lähtökohtaisesti olemme ja pääkonttorimme on edelleen Rovaniemellä. Kemi-Tornion alueen asiakkaillemme on paljon hyötyä siitä, että meillä on paikallistuntemusta ja tapaamiset voidaan sopia helposti Digipolikseen. •

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

9


Kuva: Schneider Electric | Teksti: Laura Hyle

Schneider Electric kasvattaa toimintaansa Kemissä Toukokuussa Digipolikseen muuttava Schneider Electric on maailman johtava energianhallinnan asiantuntijayritys, joka näkee kasvun mahdollisuuden pohjoisen alueella. Kemin yksikköön yritys rekrytoi parasta aikaa lisää työvoimaa.

Schneider Electricin Buildings-yksikön palvelupiste on sijainnut Kemissä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien, vuoteen 2010 saakka tosin eri nimellä. Toukokuussa Schneider Electricin Kemin palvelupiste siirtyy uusiin tiloihin Digipolikseen ja samaan aikaan yritys rekrytoi uutta järjestelmäasiantuntijaa huoltopäällikön ja huoltoasentajan rinnalle. – Yrityksemme strategia on olla lähellä asiakkaitamme, jotta voimme taata nopean palvelun ja avun heidän arjessaan. Yhteensä meillä on Suomessa toimipisteitä yli 20. Kemin palvelupisteen henkilökunta koostuu nimenomaan käytännön tekijöistä, jotka tarjoavat asiakkaillemme konkreettista apua päivittäin, aluepäällikkö Sami Perämäki kertoo. Yrityksen Buildings-yksikkö koostuu talotekniikan ja energiahallinnan asiantuntijoista, ja asiakaskunnassa on paljon kuntia ja kuntien omistamia kiinteistöosakeyhtiöitä ja koulutuskuntayhtymiä. Lisäksi Buildings-yksikkö palvelee teollisuuden yrityksiä kiinteistötekniikan osalta, Kemissä esimerkiksi Metsä Fibrea.

10

Digipolis Magazine

– Toimintakenttämme on hyvin laaja, kattaen esimerkiksi kiinteistöjen ilmanvaihtoon, lämmitykseen, turvatekniikkaan, paloilmoittimiin sekä kulun- ja videovalvontaan liittyvät asiat, Perämäki avaa yrityksen toimintakenttää. Kemi-Tornion alueella hyvää kasvupotentiaalia Sami Perämäki uskoo Schneider Electricin kasvattavan toimintaansa Kemi-Tornion alueella tulevaisuudessa. – Buildings-yksikkömme lisäksi voisin nähdä, että tulevaisuudessa palvelemme täällä myös Industry-asiakkaitamme ja samalla kattavammin koko aluetta. Industry-yksikön asiakkaat koostuvat teollisuusyrityksistä, joita Schneider Electric palvelee yleensä partnereiden kanssa, toimien itse tuotannon automatisointiin liittyvien projektien laitetoimittajana. – Kemi-Tornio on virkeää aluetta, jossa on paljon teollisuutta ja meille hyvää asiakaspo-

tentiaalia. Alue on meille erinomainen kasvun mahdollisuus. Uusi osoite: Digipolis Toukokuusta eteenpäin Schneider Electricin osoite löytyy Digipoliksesta, jonne yritys muuttaa entisistä toimitiloistaan Kemin keskustasta. – Tilat ovat hienot ja sopivat hyvin tarpeisiimme. Digipolis on myös sijainniltaan erinomainen ja alueella on paljon alamme yrityksiä, joka helpottaa verkostoitumista. Mahdollisuus vuokrata kokoustilaa ja saunatiloja on hyvä lisä kokonaispakettiin, Sami Perämäki iloitsee. Digipolis toivottaa Schneider Electricin lämpimästi tervetulleeksi joukkoonsa! •

DIGIPOLIKSEN UUDET yritykset: Andritz Oy Aino Health Management Oy Avalon Oy Bionova Oy Schneider Electric Oy Talouskonsultointi Forssi Oy TKH Logistics Oy Yleisradio/YLE Perämeri (toukokuussa)


Terästen tutkimusprojektit ongelmanratkaisun oppimisalustana Tämän kevään aikana Compustalon tutkimuslaboratorioissa on ollut tavallista vilkkaampaa.

Pienen karsinnan jälkeen aiheita oli sopivasti jäljellä neljä. Seuraavaksi niitä ratkomaan muodostettiin opiskelijatutkimusryhmät: Oulun Energia, Talvivaara, Ruukki ja ADC. Materiaalitutkimus opetusmetodina

Tuotantotekniikan materiaalit -opintojakson valinneet 15 insinööriopiskelijaa ovat tehneet joka maanantai oppimisprojektiinsa liittyvää tutkimustyötä. Opintojakson taustalla on CDIO-opetusmenetelmä ja ongelmalähtöinen oppiminen (PBL). Vuoden 2013 ensimmäisenä maanantaina kolmannen vuosikurssin opiskelijat täyttivät hiljalleen luokkatilan – kuten aina ennenkin, takarivistä aloittaen. Viimeinen taisi saapua akateemisen vartin myöhässä. Avasin kurssin suurin piirtein tähän tapaan: ”Tervetuloa oppimaan miten opitaan. Sääntö numero yksi: maanantai on kurssin työpäivä kello 8–14, jokaisesta poissaolosta pitää olla kirjallinen selvitys tai etukäteen neuvoteltu lupa! Ei oikeista töistäkään voi myöhästyä ilman pätevää syytä.” Mitä ihmettä? Jollakulla saattoi käydä nanosekunnin ajan mielessä, olikohan tullut tehtyä oikea valinta kurssien suhteen. Uskallan väittää, että oli. Päätavoite opintojaksolla on ollut projektityön ja ongelmanratkaisutaitojen oppiminen. Tämä on mahdollista antamalla ryhmille aito, yrityksestä saatu tutkimusongelma ratkottavaksi. Näiden kerääminen yrityksiltä onnistui helposti, kun hyödynsimme materiaalien käytettävyyden -tutkimusryhmän yhteistyökumppaneita ja verkostoa.

Jokaisen ryhmän tekemä tutkimus on tyypillinen materiaalitutkimus – niissä tutkitaan terästen ominaisuuksia, käytössä ilmenneiden ongelmien syitä, materiaalinvalintaa ja niin edelleen. Aiheiksi valittiin esimerkiksi voimalaitosmateriaalin viruminen, porauskaluston materiaaliongelmat ja -valinta, lämmönvaihtimen materiaaliongelmat ja -valinta sekä kuumavalssatun teräksen muovattavuus. Tällainen perusmateriaalitutkimus on erinomainen opetusmetodi. Se noudattaa aina suurin piirtein samanlaista kaavaa, perustuu luonnontieteiden soveltamiseen, opettaa ongelmanratkaisukykyä, tiedonhakua ja sen hyödyntämistä sekä tietysti tässä muodossa myös ryhmätyöskentelyä. Epäonnistumisen pelkoa ei siis juurikaan ole, joten lopussa tekijää odottaa ansaittu kiitos. Luonnollisesti virheitä tehdään, mutta niistä myös opitaan.

Opettajasta valmentajaksi Opettajalle opiskelumuoto tarkoittaa roolin muuttumista opettajasta ennemminkin valmentajaksi ja projektin vas-

tuulliseksi johtajaksi. Ainakin tällaiselle TKI-taustaiselle pedagogille tämä käy mainosti! Loppukevään aikana ryhmillä on tavoitteena saada vietyä käytännön tutkimusosio läpi. Eli tehdä tarvittavat testaukset (esimerkiksi vetoja iskukokeet, kovuusmittaukset, Erichsenkokeet, reiänlaajennustestit, FLR-kokeet) ja mikrorakennetutkimukset (optinen- ja elektronimikroskopia). Käytössään opiskelijoilla on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun maailman kärkeä olevat tutkimuslaitteet, jotka näin hyödyttävät suoraan käytännönläheistä opetusta. Syksyllä jatketaan kurssin II-osiolla, jossa keskitytään nyt saatavien tulosten syvällisempään analysointiin ja raportointiin. Tämä on erittäin hyvää harjoitusta myös opinnäytetyötä silmällä pitäen. • Opetusmenetelmän hyödyt • Yrityksiltä saadaan kiitosta heidän toimintaansa hyödyttävistä tutkimustuloksista • Haastava ja yrityslähtöinen aihe motivoi – kannustaa opiskelijaa tekemiseen syvällisemmin kuin ”kirjasta saatu” -aihe • Oppiminen perustuu aktiiviseen tiedonhakuun, tekemiseen ja ryhmätyöhön • Opiskelijat ja yritykset tutustuvat toisiinsa aidon tekemisen kautta • Opettaja astuu perinteisen opetusmallin ulkopuolelle ja toimii valmentajana Timo Kauppi, tutkijayliopettaja, TkL Kauppi toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän vetäjänä sekä kone- ja tuotantotekniikan aineopettajana, erikoisalueenaan terästen ominaisuudet ja käyttösovellukset sekä fysikaalinen metallurgia.

Noora Piisilä ja Sari Välimaa Ruukki-ryhmästä tekemässä Erichsen-testiä ohutlevyn muovauksen testauslaitteistolla.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

11


Kuvat: Rauno Toppila

Kadonneen kultahipun jäljillä

Painovoimaperusteinen rikastaminen Rikastusmenetelmänä mineraalien ominaispainoon perustuva menetelmä lienee yksi vanhimmista. Ominaispainoerotus perustuu mineraalien välisiin ominaispainoeroihin, jolloin ne saatetaan erilleen painovoiman avustuksella. Tähän rikastamismenetelmään perustuvia tekniikoita ovat esimerkiksi erilaiset vaskoolit, tärypöydät, keskipakoiserottimet sekä spiraali- ja virtausputkierottimet.

Kirjallisuutta aiheesta löytyy, mutta mistä löytyvät käytännön esimerkit ja alkujuuret? Tähän löytyi vastaus kun Lapin kullankaivajaliiton toiminnanjohtaja, geologi Antti Peronius esitti allekirjoittaneelle kutsun tulla vierailulle Lapin kultamaille. Lemmenjoki Lemmenjoen kulta löydettiin 1945, jonka jälkeen parissa vuodessa kaivu eteni Morgamilta lähialueen puroille (Miessijoelle, Puskuojalle ja Jäkälä-äytsille). Nykypäivän konekaivu tapah-

tuu täsmälleen samoilla puroilla. Kulta-alue ei ole näin ollen laajentunut enää alkuvuosien jälkeen. Suomen Lappi on Euroopan ainoa alue, josta on löydetty maaperästä irtokultaa siinä määrin että pienimuotoinen kullankaivu on taloudellisesti kannattavaa. Ilman Lemmenjokea ja sen kultaa ammattimaista kullankaivua tuskin Euroopassa olisi olemassa. Sekä koneellinen kullankaivu että käsin (tai lapion avustuksella) tapahtuva kaivu tuottavat Lapin irtokultaa vuosittain kokonaisuudessaan noin 25 kiloa, mistä Lemmenjoen konekaivajien osuus on erittäin merkittävä: arviolta 20 kiloa. Viikon matkan aikana ehdimme kävellä kultamaita läpi Sotajoella, Miessillä, Jäkälä-äytsillä sekä Morgam-ojalla. Kävelyä kertyi reippaat kolmekymmentä kilometriä, vaikka siirtymisiin meni Oulusta matkapäivä molempiin suuntiin. Mutta mikä oli matkan hyöty? Matkan tutkimuksellinen anti Matkan aikana Antti Peronius kertoili alueen geologista taustaa, Suomen kallioperä kun on yksi maailman vanhimmista. Matkan jälkeen tapasimme kahden yritysosapuolen kanssa Kemissä, jossa pohdimme mikropartikkelien merkitystä syvällisemmin.

12

Digipolis Magazine

Tämän tuloksena syntyi hakemus K.H.Renlundin säätiöille nimellä: ”Mikropartikkelit malminetsinnässä”, mikä jätettiin säätiön arvioitavaksi 28.11.2012. Maanantaina 11.3.2013 saimme Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle päätöksen, jossa lukee: ”Renlund-säätiön kokouksessa 28.2.2013, päätettiin myöntää Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle 10 000 euron apuraha mineraalien rikastusmenetelmien tutkimiseen ja kehittämiseen.” Renlund-säätiön apuraha on merkittävä tunnustus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaivosalan tutkimus- ja koulutustoiminnalle. Erityisesti tekniikan TKI-tutkimusryhmien yhteistyö sisältää nykyisin yhteistoimintaa kaikkien Pohjois-Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden kanssa. Apuraha ojennettiin 9.4.2013 Helsingin pörssitalolla Tekniikan Akatemia -säätiön järjestämässä teknistieteelliselle tutkimukselle ja kehitykselle myönnettävien apurahojen ja palkintojenjakotilaisuudessa. Kaivososaamista nuorille Jos kadonnen kultahipun tai muun mineraalin etsiminen kiinnostaa, niin KemiTornion ammattikorkeakouluun pyrkivät ja insinööriopintojaan aloittavat opiskelijat saavatkin tuekseen yhden suurimmista kaivosalan kouluttajista Suomessa. Lapin ELY-keskus on julkistanut 19.3.2013 työvoimatarpeesta raportin, jossa todetaan: ”Kaivosteollisuus tarvitsee osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Eri valtakunnallisten selvitysten mukaan puhutaan tuhansista uusista työpaikoista Suomessa, jos kaivoshankkeet toteutuvat. Erityisesti korkeasti koulutetusta työvoimasta tulee pula. Myös työntekijätasolla on havaittavissa sama ilmiö. Vapailla työmarkkinoilla


11 kilon strategiaprosessi VIITTEET 1. www.tem.fi/files/20889/Lapin_Kullankaivajain_ Liitto_ry.pdf 2. www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2013/Sivut/ Kaivostenrekrytoinnintulevaisuudenhaasteetvaativatlaajaaviranomaistenoppilaitostenjamuidentoimijoidenyhteistyota.aspx 3. www.tokem.fi/?DeptID=28042

olevilla henkilöillä ei ole riittävästi teollisuuden ammattiosaamista. Samalla myös PohjoisRuotsi elää kaivosbuumia ja tarjoaa kielitaitoiselle mahdollisuuden työllistyä.” Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu vastaa raportin antamaan haasteeseen monella tavalla, josta yksi esimerkki: ”Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2013 aikuisille tarkoitettu insinööritutkintoon johtava kaivosalan muuntokoulutus, joka toteutetaan kone- ja tuotantotekniikan, s­ ähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutus­ohjelmissa. Kaivosalan opintoja opiskellaan 50 opintopisteen verran. Koulutukseen sisältyy myös harjoittelua 15 opintopisteen edestä ja opinnäytetyö, jonka laajuus on 15 opintopistettä”. • DI Rauno Toppila Kirjoittaja toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan TKI:n Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä projektipäällikkönä ja tiiminvetäjänä.

Huomasin jossakin vaiheessa alkutalvesta tarvitsevani normaalin työpäivän jälkeen aina pienet unet. Ne tuntuivat suorastaan välttämättömiltä, että jaksoin illan touhut perheen kanssa. Vaaka näytti ennätyslukemia. En pitänyt näkemästäni kat­ soessani peiliin. Oli aika myöntää, että visio ja todellisuus omasta itsestäni olivat liukumassa yhä kauemmaksi toisistaan. Olin mennyt viime vuodet eteenpäin kaavamaisesti ja suunta oli väärä. Minun täytyi luoda itselleni hyvinvoinnin strategia. Analysoin suurimpia kilpailijoitani, omia tapojani ja ajankäyttöäni. Totesin, että voin pistää paremmaksi. Asetin tavoitteeksi saada painostani pois 15 kiloa toukokuun loppuun mennessä ja yleisen energiatason noston. Valitsin taktiikaksi kokonaisvaltaisen elämäntapamuutoksen. Olisin voinut valita myös monesta erilaisesta dieettivaihtoehdosta, mutta en usko niiden pitkäkestoisiin vaikutuksiin. Tarvitsin lisää energiaa, joten elämäntapamuutos oli perusteltu taktiikka tästäkin näkökulmasta. Se ei ole helpoin tie, mutta uskon sen olevan toimivin minulle. Jotta asia ei jäisi vain sanahelinäksi, tarvitsin toimintasuunnitelman, jolla toteutan strategiaani ja saavutan tavoitteeni. Suunnitelmani lyhykäisyydessään on kuluttaa enemmän kuin mitä syön. Jalkautin strategiani arjen tekemiseen. Hankin kuntosalin vuosijäsenyyden ja olen alkanut käymään siellä aktiivisesti. Aloin harrastamaan liikunnallisten kavereideni kanssa pallopelejä, hiihtoa ja kävelyä. Kevään tullen hiihto vaihtuu maantiepyöräilyksi, johon on olemassa jo hiukan pohjia viime kesältä. Olen alkanut kiinnittämään huomiota ruoka-aineiden tuoteselosteisiin ja kalorimääriin. Pyrin syömään kevyesti ja monipuolisesti. Olen alkanut lukemaan tabletilla terveyteen, liikuntaan ja ruokailuun liittyviä sähköisiä lehtiä. Kaikki maailman merkittävimmät julkaisut ovat nykyään tilattavissa

tablettiin. Lukeminen auttaa pääsemään sisään haluttuun maailmaan ja sen kautta löytää paljon erilaisia virikkeitä. Painon pudotukseen on olemassa todella hyvä pidemmän aikavälin mittari, joka on vaaka. Edistymisen seurantaan tarvitaan lisäksi lyhyen aikavälin mittareita. Itselläni sellainen on teknologiafriikkinä sykemittari ja iPhonen applikaatio, joilla voin seurata jokaisella treenikerralla kuluttamaani kalorimäärää ja sykearvoja. Voisin myös pitää yllä ruokapäiväkirjaa, jossa vastaavasti laskisin tarkasti syömäni kalorit. Tähän en ole lähtenyt, koska ruokapäiväkirjan ylläpitäminen on mielestäni työlästä ja olen edistynyt ilman sitäkin. Oleelliset mittarit riittävät, joiden avulla tavoite on päivä päivältä lähempänä. Luomani strategia, asettamani tavoite, valitsemani taktiikka, toimintasuunnitelma ja näiden jalkauttaminen mittaristoineen ovat tiputtaneet painoani 11 kiloa. Kaipaan jo liikuntahetkiä ja niiden tuomaa hyvän olon tunnetta. Olen oppinut nauttimaan kevyemmästä ruoasta. Energiataso on ihan eri kategoriassa kuin alkutalvesta. Muutos on käynnissä. Olipa kyse henkilökohtaisesta hyvinvoinnista tai liiketoiminnasta, molemmissa toiminnan tarkoitus on positiivinen tulos tavalla tai toisella. Sen saavuttamiseksi on mietittävä samankaltaisia perusasioita.

Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy

Lue lisää Arton ajatuksia

http://digimoguli.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

13


Kuva ja Teksti: Mika Kulju

�Ennen kaikkea Kemi on kiinnostava kaupunki, jossa on mukava asua ja vierailla.�

14

Digipolis Magazine


Kaupungin katolta näkee Kemin vahvuudet Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen valittiin tehtäväänsä joulukuussa 2011. Nissinen oli tehnyt pitkän uran kuntasektorilla, joten moni ihmetteli miehen innostusta muuttaa pohjoiseen. Nissinen itse ei ihmetellyt kiinnostustaan Kemiä kohtaan.

– Olen täältä nopeammin Helsingissä kuin esimerkiksi edellisestä työpaikastani Ikaalisista. Ruotsi on puolen tunnin päässä, ja tuntureille pääsee 2–3 tunnissa. Kemistä saavuttaa monia asioita todella helposti, Nissinen sanoo. Kokemansa perusteella Nissinen kehuu kemiläisten ja yleensä peräpohjalaisten positiivista elämänasennetta. Konkreettisia tyytyväisyydenaiheitakaan ei tarvitse miettiä pitkään. – Kaupungin talouteen on saatu selkeästi vakautta, mikä on kuntakentässä itse asiassa kova saavutus. Viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen, ja laina vähenee absoluuttisesti. Kiitos kuuluu tietenkin edeltäjälleni kaupunginjohdossa sekä valtuustolle, Nissinen toteaa. Kuntatalouden positiivisesta kehityksestä huolimatta haasteita riittää jatkossakin. – Demografinen kehitys näkyy väkiluvun vähäisenä laskuna, ja teollinen rakennemuutos tuntuu Kemin kaltaisessa kaupungissa, Nissinen sanoo. – Vahvan teollisen perinteen näkee selkeästi, kun kiipeää kaupungintalon panoraama-

kahvilaan. Leipä tulee edelleen puunjalostusteollisuudesta, mutta meidän pitää ruokkia myös yrittäjyyden ruohonjuuritasoa, kaupunginjohtaja korostaa. Visio kukoistavasta Kemistä Usein muualta tulevan ihmisen on helpompi nähdä alueen vahvuudet kuin paikkakunnalla ikänsä asuneiden. Näin lienee myös Nissisen tapauksessa. – Sampo ja Lumilinna ovat huipputuotteita, mutta matkailussa meillä on huomattavasti nykyistä enemmän potentiaalia. Tutustuessani Kemiin minulle oli suuri yllätys, että Meri-Lapin matkailun puhdas tulo on vuositasolla pienempi kuin Ikaalisten kylpylän vastaava. – Matkailun seuraava suuri haaste on, kuinka vierailijat saadaan jäämään Kemiin pitemmäksi aikaa. Keskustelussa Nissisen kanssa ei tietenkään voi olla sivuamatta kuntaliitoshankkeita. Nuoruudessaan hän pelasi tennistä Suomen huip-

putasolla, joten vertauskuva alueellisen yhteen hiileen puhaltamisen tärkeydestä löytyy urheilun maailmasta: – Urheilussa kootaan jo menestyksellä joukkueita yli kuntarajo­jen, ­mutta politiikassa ollaan edelleen melko tiukasti kiinni rajoissa. Seudun yhteisessä viestissä on kuntapolitiikan tasolla vielä paljon kirkastamista. Kemin tulevaisuus näyttää sen sijaan Nissisen mielessä kirkkaalta. Hän odottaa paljon muun muassa tulevalta Lapin ammattikorkeakoululta ja kaivannaisteollisuuden avaamista näkymistä. Minkälainen on kaupunginjohtajan visio Kemistä parinkymmenen vuoden päästä? – Kemi on parhaassa tapauksessa edel­ leen kukoistava teollisuuskaupunki, joka on saanut bioteollisuuden tukijalaksi perintei­sen puunjalostuksen rinnalle. Lisäksi kaupunki on pohjoisen malmilogistiikan tärkeä solmu­koh­ta. Ennen kaikkea Kemi on kiinnostava kaupunki, jossa on mukava asua ja vierailla, Nissinen arvioi. •

Tero Nissinen • • • • • • •

(s. 1970)

Hallintotieteiden maisteri (Tampereen yliopisto 1998) Työskennellyt kuntasektorilla vuodesta 1997 Pyhäjärven kaupunginjohtaja 2002–2006 Ikaalisten kaupunginjohtaja 2006–2012 Kemin kaupunginjohtaja 2012– Digipolis Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2012– Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2013–

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti | 1.2013

15


Suomen paras kaupunkikeskusta vetää puoleensa

Kemin keskusta on kokenut viime vuosina kasvojen kohotuksen, joka on huomattu myös muualla Suomessa.

Kuva: Janica Ka

rasti Teksti: M ika Ku

lju

Kemitiimi Helmikuussa valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry palkitsi Kemin parhaana keskustana. Perusteluina olivat muun muassa määrätietoi­nen ilmeen kirkastaminen ja tunnelman hyväntuulisuus. Kemin keskustan kehittäminen on ollut pitkä ­prosessi, joka juontaa alkujaan jo yli kymmenen vuo­den päähän. Sisäsatamaa on rakennettu eri vaiheissa alkaen vuodesta 2000 ja viimeinen vaihe toteutettiin vuonna 2012 venesatama-altaan rakentamisella. – Ajankohtaiseksi Kävelykatu-hanke tuli vuonna 2009, kun sille oli mahdollista saada valtion rahoitusta. Kävelykatu avattiin syksyllä 2011, ja keskustan kehittämisprosessi jatkuu yhä, kertoo Kemin kaupungin kansliajohtaja Jukka Vilén. Helmikuussa palkitussa kävelykadun ja Täiköntorin kokonaisuudessa toiminnot täydentävät toisiaan. Alueella on väljä mitoitus, mikä mahdollistaa Kemitiimin ohjelmallisten tapahtumien järjestämisen.­

Kemin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikön Mika Grönvallin mukaan suunnittelun suurimpia haasteita olivat liikenne- ja paikoitusjärjestelyt sekä toritoimintojen siirtäminen ydinkeskustaan. – Hanke liittyy laajempaan kaupungin kehittämissuunnitelmaan, jossa muun muassa sisäsataman alue, Coronan elinkeinoalue sekä ydinkeskusta liitetään saumattomasti toisiinsa. Kemin keskustan kehittämisen tavoitteena oli luoda viihtyisä ja vetovoimainen kaupunkikeskusta. Hankkeen tarkoitus oli uudistaa kaupunkikuvaa ja lisätä vetovoimaa esimerkiksi asumiselle, liike-elämälle, palveluille ja matkailulle, kertoo Grönvall. Keskustan kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Kemin kaupunkikeskus ry:n eli Kemitiimin sekä alueen yrittäjien kanssa. – Palkinto on Kemille osoitus siitä, että olemme kaupungin kehittämisessä oikealla tiellä. Toivottavasti tunnustuksella on myös kaupunkilaisten itsetuntoon positiivinen vaikutus, sanoo Jukka Vilén. •

Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

16

www.kemi.fi

Kemin kaupunkikeskusyhdistys ry eli Kemitiimi on sitoutumaton ja riippumaton yhdistys, joka kokoaa kemiläisiä yrityksiä, kiinteistönomistajia, yhdistyksiä ja Kemin kaupungin yhdistämään voimansa tavoitteenaan lisätä Kemin kaupunkikeskustan viihtyvyyttä ja elinvoimaisuutta.

Kemitiimin yhteistyökumppaneita: • Kemin kaupunki • kemiläisiä yrityksiä • yrittäjäyhdistyksiä • muita yhdistyksiä • yksityisiä henkilöitä • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu • Ammattiopisto Lappia


Digipolis Magazine 1/2013