Page 1

2|2012

Diabetesliiton nuortenlehti

Diabeetikko ammatissa:

parturi-kampaaja lunneja ja valaita

Norjassa

diabetes ja intti


PAFI 10/2012 (2)

Muutetaan yhdessä diabeteksen kulkua Maailman Diabetespäivää vietetään jälleen 14.11.2012. Tänä vuonna Maailman Diabetesliiton (IDF) viesti on ”Diabetes: protect our future”. Tällä IDF haluaa kiinnittää huomiota diabeteksen ennaltaehkäisyyn jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Monissa tapauksissa ruoka- ja elintapamuutoksilla voi välttyä tyypin 2 diabetekselta. Novo Nordisk tukee IDF:n kampanjaa. Novo Nordisk haastaa meistä jokaisen tekemään ainakin yhden muutoksen omiin elintapoihimme. Pienilläkin muutoksilla voidaan saada paljon aikaan ja parhaassa tapauksessa välttyä sairastumiselta diabetekseen. Kampanjaamme “1 000 000 Blue Circles for Change” voit tutustua Facebook-sivuillamme ja vaikkapa jakaa oman ”sinisen ympyräsi”. Varmistetaan terve tulevaisuus kasvaville sukupolville yhdessä! Lue lisää: www.idf.org/worlddiabetesday, www.facebook.com/novonordisk ja www.novonordisk.fi


inspis ä s s e d e n e d u u

Inspis – Diabetesliiton nuortenlehti

Pääkirjoitus

Toimituksen osoite Diabetesliitto Kirjoniementie 15 33680 Tampere Puh. 03  2860  111 Fax 03  2860  422

dä, millainen Inspik otoaan. Vielä en tie mu na on vu dia si n en ore Inspis muuttaa olla jokaisen nu , että Inspis voisi isin lua ee ha tul tta pis mu Ins , . sestä tulee hteä ei enää tehdä ä mukana. Paperile a. beetikon elämäss utt ka n onee , tabletin tai tietok piksestä tulee. luoksesi kännykän hen, millainen Ins sii a tta iku va us isu oll hd ma Haluaisitko itse on ? a Sinull stä haluaisit lukea ne Ke ? ea luk isit estasi? Millaiseen Mistä asioista halua a? Tai harrastuks on kk eti be dia si kirjoittaa elämästä ostaisi juuri sinua? tetaan, että se kiinn pakettiin Inspis lai viesn FB-sivulla ja laita tai poikkea Inspikse , tia os tiin öp oin hk ide sä n lle Pistä minu uuden Inspikse a tavalla mukaan all piv so e ull sin la ti! Voit tul ja tekemiseen

tiedotus@diabetes.fi www.diabetes.fi/inspis Toimitus Ideointi: Diabetesliiton nuoriso­toimikunta Toimitussihteeri: Johanna Häme-Sahinoja Ulkoasusuunnittelu ja taitto Markkinointitoimisto Deeper Oy Ilmoitukset

hinoja Johanna Häme-Sa aja ko ko Inspiksen oja@diabetes.fi johanna.hame-sahin ww w.facebook.co

Myyntisihteeri Tarja Pentti tarja.pentti@diabetes.fi

m/inspis

Ilmestyminen Inspis ilmestyy 2013 verkkolehtenä osoitteessa www.diabetes.fi/inspis Inspis on 12–25-vuotiaille diabeetikoille tarkoitettu julkaisu. Inspiksen toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta, ideoita ja ehdotuksia. Soita, kirjoita, meilaa tai täytä palautelomake netissä

Intissä ongelmitta Hyvä hoitotasapaino – parempi mieli Myönteinen elämänasenne auttaa Kuinka kertoa kaverille diabeteksesta Tärkeät kaverit Diabeetikko ammatissa, Tiina Sarjula Oma hoito omiin käsiin vähitellen Lunneja, valaita ja Jäämeren tuulia Varangilla Tanssi vei Clarissan maailmalle Nuorten diabetesyhdistys valloitti Tukholman Sarjakuva, Diabeteskeskuksen kurssit Kolumni – Persoona peliin

sisällysluettelo

4 6 7 8 9 10 14 16 20 22 24 27

osoitteessa: www.diabetes.fi/inspis Lisätietoa Diabetesliiton nuorisotoiminnasta Järjestösuunnittelija Mari Noppa Puh. 03  2860 426 mari.noppa@diabetes.fi

Nuorten viikonloppu

Inspis on nyt Facebookissa

t muistiin jo nyDiabetesliitto. rkkaaInspis Me nimellä ikoiden et be nuorten dia vuonna! si en u viikonlopp ta 7.– 9.6.2013 monenlais rille nuo kivaa 13–17-vuotiaille kun ä, Kerromme lisä järjestely t etenevät: /inspis ww w.facebook.com

3


a tt i m l e g on Intissä

Teksti: Tiina Suomalainen Kuva: Juha Metso

4

Pikkupoikana seinäjokelainen Juho

Pitkän kaavan mukaan

joutuu mutta reserviupseerikurssille pää-

Vastapuu, 20, haaveili laivastosta, josta

Varusmiespalvelukseen pääsy sujui Ju-

see, Juho virnistää.

isä kertoili pojalleen kiehtovia juttuja. Kun

hon mukaan kivuttomasti.

Juho 7. luokalla sairastui diabetekseen,

– Omalta diabeteslääkäriltä on saatava

hiipi mieleen harmistus: laivastoon ei olisi

puoltava lupa, ja sairauden on pitänyt

Maastossa ja marssilla haastetta

asiaa.

kestää vähintään kaksi ja enintään kym-

Diabeteksen hoito armeijassa ei ole tuot-

Sitten Juho sai tietää, että varusmiespal-

menen vuotta. Haku ei ollut hankala,

tanut Juholle ongelmia. Päivät sujuvat

velus olisi mahdollista viestirykmentissä.

mutta vaatii hieman oma-aloitteisuutta,

yleensä tiukassa perusrytmissä, mikä

Mutta miksi ihmeessä haluta palve-

kun pitää lippuja ja lappuja kiikuttaa,

luo hyvät raamit hoidolle.

lukseen, kun saisi vapautuksen tuosta

Juho kertoo.

– Tiedämme myös viikko-ohjelman

vain? Sitä on moni Juholta kysynyt, ja

Kaikki diabeetikot suorittavat asepal-

marsseineen ja harjoituksineen etu-

sitä ihmettelivät varsinkin alokasajan

veluksen Riihimäen viestirykmentissä.

käteen. Toki äkkilähtöjäkin tulee, joten

inttikaverit.

Viestiaselaji ei ole aselajeista fyysisin,

kaikkeen on varauduttava.

– Miksi ei, kun on mahdollisuus pääs-

vaan hyvin tekninen. Viestimiesten teh-

Haasteellisimpia ovat maastoharjoituk-

tä ja sopiva elämäntilanne? kysyy Juho

tävä on rakentaa yhteydet joukkueiden

set. Insuliinin pistäminen ja verensokerin

takaisin.

välille ja varmistaa viestien perillemeno.

mittaaminen kenttäoloissa vaatii hieman

– Olen usein verrannut itseäni naisiin –

Lyhyimmillään asepalvelus kestää puoli

nokkeluutta.

hekin ovat tulleet inttiin vapaaehtoisesti.

vuotta, mutta Juho päätyi suorittamaan

– On tartuttava tilaisuuteen: nyt on mi-

Nyt Juhon vuoden mittainen palvelusai-

inttiä pidemmän kaavan eli johtajakou-

nuutti aikaa, mittaanpa sokerin. Pime-

ka alkaa olla lopuillaan. Kun upseeriko-

lutuksen kautta: alokaskauden jälkeen

ys ja pakkanen sotkevat myös pakkaa.

kelas Vastapuu kotiutuu tammikuussa

aliupseerikurssille ja sieltä reserviupsee-

Teltassa on kuitenkin aina valoa, vaikka

Haminan Reserviupseerikoulusta, kan-

rikurssille Haminaan.

metsä olisikin säkkipimeä. Talvipakka-

taa hän vänrikin sotilasarvoa.

– Intissä sanotaan, että aliupseerikurssille

sella insuliini ja verensokerimittari voivat


Upseerikokelas Juho Vastapuu ei ole kohdannut kiperiä tilanteita, vaan diabeteksen hoito on kulkenut luontevasti varusmiespalveluksen mukana.

siitä, että hänen on täytynyt olla fyysi-

Oikealla asenteella

sesti kuosissa armeijaan mennessään.

Lokakuun lopulla alkoi Juhon viimeinen

– En ole sporttinen tyyppi, en ole ikinä

rutistus. Uusi reserviupseerikurssi saapui

harrastanut liikuntaa. Ruumiinrakenteel-

Haminaan, ja Juho komennettiin koulut-

tani olen tällainen lievästi hintelä poika.

tajakokelaaksi viestikomppaniaan kah-

Olen sitä mieltä, että armeija ei vaadi

deksan muun upseerikokelaan kanssa.

hyvää kuntoa vaan henkistä kanttia.

Vaikka palveluksen kuluessa miehille on

Armeija on päästä kiinni. On oltava val-

mainostettu puolustusvoimia uravaih-

mis tekemään asioita, ja kunto seuraa

toehtona, Juho on antanut juttujen men-

perässä.

nä toisesta korvasta sisään ja toisesta

Palveluksensa alussa Juho juoksi Coo-

ulos.

perin testissä 2400 metriä. Nyt hän arve-

– Armeija ei ole sitä, mitä olen itselleni

lee maastojuoksutestin perusteella juok-

ajatellut.

sevansa 2700–2800 metriä.

Juho on suorittanut kaksoistutkinnon, yli-

– Ei minulla muskeleita ole vieläkään,

oppilaspapereiden lisäksi hänellä on au-

mutta kestävyyttä on tullut kartutettua.

tomaatioasentajan koulutus. Jatkosuun-

Hyvän kuntokoulun lisäksi armei-

nitelmiin kuuluvat työt ja mahdollisesti

ja on antanut Juholle korvaamatonta

sähkö-, automaatio- tai konealan opinnot

johtajakoulutusta.

ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

– Missä muualla pääsee tämän ikäisenä

– En tiedä, onko armeijasta hyötyä tule-

johtamaan 20–40 hengen joukkuetta?

van urani kannalta, mutta haittaa siitä ei

Parasta armeijassa on silti hernerokan,

ainakaan ole. Intti on rikastava kokemus

pannukakkujen ja sotkun munkkien li-

ja kasvun paikka, kun sen ottaa terveellä

säksi hyvät kaverit. Heitä jää ikävä, kun

asenteella ja pienellä huumorilla.

aamukampa loppuu.

Haasteellista,

mutta ei mahdotonta jäätyä, mutta minulle ei onneksi käynyt niin. Inskaa kannoin rintataskussa lähellä kroppaa. Rankin kokemus oli kesäinen Reserviupseerikoulun johtamisharjoitus. Runsaan sadan kilometrin polkupyörämarssi täydellä varustuksella kesti kaksi päivää, eikä sen aikana paljon nukuttu. Marssin tarkoitus on testata johtamistaitoja tilanteessa, jossa ollaan fyysisen ja henkisen rasituksen äärirajoilla. Marssilla omien eväiden syönti oli kielletty, mutta Juholla sai olla mukana varasokeria. Muuten diabeetikko palvelee samalla viivalla muiden kanssa ilman helpotuksia. – En ole halunnut tehdä diabeteksesta mitään numeroa. Riittää, kun omat varusmiesjohtajat ja muu henkilökunta ovat tietoisia asiasta.

Kuntoa ja johtajakokemusta

Diabetes on pääsääntöisesti este varusmiespalvelukselle, ja kutsuntatilaisuudessa diabeetikolle annetaan vapautus. Diabetesta sairastavat ovat kuitenkin viimeisen 12 vuoden aikana voineet halutessaan erikseen hakea armeijaan. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa diabetesta sairastavat voivat suorittaa normaalin varusmiespalvelun. Pääsyn edellytyksenä on, että diabetes on kestänyt vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta, sairauden hoitotasapaino on hyvä eikä lähimenneisyydessä ole vakavaa verensokerin laskua. Varusmiespalvelukseen hyväksyttävät diabeetikot määrätään palvelukseen viestirykmenttiin Riihimäelle, josta voi suuntautua muun muassa viestimieheksi, sotilaspoliisiksi ja lääkintämieheksi. Tällä hetkellä varusmiespalvelusta suorittaa kolme diabeetikkoa. Puolustusvoimilla on diabeteshoitaja, mutta hoitovastuu pysyy omalla diabeteslääkärillä. Vuonna 2006 valmistuneessa tutkimuksessa todettiin, että varusmiespalvelus on haasteellista, mutta ei mahdotonta diabeetikolle. Vakavan hypoglykemian vaara ei ole suurempi kuin siviilissäkään. – Varusmiespalvelusta suorittavat diabeetikot ovat läpeensä hienoja nuoria miehiä ja he ovat pärjänneet loistavasti. Heillä on motivaatio ja yhteistyökyky kohdillaan, kiittelee Anneli Rautuoja, pääesikunnan terveysaseman erikoissairaanhoitaja ja diabeteshoitaja.

Juhoa naurattaa toimittajan olettamus

5


Hyvä hoitotasapaino – parempi mieli Tuntuuko olosi alavireiseltä? Onko mielesi levoton? Onko sinun vaikea keskittyä ja ryhtyä toimeen? Tuntuuko koulunkäynti raskaalta? Väsyttääkö? Onko vaikea nousta aamuisin sängystä? Vihastutko herkästi?

6

Teksti Sari Savela Kuvitus: Karoliina Pertamo

– Syynä voi olla jatkuvasti korkealla oleva

ja näköalattomuutensa johtuvan huo-

verensokeritaso tai rajusti heittelehtivät

nosta diabeteksen hoidosta.

sokeriarvot, kertoo nuorisopsykiatrian

On tavallista, että huono hoitotasapaino

erikoislääkäri Leena-Riitta Viertomies

vaikuttaa myös vireystilaan ja keskittymi-

Hyksin Lasten ja nuorten sairaalasta.

seen, jolloin nuorella on alttius suoriutua

Viertomiehen mukaan nuori tottuu siihen,

koulusta alle oman tasonsa.

että verensokeri on pitkään koholla. Eikä

– Kokemukseni on, että monet nuoret

hän ehkä silloin tunnista alavireisyytensä

yllättyvät mielialan kohoamisesta, kun


reisen mielialan syy olisi kohonneessa

Myönteinen elämänasenne auttaa

verensokerissa.

Teksti: Sari Savela

hoitotasapaino on parantunut, Viertomies kertoo. Toisinaan ammattilaistenkin voi olla vaikea tunnistaa korkean verensokerin aiheuttamia mielialamuutoksia. Diabeetikon väsymys, haluttomuus ja aloitekyvyttömyys tulkitaan ehkä alkavan masennuksen merkeiksi, vaikka alavi-

Nopea palkinto Diabeteksen hyvästä hoidosta saa nopeasti palkinnon, kun elämä alkaa taas maistua. – Nuori pääsee elämään normaalia elämää ja jaksaa pitää hauskaa kavereidensa kanssa, nuorisopsykiatrian erikoislää-

Diabetekseen voi suhtautua monella tapaa. Joitakin se ahdistaa ja toisille se on luonteva osa elämää.

käri Viertomies kannustaa.

vaihtoehdot ovat avoimia diabeetikkonuorelle. Jopa armeijaan voi nykyään päästä, Olli toteaa. Ollin mukaan osa tutkimukseen osallistuneista nuorista pitikin tärkeänä mahdollisuutta suorittaa varusmiespalvelus.

Hän pyrkii yleensä löytämään kunkin

Seija Olli on tehnyt väitöskirjan aiheesta

Jos nuori koki sairauden taakaksi, niin

nuoren kanssa sen kohdan, joka tätä

Diabetes elämänkumppanina. Väitöskir-

usein vanhemmat kokivat samoin. Van-

motivoi hoitamaan itseään paremmin.

jassaan terveystieteen tohtori Olli haas-

hemmat surivat sairautta ja sen viemiä

Jollekin se on paremmat urheilusuori-

tatteli 15–18-vuotiaita nuoria ja heidän

mahdollisuuksia. Sairastumisvaiheessa

tukset, kun suorituskyky kasvaa tai hyvä

vanhempiaan. Tutkimuksessaan hän

kaikissa perheissä diabetes oli järkytys,

koulumenestys, kun pystyy paremmin

löysi karkeasti neljä erilaista suhtautu-

mutta sairauteen luontevasti suhtautuvat

keskittymään opetukseen. Jollekin toi-

mistapaa diabetekseen. Ensimmäinen

perheet sopeutuivat nopeasti ja ottivat

selle taas energinen olo tai levollinen

ryhmä koki diabeteksen luonnollisena

uuden tilanteen haltuun.

mieliala on juuri se palkinto, joka motivoi

osana elämää.

– Eri tavoin diabetekseen suhtautuvien

hoitamaan itseä paremmin.

– Sairaus ei ollut heille taakka eikä rajoi-

nuorten ja heidän perheidensä taustalla

Viertomiehen mielestä oman itsen hoi-

te. He suhtautuivat sairauteen mutkatto-

vaikuttaa suhtautuminen elämään yleen-

tamisesta kannattaa tehdä mahdolli-

masti, Seija Olli kertoo.

sä. Suhtaudutaanko elämään myöntei-

simman mutkatonta ja luontevaa. Hyvä

Toisen ryhmän muodostavat nuoret, jot-

sesti, jolloin diabetekseenkin osataan

hoitotasapaino syntyy, kun mittaa veren-

ka olivat tottuneet sairauteensa ja sen

suhtautua luonnollisesti, vai nähdäänkö

sokerin säännöllisesti ja pistää insuliinia

hoitoon. He eivät kokeneet hoitoa elä-

sairaus elämän pilaajana, jolloin diabetes

riittävästi. Helpot rutiinit auttavat. Insulii-

mää rajoittavana, mutta toisaalta olisivat

on vain raskas taakka, Seija Olli pohtii.

nin pistäminen aina ruokailun yhteydes-

olleet valmiit sairaudesta luopumaankin.

sä muiden läsnä ollessa auttaa. Sitä var-

Kahdelle viimeiselle ryhmälle suhtautu-

Stressi heiluttaa tasapainoa

ten ei tarvitse vetäytyä yksityisyyteen.

minen omaan sairauteen oli ristiriitaista.

Seija Ollin tutkimukseen osallistuneet

Kolmas ryhmä piti diabetesta irrallise-

nuoret kertoivat, että korkea verenso-

na, omaan minuuteen kuulumattomana

keri ja sokeritason raju vaihtelu aihe-

rasitteena. Kapinoiva asenne sairautta

uttivat monenlaisia tuntemuksia kuten

kohtaan oli heille tyypillinen. Itsensä hoi-

väsymystä.

taminen vaihteli. Välillä nuoret ryhdistäy-

– Osalla pelko alhaisista verensokereista

tyivät ja hoitivat itseään mallikkaasti välil-

sai aikaan hoidon laiminlyömistä. Tämä

lä taas hoitaminen ahdisti ja jäi huonolle

oli tyypillistä erityisesti niillä nuorilla, jotka

tolalle. Neljänteen ryhmään kuuluvat oli-

olivat jumissa diabeteksen kanssa.

vat jumiutuneet sairauteensa. Diabetes

Nuoret kertoivat myös, että kouluun ja

hallitsi heidän elämäänsä. ”Mitä kaikkea

opiskeluun liittyvä stressi ja suorituspai-

olisinkaan voinut tehdä, jos ei olisi diabe-

neet nostivat verensokeriarvoja. Stres-

testa” -asenne oli heille tyypillinen.

siä koettiin esimerkiksi, kun aloitettiin uudessa koulussa tai oppilaitoksessa.

Diabetekseen ei kannata jumiutua

Vaikka hoitotasapaino muuten olisi ollut

– Tosiasiassa lähes kaikki tulevaisuuden

yllätyksen verensokeriarvoihin.

hyvä, saattoivat stressihormonit tuoda

7


Kuinka kertoa kaverille diabeteksesta? Teksti Sari Savela Kuvitus: Karoliina Pertamo

Kaverille kertominen saattaa jännittää – ihan turhaan.

8

sopeutumisensa.

puhutaan paljon ihmissuhteista. Kurs-

– Nuoruusiässä etsitään omaa minuutta.

seilla työskentelevä Helena Nuutinen

Nuori miettii, kuka minä olen. Kelpaanko

kertoo joskus kysyneensä nuorilta, mitkä

– Kaverisuhteet mietityttävät nuorta,

sellaisena kuin olen?, Helena Nuutinen

ihmissuhteisiin liittyvät seikat aiheuttivat

mikä on ihan luonnollista, toteaa psyko-

sanoo.

eniten huolta ja pelkoa ja mitkä taas toi-

logi Helena Nuutinen Diabetesliitosta.

Diabeetikkonuorella nuoruusikään liit-

vat turvallisuutta. Yleisesti huolta aiheutti

Nuoruusiässä elämä on murroksessa.

tyvät samat asiat kuin kaikilla nuorilla.

vanhempien ylihuolehtiva asenne dia-

Vartalo muuttuu, hormonit heräävät ja

Ihmissuhteet ja oma kelpaaminen as-

beteksen hoitoon liittyen. Toisena nuo-

tunteet myllertävät. Samoihin aikoihin

karruttavat siinä missä ketä tahansa

ria huoletti kavereiden hyväksyminen.

myös monet nuoren elämän raken-

samanikäistä.

Samat asiat, jotka huolestuttivat, toivat

teet muuttuvat. Siirrytään alakoulusta

– En haluaisi tehdä diabeteksesta suu-

nuoren elämään myös turvallisuutta.

yläkouluun ja myöhemmin lukioon tai

rempaa numeroa. Se on vain yksi ominai-

ammattioppilaitokseen. Uusissa opin-

suus muiden joukossa, Nuutinen sanoo.

Avoimuus kannattaa

ahjoissa on uudet ihmissuhteet ja oma

Diabeteskeskuksen nuortenkursseilla

Nuutinen arvelee, ettei diabeteksella


ole erityistä merkitystä nuoren ihmis-

Toisinaan nuori ei halua kertoa sairau-

suhteiden solmimisessa. Harvemmin

destaan, koska pelkää, että siitä teh-

diabetes on myöskään iso kysymys

dään aivan liian suuri numero.

seurustelusuhteessa.

– Suosittelen kertomaan varhaisessa

– Kaveri- ja seurustelusuhteet muodos-

vaiheessa, vaikka jännittäisi. Yleensä

tuvat yleensä muiden ominaisuuksien

pelko osoittautuu turhaksi. Kun itse suh-

kuin diabeteksen perusteella, Nuutinen

tautuu sairauteensa luontevasti, muiden-

toteaa.

kin on helppo tehdä samoin.

Sairaudesta on kuitenkin tarpeen kertoa

– Omasta sairaudesta kertominen lähimmille ystäville on erityisen tärkeää, kun

ystäville.

Tieto lisää turvallisuutta

kyse on yläkoululaisesta tai vanhem-

– Onhan se luottamuksen osoituskin,

Nuutisen mukaan sairaudesta on hyvä

masta nuoresta.

että uskoutuu ystävilleen. Mutta kertomi-

kertoa perusasiat: Kuinka hoidan itseä-

Päiväkodeissa ja alakouluissa usein van-

nen on tärkeää myös oman turvallisuu-

ni? Mitä hoitoon kuuluu? Miksi pistän in-

hemmat käyvät kertomassa koko luokal-

den vuoksi.

suliinia? Mistä diabetes johtuu? Monelle

le, mistä diabeteksesta on kyse. Nuoren

– Ystäville kertomista voi estää pelko hy-

on myös epäselvää, mitä eroa on ykkös-

kasvaessa vastuu kertomisesta siirtyy

väksytyksi tulemisesta. Myös kiusatuksi

tyypin ja kakkostyypin diabeteksella. Li-

hänelle itselleen. Yläkoulussa ja lukios-

tuleminen saattaa huolettaa.

säksi ihmisillä voi olla vääriä uskomuksia

sa opettajat ja ryhmät vaihtuvat. Nuoren

Usein kiusaaminen ja ikävät kommentit

ja käsityksiä, kuten että diabetes tarttuu.

kouluympäristö on hajanaisempi, eikä

johtuvat tietämättömyydestä.

Kavereilta voi myös kysyä, mitä he halu-

välttämättä kellään aikuisella ole koko-

– Jos kiusaamista on, se ei välttämättä

aisivat tietää diabeteksesta. Mahdollisis-

naiskuvaa yhdestä oppilaasta. Siksi on

katso ominaisuutta, vaan on kiusaajan ja

ta liian alhaisen verensokerin tilanteista

tärkeää, että lähimmät ystävät ovat tie-

yhteisön ongelma.

ja oireista on tärkeää kertoa ystäville, jot-

toisia tilanteesta.

ta he tietävät, kuinka toimia tarvittaessa. Lähteet: www.vaestoliitto.fi www.mll.fi Liekeissä – aitoa puhetta murrosiästä. Toim. Heidi Kukkumäki ja Riitta Tulusto. Tammi 2006.

Tärkeät kaverit Yläkoulussa ystävät ja kaverit ovat entistä tärkeämpiä. Ystävyyssuhteet ovat kiinteitä. Ystävien kanssa koetaan syviä tunteita. Kaveripiirissä imetään vaikutteita ja vähitellen irtaannutaan oman perheen vaikutuspiiristä. Kaveriporukassa voi kokea yhteenkuuluvuutta ja läheisyyttä.

syvempänä kuin pelkkää kaverisuhdet-

pettyisi. Asioista on tärkeä keskustella,

ta. Ystävän kanssa voi olla täysin oma

jotta osaisi seuraavalla kerralla ottaa toi-

itsensä, eikä tarvitse esittää mitään.

sen paremmin huomioon.

Ystävyyssuhteissa harjoitellaan ihmis-

Anteeksipyytämistä ja –antamista on

suhdetaitoja, kuten myötäelämistä, tois-

myös hyvä opetella ystävien kanssa.

ten huomioon ottamista, puhumista ja

Kaikki sanovat ja tekevät toisinaan asioi-

kuuntelemista.

ta, joita eivät tarkoita. Loukkaavat sanat

Välillä ystävien kesken syntyy ristirii-

aiheuttavat pahaa mieltä ja rikkovat ys-

tatilanteita. Ne tuntuvat uhkaavan ys-

tävyyttä. Anteeksi on pieni, mutta tärkeä

tävyyttä, mutta samalla ne tarjoavat

sanoa, joka rakentaa ystävyyssuhdetta.

mahdollisuuden opetella riitojen raken-

Ystävyys- ja kaverisuhteiden kautta oppii

tavaa selvittelyä. Jälkeenpäin voidaan

tuntemaan itseään ja kavereitaan. Vähi-

yhdessä pohtia: mistä erimielisyys alkoi.

tellen itselle muodostuu kuva, millaisten

Ihmissuhteisiin liittyy lähes aina erilaisia

ihmisten kanssa hän viihtyy ja tulee toi-

Kaveri ja ystävä eivät yleensä tarkoi-

pettymyksiä ja ristiriitoja. Ystävyyttä tai

meen parhaiten. Ystävyyssuhteissa opi-

ta samaa asiaa, vaan useimmat pitä-

kaveruutta ei kannata katkaista, vaik-

tut taidot ovat myös perustana seuruste-

vät ystävyyssuhdetta läheisempänä ja

ka välillä tulisikin yhteentörmäyksiä ja

lu- ja myöhemmin parisuhteelle.

9


Parturi-kampaaja Diabeetikko ammatissa, Tiina Sarjula

on hyvän mielen ammattilainen Teksti: Johanna Häme-Sahinoja Kuvat: Esko Siekkinen

23-vuotiaalla Tiina Sarjulalla ei lapsena ollut haaveammattia. Yläasteella hän pääsi työelämään tutustumisjaksolla parturi-kampaamoon, ja ala alkoi kiinnostaa.

vuokratuoliyrittäjä.

sydäntäni, Tiina kertoo.

Yrittäjäksi ryhtyminen oli Sarjulalle luon-

Asiakkaat ovat erilaisia, toiset haluavat

tevaa. Jo parturi-kampaajien koulutuk-

jutella koko ajan, toiset lukevat mieluum-

seen kuuluu yrittäjyyden opiskelua.

min lehteä. Kaikenlaiset asiakkaat ovat

– Kun jaksaa ottaa asioista selvää

Sarjulalle mieluisia.

ja on yritteliäs, selviää kyllä, Sarjula

– Toki vaikeitakin tilanteita voi tulla, mut-

kannustaa.

ta niistä selviää aina keskustelemalla. Kyllä tässä työssä saa toimia psykologi-

10

Kolmivuotisen ammattikoulutuksen jäl-

Ihmisläheinen työ

na, parturina, kampaajana, siivoojana ja

keen Tiina valmistui parturi-kampaajaksi

Parturi-kampaaja työskentelee kirjai-

myyjänä, joskus kirjanpitäjänäkin!

ja pääsi heti oman alan töihin. Ennen

mellisesti ihmisen lähellä. Läheisyys saa

Yrityksen kirjanpidon tosin hoitaa am-

oman liikkeen perustamista Tiina työs-

monet asiakkaat kertomaan elämänsä

mattikirjanpitäjä, Tiinalle toimistotyötä

kenteli vuokratuolilla Jyväskylässä.

surut ja ilot hiusten käsittelyn aikana.

kertyy vain muutama tunti kuukaudessa.

– Nyt olen yrittäjänä yhdessä serkkuni

Hiustenleikkuun, värjäyksen tai perma-

Parturi-kampaaja viettää työpäivänsä

kanssa, meillä on liike Jyväskylän kes-

nentin lisäksi asiakkaat haluavat usein

pääasiassa seisten. Satulatuolin avulla

kustan tuntumassa, Tiina kertoo.

mielenvirkistystä.

hiuksia voi käsitellä ajoittain myös istuen.

Vuokratuoliyrittäjänä kertyneestä asi-

– Työtämme on myös hyvän mielen tuot-

– Koko ajan työssä kävellään, olisikin

akaskunnasta oli iloa oman yrityksen

taminen, annamme asiakkaille mahdol-

mielenkiintoista joskus katsoa askelmit-

alkuaikoina.

lisuuden itsensä hemmotteluun, ei sitä

tarilla, montako askelta päivän mittaan

Parturi-kampaamo Lacca on koko per-

pidä unohtaa arkenakaan, Tiina kuvailee.

kertyy!

heen paikka, jossa palvellaan kaiken-

Juuri ihmisten lähellä työskentely onkin

Työssä käsitellään aika paljon erilaisia

ikäisiä asiakkaita. Tila on sisustettu ko-

Tiinan mielestä ammatissa parasta.

kemikaaleja, ja parturi-kampaajien am-

toisaksi tyynyin, kukin, tauluin. Tiinan ja

– Olen ihmisläheinen ihminen, en voisi

mattitaudit liittyvätkin kemikaaleihin.

hänen yrittäjäkumppaninsa Niina Turkin

ajatellakaan istuvani päivät pitkät toimis-

– Kemikaalit ovat mietityttäneet minua-

lisäksi kampaamossa työskentelee yksi

ton nurkassa. Asiakaspalvelu on lähellä

kin, sillä minulla on joitakin allergioita


FAKTA TIINA SARJULA, 23 Kolmivuotisen ammatti

koulutuksen jälkeen Tiina valmistui parturi-kampaajaksi. Toimii yrittäjänä

Jyväskylän keskustassa. Tiina Sarjula on ollut

diabeetikko 4-vuotiaasta.


ennestään. Työssä pitää huolehtia suo-

– Työskentelen ihmisen pään lähellä sak-

asiakkaiden välejä.

jakäsineiden käytöstä. On myös olemas-

sien kanssa, joten kyllä diabetes pitää

Työpäiviä Tiina ei päästä kovin pitkik-

sa erilaisia, vähemmän ärsyttäviä kemi-

työssä ottaa huomioon. Yhden kerran

si, vaikka yrittäjää pitkät päivät hou-

kaalisarjoja, Tiina miettii.

opiskeluaikana matala verensokeri yllätti

kuttavat, sillä harrastuksia on paljon.

minut asiakkaan aikana. Ajattelin tehdä

Tiina harrastaa monenlaista liikuntaa

Diabetes pitää huomioida työssä

työn loppuun ja hakea sitten jotakin syö-

ja yhdistystoimintaa. Hän on mukana

tävää. Leikkasin sitten sormeeni, ja toi-

Nuorten Diabetesyhdistyksen NDY:n

Tiina Sarjula on ollut diabeetikko

nen opiskelija hoiti asiakkaan loppuun,

hallituksessa. Lisäksi hän on toiminut

4-vuotiaasta.

Tiina muistelee.

Keski-Suomen Diabetesyhdistyksen

– En oikeastaan edes ajatellut diabetek-

– Nykyään kerron rohkeasti asiakkaalle,

puheenjohtajana.

sen vaikuttavan ammatinvalintaani. Eipä

jos minun pitää syödä jotakin kesken

– En halua tehdä töitä niin paljon, että

minulla ole ollut halujakaan miksikään

työn. Pidän huolta säännöllisestä lou-

poltan itseni loppuun ennen kuin olen

sukeltajaksi.

naasta ja välipaloista. Työtoverini tietä-

30-vuotias. Olen pitänyt kiinni 8 tunnin

Tiina on tottunut kertomaan diabetek-

vät diabeteksestani, ja yrittäjänä pys-

työpäivistä ja pidän myös lomaa.

sestaan avoimesti.

tyn säätelemään työpäivien pituutta ja

Parturi-kampaaja yrittäjänä

12

Parturi-kampaajan ammatissa yrittäjyys on erittäin

huolehtii itse verojen maksusta, eläketurvamaksuista

yleistä. Samassa liikehuoneistossa voi toimia useita

ja muista työhön liittyvistä sivukuluista.

yrittäjiä.

Yrittäjä voi itse päättää työaikansa ja työmääränsä.

Niin sanottu vuokratuoliyrittäjyys tarkoittaa sitä, että

Yrittäjä voi ansaita enemmän kuin palkansaaja –

parturi-kampaaja vuokraa työpisteensä liiketilan

mutta hiljaisena aikana myös vähemmän.

pääyrittäjältä. Vuokratuoliyrittäjän ei tarvitse inves-

Ainakin suurimmissa kaupungeissa on mahdollista

toida liiketilaan, kalusteisiin, välineisiin tai tuotevaras-

löytää parturi-kampaajan palkkatyötä. Palkkatyön

toon, vaan hänellä on vuokrasopimus, joka sisältää

etuna on kuukausitulojen säännöllisyys, säännölliset

kaiken tarvittavan. Käytetyistä aineista hän maksaa

työajat ja työntekijän sosiaaliturva – esimerkiksi pal-

pääyrittäjälle sopimuksen mukaan. Vuokratuoliyrittäjä

kalliset sairauslomat ja työttömyysturva.


Bayerin uusi verenglukoosin seurantajärjestelmä, CONTOUR® XT -mittari ja CONTOUR® NEXT -liuskat. Yhtä yksinkertaista sinulle ja potilaillesi. • Uusi verensokerimittari ja entistä paremmat testiliuskat. Tuttu ja yksinkertainen toimintaperiaate helpottaa elämääsi • Bayerin ainutlaatuisen Ei Koodausta -teknologian ansiosta mittaria ei tarvitse koodata, mikä eliminoi yhden virhelähteen • Bayerin verensokeriliuskasta näkee, kun veripisara imeytyy liuskaan Helppo käyttää. Helppo opettaa – simplewins™ Lisätietoja Bayer Diabetes Care asiakspalvelu puh. 0800 172227

grøset 01.12.A.FI

www.bayerdiabetes.fi

Verenglukoosin seurantajärjestelmä Verenglukoosiliuska

Bayer, Bayerin risti, CONTOUR, Ei Koodausta -logo, Sip In ja simplewins ovat Bayerin tavaramerkkejä. ©2012 Bayer HealthCare LCC

13


Oma hoito omiin käsiin vähitellen Teksti ja kuva: Johanna Häme-Sahinoja

– Aikuiset katsovat perään, kysyn heiltä bolukset (ateriainsuliinin) ja hiilarit. Käytän heitä hyödykseni, kun kerran voin… Puran pumpun käppyrät tietokoneelle ja vaihdan säiliön ja kanyylit itse. Osaan kyllä laskea hiilihydraatit, jos vaan viitsin. En halua katsoa verensokerikäppyröitä, kun ne menevät ylös ja alas. Käytän pumpun hiilihydraattilaskentaa. Usein mietin hiilarit ensin itse ja katson sitten, mitä pumppu ehdottaa. Ei pumpun laskentaan voi kokonaan luottaa, koska ihan oikeita säätöjä ei ole löytynyt. Eemeli Happonen, Savitaipale

14

– Hoidan diabeteksen kokonaan itse. Aika paljon ky

kotona hoidosta. Olen nyt puoli vuotta hoitanut itse,

aina enemmän. On tämä nyt vapaampaa. Aluksi oli va

siihen, että pystyn – ja ehkä vielä vähän vaikeampaa va Jutta Sorsa, Imatra


12–13-vuotiaiden diabeteskurssilla harjoitellaan hoitamaan omaa diabetesta itse. Kurssilla tavoitellaan varmuutta ja osaamista arkisiin tilanteisiin omassa hoidossa. Toisten seura ja hauska yhdessäolo ovat myös tärkeitä. Vuoden 2013 ensimmäinen nuortenkurssi 12–15-vuotiaille on Diabeteskeskuksessa Etelä-Suomen koululaisten hiihtolomaviikolla 18.-22.2.2013. Lisää kursseja kesällä ja syksyllä 2013. Lisää tietoa: www.diabetes.fi/kurssit

– Minulla on ollut diabetes noin vuoden verran. Lasken hiilarit ja joskus äiti laskee. Joskus aikuiset tarkistavat laskelmani ja sen paljonko pistän. Mittaan aina ennen syömistä ja kun tunnen että sokerit on matalalla. Minulla ja äidillä on vielä paljon oppimista. Olen saanut kurssilla uutta tietoa ja aion käyttää tietoa hyödyksi tulevaisuudessa. Opin, täällä, että kannattaa huolehtia diabeteksesta hyvin, ettei tule lisäsairauksia, silmäjuttuja ynnä muita. Koulussani on kolme diabeetikkoa, ja menneenä lukuvuotena minulla oli avustaja. Ensi lukuvuonna teen kaiken itsenäisesti. Se ei enää jännitä minua, sillä nyt tiedän, että kaikki muutkin hoitavat itse ja on minunkin aika ryhtyä hoitamaan itse. Jasper Pennanen, Espoo

– Vanhemmat mittaavat verensokerini yöllä ja vaihtavat pumppuni säiliön, muuten hoidan pumpun, mittaan ja lasken hiilarit itse. Vera Viita, Vantaa

– Hoidan aika paljolti itse, mutta käytän pumpussani vinokanyyliä, ja tarvitsen sen laittamiseen vielä apua. Itse lasken suurten osan hiilareista mutta kysyn tarvittaessa vanhemmiltani apua. Minja Kuitunen, Jyväskylä

– Muuten hoidan diabeteksen kokonaan itse, mutta aikuiset muuttavat tarvittaessa pumpun basaalit (perusan-

yllä jutellaan

noksen). Vaihdan pumpun säiliön ja kanyylin ja mittaan itse, eikä aikuisten tarvitse huomautella. Heitä kiinnos-

, pikkuhiljaa

taa kyllä. Pumppu minulla on ollut 5-vuotiaasta asti, yhteensä neljä pumppua on ollut. Joka päivä juttelemme

aikea luottaa

yhdessä ja aikuiset kirjaavat asiat ylös, sitä en itse jaksa tehdä. Ja kyllä aikuisetkin haluavat joskus mitata,

anhemmille.

mutta enää en luota heidän hiilarilaskutaitoonsa. Siiri Niemi-Saari, Vantaa

15


Lunneja, valaita ja

Jäämeren tuulia Varangilla Teksti ja kuvat: Meri Öhman

16


Kun olin alle kouluikäinen, isä toi työmatkaltaan Islannista tuliaiseksi lunni-pehmolelun. Siitä saakka olin haaveillut näkeväni tuon paksunokkaisen, eksoottisen valtamerilinnun luonnossa. Viime kesänä toive toteutui, kun pääsin Turun lintutieteellisen yhdistyksen nuorisojaoston retkelle Varanginvuonolle PohjoisNorjaan.

Kiutaköngäs

Pari päivää ennen lähtöä sairastuin kaameaan flunssaan ja korvatulehdukseen, minkä vuoksi retken toteutuminen näytti

Tarkoituksemme oli viettää hämärän aika

luonnontilaisia koskia ei enää tahdo Ete-

epävarmalta. Diabeetikkona ja puolikun-

kuunnellen Itä-Suomessa yölaulajia, ku-

lä-Suomesta löytyä. Lintumaailma oli

toisena reissaaminen olisi ollut turhan

ten kerttusia, sirkkalintuja, ruisrääkkiä

hiljainen, mutta koskelle johtavan polun

riskialtista, mutta onneksi sain tulehduk-

ja pikkukultarintoja, mutta yltyvä sade

varresta löysimme harvinaisen kämmek-

seen tehokkaat antibiootit ja pääsin läh-

ja tuuli vesittivät suunnitelmamme. Siksi

käkasveihin kuuluvan neidonkengän.

temään kauan odotetulle matkalle.

pystytimme teltan Tohmajärven tiheään

Ajaessamme kohti Saariselkää pysäh-

Reissuun lähti kaksi autokuntaa, ja mei-

metsikköön ja menimme nukkumaan.

dyimme nelostien vieressä aukeavalle

dän menopelimme oli jykevän kokoinen

Aamulla oli minun vuoroni hypätä auton

Sodankylän Viiankiaavalle. Laajalla aa-

viisipaikkainen avolava. Reilusta tavara-

rattiin, sillä olin porukkamme toinen ajo-

pasuolla kuului Lapin harvalukuisen kah-

tilasta huolimatta auton takaosa täyttyi

kortillinen. Etukäteen jännitti aika paljon,

laajan, jänkäsirriäisen, surinaa ja näkyi

kasseista, nyssäköistä, kaukoputkista

sillä en ollut aiemmin ajanut pitkiä mat-

koreita keltavästäräkkejä sekä oranssin-

ja pyörästä, sillä yksi seurueemme jä-

koja perheemme autolla - kaksi kertaa

sävyisiä järripeippoja, jotka ovat pohjois-

sen aikoi taittaa paluumatkan polkemalla

isommasta oudosta avolavasta puhu-

ten soiden tyyppilajeja.

Nuorgamista kotiin.

mattakaan. Lisäksi verensokerin lasku mietitytti, joten pidin arvon ennen ajoa

Kukkuu – ja avolavan rattiin

Kiirunoita Kiilopäällä, kuurnia Kaamasessa

Ensimmäinen kohteemme oli Espoon

Saariselän Kiilopäällä kävellessämme

reilusti yli kymmenessä

Laajalahti. Siellä havaitsimme Suomessa

Pohjoisen taikaa

puronvartta pitkin ylitsemme lensi virta-

harvinaisen rosvonaamioisen pussitiai-

Seuraava välietappi oli Kuusamon Valta-

västäräkki, joka on harvinainen Pohjois-

sen. Pääsimme myös ihastelemaan sen

vaara, jonka läpi kulkee tunnettu retkei-

Suomen pesimälaji. Luontokeskuksen

taitavasti rakennettua pussimaista pe-

lyreitti Karhunkierros. Jyrkkien portai-

edustalla piippaili haikeasointuinen ka-

sää, josta lintu on saanut nimensä

den kipuaminen oli vaivan arvoista, sillä

pustarinta, joka ei paljon ihmisistä pii-

Saman päivän iltana Parikkalan Siikalah-

laelta avautui upea kirkkaiden vesien ja

tannut. Ennen tunturin laella kapuamista

della kuuntelimme pikkulokkien nenä-

soiden täplittämä vaaramaisema. Huip-

jouduin tarkistamaan, että taskuissa on

sointista kaklatusta ja luhtakanan por-

pua ympäröivässä metsässä lauloi kaksi

tarpeeksi makeaa matalan verensoke-

saan röhkimistä muistuttavaa kiljuntaa.

sinipyrstöä, ja osa porukastamme pää-

rin varalta. Tämä pakollinen paha ottaa

Täällä kuulin myös vuoden ensimmäisen

si näkemään tämän pohjoisen taigan

diabeteksessa usein päähän, kun aina

käen – kukunta kuulosti mahtavalta ke-

kaunottaren.

täytyy muistaa ottaa maastoon mukaan

säsateen tuoksussa. Lahdella on lintujen

Matkalla Kiutakönkäälle kuvasimme

sokerillista syötävää.

kuvaamiseen ja tarkkailuun tarkoitettu

sillan alla sukellellutta koskikaraa. Kos-

Yli viidensadan metrin nousu Kiilopäälle

piilokoju, jonne kävelimme pitkospui-

ken kuohujen sympaattinen niiailija on

oli välillä puuduttavaa ja raskasta. On-

ta pitkin. Puisen suojan sisältä saimme

Euroopan ainoa varpuslintu, joka pys-

neksi näimme taipaleen puolessavälis-

katsella iloisesti surisevia haarapääskyjä

tyy sukeltamaan. Kesäkuun hämärä

sä sen, mitä olimme tulleet etsimään.

aivan lähietäisyydeltä. Taivaalta pirskotti

alkoi laskeutua, kun saavuimme Kiu-

Kivikossa lymyili ainakin kahdeksan

vettä, mutta siitä huolimatta lähikivellä

takönkäälle. Koskea ympäröivät kallio-

kiirunaa, jotka maastoutuivat erinomai-

hautonut kalatiiraemo piti tunnollisesti

seinämät ja virrassa vyöryvä vesi olivat

sesti harmaasävyiseen maisemaan.

pesäänsä lämpöisenä.

upeaa katsottavaa, koska näin suuria

En ollut aiemmin nähnyt näitä Lapin

17


Hornöyan lintusaari

18

korkeilla tuntureilla eläviä kanalintuja, jo-

lähellä rajaa mutkitteleva Pulmankijär-

hennon vihreitä merisiilin kuoria. Kaik-

ten sain siitä elämänpinnan eli eliksen,

ven tie. Etsimme tunturikihuja. Jätimme

kien taskut täyttyivät nopeasti luonnon

kuten lintuharrastajat uusia havaittuja la-

auton mäen huipulle ja ihailimme kau-

tuliaisista.

jeja kutsuvat.

kaisuuteen ulottuvaa tunturilakeutta. Ho-

Ilta-auringon maalatessa maisemaa

Ylhäällä näkyvyyden peitti sakea sumu,

risontissa siinsi jo matkan määränpää,

ajoimme tunnelmallisten pikkukylien lä-

ja harhailimme huipulla jonkin aikaa kier-

Norja. Ennen sinne siirtymistä talsimme

vitse Vadsøyan saarelle. Paikan kuului-

täen ympyrää. Silloin tajusin, miksi tun-

vetisellä suolampien halkomalla tunturi-

salla vesipääskylammella sukelteli lähes

turissa on niin helppo eksyä. Lopulta

nummella. Rimmiltä nousi lentoon lapin-

neljäkymmentä lintua. Muutama niistä

portaat alas löytyivät, ja paluumatkalla

ja niittykirvisiä, puskista yhytimme myös

päästi ihan lähelle, ja saimme onnistu-

kulkijoita ilahdutti kanervikossa naures-

korean lapinsirkun. Suuremmilla lammil-

neita kuvia. Iltavalo sai oranssinkirjavien

kellut kesy riekko.

la mourusi alleja, mutta kihut tuntuivat

kahlaajien höyhenpuvun säteilemään.

Yöpymispaikaksi valitsimme Neljän tuu-

olevan kadoksissa. Aiomme jo kääntyä

len tuvan Kaamasessa. Aamulla syödes-

takaisin, kun aivan päittemme yltä pyy-

säni trangialla keitettyä puuroa menin

hälsi kolme pitkäpyrstöistä tunturikihua.

Haaveet toteen Hornøyalla

katsomaan tuvan ruokinnalla iloisesti

Etsintä palkittiin upealla lentonäytöksellä

Edessä oli Varangin-retken pääkohde,

heliseviä taviokuurnia. Paksunokkaiset

ja elämänpinnalla!

Hornøyan maaginen lintusaari. Siellä

siemensyöjät punaisen- ja keltaisenkir-

Norjan puolella kylmä Jäämeren tuuli tui-

pesii satojatuhansia lunneja, pohjan- ja

javissa höyhenpuvuissaan olivat mainion

versi niin voimakkaasti, että ensimmäistä

etelänkiisloja, ruokkeja, karimetsoja ja

näköisiä! Utsjoen keskustassa huomasin

kertaa oli pakko kaivaa untuvatakki esiin.

pikkukajavia. Venekyyti saareen kesti

langalla kököttäneen vaalean hiiripöl-

Nessebyn kirkolla laitoimme kaukoput-

vartin ja oli melko kallis, mutta koko ra-

lön. Mielestäni kaikki pöllöt ovat veikeitä

ket kalliolle ja katselimme liikehdintää

han arvoinen. Ensiaskeleet Hornøyalla

otuksia - niin myös tämä pitkäpyrstöinen

merellä. Veden pinnassa kiiti ruokkien ja

tuntuivat epätodellisilta: kirkkaassa me-

veijari.

kiislojen jonoja, ja merikihut syöksyivät

ressä kellui satoja kiisloja, ilma oli sa-

lokkien perään. Rantaa peittivät laajat

keana pesäpaikoilleen lentävistä merilin-

levämassat, jotka tuoksuivat suolaiselle

nuista. Ympärillä kaikui niiden kirkunan,

Vuonolla tuulee

merelle. Laskuvesi oli huuhtonut kiville

rääkymisen ja siipien viuhunan kakofo-

Suomen puolella viimeinen kohde oli

suuria simpukoita sekä sinisiä, liiloja ja

nia. Siivekkäitä oli niin paljon, ettei oikein


tiennyt, mihin olisi pitänyt katsoa. Lintuja sai katsella lähietäisyydeltä, joten niitä pystyi kuvamaan helposti. Kiipesimme kukkulan laelle, ja mereltä kiikariimme osui raskastekoinen isokihu sekä täysalbiino etelänkiisla. Otus erottui helposti mustien lajitoveriensa parvesta. Täällä lapsuuden haaveeni kävi toteen – näin viimein eläviä lunneja! Papukaijaa muistuttavat linnut sulattivat sydämeni, niin hellyttäviä ne olivat oransseine nokkineen tepastellessaan kielekkeillä. Hieman ennen lautan lähtöä takaisin mantereelle ilmatila hiljeni äkisti. Huomasimme taivasta vasten lentävän kookkaan pedon, joka paljastui harvinaiseksi tunturihaukaksi. Se pelästytti muut linnut ja teki upeita saalistussyöksyjä. Jalohaukan lentonäytös kruunasi Hornøyan visii-

Etelänkiisloja

tin. Havaitsimme kaikki toivomamme lintulajit ja sain vihdoin nähdä aidon lunnin. Päivä oli yksi elämäni ikimuistoisimmista – tällaisten voimalla jaksaa huonoina hetkinä tsempata diabeteksen hoidossa.

Vesipula ja puhjennut rengas

ajoneuvo kerrallaan. Mutkissa ei tehnyt

yhtä pitkä kuin pieni linja-auto ja hurjan

Matkalla Vardøn kärkeen pysähdyimme

mieli kaahata, koska pahimmassa ta-

näköinen maatessaan rantakivillä. Mä-

erään tunnelin suulla, ja huomasimme

pauksessa kurvi olisi päättynyt hyiseen

däntyneen valaan haju ellotti, mutta silti

kauempana rantakivillä kolme pulleaa

mereen. Siksi ajoin varovasti, tiellä pomp-

otuksen kohtaaminen oli yksi reissun

allihaahkaa. Yöpymispaikassa laitoimme

pivia lampaita väistellen. Tarkkaavaisuu-

kohokohdista.

teltat pystyyn, mutta huomasimme pian,

desta huolimatta onnistuin ajamaan te-

Iltapäivällä yksi porukastamme hoksasi

että meiltä on juomavesi vähissä. Lähim-

rävän ruuvin päältä, minkä vuoksi toinen

merellä lahtivalaan, josta innostuimme

mät tunturipurot virtasivat kymmenien ki-

eturengas puhkesi. Onneksi porukas-

valtavasti. Ihailimme kaukoputkella sen

lometrien päässä, joten puolet porukas-

samme oli autonasentajaopiskelija, joten

suuria eviä, jotka pulpahtivat silloin tällöin

ta lähti paikalliseen hotelliin täyttämään

renkaanvaihto sujui joutuisasti. Minusta ei

pintaan. Olimme havainnosta mielissäm-

vesipulloja kahdeltatoista yöllä. Hetken

ollut siinä hirveästi apua, joten keskityin

me, sillä toiveenamme oli päästä näke-

tilanne näytti huonolta, mutta onneksi

kuvaamaan rantaviivassa uineita poroja.

mään näitä meren valtiaita. Ilo loppui

kommelluksesta selvittiin kunnialla!

kuitenkin lyhyeen: pian tajusimme, että

Varangin pohjoiskärjessä Hamninber-

eläintä piirittää valaanpyyntialus. Tun-

Merten jättiläiset ja vieras etelästä

nin ajan metsästäjät väsyttivät valasta,

kanssa, joka juoksenteli telttojen editse. Samaan aikaan ylitsemme lensi nuori

Viimeinen kohde Norjan puolella oli Ber-

Episodi veti koko retkiporukan hiljaiseksi.

jääkuikka, sekin yksi retken toivelajeista.

levåg. Ajomatkaa vuonon vastakkaiselle

Suomen puolella purimme auton Nuor-

Aamupäivän kiikaroimme merelle. Läm-

puolelle kertyi melkoisesti ja maisemat

gamissa, koska yksi porukastamme

pimät vaatteet olivat tarpeen, sillä Jää-

muuttuivat kivikkoisista rannoista tun-

lähti pyöräillen kohti etelää. Puuhailun

meren viima oli kirjaimellisesti hyytävä.

turiylängöksi. Tyynenä aamuna kelpasi

lomassa kaikki kiinnittivät huomiota eri-

Tyrskyjen yllä lensi komeita, omintakei-

kuunnella monituhatpäisen pikkuka-

koiseen linnunääneen. Huomasimme

sen näköisiä suulia, ja kauempana heit-

javaparven pulinaa kylän majakalla.

lähipensaiden latvassa kookkaan pik-

telehtivästi lentäviä myrskylintuja. Ranta-

Iloitsimme ajoittain pintaan nousevista

kulinnun, jonka määritimme hetkessä

vedessä ruokaili myös hylje, jonka silloin

selkäevistä – onnistuimme näkemään

harvinaiseksi harmaasirkuksi. Havainto

tällöin pintaan nouseva kuono oli hassun

delfiininsukuisia pyöriäisiä. Kylän pis-

oli vasta kolmas tänä vuonna Suomesta

näköinen.

kuisen lentokentän rannalta löysimme

ja lienee Euroopan pohjoisin tästä lajista.

Hamninbergiin vievä tie oli hyvin kapea,

aiempien kävijöiden vinkin perusteel-

Erikoiseen etelän vieraaseen oli verraton

eikä sillä mahtunut ajamaan kuin yksi

la kuolleen kaskelotin. Eläin oli lähes

päättää onnistunut pohjoisen reissu!

gissä teimme tuttavuutta kesyn ketun

ja lopulta harppuunoivat sen kuoliaaksi.

19


FAKTA CLARISSA MATHLIN, 20 Kirjoitti ylioppilaaksi 2011. Kotoisin Tampereelta Sairastui diabetekseen alle

kouluikäisenä, myös molemmat

vanhemmat tyypin 1 diabeetikoita

i s s n Ta vei Clarissan maailmalle Teksti: Mari Vehmanen Kuvat: Clarissa Mathlin

Clarissa Mathlin ei ole antanut diabeteksen estää unelmiensa toteuttamista. Paikka tukholmalaisessa tanssikoulussa on todellinen haaveiden täyttymys.

teluvalikoimaan ovat tulleet myös afrik-

Clarissa on päättänyt vaihtaa ruotsalai-

kalainen tanssi, dancehall ja house.

sen terveydenhuollon asiakkaaksi, vaik-

Ajatus Tukholmaan muuttamisesta he-

ka diabeteksen hoidon ja seurannan

räsi jo muutama vuosi sitten. Clarissa

jatkaminen Suomessa olisi saattanut on-

on käynyt Tampereella ruotsinkielistä

nistua. Ruotsalaisen henkilötunnuksen

koulua, joten kielitaito ei muodostunut

hän sai onneksi nopeasti.

Clarissa Mathlinille kulunut syksy on

esteeksi.

Suomessa diabeteslääkäri ja -hoitaja

merkinnyt suurta muutosta. Kotikaupun-

– Tukholma on aina tuntunut tosi kivalta

suhtautuivat Ruotsiin muuttamiseen oi-

ki Tampere on vaihtunut Tukholmaan, ja

kaupungilta, ja olen käynyt täällä aiem-

kein kannustavasti.

kalenteri täyttynyt tanssimisesta.

min parin viikon mittaisilla tanssikursseil-

– Nyt pitäisi etsiä täkäläinen diabetes-

Clarissa hyväksyttiin kevään pääsyko-

la, Clarissa sanoo.

lääkäri. Eräs opettajistani on myös diabeetikko, ja hän on suositellut hyvää

keissa yksityisen tanssikoulu Diambran

20

oppilaaksi.

Lääkäri kannusti

hoitopaikkaa. En ole vielä kovin tarkasti

– Ihan pienenä lajini oli taitoluistelu, mut-

Diabetes ei hidastanut Clarissan muut-

ehtinyt tutkia, millainen systeemi täällä

ta pian tanssiminen vaihtui ykkösjutuksi.

tamista maailmalle.

muuten on. Sen tiedän, että Tukholmaan

Kotona Suomessa treenasin erityisesti

– Vielä lukioaikana arkailin sairauden

kaavaillaan uutta isoa diabetessairaalaa

balettia, hip hoppia ja jazztanssia, Cla-

vuoksi enemmän. En esimerkiksi uskal-

ja että diabeetikot ovat olleet mukana

rissa kertoo.

tanut lähteä kiinnostuksestani huolimat-

sen suunnittelussa.

Nykyisessä opiskelupaikassa harjoit-

ta vaihto-oppilaaksi.

Clarissa kertoo huomanneensa, että


terveysarvot ovat Ruotsissa paljon enemmän pinnalla kuin Suomessa. – Ihmisillä saattaa olla täällä päällä hienot puvut, mutta silti he kävelevät pitkiä matkoja lenkkareissa.

Treenejä keskiyöhön Omahoidon sovittaminen tanssikoulun lukujärjestykseen ei ole ollut täysin ongelmatonta. Opiskelu on hyvin iltapainotteista: joskus treenit saattavat venyä keskiyöhön. Clarissa on myös jo päässyt kurssikavereineen tanssimaan television X Factor -ohjelmaan. – Pistämisten suunnittelu on haastavaa, kun tilanteet ja aikataulut vaihtelevat. Toiset tanssityylit nostavat verensokeria, ja jotkut taas laskevat. Clarissalla on monipistoshoito. Pumppu ei tule hänen mielestään kyseeseen, kun useimpiin päiviin mahtuu monta tuntia treenaamista. – Tanssiessa ei voi kehossa olla kiinni mitään ylimääräistä. Eikä pumppua saa irrottaa niin pitkäksi ajaksi kuin harjoitukset edellyttäisivät.

Vuokra-asunnot kiven alla Uuteen elämänvaiheeseen parhaiten sopivat hoitorutiinit ovat siis vielä haussa. Matalat tai korkeat verensokerit eivät silti jännitä Clarissaa. – Koulussa kaikki opettajat tietävät diabeteksestani. Kämpilläkään en ole yksin: löysin tosi kivan huoneen mukavan naisen ja hänen kahden koiransa alivuokralaisena. Olin onnekas, sillä vuokra-asunnoista on täällä kova pula. Tukholma on ollut kaikkea sitä, mitä Clarissa odotti – ja enemmänkin. – Tanssipiirit ovat täällä isot. Kaupunki tarjoaa muutenkin tosi paljon tekemistä ja näkemistä. Tällä hetkellä suunnittelen jääväni Ruotsiin pidemmäksikin ajaksi. Seuraavaksi aion etsiä osa-aikatöitä opiskelun oheen. Clarissan viesti kaikille ulkomaille muuttamisesta haaveileville on selvä: – Uskaltakaa toteuttaa unelmanne – diabetes ei sitä estä.

21


Kesäkuun aurinko lämmittää matkalaisia kannella menomatkalla.

n a m l o h k u T tti i vallo

Nuorten diabetesyhdistys

8.–10.6.2012

Kuvat: Ilkka Koski, Noona Leppinen

Viidettä kertaa järjestetty NDY:n kevätris-

lisää tsemppiä omahoitoon. Nauru raika-

Kiitokset kaikille tämän vuoden osallis-

teily kokosi jälleen kasaan mukavan po-

si eikä tekemisestä ollut puutetta, sillä

tujille! Näemmekö ensi vuonna mukana

rukan diabeetikoita. Aiemmista kerroista

perinteisestihän NDY:n tapahtumissa pa-

lisää uusia kasvoja?

poiketen teimme koko viikonlopun kestä-

nostetaan yhdessäoloon ja rentoon oh-

vän risteilyn Tukholmaan. Reissu onnistui

jelmaan. Tänä vuonna risteilyn mahdollis-

yli odotusten ja antoi osallistujille varmasti

ti Novo Nordisk, suurkiitos tuesta!

Karita, Nelli ja Noona

Nuorten Diabetesyhdistykseen voivat kuulua 18–30-vuotiaat diabeetikot. Lisätietoa yhdistyksestä: www.ndy.fi

22


Koko porukka aurinkoisessa Tukholmassa. Tutustumista ja hauskanpitoa menomatkalla

Tulitaisto, ykkรถstyyppi vs. laittilimu.

UGH! terveisin ruotsalainen cowboy. (eiku oikeasti se on vaan diabeetikko-Tiina).

NDY:n uudet kuoret.

23


Tu l e m u k a a n ! e l l i s s r u k n e t r nuo 2013 5-vuotiaille Nuorten kurssit 12–1

Uusia kavereita Kivaa tekemistä Tietoa diabeteksesta on tta diabeteksen hoito Osaamista ja varmuu sten elä-Suomen koululai Seuraava kurssi on Et . 13 .20 2.2 .–2 hiihtolomaviikolla 18 itopaikassasi! ho Ota kurssi puheeksi

Kurssit järjestetään

a Tampereella.

Diabeteskeskuksess

ja kurssiaikoja voit kysyä: Lisätietoja, hakemuksia ronen p. 03 2860 316 kurssisihteeri Tiina Pa tes.fi tiina.paronen@diabe it rss /ku s.fi ww w.diabete

24


Automaattinen alhaiset mallit havaitseva toiminto auttaa sinua huomaamaan hypoglykemian.

Verensokerin omaseurantajärjestelmä

OneTouch® Verio®Pro on ensimmäinen verensokerin omaseurantajärjestelmämme, joka havaitsee automaattisesti verensokerissasi esiintyvät trendit. OneTouch® Verio®Pro on helppokäyttöinen verensokerimittari, jota ei tarvitse koodata. Se auttaa sinua huomaamaan alhaisten mallien esiintymisen, jolloin voit säätää insuliinin määrää ja saavuttaa paremman hallinnan. Oletko insuliinihoitoinen ja mittaat verensokerisi useasti päivässä? OneTouch® Verio®Pro voi sopia sinun tarpeisiisi. Saat ilmaisen mittarin soittamalla OneTouch® asiakaspalveluun 0800 122 322. Asiakaspalvelusta saat myös henkilökohtaista opastusta ja tukea mittarin käyttöön. Lisätietoja saat myös osoitteesta www.LifeScan.fi

LifeScan, LifeScan logo, OneTouch® ja OneTouch® Verio®Pro ovat LifeScan Inc:in rekisteröityjä tavaramerkkejä. © 2012 LifeScan, Division of Cilag GmbH International AW 098-962A-FI


Hei

i p p y y t s ö k k y Diabetes on vakava sairaus, mutta ei todellakaan maailmanloppu. Surffaa sivustolle fi.t1dstars.com ja lue faktaa ja rennompaakin läppää diabetekseen liittyvistä aiheista kuten ruoasta, treenaamisesta, alkoholista ja ihmissuhteista. Katsasta myös pelit, videot ja sosiaalisen median jutut.

Diabetesdiagnoosi tuo aina muutoksia elämään. fi.t1dstars.com-sivuston tarkoituksena on tukea sinua kaikissa muutoksissa ja antaa selkeää käytännön tietoa sinulle, perheellesi, kavereillesi ja koulullesi elämään diabeteksen kanssa.

m o c . s r a t s d f i .t1

nteissä le arjen kää

FI-DM-12-04-06

tikoil ypin diabee Jeesiä 1 ty

m o c . s r a t s d f i .t1

tikoil ypin diabee Jeesiä 1 ty

nteissä le arjen kää


kolumni Meri Öhman Meri Öhman on 18-vuotias diabeetikko Tampereelta.

Persoona peliin lähestymistavasta. Hän luetteli asioita

eivät kohdanneet – lääkäri oli minun ma-

kaavamaisesti ja unohti inhimillisen puo-

kuuni liian asiallinen.

len: minulla oli juuri todettu loppuelämää

Lokakuun alussa kävin ensi kertaa kau-

mullistava sairaus, ei kausiflunssa.

pungin diabetesvastaanotolla. Huo-

Sairaalajakson jälkeen kontrollit jatkuivat

neessa kohtasin harmaan hoitajan, joka

kolmen kuukauden välein. Lastenpolikli-

kyseli puisevalla äänellä idioottimaisel-

Viiden diabeetikkovuoden aikana olen

nikan kahdelle diabeteslääkärille annan

ta tuntuvia kysymyksiä. Kuinka usein

kohdannut monenlaista hoitohenkilö-

täyden kympin. Naiset olivat keskenään

vaihdat pistosneulan? Alkoholin käyttö?

kuntaa. Muistan hyvin nuoren naislää-

kovin erilaisia, mutta pidin kummasta-

Oletko viime aikoina lihonut? Tiedän,

kärin, joka totesi diabetekseni. Hän oli

kin. Toinen oli räväkkä ja suorasanainen,

että nämä esitetään jokaiselle ensikerta-

ystävällinen ja asiallinen, mutta siinä

habitukseltaan kuin hajamielinen profes-

laiselle. Silti jäi liukuhihnamainen maku,

hetkessä koko elämä tuntui vain romah-

sori. Toinen oli hillitympi, ongelmia aina

en kokenut saaneeni yksilöllistä ohja-

tavan. Hänen valottaessaan pistämistä

potilaan kannalta katsova. Molempien

usta. HbA1c-arvoni on yhä liian korkea,

koskevia faktoja – kuinka monesti päi-

laaja-alainen asiantuntemus vakuutti,

mutta mitään uusia hoitovinkkejä ei jää-

vässä, miten paljon – maailma musteni

molemmat avasivat lääketieteellisiä ter-

nyt käteen.

entisestään. Vaikka lääkäri toimi rauhalli-

mejä ymmärrettävästi. Kummankin per-

Viime aikoina on kannettu huolta, kuinka

sesti ja rutinoidusti, minulle jäi kamala fii-

soonassa oli sopivasti särmää.

omahoito voi jäädä retuperälle 18-vuo-

lis. Positiivista muistikuvaa kokeneinkaan

Nuortenpolilla lääkäri vaihtui, samoin

tiaana, siirryttäessä aikuisten puolelle.

ammattilainen tuskin olisi pystynyt jättä-

tunnelma. Lähes joka käynniltä palasin

Joka elämänvaiheessa, mutta etenkin

mään, niin yllättäen tieto sairaudesta tuli.

kotiin ovet paukkuen, tiuskin äidille ja

täysi-ikäistymisen kynnyksellä, hoito-

Yliopistosairaalan lastenosastolla oli

itkin kurjaa kohtaloani. Pitkäaikaisveren-

henkilökunta voi vaikuttaa paljon hoi-

mukavia hoitajia, jotka osasivat tsem-

sokeri oli selvästi korkeampi kuin lasten-

tomotivaatioon. Itse kaipaan asennetta

pata oikealla tavalla uudessa tilantees-

polin aikana, mikä oli osasyy huonoon

ja persoonallisuutta. Yksi tykkää olen-

sa. Lääkärikierrokset taas olivat ikäviä.

tuuleeni. Lisäksi oli vaikea kestää hoita-

naisiin faktoihin keskittyvästä perustyy-

En yhtään tykännyt osaston lääkäristä,

vaa lääkäriä. Minusta hän kuvitteli diabe-

pistä, toinen toivoo humoristista otetta.

joka selitti perheellemme diabetekseen

teksen olevan kaiken keskipiste, vaikka

Siksi minusta tulee kiinnittää tarpeeksi

liittyviä käytäntöjä. Osin mielipiteeni var-

elämässäni oli paljon muutakin. Hän oli

huomiota sopivien hoitajien löytämiseen

maan johtui alkujärkytyksestä, osin var-

ystävällinen eikä millään muotoa ilkeä tai

erilaisille diabeetikoille.

haisteinin kapinahengestä, osin lääkärin

syyllistävä. Ehkä juuri siksi maailmamme

27


Diabetestunnus turvanasi

Valitse riipus tai ranneketju – tai molemmat

7029/7033 Hopeinen riipus + hopeaketju 23 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ kaksi kokoa halkaisija 18 mm tai 20 mm ✦ panssariketjun pituus 50 cm 7027 7011 7024 7031 7012

Kultainen riipus (ilman ketjua) 130 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ pitoisuus 14 karaattia, halkaisija 18 mm Tilattavissa erikseen, 14 karaattinen venetsiaketju, pituus 50 cm, 100 € Hopeinen panssariketju tunnuslaatalla 69 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ kokonaispituus 21 cm (laatta 4 cm), ketjun leveys 7 mm Saatavana myös isommalla lukolla (samat mitat kuin 7024) Sama tuote, teksti DIABETES-SOKERITAUTI

7036

Hopeinen, kapeampi panssariketju tunnuslaatalla 43 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ nuorisomalli, kokonaispituus 18,0 cm (laatta 3,5 cm), ketjun leveys 4 mm

7025

Hopeinen X-lenkkiketju tunnuslaatalla 39 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ kokonaispituus 20 cm (laatta 3 cm), ketjun leveys 6 mm Sama tuote, teksti DIABETES-SOKERITAUTI

7013 7026 7014

Hopeinen figaro-ketju tunnuslaatalla 38 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ kokonaispituus 20 cm (laatta 3 cm), ketjun leveys 5 mm Sama tuote, teksti DIABETES-SOKERITAUTI

7015

Teräsranneke tunnuslaatalla 35 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ kokonaispituus 21 cm (laatta 5 cm), leveys 12 mm ✦ miesten malli

7019

Teräsranneke, kapeampi, tunnuslaatalla 35 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ kokonaispituus 19 cm (laatta 3,3 cm), leveys 9,5 mm ✦ naisten ja nuorten malli

7022

Musta perlonranneke, hopeisella tunnuslaatalla 19 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ kokonaispituus 22 cm (laatta 3 cm), nauhan leveys 6 mm ✦ pituus säädettävissä, sopii myös lapsille Sama tuote, teksti DIABETES-SOKERITAUTI

7010 7035

Hopeinen panssariketju tunnuslaatalla 20 € ✦ teksti DIABETES-DIABETES ✦ lasten malli, sopii alle kouluikäisille ✦ kokonaispituus 15 cm (laatta 2 cm), ketjun leveys 3 mm

7020

Musta perlonranneke, pronssisella tunnuslaatalla 15 € ✦ kokonaispituus 22 cm (laatta 3 cm), nauhan leveys 6 mm ✦ pituus säädettävissä, sopii myös lapsille

7016

Mustaa perlonranneketta on saatavana myös erikseen, pituus 22 cm, leveys 6 mm, 6 €

Tunnukset on valmistettu 925-hopeasta, joka ei sisällä nikkeliä. Teräsranneke on valmistettu ns. kirurginteräksestä, eikä sitä suositella henkilöille, joilla on nikkeliallergia.

Rannekkeita voidaan pidentää ja lyhentää, tiedustele muutoksen hintaa erikseen.

Hintoihin lisätään posti- ja lähetyskulut 6,70 €/tilaus, toimitus postiennakolla. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.

Tilaukset ja lisätiedot: Diabetesliitto, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere p. 03 2860 111, materiaalitilaukset@diabetes.fi www.diabetes.fi

Inspis 2/2012  

Diabetesliiton netti-Inspis nro 2/2012