Issuu on Google+

Olli Urpela

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 1/2013

SUOMEN SUUNTA PUNTARISSA S. 6 NUORISOTAKUUN AIKA ON NYT S. 12 TALOUDEN MADONLUVUT S. 16 NUORET VALTUUTETUT VALLAN KAHVASSA S. 20 KIRKON JA VALTION ERO ON EDELLEEN AJANKOHTAINEN S. 22 OBAMAN TOISEN KAUDEN HAASTEET S. 24 HEI, NE BAMLAA SIEL MUUTAKI KU SKEIDAA S. 28


PÄÄKIRJOITUS

SUUNTA HUKASSA?

P

äämäärä ei merkitse minulle mitään, vaan liike on kaikki kaikessa.” Näin totesi 1900-luvun taitteessa poliittisen uransa tehnyt saksalainen sosialisti Eduard Bernstein. Revisionistina tunnettu Bernstein ei kannattanut vallankumousta sosialistisen valtion saavuttamiseksi, vaan uskoi, että sosialistisiin päämääriin voitiin päästä demokraattisin keinoin. Bernsteinin työ modernin hyvinvointivaltion, seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja yksilönvapauksien puolesta vahvisti nuorta sosialidemokratian aatetta ja auttoi sitä selviytymään Euroopan poliittisella kartalla läpi vuosituhannen. Bernsteinin ehkä kuuluisin lausahdus palasi mieleeni työstäessäni vuoden 2013 ensimmäistä Lippua. Lehden teemaksi, kuten kannesta jo saatoit päätellä, on otettu Suomen suunta muuttuvassa maailmassa. Vielä tuore vuosi tuo mukanaan paljon tilaisuuksia, joissa suomalaisilla ja päättäjillämme on mahdollisuus valita millaisen hyvinvointivaltion me haluamme. Tärkeitä ei ole kuitenkaan kuluttaa kallisarvoista vaalitonta vuotta vain unelmiemme hyvinvointivaltion määrittelemiseen. Vielä tärkeämpää on keksiä, miten tavoitteeseen päästään realistisella aikavälillä. Ja juuri tähän yhteisen liikkeen, yhteisen suunnan määrittämiseen, osuu ratkaisevasti alun sitaatti liberaalidemari Bernsteinilta. Ongelmaksi tuskin tulee muodostumaan ideoiden tai keskustelijoiden puute. Suomalainen media on hanakka tarttumaan uusiin keskustelunavauksiin. Samalla aina vain laajeneva blogosfääri tarjoaa rajattomat mahdollisuudet uusille ja jälleen uusille keskusteluille ja ideoille. Hedelmälliset keskustelut maamme suunnasta voivat kuitenkin kaatua suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Meillä suomalaisilla on valitettavasti tapana keskustella enemmän siitä, mitä keskustelun osapuolet edustavat ja vähemmän siitä, mistä itse keskustelussa on kysymys. Nyt jos koskaan kaivataan keskustelua, ei hiljaiseksi hyssyttelyä väärän mielipiteen tai kärjekkään lähestymistavan perusteella.

EEMELI PELTONEN

päätoimittaja Suomen suunnan pohja luodaan tänä päivänä käymässämme keskustelussa, mutta suurin panos jää edelleen valitsemillemme vallankäyttäjille. Nykyisen historiallisen pirstaleisen eduskunnan aikana päätökset tuntuvat etenevän kivuliaan hitaasti käsiteltävästä asiasta riippumatta. Huolestuttavaa onkin, jos eduskunta ei pysty vastaamaan aikamme haasteisiin ja määrittämään maamme suuntaa. Pirstaleisuus vallan voimasuhteissa näkyy päätöksenteossa poliittisen tahdon niukkuutena ja kyvyttömyytenä tehdä rakentavaa politiikkaa. Kukaan ei suostu luopumaan oikeastaan yhtään mistään ja lopputuloksena päädytään hampaattomiin kompromisseihin. Torikansa nimittää hallituksen politiikkaa jo niin hampaattomaksi, että leukakin puuttuu. Suomen suunnan ohjaaminen vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Omista periaatteista pitää voida tinkiä ajan haasteiden edessä. Nuorisotakuun edistäminen ja kuntauudistus ovat positiivisia esimerkkejä siitä, että edes jossain määrin Suomen suuntaa ollaan määrittämässä. Saman tarmon ja rohkeuden pitäisi valloittaa myös muut hallinnonalat ja poliittisen päätöksenteon kamarit. Suomea ei muuteta kädet taskuissa jossittelemalla. Tämänkertainen Lippu syväluotaa Suomen suuntaa palstatilaa säästelemättä. Lehden sivuilta löydät muun muassa kansanedustajiemme arvioita Suomen mahdollisuuksista ja uhista sekä työministeri Lauri Ihalaisen haastattelun. Lipun toimitus toivottaa antoisia lukuhetkiä uuden Lipun parissa!

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

TOIMITUSKUNTA

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Anette Karlsson, Aleksanteri Gustafsson, Antti Lindtman, Jani Kokko, Eero Vainio, Lauri Väänänen, Tipsu Sollasvaara, Mikko Suomalainen, Jouni Ovaska

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g

Eemeli Peltonen, eemeli.peltonen@hotmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Sara Salomaa sara.salomaa@demarinuoret.fi

LIPPU 1/ 2013

2/2013 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Sara Salomaa, 044 5505450 sara.salomaa@demarinuoret.fi

3


4

LIPPU 1 /2013

OTSIKOISSA

”PUNAISESTA INSINÖÖRISTÄ KASVOI HERRA EURO”

Helsingin Sanomat (27.1.) kommentoi hollantilaisen Jeroen Dijsselbloemin valintaa euroryhmän uudeksi puheenjohtajaksi. Harmaana, mutta asioihin perehtyneenä tunnettu Dijsselboem valintaa euroryhmän johtoon on tulkittu kompromissina. Dijsselblom on aikaisemmin toiminut muun muassa kotimaansa valtiovarainministerinä ja sosialidemokraattien kansanedustajana. ”HÄN HÄMMENTÄÄ PERUSSUOMALAISTEN SOPPAA - ”TIMO SOINI EI TUE MINUA”

Demokraatti (27.1.) uutisoi perussuomalaisten Kaj Turusen pyrkimyksiä nousta perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtoon. Turusen mukaan ”Soini ei tue minua, mutta minä tuen Soinia”. Lehtitietojen mukaan itse Soinia ei kuitenkaan olla haastamassa perussuomalaisten lähestyvässä puoluekokouksessa. ”CAMERON ALOITTI EU-UHKAPELIN”

Helsingin Sanomat (24.1.) uutisoi David Cameronin aikeista johdattaa kotimaansa Iso-Britannia ulos EU:sta. Cameronin linjapuhe herätti hämmennystä ympäri Eurooppaa. Cameronin vanavedessä useiden Euroopan maiden populistijohtajat yhtyivät brittiministerin tavoitteisiin kansanäänestysten järjestämiseksi jäsenyydestä. “HOLLANNIN TULEVA KUNINGAS POLVEUTUU SUOMESTA”

Ilta-Sanomat uutisoi (30.1.) Hollannin kuninkaaksi nousevan Willem-Alexanderin sukujuurista. Willem-Alexander nousee kruunustaan luopuvan kuningatar Beatrixin tilalle. Lehden mukaan nuori kruununperijä on ensimmäinen suomalaissukuinen monarkki kautta historian. ”SEURAAVA VOIT OLLA SINÄ: INSINÖÖRI JA EKONOMI OVAT UUDET TYÖTTÖMÄT”

Talouselämä (27.1.) uutisoi työttömyyden kasvusta korkeakoulutettujen keskuudessa. Turvassa työttömyydeltä ei lehden mukaan ole enää kukaan. ”OBAMALLA UUSI STRATEGIA - ”KOVA KOVAA VASTEN”

Demokraatti (22.1.) otsikoi näkyvästi Barack Obaman virkaanastujaispuheen keskeiset sisällöt. Lehden haastatteleman ulkopolitiikan instituutin Mika Aaltolan mukaan Obama nostaa linjapuheensa perustella toisella kaudellaan oman linjansa vahvemmin esiin. “NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU - HALLITUKSEN SUURI PUHALLUS?”

Keskustanuorten pää-äänenkannattaja Nuori Keskusta (4/2012) tulkitsi artikkelissaan nuorisotakuun olevan vain

“SDP:n poliittinen bluffi”. Lehden mukaan hallituksen satsaukset “riittävät vain vaivoin alkuun” nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. “SINNEMÄKI SYYTTÄÄ KOKOOMUSTA KUNTAUUDISTUKSEN EPÄONNISTUMISESTA”

Helsingin Sanomat uutisoi (30.1.) vihreiden ex-puheenjohtaja ja kansanedustaja Anni Sinnemäen lausunnosta kuntauudistuksen etenemisestä. Sinnemäen mukaan uudistus on “mitä sekavimmassa tilassa”. Vihreiden irtiotto kertoo ikävää kieltä hallituksen edelleen jatkuvasta eriseuraisuudesta. “SYYRIA-LÄHETTILÄS ON TOIVOTON: MAA HAJOAA KAPPALEIKSI PALA PALALTA”

Aamulehti raportoi (30.1.) YK:n ja Arabiliiton Syyria-lähettilään Lakhdar Brahimin näkemyksistä Syyrian konfliktin tilanteesta. Brahimin peräänkuulutti kansainvälisiä toimia Syyrian tilanteen vakauttamiseksi ja sisällissodan pysäyttämiseksi. “KERRY CONFIRMED AS SECRETARY OF STATE AS GLOBAL CRISES ESCALATE”

Kansainvälinen julkaisu Time uutisoi (30.1.) John Kerryn nousun USA:n uudeksi ulkoministeriksi olevan jo lähes varmaa. Kerry perii edeltäjältään Hillary Clintonilta epävakaan ja kriisientäyteisen maailman. Lippu toivoo Kerryltä malttia ja viisautta globaalien kriisien ratkaisuun erityisesti LähiIdässä. ”NUORISON ASENTEET KUNTIIN TUTKITTIIN”

Kansan uutiset raportoi (29.1.) verkkojulkaisussaan uuden selvityksen ”Kunta-alan vetovoima nuorten keskuudessa” sisällön. Selvityksen mukaan kolme neljästä nuoresta menisi mieluummin yksityisen palvelukseen kuin töihin kunnalle tai kaupungille. ”KAIKKOSELLE EHDOLLINEN VANKEUSTUOMIO”

Kansanedustaja Antti Kaikkoselle luettiin tuomi vaalirahajupakassa. Iltalehti (30.1.) kertoi Kaikkosen olevan pettynyt ja tyytymätön saamaansa tuomioon. Kaikkosesta tulee Ilkka Kanervan ohella jo toinen kansanedustaja, joka on tuomittu ehdolliseen vankeuteen vaalirahasotkuista. ”ENONTEKIÖLLÄ LYÖTIIN UTSJOEN KOVAT PAKKASLUKEMAT”

Lapin Kansa (28.1.) kertoi Enontekiöllä mitatusta talven pakkasennätyksestä. Lehden mukaan Enontekiön Kilpisjärvellä mitattiin jopa 36,2 astetta pakkasta. Lipun toimitus jää odottamaan kauhulla, koska vastaavat pakkaslukemat levittäytyvät muualle maahan.


LIPPU 1 /2013

5

PUHEENJOHTAJALTA

YHDENVERTAISUUTTA RAKENNEUUDISTUKSILLA Kokoomuksen ja SDP:n hallitus on koottu yhteen kuin avioliitto, jossa ovat yhtä paljon tunteella mukana niin anoppi, Ruotsin serkku, tehtaalla kovan työn tehnyt eno kuin Intiassa itsensä hukannut pikkusisko. Ei kukaan avioliiton alussa odota, että kaikki menee erinomaisesti, mutta toiveet ovat silti korkealla. Ajan myötä joudutaan tekemään kompromisseja isoissa kysymyksissä ja pienten erimielisyyksien kanssa opitaan elämään.

T

ätä avioliittoa pitävät koossa kunnianhimoiset tavoitteet rakenteiden uudistamisesta. Aivan ensisijainen näistä on kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden virittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Päätökset uudistuksista on saatava vielä tällä hallituskaudella tehtyä, sillä muuten niitä ei saada aikaiseksi pitkään aikaan. Tämä vaatii hallitukselta rohkeutta ja myös kunnilta uskallusta tiivistää yhteistyötä. Kestämättömät rakenteet kannattelevat hyvinvointiyhteiskuntaa enää hetken ja erityisesti kaupunkien sekä pienten maalaiskuntien kyky selviytyä velvoitteistaan heikkenee jatkuvasti. Pienet kunnat joutuvat taistelemaan vanhenevan ikärakenteen tuomien ongelmien kanssa. Entistä useammin nuoret siirtyvät opiskelemaan ja asumaan kasvukeskuksiin. Pienemmillä kunnilla ei ole mahdollisuuksia houkutella heitä takaisin, jos laadukkaat palvelut ja ennen kaikkea

sopivat työpaikat puuttuvat. Näin ollen vain murto-osa työikäisistä jää maksamaan yhä useamman eläkeläisen hoivapalveluista ja jakamaan huonojen rakenteiden aiheuttamaa taakkaa. Suurissa keskuksissa palveluita käyttävät myös muista kunnista tulevat, joiden verotulot jäävät kaupungin ulkopuolelle. Samaan aikaan alueita ei voi kehittää pitkäjänteisesti ja järkevästi, kun maankäytöstä, liikenteestä ja asumisesta ei kaikkialla saada yhteisiä päätöksiä. Kokonaisuudesta tulee tehoton, sekava ja pahimmassa tapauksessa palveluiden laatu laskee kaikilla. Rakenneuudistusten on vastattava erityisesti näihin haasteisiin. Muutosten kantavana ajatuksena on oltava työllisyyden lisääminen sekä laadukkaiden palveluiden turvaaminen. Esimerkiksi vuonna 2015 voimaan tulevaa kuntien valtionosuusjärjestelmää ei voida suunnitella nykyisiä rakenteita tukevaksi, vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen. Kuntia on kannustettava investoimaan omiin toimintoihinsa, joilla luodaan laadukas palveluverkko. Sosialidemokratia on aina ollut yhdenvertaisuuden liike, jonka ajattelussa kaikille on turvattava yhtäläiset mahdollisuudet. Samalla on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Nykyisillä päättäjillä on suuri vastuu siitä, että palvelut pystytään järjestämään myös tulevaisuudessa. Ne voidaan aata vain elinvoimaisella kuntarakenteella ja tätä tukevilla sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluilla. Tulevana kahtena vuonna on siis saatava päätökseen laaja joukko erilaisia uudistuksia, jotka tulevat koettelemaan erityisesti hallituksen avioparin keskinäisiä välejä mutta myös sukulaisten hermoja. Yhteiselo voi saada vaikeuksista vahvistusta mutta joskus voi olla järkevää lähteä eri teille, kun kaikki on jo annettu. Toivon meidän kuitenkin voivan ylpeillä sillä, että yhdessä vietetyn ajan tuloksena meillä on kolme tervettä jälkeläistä, joilla on edessään loistava tulevaisuus: luotettava sosiaali- ja terveydenhuolto, vahva kuntarakenne ja kuopuksena selväpäinen valtionosuusjärjestelmä. LIPPU


6

LIPPU 1 /2013

SUOMEN SUUNTA - SDP:N KANSANEDUSTAJAT KERTOVAT TEKSTI: Eemeli Peltonen

Suomi etsii suuntaa vuonna 2013 vaikeassa taloustilanteessa ja muuttuvan maailman paineiden alla. Lippu teetätti kyselyn SDP:n kansanedustajilla Suomen suunnasta vuonna 2013. Kysyimme, mitkä ovat Suomen suurimmat uhat ja mahdollisuudet vuonna 2013.

E

duskunta jatkaa työtään vuonna 2013 entistäkin vaikeampien päätösten edessä. On kuntauudistusta, eurokriisiä ja paljon muuta. Helppoja ratkaisuja ja poliittisia pikavoittoja on vähän tarjolla. Vuosi 2013 voi hyvinkin määrätä sen, mihin suuntaan maamme kehittyy tulevana jäljellä olevana hallituskautena. VUOSI 2013 ON RATKAISUJEN VUOSI

Vuosi 2013 tarjoaa eduskunnalle ja hallitukselle hengähdystauon vaaleista. Politikoinnin sijaan on aika keskittyä ratkaisuihin, joilla Suomea viedään eteenpäin. Merkittävät ponnistukset kuntarakenteen ja valtiontalouden tasapainottamiseksi kannattaa ottaa nyt alkaneena vuona, kun vaalit eivät heitä varjoa hallituksen politiikan ylle. Ensi vuonna pidetään eurovaalit, mutta niissä tappio hallitukselle olisi huomattavasti siedettävämpi kuin mahdollisissa kunta- tai eduskuntavaaleissa. Lippu kysyi SDP:n kansanedustajilta kaksi tärkeää kysymystä, joiden valossa voidaan katsella Suomen kehityssuuntaa vuonna 2013. Lisäksi esitimme samat kysymykset myös eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajille. Kysymykset olivat “Mikä on Suomen suurin mahdollisuus vuonna 2013?” ja “Mikä on Suomen suurin uhka vuonna 2013?”. SDP:N KANSANEDUSTAJAT PUNNITSIVAT UHAT JA MAHDOLLISUUDET

SDP:n kansanedustajat nostivat Suomen mahdollisuuksiksi sopimuskulttuurin, osaamisen, nuorisotakuun ja uuden taloudellisen kasvun. Erityisesti kansanedusta-

jat painottivat tärkeää taistelua nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja uusien kasvun ainesten löytämistä valtiontalouden vakauttamiseksi. Kansanedustajien vastauksissa kävi selvästi ilmi, että myös vuonna 2013 Suomen suurimpana uhkana jatkaa Euroopassa jylläävä eurokriisi. Eurokriisin lisäksi esille nousivat äärioikeiston nousu ja kasvava pessimismi. Lisäksi esille nousivat kotimaiset talousuhat, kuten viennin hiipuminen ja valtion velkaanutumisen jatkuminen sekä työllisyyskysymykset, kuten työttömyyden torjunnassa epäonnistuminen. VASTANNEIDEN JOUKOSSA MYÖS MINISTEREJÄ

Vastanneiden joukosta löytyi myös kaksi SDP:n ministeriä, Työministeri Lauri Ihalainen ja Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Ihalainen peräänkuulutti Suomen mahdollisuutena uusia vientivaltteja, kuten Cleantechia ja ympäristöteknologiaa. Lisäksi Ihalainen mainitsi mahdollisuudeksi nuorisotyöttömyyteen puuttumisen konkreettisin toimin. Työministeri nimesi maan suurimmiksi uhiksi työttömyyden ja eriarvoisuuden kasvun. Ministeri Kiuru liikkui Ihalaisen linjoilla Suomen mahdollisuuksia nimetessä. Kiurun mukaan nuorisotyöttömyyden voidaan ja tullaan puuttumaan erityisesti nuorisotakuun keinoin. EDUSKUNTARYHMIEN PUHEENJOHTAJAT TOIVAT LISÄVÄRIÄ KYSELYYN

Myös opposition ääntä ja muiden hallituspuolueiden mielipiteitä kuultiin kyselyssä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vetäjä Pirkko Ruohonen-Lerner piti Euroopan unionia Suomen suurimpana uhkana ja mainitsi liittovaltiokehityksen olevan enää vain muutaman päätöksen päässä. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja liikkui demarikansanedustajien linjoilla mainitessaan eriarvoistumisen uhkana Suomelle. Vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien sekä RKP:n ryhmänjohtajat vastasivat myös Lipun kyselyyn. Heidän vastauksissaan korostui Suomen kyky reagoida maailmantalouden mullistuksiin rakentavalla talouspolitiikalla. Suurimmaksi uhaksi koettiin yhtälailla eurokriisi. Seuraavilta sivuilta voit lukea SDP:n kansanedustajien sekä RKP:n, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton ryhmänjohtajien vastaukset Lipun kyselyyn.


LIPPU 1 /2013

JUKKA KÄRNÄ, KYMEN VAALIPIIRI

”Suurin mahdollisuus on, että saadaan kansallinen sopiminen takaisin toimintakulttuuriin. Niin työmarkkinajärjestöjen kesken. Maa tarvitsee vakautta, ennustettavuutta, sekä uusia aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja niin vientiteollisuuteen, kuin uusille toimialoille (esim. matkailu, kaivokset, meriteollisuus).” ”Suurin vaara on, ettei edellisessä onnistuta.” PÄIVI LIPPONEN, HELSINGIN VAALIPIIRI

”Suomen suuri mahdollisuus on kehittää koulutusta suuntaan, joka mahdollistaa ihmisen lahjakkuuden paremman huomioimisen ja kyvyn kokea monikulttuurisuus voimavarana. Nuorten on päästävä aiemmin kiinni opintoihin ja ammattiin.” ”Suomen suuri uhka on se, jos emme saa talouspolitiikan suuntaa muutettua kestäväksi kasvuksi. Ilman uusia työpaikkoja ja talouden kasvua emme voi ylläpitää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa tässä laajuudessa.” RAIMO PIIRAINEN, OULUN VAALIPIIRI

”Suomen talouden tasapainon saavuttaminen sekä kasvua ja työllisyyttä parantavat toimet. Investoinnit ratoihin, maanteihin ja vesiväyliin. Bioenergiahankkeiden käynnistäminen sekä prosessi- ja metalliteollisuuden tarpeisiin energiansaannin turvaaminen suhteellisen edullisesti. Hallituksen tulee luoda dynaamisuutta, eikä lisätä byrokratiaa.” ”Suomen velkamäärän kasvaminen. Viennin ehtyminen, josta seurauksena työpaikkojen menetys, josta seuraa edelleen verotulojen aleneminen. Mikä johtaa lopulta suureen työttömyyteen.”

SUSANNA HUOVINEN, KESKI-SUOMEN VAALIPIIRI

”Suomen suurin mahdollisuus tänä vuonna ja pidemmälläkin tähtäimellä on osaaminen. Me emme pienenä kansakuntana selviä, jos emme anna kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuutta löytää omaa lahjakkuuttaan ja näin olla osallisina yhteisen yhteiskuntamme rakentamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tasa-arvoisesta koulutuksesta ja nuorisotakuun toteutumisesta on pidettävä huolta. ” ”Suuria uhkiakin on varmaan monia. Tällä hetkellä suurin on mielestäni kuitenkin suvaitsemattomuus ja sen kasvu uhkaa myös yhteisöllisyyttä ja eheyttä. Suvaitsemattomuus voi olla rasismia, mutta se voi olla myös koulukiusaamista tai muuta erilaisuuden pilkkaamista. Näistä aineksista ei ole milloinkaan syntynyt mitään hyvää. Jos Suomessa tuhannet alle 30-vuotiaat jäävät esimerkiksi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle, on yhteiskuntamme ilmapiirissä tosiaan parannettavaa.” SAARA KARHU, PIRKANMAAN VAALIPIIRI

”Koulutus ja innovaatiotuki ovat tärkeitä etenkin teknologiateollisuudessa. Uusia ”pikku-nokiota” tarvitaan ja mm. angry birdsin kaltaisia uusia keksintöjä on saatava nousemaan esiin, jottei niitä myydä tai ne eivät kuole pois jo alkuvaiheissa taloudellisten seikkojen vuoksi. Onneksi hallitus on jo ryhtynyt tässä toimiin. Suomen valtteina ovat hyvä koulutus ja työrauha sekä korkea laatu mm. raskaassa metalliteollisuudessa. Idänkaupan ja matkailun kehittäminen.” ”Euroopan talouden alamäki. Vienti on Suomelle elinehto, samoin kotimaisen ostovoiman turvaaminen. Euroopan taantuma vaikuttaa paitsi kauppaan, myös raskaasti matkailuun, joka on merkittävä työllistäjä etenkin PohjoisSuomessa.”

7


8

LIPPU 1 /2013

EERO HEINÄLUOMA, EDUSKUNNAN PUHEMIES, HELSINGIN VAALIPIIRI

”Suurin mahdollisuus on suomalaisten yhteenkuuluvuus, halu huolehtia toisistaan ja suomalainen sisu tähän yhdistyneenä. Eteenpäin LeoPekka tähden viitoittamaa tietä.” ”Suurin haasteemme on työttömyyden voittaminen, saada työttömille mahdollisuus palata työelämään. Jos siinä onnistumme, selviämme - jos ei, on koko hyvinvointiyhteis-

den kestävyysvajeeseen ja laittaa yhteiskuntamme rattaat pyörimään kunnolla. Nuorten yhteiskuntatakuu on otettu vastaan positiivisesti myös Euroopassa. Suomi voi olla tässä todellinen edelläkävijä.” ”Nuorten asunnottomuus ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyys on suuri huoli sydämelläni. Tämä on vahvasti yhteydessä syrjäytymiseen ja siten toki myös nuorten yhteiskuntatakuuseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen, nuoriso- ja opiskelija-asuntojen rakennuttaminen kasvukeskuksiin on meille ministeriössäni ja eduskunnassakin yhteinen tehtävä. Asuntojen saamiseksi tarvitaan uudenlaisia pelisääntöjä ja uudenlaisia tukimalleja. Tähän olemme jo puuttuneet ja uhkaan saadaan ratkaisuja.”

kuntamme vaarassa.” ANTTI LINDTMAN, UUDENMAAN VAALIPIIRI

”Nuorisotakuu.” ”Eurokriisi.”

“MEILLÄ ON NYT SUOMESSA ERINOMAISEN HYVÄ HETKI PUUTTUA NUORTEN SYRJÄYTYMISEEN”

LAURI IHALAINEN, TYÖMINISTERI, UUDENMAAN VAALIPIIRI

MERJA MÄKISALO-ROPPONEN, POHJOIS-KARJALAN VAALIPIIRI

”Uusien innovaatioiden löytyminen ja siihen tarvitaan tiedettä, tutkimusta ja koulutusta. Tarvitaan uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen; näistäkin vastoinkäymisistä selvitään. Mahdollisuus on se, että näinä taloudellisesti vaikeinakin aikoina kaikista kansalaisista pidetään huolta ja ihmisten ei anneta syrjäytyä.” ”Suurin uhka on sisäänpäin käpertyminen ja pessimismin lisääntyminen. Rohkeuden puute populismin pelossa. Suuri uhka on myös kansakunnan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin.” KRISTA KIURU, LIIKENNE-JA VIESTINTÄMINISTERI, SATAKUNNAN VAALIPIIRI

”Meillä on nyt Suomessa erinomaisen hyvä hetki puuttua nuorten syrjäytymiseen. Nuorten yhteiskuntatakuu on astunut voimaan 1.1.2013. Kunhan vain kunnat ja kaikki muutkin tahot ottavat haasteen vastaan ja panostavat takuun toteuttamiseen, on kaikille alle 25-vuotiaille mahdollista löytää työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Tämä mahdollisuus tarjoaa keinon puuttua yksilötason tragedioiden ennalta ehkäisemisen lisäksi julkisen talou-

“Meillä on kaikki edellytykset pärjätä maailmantalouden tuoman epävarmuuden keskellä, kunhan panostamme sivistykseen ja osaamiseen, kykyyn olla hyvä globalisoituvissa arvoketjuissa, korostamme viennin uusia mahdollisuuksia, mm. ympäristöteknologian ja Cleantechin alueella, investoimme tutkimukseen ja tuotekehitykseen, huolehdimme hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta sekä varmistamme kasvun edellytykset, joita ovat korkea työllisyysaste, tuottavuuden kasvu ja investoinnit.” “Suurimmat uhat ovat työttömyyden ja sitä kautta syrjäytymisen kasvu sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Myös riski julkisen talouden velkaantumisen kasvusta tulee välttää, jotta emme sysää ylivoimaisia laskuja hupeneville nuorille ikäluokille. Kyse on mitä suurimmassa määrin sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.” JOUKO SKINNARI, HÄMEEN VAALIPIIRI

“Suomen suuri mahdollisuus mutta samalla iso haaste on viennin lisäys. Tämä voi tapahtua mm. uusiutuvan energian eri sektoreilla, koulutuksen ja opetuksen viennissä sekä matkailutulojen lisäämisessä. Lisäksi valtion panosta on vahvistettava viennin lisäämiseksi mutta myös omistajuudessa. Suomen STX sotku osoittaa, kun ei mitään omista, ei voi mistään päättääkään.”


LIPPU 1 /2013

TARJA FILATOV, HÄMEEN VAALIPIIRI

“Suomen suurin uhka on epäonnistua samaisessa viennin lisäämisessä. Elinkeinoelämän EK:n johtoon ja yrityselämään muutoinkin on liikaa pesiytynyt Suomen mäkihypyn kaltaista epätoivoa. Mm. Nordea ja Finnwera ylpeilevät hyvillä tuloksilla, mutta eivät anna yrityksille rahaa tai takauksia viennin onnistumiseksi. Tämän seurauksena voi olla työttömyyden kasvu sekä valtion ja kuntien mutta ennen kaikkea kansalaisten talouden heikkeneminen.” TYTTI TUPPURAINEN, OULUN VAALIPIIRI

“Vuonna 2013 suurin lupaus sisältyy laajapohjaisen hallituksen kykyyn sopia valtion taloutta vakauttavista ja kasvua edistävistä toimista tavalla, joka antaa aidon näkymän uuteen nousuun. Tarvitaan päätöksiä, joilla luodaan uusia työpaikkoja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tähän liittyy myös nuorisotakuu. Onnistuessaan nuorisotakuu tekee historiaa nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Se kelpaa malliksi maailmallekin ja kirkastaa parhaassa tapauksessa Suomi-kuvaa peruskoulua vastaavalla tavalla. “ “Suurin uhka liittyy epäonnistumiseen työllisyyden hoidossa. Jos työttömyys kääntyy nousuun, kasvattaa se sosiaalista pahointointia ja heikentää entisestään valtiontalouden kestävyyttä. Työpaikkojen syntymisessä mitataan kaikki, myös SDP:n kannatus. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden kasvu toimista ja hyvästä tahdosta huolimatta olisi paha isku vasten kasvoja.” KRISTIINA SALONEN, SATAKUNNAN VAALIPIIRI

“Suomen suurimmat mahdollisuudet liittyvät Suomen korkeatasoiseen koulutusjärjestelmään. Koulutettu ja osaava työvoima on menestyksemme edellytys. Emme saa romuttaa tätä järjestelmää vaan sekä peruskoulua että ylempiä koulutusasteita on kehitettävä. Korkeatasoisen koulutuksen kautta Suomeen voi syntyä paljon sellaista uutta osaamista, jolle on kysyntää myös muualla. Haluaisin nostaa esiin myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme merkityksen. Hyvinvointiyhteiskunta mahdollistaa monia sellaisia asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Meillä on valtavan hyvä pohja, jota voimme päivittää ja yhä kehittää hyvinvointiyhteiskunta 2.0:ksi. Siten voimme tulevaisuudessakin olla maailman kärkeä ihmisten tasa-arvossa, hyvinvoinnissa ja onnellisuudessa.” “Suomen suurimmat uhat tänä vuonna liittyvät mielestäni vientiteollisuuden murrokseen. Vientiteollisuuden työpaikat ovat edelleen suomalaisen hyvinvoinnin pohja ja tukijalka. Vientiteollisuudella on myös suuri vaikutus alueiden ja kuntien palveluihin, koulutuspaikkoihin ym. Kun vientiteollisuudella menee hyvin, se ruokkii myös muunlaista hyvinvointia ympäristössään.”

“Olemme tottuneet puhumaan terveydenhuollon jonoista, nyt pitäisi purkaa myös koulutuksen jonot ja rohkeasti lisätä nuorten mahdolllisuutta päästä opintoihin. Elinkeinopoliittisia tukia täytyy muuttaa, siten että ne synnyttävät uutta esimerkiksi tukemalla ympäristöystävällistä teknologiaa. Suomi elää viennistä, pitää asettua rohkeasti kansainvälisyyden ja Euroopan unionin kehittämisen puolelle.” “Suurin riski on olla tekemättä mitään ja odotella, että paha menee pois. Käpertyä sisäänpäin ja albanisoitua. Eläkepommia meille ei tule, koska eläkejärjestelmämme on rahastoiva, hoivapommiin emme ole varautuneet. Tarvitsemme rahastoivan hoivajärjestelmän ja koko rahoituspohjan ja maksupolitiikan uudismista. Ilman sitä nuorten rasitus käy tulevaisuudessa kestämättömäksi. Väestön väheneminen ei ole ohimenevä vaihe, vaan jatkuva ongelma, jos asialle ei tehdä mitään.” LIPPU

“MEILLÄ ON KAIKKI EDELLYTYKSET PÄRJÄTÄ MAAILMANTALOUDEN TUOMAN EPÄVARMUUDEN KESKELLÄ”

9


10

LIPPU 1 /2013

SUOMEN SUUNTA - EDUSKUNTARYHMIEN PUHEENJOHTAJAT KERTOVAT TEKSTI: Eemeli Peltonen

ANNIKA LAPINTIE, VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA

”Vuosi 2013 ei ole vaalivuosi, ja hallituksella on hyvät mahdollisuudet Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävien ratkaisujen tekemiseen. Kuntauudistuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa tehdään ratkaisuja, joilla vahvistetaan hyvinvointivaltiota ja jotka vaikuttavat vuosikymmenien päähän tulevaisuuteen. Myös työura- ja eläkeratkaisujen on oltava sellaisia, että ihmisten hyvinvointi kohenee. Samalla uudistusten taloudellisen vaikutuksen on oltava sellainen, että pystytään välttämään palveluiden ja sosiaaliturvan leikkaukset. Näitä mahdollisuuksia ei saa hukata lyhytnäköisesti tämän hetken gallup-tuloksiin tuijottamalla.” ”Suurin uhka on Euroopassa vellovan talouslaman leviäminen Suomeen täydellä voimalla. Etelä-Euroopan kriisimaiden joukkotyöttömyys ja ostovoiman aleneminen vaikuttavat väkisinkin myös Suomen vientimahdollisuuksiin. Eurokriisin hoidossa on tähän saakka keskitytty estämään rahoitusjärjestelmän kaatuminen. Lisäksi tarvitaan sellaisia yhteiseurooppalaisia ratkaisuja, joilla tuetaan työllisyyttä ja ostovoimaa koko Euroopassa.”

PIRKKO RUOHONEN-LERNER, PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA

”Kansalaisten eriarvoistumiskehitys olisi katkaistava Suomessa. Epäoikeudenmukainen tulonjakokehitys alkoi jo 1990-luvulla, kun alettiin helpottaa suurituloisen verotusta. Pienituloisten kansalaisten elämisen edellytykset ovat heikentyneet, kun elinkustannukset ovat nousseet enemmän kuin heidän käytettävissään olevat tulot. Viime aikoina julkisuudessa on herännyt keskustelu poliitikkojen ja yritysjohtajien palkanalennuksista. Positiivinen puoli tässä keskustelussa on se, että se voidaan nähdä osana laajempaa keskustelua siitä, miten parempiosaisten tulisi vaikeampina taloudellisina aikoina osallistua hyvinvointivaltiomme rahoittamiseen. Tässä voi piillä suuri mahdollisuus Suomelle, mikäli tämä keskustelu jalostuisi teoiksi nykyistä oikeudenmukaisemman tulonjaon hyväksi. Yhä kasvavat tuloerot, jotka tuovat mukanaan mm. yhä kasvavat terveyserot ja elinaikaennusteet, ovat vakava uhka yhteiskunnallemme. Palkanalennuksia helpommin ja paremmin tuloeroja voitaisiin kaventaa verotuksen avulla. Jos nyt laajalla rintamalla herättäisiin

vaatimaan hallitukselta tekoja oikeudenmukaisemman, tuloeroja pienentävän verotuksen puolesta, niin hallituksen olisi reagoitava. Jos tahtoa löytyisi, voitaisiin asioita muuttaa. Hallituksella on tähän jatkuvasti mahdollisuus, myös vuonna 2013.” ”Suomen suurin uhka vuonna 2013 liittyy Euroopan unioniin. Eurokriisin hoidon varjolla on tehty ja ollaan tekemässä monia päätöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan negatiivisesti Euroopan kehitykseen ja meihin suomalaisiin. Uhkana on, että vuonna 2013 hallituksen siunauksella tehdään lisää päätöksiä, jotka eivät edes pelasta vaikeuksiin joutuneita euromaita vaan siirtävät ongelmien kohtaamista tulevaisuuteen. Hallituksen tulevat päätökset eivät ratkaise eurokriisin perimmäisiä syitä, vaan vievät hivuttamalla Suomea kohti toimimatonta liittovaltiota, jollaista suomalaisten enemmistö ei halua.” MIKAELA NYLANDER, RKP:N EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA

”Suurin mahdollisuus on että talous lähtee taas kasvuun, uusien innovaatioiden ja alojen turvin. Nuorisotakuu ja pidemmät työurat liittyvät tähän: jos saamme kaikki voimavarat parempaan käyttöön, Suomella on paremmat mahdollisuudet pärjätä.” ”Suurin uhka on että kaikki tahot, työmarkkinaosapuolista alkaen, eivät tiedosta talouden vakavaa tilannetta, joka vaatii yhteisvastuuta, malttia ja yhteisiä ponnistuksia.” PETER ÖSTMAN, KRISTILLISDEMOKRAATTIEN EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA

”Suurin mahdollisuus on siinä että maailmantalous lähtee hienoiseen nousuun. Suomella on siinä vaiheessa hyvät mahdollisuudet nousta. Velkataakkamme on EU maiden vertailussa kohtuullisella tasolla ja kunhan me saamme kilpailukykymme parempaan kuntoon uskon Suomella olevan hyvät lähtökohdat.” ”Eurokriisi syvenee, joka johtaa pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden pahenemiseen. Nuorten syrjäytyminen lisääntyy.” LIPPU


LIPPU 1 /2013

PUOLUEIDEN TULEVAISUUSOHJELMAT MAALAILEVAT TULEVAISUUDEN SUOMEA TEKSTI: Lipun toimitus

Suomen suuntaa hahmottelevat myös eduskuntapuolueiden tulevaisuusohjelmat. Tosin eduskuntapuolueista vain SDP:llä, keskustalla ja vihreillä on selkeä tulevaisuusohjelma. Lipun toimitus poimi puolueiden ohjelmista neljä keskeisiä linjauksia tulevaisuudelle. SDP – VARJOSTA VALOON -TULEVAISUUSOHJELMA

”Osana yritysten yhteiskuntavastuuta ja työnsä menettävien ihmisten turvan vahvistamista säädetään vakausmaksusta. Vakausmaksussa yritysten työttömyysvakuutusmaksu suhteutetaan niiden irtisanomisten määrään.” ”Riippuvuus öljystä katkaistaan myös liikenteessä siirtymällä sähkö- ja hybridiautojen käyttöön sekä joukkoliikenteen laajaan hyödyntämiseen.” ”Jokaisella on oikeus omaan aikaan. Työaika- ja lomapankit ovat laajamittaisessa käytössä joustavuuden lisäämiseksi sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi eri työsuhdemuotoihin sopivalla tavalla.” ”Koko ikäluokka tarvitsee toisen asteen koulutuksen. Tämän varmistamiseksi oppivelvollisuutta tulee pidentää täysi-ikäisyyteen asti.” KESKUSTA – TÄMÄ MAA RAKENNETAAN YHDESSÄ -TAVOITEOHJELMA 2010-LUVULLE

”Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvaa vähintään 40 prosenttiin” ”Suomen tulee varmistaa, että EU:ssa otetaan huomioon maamme kansalliset edut, kuten erityispiirteet mm. alue- ja maatalouspolitiikassa.” ”Suomen tulee nostaa kehitysyh-

teistyön määrärahojen taso 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.” ”Sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan jokaiselle ilman, että kenenkään kunnallisveron aste nousee missään kunnassa yli 22 prosentin” VIHREÄT – VIHREÄ TEHTÄVÄ -VIHREÄ TULEVAISUUSOHJELMA

”On säädettävä ilmastolaki, jossa määritellään vuosittaiset päästövähennykset. Talla varmistetaan päästöjen vähentäminen riittävän nopeasti. Lisaksi on ahkeroitava kattavan, reilun ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi.” ”Suomen on edistettävä Itämeren hyvinvointia aktiivisesti niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Maatalouden, laivaliikenteen ja asutuskeskusten päästökuormitusta on vähennettävä.” ”Samasta työstä on maksettava sama palkka, ja alipalkattujen naisvaltaisten alojen asemaa pitää parantaa. Perusteettomiin pätkätöihin on puututtava. ” ”Julkiset hankinnat on tehtävä niin, että energia- ja materiaalitehokkuus, muut ympäristönäkökohdat ja eettinen tuotantotapa sekä muut ympäristönäkökohdat huomioidaan nykyistä paremmin koko elinkaaren ajalta.” LIPPU

11


12

LIPPU 1 /2013

TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVAT: Olli Urpela ja Valtioneuvoston kuvapankki


LIPPU 1 /2013

Nuorisotakuu on Suomen hallituksen kunnianhimoisin projekti. Nuorisotakuun ainutlaatuisuutta kuvaa mallin herättämä kansainvälinen kiinnostus. Lippulehti haastatteli työministeri Lauri Ihalaista nuorisotakuun haasteista ja mahdollisuuksista.

Nuorisotakuun saralla Suomi on suunnannäyttäjä. Ihalainen myöntää, että Euroopan tasolla Suomen hallituksen projekti on herättänyt huomiota. – EU:ssa ollaan erittäin kiinnostuneita Suomen-mallista ja Suomea on käytetty esimerkkinä hiljattain komission julkaisemassa suosituksessa nuorisotakuun toimeenpanosta Euroopassa, Ihalainen selostaa. UNELMANA EUROOPANLAAJUINEN NUORISOTAKUU

Suomen ja Itävallan esimerkit ovat herättäneet myös Euroopan Sosialidemokraattisen kattopuolueen PES:n huomion. Viimevuoden alussa käynnistyi PES:in kampanja koko Euroopan laajuisen nuorisotakuun toteuttamiseksi. auhallinen mutta tarkkaavainen mies selosOnkin hyvä kysyä, mikä on ollut SDP:n rooli kampanjassa? taa televisiossa nuorisotyöttömyyden syitä ja – Olemme olleet mukana eurooppalaisessa keskustelussa. seurauksia. Tasainen, kokemuksen madaltama Kaisa Penny on ollut aktiivinen sekä Suomessa että Eurooääni tarjoilee kuulijalle tilastotietoja ja käytännön passa. PES:in merkitys eurooppalaisen nuorisotakuumallin esimerkkejä hallituksen työstä työttömyyden taittamiseksi. rakentamisessa on ollut keskeinen. Erityisavustajani Pilvi Kokemus näkyy ja kuuluu puhetavassa – yhtään kierteleTorsti on osallistunut PES-työryhmän työhön, Ihalainen vää, epätarkkaa tai niukkaa vastausta ei häneltä kuule. Kykertoo. seessä on Lauri Ihalainen, Suomen hallituksen työministeri. Eurooppalaisista kehyksistä on jälleen palattava Suomen tasolle. Suuri rooli nuorisotakuun toteuttamisessa on PRIIMUSMINISTERI juuri maamme kunnilla. Herää kysymys, mitä valtio aikoo tehdä, jotta kunnat ryhtyisivät aidosti konkreettisiin toiIhalaisen ensimmäinen kokonainen ministerivuosi teki miin takuun toteuttamiseksi? Ihalaiselta emme saa kauaa Ihalaisesta yhden näkyvimmistä ja tunnetuimmista hallitukvastausta odottaa. – Jo vuoden 2011 alussa astui voimaan sen ministereistä. Työ nuorisotakuun parissa ei suinkaan nuorisolain muutos, jonka mukaan kunnassa tulee olla ole vähentänyt näkyvyyttä, päinvastoin. Media, kansalaiskaikista nuorille palveluja tarjoavista toimijoista koottu verjärjestöt ja poliitikot ovat aktiivisesti ottaneet kantaa vuosikosto, joka sadan projektiksi kuvattuun “YLI PUOLUERAJOJEN IHALAISTA ARVOSTETAAN JA käsittelee nuorisotakuuseen. Välillä nuorten palnäyttää siltä, että vuoden HÄNEN TYÖTÄÄN KIITELLÄÄN” velutarpeita alusta voimaan astunut ja tilanteita omalla alueellaan, Ihalainen vastaa. Ihalaisen nuorisotakuu on ainoa hallituksen projekti, joka etenee. mukaan kunnat ovat jo nyt ottaneet paljon vastuuta takuun Ihalaisen työlle sataa kiitosta. Iltapäivälehtien toteuttoteuttamiseksi ja hyvää työtä tehdään koko ajan. tamassa kyselyssä eduskuntapuolueiden avainedustajat nostivat Ihalaisen hallituksen priimukseksi. Hyviä arvosanoja ministeri keräsi myös kansan keskuudessa, kuten kävi INFORMAATIOTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN TUEKSI ilmi Helsingin Sanomien taannoin teettämässä kyselyssä. Nuorisolain muutoksen lisäksi myös reilu annos inforKriitikoiden mukaan ainoa asia, josta Ihalaista voi kritisoida maatiota on lähetetty kunnille. – Valtion puolesta olemme on, että häntä ei oikeastaan voi kritisoida. Yli puoluerajojen lähettäneet infoa ja ohjeita kaikille yhteiskuntatakuun toiIhalaista arvostetaan ja hänen työtään kiitellään. mijoille. Keskeistä takuun toteutumisen kannalta on yhteistyö, jota paikallistasolla lähdetään tekemään jo olemassa ITÄVALTA JA SUOMI NÄYTTÄVÄT TIETÄ olevissa verkostoissa ja nuorisotakuun ympärille rakennettavissa verkostoissa. Nuorten osallisuus tässä paikallisessa Ihalaisen ministeriura jatkuu myös vuonna 2013 tiiviisti nuorisotakuun jalkauttamistyössä on erittäin tärkeätä nuorisotakuun parissa. Nuorisotakuun ideana on, että Ihalaisen mukaan nuorisotakuun toteutuksen kannalta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan kolmen kuukeskeisessä roolissa on juuri sen sisältämä koulutustakuu. kauden sisällä työttömyyden alkamisesta työ, harjoittelu – Nyt voimaan tullut asetus ammatillisen koulutuksen opistai koulutuspaikka. Ihalainen ei kiistä mallin erityislaatuikelijaksi ottamisen perusteiden muutoksesta on erittäin suutta. – Suomen nuorisotakuu-malli on poikkeuksellisen merkittävä ja sillä tulee olemaan suuri vaikutus siihen, että kunnianhimoinen ja kattava, eikä täysin vastaavaa mallia koulutustakuu toteutuu, Ihalainen kertoo. ole muissa maissa käytössä, Ihalainen toteaa. Lähin vastine Suomen nuorisotakuulle löytyy ministerin mukaan Itävallasta. - Matalan nuorisotyöttömyyden maassa Itävallassa YKSIKIN SYRJÄYTYNYT NUORI ON LIIKAA on käytössä koulutustakuu, joka kattaa nuoret 18-vuotiaiksi Vaikuttaa siltä, että ainakaan valtion osallistumiseen ei saakka. Lisäksi Itävallassa on 19-24-vuotiaat kattava työ- ja nuorisotakuu tule kaatumaan. Mutta entäpä sanktiot? Mitä harjoittelutakuu. Tämä ohjelma tarjoaa työllistymistä tukejos kunta ei onnistukaan täyttämään velvollisuuksiaan ja via toimia 6 kk sisällä työttömäksi joutumisesta.

R

13


14

LIPPU 1 /2013

takuu ei kunnassa toteudu? Ihalaisen mukaan varsinaisia sanktioita ei tule, sillä varsinaista nuorisotakuu-lakia ei ole. Ministeri kuitenkin korostaa nuorisotakuun näkyvän ELYkeskusten ja TE-toimistojen tulosohjauksessa. – On hyvä muistaa, että yhdenkin syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavat jo vuositasolla. Näistä kustannuksista merkittävä osa tulee kunnalle, joten jos tavoitteita ei saavuteta, niin kustannukset ovat merkittävät jo ilman erillisiä sanktioitakin. Uusi laki julkisista työvoimaja yrityspalveluista tuli voimaan vuoden alusta. Siinäkin on nuorisotakuun edellytyksiä tukevia uudistuksia. Tietoisuutta nuorisotakuusta niin nuorille, kunnan toimijoille ja työnantajille sekä yrittäjille tarjosi ministeriön toteuttama Nuorisotakuu Roadshow. Kiertueen tarkoituksena oli jakaa hyväksi tietoja jo tehdyistä valtakunnallisista päätöksistä, niiden toteutusvaiheista, todettuja käytäntöjä nuorisotyöttömyyden ehkäisyssä ja motivoida toimijoita nuorisotakuun toteuttamiseen paikallisella tasolla. Miten kiertue onnistui? – Kiertueelta saadut pääviestit olivat rohkaisevia. Esimerkiksi kunnat ja työnantajat suhtautuivat positiivisesti nuorisotakuuseen. Työnantajien pääviestit olivat, että nuorten työnhakutaitoja ja työelämävalmiuksia tulisi kehittää. Lisäksi työnantajat toivoivat lisää tietoa palkkatuen mahdollisuuksista. Tämän vuoden aikana tulemmekin tekemään töitä sen eteen, että vuoden alusta vakinaistettu sanssikortti eli nuorille suunnattu palkkatuki tulee tunnetuksi. NUORTEN ASIALLA, NUORIA KUUNNELLEN

Ihalainen kertoo, että myös nuoria kuunneltiin kiertueen aikana. Ministerin mukaan pääviesti oli kaipuu yksilöllisiin malleihin, ohjaukseen ja tukeen. Ihalaisen mukaan nuorten palautteeseen ollaan myös vastaamassa konkreettisin toimin. – Tähän pyrimme vastaamaan lisäämällä TE-hallintoon Etulinjan nuorten palveluihin 60 lisähenkilöä tämän vuoden alusta. Ihalaisen mukaan tiedotusta nuorisotakuusta jatketaan edelleen ja myös nuorten sekä työnantajien kuulemisia

jatketaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on valjastanut verkon avukseen ja on rakentanut toimivat nettisivut nuorisotakuun ympärille. Ihalainen mainitsee tärkeäksi tiedotuskanavaksi juuri nuorisojärjestöt. – Takuuta valmistelleessa työryhmässä on mukana Allianssi, jonka kautta voidaan tehokkaasti viestiä nuorisotakuusta nuorisojärjestöjen suuntaan. Nuorisojärjestöt ovat levittäneet tietoja edelleen nuorille, Ihalainen selostaa. Samalla Ihalainen haluaa korostaa jokaisen toimijan vastuuta asiassa. – Ylipäänsä haastamme kaikki toimijat levittämään tietoa omissa verkostoissaan, Ihalainen toteaa. KRITIIKITÖN HANKE?

Projektina kunnianhimoinen nuorisotakuu ei juuri ole saanut osakseen kritiikkiä. Hallituspuolueet tukevat yksimielisesti projektia ja maan oppositiokin on antanut hiljaisen hyväksyntänsä hankkeelle. Kritiikittömyys takaa työrauhan tärkeälle projektille. Jos etsimällä etsii saattaa kuitenkin löytää oikeistolaista kritiikkiä niitä nuoria työnhakijoita kohtaan, jotka kieltäytyvät heille tarjotusta työ- tai harjoittelupaikasta. Ihalainen myöntää, että kyseisiin tapauksiin liittyy haasteita. – On tärkeää, että TEtoimistoissa nuoren työllistämissuunnitelma tehdään yhdessä nuoren kanssa nuoren omia tavoitteita kuunnellen ja ottaen huomioon, että nuori itse on oman elämänsä paras asiantuntija. Suunnitelma tehdään kahden viikon sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Jos nuorella ei ole vielä omaa alaa selvillä, ohjauspalvelut sekä oppilaitoksissa, TE-toimistoissa sekä valtakunnallisina puhelin- ja nettipalveluina ovat nuorten käytettävissä, Ihalainen kuvaa. Ihalainen on kuitenkin optimistinen. – Nuori saa tukea ko palveluista omien tavoitteidensa työstämiseen ja selkiyttämiseen. Kun suunnitelma etenee nuoren tavoitteiden mukaisesti realiteetit huomioiden ja nuori kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, etenee tilanne yleensä hyvin. LIPPU


LIPPU 1 /2013

KIRVESMIEHESTÄ MINISTERIKSI TEKSTI: Eemeli Peltonen

Kirvesmies, SAK:n puheenjohtaja, kansanedustaja, työministeri. Lauri Ihalaisen ura vaikuttajana on ollut pitkä ja näkyvä.

L

auri Ihalaisen matka politiikan huipulle on ollut tapahtumarikas. Vuonna 1947 Pihtiputaalla syntynyt Ihalainen oli nuoruudessaan tunnettu kaikesta muusta paitsi politiikasta – Ihalaista pidettiin sangen lupaavana ja lahjakkaana kitaristina. Musiikki on säilynyt tärkeänä harrastuksena yhä näihin päiviin asti. Ihalaisen tie vie kuitenkin muualle, kuin ammattimuusikon polulle. Kirvesmieheksi kouluttautunut Ihalainen toimi nuoruudessaan myös aktiivisesti demarinuorten edeltäjissä SNK:ssa. Nuorisoliittovuosinaan Ihalainen toimi muun muassa Sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton Keski-Suomen piirin piirisihteerinä. SAK:N PITKÄAIKAISIN PUHEENJOHTAJA

SAK:sta oli kuitenkin tuleva Ihalaisen pitkäaikainen työnantaja ja vaikuttamispaikka. Vuonna 1970 Ihalainen aloitti SAK:n nuorisosihteerinä ja seitsemän vuotta myöhemmin hän siirtyi samaisen ammattiliiton järjestösihteeriksi. Pitkä työ ammattiliittojen keskusliitossa palkittiin, kun vuonna

“IHALAISEN MINISTERIURAN TÄRKEIMMÄKSI HAASTEEKSI ON MUODOSTUMASSA NUORISOTAKUU” 1990 Ihalainen valittiin SAK:n puheenjohtajaksi. Ihalaisen puheenjohtajakausi ei heti loppunutkaan, vaan hänet valittiin peräti neljä kertaa uudelleen samaiseen tehtävään. Neljä kautta SAK:n johdossa tekivät Ihalaisesta paitsi tunnetun, myös SAK:n pisimpään puheenjohtajana toimineen. Yhdeksäntoista vuotta puheenjohtajuutta näkyi myös Ihalaisen suosiossaa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan valittu Ihalainen keräsi 15 085 ääntä ja sijoittui siten maanlaajuisten ääniharavien kategoriassa viidenneksi. Yllätyksettä samainen äänimäärä teki Ihalaisesta myös SDP:n suurimman ääniharavan. Monen politiikan tutkijan mielestä Ihalainen jopa osaltaan kannatteli SDP:tä läpi täpärien vaalien. ÄÄRIHARAVASTA TYÖMINISTERIKSI

Luottamustehtävien kertyminen ei päättynyt eduskuntavaaleihin. Hallitusneuvottelujen edetessä kävi yhä selvemmäksi, että SDP oli ottamassa työministerin salkun kontolleen. Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle ratkaisu puolueen uudesta työministeristä oli selvä. Urpilai-

nen varmisti Ihalaisen suostumuksen ministeriksi yhdellä puhelinsoitolla aivan viimehetkillä. Kollegoiden ja kansan keskuudessa Lauri Ihalainen on luotettu ja arvostettu. Ihalainen on viimeinen, joka päästää

“MONEN POLITIIKAN TUTKIJAN MIELESTÄ IHALAINEN JOPA OSALTAAN KANNATTELI SDP:TÄ LÄPI TÄPÄRIEN VAALIEN” suustaan ajankohtaisohjelmissa möläytyksiä tai puhuu ristiin puoluejohdon kanssa. Vuodet SAK:ssa ovat opettaneet Ihalaiselle korvaamattomat neuvottelutaidot ja kasvattaneet lujat hermot. SDP:n ministeriryhmän vanhin ei jää toiseksi muille ministereille työtehossa. Ihalaisen ministeriuran tärkeimmäksi haasteeksi on muodostumassa nuorisotakuu. Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaisen alle 25-vuotiaalle, joka jää työttömäksi, tulee välittömästi kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta tarjota työ, harjoittelu tai opiskelupaikka. Nuorisotakuu astui voimaan vuoden 2013 alussa. LIPPU

LAURI IHALAINEN - syntynyt Pihtiputaalla 14.5.1947 - koulutukseltaan kirvesmies - toimi vuonna 1970 SNK:n Keski-Suomen piirin piirisihteerinä - SAK:n puheenjohtaja 1990-2009 - SAK:n historian pisimpään yhtäjaksoisesti istunut puheenjohtaja - nousi eduskuntaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 15 085 äänellä - SDP:n ykkösääniharava ja valtakunnan ääniharavissa viides - Työministerinä vuodesta 2011 - harrastaa musiikkia, mökkeilyä ja kalastusta

15


KUUKAUDEN FACEBOOK

”Davosissa maailman talousfoorumissa pohtimassa talouden tilaa. Valoa tunnelin päässä näkyvissä mutta huoli erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvusta on suuri.” - Jutta Urpilainen ”Tänään Iltalehdessä hyvä juttu Soinin eurooppalaisista kavereista, jotka ovat joko äärioikeistolaisia, maahanmuuttovastaisia tai EU - vihaajia tai kaikkia tätä. Tässä porukassa en todellakaan kehtaisi kehua olevan.” - Liisa Jaakonsaari ”Olen tehnyt ovelaa tyyli- ja imagomuokkausta lihottamalla naamaa, rypyttämällä ihoa ja hankkimalla pienet silmäpussit.” - Paavo Arhinmäki “SDP:n ohjelma näyttää, yllätys yllätys, sosialidemokraattiselta.” - Reijo Paananen ”Tänään mm. sd. puoluehallitus ja hallituksen iltakoulu. Kummallista, kummankaan listalla ei käsitellä sitä miten valtakunnanlehti pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä...” - Erkki Tuomioja ”Tarua: Suomi on EU:n mallioppilas. Totta: Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestään merkittävästi.” - Alexander Stubb ”Kun oli aiemmin esillä nämä presidentin uudenvuodenpuheet ja niiden merkitys niin hyvä ottaa esille Obaman virkaanastujaispuhe. Siinä oli puhe jossa oli sisältö ja merkitys. Ei ole mitään syytä miksi suomalaiset eivät yltäisi samaan. Kunhan vain lopetamme keskinkertaisille suorituksille hurraamisen.” - Mikael Jungner ”Istun sohvalla ja mietin, mitä otan työmatkalle mukaan. Miksi oletetaan, että sunnuntaina on aina jotain huikeita ajatuksia jaettavana?” - Krista Kiuru ”Arvokkaita soita ostetaan, vaikka yksi kerrallaan. Yksi tärkeimpiä missioitani ympäristöministerinä on pelastaa tämän maan pitkään laiminlyöty suoluonto tuholta.” - Ville Niinistö


LIPPU 1 /2013

EN GROPIG OCH SLINGRIG VÄG TEXT: Anette Karlsson ordförande för Socialdemokratiska Studeranden - SONK rf och styrelsemedlem i Finlands

Svenska Socialdemokrater - FSD

S

åhär i början av året vill jag berätta för er om min, inte så vanliga karriärstig. Ensidig är den inte och man kan ej kalla den för rörexamen. Inte för det att det är fel att gå igenom en sådan. Det viktigaste tycker jag är att man kan utföra ett arbete man trivs med då man är vuxen. Då arbetstagaren trivs med sitt jobb, mår hon bättre på sin arbetsplats och detta förlänger arbetskarriären. “GYMNASIET VAR INGEN MÖJLIGHET FÖR MIG, INTE MED MITT BETYG”

Jag började min bana i en liten svenskspråkig grundskola och fick avgångsbetyg från nian med mycket svaga vitsord. Gymnasiet var ingen möjlighet för mig, inte med mitt betyg. Med min mors hjälp hittade jag en finskspråkig yrkesskola, där man kunde studera konst och grafisk design. I den gemensamma elevantagningen efter högstadiet hade jag som andra alternativ tiondeklassen, eftersom min studiehandledare sagt till mig att jag aldrig kommer att bli något. Till min stora förvåning kom jag in i yrkesskolan där jag avlade examen som media-assistent. Då förstod jag plötsligt att min framtid skulle innebära ett arbete vid datorn 24/7, och det ville jag inte. Vad skall jag göra nu, undrade jag. Sedan fick jag genom arbetskraftsbyrån praktik på ett lågstadium. Där arbetade jag som skolgångsbiträde i ett halvt år. Där märkte jag, att jag trivdes med människor och gillade att arbeta med dem. Som tur märkte jag detta när jag var 20 år gammal, fast jag som 16-åring inte hade haft en aning om det. Med hjälp av praktiktiden på lågstadiet fick jag ett vikariat på ett daghem. Där kom jag till den slutsatsen att jag vill arbeta med barn när jag blir “stor.” Då märkte jag plötsligt också att jag hade fått motivation att läsa och plugga. Nu ville jag skriva studenten. Alla sade till mig, att man inte kan skriva studenten utan att först gå i gymnasiet - men de misstog sej. Med slutexamen från

yrkesskola kan man i Finland skriva studenten, utan att gå i gymnasiet. Och det gjorde jag. Jag avlade prov i åtta ämnen och fick mitt studentbetyg med vitsorden A-E. “EFTER ALLT DETTA, VAR JAG FORTFARANDE OSÄKER”

Efter detta sökte jag mig till barnledarskolning. Jag hade goda betyg från yrkesskolan och den nyavlagda studentexamen hjälpte mig att komma in. Efter allt detta, var jag fortfarande osäker. Är daghem faktiskt den plats där jag vill arbeta resten av mitt liv? Kanske jag kunde vidga mina kunskaper inom det sociala området genom yrkeshögskolestudier, var följande tanke. Nästa steg på min bana var således en studieplats inom den sociala sektorn i yrkeshögskola. Under första året kom jag med i studerandekåren och fick höra om studerandenas intressebevakning. Jag hittade min “grej” - jag vill driva studerandenas frågor. I följande sväng blev jag invald till Förbundet för studerandekårer vid yrkeshögskolorna i Finland - SAMOK rf:s styrelse, där jag verkade i ett år. Nu är jag ordförande för Socialdemokratiska Studeranden - SONK rf, och jag känner att jag hittat hem. Jag har hittat mitt parti och mitt drömyrke. Jag vill arbeta med politik och vara med om att förbättra vårt samhälle. Utföra ett arbete med människor och för människor. “JAG ÄR INTE FRAMME, MEN RIKTNINGEN ÄR DEN RÄTTÄ”

Min karriär är inte klar än. Jag är inte framme, men riktningen är den rätta. Med min berättelse vill jag uppmuntra alla unga att följa sitt hjärtas röst och pröva olika saker när de är unga. Man behöver inte veta vad man vill av livet när man är 16 eller 20 år gammal. Det viktigaste är att man inte ger upp och tappar hoppet, då allt inte ser ljust ut. Man måste bara våga försöka och hitta sin egen “stig” som leder till drömyrket. LIPPU

19


20

LIPPU 1 /2013

KUNTIA MUUTAMME ME! Vaalit ovat jo menneen talven lumia ja uudet valtuustot ovat ensimmäiset kokouksensa istuneet. Ympäri Suomea kuntien valtuustoihin nousee merkittävä määrä niin uusia, kuin vähän kokeneempiakin demarivaltuutettuja. Lippu haastatteli nuoria demarivaltuutettuja alkaneen kauden tunnelmista.

V

uoden 2012 kuntavaaleissa maamme valtuustoihin nousi merkittävä määrä uusia nuoria kunnanvaltuutettuja. Lippu kartoitti uusien nuorten valtuutettujen tunnelmia alkaneesta kaudesta, sekä hieman odotuksia tulevasta kaudesta. Kysyimme myös, millaisten asioiden parissa kunnissa tullaan työskentelemään seuraavan nelivuotiskauden ajan. Lisäksi kysyimme, mihin luottamushenkilöpaikkoihin valtuutetut nousivat.

peittoaa helposti pääsykoekirjojen sivumäärän. Paperimeri ja hallintobyrokratia ei kuitenkaan tapa näiden nuorten demarivaikuttajien intoa. Luottamustoimen tuomat haasteet ovat nuorilla valtuutetuilla olleet selvästi tiedossa jo ehdokkaaksi lähdettäessä. Ja hyvä niin.

KUNTAUUDISTUS, KUNTAUUDISTUS JA KUNTAUUDISTUS

Lähes poikkeuksetta haastatteluun vastanneet nuoret valtuutetut kertoivat kuntiensa keskeisiksi haasteiksi kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Kuntauudistus tuottaa päänvaivaa todennäköisesti läpi valtuustokauden. Onkin hyvin mahdollista, että jo seuraavissa vaaleissa ehdokkaat joutuvat kilpailemaan äänistä uusissa, entistäkin suuremmissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla yhtälöä vaikeuttaa vielä hallituksen suunnitelma erityisen metropolihallinnon toteuttamiseksi alueella. INTOA TÄYNNÄ ESITYSLISTOJEN KIMPPUUN!

Helppoa ei siis tule kunnanvaltuutetuilla olemaan kunnassa kuin kunnassa. Eteen kasautuva kokouspapereiden määrä

“Valtuustopaikan lisäksi sain tarkastuslautakunnan varsinaisen jäsenen paikan. Hyvinkään tärkeimmät asiat liittyvät kaupungin isoihin investointeihin (sairaalan uudisrakennus yhdessä HUS:in kanssa, yhteislukio, paikallisliikenteen päivittäminen, jne...) sekä tietenkin nuorisotakuu ja kuntauudistus. Haluan itse olla edistämässä mielenterveyspalveluiden laajempaa saatavuutta Hyvinkäällä sekä parantamassa tietenkin nuorten asioita. Yllättävintä on kuntalaisten aktiivinen yhteydenotto, mikä tietenkin on erinomainen asia.” - JUSSI KUKKOLA, HYVINKÄÄ


LIPPU 1 /2013

“YLLÄTTÄVINTÄ ON KUNTALAISTEN AKTIIVINEN YHTEYDENOTTO, MIKÄ TIETENKIN ON ERINOMAINEN ASIA”

“-Tällä kaudella toimin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirinvaltuustossa. Kunta- ja sote-uudistus, joista kukaan ei tällä hetkellä ota mitään selvää, tulee näyttelemään merkittävää roolia tällä valtuustokaudella. Toivottavasti pari vuotta jatkuneesta epämääräisestä keskustelusta päästään piakkoin siirtymään konkreettisiin toimiin. Pyrin ajamaan vahvempaa panostamista ja sitoutumista erityisesti lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin. Nuorten syrjäytyminen on yksi tulevaisuuden suurimmista ongelmista. Oikea-aikaisella puuttumisella pystytään säästämään nuori suurelta inhimilliseltä kärsimykseltä ja toisaalta säästämään niukkoja yhteisiä resursseja. Edessä on paljon haasteita mutta niistä selvitään puolueiden, virkamiesten ja kuntalaisten hyvällä ja luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä, eli sillä kuuluisalla Muurame-hengellä.” - JANI KOKKO, MUURAME

“Paikka lasten ja nuorten lautakunnasta on varmaankin mainittavin. Sitten on ripotellut monia muitakin paikkoja, joilla käytännössä ei ole yhtä suurta merkitystä. Myös työväenyhdistykseni johtokuntaan tulin valituksi. Monet suunnitelmissa olevat projektit, kuten Engelinranta ja pysäköintijärjestelyt vaativat aikansa. Tärkeää olisi myös parantaa päättäjien ja kaupunkilaisten välistä vuorovaikutusta. Monia asioita kritisoidaan, kun niistä ei tiedetä tarpeeksi. Kaupunkilaisten asialla kun ollaan, niin pitäähän niitä mielipiteitä myös osata kuunnella. Tärkeitä asioita ovat ainakin palveluiden parantaminen ja tehostaminen. Turhaa byrokratiaa pitäisi karsia, jotta rahaa ei kaadeta turhiin juttuihin. Lautakuntapaikan vuoksi tulen varmaankin eniten keskittymään lasten ja nuorten asioihin. Haluan olla ihmisen asialla ja pyrkiä selittämään, miksi tiettyjä päätöksiä tehdään. Tieto ei näissä asioissa lisää tuskaa. Myös uusien sukupolvien kiinnostuksen herättäminen vaikuttamiseen on tärkeä päämäärä. Aikamoista vääntöä tulee varmasti olemaan. Vastaan tulee konservatiiveja, jotka

eivät haluaisi muuttaa mitään. Onneksi mukana on myös tosi hyvää porukkaa, jotka ottavat mielenkiinnolla uudet mielipiteet vastaan. Toivon, että perustellulla mielipiteellä tulee oikeasti olemaan vaikutusta, kun vain jaksaa tarpeeksi kauan asiasta puhua.” - VEERA OKSANEN, HÄMEENLINNA

“2013-2016 kommer jag att ha dessa förtroendeuppdrag: ordinarie plats i bildningsnämnden, vice ordförande i svenska skolsektionen, ersättarplats i revisionsnämnden, ordinarie plats i samkommunstämman för Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur och ersättarplats i samkommunfullmäktige för Optima yrkesutbildning Debatten kommer bl.a. att handla om social- och hälsovårdens framtid. Ska Jakobstad ha kvar någon specialsjukvård, vad kommer att bli av med vårt BB och hur ska åldringsvården ordnas i fortsättningen? Sedan har vi i Jakostad skolor och byggnader som är i behov av sanering och renovering t.ex. behöver språkbadsskolan Ristikari saneras. Dessutom är finskspråkiga gymnasiet i stort behov av nya lokaler. Stadens ekonomi och kommunreformen är också centrala frågor under fullmäktigeperioden. Jag vill förverkliga ungdomsgarantin på lokal nivå. Exempelvis med en aktionsgrupp som gör upp konkreta planer. Aktörer som borde ingå i gruppen är arbetskraftsbyrån, kommun, företagen, facket, tredje sektorn och alla utbildningsenheter. Jag anser att man borde införa ett kriterium vid stadens upphandling om att man ska undvika att köpa tjänster av företag med kopplingar till skatteparadis. Jag vill också jobba för en levande och växande stad med bra skola, vård och service. Det ska bli spännande och intressant att få inleda arbetet i fullmäktige. Jag är hoppfull om att vi ska klara av att trygga servicen i Jakobstad och säkra stadens ekonomi. Jag tror också att det ska gå att få till stånd en kommunreform och därmed bilda en ny stark region som klarar av framtidens utmaningar.” - JACOB STORBJÖRK, JACOBSTAD

21


22

LIPPU 1 /2013

KIRKKO IRTI VALTIOSTA! MUTTA MIKSI? TEKSTI: Aleksanteri Gustafsson, SDP:n kirkko ja valtio työryhmän jäsen

Valtion ja kirkon erottaminen toisistaan määriteltiin Suomen Työväenpuolueen tavoitteeksi vuonna 1903 Forssan ohjelmassa. Suurin osa ohjelman tavoitteista on jo saavutettu, mutta Suomessa on edelleen valtionkirkkoja. Forssan ohjelman näkökulmasta tämä tarkoittaisi sitä, että uskonto ei vieläkään ole yksityisasia Suomessa.

“EI OLE OIKEIN PAKOTTAA KETÄÄN TUKEMAAN USKONNOLLISTA TOIMINTAA”

J

os valtionkirkon problematiikkaa lähtee pohtimaan järkiperustein eikä vain muinaisten ohjelmien tavoitteiden pohjalta, suurin kysymys on uskonnonvapauden ja uskontokuntien tasa-arvon toteutuminen. Kuinka yksittäinen, tai oikeastaan muutama, uskontokunta voi olla valtion silmissä niin paljon vahvemmassa asemassa kuin muut? Tämä näkyy erityisesti siinä, että luterilaiselle kirkolle ohjataan osa yhteisöverosta, jota joutuvat maksamaan myös esimerkiksi yritykset ja yhdistykset, riippumatta suhteesta uskontokuntaan. Ei ole oikein pakottaa ketään tukemaan uskonnollista toimintaa, eikä varsinkaan ole oikein, että rahat ohjataan vain tiettyjen valtion valitsemien uskontojen toimintaan. Yksityishenkilöiden kirkollisvero sinänsä ei ole muuta kuin veron muotoon puettu jäsenmaksu, koska sitä maksavat vain kirkon jäsenet. Siksi se ei ole yhtä ongelmallinen kuin yhteisövero. On tietysti erikoista, että valtio suostuu tällaisten jäsenmaksujen perimiseen omien jäsenmaksujensa ohella ja suostuu tähän erikoisjärjestelyyn vain tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen kohdalla.

“VALTIO VIHJAA ARVOSTAVANSA TIETTYÄ USKONTOA ENEMMÄN KUIN TOISIA”

Erittäin suuri ongelma on myös tietyn uskonnon suosimisen aiheuttama henkinen ja psykologinen vaikutus. Valtio vihjaa arvostavansa tiettyä uskontoa enemmän kuin toisia. Tämä on huono signaali muille uskonnoille. Ylipäänsä uskonnon pitäminen valtion osana on epämiellyttävää, varsinkin uskonnottomista ihmisistä. Kun Forssan ohjelmaa kirjoitettiin, kirkko haluttiin irti valtiosta nimenomaan aatteellisista syistä. Moniin sosialismin muotoihin kuului Karl Marxin kehittämä käsitys uskonnosta oopiumina, joka tarjoaa kansalle valheellisen vapautumisen elämän kärsimyksestä. Uskonto nähtiin siis vallankäytön välineenä. Kirkko oli porvarillisen yhteiskunnan tukija ja se piti työläiset kurissa. Nykyään ainakaan Sosialidemokraattinen puolue ei vaikuta hyväksyvän tätä käsitystä. Luultavasti puolueen linjaan sopisi kuitenkin, että uskontoa pidettäisiin yksityisasiana eikä millään uskonnolla olisi etuoikeuksia muihin nähden. Näin luulisi, mutta ei. Ajatus ei ole sosialidemokraattisessa liikkeessäkään itsestäänselvä. Jotkut tahot vastustavat sitä vankalta aatteelliselta pohjalta, mutta jotkut pelkäävät puolueen menettävän kristillisiä äänestäjiään. Tämä on ylipäänsä huono lähtökohta politiikan tekemiselle. “LOPETETAAN KRISTILLISEN KIRKON VUOSITUHANTINEN MONOPOLIASEMA SIELUJEN MARKKINOILLA”

Valtionkirkko on jäänne ajalta, jolloin kaikki suomalaiset olivat luterilaista, nöyryyttää vaativaa jumalaa pelkääväistä kansaa. Nykyään kuitenkaan näin ei enää ole. Yhä useammat eivät enää ole kiinnostuneita uskonnoista tai ainakaan uskonnollisesta järjestäytymisestä. Suurin osa on tavan vuoksi kirkon jäseniä, eikä heille kysymys valtion ja kirkon suhteesta ole kovin merkityksellinen. Vaikka sosialisteille on joskus ollut tärkeä päämäärä murskata uskonnot, tähän ei enää tarvitse pyrkiä. Kukin käyttäköön oopiumiaan miten haluaa. Tehdään kuitenkin uskonnosta aidosti yksityisasia ja lopetetaan kristillisen kirkon vuosituhantinen monopoliasema sielujen markkinoilla. LIPPU


LIPPU 1 /2013

POLITIIKASSA AJOITUS RATKAISEE TEKSTI: Antti Lindtman, SDP:n nuorin kansanedustaja

Mediassa on viime aikoina jälleen kerran käyty keskustelua siitä, että kansanedustajan on vaikea vaikuttaa erilaisten päätösten tekemiseen. Asioiden eteneminenkin on tuskallisen hidasta. Itse kuitenkin olen kokenut, että niin kansanedustajalle, valtuutetulle kuin etujärjestön edustajallekin tärkeintä on ymmärtää päätöksenteon logiikka. Asioihin pitää vaikuttaa oikea-aikaisesti, silloin kun asiat ovat pöydällä. Näin voi saada tulostakin aikaiseksi ja oman käden jälkensä näkyviin.

H

elppoa vaikuttaminen ei tietenkään ole. Se vaatii paljon työtä ja aktiivisuutta. Ei riitä, että kirjoittaa silloin tällöin mielipidekirjoituksen lehteen. Ihmiset tekevät päätöksiä ja siksi päättäjän on koko ajan pidettävä yllä omia verkostojaan. Kotiläksyt pitää myös tehdä hyvin, asioihin pitää perehtyä. Pitää myös hyväksyä se tosiasia, että päätökset ovat usein kompromisseja ja välillä tulee kovia pettymyksiäkin. Tämä on politiikan arkea. “JULKISUUTEEN TUPSAHTELEE LÄHES PÄIVITTÄIN ERILAISIA MIELIPITEITÄ SIITÄ, MITÄ NYT PITÄISI TEHDÄ”

Hallitus valmistautuu tällä hetkellä täyttä höyryä kehysriiheen, jossa päätetään talousraamit seuraaville vuosille sekä hallituskauden puoliväliriiheen, jossa on tarkoitus varmistaa hallitusohjelman ajanmukaisuus. Valtionvarainministeriössä tehdään laskelmia, puolueiden työryhmät rustaavat omia ehdotuksia ja erilaiset etujärjestöt pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin. Lisäksi puolueiden ja ministereiden välillä käydään lukemattomia keskusteluja. Julkisuuteen tupsahtelee lähes päivittäin erilaisia mielipiteitä siitä, mitä nyt pitäisi tehdä. Suurin valta on tietenkin riihiin osallistuvilla virkamiehillä ja poliitikoilla, he tekevät

viimeisen päätöksen. Uskon, että tämä kevät on itse asiassa keskeisessä roolissa koko hallituskauden onnistumisen kannalta. Seuraava kehysriihi keväällä 2014 on niin lähellä seuraavia eduskuntavaaleja, että isojen päätösten tekeminen on jo merkittävästi vaikeampaa kuin nyt. Tänä keväänä tehdään isoimmat linjaukset, joita sitten viedään päätöksiksi loppu vaalikauden. Siksi nyt on tärkeää olla aktiivinen, jos mielii saada itselle tärkeitä asioita eteenpäin. Jos hakee hyvää ajoitusta, milloin kannattaisi vielä tämän vaalikauden asioihin vaikuttaa, on se tänä keväänä. “TÄRKEINTÄ ON AJOITUS”

Politiikassa on tärkeää olla hereillä silloin, kun vaikuttamisen paikka on käsillä. Tärkeintä on ajoitus. Hallitusohjelmaan saatiin kirjattua esimerkiksi nuorisotakuu, vanhuspalvelulaki ja opintotuen indeksiin sitominen. Viime keväänä kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin mm. työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta puolison kohdalla ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Nämä asiat tulivat todeksi hallitusohjelmaan ja kehyspäätökseen kovan neuvottelu- ja vaikuttamistyön kautta. Jos näitä ei olisi saatu kirjattua hallitusohjelmaan, eivät ne olisi toteutuneet tällä vaalikaudella ollenkaan. Vaikuttamistyö oli tehtävä silloin, kun sen aika oli ja tulos olikin hyvä. “UUSIEN PÄÄTÖKSIEN VIEMINEN KÄYTÄNTÖÖN ON KOKO LOPPU VAALIKAUDEN TODELLA VAIKEAA”

Samoin nyt, jos haluaa johonkin asiaan saada muutoksen, on turha yrittää räpiköidä asiansa kanssa enää siinä vaiheessa, kun kehyspäätös on mustaa valkoisella. Ensi syksynä päätetään toki vuoden 2014 budjetista, mutta tosiasia on, että siinäkin yhteydessä viedään käytäntöön ne asiat, jotka tänä keväänä päätetään. Toki omaa agendaa voi pitää esillä koska tahansa, mutta uusien päätöksien vieminen käytäntöön on koko loppu vaalikauden todella vaikeaa. LIPPU

23


24

LIPPU 1 /2013

BARACK OBAMAN AMERIKKA – VOL. 2 TEKSTI: Jani Kokko KUVAT: Scout Tufank / ”Obama for America”-kampanja

Neljä vuotta sitten lähes kaksi miljoonaa ihmistä oli kerääntynyt Yhdysvaltain kongressin edustalla olevalle puistolle seuraamaan maan 44. presidentin virkaanastujaisia. Amerikkalainen demokratia oli ottamassa seuraavaa askeltaan: kansakunnan presidenttien joukkoon nousi yksi nuorimmista ja ensimmäinen afroamerikkalainen presidentti.

politiikassa on muuttumassa. Millaisia haasteita toiselle kaudelle valittu presidentti saa vastaansa? UUDEN AIKAKAUDEN ULKOPOLITIIKKA

Ensimmäisellä kaudellaan Barack Obama keskittyi Yhdysvaltain ulkopolitiikan jälleenrakentamiseen. Suurimpia saavutuksia Obaman on vaikeaa päihittää toisella kaudellaan: läntinen liittokunta on yhtenäistetty, amerikkalaiset joukot ovat vetäytyneet Irakista, Osama Bin Laden on surmattu ja Al-Qaidan kyky suuriin terrori-iskuihin on murskattu. Vaikka Obaman toinen virkaanastujaispuhe keskittyi poikkeuksellisen paljon sisäpoliittisiin kysymyksiin, pidetään amerikkalaisten perusarvojen, vapauden ja demokratian, levittämistä edelleen Yhdysvaltain keskeisenä ulkopoliittisena tehtävänä. Toisella kaudella presidentti Obaman vahvana tahtona on tuoda Yhdysvallat entistä tiiviimmin mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, Bushin kauden uniaasteellisempaa hetkeä vallanvaihdokselle ei lateralismi on vaihtunut laajaan yhteistyöhön perustuvaan ollut koettu sitten Franklin D. Rooseveltin virpolitiikkaan. kaanastujaisten vuonna 1933. Barack Obama sai Amerikkalaistenjoukkojen kotiuttaminen Afganistanisperinnökseen kaksi sotaa, romahtaneen talouta päättää pitkäkestoisen sodan mutta ei Yhdysvaltojen den sekä vahvasti jakautuneen maan. Yhtenä nuorimpana tekemiä sitoumuksia Afganistanille, maa tulee edelleenkin virkaan valittuna, presidenttinä Barack Obama symboloi säilymään Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan ytimessä. John F. Kennedyn kaltaista idealismia, nuorekkuutta ja tuAfganistanista vetäytymisen jälkeen perusasetelma Yhlevaisuuden uskoa Amerikan menestykseen. Tukeutumista dysvaltain ulkopolitiikassa ei muutu, sillä pitkäkestoisina niihin perusarvoihin, joille kansakunta luotiin yli kaksi sataa ja monitahoisina ongelmina säilyvät edelleen mm. Iran ja vuotta aikaisemmin. Barack Obaman valintaa seuranneiden Pohjois-Korea. neljän vuoden aikana Amerikka on alkanut käymään syvää Yhdysvaltain ja Iranin diplomaattisuhteet ovat olleet yhteiskunnallista muutosta ja maan asema kansainvälisessä jäissä Iranin vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta

H


LIPPU 1 /2013

lähtien. Suhteiden lämpenemistä ei voida odottaa Obaman toisella presidenttikaudellakaan, sillä Iranin jatkuva pyrkimys ydinaseen luomiseksi tuo epävakautta koko Lähi-idän alueelle. Iranin ongelma ei ole ratkaistavissa pelkästään Yhdysvaltain sotilaallisella voimalla. Strateginen isku Iranin ydinlaitoksia vastaan käynnistäisi vastatoimet Yhdysvaltain asevoimia ja kansalaisia vastaan Lähi-idän alueella sekä todennäköisesti Israeliin. Ydinkriisin kärjistyminen aseelliseksi yhteenotoksi sulkisi Hormuzinsalmen ja lamaannuttaisi suurimman osan maailman öljyntuotannosta, globaalit vaikutukset olisivat tällöin mittavat. Lähi-idän alueella on kuitenkin ainoastaan varmaan se, että Yhdysvallat ei tule koskaan hyväksymään ydinasevaltaa nimeltä Iran. Lähi-idässä Obamalle ongelmia aiheuttaa myös sen pitkäaikainen liittolainen Israel. Obama on suhtautunut edeltäjäänsä positiivisemmin palestiinalaisten vaatimuksiin itsenäisestä valtiosta ja hyvin kielteisesti Israelin siirtokuntahankkeisiin Länsirannalla. Israelin yksipuoliset toimet Irania vastaan vetäisivät myös Yhdysvallat mukaan uuteen konfliktiin, joka toteutuessaan olisi tuhoisampi ja pitkäkestoisempi kuin Irakin sota. Täysin poikkiteloin Israelia vastaan Obama ei voi kuitenkaan asettua, sillä Yhdysvalloissa vaikuttavat juutalaisjärjestöt pystyvät tehokkaasti lobbaamaan kongressissa asiansa puolesta. Obaman toisella kaudella Yhdysvaltain huomio tulee siirtymään entistä enemmän Tyynenmeren alueelle pois Euroopasta. PohjoisKorean jatkuva epävakaus ja Kiinan vahvistuminen niin taloudelliseksi kuin sotilaalliseksi suurvallaksi on saanut Yhdysvallat lisäämään läsnäoloaan alueella. Perinteisten liittolaisten Etelä-Korean, Japanin ja Taiwanin lisäksi, Yhdysvalloille on elintärkeää säilyttää jalansija Etelä-kiinan-merellä, erityisesti Filippiineillä. Saarivaltiolla on keskeinen asema terrorismin vastaisessa taistelussa Kaakkois-Aasiassa ja lähialueilla olevat energiavarat luonnollisesti kiinnostavat Yhdysvaltoja. Euroopan asema Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa tulee muuttumaan aktiivisesta toiminta-alueesta strategiseksi kumppanuudeksi. KAHTIAJAKAUTUNUT KANSAKUNTA

Presidentti Obaman viimeaikaisista lausunnoista on pääteltävissä hänen haluavan keskittyä enemmän sisäpolitiikkaan toisella kaudella, Obaman mukaan ”maa, joka meidän täytyy nyt jälleenrakentaa, on omamme”. Yhtä kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta ei ole Yhdysvalloissa koettu sitten 1960-luvun, kysymyksiin siirtolaisuudesta ja vähemmistöjenoikeuksista sekoittuu tällä kertaa myös talouskriisi. Yhdysvaltain talous on edelleen hyvin epävakaassa tilassa, kestävää kasvua ei ole saatu aikaan republikaanien ja demokraattien kiistellessä talouspolitiikansuunnasta. Liittovaltion velkaantuminen, verotus ja menojenleikkaukset tulevat hallitsemaan keskustelua presidentin ja kongressin välillä. Liittovaltionbudjetin vaatimat tasapainottamistoimenpiteet uhkaavat toistaa historiaa 1990-luvulta. Tuolloin, vuonna 1996, republikaanienemmistöinen edustajainhuone Newt Gingrichin johdolla vaati massiivia vero- ja menoleikkauksia. Silloinen presidentti Bill Clinton ei vaatimuksiin

suostunut, jolloin pattitilanteessa liittovaltionhallinto ajettiin alas. Kansalaisille republikaanit näyttäytyivät tilanteen aiheuttajina, hyväosaisina, jotka eivät välittäneet pienituloisista amerikkalaisista. Tilanne ratkesi Clintonin voitoksi ja osaltaan edesauttoi hänen uudelleenvalintaansa. Historia voi näin tarjota Obamalle ratkaisun avaimet, kansalaismielipide kun on enenevässä määrin kääntymässä republikaaneja vastaan. Vahvasta tahtotilasta budjettisovun aikaansaamiseksi kertoo Obaman valinta uudeksi valtiovarainministeriksi, Timothy Geithnerin tehtäviä nousee jatkamaan Valkoisen talon kansliapäällikkö Jacob Lew, joka oli jo 1990-luvulla mukana tasapainottamassa liittovaltionbudjettia Bill Clintonin hallinnossa. Jakautunut kongressi on lisähaaste, joka tulee näkymään erityisesti rakenteellisissa uudistuksissa, republikaanit ja demokraatit kun ovat keskenään aivan erimielisiä siitä miten liittovaltionbudjetin tasapainottaminen tulee toteuttaa sekä missä menee liittohallituksen ja yksittäisten osavaltioiden toimivallanrajat. Obama tuskin kuitenkin sortuu liikaan myöntyväisyyteen republikaanien suhteen, kyseinen linja kun melkein romutti koko terveydenhuoltouudistuksen ensimmäisellä kaudella. Bill Clintonin entinen

neuvonantaja ja poliittinen kommentaattori Paul Begala onkin todennut Obamalla olevan ainoastaan kolme keinoa republikaaneja vastaan: ”hyökätä, hyökätä, hyökätä”. Uusi siirtolaispolitiikka voi olla terveydenhuoltouudistukseen verrattavissa oleva saavutus, jonka Obama pystyy toteuttamaan toisella kaudellaan. Siirtolaispolitiikan muutoksessa pyritään ennen kaikkea kontrolloimaan nyt hallitsemattomana rehottavaa maahanmuuttoa, varsinkin Yhdysvaltain Meksikon vastaisella rajalla sekä helpottamaan kansalaisuuden myöntämistä laittomille siirtolaisille. Kaikella tällä presidentti Obama haluaa osoittaa Yhdysvaltain olevan edelleen avoin ja suvaitsevainen luvattu maa kaikille sinne pyrkiville. Lopuksi ei pidä myöskään unohtaa kongressinvälivaaleja vuonna 2014, jotka laittavat poliittisenkentän sekaisin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Liittovaltionhallinnossa 33 senaattoria ja kaikki 435 kongressiedustajaa joutuvat uusimaan valtakirjansa. Osavaltiotasolla 36 osavaltiota valitsee uudet kuvernöörit, mm. kireästä siirtolaispolitiikasta tunnettu Arizona. Tämä yhdistettynä suuriin ulko- ja sisäpoliittisiin haasteisiin takaavat sen, ettei Barack Obama tule selviämään toisesta presidenttikaudesta yhtään sen helpommin kuin ensimmäisestäkään. LIPPU

25


26

LIPPU 1 /2013

VANHOJEN YDINVOIMALOIDEN JA TULEVAISUUDEN MONIPUOLISEN ENERGIAOSAAMISEN PUOLESTA TEKSTI: Eero Vainio, SDP:n 3. varapuheenjohtaja

Aivan ensinnäkin kerron, etten vastusta ydinvoimaa, ja että suomalainen ydinsähkö on ”parempaa” kuin venäläinen. Suhtaudun nykyisenkaltaisen ydinvoiman lisärakentamiseen kuitenkin erittäin kriittisesti, ja seuraavaksi kerron miksi.

uusiin - uusiutuviin ja paikallisiin - energiantuotantomuotoihin investoimalla. 8,5 miljardia euroa maa-, ilma- ja vesilämpöpumppuihin, uuden sukupolven puuöljyntuotantolaitoksiin, jätteiden parempaan energiahyötykäyttöön, tuulivoimaan ja pohjoiseen soveltuvaan aurinkokeräin- ja kennoteknologiaan olisi luonut melkoisesti enemmän uutta kotimaista työtä ja teollisuusosaamista ympäri maan kuin yksi ranskalainen ydinvoimala. Nythän Suomessa on esimerkiksi osaavaa tuulivoimateollisuutta, mutta monen yrityksen vaikeuksien suurimpana syynä on näivetetty kotimainen kysyntä. Valmistavassa teollisuudessa ilman kysyntää kun harvemmin syntyy tuotantoa, ilman tuotantoa ei synny osaamista, eikä ilman osaamista synny tulevaisuuden työpaikkoja. uomen kokoisella pienellä Pelkään, että tuleva Fennovoiman kotimarkkina-alueella yhden voimalahanke tulee olemaan samanlainen ydinvoimalan rakentaminen on iisakinkirkko kuin Olkiluoto 3. Rakentajat ja jättimäinen investointi, mikä teknologia tulevat muualta, eikä miljarperiaatteessa on hyvä asia. Mutta onko dien investointi edesauta uuden osaamisittenkään? Jo nyt rakenteilla oleva sen ja yrittäjyyden syntymistä Suomeen. Olkiluoto 3 imee yksipuolisesti melHyötyykö kansakunta enemmän hieman koisen osan energiatoimialan uusista halvemmasta sähköstä vai siitä, että uuden investointirahoista. Ja kahdelle uudelle ydinvoiman rakentamisen imemät kymvoimalalle on myönnetty luvat. Muualla menet miljardit investoidaan tulevaisuuEuroopassa ollaan kuitenkin siirtymässä den energiaosaamiseen ja työpaikkojen jopa savupiipputeollisuuden tahdosta luomiseen ympäri maan, ja sähkö maksaisi pois ydinvoimasta. Ydinvoimaan liittyy hitusen enemmän. Jälkimmäisen puolelle eettisiä ja ympäristöongelmia kuten raton kallistuttu mm. Saksassa ja Ruotsissa kaisematon ydinjätteen loppusijoitusniin ammattiliittojen, demareiden kuin kysymys ja massiivisen onnettomuuden elinkeinoelämänkin taholla, mutta miksei riski, vaikka pieni onkin. Teollisuuden Suomessa? Ainakaan oma opiskelijan kuknäkökulmasta ydinvoimarakaro ei ole tyhjentynyt tuulisähkentaminen on energiantuo“RAKENTAJAT JA TEKNOLOGIA kön tilaamisesta. Energiaintentantoteollisuuden kehitystä ja siivisimmän vientiteollisuuden TULEVAT MUUALTA, EIKÄ monipuolistumista jarruttavaa sähköntarve on sitä paitsi turvatMILJARDIEN INVESTOINTI vanhaa teknologiaa. tavissa jo nykyisillä ydinvoimaOlkiluoto kolmosen ja niitä päivittämällä, kuten EDESAUTA UUDEN OSAAMISEN loilla rakentamiseen kuluu miljarRuotsissa on tehty. JA YRITTÄJYYDEN SYNTYMISTÄ deja ilmeisesti ainakin 8,5, Onko Suomen osaamisen peja teknologia on ulkomaista. rusta tulevaisuudessa ranskassa SUOMEEN” Ja työntekijöistä yli puolet. suunnitelluissa ydinvoimaloissa, Tekee mieli miettiä, että mitä vai monipuolisessa kotimaisessa kaikkea samalla rahalla olisi saanut Suomessa aikaan, jos energiaosaamisessa? Valitsen itse jälkimmäisen. LIPPU sama energiantuotantokapasiteetti olisi pyritty luomaan

S


LIPPU 1 /2013

KAPITALISMI – UUSI USKONTOMME? TEKSTI: Tipsu Sollasvaara KUVA: Stock.xchng

Markkinoilla ei ole arvontajua eikä oikeudentuntoa. Ontto järjestelmä takoo voittoja, mutta jättää ihmisen yksin. Olisiko jo aika siirtyä uuteen talouspolitiikkaan?

N

yky-yhteiskunnassa uskonto on menettänyt merkitystään. Uskonnolliset opit ja sen vaatimukset eivät enää säätele elämäämme. Usko johonkin jota emme voi käsin kosketella ja jonka sallimme ohjata elämäämme, on silti yhä läsnä. Kirkkojen tilalle on tullut suuria yritys- ja toimistorakennuksia ja pelastus koetaan taloudellisen kasvun kautta. Usko kapitalismiin ja sen tuomiin ratkaisuihin on niin vahva, että annamme sen hallita meitä niin yksityis- kuin työelämässäkin. Kapitalismi on ottanut vahvalla otteella uskonnon paikan yhteiskunnassamme - tänä päivänä markkinatalous on se, joka määrittelee taivaan ja helvetin. ”MODERNIA ELÄMÄÄ HALLITSEVAT MARKKINAT”

Kapitalismin ristiretket ovat tuottaneet tulosta. Pääoman ja rahamarkkinoiden hallitsema yhteiskunta levittäytyy ympäri maailmaa ja valloittaa jokaisen kolkan sekä kaikki sosiaalisen elämän osa-alueet. Levittäytymällä se syrjäyttää kaikki muut taloudelliset järjestelmät. Kapitalismi vaikuttaa siis koko maailmaan, mutta sen vaikutukset eri maantieteellisillä sekä taloudellisilla alueilla ovat erilaiset. Kaikki kansat elävät yhdessä kapitalistisessa verkostossa, mutta koko maapallon väestöstä vain viidesosa nauttii sen tuomista eduista ja ylellisestä elämästä. Kapitalismi ja globaali maailmantalous ovat luoneet tehokkaan tuotantotavan, vieneet teknologiaa eteenpäin ja mahdollistaneet monia asioita, joita hyvinvointivaltiot tarvitsevat toimiakseen. On kuitenkin tunnustettava, että erääseen tiettyyn ihmisen hyvinvoinnin osa-alueeseen ta-

loudellinen kehitys ei ole ottanut osaa. Se alue on ihmisen henkinen hyvinvointi. Modernia elämää hallitsevat markkinat. Markkinavoimien hallitsema kapitalismi muuttaa kaiken tavaraksi, jopa ihmiset keskenään helposti korvattavaksi ja vaihdettaviksi ja samaan aikaan järjestelmä ylistää yksilön arvoa ja yksilönvapautta. Jatkuvan epävarmuuden ja muutoksen yhteiskunnassa ihmiset elävät ilman pitkäaikaisia sosiaalisia siteitä, työuria tai muuttumatonta ja turvallista elämän tilannetta. Mutta tärkeintä on usko ja me uskomme, että näiden kriisien aikaan kapitalismi on ratkaisu kaikkeen. ”MARKKINOILLA EI OLE ARVONTAJUA EIKÄ OIKEUDENTUNTOA”

Keskustellessamme markkinataloudesta, olisi syytä ottaa esiin markkinatalouden inhimillinen hinta. Mitä hy��tyä kapitalismin kehityksestä todella on yhteiskunnalle ja toisaalta minkä hinnan yhteiskunnan ryhmät ja yksittäiset henkilöt joutuvat maksamaan kehityksestä? Onko kapitalismi kaikille ja kaikkia varten? Kuten kaikkiin järjestelmiin, myös kapitalismiin voi suhtautua kriittisesti. Markkinoilla ei ole arvontajua eikä oikeudentuntoa. Finanssilaitokset ja pankit tarvitsevat tukea, jotta valtiot eivät menisi konkurssiin, mutta kun nämä instituutiot tuottavat voittoa, sitä ei jaeta tasapuolisesti tai siirretä tulonsiirroiksi hyvinvointivaltion rakentamiseen. Markkinatalous kaipaa kipeästi rakenteellisia muutoksia. Ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen on tärkein sijoitus tulevaisuudessa. Se kasvaa korkoa väestön lisääntyessä ja tuottaa resursseja, kuten työvoimaa, sosiaalisia tukiverkostoja sekä pienentää kansanterveydellisiä kustannuksia. Ainoa keino kehittää yhteiskuntaa, jossa yksilöllä ja yhteisöillä on merkitystä, on kehittää talouspolitiikkaa uuteen suuntaan, jossa muuttamalla rakenteita tuottoja jaetaan tasaisemmin ja rahamarkkinoiden valvontaa lisätään. Onko meidän aika siirtyä uuteen talouspolitiikkaan? Onko usko kapitalismiin hiipumassa? LIPPU

27


28

LIPPU 1 /2013

ALUEIDEN ÄÄNI

”HEI, NE BAMLAA SIEL MUUTAKI KU SKEIDAA!” TEKSTI: Lauri Väänänen, Stadin Demarinuorten puheenjohtaja KUVA: Kati Oksman

H

elsingin Sosialidemokraattiset nuoret ry, tuttavallisemmin Stadin Demarinuoret, toimii nimensä mukaisesti sosialidemokraattisten arvojen viestinviejänä Helsingissä. Piirin toimisto sijaitsee Kalliossa ja toimistolla on palveluksessa yksi kokoaikainen työntekijä. Siinä mielessä Helsinki on poikkeus muiden piirien joukossa, ettei osastoja sanan varsinaisessa merkityksessä ole. Toiminnassa korostuukin hyvien suhteiden ylläpitäminen SDP:n eli ”ukkopiirin” suuntaan, joka toteuttaa myös omalta osaltaan alueellista nuorisotoimintaa muun muassa puolueosastojen kautta. Vaikka Helsinki on alueena pieni, riittää sen yli 600 000 asukkaan tavoittamisessa haastetta. Pääkaupungista löytyy myös mitä todennäköisimmin yhtä monta mielipidettä kuin on kulkijaakin. Oman äänen esille tuominen voi olla joskus työn ja tuskan takana. Yksi tämän vuoden toiminnan kehittämisen painopisteenä onkin kannanottojen ja mielipidekirjoittamisen hiominen. Myös alueelliset erot Helsingissä ovat suuria. Esimeriksi Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys vaihtelee Helsingin tila ja kehitys 2012 -raportin mukaan alueesta riippuen 1–16

prosentin välillä. Stadin Demarinuorten mielestä eriarvoisuuskehitys on pysäytettävä ja pidämme huolen, että kaupungin päättäjät esimerkiksi nuorisotakuun keinoin aikoo tähän puuttua. Stadista löytyy myös paljon hyviäkin puolia. Etäisyydet ovat lyhyitä ja liikenneyhteydet toimivia lähes poikkeuksetta. Pääkaupungissa tekemistä on helppo keksiä ja useimmiten myös toteuttaa - vain mielikuvitus on rajana. Viime vuosina on järjestetty mm. vierailuja kaupunginvaltuustoon, suurlähetystöihin ja eduskuntaan, on pidetty leffailtoja ja käyty melomassa, leivottu sämpylöitä ja tehty matkoja ulkomaille – you name it! Lisää innostuneita ja idearikkaita tapahtumien järjestämisestä kiinnostuneita otetamme toki mielellämme vastaan. Olemme joukko avoimia, sosiaalisia ja ennakkoluulottomia ihmisiä, joille erilaisuus on rikkautta. Toimintamme lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, tasa-arvo ja solidaarisuus. Rasismia, homofobiaa tai muuta syrjintää ei Stadin Demarinuorissa suvaita! LIPPU


LIPPU 1 /2013

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

T-paitaan pukeutuminen tammikuussa

Veltto habitus

Kylmyys on pukeutumis- ja asennoitumiskysymys, näistä syistä viileästä ilmastosta valittaminen on yhtä hyödyllistä kuin ihmisen lentokyvyn puutteesta itkeminen. T-paidan käyttäminen talvella sisätiloissa on hyödyllistä jo siksi että näin elimistön tottuu viileyteen ja enää ei palele niin helposti. Miinuspuolena tosin on se, tottumisen jälkeen jo pelkkä pitkähihaisen paidan näkeminen nostaa hien pintaan. Jos muutoin tuntuu siltä että asuinpaikassa on liian kylmä, kannattaa muuttaa kymmenen metriä etelään, kun etelässä on kuulemma lämpimämpää.

Huono ryhti ja epämääräinen käytös yhdistettynä roikkuviin, lähimain hampuusimaisiin vaatteisiin antaa ihmisestä velton kuvan, ja tätä tulee kaikkien näin mahtikäskyllä välttämän. Itselleni tulee tällaisesta vahva assosiaatio huonoon hygieniaan, ja sehän se on vastenmielinen juttu. Ei ole hyvä jos ihmisen kanssa keskustelusta tulee sellainen olo että täytyy päästä äkkiä suihkuun, mielellään sellaiseen jossa veteen on sekoitettu tujaus suolahappoa, jotta ihosta varmasti lähtee uloin kerros irti. Puhtaus on mielentila.

Järjestöllinen kehittäminen Vaaliton vuosi antaa poliittiselle järjestölle loistokkaan tilaisuuden miettiä mikä on oleellista näin 2010-luvun sarastuksella, viime vuosituhannen jutut kun on jo niin nähty. Mietinnön pohjalta voi sitten sekä karsia kuivia oksia järjestökoneiston rungosta että luoda uusia, nykytilannetta vastaavia rakenteita. Rohkeita aloitteita ilmoille ja junttakone laulamaan hoosiannaa, tai mikä vaan tilanteeseen soveltuvaa biisiä. Järjestökoneisto on poliittiselle liikkeelle kuin työkalu tekijälle, taltalla ei tehdä umpisuolen poistoleikkausta, ellei ole todella tarkka lääkäri ja skalpellinterävä taltta. Välillä on siis hyvä tarkastella soveltuuko työkalu, tässä yhteydessä siis järjestörakenne, tavoitteiden saavuttamiseen. Pitkät seslarit Pitkät seslarit, jotka tunnetaan siis myös nimellä tykit tai ihan perinteisesti pitkät kalsarit, pitävät kylmyyden ja tuulen loitolla, mistä syystä niiden käyttäminen on ihan hyväksyttävää täällä pohjoisessa. Kukaan ei tiedä jos alla on pitkät kalsarit ja jos joku tietääkin, kyseinen henkilö on aika omituinen sankari. Talvella on kylmä ja pitää osata pukeutua säiden mukaisesti tai on aikamoinen torspo, varsinkin jos erehtyy itkemään palelemisesta epäsosiaalisessa mediassa. Valittaminen ja nuriseminen on muutenkin jotenkin niin stereotyyppisen suomalaiskansallista, mikäli tahdot olla lokeroinnista emansipoitunut henkilö, et valita ikinä mistään, missään.

Prime time -aikaan viikonloppuna esitetty luokaton ohjelmatarjonta Prime time tarkoittaa yleisesti sitä TV:n katseluaikaa, jolloin aparaatin edessä on eniten ihmisiä, yleisesti ottaen iltaajasta on siis kyse. Allekirjoittaneelle TV-viihde tulee tarjota nauhoitettuna, KÄSIKIRJOITETTUNA ja vailla soveltamista ja tuulesta temmattua improvisaatiota. Sellainen ei ole hauskaa, piste. Joku saattanee arvata mistä kirjoitan ja se on hyvä, itselläni inhoreaktio on sillä asteella etten voi edes mainita asiaa nimeltä. Lonkalta heittäminen soveltuu ainoastaan esitelmiin, tentteihin, työhaastatteluihin ja kosimiseen. Unen tarpeen korvaaminen kahvilla Välillä valvominen tuntuu todella hyvältä ajatukselta, vaikka aamulla olisikin aikainen herätys. Yksittäiset yöunet on helpohko skipata ja näin käydessä herra kofeiinista saattaa tulla hyväkin ystävä. Joskus asiaan saattaa jopa suhtautua turhankin kevyesti, yleisesti ottaen kuitenkaan mitään ruumiillista tarvetta harvemmin kannattaa korvata kemikaaleilla, paitsi ehkä jonkin sairauden. Kokemuksen vähän turhankin syvällä rintaäänellä toteankin että asiantilaa ei ole järkevä ottaa tavaksi, erityisesti kun vähäunisuus saattaa helposti venähtää normaaliksi asiantilaksi. Nukkukaa siis, jos ei muusta syystä, niin siksi koska setä tietää nämä asiat ja käskee.

29


30

LIPPU 1 /2013

VASTALAUSE

HALLITUSTA RAVISTELEMAAN TEKSTI: Jouni Ovaska, Keskustanuorten varapuheenjohtaja

Oppositiossa olevalle puolueelle maailma aukeaa kovin eri tavoin kuin hallituksen notkuvien pöytien ääressä istuvalle herrasväelle. Oppositio kokee, ettei sitä kuulla tai ettei sillä ole minkäänlaisia käytännön vaikuttamismahdollisuuksia Suomessa harjoitettavaan politiikkaan. Osaltaan tätä ajatusta tukee Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän arviot välikysymysten vaikutuksesta hallituksen toimintaan.

M

yös nuorisojärjestöjen toimintaan heijastuu voimakkaasti, istuuko emäpuolue hallituksessa vai ei. Aktiivisia nuoria pääsee erilaisiin työryhmiin entistä paremmin, jos valta on oikeissa käsissä. Myös uramahdollisuuksia avautuu entistä enemmän. “OPPOSITIOSTA KATSOEN HALLITUSHAN EI TEE KUIN HUONOA POLITIIKKAA”

Nuorisojärjestöjen tehtävänä on toimia piikkinä puolueen lihassa. Tämä korostuu erityisesti hallitusaikoina, jolloin puolueet joutuvat tekemään monesti kompromisseja. Uhkana on, että puolueen todellinen aatteellinen arvoperusta jää puuttumaan päätöksistä. Synnytetään nahkapäätöksiä. Siksi tarvitaan vahvoja nuorisojärjestöjä, jotka palauttavat valtaan tottuneet ministerit takaisin maanpinnalle. Vastaavasti

oppositiossa olevien puolueiden nuorisojärjestöjen rooli korostuu, kun rakennetaan yhteistä vaihtoehtoa hallituksen harjoittamalle, huonolle politiikalle. Oppositiosta katsoen hallitushan ei tee kuin huonoa politiikkaa. “KUNTAUUDISTUS EI KESKUSTELE SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEN KANSSA”

Vaikka asetelma olisi millainen tahansa, nuorisojärjestöjen on myös tehtävä yhteistyötä. Vaikeina aikoina tarvitaan laajapohjaista tukea uudistuksille. Onkin ollut ilo huomata, miten monet poliittiset nuorisojärjestöt ovat irtaantuneet kunta- ja soteuudistuksen toteuttamisesta nykymuodossaan. Näkemys paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta Suomesta ohi monimutkaisten hallintohimmeleiden saa kannatusta ruususta ruiskukkaan. Kuntauudistus ei keskustele keskenään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Molemmat kulkevat itsenäisesti omilla raiteillaan. Suomeen uhkaa syntyä sote-alueita, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toimia. Toisaalta osa kunnista uhataan pakolla liittää syntyviin alueisiin. Nämä sote-alueet vaikuttavat taas olevan osin ristiriidassa kuntauudistusta valmistelevan työryhmän raportin kanssa. Elämme sekavia aikoja. Maa tarvitsee kipeästi johtajaa ja hallitusta, jotka kykenevät tekemään päätöksiä. Maa tarvitsee näkemyksellisiä päätöksentekijöitä. Hallitus tarvitsee ravistelua. Sitä oppositio pyrkii tekemään parhaansa mukaan. Mutta siihen tarvitaan myös aatteellisesti vahvoja nuorisojärjestöjä, koska nyt näyttää käyvän niin, että maata uudistetaan huonoilla kompromisseilla. Ilman aatetta. LIPPU


Reilua kauppa tänäkin vuonna Osana Osuuskunnan yhteiskuntavastuuta edistämme reilun kaupan toimintaa mm. tukemalla Solidaarisuus säätiön Pohjois-Nicaraguan pienviljely- ja käsityöläisosuuskuntia avustavaa projektia. Sen tarkoituksena on edistää näiden osuuskuntien yhteyksiä kaupan jakeluverkkoihin ja reilun kaupan tuotteiden myyntikavanaviin sekä tukea näitä osuuskuntia niiden pyrkiessä kehittämään tuotteita paremmin länsimaiden ja reilun kaupan markkinoille sopiviksi. Yhteistyömme alkoi vuonna 2009 ja jatkuu edelleen.


25.-26.5.2013 D-TOUR - SEMINAARI SNK:N LIITTOKOKOUKSESTA 40 -VUOTTA KANSAN VALTAA JA AATTEEN HEHKUA

Toukokuun D-TOUR kokoaa yhteen demarinuoria ja näkemyksiä neljältä vuosikymmeneltä 1973-2013. Seminaarissa pääsee tutustumaan Demarinuorten historiaan ja katsomaan tulevaisuuteen. Millainen on nuorisoliiton rooli? Mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa? Tule mukaan oppimaan, haastamaan ja tutustumaan Demarinuorten toimijoihin eri vuosikymmeniltä! Ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa.

Lisätietoja tapahtumasta Demarinuorten nettisivuilta: http://www.demarinuoret.fi.


LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

HELSINKI

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@ demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

PUHEENJOHTAJA

Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ

Mikko Suomalainen 050 410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi POLIITTINEN SIHTEERI

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi TIEDOTTAJA

Sara Salomaa 044 550 5450 sara.salomaa@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Tiina Vesa 0503749185, tiina.vesa@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Lauri Väänänen, 040 701 2339, lauri.vaananen@helsinki.fi UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Taina Viikari, 044 523 4937, taina.viikari@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Juha Häkkinen, 040 772 4636, juha. hakkinen@helsinki.fi LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Nelli Baran, 045 121 3284, nellibaran@gmail.com Puheenjohtaja: Petra Peltonen, 050 371 3920, petrapelt@gmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Maija Kuntsi, 040 679 2270, maija.kuntsi@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Milla Granlund granlund.milla@gmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Timo Väisänen, 050 376 7895, timbe.vaisanen@gmail.com ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Anniina Ihamäki, 040 484 6774, anniina.ihamaki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eveliina Reponen, eve.reponen@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Linda Venetkoski, 044 571 4177, linda.venetkoski@gmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Jacob Storbjörk, 050 407 4233, jacob_331(a)@hotmail.com Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

33

KV-TYÖRYHMÄ

Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Ossi Ollikainen (ossi-pekka.ollikainen@cimo.fi) ja häneen voi olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii poliittinen sihteeri Elisa Selinummi (elisa.selinummi@demarinuoret.fi). Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi. Jäseniä ovat: Tino Aalto, Nina Castén, Hanna Hylkilä, John Kaye, Serveh Khalili, Jussi Kukkola, Roby Mountrakis ja Jannina Viljakainen.


TULEVAT TAPAHTUMAT

3 MAALISKUU

9 SYYSKUU 7.9 Politiikkapäivät

9.-10.3. DAY-seminaari 5 TOUKOKUU 10.-12.5. Tulevaisuuden tekijät 2

25-26.5 D-TOUR: SNK:n Turun Liittokokouksesta 40 vuotta - Kansan valtaa ja aatteen hehkua

10 LOKAKUU

11.-13.10. Tulevaisuuden Tekijät 3 11 MARRASKUU

16.-17.11. D-TOUR -seminaari 12 JOULUKUU

7 HEINÄKUU

Politiikkapäivät

5.12. Glögit

26.-28.7. DAY-tapahtuma

Tykkääthän jo meistä Facebookissa?

”TÄSTÄ DEMARINUORET PUHUVAT VUONNA 2013”

Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

TYKKÄÄ MEISTÄ!

Voionmaan opisto Facebookissa facebook.com/voionmaanopisto

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS


www.demarinuoret.fi


Lippu 01/2013