Issuu on Google+

Pyry Nousiainen

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 4/2011

BRITEISSÄ OPISKELIJAN KUKKAROLLE S. 9 KAHDEN LAUTASEN ONGELMASTA KÄYTTÄJIEN UUSIMISEEN S. 13 PAAVO ON ROCK! S. 14 TASA-ARVOISTA SUOMEA ETSIMÄSSÄ S. 23 KOSKAAN ET KULJE YKSIN S. 24


PÄÄKIRJOITUS

OSANA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISÖÄ

O

mat mielipiteemme muokkautuvat läpi elämän. Voimme olla jyrkästi jotakin mieltä, mutta joskus tiedon lisääntyessä ajattelumme muuttuu joskus huomaamattakin. Ympärillämme olevilla ihmisillä voi olla vaikutusta ajatusmaailmaamme. Kansainvälisyyteen liittyvät asiat jakavat ihmisiä puolesta ja vastaan. Euro, NATO, maahanmuutto ja reppumatkailu maailmalla kirvoittavat meidän kaikkien mielipiteet. Kansainvälisyys on iso sana ja se merkitsee eri yhteyksissä eri asioita. Sosiaalidemokraattinen liike on aina suhtautunut positiivisesti kansainvälisyyteen. Meidän sukupolvelle suhteellisen vapaa liikkuminen ja yhteydenpidon helppous maailmalla oleviin ystäviin ovat normaalia arkea. Teknisten mahdollisuuksien lisääntyessä kansainvälinen yhteistyö johtaa edelleenkin hyviin tuloksiin vain ihmisten välisen vuorovaikutuksen myötä. Yhteistyöllä eri maiden toimijoiden kanssa voidaan puuttua niin naisten asemaan, ay-liikkeen vapaaseen järjestäytymiseen kuin nuorisotyöttömyyteen. Kansainvälisyys tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Rajojen kiinni laittaminen, silmien ummistaminen ja kaiken pahan pois toivominen eivät ole mahdollisia. Markkaa ja asemaamme ennen Euroopan unioniin liittymistä on turha haikailla. On katsottava tulevaisuuteen avoimin mielin.

LIPPU 4 / 2011

KATI KOKKONEN

päätoimittaja

yhteiskunnassa. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Suomalaiset pitävät presidentin tehtävää tärkeänä ja vaalit ovatkin äänestysprosentin suhteen kaikkein suosituimmat. Demarinuoret kannattavat parlamentaarista järjestelmää ja täten voitaneen todeta, että valtakunnan ehkä ykkösnimellä on vahva arvopoliittinen asema. Paavo Lipposen tapasin ensimmäisen kerran Next Step -messuilla vuonna 2004. Hieman jännittyneenä esittäydyin virallisesti messujen tärkeälle vieraalle. Virallisuuksien sijaan Paavoa kiinnostivat kovasti messuosastot, eri kilpailut ja nuorten mielipiteet. Nuoret bongasivat Paavon Itse valtiaat -ohjelman tuttuna hahmona. Mies oli fyysisesti iso nuoriin verrattuna, mutta nuoret halusivat kätellä häntä ja saada nimmareita. Tuon kohtaamisen myötä voin vakuuttaa Paavon olevan rock! Minun presidenttiehdokkaastani on upeaa ottaa mallia rohkeudesta. Paavo on mennyt eteenpäin, vaikka lunta tupaan on tullutkin. Hän on laman aikaan johtanut shokkitilassa ollutta yhteiskuntaamme ja asettautunut gallupjohtajasta ja epäilijöistä huolimatta ehdolle Suomen tunnetuimpaan luottamustoimeen. ”So what”, totesi Paavo Wikileaks -keskustelun yhteydessä ja näin Demarinuorten hittituote, t-paita, sai alkunsa. Paavo on rock!

*** Tasavallan presidentti valitaan ensi vuoden alusta kuuden vuoden pätkätyösuhteeseen. Presidentin valtaoikeudet ovat muuttuneet viime vuosina, mutta edelleenkin presidentillä on vahva asema

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAPERI

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

kansi Cyclus 170g, sisäsivut Cyclus 90g

TOIMITUSKUNTA

1 / 2012 ILMESTYY HELMIKUUSSA

PÄÄTOIMITTAJA

Hanna Isbom, Tuulia Pitkänen, Juuso Alatalo, Pekka Suhonen, Viljami Kammonen, Mikael Hiltunen, Sanna Marin, Timo Kontio, Mikko Suomalainen

Aineistopäivä: 27.1.2012 Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Hanna Isbom 050 413 8299, hanna.isbom@demarinuoret.fi

Kati Kokkonen, kati.kokkonen@sieppi.fi TOIMITUSSIHTEERI

Elisa Selinummi

PAINOPAIKKA

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

441 763 Painotuote

3


4

LIPPU 4 / 2011

AJANKOHTAISTA

HOMOTANSSIT

JÄSENHANKINTA-KILPAILU

Itsenäisyyspäivän Linnan juhlien arvostelu alkoi hyvissä ajoin. Perinteisen kritiikin sijaan kohuttiin samaa sukupuolta olevista tanssijoista. Kansanedustaja Pentti Oinonen kieltäytyi kutsusta Linnan juhliin, koska saman sukupuolen edustajat saavat tanssia itsenäisen Suomen puolesta. Suvaitsevan ja sivistyneen yhteiskunnan vastustaminen nosti voimakkaan vastareaktion. Älä töni tanssikaveria, Pentti Oinonen.

Demarinuorten perinteinen jäsenhankinta-kilpailu on jälleen pidetty tänä vuonna. Voiton vei Helsingin piiri ja he saavat voiton kunniaksi piirille pikkujoulut! Henkilökohtaisesti eniten jäseniä keräsi Ville Karhu. Kiitämme kaikkia aktiivisesti jäseniä hankkineita ja toivotamme uudet jäsenet tervetulleeksi!

DEMARIT VALTAKUNNALLISISSA OPISKELIJALIITOISSA KUKA LÄÄKERESEPTISI KIRJOITTAA?

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on ensimmäisen valelääkärin paljastumisen jälkeen tarkistanut yli sadan tuhannen terveysalan ammattilaisen pätevyyden. Valelääkäreitä löytyi useampi ja luottamus lääkäreihin on laskenut entisestään. Lääkäreiden valvonta ja pätevyyden testaaminen on selvästi epäonnistunut. Niitä arvioi Jacob Södermanin johtama työryhmä. Ratkaisuja ongelmiin tulee vasta keväällä 2012 ja muutosten toteuttamisessa kestää vielä pidempään. Siihen asti kannattaa olla tarkkana.

EHDOKKAAT GOES TO TWITTER

Presidentinvaalikampanjat pyörähtelevät käyntiin ja äänestäjien tietoisuuteen pyritään paljon myös sosiaalisen median kautta. Twitter-seuraajien määrässä johdossa ovat iPad-kansan suosikit Niinistö ja Haavisto yli kahdella tuhannella seuraajallaan. Jumboksi seuraajamäärissä jää koko kansan Paavoksi itseään tituleeraava Väyrynen, joka näyttää kiinnostavan vain vajaata kuuttakymmentä twitteristiä. Väyrysen luotto oman nimensä kaikuun on kuitenkin ihailtavaa – hän kun on presidenttiehdokkaista ainoa, joka ei ole katsonut tarpeelliseksi lainkaan esitellä itseään käyttäjätilinsä tietokentässä.

Sosialidemokraattisilla nuorilla on ensi vuonna vankka edustus valtakunnallisissa opiskelijaliitoissa. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n hallituksissa on demariedustus. Anette Karlsson ja Joni Vainikainen valittiin SAMOKin hallituksen jäseniksi liiton liittokokouksessa 11.12.11. Helsingissä. Eveliina Heinäluoma puolestaan valittiin SYL:n hallituksen jäseneksi Hyvinkäällä pidetyssä liittokokouksessa 18.-19.11. Molemmissa liittokokouksissa keskusteltiin hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepoliittisista linjauksista sekä tulevista kuntavaaleista ja opiskelijaliikkeen roolista niissä. SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja SYL yliopisto-opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Yhdessä he edustavat siis kaikkia Suomen korkeakouluopiskelijoita. Järjestöjen tehtävänä on edistää opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, heidän asemaansa korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa sekä kansainvälisessä toiminnassa. TOIMITUS


LIPPU 4 /2011

5

RISTIKKO

1. 2. 3. 4. 5.

6. 7.

8. 9. 10. 11.

Osallistu Paavo Lipponen -tietovisaan. Oikeilla vastauksilla löydät ristikosta vaalien hiteimmän iskulauseen! 1. Puolison etunimi 2. Yksi kampanjan teemoista, tärkeä aihe sosialidemokraateille 3. Maa, jossa opiskeli Suomen lisäksi 4. Sotilasarvo 5. Missä kaupungissa kirjoitti ylioppilaaksi 6. Syntymäkunta, kunnan nyk. nimi 7. Asema vuosina 1995-2003 8. Paavon mielestä paras uusimmista elokuvista 9. Kieli, jonka puolustajana on tunnettu 10. Suomalainen naisartisti, jota kuuntelee 11. Suosikki jalkapalloseura Oikeat vastaukset sivulla 17.


6

LIPPU 4 / 2011

KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISÖSSÄ TEKSTI: Kati Kokkonen

Suomi on osa maailmaa. Maamme syrjäinen sijainti tai väestömme koko ovat pelkkiä tekosyitä ajatukselle, ettemme voi vaikuttaa kansainvälisesti. Suomi on aktiivinen vaikuttaja maailmalla eri foorumeissa.

S

DP ja Demarinuoret ovat osa kansainvälistä liikettä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään lapsesta lähtien. Viime kesänä Euroopan Demarinuorten yhteiselle leirille lähti Suomesta oma bussi. Aatteemme mukaisesti olemme aina suhtautuneet positiivisesti kansainväliseen toimintaan. Ihanneyhteiskuntaan eivät kuulu sota ja väkivalta. Näiden osalta on ajettava nollatoleranssia, niin oman kuin muidenkin maiden osalta. Yhteisvastuuta on otettava, emmekä voi ummistaa silmiä köyhyydelle tai ihmisoikeusrikkomuksille. Ihmisarvoisen elämän on kuuluttava jokaiselle ihmiselle. Meillä on isoja haasteita, joita ratkomme kansainvälisesti: mm. köyhyys, työttömyys ja talouskriisi sekä ilmastonmuutos ja levottomuudet Ongelmien ratkaiseminen lähtee pienistä asioista, esimerkiksi siitä kun yhdessä päätetään rahoittaa jonnekin kouluja tai linjataan Euroopassa eri maissa olevien sisarpuolueiden kanssa toimenpiteistä nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Eduskunnan rooli kansainvälisessä politiikassa on vahva. Monet lait perustuvat Euroopan unionissa tehtyihin päätöksiin. Suomeen tullaan tapaamaan poliitikkoja, ja meiltä halutaan ottaa mallia niin peruskoulujärjestelmästä kuin

hyvinvointivaltion rakenteista. Yhteistyön kautta saamme omaa sanomaamme läpi. Kansainvälisten vieraiden tapaaminen niin Suomessa kuin maailmalla ei ole kiinni etäisyydestä vaan yhteyksistämme. Euroopan unionin jäsenyyden myötä olemme jatkuvasti yhä kansainvälisempiä. Päätöksenteko on tietyltä osin siirtynyt useamman maan kanssa tehtäviin kompromisseihin. Tilanne haastaa kansalaisyhteiskuntamme, mutta luo mahdollisuuksia viedä maamme hyviä puolia muihin Euroopan maihin. Tietyt asiat, kuten asumista ja sosiaaliturvaa koskevat, on pidettävä meidän itsemme päätettävissä. Euroopan parlamentissa SDP:n europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo kuuluvat Sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmään. Euroopan parlamentissa ryhmässä on 184 jäsentä, ja paikkamäärältään se on parlamentin yhtenäisin ja toiseksi suurin ryhmä. Euroopan unionin päätöksenteossa yksi tärkeimmistä asioista on muistaa, että mepit eivät perusta päätöksentekoa Suomen linjauksiin vaan oman poliittisen ryhmänsä päätöksiin. Tätä voidaan verrata eduskuntaan, jossa päätökset tehdään ryhmissä, vaikka vaalipiirin kansanedustajien kesken voidaankin tehdä yhteistyötä ja ajaa alueelle tärkeitä asioita eteenpäin.   Globalisaation myötä vaikuttamista tehdään pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi laajemmissa pöydissä. Suomen osalta kehitysyhteistyöhön laitettava 0,7 % tavoite bruttokansantuotosta ei ole vielä toteutunut. Köyhyyden poistamisen lisäksi meidän tulisi vaikuttaa muun muassa ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Maailma ei ole valmis. Yhteistyöllä voimme kuitenkin ottaa koko ajan askeleita kohti parempaa tulevaisuutta. LIPPU


LIPPU 4 /2011

PALESTIINA-TILAISUUS VETI SALIN TÄYTEEN TEKSTI: Hanna Isbom KUVAT: Elisa Selinummi

Demarinuoret järjesti yhdessä TSL:n ja Vasemmistonuorten kanssa lokakuun lopulla tilaisuuden Palestiinan tulevaisuudesta. Aihe tuntui kiinnostavan monia, sillä kuulijoita oli paikalla yli sata. Aiheesta alusti ulkoministeri Erkki Tuomioja, jonka jälkeen Antero Eerolan vetämään paneeliin osallistuivat myös ICAHD Finlandin Bruno Jäntti ja ihmisoikeustarkkailijana toiminut Laura Tuominen.

U

lkoministeri Tuomioja vaati puheessaan Palestiinan kysymyksen nopeaa ratkaisua. Hänen mukaansa aika alkaa käydä vähiin, jos todella halutaan luoda kahden valtion malli. Tuomiojan toteamus siitä, että Israelista uhkaa tulla apartheid-valtio, sai myös runsaasti kansainvälistä julkisuutta. Panelistit jakoivat huolen Israelin nykyhallituksen jyrkästä politiikasta ja siirtokuntien jatkuvasta laajentamisesta. Tuomiojan mukaan EU:lla voisi olla parhaat edellytykset ottaa johtava rooli rauhanprosessissa, mutta yhtenäinen linja ei synny helposti. Keskustelu Palestiinasta jatkuu YK-jäsenyysprosessin myötä. Demarinuoret osoittaa tukensa Palestiinalaisvaltiolle, ja jatkaa kampanjointia oikeudenmukaisen rauhan puolesta. LIPPU

7


8

LIPPU 4 / 2011

A

A

A

EUROOPPALAISTA TALOUTTA TEKSTI: Kati Kokkonen

Talouskriisi on vaikuttanut koko maailman tilanteeseen jo usean vuoden ajan. Kaikki alkoi rytinällä syksyllä 2008, kun investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin. Sitä ennen merkkejä pankkien ja rahoituslaitosten tilanteesta oli ollut näkyvissä jo lähes vuoden ajan. On syytä muistaa, että talouskriisi ei ole euron syytä vaan se lähti liikkeelle valtameren toiselta puolelta USA:sta.

U

rpilainen varoitti Yhdysvaltojen kriisin seurauksista Suomelle jo kesällä 2008. Silloinen hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemi kritisoi Urpilaista ja jatkoi syksyllä samalla linjalla. Kiviniemen mukaan Urpilainen yritti pelotella kansalaisia esittämällä uhkakuvan, että kansainvälinen finanssikriisi vaarantaisi kuntien palvelut. ”Urpilaisen tämän päivän puheenvuoro on edesvastuuton”, Kiviniemi sanoi (Yle 11.10.2008). Alkuvuodesta 2010 alkoi ilmetä, että Kreikka on hoitanut talouttaan huonosti ja heidän luottoluokituksensa laski. Euroopan unioni sopi pelastuspaketista. SDP vastusti Kreikan lainajärjestelyä, koska hallitus ei suostunut keskustelemaan ehdoista, joilla järjestely olisi voitu hyväksyä. SDP vaati sijoittajien vastuuta, koska kriisi oli pankkien ja rahoituslaitosten vika, ei veronmaksajien. Kreikan lainajärjestelyt eivät tehonneet, mutta vakauttamistoimista sovittiin. Loppuvuodesta 2010 pelastettiin Irlantia. Tänä vuonna Eurooppaan on haluttu vakautta. EU-johtajat päättivät perustaa pysyvän vakausmekanismin eli EVM:n.

Eduskuntavaalien myötä Suomen linja Euroopan talouspolitiikan osalta muuttui. SDP lähti toteuttamaan omaa vaalilinjaustaan ja päätti suurista linjoista Kokoomuksen kanssa. ”Jatkossa kaiken tukipolitiikan ehdoiksi tulee sijoittajavastuun toteuttaminen ja Suomen kaikille mahdollisille lisätakauksille tulee vakuudet.” (sdp.fi) SDP:n linja on ollut yhdenmukainen koko talouskriisin ajan. Talouskriisin loppua ei kukaan pysty ennustamaan. Mitä todennäköisimmin meillä tulee olemaan taloudellisesti vaikeat vuodet edessä, vaikka talouskriisi Euroopan osalta menisikin jossakin vaiheessa ohi. LIPPU

LYHENTEITÄ

AAA Luottoluokitus muihin velallisiin nähden. Suomi on korkeimmassa mahdollisessa luokassa eli AAA:ssa. Tämä auttaa meitä saamaan paremmin lainaa ja paremmilla ehdoilla. Käytännössä voidaan puhua siitä, kuinka luotettavia lainanottajia ja lainaajia olemme. ERVV eli Euroopan rahoitusvakausväline 16 euroalueen maan kriisirahasto, josta voidaan myöntää ongelmiin joutuneille valtioille lainaa Väliaikainen väline, joka tullaan lakkauttamaan vuoden 2013 aikana, kun sillä ei ole enää aiemmin sovittuja lainoja taattavana. EVM eli Euroopan rahoitusvakausmekanismi Pysyvä mekanismi, jonka on vuoden 2013 puolenvälin jälkeen tarkoitus varmistaa euroalueen rahoitusvakaus. IMF on maailmanlaajuinen mekanismi.


LIPPU 4 /2011

BRITEISSÄ OPISKELIJAN KUKKAROLLE TEKSTI: Tuulia Pitkänen

57 000 euroa on aika suuri summa. Sillä saa 143 plasmatelevisiota, 1036 paria Conversen kenkiä tai 22 800 Fazerin suklaalevyä. Rahalla voisi myös vuokrata asunnon Helsingin kalleimmilta alueilta yli neljäksi vuodeksi tai rakennuttaa 47 kaivoa Ruandaan. Isobritannialaisista korkeakouluista maisterinpapereita halajavat nuoret voivat kuitenkin unohtaa yksittäisetkin elektroniikkasatsaukset, he kun saavat ensi syksystä lähtien laittaa tuon viisinumeroisen summan pelkkiin lukukausimaksuihinsa.

V

aikka Yhdistynyt kuningaskunta on aina ollut voimakkaasti luokkajakoinen, on korkeakoulutus Britanniassakin ollut ilmaista vielä vanhempiemme nuoruusvuosina. Paradoksaalisesti maksuttomasta korkeakoulutuksesta on kuitenkin sittemmin luovuttu juuri reiluuden nimissä. Kun lukukausimaksut otettiin käyttöön Britanniassa (pl. Skotlanti) vuonna 1998, perusteltiin niitä ajatusmallilla, jonka mukaan ilmainen koulutus on ollut lähinnä tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Alimpiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvat kun eivät kouluttaudu kuitenkaan, mutta maksavat korkeakoulujen ylläpitoa verotuksessaan. Nyt suurin osa Iso-Britannian korkeakouluopiskelijoista maksaa alemmasta tutkinnostaan maksimissaan 3000 puntaa (~ 3646€) vuosittain. Maisterinohjelmissa maksuille ei ole asetettu lainkaan ylärajaa ja näihin opintoihin saakin maassa upotettua parikymmentätuhatta euroa vuodessa. Pieni- ja keskituloisten perheiden vesojen oletetaan rahoittavan tutkintonsa lainalla.

VUONNA 2010 VALTAAN NOUSSUT LIBERAALIDEMOKRAATTIEN JA KONSERVATIIVIEN HALLITUSKOALITIO PÄÄTYIKIN KULKEMAAN YLIOPISTOJEN RAHOITUKSESSA SIITÄ, MISSÄ AITA ON MATALIN. Kun maailmanlaajuiset talousongelmat pyyhkäisivät Euroopan yli vuonna 2008, Britannia otti iskun vastaan raskaasti ja sen julistettiinkin olevan taantumassa alkuvuo-

desta 2009. Maan liike-elämän hiipuminen johti paineisiin julkista taloutta kohtaan pakottaen poliitikot etsimään säästökohteita. Vuonna 2010 valtaan noussut liberaalidemokraattien ja konservatiivien hallituskoalitio päätyikin kulkemaan yliopistojen rahoituksessa siitä, missä aita on matalin: yliopistoille päätettiin antaa oikeus periä opiskelijoiltaan jopa kolme kertaa nykyistä suurempia lukukausimaksuja. Lukukausimaksujen maksajat eivät luonnollisestikaan nielaisseet korotuksia irvistämättä. Opiskelijaliike näytti voimansa, kun jopa 50 000 opiskelijaa protestoi maksujen korotuksia sekä muita leikkauksia vastaan NUS:n (the National Union of Students) ja UCU:n (University and College Union) organisoimissa mielenosoituksissa. Suurimmat marssit Lontoossa marraskuussa 2010 kärjistyivät osittain mellakoiksi ja johtivat satoihin pidätyksiin. Opiskelijoiden voimannäytöistä huolimatta lukukausimaksujen korotukset tulevat käyttöön vuoden 2012 syksystä lähtien, ja näin maisterintutkinnon kokonaishinta nousee nykyisestä 25–30 000 eurosta lähemmäs 60 000 euroa. Mitä tästä kaikesta sitten seuraa? Tavallisen nuoren kannalta vastaus on selvä. Korkeakoulututkinnon hankkimisesta tulee entistä suurempi rahallinen sijoitus, ja hirvittävä lainamäärä saa monet miettimään koko tutkinnon kannattavuutta. Korkeakoulututkinto jää yhä vain harvempien vaihtoehdoksi. Yliopistosivistyksen tietty itseisarvo on myös vaarassa haalistua sijoitusajattelun keskellä, jos opiskelupaikkoja hakevat nuoret alkavat lainaa silmällä pitäen vältellä aloja, joilla työllistyminen on epävarmaa. Kymmenien tuhansien puntien lainat painavat tästedes koulutettujen hartioita kymmeniä vuosia – näin Britannian järjestelmä ironisesti ylivelkaannuttaa nuoret ikäluokat omasta ylivelkaantumisestaan johtuvien ongelmien korjaamiseksi. KOKEMUKSIA

”Opiskelijakokemus ei oo pelkästään vaan opiskelua, vaan myös harrastukset, sosiaalielämä ja kaikki muu. Ja on mielettömän epäreilua, jos se otetaan joiltakin pois.  Olisin harkinnut pidempään ja hartaammin muita vaihtoehtoja, esim. Skotlantia, Hollantia, Hong Kongia tai USAa. Englanti ei olisi ollut mulle yhtä selvä valinta, jos mulla ei olis käyny niin hyvä tsägä et maksut nostettiin just mun jälkeen.”-University of Cambridgen opiskelija ”Harkitsisin uudelleen. Jos en pääsisi erittäin hyvään kouluun ja opiskelemaan juuri haluamaani ainetta, en lähtisi.” -University of Sussexin opiskelija Lähteinä on käytetty Cambridgen, Sussexin ja Queen Maryn yliopistoissa opiskelevien suomalaisten haastatteluja sekä Iso-Britannian Suomalaisen Opiskelijayhdistyksen ja Ulkoasiainministeriön nettisivuja. LIPPU

9


10

LIPPU 4 / 2011

KUNNAT TALOUSKRIISIN PYÖRTEISSÄ - CASE VANTAA TEKSTI: Viljami Kammonen

Maailmantalouden yllä leijuu äärimmäisen epävarmoja pilviä. Vuoden 2009 syvästä taantumasta Vantaa selvisi hyvin, sillä vaikeista ajoista huolimatta kaupungin verokertymä jatkoi kasvu-uralla. Tämä oli harvinaista suomalaisessa kuntakentässä. Vantaa onkin Helsingin seudun dynaamisin kaupunki. Näin on, vaikka usein julkisuudessa näkyvät vain kaupungin haastavimmat piirteet. Vantaan tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikka haasteena on raskas velkaantuminen

rakenteilla oleva Kehärata, joka valmistuu 2014. Lisäksi lähellä sijaitsee vilkkaasti liikennöity Vuosaaren satama. Vantaan tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Kaupunki panostaa voimakkaasti rahaa Kehäradan ja Marja-Vantaan rakentamiseen. Näiden valtavien hankkeiden jälkeen on tarkoitus panostaa vain täydennysrakentamiseen, jolloin investointien tarve pienenee merkittävästi. Jo vuoden 2012 budjetissa investointeja karsittiin roimasti, jotta velkaantumiskehitystä saadaan hillittyä. On todettava, että Vantaa on joutunut kantamaan suhteettoman suuren vastuun monien investointien rahoituksesta, vaikka niitä voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävinä investointeina. Iso haaste kaupungille on velkaantuminen. Kaupungin voimakas kasvu on aiheuttanut sen, että se on joka vuosi joutunut tekemään mittavia investointeja, joiden rahoittamiseksi on jouduttu ottamaan paljon velkaa. Valtuustolle laaditaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma ensi kevääksi. Tässä on työtaakkaa vuoden alusta aloittavalle uudelle kaupunginjohtajalle Kari Nenoselle. Vantaan käyttötalous on kuitenkin pidetty kunnossa: syömävelkaa kaupunki ei ole ottanut kertaakaan 2000-luvulla. Taloudellisin termein kaupungin toimintakate on riittänyt kattamaan poistot. Verot ja valtionosuudet ovat antaan asukasluku rikkoi 200 000 rajan viime riittäneet toiminnan pyörittämiseen. Tämä on harvinaista keväänä ja ennuste on, että vuonna 2020 VanSuomen kunnissa. Palvelutuotantoa on trimmattu erittäin taan asukasluku on jo noin 220 000. Vantaan tehokkaaksi. Esimerkiksi Vantaan ja Helsingin palvelutuotyöpaikkaomavaraisuus on kasvanut viimeisen 10 tantoja vertailevista selvityksistä voi havaita, että kaupunvuoden aikana eniten verrattuna muihin lähialueen kuntiin kien palvelutuotantojen välillä on suuria tuottavuuseroja ja on tällä hetkellä reilusti yli 100 prosenttia. Vantaalle on Vantaan hyväksi. ollut aina tärkeää, että myös tavalliset työntekijät voivat Haasteena on myös työttömyys, joka on suurempi asua kaupungissa. Tämän takia Vantaa on panostanut mokuin Vantaan lähikunnissa. Tästä ja muista syistä johtuva nipuoliseen asuntotarjontaan syrjäytymiskehitys on nähtävissä ja mahdollistanut kohtuuhinerityisesti monilla Vantaan lähiöISO HAASTE KAUPUNGILLE ON taisen asumisen monia muita alueilla. Vuoden 2012 budjetissa VELKAANTUMINEN. KAUPUNGIN kuntia paremmin. laitettiinkin korvamerkittyä rahaa VOIMAKAS KASVU ON AIHEUTTANUT Vantaa on Suomen logissyrjäytymiskehityksen pysäyttäSEN, ETTÄ SE ON JOKA VUOSI JOUTUNUT tisin kaupunki. Vantaalla on miseen. Esimerkiksi Koivukylässä TEKEMÄÄN MITTAVIA INVESTOINTEJA, kansainvälinen lentokenttä, polkaistaan käyntiin Meidän kylä JOIDEN RAHOITTAMISEKSI ON JOUDUTTU -hanke, jonka puitteissa tutkijossa vierailee noin 13 miljooOTTAMAAN PALJON VELKAA. naa matkustajaa vuodessa. taan, miten syrjäytymiskehitykVantaan logistisuudesta kerseen voidaan puuttua. Sosiaali- ja too myös E18-tie, Kehä III ja valtakunnalliset päätiet, jotka terveystoimi otettiin budjetin painopistealueeksi ja toimihalkovat kaupunkia, sekä päärata, Vantaankosken rata ja alalle perustetaan 60 uutta vakanssia. LIPPU

V


LIPPU 4 /2011

VÄHENEVIÄ VEROTULOJA, KIRISTYVIÄ LAINAEHTOJA TEKSTI: Pekka Suhonen

Maailmantalouden kriisit tuntuvat kuntien budjeteissa. Kunnat ovat välttämätön osa suomalaista yhteiskuntaa. Niiden vastuulla on kaksi kolmasosaa julkisista palveluista, joista huomattavimpia ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, perusopetus, lukio-opetus ja ammatillinen koulutus. Palveluiden lisäksi kunnat vastaavat jokapäiväiseen elämään tarvittavista teknisistä rakenteista kuten teistä ja kaduista sekä vesi- ja viemäriverkosta. Sähkön tuotanto ja jakelu sekä jätehuolto ovat monilla paikkakunnilla kuntien omistamien yhtiöiden vastuulla. Merkittävien julkisten tehtävien hoitoon kunnat tarvitsevat varoja, joita hankitaan muutamilla eri tavoilla. VEROTUS

Kunnat saavat tuloistaan lähes puolet (46 %) veroina. Suurin osa tästä on kunnallisveroa, joka on 39 % kuntien kaikista tuloista. Kunnallisvero on tasavero eli veroprosentti on kaikille saman kunnan alueella asuville samansuuruinen riippumatta tuloista. Jokainen kunta saa kuitenkin itse päättää, miten suurella prosentilla se asukkailtaan veroja kerää, minkä takia kuntien veroprosenteissa on eroja. Keskimääräinen veroprosentti vuonna 2011 on MannerSuomessa 19,17 %. Alin veroprosentti (16,50 %) on Espoon keskellä sijaitsevassa Kauniaisten kaupungissa, korkeimmat veroprosentit (21,50 %) taas ovat pohjoiskarjalaisessa Tohmajärven kunnassa ja pohjoispohjalaisessa Vihannissa. Tuloveron lisäksi muita verotuloja kunnille tuovat kiinteistövero sekä valtiolta saatava osuus yhteisöveron tuotosta. VALTIONOSUUDET

Toinen merkittävä kuntien tulonlähde ovat valtionosuudet, jotka muodostavat kuntien tuloista 18 %. Valtio myöntää kunnalle valtionosuuksia paikallisen palvelutarpeen ja olosuhteiden mukaan. Valtionosuudet on osoitettu käytettäväksi peruspalveluihin, mutta käytännössä kunnat saavat käyttää valtionosuudet haluamallaan tavalla. Olennaisena osana valtionosuuksiin kuuluu tasausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan tasata kuntien saamia tuloja pääasiassa niin, että vauraammat kunnat luopuvat osasta verotulojaan heikommin menestyvien kuntien hyväksi. Velkaantuva valtiontalous pakottaa osaltaan leikkauksiin myös kuntien valtionosuuksissa. TOIMINTATULOT

Noin neljänneksen rahoituksestaan kunnat saavat toimintatuloina, joihin kuuluu erilaisia myynti- ja maksutuloja

palveluiden ja tavaroiden myynnistä sekä käyntimaksuja esimerkiksi terveyspalveluista. Suurin osa myyntituloista tulee kuitenkin vesi-, jäte- ja energiahuollosta. MAAILMANTALOUDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KUNTIIN

Globaalissa taloudessa valtamerien takaiset tapahtumat vaikuttavat myös suomalaisissa kunnanvirastoissa. Viime vuosien finanssikriisit ovat vaikuttaneet suoraan kuntiin verotulojen vähenemisen kautta. Seuraukset ovat nähtävissä esimerkiksi entisillä metsäteollisuuspaikkakunnilla. Kun tehdas lopetetaan, kunta menettää suuret määrät verotuloja työpaikkojen vähenemisen myötä, mikä säteilee osaltaan vielä paikallisiin yrityksiin kysynnän heikkenemisenä. Haasteita taloudenhoitoon tuo myös muuttuva korkotaso. Kunnat saavat lainaa edelleenkin helposti verrattuna yksityisiin yrityksiin, sillä kunnilla ei ole erityistä luottoluokitusjärjestelmää. Tämän takia pankkien käyttö on yksityissektoria vähäisempää ja sen sijaan rahoitusta hankitaan ulkomailta AAA-luokitetun Kuntarahoitus Oyj:n kautta. Lainojen osuus kuntien tuloista on n. 5 %, ja lainoilla pyritään rahoittamaan ainoastaan investointeja juoksevien menojen rahoituksen tullessa verotuloista, valtionosuuksista ja maksutuloista. LIPPU

GLOBAALISSA TALOUDESSA VALTAMERIEN TAKAISET TAPAHTUMAT VAIKUTTAVAT MYÖS SUOMALAISISSA KUNNANVIRASTOISSA.

11


12

LIPPU 4 /2011

SDP:N MINISTERIT 2/3

"

TYÖMINISTERI LAURI IHALAINEN

Työministerin yksi suurimmista tehtävistä on nuorisotyöttömyyden poistaminen. Hallituksen yhden kärkiprojektin mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Uudenmaan vaalipiiristä valittu Lauri on työskennellyt pitkän uran palkansaajien puolesta ja oli muun muassa 19 vuoden ajan SAK:n puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on kirvesmies ja kitaransoittoharrastuksesta olisi voinut tulla vaikka ammattikin.

MEILLÄ ON SIINÄ MUSTASSA AUKOSSA PALJON NUORIA, JOTKA EIVÄT OLE KOULUTUKSESSA, EIVÄT TYÖSSÄ, EIVÄT OIKEIN MISSÄÄN, JA HEIDÄN PÄÄSYNSÄ ELÄMÄÄN KIINNI ON TOSI VAIKEATA. SITÄ VARTEN ME RAKENNAMME NYT TÄTÄ YHTEISKUNTATAKUUTA, JOSSA ON LAAJALLA POHJALLA TYÖ NYT KÄYNNISTETTY.

"

www.lauriihalainen.fi

Kuva:t Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia

EDUSKUNNAN TÄYSISTUNTO 13.10.2011 FACEBOOKISSA 1.11.2011

"

YKSI EDUSKUNNAN TYÖKAVEREISTA TOI MULLE PUNAISEN VIHAISEN LINNUN. SE KUULUU ANGRY BIRDS -PERHEESEEN, KUTEN KAIKKI VIHAISET JA KILTIT LINNUT. JÄIN MIETTIMÄÄN, MITÄ PIKKULINNUT OVAT LAULANEET.

"

ASUNTO- JA VIESTINTÄMINISTERI KRISTA KIURU

Asunto- ja viestintäministeri toimii kahdessa eri ministeriössä. Viestinnän osalta vastuuseen kuuluvat mm. tietoverkkoyhteydet ja televisiotoiminta. Asuntoministerinä tavoitteena on poistaa asunnottomuutta ja edistää vuokraasuntojen rakentamista. 37-vuotias Krista on kotoisin Porista ja ennen kansanedustajuutta hän työskenteli vuosia koulumaailmassa. Kielitaitoinen ministeri on tunnettu sinnikkyydestään ja ahkeruudestaan. Krista on aktiivinen kansalaisjärjestötoimija, kiinnostunut kansainvälisyydestä ja sloganinsa mukaan hänen elämäntapana on tulevaisuus. www.kristakiuru.net


LIPPU 4 /2011

KAHDEN LAUTASEN ONGELMASTA KÄYTTÄJIEN UUSIMISEEN TEKSTI: Juuso Alatalo

Suomen perustuslaki uudistettiin edellisen kerran 2000-luvun alussa. Lähes heti uudistamisen hetkellä virisi keskustelu uuden perustuslain ongelmakohdista. Ongelmina tuotiin esiin mm. Suomen edustaminen EUtilaisuuksissa sekä presidentin rooli nyky-yhteiskunnassamme.

K

eskustelua väritettiin puhumalla perustuslain valuviasta sekä kahden lautasen ongelmasta, jolla viitattiin siihen, että Suomella saattaa ajoittain olla kaksi edustajaa EU:n kokouksissa – sekä pääministeri että presidentti. Kaikki eivät olleet ongelman olemassaolosta tai sen vaikuttavuudesta samaa mieltä, mutta keskustelu kävi ajoittain jopa vilkkaana. Nyt asiaa on pohdittu jo useiden vuosien ajan ja päädytty perustuslain korjaamiseen. Näillä muutoksilla on pyritty vaikuttamaan niihin kohtiin, jotka ovat olleet joillekin tahoille ongelmallisia. Yleisesti ottaen perustuslain uudistaminen on pitkä prosessi. Muutokset vaativat kahden eduskunnan hyväksynnän. Tämä merkitsee sitä, että perustuslakiin tehtävät muutosesitykset on ensin hyväksyttävä koolla olevassa eduskunnassa määräenemmistöllä ja jätettävä sen jälkeen lepäämään vaalien yli. Vaalien jälkeen uuden eduskunnan on vielä hyväksyttävä muutokset kahden kolmasosan enemmistöllä, jotta ne voivat tulla voimaan. Nyt nämä äänestykset on tehty ja myös presidentti on vahvistanut esitetyt muutokset nykyiseen perustuslakiimme. Tiivistetysti voidaan sanoa, että perustuslakiin tehdyt muutokset tarkentavat presidentin ja valtioneuvoston välistä työnjakoa ja vahvistavat eduskunnan valtaa. Samal-

la voidaan todeta, että presidentin valtaoikeudet kaventuvat. Muutokset astuvat voimaan, kun uusi presidentti valitaan tehtävään vuonna 2012. Uusien linjausten myötä pääministeri edustaa Suomea ylintä valtiojohtoa vaativissa EU:n kokouksissa. Jatkossa presidentti toimii edelleen lakien vahvistajana, mutta lakiesitysten antaminen siirtyy valtioneuvostolle ilman presidentin kuittausta. Presidentti johtaa jatkossakin ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunnan vahvistuva rooli tulee esiin mm. tilanteessa, jossa presidentti ja hallitus olisivat eri linjoilla esimerkiksi ulkopolitiikan kysymyksessä. Tällöin ratkaisijan vastuun ottaa eduskunta. Presidentin läsnäoloa EU:n kokouksissa voimakkaasti kritisoineet voivat nyt ainakin hieman huokaista helpotuksesta, sillä jatkossa pääsääntöisesti riittänee vain yhden lautasen varaaminen Suomen lipun kohdalle kokouspöytien ääreen. Se, että presidentillä on johtava rooli ulkopolitiikassa, on perusteltua. Tämä siksi, että presidentin toimikausi on kaksi vuotta eduskunnan kautta pidempi. Tämä tuo sekä vakautta että jatkuvuutta Suomen ulkopolitiikkaan. Presidentillä on oltava kyky katsoa tulevaan ja kyky tasapainottaa erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä jotka voivat vaihdella voimakkaastikin. Toivottavaa on, että presidentinvaalit kiinnostavat kansalaisia vuonna 2012 yhtä paljon kuin aiemmillakin kerroilla. Äänestysaktiivisuus on huomattavan korkea presidentinvaaleissa, mikä varmastikin kertoo myös siitä, että kansalaiset haluavat olla valitsemassa Suomelle johtajaa. Se kuvastanee myös sitä, että kansalaisten mielestä presidentille on tarvetta. Se jää nähtäväksi, miten valtaoikeuksien kaventaminen vaikuttaa kansalaisten mielenkiintoon presidentinvaaleja kohtaan. Seremoniallisen presidentin valitsemisessa ei olisi yhtä suurta jännitystä eikä edes tarvetta osallistua aktiivisesti. LIPPU

13


14

LIPPU 4 / 2011

PAAVO ON ROCK! TEKSTI: Kati Kokkonen

Aito kansainvälinen johtaja, jolla on vankka ulkopoliittinen kokemus. Hän on pisimpään yhtämittaisesti istunut pääministeri. Hän on toiminut SDP:n puheenjohtajana, puhemiehenä ja kansanedustajana. Aviomies, isä, ja muistelmien kirjoittaja. Toista Lipposen kaltaista ei ole olemassa.

M

onella sukupolvella Lipposesta tulee ensimmäisenä mieleen 90–luvun lama. Lipponen oli silloin pääministerinä ja hänen johdollaan tehtiin vaikeitakin ratkaisuja. On hyvä muistaa, että eduskunnassa oli hänen lisäkseen 199 muuta kansanedustajaa ja hallituksessakaan Lipponen ei yksin istunut. Lipponen vei suomalaisia vaikeiden aikojen läpi. Se, jos mikä osoittaa vahvaa johtamista, että pystyy näyttämään suomalaisille suuntaa ja luo uskoa vielä vuosienkin jälkeen kriisin alettua. Suomessa oli vuosia vahva tulopoliittisen kokonaisratkaisun kannatus. Tänä syksynä on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa pyritty löytämään kokonaisratkaisua, jolla Suomen taloutta saataisiin tasapainotettua. Lipponen on toivonut, että raamisopimuksen myötä työmarkkinoille levinnyt hyvä ilmapiiri saisi jatkoa. ”Elinkeinoelämän erittäin korkealla tasolla tapahtuva öykkäröinti provosoi työntekijöitä mielenilmauksiin”, linjaa


LIPPU 4 /2011

Kampanjapiirrokset: Pyry Nousiainen, Kuva ylh. Elisa Selinummi, alh. Lipposen perhealbumi

PAAVO TAPIO LIPPONEN -on valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansainvälinen politiikka. -on Julkisten- ja hyvinvointialojen JHL:n jäsen ja maksanut jäsenmaksunsa vuosia. -omistaa koiran. -toimi nuorisoaktiivina samoihin aikoihin mm. Erkki Tuomiojan kanssa. -suoritti ajokortin vasta kansanedustajuutensa jälkeen. SANOTTUA ”Lipponen kutsui kaikkia liittymään hänen ilmajoukkoihinsa. Vahvistin omalta osaltani heti: luonnollisesti Kiuru on mukana ilmajoukoissa.” Krista Kiuru Facebookissa 13.11.2011 ”So What!” Totesi Lipponen Wikileaks kohusta ”Minä puhun vaikka Kiinan keisarille” Lipponen vastasi Ylen Ykkösaamussa uteluihin ”Miksi Paavo on rock? Tasa-arvo, sivistys verkostoitunut, kansainvälinen, asiantunteva, nuorten asioista kiinnostunut ja päättäväinen.” Demarinuoret Me emme vaikene –tapahtuman työryhmässä

Lipponen. Monen muun aikuisen tapaan Lipponen on innostunut Harry Potterista: ”siinä käsitellään syvällisesti hyvän ja pahan ongelmaa”. Lipponen on nähty myös elokuvien ensiilloista perheensä kanssa. Presidentinvaaleihin liittyen gallupeja on tehty jo monen vuoden ajan. Historia on kuitenkin opettanut, että etukäteen suosiossa ollut ehdokas on menettänyt merkittävästi kannatustaan mitä lähemmäksi vaalit lähestyvät. Mutta mikä on Lipposen mielestä hänen suurin eronsa Sauli Niinistöön? ” Kokemus, ulkopolitiikan hallinta, mikä on presidentin varsinainen tehtävä. Haen roolia, jossa tuetaan parlamentaarista demokratiaa eikä niin, että haetaan presidentille jotain suurta asemaa ”, kommentoi Lipponen Ylen Ykkösaamun vieraana.

15


LIPPU 4 /2011

Lipponen on tuntenut neljä edellistä presidenttiä. ”Urho Kekkosen tapaan haluan olla koko maan, sen kaikkien alueiden ja laillisten elinkeinojen presidentti. Mauno Koiviston periaatteista haluan ylläpitää parlamentaarisen demokratian kunnioitusta. Martti Ahtisaari antoi esimerkin aktiivisesta toiminnasta ja terveestä itsetunnosta kansainvälisessä yhteistyössä. Tarja Haloselta ottaisin vastaan tasa-arvon ja hyvinvointivaltion esitaistelijan velvollisuuden”, sanoo Lipponen. ”Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Se on nykymaailmassa valtavan suuri ja vaativa tehtävä. Siinä on oltava aktiivinen - ulkopolitiikkamme perinteet velvoittavat”, kuvasi Lipponen presidentin työtä SDP:n puoluevaltuustolle. Puheessaan Lipponen kertoi, että presidentti vastaa kahdenvälisistä suhteista Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Suhteet Kiinaan ja muihin nouseviin suurvaltoihin ovat myös erittäin tärkeitä. Lipponen nosti esille myös sen, että naapurisuhteet ja rooli Euroopan unionissa ovat ensisijaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidossa. Lipponen onkin rakentanut vuosien varrella hyvät kansainväliset kontaktit. Ulkopolitiikan johtamisen lisäksi presidentin rooliin kuuluu myös arvojohtaminen. Lipponen otti puheessaan voimakkaasti kantaa rasismiin: ”Emme saa passiivina katsoa vierestä, kun vähemmistöihin kuuluvia kansalaisia kohdellaan huonosti. Jokaisen on otettava vastuu suomalaisen yhteiskunnan suunnasta.” LIPPU

Alh. Merja Kuusiston kuva-albumi, ylh. Juha Partanen

16


LIPPU 4 /2011

PÄIVI LIPPONEN Lippu –lehti tapasi presidenttiehdokas Paavo Lipposen vaimon, Päivi Lipposen. MINKÄLAISENA NÄET PRESIDENTIN PUOLISON ROOLIN?

Presidentin puolisolla ei ole virallisia tehtäviä. Kukin aika vaikuttaa puolison rooliin. Tohtori Arajärvi on hoitanut virallisia edustustilaisuuksia. Sen lisäksi hänellä on ollut hyvin vahva ammatillinen identiteetti. Hän on toiminut asiantuntijana ja alansa kehittäjänä akateemisessa maailmassa.

TARINOITA LIPPOSEN PAAVOSTA Kaikista pomoistani (tuolloin puhemiehenä toiminut) Paavo erottuu muista monessakin asiassa, joista yksi oli hänen säännöllinen tapansa huolehtia avustajiensa opintojen etenemisestä. Monelle pomolle opinnoilla ei ole suuren suurta merkitystä, kunhan työt sujuvat. Paavo oli poikkeus. Lempeän huumorintajun siivittämänä hän kysyi aika ajoin, että ’mitenkäs ne opinnot sujuvat’. Reissu Turkuun tenttimään ei koskaan ollut ongelma. Minusta tämä kertoi sekä siitä, millainen esimies ja työtoveri Paavo on, että myös siitä, mitä asioita hän pitää tärkeänä. Yksi niistä on huolehtiminen omasta, muodollisestakin osaamisesta. Ja kyllähän myös Savoon siteitä omaavana Paavo ajatteli ja ajattelee, että gradukin on parempi valmiina, kuin aloittamista vaille valmiina. - Arto Virtanen, valtiovarainministerin erityisavustaja

MIHIN ASIOIHIN HALUAISIT PRESIDENTIN PUOLISONA VAIKUTTAA YHTEISKUNNASSAMME?

Olen tavallinen suomalainen nainen: koulutettu, perheellinen, työssä käyvä ja poliittisesti osallistuva. Olen tehnyt työtä perheen ja työn paremman yhteensovittamisen puolesta, puolustanut tasa-arvoa niin sukupuoli- kuin sosiaalisissa kysymyksissä, vaatinut parempaa kotouttamista maahanmuuttajille, edistänyt laadukasta koulutusta, vanhusten hoivaa ja terveydenhuoltoa niin kunnallispolitiikassa kuin nyt toista kautta eduskunnassa. Tämä työ jatkuu! LIPPU

VASTAUKSEN SIVUN VIISI RISTIKKOON:

1. Päivi 2. demokrAtia 3. usA 4. Vääpeli 5. kuOpio 6. PellO 7. päämiNisteri 8. harRry potter 9. ruOtsi 10. Chisu 11. Kups

Paavo vieraili kodissamme, kun asuimme New Yorkissa 1977–78. Hän söi hyvällä ruokahalulla valmistamiani aamiaisia ja päivällisiä, mutta lahjoitti lähtiessään kirjan, jossa amerikkalaisnaiset kertoivat heräämisestään feminismiin. Taisin hänen mielestään tarvita manhattanilaisrouvan elämääni hieman valoa. - Ulpu Iivari, viestintäalan konsultti ja toiminut mm. SDP:n puoluesihteerinä Tapasin Paavon ensimmäistä kertaa ollessani peruskoulun viimeisillä luokilla. Olin saanut kunnian osallistua Nuorten Parlamenttiin, jonka osana oli puhemiehen vastaanotto eduskunnassa. Kätellessäni puhemies Paavo Lipposta välitin hänelle samalla oppilaskuntani terveiset ja Paavo kiitti ystävällisesti ja jäi rupattelemaan vielä lisää. Päädyimmepä vielä seuraavan päivän iltapäivälehden keskiaukeamalle, puhemies Paavo Lipponen ja minä, viisi päänmittaa lyhyempi ja jännityksestä tärisevä nuori vantaalainen oppilaskunta-aktiivi. - Susanna Haapalainen, Ammattiin Opiskelevat - SAKKI ry:n puheenjohtaja

17


l i it y n ! koo j ou k 0 0 74 20 020 7 am.fi p www.

Oletko töissä tai opiskeletko palvelualalla? Palvelualojen ammattiliitto PAMiin kuuluu jo yli 225 000 jäsentä. Liittymällä jäseneksi varmistat, että se mikä on hyvin tänään, on hyvin vielä huomennakin.

www.metalliliitto.fi

Kiinnostaako olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa? Kerro kiinnostuksestasi meille osoitteessa www.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012


LIPPU 4 /2011

TEATTERI TAKAISIN KESKUSTELEMAAN TEKSTI: Elisa Selinummi KUVAT: Terho Aalto, Hämeenlinnan teatteri

Teatterin tehtävä on muuttaa maailmaa ja olla aloitteellinen. Sen avulla nostetaan esiin kysymyksiä ja saadaan ihmiset ajattelemaan. Parhaimmassa tapauksessa teatteri muuttaa ajatuksia tai edes avaa niille uusia reittejä.

N

ykyteatteri tuntuu jämähtäneeltä – se pysähtyy vain kuvaamaan asioita, jotka monet ovat jo huomanneet. Yhteiskunnallisiksi määritellyissä teatteriesityksissä katsojan eteen vyörytetään kaikki maailman ongelmat samalla kertaa. Niitä nostetaan esiin, ripotellaan sinne tänne ja jätetään lojumaan esityksen eri puolille. Katsojat viihtyvät, kun saavat esityksen jälkeen nyökytellä tyytyväisinä: ”Toi oli niin totta!” Samoja kokemuksia on tarjottu muualla jo pari vuosikymmentä. Elokuvat, televisio ja varsinkin internet rakentavat eteemme isoja pinoja maailmankuvan rakennuspalikoita. Liian harva haluaa tai pystyy kokoamaan niistä järkevää rakennelmaa. Eikö edes teatterissa voisi tarkastella laajempia ja syvempiä kokonaisuuksia? Se jos mikä olisi kritiikkiä nyky-yhteiskunnalle. Teatteri voisi lopettaa ongelmilla mässäilyn ja ennemmin pysäyttää ihmiset ajattelemaan, miksi asiat ovat kuten ovat. Valmiita vastauksia ei kukaan odota, mutta teatterin ei pitäisi aliarvioida katsojiaan. LIPPU

19


20

LIPPU 4 / 2011

VALMISTAUTUMINEN XXIV LIITTOKOKOUKSEEN TEKSTI: Elisa Selinummi KUVA: Paulus Toropainen

Demarinuorten ylin päättävä taho on liittokokous. Se kokoontuu joka toinen vuosi päättämään liiton poliittisista linjauksista sekä valitsemaan liiton puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet. Liitokokouksessa käydään mielenkiintoista poliittista keskustelua sekä aloitteiden että asiakirjojen tiimoilta. Vilkkainta debatti on lähetekeskustelussa ja sen jälkeen valiokunnissa. Kokousrupeamaa keventää lauantainen illanvietto. KETKÄ VOIVAT PÄÄSTÄ LIITTOKOKOUKSEEN?

L

iittokokouksessa ovat äänioikeutettuja liiton piirijärjestöt, valtakunnalliset jäsenjärjestöt ja osastot. Kukin piirijärjestö on oikeutettu lähettämään liittokokousta edeltävän vuoden joulukuun 31. päivän perusteella sääntöjen 6. §:n mukaisesti toimitettujen jäsenluetteloiden perusteella yhden (1) edustajan jokaista alkavaa 30 jäsentä kohti ja kukin valtakunnallinen jäsenjärjestö yhden (1) edustajan jokaista alkavaa 30 jäsentä kohti – kuitenkin enintään viisi (5) edustajaa – sekä kukin osasto yhden (1) edustajan. Jäsenjärjestön nimeämän edustajan on oltava edustamansa jäsenjärjestön tai siihen jäsenenä kuuluvan osaston

jäsen. Jokainen liiton kannatusjäsen saa osallistua kokoukseen ja kannatusjäsenenä oleva yhteisö lähettää liittokokoukseen yhden (1) äänivallattoman edustajan. Jokaisen edustajan valtuutus on osoitettava oikeaksi todistetulla piirijärjestön, valtakunnallisen jäsenjärjestön tai osaston valtakirjalla, jotka on toimitettava vähintään kolme (3) viikkoa ennen liitokokousta pääsihteerille. Hallituksen valitseman lautakunnan on tarkastettava valtakirjat ja esitettävä niistä lausuntonsa liittokokoukselle.

LIITTOKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVIÄ ASIOITA OVAT MM. poliittiset ohjelmat vastaukset kokoukselle tehtyihin aloitteisiin seuraavan liittokokouskauden toimintaa ja taloudenhoitoa ohjaava suunnitelma sääntömuutokset henkilövalinnat toimintakertomusten ja tilinpäätösten vahvistaminen

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ VKO 9: Poliittiset asiakirjat lähtevät piireihin lausunnoille 18.3. klo 24.00 mennessä: Aloitteet ja muut asiat, joita liittokokouksen halutaan käsittelevän sekä lausunnot poliittisiin asiakirjoihin pitää toimittaa sähköisesti liiton toimistolle 27.4. klo 16.00 mennessä: Valtakirjat on toimitettava kirjallisesti liiton pääsihteerille 4.5. mennessä: Esityslistat liitteineen toimitetaan liittokokousedustajille 18.–20.5. Liittokokous, Helsinki


LIPPU 4 /2011

KUTSU

KUTSU SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY:N XXIV LIITTOKOKOUKSEEN

S

osialidemokraattiset Nuoret ry:n XXIV liittokokous pidetään 18.–20.5.2012 Helsingissä. Kokouspaikka on Hotelli Rantapuisto ja kokous alkaa perjantaina 18.5. klo 12.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutoksia. Liiton jäsenjärjestöt ja niiden henkilöjäsenet voivat tehdä ehdotuksia ja aloitteita liittokokouksen käsiteltäviksi. Nämä on toimitettava sähköisesti liiton toimistolle 18.3.2012 klo 24 mennessä. Liittokokouksessa äänioikeutettuja ovat liiton piirijärjestöt, osastot ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sääntöjen määräämällä tavalla. Liittokokousedustajien valtakirjat on toimitettava kirjallisesti liiton pääsihteerille 27.4.2012 klo 16.00 mennessä. Lisätietoja saa piirijärjestöistä ja liiton toimistolta. Sosialidemokraattiset Nuoret ry Liittohallitus

21


22

LIPPU 4 / 2011

LIPPONEN – EN INTERNATIONELL VÄRDELEDARE TEXT: Mikael Hiltunen, ombudsman, Finlands svenska socialdemokrater

Presidentvalet handlar i grund och botten om vem som är mest lämpad att främja våra nationella intressen internationellt. Samtidigt bör personen också ha en vision om en mera hållbar globalisering och hur det internationella samarbetet ska utvecklas. Slutligen ska personen ifråga även vara en värdeledare som kan ingjuta framtidstro i folket i dessa ekonomiskt svåra tider.

På den globala arenan och i de bilaterala relationerna har presidenten ett stort arbetsfält, särskilt om Finland blir medlem i FN:s säkerhetsråd 2013-2014. Då är det presidenten som i slutändan ansvarar för Finlands ståndpunkt. Det ligger i Finlands intresse att fortsätta fungera som en konstruktiv brobyggare samt värna om demokratin och de mänskliga rättigheterna. Den prestige Finland fått inom FN under president Halonens tid som först utrikesminister och sedan president bör förvaltas väl. Flickornas rätt till utbildning, jobb åt unga, tillgången till rent vatten, förebyggande av hungersnöd samt kampen mot klimatförändringen är exempel på sociala jämlikhetsfrågor som allt jämt är aktuella på den internationella agendan. Socialdemokraterna framhåller att en mera rättvis värld, där fler ges möjligheter att leva ett gott liv, även är en tryggare värld. Lipponen har under hela sin politiska bana haft ett brinnande intresse för de globala rättvisefrågorna. Samhällsklimatet i Finland präglas nu av en rädsla inför aavo Lipponen är med många mått den bästa framtiden och misstänksamhet mot det som är främmanpresidentkandidaten för Finland. Han har en de. Det har gett upphov till en ökad främlingsfientlighet överlägsen erfarenhet av utrikespolitiskt ledarsoch avig inställning till svenskan i Finland. Vi behöver en kap. Som statsminister var han en av de ledande motkraft mot denna negativa utveckling, som kväver ungas figurerna i utvecklingen av den Europeiska unionen. Han framtidstro. Lipponen är orubblig i sitt försvar minoriteterutgick från att Finland förtjänade en plats som jämlik nas rättigheter i Finland - han vänder inte kappan efter vinpartner i den europeiska familjen, att huka sig för de stora den. Vi behöver en ledargestalt av Lipponens kaliber som medlemsländerna var uteslutet. Tack vare Lipponens har mod att föra en öppen värdediskussion inför folket. aktiva grepp blev Finland ett medlemsland vars åsikter har Paavo Lipponen står för internationellt ledarskap, global tyngd i beslutsbordet. rättvisa och försvar av minoriteLipponen har meddelat att terna – ett tryggt val för Finland. DET LIGGER I FINLANDS INTRESSE han som president inte vill ATT FORTSÄTTA FUNGERA SOM EN blanda sig i den dagliga EUKONSTRUKTIV BROBYGGARE SAMT VÄRNA Mikael Hiltunen är 28 år, politices politiken, men hans gedigna magister och bosatt i S:t Karins. OM DEMOKRATIN OCH DE MÄNSKLIGA erfarenhet kommer att behöHiltunen arbetar som Finlands RÄTTIGHETERNA. vas när de stora riktlinjerna svenska socialdemokraters omför EU:s framtid dras upp. Går budsman i Helsingfors och har vi inför en djupare förbundsstatsutveckling eller splittras tidigare bl.a. fungerat som Paavo Lipponens riksdagsasEU i olika block? Vad betyder det i så fall med tanke på sistent. Han var också uppställd i riksdagsvalet 2011 för t.ex. Finlands export och politiska inflytande? Det handlar socialdemokraterna. LIPPU om stora principiella frågor.

P


LIPPU 4 /2011

TASA-ARVOISTA SUOMEA ETSIMÄSSÄ TEKSTI: Sanna Marin, Demarinuorten varapuheenjohtaja

”Homojen tanssiminen loukkaa minua henkilökohtaisesti”, kommentoi perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen päätöstään boikotoida Linnan juhlia. Oinosen näkemyksestä voidaan olla montaa mieltä, mutta hänen ja hänen sielunveljiensä ahdasmieliset ajatukset eivät ole tasaarvoisen Suomen suurin kynnyskivi, vaikka vakavasta asenneongelmasta olisikin kyse. Suurin kynnys on todellisuudessa tasa-arvoisen yhteiskunnan harha. On ajatus siitä, että lähes kaikki on jo saavutettu eikä sanoille kuten feminismi ole enää sijaa tai tarvetta uudessa uljaassa Suomessa. Todellisuus on huomattavasti karumpi.

I

hmisten yhdenvertaisuus on Suomessa perustuslailliViime eduskuntavaalien alla tasa-arvoisen avioliittolain nen perusoikeus. Perustuslain syrjintäkiellon mukaan tulevaisuus näytti valoisalta. Viisi kahdeksasta eduskuntaketään ei saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttäpuolueesta (SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät ja vää perustetta. Mikä sitten on hyväksyttävää ja mikä RKP) olivat antaneet tukensa lain etenemiselle. Hallitusneuei? Perussuomalaisten kansanedustajien boikotti voi olla votteluissa lain valmistelun mahdollisuus tyssäsi kuitenkin sosiaalisesti epäkorrektia moniarvoisuutta peräänkuulutkristillisdemokraattien vastustukseen ja hallitusohjelmaan tavassa yhteiskunnassa. Todellinen ongelma tasa-arvon ja raapustettiin kirjaus, ettei lakia valtioneuvoston toimesihmisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on kuitenkin ta valmisteltaisi. Nyt lain eteneminen on eduskunnassa arjessa kohdatut lasikatot kuten kahden luokan kansalaikiertävän lakialoitteen armoilla. Käytännössä aloitteeseen suus. Näitä lasikattoja asettavat eteemme tarvitaan yli sadan kansanedustajan alleTODELLISTA syrjivä lainsäädäntö, viranomaiskäytännöt kirjoitus, jotta laki voi valiokuntakäsittelyn YHDENVERTAISUUTTA ON kautta edetä eduskunnan suureen saliin sekä muut ihmisiä luokittelevat ja eriyttävät rakenteellisen syrjinnän muodot. äänestettäväksi. MAHDOTON SAAVUTTAA Lapsuuttani sateenkaariperheen lapTodellista yhdenvertaisuutta on ILMAN RAKENTEIDEN sena leimasi taustalla elävä erillisyyden mahdoton saavuttaa ilman rakenteiden MUUTTAMISTA. ja ulkopuolisuuden kokemus. Arki oli muuttamista. Niin kauan kuin homo ei pitkälti samanlaista kuin suuressa osassa kelpaa verenluovuttajaksi eikä voi ottaa perheitä. Kotona tehtiin ruokaa, katsottiin telkkaria ja tapuolisonsa sukunimeä tai olla yhdenvertainen vanhempi, peltiin oman huoneen siivoamisesta tai läksyjen tekemises- ei tasa-arvoa voi olla. Samanlaisia listoja voisi tehdä niin tä. Erillisyyden tunne eli kodin ulkopuolella. Meidän perhe vammaisten, kielivähemmistöjen kuin muidenkin vähemoli erilainen, jollakin tavalla poikkeava ja väärä. Meillä ei mistöryhmien osalta. Onneksi Suomessa ei vallitse täyollut yhteiskunnallista asemaa, ei virallista nimeä, ei yhden- dellinen epätasa-arvo. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta en vertaista tunnustusta perheenä. kuitenkaan vielä puhuisi. LIPPU

23


24

LIPPU 4 /2011

KOSKAAN ET KULJE YKSIN TIMO KONTIO, puheenjohtaja

V

uosi 2011 on päättymässä. Se on tuonut eteemme sekä suuria ilon että murheen hetkiä. Keväällä SDP nousi hallitukseen ansiokkaalla kampanjoinnillaan työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Demarinuoret olivat mukana joukoissa työskentelemässä tuon hienon saavutuksen eteen. Kiitos jokaiselle mukana olleelle. Kesän päätteeksi koimme kauheita tunteita Utöyan massamurhan takia. Norjan hirmuteot ovat selvästi osa laajempaa äärioikeistolaista liikehdintää. Sen edessä me vapauden ja avoimuuden puolustajat emme saa hiljetä. Onneksi emme kuitenkaan ole tässä rintamassa omillamme. Me demarinuoret olemme mukana kansainvälisessä vaikuttamistyössä monella tapaa. Euroopan demarinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny on kotoisin Tampereelta. Hän vie sinunkin äänesi jopa maailmanlaajuisen sosialidemokraattisen perheemme korkeimmille foorumeille. Sinullakin on mahdollisuus osallistua ECOSYn ja IUSYn toimintaan. Olen itse saanut olla jatkuvasti mukana Pohjoismaiden ja Euroopan tasolla keskusteluissa ja politiikan tekemisessä. On mahtavaa, että demarit kansalaisuuteen katsomatta ovat yhtenä rintamana ajamassa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, rauhaa ja solidaarisuutta kaikkialle. Marraskuussa sain olla yksin edustamassa suomalaisia demareita Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa New Yorkissa. Vaikka mukana reissussa oli väkeä muistakin puoluetaustoista, oli erityisen hienoa kuulla, että ulkoministeri Tuomioja (sd.) on kunnioitettu ja luotettava yhteistyökumppani maailmalla. Itsekin sain toimia suomalaisten käyntikorttina. Sosiaa-

lidemokraattista yhteiskuntaamme, sen maksutonta koulutusta, tasa-arvoista rakennetta sekä sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää ihaillaan kaikkialla. Siitä on siis syytä pitää kiinni ja olla ylpeä. Samalla reissulla tapasin myös Maailmanpankin johtokunnan neuvonantajana toimivan suomalaisen miehen, joka parikymmentä vuotta sitten oli töissä meillä demarinuorten toimistolla. Kannattaa siis olla mukana aktiivisesti toiminnassamme – voi olla, että sinäkin saatat päästä tuollaisiin uskomattoman hienoihin tehtäviin joskus! Seuraava haaste meille demarinuorille on edessä heti vuoden vaihduttua. Presidentinvaalit ovat aivan ovella. Viimeiset 30 vuotta Suomen presidenttinä on toiminut sosiaalidemokraatti. Itse aion tehdä kaikkeni, jotta tuo hieno putki jatkuu. SDP:n ehdokkaana näissä vaaleissa toimii Paavo Lipponen. Järjestömme seisoo hänen tukenaan. Haluan kannustaa sinua liittymään mukaan kampanjatyöhön ja kantamaan oman kortesi kekoon. Anna ajastasi tunti tai pari. Lähde turuille ja toreille kohtaamaan suomalaisia. Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Jokaisella äänellä on merkitystä ja siksi jokaisen saamiseksi kannattaa tehdä työtä. Paavo Lipponen on aito tasa-arvon ja avoimen, suvaitsevaisen yhteiskunnan esitaistelija. Hän on ihminen, joka antaa arvon jokaiselle ihmiselle ja on siksi erinomainen arvojohtaja yhteiskunnallemme. Olen saanut tehdä hänen kanssaan työtä ja iloinnut jokaisesta hetkestä. Olen varma, että hän on paras mahdollinen valinta Suomen seuraavaksi presidentiksi. LIPPU


LIPPU 4 /2011

MIKSET KYSYISI TUTTAVAA JÄSENEKSI JA EHDOKKAAKSI? TEKSTI: Mikko Suomalainen

Jäsenhankinta on yksi Demarinuorten merkittävimmistä toiminnoista, sillä jäsenistöä häviää vuosittain toiminnasta niin ”luontaisesti” ikääntymisen tuloksena kuin puolueen tai sisarjärjestöjen toimintaan aktivoitumisen myötä.

J

äsenhankinnassa nykyiset aktiivit ovat avainasemassa, sillä jäsenverkoston mahdollisuus tavoittaa uusia ihmisiä henkilökohtaisella tasolla on samanaikaisesti laajempaa sekä uskottavampaa kuin yksinomaan liiton tai piirien taholta toteutetut jäsenhankintatoimenpiteet. Lisäksi esimerkiksi messu- ja tapahtumatoiminnan yhteydessä toteutettu jäsenhankinta nojaa vahvasti mukana olleiden aktiivien esimerkkiin ja panokseen. Jäsenhankintaa ei tule unohtaa myöskään ensi vuoden

Vaalien jälkeen

Vaalien aikana

Ennen vaaleja

Kannusta potentiaalista kunnallisvaaliehdokasta ryhtymään ehdokkaaksi. Suosittelen jäsenyyttä, mutta älä tuputa liikaa.

kunnallisvaalien lähestyessä, joihin potentiaalisia ehdokkaita voi hankkia oman järjestön ulkopuolelta. Kunnallisvaalit ovat luonteeltaan puoluevaalit, joissa poliittisen toiminnan alueellinen ulottuvuus korostuu merkittävästi, päätetäänhän kunnallistasolla lähialueen asioista. Mikäli siis Demarinuoret saavat tuettavakseen järjestön ulkopuolisia kunnallisvaaliehdokkaita, onkin oleellista että vaalityön ollessa käynnissä pidetään huoli siitä, että ehdokas saadaan samalla liittymään järjestöön. Tässä suurin vastuu lankeaa ehdokkaan alueen muille aktiiveille, piireille sekä erityisesti jäsenvastaaville. On hyvä muistaa, että kaveripiiri on tehokas tapa sitouttaa nuori mukaan toimintaan, minkä takia on järkevää tutustuttaa potentiaalinen jäsen samanhenkisille jäsenistön ihmisille. Koska demarinuorilla on jäseniä akateemisista duunareihin ja ay-henkisistä vihreitä arvoja kannattaviin, tehtävän ei luulisi olevan mahdoton. Mikäli tuttavapiiriisi kuuluu potentiaalisia ”kuntapolitiikkaaktiiveja”, pyri saamaan heidät vaaleihin ehdolle demarien listalta. Alla jäsenistölle tarkoitettu pieni rautalankamalli järjestön ulkopuolisen ehdokkaan sitouttamisesta Demarinuorten jäseneksi:

Jos ehdokas liittyy jäseneksi... Mikäli potentiaalinen ehdokas lähtee ja pääsee varsinaiseksi ehdokkaaksi...

Tarjoa taustatukea vaalityössä. Yritä saada ehdokas liittymään jäseneksi jo vaalien aikana.

Jos ehdokas ei liity jäseneksi...

Koita saada ex-ehdokas osallistumaan piiritason / valtakunnallisiin tapahtumiin. Hanki ehdokkaalle vastuutehtäviä.

Ota yhteyttä exehdokkaaseen vielä vaalien jälkeen. Markkinoi ehdokkuutta, pyri saamaan osallistumaan tapahtumiin/ toimintaan.

Jäseneksi voi liittyä nettisivullamme www.demarinuoret.fi. Ohjatkaapa siis uudet kyvyt sinne, jotta saadaan lisää iloisia veijareita mukaan Suomen hienoimpaan poliittiseen nuorisojärjestöön!

25


26

LIPPU 4 / 2011

SOLIDAARISUUDEN VIIKKO TEKSTI: Stella Qin KUVAT: Venla Vuohelainen

Katselin ulos ikkunasta haikeana ja mietin mennyttä viikkoa. Tuntui, että sen aikana oli ehtinyt tapahtua enemmän kuin koko kesänä. Olin elänyt hetken kuvitteellisessa sosiaalidemokratian luvatussa maassa yhdessä 2500 toverin kanssa, mutta nyt oli aika palata todellisuuteen. Viimeisetkin eksotiikan rippeet karisivat, kun Tallinnasta Helsinkiin vievään lauttaan noustuamme ensimmäisenä korviini tulvi “Poika saunoo”.

L

ienee syytä kelata tapahtumia hiukan taaksepäin. Pitkä odotus päättyi vihdoin eräänä heinäkuisena lauantaina, kun lähes 30-henkinen delegaatio suomalaisia demarinuoria suuntasi kohti IUSY:n kesäfestareita. Tunnelma lähtöaamuna oli kuitenkin kaukana hilpeästä, kun joukko kalpeita matkaajia seisoi ääneti laivaterminaalissa järkyttyneinä edellisillan murhenäytelmästä Oslossa. Meille kuitenkin vakuuteltiin turvajärjestelyjen olevan leiripaikalla kunnossa, ja että tällaisessa tilanteessa tärkeintä on olla yhdessä. Matkanteko jatkui Tallinnasta bussilla kohti Itävallan Weibenbachia. Mukaan kyytiin saimme matkan varrelta niin virolaisia, liettualaisia kuin valkovenäläisiäkin tovereita. Sain huomata jännittäneeni englanniksi kommunikoimista turhaan: täydellistä sanavarastoa ei ollut kellään muullakaan. Yhteinen arvomaailma oli myös taatusti helpottava tekijä kielen puutteissa. Kolmen päivän bussimatkan aikana tutustuminen muihin kävi kätevästi samalla kun istumalihakset olivat melkoisella koetuksella. Maanantai-iltana saavuimme vihdoin leiripaikalle hulppeiden maisemien äärelle. Leiripuitteet etenkin kioskien, baarien ja uimarannan osalta ylittivät odotukseni. Ainoaksi kritiikin kohteeksi joutuvat suihkut, joista tulleen lämpimän veden osuus oli ilmeisen marginaalinen: joku siitä puhui,


LIPPU 4 /2011

mutta itse en päässyt siitä kertaakaan nauttimaan. Ensimmäinen ilta päättyi kauniiseen muistoseremoniaan, jossa tuhannet kynttilät syttyivät norjalaisille tovereillemme. Leirin ohjelma koostui lukuisista poliittisista workshopeista ja paneelikeskusteluista, erilaisista vierailuista sekä tietenkin hauskanpidosta ympäri maailmaa tulleiden tovereiden kanssa. Itselleni parhaiten mieleen jäivät workshopit äärioikeiston noususta, feminismistä ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Vaikutuin erinomaisista puhujista, jaoin näkemyksiäni ja sain tilalle rutkasti uutta ajateltavaa. Lisäksi teimme vierailun entiselle keskitysleirille Mauthauseniin ja lähikaupunkiin Salzburgiin. Iltoja leirillä leimasivat erilaiset teemajuhlat, kuten Pride-kulkue ja Balkan Party. En myöskään unohda viimeistä iltaa Wei-

benbachissa, kun lauloimme koko leirin voimin ”Internationale” ja ”Bella ciao”. Ne nostattivat valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota on mahdotonta kuvata sanoin. Seuraavana aamuna edessä oli paluumatka. Toisaalta aika leirillä kului nopeasti, toisaalta tuntui, että lähtöpäivästä olisi ollut ikuisuus. Yhtäkkiä oli kovin vaikeaa hyvästellä tovereita, joihin oli tutustunut vain reilu viikko aiemmin. Se ei kuitenkaan ollut liian lyhyt aika lähentyä vanhojen ystävien kanssa, viritellä romansseja tai luoda aivan uusia ystävyyssuhteita. Katson ulos ikkunasta marraskuiseen iltaan ja vilkaisen ranteeseeni. Sitä ympäröi vielä tänäänkin festariranneke muistuttamassa minua kesäni parhaista hetkistä. LIPPU

27


Reilua kauppaa myös vuonna 2011 Osana Osuuskunna an yhteiskuntavastuuta edistämme reilun k kaupan toimintaa mm. tukemalla Solidaaris suus säätiön PohjoisNicaraguan pienviljjely- ja käsityöläis osuuskuntia avusta avaa projektia. Sen tarkoituksena on ediistää näiden osuuskuntien yhteyksiä kau upan jakeluverkkoihin ja reilun kaupan tu uotteiden myyntikava a naviin sekä tukea n näitä osuuskuntia n i i den pyrkiessä kehitttämään tuotteita ni pare pa remm m in länsimaiden ja reilun kaupan ma mark a rk rkki kino ki n il no ille le sopiviksi.. Yhteistyömme

www.tradeka-yhtyma.fi

a ko al oi vu vuon on nna na 2 2009 ja jatk kuu edelleen.


LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki Fax: (09) 712 752/demarinuoret

HELSINKI

Jos olet kiinnostunut aihealueesta ja haluat osallistua jaostojen ja työryhmien työhön tai sinulla on ideoita näiden toimintaan, ota yhteys jaoston tai työryhmän puheenjohtajaan. Uusiakin jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan.

PUHEENJOHTAJA

Timo Kontio 050 545 2083 timo.kontio@demarinuoret.fi PÄÄSIHTEERI

Hanna Isbom 050 413 8299 hanna.isbom@demarinuoret.fi JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSSIHTEERI

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi JÄRJESTÖSUUNNITTELIJA

Mikko Suomalainen 050410 9935 mikko.suomalainen@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Aleksej Fedotov, 045 318 4665, aleksej@fedotov.fi Toiminnanjohtaja: Kati Oksman 045 633 2636, helsinki@demarinuoret.fi UUSIMAA:

Järjestösihteeri: Emma Kuntsi, 044 523 4937, uudenmaandemarinuoret@gmail.com, Puheenjohtaja: Taina Viikari, 040 5077061, tainala@ hotmail.com LOUNAIS-SUOMI (VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

02- 414 5200 Järjestösihteeri: Mari Lindholm, 040 767 6698, mari.lindholm@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Tino Aalto, 050 574 8713, tino.aalto@gmail.com LÄNSI-SUOMI (PIRKANMAAN, VAASAN JA KESKI-SUOMEN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Siina Raskulla, 040 832 0141, siina.raskulla@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Matias Mäkynen, 040 509 4409, matias.makynen@gmail.com

KANSAINVÄLINEN JAOSTO

Jaosto järjestää kaikille avoimia seminaareja, keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja jaoston jäseniä kiinnostaviin kohteisiin. Jaosto koordinoi Demarinuorten toimintaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Puheenjohtaja: Ossi Ollikainen, 040 741 7686, ossi-pekka.ollikainen@hyvinkaa.fi TYÖRYHMÄT

Poliittinen ohjelma-työryhmä valmistelee Demarinuorten uutta poliittista ohjelmaa. Työryhmän puheenjohtajan toimii Sanna Marin, 040 593 5535, sanna.marin@uta.fi. Liikuntapoliittinen työryhmä luo Demarinuorten liikuntapolitiikkaa ja valmistelee Demarinuorille liikuntapoliittisen ohjelman. Työryhmää johtaa Ari Reunanen, 050 538 2857, aareun@utu.fi. Lisäksi Demarinuorilla on jäsenhankintatyöryhmä, jota johtaa Tino Aalto, tino.aalto@gmail.com.

ETELÄ-HÄME (HÄMEEN VAALIPIIRI)

Puheenjohtaja: Miikka Lönnqvist, 050 542 0160, miikka_loennqvist@hotmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Ninni-Sisko Taavitsainen, 050 376 7895, ninni.taavitsainen@kotka.fi ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Puheenjohtaja: Ville Tahvanainen, 050 405 0614, ville.tahvanainen@hotmail.com Järjestösihteeri: Ilari Nevalainen, 040 484 6774 ilari.nevalainen@demarinuoret.fi POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi, 050 381 2230. Puheenjohtaja: Mirva Saarelainen, 040 513 1889, mirva_saarelainen@hotmail.com Järjestösihteeri / liiton tiedotussihteeri: Paulus Toropainen 040 484 6773, paulus.toropainen@ demarinuoret.fi FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Nils-Johan Englund, 040 7192721, nenglund@abo.fi.

Ympäristön ja työn puolesta www.raideammattilaiset.fi

Yhteystiedot voi tarkastaa myös nettisivuilta osoitteesta: www.demarinuoret.fi

Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

29


KUVAT ELISA SELINUMMI JA TIMO KONTIO


TULEVAT TAPAHTUMAT 1 TAMMIKUU

13.1 Työmyyrätapaaminen 14.-15.1 Starttipäivät, Turku 2 HELMIKUU

11.-12.2 DAY-tapahtuma, Hämeenlinna 3 MAALISKUU

9.-11.3 Tulevaisuudentekijät 1 4 HUHTIKUU

13.-15.4 D-TOUR 5 TOUKOKUU

7 HEINÄKUU

26.-29.7 DAY: Työväen Musiikkitapahtuma, Valkeakoski 9 SYYSKUU

14.9 Työmyyrätapaaminen 15.-16.9 Aktiivipäivät 10 LOKAKUU

5.-7.9 Tulevaisuuden Tekijät 3 11 MARRASKUU

16.-18.11 D-TOUR Syysseminaari ja pikkujoulut

KSR AIKAISTAA APURAHOJEN HAKUAIKAA Rahaston apurahojen hakuaika päättyy 30.12.2011. Hakusovellus avataan kotisivuilla 1.11.2011.

12 JOULUKUU 4.-6.5 Tulevaisuudentekijät 2 4.12 Glögit 18.-20.5

Demarinuorten liittokokous, Helsinki

Tykkääthän jo meistä Facebookissa? Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

● www.sivistysrahasto.fi

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS


www.demarinuoret.fi


Lippu 04/2011