Page 1

ANNIINA IHAMÄKI

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 2/2012

KUKA SYÖ KENENKIN KUORMASTA? S. 6 EDELLÄKÄVIJÄ LIIKUNTAPOLITIIKASSA S. 8 SDP VUODEN HALLITUKSESSA S. 10 DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT ESITTÄYTYVÄT S. 14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KANSANEDUSTAJAN ILOT JA SURUT S. 22 ÄLÄ TÖNI MUN KAVERIA! S. 28


PÄÄKIRJOITUS

UNELMISTA TOTTA

A

ika ajoin sitä pysähtyy miettimään, että miten olen päätynyt tähän pisteeseen missä olen tällä hetkellä. Onko elämä mennyt siten kuin arvelin sen menneen? Ovatko haaveeni toteutuneet? Minne menen seuraavaksi. Muutama vuosi sitten kirjoitin pääkirjoitusta Itä-Helsingissä. Tänään päätän kirjoitukseni maapallon toisella puolella, Australiassa. Unelmat on tehty sitä varten, että ne on mahdollista toteutua. Poliittiset tavoitteet ja valinnat ovat useimmiten aluksi pelkkiä unelmia. SDP:n ensimmäinen naispuheenjohtajan Jutta Urpilaisen valinta oli jännittävä hetki. Kampanjassa oli mukana paljon nuoria. Valinnan jälkeen muutamaa kuukautta myohemmin istuin tietokoneen äärella ja avustin Juttaa eduskunnassa. Olin politiikan ytimessä. Osana poliittista historiaa, josta tullaan kirjoittamaan moneen otteeseen. Kolmisen vuotta sitten, aloittaessani Lippu -lehden päätoimittajana, Suomi oli poliittisesti hyvin erilainen paikka. Talouskriisi oli vasta iskemässä todenteolla Eurooppaan ja SDP teki politiikkaa oppositiosta. Porvarihallitus otti valtiolle lainaa ennätysmäärän ja politiikan tekeminen oli täysin muuta kuin sosialidemokraattisille arvoille sopivaa. Tällä hetkellä olemme mukana hallituksessa tekemässä oikeudenmukaista talouspolitiikkaa ja aikoinaan parjattu Jutta johtaa hallituksessa Suomen taloutta - arvostettuna henkilönä.

KATI KOKKONEN

päätoimittaja

Liittokokouksessa valitaan uudet henkilöt keulapaikoille. Liiton näkyvimmälle paikalle, puheenjohtajaksi, on ilmoittautunut kolme loistavaa ehdokasta. Onkin hienoa liiton vaikuttavuuden kannalta on, että pestistä käydään kunnon kisa. Samalla pystymme käymään keskustelua liiton tulevaisuudesta. Tässä Lipussa esittelemme Demarinuorten puheenjohtajaehdokkaat: Sanna, Ari ja Joona. Jokainen heistä toteutti omannäköisen kampanja -aukeaman lehteen. Kontion Timon vetämä liittohallitus on vienyt eteenpäin monia poliittisia unelmia. Liittokokouksessa asetaan uusia tavoitteita, jotka tulemme varmasti saavuttamaan mikäli olemme niihin tarpeeksi valmiita uskomaan. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tekemässä Lippu -lehteä. Ilman vapaaehtoisia kirjoittajia ei lehteä olisi olemassa. Ilman toimitussihteeriä ja taittajaa lehti ei kolahtaisi postiluukustanne. Erityiskiitos Demarinuorten toimiston porukalle ja liittohallitukselle. Kiitos kaikille lukijoille. “Nuoriso valmis on taistelemaan puolesta luokkansa vapauden. Piinat ei peljätä, ei vankilat, kun laulumme ilmoille raikuavat.”

** Demarinuorten liittokokous kokoontuu joka toinen vuosi päättämään liiton linjasta ja valitsee henkilöt liiton johtoon. Kaksi vuotta sitten koetun tunnelman tuntee edelleen.

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

TOIMITUSKUNTA

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Tino Aalto, Juuso Alatalo, Maria-Riitta Järvelä, Ville Kopra, Timo Kontio, Antti Lindtman, Hannu Mällinen, Anssi Pirttijärvi, Mikko Suomalainen, Taina Viikari

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g

Kati Kokkonen, katikokkonen84@gmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Elisa Selinummi lippu@demarinuoret.fi

LIPPU 2/ 2012

Puheenjohtajaesittelyt eivät ole toimituksellista materiaalia (s. 14-19)

3/2012 ILMESTYY SYYSKUUSSA

Aineistopäivä: 24.8.2012 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Miikka Lönnqvist, 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi

3


4

LIPPU 2 /2012

AJANKOHTAISTA

SDP - JA SEN YLIN PÄÄTTÄVÄ TAHO

Sosialidemokraattinen puolue Demarinuorten ”ukkojärjestö”. SDP:n jäseneksi voit liittyä www.sdp.fi -sivulla. Demarinuorten jäsenyys ei tarkoita puolueen jäsenyyttä vaan puolueen jäseneksi on liityttävä erikseen. SDP:n ylintä valtaa käyttää puoluekokous, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Seuraava puoluekokous pidetään 24.26.5.2012 Helsingissä. Puoluekokoukselle on tehty aloitteita, joihin otetaan kantaa itse kokouksessa. Lipun toimitus analysoi aloitteita etukäteen.

119. SOMALIMAAN KANSAINVÄLISTÄ TUNNUSTAMISTA EDISTETTÄVÄ

Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite …Sisällissotaa käyvästä varsinaisesta Somaliasta poiketen Somalimaa on vakaa, toimiva ja demokraattisesti johdettu valtio, jossa on turvallista elää… Kommentti: Demarinuorten olisi hyvä järjestää opintomatka! KV-sihteeri riittänee. 134. LUOVUTAAN KESÄAJASTA

9. LIHATUOTTEILLE HAITTAVERO

Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Syömisen osuus on noin kolmannes yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista. Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten suurimmat aiheuttajat ovat ruokavalion lisäksi ruoan kypsentäminen sekä ostosmatkat. Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Sekä naudanlihan että riisin tuotanto lisäävät erityisesti ilmastonmuutosta. Kommentti: Pihvi pois, tomaatti tilalle! 15. EUROOPASSA JULKISEN KULUTUKSEN FUNKTIONAALISEEN RAHOITUKSEEN

Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Euroalueella ja Euroopassa tulee välittömästi hylätä tasapainoisten budjettien rahoitusmalli ja siirtyä niin kutsuttuun funktionaaliseen rahoitukseen, jossa talouspolitiikkaa ohjaavat muut tavoitteet kuin julkisen talouden tasapaino... Kommentti: Kannattaa varautua ruuhkaan Googlessa.

Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen tulee toimia siten, että kesäajasta luovutaan. Kommentti: Siis mitä, että ei olisi kesää enää? 143. SUKUPUOLEN KORJAAMISTA KOSKEVA LAKI UUDISTETTAVA

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Ote puoluehallituksen lausunnosta Lakia muutettaessa esitetyllä tavalla ei täyteen tasa-arvoon kuitenkaan päästäisi, koska siinä miehen sosiaalisen identiteetin saaneella syntymästään fyysisesti naisella säilyisi mahdollisuus synnyttää, mutta miehestä naiseksi muutetulla ei tuota mahdollisuutta ole. Näin pitkälle lääketieteen keinot eivät ole kehittyneet, vaikka sukupuolenkorjaushoidoissa on tapahtunut merkittäviä teknisiä edistysaskelia. Kommentti: Kaikki naiset tulisi sterilisoida, koska miehet eivät voi synnyttää. 186. KASVISRUOKAA PUOLUEEN TAPAHTUMIIN

16. EROON VELKAANTUMISESTA

Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry:n aloite Jos palkkoja lasketaan työttömyysprosentin määrällä, koko työvoima voidaan työllistää nykyisellä palkkasummalla normaalipalkalla - kokopäiväisesti. Kommentti: Totta! Ei kun poliittista ohjelmaa muokkaamaan. 31. TYÖELÄKEMAKSUJA KOROTETTAVA VÄLITTÖMÄSTI

Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Suomen työeläkejärjestelmä on kestämättömällä pohjalla. Nykyisellä työeläkemaksutasolla järjestelmä ei selviydy suurten ikäluokkien eläkkeelle jäännistä. Eri arvioiden mukaan työeläkemaksuja pitää nostaa vuoteen 2025 mennessä 4-6 prosenttiyksikköä, että nykyisestä eläkelupauksesta selvitään. Kommentti: Taitettu indeksi on siis vain hyvä asia, eikö?

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Kasvisruoka on paitsi terveellistä, myös eettistä ja usein edullisempaa kuin liharuoka. Kommentti: Hävettääkö, lihansyöjät? 207. PUOLUEKOKOUSKAUSI KOLMIVUOTISEKSI

Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite Kommentti: Eestaas eestaas, tiellä taistojen. V. 2008 hyväksyttiin liiton aloite kaksivuotisesta puoluekokouskaudesta. Pitäisikö keskittyä esim. siihen, että puolueen vapaajäseniä on rutkasti enemmän kuin maksavia jäseniä?


LIPPU 2 /2012

OLET!

KA N I U K A A T TES 1. MINÄ VUONNA DEMARINUORET PERUSTETTIIN?

TULOKSET:

A) 1906 B) 1923 C) 1945

Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteen. 0-4 PISTETTÄ

2. KUINKA USEIN DEMARINUORTEN LIITTOKOKOUS KOKOONTUU?

A) Vuosittain B) Joka toinen vuosi C) Silloin kun huvittaa

Olet ilmeisesti uusi toimija Demarinuorissa. Enemmän tutuksi toimintaa pääset vaikkapa osallistumalla Demarinuorten liittokokoukseen. 5-8 PISTETTÄ

3. MISTÄ MAASTA ON EUROOPAN DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJA?

Sinulta löytyy todellista Demarinuori asiantuntijuutta. Nälkä kasvaa syödessä, joten olet ja pohtinut muutoksia liittokokous asiakirjoihin.

4. MIKÄ ON NORJAN SISARJÄJESTÖN LYHENNE?

YLI 9 PISTETTÄ

5. MISSÄ OSOITTEESSA DEMARINUORTEN KESKUSTOIMISTO SIJAITSEE?

Demarinuoret on sinulle tuttu järjestö. Olet ehkäpä käyttänyt suuren osan vapaa-ajastasi tärkeän liikkeen eteen ja hankkinut uusia jäseniä. Nähdään liittokokouksessa, oletko ehkä halukas ehdokkaaksi Dmearinuorten liittohallitukseen?

6. KUKA ON SDP:N ALLE 30 -VUOTIAS KANSANEDUSTAJA?

7. KETKÄ OVAT DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJAT KAUDELLA 2010-2012?

8. MISSÄ KAUPUNGISSA DEMARINUORTEN LIITTOKOKOUS PIDETÄÄN 2012?

9. MIKÄ OLI AIEMMIN LIPPU -LEHDEN NIMI?

A) Kuriiri B) Lähetti C) Duunari 10. MIKÄ ON PÄÄSIHTEERIN NIMI?

5

Vastaukset: 1. 1906 2. Joka toinen vuosi 3. Suomesta 4. AUF 5. Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki 6. Antti Lindtman 7. Sanna Marin ja Juha Vallittu 8. Helsinki 9. Kuriiri 10. Miikka Lönnqvist


6

LIPPU 2 /2012

KUKA SYÖ KENENKIN KUORMASTA? TEKSTI: Maria-Riitta Järvelä ja Hannu Mällinen KUVA: Elisa Selinummi

Naistenoikeudet, vähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeudet – niistä puhutaan usein ja vaaditaan kovaan ääneen tasa-arvoa. Liian harvoin puhutaan erityisesti meille nuorille oleellisesta oikeudesta – sukupolvien välisestä tasa-arvosta.

T

asa-arvo tarkoittaa ryhmien, yhteisöjen ja ihmisten välistä yhdenvertaisuutta. Tasa-arvo ei ole vain naisten ja miesten välinen asia vaan tasa-arvon on läpäistävä koko yhteiskunta ja sen monipuoliset rakenteet. Sukupolvien välistä yhteyttä ja ymmärrystä on parannettava. Jokaisella ikäryhmällä on rooli yhteiskunnassa. Kaikilla on oikeus hyvään elämään ja tulevaisuuteen, sellaiseen kuin halutaan. Vaikka olen vasta 25-vuotias, olen ollut tekemässä päätöksiä, joiden yhteydessä on keskusteltu sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä olen kamppaillut jäsenmaksun nostopaineiden kanssa. Jos jäsenmaksua ei nyt nosteta, joudutaanko sitä nostamaan parin vuoden päästä huomattavasti enemmän? Ilman jäsenmaksun nostoa paineet kohdistuvat puolestaan säästöihin: joko juustohöylään tai puskuriin pahan päivän varalle. Samalla joudutaan pohtimaan, syövätkö tämän hetken opiskelijat tulevien opiskelijoiden kuormasta. Tämä on hyvin yksinkertainen esimerkki. Valtakunnan päätöksissä puhutaan täysin eriluokan asioista, mutta logiikka on sama. Pienillä ja suurilla päätöksillä voidaan sekä luoda että purkaa epätasaarvoisia rakenteita ja käytäntöjä. Tehdäänkö Suomessa kaikille oikeudenmukaisia päätöksiä vai maksavatko nuoret suuremman taakan? NUORTEN OSALLISUUS TAATTAVA

Nuoret on osallistettava heitä koskevaan päätöksentekoon, mehän olemme tulevaisuus. Nuoria on liian vähän päättävissä elimissä, mikä osittain johtuu nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta ja ”ukkojen ja akkojen” halusta pysyä vallan kahvassa. Toki nuoria usein kannustetaan mukaan poliittiseen toimintaan, koska yleisesti tunnustettu huolestuttava seikka on puolueen seniorioituminen. Kuitenkaan nuorille ei uskalleta antaa todellista valtaa. Se on aina vaadittava ja otettava, sitä ei anneta. Tilannetta ei lainkaan helpota se, että nuorten osallistaminen jää usein tasolle ”tehkää te nuoret nyt jotain”. Tai mikäli ns. perälauta vuotaa nuoremmista ikäluokista, syyllistetään kysymällä ”miksi te nuoret ette tee mitään?”. Silloin kun päätäntäelimissä on erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, syntyy myös monipuolisia ja kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Tai ainakin monipuolisempia kuin yksipuolisella joukolla. Nuoret onkin otettava mukaan erityisesti eläkeikiä ja -järjestelmää koskevaan päätöksentekoon. Muutoin tulevien eläkkeiden maksajien ja saajien näkökulma jää paitsioon.

Miten nuoret otetaan mukaan vallan keskiöön? Nuoriin kohdistuu usein ikärasismia, mikä estää pätevien pääsyn erilaisiin toimielimiin eli saamaan aidosti relevantilla tavalla vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta. Nuoret voitaisiin tehokkaasti vetää mukaan käytännön politiikan tekemiseen nuorisokiintiöillä. Tälläkin hetkellä tunnetaan tasa-arvolain sukupuolten kiintiö 40/60 jompaan kumpaan suuntaan. Miksei nuoriakin voitaisi kohdella omana erityisryhmänään, jonka syrjinnän lopettamiseksi pitäisi toimia aktiivisesti eikä vain juhlapuheiden tasolla? Nuorisokiintiö onkin toteutettava pilottimallisena sosialidemokraattisen liikkeen sisällä läpileikkaavasti kaikissa relevanteissa toimielimissä ja tahoissa aina puoluehallitusta myöten. LAPSET, VANHUKSET JA PUHDAS LUONTO

Sukupolvien välinen tasa-arvo koskee myös lapsia ja vanhuksia sekä oikeutta ympäristöön. Oleellista onkin kestävä kehitys, jotta nykyisten lapsien ja tulevien, vielä syntymättömien sukupolvien elinmahdollisuudet eivät ole merkittävästi huonommat kuin nykysukupolvilla. Ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden kohteiden säilyttäminen onkin tärkeää. Myöhemmillä sukupolvilla on oikeus puhtaaseen ja monimuotoiseen ympäristöön. Se tarkoittaa myös luonnonresurssien kohtuullista käyttöä. Maapallon resurssit ovat rajalliset, joten niitä ei saa tuhlata loppuun. Sen sijaan tulee kehittää muun muassa uusiutuvia energiantuottomuotoja ja teollisuutta, jotka eivät pohjaudu pelkästään resurssien hyödyntämiseen. Samoin niiden päästöt ja ympäristösaasteet on minimoitava eivätkä ne saa olla ympäristöä tuhoavia tai pitkäaikaisia. Ilmastonmuutos on selkeä uhka sukupolvien välisen tasa-arvon toteutumiselle. Lapsetkin on huomioitava ihmisinä, joilla on oma tahto ja vakavasti otettavat mielipiteet. Lapset itse tietävät parhaiten, miten he voivat ja mitä hyvinvointi on. Lapsiin pohjautuva tutkimustieto on usein kerätty muilta kuin lapsilta. Kuitenkin lapset ovat yhteiskunnan toimijoita, jotka luovat itse oman todellisuutensa, vaikka ovatkin riippuvaisia huoltajistaan. Keinoja lasten osallistumiseen on olemassa, meidän on vain tahdottava ottaa heidän mielipiteensä huomioon, myös päätöksenteossa. Vuosi 2012 on EU:ssa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Ikääntyvät ihmiset ovat voimavara, mutta heillä on myös oikeus hyvinvointiin ja täyteen elämään. Mitä kaikkia keinoja eri ikäryhmien osallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen onkaan. Vaikuttajina meillä on vastuu ja velvollisuus tiedostaa ja puuttua epätasa-arvoon ja sen purkamiseen. Ruvetaan siis töihin! LIPPU

Maria-Riitta Järvelä on Pohjois-Suomen Demarinuoret PSDN ry:n puheenjohtaja ja Hannu Mällinen puheenjohtajana Rovaniemen sos.dem. opiskelijat ja nuoret ROSO ry:ssä.


LIPPU 2 /2012

TASA-ARVOISTA TALOUSPOLITIIKKAA? TEKSTI: Juuso Alatalo KUVA: Olli Urpela

Kuluneiden kolmen vuoden aikana esillä ollut uutisointi erilaisista talouspoliittisista myllerryksistä on viimeistään herättänyt kiinnostuksen talouden toimintaa kohtaan. Kiinnostus ei kaikilta osin ole jännittävää, tiedonhaluista mielenkiintoa – ei todella. Kenties vallalla on ollut pettymys ja turhautuminen siihen, miten talouden toiminta tuntuu ajoittain palvelevan vain pientä osaa ihmisistä. Erilaiset bonusjärjestelmät hyvien kavereiden kesken tai muutamien sijoittajien oman edun tavoittelu jopa kokonaisten valtioiden kustannuksella ovat oppikirjaesimerkkejä, miten laajemmat talouspoliittiset asiat aiheuttavat jopa suoranaista vihaa. Epämiellyttävimpiä esimerkkejä ovat ne, joilla osoitetaan ihmisten olevan epätasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi terveydenhoidon saamisen suhteen. Terveydenhoitoon on tullut useita suuria yrityksiä, joilta voi ostaa palveluja – jos siihen on varaa. Samalla kyseisiä yrityksiä on markkinoitu ainoina oikeina tapoina hoitaa omaa terveyttään. Kaikilla ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa kyseisiä palveluja, minkä vuoksi ei pidä missään nimessä hyväksyä

tilanteita, joissa terveys asetetaan vain markkinavoimien armoille. Kaikilta osin on selvää, että tarvitsemme oikeudenmukaisuutta myös talouspolitiikan hoitoon. Talouspolitiikka on väline, jolla ohjataan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Olemme eittämättä sidoksissa talouteen ja sen hoitoon. Asiaa voi yksinkertaistaa ajattelemalla omaa yksityiselämäänsä. Mitä suurimmassa määrin oma henkilökohtainen talous, sen vakaus ja hoito vaikuttavat siihen, minkälaisia harrastuksia on mahdollista harrastaa, kuinka usein käy vaateostoksilla tai mitä jääkaappi pitää sisällään. Talouden hoitaminen ei ole vain yhdestä asiasta, ihmisestä tai valtiosta kiinni. Nykyisessä järjestelmässä taloudet ovat nivoutuneet toisiinsa erittäin voimakkaasti. Jopa maapallon toisella puolen tapahtuvat muutokset ja myllerrykset voivat vaikuttaa toiselle puolen maapalloa ja aiheuttaa yhtäläisiä ongelmia. Jo tästäkin syystä tarvitsemme laajoja, oikeudenmukaisia pelisääntöjä, joita noudatetaan. Talouden edessä on syytä olla nöyrä, mutta nöyristelemään tai voimattomaksi ei ole syytä alkaa. On hyvin muistissa, miten euron vakauttamiseksi luotujen tukipakettien yhteydessä SDP vaati muun muassa sijoittajien vastuuta ja takuita lainarahoille. ”Ihan kivoja vaatimuksia, mutta mahdottomia toteuttaa” taisivat olla ensimmäiset vastaukset näihin avauksiin. Paljon on kuitenkin tapahtunut sen jälkeen, kun SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen aloitti valtionvarainministerinä työnsä myös euroon liittyvien asioiden parissa. Mahdottomat vaatimukset muuttuivat kerta heitolla mahdollisiksi. Asiat vaativat suurta työpanosta ja sitoutumista, mutta toteutuessaan ovat kaikkien hyödyksi. SDP:n on otettava lisää tavoitteita myös talouspolitiikan hoitoon. Tavoitteita, joilla luodaan tasa-arvoisempia, solidaarisempia ja kestävämpiä edellytyksiä oikeudenmukaiseen ja eettiseen talouspolitiikkaan. Tehtävä ei ole helppo, mutta kovalla työllä mahdollinen. Myös Demarinuorten on osoitettava esimerkkiä ja rohkeutta nostaa talouspolitiikka esiin eettisestä näkökulmasta. Mutta please – tehdään se selkokielellä ja arkielämää käsittelevien esimerkkien kautta. LIPPU

7


8

LIPPU 2 /2012

DEMARINUORET ON EDELLÄKÄVIJÄ LIIKUNTAPOLITIIKASSA TEKSTI: Tino Aalto KUVAT: Elisa Selinummi

Demarinuoret hyväksyvät mitä todennäköisimmin kaikkien aikojen ensimmäisen liikuntapoliittisen ohjelman liittokokouksessaan. Ohjelmaa valmistelevaa työryhmää on vetänyt liittohallituksen jäsen Ari Reunanen ja työskentelyyn ovat osallistuneet myös muun muassa Tom Granholm, Mirva Saarelainen, Vesa Piekkari ja allekirjoittanut.

M

itä Demarinuoret hyötyy liikuntapoliittisesta ohjelmasta? On hyvä, että poliittisessa toiminnassa meillä on tarkka suunnitelma ja visio siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa pitää kehittää kullakin sektorilla. Liikuntapoliittinen ohjelma tarjoaa juuri tällaisen tarkan ja tarpeellisen vision alasta, joka muuttuu alati merkittävämmäksi. Suomessa liikuntapoliittinen keskustelu on toistaiseksi ollut lapsen kengissä, mutta se tulee nousemaan yhä merkittävämmäksi yhteiskunnan sektoriksi. Esimerkiksi viime aikoina myllertäneeseen eläkekeskusteluun voidaan tarjota erittäin merkittäviä ratkaisukeinoja juuri liikuntapolitiikan välineillä. Suomessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota terveyserojen kasvuun. Ehkä jopa liian usein keskitytään vain ja ainoastaan tuloeroihin, kun asia pitäisi nähdä laajemmin. Suuret terveyserot ovat aivan yhtä suuri yhteiskuntaa rapistava tekijä kuin tuloerotkin. Huono terveydellinen tilanne rapistaa työkykyä ja ylipäätänsä vaikuttaa vahvasti ihmisen sekä henkiseen että fyysiseen toimintakykyyn. Ratkaisuksi voidaan tarjota jälleen kerran onnistunutta ja suunniteltua liikuntapolitiikkaa. Esimerkiksi luontainen liikkuminen on vähentynyt huolestuttavan paljon ja tämä onkin lisännyt erilaisten sairauksien, kuten diabeteksen, määrää.


LIPPU 2 /2012

YHTEISKUNNAN TEHTÄVÄT LIIKUNTAPOLIITTISELLA SEKTORILLA

Yhteiskunnan ja erityisesti valtion pitää taata riittävät resurssit liikunnalle. Ensinnäkin tulevaisuudessa pitää kiinnittää huomiota yhä vahvemmin kaupunkirakentamiseen. Rakennuskohteet pitää suunnitella siten, että ne kannustavat pyöräilyyn ja kävelyyn eivätkä esimerkiksi yksityisautoiluun. Liikuntapaikkojen tulee olla monikäyttöisiä eri lajeja varten. Yksi suuri muutos voisi olla liikuntaministeriön perustaminen. Tällä hetkellä ala on jakautunut monien eri ministeriöiden ja osastojen vastuulle tehden koko sektorin koordinaatiosta lähes mahdotonta. Uuden ministeriön perustamisessa ei tietenkään haluta lisätä byrokratiaa vaan päinvastoin halutaan kustannustehokkaampaa hallintoa, josta ensisijaisesti hyötyvät kansalaiset. Muutama vuosi sitten alkanut talouskriisi vaikuttaa myös liikuntasektoriin. Säästöpaineet kohdistuvat jokaiseen yhteiskunnan alaan. On kuitenkin joitakin yhteiskunnan osia, joita sosialidemokraattien pitää suojella kylmältä oikeistolta ja liikuntapolitiikka on yksi tällainen ala. Yhteiskunnan pitää turvata liikunnan rahoitus ja esimerkiksi veikkausvoittovarojen jako-osuutta voitaisiin lisätä entisestään liikunnalle, koska onnistuneella liikuntapolitiikalla on myös suuria positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia. On sanomattakin selvää, että myös työpaikkaliikunta on erittäin tärkeä osa-alue tulevaisuutta ajatellen. Valtion on mahdollista luoda erilaisia kannustimia verotuksen kautta, jotta työntekijöitä voitaisiin ohjata entistä paremmin liikkumaan. Myös työnantajat saavat tästä usein haluamaansa taloudellista hyötyä, kun heidän työntekijänsä pysyvät työkykyisinä, virkeinä ja pois sairaslomalta. Liikuntaan ei voi kuitenkaan pakottaa ketään. Sen pitää olla hauskaa, nautinnollista ja ennen kaikkea oma-aloitteista. Ihmisiä voidaan kuitenkin ohjata erilaisin keinoin yhä aktiivisemmiksi liikkujiksi. Sosialidemokraattisilla nuorilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa tähän merkittävään yhteiskunnan osa-alueeseen. Hyvän ja kattavan ohjelman avulla pystymme olemaan aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja liikuntapolitiikan alalla nyt ja tulevaisuudessa. LIPPU

SEN MINKÄ NUORENA OPPII...

Työelämässä duunareiden elämäntavat eivät ole yhtä hyvällä mallilla kuin pomojen. Kaikki alkaa jo nuorempana, jolloin opetellaan arjen tapoja. Mikäli on oppinut lapsuudesta asti huonoja tapoja, on niitä vaikeampi muuttaa matkan varrella. Vietin suurimman osan peruskouluajastani pienessä kyläkoulussa. Meillä oli uutuutta hohtava liikuntasali, futiskenttä, kiipeilytelineet, luistelukenttä ja välitunneilla tilaa missä liikkua. Opin kaikki mahdolliset urheilulajit ja iltaisin kävin samoissa tiloissa pelaamassa niin lentopalloa kuin sählyäkin. Vapaa-aika kului niin jalkapallon, ringeten kuin yleisurheilun parissa. Kaikki lähti ympäristöstä, jossa innostettiin liikkumaan. Tutkimuksien mukaan ammattiin opiskelevat liikkuvat vähemmän kuin samanikäiset lukiolaiset. Tupakointi ja alkoholin kulutus on myös yleisempää ammattiin opiskelevien keskuudessa. Huonot elämäntavat opin minäkin opiskellessani ammattiin. Liikuntatunteja ei juurikaan ollut ja liikuntapaikka omassa oppilaitoksessani oli nuhjuinen pieni kuntosali, jossa suurin osa laitteista oli useimmiten rikki. Hotelli- ja ravintolakoulussa syötiin myös hyvin runsaasti. Ammattiin opiskelevien liikkumista edistää muun muassa SAKU ry. Järjestö on kehittänyt malleja, joilla liikuntakerhoja voidaan järjestää oppilaitoksissa ja työkykypassin, jonka avulla omaa hyvinvointia voi seurata. Vuosittain järjestetään kulttuurikilpailut, joissa kisataan monessa urheilulajissa. Oppilaitoksissa on useimmiten omat liikuntapaikat, joissa opintosuunnitelmaan liittyvät tunnit järjestetään. Viisainta olisi avata oppilaitosten tilat opiskelijoille päivän jälkeenkin, koska harvemmalla opintotuki riittää kuntosalien kuukausimaksuihin. Miksi samat tilat eivät voisi olla opiskelijoiden käytössä ilmaiseksi? Kaikki lähtee tietenkin ihmisestä itsestään. Liikut, jos haluat niin. Valtio tai opettaja ei voi pakottaa sinua urheilemaan. Tarjoamalla liikuntapaikkoja edulliseen hintaan, mahdollistettaisiin monipuolinen liikkuminen kaikille ihmisille. TEKSTI: Kati Kokkonen

9


10

LIPPU 2 /2012

VUOSI HALLITUKSESSA – MIKÄ MUUTTUI? TEKSTI: Ville Kopra KUVA: valtioneuvoston kanslia

Edelliset eduskuntavaalit käytiin 17.4.2011. SDP keräsi vaaleissa toiseksi suurimman kannatuksen, mikä johti erinäisten vaiheiden jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluihin ja hallitukseen menoon.


LIPPU 2 /2012

A

skelmerkit vaaleista hallituksen nimittämiseen eivät olleet helpot – on selvää, että prosessi oli Kekkosen jälkeisen poliittisen historiamme ylivoimaisesti vaikein. Tähän oli kaksi syytä: ensinnäkin uuden poliittisen voiman, Perussuomalaisten, nousu ja siitä seurannut vallan uusjako ja toisekseen sekä SDP:n että Perussuomalaisten tiukat ennakkoehdot mahdolliselle hallituspolitiikalle. Tiukat ennakkoehdot kuvasivat näiden kahden liikkeen kautta tullutta painetta palauttaa politiikkaan sanojen ja tekojen välinen tiukka kytkös. Seurauksena olivat harvinaisen tiukille vedetyt hallitusohjelmaneuvottelut. Tämän keväisen kehysriihen ratkaisu oli jonkinlainen toisinto hallitusohjelmaneuvotteluista. Mutta vaikka Kokoomuksella ja SDP:llä oli erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet, kokonaisuus rakentui nyt kuitenkin jouhevammin kuin vuosi sitten. SDP:n kannalta kokonaisuutta voi pitää vähintäänkin tyydyttävänä, sillä sen kautta saatiin ohjattua lisärahoitusta aktiivisen työllisyyspolitiikan tarpeisiin sekä nuorten yhteiskuntatakuun vahvistamiseen. Keskeistä oli myös se, että lisäsäästöt eivät kohdistuneet ihmisten perusturvaan. Jännittävää toteutumattoman vaihtoehdon mystiikkaa olisi miettiä sitä, minkälainen lopputulos tästä kehysriihestä olisi seurannut, jos vasemmistopuolueet olisivat seuranneet tilannetta oppositiosta käsin. Kataisen/Kiviniemen toisessa porvarihallituksessa olisi kyyti ollut kylmää sekä ay-liikkeelle että pienituloisille suomalaisille. Keskellä finanssikriisiä porvarihallitus ei ehtinyt ryhtyä vielä leikkauksiin, mutta romautti valtion tulotason rakenteellisilla veronkevennyksillä. Toisella kaudellaan se olisi viimeistellyt työnsä romauttamalla myös menotason ja purkamalla tätä kautta suomalaisen hyvinvointimallin. Palkansaajille olisi ollut tarjolla uusia Rukan lumia joka lähtöön. Kataisen hallituksen alkutaival ja tuore kehysriihiratkaisu osoittavat konkreettisesti, että omia tavoitteita voi saada läpi vain hallituksesta käsin, ja siksi puolueiden kannattaa politiikassa pyrkiä hallitusvastuuseen. Kolikon toinen puoli on tietysti se, että samalla saadaan ja joudutaan ”kantamaan vastuuta”. Tämä tarkoittaa sitä, että sellaisiinkin päätöksiin sitoudutaan, jotka eivät ole omien tavoitteiden mukaisia, kuten SDP:n tapauksessa arvonlisäveron nostaminen. Puolueissa on eroja muutenkin kuin politiikan tavoitteiden osalta. SDP on puolue, jossa jokainen jäsen ja aktiivi voi vaikuttaa. SDP tarvitsee jatkuvasti uusia ihmisiä töihin suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Demarinuorten kautta uusille ihmisille on tarjottava helppo väylä tulla mukaan oppimaan, miettimään yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä vaikuttamaan asioihin omassa kunnassa tai valtakunnallisesti. LIPPU

Kirjoittaja on Jutta Urpilaisen erityisavustaja ja Lippu-lehden entinen päätoimittaja (2006)

NUORILLE DUUNIA! Hallituksen yksi kärkitavoitteista on nuorisotakuun toteutuminen, jotta yksikään nuori ei jäisi tyhjänpäälle. Euroopan nuorisotyöttömyys ja nuorten yhteiskuntatakuu herättivät keskustelua EU:n työ- ja sosiaaliministerit kokouksessa huhtikuussa Tanskassa. Euroopan komissio valmistelee tämän vuoden aikana esityksiä, joiden tavoitteena on nuorisotakuun toteuttaminen kaikissa jäsenmaissa. Yhtä ja samaa mallia kaikille ei kuitenkaan olla esittämässä. Työministeri Lauri Ihalainen esitteli kokouksessa Suomen mallin nuorten yhteiskuntatakuuksi. Suomen malli ja konkreettiset toimenpiteet herättivät suurta mielenkiintoa. Monissa puheenvuoroissa todettiin, että nuorisotakuu tulee toteuttaa kaikissa jäsenmaissa. Myös Euroopan sosiaalirahaston voimavaroilla tulee ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä luoda koulutus- ja työpaikkoja. Euroopassa on enemmän nuoria työttömiä kuin Suomessa asukkaita. lähde: tem.fi

MUISTATKO VUOSI SITTEN? *SDP oli toiseksi suurin puolue eduskuntavaaleissa. *Hallitusneuvottelut kestivät tasan kaksi kuukautta. *SDP laitettiin jo kerran ulos hallitusneuvotteluista, kunnes se palasi aikalisän jälkeen takaisin neuvotteluihin. *Opiskelijajärjestot toivat paikalle saunan, jonka avulla edistettiin tavoitetta opintotuen sitomisesta indeksiin. Tavoite saavutettiin. *SDP:n ministereiksi valittiin Jutta Urpilainen, Erkki tuomioja, Jukka Gustafsson, Lauri Ihalainen, Maria GuzeninaRichardson ja Krista Kiuru. Kaikki ministerit ovat kansanedustajia. KOONTI: Kati Kokkonen

11


12

LIPPU 2 /2012

LIITTOKOKOUS - MITÄ, MISSÄ, MILLOIN? TEKSTI: Elisa Selinummi KUVAT: Paulus Toropainen

Sosialidemokraattiset Nuoret ry.:n liittokokous järjestetään Helsingissä 18.-19.5.2012. Kokous on liiton ylin päättävä elin ja siellä määritellään liiton poliittiset linjaukset sekä tehdään henkilövalinnat. Liittokokous saattaa olla ensikertalaiselle vaikeaa seurattavaa, sillä päätösasioita on paljon ja kokous etenee nopeasti. Miten kokous kulkee ja miten siellä vaikutetaan?

DELEGAATIOT

L

iittokokouksessa ovat äänioikeutettuja liiton piirijärjestöjen, valtakunnallisten jäsenjärjestöjen ja osastojen edustajat. Delegaatiot ovat järjestäneet ennen liittokokousta koulutuksia ja kokoontumisia, joissa on keskusteltu liittokokouksessa käsiteltävistä asioista. Hyvä valmistautuminen on tärkeää vaikuttamistyössä. Liittokokouksessa asiat käsitellään nopealla tahdilla ja valmistautumalla etukäteen, on kokousta helpompi seurata ja päätöksentekoon vaikuttaa. Useimmat delegaatiot kokoontuvat myös kokouspaikalla. LÄHETEKESKUSTELU

Kokouksessa käsiteltävistä asioista käydään ensimmäisenä liittokokouspäivänä lähetekeskustelu. Sen aikana käytetään yleiset puheenvuorot käsiteltävistä asioista ja


LIPPU 2 /2012

asiakirjoista esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Puheenvuoroissa esitetään muutoksia liittohallituksen pohjaesityksiin ja käydään keskustelua puolesta sekä vastaan. Käytännössä tämä on areena, jossa puheenvuorot käytetään. VALIOKUNTATYÖSKENTELY

Liittokokouksessa käsiteltävät asiat siirretään lähetekeskustelusta valiokuntiin. Siellä käsitellään salissa esitetyt muutokset ja valiokunnissa voi esittää myös uusia muutoksia. Valiokunnissa voi käyttää yleisiä puheenvuoroja sekä perustella omia kantoja puolesta ja vastaan kuten lähetekeskustelussa. Valiokunta tekee omat päätöksensä käsiteltävistä asioista ja päätökset tulevat pohjaesityksiksi siirryttäessä takaisin kokoussaliin varsinaiseen päätöskäsittelyyn. Mikäli oma esityksesi ei mene valiokunnassa läpi, voit yrittää vaikuttaa asiaan vielä päätöskäsittelyssä. Kokousedustajat saavat valita, mihin valiokuntaan menevät. Tästä poikkeuksena on Järjestövaliokunta, johon jokaisesta delegaatiosta saa osallistua vain yksi edustaja. Osa delegaatiosta sopii etukäteen, miten heidän edustajansa jakautuvat valiokuntiin. VUODEN 2012 KOKOUKSESSA ON SEURAAVAT VALIOKUNNAT:

Järjestövaliokunta Hyvinvointipoliittinen valiokunta Työ-, elinkeino- ja ympäristöpoliittinen valiokunta Kunta- ja talouspoliittinen valiokunta KV- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Sivistys, yhdenvertaisuus ja demokratia -valiokunta PÄÄTÖSKÄSITTELY

Päätöskäsittelyssä nimensä mukaisesti päätetään kaikista liittokokouksessa käsiteltävistä asioista. Pohjaesitykset tulevat valiokunnilta ja tämä on viimeinen mahdollisuus tehdä muutosesityksiä. Päätöskäsittelyssä ei voi käyttää yleispuheenvuoroja eikä käyttää laajoja puheenvuoroja muutosesityksistä. Vaikuttaminen muiden mielipiteeseen on tehtävä ennen tätä omassa delegaatiossa, lähetekeskustelussa, valiokunnissa ja kokousajan ulkopuolella. HENKILÖVALINNAT

Liittokokous valitsee liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajat sekä liittohallituksen. Kaikki esitykset henkilövalintoihin tekevät yksittäiset kokousedustajat eivät delegaatiot. Esitykset henkilövalinnoista jätetään kokouksen puheenjohtajalle tiettyyn määräaikaan mennessä. Jokaisessa vaalissa on eri aikataulu, joten tarkista ne kokouksen aikataulusta, sillä myöhässä saapuneita esityksiä ei huomioida. Puheenjohtajavaali käydään lauantaina aamulla ja varapuheenjohtajat valitaan iltapäivällä. Kaikki henkilövalinnat tehdään suljetulla lippuäänestyksellä ja kokouksen sihteeri kutsuu edustajat delegaatioittain äänestyspisteelle. Äänestyksessä tulee olla paikalla, kun äänestys julistetaan alkaneeksi. Liittohallitus valitaan sunnuntaiaamuna. LIPPU

13


n a a t e l puhal riin o u n i r a m de

a i t h vau

D

emarinuorten vah� vuudet nojaavat il� man muuta arvopoh� jaan sekä jäsenistöön. Politiikan teon tulee perustua sille asian� tuntemuksellemme, joka jäsenistös� sämme elää, toteaa Ari Reunanen, de� marinuorten puheenjohtajaehdokas. Samaa mieltä on Nasima Razmyar, SDP:n eduskuntaryhmän poliittinen avustaja: – Demarinuorten vahvuus ovat arvot. Nuoresta iästäni huolimatta olen eh� tinyt nähdä maailmaa ja olla mukana monissa kansainvälisissä tehtävissä. Yhteinen maailmankuvamme perus� tuu rakentavalle suhtautumiselle, tu� levaisuuteen suuntautumiselle ja vä� littämiselle. Näihin arvoihin olemme perustaneet koko liikkeemme. Politiikan teon kannalta ainutlaatuisia ominaisuuksia sosialidemokraattisissa arvoissa näkee myös Niko Korte, kuo�

piolainen kaupunginvaltuutettu. – Toimintamme on korvaamaton yh� distelmä pragmaattisuutta ja aatteel� lisuutta. Jälkimmäinen toimii uusien ideoiden moottorina ja edellinen mah� dollistaa politiikan jalkauttamisen niin jäsenillemme kuin osaksi kansallista politiikkaa. Uskallamme puhua kuu� luvalla äänellä myös silloin kun emme ole emopuolueen kanssa samaa mieltä asioista, hän toteaa. Myös Reunanen peräänkuuluttaa De� marinuorilta omaa visiota: – Jotta ihmiset näkevät työmme tulok� set tulee meidän olla rohkeita ja tehdä edelläkävijän politiikkaa. Tämä tar� koittaa oman linja luomista ja profiloi� tumista vahvaksi suunnannäyttäjäksi.

Talouspolitiikka keskiöön Talouspolitiikka on kysymys, joka as� karruttaa kaikkia kolmea nuorta vai� kuttajaa.

– Kriiseistä huolimatta emme saa pe� lätä puhua taloudesta ja siitä, millä tavalla tulisi toimia markkinatalou� den saattamiseksi kestävälle pohjalle. Kaipaan Demarinuorilta rohkeutta kannanotoissa näihin asioihin liittyen. On tärkeää osoittaa hyvinvoinnin ja talouden välinen yhteys myös nuorille, toteaa Razmyar. Korten mielestä talouspolitiikassa tar� vitaan nyt pragmaattisia mutta rohkei� ta avauksia: – Viestimme tulee tavoittaa tämän päivän duunariluokka, joka saattaakin koostua kasvavassa määrin myös am� matinharjoittajista ja pienyrittäjistä. Reunasen mukaan Demarinuorten tu� lisi luoda vaihtoehto sille talouspolitii� kalle, jota nykyään harjoitetaan: – Meidän tulee asettaa vaihtoehto oikeistolaiselle uusliberalismille. Hy� vinvointivaltio rakennettiin sosialide� ide� mokraattien luoman talouspolitiikan

Ilmoitus | Teksti: Lassi Vainio | Taitto: Vesa Niemi | Valokuvat: Jarmo Ailio & Pette Rissanen


Kolme poliittisesta vaikuttamisesta monipuolista kokemusta ja näkemystä omaavaa demarinuorta, Ari Reunanen, Nasima Razmyar ja Niko Korte pohtivat, miten ja millä eväin Demarinuoriin tulisi jatkossa puhaltaa vauhtia.

varassa ja nyt tämä ajattelu pitää tuoda takaisin. Eettinen markkinatalous on nostettava johtotähdeksi talouspolitii� kan saralla, Reunanen korostaa.

Vaikuttamisen avaimet Mikään poliittinen viesti ei ole vaikut� tava, ellei se välity päätöksentekoon ja ihmisten arkeen. Mitkä ovat siis ne keinot, joilla todella vaikutetaan nuo� risopolitiikassa? Johdonmukaisuus ja linjakkuus ovat avainsanoja Reunasen, Razmyarin ja Korten puhuessa poliittisesta vaikut� tamisesta, hyvät vuorovaikutustaidot

ja aktiivisuus poliittisen vaikuttajan ominaisuuksista: – Nuorille on osattava puhua nuorten kielellä. Kaivataan lisää liikkuvaa työ� tä, kiertämistä sekä raikkautta kam� panjointiin, sanoo Razmyar. Reunanen korostaa viestinnän joh� donmukaisuuden merkitystä vaikutta� misessa. – Tarvitaan selkeä ja johdonmukainen viestintästrategia. Tärkeää on valita se, mihin ja keihin milloinkin vaikutetaan. Siten ihmiset ymmärtävät paremmin minkä vuoksi ja minkä eteen demari� nuoret toimivat, visioi Reunanen. Korten mielestä tärkeää on pystyä kir�

ole mukana!

aan eettistä markkinatule mukaan rakentam taloutta: www.arireunanen.fi Facebook: aksi - Demari puheenjohtaj a ll oi un re a ill m em ol M Twitter: ariontour

kastamaan poliittinen viesti sortumat� ta populismiin: – Avain on löytää herkkä tasapaino asioiden moniulotteisuuden ja yksin� kertaistamisen väliltä. Näin ollen kaik� ki käytännön politiikka tulee pystyä palauttamaan arvoihin. Ennen asian viestimistä, meidän tulee kysyä itsel� tämme, mitä meidän perusarvoamme tämä palvelee. Politiikasta ei kuitenkaan turhaan tule tehdä liian vaikeaa tai monimutkaista. – Politiikan tulee olla hauskaa, muis� tuttaa Razmyar. 


AVOIN KIRJE DEMARINUORILLE: JO RIITTÄÄ PUUHAILU – NYT LUODAAN AGENDA!

M

eidän, sosialidemokraattisen nuorisoliikkeen, tehtävänä ei ole vaalia mennyttä vaan muuttaa nykyistä ja luoda tulevaa. Viimeisen sadan vuoden aikana sosialidemokraattinen liike on saavuttanut suuria muutoksia yhteiskunnassa, luonut tuntemamme ja hyvänä pitämämme pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin, rakentanut peruskoulujärjestelmän sekä edistänyt ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Menneiden saavutusten toistelu ja vanhojen aikojen ihannointi ei kuitenkaan kanna yhtäkään yhteiskunnallista liikettä, korjaa nyky-yhteiskunnan ongelmia tai paranna tulevien sukupolvien hyvinvointia ja elinmahdollisuuksia. Meidän tehtävänämme on tässä ajassa rakentaa tulevaisuuden sosialidemokratia ja agenda. Sosialidemokratian yksi keskeisimmistä ongelmista tänä päivänä on, ettei meillä ole selkeää visiota siitä, minkälainen maailma on huomenna ja miten suuret yhteiskunnalliset ja globaalit ongelmat ratkaistaan. Lääkkeemme ihmiskunnan haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen, ruuan ja puhtaan veden suhteelliseen vähenemiseen, pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon edelleen massiivisiin hyvinvointieroihin sekä kapitalistisen markkinaliberalismin epäonnistumiseen, ovat vaatimattomia suhteessa ongelmien suuruuteen. Yhtälö, jossa ekologinen katastrofi ratkaistaan lisäämällä jäteja pakkausveroja tai markkinatalouden kriisi säätämällä transaktiovero, on yhteismitaton. Poliittisesta sanomastamme puuttuu laajan yleisön silmissä uskottavuus ja tahtotila todellisten ratkaisujen löytämiseksi. Mitä on tehtävä yhtälön muuttamiseksi yhteismitalliseksi? Ensinnäkin on tunnustettava ongelmien tosiasiallisuus. Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan tieteellinen tosiasia, johon on sopeuduttava poliittisesti ja rakenteellisesti. Tämä tarkoittaa luonnonvarojen ja ihmisten riistämiseen pohjautuvan kasvupolitiikan kyseenalaistamista, hyvinvointimallin uudelleen luomista, teollisuuden ja kulutuksen rakenteiden muovaamista sekä materialististen arvojen kriittistä tarkastelua. Kakkua ei välttämättä aina ole lisää syötäväksi vaan olemassa oleva varallisuus on jaettava nykyistä tasaisemmin eri ihmisryhmien ja maanosien kesken. Jokainen liike tarvitsee nimensä mukaisesti muutosta ja liikettä pysyäkseen elossa. Iskulauseiden tai yksittäis-

ten termien markkinointi ei riitä vaan meidän on luotava vaihtoehto nykyiselle, löydettävä ratkaisut tulevaisuuden haasteisiin. Onko siirryttävä sanoista tekoihin? Sanoja ja tekoja, on poliittisessa liikkeessä mahdotonta erottaa ikään kuin ne seuraisivat toisiaan lineaarisena todellisuutena. Sanat ovat kamppailua, merkitysten luomista ja suunnan valitsemista. Meidän tehtävänämme on herättää ja käydä kriittistä keskustelua sosialidemokratian suunnasta ja tulevaisuudesta. Seuraavan kahden vuoden aikana on luotava hahmotelma siitä, minkälainen nyky-yhteiskunta on nuorten ikäpolvien näkökulmasta. Meidän pitää keskustella työelämän muutoksesta, sosiaaliturvajärjestelmästä, taloudesta, koulutuksesta, asuntopolitiikasta, tasa-arvosta, ympäristökysymyksistä ja hyvinvointivaltion rakenteellisesta kestävyydestä. Meidän on valittava näistä keskusteluista muutama ja vietävä niitä eteenpäin ohjelmatyön kautta. Meidän on riideltävä asioista keskenämme sekä muiden kanssa ja tuotava erilaisia näkemyksiä esiin. Jos tyydymme keskustelemaan vain niistä asioista, joista voimme kaikki olla yhdenmielisiä, ei meidän myöskään kannata olettaa muuttavamme maailmaa. En lupaa henkisten ja fyysisten resurssien yltäkylläisyyttä. En valmista visiota ja seikkaperäistä suunnitelmaa sen toteuttamiseksi. Sen sijaan lupaan käydä kriittistä keskustelua ja haastaa omia ja muiden näkemyksiä. Lupaan jatkaa poliittista ohjelmatyötä ja sosialidemokraattisen vision ja agendan hahmottelua. Lupaan olla yhtä intohimoinen ja itsepäinen kuin tähänkin asti. Ja lupaan omistautua edistämään yhteistä aatettamme jos te minut siihen tehtävään valitsette.

Sanna Marin Demarinuorten varapuheenjohtaja ja puheenjohtajaehdokas


”SANNA ON TEHNYT VAIKUTUKSEN SAMAN-

”TIETOA, TAI-

AIKAISESTI ROHKEANA VAIKUTTAJANA JA

TOA, TAHTOA

MAAILMAA ANALYSOIVANA AJATTELIJANA.

JA POLIITTISTA

HÄN TUNTUU OIVALTANEEN POLITIIKASSA

PELISILMÄÄ, SIKSI

ELINTÄRKEÄN TAIDON KUUNNELLA JA

SANNA.”

KUULLA MUITA.” - PILVI TORSTI

-ELISA LIPPONEN

”TÄN MIMMIN ENERGIALLA JA TARMOLLA MAAILMAA PYSTYTÄÄN MUUTTAA!” -ALEKSEJ FEDOTOV

”SANNA ON VAKUUTTANUT MINUT VAHVALLA ASIAOSAAMISELLAAN JA KYVYLLÄÄN NOSTAA TÄRKEITÄ ASIOITA KESKUSTELUUN.” -EVELIINA HEINÄLUOMA

LISÄÄ SANNASTA JA HÄNEN AJATUKSISTAAN: www.facebook.com/sannademarinuortenpuheenjohtajaksi www.sannamarin.net


kiinnosta enää, e�ä kuka keksi peruskoulun, mu�a kaikkia kiinnostaa miten sitä kehitetään. Meillä pitää olla innovaa�ota tulevaisuuteen. Media ei vies�ämme vie eteenpäin, siksi se on meidän jokaisen ”Jokaisella sukupolvella on mahdollisuus tehdä tehtävä, sinun ja minun. Viisas mies totesi, e�ä aito jotakin suurta, tämä sukupolvi saa�aa olla juuri se kuiskaus kuuluu paremmin kuin mainoskampanja. sukupolvi”. Näin sanoi presiden� Nelson Mandela. Me olemme vies�mme viejiä, turuilla ja toreilla, Tämä on vain meistä itsestämme kiinni. Suurten kaikkialla. asioiden aikaansaaminen vaa�i ak�ivisuu�a, koska Meidän on noste�ava talouspolii�sta osaamistamsivustakatsojat eivät muuta maailmaa. me esille. Olemme luovu�aneet talouspoli�ikan Järjestömme kannalta suurin kysymys tulevaisuu- kokonaan oikeiston käsiin. Emme voi olla vain jakadestamme ratkeaa jäsenistömme ak�ivisuudella. massa yhteistä kakkua, vaan meidän on osallistu�aTätä ak�ivisuu�a tarvitsemme nimenomaan sinne va myös sen leivontaan. Talous on aina riippuvainen ruohonjuuritasolle, koska alhaalta ylöspäin tapah- tuloista ja pelkällä menopuolen oikeudenmukaisella tuva muutos on aina vaiku�avampaa. Ak�iviset ja jakamisella emme pärjää. Muiden tärkeiden asioiinnostuneet jäsenet ovat myös tae jäsenmäärän kas- den rinnalla on noste�ava työ- ja elinkeinopoli�ikka vulle, koska ak�ivinen jäsen on aina paras jäsenhank- vahvemmin esiin. Vaadimmeko me täystyöllisyy�ä ja kijamme. Mielikuva ja imago ak�ivisesta, toimivasta onko meillä keinot sen toteu�amiseksi? ja tekevästä liitosta vetää aina uusia ihmisiä mukaan. Demarinuoret tuo tämän ak�ivisuuden myös puo- Poli�ikaltamme on myös kohderyhmä kateissa. Meilueen toimintaan. Toimijoiden siirtyminen liikkeen dät mielletään vain tulonjakoa heikoimmille ajavana porukkana. Tämä ei onnistu ilman tulontekijöitä. sisällä tehdään jatkossa luontevaksi. Työ, menestyminen, kasvu ja varallisuus ovat hyviä Ak�ivisuu�a lisätään uusilla toimenpiteillä. asioita, ne eivät sulje pois oikeudenmukaisuu�a, Hyvien käytänteiden levi�ämiseen on luotava väli�ämistä, hellyy�ä ja heikoimmista huoleh�mista. järjestelmälliset toimintatavat, jo�a joka puolella Solidaarisuus muodostuu ihmisten välille tuloluokisei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Samalla ta riippuma�a. Meidän on kannuste�ava ihmisiä memeidän on kehite�ävä jäsenten vaiku�amis- ja nestymään ja myös näiden ihmisten asioista meidän osallistumismahdollisuuksia sekä vies�ntää. Näin on pide�ävä huolta. Meidän on lunaste�ava palkantuomme toiminnan saajien luo�amus takaisin. Tämä vaa�i meiltä saumajäsenten lähelle. tonta yhteistyötä amma�yhdistysliikkeen kanssa. KUKA? Joona Juhani Räsänen Esimerkiksi olisin itse syntynyt: 24.02.1987 valmis valitsemaan Polii�sen julistuksemme mukaan Demarinuoret Lohjalla liiton puheenjohtajan haluaa olla Suomen vaiku�avin, näkyvin ja asuu: avovaimonsa vetovoimaisin polii�nen nuorisojärjestö. Tämän jäsenäänestyksellä. kanssa Lohjalla tavoi�een saavu�aminen vaa� työtä ja nyt sille työlle koulutus: tradenomi, Polii�sta sanomaamme on myös tekijä. yritysten ja on mie��ävä uudelleen. taloushallinnon juridiikka Vies�mme tulee olla Suunnannäy�äjä, vastuunkantaja ja arvojohtaja työhistoria: konsul�, selvä. Demareista on yri�äjä, toimihenkilö, mielikuva nössöinä – Joona Räsänen myyjä säily�äjinä, eikä syy�ä. kokemus: vuosien työ järjestöjen johtamisessa Niin usein muistelemme ja poli�ikanteossa mielellämme menneitä, sano�ua: “Tasa-arvon emmekä katso LUE LISÄÄ: edistäjä, solidaarinen tulevaisuuteen, myös johtaja ja vahva osaaja me nuoret syyllistymme joonarasanen.fi, – siksi Joona” facebook.com/joonarasanen.fi tähän. Ketään ei Tarina siitä mihin suuntaan minä veisin Demarinuoria, yhteistyössä SINUN kanssasi.


ME TUEMME JOONAA DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJAKSI Jussi-Pekka Ahonen Ida Akkila Majid Allahyar Elin Blomqvist Toni Blomster Heidi Böckerman Johan Dahlin An� Elolähde Chris�ne Fallenius Aleksanteri Gustafsson Susanna Haapalainen Rami Hanweg Mikko Heinikoski Ville Heinikari Juha Helenius Eetu Huovilainen Sauli Huovinen Juha Häkkinen Mika Häkkinen Mia Id Jörgen Illman Riku Jakobsson Suvi Jouhki Juha-Ma� Kallijärvi Petri Kallio Viljami Kammonen Ville Karhu Ane�e Karlsson Jarkko Karlsson Henrik Karvonen Serveh Khalili Kari Katajainen Victoria Katajainen Anneli Kiljunen

Laura Koivumäki Jonne Korkeila Jussi Kukkola Emma Kuntsi Hanna Kuntsi Kaarlo Kähärä Viivi Kähärä Ilpo Laakso Janne Laulumaa Chris�an Lepomäki Kai Lepomäki Satu Luoma Jani Malinen Niina Malm Roby W Mountrakis Armi Murto Anna-S�ina Mutka Eero Mämmi Harri Niemi Kaisa Niskanen Riku Oksanen Jussi Olin Tessa Olin Ossi Ollikainen Jouni Parkkonen Marko Pasanen Eemeli Peltonen S�ina Pentala Mira Perkkiö Vesa Piekkari An� Pohjala Väinö Pokki Nina Poutanen Mikko Pulkkinen

TYÖN TEKIJÄ

Taru Pääkkönen Sonja Pääsukene Hylsy Raa�kainen Alijandro Rassouli Markus Reijonen An� Rinne Jukka Roisko Mikko Ruokonen Ville Ruotsalainen Crista Räsänen Minna Räsänen Pekka Räsänen Ma� Saarinen Heli Saikko Tipsu Sollasvaara Jenni Stenberg Samuel Strömberg Ilja Suvanto Anni Suvisuo Simo Takanen Jouni Tallgren Iida Tieketo Juha Tilles Timo Tilli Tatu Tuomela Pekka Tuuri Lo�e Uu�nen Joni Vainikainen Mikko Valtonen Taina Viikari Tarja Viikari Sami Vironen Fredrik Wickholm Laura Ylitalo

�������������


20

LIPPU 2 /2012

EHDOKKAAT VARAPUHEENJOHTAJAKSI Liittokokouksessa valitaan Demarinuorille kaksi varapuheenjohtajaa. Ehdolle voi asettua vielä kokouksessa mutta kilpailuun on tähän mennessä ilmoittautunut kolme ehdokasta. Kysyimme heiltä kaikilta kolme lyhyttä kysymystä: Kuka? Miksi? Mitä? SUSANNA HAAPALAINEN

Kuka? Itä-Helsinkiläinen 22 –vuotta nuori kansalaisaktiivi käytettävissä Demarinuorten puheenjohtajan työpariksi ja aktiiviseksi liiton palvelijaksi! Kokemusta puheenjohtajana toimimisesta viimeiseltä neljältä vuodelta Ammattiin Opiskelevat – SAKKI ry:n palveluksessa, nykyisin järjestötoimitsijana ammattiliitto JHL:ssa, viime keväänä ehdolla eduskuntavaaleissa. www. susannahaapalainen.fi Miksi? Koska vaikuttaminen. Demarinuoret maan johtavimpana poliittisena nuorisojärjestönä on ehdoton vaikuttamisen paikka. Koska kokemus. Demarinuorten jäsen jo 15 –vuotiaasta saakka, kokemusta vaaleista, ay-liikkeestä, opiskelijapolitiikasta, hallitustyöskentelystä ja yhteistyökumppaneistamme. Mitä? Demarinuorista houkuttelevin järjestö nuorille politiikasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneille, jäsenpalveluissa maan johtava järjestö! Painavaa politiikkaa ja matala osallistumisen kynnys.

MIIKKA-AUKUSTI HEISKANEN

Kuka? Punainen Puhuri Pohjoisesta, 24-vuotias viestinnän opiskelija Miikka-Aukusti Heiskanen. Aloitin liikkeessä 2007 Suomen vasemmiston hävittyä eduskuntavaalit. Jos haluaa muutosta, on oltava osa sitä.

Miksi? Liitossamme on ollut erinomaisia puheenjohtajia, nyt on aika erinomaiselle varapuheenjohtajalle. Tahdon olla se joku, joka vaikuttaa vielä vuosienkin päähän auttamalla rakentamaan liiton, jossa jäsenet voivat jälleen vaikuttaa ja visioida, missä osastoilla on liiton tuki ja missä vasemmistolaisuus ja työväenaate näkyvät. Mitä? Näkyvyys, liiton tuki kentälle ja aito peittelemätön yhteys AY-liikkeeseen. Seuraavan kahden vuoden ajan Sosialidemokraattiset Nuoret on ykkösprioriteettini. Tarjoan periksiantamattoman ja vakaumuksellisen osaamiseni liittomme käyttöön.

EVELIINA REPONEN

Kuka? Sosialidemokratiaan rakastunut opiskelijapolitiikko Joensuusta. ISDN:n puheenjohtaja ja PAMin nuorisovaliokuntalainen. Valtarakenteiden ravistelija ja paatumaton humanisti. Miksi? Tiedän mitä jäsenistölle kuuluu ja missä apua tarvitaan. Liikkeemme ydin on osastot jäsenineen ja siksi haluan tarjota energiani ja intoni innostamiseen ja läsnä olemiseen. On tärkeää että liikkeessämme on hyvä olla -niin kermademarin kuin ay-demarinkin. Solidaarisuuden ja demokratian tulee kummuta ihan kaikesta tekemästämme. Pitää ja saa olla ylpeästi demari -kaikkialla. Mitä? Haluan haastaa demarinuoria katselemaan sosialidemokratiaa myös ulkopuolisen silmin. Miksi sinä liityit demarinuoriin? Mitä sosialidemokratia sinulle on? Haastetaan itsemme, haastetaan sosialidemokratia -ansaitaan huomio.


Kesäduunari-info 0800 179 279

touko–elokuussa maanantaista perjantaihin kello 9–15

kuva: iStockphoto

www.kesaduunari.fi


22

LIPPU 2 /2012

ANTIN PALSTA

ONKO KANSANEDUSTAJALLA VALTAA? Viime kesänä kävin tapani mukaan tapaamassa vaariani ja tämän naistystävää Kiuruvedellä PohjoisSavossa. Puhuttiin tietenkin eduskunnasta, vaaleista sun muusta ja kysäisin sitten kahvien lomassa keitä kansanedustajia Kiuruveden suunnalta on valittu. ”Olhan täältä tuo Lämsän Eero, mutta suophan tuo tippuakkin, ku ei ees pik’piällystettä saannu omalle tiälleen hoiettua. Ossaakonna meiänkään asioita hoitaa, ku ei omiakkaan”, vaari totesi.

N

iinpä, silloin tajusin, että maakuntien kansanedustajiin kohdistuu usein paljon kovemmat odotukset oman kylän asioiden hoitamisesta, kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun edustajaan. Harva penäsi minulta lähitien kunnostamista eduskuntavaaleissa. Nuorisotyöttömyys ja terveyspalvelut olivat puhutuimpia aiheita. Kolikon toisella puolella on toki parempi tunnettuus omassa vaalipiirissä ja uskallan väittää sukulaisreissuilla suoritettujen empiiristen tutkailujen perusteella, että kansan valitsemia edustajia kunnioitetaan hitusen enem-

män kehä kolmosen ulkopuolella. Maakuntien edustajat tuntuvat olevan omissa pitäjissään ja maakunnissa erittäin tunnettuja ja arvostettuja. En minäkään nyt aivan rauhassa saa Tikkurilassa tai Koivukylässä kävellä, mutta aika rauhassa täällä muuten saa käyskennellä. Jos maakuntien kansanedustajien koetinkivi on kylätien kunnostaminen, meidän ruuhka-Suomen edustajien murhe on ”tähtien sota”. Kamppailu esim. medianäkyvyydestä on ankaraa Ihalaisten ja Stubbien varjossa. Paikallislehtien merkityskin on melko pieni. Iso juttu Karjalaisen kolmossivulla takaa näkyvyyden tavalla tai toisella melkein koko vaalipiirissä. Sama suoritus Uudellamaalla edellyttää vähintään iltauutisten kolmosjuttua. Kunnallispoliittisen harrastuksen yhdistäminen on taas meillä etelän edustajille helpompaa. Valtuuston puheenjohtajuuteen kuuluviin rientoihin on helpompi irrottautua keskellä viikkoa, kun matkat Vantaalle ja takaisin sujuvat alle tunnissa. Varjopuoli on toisaalta se, että vantaalainen väki olettaa, että heidän edustajansa on käytettävissä vaikkapa valiokunnan kokouksen aikaan. Kansanedustajan ja kunnallispoliitikon yhdistelmä tuottaakin välillä tiukkoja päiväaikatauluja ja harmaita hiuksia. Esimerkiksi Etelä-Savon vaalipiirissä on ryhmäpuheenjohtaja Backmanin mukaan opittu, että edustajaa on turha hamuta tilaisuuksiin tiistaista perjantaihin. Viikonloput ja maanantait ovat vaalipiiripäiviä. Loput vietetään Helsingissä. Toisaalta taas, jaksamista tiukkojen aikataulujen paineissa auttaa se tosiseikka, että me etelän edustajat pääsemme joka ilta kotiin perheen luokse rentoutumaan, eikä meidän ”tarvitse” jäädä iltatilaisuuksien jälkeen kaupungille verkostoitumaan. LIPPU

Antti Lindtman, ensimmäisen kauden kansanedustaja


Facebookissa perheväkivaltaa vastaan

Osana yhteiskuntavastuutamme olemme tukeneet Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa vuodesta 2007 lähtien. Tänä vuonna Osuuskunnan tuella uudistetaan liiton Facebookissa ylläpitämän nettiturvakodin toimintaa. Jatkossa nettiturvakodissa päivystää entistä useammin väkivaltatyön ammattilainen, jolta saa anonyymisti ja ilman rekisteröitymistä neuvoja ja apua omaan tai läheisensä tilanteeseen. Facebookin ja muun sosiaalisen median roolia tehostetaan myös perheväkivaltaa ja auttamisen keinoja koskevassa tiedonvälityksessä.

www.tradeka.fi

www.turvakoti.net


24

LIPPU 2 /2012

TIMO KONTIO - ELÄ UNELMAASI! TEKSTI: Kati Kokkonen KUVAI: Miikka Lönnqvist

Timo Kontio valittiin Demarinuorten puheenjohtajaksi Turun liittokokouksessa kesäkuussa 2010. Tuolloin 27-vuotias Timo tuli puheenjohtajaksi Helsingin piirihallituksen jäsenen tehtävästä ja jätti työnsä Ammattiin opiskelevat – SAKKI ry:ssä. Timo katsoo nyt hetken taakseen ja kertoo kokemuksistaan. Tapasimme Timon toimistollaan ja kysyimme, mitä kaikkea on saatu viimeisen kahden vuoden aikana aikaan. K: Puheenjohtajakautesi alkaa olla lopuillaan. Olisitko kaksi vuotta sitten osannut odottaa kaikkea, mitä vastaasi on tullut kautesi aikana? T: Ehdottomasti en. 27-vuotias kirkasotsa on muuttunut 29-vuotiaaksi korkeaotsaksi, mutta hymyni ei ole hyytynyt. Uskomattoman hienoa on ollut olla Demarinuorten johtajana. Olemme saaneet paljon aikaan ja kokea paljon yhdessä. En ole hetkeäkään katunut. Voin olla vain kiitollinen. K: Varmasti kuitenkin puheenjohtajuutta hakiessasi sinulla oli odotuksia ja toiveita. Tulivatko ne täytetyiksi? T: Pari päivää puheenjohtajana toimittuani SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner tuli juttusilleni ja sanoi, että minun täytyy itse valita, mitä minun kaudeltani jää ihmisille mieleen. Siis mistä ”Kontion kausi” muistetaan myöhemmin. Iloitsen noista opetuksista. Kontion kaudella määrätietoisesti kehitettiin Demarinuorten tiedotusta, järjestörakennetta ja vietiin eteenpäin poliittisia tavoitteita. Erityisen ylpeä olen siitä, että saimme poliittisen ohjelman tehtyä. Sitä ovat yrittäneet monet hallitukset ennen omaani, tätä heikommin tuloksin. Nyt Demarinuorilla on liittokokouksessaan keskusteltavana ja toivottavasti hyväksyttävänään

suuntaviivat poliittiselle toiminnalleen seuraavaksi vuosikymmeneksi. Muutenkin on sanottava, että oikeastaan kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu kuluneen kahden vuoden aikana. K: Sanoitpa vahvasti. Viime liittokokouksen jälkeen tuntui siltä, että hyväksyttyjen aloitteiden ja muiden tavoitteiden määrä oli huima. Onko todella niin, että saitte kaiken tehdyksi? T: Niin uskallan sanoa. Liittohallituksen porukalla kävimme läpi viime liittokokouksen meille asettamia tavoitteita. Niistä ihan muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki oli täytetty. Moni poliittinen tavoitteemmekin oli joko saavutettu tai ainakin liikahtanut ison askeleen eteenpäin. Kuten mainitsin, saimme järjestöäkin vietyä aimo askelia eteenpäin. Haluan myös erityisesti huomauttaa, että kevään 2011 eduskuntavaaleissa saimme vietyä eduskuntaan Antti Lindtmanin. Demareiden profiili nuorten keskuudessa on kehittämisen arvoinen ja nyt olemme nähneet heikkoja signaaleja siitä, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Myös tuleva toukokuinen SDP:n puoluekokous näyttää kääntyvän meille nuorille suotuisaan suuntaan. Suomesta valittiin Euroopan demarinuorten puheenjohtajaksi Kaisa Penny. Kovia juttuja olemme saavuttaneet! K: Onnittelut siis hyvästä työstä. Mainitsit, että pari pientä poikkeusta oli. Mitä siis jäi tekemättä? T: On varsin ikävää, että kauteni aikana päättyi kolme vuosikymmentä kestänyt demaripresidenttien putki. SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen sai tukemme,

EDUSKUNTAVAALIT, EHDOKKAANA KANSANEDUSTAJAKSI

LIITTYY DEMARINUORIIN JA SDP:N JÄSENEKSI

2008

5/2010 DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJAKSI

4/2011


LIPPU 2 /2012

mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Nostimme jo leukamme ja katsomme nyt eteenpäin. Oli kuitenkin upeaa saada olla tekemässä kampanjaa Paavon kaltaisen valtiomiehen hyväksi. SDP:n nouseminen hallitukseen on helpottanut poliittista vaikuttamistyötä huomattavasti ja olen saanut osallistua erinäisiin ohjelmavalmisteluihin. Se on avannut meille takaoven tavoitteidemme edistämiseksi. Varsinkin koulutuspuolella loikimme eteenpäin suurin harppauksin. Lisäksi yhteiskuntatakuun edistäminen on ollut demareiden riemuvoittoa. K: Siinä on saavutuksia taas, Timo. Entäs ne epäonnistumiset? T: Sanottakoon vaikka, että joillekin poliittisille tavoitteillemme ei ole ollut sopivaa tarttumapintaa ja hetkeä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Onpahan seuraavallekin hallitukselle tekemistä. K: Kauniisti ajateltu. Paljon on varmasti tapahtunut kahdessa vuodessa. Mikä on ollut kautesi aikana mieleenpainuvin hetki? T: Viime vuoden heinäkuussa olin Helsingissä viettämässä ystäväni hääjuhlaa, kun vilkaisin kännykkääni. Pari puhelua oli tullut. Toisen tunnistin STT:n numeroksi. Pirttijärven Anssi oli lähettänyt tekstiviestin. Siinä luki suurin piirtein: ”Norjassa ammuskeltu AUF:in leirillä. Tarkista uutiset.” Siinä hetkessä maailma pysähtyi. Seuraava viikko meni kuin unessa. Päivittäin jouduin antamaan haastatteluja medialle erittäin ikävästä ja henkilökohtaisesti koskettavasta aiheesta. Yritä siinä nyt pitää pää kylmänä, kun tietää, että omia kavereita oli mukana Utöyan leirillä. Järjestimme Norjan suurlähetystölle pikaisella aikataululla kynttilämielenosoituksen, johon osallistui useita satoja ihmisiä. Kävin Oslossa muistotilaisuudessa seuraavalla viikolla. Ystävien kanssa jaettu suru helpotti kuitenkin pikkuhiljaa. K: Ymmärrän hyvin. Kaikki me varmasti muistamme tuon tapahtuman lopun elämäämme. Kai on iloisiakin muistoja? T: Tottakai. Valtaosa muistoista on positiivisia. Elämässä on kuitenkin myös surun hetkiä. Toivon, että Breivik saa teostaan oikeuden edessä lainvoimaisen tuomion, joka antaa muille äärioikeistolaisille hulluille selvän signaalin, että vapaata ja ihmisten yhdenvertaisuuden nimeen vannovan yhteiskunnan sisällä ei tuollaisia tekoja sallita koskaan. K: Olen samaa mieltä. Nyt siis katse eteenpäin. Kahden vuoden aikana on varmasti jäänyt jotain konkreettista käteen. Kerro siitä. T: Huikea määrä mahtavia hetkiä, kokemuksia ja opetuksia. On ollut kunnia edustaa Demarinuoria SDP:n puoluehallituksessa, päästä eduskunnan käytäville, ministeriauton kyytiin ja muuta. Näitä muistoja vaalin vielä pitkään. Pääsin myös edustamaan SDP:tä New Yorkiin YK:n päämajaan ja Washingtoniin Yhdysvaltain kongressiin. Lisäksi kaikki

sosiaaliset kontaktit, yhteistyökumppanit ja käytännön opit ovat rikastuttaneet minua. Ehkä parasta kokemusta on kuitenkin ollut se työ, jota olen tehnyt liiton toimistolla yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Olemme järjestäneet tapahtumia, koulutuksia, seminaareja, kampanjoita, poliittisia ideoita, saunailtoja ja muuta. Vallankumouksen siemenet saatiin miltei kylvettyä. K: On ollut kivaa tehdä työtä kanssanne, allekirjoitan. Työsuhteesi on päättymäisillään. Mitä aiot tehdä seuraavaksi? T: Mukavaa päästä eroon tästä vanhan leijonan stigmasta. Oikeastaan siitä päivästä lähtien, kun ilmoitin, etten hae jatkokautta, on minulta kyselty mielipiteitä seuraajastani, puheenjohtajakilvasta ja kyselty, minne menen seuraavaksi. En siis yllättynyt kysymyksestäsi. Olen katsellut uusia työpaikkoja poliittisen vaikuttamistyön piiristä. Sen osaan kaikista parhaiten. Jo viitisen vuotta olen täysipäiväisesti lobbaamista ja politiikkaa. Muutaman työtarjouksen olen saanut. Olen lähetellyt työhakemuksia ja sitä on syytä vielä jatkaa. Puoluekokouksessa on seuraava konkreettinen poliittinen tavoite. Syksyllä on kunnallisvaalit ja niitäkin varten tässä valmistaudutaan. K: Luulisi, että Demarinuorten puheenjohtaja on nähnyt ja tehnyt kaiken, mitä järjestössä voi tehdä. Kaikista ei kuitenkaan tule puheenjohtajia. Mitä sanoisit vastikään toimintaan lähteneelle jäsenelle? T: On selvää, että sosialidemokratiassa jokaista tarvitaan. Olemme tasa-arvon ja kansanvallan liike, joka vaatii yhteiskunnalta sitä, että jokainen meistä saa kaikki tarvitsemansa edellytykset omalle kasvulleen täyteen kapasiteettiinsa. Yhteistä työtä tasa-arvon ja demokratian eteen on vielä tekemistä. Kannustan olemaan pitkäjänteinen ja rohkea. Itse olen ollut Demarinuorten jäsen vasta vähän reilut neljä vuotta. Minut valittiin kahden vuoden jälkeen järjestön puheenjohtajaksi. Ikä ja kokemus eivät siis ole kaikki kaikessa, joskus jopa päinvastoin. Kaikki on mahdollista. Jalat maassa, pää pilvissä elä unelmaasi, äläkä unelmoi elämääsi! LIPPU Olen pidempään puoluehallituksen pöydän ympärillä istuneena ehtinyt nähdä ja tutustua yhteen jos toisenkin Demarinuorten puheenjohtajaan ja saanut seurata myös nyt tehtävässään päättävän Timo Kontion toimintaa. Timo on tehnyt positiivisen vaikutuksen aatteellisilla ja reippailla puheenvuoroillaan - hän on terhakkaasti kaikissa yhteyksissä nostanut nuorten asiat keskusteluun ja tuonut Demarinuorten linjaukset esille. Joistakin ihmisistä vain henkii maailmanparantamisen ja yhteiskunnallisen innostuksen henki - Timo on juuri sellainen nuorimies.

Maarit Feldt-Ranta, kansanedustaja

NORJAN SISARJÄRJESTÖN LEIRILLÄ TAPAHTUU MASSAMURHA,

07/2011

VALITAAN JÄSENÄÄNESTYKSESSÄ HELSINGIN PIIRIN EDUSTAJAKSI SDP:N PUOLUEKOKOUKSEEN

2012 SDP:N EDUSTAJANA YK:N PÄÄMAJASSA JA USA:N KONGRESSISSA

04/2012

25


26

LIPPU 2 /2012

MATERIAALIPANKISTA UUSIA IDEOITA JA INTOA TOIMINTAAN! TEKSTI: Taina Viikari

Demarinuorten piirit, aluejärjestöt ja osastot järjestävät erilaisia tapahtumia ympäri vuoden eri puolella Suomea. Tapahtumien kirjo on hyvin laaja, laadukas ja kekseliäs. Kuitenkaan kaikki hyvät käytänteet eivät kiiri alueelta toiselle. Tässä muutamia tapahtumavinkkejä, uskaltakaa kokeilla jotain uutta alueellanne jo tämän vuoden puolella! Lisää tapahtumavinkkejä löydät Demarinuorten materiaalipankista.

esiintymiseen. Kouluttajaksi kannattaa hankkia ammattilainen. Vaikka kaikista toimijoista ei tulekaan poliitikkoja ja esiintyjiä, ovat esiintymisharjoitteet aina hyvästä. VIERAILU EDUSKUNTAAN:

Sopikaa jonkun tutun kansanedustajan kanssa vierailusta eduskuntaan. Eduskunnasta saa opastetun kierroksen, jonka jälkeen voi tavata kansanedustajan ryhmähuoneessa ja käydä keskustelua jostain poliittisesta kuumasta perunasta. Lisäksi kansanedustaja voi kertoa omasta työstään. Sopii erityisesti uusien iltaa varten. YSTÄVÄNPÄIVÄN VERENLUOVUTUSTEMPAUS:

Lähtekää isolla porukalla luovuttamaan verta yhdessä. Tämän voi järjestää yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen tai esimerkiksi puolueosaston kanssa niin halutessaan. Aiheesta kannattaa tehdä julkilausuma tai pyytää mediaa mukaan luovutuspaikalle. Luovutuksen jälkeen voidaan siirtyä keskustelemaan lähimpään kahvilaan päivän poliittisista aiheista.

PULKKAKISAILU:

Kun lumet tulee taas maahan, on toveriporukalla hyvä lähteä ulkoilemaan ja liikkumaan. Järjestäkää pulkkakisailu yksilöittäin tai ryhmissä. Laskunopeuksia mitataan tutkalla, jonka voi vuokrata katsastusliikkeestä. Kilpailun jälkeen voi mennä vaikka kahville tai paistamaan makkaraa laavulle tai nuotiolle. KAHVILLA KAUPUNGINVALTUUTETUN KANSSA:

Välillä on hyvä päästä juttelemaan suoraan päättäjien kanssa. Sopikaa jonkun kunnan- tai kaupunginvaltuutetun kanssa kahvihetki, jolloin jäsenet pääsevät keskustelemaan valtuutetun kanssa oman kaupungin asioista vapaamuotoisesti. Nuoret pääsevät vaikuttamaan ja valtuutettu voi saada uusia ideoita ja näkökulmia. ESIINTYMISKOULUTUS:

Järjestäkää jäsenistölle esiintymiskoulutus, joka sisältää erilaisia esiintymisharjoitteita ja esimerkiksi jonkun konkariesiintyjän, joka voi kertoa omista kokemuksistaan liittyen

MIKÄ IHMEEN MATERIAALIPANKKI?

Demarinuorten nettisivuilta löytyy jäsenistölle suunnattu ja uudistettu materiaalipankki. Materiaalipankista löytyy asiakirja- ja lomakepohjia, toimintaoppaita, pinssipohjia, luettavaa sekä muuta hyödyllistä tietoa piiri- ja paikallistoiminnan tueksi. Materiaalipankin uudistus on nyt alkanut mutta kehittämistä jatketaan edelleen. Materiaalipankkia on kehitetty ja uudistettu juuri sinua, jäsentä, varten. Materiaalipankissa levitetään hyviä käytänteitä ympäri Suomen kaikkien piirien, aluejärjestöjen, osastojen sekä jäsenten käyttöön. Materiaalipankin käyttö on helppoa ja sen sisältöön liittyviä kehitysideoita otetaan vastaa ilomielin. Salasanan ja ohjeet materiaalipankkiin pääsyyn saat piirisihteeriltä tai liiton toimistolta! Käy tutustumassa ja kerro materiaalipankista toverillesi! LIPPU


LIPPU 2 /2012

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyymina pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

Junttaus Kevät on kovien kokousten ja henkilövalintojen aikaa. Junttaus on ennen äänestystä tapahtuvaa mielipidevaikuttamista ja tarvittaessa myös sopimista sekä lehmänkauppoja. Junttaus mielletään negatiiviseksi termiksi mutta näin ei todellisuudessa ole. Hän, joka ei junttaa, ei todennäköisesti ole tosissaan mukana pelissä. Hän, joka väittää, että ei junttaa, tekee sitä todennäköisesti kaikkein eniten ja likaisimmin..

Neuleet +10 astetta Celsiusta on yhtä kuin shortsikelit ja lämpimään kevääseen vedoten asetan neuleet pannaan. Neuleet menee syksyllä ja talvella mutta keväällä neuleessa hikoaa, mikä ei ole linjan mukaista eivätkä neuleetkaan pidä siitä.

Etelä-Kymi Rakkauden kesänä 2012 Etelä-Kymissä on kaikkea sitä hunajaa, jota ainoastaan elinkeinoelämältään taantuva muuttotappioalue ja silti yksi universumin hienoimmista paikoista pystyy tarjoamaan: jokavuotiset ja iki-ihanat Kotkan Meripäivät ja legendaarinen, vain joka toinen vuosi tapahtuva Pohjois-Euroopan kiistatta merkittävin tapahtuma Hamina Tattoo. Joka ei edes toiseen edellä mainituista tapahtumista käy, voi kaiken toivon heittää tai ainakin vähän hävetä. Pikeepaidat Pikeepaita menee häissä ja hautajaisissa, poislukien häät ja hautajaiset. Loistava vaate, joka on sopivan casual mutta samalla riittävän tahdikas näyttääkseen siistiltä. Löytyy eri värejä ja kuoseja ja, jos oikein hurjaksi heittäytyy, voi jättää ylimmäisen kaulusnapin auki.

UNDER

DOWN

Ylimitoitettu sovinnaisuus Liiallinen konsensus ei vaan toimi - ei politiikassa eikä pohjimmiltaan missään. Tämä itsessään ei tarkoita sitä, että pitää riidellä kaikkea vastaan mutta jos on jotain mieltä, sen saa ilmaista, kun ei loukkaa muita tarpeettomasti. Väritön, hajuton, mauton - tämä on se kolmen kombo, mistä pitää pysytellä kaukana koko rahan edestä. Katkera kyynisyys ”Heijaa, omaan angstia kaikkea kohtaan!” Ei näin. Kyynisyys imee elämänhalun kaikista kyynikon ympäröivistä ihmisistä ja on muutenkin dorkaa. Vaikka yltiöpäinen Rakastan Kaikkea -asenne tuskin tulee kasvamaan hedelmää kanssaihmisten keskuudessa, luo optimistinen asennoituminen elämään ja pessimismin vähentäminen minimiin omassa ajattelussaan positiivista feng shui’ta lähipiiriin.

KUMMALLISUUKSIA

TERVEYDENHUOLTO

JALKAPALLO

Suomalaiset ovat siinä onnekkaassa asemassa, että saavat Australiassa ollessaan paikallisen Kela-kortin eli Medicarekortin. Lääkäreiden vastaanotot muistuttavat yksityisiä terveysasemia ja aikoja on helposti saatavilla. Käynti lääkärillä ei maksa mitään. Päätoimittajan vieraillessa lääkärillä vastaan tuli kuitenkin melkoinen haaste: britti lääkäri, joka oli ollut maassa viikon, yritti tulkita suomalaisia reseptilääkkeitä ja löytää australialaisia vastineita...

It’s football, not soccer! Australialainen jalkapallo eli footy vasta onkin lajinsa. Siinä käytetään jalkojen lisäksi myös käsiä. Kenttä on tuplasti isompi kuin jalkapallokenttä, pelaajia 18 kummallakin puolella ja maaleina toimivat pitkien keppien välit. Mikäli seuraat jalkapalloa hyvännäköisten pelaajien vuoksi, niin suosittelen seuraamaan footya. Missään muussa lajissa ei ole yhtä montaa kuumaa urosta kentällä samaan aikaan.

KAHVI

AUSTRALIA

Suomalaiselle kahvi on tärkeää — etenkin matkustaessa. Lattea saa joka kulmalta, mutta pikakahvi on jotakin, mitä suomalainen ei voi käsittää. Kahvinpurut kuppiin, kuumaa vettä säiliöstä ja maitoa päälle. Valmista alle minuutissa. Suomessa laitetaan suodatinpussi, purut ja vesi, jonka jälkeen odotellaan 10 minuuttia kahvin valmistumista. Miten niin suomalainen tapa kuulostaa hankalalta?

Oletko matkustanut ympäri Australian? Oletko matkustanut ympäri Euroopan? Australia on lähes Euroopan kokoinen. Maassa ei lähdetä noin vaan viikonloppulomalle etelästä pohjoiseen, kuten ei lähdetä Suomesta Italiaan.

27


28

LIPPU 2 /2012

Y!} T T E L IEL K Ä T IN {KÄHM

ÄLÄ TÖNI MUN KAVERIA! TEKSTI JA KUVAT: Elisa Selinummi

Demarinuoret ja SONK kampanjoivat kesällä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta. Älä töni mun kaveria -kampanja on alunperin Ranskasta lähtöisin oleva rasisminvastainen kampanja. Ensimmäisen kerran kampanja toteutettiin Suomessa 80- ja 90-lukujen taitteessa.

R

asismi on nostanut päätään suomalaisessa yhteiskunnassa jo useamman vuoden ajan ja tämän vuoksi Älä töni mun kaveria -kampanja herätettiin eloon viime kesänä ja kampanja jatkuu tänä kesänä. Edelleen on tarve muistuttaa ihmisiä siitä, että jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasavertaisena yksilönä riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mistään muustakaan henkilökohtaisesta ominaisuudesta. Kampanjateemat keskittyvät tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen palkkaukseen, seksuaalisen häirinnän poistamiseen ja syrjinnän vähentämiseen. Älä töni mun kaveria -kesäkampanjan voi bongata eri tapahtumista ja tilaisuuksista ympäri Suomen. Käy noutamassa heiltä esimerkiksi rintamerkki tai kesäkumi ja vie kampanjan viestiä eteenpäin!

PÄRSTÄKERROIN POIS PALKKAUKSESTA!

Kulttuurinen tausta, ihonväri tai sukupuoli ei saa olla määrittävä tekijä työtä haettaessa, vaan työntekijät tulee valittava pätevyyden perusteella. Maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 60% siinä missä koko Suomessa luku on 68,6%. Maahanmuuttajat työllistyvät kantaväestöä harvemmin koulutustaan vastaaviin ammatteihin. Jo työhakuvaiheessa maahanmuuttajat kohtavat ongelmia ja ennakkoluuloja. Hakemus saatetaan hylätä, jos nimi ei ole suomalaisperäinen tai hakijan kuvasta käy ilmi muu kulttuurinen tausta. Sukupuolten väliset palkkaerot ja sukupuolen vaikutus etenemiseen työuralla ovat edelleen ongelmia. Naisten mediaanivuositulo vuonna 2010 oli 18 430 euroa ja miesten vastaava 24 330 euroa eli eroa on 5900 euroa. Keskituloissa eroa oli jopa 7780 euroa. Eroja voidaan osaltaan selittää koulutuksella, uravalinnoilla tai työuran kestolla ja jatkuvuudella. Näillä argumenteilla ongelmaa ei kuitenkaan voi ohittaa, vaan on takerruttava todellisiin syihin ja taustalla vallitseviin sukupuoliin perustuviin vanhanaikaisiin rakenteisiin. - Ennakkoluulot pois työmarkkinoilta - Muissa maissa suoritetut tutkinnot on tunnustettava Suomessa paremmin - Sukupuoli ei saa vaikuttaa palkkaukseen KÄHMINTÄ KIELLETTY!

Seksuaalista häirintää on tarkoituksellinen ja ei-toivottu seksuaalisväritteinen käyttäytyminen. Käpälöinti ja fyysinen koskettelu ovat ehdottomasti seksuaalista häirintää. Sitä


LIPPU 2 /2012

ovat sukupuolisesti tunkeilevat eleet ja ilmeet, seksuaalisesti värittyneet viestit tai kuvat sekä härskit vitsit. Häirintää on myös sukupuoleen perustuva syrjintä. Useimmiten seksuaalista häirintää ja sen ilmestymistä tutkitaan useimmiten lähinnä työelämässä ja oppilaitoksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan vuonna 2004 seksuaalisen ahdistelun kohteeksi työpaikallaan joutui 18 % naisista ja 7 % miehistä. Mannerheimin lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyssä vuonna 2009 selvisi, että yläkoululaisista tytöistä 40% ja pojista 27% on kohdannut kuukausittain tai harvemmin sanallista seksuaalista häirintää. Fyysistä häirintää koki tytöistä 23% ja pojista 13%. Seksuaalinen häirintä ei rajoitu vain työpaikoille ja oppilaitoksiin. Kähmintä ja vihjailut kadulla, bussipysäkillä tai baarijonossa ovat yhtä paljon seksuaalista häirintää. Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvobarometri 2008 tuo esiin yleisen tilanteen. Sen mukaan naisista noin joka kolmas ja miehistä 13% on kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana jossain muodossa. Häirintää ei tarvitse sietää missään tilantessa. Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja turvalliseen ympäristöön sekä oikeus vetää omat rajat. Se, onko kosketus tervetullut vai ei, on aina teon kohteen päätettävissä ja tätä on kunnioitettava. - Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja omiin rajoihin - Yhteiskunnan seksualisoituminen on pysäytettävä - Seksuaalinen häirintä on kriminalisoitava AHDASMIELISYYS ON ANKEETA!

Rasismi on perusteetonta toisen ihmisen tai ihmisryhmän syrjintää, joka usein perustuu erittäin voimakkaasti stereotypioihin, yleistyksiin tai ennakkoluuloihin. Rasismiin voidaan puuttua ennen kaikkea lisäämällä yhdenvertaisuuskoulutusta oppilaitoksissa ja asuttamalla Suomeen saapuvia maahanmuuttajia tasaisemmin ympäri maata. Samalla on estettävä suurten kaupunkien ghettoutumisilmiö. Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee jokaisen voida kokea olevansa tervetullut, uskaltaa olla oma itsensä, ja voivansa elää ilman pelkoa rasistisista hyökkäyksistä. Nollatoleranssi rasismille! Turvallisuus on yksi elämän kulmakiviä. Meistä jokaisen tulee voida elää pelkäämättä oman tai läheistemme turvallisuuden, koskemattomuuden, hengen tai minkään muunkaan tekijän puolesta. Turvallisuudentunteen lisääntymiseen voidaan vaikuttaa monella tapaa – asennekasvatuksella kouluissa, rikollisuuden ennaltaehkäisyllä, taloudellisten epävarmuustekijöiden poistamisella – siis poliittisilla päätöksillä. Meillä kaikilla tulee olla oikeus rakastaa ketä haluamme sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Lain tulee olla sama kaikille – avioliiton tulee olla

tasa-arvoinen niin eri- kuin samansukupuolistenkin parien välillä. Tällä hetkellä samaa sukupuolta olevat pariskunnat voivat rekisteröidä parisuhteensa, mutta rekisteröidyn parisuhteen laillinen asema ei kuitenkaan ole sama kuin avioliiton. 2010-luvun Suomessa meidän kaikkien tulee olla toistemme kanssa tasa-arvoisia – kaikilla on oikeus rakastaa! - Rasismi ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan - Jokaisen tulee voida elää pelkäämättä turvallisuutensa puolesta - Kaikilla on oikeus rakastaa LIPPU

KAMPANJA KIERTÄÄ:

Toukokuu 1.5. Vappu 12.5. Mahdollisuuksien Tori, Vaasa ja Joensuu 19.5. Demarinuorten liittokokous, Helsinki 26.5. Mahdollisuuksien Tori, Kuopio 29.-30.5. Toukofest, Jyväskylä Kesäkuu 2.6. YleX Pop, Tampere 8.-9.6. Kivenlahtirock, Espoo 8.-10.6. Porvoofest, Porvoo 15.-16.6. Boombox Festival, Helsinki Heinäkuu 6.-7.7. Päätalo-viikko, Taivalkoski 16.-20.7. Suomi-Areena, Pori 20.-21.7. Wanaja-festival, Hämeenlinna 24.-29.7. Down by the Laituri, Turku 26.-29.7. Työväen musiikkitapahtuma, Valkeakoski Elokuu 18.-20.8. FLOW-festivaalit, Helsinki 22.-24.8. Ilmakitaran MM-kisat, Oulu 23.8. Taiteiden Yö, Helsinki 24.-26.8. Wanhat markkinat, Rovaniemi 31.8. Joen yö, Joensuu Seuraa kampanjaa netissä: www.älätöni.fi

29


KUVA ELISA SELINUMMI

ESITTELYSSÄ UUSI PÄÄSIHTEERI

D

emarinuorten liittohallitus valitsi uudeksi pääsihteeriksi Miikka Lönnqvistin. Hän on ollut Etelä-Hämeen Demarinuorten puheenjohtaja ja Demarinuorten liittohallituksen jäsen usean vuoden ajan. Miikka haluaa olla kehittämässä Demarinuoria järjestönä entistä tehokkaammaksi ja aktiivisemmaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi: ”Poliittisen linjan luominen on toki liittohallituksen tehtävä mutta hyväkään poliittinen sisältö ei riitä, jos tavoitteita ole viemässä eteenpäin toimiva järjestökoneisto. Haluan pääsihteerinä pitää järjestökoneistomme toimivana ja iskukykyisenä.” Miikka on Hämeenkosken kunnanhallituksen jäsen ja työn ohella hän opiskelee Helsingin yliopistossa poliittista historiaa. LIPPU Ota rohkeasti yhteyttä! Miikka Lönnqvist, pääsihteeri m. miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi p. 050 542 160

Kiinnostaako olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa? Kerro kiinnostuksestasi meille osoitteessa www.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012


LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

HELSINKI

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@ demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

PUHEENJOHTAJA

Timo Kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA

Mikko Suomalainen 050 410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA

Anssi Pirttijärvi 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Kati Oksman 045 633 2636, kati.oksman@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Stella Qin, 044 089 3289, stella.qin@wippies.com UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, emma.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tainala@hotmail.com LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Petra Peltonen, 050 371 3920, petrapelt@gmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Maija Kuntsi, 040 679 2270, maija.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Ninni Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Eveliina Reponen, eve.reponen@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Paulus Toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Maria-Riitta Järvelä, 040 849 5532, marjarve@ulapland.fi FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Daniel Liljekvist, 050 595 3902, liljekvistdaniel@hotmail.com Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

31

KANSAINVÄLINEN JAOSTO

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto on Demarinuorten ja SONK:n yhteinen ja se koordinoi nuorten demareiden toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Yhteyshenkilö: Anssi Pirttijärvi, 044 363 0796, anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi


KUVAT ELISA SELINUMMI JA MIIKKA LÖNNQVIST


TULEVAT TAPAHTUMAT 5 TOUKOKUU

4.-6.5 Tulevaisuudentekijät 2 18.-20.5 Demarinuorten liittokokous, Helsinki 7 HEINÄKUU

11 MARRASKUU

16.-18.11 D-TOUR Syysseminaari ja pikkujoulut 12 JOULUKUU

4.12 Glögit

26.-29.7 DAY: Työväen Musiikkitapahtuma, Valkeakoski 9 SYYSKUU

14.9 Työmyyrätapaaminen 15.-16.9 Aktiivipäivät 10 LOKAKUU

LIPPU –LEHTI HAKEE PÄÄTOIMITTAJAA

Liittokokouskauden vaihtuessa myös toimijat vaihtuvat. Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pää-äänenkannattaja Lippu –lehti hakee päätoimittajaa liittokokouskaudelle 2012-2014. Päätoimittaja johtaa lehden suunnittelua ja toteutusta. Hän vastaa lehden sisällöstä ja kirjoittajien rekrytoinnista. Päätoimittajaa avustaa toimitussihteeri, joka työskentelee keskustoimistolla. Päätoimittajalta edellytetään sitoutumista tehtävään, innostavaa otetta toimittamiseen ja kiinnostusta kehittää lehteä eteenpäin. Kokemus lehden toimittamisesta ja tekemisestä on eduksi, mutta ei välttämätön. Tehtävästä maksetaan palkkio. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 27.5.2012 mennessä sähköpostitse pääsihteerille paasihteeri@demarinuoret.fi. Merkitse otsikoksi ”Lipun päätoimittaja”. Lisätietoja päätoimittajan paikasta saa sähköpostitse lippu@demarinuoret.fi tai puhelimitse toimitussihteeriltä 0400 671 203 / Elisa Selinummi.

5.-7.9 Tulevaisuuden Tekijät 3

Tykkääthän jo meistä Facebookissa? Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS


KUVAT ELISA SELINUMMI JA MIIKKA LÖNNQVIST


www.demarinuoret.fi

Lippu 2/2012  

Demarinuorten Lippu -lehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you