Page 1

Kuntoutuspalveluja kaikkialle 2014


EtäTutori tuo kuntoutuspalvelut kaikille EtäTutori tuo kuntoutuspalvelut kaikkien saataville asuinpaikasta riippumatta EtäTutori on uusi tapa järjestää yhteisöllisiä kuntoutuspalveluja kaikkialla Suomessa - ja jopa ulkomailla. Kuntoutuspalvelut voidaan videoneuvottelulaitteita hyödyntäen viedä kustannustehokkaasti myös sinne, missä kuntoutuspalveluiden saatavuus on heikkoa. Suomi on maantieteellisesti laaja maa eikä kaikkialle riitä kuntoutuksen asiantuntijoita. Etäisyydet ovat pitkiä ja palveluntarjoajia on rajatusti. Helppokäyttöisen nykytekniikan avulla tämä ei enää ole ongelma. EtäTutoripalvelun avulla kuntoutusta on mahdollista saada asuinpaikasta riippumatta. Tutoriksella on käytössään vahva asiantuntijajoukko, josta löytyy laajaa kuntoutuksen erityisasiantuntijuutta asiakkaiden tarpeisiin.

EtäTutorin avulla voidaan monipuolistaa kuntoutusvaihtoehtoja ja lisätä asiakaskohtaisten kontaktien määrää viikoittain. Asiakas on vain soiton päässä eikä asiantuntijan tarvitse ajaa pitkiä matkoja asiakkaan luokse. Tutoriksessa palvelu toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaan, Tutoriksen omalla Startti-Matka-Pysäkki® -mallilla. Toimintamalli vie kuntoutuspalvelut asiakkaan omaan elinympäristöön. Näin asiakkaan läheisten on mahdollista olla kuntoutuksen tukena ja kuntoutuksesta muodostuu osa jokapäiväistä elämää.

Sisällys Toimitus

Tutoris Oy, Arja Kangas, aluejohtaja

Ulkoasu

Design Delight

Valokuvat

Juha Sarkkinen

Paino

PoPa Oy

www.tutoris.fi

2

EtäTutori 2013

4

Helppoa ja vaivatonta kuntoutusta

6

Etäpuheterapiasta apua monelle

8

Pro gradu –tutkielma etäkuntoutuksesta

9

Etäkuntoutuksen hankintaprosessi

10

EtäTutori saapuu sinne missä puheterapiaa tarvitaan

Tuolijumppaa etäyhteyksin


Tatu löysi äs än etäpuheterapissa Kilpisjärvellä asuvan Lankisen perheen pojat Tatu ja Joonas käyvät puheterapiassa pari kertaa viikossa. Terapia tapahtuu etälaittein Tatun koululla, jossa Tatu käy ekaluokkaa ja Piia-äiti työskentelee koulunkäyntiavustajana. Perheen nuorimmainen, Joonas on päivät koulun viereisessä päiväkodissa. Matkaa kotoa koululle on 48 km. -Etäterapia on ollut meille aivan loistava vaihtoehto. On niin vaivatonta, kun siirrymme vain Tatun kanssa tyhjään luokkahuoneeseen ja käynnistämme laitteet. Meidän ei tarvitse ajaa kymmeniä kilometrejä ja viettää puolta päivää autossa päästäksemme puheterapiaan, Piia Lankinen kertoo.

terapeutti ja hänen näyttämänsä harjoittelumateriaalit. Täällä puheterapia on osa koulunkäyntiä ja oppimista kun se tapahtuu kouluympäristössä. Siitä ei tule mikään erillinen juttu.

Asuimme aiemmin Etelä-Suomessa ja käytimme paljon enemmän aikaa mennäksemme Tatun kanssa puheterapiaan terveyskeskukseen. Ympäristö oli niin outo ja rauhaton, että poika oli usein aivan lukossa terapian alkaessa, Piia-äiti jatkaa.

Piia Lankisen mukaan jommankumman vanhemman läsnäolo terapiassa on erittäin tärkeää. Puheterapiasta tulee vanhemman mukana olon kautta tärkeä asia. Lapsella ja vanhemmilla on jokin yhteinen juttu ja yhteiset tavoitteet.

Kilpisjärven koululla ympäristö on tuttu ja rauhallinen. Videoneuvottelulle ja etäterapialle varattu koululuokka on myös rauhallisempi kuin vastaanottohuone. Lapsen huomio ei kiinnity vastaanottotiloissa oleviin muihin asioihin kun ruudussa näkyvät vain

-Kun olen mukana terapiassa, voin ohjata lapsia ja tukea heitä paremmin

-Lapset ovat tykänneet aivan valtavasti. Olin itse ensin vähän ennakkoluuloinen, kuinka hyvin lapset jaksavat keskittyä ja kuinka hyvin ääni kuuluu etälaitteiden kautta. Kokemukset ovat kuitenkin olleet tosi positiivisesti. Yhteydet ovat toimineet hyvin ja pojat ovat jaksaneet keskittyä paremmin kuin hyvin. Ei ole ollut mitään ongelmaa, Piia-äiti iloitsee.

myös kotona, Piia-äiti kertoo. Harjoituksista, peleistä ja leikeistä on tullut koko perheen juttu. Kun pojille tulee postissa kirjoja tai pelejä, he kisaavat, kummalle ne on tarkoitettu ja kumman harjoituksiin ne liittyvät. Edelliset harjoitteet tulivat juuri ennen hiihtolomia ja niinpä pelejä pelattiin yhdessä useita kertoja päivässä. Siskokin on mukana tekemässä kotitehtäviä, vaikkei hänellä harjoituksiin tarvetta olekaan. Äidin mukaan terapiasta on ollut valtava apu. Tatulla kadoksissa ollut S on jo löytynyt ja sen myötä poika onkin kasvanut puoli metriä pituutta. -Poikkeava puhe nakertaa merkittävästi lapsen itsetuntoa. On sydäntä särkevää kuunnella kun oma lapsi kertoo, ettei viitsi puhua kaverille, kun se ei kuitenkaan saa selvää. Lapset voivat olla ajattelemattomia ja loukata toisiaan, vaikkeivät sitä tarkoittaisikaan. Joonaksen osalta harjoitusta tarvitaan vielä pidempään, mutta häntä selvästi motivoi ja kannustaa, kun näkee isoveljen kehittymisen. Äiti toivookin, että puheterapialle saataisiin jatkoa myös ensi syksynä – ja nimenomaan etäpuheterapialle.

EtäTutori 2013

3


Helppoa ja vaivatonta kuntoutusta Tutoris Oy:n EtäTutori -palvelu mahdollistaa joustavan etäterapian aloittamisen paikkakunnasta riippumatta. Palvelun alussa tehdään laitekartoitus, jolloin valitaan Tutoriksen asiantuntijan ja yhteistyökumppanin kanssa tilanteeseen toimivin ja käytännöllisin laiteratkaisu tilaajan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Terapia voidaan toteuttaa perinteisillä videoneuvottelulaitteilla tai helppokäyttöisillä tietokoneilla, tableteilla tai älypuhelimilla toimivilla videoneuvotteluohjelmilla. Laitteita ei tarvitse hankkia erikseen kuntoutusta varten, vaan ne voidaan sisällyttää osaksi palvelua.

mukaan, jolloin kuntoutuja saa parhaan mahdollisen asiantuntijan vastaamaan kuntoutuksestaan.

EtäTutori-palvelun toteuttaa pääsääntöisesti Oulussa oleva etäkuntoutustiimi, jonka asiantuntijat ovat valmiina ottamaan joustavasti ja nopeasti uusia etäkuntoutettavia kuntoutukseen. Asiantuntijan ammattitaitoa kohdennetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden

EtäTutori on joustavaa kuntoutuspalvelua, joka mahdollistaa terapiaan pääsyn kaikille sitä tarvitseville. Ota yhteyttä, niin mietimme yhdessä juuri teidän tarpeisiin sopivimman palvelukokonaisuuden.

EtäTutori-kuntoutusjakso toteutetaan Tutoriksen tutulla Startti-Matka-Pysäkki® toimintamallilla, jolloin kuntoutujan taustayhteisö otetaan mukaan itse kuntoutuksen suunnitteluun ja kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät tulevat luontevaksi osaksi kuntoutujan arkea. EtäTutori-kuntoutus mahdollistaa myös jaksojen yksilöllisen aikatauluttamisen, jolloin terapiaa voi olla useana päivänä viikossa.

Etäpuheterapiassa voidaan hyödyntää esim. Tutoriksen kehittelemää PUM Puhumaan mielikuvien avulla - kuvamateriaalia. Materiaali palvelee erityisesti lapsia, joiden puheentuoton kuntoutuksessa tarvitaan runsaasti harjoitusta ja toistoa.

4

EtäTutori 2013


Startti-Matka-Pysäkki®

Kuntoutuspalvelun toimintamalli Tutoriksen asiantuntija viikon sisällä

Tutoriksen asiantuntija

Startti Kartoitus Tavoite: tilanteen kartoitus, alustavan tarjouksen tekeminen laitevalinnasta riippuen

Kuntoutujaasiakas

Yhteydenotto Tavoite: kuntoutuja tietää toimintamallista, laitevalinnan tekeminen

Aloituskokootuminen Tavoite: kuntoutujan ja yhteisön kuulluksituleminen Tehtävä: yhteiset tavoitteet ja suunnitelma, sitoutuminen yhteistyösopimus

Matka Yhteisötyöskentely etälaitteiden avulla Tavoite: kuntoutus osaksi arkea Tehtävä: yhdessä toimiminen

Pysäkki Arviointikokoontuminen Tavoite: yhteinen sopimus kuntoutuspalvelun jatkosta Tehtävä: - arviointi tavoitteiden saavuttamisesta - jatkosuunnitelma - asiakastyytyväisyyskysely

Kuntoutuja ja yhteisö

EtäTutori 2013

5


Etäpuheterapiasta apua monelle EtäTutori saapuu sinne missä puheterapiaa tarvitaan

Seija Parpala, Tutoris Oy:n puheterapeutilla on kokemusta aikuisasiakkaiden etäpuheterapiasta. Tällä hetkellä hän kuntouttaa mm. noin 40-vuotiasta aikuisasiakasta, jolla aivoverenvuodon myötä tullut afasia eli vaikea puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriö. Terapia aloitettiin asiakkaan oman kunnan terveyskeskuksen lausunnon pohjalta. Kunnassa ei ollut saatavilla lähipuheterapiaa ja kuntoutus haluttiin aloittaa viipymättä. Näillä näkymin terapiajakso tulee jatkumaan kerran viikossa vuoden loppuun asti eli yhteensä viiden kuukauden ajan.

Startti ”Terapia alkoi yhteydenotolla kuntoutettavan lähiomaiseen, tässä tapauksessa hänen puolisoonsa. Koska kuntoutettava ei pystynyt itse tuottamaan puhetta, sovimme käytännön järjestelyistä puolison kanssa”, kertoo Seija Parpala. Kuntoutuksessa puheterapeutti ottaa yhteyttä sovittuina ajankohtina kuntoutujaan etälaittein. Ensimmäisillä kerroilla kuntoutus tapahtui oman kunnan terveyskeskuksessa, mutta muutaman kerran jälkeen vaihdettiin paikkaa rauhallisempaan miljööseen kunnantalolle. Molemmista paikoista löytyi yhteensopivat etäneuvottelulaitteet jo valmiiksi. Etäneuvottelulaitteet valittiin toteuttamistavaksi siksi, että laitteiden käyttö on monipuolisempaa kuin tietokoneen kautta toteutettu terapia. Etälaitteiden kautta voidaan esimerkiksi jakaa sähköistä materiaalia näyttöruudulle. Kuntoutuksen lähtötilanne oli sellainen, että sanojen ja äänteiden toistaminen onnistui, mutta luetteloinnissa ja nimeämisessä oli vaikeuksia. Kuntoutuja pystyi vastaamaan kyllä-ei-kysymyksiin, joten ymmärtämisessä ei ollut vaikeuksia. Myös yksittäisten sanojen lukeminen on onnistunut. Startti-palaverissa kuntoutuksen tavoitteeksi asetettiin lausetasoisen puheen tuottaminen. Lisäksi tavoitteena oli, että kuntoutusjakson jälkeen arkisten,

6

EtäTutori 2013

kotona olevien esineiden ja asioiden nimeäminen onnistuisi.

Matka Harjoitusten tekeminen on onnistunut varsin hyvin ja jo kuuden terapiakerran jälkeen voidaan todeta että kuntoutumista on tapahtunut. Harjoittelun tukena käytetään esimerkiksi erilaisia kuvasarjoja, joita Seija on lähettänyt kuntoutujalle etukäteen tai välittänyt sähköisesti etälaitteiden kautta. ”Terapeutilta etäpuheterapia vaatii enemmän ennakoimista ja valmistelua kuin perinteinen puheterapia. Esimerkiksi materiaali, jota aion terapiassa käyttää, pitää lähettää kuntoutujalle hyvissä ajoin etukäteen”, Seija kertoo. ”Erään lapsiasiakkaan kanssa käytän tällä hetkellä kuntoutuksessa duplolegoja. Perinteisessä kuntoutuksessa käyttäisimme yhteisiä legoja. Nyt minun tuli varmistaa, että lapsella on samanlaiset legot käytettävissä.” Seijan mukaan etäpuheterapia edellyttää ennakoinnin lisäksi myös ennakkoluulottomuutta teknisiä laitteita kohtaan. Laitteet ovat hänen mukaansa tänä päivänä varsin helppoja käyttää. ”Luovuudesta ja mielikuvituksesta on erityistä hyötyä. Etenkin lapsiasiakkaiden kanssa kuntoutus onnistuu ja lapsi jaksaa keskittyä huomattavasti paremmin jos käytetään mahdollisimman toiminnallisia harjoituksia. Puhetta voidaan harjoitella mm. siten että lapsi ohjaakin terapeuttia tekemään ohjeidensa mukaisesti. Tällä hetkellä Seijalla on neljä etäterapia-asiakasta ja uusia asiakkaita on alkamassa. Etäterapia sopii monenlaiseen puheterapiaan. Afasian kuntoutuksen lisäksi etäpuheterapiasta on apua mm. artikulaatio-ongelmien korjaamisessa, puheen motoriikan kuntoutuksessa. Myös äänentuottamisen vaikeuksia voidaan kuntouttaa etäpuheterapialla.


Tutoriksen etäpuheterapia toteutetaan aina Startti-Matka-Pysäkki- mallilla, kuten kaikki muutkin terapiat. Startti-palaverissa määritellään kuntoutuksen tavoitteet, KuntoutusMatka toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja Pysäkki-palaverissa arvioidaan, kuinka tavoitteet on saavutettu ja tehdään jatkosuunnitelmia.

Pysäkki Kaikki vaiheet toteutetaan yhteisöllisesti. Niin kuntoutuja itse kuin hänen lähipiirinsä otetaan mukaan keskusteluun. Etäpuheterapiassa lapsiasiakkailla on mukanaan aina joku aikuinen. Esimerkiksi päiväkodeilla mukana on joku päiväkodin henkilökunnasta, esim. avustaja tai erityislastentarhanopettaja. ”Tämä helpottaa huomattavasti kaikkia osapuolia ja tehostaa terapiaa. Terapeutin ei tarvitse erikseen ohjata niin paljon lapsen kanssa työskenteleviä tai eläviä aikuisia, kun he ovat terapiatilanteessa läsnä. Taustayhteisö saa työkaluja kotiharjoitteluun ja raportointi helpottuu.”, Seija

kertoo. Myös puheterapeutti Johanna Holm painottaa kotiharjoittelun merkitystä. ”Usein terapiajaksot ovat hyvinkin lyhyitä. Esimerkiksi 10 kerran artikulaatioterapiassa pääpaino on kotiharjoittelussa. Olipa kyseessä sitten etälaittein tai kasvokkain toteutettu kuntoutus, paremmat tulokset saavutetaan jos terapiakäyntien välillä lapsen kanssa harjoitellaan aktiivisesti.”, Johanna kertoo. Molempien terapeuttien kokemukset etäterapian pitämisestä ovat positiivisia. Puheterapialle asetetut tavoitteet on heidän asiakkaidensa kanssa saavutettu ja ne terapiat, mitkä ovat vielä kesken, ovat pääosin edenneet suunnitelmien mukaisesti. ”Ainoa tärkeä kriteeri etäpuheterapialle on valmius keskittyä ruudun ääressä työskentelyyn puolisen tuntia. Jos tämä ei onnistu, pohditaan tilannetta taustayhteisön ja tilaaja-asiakkaan ja kuntoutujan kanssa uudelleen”, Johanna kertoo.

”Luovuudesta ja mielikuvituksesta on erityistä hyötyä. Etenkin lapsiasiakkaiden kanssa kuntoutus onnistuu ja lapsi jaksaa keskittyä huomattavasti paremmin jos käytetään mahdollisimman toiminnallisia harjoituksia.”

EtäTutori 2013

7


Pro gradu –tutkielma etäkuntoutuksesta Tutoriksen EtäTutori-pilottihankkeen yhteydessä Tutoris järjesti Oulun yliopiston logopedian opiskelija Eveliina Immoselle mahdollisuuden toteuttaa etäkuntoutusta käsittelevä gradututkimus. Eveliina pystyi hyödyntämään tutkimuksessaan Tutoriksen Pohjois-Pohjanmaan aluekeskuksen etälaitteita, joiden välityksellä hän toteutti tutkimukseen sisältyneet etäpuheterapiajaksot. Tutoriksen kautta järjestyivät myös tutkimukseen tarvittavat koehenkilöt.

Eveliinan gradu tulee käsittelemään lasten äännevirheiden kuntoutusta etäpuheterapialla. Tavoitteena oli selvittää, mitä erityisesti tekniikan mukanaan tuomia erityispiirteitä etäpuheterapiassa pitää huomioida verrattuna kasvokkain tapahtuvaan terapiaan. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, millaisia tuloksia etäte-

Kuvassa puheterapeutti Virpi Angeria

8

EtäTutori 2013

rapialla saadaan aikaiseksi lasten äännevirheiden kuntoutuksessa. Tutkimuksessa oli mukana kolme lasta eripuolilta Suomea. Tutkimus sisälsi alku- ja loppuarvioinnin sekä kuudentoista kerran terapiajakson jokaiselle lapselle. Eveliinan gradun sisältöön ja gradutuloksiin pääsee jatkossa tutustumaan Oulun Yliopiston kirjaston nettisivujen kautta E-versiona. Tutoriksen omassa pilottihankkeessa kerättiin kokemuksia etäkuntoutuksen käytännön toteutuksesta, kuten laitekäytännöistä ja terapiassa käytettävistä materiaaleista etäkuntoutuksen yhteydessä. Pilottihankkeen myötä Tutoriksella on nyt käytössään etäkuntoutukseen oma Startti-Matka-Pysäkki® prosessimalli jonka mukaan saadaan sujuvasti toteutettua kuntoutusjaksot laitekäytäntöjen sopimisesta loppupalaveriin. Eveliinan gradussa tulleet tulokset sekä Tutoriksen omasta pilottihankkeesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Mukana on ollut gradututkimukseen kuuluneiden kolmen lapsen lisäksi 14 pilottilasta, joilla useilla oli artikulaatio-ongelmia. Heidän 5-8 kerran puheterapiajaksot toteutti Tutoriksen puheterapeutti Tutoriksen omalla Startti-MatkaPysäkki®-mallilla. Kuntoutusjaksojen aikana löydettiin lasten puheeseen mm. R, S, K, Y, Ä ja Ö äänteitä ja harjoiteltiin myös muita kielellisiä taitoja, kuten kerrontaa ja nimeämistä. Artikulaatiotaidoissa tapahtui edistymistä kaikilla kuntoutuksessa mukana olleilla lapsilla. Suurimmassa osassa voitiin jaksojen jälkeen todeta, että puheterapian tarvetta ei enää ollut.


Etäkuntoutuksen hankintaprosessi Kokonaisratkaisun etsiminen Palvelumallien esittely Ilmainen tarvekartoitus kunta-asiakkaille

Kuntoutujien valinta

Kokonaisratkaisun valinta Lähikuntoutus

Etäkuntoutus

Esitäytetty maksusitoumus

Etäkuntoutuksen toteutus

Lasku ja kuukausiraportti tilaaja-asiakkaalle

Palaute tilaajalle ja asiakkaalle

Yhteistyöpalaveri ja jatkosuunnitelmat

EtäTutori 2013

9


Tuolijumppaa etäyhteyksin Etälaitteita hyödynnetään Tutoriksen arjessa ahkerasti. Vantaan Koivukylän hoivakodin asukkaat tietävät, että jumppaa ja etenkin tuolijumppaa varten vetäjän ei tarvitse matkustaa Oulusta Vantaalle. Jumppa onnistuu varsin kätevästi videoneuvottelulaitteiden avulla. Perjantai-iltapäivisin Koivukylän hoivakodin asukkaat kokoontuvat päivähuoneeseen jumpalle. Hoitaja käynnistää videoneuvotteluyhteyden ja jumppa voi alkaa. Jumpan vetäjä voi fyysisesti olla missä tahansa Tutoris Oy:n aluekeskuksista. Yleensä jumppa vedetään noin 600 km:n päästä Oulusta.

”Vastaanotto on ollut innostunutta. Asukkaat seuraavat ruudulta antamiani liikeohjeita ja jumppaavat innokkaasti mukana. Toisessa päässä on myös aina hoitaja paikalla. Hän voi tarvittaessa auttaa livenä liikeratojen korjaamisessa tai ohjeiden täsmentämisessä, jos sitä tarvitaan. Yleensä riittää, kun hoitaja käynnistää ja sulkee laitteet”, kertoo fysioterapeutti Tanja Kuusisto.

Etätutori -palvelut viedään yli maanrajojen Ulkomailla asuu paljon suomalaisia, joilla on kuntoutuksen tarve, mutta he eivät saa terapiapalveluita ulkomailla heidän omalla äidinkielellään. Tekniikan avulla kuntoutuspalvelut voidaan tarjota ulkomailla asuville suomalaisille helposti ja vaivattomasti Etätutori-palvelulla. Tutoris Oy tarjoaa jo ulkomailla asuville suomalaisille mahdollisuuden päästä kuntoutukseen nopeallakin aikataululla. Enää ulkomailla asuvien suomalaisten ei tarvitse odottaa kuntoutuksen aloitta-

mista siihen saakka, että perhe palaa takaisin Suomeen tai on käymässä lomalla Suomessa vaan kuntoutusta viedään kuntoutettavan ympäristöön, olipa asuinpaikka Ruotsissa, Venäjällä tai vaikkapa Espanjassa. Asiakas itse tai hoidosta vastaava taho voi ottaa yhteyttä etäkuntoutustiimin vetäjään, joka kertoo tarkemmin kuntoutuksen toteuttamisesta ja aloittamisen aikataulusta.

Tutoris Oy on suurin suomalainen, valtakunnallisesti toimiva kuntoutusja asumisalan yritys. Toimintamme kattaa lähes koko Suomen. Pohjoisin aluekeskuksemme sijaitsee Rovaniemellä ja eteläisin Helsingissä. Tämän lisäksi meillä on aluekeskukset Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Lounais-Suomessa.

10 EtäTutori 2013


Tutoris 10 vuotta Tutoris perustettiin vuonna 2003 innostuksesta ja tarpeesta kehittää kuntoutusalalle hyviä uusia käytäntöjä ja tehokkaita toimintatapoja. Yritys ryhtyi tuottamaan korkealaatuisia kuntoutusalan palveluita sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille ja alan toimijoille. Tutoris on alallaan pioneeri ja suurin Suomessa. Se on tuonut kuntoutukseen uudenlaisen toimintatavan, jossa palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tilaajien ja palveluiden käyttäjien kanssa näiden omissa ympäristöissään. Tänä päivänä Tutoris on valtakunnallinen, innovatiivinen ja ennakkoluuloton kuntoutusalan toimija. Tavoitteenamme on kehittää kustannustehokkaita palveluita, jotta voimme auttaa tilaaja-asiakkaitamme varmistamaan palveluiden riittävyydessä ja tehokkaassa käytössä.

Päätoimialamme muodostuu puhe-, toimintaja fysioterapiapalveluista sekä hoivapalveluista. Kansaneläkelaitos, kunnat, kuntayhtymät, vakuutusyhtiöt ja yksityishenkilöt ovat asiakkaitamme. Lisäksi tarjoamme koulutus-, konsultaatio- ja työhyvinvointipalveluita kunnille, oppilaitoksille, yhdistyksille, yrityksille yksityishenkilöille. Tutoriksessa työskentelee tällä hetkellä yli 100 kuntoutusalan ja hoivapalveluiden ammattilaista. Tutoris konsernin budjetoitu liikevaihto on tilikaudella 2013-2014 13.8 M€. Olemme yksi Suomen vahvimmista yrityksistä ja Kauppalehden tutkimuksen mukaan kuulumme suomalaisten Menestyjäyritysten joukkoon, johon vain noin 5 % yrityksistä yltää.

Vuonna 2013 juhlimme 10. juhlavuottamme

Asiantuntijoille tarjosimme juhlavuoden kunniaksi ilmaisia koulutuksia ja asiantuntijaseminaareja. Kuvassa Tablettien rajattomat mahdollisuudet puheterapiassa –koulutus Vaasassa.

Vuonna 2013 Tutoris juhlistaa 10. toimintavuottaan. Yritys on vakiinnuttanut toimintansa suomalaisessa palveluntuottajakentässä. Tutoriksen tulos osoittaa, että yrityksen talous on vakaalla pohjalla ja kannattavuus kunnossa. Yritys on onnistunut kasvamaan 100 asiantuntijaa työllistäväksi yritykseksi, jonka vahva rahoitusrakenne takaa turvallisen tulevaisuuden ja toiminnan jatkuvuuden.

Tutoris tarjosi ilmaiskonsertin Oulun Rotuaarilla 9.8.2013 nuorten ja lasten unelmien puolesta. Konsertin pääesiintyjänä oli kuuro, viittomakielellä laulava rap-artisti Signmark.

10. toimintavuoden kunniaksi Tutoris lahjoitti 30 000 euroa yliopistoille suomalaisen logopedian tutkimukseen. Kuvassa Åbo Akademin jatko-opiskelija Emma Kallvik, logopedian akatemialehtori Pirkko Rautakoski, logopedian professori Susanna Simberg, toimitusjohtaja Laura Juvala ja aluejohtaja Leena Hannula

11


Tutoris Oy:n hallinto Kajaaninkatu 15, 90100 OULU

Toimitusjohtaja Laura Juvala p. 040 560 6272

Kuntoutuksen toimialajohtaja Sari Arffman p. 044 560 6009

Aluekeskukset Kainuun, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon aluekeskukset Aluejohtaja Arja Kangas p. 044 560 4794 Kajaaninkatu 15, 90100 Oulu

Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan aluekeskukset Aluejohtaja Leena K채rki p. 044 560 6014 Pitk채nsillankatu 1-3 G, 67100 Kokkola

Tutoris Fysio Oy Toimitusjohtaja Sari Silvola p. 040 159 4808 Ajanvaraus 044 712 1900

Pirkanmaan, Uudenmaan ja LounaisSuomen aluekeskukset Aluejohtaja Leena Hannula p. 044 561 6031 Aninkaistenkatu 14 B 18, 20100 Turku

Oulun toimipiste Kajaaninkatu 15, 90100 Oulu

Rovaniemen toimipiste Kansankatu 9, 96100 Oulu

etunimi.sukunimi@tutoris.fi www.tutoris.fi, www.tutorisfysio.fi www.facebook.com/tutoris, www.facebook.fi/tutorisfysio http://tutoris-kuntoutus.blogspot.fi/, http://tutoris-asuminen.blogspot.fi/

EtäTutori Kuntoutuspalvelut 2014  
EtäTutori Kuntoutuspalvelut 2014  
Advertisement