EDUSKUNTAVAALIT – EHDOKKAAN NÄKÖKULMA : 19
VAALIKU UMEEST VAALIHU A UMAAN
Teksti: Juuso Alatalo
Tässä kirjoituksessa on rajoitetun palstatilan vuoksi jätetty joitain erisnimiä mainitsematta. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole aiheuttaa mielipahaa, vaan kertoa vaalikokemuksia subjektiivisen objektiivisesti allekirjoittaneen näkökulmasta. Ihmisen elämässä on ainakin kaksi järisyttävää kohtaa. Ensimmäinen on luonnollisesti syntymä, joka muuttaa äidin kohdun lämpöön ja turvallisuuteen tottuneen ihmisalun elämän hyvin merkittävästi. On tarpeen tottua uuteen biologiseen ympäristöön ja kyetä selviytymään uusissa elinolosuhteissa. Syntymään valmistaudutaan useiden kuukausien ajan – oikeastaan kaikki huipentuu syntymäpäivään. Tähän liittyy usein myös usean kuukauden ajan odotettu merkittävä rääkäisy. Toinen järisyttävä elämänvaihe on eittämättä eduskuntavaalien vaalipäivän jälkeisiin viikkoihin liittyvä ajanjakso. Merkittävä ajanjakso on erityisesti ehdokkaina olleille, mutta myös tukiryhmille ja vieläpä laajemmallekin joukolle. Vaalityötä tehdään useiden kuukausien ajan, mutta kaikki huipentuu vaalipäivään. Tänä aikana koetaan niin hyviä kuin huonovointisiakin hetkiä. Vaalipäivän jälkeen on tiiviisti vaalityössä mukana olleilla edessään uuteen elinympäristöön sopeutuminen, koska enää ei ole päivittäisiä vaalitilaisuuksia, makkaranpaistoa, karkinjakoa ja vaalihumua ympärillä. Olohuoneen sohva on loppujen lopuksi aivan eri maailmansa kuin vaalipiirin alueen torit ja kävelykadut.
Kuten synnytyksessä, niin myös vaalipäivän illassa voidaan kuulla rääkäisy – toisilla se on itkun-, toisilla naurunsekainen. Vaalituloksen selvittyä on erittäin mielenkiintoista seurata ehdokkaana olleiden kommentteja omasta suorituksestaan ja siitä, miten vaalituloksen voi selittää. Usein lehdistö soittaa ehdokkaille heti vaalipäivän jälkeisenä aamupäivänä, jolloin vielä kerran punnitaan ehdokkaiden voimavarat – riittääkö hymy ja mielenmaltti niiden illalla nautittujen vaalikuohuviinilasillisten jälkeenkin? Etenkin, jos tulos ei tällä kertaa ollut tavoitteiden mukainen … Hämmästyttävintä näissä vaalipäivän jälkeisen maanantaiaamun kommenteissa ovat ne kommentit, joiden mukaan eduskunnasta pudonnut henkilö ei olisi sittenkään halunnut olla koko eduskunnassa. Tällaisen kommentin antoi rajoitetun palstatilan vuoksi nimeltä mainitsematon entinen istuva kansanedustaja. Sitä jää tosissaan miettimään, että mikä on kyseistä ehdokasta äänestäneiden ihmisten tuntemukset tämän jälkeen. Nimimerkillä "ostinko osakkeita turhaan?" Toisen hämmentävän kommentin antoi niin ikään rajoitetun palstatilan vuoksi nimeltä mainitsematon ei-läpi-mennyt-ehdokas, jonka rahallinen panostus vaalityöhön oli suorastaan huomattava. Mainosten määrä, ja ennen kaikkea niiden koko sanomalehdissä ja tienvarsilla kertoivat karua kieltä siitä, miten vaaleja on mittavasti rahoitettu sekä omalla että vaalirahoittajien rahoilla. Vaalipäivän jälkeisenä aamuna kyseinen ehdokas oli kuitenkin sitä
Toinen jär isyttävä elä eittämättä mänvaihe on eduskunta v a a li e n vaalipäivä jälkeisiin v n iikkoihin li ittyvä ajan jakso.
mieltä, että oli parempi, ettei hän mennyt läpi. Kiinnostavinta asiaa hän ei kertonut – siis sitä, kenen kannalta hänen rannalle jääminen oli parempi vaihtoehto kuin se, että hän nyt omaisi jakkaran istuntosalista. Suomen kansanko? Vaan eipä kaikki erikoinen kommentointi ala vasta vaalituloksen selvittyä. Vaalikuumehan nousee – riippuen sietokyvystä – jopa kuukausia ennen vaalipäivää. "Miksi käytät rahaa ja vaivaa tuohon, koska se on kaikkialla LAITONTA?!!" Tämä aluksi niin solidaariselta kuulostava kysymys esitettiin minulle vaalityöni aikana. Kyse oli tienvarsien tolppamainonnasta. Kuitenkaan tämä itsekin ehdokkaana ollut rajoitetun palstatilan vuoksi nimeltä mainitsematon kysyjä ei ollut muistanut varmistaa asian taustoja. Kyse ei ollut laittomasta mainonnasta, vaan täysin laillisesta ja luvallisesta mainonnasta, joista on annettu selkeät säädökset ja ohjeet. Kyseiset säädökset selvitimme oman tukiryhmäni kanssa noin kahdeksan kuukautta ennen mainonnan aloittamista ja tiesimme tarkoin jokaisen säädöskohdan. Kysyjä ei tosin niitä uskonut. Mielenkiintoisen käänteen asia kuitenkin sai. Kyseinen rajoitetun palstatilan vuoksi nimeltä mainitsematon ehdokas ripusti omat vastaavat tolppamainoksensa noin viikko tämän tapahtuman jälkeen – myös niille alueille, joissa se hänen mukaansa on erityisen laitonta ja joista tulee saamaan erityisen suuret sakkomaksut. Karnevaalimeininki on siis läsnä sekä vaalityössä että vaalianalyyseissä! Pidetään lippu korkealla, sillä vaalithan tulevat taas – viimeistään neljän vuoden kuluttua saamme nauttia seuraavien eduskuntavaalien kommenteista!