Lippu 2/2011 by Demarinuoret

KUVA: OLLI URPELA

RÖR INTE MIN KOMPIS ennakkoluuloton kesäkampanja S. 5 MUMMUN MUSTAT SILMÄT S. 10 KOIVUKYLÄSTÄ ARKADIANMÄELLE Antti Lindtman S. 12 ORAS TYNKKYNEN: VIHREÄT OVAT DEMAREILLE PELKKÄ PANO? S. 15 KAISA EUROOPAN DEMARINUORTEN JOHTOON S. 19

PÄÄKIRJOITUS

LIPPU 2 / 2011

IT´S SUMMER TIME! KATI KOKKONEN

päätoimittaja

evään aikana moni on antanut jälleen oman ison panoksensa poliittisessa liikkeessä toimimiseen. Eduskuntavaaleissa ehdolla olleet nuoret ehdokkaamme ovat panostaneet kampanjaansa kuukausia, jotkut jopa vuosia. Kiitos kaikille ehdokkaillemme ja kaikille niille, jotka tekivät oman panoksensa vaalituloksen eteen! Yhteisten unelmien eteen tehdään vapaaehtoisesti työtä tunteja laskematta. Minulta – kuten monelta muultakin – kysytään usein, että miksi haluamme vapaa-ajalla tehdä työtä ilman korvausta. Mielestäni ensimmäinen syy on halu tehdä asioita yhteisten tavoitteiden eteen. Toinen syy ovat kaikki ne ihmiset, joita politiikan kuvioissa tapaa. Jääkiekon maailmanmestaruuden myötä suomalaiset saivat tuntea voimakasta yhteenkuuluvuutta. Suomalaisten tunnettu huono itsetunto oli poissa. Yhteenkuuluvuutta omien ystävien, työkavereiden tai harrastuskavereiden kautta saa tuntea päivittäinkin. Kuitenkin kaikkien suomalaisten yhtenäisyyden tunne on harvinaisempi asia. YHTEISÖLLISYYDEN MYÖTÄ SURULLISTA onkin ajatella miten samaan aikaan puhutaan niin paljon rasismista. Siitä toki tulee puhua, mutta huolestuttavinta on, että jotenkin pikkuhiljaa rasistiset kommentit ovat ikään kuin tulleet hyväksyttäviksi puhua ääneen. Rumia sanoja sanotaan kadulla yhä useammin päin naamaa sen sijaan, että asiasta puhuttaisiin enää vain netissä nimettömänä. Rasismissa ja kiusaamisessa tulee olla selkeä nollatoleranssi. Aiheeseen paneudutaan kesällä Demarinuorten suvaitsevaisuus kampanjassa.

*** Nuorisotyöttömyys on vaikuttanut viime vuosina myös kesätöiden saantiin. Ilman kesätyötä oleva opiskelija voi joutua karuun todellisuuteen. Mikäli vuoden aikana ei ole nostanut täysimääräisesti opintotukea ja kesällä tuleekin tarve toimeentulotukeen, siitä joutuu vain haaveilemaan. Kevään mittaan uutisissa nostettiin esiin, kuinka nuorten tulot voivat viedä osan koko perheen toimeentulotuesta. Nuoren ei voida olettaa elättävän vanhempiaan tai sisaruksiaan. Opiskeluajan huonon toimeentulon voi hyväksyä, jos mieltää opiskelun väliaikaiseksi vaiheeksi. Monella köyhyys polveutuu kuitenkin jo useammassa sukupolvessa. Toimeentulo voi olla erittäin tiukkaa, vaikka kävisi töissäkin. Köyhyys Suomessa on lisääntynyt ja sen osalta uudella hallituksella riittää työnsarkaa. NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN työehtojen polkemista esitetään aika ajoin. Niitä esityksiä ei voida millään tavalla hyväksyä. Omista oikeuksistaan on hyvä huolehtia. Onhan työsopimus allekirjoitettu? Maksetaanhan sinulle työehtosopimuksen mukaista palkkaa? Työpaikalla on hyvä ottaa selvää kuka on luottamusmies. Työsuhteen päättyessä on muistettava pyytää työtodistus, mikäli pomo ei sitä viimeisenä päivänäsi ole laittanut työlistalleen. Kesällä tapahtuu paljon kaikkea mukavaa. Vietetään se hyvässä hengessä ja ladataan akkuja talvea varten. Mansikanmakuista kesää!

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAPERI

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

TOIMITUSKUNTA

3 / 2011 ILMESTYY SYYSKUUSSA

PÄÄTOIMITTAJA

Tino Aalto, Susanna Haapalainen, Hanna Isbom, Viljami Kammonen, Timo Kontio, Sanna Marin, Matti Niemi, Jani Ryhänen, Kaarina Sainio, Jacob Storbjörk, Oras Tynkkynen

Aineistopäivä: 31.8.2011 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom 050 413 8299, hanna.isbom@demarinuoret.fi

Kati Kokkonen, kati.kokkonen@aloiteaitta.fi TOIMITUSSIHTEERI

Anssi Pirttijärvi, 040 4846772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

PAINOPAIKKA

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

441 763 Painotuote

LIPPU 2 / 2011

AJANKOHTAISTA

SOSIALIDEMOKRAATEILLA NOUSUN PAIKKA

uurimmassa osassa Euroopan maita on vallassa oikeistohallitukset. Demarit ovat hallituksessa EUmaista vain Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa sekä Islannissa. Tämä on näkynyt unionimaiden haluttomuudessa ratkaista finanssikriisiä pitkäjänteisellä tavalla, joka vähentäisi ylenmääräistä spekulaatiota. Euroopan demarit ovat vaatineet esimerkiksi finanssitransaktioveroa. Suurissa EU-maissa oppositiossa oleva vasemmisto on voittanut paikallisvaaleja. Saksassa oikeistohallitus on menettänyt enemmistönsä liittoneuvostossa, jossa istuvat osavaltioiden edustajat. Iso-Britanniassa oppositiossa oleva työväenpuolue voitti toukokuussa pidetyt paikallisvaalit. Ranskassa sosialistit johtavat ensi vuoden presidentinvaaligallupeja. Sosialidemokraateilla on mahdollisuus nousta taas johtoasemaan Euroopassa. Tässä avainasemassa ovat Suomen sosialidemokraatit, jos olemme seuraavassa hallituksessa. Muiden EU-maiden sosialidemokraatit kun edustavat maita, joissa talouskriisi jyllää.

SUOMI ETSII UUTTA ISÄÄ TAI ÄITIÄ

Rakas Suomi etsii uutta johtajaansa. Seuraavat vaalit ovat presidentinvaalit tammikuussa 2012. Kun hallitusneuvotteluista on päästy, alkaa presidenttipeli kuumeta toden teolla. SDP:n presidenttiehdokkaaksi voi tehdä ehdotuksia elokuuhun asti. Nimitykseen riittää 10 puolueosaston tai 250 äänioikeutetun puolueen jäsenen tuki. Tähän mennessä peliin on heittäytynyt Lasse Lehtinen. Entiselle kansanedustajalle ja europarlamentaarikolle riittää tukea tämän savolaisuudesta huolimatta. Muita nimiä ovat Pentti Arajärvi, Liisa Jaakonsaari, Eero Heinäluoma, Erkki Tuomioja sekä Riitta Myller. Nimien heittely ei pian enää riitä, ehdokkaiksi haluavien tulee heittäytyä kisaan ja panna itsensä peliin.

DEMARINUORILLE YKSI KANSANEDUSTAJA JA VARAPAIKKA

Menneiden eduskuntavaalien tulos oli sosialidemokraateille kaksinainen. Toisaalta kakkossija ja vain prosenttiyksikön ero Kokoomukseen oli pelättyä paljon parempi. Toisaalta tulos oli huonoin 50 vuoteen, vuonna 1962 SDP sai 39 paikkaa eduskuntaan. Sekä populistisia että myös selvästi maahanmuuttovastaisia voimia sisältäneet Perussuomalaiset saivat suurvoiton. Perussuomalaisten voitto ei näytä tulevan yksin. Yleisestikin hyökkäykset erinäisiä vähemmistöjä, kuten seksuaalija sukupuolivähemmistöjä sekä maahanmuuttajia vastaan ovat lisääntyneet viime vuosina. Demarinuoret on nähnyt ajan merkit ja on lanseerannut kesäkampanjan ”Älä töni mun kaveria – Rör inte min kompis”. Kampanjan on viimeksi 80-luvulla tehnyt Suomessa SONK. Demarinuoret saivat läpi yhden kansanedustajan, 28-vuotiaan Antti Lindtmanin. Lindtman on toiminut esimerkiksi Demarinuorten varapuheenjohtajana sekä Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Helsingin vaalipiiristä varakansanedustajaksi yltänyt 26-vuotias Monika-naisten projektisihteeri Nasima Razmyar jäi lopulta noin 80 äänen päähän kansanedustajan paikasta. Hän on juuri näinä päivänä aloittanut eduskuntatyönsä Mikael Jungnerin avustajana. HALLITUS ON VANKKA

Tässä vaiheessa lehdentekoa ei voida olla vielä varmoja tulevasta hallituspohjasta. Näyttää siltä, että vaaleissa kuultu hätähuuto eriarvoistumisen pysäyttämiseksi näkyy hallitusohjelmassa. Lipun mennessä painoon toimii hallitustunnustelijana vielä Jyrki Katainen. Tosiasiallinen tunnustelija vaikuttaa olevan Timo Soini, joka tenttaa puolueiden eurokantoja. Mikäli tunnustelijan työ siirtyy Jutta Urpilaiselle, toivoo Lippu-lehti SDP:lle malttia, ettei puolueelle käy ns. Kataiset. -Toimitus

LIPPU 2 /2011

VANHA KAMPANJA KÄYTTÖÖN UUSIN MAUSTEIN TEKSTI: Jani Ryhänen

Tänä kesänä Demarinuoret ja SONK tekevät yhdessä ennakkoluulottoman ”Älä töni mun kaveria – Rör inte min kompis” –kampanjan, joka jalkautuu tapahtumiin eri puolelle Suomea. Ensimmäistä kertaa kampanjaa tehtiin jo kahdeksankymmentäluvulla. Sen juuret ovat Ranskassa, jossa se oli alun perin rasisminvastainen kampanja. Ranskasta kampanja levisi Ruotsiin ja Suomeen. Monet vanhemmat toverit muistavatkin kampanjan parinkymmenen vuoden takaa. Kampanjan tunnuksena olleita käsirintanappeja on voinut nähdä myöhemminkin. Hyvää kampanjaa ei kannattanut täysin unohtaa, jonka vuoksi tänä kesänä tulemme näkemään uusimman version ”Älä töni mun kaveria” -kampanjasta. Kampanja ei ole menettänyt teräänsä tänäkään päivänä vaan nyt se on ajankohtaisempi kuin aikoihin. Työttömyyden ja eriarvoisuuden kasvu on lisännyt rasismia niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Ihmiset haluavat purkaa pahaa oloaan erityisesti vähemmistöjä kohtaan. Kampanjan avulla haluamme korostaa ihmisten tasa-arvoisen kohtelun tärkeyttä sekä muistuttaa ihmisiä solidaarisuudesta. Tänä kesänä kampanja on laajennettu koskemaan myös muita tärkeitä teemoja. Kampanjan avulla halutaan muistuttaa, että kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus rakastaa toisiaan huoli-

matta seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Kenenkään ei tulisi tuntea palkoa esimerkiksi samaa sukupuolta olevan tai eri kansallisuutta olevan henkilön kanssa käsi kädessä kulkiessa. Toinen tärkeä uusi teema on väkivallattomuus. Kaikilla tulisi olla oikeus elämään ilman henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kampanjan avulla haluamme muistuttaa, että kenenkään ei tarvitsisi pelätä väkivaltaa ja yksi tärkein tapa päästä tähän on tarjota tietoa antavaa asennekasvatusta jo nuoresta lähtien. ÄLÄ TÖNI MUN KAVERIA –KAMPANJA JALKAUTUU ERI PUOLILLE SUOMEA

Kampanjaa tehdään tänä kesänä ainakin parissakymmenessä tapahtumassa ja festareilla eri puolella Suomea. Mukana kampanjatyössä ovat Demarinuorten ja SONK:n aktiivit. ”Kampanjan suunnittelu on ollut todella mielenkiintoista ja hauskaa hommaa. On mahtava tehdä kampanjaa, jolla on pitkä historia ja kampanjan tunnuksena käytetty käsi on jo monille tuttu” sanoo Tino Aalto, Demarinuorten jäsenhankintatyöryhmän puheenjohtaja. Kampanjan yhteydessä jaetaan 10 000 kondomia, rintanappia sekä kampanjaflyeria. ”Älä töni mun kaveria” – kampanjaa tekevät tyypit tunnistat kesällä t-paidasta, jonka etumuksesta löydät ison käden sekä Demarinuorten selkärepusta. Kampanja on haluttu viedä sekä isoimmille maksullisille festivaaleille sekä kesän ilmaistapahtumiin. Kampanjan kautta halutaan kertoa nuorille vaikuttamisen tärkeydestä sekä tarjota mahdollisuutta liittyä Demarinuorten ja SONK:n jäseneksi. Jos siis törmäät kesällä iloisiin kampanjatyyppeihin käy moikkaamassa heitä ja hakemassa kampanjanappi rintaasi. LIPPU

LIPPU 2 / 2011

ISRAEL ON RAKENTANUT MUURIN LÄNSIRANNALLE. MUURI LOHKAISEE PALESTIINALAISTEN MAITA ISRAELIN PUOLELLE. SE ON TODETTU LAITTOMAKSI NIIN YK:N, EU:N KUIN HAAGIN TUOMIOISTUIMENKIN TAHOLTA. OIK. YLH. PALESTIINALAISMIEHISTÄ SUURI OSA ON OLLUT JOSKUS VANKILASSA. RAMALLAHISSA MUISTETTIIN VANGITTUJA RIPUSTAMALLA HEIDÄN KUVIAAN KESKUSAUKIOLLE.

VIHDOIN VAPAA PALESTIINA?

Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla unelmoidaan vapaudesta. Itsenäisen palestiinalaisvaltion tiellä on edelleen monta estettä, mutta toivo omasta valtiosta elää. Rauhanneuvotteluiden onnistuminen on vaikeaa ilman muutosta USA:n politiikassa. TEKSTI JA KUVAT: Hanna Isbom

hdysvaltain presidentti Barack Obama piti toukokuussa Lähi-itää koskevan puheen, jossa hän linjasi, että Israelin ja Palestiinan valtioiden tulee perustua vuoden 1967 rajoihin. Tällä Obama viittasi rajoihin ennen kuuden päivän sotaa, jossa Israel miehitti Länsirannan ja Gazan kaistaleen. Näillä alueilla on tällä hetkellä palestiinalaisten itsehallinto, ja jo yli 100 maailman valtiota on tunnustanut nämä alueet Palestiinan valtioksi. Virallisesti Palestiinan valtiota ei kuitenkaan ole olemassa, ja vain pieni osa Länsirannan alueesta on todellisuudessa palestiinalaishallinnon alaisuudessa. Länsiranta on jaettu A-, B- ja C-alueisiin, joista A tarkoittaa aluetta täysin palestiinalaishallinnon alaisuudessa, johon israelilaisilla ei ole pääsyä, B osittaista palestiinalaisvalvontaa ja C täysin Israelin valvonnassa olevaa aluetta. A-aluetta on vain 2,7 % Länsirannan pinta-alasta.

PALESTIINALAISKYLIÄ TUHOTAAN SIIRTOKUNTIEN TIELTÄ

Israelin armeija miehittää lähes koko Länsirantaa ja rakentaa jatkuvasti omia siirtokuntiaan palestiinalaisalueille. Siirtokuntia vartioi tuhansien israelilaissotilaiden joukot. Israelin siirtokuntien tieltä tuhotaan palestiinalaiskyliä ja kansainvälinen rikostuomioistuin onkin todennut Israelin toimet kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. Israel ei kuitenkaan ole allekirjoittanut sopimusta eikä tunnusta tuomioistuimen toimivaltaa. Myös YK on todennut siirtokunnat laittomiksi. Juuri näihin siirtokuntiin sisältyy Obaman puheen iso mutta. Obama vaati vuoden 1967 rajojen hyväksymistä, mutta sisälsi siihen molempien osapuolten hyväksymät aluevaihdot. Tuntuu epätodennäköiseltä, että Israel ja Palestiina voisivat päästä sopuun aluevaihdoista, jos Israelin vaatimukset

LIPPU 2 /2011

tärkein kauppakumppani. On hyvin epätodennäköistä, että Yhdysvallat ryhtyisi painostamaan Israelia, sillä jo pelkästään Obaman puhe sai aikaan vastalauseiden ryöpyn ja suututti Israelin poliittisen johdon. Israel on viime vuosina kallistunut poliittisesti vahvasti oikealle, mikä tarkoittaa sitä, että rauhanaloitetta ei siltä suunnalta ole odotettavissa. Israelin hallitus tukee siirtokuntien rakentamista ja valloittaa näin pikkuhiljaa miehitettyä aluetta. Kansainvälinen oikeus tulkitsee tämänkaltaisen toiminnan sotarikokseksi. Yhdysvallat on Israelin merkittävin taloudellinen ja poliittinen tuki. Mikäli se ei puutu siirtokuntien rakentamiseen ja laittomaan miehityspolitiikkaan kuin varovaisissa puheenvuoroissa ilman todellisia tekoja, ei Israelilla ole mitään tarvetta muuttaa linjaansa. Yhdysvallat osoitti todellisen linjansa viime helmikuussa YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, kun se veto-oikeudellaan kaatoi YK:n päätöslauselman, jossa tuomittiin siirtokuntien rakentaminen miehitetyille palestiinalaisalueille. koskevat siirtokuntia, jotka on perustettu kaikkein hedelmällisimmälle maaperälle ja jotka mm. rajoittavat palestiinalaisten vedensaantia. Toinen ristiriitaa herättävä kohta Obaman puheessa on maininta Israelista juutalaisvaltiona. Tämä ilmaisu herättää pelkoa palestiinalaisten keskuudessa, sillä sen katsotaan oikeuttavan Israelin arabivähemmistön ajaminen ahtaalle oman kotimaansa sisällä. Israel pelkää arabivähemmistön kasvua ja haluaa siksi painottaa Israelin olevan nimenomaan juutalaisvaltio. MIELIVALTAINEN MIEHITYSVALTA

Näistä lähtökohdista palestiinalaisvaltion synty tuntuu mahdottomalta ilman Israelin totaalista vetäytymistä Länsirannalta. Israelin armeija operoi alueella jatkuvasti ja pitää hallussaan suurinta osaa alueesta mm. tarkastuspisteiden avulla. Miehitysvallan alla palestiinalaisten liikkuminen on rajoitettua ja monen elämää varjostaa jatkuvasti mielival-

ON HYVIN EPÄTODENNÄKÖISTÄ, ETTÄ YHDYSVALLAT RYHTYISI PAINOSTAMAAN ISRAELIA taisten pidätysten ja talojen tuhoamisen uhka. Suuri osa palestiinalaismiehistä on joskus ollut vankilassa, ja Amnesty Internationalin mukaan Israel pitää satoja palestiinalaisia vangittuina hallinnollisten pidätysmääräysten nojalla ilman syytteitä tai oikeudenkäyntiä. Yksi suurimmista kiistoista koskee Jerusalemia, jonka Palestiinalle kuuluvan itäosan Israel miehitti myös kuuden päivän sodassa. Palestiinalaisilla ei ole vapaata pääsyä Jerusalemiin, joka on juutalaisten, kristittyjen ja islamilaisten pyhä kaupunki. Israel pitää Jerusalemia pääkaupunkinaan, mutta kansainvälinen yhteisö ei ole sitä tunnustanut miehityksen vuoksi. Suuri osa lähetystöistä sijaitseekin Tel Avivissa. YHDYSVALTAIN LINJAN MUUTUTTAVA

Miehitysvallan alla eläville palestiinalaisille ei Obaman puhe tuonut juurikaan toivoa, vaikka monet näkivätkin sen edistysaskeleena verrattuna USA:n aiempaan linjaan. Puheet rauhasta ovat sanahelinää niin kauan, kuin länsimaat katsovat sormien läpi Israelin toimia, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta. Suomi esimerkiksi harjoittaa merkittävää asekauppaa Israelin kanssa, ja EU on Israelin

RAMALLAH ON YKSI HARVOJA A-ALUEITA LÄNSIRANNALLA. SE ON TÄYSIN PALESTIINALAISVIRANOMAISTEN HALLINNASSA EIKÄ ISRAELILLA OLE SINNE PÄÄSYÄ.

PALESTIINALAISVALTIO YK:N TUELLA?

Palestiinalaishallinto asettaa nyt toivonsa YK:n yleiskokoukseen syyskuussa. Jos yleiskokous äänestää itsenäisen Palestiinan valtion puolesta, muuttuu tilanne ratkaisevasti nykyhetkeen verrattuna. Israel ei enää miehittäisi palestiinalaisalueita, vaan itsenäistä Palestiinan valtiota, YK:n jäsenvaltiota. Sen jälkeen miehityksellä tulisi olemaan kansainvälisiä seuraamuksia, eikä tilannetta voitaisi enää katsoa läpi sormien. Palestiinalaiset ovat siis historiallisen hetken äärellä. YK:n yleiskokouksen päätös on historiallinen kummassakin tapauksessa. Joko lopputuloksena on itsenäinen Palestiinan valtio tai totaalinen umpikuja, josta rauhanomainen poispääsy näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Kirjoittaja vieraili Länsirannalla huhtikuussa. LIPPU

LIPPU 2 / 2011

KESÄDUUNIN PIMEÄ PUOLI TEKSTI: Susanna Haapalainen

Kesä tuo tullessaan monelle ajankohtaiseksi kesätyöt. Taantuman jäljiltä nuorten työllistymisen ollessa edelleen varsin heikolla tolalla myös kesätyöpaikkojen saaminen on aikaisempia vuosia nihkeämpää. Samoista kesätyöpaikoista kilpailevat keskenään peruskoulun päättävät, vastavalmistuneet, syksyllä opintojaan jatkavat, sekä iso joukko muita nuoria ja aikuisiakin.

onen nuoren kohdalla kesätyö on ensimmäinen kontakti työelämään ja työnantajiin. Ammatillisen puolen opiskelijoille kesätyö usein parhaimmassa tapauksessa täydentää oman alan opintoja ja lisää ammattitaitoa ja osaamista omalla alalla. Kesätyöt ovat myös opiskelijoille toimeentulon edellytys. Opintotuen tulisi kattaa elämisen ja opiskelujen kustannuksia opiskeluaikana, mutta eläminen ja asuminen kustantavat yhtä paljon myös kesäkuukausina. Kaupungit ja kunnat ovat kesän aikana suurimpia työllistäjiä. Usein kesän aikana tehtävät duunit ovat kausiluontoisia. Jäätelökioskin hoitaja, puistotyöntekijä, uimarannan valvoja ja kesäkahvilanpitäjä ovat nuorille yleisiä kesätyönimikkeitä. Monelle ensimmäinen työpaikka ja kesäduuni löytyvät vanhempien tai sukulaisten kontaktien kautta. Tänä vuonna kuitenkin yhä useampi perhe on kohdannut työttömyyttä ja näin ollen myös nuorten kesätyöpaikat ovat kiven alla. Ne onnekkaat, jotka löytävät itselleen kesätöitä, kohtaavat harmittavan usein törkeää hyväksikäyttöä ja jopa laittomuuksia työnantajan puolelta. Monella ensimmäistä kertaa työpaikan saavalla nuorella tiedot omista oikeuksista ja myös velvollisuuksista ovat varsin heikolla tolalla. Työelämätietous ja valmius puolustaa omia oikeuksiaan ovat pitkälti koulujen ja oppilaitosten tarjoaman työelämätietouden varassa. On sanomattakin selvää, että muutaman oppitunnin perusteella saatu tietotaito ei anna valmiuksia toimia valveutuneena työntekijänä eikä kannusta nuoria ottamaan selvää omista oikeuksistaan. Nuori kesätyöntekijä jää usein yksin työelämään liittyvien ongelmien ja kysymysten kanssa. Suurimmat laiminlyönnit kesätyöntekijöiden osalta koh-

distuvat juurikin nuoriin ja kokemattomiin työntekijöihin. Pahimmillaan laiminlyönnit ilmenevät vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, jolloin nuori työntekijä kuulee omista oikeuksistaan liian myöhään. Käsittämättömän monella kesätyöntekijällä ei ole kirjallista työsopimusta. Suullinenkin on lain edessä sitova, mutta oikeus kirjalliseen työsopimukseen on jokaisella. Tätä eivät kuitenkaan kaikki tiedä. Kesäajan keikkatyöt aiheuttavat usein nuorten kohdalla myös väärinkäytöksiä esimerkiksi työajan suhteen. Päivät ovat ylipitkiä eikä lakisääteisiin taukoihin ole käytännössä mahdollisuutta, jos työpaikalla ollaan yksin. Harva tuntityöläinen tietää esimerkiksi oikeudestaan saada työvuorolistat ajoissa tai lakisääteisten lepopäivien määräytymisestä. Palkkojenmaksussa on myös usein epäselvyyksiä ja räikeitä rikkomuksia. Harva nuori osaa lähteä perimään saataviaan. Näiden väärinkäytösten ja epäselvyyksien estämiseksi oppilaitoksilla ja liitoilla on iso rooli nuorten tavoittamisessa ja tiedottamisessa. Työpaikan luottamushenkilön kontakti uuteen työntekijään auttaa usein omien oikeuksien ja työpaikan pelisääntöjen tunnistamisessa. Monen nuoren työntekijän tapauksessa valveutuminen omien oikeuksien huolehtimiseen tapahtuu aktiivisten kavereiden ja tuttujen kautta. Tulevaisuuden osaavan työvoiman kannalta kesätyöntekijöihin panostaminen on myös työnantajan etu. Kaikille kesäduunareille: onnea ja menestystä ja pitäkää kiinni oikeuksistanne! Kirjoittaja on Ammattiin opiskelevat – SAKKI ry:n puheenjohtaja. LIPPU

LIPPU 2 /2011

ALLIANSSI HALUAA NUORISOTAKUUN TEKSTI: Matti Niemi

Edellisen hallituksen aikana vuonna 2010 nuorista jopa joka neljäs oli työttömänä ja alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on yhä kymmeniä tuhansia. Miten käy tämän hallituksen aikana?

uoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat yrittäneet vaikuttaa Helsingissä Säätytalolla koolla olleisiin hallitusneuvottelijoihin, jotta nuorisotyöttömyyttä saataisiin vähennettyä Suomessa. Työttömyyden vähentäminen on keskeinen toimenpide erityisesti siksi, että elämän alkuvaiheessa koettu työttömyys lisää riskiä syrjäytyä tai jäädä pysyvästi pois työelämästä. Se ei ole inhimillisesti oikein eikä yhteiskunnalla ole siihen varaa. Nuorisojärjestöjen kattojärjestön Allianssin mielestä nuorisotyöttömyys ei ole ratkaistavissa yhdellä taikatempulla. Niiden sijaan tarvitaan nopeita rakenteellisia ratkaisuja, joissa koulutus- ja sosiaalipolitiikka kulkevat käsi kädessä. Koko yhteiskunnan pitäisi sitoutua nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Niin merkittävästä asiasta on kysymys. Kysymys nuorisotyöttömyydestä on ollut monien puolueiden huulilla jo ennen vaaleja. Niinpä jo Säätytalon neuvotteluiden ensimmäisen viikon aikana julkisuuteen tihkutettiin tietoa, että alle 25-vuotiaille olisi tulossa jonkinlainen yhteiskuntatakuu.

SDP:n ajamassa mallissa kaikille alle 25-vuotiaille taattaisiin työ- tai koulutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Malli olisi hyvä, varsinkin jos sitä tuetaan lisäämällä koulutusmäärärahoja, säilyttämällä maksuton koulutus ja tekemällä työpaikkoja luovia taloudellisia ratkaisuja. Säätytalon hallitusneuvottelut ovat osoittautuneet aiempaa odotettua vaikeammaksi, eikä tätä tekstiä kirjoittaessa ollut varmuutta siitä tuleeko hallitusta ylipäätään tai haluaako se torjua nuorisotyöttömyyttä. Kruununhaassa koolla olevat puoluejohtajat yrittävät sovittaa yhteen toistensa erilaisia näkemyksiä ja oman lusikkansa soppaan laittavat myös Allianssin kaltaiset etujärjestöt. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustavat SYL ja SAMOK ovat raahanneet Säätytalolle jopa saunan, vaikka Allianssi on pitänyt neuvottelijoihin yhteyttä perinteisesti lähinnä puhelimella. Säätytalon uumenista kantautuvat viestit ovat olleet työttömille nuorille tähän mennessä positiivisia. Pitää kuitenkin muistaa, ettei maailma lopu vaaleihin tai edes hallituksen muodostamiseen, vaan vasta tulevat vuodet näyttävät onnistuttiinko työssä vai ei. Siihen tarvitaan kaikkia, sekä lobbareita että hallitusta. Kirjoittaja on Allianssin varapuheenjohtaja ja helsinkiläinen demariaktiivi. LIPPU

LIPPU 2 / 2011

MUMMUN MUSTAT SILMÄT TEKSTI: Kaarina Sainio Kuva: Roger Stenberg

Euroopan kulttuuripääkaupungissa Turussa vieraillut ruotsalainen näytelmä Mormors svarta ögon käsittelee Suomessa pelottavan ajankohtaista aihetta.

ukholmalaisen Dramaten- teatterin näyttelijä Tanja Lorentzon käsittelee monologissaan esimerkiksi maahanmuuttoa, maahanmuuttajien kotouttamista, kielipolitiikkaa ja äidinkielen merkitystä lapsen kasvulle ja identiteetille. Uutta ja erilaista tarinassa on se, ettei se käsittele Ruotsin maahanmuuttopolitiikan tämänhetkisiä ongelmia vaan tapahtumien ydin on 60-luvulla. Omaelämäkerrallinen monologi kertoo Tanjan äidin, työn perässä Ruotsiin muuttavan suomalaisen tarinan. Puolitoistatuntisen näytelmän juoni on varsin yksinkertainen. Alussa Tanjan isoäiti Mirjam odottaa miestään ja lapsiensa isää Hemmiä kotiin rintamalta, mutta mies ei koskaan palaa talvisodasta. Mirjam jää yksin keskelle metsää, synkäksi kuvattuun taloon kasvattamaan kahta pientä lastaan. Kun lapset kasvavat, nuorempi lapsista, Terttu, lähtee leveämmän leivän ja parempien puitteiden toivossa perheineen Ruotsiin. Eletään kuusikymmenlukua, ja uuden kerrostalolähiön juokseva vesi on ylellisyyttä. Hyvästä työtilanteesta ja kauniista kodista huolimatta Terttu tuntee jatkuvaa kaipausta kotia ja äitiä kohtaan. Hän uskottelee itselleen vuosia, että muutto on vain tilapäisratkaisu. Tertun tytär Tanja kasvaa aikuiseksi kahden kielen ja kahden kulttuurin ristipaineessa. Kiusaamista, syrjintää ja väheksyntää pelkäävä äiti kuvittelee auttavansa lastaan, kun lopettaa suomen puhumisen tyttärelleen tämän ollessa neljävuotias. Kadottamalla Suomen kielen tytär kadottaa myös yhteyden

isäänsä, josta äiti on eronnut ja mummoonsa, jonka metsämökissä kyläillään kesälomilla. Kielen merkitystä ihmisen identiteetille on vaikea ymmärtää teoriassa, mutta kun se otetaan monologin pääteemaksi ja rakennetaan katsojan silmien eteen omakohtaisen kokemuksen kautta, asia tuntuu itsestäänselvältä. Tanjan kuulee lähiön pihalla jatkuvasti peräänsä huudeltavia ”jävlä finne”- huutoja, mutta kielitaidon täydellisen puutteen vuoksi hän ei voi liittää itseään myöskään suomalaisten joukkoon. Kesälomalla mummolassa hän on ulkopuolinen, eivätkä leikit serkkujen kanssa onnistu yhteisen kielen puutteen vuoksi. Äiti tekee kovasti töitä tarjotakseen lapsilleen paremman elintason kuin itse sai, mutta tekee ymmärtämättömyyttään hirveää hallaa tyttärelleen. Haastattelussa Tanja Lorentzo kertoo, että hänen vanhemmat sisaruksensa katsoivat vuosia jääkiekko-otteluita epätoivon vallassa, sille he eivät tienneet kumpaa joukkuetta, Suomea vai Ruotsia, kannattaa. Sitä voisi kuvitella, että olisimme viisastuneet sitten 1960-luvun. Tietäisimme paremmin ja osaisimme paremmin auttaa heitä, jotka apua tarvitsevat. Olisimme kykeneväisempiä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja ottamaan heidät osaksi porukkaa. Näin ei valitettavaksi taida kuitenkaan olla, vaan maahanmuuttajat kokevat edelleen helposti saman juurettomuuden ja mihinkään kuulumattomuuden tunteen kuin suomalaiset maahanmuuttajat aikoinaan Ruotsissa. Tämän omakohtaisen kokemuksensa Lorenzo konkretisoi hienosti. Tanja Lorenzon monologi Mormors svarta Ögon jatkaa Dramaten-teatterin ohjelmistossa Tukholmassa jälleen syksyllä. Kirjoittaja on Demarinuorten liittohallituksen varajäsen. LIPPU

Reilua kauppaa myös vuonna 2011 Osana Osuuskunna an yhteiskuntavastuuta edistämme reilun k kaupan toimintaa mm. tukemalla Solidaaris suus säätiön PohjoisNicaraguan pienviljjely- ja käsityöläis osuuskuntia avusta avaa projektia. Sen tarkoituksena on ediistää näiden osuuskuntien yhteyksiä kau upan jakeluverkkoihin ja reilun kaupan tu uotteiden myyntikava a naviin sekä tukea n näitä osuuskuntia n i i den pyrkiessä kehitttämään tuotteita ni pare pa remm m in länsimaiden ja reilun kaupan ma mark a rk rkki kino ki n il no ille le sopiviksi.. Yhteistyömme

www.tradeka-yhtyma.fi

a ko al oi vu vuon on nna na 2 2009 ja jatk kuu edelleen.

LIPPU 2 / 2011

MITEN ANTTI LINDTMANISTA TULI KANSANEDUSTAJA? TEKSTI: Viljami Kammonen KUVA: Olli Urpela

Antti käy yläastetta Vantaalla. Edessä on luokkaretki, josta palataan vasta myöhemmin illalla. Antti on kiinnostunut, kuten nykyisestä fyysisestä olemuksesta voi todeta, ruokapuolen järjestymisestä. Opettaja ei anna välipalaan lupaa. Antti ei lannistu, vaan pyytää audienssin rehtorin luo ja taivuttelee rehtorin järjestämään retkelle välipalamahdollisuuden. Ei siinä vielä kaikki: tämän jälkeen kouluun vakiinnutetaan välipalakäytäntö. Vaikuttamisen palo on syttynyt.

välillä on yli kymmenen vuotta, toisen ja kolmannen välillä puolitoista vuotta. Kymmenen vuoden aikana Antti loi itselleen pohjan, jonka turvin puolentoista vuoden kampanja johti kansanedustajuuteen. Tavallinen itä-vantaalaisten lähiöiden kasvatti voi nousta kansanedustajaksi, mutta se vaatii kovan, intohimoisen ja ennen kaikkea pitkäjänteisen työn, jossa edetään askel kerrallaan. Pikavoittojen saanti on politiikassa äärimmäisen vaikeaa. Sitä voi olla vaikeaa hyväksyä ”kaikki heti, mulle, nyt!” –yhteiskunnassa. Antin pitkäjänteinen työ on keskittynyt erityisesti kotikaupunkiin, joka myös näkyi 2011 vaalien äänijakaumassa. Antti pääsi Vantaan ensimmäiseen nuorisovaltuustoon vuonna 1999, hänet valittiin arvalla nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi. Ensimmäisissä kunnallisvaaleissaan vuonna 2000 juuri 18 vuotta täyttänyt Antti kokeili onneaan vuonna 2000. Tuloksena oli ensikertalaiseksi hyvä reilusti yli sadan äänen saalis. Valtuustoon ei siis vielä päästy, mutta vaikuttaminen alkoi ympäristölautakunnassa. Kunnallisvaaleissa 2004 alkoi kotikaupungista löytyä luottamusta. letään joulukuuta 2009 ja Antti on kutsunut Lähiöiden äänestäjät olivat löytäneet parikymmentä keskeistä tukijaa PAM:in saunalle. nuoren miesdemarin, josta jo jotkut Kampanja polkaistaan käyntiin. Kampanjapäälalkoivat puhua tulevaisuuden nimelikkö astuu esiin, vastuualueita mietitään, Antin nä. Takana oli myös hyvähenkinen vahvuuksia ja heikkouksia käydään avoimesti läpi. Miten eduskuntavaalikampanja vuonna valtuuston puheenjohtajuutta hyödynnetään? Onko vantaa- 2003. Valtuustopaikka aukeni lähes laisuus vahvuus vai heikkous? Miten lähiötausta tuodaan 600 äänellä ja saman tien Antti esiin? Kampanjasta halutaan tehdä pitkä, mutta nousujohvalittiin Vantaan kaupunginhallitukteinen. Antti on ehtinyt jo syksyn aikana jalkautua vaikka seen, kunnallispolitiikan ytimeen. kuinka monilla markkinoilla ja tapahtumissa. Tämän jälkeen tähtäin oli vahvasti Vaali-ilta 17.4.2011 on käsillä. Koivukylän ravintola Teeeduskuntavaaleissa 2007. Vaalien maan alkaa valua porukkaa. Antti on kalmankalpea. Jännieteen tehtiin jo tuolloin valtaisa työ ja tyksen ja väsymyksen yhdistelmä on kaameaa katseltavaa. tukijoina oli myös nimekkäitä ihmisiä, Pariin kertaan Antilta pääsee kuten Vantaan tokaisu: ”Tällaisia päiviä ei entinen kaupunKUNNALLISVAALEISSA 2004 ALKOI ihminen montaa elämässään KOTIKAUPUNGISTA LÖYTYÄ LUOTTAMUSTA. ginjohtaja Erkki kestä.” Viimein ennakkoäänet Rantala. Tulos – 1750 tulevat. Antti on listan viides, ääntä – oli pettymys. ääniä yli 1900. Läpimeno alkaa näyttää todennäköiseltä. Noina vuosina Antti toimi aktiivisesti eri Lopulta läpimeno varmistuu. järjestöissä. Antti toimi Demarinuorten varaNäillä kolmella tilannekuvauksella haluan kuvata sitä, puheenjohtajana, Tarja Halosen presidentinettei Antista tullut kansanedustajaa railakkaan eduskuntavaalikampanjan kiertuevastaavana sekä mm. vaalikampanjan ansiosta, vaan menestykseen johtaneiden Allianssin hallituksen jäsenenä. Syksyllä 2003 syiden hahmottamiseksi on tarkasteltava asiaa paljon laaAntti valittiin oppisopimuksella töihin SAK:öön. jemmasta perspektiivistä. Ensimmäisen ja toisen tilanteen Työn kautta yhteiskunnallista osaamista pystyi

LIPPU 2 /2011

kehittämään ja samalla suhdeverkosto laajeni. Luottamus taminen koettiin ykkösasiaksi. Kampanjaa tekevät ihmiset, Anttiin lisääntyi myös ay-kentässä. ja vain ihmiset. Kampanjan loppuvaiheessa listalla oli yli Kunnallisvaaleihin 2008 lähdettiin sata lasissa. Eduskun300 nimeä. Tukiryhmäläisiä kutsuttiin useampaan yhteitavaalien pettymys oli sulateltu ja poispyyhkäisty. Kotiseen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli hengennostatus kaupungin asioihin vaikuttamista oli takana käytännössä ja mahdollisuus henkilökohtaisiin kontakteihin. Tukiryhjo kymmenisen vuotta ja kaupunginhallituksessakin oli mälle lähetettiin myös säännöllisesti kampanjakirje, joissa vaalien alla istuttu jo nelisen vuotta. Antin nimi oli monelle kerrottiin kuulumisista ja käytiin ajankohtaiset asiat läpi. vantaalaiselle tuttu; olihan vaalikampanjoitakin takana jo Ihmisiä myös aktivoitiin osin erittäinkin menestyksekkäästi neljä. Nyt luottamus puhkesi kukkaan ja tuloksena oli yli joukkotekstiviestein ja soittelukierroksin. tuhannen äänen potti. Vaalien jälkeisessä luottamuspaikErilaisia puhe- ja keskustelutilaisuuksia sekä työpaikkakajaossa Antti nousi valtuuston johtoon voittaen täpävierailuja, joissa Antti sai näyttää osaamistaan, oli valtavasti rästi kokeneen Markku J. Jääskeläisen. Vantaalainen (n. 70). Tämän lisäksi jalkautumisia oli yli 100. Näissä jaetdemariväki antoi luottamuksen Antille ja nuori mies tiin n. 200 ruusua, 250 annosta kaurapuuroa, 400 suklaanoteerattiin vahvasti myös medioissa. pusua, 1000 tuubipuristinta ja 10 000 nenäliinapakettia. Tämän jälkeen alkoi aktiivinen valtuuston puVantaalaisiin pientaloihin jaettiin n. 25 000 kukkasipulipusheenjohtajuus. Itse sia jo syksyllä 2010. Esitteitä AAMUJAKELUISSA JAETTIIN LOPPU VIIMEIN N. 300 meni n. 80 000. Erityisenä vaalikampanjoinnista KILOA MANDARIINEJA. pidettiin kuitenkin projektina toteutettiin noin vuoden mittainen laajamittainen asemajakelu tauko. Antin kristallinkirkas tähtäin oli eduskuntavaaparilla viimeisellä viikolla, joissa ”vallattiin” 12 eri asemaa leissa 2011. Kampanjaa kypsyteltiin kahden hengen tai pysäkkiä 31 eri jakelussa 7 eri aamuna. Aamujakeluissa ideointiriihessä syksyn ajan ja polkaistiin jaettiin loppu viimein n. 300 kiloa mandariineja. Aamunälopullisesti käyntiin joulukuussa 2009. kyvyyttä nostettiin myös pitelemällä aamuruuhkassa TuuPohjatyö oli valmis, nyt oli lopsulan väylällä, Hämeenlinnan väylällä ja Lahden väylällä pusilauksen vuoro. Luottamusihmisvoimin kolmea kylttiä joissa luki ”tietulli tähän?”, ”ei ta tuntui löytyvän, mutta se kiitos!” ja ”Antti Lindtman 388”. Henkeä pidettiin myös yllä piti realisoida ääniksi. Kanrintanapein, kampanjaliivein, numerotarroin ja autotarroin. tavaksi voimaksi otettiin Toki Antti näkyi myös medioissa, eikä valtuuston pupositiivinen ilmapiiri, jota heenjohtajuuden tuomaa arvoa voi vähätellä. Henkilökuvat haluttiin välittää ulospäin mm. Suomen Kuvalehdessä ja Helsingin Sanomissa, vahva kaikessa tekemisessä. esillä olo Helsingin ja Vantaan liitoskamppailussa ja jatkuva Siitä tehtiin kampanjan näkyminen Vantaan Sanomissa kasvattivat Antin näkyvyytydin. tä ja uskottavuutta. Medianäkyvyyden eteen tehtiin myös Kampanjan ympätöitä. rille muotoutui niin Rahaa paloi tv-, radio-, netti-tv-, lehti-, mobiili-, facekutsuttu johtoryhmä, book- ja google-mainontaan. Näiden vaikutusta on vaikea joka vastasi kamarvioida. Kampanjassa lähdettiin siitä, että menestyminen panjasta, suunnitteli mainonnassa perustuu aina monesta suunnasta tulevaan kampanjan kulkua ja näkyvyyteen. Näkyvyyden hakemisessa yksi plus yksi on vei asioita eteensiis enemmän kuin kaksi. päin. Johtoryhmä Kampanja oli iso, laaja ja organisoitu. Lopputuloksesta kokoontui elokuusta kuitenkin näkee, että äänet tulivat valtaosaltaan sieltä, 2010 alkaen joka jossa luottamus oli ansaittu erittäin pitkäjänteisellä työllä. ikinen viikko välillä Tämä teksti antaa pintaraapaisun siitä, mitä kaikkea kamlaajennetulla ja välillä panjan aikana tapahtui, mutta toivottavasti teksti valottaa supistetulla kokoonpasitä, että uupumaton työ, usko itseensä ja intohimo vainolla 1-3 tunnin lounaspakuttamiseen ei koskaan ole hukkaan heitettyä aikaa. Olen lavereihin. Tällä varmistetmyös äärimmäisen iloinen siitä, että kampanja aktivoi motiin, että asiat etenevät ja että nia lahjakkaita, innokkaita ja aktiivisia nuoria Uudenmaan porukka – etenkin ehdokas itse alueella. Tämä tulee antamaan potkua myös tulevaisuuden – saa purkaa tuntojaan. Sessioita toimintaan. kertyi yhteensä yli 40. Tämä kuvaa kampanjan suunnitelmallisuutta. Kirjoittaja toimi Antti Lindtmanin eduskuntavaalikampanjan Kaikki strategiset valinnat, kohde- viestinnän vastuuhenkilönä ja on nykyisin hänen eduskunryhmät, mainonta, tapahtumat, ta-avustajaan. LIPPU ulostulot, teemat ja kampanjan rytmitys olivat tarkkaan harkittuja. Erityisesti kampanjan alkuvaiheessa tukiryhmän kasvat-

LIPPU 2 / 2011

VALMISTAUDU SEKÄ KUNNALLISVAALEIHIN ETTÄ VALINTAAN TEKSTI: Sanna Marin, Demarinuorten varapuheenjohtaja

Yksittäisten ehdokkaiden kunnallisvaalityön alkuun on reilu vuosi aikaa. Itse vaalit pidetään lokakuussa 2012, mutta liikkeellä kannattaa olla jo nyt. Ehdolla on tulevissakin vaaleissa monta ensikertalaista, joista osa tulee valituiksi kuntiensa valtuustoihin, lautakuntiin ja muille luottamuspaikoille. Odotukset kunnallispolitiikan vaikuttavuudesta ovat usein korkealla. On kuitenkin syytä muistaa, että poliittinen vaikuttaminen ja oman osaamisen kartuttaminen vievät aikansa.

len seurannut kunnallispolitiikan arkea pian kolmen vuoden ajan Tampereen sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä. Tulin valituksi viime kunnallisvaaleissa varasijalle Tampereen kaupunginvaltuustoon. Vaalien jälkeisessä paikkajaossa minut nostettiin keskeisille luottamuspaikoille kaupunginhallituksen varajäseneksi ja kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston jäseneksi. Hallituksen varapaikka avasi ovet niin kaupunginhallitusryhmään kuin valtuustoryhmäänkin, joissa tehdään keskeiset päätökset sosialidemokraattien kunnallispoliittisesta linjasta ja luottamuspaikkajaoista. Valintaani edesauttoivat halu nostaa nuoria lupaavia ehdokkaita kunnallispolitiikan päänäyttämölle sekä kuntaja aluejohtamisen koulutuspohjani Tampereen yliopistosta. Ajan mittaan olen ansainnut luottamukseni osallistumalla säännöllisesti ryhmäkokouksiin, hoitamalla omat luottamustehtäväni tunnollisesti ja perehtymällä kunnolla kulloinkin käsiteltäviin asioihin. Edellä mainittu lista vaikuttaa pintapuolisesti itsestään selvältä – tietenkin luottamushenkilön tulee olla luotettava ja tunnollinen. Näin ei kuitenkaan käytännön kokemusteni mukaan aina ole. Luottamus rakennetaan perusasioista kuten siitä, että vastaa puhelimeensa sekä

sähköposteihinsa ja osallistuu yhteisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin. Kyse ei siis ole rakettitieteestä. Näiden lisäksi luottamushenkilön tulee pitää päänsä kylmänä ja hyväksyä, ettei oma ryhmä ole aina yksimielinen kaikista kunnallisista kysymyksistä. Tärkeinä pitämiensä asioiden eteenpäin vieminen vaatii työtä ja aikaa. Uusilla valtuutetuilla voi olla vaikeuksia sopeutua kunnallispolitiikan rutiineihin: hitaanoloiseen virkamiesvalmisteluun, erilaisten arvostusten ja näkemysten kirjoon, neuvotteluihin ja kompromisseihin eri valtuustoryhmien välillä, uskomattoman laajoihin kokouspapereihin satojen sivujen mittaisine liitteineen, oman asiantuntemuksen puutteeseen sekä kunnallisten elimien hierarkkiseen rakenteeseen ja päätöksenteon kankeuteen. Kunnallispolitiikassa ei tarvitse tietää tai osata kaikkea, muttei myöskään kannata unelmoida lähtevänsä tai pystyvänsä ajamaan vain yhtä esimerkiksi oman asuinalueensa asiaa. Kun käsitykset omista kyvyistä, jaksamisesta ja motivaatiosta ovat realistisia, tarjoaa kunnallispolitiikka hyvän vaikuttamisen areenan yksittäiselle kuntalaiselle edistää oman asuinkunnan ja sosialidemokraattisen liikkeen asiaa. LIPPU

LIPPU 2 /2011

KOLUMNI

emarien ja vihreiden välit eivät ole aivan parhaat mahdolliset. Paljon energiaa tuhraantuu keskinäiseen vihanpitoon. Syitä on monia. Neljä viime vuotta Vihreät on istunut hallituksessa ja SDP oppositiossa. Sitä edeltävät neljä vuotta roolit olivat päinvastaiset. Sapelien kalistelu voi olla osin vaalitaktista. Osa liikkuvista äänestäjistä seilaa SDP:n ja Vihreiden välillä. Siksi puolueissa korostetaan toisen puutteita. Puolueiden välillä on myös poliittisia erimielisyyksiä, isojakin. Vihreitä närästää se, että ydinvoimaluvat myönnettiin demarien äänten turvin. SDP on vastustanut energiaverojen korottamista esittämättä vaihtoehtoisia keinoja saavuttaa sama ympäristöhyöty. Demarien epäsolidaariset linjat maahanmuutosta ja Euroopan talouskriisistä ovat herättäneet ihmetystä. SDP on myös jarruttanut pelkän perusturvan korottamista, mikä on hidastanut työtä köyhyyden vähentämiseksi. Suurin syy löytyy kuitenkin asenteista ja toimintatavoista. Moni vihreä kokee, että olemme demareille pelkkä pano. Meistä kiinnostutaan vain silloin, kun meitä voi käyttää hyväksi - ja hankkiudutaan eroon heti, kun demarit ovat saaneet tyydytettyä omat tarpeensa. Vihreissä inhotaan poliittista peliä ja teatteria, jotka moni yhdistää kokoomusta ja keskustaakin enemmän juuri SDP:een. Demareilla tuntuu olevan erityinen kyky jalostaa asioiden riitely ihmisten riitelyksi. Olemme vähän väsyneitä siihen, että demarien mielestä heillä on yksinoikeus porvariyhteistyöhön. Vasemmistolaisuudella leijuminen tuntuu SDP:n politiikan valossa usein snadisti falskilta. Ja epäilemättä moni demari karsastaa vastaavasti vihreitä syistä, joita minä en ole paras henkilö kuvaamaan. Ratkaisu on samalla kertaa yksinkertainen ja vaikea: kunnioitus. Pitkälle pääsee kuuntelemalla, ottamalla huolet vakavasti ja kohtelemalla toista niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Kuvaavaa on, että vaikka Vihreät on kokoomuksen kanssa monesta keskeisestä asiasta reippaasti eri mieltä, puolueen kanssa on usein ollut helppo tehdä yhteistyötä. Kokoomuslaiset kohtaavat meidät ihmisinä ja kumppaneina erimielisyyksistä riippumatta. Keskinäinen vihanpito tuskin on sen paremmin demarien kuin Vihreidenkään etu. Yhteistyöhön pitää pystyä tilanteen mukaan asiapohjalta, kantamatta kaunaa. Jos aloitettaisiin vaikka nyt. Oras Tynkkynen Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja varapuheenjohtaja.

VIHREÄT OVAT DEMAREILLE PELKKÄ PANO?

LIPPU 2 /2011

KATSE EDISTYKSEEN PÄIN TIMO KONTIO, puheenjohtaja

evään vaalit osoittivat jälleen, miten monimutkainen asia kansanvalta onkaan. Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti koko olemassaolonsa ajan vaatineet, että todellinen valta annetaan kansalaisille. Tämä ei ole ollut itsestäänselvyys aiemmin, eikä ole sitä vielä tänäkään päivänä. Edustuksellista demokratiaa kohtaan asetetaan jatkuvasti kehityspaineita, kritiikkiä ja yhteiskunnan muutoksen mukanaan tuomia haasteita. Nykyinen Suomen kansanedustuslaitos on peruja 1900-luvun alun maailmasta, jolloin oli täysin perusteltua kerätä kansakunnan terävimmät aivot tai ainakin rohkeimmat sydämet Arkadianmäelle keskustelemaan yhdessä yhteiskunnan suunnasta. Nyt 2010-luvulla maailma, teknologia ja kansan sivistystaso ovat erilaisia kuin vuosisata takaperin. Edustuksellinen demokratia silti varmasti osiltaan puolustaa paikkaansa. Suurimmat kehityspaineet viime vuosina ovat olleet ennen kaikkea suoran demokratian lisäämiseksi sekä pitkäjänteisen monipuoluejärjestelmään perustuvan konsensuspolitiikan korvaamiseksi. Näistä edellisen on tuonut keskusteluun voimakkaimmin teknologian kehityksen aallonharjalla surffaava nuoriso, joka ei tahtoisi tyytyä vain äänestämään mielestään vähiten huonoja edustajia päättämään asioista puolestaan. Jälkimmäistä on vaatinut yhtäältä elinkeinoelämä työnantajien ja varsinkin suuryritysten suulla, toisaalta taas puoluekentän uudet, nousevat voimat. Molemmat kehitysvaatimuksista ovat varmasti ainakin keskustelun arvoisia. Tuleen ei sovi jäädä makaamaan. Molemmat edellä mainituista vaatimuksista ovat kuitenkin todellinen haaste sosialidemokraattien näkökulmasta, ainakin mikäli katsotaan asioita yhteiskunnan rakenteista käsin. Demarit ovat vuosikymmenien aikana olleet mukana

luomassa monimutkaista koneistoa, johon on syntynyt erilaisia mandaattivirkoja, läänityksiä ja virkamiesvaltaisia hallintohimmeleitä. Koneisto on hyödyttänyt demareita monin tavoin. Emme toki ole tässä yksin syyllisiä, vaan valta on ollut helpompi jakaa sopimalla kuin äänestyttää ja riitauttaa jokainen päätös erikseen. Sopimukset on tehty valtaapitävien kesken. Valta on kuitenkin ollut kansan meille antamaa. Mikä on meille annettu, voidaan myös ottaa meiltä pois. Vielä demareihin luotetaan, se nähtiin näissä vaaleissa. Uusia, hurjiakin muutosvoimia on kuitenkin liikkeellä, joten ylpistyä ei saa. Yhteinen vaatimuksemme kansanvallasta voi kääntyä myös meitä vastaan. Mikäli kansa ei katso demareiden olevan luottamuksen arvoisia, ei meille valtaa eikä vastuuta suoda. Niin, valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Koska kansalla on meidän mielestämme ja myös perustuslain suomana valta, on sillä myös vastuu päätöksistään ja valinnoistaan. Saimme huhtikuisissa vaaleissa kansalta luottamuksen yhteensä 42 kansanedustajan arvoisesti. Tuo luottamus on muistettava jokaisen päätöksen kohdalla, joka Arkadianmäellä toimestamme tehdään. Sillä osalla kansasta, joka kokee SDP:n pätevimmäksi ja oikeamielisimmäksi tätä yhteiskuntaa kehittämään, on korkeat odotukset demareita kohtaan. Odotukset on täytettävä joka päivä ja tilanteessa. Demarinuoret osana sosialidemokraattista liikettä saa osansa noista odotuksista kohdalleen. Toisin kuin viimeiset neljä vuotta SDP:n oppositiokaudella, seurataan meidänkin tekemisiämme silmä kovana ja mielipiteitämme korva herkkänä. Tuodaan siis rohkeasti kantamme ja unelmayhteiskuntamme ihmisten tietoon. Minä uskon, että näille unelmille ja ajatuksille on kysyntää tulevaisuudessakin. Nuoriso on aina edustanut edistystä, rohkeutta ja muutosvoimaa. Niitä aion itse edustaa myös seuraavat neljä vuotta. Haastan edistyksen tielle mukaan myös sinut. Tervetuloa mukaan vaatimaan solidaarisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja tasa-arvoa. LIPPU

LIPPU 2 /2011

ERKKI TUOMIOJA VILLITSI YLEISÖÄ VAALITAISTELUUN STADIN DEMARINUORTEN JÄRJESTÄMISSÄ SOLIDAARISUUSBILEISSÄ.

HEINÄKUUN LOPPULLA SUUNNATAAN KATSE KOHTI VALKEAKOSKEA Kesä on täynnä iloista tekemistä muiden demarinuorten kanssa.

itä muuta kesällä voi tehdä kuin nauttia ihanasta säästä, olla kesäduunissa tai vain lepäillä? No, osallistua Demarinuorten tapahtumiin! Valkeakoskella järjestetään Työväen musiikkijuhlat, jonka yhteydessä järjestetään DAY – tulevaisuuden toivot ay-liikkeessä tapahtuma. Tapahtuma kerää yhteen ammattiyhdistysliikkeessä toimivia demarinuoria nauttimaan musiikista sekä kuulemaan asiaa. Ilmoittautua tapahtumaan voi kotisivujemme kautta. Lisätietoja musiikkijuhlista löydät tapahtuman kotisivuilta www.valmu.com/ Pikkuhiljaa alamme myös valmistautua tuleviin koitoksiin. Demarinuorten aktiivipäiville ovat tervetulleita kaikki Demarinuorten järjestöllisestä kehittämisestä kiinnostuneet aktiivimme: olitpa sitten luottamustehtävissä liitossa, piirissäsi tai osastossasi. Tule mukaan, lisätietoa liiton järjestösihteeri Pirttijärveltä anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi. LIPPU

LIPPU 2 /2011

KUVASSA LOUNAIS-SUOMALAISIA AKTIIVEJA KESÄN 2010 KIERTUEELTA

KULTTUURIA JA URHEILUA DEMARTIN JA DEMSPORTIN MERKEISSÄ TEKSTI: Tino Aalto

Lounais-Suomen Demarinuorilla on ollut jo vuosien ajan toiminnassaan myös ei-poliittista sisältöä. Tämä toiminta on lähinnä keskittynyt kulttuurin ja urheilun saralle.

varten ja kesän aikana tavoitteena olisi saada nauhoitettua ja leikattua oma ohjelmamme. Jos alueellanne toimii sopivia paikallisradioita tai yhteisöradioita, niin suosittelen ottamaan niihin rohkeasti yhteyttä ja kysymään mahdollisuutta koulutukseen ja oman ohjelman tekemiseen. Viimeisimpänä esittelyyn tulee konsepti nimeltä DemSport. Yllätysyllätys tapahtuma linkittyy vahvasti urheiluun. Piirimme on varannut kesäksi oman vuoron fu-

DEMARTIN KRUUNUNJALOKIVENÄ ON HILJALLEEN KÄYNNISTYVÄ OMA RADIOOHJELMA RADIO ROBIN HOODIN TAAJUUDELLA.

emArt on tapahtumamuoto, jossa piiri järjestää tapahtuma, joka liittyy yleisesti kulttuuriin. Olemme käyneet yhdessä mm. paikallisissa teattereissa. Lisäksi Turku on tällä hetkellä Euroopan kulttuuripääkaupunki ja tämän asian tiimoilta kävimme kuulemassa kulttuuripääkaupungin tavoitteista, ideoista ja tähän vuoteen sisältyvistä ohjelmista. Alkuvuodesta olimme maailman ensimmäisessä hevimusikaalissa, joka oli yksi kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisimpiä tapahtumia. DemArtin kruununjalokivenä on hiljalleen käynnistyvä oma radio-ohjelma Radio Robin Hoodin taajuudella. Toukokuun aikana saimme perusteet ohjelman tekemistä

tiskentältä ja tarkoituksena on viikoittain käydä potkimassa palloa toveriporukalla. DemSportiin kuuluu myös penkkiurheilua erilaisissa urheilutapahtumissa. Kokemuksen syvälle rintaäänellä täten kehotankin muitakin piirejä keksimään aktiviteettejä, jotka eivät suoranaisesti liity politiikkaan. Hyvä porukka tovereita ja rento meininki luovat puitteet loistavalle tapahtumalle. LIPPU

LIPPU 2 /2011

EUROOPAN DEMARINUORIA JOHTAA KAISA PENNY Euroopan demarinuorten (ECOSY) kongressi valitsi huhtikuun alussa uudeksi puheenjohtajakseen suomalaisen Kaisa Pennyn. Kaisa on pitkän linjan aktiivi SONKissa ja Demarinuorissa. Ennen valintaansa eurooppalaisen kattojärjestön puheenjohtajaksi, hän ehti toimia kaksi vuotta sen varapuheenjohtajana. Sitä ennen Kaisa Penny on toiminut mm. SONKin pääsihteerinä sekä Jutta Urpilaisen avustajana eduskunnassa.

COSY:n uusi hallitus piti ensimmäisen kokouksensa Lapissa toukokuun lopussa. Järjestön päällimmäisenä poliittisena teemana on tällä hetkellä Eurooppaa ravisteleva nuorisotyöttömyys. ”ECOSY:n nuorisotyöllisyyskampanja pyrkii herättelemään Euroopan tason toimijoita todellisiin toimiin nuorisotyöttömyyden sekä nuorten pätkä- ja osa-aikatyöllisyyden ongelmiin. Keskimäärinhän Euroopassa nuorten työttömyys on kaksinkertainen koko väestön työttömyyteen nähden” Kaisa kertoo. ECOSY:n kampanjassa keskitytään sekä Euroopan tasolle että jäsenjärjestöjen kautta kansalliselle tasolle. ECOSY on lobannut aktiivisesti esimerkiksi europarlamentaarikkoja

ja Euroopan komissiota, mutta samalla ECOSY:n presidium toivottaa myös kaikki jäsenjärjestöt mukaan kampanjaan. ”ECOSY:lla on esimerkiksi kesän IUSY Festivaalilla luvassa yhdeksän seminaaria, joista suuri osa käsittelee kampanjan aiheita ja joista esimerkiksi Demarinuorten jäsenet voivat käydä hakemassa ideoita omaan työhön ja kampanjoihin syksyksi” toteaa Kaisa. Samalla hän iloitsee siitä, että Suomesta lähtee suuri delegaatio Itävallassa pidettäville festivaaleille, joka on vuoden suurin sosialidemokraattinen tapahtuma maailmassa. Samaan aikaan nuorisotyöttömyyskampanjan kanssa ECOSY käy läpi laajaa organisaatiouudistusta ja vaikuttaa monella tasolla esimerkiksi Euroopan sosialidemokraattisen puolueen toimintaan. ”Tarkoituksemme on tehdä ECOSY:stä jäsenistöä paremmin palveleva ja osallistavampi järjestö. Tätä varten olemme avaamassa toimintaamme entistä enemmän sääntömääräisten kokousten ulkopuolelle, laajentamalla seminaaritoimintaa ja niiden määrää, sekä järjestämällä toimintaa yhä useammassa Euroopan maassa. Tulevia tapahtumia löytyy aina ECOSY:n nettisivuilta, ja niistä saa tietoa myös kv-jaoston kautta ja jäsenviesteistä” muistuttaa Kaisa. ”Poliittisella puolella tänä vuonna tärkeää on seuraaviin eurovaaleihin varautuminen. ESP on päättänyt valita yhden yhteisen ehdokkaan seuraavaksi komission puheenjohtajaksi ja me kampanjoimme sen puolesta, että tämä ehdokas valittaisiin mahdollisimman avoimella ja demokraattisella tavalla. Samalla kampanjoimme myös Euroopan laajuisten ehdokaslistojen käyttöönoton puolesta, jolloin osa mepeistä valittaisiin koko Euroopan kattavalta listalta kansallisten listojen lisäksi. Tämä korostaisi selvästi parlamentin kansalaisia edustavaa roolia ja lisäisi eurooppalaisen yhtenäisyyden kokemusta” Kaisa valottaa ECOSY:n tavoitteita. LIPPU

LIPPU 2/ 2011

UTE BLAND FOLK PÅ MÄSSOR OCH TORG TEXT: Jacob Storbjörk, vice ordförande för FSUD

n valarbetares vardag, det är grillkorv, kaffe och ballonger förstås. Affischerna ska klistras och trycksakerna delas ut, för det handlar ju om att få ut partiets budskap till väljarna. Och nog vill folk diskutera – lita på det! Riksdagsvalet 2011 blev det första valet där jag arbetade som valarbetare. Jag har i många år följt med riksdagsvalen med stort intresse, men att arbeta ute på fältet var något helt annat jämfört med att sitta hemma på soffan och följa med valet. Jag har efter det här riksdagsvalet verkligen förstått att det där med att ordna en valkampanj är absolut ingen lätt uppgift. Affischer ska klistras och sättas upp, valmaterial ska skaffas och delas ut, valtält ska monteras upp, ballonger ska blåsas upp och delas ut, karameller ska skaffas och delas ut, korven ska grillas och delas ut, kaffet ska kokas och delas ut. Valarbetet börjar inte heller en månad före valdagen, utan det är många månader av hårt arbete. Trots att arbetet med valkampanjen varit tungt, så har det varit väldigt roligt och jag har fått många trevliga minnen för livet. Ett av de roligaste minnen jag har från kampanjen är alla dessa ”ballongkrig” på olika evenemang före valet. Till exempel var det en mässa i Jakobstad där jag fick som uppgift att dela ut ballonger åt intresserade och allra främst barn. Man märkte att föräldrarna kunde tillåta att deras barn fick ballonger från ett parti de i vanliga fall inte sympatiserar med. Men konkurrensen var hård under de olika evenemangen och det fanns många partier som alla ville se att folk hade deras ballonger. Det kunde bli så intensivt som

det blev under mässan i Jakobstad när jag och en ledande SFP kvinna mötte ett barn som sökte efter en ballong. Vi var båda lika snabba på att agera och kom fram till barnet nästan samtidigt. Barnet tvekade en sekund … För att lösa konflikten, så frågade jag barnet vilken ballong han ville ha. Efter en kort stund av tänkande föll den vita ballongen med den röda SDP logon som jag erbjöd honom i smaken. Vackert så, han hade gjort sitt val. Men SFP kvinnan hade svårt att ta den förlusten och gav sig inte förrän hennes SFP ballong fanns på hans hand bredvid SDP ballongen. Det är vid sådana här tillfällen man undrar om valarbetet går lite för långt för vissa. Folk uppskattade givetvis att man erbjöd gratis produkter och att man försökte sitt bästa för att få dem att lägga just sin röst på vårt parti. Det är säkert smickrande som röstare att bli så uppvaktad före riksdagsvalet. Men alla uppskattade inte vår verksamhet. När vi delade ut korv de sista dagarna före valet på en marknad, kom en argsint torgförsäljare fram och frågade varför vi delar ut gratis korv. Denna torgförsäljare sålde bland annat grillad korv för ett pris på 1 euro endast några få meter bakom vårt tält. Det var säkert svårt för honom att sälja sin korv när det står några typer i röda västar och delar ut korven gratis. Men tur för honom så är det ju riksdagsval endast vart fjärde år. Jag ser fram emot att kunna hjälpa till också i kommande val och jag hoppas att jag någon gång i framtiden ska kunna påverka även som kandidat. LIPPU

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

HELSINKI

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

PUHEENJOHTAJA

Timo Kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI

Hanna Isbom 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi KOULUTUSSIHTEERI

Jani Ryhänen 050 537 2348 jani.ryhanen@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSIHTEERI

Anssi Pirttijärvi 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Aleksej Fedotov, 045 318 4665, aleksej@fedotov.fi Toiminnanjohtaja: Kati Oksman 045 633 2636, helsinki@demarinuoret.fi UUSIMAA:

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tainala@ hotmail.com LOUNAIS-SUOMI (VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Tino Aalto, 050 574 8713, tino.aalto@gmail.com LÄNSI-SUOMI (PIRKANMAAN, VAASAN JA KESKI-SUOMEN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com ETELÄ-HÄME (HÄMEEN VAALIPIIRI)

Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230. Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com Järjestösihteeri / liiton tiedotussihteeri: Paulus Toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@ demarinuoret.fi FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi. Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

KANSAINVÄLINEN JAOSTO

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi TYÖRYHMÄT

Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa. Ohjelmatyö käynnistyy hiljalleen. Työryhmän puheenjohtajan toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi. Liikuntapoliittinen työryhmä luo Demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. Työryhmää johtaa Ari Reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi. Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

TULEVAT TAPAHTUMAT 7 HEINÄKUU 2011

25.-31.7 IUSY:n festarit, Itävalta 28.-31.7 DAY-tapahtuma, Valkeakoski 9 SYYSKUU 2011

10.-11.9 Aktiivipäivät 10 LOKAKUU 2011

7.-9..10 Tulevaisuuden tekijät 3, Ylöjärvi 11 MARRASKUU 2011

12.-13.11 D-TOUR syysseminaari ja pikkujoulut 12 JOULUKUU 2011

1.12 Glögit

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS