__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 16

2.

KAHDESSA POLVESSA

LEINOSET KUVATTIIN BIRGER FEDERLEYN SUUNNITTELEMASSA PIKILINNAN RAKENNUKSESSA.

Sakari ja Akseli Leinonen ”Tampere on mielestäni Suomen ylivoimaisesti kaunein kaupunki. Olen vahvasti sitä mieltä. Täällä yhdistyy kompakti kaupunki vahvaan luontoympäristöön. Myös kaupungin elämisen tuntu on hyvin läsnä”, luonnehtii Sakari Leinonen, 59, kotikaupunkiaan. Sakari on työskennellyt Tampereen kaupungille vuodesta 1988. Tällä hetkellä hän on keskustahankkeessa projektipäällikkönä. Aluevastuisiin hänelle kuuluu keskustan länsipuoli, muun muassa Eteläpuiston ja Särkänniemen alueiden kehittämishankkeet. Vuodet 2005 - 2014 hän toimi asemakaavoituksen vetäjänä. ”Olen sukuni ensimmäinen arkkitehti. Siinä mielessä uravalintani oli pelinavaus”, Sakari kertoo. Sakarin poika, Akseli Leinonen, 32, on arkkitehti toisessa polvessa. Molemmat ovat kouluttautuneet ammattiinsa Tampereella. ”Yläasteella tein stipendityön, joka liittyi arkkitehtuuriin. Opin isältä, että joskus pitää purkaa osiin ja rakentaa uudelleen. Siinä kehittyy työstettävän asian sisältö. Se tuntui yläasteelaiselta vaikealta hyväksyä”, Akseli muistelee isän ammattiin perehtymistä. Nyt Akseli toimii suunnitteluarkkitehtina Helsingissä. Tällä hetkellä hän työskentelee länsimetrohankkeen parissa.

Hämeenkatu on Suomen urbaanein katu. Se päättyy hienosti molemmissa päissä, on kaupunkimainen ja siinä on upea koski välissä. Vaikka Sakarin ja Akselin työnkuvat poikkeavat toisistaan, he kertovat prosessien etenevän samankaltaisesti. Tehtävä määrittyy aina asiakkaan luomien tarpeiden mukaan. Suunnittelijan vastuulla on ratkaisuesitysten muotoilu. ”Arkkitehti tekee laaja-alaisia selvityksiä ja esittää vaihtoehtoja. Päätösvalta on lopulta kuitenkin tilaajalla, vaikka arkkitehti joutuu vastaamaan isoista asiakokonaisuuksista”, miehet summaa-

16

KAHDESSA POLVESSA

vat. Työ on sekä yksilö- että ryhmävetoista. ”On olennaista ymmärtää, milloin on hyvä käyttää toista tahoa, joka hallitsee tiettyjä osa-alueita paremmin. Jokaisen ihmisen tieto- ja osaamismäärä on aina rajallinen”, Akseli pohtii. Tamperetta miehet katsovat kaupunkilaisen ja arkkitehdin silmin. ”Hämeenkatu on Suomen urbaanein katu. Se päättyy hienosti molemmissa päissä, on kaupunkimainen ja siinä on upea koski välissä”, Sakari kuvailee. ”Nyt kadun luonne tulee muuttumaan radikaalisti. Siitä tulee joukkoliikennepainoitteinen ja ihmisten oleminen tulee lähemmäs ydintä”, hän jatkaa. ”Julkinen tila on tehty ihmisiä varten. Sen toimivuus on ehdottoman tärkeää, koska se on kaikki mitä jää asunnon ulkopuolelle. Jos autoliikenteen painoarvo vähenee, ihmisille jää enemmän tilaa. Näen sen jäsentämiskysymyksenä”, Sakari muotoilee. Akseli vertaa julkista tilaa kaupungin käyttöliittymäksi. ”Hämeenkadun ratkaisuja tehdessä, pitää varmistua siitä, että ne tukevat kadun aktiivisuutta. Tilan on oltava mahdollisimman mukava, mutta myös elävä. Arkkitehdin näkökulmasta katsottuna, Tampere osaa tehdä valintoja ja edistää asioita”, Akseli täydentää. Sakari arvostaa tamperelaista arkkitehtuuria laajasti läpi vuosikymmenten. ”Kaikissa aikakausissa on edustavat kohteensa. Vanhoista nousee esimerkiksi Lönnin ja Strömmerin tuotannot, uudemmista Kalevan kirkko ja Metso. Viimeisin on Tipotien terveysasema, joka on mielestäni tavattoman hieno”, hän sanoo. Onnistuneena kokonaisuutena Sakari pitää Kalevan kaupunginosaa. ”Se on peruskaupunkia, mutta vaikuttava kappale funktionaalista kaupunkisuunnittelua”.

Aikakausia tai tyylisuuntia mielenkiintoisempana Akseli korostaa arkkitehtuurin toimivuutta. ”Kyse ei ole tyyleistä, vaan siitä miten rakennus toimii ympäristössään, on käytettävä ja esteettinen. Ne voivat olla täysin ajasta riippumattomia elementtejä”, Akseli pohtii. ”Vau-arkkitehtuuri on oma lukunsa. Se pohjautuu muuhun maailmankuvaan kuin käyttöympäristön toimivuuteen”, hän jatkaa. Vau-arkkitehtuurissa pyrkimyksenä on erottautuminen ja hätkähdyttäminen esimerkiksi erikoisilla muoto- ja materiaaliratkaisuilla. ”Tampereella toimitaan melko käytännönläheisesti. Metso on osin vau-arkkitehtuuria, vaikka se on käytännönrakennuksenakin hieno”, Sakari kertoo.

Kyse ei ole tyyleistä, vaan siitä miten rakennus toimii ympäristössään, on käytettävä ja esteettinen. Ne voivat olla täysin ajasta riippumattomia elementtejä. ”Arkkitehtuurin tunnusta puhutaan melko vähän”, Akseli pohtii. ”Sitä ei ole hirveästi kielellistetty edes, vaikka se on kaikkialla olemassa ihmisen läsnäolon, materiaalien ja tilan kautta. Tuntu suhteutuu aina muutokseen. Jyrkänteen reunalla tilantuntu on täysin erilainen kuin suljetussa pienessä huoneessa”, hän jatkaa. Sakari käytännöllistää tunnun arkkitehdin arvojen siirtymisenä suunnittelussa tunnistettavaksi. ”Esimerkiksi Alvar Aallon töissä arvot ovat pelkistetysti näkyvissä. Arkkitehtuurin tuntu on parhaimmillaan, kun sitä pystyy lukemaan osana ympäristöään ja aikaansa”.

Profile for DesignOnTampere

DOT #3  

Tamperelainen muotoilu-ja kaupunkikulttuurilehti Design and city culture from Tampere, Finland

DOT #3  

Tamperelainen muotoilu-ja kaupunkikulttuurilehti Design and city culture from Tampere, Finland

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded