Issuu on Google+

1|2009

DIABETESLIITON NUORTENLEHTI

DIABEETIKON ELÄMÄÄ TANSKASSA JA RUOTSISSA INSULIINIPUMPPU TARVITSEE AJATTELEVAA IHMISTÄ

HAPPOMYRKYTYS VIE HENGENVAARAAN TUPAKOINNIN GLAMOUR KATOAA


!CCU #HEK !CCU #HEK.ANOJA,IVELIFETHEWAYYOUWANTOVAT2OCHENTAVARAMERKKEJË+AIKKIOIKEUDETPIDËTETËËN

Siirrymme kohta Nano-aikaan. Oletko valmis? ACCU-CHEK

®

Aviva Nano

0IENIKOKO The new Accu-Chek Aviva Nano system. 3UURISUORITUSKYKY Just the right size for your patients. s"RILLIANTBACKLITDISPLAY 5UTTAMUOTOILUAEDUSTAVA

A

-C

s1UICK lLLSTRIP s0RE ANDPOST PRANDIALMARKERS CCU HEK ® Aviva Nano FORBETTERGLYCEMICCONTROL

+ËYTTËËTUTTUA!CCU #HEK!VIVA LIUSKAA

2OCHE$IAGNOSTICS/Y 0, %SPOO

!SIAKASPALVELUPUH MAKSUTON lACCUCHEK ROCHECOM WWWACCU CHEKl


”Sai tavata uusia ihmisiä ja vanhoja kavereita!”

PÄÄKIRJOITUS

INSPIS – Diabetesliiton nuortenlehti

Toimituksen osoite Diabetesliitto Kirjoniementie 15

Otsikon palaute – hieman eri muodoissaan – toistuu jokaisen nuorten tapahtuman jäl-

33680 Tampere

keen. Siihen kiteytyy myös viikonloppuleirien ehkä paras anti, ainakin näin tapahtumien

Puh. (03) 2860 111

järjestäjän ja palautteiden lukijan näkökulmasta.

Fax (03) 2860 422

Diabetesliitto järjestää vuosittain eri-ikäisille nuorille suunnattuja tapahtumia. Jokaisesta tapahtumasta kerätään palaute, jonka perusteella toimintaa kehitetään.

tiedotus@diabetes.fi www.diabetes.fi/inspis

Tapahtumien hyvistä puolista löytyvät yleensä ainakin seuraavat asiat: ryhmähenki, paljon tekemistä, kivoja juttuja ja ohjelmaa, hyvä leirifiilis, kaverit, rentoutuminen, hyvä

Toimitus

ruoka ja vertaistuki. Paljon on siis hyviä syitä osallistua. Mutta parannettavaakin aina

Ideointi: Diabetesliiton

löytyy. Yleisin toive on lisää ja pidempiä leirejä ja enemmän nuoria mukaan.

nuorisotoimikunta

Näissä murkkuviikonloppuinakin tunnetuissa tapahtumissa tavataan tuttuja kave-

Toimitussihteeri: Minna Kinnari

reita, mutta aina joukossa on myös uusia, upeita tuttavuuksia. Toki myös 18 vuotta täyttäneille järjestetään tapahtumia erilaisilla teemoilla. Jotta jatkossakin osaisimme

Ulkoasusuunnittelu ja taitto

järjestää toiveidenne ja tarpeidenne mukaista toimintaa, niin tulkaa ihmeessä

Mikko Huotari

mukaan tapahtumiin ja kertokaa toiveistanne. Viime syksyn leirillä toivottiin tapahtumiin enemmän nuorten itsensä suunnittelemia

Ilmoitukset

juttuja. Tähän toiveeseen vastaamme mielellämme. Jos sinulla on hyviä ideoita ja haluat

Myyntisihteeri Tarja Pentti

päästä niitä toteuttamaan, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai Diabetesliiton nuoriso-

tarja.pentti@diabetes.fi

toimikuntaan, jonka jäsenten yhteystiedot löytyvät Diabetesliiton nuorten nettisivuilta www.diabetes.fi/nuoret > Nuorisotoimikunta.

Paino

Tänä vuonna luvassa on vielä yli 18-vuotiaiden pyöräretki Ahvenanmaalle elokuussa

PunaMusta

ja viikonloppuleiri 13–17-vuotiaille syyskuussa. Tervetuloa mukaan sekä ensikertalaiset että konkarit!

Ilmestymisajat Huhti- ja marraskuu

Terhi Turunen Diabetesliiton nuorisotoiminnasta vastaava aluesuunnittelija terhi.turunen@diabetes.fi

Inspis on maksuton nuorten diabeteslehti, ja se postitetaan automaattisesti kaikille 12–25-vuotiaille Diabetesliiton jäsenille. Myös muut voivat halutes-

SISÄLLYSLUETTELO 4 8 12 14 16 18 20 21 24 25 26 28 30 31

Diabeetikkona naapurissa Insuliinipumppu tarvitsee ajattelevaa ihmistä Opettaja ja koulukaverit tuntevat Clarissan sairauden Happomyrkytys kannattaa ehkäistä Rita Heiskanen kannustaa nuoria hoitamaan itseään Tupakoinnin glamour katoaa Savuton jää harvoin yksin Kotimaisissa nykyleffoissa tupakoidaan entistä vähemmän Haastattelussa taitoluistelun Euroopan mestari Laura Lepistö Sarjakuva Murkkuiän myllerryksiä Kysymys ja vastaus / Uutiset Kolumni: Turhia sairauksia Tapahtumia ja kursseja / Lukijakysely

saan tilata lehden. Ota yhteyttä Diabetesliittoon, jos haluat tilata lehden tai sen jäsenjakelussa on ongelmia. Lehden toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta, ideoita ja ehdotuksia. Soita, kirjoita, meilaa tai täytä palautelomake netissä osoitteessa: www.diabetes.fi/inspis

3


T hom

as

lleru K Skje

p Tan

s k a st

a

k Michael S

M agn

4

us Lin

jødt Søre

dskog

R u ot s

nsen Tan

ista

skasta


Diabeetikkona naapurissa Teksti: Laura Manninen Kuvat: Minna Kinnari

Pohjoismaiset diabeetikot kokevat, etteivät heidän maanmiehensä tiedä sairaudesta tarpeeksi. Michael, Thomas ja Magnus kertovat haasteistaan ja haaveistaan. Ykkösty ypin diabetes on Suomessa

vähentyneet. Monet ymmär tävät jo,

maailman yleisintä suhteessa väestön

että useimmat diabeetikot elävät hyvin-

määrään. Ruotsiin verrattuna sitä esiintyy

voivina, liikkuvat paljon ja syövät ter-

meillä puolitoista kertaa ja Tanskaan ver-

veellisesti, Michael kertoo.

rattuna melkein kolme kertaa enemmän.

Michael on mukana Tanskan Dia-

Hoito on Ruotsissa järjestetty hyvin samalla tapaa kuin Suomessa. – Käytämme julkista terveydenhuoltoa ja kaikki on ilmaista, myös hoitotarvikkeet ja insuliinit, Magnus kertoo.

– Tanskassa diabeetikot kohtaavat

betesliiton nuortentoiminnassa, kuten

Myös Tanskassa hoito ja esimer-

paljon ennakkoluuloja tai vääriä käsi-

myös 21-vuotias Thomas K Skjellerup.

kiksi neulat sekä verensokerimittarit ja

tyksiä. Monet luulevat, että ykköstyypin

Tanskassa on noin 3 000 diabeetikkoa,

-liuskat ovat maksuttomia. Ykköstyy-

diabetes johtuu liiasta sokerin syönnistä

joiden ikä on 18–30 vuotta.

pin diabeetikot käyvät sairaalassa eri-

tai liian vähäisestä liikunnasta lapsena

– Mielestäni yksi Diabetesliiton tär-

koislääkärillä, useimmat kakkostyypin

tai että tajuttomalle diabeetikolle pitää

keimmistä tehtävistä on lisätä ihmis-

diabeetikot yleislääkärillä omassa ter-

antaa lisää insuliinia, lääkäriksi opis-

ten tietämystä sairaudesta, Thomas

veyskeskuksessa. Insuliinista pitää kui-

keleva 22-vuotias Michael Skjødt

sanoo.

tenkin pulittaa itse osa.

Sørensen kertoo.

Thomas opiskelee Aalborgissa liike-

Michaelin mukaan muiden diabee-

taloutta ja kauppaoikeutta. Suurimman

tikkojen tapaaminen sat tumalta on

osaan vapaa-ajastaan hän käyttää Dia-

Tanskassa harvinaista.

betesliiton vapaaehtoistyöhön.

– Valtio maksaa noin 80 % insuliineista, Thomas kertoo. – Käy tössä on porrastettu järjestelmä: mitä enemmän insuliinia tarvitsee, sitä isomman osan hinnasta so-

– Sedälläni on ykköstyypin diabetes, mut ta muuten olen törmänny t dia-

Hoito pääosin ilmaista

beetikoihin vain diabetesyhdistyksen

Ruotsissa ykköstyypin diabetes on kaksi

kautta.

kertaa yleisempää kuin Tanskassa.

siaaliturva kattaa, Michael täydentää.

Edessä loistava tulevaisuus

Michaelia häiritsee myös se, ettei

– Vaikka diabetes on mielestäni melko

Sekä Michael, Magnus että Thomas ko-

diabetesta pidetä kovin vakavana sai-

yleistä, ihmisten tietämyksessä on paljon

kevat diabeteksen tuoneen myös myön-

rautena.

eroja. Monet tietävät paljon, mutta löytyy

teisiä asioita elämään.

– Vaikka diabetes on suhteellisen

myös sellaisia, jotka eivät tiedä yhtään

– Diabetes voi tarjota paljon tietoa,

helppohoitoinen sairaus, se asettaa kui-

mitään. Tunnen paljon diabeetikoita,

osaamista ja kokemuksia, joista on

tenkin paljon reunaehtoja elämiselle: päi-

ja olen kuullut, että esimerkiksi opetta-

hyötyä myös muussa elämässä. En ole

vien suunnittelusta tulee osa omaa luon-

jat tietävät liian vähän, Lundissa ympä-

kokenut persoonallisuuskriisejä diabe-

netta, koska aina pitää muistaa matalan

ristötekniikkaa opiskeleva 25-vuotias

teksen takia, mutta on pakko myöntää,

verensokerin riski. Monien mielestä dia-

Magnus Lindskog kertoo.

että sairaus vaikuttaa nykyään paljon

beteksella on kuitenkin niin vähän seu-

M a g n u s o n R u ots i n D i a b ete s l i i-

rauksia, että siitä ei kannata puhua vaka-

ton nuorisotoimikunnan varapuheen-

vana sairautena, Michael harmittelee.

johtaja.

Onneksi tietoisuus on kuitenkin paranemaan päin. – Parin viime vuoden aikana ennakkoluulot ja välinpitämättömy ys ovat

– Pääsen matkustamaan paljon ja

siihen, miten näen itseni, lastenlääkärin urasta kiinnostunut Michael pohtii. Magnus harrastaa diabetestoiminnan lisäksi monenlaista liikuntaa.

tapaamaan monia diabeetikoita. Se on

– Pidän jalkapallosta, thai-nyrkkei-

oikein hauskaa ja opettavaista, Mag-

lystä, sulkapallosta, squashista, juok-

nus mainitsee.

semisesta ja kuntosaliharjoittelusta,

5


joten liikunta vie suuren osan vapaa-

– Tyttöystäväni ja minä haluaisimme

ajasta. Onneksi diabeteksen ja tree-

o p i s ke l l a t u t k i n n o n l o p p u u n L o n -

nin yhdistäminen ei ole ollut kovin

toossa. Valmistumisen jälkeen toivon

ongelmallista.

saavani työtä johtamisen alalta, ja toi-

Diabetes ei vaikuta juurikaan poikien tulevaisuudensuunnitelmiin. – Aion työskennellä ympäristökonsulttina tai muuten ympäristöalalla. En usko, että diabetes haittaisi sitä millään tapaa, Magnus pohtii.

vottavasti voin jatkaa myös vapaaehtoistyötä diabeteksen parissa, Thomas suunnittelee. Michael taas aikoo kääntää kokan rapakon yli. – Haluaisin suorittaa Yhdysvalloissa

Molemmat tanskalaiset, Thomas

kaksivuotisen tutkinnon kansainväli-

j a M i c h a e l, h a ave i l evat o p i n n o i s t a

sistä suhteista, ja sen jälkeen jatkaa

ulkomailla.

loppuun lääkäriopinnot. Olisi kivaa saada myös kolme tai neljä lasta joskus myöhemmin. En usko, että diabetes vaikuttaa tulevaisuuteeni ainakaan kielteisesti.

TERVEISIÄ SUOMEEN! Michael, Magnus ja Thomas lähettivät terveisiä suomalaisille diabeetikoille.

a! k a ns s ks e n n e t a e a v b ous, a dia Onne s ei ole kir . te Diabe ssa pärjää n a k se n

Diabetesta ei kannata hävetä tai salailla , vaan siitä kannattaa tehdä osa omaa iden titeettiä.

Diabete s kun pä ei saa olla t iellä, ät t ä ä m elämä ssään itä tekee . Ihmin diabete en hall s itsee ihmistä ta eikä diab etes .

6


www.bayerdiabetes.fi 0800-172227

MINÄ MÄÄRÄÄN OMASTA ELÄMÄSTÄNI, ET SINÄ DIABETES.

GRØSET™ 02.09.A.FI

Uusi ja parannettu Bayerin CONTOUR® -verensokerimittari voidaan helposti muokata käyttäjän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan – perus- tai vaativaan käyttöön. Lisäksi mittarissa on Bayerin Ei Koodausta™ -teknologia. Mittari on siten edelleen helppokäyttöinen ja tarkka. Lyhyesti sanoen, sen avulla verensokerin mittaaminen on yksinkertaista. Kamppailussa diabeteksen kanssa yksinkertaiset ratkaisut voittavat – simple wins.


Insuliinipumppu tarvitsee ajattelevaa ihmistä Teksti: Sinikka Torssonen

Insuliinipumppu sopii erityisesti sellaisille diabeetikoille, joilla on jatkuvasti ongelmia hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa. Insuliinipumppu on mukana kuljetettava

– Insuliinipumppu on kätevä laite,

laite, joka annostelee insuliinia ihoon kiin-

mutta se on silti vain laite. En usko, että

nitetyn katetrin kautta. Sen avulla on tar-

ajattelevaa ihmistä siitä välistä saadaan

koitus jäljitellä terveen ihmisen insuliinin

millään pois, Saha toteaa.

voi heittää pistosvälineitä roskapussiin.

Pojat innokkaita kokeilijoita

varahoito, siksi heidän on opittava pistä-

Suomeen kolmisenkymmentä vuotta sit-

Insuliinipumppu annostelee elimistöön

mään, Saha huomauttaa.

ten. Nykyään pumput ovat pieniä ja näp-

vuorokauden ympäri pieniä perusinsu-

Insuliinipumpun käyttäjät saavat sekä

päriä, ensimmäiset laitteet olivat aivan

liiniannoksia. Insuliini kulkeutuu vatsan

perusinsuliinina että ateriainsuliinina

toista kokoluokkaa.

ihonalaiseen rasvakudokseen ohuen

pikainsuliinia. Jos pumppu ei toimi tai

muoviletkun ja sen päässä olevan neu-

kanyyli on pois paikoiltaan, ketoasidoosi

lan, kanyylin, kautta.

eli happomyrkytys tulee nopeammin

– Näytän usein vastaanotolla kuvaa vanhasta insuliinipumpusta, joka on kuin

Pumppuhoitoinen diabeetikkokaan ei

kuin monipistoshoidossa oleville.

rinkka aikuisen miehen selässä, diabe-

Insuliinin annostelun nopeutta voi-

teslääkäri Marja-Terttu Saha Tampe-

daan säätää päivärytmin ja vaihtele-

– Se on kuitenkin todella harvinaista,

reen yliopistollisen sairaalan (TAYS) las-

vien insuliinitarpeiden mukaan. Pum-

mutta kerromme aina tämänkin seikan

tenklinikalta naurahtaa.

pusta otetaan myös lisäannoksia eli

pumppuhoitoa aloitteleville.

Sahan mukaan pumppuhoidolla on

boluksia aterian sisältämien hiilihydraat-

Harva luopuu pumpusta

monia hyviä puolia. Pumppu tarjoaa dia-

tien ja ateriaa edeltävän verensokerita-

Marja-Terttu Sahan mukaan vain harva

beetikolle lisää vapauksia ja joustavuutta.

son perusteella.

pumppuhoitoa kokeilevista luopuu siitä.

Insuliinia voi helposti lisätä, jos sattuu

Diabeteshoitaja Paula Helin TAYS:n

– Pumppuhoitoa kokeileva on jo

syömään enemmän kuin oli ajatellut tai

nuorisopoliklinikalta kertoo, että 15–

”ostanut” idean ja on valmis toimimaan

vähentää, jos harrastaa liikuntaa.

20-vuotiaista diabeetikoista pojat ovat

teknisen laitteen kanssa. Pumppuhoi-

innokkaampia pumpun kokeilijoita kuin

don kokeileminen vaatii perehtymistä ja

tytöt.

opettelemista sekä muutaman päivän

Insuliinipumppu sopii erityisesti sellaisille diabeetikoille, joilla on jatkuvasti ongelmia hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa.

– Tytöille pumppu on usein ulkonäkö-

pua voi unohtaa ja jättää, kuten insuliinikynän kanssa voi käydä, Saha kehuu.

sairaalajaksoa. Sitä ei tehdä hetken huu-

kysymys, Helin kertoo.

massa, Saha selvittää.

Pumppuhoitoisenkin on osattava pistää

itsestään huolehtiva nuori haluaa insulii-

– Pistoksia on vähemmän eikä pump-

8

Saha sanoo.

– Pumppuhoitoisilla on aina oltava

erittymistä niin tarkasti kuin mahdollista. Ensimmäiset insuliinipumput tulivat

insuliinin annostelussa, Marja-Terttu

Saha uskoo ja toivoo, että mikäli nipumpun, hän myös sellaisen saa.

Jos käyttäjällä riittää intoa tekniseen

Toisten mielestä pumppuhoito kuulostaa

– On todella harmi, jos joku pumpun

opetteluun, mahdollisuuksia on valtavasti.

ikävältä ajatukselta siksi, että laite muis-

haluava ei sitä saa. Uskon, että eniten

Pumpun voi esimerkiksi ohjelmoida toi-

tuttaa jatkuvasti diabeteksen läsnäolos-

pumpun saamista rajoittaa se, että

mimaan eri tavalla arkipäivisin, viikonlop-

ta. Osa diabeetikoista karsastaa pump-

hoito paikassa ei ole perehdytty tähän

puisin ja juhlapäivinä.

pua teknisten tekijöiden vuoksi.

hoitomuotoon.

Niin mainiolta kuin pumppu kuulos-

– On ihmisiä, jotka saavat näppylöitä

taakin, se ei kuitenkaan paranna diabe-

kännyköistä ja tietokoneistakin. He eivät

testa eikä hoida sitä ihmisen puolesta.

halua luottaa tekniseen laitteeseen


Taskuhaima avasi Emmille ihmemaan Teksti: Sinikka Torssonen Kuva: Juha Mattila

–Sanon aina, että elämässäni on aika ennen insuliinipumppua ja aika sen jälkeen. Pumppu avasi oikean ihmemaan, Emmi Lappalainen hehkuttaa.

Emmi, 23, sairastui diabetekseen kolme-

Odottamista ja jännitystä

vuotiaana. Hän on hyvin herkkä insuliinille,

Emmi odotti pumppua muutaman kuu-

ja verensokerin heittelyt olivat ennen

kauden. Hän kuvaa aikaa onnellisen

arkipäivää.

odottamisen ajaksi. Kun kauan kaivattu

– Minulla oli hirmuinen yritys saada hyvä hoitotasapaino. Lääkärin kanssa säädettiin

pumppu vihdoin oli edessä, jännittäminen vaati veronsa.

insuliiniannoksia ja yritettiin kaikkemme.

– Kun ensimmäisen kerran itse am-

Kun murrosiässä tuli vielä hormonaalisia

muin kanyylin paikoilleen ja pumppufi r-

muutoksia, verensokerin heittelystä tuli

man edustaja sanoi minulle, että onneksi

järkyttävää, Emmi muistelee.

olkoon, sinä olet nyt insuliinipumpun

Kuusi vuotta sitten Emmi tutustui

käyttäjä, rojahdin diabeteshoitajan vas-

insuliinipumpun käyttäjien kokemuksiin

taanoton lattialle. Jotenkin sitä oli niin

Diabetesliiton nettisivujen keskustelu-

kauan odottanut ja ehkä pelännytkin,

palstalla Kohtauspaikalla. Hän ehdotti

ja jännitys sitten laukesi niin, Emmi

itse lääkärille pumpun kokeilemista.

naurahtaa.

– Insuliinipumppu oli tavallaan viimei-

Viisi päivää sairaalassa, valvovien

nen oljenkorsi saada hoitotasapaino

silmien alla, opetti yhteiselämää pum-

paremmalle tolalle. Hoitopaikassa suh-

pun kanssa. Sopivien insuliiniannosten

tauduttiin asiaan hyvin myönteisesti.

etsiminen vaati rankkaa työtä, ja pum-

Lääkäri totesi, että kun kerran itse haluat

pun kantaminen tuntui hankalalta. Emmi

sitä kokeilla, niin kokeillaan.

9


Emmi Lappalainen opiskelee luokanopettajaksi. Opetusharjoittelussa lapset usein kysyvät, mikä ihmeellinen laite opettajalla on mukana. – Sanon lapsille, että opettajalla on haima taskussa.

pelkäsi, että pumppu menee yöllä rikki

Emmi toteaa insuliinipumpun tuo-

tai johdot sotkeentuvat. Pumppu oli yk-

neen hänelle mahdollisuuden normaaliin

sinkertaisesti koko ajan tiellä.

elämään. Elämään, jossa ratkaisuja voi

Osastolla vietetty aika opetti paljon

tehdä nopeastikin.

rakastaa. – Harmaata aluetta ei taida olla. Toiset eivät pidä pumpusta, koska se muistut-

pumpun käytöstä, mutta omassa, epä-

– Mitään syömistä tai liikuntaa ei tar-

taa jatkuvasti sairaudesta. Insuliinikynän

säännöllisessä arjessa kaikki oli taas

vitse varoa, pumpussa on niin monia

saa välillä piiloon, pumppu on koko ajan

opeteltava uudelleen. Pumpun kan-

mahdollisuuksia.

mukana.

oikeiden insuliiniannosten etsiminen

Tunteita herättävä laite

mastaan lähes mistään hinnasta.

vaatii kovaa työtä.

Emmi asuu Hämeenlinnassa ja opiske-

– En a nta is i s i tä p o is k u i n s ii n ä

lee luokanopettajaksi. Hän ei piilottele

tapauksessa, että joku keksisi diabetek-

pumppua, vaan kantaa sitä reippaasti

sen parannuskeinon tai vielä paremman

Ahkeruus kuitenkin kannatti, sillä

farkkujen taskujen edessä. Opetus-

laitteen, hän toteaa.

pumpun avulla hoitotasapaino saatiin

harjoittelussa lapset usein k ysy vät,

vihdoin sille tasolle, jota oli vuosikausia

mikä ihmeellinen laite opettajalla on

turhaan yritetty.

mukana.

Emmi itse ei enää luopuisi taskuhai-

tamiseen Emmi tottui nopeasti, mutta

– Insuliinipumppu on fiksu kone, mutta se on silti vain kone. Minä olen aivot.

– Ensimmäistä ker taa tuntui, että

– Sanon lapsille, että opettajalla on

hoidossa oli joku logiikka ja työ kantoi

haima taskussa. Teillä se on vatsan si-

hedelmää. Paitsi hoitotasapaino, myös

sässä, Emmi kertoo.

elämänlaatu parani. Sitä ei voi prosenteilla tai luvuilla edes mitata.

10

että kokeilun jälkeen sitä joko vihaa tai

E m m i n m i e l e s t ä p u m p p u h o i to a kannattaa ainakin kokeilla. Hän uskoo,


Pasi ei sano ehdotonta eitä pumpulle, ja kannustaa pumpusta kiinnostuneita sitä kokeilemaan.

Pasi luopui pumpusta Teksti: Terhi Rapeli Kuva: Annika Rauhala

– Minusta pistoshoito tuntuu luonnollisemmalta, mutta en kadu pumpun kokeilemista, pumppuhoidosta pistoksiin takaisin siirtynyt Pasi Savolainen tuumailee. Espoolainen Pasi, 17, sairastui diabetek-

Pasi innostuu pumppuhoidon hyvistä

seen kaksivuotiaana. Sairauteensa ren-

puolista.

nosti suhtautuvan pojan hoitotasapaino on pysynyt aina kohtalaisen hyvänä.

Takaisin pistoksiin

Kolme vuotta sitten hän kuitenkin halusi

Vuosi sitten kesällä Pasi vaihtoi pumpun

pumppuhoidon, kun oli diabetesleirillä

takaisin pistoksiin. Vaihdoksen piti olla

tutustunut asiaan.

vain väliaikainen.

Pasia kiinnosti pumppuhoidossa

– Menin kesätöihin hautausmaalle, ja

muun muassa se, että ateriainsuliinia ei

pumppua olisi voinut ollut hankala kuljet-

tarvitse pistää ja että pumppu annoste-

taa ulkotöissä auringonpaisteessa.

lee lisäinsuliinin napin painalluksella. – Lisäksi ajattelin, että saisin pumppuhoidolla melko tasaiset sokerini vielä tasaisemmiksi, Pasi muistelee.

Yllättäen pistohoito tuntuikin Pasista luonnollisemmalta kuin pumpun kantaminen. – Pumppu on kiinni itsessä, ja esimer-

Pasin lääkäri tuki pojan siirtymistä

kiksi liikkuessa sitä ja johtoja tuli mie-

pumppuhoitoon, ja hoitomuodon vaihta-

tittyä. Nukkuessakin minulla oli joskus

minen tapahtui nopeasti.

huoli pumpun rikkoontumisesta tai piuhojen sotkeentumisesta, Pasi muistaa.

Tyytyväisyyttä ja sähläämistä Pumpun käyttö oli Pasin mielestä helppo

Pysyvä palaaminen pistohoitoon vaati pohdintaa.

oppia. Sairaalan infotilaisuuden jälkeen

– Mietin, olisinko valmis palaamaan

hän harjoitteli pumpun käyttöä koto-

syömisen tarkkailuun. Kun päätös sit-

na ensin appelsiiniin. Täysin ongelmitta

ten syntyi, oli se kuitenkin selkeä, Pasi

ei siirtyminen pumppuun kuitenkaan

korostaa.

sujunut.

Pasi on ollut tyytyväinen päätökseen-

– Saamassani pumppumallissa ei

sä, vaikka hänen hoitotasapainonsa on

ollut kanyylin laittamista varten asetinta.

pumppuaikaan verrattuna hiukan huo-

Kerran kanyyli ei ollutkaan asettunut

nompi. Pasi ei sano ehdotonta eitä pum-

kunnolla ihon alle. En saanut yön aikana

pulle, ja kannustaa pumpusta kiinnostu-

ollenkaan insuliinia, ja heräsin aamulla

neita sitä kokeilemaan.

huonoon oloon, Pasi kertoo.

– Toisille pumppu sopii ja toisille ei.

Pumppuhoidon aikana Pasin hoito-

Ehkä minäkin voisin joskus vanhempana

tasapaino parani jonkin verran, ja hän

palata siihen. Pistoshoidossa pysyn kui-

nautti siitä, että sai syödä vapaammin.

tenkin niin kauan kun liikun paljon, aktiivi-

– Esimerkiksi elokuvissa sai mässyt-

nen lukiolainen täsmentää.

tää poppareita ja muita herkkuja, eikä tarvinnut muistaa ja miettiä pistämistä,

11


Kun Clarissa Mathlin tuli Lisbeth Nyströmin luokalle, opettaja tiesi diabeteksesta vain sen, minkä oli oppinut isoäidin tyypin 2 diabeteksesta.

Opettaja Lisbeth Nyströmillä ja Clarissa Mathlinilla, 16, on takanaan kuusi yhteistä opin vuotta. Opettaja on opetellut, mitä tehdä, jos esimerkiksi Clarissan verensokeri laskee liian alas.

Opettaja ja koulukaverit tuntevat Clarissan sairauden Diabeteksesta kertominen lisää turvallisuutta Nyström opettaa taideaineita tampere-

– Alussa kyselin Clarissalta usein,

Silti on hyvä, että opettajat, valmen-

laisessa Svenska Samskolanissa. Tyy-

oletko syönyt ja mikä on olo. Clarissa on

tajat sekä koulu- ja harrastuskaverit

pin 1 diabetesta sairastava Clarissa tuli

kuitenkin hyvin säntillinen tyttö, hänellä

tietävät sairaudesta.

Nyströmin oppilaaksi viidennellä luokalla.

on aina laukku täynnä mehua ja muita

Clarissa oli Nyströmin ensimmäinen dia-

hätäapuja, Nyström kertoo.

tain tapahtuu. Pienenä aina esittäydyin kaikille, että hei, olen Clarissa Mathlin

betesta sairastava oppilas.

Avoimuus kannattaa

ja minulla on diabetes. Nyt en enää en-

sesta vain sen, minkä oli oppinut isoäidin

Kun luokka lähti Irlannin matkalle, Lisbeth

simmäisenä mainitse sitä, lukiolainen

tyypin 2 diabeteksesta.

Nyströmin oli opeteltava tarkemmin, mitä

naurahtaa.

Etukäteen Nyström tiesi diabetek-

– Clarissan äiti soitti ja kertoi, että

tulee tehdä, jos Clarissan diabetes näyt-

Nyström kertoo, että opettajilla on lista

tytöllä on diabetes. Asia ei pelottanut,

tää pahemmat puolensa. Irlannin reissulla

kaikkien oppilaiden vakavista sairauk-

vaan lähinnä heräsi mielenkiinto ja tie-

Clarissalla oli mehujen ja pikkupurtavien

sista. Loppujen lopuksi koulu on kuiten-

tenkin kysymys, pistääkö Clarissa itse

lisäksi laukussaan glukagonia.

kin aikuisten vastuualuetta.

vai pitääkö opettajan pistää, Nyström muistelee. Clarissalla todettiin diabeteksen esiaste kolmevuotiaana, varsinaisen diabetesdiagnoosin hän sai kuusivuotiaana.

– Se oli jännä paikka, mutta onneksi mitään ei sielläkään sattunut. Itse asiassa vielä kertaakaan ei ole sattunut mitään ikävää, Nyström toteaa. Energinen ja reipas Clarissa tanssii

– Kun menin ensimmäiselle luokalle,

8–10 tuntia viikossa ja sen lisäksi vielä

alkoi monipistoshoito. Pistin itse jo sil-

valmentaa muita. Suuri liikunnan määrä-

loin. Kaikki oli minulle ennestään tuttua,

kään ei ole juuri heilautellut tytön hoito-

koska sekä äidillä että isällä on diabetes,

tasapainoa.

Clarissa kertoo. Viidennellä luokalla Clarissa oli jo oman hoitonsa ammattilainen. Silti vastuuntuntoinen opettaja ei aluksi osannut olla huolehtimatta ja tarkkailematta.

12

– Ihan vain siksi, että saa apua, jos jo-

– Minulla on todella harvoin matalia verensokereita. En ole kertaakaan ollut sokissa, Clarissa kertoo.

Teksti ja kuva: Sinikka Torssonen


Ystävä arjessa – pelastaja hädässä

Ketoainemittari yöpöydän laatikossa ei auta silloin kun sairastut matkalla tai unohdat pistää insuliinia koulussa. Precision Xceed on verensokerimittari, jolla voit tarpeen tullen mitata myös veren ketoaineet. Kun Precision Xceed kulkee aina mukanasi, voit elää normaalielämää

ADC 028/02/2009

ilman huolta hengenvaarallisesta ketoasidoosista.

Tilaa ilmainen mittari diabetes.finland@abbott.com tai numerosta 0800 555 500. Mainitse koodi KETO. www.abbottdiabetescare.fi


Erityistilanteissa pitää mitata myös ketoaineet

Happomyrkytys kannattaa ehkäistä Teksti: Terhi Rapeli Piirros: Pekka Rahkonen

Jos verensokeri nousee voimakkaasti esimerkiksi insuliinipumpun reistailusta tai kuumeesta johtuen, tyypin 1 diabeetikoiden pitää mitata myös ketoaineet. Korkeaan verensokeriin pitäisi puuttua pikaisesti, jotta ketoasidoosi eli happomyrkytys ei pääsisi kehittymään. Ketoaineet veressä tai virtsassa ovat merkki insuliinin puutteesta.

lisäinsuliinin pistämisen kanssa tulee olla

verensokeria erityisen huolellisesti, sillä

varovainen.

insuliinipumpun tekniset ongelmat, toi-

Diabeetikon kannattaa mitata keto-

minnan häiriöt, katetrin tukkeutuminen tai

aineita myös silloin, kun verensokeri on

patterin tyhjentyminen saattavat aiheut-

ollut pidemmän aikaa korkealla esimer-

taa happomyrkytyksen nopeastikin.

kiksi insuliinipumppuun tulleen teknisen vian, liian pienten insuliiniannosten tai

Toimi ajoissa

perushoidon puutteellisuuden vuoksi.

– Tärkeintä ketoaineiden kohotessa on

Nuorilla diabeetikoilla ketoasidoosin

ottaa lisää insuliinia ja mitata verensoke-

vaarat liittyvät usein murrosiän hormo-

reita tavallista useammin. Jos ketoaineet

nivaihtelusta johtuvaan hoitotasapainon

vähänkin huolestuttavat tai jos tilanne

heilahtelemiseen. Teini-iän kuohuissa

ei korjaannu, on tarpeen kysyä neuvoa

saattaa itsensä hoitaminen jäädä joskus

lääkäriltä tai diabeteshoitajalta, Sipilä

muiden asioiden jalkoihin.

painottaa.

– Myös alkoholin nauttiminen voi joh-

Jos ketoaineiden määrä ylittää kolme

taa tilanteisiin, joissa ei pysty syömään ja

millimoolia litrassa, diabeetikon pitää läh-

– Ketoaineiden kohoamiseen on aina

verensokeri laskee hyvinkin alas aiheutta-

teä sairaalahoitoon. Sairaalassa ketoasi-

syytä suhtautua vakavasti, sillä happo-

en ketoaineiden nousua. Hypoglykemian

doosia hoidetaan nesteytyksen, insuliinin

myrkytys on hengenvaarallinen tila ja

pelko alkoholin juomisen jälkeen saattaa

ja glukoosin avulla.

vaatii sairaalahoitoa, lasten endokrino-

toisaalta johtaa liialliseen insuliinin vält-

logi ja diabeteslääkäri Ilkka Sipilä

tämiseen, insuliinivajaukseen ja edelleen

painottaa.

ketoasidoosiin, Sipilä muistuttaa.

Ketoaineita ei tarvitse mitata säännöllisesti. – Jos verensokeri on yli 17, eikä se laske tavanomaisin konstein lisäinsuliinia pistämällä, silloin on hyvä mitata ketoaineet, Sipilä neuvoo.

– Parhaiten ketoaineiden nousu vältetään

Moninaiset oireet

diabeteksen hyvällä hoidolla ja toimimalla

Diabeetikon on syytä tunnistaa happo-

ajoissa verensokerin kohotessa.

myrkytyksen oireet. – Oireina voi olla epämääräistä huo-

Ketoaineet voidaan mitata veri- ja virtsanäytteellä.

non olon tunnetta, kuumoitusta, pään-

– Verinäyte antaa kuitenkin ketoai-

Erityisesti kuumeessa ja vatsatau-

särkyä, pahoinvointia, oksentelua, vat-

neista tarkemman kuvan, ja nykyään

dissa kannattaa ketoaineisiin kiinnittää

sakipua tai hikoilua. Suurin osa oireista

diabeetikko voi mitata ne itse yhdistet-

huomiota.

johtuu korkeasta verensokerista, joka

tyllä verensokeri- ja ketoainemittarilla,

myös janottaa ja lisää virtsan määrää,

Sipilä kertoo.

– Insuliinin tarve kasvaa kuumeessa siksi, että aineenvaihdunta kiihtyy.

14

Ketoasidoosia voi ja kannattaa ehkäistä

Sipilä kuvailee.

Mahataudissa ja ripulissa verenso-

Kaikilla oireet eivät ole selkeitä, ja

keri yleensä laskee, mutta ketoaineita

ketoasidoosin kehittymisnopeus on

saattaa kuitenkin kertyä, kun elimistö

hyvin yksilöllistä. Pienelle lapselle hap-

joutuu tuottamaan energiaa rasvaa polt-

pomyrkytys voi kehittyä tunneissa ja

tamalla glukoosivajauksen vuoksi. Sil-

aikuisellekin puolessa vuorokaudessa.

loinkin elimistö tarvitsee insuliinia, mutta

Insuliinipumpun käyttäjien pitää seurata

Mittaria voi k ysyä omasta hoitopaikasta.


VERENSOKERIN

MIT TA AMINEN

Verensokeri en nen ruokailua tai ku n olet ollu t syömät tä

Normaali / koho

nnut

Korkea

4–10 mmol/l

Jatka verensoke

10 –17 mmol/l

Hyvin korkea

KETOAINEIDEN Ve re n ketoai ne

Toimi näin

pitoisu us

yli 17 mmol/l

MIT TA AMINEN

Alle 0,6 mmol/l 0,6–1,5 mmol/l

Yli 1,5 mmol/l Yli 3 mmol/l

rin mittaamista

normaaliin tapaa n Jatka verensoke rin mittaamista 2– 4 tunnin välei kunnes se on all n, e 10 mmol/l. Jo s ar vot kohoavat edelleen, mittaa veren ketoaineet. Mittaa veren ke toaineet ja noud ata alla olevan tau ohjeita. Jatka ve lukon rensokerin mitta amista 2– 4 tunnin välein, kunnes se on alle 10 mmol/ l. Lisäinsuliinianno s on tarpeen.

Toimi näin Normaali pitoisuu s. Jatka verenso kerin mittaamist tavalliseen tapaa a n. Älä tee muuto ksia hoito-ohjelm ilman lääkärin ne aasi uvoa. Jos veressäsi on tämän verran ke toaineita ja verensokerisi on yli 17 mmol/l, sa atat tar vita lääkä apua. Ketoasidoo rin sin vaara on ka svanut. Jos olet huonovointinen tai verensokeris i ei laske lisäinsuliin huolimatta, ota ista yhteys hoitopaikk aasi. Jos veressäsi on tämän verran ke toaineita ja verensokerisi on yli 17 mmol/l, sin ulla on selvä ketoasidoosin ris ki. Ota yhteys lää käriisi. Hakeudu saira alahoitoon.

Soita aina lääkär ille tai diabetesho itajalle, jos veren ketoai neet huolestutta vat sinua.

Taulukon lähtee t: Diabetes-kirja. D iabetesliitto ja D uodecim. Diabetes & keto aineet -esite. Abb ot Diabetes Car e.

15


Vaikeuksista huolimatta Rita Heiskanen on positiivinen ja elämäniloinen nuori nainen.

Rankat vuodet havahduttivat

Rita Heiskanen kannustaa nuoria hoitamaan itseään Teksti: Minna Kinnari Kuva: Janne Viinanen

Tehohoito sairaalassa happomyrkytyksen takia. Silmänpohja- ja munuaismuutosten toteaminen. Rita Heiskasen, 20, viime vuodet ovat olleet rankkoja. Hänellä on nyt yksi tavoite yli muiden: nähdä vielä normaalisti.

Joensuulainen Rita sairastui tyypin 1 dia-

Tarkkanäköä ei ole

Elämänilo ei ole kadonnut

betekseen kuusivuotiaana. Vielä yläas-

Ritan vaikeudet eivät loppuneet keto-

Vaikeuksista huolimatta Rita on positiivi-

teella hän hoiti itseään hyvin, mutta sen

asidoosiin. Sen jälkeen hänellä todettiin

nen ja elämäniloinen nuori nainen.

jälkeen kaikki muuttui.

ensin munuaismuutoksia ja sitten silmän-

– Halusin elää niin kuin muutkin nuo-

pohjamuutoksia.

masentanut minua. Minulla on diabee-

ret eikä diabeteksen hoito kiinnostanut

– En näe vasemmalla silmällä kun-

tikkokavereita, joiden kanssa puhumme

yhtään. En viitsinyt mitata sokereita enkä

nolla ja minulle on sanottu, että silmästä

vakavasti ja vähemmän vakavasti diabe-

muistanut aina pistää insuliiniakaan.

voi mennä kokonaan näkö. Tarkkanäköä

teksen hoidosta. Sanonkin aina kaikille, että hoitakaa itseänne hyvin.

Vuoden 2006 keväällä hoidon lai-

minulla ei ole ollenkaan; esimerkiksi Aku

minlyönti päättyi lopulta ketoasidoosiin

Ankkaa en näe lukea ollenkaan ilman

eli happomyrkytykseen ja tehohoitoon

suurennussilmälaseja.

sairaalassa. – Olin väsyny t ja oksensin. Soitin itse ambulanssin, mutta sen jälkeen

Ritan silmiä on laseroitu ja molempiin silmiin on tehty lasiaisen puhdistusleikkaus.

Iloa elämään tuovat muun muassa syksyllä alkanut liiketalouden opiskelu Pohjois-Karjalan ammattiopistossa ja jääkiekon pelaaminen. Rita on pohtinut avomiehensä kanssa

en muista mitään. Heräsin sairaalas-

– Lääkärit ovat kuitenkin sanoneet,

sa, ja joka puolella ympärilläni oli let-

että silmien tilanne voi parantua, jos

– Haluaisin tulevaisuudessa lapsia.

kuja. Pelästyin aivan kauheasti, Rita

saan hoitotasapainon hyväksi. Motivaa-

Tämä toive kannustaa minua hoitamaan

muistelee.

tio on nyt hyvä, sillä haluan vielä jonakin

diabetestani entistä paremmin.

myös perheen perustamista.

Tuo tapahtuma herätti Ritan. Pitkä-

päivänä nähdä normaalisti. Olisi kiva, et-

Myös tuleva kesäkuu saa suupielet

aikainen verensokeri on tullut hiljalleen

tei tarvitsisi pyytää muiden apua pape-

hymyyn: silloin Rita ja hänen avomiehensä

alaspäin ja nuori nainen on etsinyt kadon-

reiden lukemiseen!

sanovat toisilleen tahdon.

nutta hoitomotivaatiotaan muun muassa Diabetesliiton nuorten kursseilla.

– Minulla oli myös ajokortti, mutta palautin sen itse poliisilaitokselle. Toivottavasti voin vielä joskus ajaa autoa. Munuaismuutokset vaikuttavat Ritan elämään tällä hetkellä niin, että hän ottaa tabletin aamuisin.

16

– Kaikki tapahtunut ei ole onneksi


NovoInfo

Tietoa tuotteistamme 0800 122 566 ... Mikä on insuliinianalogi... Kuinka

Kuinka usein insuliinia pistetään...

säilytän insuliineja kesähelteellä tai

Miksi insuliini sekoitetaan... Mikä

talvipakkasella... Miksi neula tulee

on ylipitkävaikutteinen insuliiniana-

poistaa annosteluvälineestä jokaisen

logi...

pistoksen jälkeen... Kuinka kauan

tuoksun... Kuinka hävitän käytetyn

voin käyttää avattua esitäytettyä in-

esitäytetyn insuliinikynän... Kuinka

suliinikynää... Mikä on kaksivaiheinen

vaihdan

insuliini... Olen lähdössä ulkomaille,

Mikä on insuliinikynäni maksimiannos...

saako käytössäni olevaa valmistetta

Mitä tarkoittaa perusinsuliini...

matkakohteestani... Mitä tarkoittaa

Pitääkö kirkas insuliini sekoittaa...

Mikä

aiheuttaa

säiliön

pikainsuliini... Mitä tapahtuu, jos käytän samaa neulaa useammin kuin kerran...

At Novo Nordisk, we are changing diabetes. In our approach to developing treatments, in our commitment to operate profitably and ethically and in our search for a cure. We know we are not simply treating diabetes, we are helping real people live better. That understanding is behind every decision or action we take, and fuels our passion to change the treatment, perception and future of diabetes for good.

insuliinin

insuliinikynääni...


Tup ako innin glam our kato aa Teks t Kuv i: Laura a: A nnik M a nnin a Ra e uha n la

Räntäsateessa kadulla kyyhöttäminen on kaukana tupakan muinaisesta glamourista. Myös ympäristötietoisuus voi tehdä savuttomuudesta entistä trendikkäämpää. Karua faktaa tupakasta: joka toinen tupakoitsija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Ja mitä nuorempana aloittaa, sitä todennäköisemmin – jos aloittaa polttamisen lapsena tai nuorena, elinikä lyhenee keskimäärin 20 vuotta. Tupakka siis tappaa, senhän kaikki jo tietävätkin. Miksi me sitten poltamme? Vaikka suomalaisnuorten tupakointi on vähentynyt tasaisesti 2000-luvulla, kansainvälisesti verrattuna sauhuttaminen on Suomessa yleisempää kuin muualla. Vuonna 2007 tupakkatuotteita käytti päivittäin 14–18-vuotiaista pojista 19 prosenttia ja tytöistä 20 prosenttia. – Tupakkavalistus on usein moralisoivaa. Pitäisi myöntää myös tupakoinnin hyvät puolet ja analysoida niitä, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa väittää.

18


Tupakan ”hyvät puolet” eivät liity ter-

Myös ympäristötietoisuus voi tehdä

veyteen, vaan sosiaalisiin asioihin. Tu-

savuttomuudesta entistä trendikkääm-

pakkaan yhdistyy mielikuvia kapinasta

pää. Tupakan tuotanto on tuhoisaa ym-

ja vapaudesta. Terveysuhat ovat kauka-

päristölle erityisesti kehitysmaissa, jotka

na jossakin, vuosikymmenien päässä,

tuottavat suurimman osan teollisuus-

sosiaaliset hyvät tässä ja nyt. Ihmisellä

maissakin käytetystä tupakasta. Tupa-

on taipumus torjua pontevammin lähellä

kan viljelyyn varattu maa on pois ruoan-

oleva pieni riski kuin kaukana häämöttä-

tuotannosta, ja tupakan kuivattamiseen

vä iso vaara.

tarvitaan paljon polttopuuta. On laskettu, että 300 savuketta varten kaadetaan yksi

Tupakointi koukuttaa

puu. Tupakan osuus kehitysmaiden met-

– Tupakka luo yhteisen tilan. Sanotaan,

sätuhoista on arviolta 5–25 prosenttia.

että tupakkahuoneessa tai tupakkaringissä käydään parhaat keskustelut. Polttaminen yhdistää vieraita ihmisiä samalla tavalla kuin vaikka koiran ulkoiluttaminen, Hallamaa pohtii. Polttaminen voi olla rooliasu, joka auttaa sosiaalisissa tilanteissa. Se antaa tekemistä käsille jännittävissä paikoissa. Tupakointi voi olla kiireisessä elämässä

Lähde: Tupakka koukuttaa – myös mediaa? -ajankohtaisseminaari 26.11.2008. Järjestäjinä Hengitysliitto Heli, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Suomen ASH ja Syöpäjärjestöt.

Tupakka vaikuttaa diabeetikkoon rajummin

myös kaivattu hengähdyshetki yksin, ikään kuin oma tila. Tupakointi koukuttaa toiset tiukemmin kuin toiset. Tiedetään, että nikotiini

• Diabeetikot tupakoivat saman verran kuin muutkin, vaikka tupakointi lisää lisäsairauksien riskiä.

vaikuttaa eri tavalla eri ihmisten aivoissa.

• Tupakointi supistaa pieniä verisuonia.

Nikotiini on niin sanottu kemiallinen pal-

Verisuonet saattavat kalkkeutua en-

kinto, aine joka tuntuu hyvältä. Ihmisiltä

nenaikaisesti, mikä altistaa sepelvalti-

on löydetty eroja nikotiinireseptoreiden

motaudille ja jalkojen verenkiertohäi-

määrässä ja toiminnassa: tupakointi tun-

riöille. Samasta syystä tupakointi voi

tuu toisista älyttömän hyvältä, toisista ei

edistää diabetekseen liittyviä verisuo-

juuri miltään.

nivaurioita munuaisissa, silmänpohjis-

Lääkehoito auttaa nikotiiniriippuvuuteen, mutta jäljelle jää tupakointitapa. Lopettajalle on onneksi tarjolla apua, jonka tuella onnistuminen on mahdollista.

sa ja hermoissa. Verenpaine voi kohota ja haavojen paraneminen hidastua. • Polttaminen altistaa myös hammasja ienvaurioille, tulehduksille sekä impotenssille.

Savuttomuudesta uusi normi

• Koska diabeetikon riski sairastua sy-

Ennen tupakansavu leijui sankkana suo-

dän- ja verisuonisairauksiin on muu-

malaisilla työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja

tenkin muita suurempi, tupakointi on

ravintoloissa, mutta polttamista on sit-

erityisen haitallista juuri diabeetikolle.

temmin rajoitettu. Vuonna 1995 kiellettiin

• Keuhkosyöpä on tunnetuin tupakoin-

tupakointi työpaikoilla, ja vuonna 2006

nin aiheuttamista sairauksista, mutta

polttamista ravintoloissa rajoitettiin huo-

keuhkoahtaumatauti on sitä yleisem-

mattavasti. Kesäkuussa 2009 tupakka-

pää. Jopa 50 % pitkään polttaneista

lain siirtymäaika päättyy, ja kaikki ravin-

sairastuu siihen. Tautiin ei ole paran-

tolat muuttuvat kokonaan savuttomiksi.

tavaa hoitoa, ja tupakoinnin lopet-

Nämä muutokset todennäköisesti

taminen on ainoa keino estää sen

vaikuttavat siihen, kuinka sauhutteluun

eteneminen. Oireita ovat yskä, lisään-

suhtaudutaan. Savuttomuudesta tulee

tynyt limaneritys ja rasitushengen-

luultavasti uusi normi ja polttamisesta

ahdistus. Lopulta keuhkokudoksen

epänormaali tila. Räntäsateessa kadul-

tuhoutuminen johtaa menehtymiseen.

la kyyhöttäminen on kaukana tupakan

• Apua tupakoinnin lopettamiseen saa

muinaisesta glamourista.

muun muassa omasta hoitopaikasta, apteekista ja netistä (www.stumppi.fi).

19


Savuton jää harvoin yksin Teksti: Laura Manninen Kuvat: Haastateltavien omat arkistot

Kysyimme kolmelta savuttomalta diabeetikolta ajatuksia tupakasta. 1. Miksi et polta? 2. Mitä harrastat? Onko sillä vaikutusta polttamiseen? 3. Polttavatko koulu- tai työkaverisi? 4. Minkälainen on mielestäsi polttamisen vaikutus imagoon? Mitä ajattelet ikäisistäsi, jotka polttavat? 5. Tunnetko ihmisiä, jotka käyttävät nuuskaa? Mikä on nuuskan vaikutus imagoon? 6. Koetko että olet jäänyt jostakin paitsi, koska et polta?

Laura Perttula 14 vuotta, Kokemäki

Miia Laitinen 18 vuotta, Kiuruvesi

Paula Toivola 18 vuotta, Vihti

1 Koen tupakanpolton vastenmieliseksi

1 Tupakointi on epäterveellistä ja tulen

1 En halua tietoisesti tuhota omaa ter-

asiaksi. Näen miten kaverit törttöilevät

huonovointiseksi tupakansavussa.

veyttäni. Diabeteksen vuoksi yritän mah-

alkoholin ja tupakan kanssa, eikä se

2 Soitan kitaraa sekä sähköurkuja, käyn

dollisimman pitkään pysyä terveenä ja

kiinnosta minua. Tiedän, että diabetek-

aerobicissa ja lenkkeilen koirieni kans-

mahdollisimman hyvässä kunnossa.

sen hoitamisesta tulisi hyvin vaikeaa, jos

sa. Ainakin tuota liikuntapuolta tupakointi

2 Harrastan laulamista. Vaikka en har-

polttaminen tulisi mukaan kuvaan.

haittaisi hengityksen vaikeutumisena.

rastaisi laulamista, en siltikään polttaisi.

2 Käyn eri jumpissa ja taekwondossa, ja

3 Parhaat kaverini eivät polta, mutta

3 Muutamat parhaimmat kaverini polt-

harrastan myös keramiikkaa. Vaikka en

osa kaveripiiristäni polttaa silloin täl-

tavat. Myös jotkut koulu- ja työkaverit

harrastaisi yhtään mitään, en silti alkaisi

löin, ja muutamat lukiokaverit tuntuvat

polttavat. Opiskelen lähihoitajaksi ja käyn

polttaa.

tupakoivan.

töissä vanhusten palvelutalossa.

3 Parhaat kaverit eivät polta, mutta tun-

4 Varsinkin yläasteella ollessani minusta

4 Mielestäni jokainen vastaa itse omasta

nen liian monia sitä harrastavia luokkaka-

oli naurettavaa, kuinka ikäiseni yrittivät

elämästään, mutta pohjimmiltani en hy-

vereita. Koulussa pitkällä välkällä monet

olla niin ”kovia” ja polttivat tupakkaa.

väksy polttamista. Kavereiden puolesta

käyvät kaupan kulmilla polttamassa.

Nykyään kun alamme olla täysi-ikäisiä,

kyllä harmittelen sitä, miltä heidän tule-

4 Tupakoivat henkilöt ovat monen mie-

minusta on ihan sama, polttavatko he vai

vaisuus näyttää, jos he tupakoivat paljon.

lestä vähän viileämpiä ja kovempia kuin

eivät.

Tästä huolimatta en kuitenkaan puutu

muut. Ehkä polttamisessa on kapinaakin

5 En tunne, mutta luulisin että nuuskan

pahemmin toisten polttamiseen.

mukana. Suurin osa polttajista on kuiten-

käyttäminen tekee ihmisestä ”rajumman”

5 Tiedän joitain ihmisiä, jotka käyttävät

kin mielestäni sellaisia, joilla on oikeasti

kuin tupakan polttaminen.

nuuskaa. Luulen että nuuskaaminen ei

jotain ongelmia.

6 En koe jääneeni paitsi mistään, sa-

ole niin hyväksyttyä kuin tupakointi.

5 En tunne. Mielestäni se on vielä huo-

noisinpa melkein että päinvastoin.

6 En koe, koska aina on vähintään yksi

nompi vaihtoehto kuin tupakoiminen.

kaveri, joka ei polta. Eli en missään ti-

6 En koe jääneeni mistään paitsi. Mie-

lanteessa jää yksin, kun toiset lähtevät

lestäni omaa terveyttä pitäisi arvostaa

tupakkatauolle.

sen verran, että miettisi vähän mitä oikeasti ei pitäisi tehdä ja kokeilla.

20


Sätkä sankarin suupielessä, kauniina kiehkurana nouseva savu. Hollywoodelokuvissa poltetaan paljon. Vaikka täysiikäisten tupakointi on Yhdysvalloissa

Hurriganes-kitaristi Albert Järvinen oli kuuluisa ketjupolttaja. Ganes-elokuvassa Järvistä esittää Jussi Nikkilä.

puolittunut 1950-luvun jälkeen, muutos ei näy kankaalla: elokuvissa tupakoidaan yhtä paljon kuin 50 vuotta sitten. Yhdysvalloissa tehdyn pitkäkestoi-

Kotimaisissa nykyleffoissa tupakoidaan entistä vähemmän

sen tutkimuksen mukaan televisiossa ja elokuvissa nähdyllä tupakoinnilla on suurempi vaikutus polttamisen aloittamiseen kuin esimerkiksi perheen tai kavereiden esimerkillä. Sauhuttelu kirjoitetaankin usein osaksi juonta. Mitä suositumpi tähti tupakoi, sitä enemmän se vaikuttaa.

Ajankuvaa tekemässä Elokuvatuottaja Aleksi Bardy Helsinkifilmistä on ollut mukana tekemässä monia viime vuosien suosikkielokuvia: Hymypoika, Tyttö sinä olet tähti, Saippuaprinssi, Ganes ja Käsky. Bardy näkee monia syitä savun sauhuamiselle Hollywood-elokuvissa. – Yksi syy on esteettinen: savu tekee kuvasta mielenkiintoisemman näköisen. Toisekseen on hyvä, jos näyttelijällä on jotain tekemistä. Tupakoiden sytyttäminen ja tulen antami-

Elokuvatuottaja Aleksi Bardyn mielestä suomalaisissa elokuvissa poltetaan vähemmän kuin amerikkalaisissa ja myös niukemmin kuin ennen. – En ole kovin innoissani ajatuksesta, että tupakointi on cool, emmekä halua kulkea sitä polkua, Bardy toteaa.

nen tuottaa dynamiikkaa kohtauksiin. Tupakoinnilla voidaan myös ker toa henkilöiden eroista. Sitten on vielä romanttinen syy: tupakointi nähdään usein nostalgisesti. Bardyn mielestä suomalaisissa elokuvissa poltetaan vähemmän kuin amerikkalaisissa ja myös niukemmin kuin ennen. Tupakointi oikeassakin elämässä on rajoittunut harvempiin paikkoihin. – Eihän nykyään tupakointia näe työpaikoilla tai ravintoloissa, vaan kadulla ja erillisissä tupakkakopeissa. Tupakoinnin näyttämisellä voi siis teh-

Ganes-elokuvassa tupakointi ilmentää ajankuvaa. Remun Aaltosen isää esittää Tommi Korpela.

dä ajankuvaa. 1970-luvun epookeissa poltetaan todella paljon, sitä on suorastaan hätkähdyttävää katsoa. Television puolella ilmiö näkyy muun muassa kotimaisessa Uutishuone-sarjassa, joka sijoittuu 1960–1970-luvuille, ja amerikkalaisessa Mad Men -sarjassa, joka kertoo 1960-luvusta.

Ganes-elokuvan kuvat: Helsinki-filmi Oy/Malla Hukkanen

21


Kielletty hedelmä -elokuvassa isosisko (Malla Malmivaara) tarjoaa Marialle (Amahda Pilke) alkoholia, mutta ei tupakkaa.

Rahaa kulisseissa

ole huumeita, alkoholia ja tupakkaa. Elo-

Yhdeksi syyksi runsaaseen tupakointiin

sessa, mutta täydellistä kieltoa elokuville

on arveltu myös tuotesijoittelua – tu-

ei voi sälyttää. Se olisi taiteen tarkoitus-

pakkayritykset maksavat elokuvanteki-

ta vastaan, pohtii Bardy, joka ei ole itse

jöille siitä, että niiden savukemerkit näky-

koskaan polttanut.

kuvilla on oma roolinsa tupakkavalistuk-

vät elokuvassa. Tupakkayhtiöt julkistivat

Helmikuussa tuli ensi-iltaan Dome

itse sisäisiä asiakirjojaan, jotka osoittivat

Karukosken ohjaama Kielletty hedel-

näin todella tapahtuneen 1980-luvulla.

mä, joka kertoo kahdesta rajojaan rik-

Esimerkiksi vuonna 1988 James Bond

kovasta ja vapautta etsivästä lestadio-

-elokuva Lupa tappaa tienasi 350 000

laistytöstä. Onko tupakka yksi elokuvan

dollaria tietyn merkin käyttämisestä.

kielletyistä hedelmistä?

Vuonna 1998 tupakan tuotesijoittelu

– Elokuvan kohtauksissa ei polteta,

kiellettiin Yhdysvalloissa, mutta sauhut-

mutta kadulla joku henkilö saattaa tupa-

taminen elokuvissa on sen jälkeen vain

koida. Dome tuossa sanoo, että hänen

lisääntynyt. Vieläkö raha liikkuu kulissien

elokuvissaan kukaan ei koskaan tupakoi.

takana?

Itse en sanoisi jyrkästi, että meidän elo-

– Kansainvälisesti tuotesijoittelulla voi

kuvissa ei enää ikinä tupakoida. Mutta

olla vielä roolinsa, mutta Suomessa mi-

minäkään en ole kovin innoissani ajatuk-

nulla ei ole ensimmäistäkään tapausta

sesta, että tupakointi on cool, emmekä

tiedossa edes kevyestä tiedustelusta.

halua kulkea sitä polkua, Bardy toteaa.

Olemme aktiivisia yritysyhteistyössä, ja

Tosiaan, myös Karukosken esikoinen

meiltäkin hyvin monenlaiset tahot hake-

Tyttö sinä olet tähti (2005) on listattu

vat näkyvyyttä, mutta ei tupakkateolli-

savuttomaksi elokuvaksi.

suus. Jos asia tulisi julki, vahinko olisi heille varmasti suurempi kuin saavutettu hyöty, Aleksi Bardy arvelee.

Teksti: Laura Manninen

Helsinki-filmin elokuvista Bardyn mukaan eniten on tupakoitu Ganesissa, joka kertoo Remu Aaltosesta ja Hurriganesyhtyeestä. – Se sijoittui 1970-luvulle ja sitä oli mahdotonta kuvitella ilman tupakointia, sillä polttaminen oli suorastaan Albert Järvisen tavaramerkki, Bardy kertoo. Järvinen oli yhtyeen kitaristi, joka esiintyi keikoillakin sätkä huulessa.

Karukosken elokuvissa ei polteta Yhdysvalloissa on arvioitu, että savuttomat elokuvat estäisivät pelkästään siellä 60 000 kuolemantapausta vuodessa. Smoke Free Movies -hanke onkin vaatinut studioilta tupakoinnin lopettamista lapsille ja nuorille sallituissa elokuvissa. Ensimmäisenä reagoi Walt Disney Kielletty hedelmä -elokuvassa Raakel (Marjut Maristo) ja Maria (Amahda Pilke) lähtevät maailmalle kokeilemaan houkutuksia, mutta eivät tupakkaa.

Company, joka ilmoitti vuonna 2007, ettei sen perhe-elokuvissa enää näytetä tupakointia. Pitäisikö elokuvia miettiä Suomessakin tästä näkökulmasta? – Elokuvien moraalinen viesti on vastuullamme, mutta maailmaa ei voi kuvata naiivisti teeskennellen, ettei maailmassa

22

Jutun lähteenä on käytetty Mervi Haran ja Satu Lipposen raporttia Tupakkayhtiöt – elokuvien kummit. Raportin ovat kustantaneet Suomen ASH ry ja Suomen Syöpäyhdistys.


Haastattelussa taitoluistelun Euroopan mestari Laura Lepistö Teksti: Terhi Rapeli Kuva: © STLL, Sari Niskanen

Julkkis ja terveys -juttusarjassa udellaan muun muassa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita tunnetuilta henkilöiltä. Tällä kertaa vastaamassa on 21-vuotias taitoluistelija Laura Lepistö. Laura voitti tämän vuoden tammikuussa taitoluistelun Euroopan mestaruuden kotikisoissa Helsingissä. Laura saa energiaa kovaan treenaamiseen ja huippusuorituksiin riittävästä ja monipuolisesta ruokavaliosta sekä rentoutumisesta kavereiden kanssa. Lauran lapsuudenystävällä oli diabetes, joten hän tietää sairaudesta perusasioita. Laura muistelee, että diabetes ei näyttänyt reipasta ja rempseätä kaveria yhtään jarruttavan.

Miltä tuntuu olla Euroopan mestari? No kyllähän se tuntuu ihan mielettömältä! Voi sanoa, että yksi pikkutytön haaveista ja unelmista on toteutunut. Mestaruuden voittaminen kotiyleisön edessä oli mahtava saavutus.

Mikä taitoluistelussa sinua viehättää? Taitoluistelussa viehättää ehkä eniten fyysisen urheilusuorituksen ja taiteellisuuden yhdistelmä. Taitoluistelu on fyysisesti ja taidollisesti vaikeaa, ja taiteellinen puoli tuo vielä lisää monipuolisuutta lajiin.

Mitä olet tehnyt tänään? Aamupäivän olen lukenut kauppakorkean pääsykoekirjoja, sillä haen tänä keväänä opiskelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun. Iltapäivästä iltaan olen sitten ollut treeneissä. Tänään olin jäällä tunnin ja 15 minuuttia, ja siihen päälle sellainen tunnin oheisharjoitus.

Millainen on ruokavaliosi? Ruokavalioni on perusurheilijan ruokavalio eli riittävä, monipuolinen ja säännöllinen. Kiinnitän huomiota ruokailujen säännöllisyyteen, jotta palaudun hyvin harjoituksista ja saan riittävästi energiaa

24


harjoitteluun. Syön päivittäin aamiaisen,

rinnalla. Nyt toivon, että saisin opiske-

lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapa-

lupaikan kauppakorkeakoulusta. Tänä

lan. Urheilijan on lisäksi hyvä juoda tar-

talvena olin läheisellä ala-asteella esi-

peeksi päivän aikana.

koululuokan avustajana. Lasten kanssa työskentely toimi hyvänä vastapainona

Ehditkö harrastamaan?

luistelulle, sillä siinä sai ajatuksia muualle. Pidin tosi paljon avustajan hommasta.

Ei kyllä mitään sen erityisempää harrasusein kavereitani, joiden kanssa teemme

Miten rentoudut?

yhdessä jotain mukavaa. Talvisin käyn

Tykkään matkustelusta. Lomamatka

joskus lumilautailemassa, mutta nyky-

kesällä tai keväällä johonkin etelään pal-

ään on hienoa, jos ehdin kerran talvessa

mujen alle on sellainen aika perinteinen

mäkeen.

akkujen lataustapa. Arkena hemmotte-

tusta ehdi olemaan. Vapaapäivinä näen

len itseäni kavereiden seurassa. Käym-

Miten pidät rankan harjoittelun ja tärkeiden kilpailujen keskellä huolta fyysisestä ja psyykkisestä jaksamisestasi?

me vaikka syömässä tai leffassa tai ihan vaan juttelemme mukavia.

Olen aina painottanut, että pitää olla

Millaisia terveisiä lähetät Inspiksen lukijoille?

muutakin elämää kuin luistelu. Muu elä-

Urheilijana haluaisin innostaa kaikkia

mä auttaa jaksamaan. Näen esimerkiksi

Inspiksen lukijoita liikkumaan! Liikkukaa

usein kavereitani, joiden kanssa juttelen

omalla tavallanne, kokeilkaa rohkeasti

ihan muista asioista kuin luistelusta. Kir-

erilaisia lajeja ja nauttikaa liikunnan eri

joitin ylioppilaaksi vuosi sitten keväällä.

muodoista!

Siihen asti koulu oli tärkeä asia luistelun

25


Viisi äitiä ja yksi isä kokoontuivat Tampereella keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan murrosikäisten lapsiensa kasvukivuista ja diabeteksen hoidosta. Keskustelua ohjasi diabeteshoitaja Marita Määttä. – Vartalo muuttuu ja sen hyväksyminen vaatii aikaa, päivittäin nuorten kanssa työskentelevä Määttä kertoo. – Kannustan aina tapaamiani nuoria kertomaan avoimesti diabeteksestaan. Nuoret ovat kertoneet, että ensihämmennyksen jälkeen kaverit oppivat suhtautumaan diabetekseen luonnollisena asiana. Verensokerin mittaaminen ja pistäminen herättävät kysymyksiä kavereiden keskuudessa – Usein nuorilla näkee vatsan pistosalueella kovia patteja. Niitä tulee, jos insuliinin pistää aina samaan kohtaan huomaamattomasti paidanhelman ja housunvyötärön välistä, Määttä kertoo. Nuoret saat tavat vierastaa insuliinipumppuhoitoa, sillä pumppu on omaan kehoon liittyvä ylimääräinen ja tavallisuudesta poikkeava laite. Erityisesti tytöt voivat kokea pumpun ongelmalliseksi. Mihin sen voi tunkea, jos haluaa käyttää tiukkoja vaatteita, nuoret tuskailevat. – Nuorilta löytyy kekseliäisyyttä ja hoitotarvikkeissa on valinnanvaraa, joten kyllä pumpun yleensä saa huomaamattomasti piiloon, Määttä kannustaa.

Murkkuiän myllerryksiä Teksti: Ella Kuula Kuva: Annika Rauhala

Murrosikä mullistaa nuoren kuin nuoren elämää. Diabetes tuo ikään lisähaastetta, se on selvä.

Maistuuko kouluruoka? Tasapainoinen ruokavalio auttaa diabeetikkoa voimaan hyvin. Arkipäivän tiimellyksessä säännöllisten aterioiden syöminen voi kuitenkin olla mutkikasta. – Yläasteen ruokalassa jokainen saa itse annostella ruokansa. Monipuolisen lounaan syöminen voi olla pulmallista, jos kaikki kaverit ovat laihiksella ja syövät vain vähän salaattia tai vastaavaa, vanhemmat pohtivat. – Minun tyttäreni kokee myös, että koulupäivän aikana ei löydy sopivaa tilaisuutta verensokerin mittaamiseen. Ruoan jälkeen hän menee vessaan pistämään, yksi äideistä kertoo. Ruokailuun ei kaikissa kouluissa ole pakko osallistua. Usein nuorilla onkin

26


tapana livistää lähikioskille tai -kauppaan

jonkinlaista kapinaa diabetesta ja siihen

ostamaan herkkuja.

liittyviä velvollisuuksia kohtaan, yksi äi-

– Kouluruokalaan meneminen voi vaatia diabeetikolta todellista tahdon lujuutta, Määttä muistuttaa.

deistä miettii. Määttä arvelee, että pistäminen voi nuorilta yksinkertaisesti unohtua. Hän muistuttaa vanhemmille, että nuorilla

Liikunta vaikuttaa verensokeriin

on paljon huolehdittavaa ja mietittävää,

Monet nuoret ovat aktiivisia liikunnan

mielessä.

eikä diabetes ole aina päällimmäisenä

harrastajia. Ennen harrastuksiin menoa

– Nuorten diabeetikoiden ongelmia ei

diabeetikon olisi hyvä ehtiä mitata veren-

silti pitäisi yleistää. Poikani hoitaa diabe-

sokeri, syödä päivällinen ja pistää sopiva

testa tunnollisesti ja luonnollisena osana

määrä insuliinia suhteessa ateriaan ja tu-

elämää, yksi äideistä päättää keskus-

levaan liikuntasuoritukseen.

telun.

Marita Määttä tietää, että päivällisen sovittaminen perheen harrastusaikatauluihin vaatisi monessa kodissa nykyistä tiukempaa organisointia. – Jos nuori on korvannut kouluruuan pikaruualla, liikunnan harrastaminen sen varassa ei ole hyväksi, hän muistuttaa. Nyrkkisääntö on, että liikunta laskee verensokeria ja vähentää insuliinin tarvetta. – Meidän tytöllä treenit päinvastoin nostavat verensokeriarvoja, yksi äideistä kertoo. – Näin voi käydä, Määttä vastaa. Liikunnan harrastaminen niin, että verensokerit

VANHEMPIEN ILTA OSA DIAPELI-PROJEKTIA

MULLA ON DIABETES -KORTIT KERTOVAT DIABETEKSESTA KOULU- JA HARRASTUSKAVEREILLE

pysyvät hallinnassa vaatii omahoidolta paljon. Hyvä tasapaino on silti mahdollista saavuttaa, Määttä kannustaa.

Kokeilut alkoholin ja tupakan kanssa

Tampereen Diabetesyhdistys vetää

Diabetesliitosta voi tilata kortteja, jot-

Jossain vaiheessa nuoret yleensä ko-

DiaPeli-projektia, jolla tuetaan diabe-

ka on tarkoitettu diabeetikkolasten ja

keilevat alkoholia tai tupakkaa. Dia-

testa sairastavia lapsia, nuoria ja nuo-

-nuorten lähipiirille koulussa ja har-

beetikoille nämä aineet ovat tavallista

ria aikuisia sekä heidän läheisiään.

rastuksissa. Mulla on diabetes -nimi-

haitallisempia.

Projektissa ovat mukana Tampereen

set kortit kertovat perusasiat tyypin 1

– Alkoholin käytön yhteydessä veren-

yliopistollisen sairaalan lastenklinikka

diabeteksesta ja matalan verensokerin

sokeria pitäisi seurata tavallista tarkem-

ja nuorisopoliklinikka, muita terveyden-

ensiavusta. Lasten lähipiirille on oma

min. Humalassa verensokerin mittaami-

huollon toimipisteitä ja -henkilöitä,

korttinsa, nuorten kavereille omansa.

nen, pistäminen ja syöminen saattavat

Diabetesliitto sekä eri yhdistyksiä

Kortit ovat Tampereen Diabetesyhdis-

unohtua. Tämä kuvio voi olla hengen-

ja ammattilaisia. Rahoittajana toimii

tyksen DiaPeli-projektin tuotantoa, ja

vaarallinen, Määttä huolehtii.

Raha-automaattiyhdistys.

niitä myydään 30 kappaleen nipuissa.

– Jos diabeetikolla on esimerkiksi al-

Tavoitteena on tarjota vertaistukea

Nippu maksaa 7,50 euroa (postimaksu

kavia munuaismuutoksia, siinä vaiheessa

nuorille diabeetikoille ja heidän läheisil-

sisältyy hintaan). Korttien koko on A5.

olisi viimeistään lopetettava tupakointi.

leen sekä lisätä ja välittää diabetekseen

Aina parempi, ettei aloita tupakointia

liittyvää tietoa. DiaPeli-hankkeessa

ollenkaan, Määttä tsemppaa.

kehitettävät vertaistuki- ja toimintamallit halutaan vakiinnuttaa pysyviksi

Totuttelua vastuunottoon – Jättääkö poikani pistämisen väliin siksi, ettei hän osaa? Ehkä se on sittenkin

toimintatavoiksi.

Tilaukset: Diabetesliitto/materiaalitilaukset Puh. (03) 2860 111 materiaalitilaukset@diabetes.fi

Lisätietoja: www.tampereendiabetesyhdistys.fi

27


Kysymys ja vastaus Tällä palstalla nuori kysyy ja asiantuntija vastaa. Miten verensokeriarvot (korkeat ja matalat) vaikuttavat mielialoihin ja tunteisiin? Fiona Kemp, 16, Helsinki

Lähes kaikki diabetesta sairastavat hen-

verensokeriin liittyy usein pelkoja itsensä

kilöt tunnistavat monenlaisia yhteyksiä

nolaamisesta, itsensä tai toisten vaaran-

verensokeritason ja mielialojen ja tuntei-

tamisesta ja jopa kuolemasta ja keskus-

den välillä. Jo diabeteksen ensioireisiin

hermoston pysyvästä vaurioitumisesta.

kuuluu väsymys, joka liittynee korkealla

Matalan verensokerin pelko taas voi olla

olevaan verensokeriin. Myös jo sairas-

tiedostettua tai tiedostamatonta ja vai-

tuneilla väsymys on selkein korkean ve-

kuttaa elämään monella tavalla.

rensokerin oire. Usein korkean sokerin

Diabeteksen kanssa eläminen ja

aiheuttamaan väsymykseen liitetään

omahoidon toteuttaminen on varmasti

myös voimattomuuden, haluttomuuden

jollakin tavoin psyykkisesti kuormitta-

ja välinpitämättömyyden tuntemuksia.

vaa, koska siihen liittyy aina huolta ja

Jotkut kertovat myös olevansa ärtynei-

turhautumista. Tuntuu, että diabetes ja

tä verensokerin ollessa korkealla. Olen

sen hoito johdattelevat itseään hoitavan

aina ajatellut tämän ärtymyksen liittyvän

ihmisen, hänen läheisensä ja hoidon am-

väsymykseen; ympäristön vaatimuksiin

mattilaiset kiinnittämään huomiota puut-

vastaaminen väsyneenä saa meidät hel-

teisiin, virheisiin ja riittämättömyyteen. Toivoisinkin, että myös kohtuullisen

Kuva: Juha Mattila

posti suutahtamaan. Korkea verensokeri voi herättää myös

verensokeritasapinon onnistunut ylläpi-

turhautumisen ja epäonnistumisen tun-

täminen, ylettömän korkeiden ja toisaal-

teita, koska se tulkitaan usein merkiksi

ta matalien verensokerien välttäminen,

diabeteksen hoidon puutteellisuudesta

tuottaisi onnistumisen elämyksiä. Oman

tai diabeteksen hallitsemattomuudesta.

sairautensa kanssa selviämisestä voi

Näihin tuntemuksiin voi joillakin henkilöil-

tuntea tyytyväisyyttä ja olla jopa syystä

lä liittyä vielä korostunut pelko elinmuu-

ylpeä. Kun verensokeri on suurin piirtein

tosten syntymisestä.

kohdallaan, useimpien mielestä myös oma olo on parhaimmillaan.

Verensokeri matalalla Matalaan verensokeriinkin voi liittyä väsymystä ja voimattomuutta, mutta usein myös levottomuutta ja ärtyisyyttä.

Jukka Marttila psykologi Diabetesliitto

Se pelottaa monia jo sinällään. Matalaan

Kuva: Juha Mattila

Uutiset LIITY JÄSENEKSI JA VOITA UPEITA PALKINTOJA

hyvä ja ettei lähimenneisyydessä ole ollut vakavaa verensokerin laskun aiheuttamaa toimintakyvyttömyyttä. Kaikki varusmiespalvelukseen hyväksyttävät diabeetikot aloittavat varusmiespalveluksensa Riihimäen Viestirykmentissä.

Kun täytät 15, voit liittyä itse Diabeteslii-

Kaikki uudet 15–22-vuotiaat jäsenet saa-

Hakeutuminen varusmiespalvelukseen voi

ton jäseneksi. Liittymällä paikallisen dia-

vat lahjaksi pehmosiilin, jonka voi laittaa

tapahtua kutsunnoissa tai aluetoimiston

betesyhdistyksen jäseneksi liityt samalla

roikkumaan vaikka reppuun.

järjestämässä jälkitarkastuksessa. Valin-

Diabetesliittoon. Diabetesyhdistysten

Täytä liittymiskaavake osoitteessa

takriteerit täyttävän diabeetikon tiedot il-

jäsenmaksut ovat 6 – 25 euroa (2009).

www.diabetes.fi/liityjaseneksi .

moitetaan tutkimusryhmälle vuosittain toukokuun loppuun mennessä, ja haastattelu

Tänä vuonna on käynnissä Jäsenhankintakampanja 1.1.–30.9. Kaikkien tänä aikana liittyvien uusien jäsenten kesken arvotaan

DIABEETIKOT VOIVAT TAAS HAKEUTUA VARUSMIESPALVELUKSEEN

ja valinnat toteutetaan kerran vuodessa kesäkuun aikana.

28

500 euron matkalahjakortti

Diabeetikot voivat päästä varusmiehiksi

• joka kuukausi yksi Diabetes-

tietyin edellytyksin. Palvelukseen hyväksy-

lehden ruokavinkit -keittokirja,

misen pääkriteerit ovat, että kutsuntavai-

arvo 15 euroa.

heessa diabeteksen kesto on ollut vähin-

Lisäksi uusi jäsen saa Diabetes-lehden

tään kaksi vuotta ja enintään kymmenen

maksutta liittymisvuoden loppuun saakka.

vuotta, diabeteksen hoitotasapaino on

Kuva: Tuulikki Rautio

• lokakuun lopussa Matka-Vekan


Combo -insuliinipumppujärjestelmä Accu-Chek Combo –insuliinipumppujärjestelmä antaa uuden ulottuvuuden diabeteksen hoitoon! Accu-Chek Aviva Combo on paljon muutakin kuin verensokerimittari. Sen avulla saat hoidettua HELPOSTI ja NOPEASTI bolusehdotuksen ja boluksen antamisen. Mittari toimii myös kauko-ohjaimena, jonka avulla voit hoitaa koko pumpun ohjauksen. Tiedot siirtyvät mittarista pumppuun ja pumpusta mittariin turvallisen blue tooth –tekniikan avulla. Mittarissa on luonnollisesti suuri värinäyttö, jonka avulla voit mm. tarkastella elektronista päiväkirjaa ja raportteja. Värikoodien avulla tiedät heti mittauksen jälkeen, onko tulos tavoitteessasi.

Pumppuhoito on tästä lähtien hyvin HUOMAAMATONTA ja antaa käyttäjälle aivan uudenlaista vapautta. Voit pitää pumpun valitsemassasi paikassa koko päivän, ja ohjata sitä Accu-Chek Aviva Combo –mittarin avulla – pumppuun sinun ei tarvitse koskea ollenkaan. Pienin basaaliannos tunnissa on 0,05 yksikköä (= 0,0025 yksikköä insuliinia joka 3:s minuutti). Jotta muistat vaihtaa infuusiosetin tarpeeksi usein, voit laittaa siitä itsellesi muistutuksen mittariin. Mittarissa on paljon muitakin muistutustoimintoja, jotka helpottavat elämääsi. Kädessäsi olevalla Accu-Chek Aviva Combolla voit vain napin painalluksella hallita diabetestasi kokonaisvaltaisesti. Joko innostuit?

Lisätietoja: eeva.raivio@roche.com


KOLUMNI

Turhia sairauksia Koulumme ruokalassa on erityisruoka-

Tällainen sairauksien hyväksikäyttö

Paitsi että oikeasti sairaat eivät leveile

valiota noudattaville oppilaille oma lin-

pistää vihaksi. On helppoa käyttää al-

taudillaan. He tietävät, että sen kanssa

jastonsa. Haen sieltä ruokaa toisinaan,

lergiaa tekosyynä, jos todellisuudessa ei

eläminen on usein raskasta ja vaikeaa,

ko s k a o l e n a l l e rg i n e n m u u t a m a l l e

vain tykkää ruuasta.

eikä siinä ole mitään kehuskelemisen

ruoka-aineelle. Kattilan kannen päällä

Koulusta lähetetään kotiin oppilaan

arvoista. Ne, jotka tekevät sairaudes-

lukee aina henkilön nimi, jolle ruoka on

ter veystietolomake, jossa kysytään muun

taan suurimman numeron, ovat yleensä

tarkoitettu. Huomioni on kiinnittynyt

muassa allergioista. Tietoja kysytään

terveimpiä.

erään rinnakkaisluokkalaisen tytön ni-

myös harrastuksissa ja eri tapahtumissa.

Kouluissa tehdään yhteisillä verova-

meen. Vaikka itse käyn pisteessä melko

Papereihin on liian yksinkertaista ruksata

roilla paljon turhia allergiaruokia. Niitä

usein, en ikinä näe tätä tyttöä siellä.

kaikki pahat ruuat niin, että on niille aller-

pitäisi valmistaa vain lääkärintodistuksen

ginen. Mitäs sanotte, kun joku on allergi-

perusteella. Säästyneet rahat voitaisiin

nen kesäkeitolle, veriruuille, juustolle tai

suunnata vaikka oikeasti sairaiden dia-

kalalle, mutta ei kalapuikoille?

beetikoiden hoitoon.

Kerran muistutin hänelle, että sinulle on tuolla oma ruoka. ”No, ne keittäjät tekee mulle aina erikoisruuan, vaikka en mä sitä kai tarvitse.” Ihmettelin vastausta, ja kysyin samalla, mille hän on allerginen.

annettua ruokaa. Samalla he antavat

”Siis suolakurkulle, punajuurelle ja au-

oikeasti sairaista vääristyneen kuvan,

rinkokuivatulle tomaatille. Ja sit mun äiti

eivätkä tule ajatelleeksi, että vaikeasti

sanoo, että oon allerginen lisäaineille.”

allergiselle pienikin määrä kiellettyä

Silmäni laajenivat lautasen kokoisiksi.

ruoka-ainetta voi olla hengenvaarallinen.

Suolakurkku ja aurinkokuivattu tomaatti

Oikean tiedon levittäminen olisi kaik-

kuulostivat eriskummallisilta, mutta en

”Eihän se nyt haittaa, jos vähän syöt

ettei kaikille lisäaineille voi olla allerginen,

näitä viljatuotteita… Mä nyt poltan sun

vain joillekin tietyille. Muuten ihminen ei

vieressä muutaman tupakan, kyllä sun

voisi syödä juuri mitään, koska lisäaineita

keuhkot kuitenkin sen kestää… Ai sun

esiintyy luonnossakin. Esimerkiksi puo-

sokerit on vähän matalalla, juo tästä

lukassa on bentsoehappoa, jota käyte-

light-limua, sillähän se normalisoituu…”

”Mutta kyllä mä kumminkin olen,” kuului päättäväinen loppulause.

Meri Öhman

kien etu, sairaudesta riippumatta.

sanonut mitään. Sen sijaan kommentoin,

tään myös lisäaineena elintarvikkeissa.

30

Ei tykkää -allergikot ovat yleensä nir soja, jotka eivät suostu syömään

Jotkut haluavat suorastaan rehvastella sairaudellaan. Kuuluttaa suureen ääneen, kuinka ovat allergisia jollekin.

Meri Öh man on 15-v uotias diabeet ikko Tamper eelta.


Diabetesliiton nuorten kurssit 2009

TAPAHTUMIA JA KURSSEJA

12–13-vuotiaat: 1.6.–6.6. 14–15-vuotiaat: 27.7.–1.8. 14–15-vuotiaat: 3.8.–8.8. 12–15-vuotiaat: 12.10.–17.10. 16–20-vuotiaat: 5.10.–10.10. Kesän kurssien hakuaika päättyi maaliskuun lopussa, mutta kysy peruutuspaikkoja. 12–15-vuotiaiden ja 16–20-vuotiaiden kurssin hakuaika päättyy 15.8.2009. Kurssit järjestetään Diabeteskeskuksessa Tampereella. Ohjelmassa on monipuolista ryhmätoimintaa, liikuntaa ja virkistystä, joiden yhteydessä otetaan huomioon diabeteksen omahoito.

Lisätietoja: Diabetesliiton kurssisihteeri Tiina Paronen Puh. (03) 2860 316 tiina.paronen@diabetes.fi

13–17-vuotiaiden murkkuviikonloppu 13–17-vuotiaiden murkkuviikonloppu järjestetään 18.– 20.9. Tarkempaa tietoa tapahtumasta löytyy keväällä nuorten nettisivuilta www.diabetes.fi/nuoret > Tapahtumia ja kursseja.

Lisätietoja: Diabetesliiton Itä-Suomen aluesuunnittelija Terhi Turunen Puh. (017) 262 4852 tai 0400 723 655 terhi.turunen@diabetes.fi

Painettu lehti vai verkkolehti

– mitä mieltä olet? Inspis ilmestyy tällä hetkellä sekä painettuna lehtenä että netissä www.diabetes.fi / nuoret > Inspis. Haluatko lukea Inspiksen tulevaisuudessa A

Painettuna lehtenä

Laita vastauksesi osoitteeseen tiedotus@diabetes.fi

B

Netissä verkkolehtenä

tai vastaa kyselyyn Diabetesliiton nuorten nettisivuilla

C

Sekä painettuna lehtenä

www.diabetes.fi/nuoret. Vastanneiden kesken arvo-

että verkkolehtenä

taan Omronin askelmittari.

31


Mikä on sinun värisi?

Helppo Pieni

500

t ul

u u s US

Tilaa nyt uusi värikäs OneTouch® UltraEasy® veloituksetta!

B-kaapelin avulla

Vastustamaton

mu

Uudet värit: mahonki, pinkki, hopea ja lime. Täytä oheinen kuponki ja lähetä se meille; postimaksu on jo maksettu! Voit myös tilata mittarin asiakaspalvelustamme.

ist

i ja

do

en

llis

ks

o

tulosten p u r k u m

ah

LifeScanin asiakaspalvelu Puhelin: 0800 122 322 (arkisin klo 9 - 17) asiakaspalvelu@lifescan.fi www.lifescan.fi

Nyt saat asiakaspalvelustamme myös kaapelin mittariisi veloituksetta! OneTouch® on LifeScan Inc.:in rekisteröity tavaramerkki. ©LifeScan Suomi / 2009.

Kyllä, tilaan OneTouch® UltraEasy® -aloituspakkauksen veloituksetta. Värini on: (rastita oma värisi)

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Haluan jatkossakin tarjouksia ja tiedotteita LifeScanilta ja hyväksyn, että LifeScan tallentaa yhteystietoni asiakastietokantaansa. Haluan saada tarjouksia ja tiedotteita myös sähköpostitse. Sukunimi

Etunimi Lähiosoite Postinumero

Syntymävuosi Postitoimipaikka

Allekirjoitus ja pvm: Sähköposti

(Huomio! Alle 18-vuotiaat, huoltajan allekirjoitus.)

Inspis 1 / 09

Puhelin päivisin

Allekirjoittamalla ja palauttamalla vastauskortin vahvistan sen, että olen lukenut ja hyväksynyt alla olevat tiedot. LifeScan tallentaa tässä vastauskortissa annetut tiedot, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme mahdollisimman hyvin verensokerimittareihin liittyvissä kysymyksissä. Tietoja voidaan luovuttaa Johnson & Johnson-konsernin eri maiden osastoille sisäistä tietojenkäsittelyä varten, mutta tietoja ei luovuteta muille osapuolille. Sinulla on oikeus tarkistaa omat yhteystietosi ja tarvittaessa pyytää virheellisten tietojen korjaamista. Jos haluat tarkistaa omat yhteystietosi, LifeScanin vastuulla on tarkistaa henkilöllisyytesi. Vastauskorttia ei tarvitse palauttaa eikä kaikkiin kysymyksiin tarvitse vastata, mutta pystymme palvelemaan sinua paremmin, jos tiedosamme on ylläolevat seikat. Jos haluat tietää, mitä yhteystiedoillesi tapahtuu, tai jos haluat tarkistaa yhteystietosi, voit soittaa LifeScanin asiakaspalvelunumeroon 0800 122 322. Annamme mielellämme lisätietoja.

LifeScan Johnson & Johnson Tunnus 5012729 02003 VASTAUSLÄHETYS


Inspis 1/2009