Page 1

Kaanaan koulun vanhempainyhdistys KANAVA ry Kaanaan omakotiyhdistys ry Kaanaan päiväkoti Raision Kaanaan Martat ry

Kaanaan asukaslehti

NRO 1/2016

ä m ä t ä t y l i Sä lehti!

Teatterimatka Uuteenkaupunkiin

Kaanaan Joulujuhla la 17.12.2016 klo 17 alkaen Kaanaan Kylätalolla

Ohjelma:

Omakotiyhdistys järjestää matkan Uudenkaupungin teatteriin lauantain 11.03.2017 iltanäytökseen. Teatteriesityksenä nähdään Risto Jarvan 70 luvun elokuvan LOMA teemasta laajennettu komedia ummikoista suomalaisista etelän aurinkolomalla jossa yllätyksiä riittää. Matkaan lähdetään bussilla Paikkarista Kaanaantietä klo 16.30. Esitys alkaa klo 18.00 ja kestää väliaikoineen noin 2 h. Matkan hinta: aikuiset 25 €, lapset alle 16 v ja opiskelijat 15 €, sisältäen matkan, teatterilipun ja väliaikatarjoilun. Varaa aika kalenteriisi jo nyt! Ilmoittautumiset Esko Lehtiselle viimeistään 12.02.2017, puhelin 050 556 5420 tai eskoj.lehtinen@dnainternet.net

Tervetuliaissanat Buffet–ruokailu Jouluista ohjelmaa Jälkiruoka ja kahvi/mehu Joulupukkikin saattaa vierailla Lapsille joululahja ja -askareita Kinkkuarpajaiset (arpajaisvoittoja otetaan kiitollisina vastaan).

Liput & ilmoittautuminen:

Ilmoittautumiset 9.12. mennessä: kaanaan.kanava@ gmail.com tai p. 040 720 9055 (Kristiina). Ruokailuliput: 20€/aikuiset, 8 €/alle 12-v., alle 4-v. maksutta. Perhelippu 50 € (2 aik.+2 lasta).

Tervetuloa koko perhe!

Järj. Kaanaan Omakotiyhdistys, Kaanaan Martat ja Kaanaan koulun vanhempainyhdistys KANAVA


Kaanaanmaa

2

Kaanaan koulun salivuorot

Pääkirjoitus

ma

ti

ke

to

Koulun käyttö 8‐16

Uusi opetussuunnitelma Kaanaan koulussa Suomessa on koulua käyty n. 150 vuotta. Uskoisin, että paljon samaa löytyy vielä tämän päivän koulusta kuin 100-150 vuotta sitten. Paljon on tietysti muuttunut, mutta koulun perustehtävä on sama eli antaa lapselle riittävät tiedot ja taidot tulevaa elämää varten. Uusi teknologia ja tietokoneaika tuo muutoksia ja on tuonut koulumaailmaankin. Mutta kaiken muutoksen keskellä yksi asia on ja pysyy ja tekee opettajan työstä upean: vuorovaikutus lapsen ja opettajan välillä. Onnistuneen opetuksen avain on välittäminen lapsesta. Mielestäni paras oppimisympäristö on turvallinen oppimisympäristö. Se syntyy tasa-arvoisesta kohtelusta, aikuisen läsnäolosta, oikeudenmukaisuudesta ja kuuntelemisesta. Mielestäni koulun rooli kasvattajana on suurempi kuin tiedonjakajana. Sosiaalinen kanssakäyminen toisten kanssa luo onnellisuuden pohjan elämälle. Sosiaalisten suhteiden karille meno, jota seuraa eristäytyminen, johtaa helposti masennukseen. Siksi sosiaalisten taitojen kasvatustyö on koulussa yksi tärkeimmistä asioista. Tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa niin isossa ryhmässä kuin pienemmissäkin on pitkä kasvun paikka, joka jatkuu läpi elämän. Mutta jos koulu onnistuu avaamaan lapsen solmukohtia ja opettaa lasta näkemään ne itse, välttyy monelta karikolta ihmissuhteissa. Tässä tulee uuden opetussuunnitelman ajatus vahvasti esille eli koulu aloittaa matkan elinikäiselle oppimiselle ja siitä esim. sosiaaliset suhteet ovat hyvä esimerkki, sillä ne ovat haasteellisia läpi elämän. Nämä edellä olevat asiat ovat pysyneet koulussa jo pitkään, eikä niitä voi poistaa, eikä niitä tule poistaa, vaikka uusia ops:a tulee. Osallisuus on sana, jonka olemme poimineet vahvasti koulumme arkeen uuden ops:n

myötä. Koulussa se tarkoittaa sitä, että lapsia ohjataan asettamaan itse tavoitteita ja sääntöjä sekä tutkimaan, mikä on minulle paras tapa oppia. Uuden oppiminen tuo aina iloa, ja siihen tavoitteeseen pääseminen vaatii aina työtä. Jos lapsi itse ymmärtää tavoitteen tarpeellisuuden ja on itse niitä asettamassa, työnteko on mielekkäämpää tavoitteen saavuttamiseksi. Sääntöihin sitoutuu paremmin, jos saa niitä olla itse mukana luomassa. Vanha tapa olisi ”älä tee sitä” tai ”älä koskaan”. Lapsen osallistuminen sääntöjen tekemiseen avaa hänelle toivottavasti paremmin sen, että hänen oma panoksensa kouluyhteisön hyvinvointiin on ratkaiseva. Me ihmiset opimme eri tavalla. Toisilla on kuvamuisti, toisilla kaaviot antavat parhaiten kokonaiskuvan, toinen oppi kuulemalla parhaiten ja joku tarvitsee helmitaulun oppiakseen kymmenylityksen. Lapsen on tärkeää tietää, mikä on minun paras tapani oppia ja hahmottaa maailmaa. Tämä antaa oikeat välineet päästä eteenpäin ja oppia uusia asioita. Lopuksi: Oma matematiikan opettajani lukiossa sanoi aina, että pahinta laiskuutta on ajattelemisen laiskuus. Tähän uusi ops panostaa paljon, asioita ei vain tehdä, koska käsketään, vaan kaikkeen on syy. Mediasta ei voi kaikkea uskoa, ennen kuin on selvittänyt, onko se totta. Minulla on oikeus kysyä miksi jokin toimii, niin kuin toimii tai mistä johtuu jokin ilmiö. Koulun tulee vastata ja antaa eväät selvittää nämä kysymykset, jos se ylipäätään on mahdollista. Ja jos ajattelisi ennen kuin tekisi, säästyisi monelta harmilta, myös itse!

14:00 15:30 16:00 16:30 16:45 17:00 17:30 17:45 18:00 18:30 18:45 19:00 19:30 20:00 20:30 21:00 21:30 22:00

RaNL/Kaanaan  Kuninkaat 10

RaJu/KA RaJu/RV 6‐9v RaJu/RV RaJu/              RaJu/RV 10‐14v Sporttikerho Pyryt/Bodywork

RaNL/Tikanmaan  Timantit 10

Salamanders/jun

RAJU/JV

RaNL/Kaanaan  Kuninkaat 08 RaisU/SB

Raision/Naantalin  opet

Kuula/yu Gillot

JUONALA

SALIVUOROT PÄÄTTYVÄT

Kaanaassa toimivia yhdistyksiä ja seuroja Kaanaan Omakotiyhdistys ry: www.omakotiliitto.fi/kaanaanoky HUOM täältä löytyy myös kaikki edellisten vuosien Kaanaanmaa-lehdet! Kaanaan koulun vanhempainyhdistys Kanava ry: www.facebook.com/Kaanaan-koulun-vanhempainyhdistys-Kanava-ry Kaanaan lastentarhan vanhempainkerho: www.facebook.com/Kaanaan-lastentarhan-vanhempainkerho Raision Kaanaan Martat ry: www.martat.fi/piirit/varsinais-suomi/yhdistykset/raision-kaanaan-martat-ry Katteluksen Asukasyhdistys ry (ei nettisivuja) Raision Pyryt ry: www.raisionpyryt.fi Raision Jumpparit: - Järjestää lasten liikuntaa myös Kaanaan koululla www.raisionjumpparit.fi Raision Nappulaliiga: - Jalkapallojoukkue Kaanaan Kuninkaat www.raisionnappulaliiga.net Raision Kuula: www. raisionkuula.sporttisaitti.com/ RaiSU: www.raisionurheilijat.fi Salamanders: www.salamanders.biz

Petri Anttila Kaanaan koulun rehtori

Kaanaan omakotiyhdistys ry. INFO Lentopallovuoro Yhdistyksellä on lentopallovuoro Kaanaan koulun liikuntasalissa sunnuntaisin kello 16 – 17.30. Vuokrattavat välineet Yhdistyksellä on myös vuokraustoimintaa; yhdistys vuokraa juhlatelttaa 3 m x 6 m (tiedustelut 040 8323 589, betonimyllyä (tiedustelut 050 574 5654) ja oksasahaa (tiedustelut 02 439 7372) Omakotitalkkari Omakotiyhdistyksen talkkari Pasi Söder palvelee kaanaalaisia omakotiyhdistyksen jäseniä. Hänet tavoittaa numerosta 044 274 2466 ma-pe klo 9 – 15. Kotitalousvähennyskelpoinen tuntiveloitus on 6 €. Työt tehdään asiakkaan työvälineillä ja tarvikkeilla. Yhdistyksen talkkarityönjohtajana on Esko Lehtinen p. 050 556 4520. Kaanaanmaa -lehti Painos: 1200kpl llmoituskoot ja hinnat 1/16s 60 eur 1/8s 120 eur 1/4s 240 eur

Toimituskunta: Lauri Holsti Esko Lehtinen Eliisa Löyttyniemi Kristiina Löfgren Katri Mikkola

Kimmo Nurmi Päivi Savolainen Miia Suominen Maria Virko Painopaikka: Salon Lehtitehdas

Miten liittyä jäseneksi? Omakotiyhdistyksen jäseneksi voi liittyä osoitteessa www.omakotiliitto.fi/kaanaanoky. Vuosimaksu 22 euroa sisältää jäsenyyden myös omakotiliitossa kaikkine jäsenetuineen. Yhteystiedot Yhdistyksen nettisivulta löydät myös yhdistyksen muut yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä yhdistykseen sähköpostilla kaanaanomakotiyhdistys@gmail.com tai puhelimitse 040-7166755 tai 050-5414464.

Taitto: Lauri Holsti Didart Oy Ilmoitusten valmistus: Päivi Savolainen Kristiina Löfgren Lauri Holsti

Varaa ilmoitustilaa seuraavaan lehteen: Kristiina Löfgren kristiina.lofgren@hotmail.com Palautteet ja juttuideat: kristiina.lofgren@hotmail.com Kannen kuva: Anna Yli-Saari


Kaanaanmaa

3

Kesänviettoa Kaanaan siirtolapuutarhassa Aurinkoisena syyspäivänä elämä siirtolapuutarhassa oli rauhallisen leppoisaa. Muutama auto arki-iltapäivänä pysäköintialueella kertoo, että joitakin asukkaita on paikalla. Kesän kukat tarjosivat parasta väriloistoaan ennen syyshallojen tuloa. Omenapuissa kypsyivät raikkaan punaiset hedelmät. Marja-Leena ja Roland Wilson puuhailivat mökillään piha-askareissa. Krookilassa asuville Wilsoneille puutarhamökillä käynti on kesäaikaan melkein joka päiväistä. He rakensivat mökkinsä v. 1989 heti ensimmäisten joukossa. Rakentaminen oli tarkkaan ohjeistettu kaupungin taholta, ettei paljoa tarvinnut jahkailla minkälainen mökistä tehdään. Heidän tonttinsa on 260 m2 kokoinen ja mökki siitä kymmenesosa. Pienelle tontille mahtuu silti yllättävän paljon. Tontin etuosassa Wilsoneilla löytyy pari rehevää omenapuuta, hyvin hoidettua nurmikkoa, ryhdikästä laattakäytävää sekä hienosti kukkivia punahattuja ja köynnössäleikkö, jonka takaa löytyi vielä toinen miljöö, hyötykasvipiha, josta tämän vuoden vihannes- ja juurikasvisato oli jo korjattu. Siellä oli myös tilava vaja työkaluja ja muita pihatarvikkeita varten. Mökki vaikutti sisältäkin varsin tilavalta. Valoisa keittiöpääty, oleskelutila sohvineen ja pöytineen sekä vielä erillinen makuusoppi parisänkyineen. Parvikin mökistä löytyi

lastenlasten vierailun varalle. Mutta: vesivessaa tai tiskipöytää vesihanoineen ja pesualtaineen ei ollut. Kesävesipiste sen sijaan oli mökin ulkopuolella. WC ja pesupaikka suihkuineen ja kolme kertaa viikossa lämpiävine saunoineen löytyy kuitenkin alueen keskellä sijaitsevasta Suvimajasta. Järjestely varmaankin aiheuttaa ensikertalaiselle, kaikkiin mukavuuksiin tottuneelle vierailijalle hieman totuttelua. Toisaalta se myös antaa tunnun, että ollaan selvästi lähempänä luontoa kuin vakituisessa asunnossa. Alueella on 35 tonttia, joista toiseksi viimeiselle oli jo mökki rakenteilla. Asukkaat ovat kohta 30 vuotta toiminnassa olleella alueella jo paljolti vaihtuneet, jotkut alkuperäisen rakentajien lapsille, mutta myös vieraille. Kysyntää mökeistä on, joten halutessaan siitä pääsee helposti eroon. Alkuperäinen vuokraoikeus oli vain raisiolaisilla ja raisiolaisten nimissä mökit pääasiassa vieläkin ovat, vain viisi on päätynyt ulkokuntalaisten omistukseen. Puutarhan asukkaat ovat olleet mukana kaanaalaisten riennoissa mm. osallistumalla kevään kirpputoritapahtumaan. Kesän tärkein yhteinen tapahtuma on heinäkuun lopulla vietetty avointen ovien päivä, jolloin ulkopuolisetkin ovat päässeet pihoille ja mökkeihinkin tutustumaan. Kävijöitä

onkin tilaisuuksissa ollut runsaasti. Alun perin autio rinnepelto on vuosien mittaan muutt u nut veh reä k si kesäkeitaaksi. Palstojen rajoille kasvaneet pensasaidat antavat näkösuojaa ja luovat viihtyisyyttä. Korkeita puita ei ainakaan vielä näkynyt, joten ympäristö on valoisa ja avara. Marja-Leena on mitä ilmeisimmin puutarhaihminen, joka tuntee eri kasvilajien vaatimukset ja hoitaa niitä huolella. Monet kasvattavat pelkästään koris- Marja-Leena ja Roland Wilson kehuivat Kaanaan siirtolapuutarhaa kauniiksi ja viihtyisäksi tekasveja, mutta Wilsonien vihannespuutarha kertoo, että neet. He myös kiittävät kaupunkia alueen myös hyötykasvien kasvattaminen onnistuu. hyvästä huolenpidosta ja pitävät Raisiota yliMarja-Leena ja Roland kehuivatkin aluet- päätänsä hyvänä asuinpaikkana. ta kauniiksi ja viihtyisäksi, eivät he muuten olisikaan siellä niin paljon aikaansa viettä- Esko Lehtinen

Järviniityn metsäpolut

Tällainen fossiili löytyy polun varrelta. Käy etsimässä!

Järviniityn ja Naantalin radan väliin jäävään Järviniitynpuistoon on kesän aikana Kaanaan omakotiyhdistyksen aktiivien toimesta raivattu ja merkitty polkuverkosto, johon pääsee paitsi kahdesta kohtaa Järviniityntieltä, myös Vuotamantien loppupäästä ja Torkkelintieltä. Polulta on raivattu vain risukkoa, mitään pohjatöitä ei ole tehty, mutta pääosin se on melko helppokulkuinen eikä eksymisvaaraa ole. Polut ovat nyt ainoastaan merkitty reitti maastossa, mutta ahkeralla käytöllä sinne muodostuu oikea polku. Lihaskunnon kannalta kävely epätasaisessa metsämaastossa on paljon tehokkaampaa kuin kävely sileällä tiellä. Mennään joukolla metsään! Esko Lehtinen

Kaanaa kukoistaa Kaanaan Omakotiyhdistys ry:n hallituksen jäsenet varmistamassa kevään kukkaloistoa Kaanaan alueelle. Kaupungin lahjoittamat kukkasipulit istutettiin Kaanaantien varrelle ja Rauhalanpuistoon. Mukana Sakari Alaranta, Timo Aaltonen, Merja Hoppari ja Elisa Vuorinen.

Isoja tiesuunnitelmia Naantalin ja Raision välillä Kaanaan omakotiyhdistys ja Katteluksen asukasyhdistys ovat mukana E18 Turun kehätien parantamisesta välillä Naantali-Raisio koskevassa suunnittelussa. Suunnittelu koskettaa meitä kaanaalaisia hyvinkin merkittävästi. Virallisen tiedotteen mukaisesti VarsinaisSuomen ELY-keskus laatii yleissuunnitelman ja YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin E18 Turun kehätien parantamisesta välillä Naantali-Raisio. Työ on käynnistynyt ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimisella syksyllä 2015. Arviointiohjelman ja siitä annetun lausunnon pohjalta tehdään tarkasteltavaksi valittujen vaihtoehtojen alustava yleissuunnittelu ja arvioidaan näiden ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset esitetään YVA-selostuksessa. YVA-selostuksen ja siitä saatavan lausunnon pohjalta ratkaistaan toteuttamiskelpoisin vaihtoehto, josta laaditaan lopullinen yleissuunnitel-

ma. Lopullinen yleissuunnitelma valmistuu tämän hetkisen käsityksen mukaan kesällä 2017. Tavoitteena on, että hanke on toteuttamisvalmiudessa noin 2020-luvun alkupuolella. Tiesuunnitelman vaihtoehtoihin voi tutustua ELY-keskuksen sivuilla hakusanoilla E18 ja Turun kehätie. Kaanaalaisten kannalta keskeisiä seikkoja suunnittelussa ovat, miten liittymät uudelle tielle järjestetään, miten tiestä aiheutuvaa melua vaimennetaan Kaanaan suuntaan ja miten Raisionlahden yli tapahtuva liikenne etenee. Suuret ovat suunnitelmat, seurataan ja tarvittaessa reagoidaan, kun ehdotukset täsmentyvät. Kimmo Nurmi Kaanaan omakotiyhdistyksen pj.


Kaanaanmaa

4

Ruonan torppa Useimmat kaanaalaiset muistavat vielä Kaanaantien ja Pilkkipojanpolun kulmassa sijainneen, 1996 puretun Ruonan torpan. Historiatietojen mukaan Kaanaan ensimmäinen vakituinen asunto oli Pernon kartanon maille 1699 Järvenojan kalastusta varten perustettu Ruonan torppa. Samainen torppa mainitaan myöhemmin ilmeisesti maanvaihtojen seurauksena kuuluneen Polusmäen ja Kajalan taloihin. Itsenäistyessään 1920-luvulla, se kuului aiemmin erotettuun Lahdensivun tilaan. Torpan rakennukset ovat kolmensadan vuoden aikana jo useamman kerran jouduttu rakentamaan uudelleen ja asukassuvutkin ovat luultavasti vaihtuneet. Torpan kaunis ja keskeinen paikka mäellä Raisionlahden rannalla lienee suurin piirtein säilynyt samana. Kaanaan keskusta on ollut ja on vieläkin juuri tuo Ruonan mutka ja ISO kivi. Viimeinen Ruonan torpan

sen yhteydessä eteen poikkipääty ja lautarakenteinen kuisti. Viimeisin lisäys on tuvan taakse tehty lisäkamari. Joskus 20-luvulla otetun ratsastajakuvan aikoihin vesikatto on aika huonokuntoinen ja kuistin ovija ikkunajärjestelytkin ovat vielä vanhassa kuosissa, mutta sittemmin taloa on kunnostettu. Torpan viimeiseksi jääneen perheen Sirkka tytär ja miehensä Veijo Engblom muistelivat torpan elämää: Ruonan torppa sijaitsi Raisionlahden rannalla Kaanaantien varrella, kuin se olisi aikojen alusta siinä ollut. Mutkitteleva hiekkatie kulki torpan kohdilla samoilla kohdin kuin nykyinenkin Kaanaantie. Mielikuvissa näki kuinka PikkuMatti oli avaamassa tiellä olevaa krinttiä torpan ohi kulkevalle kulkuneuvolle. Elämä oli varmaan verkkaisempaa ja rauhallisempaa, porttia ei ehkä ehtisi avaamaan nykyisten nopeuksien aikana. Torpan

Ruonan torppa 1920 -luvulla

asuinrakennus lienee alunperin ollut tuvan ja kamarin käsittänyt nk. paritupa, johon myöhemmin on lisätty saliosa sekä vintin korottami-

isäntä kulki verkoilleen tai nuotanvetoon Raisionlahdelle, jossa silloin oli kalaa yltäkyllin, jopa arvokala siika tarttui verkkoihin ja nuottaan.

Pilkkipojanpolku 1980 -luvulla

Nuottakalastusta harjoitettiin aikanaan melko tuloksellisesti. Raisionlahti oli tunnettu kutulahti ainakin lahnalle. Torpassa asuivat isomamma Olga Takomo, ent. Tallgvist os. Halenius poikansa Arvon perheen kanssa. Arvon ja Lailan perheeseen syntyi neljä tytärtä: Sirkka, Marjatta, Maija ja Marja-Leena. Vain Sirkka asuu edelleen entisen kotitilansa mailla. Kalastusta harjoitettiin myös Arvon, kuten edellisenkin sukupolven aikana. Lahnaa nousi Nesteen sillan rakentamisen aikoihin työmaan sillan yli kiihkeyttä väristen. Eräänä juhannusyönä Veijo laski Arvo-papan kanssa verkot veteen. Vesi aivan kuhisi kuin kiehuvassa kattilassa konsanaan. Uskoimme, että kalaa tulee mahdottomasti. Tulihan sitä, mutta suuri osa livisti pois verkosta. Joku kertoi nähneensä kuinka yksi lahna nosti alapaulaa ylös, josta aukosta muu parvi livahti vapauteen. Kalaa riitti kuitenkin aamuisin aina Turun torille vietäväksi. Arvo Takomo oli himokalastaja koko elämänsä ajan, aamuyöt olivat hänelle parhainta aikaa siihen harrastukseen. Hänen verkkovajansa rannasta on hävin-

nyt, samoin tasapohjainen ruuhi joka katosi yhtenä yönä lopullisesti. Arvo viljeli torpan peltoja, joissa kasvoi sodan jälkeen sopimusviljeltyä hyvätuottoista tupakkaa. Viljeltiin myös potaattia, löökkiä, morötteriä ja tilliä sekä vehnää ja ruista. Torilla Laila-mamma kävi ahkerasti. Loppuun asti vanha Fergu jyrytti peltojen pintaa, sillä Veijokin sai osallistua kyntöhommiin. Navetassa oli pari lehmää, sika, kanoja ja hevonen. Navetta sijaitsi Kaanaantien toisella puolella. Se paloi yhtenä yönä ennen sotia, satunnaisen yöpyjän huhuttiin aiheuttaneen tuhon. Navetta rakennettiin sitten samaan paikkaan uudelleen. Kesät olivat aina lämpimiä ja uimassa käytiin veneellä Raisionlahden vastapuolella sijainneella Karjaniemen hiekkarannalla. Torpan ”sali” oli kesäisin vuokrattu lomalaisille. Yhtenä suvena Saarnion polkkayhtyeen jäsenet soittivat haitareita, hakkasivat rumpuja ja kattilankansia kaiken aikaa. Navetan takana asui myös Melakosken musiikkiperhe. Myös Hartmannien perhe, jonka Mauno pojasta sittemmin tuli kuuluisa taitelija, vietti kesiään Ruonan mailla.

Elokuussa vietettiin ikimuistoisia Olgan päiviä. Pihalla oli pöytiä valkoisine liinoineen. Vieraita tuli paljon Turusta asti. Juhliin saapui isän täti, Pernon kartanon huushållerska, myös Olga nimeltään, lahden yli veneellä tuoden mukanaan kermakakun, joka useimmiten oli matkalla lässähtänyt. Tätä vahinkoa hän aina itki vuolaasti rannasta noustessaan. Paikalla oli usein myös setä Akseli Tallgvist Pernosta. Hän suomensi sitten suvun nimen Takomoksi. Sodan aikana talvet olivat kylmiä ja polttopuita piti hakea naisvoimin vesikelkalla Raision varastosta. Pansion satamaa pommitettiin niin, että astiat kaapissa helisivät ja pikkusisko pärekorissa pöydällä kieri. Usein juostiin metsään havumajaan ja ikkunat piti peittää iltaisin, valoa ei saanut näkyä mistään. Karjalasta evakkoon joutunut Rikkosen perhe asui Ruonan salissa jonkin aikaa. Laila-mamma asui viimeiset vuodet yksin torpassa, silloin rakennukseen asennettiin vesi ja viemäri. Hän ei halunnut muuttaa kotoaan minnekään. Kaksi suurta vaahteraa kuorrutti syksyisin keltaisella lehtikerroksella koko pihan, jota hän ahkerasti haravoi loppuun asti. Hän hoiti myös puutarhaansa joka päivä kesäisin. Kun sitten torpassa ei enää ollut asujaa, mietimme tyttöjen kanssa kesäkahvilan perustamista. Myös suojelukohteesta aikanaan puhuttiin, mutta niin vain kävi, että torppa purettiin ja muistoksi jäivät metrinen hirrenpala ja kasa valokuvia ja kauniita muistoja eletystä elämästä Ruonan torpassa. Elämisenmuodosta, jota ei enää ole olemassa.

”Kuinka vähän meistä jääkään muistoks tulevain”

Naantalintien varressa Mikkolantien alikulun läheisyydessä karisseiden haavanlehtien alta pilkottaa erään kodin ja tapahtuman muistona joitakin esineitä joiden perusteella voimme tarkastella erästä tapahtumaa kuten Tapio Rautavaara tunnetussa olkihattu -laulussa. Tämä tapahtuma tosin on surullinen toisin kuin isoisän tarina. Turun Sanomissa 27.12.1960 olleen uutisen mukaan juuri kun Turku valmistautui julistamaan joulurauhan, oli läheisestä Nesteen asuntolasta havaittu tulen olevan irti aukeaman toisessa laidassa sijaitsevalla Väinö Kaltelan pientilalla. Hälytyksen saatuaan saapuivat paikalle Nesteen tehdaspalokunta sekä Raision ja Maarian VPK:t. Tällöin todettiin talon ulko-oven olevan lukossa ja jouduttiin se kangilla murtamaan. Palavasta talosta saatiin pelastetuksi joitakin huo-

nekaluja, mutta asukkaiden hyväksi ei enää voitu tehdä mitään. Heidän täysissä pukimissa olleet, pahoin palaneet ruumiinsa löytyivät talon eri huoneista. Ilmeisesti he olivat yrittäneet pelastautua, mutta voimat olivat uupuneet kesken. Jälkeenpäin tehdyssä kuolemansyytutkimuksessa todettiin kummankin uhrin kuolleen häkämyrkytykseen, joten ulkopuolisen väkivallan mahdollisuus voitiin sulkea pois. Väinö Kaltela oli syntynyt v. 1901. Hänen syntymäkotinsa on muutaman sadan metrin päässä palaneesta talosta. Miestään huomattavasti nuorempi vaimo Meeri Vilhelmiina, o.s. Helminen, oli syntynyt Kotkassa ja sotaleskeksi jäätyään avioitunut uudelleen Väinön kanssa. Heillä ei ollut lapsia. Väinö Kaltela oli viime aikoina Neste Oy:n rakennustöissä. He kasvattivat pienellä tilallaan mm. vihanneksia, joita Meeri kävi torilla myymässä, viimeksi joulun aluspäivinä hän oli ollut Turun torilla myymässä puutarhatuotteita. Lautarakenteinen 9 x 8 m 2 kokoinen rintamamiestyyppinen talo oli rakennettu 40 -luvun lopulla. Kellarikerroksen, josta palon arveltiin alkaneen, katto oli puurakenteinen ja palossa monin paikoin puhkipalanut. Kaltelat tunnettiin siivoina tolkun ihmi-

sinä, mutta elivät varsin eristäytynyttä elämää. Useat miehet täällä Kaanaan perillä olivat tuttuja voimajuomien kanssa, mutta myös Meerin tiedettiin joskus niitä viljelevän yhdessä miehensä kanssa. Silloin he sulkeutuivat kotiinsa eivätkä juuri ulkopuolisille näyttäytyneet. Aattoaamuna pariskunta oli vielä nähty Raisionlahdella kalanpyydyksiään kokemassa, mutta ilmeisesti sen jälkeen vetäytyneet kotiinsa ja lukinneet oven. Normaalioloissa täysi-ikäiset ihmiset Vain kasa romua on jäänyt muistoksi palosta. valveilla ollessaan eivät jää palavaan rakennukseen. Arveltiin, että puolisoi- Sieltä löytyy mm. parin hetekan jäännökset, den runsas alkoholinkäyttö saattoi osaltaan metallinen kottikärryn pyörä, potkukelkan vaikuttaa onnettomuuteen. jalakset ja emalikattila. Väinön syntymäKorjauskelvottomaksi palanut talo pu- koti on vielä paikoillaan kioskin takamaasrettiin eikä jo siihen aikaan vireillä olleen tossa. Sen läheisyydessä sijaitsi aikanaan ”Naantalin pikatien” linjalla sijanneelle ton- tasainen keto, Kaltelan nummi, joka oli suotille enää uutta taloa rakennettu. Talon paikka sittu nuorison kokoontumis- ja piirileikkijäi osittain 90 -luvulla rakennetun tien alle. paikka. Kaltelaa asuneet Väinön sisarukset Kalteloiden jäämistöä lienevät ne metalliesi- olivat naimattomia ja kuolivat ilman rintaneet, jotka edelleen löytyvät maastosta, kun perillisiä, talo joutui vieraille. Nykyään sen heti Mikkolantien alikuilun jälkeen kään- omistaa Raision kaupunki. nytään oikealle ja kuljetaan tien vartta viitisenkymmentä metriä Naantalin suuntaan. Esko Lehtinen


Kaanaanmaa

Sivustahuutelu ei auta Järviniityntien metsäreiteille kulkua. Hieno saavutus viime kaudella oli myös Kaanaan päiväkodin uudisrakennus. - Ehkä auttoi asiaa, kun me olimme mukana. Se on nyt seuraavaksi 30 vuodeksi, Nurmi mainitsee. Erityisen ty ytyväisiä Nurmi ja Vuorinen ovat kuitenkin kaanaalaisten osuuteen alueen joukkoliikenteen kehittämisessä. - Se oli meidän yhteinen Elisa Vuorinen (kok.) ja Kimmo Nurmi (sd.). ponnistuksemme. Olimme Kaanaa on hieno asuinalue ja aina aktiivisia joukkoliikennetoimisparanee. On vahvuus, että meillä on toon ja kaupungin virkamiehiin vaikuttajia eri puolueista. Paikalli- sekä muihin luottamushenkilöihin. siin asioihin pureudutaan asuinalue, Nyt se on vähän parempi, nyt sitä ei puolue edellä. Tämän toteavat yh- sentään on, he toteavat. destä suusta kaanaalaiset kaupunVuorinen lisää, että kaupunginginvaltuutetut Kimmo Nurmi (sd.) hallituksessa sai pitää puolia busja Elisa Vuorinen (kok.). sivuorojen määrärahojen budjetissa - On äärettömän voimauttavaa, pysymiseksi. Kaupunki mahdollisti kun ollaan yhdessä kaanaalaisten viime kesänä myös muutaman busasioita kehittämässä. Paikallista sikatoksen lisäämisen Kaanaantien edunvalvontaa ei ole, ellei ole pai- varteen. kallisia ihmisiä, Vuorinen toteaa. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, Elisa Vuorinen toimii puolu- että tilanne on kuitenkin edelleen een ja kunnallisten luottamustoi- haasteellinen. Joukkoliikennettä pimien lisäksi esimerkiksi Kaanaan tää saada toimivammaksi etenkin Omakotiyhdistyksen taloudenhoi- viikonloppuisin. Myös E18-tie on tajana. Yhdistystä hän pitää poik- kiinnostanut kaanaalaisia. Toiveita keuksellisen aktiivisena ja koko on kuultu, minkä ansiosta meluesKaanaaseen yhteishenkeä puhal- teitä ja riista-aitoja lisättiin Nuotavana kyläyhdistyksenä. Esimer- rikkalaan ja Kattelukseen. Myös kiksi viime kesänä yhdistysaktiivit Meyerin telakan liikennejärjestelyt huolsivat Kaanaan ulkoalueita, niit- saatiin paremmalle tolalle. tivät puolitoistametrisiä koiranput- Meyer on ihan mieletön mahkia ja istuttivat satoja kaupungin dollisuus saada uusia asukkailahjoittamia kukkasipuleja Kaa- ta kuntaan ja rakentamaan koteja naan teiden varsille. Keväinen, jo kaupungin kaavoittamille tonteille. perinteeksi muodostunut, kirppis- Meidän täytyisi saada lisää lapsipäivä on toinen malliesimerkki yh- perheitä Kaanaaseen. Kun paikkadistyksen aikaansaannoksista. kuntaa valitaan, alkukustannukset, - Kaanaa on malliltaan pitkä kuten tonttihinnat ja rakentamiskäytävä, tarvitsemme yhdistäviä te- määräykset, vaikuttavat. Nyt tontit kijöitä. Olen haaveillut myös esi- eivät myy, valtuutetut harmittelevat. merkiksi koko Kaanaan yhteisestä Raision venesatama Kaanaan urheilutapahtumasta, omakotiyh- kupeessa on myös paikallisille distyksen puheenjohtajanakin toi- tärkeä. Alueelle on suunnitteilla miva Kimmo Nurmi lisää. virkistys- ja ulkoilualue ja aloite Nurmi on tehnyt myös aloit- uintimahdollisuudestakin on jätetteen Raision lähivirkistysalueiden ty virkamiehille. Kolmivaiheinen kartoittamisesta ja reitittämisestä. kaavoitus on jo hyväksytty pienteIdea tähänkin syntyi omakotiyhdis- ollisuustonttien osalta. tyksen talkoissa, joissa pohdittiin - Se on meidän ainoa vesialu-

eemme. Tulee pitää huolta, että veden laatu saadaan pidettyä hyvänä, jotta muutkin kuin veneen omistajat voisivat nauttia alueesta, Vuorinen miettii. Yleisestikin Raisiossa eletään muutoksen aikaa maakunta- ja sote-uudistuksista johtuen. - Kunnan rooli on haussa. Mistä olemme päättämässä kymmenen vuoden kuluttua? Miten lähidemokratia varmistetaan, jos päätöksenteko siirtyy kauemmas? Voi olla, että kyläaktivismi lisääntyy entisestään, kuntavaikuttajat pohtivat. Kimmo Nurmi arvelee tulevaisuuden kunnan roolin olevan koulutusta, kaavoitusta ja kehitystä. Tärkeää olisi panostaa vetovoimatekijöihin, kuten viihtyisiin asuinalueisiin ja kohtuullisiin tonttihintoihin sekä siihen, että lapsiperheillä olisi hyvät koulut ja päiväkodit. Jos paikallisdemokratiaan vaikuttaminen, puolue- tai yhdistystoiminta, kiinnostaa, nyt on vielä hyvä aika aktivoitua. Vaikka paljon asioita on hyvin, paljon on myös kehitettävää. Esimerkiksi huumeet ja sen aiheuttamat turvattomuuden tunteet kuntalaisissa ovat Vuorisen mukaan Raisiossa huolestuttava asia. Huonovointisia, syrjäytyneitä ja työttömiä nuoria on paljon.

Vihreiden ehdokas Tina Teinilä

- On ikävää, että äänestysaktiivisuus on huono, ja huolestuttavaa, jos oman asuinalueen asiat tai palvelut eivät kiinnosta. Toivon, että olisi itsestäänselvyys, että omista asioista ja muista ihmisistä välitetään. Sivustahuutelu ei auta, Elisa Vuorinen summaa. Päivi Savolainen

Miten niin entistä parempi olo ”Valmistautuessaan seuraamaan häntä Frodo laski kätensä puunrungolle tikkaiden viereen; eikä hän koskaan ollut kokenut puun kuoren pintaa ja tuntoa ja sen alla asuvaa elämää niin äkkiä ja niin selvästi. Hän tunsi iloa puusta ja sen tunnusta; ei niin kuin metsänhoitaja tai puuseppä; tämä oli iloa elävästä puusta itsestään.” J.R.R. Tolkien, Taru sormusten herrasta Nykyinen työelämän meno on kiireistä ja vaativaa. Inhimillinen tekijä saa toisinaan ajatuksen juoksun tahmeaksi; pitäisi, mutta ei saa ajatuksesta kiinni, mieli on samea eikä mikään sytytä. On tauon paikka. Elävässä ympäristössä, metsässä, puistossa, puutarhassa, ihmisen on helppo keskittyä, unohtaa itsensä. Aistit valppaana, mieli avoimena ja vapaana odotuksista voi huomata sen, mikä näyttäytyy: ainutkertaisen hetken, jossa on yhtä aikaa läsnä sekä esteettisyys

että merkityksellisyys – siinä hetkessä voi tuntea olemisen onnea ja iloa elämästä itsestään. Tuokio luontoympäristössä virkistää väsyneen mielen, stressitaso laskee ja työ maistuu taas. Monissakaan työympäristöissä ei ole ymmärretty helposti saavutettavien viherkeitaiden merkitystä työviihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Työpaikalle ajetaan ja palataan samaa, usein ruuhkaista reittiä; piha-alueet on varattu pääasiassa autojen paikoitukseen lukuun ottamatta ehkä tupakointikatosta parkkipaikan reunalla. Saisimmeko enemmän uusia ideoita ja innovaatioita, jos työntekijä vaikkapa vain kahvitauon ajan voisi keskittyä aistimaan kulloisenkin päivän ilmanalaa pienessä puutarhakeitaassa – ja palata sitten mieli virkistyneenä työtehtäviinsä. Anne Hanhiniemi

5

Kaanaalaiset kuntavaaliehdokkaat: Kimmo Nurmi (sd.) • 47-vuotias, asunut perheineen Kaanaassa noin 16 vuotta • Tuotekehityskemisti, filosofian maisteri (kemia) • Kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Kaanaan Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja • Harrastaa penkkiurheilua, jalkapalloa, jääkiekkoa, lukemista ja yhteiskunnallisia asioita • On huolissaan Raision talouden tasapainosta, väestökadosta, vetovoimatekijöistä ja palveluiden säilymisestä • Toivoo, että oma ja kaikkien muidenkin aika ja elämä olisivat tasapainossa ja perhe lähellä • Ota yhteyttä: kimmo.nurmi@raisio.fi. Elisa Vuorinen (kok.) • 56-vuotias, asunut Kaanaassa noin 10 vuotta • Hankintapäällikkö, merkonomi, Johtamisen erikoisammattitutkinto, sote-auditoija • Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Raision kunnallisjärjestön puheenjohtaja, Kaanaan Omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja • Harrastaa monimuotoista ulkoilua ja yhteiskunnallisia asioita, rentoutuu puutarhatöissä • On huolissaan Raision elinvoimasta ja kalliiksi tulevasta sosioekonomisesta rakenteesta sekä nuorison hyvinvoinnista • Toivoo, että ihmisten aktiivisuus asuinaluettaan kohtaan olisi arkipäivää • Ota yhteyttä: elisa.vuorinen@raisio.fi. Tina Teinilä (vihr.) • 42-vuotias, asunut Kaanaassa 3,5 vuotta • koulutus yrityksen hallinnossa, merkonomi ja opiskelee parhaillaan KTK- ja KTM- tutkintoja • Harrastaa omaan tarpeeseen vihannesten ja yrttien viljelyä, liikuntaa ja metsästyskoiran koulutusta sekä opiskelee • On huolissaan, että kuntatasolla tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä hyvän henkilökunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Esimerkiksi jos kolmella koululla on yhteinen rehtori, opettajat jäävät ilman esimiehen tukea ja rehtorin on vaikeampaa havaita työhyvinvoinnin tasoa. Kun työhyvinvointi näkyy tilastoissa, esimerkiksi lisääntyneinä sairaspoissaoloina tai henkilökunnan vaihtuvuutena, on korjattavaa jo tarpeettoman paljon. Hyvät olot koulussa takaavat hyvät oppimismahdollisuudet lapsille. • Toivoo, että Raisiossa pidetään jatkossakin yhtä hyvää huolta ulkoilumahdollisuuksista. Meillä on todella hienoja luontopolkuja, joissa voi kävellä tai pyöräillä ja syödä pienet eväät laavulla. • Ota yhteyttä: tina.teinila@gmail.com


6

Vähän erilainen koulupäivä

Kaanaanmaa Vilma ja Ellen odottivat toriretkelle lähtöä Kaanaan koulun pihalla.

Teksti ja kuvat: Päivi Savolainen

Kakkoset kävivät Kauppatorilla Kaanaan koulun 2A- ja 2B-luokkalaiset retkeilivät syyskuussa Turun Kauppatorille. Retkellä harjoiteltiin rahan käyttöä, havainnoitiin vilkasta torielämää sekä tunnistettiin hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Mukana olivat koulunkäynninohjaajat Leila Lindqvist ja Merika Oivanen, 2A-luokan opettaja Asta Sulonen, kylämummo Marja-Leena Enholm, rehtori Petri Anttila ja 2B-luokan opettaja Anna-Kaisa Merikallio.

Jatta ja Tua yhdistivät budjettinsa ja saivat torilta kympillä pullaa, muffineja ja herneitä. Kuvassa myös Iida ja Fanni.

Oliver, Julius ja Oskari ostivat Kauppatorilta kääretortun kolmeen pekkaan.

Kakkosluokkalaisten retkellä Kauppatorilla olivat mukana koulunkäynninohjaajat Leila Lindqvist ja Merika Oivanen, 2A-luokan opettaja Asta Sulonen, kylämummo Marja-Leena Enholm, rehtori Petri Anttila ja 2B-luokan opettaja Anna-Kaisa Merikallio.

Reino, Tua, Iida, Jatta ja Elise tutustuivat Kauppatorilla eri omenalajikkeisiin rehtori Petri Anttilan ja koulunkäynninohjaaja Leila Lindqvistin kanssa.

Kaanaalaisilla urheiluhenki korkealla Kerttulassa järjestettiin syyskuussa Raision alakoulujen 3.-6. -luokkalaisten yhteiset yleisurheilukilpailut. Kaanaan 5A ylsi pronssimitaleille ja muutkin luokat pärjäsivät hienosti. Luokkajoukkueissa kilpaili kuusi tyttöä ja kuusi poikaa ja loput kannustivat, joten mukana menossa oli koko luokka. Kilpailuja on Raisiossa järjestetty jo yli 25 vuoden ajan, nyt mukana oli 47 luokkaa. Neljä parasta kuudetta luokkaa jatkoi piirin valtakunnalliseen Hese-kisaan. Tulokset löytyvät sivulta 12. Verneri Hellstedt leiskautti pit- Samu Laihon tyylinäyte pituuskälle. hypyssä

3A-luokan opettaja Antti Alanen (vas.) kannustaa, kun Samu Laiho ja Sara Auranen heittävät palloa. Toimitsijana Nana Oksanen Vaisaaren koulun 8S-luokalta

Kerttulassa järjestettiin syyskuussa Raision alakoulujen 3.6. -luokkalaisten yhteiset yleisurheilukilpailut.

3A-luokkajoukkueen kilpailijat verryttelivät ennen yleisurheilukisojen alkua.

3A-luokkalaiset Ainoliina Lehtisaari, Johanna Niskanen, Melissa Lähteenmäki, Inka Rinne ja Nelli Tammila pitivät urheiluhenkeä yllä Kerttulan kentällä.

3A-luokkalaisten kalastusretken saalis oli pitkälti Aleksi Laihon varassa.

Alissa Ekblad ja Ainoliina Lehtisaari onkivat Kaanaan koulun retkellä. Kuvassa apumiehinä opettaja Antti Alanen ja Ainoliinan isoisä Pentti Savolainen.

Kalakavereina isät ja isoisät Kaanaan koulun 3A-luokkalaiset pyöräilivät lokakuussa Hahdenniemen venesatamaan. Retken teemana olivat kalastus sekä rantojen kasvit ja vesialueet. Kalakavereiksi ja apukäsiksi lähti monta isää ja isoisää, jotka luokanopettaja Antti Alasen mukaan olivat ”kultaakin arvokkaampia”. Kalaonnea oli vain harvoilla, mutta muuten retkeily aurinkoisena pakkasaamuna oli pilkein, ongin ja pelastusliivein varustautuneille oppilaille hauskaa vaihtelua luokassa istumiseen.


Kaanaanmaa

7

KAANAAN KOULUN OPPILASKUNTA – vaikutusvaltaa, tapahtumia ja viihtymistä Oppilaskuntaan kuuluu jokainen koulun oppilas, ja oppilaskunnan hallitukseen kuuluu jokaiselta luokalta kaksi hallituksen jäsentä ja yksi varajäsen. Oppilaskunnan hallituksella on kokous joka perjantai, siellä kerrotaan oppilaiden ehdotuksia koulun parantamiseksi ja keksitään uusia ideoita. Hallituksen jäsenet valitaan tammikuussa vaaleilla, joihin saa osallistua halukkaat. Luokkakaverit äänestävät ja eniten ääniä saaneet valitaan. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on edistää oppilaiden kykyä ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunta vaikuttaa koulun asioihin oppilaiden näkökulmasta. Jotta muut oppilaat olisivat tietoisia, mitä hallituksessa

on puhuttu, pitävät edustajat luokilleen luokkakokouksia. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet kyselevät asioita, joista oppilaat saattavat kiinnostua. Joka vuosi osa hallituksen oppilaista menee parlamenttiin, jossa saa kertoa asiansa julkisesti kaikille Raision kaupungin koululle. Oppilaskunnan hallitus vaikuttaa huomattavasti koulun arkeen, kuten sopimalla kaukalovuorot ja toivomalla kuoriperunoita. Oppilaskunnan hallitus on esimerkiksi saanut luokkiin säkkituoleja, välituntivälinekioskin pitkälle välitunnille ja pukuhuoneisiin kellot. Viime uudistuksia on ollut pihalle saadut rengaskeinut ja uusi kiipeilyteline. Oli mahtavaa päästä suunnittelemaan omaa pihaamme. Koulussam-

Valinnaisaineita alakouluissa Valinnaisaineet ovat tulleet myös uuden opetussuunnitelman mukana alakouluihin ympäri Suomea. Yksi näistä kouluista on Kaanaan koulu. Valinnaisaineita on 3.-6.luokkalaisille. Oppilaalla on valittavissa kolme eri valinnaisainetta. Ensimmäistä aihetta opiskellaan koulun alusta syyslomaan, toista syyslomasta hiihtolomaan ja kolmatta hiihtolomasta kesäloman alkuun. Koulussamme on tänä vuonna vaihtoehtoina liikunta, iMovie

elokuvat, koodaus, kuvataide ja tekninen käsityö, joka pitää sisällään historiallisten pienoismallien tekoa puutöissä arkeologi Jari Näräsen opastuksella. Valinnaisaineita opiskellaan joka toinen perjantai aamu klo 8-10. Tämä on monien oppilaiden mielestä kiva aloitus päivälle. Koulun oppilaat saivat ehdottaa mieleisiä valinnaisaineita ja edellä main it ut e h dotukset toteutuivat. Valitettavasti yksi suosituimmista ehdotuksista, kokkikou-

lu, ei toteutunut. Vaikka kaikkia ehdotuksia ei toteutettukaan, suurin osa oppilaista on kuitenkin tyytyväisiä valinnaisaineisiin, joita on tarjolla. Valinnaisaineita odotetaan innolla joka luokassa. Loppujen lopuksi valinnaisaineet omasta mielestäni ovat olleet positiivisia ja vapautta antavia, päivää piristäviä tunteja. Kasperi Heikkinen Kaanaan koulu, 5 A

me järjestetään kaikenlaisia tapahtumia hallituksen toimesta, kuten eläinviikko, lukuviikko ja väriviikko. Unicef-kirpputori on ollut monena vuonna. Silloin oppilaat saavat tuoda tavaroitaan koululle myyntiin ja saadut myyntivoitot menevät hyväntekeväisyyteen. Huono puoli oppilaskunnan hallituksessa on se, että kaikki halukkaat eivät pääse mukaan, mutta muita huonoja ei olekaan, koska oppilaskunta auttaa koulua. Kaanaan koulun 6 A:n oppilaat Teksti on kirjoitettu koko luokan voimin

Jalostamolta heijastimet Kaanaan lapsille Nesteen Naantalin jalostamo lahjoitti pimeän syksyn alkajaisiksi pienen palasen turvallisuutta ja näkyvyyttä Kaanaan alakoulun lapsille. Koulun 162 oppilasta sekä opettajat saivat jokainen heijastimen, jotta koulutie olisi turvallinen kulkea. Heijastinlahjoitusta olivat vastaanottamassa kolmannen luokan tytöt Frida Niittymäki ja Valma Korpela sekä koulun rehtori Petri Anttila. Reippaat tytöt ottivat heijastimet iloisina vastaan. Petri Anttila totesi, että lahjoitus tuli tarpeeseen, sillä koulun säännöissä on sovittu, että jokainen käyttää Frida Niittymäki ja Valma Korpela heijastinta. Jalostamon tiedottaja Kaanaan koulun kolmannelta luokalHanna-Maija Stolt kävi tuomassa ta vastaanottivat Nesteen Naantalin heijastinlahjoituksen yhheijastimet ja vastaanotto kummi- jalostamon dessä rehtori Petri Anttilan kanssa. koulussa oli tälläkin kertaa mukava. Heti alkajaisiksi huikattiin, että ruoka on valmista, tuletko syömään? Tunnus KKK - Kaanaalaiset kaikki kavereita keskenään ei selvästikään ole jäänyt pelkän puheen asteelle. Turvallista koulutietä Kaanaan lapsille toivottavat kaikki jalostamolaiset naapurista!

Leirikoulussa Varalan Urheiluopistolla Discoilta koululla Torstaina 6.10.2016 Kaanaan koulun 6A lähti leirikouluun Varalan urheiluopistolle, joka sijaitsi Tampereella. Rahat leirikouluun keräsimme kahdesta järjestämästämme diskosta ja osan vanhemmat maksoivat, kiitos siitä. Bussimatka sujui hyvin. Kun saavuimme perille, meillä oli leirikouluinfo. Sen jälkeen kävimme nopeasti syömässä, mutta sitten jo alkoikin valokuvasuunnistus. Siinä ohjaaja antoi aiheen, jonka kanssa ryhmän piti ottaa kuva esim. Pyhäjärvi. Ryhmä otti kuvan ja muokkasi sitä mahdollisimman hienoksi. Kuvasuunnistuksen jälkeen meillä oli akrobatiaa. Akrobatiassa me teimme parien tai ryhmien kanssa eri-

laisia pyramideja. Siellä kaatuiltiin paljon, mutta onneksi oli pehmeä alusta. Sitten meillä oli kaupunkisotaa. Sen jälkeen oli rantasaunan aika. Monet uskalsivat mennä uimaan, vesi oli kyllä todella kylmää! Söimme takkatuvalla makkaraa ja joimme mehua. Sen jälkeen oli hetki vapaa-aikaa, mutta sitten olikin jo hiljaisuus. Perjantai-aamuna herättiin kahdeksan aikoihin aamupalalle, jonka jälkeen alkoi lypsykone, kalliolaskeutuminen ja korikiipeily. Luokka jaettiin kolmeen ryhmään ja jokainen ryhmä aloitti eri paikalta. Jokaisessa lajissa käytettiin valjaita. Korikiipeilyssä koottiin koreja päällekkäin ja koiteetiin päästä mahdollisimman korkealle. Lypsykone oli nuorallakävelyä. Ylhäältä roi k k ui nar uja, joiden avulla yritettiin päästä nuoran toiseen päähän. Kalliolaskeutumi-

sessa laskeuduttiin jyrkkää kalliota alas. Näiden jälkeen lähdimmekin jo kotiin. Leirikoulu oli kaikin puolin hauska kokemus!

Torstaina 27.10.2016 Kaanaan koululla vietettiin disco iltaa. 5A luokan oppilaat vanhempineen olivat järjestäneet Halloween –discon keräten varoja tulevaa leirikoulua varten. Buffetissa oli myynnissä monenmoista herkkua; mokkapaloja, karkkia ja pizzaa. Oppilaat olivat suunnitelleet kauFanni ja hirmuinen Sanni huradan liikuntasalin pukuhuoneisiin ja suihkutiloihin. Rata oli tehty erikseen pienemmille ja isommille koululaisille. Myös monenlaisia kisoja olivat oppilaat järjestäneet mm. halipiirin, sanomalehtikisan, limbo- ja tanssikisan. Yhtenä uutena villityksenä pidettiin Bottle flip –kisa, jossa heiteltiin puolitäysiä juomapulloja kiepillä tarkoituksena saada ne pysymään pystyssä. Kaikkien halloween –asuihin pukeutuneiden kesken pidettiin myös pukukisa, jonka voittivat Fanni Virko 2B ja Akseli Heikkilä 6A. Myös arpajaisten myynnillä kerättiin varoja vitosten leirikouluun. Disco –ilta sujui hienosti ja osa oppilaista intoutui jopa tanssimaan discossa. Olihan siihen luotu hienot puitteet liikuntasaliin discovaloilla, savukoneilla ja pyöri siellä disco –pallokin, vielä kun saatiin salin valotkin pois päältä.

Sanni Rautio, 6A

5A luokan oppilaat


8

Hahdenniemen venesatama Venesatama on muuttanut useaan kertaan muotoaan vuosien kuluessa. Raision kaupunki on saanut venesataman alueen omistukseensa 1961. Ensimmäisessä venelaiturissa oli n. 25 venepaikkaa. Meillä on ollut ensimmäinen venepaikka pukkilaiturissa, jossa oli myös matonpesupaikka. Pukkilaituri oli hankala, koska meriveden korkeus vaikutti myös veneeseen. Kun vesi oli alhaalla, oli venekin alhaalla, kun vesi oli korkealla, jopa laituri oli veden peitossa. Veneen kiinnitysköysien kireyttä piti käydä tarkistamassa usein. Esim. vuonna 1970 oli omien mittausten mukaan vedenkorkeuden ylä- ja alarajan ero 1,40m. Vuosien kuluessa laitureita rakennettiin lisää ja ne vaihtuivat ponttoonilaitureiksi. Myös matonpesupaikka siirrettiin pois merestä kuivalle maalle. Polttoaineen jakelumittarien paikka oli ensin alkuun runkolaiturilla, nyt niitä varten on oma laiturisiipi. Iso parannus oli myös aallonmurtajalaiturin rakentaminen. Nyt laitureissa olevat veneet ovat melko suojassa aallokolta. Veneiden nostoja laskupaikkaa on vuosien varrella korjailtu useaan kertaan, ja on nyt melko toimiva. Nyt laitureita on useita, venepaikkoja on noin 700. On septityhjennyspiste, jätehuoltokatokset, sähkö- ja vesipisteet laitureilla,

Kaanaanmaa

vaikkakaan vesipisteet eivät kaikki olleet vielä menneenä kesänä toiminnassa. Kioski on ollut kesäkuukausina avoinna päivittäin. Nyt kun venesatama on kasvanut paljon, tulee myös mieleen puutteita. Tehokkaampi valvontakamera- tai muu valvonta olisi tarpeen, koska suuri venesatama vetää puoleensa myös rikollisuutta. Myös paloturvallisuus olisi tärkeää huomioida, menneenä kesänä oli uhkaava venepalo, joka ei onneksi levinnyt. Sammuttimia pitäisi olla saatavilla laitureilla vakiovarusteina. Veneiden lastauspaikalla on harmittavan usein veneitä jätetty parkkiin, ja tällöin tilaa venettään lastaaville ei ole. WC:n tarve olisi myös, niitä on tasan yksi, ja sekin usein joko rikki tai muuten kamalassa kunnossa. Viihtyisän näköinen ei koko venesatamaalue ole, mutta toivotaan kaupungin panostavan myös tähän. Meriveden puhtaus ei ole kehuttavaa, joten yritetään kaikki yhdessä muistaa, että voimme ainakin hiukan itse kukin vaikuttaa ympäristömme siisteyteen ja meriveden laatuun, niin että vielä jälkipolvetkin saisivat nauttia veneilystä.

Hahdenniemi on nykyään monen veneen kotisatama

Veneilijät Merja ja Markku Lehtilä Kipparikalle valmiina uusiin seikkailuihin. Paljon on satama laajentunut näistä ajoista.

Puhutko Pokemonia? Suomen Latu on juuri palkinnut Pokemon Go -pelin vuoden Suomen Liikuttaja –tunnustuksella, koska Pokemon Go yhdistää ennennäkemättömällä tavalla liikunnan ja pelimaailman toisiinsa ja on saanut sadat tuhannet suomalaiset ulkoilemaan pelin ansiosta. Heinäkuussa perheemme nuorimmainen alkoi puhua aivan omituisia. XP, CP, lure, PokeStop, Gym, stardust, candy, evolvaus, pokepallot, munien hautominen, poweruppaus ja transferaus eivät aiemmin olleet kuuluneet hänen aktiiviseen sanavarastoonsa. Samoihin aikoihin välimatkat Raisiossa tuntuivat lyhenevän. Raision keskustassa käytiin jatkuvasti ja kävely- ja pyöräilylenkeistä tuli kymmenien kilometrien mittaisia. Vähemmästäkin äitiäkin alkoi kiinnostamaan mistä tässä oikein on kysymys. Uuden sanavaraston ja liikuntainnostuksen syynä oli Pokemon Go -kännykkäpeli. Pelin voi ladata ja sitä voi käyttää ilmaiseksi. Peli hyödyntää puhelimen sijaintitietoja ja karttasovellusta. Pelissä etenemistä voi nopeuttaa ostamalla mm. pelissä tarvittavia palloja. Älypuhelimen ja nettiyhteyden lisäksi pelireissuilla voi tarvita varavirtalähdettä, koska karttasovelluksen jatkuva käyttäminen kuluttaa akkua huomattavasti normaalitoimintaa enemmän. Pelin perusideana on kerätä satunnaisesti eri paikkoihin ilmestyviä Pokemon-hahmoja ja samalla kehittää omaa tasoaan pelissä. Pokemonit otetaan kiinni heittämällä niitä palloilla, joita saadaan PokeStopeilta. Sieltä saadaan myös munia, joita haudotaan kävelemällä. Munista kuoriutuu lisää Pokemon -hahmoja. Kiinniotettuja Pokemon -hahmoja voi kehittää vahvemmiksi.

Peli aktivoi sekä lapsia että aikuisia liikkumaan erityisesti kaupungeissa, koska Pokemoneja löytyy eniten alueilta, joissa liikkuu paljon ihmisiä kuten kaupunkien keskustoista, nähtävyyksien läheisyydestä, puistoista eli paikoista joissa on PokeStopeja ja Gymejä. Samaan paikkaan kerääntyvät pelaajat houkuttavat sinne lisää Pokemoneja. Koska kaikki paikalla olevat pelaajat voivat saada Pokemonin kiinni, pelaajat jakavat auliisti neuvojaan ja tekevät yhteistyötä. Kesän aikana oli erityisen ilahduttavaa seurata miten pelaaminen yhdisti eri-ikäisiä pelaajia. Myös pelaajien kotipaikkatietous lisääntyy. Pelaajat kun ovat perustaneet keskusteluryhmiä, joissa ilmoitetaan jos jossain määrätyssä paikassa on nähty jokin määrätty Pokemon. Raisiossa PokeStopeja löytyy esimerkiksi Killin ja Nallin patsaan läheisyydestä. Lähialueilla kannattaa lisäksi suunnata Ruissaloon ja Turun keskustaan, erityisesti jokirantaan. PokemonGo -pelaajat ovat kuitenkin aiheuttaneet sekä itselleen että muille myös vaaratilanteita liikenteessä, koska kännykkää tuijottavat pelaajat eivät havainnoi ympäristöään riittävästi. Nyt syksyn kylmät kelit ovat vähän suitsineet peli-innostusta. Nähtäväksi jää oliko tämä yhden kesän ihme vai jatkuuko peli-innostus vielä ensi kesänäkin. Katri Mikkola Pokemon Go neuvontasessio käynnissä


Kaanaanmaa Lasten Olympialaisissa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

9

Ruokaa vuoden vihanneksista Vuoden 2016 vihanneksia ovat kukkivat kaalit. Raision Kaanaan Martat kokeili vuoden vihannesreseptejä. Illan yllättäjä oli kukkakaalipizza, jota ehdottomasti kannattaa kokeilla. Kukkakaalipizza Pohja 400 g kukkakaalia (1 keskikokoinen kaali) 2 kananmunaa 1 dl raastettua parmesaania tai 2 dl esim. emmentalia (2tl yrttimausteseosta) suolaa pippuria

Olympialaiset Kaanaan päiväkodilla

Täytteet tomaattikastiketta kinkkusiivuja mozzarellaa oliiveja

Elokuussa pidimme Kaanaan päiväkodin lapsille omat olympialaiset Rion innoittamina. Kyselimme lapsilta, tietävätkö he mitä tarkoittaa olympialaiset ja ovatko he katsoneet niitä telkkarista. Moni osasi nimetä useampia lajeja ja kertoi katsoneensa kisoja vanhempiensa kanssa. Pituushypystä ja juoksusta tuli monta mainintaa. Lähdimme päiväkodin pihalta, lentokoneella tietysti, kohti Rioa. Kädet lentokoneen siipinä suhahdimme läheiselle urheilukentälle urheilemaan. Näissä kisoissa lajeina olivat lasten mainitsemat juoksu ja pituushyppy sekä saappaan heitto

Lopuksi rucolaa

ja pussihyppely. Kaikki olivat innostuneita osallistujia ja ilmassa oli ihan oikeaa urheiluhenkeä. Lopuksi palkintojenjakoseremoniassa jaettiin kaikille kultamitalit hienosta osallistumisesta. Porilaistenmarssin soidessa suuntasimme lentokoneen nokan takaisin kohti päiväkotia! Lasten mielipiteitä kisoista: ”Pussihyppy ja se ku sain mitalin oli kaikist kivointa” ” Ku sai liikkua” ”Kaikki lajit tuntu kivoilta ja ehkä se ku hypittiin niissä pusseissa oli kivointa”

Valmistusohje Raasta kukkakaali tai aja se tehosekoittimella ”riisimäiseksi”. Älä soseuta kukkakaalia! Sekoita kukkakaalimuruihin kananmunat ja juusto sekä mausteet Muotoile yhdeksi tai useammaksi pizzapohjaksi. Paista 200-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia. Lisää täytteet pohjan päälle ja paista vielä 5-10 minuuttia. Lisää päälle lopuksi rucolaa. Lähteet: Ilta Sanomat ja Soppa 365 Katri Mikkola

Muovipakkausten kierrätys Kotiin kertyy melkoinen määrä muovipakkausjätettä. Kaatopaikoille ei ole saanut 1.1.2016 alkaen viedä muovipakkaus- tai muovijätettä. Tuottajavastuun mukaan pakkauksen tuottaja, esimerkiksi pakkaaja tai pakatun tuotteen maahantuoja, on velvollinen huolehtimaan pakkaustensa jätehuollosta. Muovipakkausten tuottajayhteisönä toimii Suomen Uusiomuovi Oy. Se hoitaa yli 2200 tuottajan puolesta lain määräämän vastuun toteuttamisen. Yhtenä osana tuottajavastuuta toteutetaan 500 keräyspisteen veloitukseton vastaanottoverkosto käytetyille kotitalouksien muovipakkauksille. Lähimmän Rinki-ekopisteen löydät karttahaulla Rinkin sivuilta. Kaanaassa sijaitsee kaksi Rinki-ekopistettä joista ainoastaan yhteen voi palauttaa muovipakkauksia. Lisäksi niitä voi palauttaa esimerkiksi lähistöllä olevaan Kapponkadun Rinki-ekopisteeseen. Kaanaanrannantie 2, Raisio (ID 02-13302) • Kartonkipakkaukset • Lasipakkaukset • Metalli • Muovipakkaukset • Paperi • Vaatteet • Haikarintie, Raisio (ID 02-13295) • Kartonkipakkaukset • Lasipakkaukset • Metalli • Paperi • Vaatteet Mitä muovia keräyspisteisiin voi laittaa? Keräyspisteet on tarkoitettu tuottajavastuun alaisten muovisten myyntipakkausten keräilyyn. Pakkauksia ovat myös kauppakassit ja myyntipaikalla käytetyt tuotteet, kuten muovikääreet tuotteen ympärillä. Samoin pesuainepullon täyt-

tömitta tai pesupallokin on pakkaus. Keräyspisteeseen voi toimittaa myös styroksipakkauksia. Keräykseen hyväksytään kaikki muut muovit paitsi PVC, jolla on numero 3. Muista muovituotteista ei ole maksettu tuottajamaksua ja niiden jätehuolto on määräysten mukaan kunnan vastuulla. Esimerkiksi kaupasta ostetut tyhjät pakasterasiat, jätepussirullat ja tuorekelmut kuuluvat kunnan jätekeräyspisteisiin toimitettavaksi. Ohjeita pakkausten puhdistamiseen ja toimittamiseen Pakkaukset pitää tyhjentää ja tarvittaessa puhdistaa. Pakkausten tulee olla kuivia. Jos puhdistukseen tarvitaan runsaasti lämmintä vettä tai pesuaineita, voi olla ympäristön kannalta parempi, että pakkaus pistetään sekajätteeseen. Korkit, kannet ja vastaavat pitää irrottaa aina kun se on mahdollista eikä eri muovia olevia pakkauksia myöskään saa laittaa sisäkkäin, koska käsittelylaitoksen optinen laite tunnistaa ja lajittelee kerätyt muovipakkaukset eri muovilaatuihin. Muovipullot olisi hyvä litistää. Muovipakkaukset, joissa on myös muita materiaaleja kuin muovia eivät yleensä sovi uusiokäyttöön. Jos olet epävarma kuuluko muovipakkaus tuottajien keräyspisteeseen, voi olla parempi laittaa se sekajätteeseen. Myös likaiset muovipakkaukset kuuluvat sekajätteeseen. Kierrätykseen kelpaamaton muovi voidaan hyödyntää polttoaineena jätevoimaloissa sekajätteen joukossa. Jätemuovin lämpöarvo on sama kuin öljyn.  Jos pakkauksessa on vaarallisten aineiden jäämiä, ne pitää viedä paikallisen jätelaitoksen järjestämään vaarallisten aineiden vastaanottoon. Miksi kierrättää? Oikein lajitellut ja palautetut pakkausmuovijätteet voidaan hyödyntää raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamisessa eli kierrättää. Uusiomuovista voidaan valmistaa mm. jätesäkkejä, pusseja, putkia ja levyjä. PET-pulloista valmistetaan uusien

Raision Kaanaan Martat ry

pullojen aihioita ja tekstiiliteollisuuden raaka-ainetta. Kun muovin valmistukseen ei käytetä uutta öljyä, säästyy sekä energiaa että raaka-aineita. Katri Mikkola

Tule tutustumaan toimintaamme! Marttaillat pidetään maanantaisin noin kolmen viikon välein, klo 18-20 Kokoontumispaikkana joko Kaanaan kylätalo tai jäsenten kodit. Tapahtumat ilmoitetaan Rannikkoseudussa, sähköpostitse tai tekstiviestitse. Marttailloissa peritään 2€ kahviraha. FB-sivut Raision Kaanaan Martat Sihteeri Katri Mikkola  050 388 1104  katri_mikkola@windowslive.com


Kaanaanmaa

10

APTEEKKIPALVELUT LÄHIAPTEEKISTA.

Pihasuunnittelu- ja rakentaminen Kaivuutyöt Puiden hoito- ja kaatopalvelut Kantojen jyrsinnät Pihanhoito

RAISIOSSA PALVELEMME JOKA PÄIVÄ.

www.entti.fi

010 292 5959

Luotettavaa siivousta

Puh. 0400 786 101 Myymälässämme tarjolla yli 100 erilaista siivoukseen liittyvää tuotetta. Tervetuloa!

Hoidamme Catering-palvelut myös Raisiossa. Yhteydenotot: info@konserttitalocatering.fi 010 3248877 EnkeliGroup Oy

Os. Torikuja 2, 21200 Raisio

www.sirpanevalainen.fi

Tallmonkatu 16, 21120 Raisio

Fölix vie kotiin asti

Seppo Kemppainen

206

KAUPPATORI - RAISIO ALHAINEN - KAANAA

Ilman merkkiä = Linja 206 Kaanaaseen. N = Linja 201 pikatietä Kaanaan kautta Naantaliin. V = Linja 203 pikatietä Kaanaan kautta Naantaliin, Merimaskuun ja Velkualle. Kp = Koulupäivinä. Ajoaika n. 30 min

7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

MAANANTAI - PERJANTAI / MÅNDAG - FREDAG 26.9.16 - 23.4.17

35 50 00 10

07 15 25N 10NKp 15 25 25 25 25

30V

206

KAANAA - ALHAINEN RAISIO - KAUPPATORI

Ilman merkkiä = Linja 206 Kaanaan päätepysäkiltä. N = Linja 201 pikatietä. V = Linja 203 pikatietä. Linjojen 201 ja 203 väliaika pysäkillä 2050 (Huuhkajantie). Kp = Koulupäivinä. Ajoaika Kauppatorille n. 30 min TUNNIT TIMMAR

Tämä sen takia, että taksikeskus ehtii yhdistellä tilattuja matkoja toisiinsa. Samaan kyytiin saattaa siis tulla muitakin matkustajia samalta suunnalta. Matkojen yhdistämisen ansiosta taksimatkan hinta on normaalia edullisempi. Myös Raision kaupunki tukee kokeilua taloudellisesti. Taksimatkan lähtö- ja määräpaikan tuleekin olla Raision kaupungin alueella, vaikka bussilla voikin matkustaa normaalisti koko Föli-alueella. TLO Suunnitelmallisuutta ja huolellisuutta tarvitaan myös siinä, että Fölixin voi tilata vain tietyille noin tunnin välein kulkeville vuoroille. Vuorot voi tarkistaa ja lisätietoa kokeilusta saa internetistä www.folix.fi Fölix lyhyesti Raisiossa toteutettava kokeilu 1.9.31.12.2016 Taksikyyti tilattava tuntia ennen matkaa taksikeskuksesta, puh. 02 100 41 Taksikyytiin otetaan muitakin asiakkaita samalta suunnalta Fölix-pysäkkejä ovat Raision keskustassa numerot 2009 ja 2010 (linjat 6 ja 7)

TUNNIT TIMMAR

Mitä saadaan, kun Föli ja taksi yhdistävät palvelunsa asiakkaiden parhaaksi? Siitä tulee tietysti Fölix, joka sisältää edullisen taksimatkan Kaanaantie - KAANAA ja Turun kaupunkiseudun kattavan paikallisbussiliikenteen. Syyskuussa käynnistynyt Fölixkokeilu tarjoaa kustannuksiltaan tehokkaan joukkoliikenteen keskustan ulkopuolisille alueille myös niinä vuorokaudenaikoina, jolloin bussiliikenteen järjestäminen ei ole muuten mahdollista. Fölixin palveluaika on arkisin noin kello 16-22 ja viikonloppuisin 8-18. Asiakkaalle Fölix tarkoittaa helppoa ja edullista matkaketjua eri liikennevälineissä. Kokeilun aikana taksimatka maksaa matkan pituudesta riippumatta asiakkaalle aina viisi euroa. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee ainoastaan bussimatkan normaali hinta, jonka voi maksaa kertamaksulla, arvo- tai kausikortilla. Kokeilun alussa taksi- ja bussimatka maksetaan pääasiassa erikseen kummassakin autossa. Kokeilun aikana on tarkoitus ottaa käyttöön teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat maksamisen yhdellä kerralla. Fölixin käyttäminen edellyttää asiakkaalta hieman normaalia enemmän suunnitelmallisuutta. Taksimatka on nimittäin tilattava taksikeskuksesta viimeistään tuntia ennen taksimatkan alkamista.

7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

MAANANTAI - PERJANTAI / MÅNDAG - FREDAG 26.9.16 - 23.4.17

09V 22N 25 35

25NKp

35 40 50 40 50 55 55 55

KAUPPATORI T7 - Aurakatu - Maariankatu - Aninkaistenkatu - Aninkaistensilta - Satakunnantie - Raisiontie - Nesteentie Alhaistentie - Raisionkaari - Nesteentie - Kaanaantie - KAANAA KAANAA - Kaanaantie - Nesteentie - Raisionkaari - Alhaistentie - Nesteentie - Raisiontie - Satakunnantie - Aninkaistensilta Aninkaistenkatu - Maariankatu - Kauppiaskatu - Eerikinkatu - Aurakatu - KAUPPATORI T7


Kaanaanmaa

11

Edustajat: Juuso Ikonen 0400 385 597, Kalle Hannuksela 0400 228 472, Toimisto 02 435 8006

Lämpöpumput ja LVI • Toshiba ilmalämpöpumput • Toshiba Ilves ilma-vesilämpöpumput • Nibe maalämpö

Pyydä ilmainen tarjous kohteeseenne Raisiontalotekniikka 040-5477137 www.raisiontalotekniikka.fi

Parkettiasennus

Vanhan Joulun tunnelmaa

Rainer Mäkinen

maalaismiljöössä

Joulun aukiolot: ma-pe 12-18 la 10-14

0400 784 162

PUTIIKKI VANHA-VANTO Vantontie 68, 21120 Raisio www.vanhavanto.com

Ase

n

et s k nu

Lak

k

et s k au

t

H

a n n o i


Kaanaanmaa

12

Laatoitus-ja Rakennuspalvelu

Soinio Louhelantie 3c 21120 Raisio P. 050 913 1098

Sorat, mullat, vaihtolavat, nostotyöt ja kuljetukset

Kuljetus Simola Oy Lampitie 10, 21210 Raisio | 0400 907 557

Remonttipalvelu

Kuljetuspalvelu

Tämä on samalla myös 5 € arvoinen alennuskuponki, joka on voimassa 28.2.2017 asti

Rauno Laine

• Kaikki kodin remontit sisällä ja ulkona. • VTT -sertifioitu märkätila-asentaja. Tallmonkatu 11, 21120 Raisio

p. 040-591 9992

Talo- ja venepalvelut Aaltonen Tmi

laine.rauno@dnainternet.net Y-2134207-7

Nurmikonleikkuut, pihatyöt, sepelit, mullat, kaivuutyöt, pihanmuokkaus ym. Kotitalousvähennys

Gasthaus Henri Edullista majoitusta Raisiossa Kaanaantie 111 21120 Raisio

puh. 02-4397976 www.gasthaushenri.fi

Kotimainen katsastus muutaman minuutin päässä! Aina edullinen kokonaishinta. Katsastamme myös lauantaisin (parilliset viikot).

www.katsastus10.fi

Patenttikatu 8 Naantali 010 526 7100

Kaanaanmaan oma hieroja

Koulutettu hieroja Satu Lyytinen Olet lämpimästi tervetullut!

Varaa aika netistä: www.satulyytinen.fi tai soita: 050-5556003 Kaunis ja rauhallinen hoitolani sijaitsee osoitteessa: Jaakkolankatu 9, Kaanaa

Notkelmapolku 7, 21120 Raisio puh. 040 713 9755

Raision 3.-6. luokkien yleisurheilukilpailut 22.9.2016 Tulokset: Huom!! Tasapisteissä sukkulajuoksu ratkaisee sijoituksen 3.-5. luokilla ja 6. luokilla kierroksen viestijuoksu. Koulu/luokka Keihäs/ Pituus/ pist. Sukkula Kierroksen Yht.pist viesti 6. luokka 1. Kuloinen 6 179.54/1 44.04/1 1.19.10/1 1 4 2. Ihala 6 B 172.04/2 42.18/2 1.20.14/2 2 8 3. Ihala 6 C 166.65/3 37.34/9 1.22.17/4 4 20 4. Friisilä 6 M 147.30/7 39.69/3 1.21.81/3 7 20 5. Ihala 6 E 161.30/5 39.50/4 1.24.79/9 5 23 6. Tahvio 6 B 154.55/6 39.02/5 1.25.32/10 3 24 7. Kerttula 6 A 165.25/4 38.66/7 1.23.50/7 9 27 8. Ihala 6 A 128.90/10 38.74/6 1.22.93/6 6 28 9. Kaanaa 6 A 146.40/8 37.20/10 1.22.88/5 10 33 10. Kerttula 6 B 120.86/11 35.84/12 1.23.58/8 8 39 11. Tahvio 6 A 142.15/9 38.09/8 1.25.69/11 11 39 12. Friisilä 6 A 117.18/12 36.55/11 1.26.91/12 12 47 Kuudensien luokkien neljä parasta pääsee kilpailemaan Varsinais-Suomen Hese-piirikisaan. Koulu/luokka Keihäs/ Pituus/ pist. Sukkula/ pist. Yhteispisteet 5. luokka 1. Ihala 5 E 183.00/1 39.32/4 1 6 2. Kuloinen 5 A 142.07/3 39.77/3 4 10 3. Kaanaa 5A 122.85/8 40.34/2 2 12 4. Tahvio 5 A 156.60/2 40.68/1 9 12 5. Friisilä 5 M 128.44/6 38.57/5 6 17 6. Ihala 5C 138.94/4 38.38/6 7 17 7. Kerttula 5 B 118.93/9 38.01/7 3 19 8. Ihala 5 B 134.83/5 37.63/8 7 20 9. Friisilä 5 A 123.48/7 34.53/10 5 22 10. Kerttula 5 A 108.20/10 36.50/9 10 29 4. luokka 1. Kuloinen 4 2. Ihala 4 E 3. Ihala 4 C 4. Tahvio 4 A 5. Kaanaa 4 A 6. Kerttula 4 B 7. Friisilä 4 M 8. Tahvio 4 B 9. Ihala 4 AB 10. Friisilä 4 A 11. Kerttula 4 A

223.45/7 230.20/4 253.68/1 251.15/2 224.28/6 226.90/5 216.25/8 249.08/3 207.29/9 204.55/10 193.44/11

37.03/1 35.51/4 35.22/5 33.99/7 35.72/3 36.66/2 34.00/6 33.25/9 33.64/8 32.26/11 32.49/10

1 2 4 3 5 7 8 10 6 9 11

9 10 10 12 14 14 22 22 23 30 32

3. luokka 1. Ihala 3 E 2. Kuloinen 3 A 3. Ihala 3 C 4. Kaanaa 3 B 5. Kaanaa 3 A 6. Ihala 3 B 7. Friisilä 3 M 8. Kuloinen 3 B 9. Tahvio 3 B 10. Kerttula 3 A 11. Kerttula 3 B 12. Tahvio 3 A 13. Friisilä 3 AD

243.99/1 183.90/7 215.85/2 194.80/4 194.50/5 197.30/3 181.60/9 183.15/8 177.52/10 156.08/12 186.80/6 150.40/13 168.51/11

34.92/1 33.42/2 32.54/4 32.52/5 31.47/7 32.87/3 31.35/8 30.50/10 31.81/6 30.22/11 29.68/12 30.72/9 25.06/13

3 1 5 4 2 9 7 8 10 6 11 12 13

5 10 11 13 14 15 24 26 26 29 29 35 37


Kaanaanmaa 2016  
Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you