Page 1

kuva: greenpeace

Poltettua sademetsää brasilian amazoniassa

Sosialidemokraattiset nuoret 1/2010

hopenhagenista brokenhageniin Ilmastokokouksen anti s. 4 köyhä maa kuivuuden kourissa Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhanke tukee Nicaragualaisia s. 10 vuokratyöntekijälle varallaolo­ korvaus s. 20 Laiskat nuoret yhdistävät voimansa Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma s. 23


pääkirjoitus

LIPPU 1 / 2010

Maitoa maalta ja Bratwurstia Saksasta kati kokkonen

päätoimittaja

M

aitopurkin kyljessä lukee, että ”osta suomalaista maitoa niin tuet sillä suomalaista maataloutta ja työpaikkoja”. Lähi- ja luomuruoka ovat kasvattaneet suosiotaan samalla kun suomalaisten lompakon sisältö on pienentynyt. Samaan aikaan yhä useampi kauppaketju tuotteineen on alkuperältään jostain muualta kuin Suomesta. Lähikauppani on saksalainen ruokamagneetti. Ensimmäisellä kerralla siellä käydessäni en voinut uskoa laskun loppusummaa. Mietin jo, että muistiko kassa laskuttaa minua kaikista tuotteista. Samat raaka-aineet, joita olin aiemminkin ostanut eri logolla varustettuna, maksoivat vain pienen osan siitä mitä ennen. Uusilta kotikulmiltani löysin muutamien muiden kauppojen lisäksi paikan, jossa myydään lähiruokaa. Leipää, joka tehdään parin kilometrin päässä, ja lihaa, joka sekin tuotetaan lähistöllä. Osa harvinaisista herkuista kuskataan paikalle kuitenkin kauempaa, jopa Balilta asti. Kaikki on kuitenkin pienten tuottajien valmistamia. Lompakolle vierailu tässä maatilahenkisessä putiikissa tulee kalliimmaksi, mutta enpä muista parempaa ruisleipää syöneeni pitkään aikaan.

ILMASTONMUUTOS JA YMPÄRISTÖKYSYMYKSET ovat laittaneet

useimmat meistä ajattelemaan omaa rooliamme näiden ongelmien ratkaisussa: miten voisimme toimia siten, ettei se olisi ympäristölle haitallista ja ovatko omat ympäristötekomme riittäviä. Kaikilta löytyy omat pienet ekoteot siitä mitä on tehnyt ilmastonmuutoksen estämiseksi, mutta harva myöntää kuluttamistaan ääneen. Itse myönnän, että

kotoa katosta löytyy vielä hehkulamppuja, keittiössä on ulkomaalaisia elintarvikkeita ja vaatekaappini sisällöstä harva tuote on Suomessa tehty. Kauas matkustan mieluiten lentämällä, koska se säästää aikaa, ja Lappiin matkustaessa valitsen useimmiten auton, sillä se tulee edullisemmaksi kuin juna. Olenko siis huono ihminen? Miksi kuluttaessa nykyisin alkaa tuntea huonoa omatuntoa? Tänä talvena osa on jo unohtanut koko ilmastonmuutoksen. Lunta tulee liikaakin ja pakkanen paukkuu. Ennustan kuitenkin, että ensi talvena saamme nauttia mitä todennäköisimmin loskasta ja muutaman asteen pakkasista. Ilmastonmuutos ei ole ainakaan keksittyä. Kaikki lähtee omista pienistä teoista sekä poliittisesta päätöksenteosta. Päätöksenteolla voidaan ohjailla sitä, miten ihmiset liikkuvat, miten energiatehokkaita talot ovat ja mitä eri maat ovat valmiita tekemään asian eteen. DEMARINUORTEN LIITTOKOKOUS ALKAA lähestyä. Vielä on hyvin aikaa pohtia mahdollista ehdokkuutta luottamustoimiin tai kysyä toista potentiaalista demarinuoriaktiivia ehdolle liittokokouksessa. Kesäkuussa pääsemme henkilövalintojen lisäksi keskustelemaan ympäristöasioista, tasa-arvosta sekä monesta muustakin asiasta. Ja ennen kaikkea tapaamme muita demarinuoria. Ennen Demarinuorten liittokokousta pidetään SDP:n puoluekokous toukokuussa. Toivotaan, että mahdollisimman moni demarinuori pääsee edustamaan omaa piiriään ja näin ollen saamme meille tärkeitä asioita myös puolueen mielipiteeksi.

Kevään odotusta!

Toimitussihteeri Paulus Toropainen, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi Julkaisija

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi Päätoimittaja Kati Kokkonen, kati.kokkonen@aloiteaitta.fi

Graafinen suunnittelija Minsu Kuusisto, minsu.kuusisto@taik.fi avustajat Jani Ryhänen, Niko Korte, Aleksej Fedotov, Anssi Pirttijärvi, Anni Lahtinen, Teemu Laamanen, Eero Suoranta, Heta Välimäki

Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Paperi kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g 2 / 2010 ilmestyy toukokuussa Aineistopäivä: Jutut 13.4 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Miia Manninen (09) 7745 1310, miia.manninen@demarinuoret.fi

3


n e p o H a t s i n e g a h n e k o r B n i i n e g ha


a

LIPPU 1 / 2010

Teksti: Anette Parviainen kuvat: Greenpeace

Viime vuoden joulukuussa pidetylle Kööpenhaminan ilmastokonferenssille asetettiin etukäteen suuret odotukset. Lopputulos jäi kuitenkin laimeaksi, eikä yhteistä velvoittavaa sopimusta saatu aikaan. Maailman ilmastopolitiikka on tällä hetkellä murrosvaiheessa. Ilmastoneuvotteluissa ei kyse ole siitä, etteivätkö kaikki osapuolet haluaisi jättää tuleville sukupolvilleen puhdasta maapalloa, vaan esiripun taakse piileytyy monia muita poliittisia taistelukuvioita.

V

uosi 1824 oli merkittävä ranskalaiselle matemaatikko ja fyysikko Joseph Fourierille, sillä hän keksi kasvihuoneilmiön olemassaolon. Fourier oivalsi, että maapallon ilmakehän kaasut päästävät auringon säteilyn maanpinnalle, mutta estävät niitä palaamasta avaruuteen. Kasvihuoneilmiön ansiosta maapallomme keskilämpötila on +15 astetta – 18 asteen sijaan. Vuosi 1824 oli siten hyvin mullistava vuosi, ei vain Joseph Fourierille vaan, myös meille, meitä edeltäville ja tuleville sukupuolille. Fourieriin keksinnöstä ja ilmastotieteen alkuajoista on kuljettu pitkä matka nykyaikaan ja hetkeen, jossa ilmastokysymykset ovat tärkeämpiä ja ajankohtaisempia kuin koskaan ennen. Yhdistyneet kansakunnat on ollut hyvin valveutunut ilmastoasioissa, ja sen ensimmäinen ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus eli niin sanottu ilmastosopimus ´United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC)´ allekirjoitettiin Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä ympäristö- ja kehityskonferenssissa. Sen ratifioi 192 osapuolta ja sopimus tuli voimaan vuonna 1994. Ilmastosopimuksen tavoitteena on saada ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vakautettua sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään. Haaste tavoitteen saavuttamiseksi on suuri. Ilmastosopimus velvoittaa osapuolimaita laatimaan ja toteuttamaan kansallisia ilmastonmuutosta hillitseviä ohjelmia. Osapuolimaat myös selvittävät kasvihuonepäästöjensä määrää ja raportoivat niistä säännöllisesti niistä YK:n ilmastosihteeristölle. Kehitysmailla on päästölaskennassa teollisuusmaita kevyemmät vaatimukset ja väljemmät aikataulut.

RIO DE JANEIRON ILMASTONMUUTOSKONVENTTIA seurasi Kioton pöytäkirja, joka allekirjoitettiin vuonna 1997 nimensä mukaisesti Kiotossa, Japanissa. Kioton pöytäkirja lienee tähänastisista ilmastosopimuksista merkittävin. Kioton

ilmastosopimuksen osapuolet, jotka ovat kehittyneitä teollisuusvaltiota, sitoutuvat vuoteen 2012 mennessä vähentämään kasvihuonepäästöistä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kioton ilmastosopimuksen tavoitteet ovat kuitenkin haasteellisia, sillä esimerkiksi Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta, vaikka se on yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen tuottajamaista. Kioton sopimus ei myöskään aseta kehitysmaille sitovia päästövähennysvelvoitteita, mutta vahvistaa ilmastosopimuksen määrittelemät velvoitteet rahoittaa kehitysmaiden kansallisia ilmastotoimia ja raportointia. Kioton sopimus on voimassa vuoteen 2012 asti ja siitä johtuen joulukuussa 2009 pidetylle Kööpenhaminan ilmastokonferenssille asetettiin suuret paineet uuden tiukemman ilmastosopimuksen syntymisestä. Kööpenhaminassa oli tarkoituksena sopia vuoden 2012 jälkeisestä ilmastosopimuksesta. Ennen kokousta ihmetytti miten 193 maata, joilla on täysin erilainen historia, kulttuuri ja toimintatavat, voisi vetää yhtä köyttä ilmastoasioissa, mutta toiveet yhteisen sopimuksen syntymisestä olivat hurjat. Ennen kokousta oli kuitenkin hyvin tiedossa myös teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vastakkainasettelu, joka ennusti mustia pilviä taivaalle, kun esimerkiksi Afrikan Unioni ilmoitti vaativansa rikkailta mailta miljardien eurojen korvauksia ilmaston lämpenemisestä Afrikalle aiheutuvista vahingoista. Kööpenhaminan neuvottelujen yhtenä tavoitteena oli saada laillinen velvoitus siitä, että maailman kasvihuonepäästöjä leikattaisiin siten, että maapallon ilmakehän lämpötilan nousu olisi vain kaksi astetta. Poliittisesti sitova sopimuskin olisi riittänyt. Teollistuneet maat lupasivat jo ennen konferenssia vähentää 10–16 prosenttia päästöjään vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjään 25–40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lopputulos jäi kuitenkin laimeaksi, eikä yhteistä velvoittavaa sopimusta saatu aikaan, vaan

5


bal Day osaa Glo lobaaleja i tt o ti aktivis tien g 1. Nuori lkueeseen vaa u ilta. s -k s n n o re ti Ac stokonfe a m il ja teko Kööpen oontui k n o ä k ä lt tä ie is 00 ihm maan m 2. 100 0 aduille osoitta päättäjille. nk ille hamina n kokoontune kii n u p u a ito k erenne Pieni m . i k u p e npeac a liivillä 3. Gree ttelevall n puhu a a ts tka a -p sista, jo mainok ä vuonna n e c a e Greenp tkisiä päättäji simme 4. Yksi li he t tämän n pahoillani. O astonä v ti it es n ”Ole sen ilm ”. e fi o o n tr a s s 2020 ää kata et sitä pysäytt e tehne voineet n, mutta emm teri Stephen is se muutok anadanpäämin K Kuvassa Harper.

vain kolmen sivun paperi yhteisestä poliittisesta julistuksesta (Copenhagen Accord). Poliittisen julistuksen 12 kohdasta keskeisimpänä voidaan pitää tavoitetta rajoittaa maapallon ilmakehän lämpötilan nousu kahteen asteeseen, mutta julistuksesta puuttuvat numeraaliset tavoitteet. Eli juuri se tavoite kirjattiin, jota alun perin lähdettiin hakemaan, mutta joka jäi kuitenkin ilman laillista ja poliittista sitovuutta. Maailman ilmastopolitiikka on tällä hetkellä murrosvai-

heessa ja samanaikaisesti se kyseenalaistaa myös YK:n toimintaprosessin. YK:ssa päätökset yleensä tehdään yksimielisesti, mutta Kööpenhaminassa toimittiin toisin. Puheenjohtajamaana toiminut Tanska sai osakseen paljon kansainvälistä ja kansallista kritiikkiä toimintavoistaan, joilla se yritti saada sopimusta aikaan. Tanskan pääministeriä arvosteltiin sekasortoisista neuvotteluista, USA:n suosimisesta ja YK:n protokollan ohittamisesta. Tähän on mahdollisesti vaikuttanut myös Tanskan huoli siitä että paikalle saapuneet maailman arvovaltaisimmat ihmiset olisivat

Tavoitteen saavuttamiseksi teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjään 25–40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lopputulos jäi kuitenkin laimeaksi, eikä yhteistä velvoittavaa sopimusta saatu aikaan. lähteneet täysin tyhjin käsin kotiin. Ilmastoneuvottelujen näyttämölle viimehetkellä astunut Yhdysvallat romutti myös YK:n perinteen käydä neuvotteluja kaikkien osapuolten kesken, kutsumalla neuvotteluun vain Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä- Afrikan. Obaman johdolla nämä viisi maata pääsivät sopuun erimielisyyksistään. Tämä oli raskas pala konferenssin siihen asti veturina toimineelle Euroopan unionille. Kööpenhaminassa päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen siitä, että teollisuusmaat sitoutuvat rahoittamaan kehitysmaiden ilmastovastaisia toimia seuraavan kolmen vuoden aikana 30 miljoonalla dollarilla vuosittain, jon-


LIPPU 1 /2010

ka jälkeen teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaita 100 miljoonalla dollarilla vuosittain aina vuoteen 2020 asti. Kaikki maat sitoutuivat myös alistamaan päästönsä kansainväliseen tarkkailuun. Kaikki maat lupautuivat myös toimittamaan tammikuun 2010 loppuun mennessä YK:n ilmastosihteeristölle selvityksen siitä kuinka suuria päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. YK:n ilmastosihteerille päätyvät luvut ovat kuitenkin lähes samat kuin maiden lupaukset ennen Kööpenhaminaa. Ilmastoneuvotteluissa ei kyse ole siitä, etteivätkö kaikki

osapuolet haluaisi jättää tuleville sukupolvilleen puhdasta maapalloa, vaan esiripun taakse piileytyy monia muita poliittisia taistelukuvioita. Monet maat pitivät koko ilmastokonferenssia Yhdysvaltojen luomuksena ja vastustivat sitä periaatteellisista syistä. Toiset taas olivat sitä mieltä, että nyt on teollistuneiden maiden aika maksaa päästöistään kun vastaavasti kehitysmaille tulisi antaa mahdollisuus teollistua päästöistä piittaamatta. Osalle osallistujamaista Kööpenhaminan neuvottelujen tulos oli unelmien täyttymys.

Kiistattoman selvää on, että kehitysmaat näyttivät Kööpenhaminassa ensimmäistä kertaa voimavaransa ja sen, että ne eivät ole valmiita mihin tahansa kompromisseihin. Ilmastokokous oli niille näytön paikka ja varmaa on, että tulevaisuudessa kehitysmaat siirtelevät ja vaikuttavat moniin maailmanpolitiikan palikoihin entistä vahvemmin.

selvää on, että kehitysmaat näyttivät Kööpenhaminassa ensimmäistä kertaa voimavaransa ja sen, että ne eivät ole valmiita mihin tahansa kompromisseihin. Nyt jäädään odottamaan seuraavaa ilmastokonferenssia, jossa näytelmäpaikkana toimii mitä todennäköisimmin Meksiko ja ajankohtana vuoden 2010 loppupuoli. Meksikoon mennessä mitä todennäköisimmin uutta Fourieria ei ole vielä ilmaantunut, mutta kahdensadan vuoden päästä asiat voi olla jo toisin.

7


NO ST A M estä IL S MUUTO

ien iden toim tä ö ri valtio e ty a ja a n v pimuste t tehneet mitta on o s n te s illä väli ova Kansain salaisjärjestöt emiksi. Järjestö in jokainen ih an äis jo , a it jo lisäksi k uutoksen ehk mpan nm seita ka ilmasto lisäksi u n o d e ti e perus enpeac llistua. ja, Gre dinampan voi osa y k i – is n tä a s ia ääne histor uskunta voima ä ydin äällä ed v e k ä aaÄänest tt ena, e skuntav Tavoitte staan 011 edu a energiaa 2 n e d a o v i vu tuva voimaa estäväs nnattaa uusiu ata ään a Voit luv okasta, joka k in, hd edustaji leissa e kansan aan in ij h s ii n n a in ydinvoim yhteyttä etenk aa auki. lä ie Voit ott v anta on joiden k ammutmiset s ih a s s F jo , . WW mpanja amaan aikaan Hour, a, Earth inen ka s 5 kunta anlaaju äivänä 0 1 p m a a il n a n a a a k M m u a s m a li s o sa lon et. tavat va 09 kampanjas sittäiset ihmis 20 yk ina Vuonna anisaatioita ja tetään lauanta s rg e o rj jä ja r to sa Hou a Earth valosi Seuraav kuuta. amalla s li ammutt 27. maa tua helposti s llis Voit osa kuuta. lis 27. maa t ystävä ssa. s, Maan uroopa kysymy a v ä a ö t t nyksiä E s n je e Polt r h ä jä v äästö muuta nittaisia p mastolakia. & yli 20 ortin ka il an vuos Vaadita ssa vaaditaan n postik njaan. a v ti a a v ja pa Kampan ää ilmastolakia a rahaa kam itta ett Voit läh jallesi tai lahjo sta sanedu nyt on hävin etsistä n. m a a tä ll is suoje in peräis metsistä arviolta ainak an alku a m a il s a o a M tä n n ä 1. ille ä ie d p im h lä in te e ja va kkuita haittaa puolet tsien ha hakkuista on äminen e tt m jä a ia tt omio Laittom . Laittomista töjen hu kaa hylkeiden ssa e. Vesis h ll u 70 maa lu te je u o u onsu änp ja luonn vöitymistä ja jä e h lisää re istä. valtavia m sulattaa ousun a lisäänty a k h u en an n penemin isi merenpinn lannin sua n ton läm 2. Ilmas ä, mikä aiheutt n aikana. Grö ntereen je it a to m te a it lä is e s te p o E ä jä lä vu ntisen htyvän metreil ssä ja lä yt havaittu kii sä ä m useilla ty h ii n k es n n ty o o n ä in en lisä laminen n sulamistahd Kuivuud aastopalot. e . a id ll ö e k e ti jää a alu - ja m ti laajall äntyvät metsä nopeas sä li a n ra uodesta a 10 cm v ovat va n ut noin ngelmii s o s u u o n tu inta on ava väestö jou s haluamme p n re e 3. M kasv an. Jo ko ajan uttama ällä tasolla, on 1961. Ko et joutuvat mu äv tt e d ie s is käänkun ihm ötilan nousun n loputtava ja p u nan v m n s lä u a pitää töjen k 015. Su nnösan pääs nnen vuotta 2 tä y m ä il k a a n m skuun e vuonna 2020 o la ä v ä nytt sta inen va kääntäm öhäistä. y nkam luonno sä liian htunut a p hiä y ta ö k n o vat en vuosina osketta en heng is 4. Viime jotka eniten k m ih 0 0 , 0 ja 0 lu tastrofe sunami vei 23 ista uhri .T n lopull t, ruoan ja valtioita aanjäristykse fi o tr s m kä Kata ja Haitin etä varmaksi. iä taivasalle se ysis ed hit ti m e i k ih e a t a a a u v p k uute aja opan unioni lu vuosina p n a m juo uro ssa kotoa. E a vuode rjutaan ja kauaksi miljardia euro to n e e s k ,4 to maille 2 tonmuu ien suojeluun. s a m il 12 ts 2010-20 iseen sekä me m sopeutu WF W sto.org, ww.ilma eace, w p n e re et: G Lähte reenpeace :G kuvat


10

LIPPU 1 / 2010

Köyhä maa kuivuuden kourissa Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhanke tukee kuivuuden koettelemia nicaragualaisia

Nicaraguassa ilmaston oikullisuudella on tuhoisat seuraukset. Vaikea kuivuus on tuhoamassa sadot ja uhkaa jättää tuhansia ilman ruokaa ja toimeentuloa. Solidaarisuus tukee paikallisen kumppanijärjestönsä kanssa viljelijöitä selviytymään tilanteesta. ”Kesän sato meni pilalle, ei siitä mihinkään pääse”, Orlando Gonzalez toteaa. ”Tällaisia kuivuuskausia on viimeksi nähty kolmekymmentä vuotta sitten.” Orlando Gonzalez asuu San Antonion kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Hän on 54-vuotias pienviljelijä ja paikallisen maatalousosuuskunnan puheenjohtaja. Gonzalezin viidestä lapsesta nuorin on lukiossa, vanhin on opiskellut agronomiksi. Viime vuonna Orlando Gonzalezin suunnitelmana oli tuottaa perheen omiksi tarpeiksi ja myyntiin tuhat kiloa maissia ja sitäkin enemmän papuja, mutta kuivuuden takia siemenet eivät itäneet ja sato jäi vähäiseksi. Maissia tuli noin kolmesataa kiloa, papuja kaksisataa. ENNÄTYSMÄISEN VÄHÄSATEISEKSI NICARAGUASSA jäi vuosi

2009. Vaikka hirmumyrsky Idan tuomat rankkasateet ja tulvat ajoivat ihmisiä kodeistaan Karibian rannikolle, maan pohjoisosiin myrsky toi vain tihkusateita. Nicaraguaan on syntymässä vaikea ruokakriisi. Sen vaikutukset näkyvät jo nyt seuduilla, missä viljelijät eivät ole tehneet lainkaan syyskylvöjä. Kriisi kärjistynee entisestään keväällä, kun useimpien pientuottajien ruokavarat ovat lopussa. ”Olemme tottuneet siihen, että syyskuussa ja lokakuussa sataa, vaikka muu osa vuodesta jäisi kuivemmaksi”, Orlando Gonzalez selittää. ”Tänä vuonna siinäkin kävi hullusti.” ”Vuoden varsinainen kuiva kausi on vasta tuloillaan. Vuodenvaihteen jälkeen ei yleensä tule ollenkaan sadetta ennen toukokuun alkua.” SOLIDAARISUUDEN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEISIIN osallistuvat tuottajat tekevät nyt suunnitelmia minimoidakseen tappiot. ”Vihannestarhasta saimme onneksi sipulia ja kesäkurpitsoita”, Orlando Gonzalez kertoo. ”Kanatkin munivat ja lehmä antaa maitoa, joten emme ole kärsineet nälkää.” Maissi ja pavut ovat nicaragualaisten perusruokaa. Parhaiten kuivuutta kestää kuitenkin durra, jonka vihreät varret kelpaavat karjalle rehuksi ja siemenet ihmisten ruuaksi. Pohjois-Nicaraguassa durraa käytetäänkin entistä enemmän esimerkiksi aamiaisleipien valmistukseen perinteisen maissin sijaan.

”Toivottavasti kaikki kylän linnut eivät nyt käy durran kimppuun, kun muita jyviä ei ole saatavilla”, Orlando Gonzalez sanoo. ”Se tästä vielä puuttuisi, että linnut nokkisivat suihinsa vähäisenkin sadon.” ”Meidän kaikkien suurin pelko on se, että kaivot kuivuvat ja jäämme kokonaan ilman vettä. Eihän kukaan ihminen silloin voisi pärjätä. Täytyisi muuttaa muualle.” Syynä kuivuuteen on Tyynenmeren El Niño -ilmiö. Se on vuodenaikojen vaihtelun ohella tärkein koko maapallon säähän vaikuttava tekijä. El Niñon 1990-luvulla aiheuttamat tuhot vauhdittivat ilmiön tutkimista, jotta sen esiintyminen voitaisiin ennustaa paremmin. Yleensä päiväntasaajalla puhaltavat pasaatituulet vievät lämmintä pintavettä idästä länteen, jolloin tilalle nousee kylmempää vettä. El Niño johtuu näiden tuulten heikkenemisestä. Sen iskiessä keskimäärin neljän vuoden välein Tyynenmeren maat kärsivät poikkeuksellisesta säästä. Esimerkiksi Keski-Amerikassa lämpimät merivedet johtavat sademäärien laskemiseen.

Syynä kuivuuteen on Tyynenmeren El Niño -ilmiö. Se on vuodenaikojen vaihtelun ohella tärkein koko maapallon säähän vaikuttava tekijä. TILANNE EI OLLUT HYVÄ Nicaraguassa ennen kuivuuttakaan.

Maa on Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin – nicaragualaisista lähes puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Talouskriisi iski maahan, kun kysyntä Yhdysvalloissa romahti ja rahalähetykset ulkomailta pienenivät. Noin viidesosa väestöstä kärsii aliravitsemuksesta ja yli viidesosalla ei ole käytössään puhdasta vettä. Kuivuuden ja satomenetysten takia Nicaraguan tilanne uhkaa pahentua huomattavasti. Viljelijöiden on ollut pakko teurastaa kotieläimiään, koska niille ei olisi riittänyt ruokaa kevään ajaksi. Kriisi on jo nähtävissä niillä seuduilla, joilla ei kuivuuden takia voitu syksyllä kylvää satoa, ja se uhkaa kärjistyä ruokavarojen huvetessa. Solidaarisuuden yhteistyökumppanilla, osuuskuntien


LIPPU 1 /2010

njyviä.

1. Durra

aislezin m o Gonza univat d n a rl O m us iski t vielä kärsi 2. Kuivu Onneksi kana n emme te .” n jo o , a to o a . sis mait z toteaa ä antaa ja lehm rlando Gonzale O , rnälkää” töstä ta S-järjes UCAN te e u sto H 3. Mode urraa. d a ta s a k

yhteistyöjärjestö UCANSilla on oma hätätilasuunnitelmansa. UCANS, johon kuuluu 850 pienviljelijää ja liki 20 osuuskuntaa, on jo useamman kuukauden ajan auttanut viljelijöitä järjestämään esimerkiksi karjanrehun tuotantoa, jotta pahimmalta romahdukselta vältyttäisiin. Järjestön hätätilatoimikunnat myös laativat omat toimintasuunnitelmat Pohjois-Nicaraguan kunnille.

Paikallisella tasolla ongelmana on jokivarsien metsien kaataminen karjan laidunmaiden tieltä. Hakkuut pahentavat kuivuutta, kun kasvien juuret eivät enää estäkään vettä valumasta pois. Ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan ympäristöongelmia. EL Niño EI OLE AINOA Nicaraguan luontoa ja maatalout-

ta uhkaava ongelma. Paikallisella tasolla ongelmana on jokivarsien metsien kaataminen karjan laidunmaiden tieltä. Hakkuut pahentavat kuivuutta, kun kasvien juuret eivät enää estäkään vettä valumasta pois. Ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan ympäristöongelmia. Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuneet viljelijät pärjäävät hätätilanteissa keskimääräistä pa-

remmin. Hankkeissa on muun muassa rakennettu kaivoja, istutettu puita suojaamaan vesilähteitä ja edistetty vettä säästävää muovihuoneviljelyä. Tuottavuutta parannetaan myös tarjoamalla viljelijöille parempilaatuisia siemeniä ja auttamalla heitä vaihtamaan kuivuutta paremmin kestäviin kasveihin, kuten durraan. Niillä alueilla, joissa on käyttökelpoisia vesilähteitä, Solidaarisuus on edistänyt tippakastelujärjestelmien käyttöä. Niiden avulla viljelijät voivat käyttää vettä tehokkaasti ja monipuolistaa tuotantoaan. Uudet kasvit paitsi parantavat ruokaturvaa, myös tuovat viljelijäperheille lisää käteistuloja. Esimerkiksi vihannesten kasvatus antaa noin viisi kertaa suuremmat tulot maissinviljelyyn verrattuna. Erityisen tärkeässä asemassa on maanviljelijöiden koulutus. Ilman hyviä suunnitelmia ja tietoa paremmista työmenetelmistä nicaragualaiset eivät voi nostaa itseään nälästä ja köyhyydestä. Solidaarisuus onkin perustanut yhdessä UCANSin kanssa osuuskuntakoulun, jossa viljelijät saavat kouluttautua omalla työllään toimeen tuleviksi yrittäjiksi. ”Vanhat tavat eivät enää ilman muuta tuota hyviä tuloksia”, Orlando Gonzalez toteaa. ”Me maanviljelijät olemme välillä aika hukassa. Pitäisi kai miettiä paremmin, mitä kannattaa tehdä jotta työn jäljet eivät jäisi näin laihoiksi.” Teksti: Eero Suoranta Kuvat: Solidaarisuus

11


12

LIPPU 1 / 2010

Haluan pelastaa maapallon. Kuinka se onnistuu? Ympäristön suojeluun ja ilmastonmuutoksen pelastamiseen on useita keinoja. Lähes jokainen keino on jonkun mielestä hyvä ja toisen mielestä huono. Väittelyä keinoista voisi jatkaa loputtomiin. Tarjoilemme vinkkejä siitä, millainen voi olla oma maapallon pelastusohjelmasi.

1

Haluan pelastaa luonnon. Pallaksen kansallispuistoalueelle halutaan rakentaa isompi hotelli. Mikäli ideologiaasi ei sovi tämä, voit kirjoittaa asiasta lehteen tai kertoa pelastamisesta kaverillesi. Suomen luonnonsuojeluliitolla on ”Pelastetaan norppa” –kampanja. Lahjoittamalla rahaa saadaan hankittua muun muassa lisää norppaystävällisiä katiskoja.

2 3 4 5

Haluan estää ydinvoiman käytön. Onko ydinvoima ympäristöystävällistä vai ei? Päätä ensin kumpaa mieltä olet ja ryhdy sen jälkeen tarvittaviin toimenpiteisiin. Haluan kulkea ympäristöystävällisesti. Juna on reilusti autoa vähäpäästöisempi kulkuneuvo. Mitäpä jos kulkisit lyhyet matkat pyörällä tai kävellen ja pitkät matkat bussilla tai junalla?

Haluan syödä lähiruokaa. Suurimmista

kaupungeista löytyy lähiruokaan erikoistuneita kauppoja. Useimmilta paikkakunnilta löytyy kauppahallit ja torit, joissa tiedetään mistä ruokasi on tullut. Pääkaupungin ytimessä seikkaileville löytyy Lasipalatsilta maatilatori, joka on erikoistunut myymään pientuottajien tuotteita.

Haluan pelastaa maailman netissä. Facebook on pullollaan ryhmiä, joissa voit ottaa kantaa asiaan. Jos et löydä mielestäsi niin voit aina perustaa oman pelastusoperaation. Voit kirjoittaa blogia, osallistua keskustelupalstoille tai päivittää Twitterisi. Yksi toimiva ympäristöteko on sammuttaa tietokone kun et sitä oikeasti käytä.

6

Haluan kuluttaa vähemmän sähköä.

* Älä jätä tulostinta valmiustilaan vaan sammuta virta kokonaan kun et käytä tulostinta. * Osta kannettava tietokone – kulutustutkimuksen mukaan joka neljännessä kerrostaloasunnossa suurin yksittäinen sähkönkuluttaja on pöytätietokone. * Hytise talvella – sauno vähemmän ja opettele elämään ilman lattialämmitystä. * Syö ravintolassa – kodin sähkönkulutuksesta kolmannes kuluu ruoan säilytykseen ja valmistukseen. Vaihtoehtoisesti voit vaihtaa 20 vuotta vanhan pakastimen uudempaan. * Älä pidä omaa kakkosasuntoa – oma lomakämppä kanarialla tai luxusmökki Lapissa kuluttaa sähköä vaikket paikanpäällä olisikaan.

7 8 9

Haluan kierrättää. Ylläpidä omaa kompostia – huhujen mukaan biojätteet päätyvät aika ajoin tavallisen kaatopaikkajätteen sekaan. Vie tyhjät ja tölkit pullot kauppaan - ei se kauppa niin kaukana ole ja niistä saa rahaakin lättypitsan ostoon. Haluan kuluttaa eettisesti. Onko kaikkien

vaatteesi pakko olla uusia? Suuntaa lähimmälle kirpputorille. Mikäli et tiedä oman paikkakuntasi mestoja, voit yrittää löytää ne netistä.

En halua pelastaa maailmaa. Suosittelemme, että mietit asiaa uudelleen vuoden päästä. Tänä talvenahan oli kylmempää kuin pitkään aikaan.

Maailman pelastamisessa käytimme lähteinä sivuja, joista voi olla sinullekin hyötyä:

www.energianeuvoja.fi, www.pelastapallas.fi, www.sll.fi/saimaannorppa, www.ruohonjuuri.fi, www.kirpputorit.net, www.kirppikset.info, www.greenpeace.fi, www.facebook.com

teksti: Kati Kokkonen


LIPPU /4 2009

Yhteispoliittista toimintaa parhaimmillaan Teksti: Anni Lahtinen Kuva: Antti Kainulainen

Y

hteistyö, jos mikä, antaa voimia poliittiseen vaikuttamiseen. Suomalaisten poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteispoliittinen toiminta voi olla varsin mielekästä ja lisämielenkiintoa siihen saadaan yhdistämällä se nepalilaisten vastaavan toiminnan kanssa. Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyöjärjestö ry:llä eli Demolla on ollut nuoriso-ohjelma Nepalissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosittain Demo vie yhteispoliittisen delegaation Nepal-työryhmäläisiään tutustumaan ohjelmaan paikan päälle ja vaihtamaan kokemuksiaan paikallisten nuorisopoliitikoiden kanssa. Nyt jo kolmas delegaatiomatka keskittyi kokemuksiin vaikutusmahdollisuuksista sekä erilaisista vaikuttamisen ja kampanjoinnin menetelmistä. Suomalaisten ja nepalilaisten nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja tapa toimia eroavat kovasti toisistaan. Suomessa on siirrytty pitkälti netin kautta vaikuttamiseen, esimerkkinä nettiadressit. Nepalissa nuoret vaikuttavat suoran toiminnan kautta, osoittamalla mieltään ja marssimalla kaduille. Nepalissa on helppo saada massat liikkeelle, koska järjestöillä on paljon jäseniä ja ovat helposti mobilisoitavissa. Jäsenet ovat muutenkin aktiivisia ja kiinnostuneita poliittisesta vaikuttamisesta. Tästä esimerkkinä ylioppilaskuntavaalit, jotka pidettiin viime syksynä niin Nepalissa kuin Suomessakin. Suomessa valtakunnallinen äänestysprosentti oli alle 30, vastaavan luvun ollessa Nepalissa 80.

VAIKUTTAMISKEINOJEN LISÄKSI PUHUIMME paljon nepalilaisten toveriemme kanssa jäsenrekrytoinnin keinoista ja onnistuimme herättämään suurta ihmetystä kun toimintatapamme ja muotomme poikkesivat kovasti Nepalilaisten suorasta kontaktista. Suomessa yhteydenpito toimii pitkälti netin kautta, tieto kulkee sähköpostin välityksellä ja yhteisöllisyyttä haetaan facebookista. Nettiriippuvuutemme näyttäytyy erikoisena nepalilaisille, joista vain murto-osalla on pääsy nettiin. He puolestaan tekevät kotikäyntejä, käyvät jäsentensä kotona juttelemassa ja innostamassa osallistumaan aktiivisemmin toimintaan. Nuorten ja opiskelijajärjestöjen yhteispoliittista toimintaa on Suomessa selkeästi Nepalia enemmän. Vaikkei yhteisiä poliittisia tavoitteita olisikaan, järjestömme ja toimijamme pitävät säännöllisesti yhteyttä. Nepalissa yhteispoliittista toimintaa ei ole totuttu tekemään ja Demon kautta järjestöt on saatu ensimmäistä kertaa saman pöydän ääreen. Erään hyvän periaatteen halusimme nepalilaisten kanssa jakaa, vain asiat riitelevät keskenään eivät ihmiset. Merkittäviä yhteisiä haasteita nepalilaisten kanssa ei pitänyt pitkään pohtia. Niin suomalaisten kuin nepalilaistenkin puheista nousi vahvasti esille tasa-arvo ja ympäristökysymykset sekä etenkin ilmastonmuutos herätti paljon keskustelua. Nepalissa tieto ja ymmärrys ilmastonmuutoksesta kasvavat vasta hiljalleen vaikka sen vaikutukset ovat jo varsin kouriintuntuvat Himalajan sulaessa ja malarian levitessä. Ilmastonmuutos suurena yhteisenä rajat ylittävänä ilmiönä asettaa kaikille poliittisille toimijoille haasteen kansallisuuteen ja puoluekantaan katsomatta. Siksi tämä tuntuikin sopivalta teemalta suomalaisten ja nepalilaisten konkreettiselle yhteistyölle. Demon Nepal-työryhmä jatkaa toimintaansa entiseen malliin, lisänä delegaatiomatkalaiset täynnä intoa ja ideoita suunnitella yhteistä kampanjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kehitysmaissa. Lisätietoja Demosta ja nuoriso-ohjelmasta: www.demofinland.org

13


14

LIPPU 1 / 2010

Henkilökuva Marko Asell Teksti: Kati Kokkonen Kuvat: Paulus Toropainen

Urheilusankarista ja kaupunginvaltuutetusta tuli kansanedustaja. Miten Marko viihtyy työssään? Mitkä asiat ovat olleet lähellä sydäntä?

Tapasimme Markon legendaarisessa eduskunnan kuppilassa. Ehdimme nauttia kupilliset kahvia ja seurata eduskunnan arkea ennen kuin Marko saapui paikalle. Päivän rytmiä sekoitti myöhässä oleva juna, mutta kun juttelumme alkaa ei Markolla tunnu olevan minnekään kiire.

K Taloustilanne on ollut jo pitkään synkkä. Mikä tilanteessa eniten huolestuttaa M Työttömyystilanne ja etenkin nuorten työttömyys. Julkisten palveluiden tilanne on myös huolestuttava. Kunnan säästävät, lomauttavat henkilöstöä ja joutuvat velkaantumaan.

K Mitä tänne taloon kuuluu näin kun

K Hallitus ei ole reagoinut riittävästi

vuosi on startannut alkuun? M Mielenkiintoisesti on istuntokausi alkanut. Kaikille oli melkoinen yllätys puhemiehen valintavaalit.

taloustilanteeseen. Miten tämä käy duunarien kukkarolle? M Hallitus alensi palkkaveroa, mutta kuntien huono taloustilanne pakottaa nostamaan verotusta. Tästä yhtälöstä pienituloiselle palkansaajalle jää vähemmän käteen. Verohelpotuksista hyötyvät suurituloiset.

K Miten saamme palautettua poliittisen uskottavuuden? M Hyvä kysymys. En haluaisi vierittää uskottavuuden puutetta median harteille. Totta kuitenkin on, että lehtien poliittisilla palstoilla pitäisi käsitellä enemmän poliittisia asioita. Pinnallisia asioita käsitellään turhan usein ja hallituksen toiminta jää pimentoon. K Vieläkö vaaliraha-asiat puhuttaa? M On hyvä käydä läpi pelisäännöt

läpi, jotta uskottavuutta poliitikkoihin voidaan palauttaa,

K Miten oppositio saa äänensä kuuluviin? M Opposition viestit eivät tunnu menevän mediassa läpi ja se on ongelma. Esimerkiksi Jutan hyvät avaukset jäävät usein vähälle huomiolle. K Muutoksia tapahtui SDP:n eduskuntaryhmässä. Millä fiiliksillä uuden ryhmänjohtajan mukana?

M Muutos oli tervetullut. Meillä ovat naiset olleet paljon esillä, joten hyvä nostaa mieskasvoja. Eero tuo varmasti uutta vaihdetta ja onhan hän ollut voimakkaasti esillä viime vuonna. Meidän on tuotava voimakkaammin vaihtoehtomme esiin.

kuntien huono taloustilanne pakottaa nostamaan verotusta. Tästä yhtälöstä pienituloiselle palkansaajalle jää vähemmän käteen. Verohelpotuksista hyötyvät suurituloiset. K Eduskuntavaalit ovat jälleen reilun vuoden päästä. Lähdetkö itse ehdolle? M Olen asettunut ehdolle jäsenäänestykseen ja jos minut nimetään ehdokkaaksi, olen ehdottomasti tekemässä työtä päästäkseni toiselle kaudelle. Jäsenäänestyksessä on saatava kannatusta, jotta ehdokkuus toteutuu. Olen viihtynyt työssäni päätöksenteon ja tiedon ytimessä.


LIPPU 1 / 2010 K Mitkä ovat olleet tärkeimpiä asioita ensimmäisellä kaudellasi? M Urheilu ja liikunta ovat tietysti lähellä sydäntäni taustani vuoksi. Samoin lasten ja nuorten asiat. K Olet liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Kuljet melkein aina junalla töihin. Kommenttisi VR:stä? M Kolmen vuoden aikana olen ollut tyytyväinen VR:n palveluun. Joskus tapahtuu onnettomuuksia ja sää vaikuttaa kulkemiseen, mutta voihan sitä omallakin autolla myöhästyä.

Uusia asuinalueita rakennettaessa tulisi kiinnittää huomiota jo kaavoituksen yhteydessä joukkoliikenne mahdollisuuksiin. Junalla liikkuminen on todella kätevää, kun sitä vaan alkaa käyttämään. K Junalla kulkeminen on ympäristöystävällistä. Miten sitä tulisi kehittää? M Raideliikenne on todellakin vähäpäästöistä. Raideliikennettä tulisi kehittää ja etenkin lähirautatieliikennettä. Uusia asuinalueita rakennettaessa tulisi kiinnittää huomiota jo kaavoituksen yhteydessä joukkoliikenne mahdollisuuksiin. Junalla liikkuminen on todella kätevää, kun sitä vaan alkaa käyttämään.

K Yksi, kaksi vai kolme ydinvoimalaa? Vai ei yhtään? M Ydinvoimaa tulisi käyttää siirtymäkauden ajan ja tähän sopisi luvan myöntäminen yhdelle uudelle ydinvoimalalle. Ympäristöystävällisistä energiamuodoista, kuten aurinkoenergiasta, on saatava kustannustehokkaampia. Näen, että tulevaisuudessa meillä ei ole ydinvoimaloita. K Eduskuntakin on tällä hetkellä remontissa. Miten energiaa pitäisi huomioida rakentamisessa? M Uusia taloja rakennettaessa pitää miettiä energiatehokkuutta. Esimerkiksi puurakenteiset talot ovat tältä kantilta parempia kuin betonirakenteiset talot. Meillä olisi mahdollisuus Suomessa erikoistua puun jalostamiseen. K Itämeren tilanne puhuttaa. Miltä lähialue näyttää? M Itämeren tilanne on varmasti kaikkien tiedossa. Sen puhdistamisen eteen on tehtävä töitä. Venäjältä tulee paljon päästöjä muun muassa maataloudesta. Meidän etu on, että sijoitamme vaikkapa Pietarin ympäristöä puhdistaviin toimenpiteisiin.

Ympäristöystävällisistä energiamuodoista, kuten aurinkoenergiasta, on saatava kustannustehokkaampia. Näen, että tulevaisuudessa meillä ei ole ydinvoimaloita.

K Facebookin mukaan vierailit moottoripyörämessuilla. Kaipaako tieverkko kehittämistä? M Tieliikenne vaatisi vuosittain 200 miljoonaa euroa seuraavan 10 vuoden ajan, jotta se pysyisi nykyisessä kunnossa. Järkevää olisi sijoittaa vähintään tämä raha, sillä rappeutunut tieliikenne tulee maksamaan vieläkin enemmän.

K Haastattelumme aikana ovat olympiakisat meneillään. Millä mielellä seuraat urheilua? M Seuraan tietysti enemmän kesäurheilulajeja, mutta jännittyneellä mielellä talviurheiluakin seuraan. Enköhän minäkin jumahda sohvalle kisoja seuraamaan.

K Kuljet junalla töihin eduskuntaan. Otatko muuten ympäristöä tietoisesti huomioon? Kerro joku esimerkki. M Olen ainakin tarkempi sähkönkuluttaja. Sammuttelen valoja ja tietokoneita kun niitä ei tarvitse. Välillä tuntuu, että muut ihan hermostuvat kun kiinnitän tähän niin paljon huomiota.

K Mitä terveisiä haluaisit lähettää Lippu –lehden lukijoille? M Aktiivisesti mukana olemalla ja vaikuttamalla saa vietyä asioita eteenpäin. Uusien jäsenten hankinta on äärimmäisen tärkeää. Meillä on liike, jolla on toimiva ajatus joten kavereita pyytämään mukaan.

K Miten nuorten ympäristötietoutta tulisi lisätä? M Minusta tuntuu, että monet nuoret kokevat luonto- ja eläinasiat tärkeinä ja kiinnostuvat tätä kautta politiikasta. Ympäristöaiheisia juttuja on oltava lehdissä, joita nuoret lukevat. Vanhempia tulisi myös valistaa asioista, jotta he voivat siirtää tiedon lapsilleen.

Sarjassa esitellään henkilöitä ja vaikuttajia, joita koskettavat tämän hetken kuumimmat poliittiset aiheet.

15


16

LIPPU 1 /2010


LIPPU 1 /2010

Suomalainen suunnittelu on maailman huippua Teksti: Jani Ryhänen kuvat: Laura Sarvilinna

Suomi on ollut jo vuosikymmeniä maailmalla tunnettu yksinkertaisesta sekä kauniista muotoilusta ja arkkitehtuurista. Yrityksistä niin Artek, Marimekko kuin Iittalakin ovat kaikille tuttuja merkkejä ja näiden tuotteita löytyy melkein jokaisesta kodista. Harvoin tulee kuitenkaan ajatelleeksi näiden yritysten takana olevaa pitkää historiaa tai suunnitteluprosessia, joka on nostanut ne nykyiseen asemaansa. Monien näiden tuotteiden takana on tunnettuja suunnittelijoita, jotka ovat antaneet sielun esineille. Yksi uuden polven suunnittelijoista on Harri Koskinen (syntynyt 1970), joka on tuttu myös suurelle yleisölle. Karstulassa syntynyt muotoilija on tehnyt jo mittavan uran kansainvälisenä suunnittelijana. Koskinen on voittanut lukuisia suomalaisia ja kansainvälisiä suunnittelupalkintoja, kuten uusimpana vuonna 2009 maailman suurimman muotoilualan tunnustuksen, Torsten ja Wanja Söderberg –palkinnon Ruotsissa. Koskinen on monipuolisen uransa aikana suunnitellut niin teollisia kuluttajatuotteita, pakkauksia kuin uniikkiesineitäkin. KOSKISTEN TAUSTA ON SUOMALAISESSA LUONNOSSA ja käsillä tekemisessä. Lapsuutensa ja nuoruutensa Koskinen vietti maatilalla, jossa tutuksi tuli niin maanviljelys kuin saunojen rakentaminenkin. Koskinen ei tunnusta olleensa erityisen kiinnostunut taiteesta tai muotoilusta. Muotoilija toteaakin uravalinnan olleen hänelle jopa vahinko. Lukion jälkeen hän pääsi ensiksi opiskelemaan Lahden Muotoiluinstituuttiin, jonka jälkeen tie vei Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin. Opiskelujen loppuvaiheilta on peräisin myös hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetty Block-valaisin, jonka muun muassa New Yorkin Modernin taitteen museo MoMa on valinnut kokoelmiinsa. Vuonna 2000 Koskinen perusti suunnittelutoimisto Teollisuuden Ystävät, joka tarjoaa niin tuote- ja konseptisuunnittelua kuin uusia liikeideoita yritysten käyttöön. Koskisen juuret ovat yksinkertaisissa materiaaleissa. Opinnoissaan hän erikoistui puuhun ja metalliin. Koskinen pitää itseään hyvin käytännöllisenä suunnittelijana. ”Muotoilu on joskus harvoin

myös tuuripeliä. Block-valaisinta suunnitellessani piti saada aikaiseksi yksinkertainen muoto ja tuote”, Koskinen valaisee. Näin ollen suurina pidettyjen design-klassikoiden synty voi olla myös sattumaa. MUOTOILIJANA KOSKINEN KOKEE PYSTYVÄNSÄ vaikuttamaan myös yhteistyö-

yritysten materiaalivalintoihin. Nykyään yhdeksi tuotannon lähtökohdaksi onkin otettava huomioon myös tuotteen eettiset arvot esteettisten rinnalle. ”Suunnittelun lähtökohtana tulee olla tuotteen korkealaatuisuus ja pitkäikäisyys. Hyvin suunniteltu tuote säilyy myös jälkipolville”, Koskinen toteaa. Maailmallakin tunnettuna muotoilija Koskisen työhön kuuluu paljon matkustamista ja yhteydenpitoa eri puolilla maailmaa. Kiireisen aikataulun vuoksi tärkeänä ominaisuutena työn sujuvuuden kannalta Koskinen pitää ´hyvin suunniteltua aikataulutusta´. ”Jotta muotoilijana olisin luova ja pystyisin tekemään töitä, on pitänyt osata löytää tilaa itselleni”, Koskinen jatkaa. Harri Koskinen uskoo tiimityöhön. Hänen yrityksensä työllistää neljä työntekijää, joiden kanssa hän tekee tiimityötä. Nykyään suuri osa hänen työstään koostuu neuvotteluista yhteistyökumppanien kanssa. Vaikka muotoilija on tehnyt työtä jo monien suurien yritysten kanssa ja saavuttanut paljon, haluaa hän jatkossakin olla luomassa uutta. Koskisella ei ole varsinaisia omia ”suosikkitöitä”. Kaikki työt ovat itsenään tärkeitä ja omia kokonaisuuksia. Koskiselle tärkeintä tällä hetkellä on rakentava yhteistyö eri alojen toimijoiden kanssa.  Vielä nykyäänkin Karstulan kotitilalla on tärkeä paikka hänen sydämessään. Varsinkin kesäisin hän viettää aikaansa maalla. Koskisen muotoilulle ominaista on materiaalien selkeyden esilletuominen sekä käsityön arvostus. Lisää Harri Koskisesta voi lukea hänen kotisivuiltaan www.harrikoskinen.com

17


18

LIPPU 1 / 2010

Junalla Euroopan ytimeen Aleksej fedotov

U

lkona hallitseva, jääkarhujakin pelottava, aina luuytimeen asti tuntuva arktinen kylmyys ei ole saanut vieläkään kaikkia uudenvuodenjuhlijoita koteihinsa. Puhelimeeni saapuvat viimeiset kavereiden lähettämät uudenvuodenviestit. Kello on jo yli aamuneljän. Olen luvannut itselleni, että tästä vuodesta tulee aidosti erilainen. Ensimmäinen kokonainen vuoteni täysi-ikäisenä tulee sisältämään kasvua ja kehitystä. Uudenvuodenlupaukseni on pyrkiä kehittymään vastuullisemmaksi ihmiseksi ja löytää kuljettavaksi oman elämäni ainutlaatuinen polku. Juhlimisperinteistä poiketen istun vuoden ensimmäisinä tunteina Turkuun vievässä junassa miettimässä matkani alkua. Minulla on kahdeksan päivää aikaa ennen työharjoitteluni alkamista Euroopan parlamentissa ja Global Interrail -passi rintataskussani. Olen siis kahdeksan päivän ajan vapaa liikkumaan urbaanissa Keski-Euroopan rautatieverkostossa vailla huolia huomisesta.

V

arsinainen seikkailuni alkaa Tukholman satamasta. Ensimmäisen yön vietän kansainvälisessä seurassa McDonaldsin penkillä jutellen. Kyllä, kaikki hostellit ovat täynnä, rautatieasema kiinni ja ulkona pakkasta. Pääsen siis heti alkuunsa nykyaikaisen boheemielämän ytimeen. Vajaan yhdeksän tunnin, neljän suklaapirtelön ja kahden juustohampurilaisen jälkeen olen tutustunut kahteen mahtavaan ihmiseen. Matkani jatkuu kohti tarunhohtoista Kööpenhaminaa. Kööpenhaminan hienoin nähtävyys on ehdottomasti Christianian vapaakaupunki. Se on noin neljäkymmentä vuotta valloitettuna pysynyt vanha kasarmialue, jossa pätevät vapaan yhteisön omat säännöt. Täällä ei näe merkkiäkään nykykapitalismin pinnallisuudesta taikka kaupallisuudesta. Sen sijaan täällä voi bongata hipin jos toisenkin, pari marihuanakojua sekä vapaakaupungin keskustan, johon yhteisö kokoontuu väliajoin päättämään demokraattisesti tulevaisuudestaan. Niin, ja paljon muuta, mikä kuuluu lukemisen sijaan kokea itse! Matkani jatkuu tuulivoimaloiden ohi Euroopan kulttuurikeskukseen. Berliini on kaupunkina aivan mieletön. Pisteet menevät myös todella laajalle tarjonnalle monipuolista katutaidetta. Jos haluaa pysyä suosiolla poissa isommista turistihelveteistä, niin suosittelen vierailemaan Itä- ja Pohjois-Berliinin pikkukaduilla. Sieltä voi löytää muodikkaan second hand -liikkeen, tasokkaan kuppilan, vegaaniravintolan ja jos minkälaisia kiinnostavia pikkukojuja. Seuraavaksi löydän itseni Alankomaiden pääkaupungista.

Amsterdamin villi yöelämä pitää kokea ainakin kerran elämässään. Kunhan muistaa varoa tippumista lukuisiin kanaaleihin ja pitää muutenkin terveen maalaisjärjen mukanaan. Yhden, hyvin toiminnantäytteisen viikon jälkeen huomaan saapuvani Brysseliin. Hidas matkustaminen kannattaa ja se on huomattavasti kasvattavampaa kuin paikasta A paikkaan B lentokoneella singahtaminen. Lopulta kustannuksetkin muodostuvat suurin piirtein lentämistä vastaaviksi, kunhan osaa säästää oikeista asioista.

O

len kotiutunut Brysseliin hyvin. Parlamentin käytävät eivät vaikuta enää niin vierailta ja eksymisiä tapahtuu entistä vähemmän. Itse kaupunki on arkkitehtuurisesti Euroopan kirkkaimpia helmiä. Huippumodernin toimistorakennuksen kupeessa voit helposti löytää peräti tuhat vuotta vanhan kirkon tai monumentin. Belgialainen ruoka taitaa maistua minulle turhankin usein, joten taidan palata suomeen viisitoista kiloa lihavampana. Seuraavaksi esittelen teille viimeaikaisten raporttien riveiltä poimittuja teemoja. Tulevaisuus tehdään täällä ja se tehdään nyt. EU:n mahdollisesti suurimpiin haasteisiin lukeutuu EU 2020 -strategia, joka tullaan laatimaan nykyisen Lissabonin strategian seuraajaksi. Nousukaudella, IT-buumin aikoihin aloitetun Lissabonin strategian virheistä halutaan oppia ja luoda aidosti pitkälle tähtäävä strategia Euroopan tulevaisuudelle. Lissabonin suurimpiin puutteisiin kuului se, etteivät kaikki jäsenmaat ottaneet sitä tarpeeksi tosissaan. Ylioptimistisesti talouden kehitykseen suhtautuneet loivat

ulkomaalaisten, vakituisten sekä vuokratyöntekijöiden tulisi saada vähintään sama minimipalkka. Viimeaikaiset EY-tuomioistuimen tuomiot ovat tulkinneet kuitenkin vähimmäisdirektiiviä enimmäisdirektiiviksi. turhan tiukkoja vaatimuksia, joita kaikki jäsenmaat eivät millään pystyneet saavuttamaan. Olennaista on myös oikean ja tarpeeksi tehokkaan tavan löytäminen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenmaiden keskuudessa. Tulisiko käyttää vain porkkanaa vai onko kepinkin käyttö sallittua? Uuden strategian kehittämisessä pyritään ottamaan vahvemmin huomioon ilmastomuutoksen mukanaan tuomat


LIPPU 1 / 2010

haasteet. Euroopan tulisi siis luoda kestävään kehitykseen tähtäävää älykästä kasvua ja löytää uusia osa-alueita, joissa voisi olla edelläkävijänä. Euroopassa tulisi tehdä tuotteita, joita muut eivät pysty tuottamaan. Tässä on paljon tehtävää – esimerkiksi Kiina on tällä hetkellä maailman johtava aurinkokennoja valmistava maa.

Vajaan yhdeksän tunnin, neljän suklaapirtelön ja kahden juustohampurilaisen jälkeen olen tutustunut kahteen mahtavaan ihmiseen. Ympäristöasioiden ohella uuden strategian kahdeksi tärkeäksi tukipilariksi on nimetty myös talous ja sosiaalinen Eurooppa. Parlamentin sos.dem. -ryhmä peräänkuuluttaakin, että edellä mainittuja tulee tarkastella ehdottomasti yhtenä kokonaisuutena eikä vain toisiinsa liittymättöminä erillisinä osina. Parlamentin sos.dem. -ryhmä näkee tässä myös piilevän mahdollisuuden luoda kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa Euroopan alueelle. Tämä vaatisi ehdottomasti laajoja investointeja jäsenmailta ja sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin.

E

U 2020 -strategian ohella tällä hetkellä kuumia perunoita ovat myös mm. työaikadirektiivi sekä lähetettyjen työntekijöiden direktiivi. Jälkimmäinen pyrkii takaamaan sen, että noudatetaan työntekomaan minimityöehtoja kaikkien työntekijöiden kohdalla. Eli ulkomaalaisten, vakituisten sekä vuokratyöntekijöiden tulisi saada vähintään sama minimipalkka. Viimeaikaiset EY-tuomioistuimen tuomiot ovat tulkinneet kuitenkin vähimmäisdirektiiviä enimmäisdirektiiviksi. Se tarkoittaa, ettei lähetetyille työntekijöille saisi maksaa minimitason ylittävää palkkaa enempää. Direktiiviä tulisi korjata. Samasta työstä tulisi saada sama palkka, samalla työpaikalla! Myös suomalaisilla rakennustyömailla ja telakoilla on ollut ongelmia. Valvontaa tulisi tehostaa sekä direktiivien noudattamista jäsenmaissa olisi seurattava. EU voi tehdä kauniita direktiivejä, mutta jos niitä ei noudateta, ollaan taas alkupisteessä. Liisa Jaakonsaaren avustajana työskentelevää työkaveriani Mika Domischia lopuksi lainaten: ”Kokonaisuutena EU 2020 -strategia on kuin iso mosaiikki, jonka onnistumiseen tarvitaan myös sitovia tavoitteita sekä erillisiä direktiivejä.”

Kirjoittaja työskentelee S&D-ryhmän Suomen valtuuskunnan harjoittelijana Brysselissä.

Lue lisää Alen seikkailuista Euroopassa: manifestinimaailmalle.blogspot.com/ Muita hyödyllisiä linkkejä: Infoa reilaamisesta: www.interrailnet.com Löydä ilmainen ja sosiaalinen majapaikkasi maailmalla matkustaessa: www.couchsurfing.org Kaikki Euroopan raideliikenneaikataulut: www.bahn.de

19


LIPPU 1 / 2010

Vuokratyöntekijöille varallaolokorvaus niko korte

liittohallituksen jäsen

V

H

uokratyöyritykset ovat kasvaneet valtavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Alan liikevaihdon kasvuluvut ovat maamme huippua. Lienee oikeutettua kysyä, mistä tämä kasvu tulee. Alalla toimivat yritykset toteavat yhteen ääneen, että vuokratyö ei ainakaan heikennä työehtoja. Nykyisen lainsäädännön valossa näin varmasti onkin, mutta toteuttaako nykyinen tapa järjestää vuokratyö myös lain hengen? Alan menestys perustuu ennen kaikkea siihen oivallukseen, että vuokratyöyrityksen välityksellä yrittäjäriskiä saadaan vyörytettyä työntekijän kannettavaksi. Tämä tapahtuu työaikajoustojen kautta.

Koska hyödyt ovat myös yhteiskunnallisia, mallin mukainen varallaolokorvaus on käytännössä työttömyyskorvauksen vaihtoehtoiskustannus. Toisin sanoen vuokratyöhön voidaan ottaa työntekijä vain tuntien varoitusajalla ja hänet voidaan lähettää yhtä nopeasti pois. Työntekijä on jatkuvassa valmiudessa lähtemään mihin tahansa työhön, minne tahansa ilman minkäänlaista korvausta tästä valmiudesta. Ainoa oljenkorsi on mahdollisuus kieltäytyä työn vastaanottamisesta, mutta tämä ei taas tuo leipää pöytään. Päivystystyötä arvostetaan kiinteässä työsuhteessa korkealle. Esimerkiksi kiinteistöpalvelualan työehtosopimus määrittää päivystysajan näin: ”Päivystysaika ei ole työaikaa, mutta siitä pitää maksaa erillinen korvaus, vähintään 120 euroa viikolta tai 1,37 euroa tunnilta”. Tähän päälle tulee luonnollisesti palkka prosenttikorotuksineen jokaiselta työkeikalta. Työaikajoustot ovat periaatteessa hyvä asia ja tilapäinen vuokratyövoiman ottaminen on perusteltua. Talouden rakenteet muuttuvat niin nopeasti, että suurempi joustavuus työntekijöiden puolelta on välttämätöntä. Kaikille ei voi enää tarjota samaa työtä kahdeksaa tuntia päivässä ja viittä päivää viikossa varsinkaan, jos halua tai mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen ei ole.

armaalle alueelle mennään, kun vuokratyövoima tekee kiinteää työtä tai toimii väärällä tavalla suhdannepuskurina. Tästä kertoo hyvin se, että edellisen nousukauden lopulla ja laskun alussa, vakituisen työvoiman palkkauksen jo romahdettua, vuokratyön määrä kasvoi vain entistä voimakkaammin. Syitä vuokratyön nousuun ovat muun muassa työvoimahallinnon ja lainsäädännön jäykkyys. Pätkätyötä ei voi ottaa vastaan ilman tukien menetystä. Tätä riskiä ei moni työntekijä kykene ottamaan. Vuokratyön perusteet täytyy miettiä uudelleen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on aikaansaatu osittain julkinen vuokratyön välitysjärjestelmä, kun taas Suomessa itketään, että vuokratyöyritysten pääsy markkinoille tapahtui vahingossa. Ero suhtautumisessa ja reagoinnin nopeudessa on valtava. Suomalainen kehitys vastaa sitä, että puuhun kiivetään takapuoli edellä. Markkinatalouden marssijärjestys on ainakin toistaiseksi sellainen, jossa yrityksellä on tavoitteenaan tehdä tulosta ja poliitikot asettavat pelikentän rajat. Politiikan tekijöiden täytyy ottaa tämä valta, eikä asettua katsomoon. Lopputuloksena meillä on yksityinen vuokratyöjärjestelmä, johon liittyy ongelmia ja perusteetonta syyllistämistä. Julkiseen malliin palaaminen on tässä vaiheessa vaikeaa, joten on pyrittävä rakentamaan yksityiselle järjestelmälle paremmat kannustimet yhteiskunnallisen vastuun kantamiseen. Eräs malli voisi olla vuokratyöntekijöille maksettava ns. varallaolokorvaus.

K

äytännössä varallaolokorvaus johtaa nollapalkan poistumiseen. Niiltä päiviltä, kun työntekijä on varalla, maksetaan varallaolokorvaus. Kun työntekijä on töissä, maksetaan normaali palkka lisineen. Lomarahat kertyvät tehtyjen työtuntien perusteella ja työntekijä viettää palkallisen lomansa päivystämättä. Mallista seuraa hyötyjä sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijä sitoutuu yritykseen huomattavasti paremmin, kun hänen työsuhteensa on kiinteämpi. Puolestaan vuokratyöyritys joutuu valikoimaan työntekijänsä entistä tarkemmin. Näin esimerkiksi työturvallisuuteen tulee kiinnitettyä tähänastista enemmän huomiota.

20


LIPPU 1 / 2010

ssa a n n u Edusk tua sanot

Koska hyödyt ovat myös yhteiskunnallisia, mallin mukainen varallaolokorvaus on käytännössä työttömyyskorvauksen vaihtoehtoiskustannus. Siten on perusteltua, että järjestelmän rahoitus jaetaan valtion ja vuokratyöyrityksen kesken. Valtio saa omansa pois työttömyyskorvausten pienenemisen ja verotulojen kasvun muodossa. Lisäksi voidaan miettiä, olisiko pienillä ohjaustoimenpiteillä aikaansaatavissa työpooleja, jossa esimerkiksi useampi vuokratyöyritys tarjoavat yhteisyrityksen muodossa työntekijöille vakituista työsuhdetta.

vuokratyöyrityksen välityksellä yrittäjäriskiä saadaan vyörytettyä työntekijän kannettavaksi.

A

jatusta on syytä vielä jalostaa. Esimerkiksi monille opiskelijoille nykymallinen vuokratyö sopii hyvin. Toisaalta opiskelijat tekivät saman määrän samantyyppisiä matalapalkkatöitä ennen vuokratyöyrityksiä. Tämä johtuu siitä, että opiskelijoiden työmarkkinat ovat juuri elämäntilanteen vuoksi joustavammat. Ratkaistava on myös, millä perusteella varallaolokorvausta nauttiva työntekijä voi kieltäytyä työvuorosta. Johtaisiko tämä esimerkiksi korvauksen pidättämiseen lyhyeksi ajaksi? Joka tapauksessa on selvää, että tarvitaan erilaisia sopimustyyppejä vuokratyöhön. Edellä esitetty malli johtaisi vuokratyön yhteiskunnallisen merkityksen täydelliseen uudelleenarviointiin, joten asiasta sopii odottaa kiivasta keskustelua. Muuttuneeseen tilanteeseen on vastattava. Tässä yhteydessä vuokratyön tekijöille, mutta myös työnantajille on tehtävä arvonpalautus, sillä valtiovallan reagointi tähän kysymykseen on ollut liian hidasta. Pätkätöitä ollaan sellaisenaan hiljaisesti hyväksymässä osaksi taloutemme rakennetta ja ihmisten arkea. Näin ei voi olla. Suuremman joustokykynsä avulla varallaolokorvausmalli tarjoaisi mahdollisuuden muodostaa pätkistä kokonaisuus, jolla tulee toimeen.

kirjoittaja on SDP:n talous- ja työllisyyspoliittisen työryhmän jäsen

ohhallitus an avassa ra a u a e s s n ma ä änä, ett yettäisiin aikaa hjoise rk tä at Po Pidän ssa k molemm kkeet voitaisiin uvottelu n jelmane säädäntö, jolla a h a in ivoim erityisla erkittävät ves m n Suome 16.2.10 a. (Kesk.) toteutta nagas a yvä t n a R nyt on h Antti an, että on ta , u n a h a u p m nta issa sta rake n tullut tupaillo Se, että hdetään Vuoto . Toisaalta jo o llituslä ta ha t laki, ny n harhauttamis luaa sellaiset a e h kokooid a ta jo k s s li kuu ä kesku en kanssa, ko tt e , e ystään s it s selville oomuk sanomaan käs s k o k t lu a Vuoto e neuvott uudettiin esiin sneuvotteluiss h itu musta jo ta. Näissä hall itäisi päättää. p ses ta s jo , a Vuotok nä asian .10 te h y 1 i .) s s 6.2 oli en (Va n a s ä iu iT smentä Pentt isteri, tä nmyöntäin m , te a ä voisit ottomalla luv ä. nyt, ett d ityksess Toivoisin tarkoitetaan eh y tässä lakies itykä es ysy sitä, mit a, joka on ja p ä, miksi tähän ntosy oll su miskiell luaisin kyllä ky neuvoston lau nko se a io io h lt a i a v s v , k s ä ä Lis täm rkity sen me i saada seen pit kaan. Mikä on mu ? oikeus -pykälä .2.10 än kepu tä s ä (Sd.) 16 pelk n e in v o u H teriön na in minis iSusan tuli ens es a v s s n u e s u mik sityk antaa e kun tam mentä Muistan tä, että hallitus lisiko parikym n siitä, ä o sii nnykkä äivänä, tiedote mana p in, tuli tieto kä nikäyttöala s ja i, laiks emm n mo ia myöh ee uude e kuin Vuotosminuutt oki Oy harkits ll e e lu meisa mij samalle nyt on ih ä että Ke tamista Eli kuka tässä m n tä e i k a ra taan ? rin? Ei k eltiin. suunnit ä tulkitsee vää n rakentamista ta s a ll a a s s a lt tä -a a s k to ku ista Vuo sään ja mahdoll 16.2.10 .) s laki vain a tie (v a Lapin ukkoon Annik tajien jo uvosn a n o n ne un iksi laus sa lisätty valtio tärkeä yttiin, m is lle Kun kys etyissä tilante e oli keskusta sa, että äs n ti is tt v te e a it , lt s a te u n o tt ja e a n n in v tu y untoja on nh to, niin a on myös iha gista, kun laus in o tt lo u il lo s vaa ja asia, m t, että a luonte muutkin taho aan rooliin ik a n o t se ne am niin mo haluja s rkeätä antavat ioneuvostolla nyt on tä nattaa Ja . lt a ta v is n ll a k o d n h jos on a to s m luja, , se on ioneuvo asettua on haluja. Valt iettiä, onko ha itä ei m s äs a tt jo e : sa ain vaa, tämä tilanteis n hyvin luonte äistä hankkeis in k ä s s o ii n n t n y , ii ä n n , m jo n lä o s oe ska mutta jo en kielletty, ko llinen elinkein ja muun se aika stöt p e rj ja jä to ole erik sä lu n in tietys onsuoje at lausu ta antav istykset, luonn attilaiset. Sillo o ti a a hd mm form asukasy sienhuollon a ää tuo lisää in nta to o e s d v li h a e muass lausunto ksessa uhkaa lvä. u sa yksi e tilanteis i missään tapa mä on aivan s Tä ae ta mutt ntämisestettä. yö 6.2.10 luvanm ihr.) 1 koa rax (V B ollut us Tuija x, oikein ston lausunra B ri te o inis euv ämä on kyllä, m ttelitte valtion nenä. T Nyt en vähä ton jäse e nollaamaan s e o T v i. u n e korvia a pyritt valtion kannalt te tässä rkitystä kunnan t juuri ta, että non me is n te to h a y m ny on, sko lausunn otte, ettei sillä nnonanaivan u uvoston an su valtione n hankkeen, s se on yksi lau käsittävä n ttä merkittä rkitystä ole, e ä on kyllä aiva e m T n . ä a äm s s o mitä k u itten jo taja mu .2.10 . tä sk.) 16 n tö mä ngas (Ke

21

Antti

ka

Ranta


LIPPU 1 / 2010

Uusille Pellepelottomille on tilausta Nykyään harvoja töitä pystyy tekemään ilman koulutusta. Kouluttamattoman henkilön palkka on alhainen ja työpaikan pysyvyys epävarmaa.

T

aas on se aika vuodesta, jolloin erityisen tärkeän valinnan edessä ovat kaikki peruskoulujen yhdeksäsluokkalaiset ympäri Suomea. On yhteishaun aika. Toisen asteen koulutukseen pääsee hakemaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tänä vuonna keväthaun hakuaika on 1.-19.3.2010 välisenä aikana ja siinä haetaan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Mahdollista on hakea enintään viiteen koulutuspaikkaan. Tarjolla ovat ns. toisen asteen opiskelupaikat eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Myöhemmin kesän aikana järjestetään kevään haussa vapaaksi jääneiden opiskelupaikkojen osalta täydennyshaku. Kaikilla tänä kesänä peruskoulusta pääsevillä on tähtäimessä tulevaisuus. Heidän täytyy tulevien kuukausien kuluessa tehdä päätös, joka määrittää heidän elämänsä suunnan muutamiksi vuosiksi eteenpäin. Heidän täytyy päättää peruskoulun jälkeisestä jatko-opiskelupaikasta. Valinnan tekeminen on jännittävää, vaativaa ja monelle nuorelle myös vaikeaa. Valintaa tehtäessä paljon on pelissä. Koulutuksen valitseminen on yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä, vaikka kyse ei olekaan elämästä ja kuolemasta. Aina kuitenkin on mahdollista valita uudelleen. Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa onneksi mahdollisuuden jo hankitun koulutuksen täydentämiseen tai täysin uuden valinnan tekemiseen myöhemmässä elämänvaiheessa.

sesta: oulutuk

oulut www.k

i.fi usnett

.2010: .3.-16.4 luihin 1 u o k a e ork mmattik Haku a khaku.fi 010: 1.-19.3.2 m www.a tukseen lu u o k en isen aste Haku to nyt.fi tuksiin e a n koulu a olevii .fi www.h n a k u ussa m haku opisto hteisha Haku y 010: www.yli .2 1.3.-16.4

Tietoa k

J

atko-opiskelupaikkaa valittaessa ei ole helppo tietää missä ammatissa viihtyisi. Siksi ehkä tärkeämpää onkin miettiä, mitkä aihepiirit kiinnostavat kuin keskittyä johonkin tiettyyn ammattiin. Opiskelukin tulee olemaan paljon kiinnostavampaa, jos on kiinnostunut käsiteltävistä asioista. Valintaa tehtäessä kannattaa miettiä myös sitä, millä aloilla tulee tulevaisuudessa olemaan suuri työvoimantarve. Varsinaista valintaa ei kannata jättää ainoastaan vain eri hakuoppaiden varaan, vaan valinnasta kannattaa keskustella esimerkiksi kotona vanhempien kanssa, opinto-ohjaajien kanssa ja myös kavereiden kanssa. Ehdottomia asiantuntijoita ovat koulujen opinto-ohjaajat. Valinnasta riippumatta tärkeää on kuitenkin keskittyä tosissaan siihen, mitä opiskelee ja yrittää tehdä paras mahdollinen valinta jo aikaisessa vaiheessa. Toisen asteen koulutukseen siirryttäessä päävaihtoehtoja ovat ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus. Sen lisäksi muita vaihtoehtoja ovat oppisopimus, kymppiluokat ja talouskoulu. Valintojen kirjo tulee olemaan suuri, sillä eri ammatteja on valittavana yli sata toisella asteella. Niin ammatilliseen koulutukseen kuin myös lukiokoulutukseen hakee vuosittain enemmän hakijoita kuin opiskelupaikkoja on tarjolla, joten kamppailu opiskelupaikoista on kovaa. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tärkein eroavaisuus on se, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu suoraan ammattiin, kun lukiokoulutus puolestaan antaa yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden ammatin sijaan. Lukiokoulutus on yleissivistävää, eikä valmista mihinkään ammattiin.

S

iirtyessä opiskelemaan toiselle asteelle opiskelija joutuu ottamaan huomattavan paljon enemmän vastuuta itsestään ja opiskelustaan. Toisen asteen koulutukseen siirtyminen tarkoittaa opiskelijaelämän alkamista. Se tuo mukanaan tiettyjä vapauksia, mutta vapauksien myötä myös vastuu eri asioista kasvaa. Tulevissa opinnoissa törmää varmasti useisiin haasteisiin ja opiskelu voi tuntua välillä rankaltakin, mutta silti ei kannata unohtaa kavereita, harrastuksia ja muuta koulun ulkopuolista toimintaa sekä riittävää lepoa, jotka tuovat hyvää vastapainoa opiskelulle. Opiskelijaelämä on välillä raskasta, mutta pääasiassa antoisaa aikaa. Siispä siitä kannattaa ottaa kaikki irti ja nauttia joka hetkestä. Se on taatusti sen arvoista. Teksti: Teemu Laamanen Kirjoittaja on 17-vuotias nuori sosialidemokraatti ja Itä-Suomen Demarinuorten piirihallituksen varajäsen Mikkelistä.


puheenjohtajan kolumni

LIPPU 1 / 2010

Laiskat nuoret yhdistävät voimansa Heta Välimäki

puheenjohtaja

N

uorisotyöttömyydestä on tullut vakava ongelma. Varoitusmerkit ovat olleet ilmassa pitkään, ja maan hallitukselta on vaadittu jo vuoden ajan toimia tilanteen parantamiseksi. SDP:n oppositioräksytyksenä sivuutettuun huoleen on viimein herätty, ja hallituksen perustamalta asiantuntijaryhmältä odotetaan esityksiä helmikuun loppuun mennessä. Pääministeri Matti Vanhanen keksi tarjota lääkkeeksi nuorisotyöttömyyteen työllistämisseteliä. Vanhasen mallissa nuori saisi kolmen kuukauden kannustustuen, eli tietyn summan rahaa, hommattuaan itselleen työpaikan. Mikäs siinä, jos nuorisotyöttömyyden syy olisi laiskoissa nuorissa, jotka eivät viitsi edes etsiä töitä. Vanhasen heitto tuntuu todella oudolta. Väkisinkin tulee mieleen, että vallasta luopujan on helppo huudella ilmaan jopa keskeneräisiä ajatuksia. Nuorten laiskaksi väittämisen sijaan pitäisi puhua siitä, miksi kymmenettuhannet nuoret työnhakijat eivät työllisty, ja miten tilanne korjataan. Ratkaisu tuskin on se, että vähistä tarkoitukseen käytettävissä olevista rahoista maksetaan kannustimia niille, jotka onnistuvat pääsemään töihin. Nuoria tunnutaan syyllistettävän niin työttömyydestä kuin jo etukäteen siitä, ettei töitä jakseta painaa tarpeeksi vanhoiksi. Pitkää työuraa on kuitenkin vaikea luoda, jos heti alkumetreillä jää tyhjän päälle.

P

oliittiset nuorisojärjestöt ovat päättäneet yhdistää voimansa ja miettiä esityksiä, joilla nuorisotyöttömyyteen voitaisiin puuttua. Vaikka tavoite on kaikilla järjestöillä sama, on yllättävän vaikea löytää yhteisiä toimenpide-ehdotuksia. Neuvotteluissa on hankala edetä ilman kaikkien kompromissivalmiutta. Toivon silti, että maaliskuun aikana pääsemme yhteisymmärrykseen edes muutamasta konkreettisesta toimenpiteestä, joiden avulla saamme nuorten äänen viimein kuuluviin asiassa, jossa meitä olisi pitänyt kuunnella jo aiemmin. Demarinuorten oman keinovalikoiman kaksi kärkeä ovat yhteiskuntatakuun laajentaminen ja oppivelvollisuusiän nostaminen. Voimassa oleva nuorten yhteiskuntatakuu takaa alle 25-vuotiaille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan. Takuu pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia alle 30-vuotiaita ja aktivointitoimenpiteiden tulisi alkaa kuukauden sisällä. Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen puolestaan takaisi sen, ettei kukaan jää peruskoulun jälkeen tyhjän päälle. Opintopakoksi leimatun ajatuksen taustalla ei missään nimessä ole halu ajaa kaikkia nuoria saman putken läpi, vaan tahto huolehtia siitä, että yhteiskunnan turvaverkossa ei olisi nuorten mentäviä reikiä.

Nuoria tunnutaan syyllistettävän niin työttömyydestä kuin jo etukäteen siitä, ettei töitä jakseta painaa tarpeeksi vanhoiksi. Pitkää työuraa on kuitenkin vaikea luoda, jos heti alkumetreillä jää tyhjän päälle.

23


LIPPU 1 / 2010

LIITTOKOKOUS

VALMISTAUTUMINEN XXIII LIITTOKOKOUKSEEN Teksti: Lipun toimitus

Jäsenjärjestön nimeämän edustajan on oltava edustamansa jäsenjärjestön tai siihen jäsenenä kuuluvan osaston jäsen. Jokainen liiton kannatusjäsen saa osallistua kokoukseen ja kannatusjäsenenä oleva yhteisö lähettää liittokokoukseen yhden (1) äänivallattoman edustajan. Jokaisen edustajan valtuus on osoitettava oikeaksi todistetulla piirijärjestön, valtakunnallisen jäsenjärjestön tai osaston valtakirjalla, jotka on toimitettava vähintään kolme (3) viikkoa ennen liittokokousta liiton pääsihteerille. Hallituksen valitseman lautakunnan on tarkastettava valtakirjat ja esitettävä niistä lausuntonsa liittokokoukselle.

Demarinuorten ylin päättävä taho on liittokokous. Se kokoontuu joka toinen vuosi päättämään liiton poliittisista linjauksista ja valitsemaan liiton puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet. Liittokokouksessa käydään mielenkiintoista ja väliin kiivastakin poliittista keskustelua sekä aloitteiden että asiakirjojen tiimoilta. Vilkkainta debatti on lähetekeskustelussa ja sen jälkeen valiokunnissa. Kokousrupeamaa keventää lauantainen illanvietto. Ketkä voivat päästä liittokokoukseen?

Liittokokouksessa ovat äänioikeutettuja liiton piirijärjestöt, valtakunnalliset jäsenjärjestöt ja osastot. Kukin piirijärjestö on oikeutettu lähettämään liittokokousta edeltävän vuoden joulukuun 31. päivän perusteella sääntöjen 6§:n mukaisesti toimitettujen jäsenluetteloiden perusteella yhden (1) edustajan jokaista omaa ja osastojensa alkavaa 10 jäsentä kohti, kukin valtakunnallinen jäsenjärjestö yhden (1) edustajan jokaista alkavaa 30 jäsentä kohti, kuitenkin enintään viisi (5) edustajaa sekä kukin osasto yhden edustajan.

Liittokokouksessa käsiteltäviä asioita ovat mm. poliittiset ohjelmat vastaukset kokoukselle tehtyihin aloitteisiin seuraavan liittokokouskauden toimintaa ja taloudenhoitoa ohjaava suunnitelma sääntömuutokset henkilövalinnat toimintakertomusten ja tilinpäätösten vahvistaminen

KUTSU SOSIALIDEMOKRAATTISET RY:N NUORET LIITTOKOKOUKSEEN kokous XIII liitto ä

Tärkeit

ääriä päiväm

: Poliit Vko 12 le oil lausunn

ihin

ät piire

t lähtev

iakirja tiset as

t asiat, ja muu loitteet n, sekä A : ä s s vä enne käsittele toimittaa 16.00 m lutaan 12.4. KLO kokouksen ha kirjoihin pitää to ia joita liit t poliittisiin as o lausunn ukselle reihin llit taan pii liittoha toimite t ja ir k sia etokousa n toimit : Liittok kirjat o a lt a Vko 20 V : sä ennes 16.00 m an 20.5. KLO pääsihteerille imiteta on ineen to te tava liit it li t ta yslis sä: Esit ennes 27.5. m usedustajille ko liittoko urussa okous T . Liittok .6 3 1 .11

24

Mau:n X uoret ry kouspaikka on o .6. attiset N K 11 ra . k a a s o in s m ta e 010 Turu s alkaa perjan Sosialid .2 ten .6 is 13 rä .ä u n 11 äntömä ja koko pidetää -keskus a käsitellään sä to is iv o no K . uksess utoksia senet 0. Koko klo 12.0 säksi sääntömu iiden henkilöjä ouksen li n kok t ja to it tö s li e a asioiden rj istolle senjä loitteit Liiton jä hdotuksia ja a ttava liiton toim e e ä it hd im voivat te si. Nämä on to sä es vik t liiton käsiteltä klo 16.00 menn ikeutettuja ova järn io s n 10 sa ää iset jä e 12.4.20 koukses ja valtakunnall okott ii L Liittoko t . a to ll s ällä tava stöt, osa liiton piirijärje töjen määrääm n toimitettava n o ä t sä. ä s s ja e t ir n jestö valtak 0 men ustajien .2010 klo 16.0 koused 5 1. istolta. erille 2 pääsihte iton toim istä ja li tö s e rj jä iiri ja saa p Lisätieto et ry t Nuor attise a r k o idem Sosial s allitu h o t Liit


LIPPU 1 / 2010

nuorta voimaa vasemmiston johdossa Teksti: Paulus Toropainen

N

uorelle ja kyvykkäälle ihmiselle olisi varmasti tarjolla paljon mukavampiakin töitä. Puolueen johtaminen ei todellakaan ole helppoa. Hakaniemen torin laitamilla puoluetoimistoaan pitävät johtajat haluavat olla kehittämässä puoluetta ja yhteiskuntaa. Jutta Urpilainen valittiin kesäkuussa 2008 Hämeenlinnassa SDP:n puoluekokouksessa puheenjohtajaksi ja Paavo Arhinmäki valittiin kesäkuussa 2009 Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa puolueensa johtoon. Vuoden aikana eduskunnan vasemmisto-oppositio oli saanut keulakuvakseen kaksi nuorta ja kyvykästä ihmistä. Lippu-lehti tavoitti puoluejohtajat vastaamaan muutamaan kysymykseen. Mikä saa nuoren ihmisen pyrkimään puolueen puheenjohtajaksi? ”Haluan olla kehittämässä modernia vasemmistopuoluetta.”, Arhinmäki kiteyttää. Urpilainen puolestaan halusi laittaa itsensä likoon puolueen arvojen eteen. ”Lähtökohta oli, että olin valmis laittamaan itseni likoon SDP:n arvojen – työn ja oikeudenmukaisuuden, vapauden ja tasaarvon – puolesta”, Urpilainen valaisee. Urpilainen kertoo myös halunneensa näyttää, että puolue on jäsentensä käsissä ja jäsenillä on todellista valtaa.

25

P

uolueiden jäsenistä on asettanut paljon odotuksia valitsemilleen johtajille. Järjestökenttä on byrokraattinen ja paikoin täysin aikansa elänyt. Sekä Urpilainen että Arhinmäki kertovat haluavansa yksinkertaistaa puoluerakennetta ja kirkastaa poliittista sanomaa. ”Pyrkimyksemme on muuttaa byrokraattista ja vuosikymmenten takaa periytyvää järjestörakennetta joustavammaksi ja tarjota jäsenille ja kannattajille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa puolueen poliittisiin sisältöihin”, Arhinmäki kertoo. Urpilainen kertoo avoimuuden lisääntyneen mm. työryhmätyöskentelyn avoimuuden kautta. ”Toivon, että puolueosastojen puheenjohtajapäivien järjestäminen vuosittain vahvistaa puoluejohdon ja paikallisen tason keskusteluyhteyttä”, Urpilainen mainitsee. Lisäksi Urpilainen mainitsee jäsenkyselyt käytännön esimerkkinä uudesta toimintakulttuurista.

K

aikki muutokset aiheuttavat keskustelua. Puheenjohtaja joutuu ankaraan ristituleen, kun täytettävänä on sekä lehdistön että jäsenistön odotukset. Joskus odotukset voivat olla epärealistisia. ”Naispuheenjohtajana joutuu pohtimaan myös sitä, missä määrin rooliodotukset ovat miehisiä ja missä määrin luon uudenlaista tapaa toimia johtajana, Urpilainen kertoo puheenjohtajamaailman miehisyydestä. Arhinmäki kertoo lehdistön olleen kiinnostunut enemmän sukupolvikokemuksista ja eri puoluejohtajia yhdistävistä tekijöistä. Nuoremmille poliitikoille nykyiset puheenjohtajat antavat neuvoksi ennakkoluulottoman suhtautumisen asioihin. Arhinmäki rohkaisee tarttumaan rohkeasti itseä kiinnostaviin aiheisiin ja tekemään rohkeita uudistusesityksiä. Urpilainen peräänkuuluttaa arvopohjaa ja aktiivisuutta. Kannattaa aktiivisesti pyrkiä muuttamaan itselleen tärkeitä asioita. Kannattaa myös muistaa, että vaikuttamisen tasoja on monia ja jokainen ihminen on tärkeä.


16.11.2007

15:04:08

Arjessa ja vapaalla Joka päivä yli puoli miljoonaa ihmistä kohtaa meillä toisensa. Asiakkaina, tekijöinä tai yhteistyökumppaneina. Hymyillään kun tavataan.

tradeka-yhtyma.fi

Tradeka-210x280-lippulehti-M.pdf


TAPAHTUMAT

LIPPU 1 / 2010

I had a nice day Anssi Pirttijärvi

järjestösihteeri

D

AY (Nuoret demarit ammattiyhdistysliikkeessä) –risteily keräsi suuren joukon politiikasta kiinnostuneita nuoria yhteen. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä SAK:n nuoret demarit ja Demarinuoret. Luonteva ja hyvin toimiva yhteistyö onkin välttämätöntä molemmille työväenliikkeen osapuolelle: sekä poliittiselle (puolue) että ammatilliselle (ay-liike). Tapahtuma alkoi ystävänpäivän aattona Paasitornissa pidetyllä seminaarilla. Korkealaatuisen seminaarin pääpuhujina olivat puheenjohtajat Jutta Urpilainen SDP:stä ja Lauri Lyly SAK:sta. Puhujat valottivat poliittista tilannetta, joka on mahdollisuuksia avaava sosialidemokraateille. Hallituksen eväät on syöty ja viimeistään seuraavalla eduskuntakaudella alkaa talouden nälkäkuuri. Sosialidemokraattien tulisikin haastaa porvarit siinä, säilyykö pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta vaalien jälkeen. Tässä tärkeässä asemassa ovat seuraavat eduskuntavaalit. Tulevasta sosialidemokraattien vaalivoitosta ja sen edel-

lyttämistä seikoista alusti eduskuntaryhmämme tuore puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Tämän lisäksi keskusteltiin ansioturvan ja perusturvan välisestä vastakkainasettelusta. Tärkeintä on sisäistää se, että sosiaaliturva on kokonaisuus, työväenliikkeen ei tule lähteä mukaan muiden harjoittamaan vastakkainasetteluun, vaan työttömyysturvassa on kokonaisuudessaan parantamisen varaa. Seminaariosuuden jälkeen kokoonnuttiin liittotapaamisiin. Tapaamisissa käytiin läpi ajankohtaisia työmarkkinaasioita liitoittain. Matka satamaan toteutui Helsingin julkista liikennettä hyväksikäyttäen. Ilmeisesti suurin osa seminaarin osallistujista oli kiinnostunut osallistumaan myös risteilylle, kauhean monen ei huomattu tässä vaiheessa luovuttaneen. Risteilyllä nukkuivat huonosti sekä porvarit että sosialistit. Jokainen oppi jotain uutta ja sai uusia ystäviä. Seuraava yhteistyötapahtuma onkin Valkeakosken työväen musiikkijuhlien yhteydessä. Mahtava tapahtuma, 200 tyytyväistä nuorta ihmistä ei voi olla väärässä!

Socialdemokrati på svenska

LIPPU 1 / 2010

Konsumtion och hållbar utveckling

D

en finländska konsumenten har idag bättre valmöjligheter än någonsin förr. Varuhusen och specialaffärerna erbjuder allt vad man kan tänka sig, och om det trots allt är något man inte hittar i hemlandet kan man smidigt beställa varan via internet. Reklamkampanjer skapar nya behov och uppmuntrar oss att ersätta gamla prylar med nya. Om man inte har pengar till att shoppa, är det alltid möjligt att beställa ett snabblån per sms. Att köpa varor har blivit ett sätt att fördriva tiden och rikta bort uppmärksamheten från personliga problem. Folk vallfärdar till köpcentrumen (jag också) för att ryckas med av lusten av att köpa. Samtidigt har människorna sällan en helhetsbild över hur produkten kommit till. Det uppstår heller inget personligt förhållande till billiga varor, som man räknar med att slänga om något tag. De som pekar på att västvärldens konsumtionskultur är både socialt och ekologiskt ohållbar, får genast mothugg från ekonomer som argumenterar att konsumtionen är nödvändig för att upprätthålla tillväxten. Jag tror att det är möjligt att upprätthålla en ekonomisk tillväxt, även om fin-

ländarna funderar på hur och vad de konsumerar. Det kan snarare återuppliva inhemsk produktion, hantverkande och företagande om folk stannar upp och börjar reflektera över produktens kvalitet, ursprung och dess inverkan på miljön. En mera grundläggande fråga är om konsumtion i själva verket blivit ett sätt för den moderna människan att fylla det andliga tomrum hon har. Med andlighet menar jag inte nödvändigtvis religiösa värderingar, utan insikten om vem man är som människa. Vad finns det innanför det skal av varor man omger sig med? En annan frågeställning är hurdant ens förhållande till det övriga samhället är som medborgare. Det låga valdeltagandet i Finland ger en fingervisning om att människor verkar vara mera intresserade av sin roll som konsumenter än som aktiva medborgare. Jag är övertygad om att alla skulle må bättre av att ibland lämna köpkassen i skåpet och egna mera tid åt sig själv och sin familj. Att dra ut på en skidlänk eller syssla med konst är också bra sätt att vädra sina känslor och tankar i lugn och ro. Mikael Hiltunen, Riksdagsledamot Kalliomäkis assistent, Åbo

27


LIPPU 1 / 2010

kien k i a k in vihdovilla! saata

t-paita mainio i, k u m upea nissä uorten t myyn Demarin pinssi ovat ny mme. s upas a ltä tai is a n k u o a k k k r ja ie ve hyvää m vatussa vasta a e tuottamaan ll e Osta its i. lahjaks kaverille edessä t-paita, n e in kassa. a s kotim tus ja logo nis a k u d a La aina ttern-p nuolipa epesun i on kon k u m n okoine Reilunk ivitavaraa. äk ä ta kestäv apintais ssi matt in p li o u inen n Koruma lk. 1,6cm. ha , terästä

pinssi 6,-

et.fi arinuor

m www.de

muki 10,-

t-paita 19,-

Erilaisuus on rikkaus - eriarvoisuus, epäoikeudenmukaisuutta. Hyvässä yhteiskunnassa jokaisella on yhtäläinen oikeus hyvään elämään ja onneen.

Maailma ei ole vielä valmis www.sdp.fi

SDP vaatii reilua ja turvallista työelämää, hyviä lähtökohtia jokaiselle lapselle ja nuorelle sekä arvokasta vanhuutta ikäihmisille.


Liiton toimiston yhteystiedot:

Piirien yhteystiedot:

jaostojen ja työryhmien yhteystiedot:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Puh: (09) 774 5130 Fax: (09) 712 752/demarinuoret toimisto@demarinuoret.fi

HelsinKI

Demarinuorilla on kaksi jaostoa ja neljä työryhmää. Liittohallitus on valinnut talousja järjestöjaoston jäsenet. Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaa, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

Puheenjohtaja

Heta Välimäki (09) 7745 1311, 050 344 9743 heta.valimaki@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Heikki Koponen, 040 569 5982, hesek@a1netti.com Toiminnanjohtaja: Sami Siltaloppi, 050 537 6446, sami.siltaloppi@pp.inet.fi Uusimaa:

Pääsihteeri

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Juha Vallittu, 0440 880 068

Miia Manninen (09) 7745 1310, 040 484 6771 miia.manninen@demarinuoret.fi

Lounais-Suomi Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

Jani Ryhänen (09) 7745 1316, 050 537 2348 jani.ryhanen@demarinuoret.fi

02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Kaisa Palohonka, 040 589 1956,kaisapa@sposti.net

Tiedotussihteeri

Länsi-Suomi

Koulutussihteeri

Paulus Toropainen (09) 7745 1314, 040 484 6773 paulus.toropainen@demarinuoret.fi Poliittinen sihteeri

Anette Parviainen (09) 7745 1312, 040 484 0011 anette.parviainen@demarinuoret.fi Järjestösihteeri

Anssi Pirttijärvi (09) 7745 1315, 040 484 6772 anssi.pirttijarvi@demarinuoret.fi

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33200 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Antti Hiitti, 040 575 0435, antti.hiitti@uta.fi Etelä-Häme

Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com Kymi

Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, kymendemarinuoret@suomi24.fi Itä-Suomi

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Annika Harald, 040 484 6774, annika.harald@demarinuoret.fi Pohjois-Suomi

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230. Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com FSUD (svenskspråkig distrikt) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi. Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi/yhteydet/piirijerjestet

29

Kansainvälinen jaosto

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi Tasa-arvotyöryhmä

Puheenjohtaja: Marika Aalto, 040 727 5267, amaalto@ulapland.fi Ympäristötyöryhmä

Puheenjohtaja: Jussi-Pekka Rode, 045 310 3623, jrode@ulapland.fi Tietoyhteiskuntatyöryhmä

Puheenjohtaja: Antti Haapala, 050 369 3535, antti@haapala.name Jäsenhankintatyöryhmä

Puheenjohta: Kai Lepomäki, 050 460 1238, kai.lepomaki@luukku.com


Kööpenhaminan ilmastokokous Demon yhteispoliittisen delegaation matka Nepalin, kuvat Antti Kainulainen DAY-risteilyn seminaari, kuva Jani Ryhänen Starttipäivät 2010, kuva Paulus Toropainen


TULEVAT tapahtumat 3 MAALISKUU

19.-21.3. D-TOUR Kevättapahtuma, Himos 4 HUHTIKUU 2010

23.-25.4. Tulevaisuuden Tekijät 2 5 TOUKOKUU 2010

27.-29.5. SDP:n puoluekokouksen oheis­tapahtuma, Joensuu 6 KESÄKUU 2010

11.-13.6. Demarinuorten XXIII Liittokokous, Turku

9 SYYSKUU 2010

18.-19.9. Aktiivipäivät 2010 10 LOKAKUU 2010

1.-3.10. Tulevaisuuden Tekijät 3 11 MARRASKUU 2010

13.-14.11. D-TOUR Syystapahtuma 2010 ja pikkujoulut 12 JOULUKUU 2010

Glögit

7 HEINÄKUU 2010

28.7.-1.8. DAY-tapahtuma Työväen musiikkijuhlilla, Valkeakoski

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

Sosialidemokraattiset nuoret ry tunnus 5005170 00003 vastauslähetys


www.demarinuoret.fi

Lippu 01/10  

Demarinuorten jäsenlehden vuoden 2010 ensimmäinen numero.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you