HALLITUSTYÖTUTKIMUS 2019
Matka hyvästä parhaaksi – hallitukset kehityshaasteen äärellä Alkusyksystä julkaistun Hallitustyötutkimuksen perusteella suurten suomalaisten hallitusten työskentelyä voi luonnehtia varsin laadukkaaksi. Samalla on kuitenkin helppo tunnistaa tilaisuuksia parantaa edelleen. Vuorovaikutus toimivan johdon kanssa on ratkaisevan tärkeää omistaja-arvon synnyttämiselle.
V
uonna 2001 Jim Collins lunasti paikkansa bisneskirjailijoiden klassikkolistalla Hyvästä parhaaksi -teoksellaan. Hän argumentoi vakuuttavasti siitä, miksi hyvä on parhaan pahin vihollinen. Tyytyminen asiallisen hyvään johtaa helposti kunnianhimon hiipumiseen. Nälkä kehittää toimintaa edelleen vaatii jatkuvasti yllykettä. Kenties juuri tällaisen ”hyvästä parhaaksi” -haasteen äärellä ovat myös suurimpien suomalaisten yritysten hallitukset. Näin voi päätellä DIFin toimeksiannosta toteutetun ja alkusyksystä 2019 julkaistun Hallitustyötutkimuksen perusteella. Tutkimuksen kumppaneina olivat työeläkeyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Elo sekä sijoitusyhtiö Solidium.
Johdon tukemisen ja haastamisen tasapaino Vastaajien kokemus on vahvasti se, että dialogi strategian tiimoilta on toimitusjohtajan kanssa avointa. Kiinnostavasti toimitusjohtajat itse antavat avoimuudelle hieman alemman arvosanan. Vastaajat myöntävät myös, että melko usein strategisessa päätöksenteossa hallitus päätyy myötäilemään toimitusjohtajan linjaa. Erityisesti tähän uskovat tutkimukseen vastanneet toimitusjohtajat itse. Toimivan johdon näkemyksiä strategiasta kyseenalaistetaan kohtuullisesti, vaikka osa toimivasta johdosta ei vastausten perusteella ole tätä huomaavinaan. Vastanneet toimitusjohtajat kaipaavat kuitenkin selvästi nykyistä enemmän avointa 14 BOARDVIEW 2/2019
dialogia. Tämän näkemyksen jakavat myös monet hallituksen jäsenet. Sekä toimitusjohtajat että hallituksen rivijäsenet toivovat vähemmän myötäilyä strategisen päätöksenteon kysymyksissä. Kiinnostavaa on se, että toimitusjohtajien haaveena on tulla selvästi rajummin haastetuiksi strategiaan liittyvissä kokouskeskusteluissa. Tarvetta tähän näkevät myös hallituksen jäsenet.
Strategiatyön oikea kaava Vastausaineiston perusteella kaikesta strategiakeskustelusta alle puolet (47 prosenttia) käydään ennalta laaditun kokousagendan asiankohtana. Tästä agendan mukaisesta strategian käsittelystä hieman yli puolet (25 prosenttia kaikesta strategiatyöskentelylle osoitetusta ajasta) kohdistuu yrityksen nykystrategian haastamiseen. Hieman alle puolet kokousagendalle merkitystä strategiakeskustelusta on taas nykystrategian vähittäisiin eli inkrementaalisiin päivityksiin liittyvää (22 prosenttia kaikesta strategiatyöskentelylle osoitetusta ajasta). Tutkimuksen perusteella miltei 40 prosenttia hallituksen strategiatyöhön käyttämästä ajasta tapahtuu rönsyillen muiden asiankohtien alla. Tämä ilmentää osaltaan strategiatyön muutosta. Perinteinen vuosikelloon sidottu päivitysrytmi ei enää riitä, vaan aloitteita, tilaisuuksia ja tarpeita syntyy ympäri vuoden. Stanfordin yliopiston Kathleen Eisenhardt ja MIT:n Donald Sull ovatkin pitkään puhuneet yksinkertaistetun mutta jatkuvan,
Pekka Mattila
Professor of Practice, Aalto-yliopisto valtiot.tri tutkimusryhmän jäsen DIFin jäsen