Issuu on Google+

STaapinen Hallintotieteiden ainejärjestö Staabi ry:n virallinen julkaisu 4/2013

Kiinnostu. Äänestä. Vaikuta.


SISÄLTÖ

Pääkirjoitus Puheenjohtajan palsta Fuksiviikot lyhyesti Kolumni: korkeakoulutuksen inflaatio? Yliopistolla tapahtuu: Jari Stenvall Päivä tapahtumavastaavan saappaissa Ainejärjestötoiminta - muutakin kuin bileitä Manse PP:n staabilaisvoimin matkalla kohti superpesistä Staapisen niksinurkka: syysapatian oireet ja niistä selviytyminen Staabilainen harrastaa: DJ Matias Vitikkala Vaihdossa: kuulumisia Ranskasta Pinnalla - mitä Staabissa tapahtuu Tapahtumakalenteri Tamyn edustajistovaalit: hallintotieteilijöiden liitto HALLI

3 4 5 6 8 10 12 14 17 18 20 22 24 26

LEHDEN TIEDOT Päätoimittaja, toimitusvastaava: Aino Siiroinen Toimituskunta: Kirsi Aalto Emma Luoma Minna Manninen Mikael Manninen Miira Kokkonen Jaakko Haaparanta Graafinen suunnittelu, taitto: Aino Siiroinen

Julkaisija: Staabi ry Painopaikka ja painos: Juvenes print 30 kpl Jakelu: Ainejärjestöt, yhteistyökumppanit, postituslista, nettisivut ja sos. media Yhteydenotot: toimitus@staabi.fi

Onko juttuideoita? Osaatko kirjoittaa tai valokuvata? Liity toimituskuntaan tai kirjoita muuten vaan! Myös taittajaa ensi vuodelle kaivataan. Ota yhteyttä toimitusvastaavaan ja tule mukaan, uusia näkökulmia kaivataan aina.

2


Pääkirjoitus JÄRJEN RIEMUVOITTO

E

nsilumen kevyesti mäiskähdellessä ikkunalasiini yritän jälleen kerran saada mieleeni jotakin järkevää sanottavaa. Järkevä, järki. ”Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä. Käsitettä käytetään kuvaamaan myös tietoisen mielen terveyttä ja harkintakykyä sekä järkevää, järkiperäistä ajattelua, järjellisyyttä”, kertoo Wikipedia kysyttäessä. Syksykin alkaa kääntyä jo loskaiseksi alkutalveksi, kesä ja fuksiviikot ovat muisto vain. “Järki juoksee, seisoo, on jäässä”, kertoo sanakirja. Kasoittain kadonneita puhelimia, vaatteita ja kylpytakkeja on löytynyt ja ollut löytymättä. Toisia meistä on tähän mennessä jo lyöty pullolla päähän ja toisia ei. Itse voisin ajoittain näin syksyn pimentyessä ja loskan kasaantuessa toivoa, että joku mätkäyttäisi suoraan takaraivoon jollakin lasisella esineellä ja saisi ajatuk-sen jälleen rullaamaan ja kandiahdistuksen hetkellisesti katoavaiseksi. Syysapatiasta ja sen oireista voit lukea lisää niksinurkasta sivulta 17. Erittäin alakuloisessa tilanteessa suosittelen lasisia esineitä ja niiden rikkomista. Onko järkeä? No ei. Fuksiviikot sikseen, ei siellä mitään tapahtunut. Joku heräsi väärästä paikasta ja joku oksensi, as always. Tämä lehti perustuu ainoastaan järkiperäisiin seikkoihin ja asianlaitoihin. Ei vakoilua ja johtopäätöksiä, ei spekulointia. Järkevistä asioista puheen ollen voisi mainita muutaman seikan. Syksyn myötä

on pakko hieman opiskella ja raahautua luentosalien penkeille. Sen myötä tulee kiinnitettyä huomiota itse yliopistoon Sorin klubin limaisten lattioiden ja Hervannan jälkeen. Tamyn edustajistovaalit lähestyvät ja yksinoikeudella Staapisesta voit lukea hallintotieteilijöiden yhteisen listan ehdokkaista ja päättää jo tänään, kenet sinä haluaisit vaikuttamaan asioihisi. Onko hyvä vääntää kättä siitä, missä ja milloin pidetään kasvisruokapäiviä? Vai olisiko kenties tärkeämpää päättää opiskelijoita koskevista asioista ja esimerkiksi siitä, mihin jokavuotisen ylioppilaskunnan jäsenmaksut käytetään? Taistellaanko politiikasta ja arvoista vai opiskelijan arjesta? Kuten VB:ssä todettiin: ”Parempi kiinnostua, saatana”. Valitse ja äänestä. Toinen asia, mistä kannattaa tällä hetkellä kiinnostua, on Staabin vuoden 2014 hallituksen valinta. Ketkä tekevät ensi vuodesta tätäkin vuotta tasokkaamman? Kuka ensi vuonna keksii, mitä tähän pääkirjoitukseen oikein kuuluisi kirjoittaa? Valinnan hetki koittaa marraskuussa, joten kannattaa antaa hetki aikaa ajatukselle siitä, jospa juuri sinä olisitkin mukana tekemässä Staabista Staabia yhdessä muiden ensi vuoden hallituslaisten kanssa. Hetki kannattaa antaa myös ajatukselle vuosikokouksesta ja siihen osallistumisesta, sillä valinnan tekevät vain ja ainoastaan jäsenistö. Äänestä siis myös vuosikokouksessa. Asetu ehdolle. Parempi kiinnostua, koska se vasta onkin järjen riemuvoitto. Kiinnostu. Ei saa kiroilla. T. mä 3


Puheenjohtajalla on asiaa Puheenjohtajalla on asiaa SYYSTERVEHDYS! O

piskeluvuosi on saatu rykäistyä käyntiin ja fuksiviikot pidettyä. Toivottavasti jokainen uusi fuksi tuntee olonsa tervetulleeksi Staabi ry:n jäseneksi. Vaikka fuksiviikot tapahtumineen on saatu pidettyä, ei Staabin toiminta hiljene syksyn pimentyessä. Päinvastoin syksyn tulevista isoista tapahtumista en malta olla mainitsematta ainakaan kuukausittaisia Kolmioita etkoineen, vuosijuhlasitsejä, Ruotsin risteilyä, vuosikokousta ja lukuvuoden päättäviä pikkujouluja. Toivottavasti lukuvuoden päättyessä Staabi on onnistunut tarjoamaan orastavan maksakirroosin ohessa jäsenilleen lisää mahtavia kokemuksia, uusia ystäviä ja laadukkaita tapahtumia. Tiivistettynä kaikkea sitä, mitä laadukas ainejärjestötoiminta pitää sisällään. Alkusyksy on aina jännittävää aikaa fuksien lisäksi myös vanhemmille opiskelijoille. Tänä vuonna on ollut erityinen ilo huomata, kuinka aktiivista porukkaa vuoden 2013 hallintotieteiden fuksit ovat. Mikäli muun muassa kastajaisista jääneitä löytötavaroita tai boolin kulutusta voi käyttää aktiivisuuden mittarina, kyseessä on laadukkain vuosikerta koskaan. Heti ensimmäisestä tapahtumasta lähtien oli havaittavissa, että tämän vuoden fukseissa on potentiaalia jatkaa Staabin värikkäitä perinteitä yhtenä Tampereen korkeakoulujen suurimmista ja toiminnaltaan aktiivisimmista ainejärjestöistä. Vuoden 2013 hallituksen toimikausi alkaa myös kääntyä pikkuhiljaa loppupuolelleen. Vuosikokouksen lähestyessä mie-

4

lenkiinto ja jopa huolikin seuraavan vuoden hallitutusvalinnoista alkaa nostaa päätään. Kun on vuoden ajan kuluttanut lukemattomia tunteja ja valvonut öitä yhdistysasioita miettiessään, jokainen hallituslainen haluaa työlleen pätevät jatkajat. Tarkemmin ajateltuna huoli on kuitenkin turhaa. Olen varma, että 21.11. valitaan hallitukseen henkilöt, joiden työllä Staabin toiminta jatkuu totutun kovatasoisena ja Staabi jatkaa parempana kuin koskaan. Ilahduttavan useat fuksit ovatkin käyneet kyselemässä ja esittämässä kiinnostusta hallitustoimintaa kohtaan. Aktiivisille, työtä pelkäämättömille ja erityisesti Staabirakkaille ihmisille hallitusvuosi on tehtävä, jolle ei kannata kääntää selkäänsä. Hallitusvuoden aikana saadut kokemukset, ystävyyssuhteet ja oppi korvaavat taatusti menetetyn vapaa-ajan. Toivottavasti mahdollisimman moni uusi opiskelija löytää Staabista järjestön, jonka mukana koko opiskeluaika fuksista maisteriksi kuluu iloineen ja suruineen. Staabi tuntuu itselleni nykyään lähes toiselta perheeltä. Pitääkin muistaa, että usein järjestö antaa jäsenelleen sitä enemmän, mitä enemmän on itse valmis järjestölle antamaan. Ollaan kaikki ylpeitä omasta yhdistyksestämme! Kiitos uusille ja vanhoille jäsenille alkusyksystä. Jatketaan samaan malliin! Punssintäyteisin terveisin, Aake Pihlainen Staabi ry:n puheenjohtaja


Fuksiviikot lyhyesti Fuksiviikoilla tutustuttiin ja rakastuttiin. Oli tuttarit, oli makumatkailua, oli kuntamarkkinoita, oli sitsejä ja ennen kaikkea kastajaiset. Aika kultaa muistot ja sitä rataa. Staapisen toimitus yritti parhaansa saada fukseja kommentoimaan fuksiviikkoja kastajaisten jälkimainingeissa Sorin klubilla. Muuta ei enää muisteta tai muistella. Tässä loistokkaat ja anonyymit tulokset.

Mitä täällä tapahtuu? - “Joku oksensi lavuaariin, joka oli jo valmiiksi tukossa.” (Toim. huom. haju sen mukainen.) - “Pizzalaatikko näköjään toimii myös itsensä verhoamiseen.” (Toim. huom. ei kovin hyvin.)

Miten meni kastajaispäivä? - “Juotiin etikkaa! Tai jotain pahaa!” - “Juotiin tamponit suussa.” - “Juotiin shotteja.” - “Juotiin paljon.” - “Juomista voisi ehkä olla vähemmän…”

Entä itse kastaminen? - “Kylmää ja kesti tosi kauan.” - “Hypotermia!”

Millaiset fuksiviikot ovat olleet? - “Vähiten mieleenpainuvimmat viikot aikoihin.” (Toim. huom. Staabin boolilla saattaa olla jotain tekemistä muistin pätkimisen kanssa.) - “Varsin ihanat ja kosteat fuksiviikot. Säälittää kaikki ne, jotka eivät osallistuneet.” - “Vähän ovat opiskelua haitanneet, mutta haitanneeko tuo.” - “Liian hyvää terveydelle.” - “Jumalauta! Eeppisintä ikinä!”

5


Kolumni

Korkeakoulutuksen inflaatio?

K

orkeakoulutusta on perinteisesti pidetty hyvänä vakuutuksena työttömyyttä vastaan. Ammatillisessa mielessä korkeakoulutuksella oli yksilölle kiistaton välinearvo, tieteen ja sivistyksen ohella. Aikaisempina vuosikymmeninä myös yleisemmiltä ja teoreettisemmilta aloilta työllistyttiin joustavammin. Kun korkeakoulutus vielä oli ”niukka hyödyke” ja sitä oli tarjolla vain pienelle väestönosalle, takasi se vaivattoman pääsyn ylempään keskiluokkaan. Varsinkin vanhemman väestön keskuudessa yliopistotausta herättää edelleen kunnioitusta, vaikka maisterilla ei olisikaan enää vastaavaa korkeaa neuvotteluasemaa työmarkkinoilla.

että asetetulla panoksella saadaan suurempi hyöty pitkällä aikavälillä. Taloudelliset uhraukset merkitsevät luonnollisesti matalampaa elintasoa ja säästämistä, ja suuremmat hankinnat yleensä viivästyvät. Vaikka opiskeluaikana yleensä luodaankin uusia sosiaalisia suhteita, on perheen perustaminen kuitenkin houkuttelevampaa, kun vakaampi tulotaso on saavutettu. Ajalliset uhraukset liittyvät paitsi varsinaiseen opiskeluaikaan, myös opiskelupaikan hakemiseen kulutettuun aikaan. Suomessa valintakoejärjestelmä on varsin kankea ja mieluisan opiskelupaikan saamiseen kuluukin keskimäärin kolme vuotta. Lisäksi työssäkäynti opiskelujen aikana aiheuttaa vapaa-ajasta tinkimistä.

Taannoiset linjaukset suomalaisten koulutustason tuntuvasta nostamisesta ovat johtaneet ei-toivottuihin ilmiöihin. Nimellisesti tähän on päästy muuttamalla opistotason tutkintojen nimikkeitä ammattikorkeakoulututkinnoiksi ja tarjoamalla mahdollisuus yliopisto-opiskeluun laajemmalle joukolle. Entistä useampiin työpaikkoihin vaaditaan pohjakoulutuksena korkeakoulututkintoa. Maisterien tulva ei ole kuitenkaan johtanut lisäarvon tosiasialliseen kohoamiseen vaan inflaatio on ainakin osittain nakertanut korkeakoulutuksen arvoa yksilölle. Lisäksi voidaan kysyä onko järkevää kouluttaa maistereita työtehtäviin, joiden suorittamiseksi riittäisi lyhyempikin koulutus.

Korkeakoulutuksen statuksen laskussa on mielestäni myös oiva mahdollisuus itsearviointiin. Kun yliopistotutkinto ei tuo mainetta ja mammonaa sormia napsauttamalla, on koulutukseen suhtauduttava kehittävämmin eikä otettava sitä itsestäänselvyytenä. Käsitykseni mukaan ammattikorkeakouluissa opiskelijoita kannustetaan selkeästi enemmän yrittäjyyteen ja moni amk-taustan omaava ryhtyykin yrittäjäksi useammin kuin yliopistossa opiskellut. Ehkä yliopistossa vaalittu kriittinen ajattelu saa aikaan sen, että yrittäjyyteen liittyviä riskejä arvioidaan liiankin realistisesti ja pidättäydytään riskinotosta. Saavuttaessa yliopistoon ylpeys ja ennakkoluulo tulisikin mielestäni jättää Päätalon aulan naulakoihin.

Vaikka opiskeluaikaa kuinka glorifioisi, merkitsee se kuitenkin tiettyjä taloudellisia, ajallisia ja sosiaalisia uhrauksia yksilölle ja yhteiskunnalle. Oletuksena on

6

Mikael Manninen


7


Yliopistolla tapahtuu

Jari Stenvall

- Lapista kaapattu professori

H

elposti lähestyttävä. Se tulee ensimmäiseksi mieleen hallintotieteen uudesta professorista Jari Stenvallista. Hän suo Staapiselle tunnin ajastaan ja tarjoaa vielä kahvitkin. ”Syksy on alkanut mukavasti ihmetellessä ja omaa paikkaa etsiessä”, Stenvall aloittaa. Työ täällä on vastannut odotuksia, ja energiaa löytyy uusien asioiden tekemiseen. Tampereen yliopisto ei ole täysin uusi paikka Stenvallille. Hän on Tampereen yliopiston kasvatti ja valmistunut täältä vuonna 1991 julkishallinto (nyk. hallintotiede) pääaineenaan. Sivuaineenaan Stenvall on lukenut sosiaalipolitiikkaa, mutta sivarivuosi päihdeterapeuttina opintojen välissä sai huomaamaan, etteivät sosiaalipolitiikan opinnot olleetkaan se oma juttu.

8

Stenvall ei vielä pikkupoikana tiennyt, että hänen uransa olisi yliopistolla (toisin kuin palomiehiksi ja roskakuskeiksi kasvaneet pikkupojat), eikä ole tehnyt varsinaisia urasuunnitelmia, vaan hänen elämänfilosofiansa on tehdä asioita, jotka sillä hetkellä tuntuvat hyviltä. Niinpä kun gradua tehdessä tuntui hyvältä, hän päätti jatkaa yliopistomaailmassa. ”Omat opintoni etenivät aaltoliikkeen tavoin: ensimmäisenä vuonna opintoja tuli suoritettua juuri ja juuri niin paljon, että sai opintolainan nostettua, kun taas myöhemmin tuli opiskeltua ahkerammin”, Stenvall paljastaa. Hänen mielestään jokainen saa rakentaa oman opintopolkunsa hyvällä omalla tunnolla omanlaisekseen. Staabilaisille hän antaisi elämänohjeeksi positiivisen otteen asioihin: ”Jos tulee kuoppia, asiat käsitellään ja mennään eteenpäin. Kiinnostus ja intohimo ovat kaikkein tärkeimpiä.”


Ainejärjestötoimintaan Stenvall ei kovinkaan paljon osallistunut. Ensimmäisenä opiskeluvuonna hän soitti puoliammatikseen rokkia ja kaverit löytyivät niistä piireistä. Toisena vuonna hän menikin jo naimisiin, ja muut kuviot täyttivät elämän.

Jos tulee kuoppia, asiat käsitellään ja mennään eteenpäin. Kiinnostus ja intohimo ovat kaikkein tärkeimpiä.

Valmistuttuaan Stenvall jäi heti töihin Tampereen yliopistolle ja tutki muun muassa valtion keskushallinnon historiallista kehitystä. Tampereen yliopiston palveluksessa kymmenen vuotta vietettyään hän aloitti Lapin yliopistossa hallintotieteen professorina. Lapissa hän ehti toimia myös kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan dekaanina sekä erilaisissa esimiestehtävissä, joten siirtyminen Tampereelle Johtamiskorkeakouluun sujui helposti. Paluu tänne oli ollut toiveissa jo kauan: koti säilyi Pirkkalassa silloinkin, kun työpaikalle oli satojen kilometrien matka. Moni ei ehkä tiedäkään, että Lappi-aikanaankin Stenvall ehti olla yhden kevään täällä professori Harisalon sijaisena, joten Harisalon saappaita on tullut jo aikaisemmin koetettua. Lisäksi hän on viettänyt 1,5 vuotta hoitaen vierailevaa professuuria Skotlannissa ja kehuu meidän opiskelumme olevan lähempänä käytäntöjä ja työelämää kuin brittiyliopistoissa. Stenvall on tunnettu lukuisista tieteellisistä julkaisuistaan (vanhemmat opiskelijat ovat lukeneet ainakin Julkisen johtamisen). Hän kuitenkin vakuuttaa, että tutkimisen lisäksi opettaa mielellään: ”Opetus voisi olla jopa laajempaa ja pienemmille ryhmille, sillä vuorovaikutteinen opettaminen ja tutkimus tukevat toisiaan.”

Stenvall toivoo tuovansa hallintotieteen opetukseen erityisesti käyttöteoreettista ajattelua. Lisäksi hän korostaa pyrkimystä toimia itse samoin kuin opettaa: ”Esimerkiksi luottamuksen ilmapiiri ei synny pelkillä sanoilla.” Professorin vaihtuessa myös kurssien sisältöjen painotukset muuttuvat, sillä suurin asiantuntemus tulee kunkin professorin omilta tutkimusaloilta. Stenvall toteaa, että kukin opettaa omalla persoonallaan: ”Puhun esimerkiksi mielelläni opiskelijoille myös omista keskeneräisistä tutkimuksistani.” Moni asia muuttuu ja kehittyy uuden professorin myötä. Yksi kuitenkin säilyy: Ilveksen fanittaminen. teksti: Kirsi Aalto, kuva: Aino Siiroinen

Kanava kuntakenttään!

www.kuntalehti.fi 9


Päivä tapahtumavastaavan saappaissa On äärimmäisen tavallinen maanantaiaamu, ja yritän raapia ajatuksiani kasaan. Mitä pitää vielä tehdä? Onhan kaikki varmasti muistettu ottaa huomioon? Torstaina järjestettäviä Harkkasitsejä on kyllä mietitty mitä erilaisimmilla kokoonpanoilla pitkin kuukautta, mutta viimeisellä viikolla tunnen olevani yksin. Pieni perfektionisti huutaa pääni sisällä, enkä osaa delegoida tehtäviä kenellekään muulle. Näin ollen oma tehtävälistan vain kasvaa kasvamistaan: nimilaput, istumajärjestys, laulukirja… Onneksi sitseihin on vielä muutamia päiviä aikaa. Torstaiaamu valkenee ja kello soi aivan liian aikaisin. Päiväni alkaa mikroluokkaan suunnistamisella: olen todennut, että kun pitää tulostaa 100 noin kymmensivuista lauluvihkoa, kello kahdeksan on tähän paras ajankohta. Mikroluokka on tyhjä (hyvä), mutta tulostin kettuilee (taas). Täyttäessäni paperisammiota kolmatta kertaa, epäilen koko homman järkevyyttä. Saan vihot viimein tulostettua ja huokaisen helpotuksesta. Ainiin, ne nimilaput vielä! Tiukka u-käännös ja paluu mikroluokkaan. Päiväni jatkuu toimistolla ja kahvilla. Panikoin paikallaoleville hallituslaisille vuorotellen milloin mistäkin ja kerään sitseillä tarvittavia tavaroita kasaan. Staabi- hattu: check, Boombox: check. Toimistolla on ihanan odottavainen tunnelma, ja kahville eksyneet fuksit odottavat jännityksellä. Hyvä!

10

Iloinen joukkomme suuntaa erään nimeltämainitsemattoman puheenjohtajan autolla kauppaan. Perille päästyämme huomaan unohtaneeni ostoslistan autoon – juoksen autolle, ja palatessani löydän pojat vertailemasta tietokonepelejä. Siirrymme asiaan, ja luvassa on sekavaa palloilua kuuden vedettävän korin kanssa ympäri kauppaa. Muistamme ostaa jopa gluteenittomat näkkärit, joten kauppareissu itsessään on onnistunut. Vielä Alkon kautta ja seuraavaksi suuntaamme paraatipaikalle Hatanpäälle. Toastina toimiminen jännittää, joten kollegan kanssa aloitamme lämmittelyn muun järjestelyn ohessa. Leikkelemme porukalla nimilappuja ja järjestelemme pöytiä. Musiikki soi ja tunnelma on korkealla. Pian kuitenkin todellisuus iskee vasten kasvoja: pöytiä on liian vähän. Käymme lyhyttä keskustelua siitä, kuinka vappusitseillä saimme saman määrän ihmisiä samaan tilaan. Käykin ilmi, että sitsaajia oli silloin reilusti vähemmän – nyt tarvitaan luovia ideoita. Kannamme muun muassa pihapenkin sisälle ja pienen kärvistelyn jälkeen kaikille löytyy kuin löytyykin paikka. Keittiö valmistelee annoksia ja käymme toastkollegan kanssa sitsien kulkua läpi. Vieraat saapuvat ja tästä alkaa kirjoittaneella sumuinen aika – ken osaa kertoa paremmin illan kulusta, kertokoon. Siirrynkin siis


suoraan siivousvaiheeseen. Yleensä tapahtuman loputtua vieraita saattaa olla hieman vaikeaa saada poistumaan paikalta. Näin käy myös tänään, ja äärimmäisen asiakaspalvelumaisin sanankääntein saattelemme sitsaajia ulos. Viimeinkin kaikki on saatu ulos, joten järjestäjien bileet alkavat! Volume kaakkoon ja jokaiseen vapaaseen käteen moppi. Onneksi paikalla on paljon ihania hallituslaisia, joten siivous saadaan nopeasti hoidettua pois alta. Pakkaamme roskat pusseihin, viemme ne ulos, keräämme tölkit ja löytötavarat säkkeihin ja suuntaamme taksiin. Eräs hallituslainen on tarjonnut asuntoaan varastokäyttöön, joten viemme turhat tavarat sinne. Ja eikun Kolmioihin! Jee! Pääsemme perille ja herkistyn: kaikki meni todella hyvin. Olen tyytyväinen omaan suoritukseeni ja muiden antamaan panokseen. Suuntaan tiskille, tilaan mansikkapirtelön ja juoksen tanssilattialle.

Kevyttä shoppailua.

Venla Monter Staabin tapahtumavastaava

11


Ainejärjestötoiminta:

paitsi tapahtumia ja hauskanpitoa, myös opiskelijan edun ajamista Ainejärjestötoiminnan jäsenistölle näkyvin puoli on erilaiset tapahtumat, joiden kautta tutustuu kanssaopiskelijoihin, joissa saa tekemistä opintojen ohelle ja pääsee rentoutumaan. Jossakin vaiheessa syksyä karu arki iskee kuitenkin vastaan, ja opintopisteitä on alettava kerryttämään. Moni opiskelija ei kenties huomaa, että ainejärjestökenttä on läsnä myös yliopistomaailman päätehtävässä, opinnoissa. Staabi ry toimii hallintotieteiden opiskelijoiden eli omien jäsentensä edunvalvojana sekä Johtamiskorkeakoulussa että laajemmin koko yliopistossa. Jäseniämme on yliopiston päättävissä elimissä professorien valintaryhmistä Johtamiskorkeakoulun johtokuntaan asti. Tämän lisäksi jäseniämme on myös ylioppilaskuntamme Tamyn piirissä – ensi edustajistovaalien jälkeen toivottavasti entistä enemmän! Lisäksi olemme läsnä kuukausittain järjestettävissä JKY:n kollegioissa, joissa Johtamiskorkeakoulun ainejärjestöt kokoontuvat yhteen keskustelemaan ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Näiden tehtävien ja opiskelijaedustajien kautta saamme ensikäden tietoa siitä, millaisia uudistuksia yliopisto ja yksikkömme suunnittelee opiskelijan pään menoksi, ja saamme vaikutettua siihen, että yliopistoopiskelu on ja pysyy opiskelijan kannalta mutkattomana. Ainejärjestömme edunvalvontatehtävät on koottu koulutuspoliittisen vastaavan eli kopon pestiin, ja jotta selvitykseni tehtävistäni ei jäisi vain korkealentoiseksi sanahelinäksi, täsmennän hieman, mitä 12

tämän vuoden aikana olen ollut mukana tekemässä. Tänä vuonna yliopisto on pohtinut sähköisen tenttijärjestelmän uudistamista, ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa ajamme sitä, että yhä useampia kursseja esimerkiksi kauppatieteen alalta olisi mahdollista suorittaa sähköisessä tentissä. Sen lisäksi tavoittelemme sitä, että osa tenttikoneista pyörittäisi neljän tunnin sijasta kahden tunnin mittaisia tenttipätkiä, näin kun saataisiin lisättyä tenttikapasiteettia. Keväällä otimme myös koulutuspoliittisessa valiokunnassa kantaa opiskelijan oikeusturvan lisäämiseen. Yliopiston arviointisäännön mukaan esimerkiksi tenttien arvostelun pitää valmistua kolmessa viikossa, ja uusintatenttiin on oltava mahdollisuus kohtuullisen ajan sisällä. Näitä kahta silti rikotaan tasaisesti, ja olemme olleet henkilökohtaisesti yhteydessä professoreihin ja opettajiin juuri uusintatenttien järjestämisestä sekä arvosteluaikojen kohtuullistamisesta. Kummallakin näistä esimerkeistäni tarkoitus on selkeä; edesauttaa opiskelijan mahdollisuuksia suorittaa opintonsa ns. vähillä transaktiokustannuksilla.

“Vaikka tuntuu siltä, että tehtäväni on omanlaisensa NATO – No Action Talk Only, on nimenomaan keskustelu ja yhteydenpito päättäviin tahoihin se, mitä kautta muutoksista saa tietoa etukäteen ja mitä kautta niihin päästään vaikuttamaan.”


Pienemmässä mittakaavassa Staabin koulutuspoliittinen vastaava on yhteydessä JKK:n opintokoordinaattoriin sekä muihin opiskelujen kannalta merkittäviin ihmisiin, ja tarvittaessa järjestää heidän kanssaan yhdessä infotilaisuuksia esim. maisteriohjelmiin hakeutumisesta, työharjoittelusta, vaihto-opiskelusta taikka sivuaineopiskelusta. Opiskeluihin ja opintoihin liittyviä kysymyksiä voi esittää nimenomaan koulutuspoliittiselle vastaavalle, joka vie asiaa eteenpäin ja etsii oikean tahon vastaamaan. Tämän hetken projektina – joka jatkuu ensi vuodelle – on staabi.fi –sivuston ”opiskelu” –osion päivittäminen entistä kattavammaksi ja informatiivisemmaksi. Tarkoituksena on, että jäsenistömme löytäisi vastauksia useimmin askarruttaviin asioihin kätevästi suoraan järjestömme sivuilta. Kopo etsii, jotta teidän ei tarvitsisi. Tämä esittelyni oli vain pintaraapaisu siitä, minkälaisessa pyörityksessä koulutuspoliittinen vastaava on mukana. Vaikka

suurimman osan ajasta itsestäkin tuntuu siltä, että tehtäväni on omanlaisensa NATO – No Action Talk Only, on nimenomaan keskustelu ja yhteydenpito päättäviin tahoihin se, mitä kautta muutoksista saa tietoa etukäteen ja mitä kautta niihin päästään vaikuttamaan. Jos olet siis ihminen, joka haluaa helpottaa muiden arkea, tutustua samanmielisiin opiskelijoihin hallintotieteiden ulkopuolelta ja vaikuttaa opintojen sulavuuteen, ehkäpä niinkin epäseksikkäältä kuulostava titteli kuin koulutuspoliittinen vastaava voi olla juuri se, joka saa sinut syttymään! Jos kiinnostuit, olet enemmän kuin tervetullut kysymään lisää tai vaikka osallistumaan kanssani JKY:n kollegioon (kuukausittainen tapaaminen ennen johtokunnan kokousta) tai Tamyn koulutuspoliittisen valiokunnan tapaamiseen. Johanna Kiviranta Staabin varapuheenjohtaja ja kopovastaava

13


Manse PP staabilaisvoimin matkalla kohti Superpesist채 14

Toke, Palle ja Staabin -95-pokaali


P

irkanmaalainen pesäpallo on vahvassa nosteessa, kun tamperelainen Manse PP nousi miesten Ykköspesikseen tämän kauden päätteeksi. Menestyksen takuumiehinä häärivät Staabin kaksi omaa pesäpallojumalaa. Staapinen otti selvää, kuinka Staabin boolikulhon ääreltä voi ponnistaa kohti Superpesistä reseptillä ”juodaan vähemmän, lyödään enemmän”.

Totuus Staabin boolista tulee pesismestarin suusta Staabin toimistolla näkee yleensä verkkareita Kolmioiden jälkeisenä perjantaina. Nyt on kuitenkin maanantai-ilta ja toimistolle on saapunut kaksi urheilijanuorukaista Manse PP:n edustusasuissa. Verkkareiden alta paljastuu kaksi vetreää staabilaista. Jarkko ”Palle” Paloniemi on takavuosina Staabin puheenjohtajan nuijaa heilutellut, viime vuonna valmistunut hallintotieteiden maisteri. Tommi ”Toke” Malinen on puolestaan Staabin toimistolle tänäkin syksynä syöksyjä tekevä Manse PP:n kapteeni ja valmistumisen kynnyksellä kunnareita juokseva, tuore opiskelijoiden pesäpallon Suomen mestari. Nousujuhlat sekä -risteily ovat takanapäin ja keskittyminen ensi kauteen on jo aloitettu. Silti Staapinen haluaa tietää, kummassa booli on vahvempaa, Staabin bileissä vai Manse PP:n kauden päätössaunalla. Pallella on asiaan hyvin selkeä näkemys: ”Kyllä Staabin booli on aina vienyt voiton kuin voiton − aina kun on boolia saanut. Edes omissa häissä ei ollut niin hyvää boolia, vaikka itse saikin tehdä. Toivottavasti vanha boolimalja ei ole enää sama.”

Ylilyöntejä sattuu niin pesiksessä kuin Staabissakin Kaudella 2013 nähtiin Manse PP:ltä suvereeni esitys miesten Suomensarjan etelälohkossa. Joukkue voitti kauden kaikki ottelut, nousukarsinnat mukaan lukien.

Odotukset ensi kaudeksi Ykköspesikseen ovat kovat, mutta haasteita riittää. Tason nousu on huomattava, joten porukan täytyy vahvistua ja oman peruspelin parantua, että Manse PP voi pelata keskivaiheilla ja haastaa sarjan kärkijoukkueet. Nousun myötä pesäpallo lohkaisee Pallen ja Token vapaa-ajasta aimo sektorin, mutta kuulemma kotiväki on hyvin koulutettu. Pallen mukaan antautuminen pesäpallolle on verrattavissa ainejärjestötoimintaan: porukka on niin hienoa, ettei harrastusta voi työksi kutsua, vaikka hommia on paljon. Tästä pääsemmekin hallintotieteilijöitä kiinnostavaan teemaan, organisaatioon ja sen johtamiseen. Kun kerran Pallella on kokemusta Staabin kipparoinnista ja Tommilla Mansen PP:n, niin voiko niitä edes verrata keskenään? Toisella kun on kaihdettavana 600 alkoholistiopiskelijaa, toisella taas menestyvä urheilujoukkue. Toke: ”Sanotaan nyt näin, että kyllä minulla oli helpompi tehtävä. Kapteenina ei tarvinnut tehdä mitään ihmetemppuja.” Palle: ”Tärkeintä, että kaikki ymmärtävät toiminnan luonteen. Isossa opiskelijaporukassa voi tulla enemmän ylilyöntejä, mutta kyllä sitä odottaakin, että niitä tulee enemmän. Manse PP:n kapteenilta odotetaan tulosvastuuta; opiskelijajärjestö on iso yhteisö, joten ei voi odottaa, että yksi hoitaa kaiken.” Viisasta puhetta pojilta. Sitten puhe kääntyykin jo Token ja Pallen ominaisuuksiin pesiskentällä. ”Pienenä ei ole opetettu, eikä nykyään uskalla enää opetella”, Toke paljastaa. Kyse ei ole Token vahvuudesta, hutunkeitosta, vaan siitä, että hän ei ole koskaan syöksynyt pesispelissä. Palle paikkaa tätä puutetta kertomalla ihailevansa Token jäätävää it15


Ura Staabissa: 2005–2012, Staabin pj 2006 Pääaine: FILA Ammatti: toimitusjohtaja Vahvuudet mailan varressa: kakkospuoli

sevarmuutta. Sillä on moni peli ratkaistu. Eipä Pallenkaan tarvitse omia otteitaan hävetä, sillä monipuolisena pelaajana hän on tehtaillut kunnareitaan monena kautena Superpesiksessä. Nyt pojat lupaavatkin jo pitää Staabille pesistreenit. Otamme tarjouksen vastaan. Ja kaikkein innokkaimmille kerrottakoon, että Pirkanmaalla on todella aktiivinen harrastepesispuoli. Porukoita löytyy kaiken tasoisille, myös naisille. Ei muuta kuin mailaa kouraan ja räpylää ranteeseen.

Kaljakatsomon vessat tuoksuvat aina kakkospesälle asti Staabin urheilutoimitus vieraili kesällä muutamaan otteeseen Manse PP:n kotipeleissä Kaupin pesäpallostadionilla. Ottelutapahtumina pelit olivat Mestareiden liigan finaalin tasolla ja jännitystä oli enemmän kuin Hitchcockin trillereissä. Aurinkoa, kaljakatsomo ja eläimellinen selostaja. Perusasiat ovat siis kunnossa staabilaisten viihtyvyyden kannalta. ”Vessat jos saataisiin paremmaksi ensi vuonna, kun haju tulee kaljakatsomoon

16

Ura Staabissa: 2011– Pääaine: hallintotiede Ammatti: opiskelija Vahvuudet mailan varressa: ”näpit”

ja kakkospesälle”, Palle kuittaa. Staabin pesisduo ei vielä lupaile alennusta Manse PP:n kotipeleihin Staabin jäsentarralla, mutta Staabin teemapeli voidaan tehdä keväällä puoleen hintaan. Haalarit jalassakin saa tulla, mutta ei Loimaata vastaan. Lopuksi Staapinen esittää pojille vielä tiukan kysymyksen: ”Heräätte aamulla Juha Vartolan ja Lasse Oulasvirran välistä Vimpelin saarikentältä. Mitä on tapahtunut?” ”Jos Vartola on ollut mukana, niin siinä on varmasti käytetty paljon alkoholia. Ja jos Vimpelistä herää, niin kyllä siihen pesäpallo liittyy. Kyllä me ollaan käyty sopimusneuvotteluissa meidän uusien managereiden kanssa”, pojat muotoilevat. Staapinen kiittää ja toivottaa menestystä Manse PP:lle ensi kauden peleihin. Toivottavasti yhä useampi staabilainen löytää itsensä Kaupin pesäpallopyhätöstä keväällä, kun pelit alkavat. Siellä ne meidän pojat pelaa. Seuraa seuran nettisivuilta mansepp.fi ja Manse PP:n Facebook sivuilla. Teksti: Jaakko Haaparanta, kuvat: Aino Siiroinen


Staapisen niksinurkka: Syysapatian oireet ja niistä selviytyminen

Kesä on päättynyt ja sen huomaa jo jokainen staabilainenkin. Ilta tulee aikaisemmin, pikkutuntien pimeys on pimeämpää, kotimatka pidempi ja aamuinen herätys karumpi. Päivät valoisimmat tunnit pyyhältävät ohitse ikkunattomissa luentosaleissa istuen, eikä terasseilla enää viihdy kukaan. Käsky kävi kirjoittaa vinkkejä syysmasennuksesta selviämiseen. Koska totta puhuakseni en ole siitä koskaan selvinnyt, päätin aloittaa työn googlettamalla ”syysmasennus”. Heti kättelyssä hakukone tarjosi minulle toista, vähemmän itsetuhoiselta kalskahtavaa termiä ”syysapatia”. Mennään sillä sitten. Löytämälläni Terve.fi sivustolla julkaistussa artikkelissa ”Eroon syysapatiasta” nimetään syysapeuden oireet ja annetaan vinkkejä sen hoitamiseen. Artikkelissa nimetään syysapatialle muun muassa seuraavanlaisia oireita: • ärtyneisyys • ilottomuus

YTHS on kuitenkin tullut jo maksettua, joten miksi et menisi piristämään henkilökunnan päivää. Saatat saada epämääräisiä ohjeita kipujesi hoitoon. • makean himo ja kasvava ruokahalu • painonnousu Makean himo ja kasvava ruokahalu vaivaavat toisia vain syysapatian kourissa, toisia läpi vuoden. Jos koet nämä oireet synkkiä syysajatuksiasi vahvistavaksi, jätä pullapäivä väliin. Toisaalta pulla saattaa olla juuri kaipaamasi lääke ilottomuuteen. Painonnousu on huhujen mukaan usein pullailottelusta saatu bonus. • ainainen uneliaisuus ja univaikeudet Ainainen uneliaisuus kulminoituu yleensä ikävästi juuri aamupäivän luennoilla, joten skarppaa staabilainen! Kahvimuki kouraan ja pää ylös. Jos ongelmasi sen sijaan on univaikeudet, jätä kahvimuki pois. Uni tulee kyllä. • sosiaalinen aktiivisuus vähenee

Ensimmäiset kaksi oiretta voi helposti sekoittaa tavallisiin maanantaifiiliksiin, joten niiden voimakkuutta kannattaa tarkkailla. Älä siis huolestu, jos koet ärtymystä Juven lounasjonossa kello 12.00.

Jos syysapatia uhkaa sosiaalista aktiivisuuttasi, lukaise läpi tapahtumakalenteri ja valitse oma tapahtumasi! Yhdessä on aina mukavampaa, vaikka sitten synkistellä.

• epämääräiset kivut

• seksi ei kiinnosta

Kivut ovat kinkkisempi pulma. Epämääräisyytensä vuoksi niihin on huomattavasti vaikeampi löytää ratkaisuja kuin vähemmän epämääräisiin kipuihin.

Viimeinen oire ei vaadi toimenpiteitä, sillä sitä ei ole vielä toistaiseksi havaittu hallintotieteilijöiden keskuudessa. Teksti: Emma Luoma 17


Staabilainen harrastaa: Sattuma toi DJ:n Tampereelle

Matias Vitikkala, 20, on hallintotieteen tämän syksyn fukseja. Hän tuli nopeasti tunnetuksi tittelillä “se DJ”, ja Staapisen toimitus kiinnostui aiheesta. Muusikkoja löytyy joka oksalta, mutta miten elektroninen musiikki poikkeaa vaikkapa kitaransoitosta? Vitikkala tekee itse elektronista musiikkia sekä miksaa muiden kappaleita. Hänen omien sanojensa mukaan harrastus on yhä lapsenkengissä, mutta toisaalta hän haluaa kehittyä yhä paremmaksi. - Tutustuin elektroniseen musiikkiin vuonna 2006. Britti-DJ Danny Byrd on yksi eniten ihailemistani artisteista. Hän on pitkän linjan tekijä. Byrdin “California” on itselleni käänteentekevä biisi, se on todella vaikuttunut minuun, Vitikkala kertoo. Elektronisen musiikin kuuntelu oli Vitikkalalle tärkeää pitkään. Kuuntelemisesta oli lopulta luontevaa siirtyä tekemään itse. - Ostin itselleni MIDI controller -laitteen, jossa on kaksi dekkiä ja mikseri vuonna 2009, siitä se tekeminen lähti, Vitikkala sanoo ja alkaa selittää laitteiden toiminnasta.

Kun Vitikkala pääsee vauhtiin puhuessaan teknologista, putoaa aiheesta tietämätön kärryiltä silmänräpäyksessä. Se tulee selväksi, että tekniikkaa tarvitaan ja hyvät laitteet helpottavat hommaa. Musiikkiharrastus ei myöskään ole harrastuksena halvimmasta päästä - soittovälineisiin saa Vitikkalan mukaan upotettua rahaa niin paljon kuin suinkin haluaa tai on varaa. Hyvien miksereiden ynnä muiden hintalaput keikkuvat tuhansissa. Monet ammattilaiset kuitenkin soittavat keikkoja yökerhoissa, joissa laitteet ovat jo valmiina. Eli kaikkea ei kuitenkaan ole pakko omistaa itse. Ala on kaupallistunut viime vuosina huomattavasti ja muuttunut osaksi musiikkiteollisuuden valtavirtaa. Skenen suuret nimet keikkailevat Suomessa tiheään ja vetävät yleisöä. Elektronisen musiikin vaikutukset kuuluvat myös muiden genrejen musiikissa. Nykyään kuka tahansa voi myös muutaman satasen sijoituksen jälkeen alkaa tekemään musiikkia itse. - Kehittynyt tekniikka saa aikaan sen, että teoriapohjaa ei juuri tarvita. Aiemmin piti

18


osata korvakuulolla manuaalisesti säätää, jotta sai aikaan toivomansa soundin. Nykyään kaikki on niin helppoa, vanhan ajan tekeminen puuttuu, Vitikkala toteaa. Hän kuitenkin korostaa, että tämä ei välttämättä ole huono asia. Matala kynnys saa uusia ihmisiä innostumaan elektronista musiikista. - Everyone is a DJ, niin se vaan menee, Vitikkala sanoo. - Kävele kauppaan, hae halpa MIDI controller, iske siihen iPod kiinni, ja se siitä. Jokainen pystyy tähän. Musiikin tekeminen vaikuttaa melko yksinäiseltä pakerrukselta. Joitain tekeleitään Vitikkala kertoo ladanneensa Soundcloud-sivustolle muiden kuunneltavaksi. - Keikkojakin voisi päästä soittamaan, mutta en ole siihen tarpeeksi kunnianhimoinen. Aikaansaamattomuus on paheeni, Vitikkala sanoo. Vitikkala kertoo myös käyvänsä paljon klubeilla.

- Sellaisilla keikoilla on hienoa käydä, missä sekä yleisö että DJ silminnähden nauttivat olostaan. Helsingistä Vitikkala mainitsee piklubeikseen Venuen ja Kaikun.

lem-

- Fredan Tivolissa olisi tilan puolesta potentiaalia, mutta paikan maine kiteytyy sanaan teinihelvetti, Vitikkala naurahtaa. - Vasta tänne muuttaneena en ole vielä oikein ehtinyt tutustua hyviin paikkoihin Tampereella. Tampereelle hallintotieteen opintojen pariin Vitikkala kertoo päätyneensä täysin sattumalta. - Piti hakea kansantaloutta lukemaan, mutta siihen ei matikkapää riittänyt. Kaveri kehotti hakemaan tänne ja puolivahingossa pääsin sisään. Jos joku olisi puoli vuotta sitten tullut väittämään, että päätyisin tänne, en olisi uskonut, Vitikkala naurahtaa. Teksti ja kuvat: Minna Manninen

Kaipaako bilesoittolistasi päivitystä? Tässä Matias Vitikkalan valinnat top 5: 1. Duck Sauce - Radio Stereo 2.Tensnake - Congolal (Tensnake rework) 3. Danny Byrd ft. Brookes Brothers Get on it 4. Disclosure - You and me 5.Basement Freaks - A life for dat sweet ting

19


Vaihdossa VAIHTOKUULUMISIA

Terveiset Montpellieristä Etelä-Ranskasta! Päätin lähteä vaihtoon kolmannen opiskeluvuoteni alkajaisiksi siinä toivossa, että palaan takaisin täynnä opiskeluintoa ja lennokkaita suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Maisemanvaihto on tehnyt jo tässä vaiheessa hyvää; kun tulla tupsahtaa tuntemattomaan paikkaan ilman tietoa seuraavan yön majapaikasta, saavat Suomen arjen pikkumurheet vähän uutta vertailukohtaa. Montpellier valikoitui kohteeksi kielen ja ilmaston takia, ja ehdoton plussa olivat myös tutut ranskalaiset, joihin olin heidän vaihtovuotenaan Tampereella tutustunut. Seuraavassa muutamia kokemuksia ensimmäisen kuukauden osalta. Vaihtoon lähtiessäni tiesin joutuvani elämään erilaisten epävarmuuksien kanssa, mutta asiat saivatkin vielä lisää myllerrystä osakseen kaksi päivää ennen lennon lähtöä. Ranskalaisten kavereiden kanssa järjestetyn kimppa-asunnon välittäjä vies20

tittää paukautti, että eipä me tätä teille annetakkaan. Ensimmäiset yöt menivät hostellissa, seuraavat kuusi ihanan kaverini lattialla retkipatjalla. Seuraavalla viikolla pääsin muuttamaan vaivalla järjestettyyn asuntoon ranskalaisen ystäväni kanssa. Kaikki ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan, muun muassa selvisi, että joudun maksamaan asunnon takuun lisäksi vielä 350 euron välityspalkkion toimistolle (ja tätä rahaahan ei siis saa takaisin). Käytäntö on Ranskassa yleinen, joten tulevat sukupolvet siihen varautukoot. Mutta kylläpä tuntui ihanalta muuttaa tähän asuntoon! Meillä on kunnolla tilaa ja sijaintikin on kivasti keskustan ja koulun välissä. Ranskan kielen intensiivikurssi alkoi jo saapumisestani seuraavana päivänä klo 8.30 ja vastassa oli niin tiukkis miesopettaja että kyllä pelotti! Netissä etukäteen tehdyn tasotestin perusteella minut oli laitettu kaikista edistyneimpien ryhmään, mikä tarkoitti sitä, että kahden päivän


päästä olisi pitänyt pitää esitelmä yksin ranskaksi aiheesta x ja vähän myöhemmin yliopiston auditoriossa suuremmalle kuulijajoukolle. Lisäksi, kun esittelykierrosta käytiin läpi oli oikein mukava kuulla heti kättelyssä, että teen aivan liikaa virheitä artikkeleiden kanssa ja että motivaatiossa on parantamisen varaa. Vaihdoin ryhmää pykälän alaspäin ja lopulta nautin suunnattomasti kolmen viikon intensiivijaksosta! Koska ranskaa oli aamuisin 4 tuntia, iltapäivisin oli aikaa hoitaa käytännön asioita ja totta kai käydä rannalla. Lisäksi päivät ovat koostuneet kaupungin eri osiin tutustumisesta, tenniksestä, uusista tuttavista, makuelämyksistä niin kotikeittiössä kuin ravintoloissa ja tulipa myös tehtyä pikkuporukalla reissu Toulouseen. Varsinaiset kurssit alkoivat syyskuun lopussa. Miinuksena täytyy sanoa, että kurssitarjotin oli todella suppea, joten kurssivalintoja ei juurikaan päässyt tekemään. Lisäksi on hassua, että opinahjoni École Superieure de Commerce Montpellier on saanut useita melko hyviä sijoituksia kansainvälisissä korkeakouluvertailuissa ja opiskelijat maksavat 10 000 euroa lukuvuodesta ja silti koulussa on kaksi pientä tietokoneluokkaa, toimimattomat tulostimet, modernisointia kaipaavat tilat sekä kellokorttijärjestelmä opiskelijoille (opiskelijakortilla pitää kirjata itsensä luennolle). Jokaisella kurssilla tehdään ryhmätöitä ja esitelmiä, mikä loppujen lopuksi on hyvä juttu, koska ihmisiin tutustumiselta ei voi välttyä!

voi loikoilla. Mutta eiköhän tämä kaupunki tarjoa tekemistä yllin kyllin, seuraavaksi suuntaan varmaan ranskalaisiin elokuviin! Nauttikaa te siellä, mä nautin täällä. Tammikuussa nähdään, bisous! Terveisin, Anni ps. Erityiskiitokset tukijoukoista parhaimmille, Airalle ja Heidille! Uudet fuksit joko olette tutustuneet näihin staabilaisiin kullannuppuihin?:) Montpellierin Place de la Comedie

Vadelma-millefeuille

Kaiken kaikkiaan alkuun on mahtunut hyviä ja huonoja hetkiä, mutta niin kai sen kuuluisikin olla. Päällimmäisenä mielessä on kuitenkin onnellisuus siitä, että uskalsin ylipäätään lähteä. Ja se, että asiat saa aina lopulta järjestettyä parhain päin ja vieläpä ranskaksi! Joka tapauksessa syksy tekee tuloaan tännekin ja ilma muuttuu pikkuhiljaa sateisemmaksi eli ainakaan rannalla ei montaa kertaa enää Akvedukti joka johtaa mun luota historialliseen keskustaan. 21


Pinnalla Staabin debatti -joukkue väitteli taidokkaasti voittoon kokoonpanolla: Aira Ranta, Timo Keski-Petäjä sekä Jussi Kivistö. Uljaassa taistossa kohdattiin muun muassa Tariffi, Ypat ja Boomi. Staapinen onnittelee voitosta!

Johtajuussymposium oli ja meni ja moni kaatoi Staabin hallituksen yhdistyksen ständillä. Kiitos kaikille Kuntamarkkinoille, Uudistu ja uudista -messuille ja Hulluille päiville osallistuneille! Teidän työpanoksenne voimin Staabilla on vastedeskin varallisuutta järjestää prameita tapahtumia jäsenistöllemme.

Tampereen Hervannasta kotoisin oleva entinen staabilainen, hallintotieteiden maisteri Pia Viitanen valittiin keväällä asunto- ja viestintäministeriksi. Viitasella on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus SDP:n kansanedustajana toimimisesta sekä valiokuntatyöskentelystä. Staapinen onnittelee lämpimästi uutta ministeriä.

Staabille on valittu vapaa-aikavastaavan tueksi liikuntatoimariksi Heta Ratasvuori. Liikunta-asioissa kannattaa siis olla kuulolla myös tältä suunnalta!

22


Hallitukseen 2014: Hallitusinfo 4.11. ja vuosikokous 21.11. Joka vuosi Staabin jäsenistö valitsee vuosikokouksessaan jäsenistön edunvalvontaa ja tapahtumien järjestämistä varten päävastuuseen hallituksen. Hallitustyö on vastuullista ja työllistävää, mutta siitä oppii hyödyllisiä taitoja sitäkin enemmän. Jokaisella jäsenellä on oma vastuualueensa, mutta pääosin kyse on yhdessä toimimisesta. Staabin hallitusinfo järjestetään 4.11. kello 17. Tilaisuudessa hallitukseen pyrkivillä tai pyrkimistä miettivillä on mahdollisuus kysellä nykyisiltä hallituslaisilta heidän pesteistään ja toiminnan luonteesta. Koe elämäsi vuosi ja hae Staabin hallitukseen - se kannattaa. Staabin syysvaellus Yleensä kaikki, mitä tapahtuu Seitsemisellä, jää Seitsemiseen. Niin tälläkin kertaa. Tämä yksi Staabin perinteisimmistä seikkailuista on koettava itse, mikäli haluaa tietää jotain, mitä kerrotaan vain vaellusnuotion ääressä. Pitkälle toistakymmentä staabilaista leiriytyi syyskuisena viikonloppuna paikassa, jonne ensivasteen saapuminenkin kestäisi miltei kaksi tuntia. Kaikki onnistumisen edellytykset olivat siis jälleen kasassa. Alussa hieman reippailtiin soiden poikki, illan tultua koitti täysikuu ja chili con carne. Taas selvisimme, joten ensi vuonna uudestaan. Staabin jonotuskulttuuri kasvaa kasvamistaan. Vujusitsien ilmoittautumispäivänä ensimmäiset olivat toimiston ovien edessä jos Staabi piti edustusrastia vaasalaisten halseitsemältä ja kymmeneen mennessä jono lintotieteilijöiden Hallareiden kastajaisissa. kulki Cafe Pinnin poikki Pinni B:hen johtavaan Vaasalaisten alkavaa kastajaiskulttuuria testanneet järkyttyivät staabilaisesta rastista ja käytävään. Jatkossa kannattaa siis olla tarkkana ilmoittaumisen suhteen! ostivat haalarimerkkejä.


Tapahtumakalenteri

Lokakuu 21.10. Pispalan kulttuuriexcu Lokakuun kulttuuriexcu suuntautuu Pispalaan, jossa staabilaiset pääsevät näkemään kaikki relevantit maamerkit aina Vaakon nakista ja Pulterista Rajaportin saunaan. Seuraa tiedottelua ja tule mukaan! 23.10. Pullapäivä, Työelämäexcu Metson HR-yksikköön 13 -15 Sinulla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä näkemään miten globaalin pörssiyhtiön henkilöstöhallinnon yksikköä pyöritetään ja mitä kaikkia eri toimintoja ja työmahdollisuuksia se pitää sisällään. 24.10. Kolmioetkot ja Kolmiobileet 28.10. Kuukauden liikunta: Seinäkiipeily 30.10. Vuosijuhlasitsit Kyseessä on yksi syksyn ehdottomasti upeimmista tapahtumista. Vaikka virallisia vuosijuhlia järjestetäänkin Staabissa vain joka 5. vuosi, on 47-vuotias ainejärjestömme hyvä syy juhlia ja pukeutua parhaimpiinsa. Juhlapaikkana on tällä kertaa Messukylän työväentalo

www.staabi.fi 24


Marraskuu 1.11 Helsingin työelämäexcursio Kuten joka syksy, niin myös tänä vuonnakin, staabi suuntaa kohti helsinkiä tutustumaan erinäisiin kohteisiin. Matkaan lähdetään kokonaisen bussin voimin. Kohteet paljastetaan tarkemmin lähempänä excursiota. Vierailukohteina on ollut mm. eri ministeriöitä ja valtion virastoja. 4.11. Hallitusinfo klo 17 ja sopoilta klo 18 13.-15.11. Ruotsin excu Lähde keinumaan Itämeren laineille yhdessä kanssastaabilaisten ja boomareiden kanssa. Ruotsin excu on perinteisesti ollut ehdottomasti syksyn legendarraisimpia reissuja! Ilmoittautuminen mukaan alkaa perioditauon jälkeen viikon 43 alussa. 20.11. Pullapäivä 21.11 Vuosikokous ja Kolmiobileet Haluatko vaikuttaa Staabi ry:n ensi vuoden toimintaan? Vuosikokous on yhdistyksen virallinen kokous, jossa valitaan vuoden 2014 hallitus ja hyväksytään esimerkiksi tulevan vuoden toimintasuunnitelma. Lisäksi palkitaan aktiivisia jäseniä; muun muassa Staabin oma vuoden fuksi sekä vuoden tuutori. Tule paikalle, vaikuta tai asetu itse ehdolle! Kun päätökset on paukuteltu läpi, siirrytään jatkoille Marraskuun Kolmioihin. Kuukauden kulttuuri Kuukauden liikunta

Joulukuu 2.12. Sopoilta 4.12. Pullapäivä: joulutorttua ja glögiä tarjolla! 6.12. Pikkujoulut ja Kolmiot Joulukuun Kolmioetkoina toimivat hulppeat Pikkujoulut huipentavat Staabin vuoden 2013. Tule mukaan nauttimaan jouluherkuista, seuraamaan Linnan juhlia sekä etkoilemaan Kolmioita varten! Staabi myös palkitsee Pikkujouluissa omasta puolestaan vuoden aktiivisimman fuksin- valintaan vaikuttavat niin fuksiviikkojen osallistuminen kuin loppuvuoden näytöt. 13.12. Palkintosauna Kuukauden liikunta Kuukauden kulttuuri 25


Tamyn edustajistovaalit:

Hallintotieteiden Liitto HALLI Tamyn ylimmän päättävän elimen eli edustajiston valitseminen on jälleen käsillä. Joka toinen vuosi järjestettävissä vaaleissa äänestetään neljäkymmentä edustajaa päättämään ylioppilaskunnan toiminnan ja talouden suuntaviivoista eli esimerkiksi siitä, mihin sinunkin jäsenmaksurahasi käytetään. Kaikilla Tamyn jäsenillä on mahdollisuus äänestää vaaleissa. Vuoden 2013 edustajistovaalit ovat etenkin hallintotieteiden opiskelijoille mielenkiintoiset, sillä hallintotieteiden opiskelijat muodostivat yhdessä vaaliliiton nimeltään Hallintotieteiden Liitto (HALLI). Oman ryhmän perustaminen on ollut jo keskustelun aiheena useina edellisinä vaalikertoina, mutta ryhmän perustaminen onnistui vasta nyt tarpeeksi suuren tahdon ansiosta. Hallintotieteiden liitto lähtee vaalitaistoon edustajstovaalien suurimman vaalirenkaan Suuren Kuplan kautta. Oman ryhmämme lisäksi Suureen Kuplaan kuuluvat Vapaaboomarit, Co-media, Sitoutumattomat Kauppilaiset, Pro Kasvatustieteilijät ja Sitoutumattomat yhteiskuntatieteilijät. Oman vaaliliiton perustaminen koettiin tärkeäksi, sillä Tamy on koettu hyvin etäiseksi etenkin hallintotieteilijöiden keskuudessa. Ainejärjestöistä löytyy osaamista ja halua toiminnan kehittämiseen, mitä haluamme siirtää edustajiston keskuuteen. Ryhmämme suurimpana tavoitteena on palauttaa Tamyn huomio ainejärjestöjen toimintaan valtakunnal-

lisen poliittisen väännön sijaan. Emme aja pelkästään hallintotieteiden etua, vaan laajemmin kaikkien Tamyn piirissä toimivien ainejärjestöjen sekä harrasteyhdistysten etua, ja tätä kautta tamperelaisen opiskelijan etua. Toiseksi, Tamyn eläessä haastavaa taloudellisessa tilanteessa on välttämätöntä lähteä tekemään vaikeita ratkaisuja. Poliittisesti sitoutumaton liittomme on valmiina järkipohjaiseen keskusteluun poliittisen taistelun sijaan. Näemme opiskelijaliikkeen laajemmin yhteiskunnallisena opiskelijan edunajajana. Edustajiston on vedettävä kuitenkin tiukka raja siihen minkälaisia kannanottoja ylioppilaskunta voi tehdä opiskelijoiden nimissä, koska opiskelijat Tampereen yliopistossa ovat niin erilainen joukko erilaisia opiskelijoita. Pitelet käsissäsi esitelmää yhdeksestä ehdokkaastaamme. Koska vastaukset antavat vain suuntaviivaan ehdokkaiden ajatusmaailmasta, on suositeltavaa, että tutkit heidän vaalikoneeseen antamia vastauksiaan tai tenttaat heitä henkilökohtaisesti. Muista käyttää äänioikeuttasi, sillä juuri sinulla on valta näissä vaaleissa. Teksti: Tuomas Kuoppala

Muista käyttää äänioikeuttasi, sillä juuri sinulla on valta näissä vaaleissa. 26


Tamyn edustajistovaalit järjestetään 5.–6.11.2013

Sähköinen ennakkoäänestys on varsinaisia vaalipäiviä aikaisemalla viikolla 28.10.–1.11.

Kysymykset: 1. Kuka? 2. Opiskeluvuosi? 3. Pääaine/opintosuunta? 4. Kokemus ainejärjestö- tai harrasteyhdistystoiminnasta? 5. Mikä Tamyn ja edustajiston nykyisessä toiminnassa ihastuttaa tai vihastuttaa? 6. Mihin suuntaan haluaisit olla kehittämässä Tamya ja edustajistoa? 7. Onko sinulla mahdollisesti vaalilupausta?

60

1. Jennileena Kannisto 2. 4. vuoden opiskelija 3. Julkisoikeus 4. Toimin Staabin puheenjohtajana vuoden 2012. Kuluvana vuonna olen ollut mukana perustamassa julkisoikeuden opiskelijoiden ainejärjestöä Juju ry:tä, jonka hallituksen jäsen myös olen. Lisäksi olen tällä hetkellä Tamyn järjestövaliokunnassa. 5. Toiminnassa ihastuttaa asenne, Tamy on ylioppilaskuntana ihailtavan innokas ja energinen. Tamyn toiminnassa vihastuttaa kuitenkin se, että mielestäni intoa ja energiaa kohdistetaan liikaa kansainvälisiin ja globaaleihin asioihin, vaikka ihan paikallistasollakin olisi paljon tehtävissä, jotta Tampereen yliopiston opiskelijat voisivat paremmin ja hyötyisivät enemmän tamylaisuudestaan. 6. Haluaisin olla kehittämässä Tamya ja edustajistoa kohti opiskelijaläheisempää toimintaa. Myös erityisesti Tamyn imagoa olisi syytä muuttaa, monelle Tamy on vieläkin vain jokasyksyinen rahareikä ja logo opiskelijakortissa, vaikka toiminta on paljon paljon muutakin ja Tamy oikeasti toimii meidän kaikkien parhaaksi. Tamyn ja erityisesti edustajiston toiminnan näkyvyyttä, ja konkreettista merkitystä, saisi siis entisestään lisätä. 7. Lupaan olla oma itseni, hyvällä tavalla verikoira! (Tämän osuvan luonnehdinnan kuulin hallituslaiseltani.)

27


61

1. Jaakko Haaparanta 2. 5. vuosi 3. Julkisoikeus 4. Tällä hetkellä toimin JuJu:n puheenjohtajana ja toista vuotta BOSA:n hallituksessa. Kokemusta löytyy myös Staabin hallituksesta kahden vuoden verran. 5. Tamy yrittää olla liikaa ja kaikkialla, vaikka todellisuudessa useimpien opiskelijoiden arki liikkuu ainejärjestötasolla. Tamyn tulee voida kanavoida toimintaansa ja palveluitansa enemmän ainejärjestöjen kautta, myös taloudellisesti. Meillä on olemassa valmiit rakenteet ja yhteinen Tamy, enää puuttuuvat vain arvostus ja toimivat toimintatavat. 6. Tamyn ja edustajiston tulee keskittyä vahvuuksiinsa, kuten edunvalvontaan ja koulutuspolitiikkaan. Tamy on tällä hetkellä liikaa aatepoliittisesti latautunut, mikä näkyy ihan kaikessa, myös Tamyn tapahtumissa. Haluaisin olla rakentamassa Tamya, jossa puhuvat mieluummin asiat kuin aatteet. 7. Toiminta 40 hengen edustajistossa on yhteistyötä ja välillä myös kompromisseja. Mitään yksittäistä asiaa ei yhden edaattoriehdokkaan kannata luvata. Ainoastaan lupaan yrittää parhaani.

1. Heikki Viitanen 2. Toinen 3. Hallintotieteet 4. Ainejärjestökokemusta on kertynyt erilaisista Staabin talkoista & Vapputiimistä. Muut järjestöt: Akaan Nuorkauppakamarin jäsen vuodesta 2010. Kolmas hallitusvuosi meneillään, tänä vuonna toimin tiedottajana. (Projektipäällikkö ANKK:n 40v. historiikkiprojektissa 2012 Projektipäällikkö Asumen Akaassa -messuilla 2014) 5. Mikä Tamyn toiminnassa ihastuttaa tai vihastuttaa? Tamyn toiminta on laadukasta ja monipuolista, mutta samalla se tuntuu etäiseltä tavalliselle opiskelijalle. 6. Ainejärjestöt ovat parhtaita vaikuttamiskanavia opiskelijalle. Tamyn tulisi panostaa entistä enemmän yhteistyöhön ainejärjestöjen kanssa. Yhteistyöllä saadaan aikaan sellaisia asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia. Samalla Tamyn ei tarvitse käyttää niin paljoa resurssejaan tapahtumien järjestämiseen, vaan ulkoistaa järjestämisvastuuta ainejärjestöille. 7. Lupaan saunottaa rankasti ja kestittää runsaasti uskolliset kannattajani. 28

62


63

1. Esa Ojala 2. Kolmas 3. Ympäristön ja alueiden politiikka 4. Viime vuosi kului Spatikan rahastonhoitajana, tänä vuonna olen keskittynyt “käyttäjäpuoleen” Spatikan ja välillä Staabinkin tapahtumissa. 5. Vihastuttaa se, että tuntuu siltä, ettei Tamyllä ole oikein kiinnostusta riviopiskelijaa kohtaan. 6. Avoimempaan ja yhteistyöhaluisempaan suuntaan, Tamyn ja ainejärjestöjen tulisi hyötyä toistensa vahvuuksista. 7. Aviisista haluaisin pitää kiinni!

1. Jere Laine 2. 2012 syksyllä aloitettu eli toisen vuoden opiskelija 3. Opintosuuntaa ei ole vielä valittu, mutta kuntaja aluejohtamiseen tähdätään 4. Olen toiminut Hallat ry:n hallituksessa ja KAJO ry:n puheenjohtajana 5. Ihastuttavaa on se, että Tamy on ottanut askeleita lähemmäksi opiskelijaa mm. muuttamalla lähemmäksi kampusta ja järjestämällä mittavammat yliopiston avajaiset yhdessä yliopiston kanssa. Mikä taas vihastuttaa, liiallinen poliittisuus sekä keskittyminen suurten yhteiskunnallisten asioiden linjanvetoihin, mikä sitten tuo epäsopua edustajistoon ja näin ”opiskelijan arki” asiat jäävät vähemmälle. 6. Ajaa ainejärjestöpohjaista yhteistyötä ja tuoda ainejärjestöjen äänet kuuluviin Tamyssa. Edustajistossa vähemmän poliittisuutta ja enemmän asiaa. 7. Leipää ja sirkushuveja!

64 29


65

1. Emma Luoma 2. Toisen vuoden opiskelija 3. Hallintotieteet (ympäristö- ja aluepolitiikka) 4. Toimin Spatikan kuluvan vuoden hallituksessa tuutorvastaavana. Muuten pyörinyt siellä sun täällä ja ilakoinut tapahtumissa. 5. Edustajisto on ollut aktiivinen ylioppilaskunnan päätöksenteossa. Painopiste on kuitenkin päässyt lipsumaan turhan kauas käytännön ainejärjestötoiminnasta, jossa Tamyn näkyvämpi osallisuus ja tuki olisi tarpeen. Tällä hetkellä Tamy tuntuu monesta opiskelijasta kaukaiselta, mikä ei varmasti ole ollut itse tarkoitus. 6. Haluaisin kehittää Tamya ja edustajistoa erityisesti vahvemmaksi linkiksi opiskelijajärjestöjen välillä ja tuoda Tamya lähemmäs todellista opiskelijameininkiä. Ainejärjestötoiminta sekä muu harrastetoiminta ovat parhaimmillaan yliopiston ykkösjuttu. 7. En uskalla vaalilupailla, tärkeintä että hommia tehdään hyvässä hengessä ja opiskelijatallaajaa ajatellen.

1. Johanna Kiviranta 2. 3 vuosi menossa. 3. Hallintotiede 4. Tänä vuonna Staabin varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava. Viime vuonna Staabin yritys- ja ulkosuhdevastaava sekä Johtamiskorkeakoulun ylioppilaiden varapuheenjohtaja ja kansainvälisten asioiden vastaava. 5. Tamyssa on paljon hyvää potentiaalia, jota hyödyntää. Tamyn muutto yliopistokampuksen viereen oli ehdottomasti hyvä juttu, sillä se tuo Tamya lähemmäs opiskelijaa paitsi kirjaimellisesti myös toivon mukaan kuvainnollisesti. Lisäksi se helpottaa Tamyn palveluiden hyödyntämistä. Tamyssa/edarissa harmittaa se, että ne eivät oikeastaan näy tavalliselle opiskelijalle juuri ollenkaan. 6. Kehittämissuunta-ajatukseni liittyvät juuri edellämainittuun. Haluan olla mukana tuomassa edustajistoa ja Tamya lähemmäs opiskelijaa ja lisätä yhteistyötä Tamyn/ edarin ja ainejärjestöjen välillä, sillä ainejärjestöt ovat opiskelijalle selkeästi tutuin opiselijajärjestökentästä. Entistä laajemman yhteistyön kautta Tamysta tulee jäsenistölleen tutumpi, ja ainejärjestöjen entistä suurempi mukanaolo Tamyn tapahtumissa ja suunnitelmissa toisi Tamylle lisää näkyvyyttä yksittäisen opiskelijan silmissä, sekä lisäisi tapahtumien osanottajia ja mahdollisuuksia. 7. Ainejärjestöt entistä laajemmin mukaan Tamyn toimintaan.

30

66


67

1. Tuomas Kuoppala 2. Pyörin jo kolmatta vuotta yliopistossa. 3. Opiskelen pääaineenani hallintotiedettä. 4. Olen toiminut kuluvana vuotena Staabin projektivastaavana. Lisäksi olen tutkinut maksani suorituskykyä toimimalla Bosan panimokisällinä. Tamyn toiminnasta olen saanut kokemusta toimimalla järjestövaliokunnassa. 5. Tamyssa vallitseva blokkipolitiikka on edustajiston suurimpia haasteita. Arvot ovat hienoa asia, mutta liian kärjistettyinä ne vain estävät toimivan yhteistyön toteutumisen. On suorastaan häpeällistä, että todelliset asiakysymykset jäävät huomioimatta koulutettujen ihmisten tapellessa keskenään. Tamyn edustajiston on tehtävä tekoja kompromissien myötä. Olen kuitenkn tyytyväinen siihen, että Tamy on ottanut askeleita lähemmäs opiskelijaa muuttamalla kampukselle sekä järjestämällä mittavemmat yliopiston avajaiset yhdessä yliopiston kanssa. Nämä teot ovat kuitenkin vain alkuaskeleita tarvittavaan muutokseen. 6. Haluaisin kehittää ensinnäkin Tamya opiskelijalähtöisemmäksi. Toiseksi haluaisin tuoda edustajistoon vaikutteita avoimemmasta keskustelukulttuurista. Koen opiskelijalähtöisyyden kumpuavan Tamyn ja ainejärjestöjen yhteistyöllä, mikä on toistaiseksi tähän asti rajoittunut lähinnä pienehköihin toimiavustuksiin. Edustajiston jäsenillä on vastuu ainejärjestöjen sekä harrasteyhdistysten äänen tuomisesta edustajiston keskusteluun. 7. Itselläni ei ole suoranaisia vaalilupauksia, sillä koen vaalilupaukset äänestäjien harhaanjohtamisena ja äänten kalasteluna. Voin vain todeta pyrkiväni tuomaan etenkin hallintotieteilijöiden ääneen edustajistoon.

1. Anna Taivela 2. 5.vuosi 3. Julkinen Talousjohtaminen 4.Hallat ry:n hallituksen jäsen 5. Tamyn toiminta ei ole tarpeeksi lähellä opiskelijoita. Opiskelijat eivät tiedä mitä Tamy tekee. 6. Tamy lähemmäs opiskelijoiden arkea 7. Ei ole

68 31



Staapinen 4/13