Issuu on Google+

staapinen n

se k u t i ll a h u Junn ikkiaika le

Tuutorva staava m etsällä - haku p äällä NY T!

Kuka on Lavapuro?

WTF, kevät?

Hallintotieteiden ainejärjestö Staabi ry:n virallinen julkaisu 1/2014


Staapinen 1/2014 SISÄLTÖ Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Sarjakuva Tapahtumakalenteri Esittelyssä: Juha Lavapuro Mitkä helvetin 3miot? Kolumni Juha Vartolan jäähyväisluento Vaihdossa Junnuhallitus 2014 Tapahtumaraportteja Hallitusnurkka: Tuutorvastaava metsällä Kolumni Hallituksen yhteystiedot

3 4 5 6 8 11 13 14 16 18 22 24 26 27

LEHDEN TIEDOT Päätoimittaja, toimitusvastaava: Tuomas Hassinen

Julkaisija: Staabi ry Painopaikka ja painos: Kopijyvä Oy, 30 kpl

Taittaja: Minna Manninen

Jakelu: Ainejärjestöt, yhteistyökumppanit, postituslista

Toimituskunta: Emma Luoma Henri Mattila Henna Salosyrjä Heli Suuronen Iina Vilén

Yhteydenotot: toimitus@staabi.fi 2


PÄÄKIRJOITUS

A Lifetime of Adventure Voe mahoton ja helev*tin kuustoista. Mihinkähän sitä on tuassiisa piänsä pistänä.

viime syyskokouksen jälkeen: ”Staabi on maailman paras työpaikka. Tosin en kyllä tiedä, että voiko tätä työpaikaks kutsua, eihän tästä rahallista korvausta saa. Mutta kaikkea muuta senkin edestä. Ja ohjeena vielä, että vaikka hallitukseen oottekin päässy niin älkää ylpistykö.” Isällistä opastusta – ja ihailtavaa nöyryyttä. Otettakoon onkeen.

Siinä ensituntemuksia hetkestä, kun aloin suoltamaan paperille tätä mitäänsanomatonta juttua, jota myös pääkirjoitukseksi kutsutaan. Sisällön tasosta ei sitten puhuta. Haluan kiittää jo näin alkumetreillä uutta toimituskuntaamme, ja etenkin Minna Mannista, joka avuliaasti tarjoutui ja suostui tekemään lehteemme taiton ja graafisen suunnittelun. Ilman häntä tämä laiva olisi todennäköisesti uponnut. Eikä tämä kapteeni olisi varmaankaan jäänyt odottamaan hetkeä, jolloin pohja saavutetaan. Sisältönsä puolesta Staapinen jatkanee hyvinkin pitkälle samoilla linjoilla, joten eipä siitä sen kummempia. Jutut puhukoot puolestaan.

Loppua kirjoittaessani hörpin kahvia, kuten oikeastaan koko kirjoitusprosessin ajan on kyllä tullut tehtyä. Taustalla alkaa soida Tuomas Holopaisen uusi A Lifetime of Adventure -kappale,joka on osa maestron tulevaa albumia The Life and Times of Scrooge. Kirjoittamisprosessini keskeytyy jäädessäni miettimään, kuinka kaipaankaan pohjoiseen Ruotsin ja Norjan erämaille vaeltamaan. Ei tuo opiskelu oikein nyt nappaa – sitä kuuluisaa kevätväsymystä varmaankin.Jospa sitä nostaisikin kytkintä kohti pohjoista kesällä töiden lomassa.

Uuden hallituksen työskentely on alkanut hyvissä merkeissä ja täydellä teholla. Huomatkaa sanavalinta: työskentely. Aino kirjoitti noin vuosi sitten pääkirjoituksessaan, kuinka yhdistyksen toiminta on kasvanut jo siihen mittaan, että ”hallituksen jäsenenä toimimista voikutsua työksi”. Mieleen tulee myös Aaken toteamus

Sitä odotellessa täytynee lähteä seikkailuun H14:n ja koko Staabin kanssa. Ei paha. Tuomas Hassinen päätoimittaja vuosimallia 2014 3


PUHEENJOHTAJALTA

Uusi vuosi, uudet kujeet Otamme uuden hallituksen kanssa haasteen vastaan, ja koetamme asettua meille tarjottuihin suuriin saappaisiin. Olen äärimmäisen toiveikas tulevan vuoden osalta, sillä porukka, jonka kanssa työskentelen, on jo nyt näyttänyt kyvykkyytensä ja ahkeruutensa. Nämä ihmiset haluavat oikeasti nähdä vaivaa! Uudet vastaavat on perehdytetty vanhojen toimesta, ja jokaisella sektorilla pyörät pyörivät jo huimaa vauhtia. Tästä vuodesta tulee huikea, ja aion omalta osaltani varmistaa sen positiivisella asenteella, pitkäjänteisyydellä ja rehdillä työnteolla.

Uuden vuoden vaihtuessa varmasti yksi jos toinen mietti tulevaa vuotta ja sen mukanaan tuomia haasteita. Itse juhlin vuodenvaihdetta Åren jylhien laskettelurinteiden ympäröimänä, ja rakettien paukkuessa totesin pelonsekaisin tuntein puheenjohtajavuoden alkaneen. Vuosikokouksessa tehdyt hallituspäätökset tuntuivat marraskuussa äärimmäisen epätodellisilta, mutta nyt oli se hetki, kun meidän vuotemme oikeasti alkoi. Suomeen palattuani ja yhdistyksen pyörittämisen aloitettuani kaikki kuitenkin konkretisoitui: tulen viettämään myös toisen vuoden duunissa Staabilla.

Staabissa tapahtuu tänäkin vuonna viikoittain, ja toivon, että jokainen löytää toiminnasta itselleen jotakin. On tapahtumia, jotka ovat jo kaikille tuttuja; on kuukausittaisia kulttuuri- ja liikuntatutustumisia, sitsejä, sopoiltoja ja Kolmioita. Tänä vuonna puhaltavat kuitenkin myös uudet tuulet. Liikuntavuoroilla tullaan kokeilemaan uusia lajeja, vappuviikosta tehdään vielä hieman pitempi ja sumeampi ja alumneja pyritään kontaktoimaan nykyisiin staabilaisiin uudella konseptilla – tässä vain muutamia esimerkkejä tulevan vuoden suunnitelmista. Toimintamme on jäsenlähtöistä, ja toivonkin että saamme aktiivisesti palautetta toiminnastamme. Otathan siis yhteyttä, ja kerrot ajatuksesi tai ideasi joko minulle tai kyseiselle vastaavalle. 4


Myös yhteistyö on teema, johon tänä vuonna tullaan keskittymään urakalla. Hallintotieteiden ainejärjestöjen välinen asettelu vaatii selkeyttämistä, ja hallituksen sisäisen yhteistyökyvyn hiominen huippuunsa on vuonna 2014 keskeinen teema. Staabi tulee seuraamaan aktiivisesti myös Tamyn toimintaa ja päätöksentekoa – kiitos uusien hallintotieteitä edustavien edaattorien. Kuten sanottu, toivon teiltä jä-

seniltä palautetta. Jos jokin ei toimi, kerro se. Me hallituslaiset teemme töitä vain ja ainoastaan jäsenistön toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Tehdään yhdessä vuodesta 2014 Staabin historian huikein vuosi! Kevätterveisin, Venla Monter Staabin puheenjohtaja 2014

SARJAKUVA

Henri Mattila

Tinder leviää staabilaisten keskuudessa kuin virus.

Sosiaalisen verkostoitumisen ja nettideittailun mobiilisovellus Tinder on löytänyt tiensä staabilaisten keskuuteen. Paikkatietoja hyödyntävä sovellus etsii ja yhdistää lähellä toisiaan liikkuvia, ennalta tuntemattomia ihmisiä toisilleen paljastaen käyttäjän nimen, sukupuolen ja iän. Palvelu on juuri omiaan nykyajan yhteiskuntaan, jossa ihmiset eivät enää puhu toisilleen, vaan keskustelu toisten ihmisten kanssa jopa kotisohvalla tapahtuu esimerkiksi kännykän kautta.


Tapahtumakalenteri HELMIKUU

MAALISKUU

25.2. Kuukauden liikunta: Maahockey 26.2. Pullapäivä 27.2. Helmikuun Kolmiot

11.3. Staabi ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3. Tuutorhaku päättyy 26.3. Pullapäivä 27.3. Maaliskuun Kolmiot

HUHTIKUU 23.4. Pullapäivä 24.4. Huhtikuun Kolmiot 24.4.–1.5. Vappuviikko ’14 ILMIANNA SPONSORI -KAMPANJA Yhdistyksemme etsii jatkuvasti uusia yhteistyö­ kumppaneita. Jos tiedät potentiaalisia ehdokkaita, pehmitä ja ilmianna heidät meille. Sinut palkitaan hedelmällisistä neuvotteluista. Heikki Viitanen yrityssuhteet@staabi.fi

6


Esittelyssä: Julkisoikeuden apulaisprofessori

Juha Lavapuro Julkisoikeuden opetushenkilöstössä on tapahtunut vuoden vaihteessa useita muutoksia. Keväällä 2014 opintosuunnan vastuuprofessorina toimii Jukka Viljanen. Professori Raija Huhtanen on koko vuoden tutkimusvapaalla, ja häntä sijaistaa Jani Wacker. Tampereen yliopisto on myös saanut uuden julkisoikeuden apulaisprofessorin, Juha Lavapuron. Kävimme toimituksen kanssa haastattelemassa häntä. KUKA OLET, MISTÄ TULET? Olen Juha Lavapuro, julkisoikeuden apulaisprofessori täällä Tampereen yliopistolla. Olen alun perin kotoisin Tampereelta, opiskelin Turussa ja olen myös työskennellyt siellä viimeiset 15 vuotta. Asun Turussa perheeni kanssa, ja Turusta tulin tänne tänä aamunakin. Perheeseeni kuuluu kolme lasta, kaksi koiraa ja viisi kalaa. Ja vaimo. MITÄ TEET? Tutkin ja opetan. Olen dosenttina Helsingin ja Turun yliopistoissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ylipäätään kuuluu tekemisiini, toimin esimerkiksi asiantuntijana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, ja päätoimitan perustuslakiblogia. Olen myös tehnyt tutkimusprojektia Suomen Akatemian rahoittamana. Se tosin varmaan päättyy nyt tämän apulaisprofessuurin myötä, sillä ei voi olla yhtä aikaa työsuhteessa ja saada Akatemian rahoitusta. MILLAINEN OLI ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄSI TAMPEREEN YLIOPISTOSSA? No, sain tuossa uuden tietokoneen tähän uuteen työhuoneeseeni. Ensimmäisenä päivänä tapasin hallintopäällikkö Sari Saastamoisen. Tunnen täältä myös entuudestaan muun muassa Viljasen Jukan, ja monia tutkijoita julkisoikeuden puolelta. Nyt pidän kahta kurssia tässä keväällä täällä: kunnallisoikeuden ja oikeustieteellisen tutkimuksen kursseja. MITEN OLET KOTIUTUNUT TAMPEREEN YLIOPISTOON? Viihdyn oikein hyvin täällä. Olen aina pitänyt itseäni tamperelaisena. Täällä on oikein hyvä henki, opiskelijat ovat hyviä ja ottaneet minut oikein innostuneesti vastaan. Omassa opetuksessani pyrin välttämään monologia ja keskustelemaan opiskelijoiden kanssa – ja hyvin he ovatkin lähteneet keskusteluun mukaan. 8


MITÄ TUOT TURUSTA TAMPEREELLE? No, olen ollut täällä vasta puolitoista kuukautta, että paha mennä sanomaan suoralta kädeltä mitä tuon Turusta… varmaan tiedon tuottamista ja tutkimuksen vahvistamista, etenkin valtiosääntöoikeuden saralla. Sitten myös eräänlaista kansainvälisyyttä, varmaankin. Olen suorittanut New York Universityssä LL.M.-tutkinnon, ja lisäksi kevään 2013 työskentelin Firenzessä tutkijana European University Institutessa. Haluaisin myös vahvistaa aktiivista ohjausta etenkin opinnäytetöiden kanssa. Ei se aivan niin mene, että jos työ on huonohko, niin pelkästään opiskelijassa on jotain mätää – huono ohjaus vaikuttaa siihen yhtälailla. Eli gradujen osalta haluaisin itse nähdä sellaista aktiivista ohjausta. Opinnäytetöiden laatiminen on itsessään oppimistapahtuma, eikä pelkästään opittujen asioiden osoittamista. Siinä ohjaajalla on yhtä lailla aktiivinen rooli, ja hän esittää omia näkemyksiään opiskelijan työhön liittyen. Sitten tietysti pyrin myös saamaan yliopistoon ulkopuolista tutkimusrahaa, ja uusia tutkimussuunnitelmia sekä uusia tohtoriopiskelijoita. MITÄ EROJA YLIOPISTOJEN VÄLILLÄ ON, MITÄ OLET HUOMANNUT? Yliopistot ovat hyvinkin erilaisia. Turussahan oikeustiede ja oikeustieteellinen tutkinto ovat yhden, saman katon alla – täällä taas esimerkiksi julkisoikeus, yritysjuridiikka ja vero-oikeus ovat eri ”paikoissa”, vaikkakin kaikki Johtamiskorkeakoulussa. Tampereella tutkimus on monitieteisempää, ja täällä ”kolmesta yksi” -ajattelu luo monipuolista poikkitieteellisyyttä, mikä on suuri ero ja etu. Molemmissa yliopistoissa on innokkaita opiskelijoita ja hyvä henki. 9


JÄÄKIEKKOFANEJA KIINNOSTAA TÄMÄ KYSYMYS: ILVES VAI TAPPARA? Ilves. Olen nimittäin pelannut siinä joukkueessa. NO SITTEN SE KLASSINEN KYSYMYS: TURKU VAI TAMPERE? … nyt pitää vähän miettiä. Sanon että nyt Turku, koska perhe asuu siellä tällä hetkellä ja menee kaiken edelle, mutta tulevaisuuteen katsoen sanon että Tampere. MITÄ MUISTAT OPISKELUAJASTASI PERUSTUTKINTO-OPISKELIJANA? No ainakin sen, että tajusin hyvin myöhään miksi opiskelen: miksi juuri oikeustiede – mitä järkeä siinä opiskelussa oikein on? Sitten kun muun muassa kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden kurssit alkoivat, niin aloin ymmärtämään, että tässähän onkin ideaa. Sitten tietysti mieleen ovat jääneet Lexin (toim. huom.: Turun yliopiston oikeustieteiden opiskelijoiden yhdistys) bileet, ja ensimmäinen opiskeluvuosi ylipäätään: silloin elämä muuttui paljolti, ja samalla alkoi tutustuminen yliopistomaailmaan.

MITÄ TULEE ENSIMMÄISENÄ MIELEEN SEURAAVISTA? Virkamiesruotsi: Kansalliskieli. Fuksi: Innostunut opiskelija. Staabi: No, te kolme. Putous: Tämänvuotiset penkkariajot. Vanhin poikani kirjoittaa ylioppilaaksi tänä vuonna, ja tämä vuoden sloganit näyttivät olevan suurimmaksi osaksi Putouksen hokemia. Rehtori: Muutoksentekijä. Tuutor: Ohjaaja. Julkisoikeus: Oikeudenalojen kuningas. Alakuppila: Se on tuo ruokala tuolla alhaalla. Pinni C: Hmm, tulee varmaan Pinni A:n ja B:n jälkeen. Mikä se Pinni C oikein on, kertokaa! Johtamiskorkeakoulu: Muutos. VAPAAT TERVEISET HALLINTOTIETEIDEN OPISKELIJOILLE? Kysykää ja innostukaa uusista asioista. Haastakaa opettajia! Usein he ajattelevat, että he tietävät pitkälti kaiken. Ei se aivan niin mene. Keskustelkaa. Kirjoittanut Henna Salosyrjä, Iina Vilén ja Tuomas Hassinen 10


Mitkä helvetin 3miot? Nyt tulevat 3miot, bileiden Facebook-sivun mukaan Jyväskylän suurimmat ja Suomen poikkitieteellisimmät opiskelijabileet! MITÄ, MISSÄ, MILLOIN? 3miot ovat opiskelijabileiden uusin konsepti, jonka takana ovat yhdeksän Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkean ainejärjestöä. Mukaan toimintaan ainejärjestöt ovat saaneet kolme baaria, istuskelupaikkana tunnetun Shakerin, sekä enemmän tanssipaikoiksi suunnatut Ruman ja Escapen. Ideana bileissä siis on, että 5 euron lippuhintaan osallistujan käytössä ovat saman illan aikana kolmeeri baaria ja kolmet eri esiintyjät. Ensimmäiset 3miot järjestetään helmikuun loppupuolella ja facebook-eventtiin kutsutuista reilusta 2000 ihmisestä 962 on painanut ”osallistun”. Kunnioitettava luku, se on myönnettävä.

Hetkinen. Mitä, hä? Toiset kolmiot? Ei kun anteeksi, kolmemiot? Mistä ihmeestä tässä nyt on kysymys? Nämä suurella volyymillä Jyväskylässä mainostetut bileet ovat viime aikoina herättäneet välillä kiivastakin keskustelua toimiston sohvilla. Mitkä ovat nämä mystiset 3miot – kolmiot, kolmemiot, miten sitten hitto lausutaankaan – ja ollaanko Jyväskylän päässä nyt ihan varmoja siitä, ettei 3mioilla ole mitään yhteistä omien rakkaiden kolmiobileidemme kanssa? Selvittääksemme 3mioiden mysteeriä aloimme harrastaa tutkivaa journalismia apunamme hyvät ystävämme Facebook ja Google sekä nimeltämainitsemattomat kontaktit Jyväskylän suuntaan. Tällaista saimme selville!

11


On pakko kyseenalaistaa se, että 3mioiden Facebook-sivusta ja tapahtumasta on kutsuttu tykkäämään ihmisiä, joilla ei ole mitään tekemistä koko opiskelijaskenen kanssa.”Kutsun sain, en tiiä miksi, sillä en oo lukion jälkeen vielä mitään opiskellut”, kertoo 19-vuotias välivuottaan viettävä jyväskyläläistyttö.”Myös kaverini, joka on tällä hetkellä lukiossa, sai kutsun.” Pukukoodiksi mainitaan kuitenkin haalarit, joten kaiken järjen mukaan bileet ovat kuitenkin suunnattu nimenomaan kolmannen asteen opiskelijoille, ei lukiolaisille tai välivuottaan viettäville. Onhan tämä ihan menettelevä mainoskikka ja tuo varmasti paikalle rutkasti lisää juhlijoita, mutta eikös opiskelijabileiden ideana juuri ole, että sieltä löytää omanikäistään, samassa tilanteessa olevaa sakkia – ei niitä juuri kahdeksantoista vuoden maagisen ikäpyykin saavuttaneita lukiolaistyttöjä ja -poikia. Oli miten oli, perusperiaatteensa puolesta 3miot eroavat siis kuitenkin aikalailla Staabin, Indecsin ja Luupin jo useita vuosia järjestämistä kolmiobileistä. Ongelma nouseekin esille tarkastellessa tapahtumien nimiä ja logoja, jotka luultavasti täysin puolueettomankin silmään näyttävät melkoisen samalta. Vai mitä sanotte?

käksi spekuloinniksi ja netistä kerätyiksi faktoiksi, päätimme kysyä apua korkeammalta taholta – itse Staabin kolmiovastaavalta, Ville Laitilalta. Ville, mistä tässä 3miot-jupakassa on oikein kyse? Onko kyseessä plagiointi vai pelkkä hassu sattuma?”Tässä vaiheessa ei oikein ole mitään sanottavaa vielä. Eli periaatteessa en juuri sen enempää tiedä kuin muutkaan. Sananvapaushan täällä on, mut toivottiin silti hienovaraisuutta, koska ei oo kunnon faktoja lyödä pöytään. Kevään aikana varmaan selviää enemmän.”Sangen salaperäistä, saanen sanoa.

Jyväskylän opiskelijoiden kannalta 3miot ovat kuitenkin oikein positiivinen asia, sillä kaupunki on kaivannutkin yöelämäänsä piristystä. Mielenkiinnolla voimme siis jäädä odottelemaan, kuinka kovasti Jyväskylässä räjähtää kahdeskymmenes helmikuuta. Boom kah ja hyviä kolmemioita vaan kaikille. Teksti ja kuvat Henna Salosyrjä ja Iina Vilén

VIRALLISEN TAHON KONSULTOINTIA

Ettei artikkelinpoikasemme jäisi pel12


KOLUMNI

Tähtiluennoitsija haussa Tammikuussa yliopiston juhlasali täyttyi ääriään myöten aidosti innostuneista opiskelijoista. Kuulijat olivat tulleet paikalle hyvissä ajoin ja halusivat mahdollisimman eteen istumaan. Luennon aikana ovi ei käynyt kuin muutaman kerran, kaikki istuivat hiljaa ja kaikki keskittyivät kuuntelemaan. ”Liian hyvää ollakseen totta”, sanoisi varmasti useampi yliopisto-opettaja.

Kelatkaa, me istumme huikeilla luennoilla – joka päivä! Kursseillamme luennoivat arvostetut luennoitsijat sekä useat vierailevat tähdet alan arvostetuimmista laitoksista. Hyvä esimerkki on tässä Staapisessa esittelyssä oleva hallintotieteen professori Juha Vartola, joka on kentän akateemisesti ansioituneimpia professoreita. Jokaviikkoiset luennot eivät kuitenkaan täytä saleja ja luennoitsijalle annetut aploditkinovat harvassa. Voisiko olla, että yliopistossakin todellisen huuman aikaansaaminen vaatii edes hieman viihdettä ja karismaa?

Ihmeidentekijänä toimi televisiosta tuttu Arman Alizad, tv-kasvo sarjojen Kill Arman ja Viimeinen ristiretki takaa. Esiintyminen oli järjestetty osana Yrityspäiviä ja päädyin itsekin paikalle, vaikka lähtökohtaisesti en ollut tyypistä kovin innoissani. En ollut koskaan katsonut yhtäkään jaksoa kyseisistä ohjelmista enkä tiennyt jätkästä muuta kuin sen, että tämä arvosteli viime vuoden Oscar-gaalassa ehdokkaiden mekkoja.

Viihdyttävät julkkisluennoitsijat toimivat hyvänä muistutuksena esiintymistaitojen tärkeydestä. Kaikista mielenkiintoisinkin aihe voi saada haikailemaan iPadin uusimpia sovelluksia, jos luennoitsijan ulosanti on kovin suppeaa. Hyvä luennointi sekä innostava ja vastavuoroinen opetus tekee yliopiston väestäkin tähtiä. Opiskelu voisi olla melko uudenlaista, jos tutut kasvot salien edustalla saisivat edes hivenen julkisuuden henkilöiden itsevarmuutta ja vastavuoroisesti kuulijoiden vilpittömän ihailun. Silloin voisimme päättää kaikki luentomme hurraa-huutoihin ja twiitata sankoinjoukoin ”#Byrokratiateoria mielenkiintoisinta ikinä!” Tai sinne päin.

Ja kuitenkin, pian Alizadin esiintymisen alettua, olin aivan yhtä innoissani kuin kaikki muutkin salissa. Silmät suurina tapitin Viimeisen ristiretken trailereita ja koin vallankumouksellisten viisauksien kuten ”Jos haluat jotain, tee sen eteen töitä”puhuttelevan täysin uudella tavalla. Esityksen jälkeen salista poistui joukko inspiroituneita opiskelijoita, jotka miettivät millainen olisi oman elämän reppureissu-dokumentti.

Emma Luoma 13


Juha Vartolan jäähyväisluento 13.2.2014 tanut, että jokainen hallintotieteen maisteriksi valmistunut ymmärtää hallintoa ohjaavat hyvän hallinnon periaatteet. Tämä on tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin pohdittaessa mitä tehtäviä voidaan antaa yksityiselle sektorille.

Yksi merkittävimmistä hallintotieteen professoreista, Tampereen yliopiston hallintotieteen professori ja elävä legenda Juha Vartola piti jäähyväisluentonsa 13.2.2014. Vartola keskittyi tutkimuksissaan etenkin kotimaisen hallinnon kehittämiseen ja hän tuotti urallaan useita merkittäviä teoksia, kuitenkaan itsestään liikaa meteliä pitämättä. Jokaisen hallintotieteen opiskelijan tulisi tuntea ainakin legendaarinen Vartolan teos “Näkökulmia byrokratiaan”, joka toimi aikoinaan myös vaikealukuisuutensa puolesta motivaatiotestinä tuoreille hallintotieteen opiskelijoille Vartolan vetämällä “Johdatus hallintotieteeseen” -kurssilla.

Vartolasta on saanut käsityksen, että hän välittää muista ihmisistä. Hänelle tärkeää ovat oikeudenmukaisuus ja sopuisa elo yhteiskunnassa. Byrokratian Vartola näki keinoksi rakentaa ja ylläpitää yhteisiä arvojamme vastaavan yhteiskunnan, vaikka byrokratialla oli myös tunnetusti “kahdet kasvot”. Hän on kuitenkin puolustanut sitkeästi byrokraattisen hallinnon hyviä puolia, jotka mitä suurimmassa määrin takaavat tasavertaiset mahdollisuudet ihmisille elää ja olla. Vuosien varrella Vartola on paitsi opettanut hyvän hallinnon periaatteita, myös antanut ohjeita opiskelijoille opiskeluun. Seuraavassa 3.9.2012 kirjattu lista Vartolan neuvoista opiskelijoille, jotka ohjeina ovat yksinkertaisia, mutta vähemmän yksinkertaisia toteuttaa.

Vaikka jäähyväisluennolla Vartola vitsaili piinanneensa opiskelijoita byrokraattisen hallinnon ja virkamieskunnan etiikasta, on hän välittänyt – ja välitti edelleen – huolensa hallinnon eettisen toiminnan merkityksestä. Yli 40 vuotta hän on puolustanut puolueettomuuden ja tasa-arvon merkitystä hallinnossa ja listoillaan varmis14


Vartolan kokemuksella jos millä, voidaan myös nimetä millaista hallinnon tulisi olla. Jäähyväisluennolla hän oli listannut periaatteita, jotka täydentävät hyvän hallinnon yleisiä periaatteita.

Staabi kiittääkin Vartolaa menneistä vuosista, eikä toivo Vartolan jättävän hallinnon tutkimusta rauhaan, vaikka työpöytä muuttuukin. Kuten rehtori tilaisuudessa totesi: “Olet enemmän kuin tervetullut tänne jos vain jaksat ja haluat”.

Vartola toimi opiskeluaikanaan Staabin puheenjohtajana ja on nykyinen Staabin kunniajäsen sekä alumni.

Heli Suuronen

NÄKÖKOHTIA OPISKELUSTA 3.9.2012 1. Olet yliopistossa: opetus perustuu tieteelliseen tietoon, opiskelu itsenäiseen tiedon hankintaan. 2. Käytännöllisintä on teoria. Se antaa ajattelun välineitä. 3. Tieteellisen tutkimustyön opiskelu ei tähtää ammattitutkijan työhön, vaan oppimaan hankkimalla tietoa, itsenäisesti, järjestelmällisesti ja kriittisesti sekä siten, että päätöksentekijänä ja johtajana osaa hankkia ja tilata sekä kriittisesti arvioida tietoa. 4. Rakenna tutkintosi oman mielenkiintosi mukaisesti. 5. Valmistaudu viettämään osa opiskeluajasta jossain toisessa maassa. 6. Huolehdi yleissivistyksestäsi. 7. Seuraa, mitä maailman hallinnoissa tapahtuu. 8. Kehitä kielitaitoasi lukemalla oman tieteenalasi aikakauslehtiä ja selvittämällä termien etymologiaa. 9. Osallistu ja vaikuta. 10. Pidä yhteyttä opettajiisi, ja muista aina kysyä. 15


Taidepatonkia ja kolmen euron punaviinipullo

VAIHDOSSA

kielinen opetus ja muistiinpanojen tekeminen kuuntelun aikana on täydellisen mahdoton ajatus. Ranskalaiset ovat kuin jotakin sanelukoneita ja sadat tietokoneet alkavat rapista, kun professori saapuu paikalle ja sanoo: “Bonjour”. Omalla kohdallani ymmärrykseni loppuu samaiseen pisteeseen.

Vaihto Ranskassa on ollut haave siitä lähtien, kun minusta tuli yliopisto-opiskelija. Lähtö oli vaikea ja täynnä odotettua byrokratiaa sekä haikeita kyyneliä. Jo yhden kuukauden jälkeen voin kuitenkin todeta valinnan olleen onnistunut. Olen itsenäistynyt matkustaessani yksin ja edustaessani ainoana armasta Suomea Bordeaux IV:n yliopistossa. Olen jopa oppinut hieman uutta kieltä. Olen tavannut ihmisiä joka puolelta maailmaa: Etelä-Amerikasta, Kiinasta, Italiasta, Espanjasta, Norjasta ja vaikka mistä. Tilanne on aivan uskomaton. Aamuisin tekee jopa mieli herätä, kun koskaan ei voi tietää varmaksi, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan.

Aamukurssien jälkeen koittaa vaikea valinta yliopistoruokaloiden välillä, joissa jokaisessa ruoka on samalla tavalla keskinkertaista tai kamalaa. Patonki on aina varma valinta. Varsinkin silloin, kun kaikki ruokalat ovat yhtäkkiä suljettuna lakon vuoksi. Lounaan sopiminen italialaisten tai eteläamerikkalaisten saatikka ranskalaisten kanssa on mahdotonta, en suosittele kenellekään. He ovat poikkeuksetta myöhässä tai vaihtoehtoisesti he peruvat koko tapaamisen, kun olet ensin odottanut vartin tai kaksi tuntia tapaamispaikassa. En suosittele myöskään matkojen suunnittelua tämän kansanryhmän kanssa, koska jatkuva muutos on taattu.

Herättyäni yhdeksän aikoihin ja syötyäni aamupatongin, lähden kauniille rakennustyömaata muistuttavalle yliopistolle opintojen kehtoon. Kurssit alkavat useimmiten 10.30. Se saattaa tietenkin johtua valinnoistani. Ja siitä, että en tullut tänne opiskelemaan. Itse asiassa en ole valinnut ylipäätään kovin montaa kurssia, sillä ranskan16


Iltaisin on usein paljon luentoja. Itse olen kuitenkin päivä päivältä laiskempi käymään yhdelläkään niistä. Sen sijaan usein menemme kaupunkiin tai kavereiden luo yliopiston vieressä oleviin ghetto -asuntoloihin viettämään laatuaikaa. Siitä seuraa joko ruoanlaittoa yhdessä pienistä huoneista tai mahdollisesti illallinen ravintolassa. Tai mahdollisesti aperitiivi, viiniä ja patonkia sekä juustoa jonkun luona keskustassa. Tuntuu, että jokaiselle illalle on jotakin ohjelmaa. Opiskelijajärjestöt ovat aktiivisia ja tapahtumia riittää. Joskus olisi ehkä hyvä pysyä kotona ja yrittää muodostaa keskustelua ranskalaisten kämppisten kanssa.

Bordeaux’ssa. Patonkia, viiniä ja leivoksia. Ranskalaisen ruoan lisäksi olen saanut italialaisten valmistamaa pastaa sekä brasilialaista kanaa. Tänään ostin liput Pariisiin. Matkailu todellakin avartaa ja olisi hienoa, jos tämä elämäni vaihe jatkuisi loputtomiin. Suomalainen luontoni alkaa kuitenkin pikkuhiljaa vihellellä, että jotakin työtä pitäisi ehkä alkaa tehdä. Tai tekemään. Yön pimeimpinä ja sateisimpina tunteina bussipysäkillä saattaa myös iskeä äkillinen koti-ikävä.

Ylipäätään oleiluni täällä on jo tähän mennessä sisältänyt paljon pieniä matkoja ja kokemuksia. Sarjakuvafestivaali Angoulemessa ja viikonloppu Toulousessa. Kiinalainen uusi vuosi ja yhteiskuva ilkeän pormestarin kanssa. Matka viinitiloille Medoc’iin. Viinikoulu ja “dégustation” eli viinin maistelu

Lisää tarinointia ja kuvia osoitteessa: http://ranskanrannikolla.wordpress. com/

Suomen olympiamitalisadetta odotellessa, Ranskalla on jo vaikka kuinka monta.

Aino Siiroinen Kirjoittaja on Staabin entinen toimitusvastaava / Staapisen päätoimittaja 17


junnuhallitus 2014 Hallituksen tämän vuoden esittelyssä on aivan pakko nostaa esille porukan alhainen keski-ikä, joka tosiaan, kiitos hallituksen kuuden vuonna 1993 syntyneen, on vain hiukkasen päälle 21 vuotta. Tästä inspiroituneena pyysimme heitä kaivelemaan arkistoistaan ala- ja yläastevuosien kauneimpia (ja kauheimpia) valokuvia koko jäsenistön iloksi. Lisäksi keräsimme ylös kommentteja, muistoja ja sitaatteja, joita heillä oli sanottavana rakkaista hallitustovereistaan.

Long live H14, olisi vaikea löytää pätevämpää porukkaa kipparoimaan Staabia kuin mitä te olette! VENLA MONTER

”Otti rajusti rankkua hallitussitseillä ja kävi edessä useammin kuin kerran.” (toim. huom. silminnäkijöiden mukaan ei tosiaan ollut ainoa rankunottaja...) ”Vaihtoi hallitussitsien jatkoilla haalareiden hihoja Boomin talousvastaavan kanssa. Myöhemmin tosin silpoi hihan, koska kuulemma vitutti.”

ANNI SUIKKANEN

”Löi muuan fuksia avokämmenellä pikkujouluissa.”

”Omistaa, ironista kyllä, isoimmat näkemäni kahvikupit.” ”Alkaa röhkiä jos naurattaa liikaa.”

18


ANNUKKA PUUTONEN ”Tehnyt Staabin taloussuunnitelmat vuoteen 2020 asti.” ”Hallituksen äitihahmo, leipaisee maistuvat nisut tuon tuosta.”

MARIKA LAMPINEN ”Viihteellä ollessaan kyselee aamuyöstä hallituskeskustelussa nukkuvatkohan muut, koska kukaan ei vastaile.” ”Marika matkalla Bolaan: Onkssielmulgi miehii?

LAURI RÄSÄNEN ”Kuuntelee Vesku Loiria toimistolla niin usein, että perse repeää.” ”Halusi häirintäyhdyshenkilöksi, nimenomaan häiritsemään ihmisiä.” ”Ei vieläkään tiedä, mitä kettu sanoo.”

19


KAROLINA MARISA

”Sitsilippujonossa oli puhetta Justin Bieberistä ja joku kertoi kaverinsa ostaneen lipun vahingossa Bieberin Pietarin keikalle Helsingin sijaan ja tähän Karo väläytti: Kuka on Pietari, mimmost musaa se soittaa?” ”Intohimo rommikolaan. Tunnetaan myös nimellä sieni.”

KRISTIINA SIEGFRIED

”Laulaa suihkussa niin kovaa, että naapurin pää hajoaa.” ”On hukannut tämän lukuvuoden aikana jo neljä puhelinta. Yksitoista lakkiaistensa jälkeen eli kahden vuoden sisään.”

EERO MIETTINEN

”Erotiikka-Eero, hallituksen playboy. Aina valmis tuomaan tytöille pepsiä!” ”Ei osaa tulostaa.” ”Esitti pikkujouluissa alastonta tonttua, tieto kantautui Espoon kautta äidin korviin saakka.”

VILLE LAITILA

”Tuntee Tallinnan tiet kuin omat taskunsa, pysyy viileänä tilanteessa kuin tilanteessa.” ”Halinalle-Ville! Aina valmis oluelle.” ”Pitää laittaa piiloon, jos samaan bussiin tulee lapsia.”

20


TUOMAS HASSINEN

”Lupsakka Savon poika jakoi rakkautta ja halaili ihmisiä vuoden ensimmäisillä kolmioetkoilla.” ”Kun tavattiin kesällä tuutorimökillä, päättelin tatuoinneista ja aurinkolaseista, ettei prätkä voi olla kaukana.” ”Pirikiikarit!”

HEIKKI VIITANEN

”Rikkoi jään soittamalla Chopinia vuosikokouksessa.” ”Tarjoaa avokätisesti tilinsä tyhjäksi ja mm. fukseilleen ensitapaamisessa.” ”Jos Jan-Erik Johanson ja Mikko Leppilampi saisivat lapsen, se olisi kuin Heikki Viitanen.”

MAIJU HUHTA

”Se pieni sydämellinen sopotäti, joka halajaa sopoiltaan muitakin kuin hallituslaisia!” ”Elovenatyttö jakaa sympatiaa ja ymmärrystä.”

MIKAEL MALKAMÄKI

”Hallituksen halutuin poikamies, joka löydettiin halailemasta pyörää kastajaisten jälkeen. Myöhemmin selvisi, ettei pyörä edes ollut oma.” ”Ahkerin lirkuttelija Tamyn AMUT-tapahtumassa, hurmasi kuuden eri ainejärjestön tapahtumavastaavat yhteistyöhön Staabin kanssa.”

Teksti: Iina Vilén, Henna Salosyrjä ja hallitus Kuvista kiitos hallituslaisille 21


Tapahtumaraportteja Palloa kuppiin!

Iina MITÄ: Boomi & Staabi Beer Pong Championship, 9.1. MISSÄ: Sorin klubilla (kappas kehvanaa) Tammi-helmikuussa sattui (auts) ja tapahtui. Vuosi pärähti mukavasti käyntiin, kun boomarit ja staabilaiset kisailivat oluen ystävien lempilajin merkeissä. Staabia edusti peräti kahdeksan joukkuetta, joista ikävä kyllä yksikään ei pärjännyt aivan finaaliin asti. Sorilta siirryttiin Ilonaan Haalaribileisiin juhlimaan häviötä ja voittoa.... suokaa anteeksi, kirjoittaja ei ollut enää loppuillasta todistamassa tapahtunutta, siksi näin epämääräinen kuvaus. Pahoittelen syvästi.

Timantit on ikuisia

Henna kuin ammattilaiset ikään. Paikalle saavuttiin tietysti selvinpäin, pöytäkeskustelu oli fiiniä kuin Linnan juhlissa ja snapseja siemailtiin niin sivistyneesti kuin virkamiehenaluilta pystyikin odottamaan..Okei, who am I fooling? Loppuillan kulku pysykööt hämärän peitossa, sillä jos rehellisiä ollaan, sellainen se taitaa olla suurimmalle osalle paikalla olleistakin. Mukaan lukien allekirjoittaneelle. Seuraavana aamuna toimistolla:"Ei tää oo vasta kun kolmas kerta kun mä oksennan." "Elämäni paskimmat sitsit." "Mun sohvatyynyssä on Eeron kaulan jälki." (Jokainen pohtikoot itse miten tämä on mahdollista.)

MITÄ?Johtamiskorkeakoulun hallitussitsit, 21.1. MISSÄ?Sorin klubilla (taas) "Sori itsessään tapahtumapaikkana on kuvottava."- pj Jos paikkana on epämääräisten iltojen mekka, ja sitsaajina Johtamiskorkeakoulun uudet hallitukset, illasta ei yksinkertaisesti voi tulla mitään muuta kuin legendaarinen. Sorin klubille oli siis tungettava - kameran kera, tietysti - vaikka ei hallituksessa ollakaan. Siis tarjoilijaksi, mars! "Anteeksi Hallat, astuin kylttinne päälle.. ja jonkun laukun, sori."- vpj Iltaan mahtui kaikkea mukavista leikeistä ja lauluista punishmentteihin ja Staabin uusi hallitus selvisi koetuksista 22


Lähdetään baariin, salaattibaariin Iina

MITÄ: Kuukauden kulttuuri – The Salad bar, 29.1. MISSÄ: The Salad bar, Hämeenkatu 17 Vuoden ensimmäinen kuukauden kulttuuri kohdistui The Salad bariin, terveellisiä herkkuja, mehuja, smoothieita ja salaatteja tarjoavaan luomukahvilaan – sopivasti mäkkärin vieressä, jos tuoreet uudenvuodenlupaukset vielä kummittelevat mielessä! Ystävällinen henkilökunta kertoi yrityksensä historiasta ja perehdytti staabilaisia paljon puhuttujen superfoodien ja raakaravinnon saloista. Hemmoteltiinpa meitä myös viherpirtelömaistiaisilla... ”Eihän tää ookaan pahaa”, kuten pj sen muotoili.

HAUKI! Iina

MITÄ: Kuukauden liikunta – TeLE:n ja Staabin kyykkäkarsinta, 31.1. MISSÄ: Sorsapuisto/Sorin sauna ”Annapas kun kerron mitä tiedän tästä lajista...en mitään”, sanoi reipas liikuntavastaavamme, kun tiedustelin, että mistä tässä toisessa oluen ystävien opiskelijoiden lempilajissa

Vinkki: pistäydy täällä aivotoimintaa virkistävällä sieniteellä ennen tiukkaa tenttiä tai kolmioidenjälkeisenä aamuna.

on oikein kyse. Nyt sitä ollaan taas viisaampia!Lähestyvää MM-kyykkää silmälläpitäen Staabi siis päätti harjoitella TeLE:n teekkarien kanssa – tosin näille (tai selkeästi kokeneemmalle Venlan, Annukan ja Emmin joukkueelle sen puoleen) kyse ei ollut mistään leikkimielisestä pelailusta. Kylmettyneitä varpaita mentiin lämmittelemään Sorin saunalle, missä TeLE:n puheenjohtaja luovutti juhlallisin menoin Staabille pullollisen viimeisimpien kotiviinifestarien herkkua. P.S. Miksi se kalikka on niin painava? 23


ÄM...ÄMMIÄ KYYKKÄÄMÄSSÄ 2014 Tuomas

MITÄ: Akateemisen kyykän MM-kisat, 15.2. MISSÄ: Hervannassa Staabi osallistui jälleen kerran legendaarisiin kyykän MM-kisoihin. Staabin ”virallinen” joukkue koostui sekalaisesta joukosta staabilaisia, jotka tulivat ja menivät omiamenojaan ristiin rastiin. Tälläkään kertaa ei mitään päätähuimaavaa menestystä näkynyt – pelatuista kolmesta pelistä viimeinen voitettiin. Mikäs siinä, jatkoille kylmästä lämpimään PJ:n ja hänen kämppiksensä residenssiin. Ja hauskoo oli!

HALLITUSNURKKA

Tuutorvastaava metsällä Niin hyvää puuta, laulaa Vesa-Matti Loiri. Miten hyvää puuta, mietin itse, kun tämänvuotisen tuutorhaun aika on koittanut ja jännityksellä odotan millaiselle ”puustolle” pääsen yhdessä muiden tuutorvastaavien, Millan ja Caritan, kanssa tuutortoimintaa vetämään. Omalla kohdallani pyrkiminen tuutoriksi oli itsestäänselvyys ja vuosi sitten näihin aikoihin odotin hakua jo kärsimättömänä. Ilouutinen siis kaikille, jotka nyt jakavat saman kohtalon – haku on päällä! Tarkoitus on jälleen

haalia kasaan joukko yliopistoelämän enkeleitä ja ritareita, jotka ovat valmiina verkostoitumaan, nauramaan ja tutustumaan. Niin, ja myös opettamaan, soittamaan, järjestämään, huolehtimaan, kiirehtimään, stressaamaan, hajoamaan, uhraamaan vapaa-aikaansa ja ehkä myös vähän laulamaan... What? Edellinen toimikoon hyväntahtoisena muistutuksena valtavasta vastuusta, jonka tuutorit harteillaan kantavat. 24


Hallintotieteilijöiden joukko rikastuu vuosittain yli sadalla uudella ja hyvin erilaisella opiskelijalla. Heitä kaikkia varten on oltava tuutori, joka on se ensimmäinen tuki ”vieraalla maalla”. Suurelta osin tuutorointi on hauskanpitoa ja uusien ystävyyksien luomista, mutta se kaikki on tehtävä unohtamatta tuutoroinnin osa-alueista mitään, tai uusista opiskelijoista ketään. Aivan kuten monessa muussakin tehtävässä, on myös tuutoroinnissa hyvä ylläpitää pientä ammattiylpeyttä. Muotoilisin asian kokonaisuudessaan niin, että tätä hommaa tehdään puhtaasti fuksien parhaaksi, itse röyhkeästi joka sekunnista nauttien. Ja nautittavaa riittää. Omalla kohdallani on todettava, että tuskin olisin edes tässä Staabin hallituslaisena kirjoittelemassa, jos en olisi tuutoriksi vuosi sitten ryhtynyt. Ei sillä, ettäkö tuutorointi olisi millään tavalla edellytys hallitukseen pääsemiseksi, mutta omalla kohdallani ne ratkaisevat ystävyyssuhteet ja rakkaus Staabia kohtaan syntyivät juurikin tuutoroinnin myötä. Sen jälkeen oli luontevaa jatkaa hallitukseen ”tuutoroimaan tuuto25

reita”. Nyt odotan tulevalta vuodelta vielä edellistäkin enemmän ja pakko sanoa, että vuoden 2014 hallitus vaikuttaa olevan melko hyvää puuta. Hallintotieteiden tuutoreiksi haetaan yhteistyössä Staabin, Hallojen ja Spatikan kanssa kaikenikäisiä opiskelijoita, joilla on palava halu toimia fuksien suunnannäyttäjinä. Jos et ole aivan varma, olisiko juuri sinusta tuutoriksi, ota yhteyttä niin selvitetään asia! Aika tuutorina on ollut uskomattoman hauskaa ja opettavaista. Varsinkin aluksi upeinta oli tutustua muihin tuutoreihin ja suunnitella yhdessä erilaisia tapahtumia. Sittemmin olen saanut huomata, miten merkittäviä ystävyyssuhteita tuutorina voi solmia myös fuksien kanssa. Parasta koko aikana ovat olleet mahtavat tapahtumat, mielettömät tuutorit ja ilmiömäiset vuoden 2013 fuksit. Parasta kaikessa ovat olleet ihmiset. Me olemme Niin hyvää puuta. Lauri Räsänen tuutorvastaava STAABI ry. tuutorvastaava@staabi.fi


KOLUMNI

Varaslähtö kevääseen Kauan sai lunta odottaa tänä talvena. Joulu vietettiin lumen loistaessa poissaolollaan ja senkin jälkeen sai hyvän tovin odottaa sitä hetkeä, kun lumi taas valkaisi maan. Vaikka lunta saimmekin, niin eihän sitä kovin paljon tullut. Tosin pääasia on, että sitä edes tuli.

lunta. Normaalisti tähän aikaan vuodesta maa on hyvin lumen peitossa. Talviurheilulajien tai- aktiviteettien harrastajiakaan ei totisesti ole tänä talvena siunattu hyvillä keleillä. Ladulle on paha lähteä sivakoimaan, jos lunta on vain vähän tai jääkentälle mennä luistelemaan tai pelailemaan, jos jää on huonossa kunnossa. Pulkkamäkeenkään ei ole kiva lähteä, jos saa pelätä sitä, että pulkka ottaa kiinni maahan ja lentää tämän johdosta komeasti naamalleen.

No, ei sitä riemua kuitenkaan kovin kauan kestänyt. Plussakelit päättivät tulla läsnäolollaan riemastuttamaan talveamme. Eivätkä nuo kelit ole jääneet vain satunnaisiin, yksittäisiin päiviin, vaan useampana päivänä olemme saaneet todistaa näitä kelejä. Sen seurauksena lumipeite on kadonnut olemattomiin. Nyt kun kuljen ulkona, en tunnista, että elämme helmikuun puoliväliä. Ulkona näyttää pikemminkin siltä, että eläisimme kevään alun ja syksyn yhdistelmää. On harmaata, märkää ja synkkää. Jalkakäytävät ovat paksun hiekkakerroksen peitossa. Nurmikko on tullut esiin lumen alta ja vain siellä täällä on

Kaiken kaikkiaan tämä talvi on säiden puolesta ollut surkea. Lumi kaunistaa luontoa ja valaisee muuten niin pimeänä vuodenaikana. Toivonkin, että saamme pian taas kunnon lumipeitteen. Varaslähtöä kevääseen ei tarvitse tehdä. Henri Mattila

26


hallituksen yhteystiedot

LAURI RÄSÄNEN Tuutorvastaava tuutorvastaava@staabi.fi 040825 7763

VENLA MONTER Puheenjohtaja puheenjohtaja@staabi.fi 045105 0608

KAROLINA MARISA Työelämävastaava tyoelama@staabi.fi 040841 5866

ANNI SUIKKANEN Varapuheenjohtaja, koulutuspoliittinen vastaava varapuheenohtaja@staabi.fi 044264 9859

TUOMAS HASSINEN Toimitusvastaava toimitus@staabi.fi 045111 5899

ANNUKKA PUUTONEN Talousvastaava talousvastaava@staabi.fi 040548 1478

MIKAEL MALKAMÄKI Liikuntavastaava liikuntavastaava@staabi.fi 0400 477467

MARIKA LAMPINEN Sihteeri, tiedotusvastaava sihteeri@staabi.fi 045131 9321

KRISTIINA SIEGFRIED Tapahtumavastaava tapahtumavastaava@staabi.fi 0400 351114

HEIKKI VIITANEN Yrityssuhdevastaava yrityssuhteet@staabi.fi 044099 8996

MAIJU HUHTA Yhteisöllisyysvastaava yhteisollisyysvastaava@staabi.fi 044 2196 738

VILLE LAITILA Kolmiovastaava kolmiovastaava@staabi.fi 040837 6596

EERO MIETTINEN Kansainvälisyysvastaava kansainvalisyys@staabi.fi 040730 4776 27



STAAPINEN 1/2014