Page 9

2 / 17

KÄÄNNETÄÄN VEROKILPAILU HUIPULLE Race to the bottom. Kisa kohti pohjaa. Näin kutsutaan viimeisen kolmen vuosikymmenen verokilpailua, joka on puolittanut yritysverokannat OECD-maissa keskimäärin 25 prosentin tasolle.

P

ohjalle pyrkimisessä ei ole mitään jaloa. OECD määritteli jo vuonna 1998 julkaistussa tunnetussa raportissaan haitallisen verokilpailun. Verokilpailu on haitallista, kun sillä houkutellaan muualla kertyneitä tuloja ja varoja matalan verotuksen piiriin. Suomessa yritysverokantaa laskettiin viimeksi vuonna 2014. Suomen 20 prosentin verokanta, eli veroprosentti, jonka yritykset maksavat veronalaisesta voitostaan, kuuluu OECD-maiden matalimpiin. Siitä huolimatta yrityslobbarien vaatimukset yritysverokannan laskemisesta ovat parin vuoden nautiskelun yltymässä. Perusteena käytetään yllätys, yllätys, verokilpailun kiristymistä. Sen pontimena ovat muun muassa Yhdysvaltain tuoreen presidentin Donald Trumpin verojulistukset. Trump olisi valmis laskemaan länsimaiden korkeinta 35 prosentin yritysverokantaa 15 prosenttiin. Samalla siirryttäisiin muun maailman malliin luopumalla ulkomaisten voittojen verottamisesta. Trumpin julistuksiin voi suhtautua varauksella. Niiden valmistelu on alkutekijöissään ja suunnitelmat ovat jyrkässä ristiriidassa republikaanien itsensä kannattamien budjettisääntöjen kanssa. Matkalla on vielä monta mutkaa kuoppaa, joihin ehdotukset voivat hautautua. Toteutuessaankaan Trumpin uudistukset eivät kiristäisi verokilpaa mer-

kittävästi. Todellisuudessa yhdysvaltalaisten suuryritysten maksamat verot ovat jo nykyään lähempänä 15 kuin 35 prosenttia. Suurimpien yhdysvaltalaisyritysten ulkomaisista voitoistaan maksama verokanta on keskimäärin vain 6 prosenttia. Mistä tämä johtuu? Syy on aggressiivisessa verosuunnittelussa. Suuryritykset ovat siirtäneet voittojaan matalan verotuksen perässä. Tähän väliin lohdutuksen sana. Verokilpailu ei ole kiristymässä. OECD suitsi haitallista verokilpailua vuonna 2015 päättyneessä BEPShankkeessa. Myös EU:ssa ensi vuonna toteutettava veronkiertodirektiivi puuttuu vero­kilpailuun. Kunnianhimoisesti toimeenpantuna direktiivi vaikeuttaa aggressiivista verosuunnittelua, minkä seurauksena suuryritysten todellisuudessa maksamat verokannat nousevat. Pienyritysten kilpailuasema paranee, sillä niillä ei ole vastaavia mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Seurauksena yritysten todelliset verokannat ovat kääntyneet nousuun. Tämä kävi osaltaan ilmi tutkimuksesta, jossa kävin läpi Suomessa toimivien terveysyritysten veronmaksua. Samalla veroparatiisit ovat joutuneet taipumaan tilitietojenvaihtoon, joka käynnistyy yli sadan maan välillä tänä vuonna. Suunnanmuutos on merkittävä. OECD:n verojohtaja Pascal Saint-Amansin mukaan verokeitaiden aikakausi on ohi. Pääomien piilottami-

nen on yhä vaikeampaa. Verokilpailu on erityisen haitallista sosiaalidemokratialle, sillä se estää oikeudenmukaisen tulonjaon. Verokilpailun suunnanmuutos on hauras ja siihen on tartuttava nyt, jos sen halutaan kestävän. Trickle down economics, eli teoria siitä, että talouskasvun hedelmät valuvat huono-osaisille itsestään, syntyi vitsinä ja on todettu sellaiseksi jo kauan sitten. Hedelmien jakoon tarvitaan politiikkaa. Tutkittu tosiasia, on, että tulonsiirtoon tarvitaan pääomien raskaampaa verotusta, jossa myös yritysverotus on keskeisessä roolissa. Verokilpailu rajoittaa nimenomaan pääomien verottamista. Kilpailu pohjalle voidaan kääntää kohti huippua, mutta miten se tehdään? Kansainväliset järjestöt ovat olleet keskeisessä roolissa muutoksessa ja niiden asemaa on vahvistettava. EU:n työtä haitallisen verokilpailun torjunnassa on jatkettava. EU:n yhteinen yritysveropohja (CCTB) sekä yhteistä ja yhdistettyä yritysveropohja (CCCTB) lopettaisivat nykymuotoisen haitallisen vero­kilpailun EU:ssa. EU:n ja OECD:n työ eivät kuitenkaan riitä. Kehitysmaiden veronkantokykyä on vahvistettava. Se on kestävintä kehitysapua. Työssä tarvitaan liittolaisia. Ihmettelen, miksi Pohjoismaat eivät ole verokilpailua vastaan yhdessä rintamassa. Hyvinvointivaltio on riippuvainen verotuloista, joilla kustannetaan julkiset palvelut. On kestämätöntä, jos osin julkisin palveluin rahoitetut voitot siirretään verotettavaksi muualle. Aloitetaan yhteistyö lähinaapureista. Kysymys on perustavanlaatuisesta ajattelutavan muutoksesta. Veropolitiikka ei saa olla ainoastaan sopeutumista, Suomen on oltava suunnannäyttäjä. Omalta osaltani pyrin vaikuttamaan siihen, että kansainvälinen yhteistyö on veropolitiikan keskiössä. Tässäkin kisassa on tähdättävä huipulle. LIPPU

TEKSTI: LAURI FINÉR | KUVAT: HANNA ASIKAINEN, MARIA RYTKÖNEN

9

Lippu 2/2017  
Lippu 2/2017  

Anni Suvisuo - Feminististä politiikkaa - Kasvien voimalla - Nuorten vuoro

Advertisement