Page 1

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 2/2014

PUOLUEEN UUDISTAJA S. 6 KOULUTUS RIISTON VÄLINEENÄ S. 15 ESITTELYSSÄ VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT S. 18 1990-TALETS BARN S. 20 TÄRKEINTÄ ON LIIKE S. 21 AMERIKKA OBAMAN JÄLKEEN S. 24 MIELETÖN MUOVIVALLANKUMOUS S. 28 HAE PÄÄTOIMITTAJAKSI S. 29


PÄÄKIRJOITUS

KAIKKI LÄHTEE INNOSTUKSESTA!

L

iityin SDP:n ja Demarinuorten jäseneksi neljä vuotta sitten. Entisen oppilaskunta- ja nuorisoparlamenttiaktiivin oli luontevaa jatkaa vaikuttamista poliittisen toiminnan kautta. Sosialidemokratia tuntui alusta asti oikealta liikkeeltä, sen arvot ja sanoma olivat kunnossa. Työllisyys ja talouskasvu synnyttävät hyvinvointivaltion perustan. Kakku pitää ensin kasata, jotta se voidaan oikeudenmukaisesti jakaa. Samalla pidetään huolta ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta meillä ja maailmalla. Törmäsin kuitenkin hetken liikkeessä toimittuani erääseen ongelmaan, joka tuntui ylitsepääsemättömältä. Niin nuoria kuin vanhojakin tovereita tuntui vaivaavan passiivisuus ja apatia. Mikään ei tuntunut innostavan näitä aatteen eri-ikäisiä sankareita liikkeelle maailmaa muuttamaan. Samalla koin kuitenkin itse olevani innostunut sosialidemokratiasta ja politiikasta. Huomasin usein miettiväni, millä saisin työväenyhdistykseni porukat ja nuorisopiirini aktiivit innostumaan yhteisestä tekemisestä. Ihmisten innostaminen tuntui niin hirveän vaikealta. Vuosi 2012 muutti kaiken. Ainakin hetkeksi. SDP:n puoluekokous ja Demarinuorten liittokokous saivat aikaan hengennostatuksen, joka näkyi ja kuului myös ulospäin. Puolueen kannatus nousi ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen ja tavoitti melkein kokoomuksen kannatuksen. Ilmiötä seurasi paikallistoimijoiden aktivoituminen. Demarit ympäri Suomea käärivät hihansa ja ryhtyivät toimeen kunnallisvaalien voittamiseksi. Tulos oli torjuntavoitto, vaikka kultasijoitusta emme saavuttaneetkaan. Kyse oli kokonaisvaltaisesta innostumisesta, joka demareilta oli puuttunut jo vuosia. Tuo kevät opetti minulle, kuinka tärkeää on saada ihmiset innostumaan. Ilman innostusta kukaan ei jaksa lähteä vesisateeseen jakamaan eurovaaliehdokkaan mainoksia. Innostaminen on ennen kaikkea poliittisten ja järjestöllisten

EEMELI PELTONEN

päätoimittaja

johtajien tärkein ominaisuus. Sitä ei kuitenkaan voi oppia kirjoja lukemalla, vaan itse tekemällä ja kokemalla käytännön kautta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että samaa kykyä innostaa vaaditaan myös meiltä jokaiselta, ei vain porukoiden johtajilta. Kun saamme ensin itsemme innostumaan, seuraa siitä varmasti myös laajemman joukon voimaantuminen. Syntyy liikehdintää, joka johtaa siihen, että ihmiset ryhtyvät oikeasti toimiin. Ja juuri siitä on kyse myös poliittisessa toiminnassa. Koska sinä olet viimeksi innostunut? Tämä on omalta osaltani viimeinen pääkirjoitukseni Lippuun. Kaksi vuotta Demarinuorten pää-äänenkannattajan parissa ovat olleet antoisia. Haluan kiittää kaikki niitä, jotka ovat olleet mukana tekemässä ja suunnittelemassa Lippua päätoimittajakaudellani. Iso kiitos kuuluu myös lehden lukijoille, joilta sain hyödyllistä palautetta ja ideoita lehden kehittämiseen. Te olette olleet oman innostukseni tärkein lähde. Demarinuorten liittohallitus valitsee kesällä Lipulle seuraavan päätoimittajan. Kannustan kaikkia kiinnostuneita hakemaan päätoimittajaksi. Lipun päätoimittajuus on ollut tähän mennessä opettavaisin tehtävä, jossa olen saanut toimia sosialidemokraattisessa nuorisoliikkeessä. Olen oppinut paljon paitsi aatteesta, myös itsestäni. On ollut ilo tehdä lehteä, joka on samalla kehittänyt omia taitojani toimittajana. Samalla olen päässyt haastattelemaan ja tutustumaan huipputyyppeihin ympäri Suomea. Pidetään jatkossakin Lippu korkealla!

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

KIRJOITTAJAT

Anette Karlsson, Jani Kokko, Emilia Kostiainen, Lasse Lehtinen, Antti Lindtman, Maria Rytkönen ja Elisa Selinummi

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Eemeli Peltonen, eemeli.peltonen@hotmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Iida Vallin iida.vallin@demarinuoret.fi

LIPPU 2/ 2014

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g 2/2014 ILMESTYY SYYSKUUSSA

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Iida Vallin, iida.vallin@demarinuoret.fi

3


4

LIPPU 2 /2014

OTSIKOISSA

“ANTTI RINNE VALITTU SDP:N PUHEENJOHTAJAKSI”

Antti Rinne valittiin 9. toukokuuta Seinäjoella SDP:n 44. puoluekokouksessa SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi. Rinne päihitti tasaisessa vaalissa istuvan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen äänin 257-243. Valinta on historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin SDP:n historiassa istuvaa puheenjohtajaa ei ole syrjäytetty. Lippu onnittelee valittua puheenjohtajaa ja kiittää Urpilaista yhteisistä vuosista! “SANNA MARIN RYMINÄLLÄ SDP:N TOISEKSI VARAPUHEENJOHTAJAKSI”

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 28-vuotias Sanna Marin valittiin SDP:n 44. puoluekokouksessa puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Marin nousi ryminällä puoluejohtoon, jättäen taakseen muun muassa ministeri Krista Kiurun. Marinin lisäksi varapuheenjohtajiksi valittiin Antti Lindtman Uudeltamaalta ja Krista Kiuru Satakunnasta. Lippu onnittelee valittua puoluejohtoa! “SDP:N PUOLUEKOKOUS RIKKOI KATSOJAENNÄTYKSIÄ”

SDP:n puoluekokousta seurasi verkon välityksellä parhaimmillaan yli 14 000 katsojaa. Silmäparien lukumäärä on huomattavan suuri ja se tekee SDP:n 44. puoluekokouksesta yhden poliittisen historian seuratuimmista puoluekokouksista. Nähtäväksi jää, millaisen yleisöryntäyksen kokoomuksen puoluekokous aiheuttaa netissä. “KUMPULA-NATRI: URPILAINEN KOMISSAARIKSI”

Helsingin Sanomat uutisoi 9. toukokuuta SDP:n eurovaaliehdokas ja kansanedustaja Miapetra-Kumpula Natrin esityksestä ehdottaa SDP:n väistyvää puheenjohtajaa Jutta Urpilaista ehdolle komissaariksi. Kumpula-Natrin mukaan Suomella on oltava mahdollisuus valita toinen, ei-kokoomuslainen ehdokas komissaariksi, jos Jyrki Katainen tulee valituksi EU:n huippuvirkaan. “60 000 KILOMETRIN KENTTÄKIERROS EI TUONUT EERO VAINIOLLE JATKOA DEMARIJOHDOSSA”

Helsingin Sanomat otsikoi 9. toukokuuta Eero Vainion putoamisesta puoluejohdosta. Hienosta kampanjasta huolimatta SDP:n kolmantena varapuheenjohtajana toiminut Vainio ei yltänyt jatkokaudelle. Lippu-lehti kiittää Vainiota yhteisistä vuosista ja toivottaa onnea eurovaaleihin. Kyllä työ lopulta tekijäänsä kiittää! KARHUHÄLYTYS SÄHKÖISTI SDP:N PUOLUEKOKOUKSEN”

SDP:n puoluekokous sai yllättävän käänteen, kun kokoussaliin toimitettiin tieto karhun liikkeistä Seinäjoen keskustassa. Ei ole tietoa, oliko karhun läsnäololla vaikutus kokouksen viimeisen päivän yleisömääriin salissa - wanhojen tovereiden mukaan kokoussali on perinteisesti viimeisenä päivänä kaikkein tyhjimmillään. Näin ei kuitenkaan ollut tällä kertaa, johtui karhusta tai ei.

“DEMARINUORET: KANSANLIIKE HERÄÄ – YHTENÄISENÄ ETEENPÄIN!”

Demarinuoret toivoi 9. toukokuuta välittömästi puheenjohtajavalinnan jälkeen puolueen lähtevän kulkemaan yhdessä eteenpäin. Nuorisoliitto toivoo, että puolue lähtee Seinäjoen puoluekokouksesta yhtenäisenä ja vahvana kansanliikkeenä, joka katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Nuorisoliiton mielestä SDP on aina ollut yhteiskuntaa uudistava voima, ja sellaisena sen kuuluu pysyä jatkossakin. Demarinuoret toivoo, että puoluekokouksen valitsema puheenjohtajisto tuo puolueeseen uutta innostusta, rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa. “ “ANGELA MERKEL PUHKESI KYYNELIIN OBAMAN EDESSÄ"

Financial Times kertoi 12. toukokuuta eurokriisin synkistä käänteistä. Lehden mukaan eurokriisi oli lähellä räjähtää käsiin huippukokouksessa Saksan Angela Merkelin puhjettua kyyneliin maailman johtajien edessä, kesken kokouksen. Lehtitietojen mukaan Merkelin reaktio johtui Nicholas Sarkozyn ja Barack Obaman vaatimuksista, että Merkelin olisi pitänyt tehdä suurempia panostuksia Kreikan ja Italian paheneviin tilanteisiin, mutta Merkel ei suostunut taipumaan. “MUUT JÄIVÄT ILMAN - DEMAREIDEN PUKUMIEHET AHMIVAT KAIKEN RUOAN AAMUJUNASSA”

Hymy-lehti oli asian ytimessä torstaina 8. toukokuuta. Huolestunut silminnäkijä oli välittänyt lehdelle tiedon suuresta pettymyksestä, kun SDP:n puoluekokousväkeä kyydinneen junan ravintolavaunusta oli loppunut ruoka. Ravintolavaunun henkilökunta kertoi demariväen pistelleen ruoat parempiin suihin ennen muita kanssamatkustajia. Lippu on järkyttynyt tapahtuneesta. “LIPPU ETSII PÄÄTOIMITTAJAA - HAE SINÄKIN!”

Demarinuoret etsii järjestön pää-äänenkannattajalle uutta päätoimittajaa. Lippua vuodesta 2012 päätoimittaneen järvenpääläisen Eemeli Peltosen kausi päättyy kesäkuussa. Peltonen on ilmoittanut, ettei hae jatkoa kaudelleen päätoimittajana. Kaikkia tehtävästä kiinnostuneita suositellaan hakemaan opettavaiseen tehtävään! “DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJUUDESTA TULOSSA KOVA KISA”

Demarinuoret valitsee itselleen kesäkuun liittokokouksessa uuden johdon. Varapuheenjohtajiksi on ilmoittautunut neljä pätevää ehdokasta. He ovat Mikkel Näkkäläjärvi, Miikka-Aukusti Heiskanen, Otto Köngäs ja Petra Peltonen. Ehdokkaisiin voit tutustua tässä lehdessä ja varapuheenjohtajapaneeleissa, joita piirijärjestöt järjestävät liittokokouksen lähestyessä.


LIPPU 2 /2014

PUHEENJOHTAJALTA

KAKSI VUOTTA NUORUUDESTANI TEKSTI: Joonas Räsänen KUVA:: Olli Urpela

Lauantai 19. toukokuuta 2012 oli minulle erityinen päivä. Tuolloin minut valittiin Demarinuorten puheenjohtajaksi. Ennen ratkaisevaa äänestystä vallinnut jännitys vaihtui tuloksen julkistamisen jälkeen suunnattomaan iloon ja innostukseen. Samalla olo oli kuitenkin hieman tyhjä. Koko kevään jatkunut aktiivinen kampanjointi oli saavuttanut päämääränsä ja nyt oli aika lähteä lunastamaan niitä odotuksia, joita valitsijat olivat minuun asettaneet.

V

alintani jälkeen totesin, että voittamista tärkeämpää on se, mitä sillä voitollaan tekee. Nyt on jäsenistön aika arvioida kulunutta liittokokouskautta. Sekä onnistumisia, että epäonnistumisia. Kaksi vuotta sitten omassa kampanjassani kiteytin oman sanomani siihen, että Demarinuorten tulee olla suunnannäyttäjä, vastuunkantaja ja arvojohtaja. Vahvistaaksemme asemaamme poliittisena nuorisojärjestönä meidän tulee olla se porukka, joka näyttää tulevaisuuden suuntaa sosialidemokraattiselle liikkeelle ja yhteiskunnalle. Politiikassamme vastuunkanto tarkoittaa sitä, että yhteiskuntaa uudistetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Hyvinvointivaltiomme kannalta on ensiarvoisen tärkeää panostaa työllisyyteen ja talouskasvuun. Työllisyysastetta nostamalla ja rakenteita uudistamalla

julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle ilman, että kohtuuttomia ja taloutta supistavia sopeutustoimia on tehtävä. Tämä on myös avainasemassa, jotta pystymme pitämään kiinni yhteiskunnan eheydestä. Politiikkamme on myös hyvin arvolähtöistä, sillä vain suvaitsevainen, avoin, kansainvälinen ja moninainen Suomi pärjää nykymaailman kilpailussa ja taloudellisessa puristuksessa. Me emme sulkeudu, emmekä sulje oviamme tänne tulevilta. Meillä on vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstämme niin, että kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään. Meidän tulee myös kantaa kortemme kekoon kansainvälisten ongelmien selättämiseksi ja niihin tulee etsiä nimenomaan kansainvälisiä ratkaisuja. Kuluneet kaksi vuotta olen nyt johtanut Demarinuoria näiden periaatteiden mukaisesti. Samalla koko ajan muistaen sen, että Demarinuorten keskeinen tehtävä on saada nuoret kiinnostumaan sosialidemokratiasta ja edistää nuorten ajatuksia sekä asemaa sosialidemokraattisessa liikkeessä ja yhteiskunnassa. Sosialidemokraattisessa liikkeessä on pitkään puhuttu sukupolvenvaihdoksen välttämättömyydestä, sillä ilman uusia nuoria tekijöitä liikkeemme uhkaa näivettyä. Ilokseni olen huomannut, että tämä nuorten todellinen esiinmarssi liikkeessämme on alkanut. Niin puolueen kuin eri kuntien ja järjestöjen johdossa toimii todella lahjakkaita nuoria sosialidemokraatteja, jotka kolkuttelevat eduskunnan ovia seuraavissa tai viimeistään vuoden 2019 vaaleissa. Demarinuorten puheenjohtajuus on ollut minulle kunniatehtävä ja unelmatyö. Olen myös edelleen erittäin motivoitunut viemään järjestöämme eteenpäin ja antamaan oman panokseni myös koko sosialidemokraattisen liikkeen kehittämiseen. Poliittisesti meidän on edelleen profiloiduttava tulevaisuutta rakentavan, eteenpäin katsovan ja realistisen vaihtoehdon tarjoajana, joka ei luisu äärimmäisyyksiin eikä populismiin. Samalla meidän on kehitettävä jatkuvasti toimintaamme nuoria osallistavampaan suuntaan. Hieman enemmän rohkeutta ja johtajuutta, niin menestyksemme on taattu. LIPPU

5


6

LIPPU 1 /2014


LIPPU 2 /2014

PUOLUEEN UUDISTAJA TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVA:: Jari Niemelä

Sanna Marin nousi Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ennätysnuorena. Nyt tähtäimessä on eduskunta. Samalla puolueesta pitäisi tehdä se muutosvoima, jota yhteiskunta juuri nyt niin kipeästi kaipaa.

tehtävään. Muitakin halukkaita olisi toki ollut, mutta he väistyivät nuoren toivon tieltä. Puheenjohtajuus oli ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutetulle kova pesti. — Puheenjohtajuus on sujunut hyvin, vaikka ihmisten odotukset ovat olleet kovat. En ole halunnut astua valmiiseen muottiin vaan olen pyrkinyt tekemään tehtävästä omannäköiseni, Marin kertoo puheenjohtajuutensa alkutaipaleesta. Ensitöikseen Marin perehtyi kaupungin hallinto- ja johtosääntöihin. Pykäläviidakkoon syventymistä tuki Marinin koulutustausta. Hallintotieteiden kandidaatille kunnallishallintoon syventyminen oli luontevaa. unnuntai on Helsingissä sateinen. Juuri sellainen, Marinin luotsaama valtuusto ryhtyi heti alkumetreillä jollaisena joutuu miettimään kahdesti sateenvarmiettimään, miten kaupungin taloustilanne saataisiin korjon ottamista mukaan kaupungille. Tampereen jattua. Jo entuudestaan heikko talous ja korkeat työttökaupunginvaltuuston puheenjohtajalla Sanna myysluvut asettivat omat haasteensa päätöksenteolle. Marinilla ei ole mukanaan sateenvarjoa, kun Lääkkeeksi vaikeaan taloustilanteeseen tapaamme rautatieasemalla. Olemme sopiMarin tarjoaa vasemmistolaista politiikkaa. “VAIKEASSA neet haastattelun Helsinkiin, sillä Marinilla Hän korostaa investointien tekemisen tärkeon muutakin asiaa kaupunkiin. SDP:n nuor- TALOUSTILANTEESSA yttä ja rakenteiden uudistamista. ten puoluekokousedustajien on tarkoitus — Vaikeassa taloustilanteessa julkisen JULKISEN SEKTORIN kokoontua myöhemmin iltapäivällä puoluesektorin on otettava vahva rooli. Työllisyys ON OTETTAVA VAHVA on asetettava etusijalle ja investointeja toimistolla. Mutta sitä ennen on tarkoitus puhua puolueesta, sen tulevaisuudesta ja on tehtävä. Samalla pitää tehdä säästöjä ROOLI” Marinin omista päämääristä. nimenomaan rakenteita uudistamalla, ei vain Marin näyttää aivan tavalliselta, parikymppiseltä nuorelleikkaamalla. ta. Ja sitä hän edelleen onkin vaikuttavista luottamustehtävistään huolimatta. Pienessä asematunnelin kahvilassa ENSIASKELEET VAIKUTTAJANA Marin nauttii kahvin ja vastailee tuttavallisesti esittämiini kysymyksiin. Sukellus kuntapolitiikan syövereihin ei ole Ala-aste ja lähimetsän hakkuualue. Niihin tiivistyi Maritehnyt Marinista jäykkää lausuntoautomaattia, vaan puhenin vaikuttajauran alku. Pirkkalan Toivion koulun lähimetsä tyyli on edelleen rento. oli vaarassa ja Marin päätti luokkatovereidensa kanssa estää vääryyden. Koneet eivät pysähtyneet, eikä metsä pelastunut, mutta kipinä jäi elämään. PERINTEITÄ RIKKOMASSA Ennen kunnallispolitiikkaa Marin ehti kokeilla monenEnsireaktio oli yllätys. Vuoden 2012 kuntavaalien tulos laista tapaa vaikuttaa. Oli kansalaisjärjestöjä ja opiskelijaoli vain kaksi kuukautta vanha, kun Mariniin otettiin ensimpolitiikkaa. mäistä kertaa yhteyttä ja tarjottiin kaupunginvaltuuston — Vaikuttamistapoja on monia, eikä niistä tule eritellä puheenjohtajan tehtävää. Kaupungin kuntapolitiikan perinoikeita tai vääriä väyliä. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja teisiin oli kautta aikain kuulunut, että puheenjohtajuudella -liikkeet ovat olleet itselleni tärkeä tapa vaikuttaa, hän palkittiin pitkään kuntapolitiikassa vaikuttaneita hahmoja. tiivistää. Perinne oli nyt murtumassa. Puoluepolitiikkaan Marin hyppäsi Demarinuorten kautta. Marin valittiin yksimielisesti puolueensa ehdokkaana SDP oli luonnollinen valinta vasemmistopuolueena ja sen

S

7


8

LIPPU 2 /2014

tulokset puhuivat puolestaan. — Yhdenvertaisuus on minulle tärkeä teema. SDP:llä on arvoja ja näyttöjä. Meillä on pitkä historia tasa-arvotyössä ja yhteiskunnan uudistamisessa. Me myös teemme, emmekä vain tyydy puhumaan ja kritisoimaan. Demarinuorissa Marin oppi voitoista ja tappioista sekä vääntämään kättä erilaisissa asiakysymyksissä. Hän muistelee erityisellä lämmöllä nuorisojärjestön Tulevaisuusakatemia-koulutusohjelmaa. Siellä puhuttiin politiikkaa ja väännettiin asioista iltamyöhään asti.

“TOIMINTAKULTTUURIMME ON JÄMÄHTÄNYT” Pian Marin löysi itsensä Demarinuorten liittohallituksesta ja myöhemmin myös liiton varapuheenjohtajan paikalta. Myös puheenjohtajuutta tuli tavoiteltua, mutta kisa päättyi pronssisijaan. Marin ei kuitenkaan muistele katkerana tappiotaan vaan korostaa, että kyseessä oli yksi kokemus muiden joukossa. VALTIONHOITAJASTA MUUTOSVOIMAKSI

Koko poliittisen uransa ajan Marin on työskennellyt tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Hän korostaa, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset eivät ole hänelle vain mielipidekysymyksiä, vaan moraalikäsityksen perusta. Sateenkaariperheen lapsena Marin tietää mistä puhuu. Puhuessaan tasa-arvosta Marinista nousee esiin aito arvopoliitikko. Ja juuri sitä hän myös tunnustaa olevansa. Hänen äänensä voimistuu ja kädet piirtävät elein ilmaan parempaa yhteiskuntaa. Välillä Marinin katse nousee ja hän tuijottelee hetken muualle mietteliäänä. Usein tällaista taukoa seuraa jokin lyhyt, analyyttinen toteamus. Samalla intohimolla Marin puhuu puolueensa uudistamisesta. Hän myöntää, että puolueen tilanne tuntuu nyt hänestäkin todella surkealta. Marin kuvaa, että sosialidemokraatit ovat pitkään asemoituneet valtionhoitajapuolueeksi, joka lähinnä reagoi yhteiskunnallisiin muutoksiin. Hänestä SDP ei pitkään aikaan ole ollut aito muutosvoima, joka kykenisi tarjoamaan vaihtoehtoja äänestäjille. — Ongelmamme eivät johdu hallituksesta tai oppositiosta. Toimintakulttuurimme on jämähtänyt. Samalla aatteessa on kipuilua ja tekemisestä puuttuu rohkeus. Toimintakulttuurin jämähtämisestä Marin nostaa esimerkiksi oman puoluevaltuustossa esittämänsä esityksen, jossa hän vaati jäsenäänestystä puheenjohtajistosta. — Esitykseni oli monille puoluevaltuustossa shokki. Pelkkä ajatuskin siitä, että puoluevaltuutettu tekee aloitteen ja pyrkii näin käyttämään hänelle kuuluvaa valtaa, tuntui monesta vieraalta. Asioista on totuttu sopimaan etukäteen ja äänestämistä vältellään. Marin uudistaisi puoluedemokratiaa kovalla kädellä, avaisi poliittisen valmistelun isommalle joukolle ja ottaisi jäsenäänestykset aktiiviseksi osaksi päätöksentekoa. Puoluevaltuuston hän näkisi linjaavana toimielimenä, joka ottaisi kantaa asioihin ennen varsinaista päätöksentekoa, eikä tyytyisi vain arvioimaan jo tehtyjä päätöksiä. Hänen mielestään puolueen pitäisi nyt valita taistelunsa huolellisemmin. SDP on ottanut Marinin mielestä ”turpaan” väärissä asioissa, ja asiaa on vain pahentanut puolueen taitamaton mediankäyttö. Puolueen pitäisi Marinin mukaan tarttua työelämän murrokseen, uudistaa sosiaaliturvaa ja torjua ilmastonmuutosta. Eivätkä nämä tavoitteet poissulje

toisiaan. — Tällä hetkellä puolue miettii liiaksi nopeita voittoja ja vain niitä seuraavia vaaleja. Pidemmän linjan vaihtoehto ja visio uupuvat. EDESSÄ LOISTAVA TULEVAISUUS?

Puolueen tilasta puhuminen vie sovitusta tunnin haastatteluajasta leijonan osan. Eikä ihme, sillä puoluekokous on jo ovella. Ja siellä odottavat myös Marinin seuraavat koitokset. Pirkanmaan puoluepiiri on esittänyt Marinia ehdolle puoluejohtoon, joten voi olla, että hän pääsee hyvinkin pian muovaamaan puoluetta viitoittamaansa suuntaan. Hän kertoo, että kävi puoluekokouksessa miten tahansa, on hän otettu ja kiitollinen oman piirinsä tuesta ja luottamuksesta. Marinin mielestä yksittäisiä valintoja tärkeämpää on, että puolue lähtee Seinäjoen kokouksestaan eteenpäin yhtenäisenä ja nykyistä vahvempana. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin kun on saatava uusi vaihde päälle. Vaikka vaalitaisto ei olekaan vielä kunnolla alkanut, on vaalien suunnittelu jo käynnissä. Pirkanmaalla Marinin kansanedustajaehdokkuus on jo varmistunut. Hän sai piirinsä jäsenäänestyksessä kolmanneksi eniten ääniä, jättäen taakseen muun muassa istuvan kansanedustajan Hanna Tainion ja entisen kansanedustajan Marko Asellin. Moni onkin ehtinyt povata hänestä seuraavaa pirkanmaalaista kansanedustajaa. Marin itse suhtautuu vaaleihin tyynesti. — Olen enemmän huolissani puolueen kokonaiskannatuksesta ja -tuloksesta. Teen puolueen eteen täysillä duunia. Ei siellä listalla kuitenkaan yksin olla. LIPPU

Haastattelua tehtäessä Sanna Marinin sijoittumisesta puoluejohtoon ei ollut varmuutta. Marin valittiin SDP:n 44. puoluekokouksessa SDP:n toiseksi varapuheenjohtajaksi


LIPPU 1 /2014

KUUKAUDEN FACEBOOK

“On kuluneet kaksi vuotta saanut tehdä töitä upeiden ihmisten kanssa Demarinuorten puheenjohtajana. Jäsenistön, työkavereiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on koettu monia unohtumattomia hetkiä. Kiitos näistä kaikille. Eilen tuli sitten ilmoitettua, että tätä työtä olisi erittäin suuri kunnia jatkaa. Luottamus punnitaan kesäkuussa liittokokouksessa Vantaalla.” - Joona Räsänen “Kyllä sää helli tänään Sdp:n eurovaalikampanjan avajaisissa! Tommi Läntinen esiintyi, ehdokkaat loistivat kilpaa auringon kanssa ja väki innokkaana mukana.” - Maria Guzenina-Richardson

“Pidin Suomen puheenvuoron YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnassa. ”Social protection and economic prosperity are mutually supportive, as our own history shows.” - Susanna Huovinen “Ulkoministeriön kirjapiirissä vieraanani Paavo Väyrynen, jolta kysyin ensimmäiseksi että jos joku kertoisi lukeneensa viikonvaihteessa koko hänen kirjallisen tuotantonsa niin uskoisitko häntä.” - Erkki Tuomioja “Puoluehallituksen kokous meneillään. Käsittelimme juuri ehdotuksen järjestöuudistusasiakirjaksi. Kokous jatkuu. Olen täällä hyvillä fiiliksillä. Tänään on ollut kiireinen, mutta uskomattoman hieno päivä.” - Krista Kiuru

“Tästä se lähtee! Ensimmäinen EU-vaalitentti Vanhalla Ylioppilastalolla.” - Jutta Urpilainen

“Juuri nyt pääsiäispyhien alla on juuri hyvä hetki: käy tykkäämässä Miapetra Euroopan parlamenttiin -vaalisivustani. Palataan asiaan pashan jälkeen!” - Miapetra Kumpula-Natri

“Rooma, Colosseum. Euroopan sosialidemokraattisen puolueen kongressi käynnistymässä. Ei pahempi paikka. La bella Italia!” - Tytti Tuppurainen

9


Esittelyssä SDP:n ehdokkaat Euroopan parlamentin vaaleissa 25. toukokuuta 2014

“Kasvu ja kasvuyrittäjyys. Niiden parissa olen tehnyt töitä Suomessa, ja niiden parissa haluaisin tehdä töitä Euroopassakin.” - Mikael Jungner, 234

“Kansainvälistä osaamista, kokemusta ja sydäntä.” - Kimmo Kiljunen, 237

“Epätoivon Euroopasta toivon Eurooppaan.” - Timo Harakka, 232

“Eurooppa Suomeksi!” - Liisa Jaakonsaari, 233

“Oikeudenmukaisuus. Osallisuus. Hyvinvointi.” - Ilkka Kantola, 235

“Hyvä elämä kuuluu kaikille.” Anne Karjalainen, 236

“Työn ja oikeudenmukaisuuden asialla.” - Johannes Koskinen, 238

“Euroopan unioni ei ole mustavalkoinen. Kaiken vastustamisella voittaa vähän” - Miapetra Kumpula-Natri, 239


“Kuuluuko Sinun äänesi Euroopassa? Työntekijän ääni ratkaisee!”Janne Laulumaa, 240

“Palkansaaja-Paananen palaa!” Reijo Paananen, 243

“Rohkeus vaikuttaa. Rohkeus kohdata. Rohkeus puuttua. Rohkeus välittää. Rohkeus yrittää.” - Nasima Razmyar, 246

“Oikea mies vasemmalta!” - Eero Vainio, 249

“Tehdään yhdessä parempi arki!” Anna-Kristiina Mikkonen, 241

“Jokaisella eurooppalaisella on oikeus kuluttajansuojaan.” - Tuula Peltonen, 244

“Parempi maailma on mahdollinen, kun rakennamme sen yhdessä.” - Mitro Repo, 247

“Pohjoismainen hyvinvointi tarvitsee puolustajaa.” - Antti Vuolanne, 250

“Sinun äänesi Euroopassa.” - Riitta Myller, 242

“Penny for your thoughts.” - Kaisa Penny, 245

“Kaarin. Osaa.” - Kaarin Taipale, 248

“Ajattelun voimaa - Tankens kraft.” - Thomas Wallgren, 251


12

LIPPU 2 /2014

MÄÄRÄNPÄÄNÄ TULEVAISUUS TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVAT: Elisa Selinummi

Joona Räsänen tavoittelee jatkokautta Demarinuorten puheenjohtajana kevään liittokokouksessa Vantaalla. Lipun haastattelussa Räsänen kertoo, missä hän on onnistunut puheenjohtajana ja mihin hän haluaa liikettä tulevaisuudessa viedä.

K

aksi vuotta sitten lohjalainen Joona Räsänen valittiin Demarinuorten puheenjohtajaksi yllätysnimenä Helsingissä järjestetyssä liittokokouksessa. Moni epäili Räsäsen mahdollisuuksia alkumetreiltä alkaen, mutta sinnikäs kampanjointi ja vahva sanoma toivat avaimet voittoon. Nyt Räsäsen ensimmäinen puheenjohtajakausi lähestyy loppuaan. Maailma ja toimintaympäristö ovat kokeneet ison muutoksen siitä, kun Räsänen aloitti työnsä nuorisoliiton johdossa. Se hotellikin, jonka auditoriossa Räsänen aplodeerattiin liikkeen johtoon, on konkurssissa. NUORET KOVASSA NOSTEESSA

Tapaan Räsäsen hänen työhuoneessaan Saarinimenkadulla Helsingin Hakaniemessä. SDP:n kuuluisan

puoluetoimiston syövereissä Räsänen on työskennellyt kellon ympäri nuorisoliikkeen edun eteen. Räsänen kuvailee nykyistä työtään puheenjohtajana unelmaduuniksi. — Parasta on ollut nähdä nuorten roolin kasvaminen puolueessa kuluneen kahden vuoden aikana. On ollut hienoa olla seuraamassa ja tekemässä tätä nousua. Nuorten nousu kovaa vauhtia vaikuttamisen paikoille on ollut Räsäsen mielestä hallitseva teema hänen puheenjohtajakaudellaan. Moni nuori on kuluneen kahden vuoden ajan tullut valituksi valtuustoon, valtuustojen puheenjohtajiksi ja tärkeiden lautakuntien avainpaikoille. Näin on tapahtunut esimerkiksi Viitasaarella, Lohjalla, Tampereella ja Järvenpäässä. — Kun itse tulin mukaan liikkeeseen, näin ei ollut. Toisaalta tarve tukea ja nostaa nuoria on nyt koko SDP:ssä aivan erilainen, Räsänen tähdentää. Voimakkaasta nuorennusleikkauksesta huolimatta kaikki ei kuitenkaan ole yhtä auvoisaa liikkeessä. Yleinen apatia on näkynyt myös Räsäsen toimikaudella Demarinuorissa. — Lisää tekemistä tarvittaisiin paitsi puolueessa myös Demarinuorissa, jotta jäsenet todella aktivoituisivat. JATKOKAUDELLE TEKEMISEN MEININGILLÄ

Räsänen on jo aikaisemmin kertonut hakevansa jatkoa Demarinuorten puheenjohtajana. Päätöksen taustalla vaikuttavat hänen mukaansa vahvasti jäsenistöltä välittynyt viesti toiveista lähteä jatkokaudelle. — Kun kokee, että on annettavaa, on luontevaa pyrkiä jatkokaudelle.


LIPPU 2 /2014

13


14

LIPPU 2 /2014

Jatkokaudellaan Räsänen haluaa laittaa uuden vaihteen silmään järjestöllisessä kehittämisessä. Samalla liiton poliittista sanomaa pitäisi edelleen vahvistaa. Erityisen tärkeänä Räsänen pitää tavoitettaan pyrkiä jatkokaudella vahvistamaan Demarinuoria poliittisena liikkeenä, jolla on uskottava sanoma tulevaisuudesta. Paljon näiden tavoitteiden eteen on totta kai tehty jo Räsäsen ensimmäisellä puheenjohtajakaudella, mutta työ on vielä kesken. Räsänen on erityisen ylpeä liiton tapahtumatoiminnan kehittymisestä ja Demarinuorten uskottavuuden ja painoarvon kasvusta. Liittokokouksessa Räsänen haluaa paitsi avata jatkokautensa tavoitteita myös asettaa itsensä liittokokouksen ja jäsenistön arvioitavaksi. Mutta mistä johtuu, ettei Räsäselle ole löytynyt haastajaa? Eikö Demarinuorten puheenjohtajan paikka enää kiinnosta ketään? Räsänen kiistää väitteen tehtävän pienestä huomioarvosta. Selitys hänen mielestään löytyy enemmänkin jäsenistön ikämurroksesta. — Aika paljon voi vaikuttaa se tosiasia, että yksi suhteellisen iso sukupolvi on siirtynyt pois nuorisoliiton toiminnasta. Nyt odotetaan, että uusi nuorempi porukka ottaa roolia. Vuonna 2016 on ehkä jo monta muuta ehdokasta. Vuonna 2016 peli onkin seuraavan kerran täysin auki, sillä Demarinuorten puheenjohtajalla ei ole tapana jatkaa kahta kautta pidempään.

syytä kysyä, miltä taivaanrannassa näyttää? — Tulevaisuus näyttää nuorten kannalta suhteellisen hyvältä. Vuoden 2012 kunnallisvaalien asetelmista on monen nuoren tekijän hyvä ponnistaa kohti eduskuntaa. Räsänen kuitenkin muistuttaa, ettei nuorten nousu eduskuntaan ole tälläkään kertaa kovasta nosteesta huolimatta vaivatonta. Hän korostaa, että nuorten menestykseen seuraavissa eduskuntavaaleissa vaikuttaa vahvasti puolueen yleinen kannatus. Puolueen nykykannatuksella uusien nuorten kansanedustajien saaminen eduskuntaan näyttää hankalalta. Hän kuitenkin kertoo olevansa luottavainen nuorten mahdollisuuksiin. Lisää luottamusta antaa nuorten ehdokkaiden hyvä alueellinen kattavuus. — Nuorten suhteen olen luottavainen. Kaikista vaalipiireistä löytyy tällä hetkellä nousevia nuoria kykyjä, Räsänen kiteyttää. Eduskuntavaalit ovat Räsäsen mielessä paitsi yhteisen liikkeen, myös hänen itsensä takia. Räsänen asetettiin keväällä eduskuntavaaliehdokkaaksi Lohjalta. Tukiryhmän kasaaminen on jo alkanut, ja vaaliteemojen suunnittelu on käynnissä. — Lähden eteenpäin kohti eduskuntavaaleja luottavaisin mielin. Pyramidia pitää lähteä kiipeämään alhaalta ylös. Seuraava askel on katsoa, miten kansa luottaa. LIPPU

LYHDYNKANTAJAN ASEMA PALAUTETTAVA

Demarinuorten puheenjohtajana Räsänen on ollut aitiopaikalla seuraamassa SDP:n ympärillä käytyä keskustelua ja liikkeen sisäistä itsetutkiskelua. Kenttää kiertäessään esimerkiksi kouluissa ja paikallisjärjestöissä on Räsänen vakuuttunut entisestään, että sosialidemokratialle on tilausta. — Vastaanotto on ollut yleisesti positiivista. Tietysti politiikan vastaisuus näkyy edelleen nuorten parissa. Räsänen uskoo, että SDP:llä on vielä paljon annettavaa Suomelle. Hän pitää tärkeänä, että SDP ottaisi jälleen Suomen johtavan tulevaisuuspuolueen roolin. Samanlainen lyhdynkantajan asema puolueella on ollut historiassa pitkään esimerkiksi hyvinvointivaltion rakennustöissä. Aitous on kuitenkin tärkeää, kun sosialidemokraatit lähtevät rakentamaan omaa tulevaisuuttaan ja uudelleen vakuuttamaan menetettyjä äänestäjäryhmiä. — Menestymme sosialidemokraattisella politiikalla, emme mainostoimistoilla. Äänestäjien luottamus meihin vahvistuu vain, kun tekomme vastaavat puheita. Räsänen painottaa jälleen työllisyyden, laajan veropohjan ja toimivien hyvinvointipalvelujen merkitystä SDP:n politiikan keskiössä. Myös rakenteita pitäisi pystyä uudistamaan vastuullisesti. — Sosialidemokraattien pitäisi muistaa ensin leipoa se kakku, josta hyvinvointivaltio rahoitetaan ja vasta sitten jakaa se oikeudenmukaisesti. Julkisessa keskustelussa olemme olleet ehkä vähän liiaksi jakopuolella.

SANATESTI Sanatestissä haastateltava kertoo, mitä haastattelijan esittämät sanat tuovat ensimmäisenä mieleen. Näin Räsänen vastasi. Lippu: Kokoomus Joona: Taantumus Lippu: Progressio Joona: Oikeudenmukaisuus Lippu: Eurovaalit Joona: Sosialidemokraattien voitto Lippu: Antti Rinne Joona: Sopija Lippu: Kalastus Joona: Kari Rajamäki Lippu: Liittohallitus Joona: Työnyrkki Lippu: Liike Joona: Tavoitetila

KATSE EDELLEEN KEVÄÄSSÄ 2015

Lippu: Twitter Joona: #rohkeastidemari

Haastattelin Räsästä edellisen kerran kaksi vuotta sitten, kun hänet oli juuri valittu nuorisoliiton johtoon. Silloin hän korosti, että nuorisoliiton on otettava katse kohti kevättä 2015, jolloin seuraavat eduskuntavaalit järjestetään. Onkin

Lippu: Liittokokous Joona: Huippuhetki Lippu: Sanatestit Joona: Mielenkiintoisia


LIPPU 2 /2014

KOULUTUS RIISTON VÄLINEENÄ TEKSTI: Maria Rytkönen, SONK ry:n hallituksen jäsen KUVA: Nelli Nurminen

Koulutuspolitiikka ei ole enää yksiselitteisesti valtioiden ohjattavissa. Monikansallisten yritysten lobbarit ohjaavat maiden koulutuspolitiikkaa kansainvälistä koulutusta rahoittavien, mittaavien ja tutkivien järjestöjen, kuten OECD:n ja IMF:n kautta.

K

oulutuksen sivistykselliset ja demokratiaa tukevat tavoitteet jäävät sivuun, kun koko koulutusjärjestelmä pyritään muuttamaan yrityksiä palvelevaksi koneistoksi. Euroopan muuttuneessa yhteiskuntarakenteessa koulutus on uusi hallinnan väline, jossa ihmiset valjastetaan tietotyöläisiksi - uudenlaisen teollisuuden prekaareiksi. Leuzen, Martersin ja Rusconin (2007) julkaiseman tutkimuksen mukaan koulutuspoliittisen päätöksenteon valtakenttä on muuttanut painopistettään: uudet toimijat, kansainvälisissä järjestöissä valtaa käyttävät suuryritysten etuja valvovat lobbarit, hallitsevat päätöksenteon sääntöjä. Samalla kun valtiot itse lähestyvät kansainvälisiä järjestöjä, ne huomaamattaan sitoutuvat samalla myös näiden toimijoiden asettamiin ehtoihin. Valtiot ovat siis joutuneet asemaan, jossa ylikansalliset markkinatoimijat hallitsevat eurooppalaisen päätöksenteon kriteereitä; kyse ei ole enää siitä kuka päättää, vaan kuka asettaa ehdot, joiden puitteissa päätetään. Koulutuspolitiikka on asetettu taloususkon raamien alaisuuteen. Koulutuksen laatua ei arvioida sen mukaan, millaisia sivistyksellisiä ja kansalaisvalmiuksia se antaa, vaan taloudellisten kriteereiden asettamien tavoitteiden mukaan. Valtioiden on kannattavaa osallistua kansainvälisten järjestöjen toimintaan, koska ne auttavat keskinäisen yhteistyön koordinoinnissa ja hyväksi havaittujen käytäntöjen vaihtamisessa. Järjestöjen varjopuoliksi nousevat ylikansallisten suuryritysten asioita ajavat lobbarit. Koska valtiot joutuvat kilpailemaan suuryritysten sijoituksista, altistuvat ne samalla sitoutumaan huomaamattaan markkinatoimijoiden kannalta edulliseen koulutuspolitiikkaan. Koulutus nähdään arvokkaana vain, jos se ohjaa väkeä teollisuuden tuottaviin työmarkkinakoloihin, Teollisuudella ei tarkoiteta pelkästään savupiipputeollisuutta vaan myös EU:n suunnitelman mukaista “maailman kilpailukykyisim-

män tietotalouden” pukukansateollisuutta. Keskeistä on saada väki ohjattua sellaisille toimintakentille, jotka hyödyttävät toimijoiden oman etuorganisaation intressejä. Kansainvälisten suuryritysten etua valvovien tahojen asettamien kriteereiden mukaisesti ohjautuva koulutuspolitiikka suuntaa katsetta välineellisiin tavoitteisiin. Julkilausumaton tavoite on valmistaa ihmismassaa näiden toimijoiden työläisiksi, leikaten samalla yksilön mahdollisuutta ymmärtää kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallista asemaansa. Tällainen toiminta on uhka demokratialle. Koulutuksen tärkein tehtävä tulisi olla yksilön saattaminen sellaisten taitojen ja tietojen pariin, joissa hän on kykenevä osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon. Se, että erilaiset ylikansalliset markkinatoimijat kykenevät vaikuttamaan koulutuspoliittisiin päätöksiin on merkittävä, mutta näkymätön osa eurooppalaista politiikkaa. Nämä toimijat eivät ole näkyvä instituutio, johon voisimme selkeästi kohdistaa kritiikkiä, vaan toimivat osana anonyymimpaa ”koulutuksen kehitystä”. Tämä kuitenkin tapahtuu niiden omien intressien ohjaamana ja ehtojen puitteissa. Valtion toimintamahdollisuuksia niiden edessä rajoittaa toimijoiden kyky kilpailuttaa eri valtioita keskenään. Koulutuksesta on tullut siis Euroopan tasolla hallintapolitiikkaa. Se ei ole enää väen vapauttamisen mekanismi vaan hallintamekanismi; keino valjastaa työmassa yksityiseen voitontavoitteluun. Tämä aiheuttaa resurssien ja vallan kasautumista eriarvoisesti köyhdyttäen julkista taloutta ja sen mahdollisuutta jakaa resursseja hallitusti ja pitkänäköisesti. Tästäkin syystä tulevat EU-vaalit ovat merkitykselliset. Monikansallisten yhtiöiden vastavoimana voi toimia vain vahva eurooppalaisen tason politiikka. Kamppailu käydään Euroopan unionin tasolla uusliberalistista kapitalismia vastaan, joka pyrkii haltuunottamaan yksilön jo koulutusideologisella tasolla. LIPPU

15


16

LIPPU 2 /2014

SUKUPOLVIEN KUILUN PARTAALLA TEKSTI: Lasse Lehtinen, kirjailija, entinen SDP:n kansanedustaja ja europarlamentaarikko KUVAT: Veikko Somerpuro

Muuan vanha mies sanoi aikoinaan: ”Tämän päivän lapset ovat tyranneja. He vastustavat vanhempiaan, leikkivät ruoalla ja kiukuttelevat opettajilleen.”

U

sein kuulee lausumia, joiden mukaan nuoret ovat hemmoteltuja ja saavutettuja etuja on liikaa. Jutta Urpilainen on lausunut, että hyvinvointivaltio ei voi olla riippumatto – paitsi eläkkeensä ansainneille ikäihmisille – vaan tikapuut tai trampoliini. Vaatimuksia korjausliikkeistä alkaa tulla myös nuorelta sukupolvelta, äärimmäisenä esimerkkinä joidenkin kokoomusnuorten lausumat. Vanhemmat kokoomuslaiset eivät sentään näytä olevan valmiita purkamaan hyvinvointivaltion kantavia rakenteita. Ilmainen opiskelu on nykyään subjektiivinen oikeus.

Sitä ei tarvitse ajatella sijoituksena tulevaisuuteen. Siksi nuoret vierastavat opintolainan ottamista. Opintoraha on siihen oikeutettujen mielestä aina liian pieni. Valtiosihteeri Raimo Sailaksella ei ole riittänyt ymmärtämystä rajoittamattomalle, maksuttomalle opinto-oikeudelle. ”Ajattelutapa, jonka mukaan opiskelu on aina hyvä asia, on johtanut siihen, että yliopistoissa elelee elämäntapaintiaaneja.” Saavutettujen etujen viidakossa piilee kuitenkin yksityiskohtia, jotka estävät järkevän toiminnan. Valmistumista lykätään myös siksi, että opiskelijalla on etuja, kuten opintoraha ja asumislisä, joita vastavalmistuneella maisterilla


LIPPU 2 /2014

tai juristilla ei enää ole. Kun työpaikan saanti ei ole varmaa, pitkitetään opintoja.

töissä, lautakunnissa ja valtuustoissa. Siispä käytännössä vain prosentti aikuisväestöstä osallistuu päätösten muovaamiseen. Porukka mahtuisi yhtä aikaa Stadionille. Päättäjät ovat tuon yhden prosentin panttivankeja. MITEN SE ENNEN ONNISTUI? Aktiivien keski-ikä on korkea. Kun Jyrki Katainen kävi Vanhemmilla on oikeus valita alle kolmevuotiaan lapsen puhumassa Kansallisille eläkeläisille pankin kerhohuohoito kotona tai kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidosneessa, keskustelussa nousee harvoin esiin tuoreita sa. Kotona hoitavalle vanhemmalle oikeus mahdollistaa ideoita. Jutta Urpilainen saa työväentalolla kontolleen sekä lapsen hoitamisen työsuhteen katkeateollisuuden alasajon että eurooppalaisen matta. Vaikka työsuhde ei katkea, vuodet pankkikriisin. “KEINOJA ON, kotona jarruttavat naisten urakehitystä. ”Ei sitten piiruakaan periksi edellisen PÄÄTÖKSET Naisten syrjintä työelämässä ei puoluekokouksen päätöksistä” toivotetaan vähene, ennen kuin miehet käyttävät TEKEVÄT TIUKKAA” evääksi kotimatkalle. Jos näin ei tapahdu, vanhempainvapaista merkittävän osan ja vierailevan puhujan paikkaa kyttäävä tekee vanhemmuus lakkaa olemasta pelkäsomilleen tiettäväksi, että korkea luottamustään naisiin liitetty asia. henkilö on pettänyt sekä aatteensa että äänestäjänsä. Jos isät alkavat käyttää enemmän vanhempainvapaata, Syyllisiä olemme me kaikki, jotka viritämme tuon karäidit palaavat työhön nykyistä aikaisemmin, uraa on helmean kannustinloukun äänestämällä valtiopäiville peräti pompi tehdä. Pienten lasten äitien työllisyysaste nousee, kahdeksan eri puoluetta ja jätämme politiikan kokoukset äideille karttuu työ- ja eläketuloja ja yhteiskunnalle verotu- pienelle vähemmistölle. loja. Siitä huolimatta miesten vanhempainvapaata vastustetaan yllättävän laajalti. OPPINEEMPIA, KANSAINVÄLISEMPIÄ, KEKSELIÄÄMPIÄ Nuori uranainen kysyi vanhemmalta sisareltaan miten tämä saattoi aikanaan tehdä sekä uraa että kasvattaa Tämän päivän nuoret ovat kaikesta huolimatta keskilapset. ”Meillä oli pakko olla kotiapulainen.” Siihen aikaan määrin oppineempia, kansainvälisempiä ja kekseliäämpiä ei ollut subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Isovanhemmat kuin aiemmat sukupolvet. Hemmotteluun, jos se koetaan olivat korvaamaton apu. ongelmaksi, olemme syypää me, jotka olemme jakaneet Nuorempi ihmetteli eikö sellainen ollut kallista kun jälkeläisillemme vastikkeettomia etuja runsain mitoin. apulaisen palkka ei ollut vähennyskelpoinen ja asuntokin Itse olemme myös lapsemme kasvattaneet – tai jättäneet apulaiselle tarvittiin. Vastauksen mukaan käteen jäänyt kasvattamatta. nettopalkka riitti juuri apulaisesta aiheutuneisiin kuluihin, Vanha mies, joka sanoi lasten olevan tyranneja, oli ei mihinkään muuhun. Uraa ei kuitenkaan tarvinnut uhrata, Socrates. Hänen mielipiteensä on vain kahden ja puolen ei myöskään imuroida eikä pestä pyykkiä iltaisin. ”Illat tuhannen vuoden ikäinen. LIPPU saattoi omistaa perheelle puhtaassa huushollissa.” KEINOT TIEDOSSA, ROHKEUS HUKASSA

Talousviisaat ovat laatineet luettelon keinoista, joilla Suomi ehkä välttää suistumasta kriisiin, joka olisi vielä pahempi kuin 1990-luvun lama. Julkiset menot vievät jo yli puolet yhteisestä kakusta, maailmanennätys sekin. Yksityisellä puolella tuottavuuden kasvu on hiipumassa. Niinpä hallintoa on karsittava ja hyvinvointipalveluja tehostettava. Ansio- ja pääomatuloverotusta pitää keventää. Kiinteistövero tulee ulottaa metsämaahan. Asuntolainojen verovähennysoikeutta on edelleen kutistettava. Opintotuet muutetaan opintolainoiksi. Työttömien on otettava vastaan työtä tai tehtävä jotain hyödyllistä tukensa eteen. Eläkeikää on nostettava. Kuntia on yhdistettävä. Keinoja on, päätökset tekevät tiukkaa. ”Kaikki poliitikot tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä miten sen jälkeen voitetaan vaalit.” Tämä Luxemburgin pääministerin Jean Claude Junckerin usein toistettu lause on taivaan tosi myös Suomessa. PÄÄTTÄJÄT PROSENTIN PANTTIVANKEINA

Silmiini ei ole sattunut yhtään yleisönosastokirjoitusta, jossa eläkeläinen olisi tyytyväinen eläkkeeseensä, opiskelija opintorahaansa, palkansaaja palkkaansa tai talonpoika tukiaisiinsa. Luultavasti hiljainen enemmistö on kuitenkin tyytyväisempi asioiden tilaan kuin äänekäs vähemmistö antaa ymmärtää. Miksi poliitikot kuuntelevat vähemmistöä? Puolueilla on Suomessa yhteensä 300 000 jäsentä. Heistä vain joka kymmenes osallistuu politiikkaan järjes-

ITIKKO JA

ILIJA, POLI

IRJA TINEN - K LASSE LEH IES M N A MAAILM

nsanedusentinen ka :n P SD , ja vuosina ta edustajana lija, toimit en on kirjai ko. Hän toimi kansan 2004. n a ti n h n o Le e vu Lass entaarik nestettiin m ää la ar en p n ti ro h taja ja eu enttiin Le eissa. Europarlam a vuoden 2009 vaal 00-lutt 1972-1983. u än juonsi 20 htinen ka H o a. tk n ja vo t u as en -k Le . tv ak h s aa v-sarj n myö Hän ei taa Lehtise atko miljonääriksi? -t kuten Moni muis uotantoja, -t a Halu tv u i tt is si o ku su lu t in u kirjallin tä n it en ja er h än o H vulla a Wroom. oittanut ja rj lm ki je si h o kä . s ilu on myö jä ja auto etoteoksiin aaneista ti nsallistietä i lehdisSuomen ka sa ulottuu veijarirom ti. Hän toim es lis vä n in to sa 89. Lehn n 19 ta ka o 5– s nen tu tössä 198 nettu myö ys n et tu n äh o rl ntoon u en Lo su Lehtin nimetty Lontoon en, joka on a Suomen n en ai al ks m vo o eu ). su tön noa of London istaiseksi ai of the City tinen on to (Freeman si ek is la vapaakansa

17


18

LIPPU 2 /2014

ESITTELYSSÄ VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKKAAT TEKSTI: Eemeli

Peltonen

Demarinuorten liittokokouksessa valitaan järjestölle kaksi varapuheenjohtajaa. Ehdolle voi asettua vielä kokouksessa, mutta tähän mennessä kisaan on ilmoittautunut neljä ehdokasta. Lippu esittelee Miikka-Aukustin, Petran, Mikkelin ja Oton lehden lukijoille.

tajiston lähemmäs kenttää. Myös Demarinuorten poliittinen vaikuttavuus paranee, kun paikallistoimijat otetaan vahvemmin mukaan politiikan tekemiseen liittokokousten välillä.” MITKÄ OVAT VAHVUUKSIASI JÄRJESTÖTOIMIJANA?

Petra: ”Järjestötoimijana olen rohkea ja kokenut joukkuepelaaja, joka pyrkii aina viemään järjestöä eteenpäin. Olen nähnyt sosialidemokraattisen liikkeen toimintaa Demarinuorten lisäksi puolueesta katsottuna, sekä luottamushenkilön että työntekijän silmin. Tämän lisäksi kokemukseni opiskelijapolitiikasta ovat opettaneet toimimaan eritavalla ajattelevien ihmisten kanssa.”

PETRA PELTONEN Esittele itsesi lyhyesti: kuka olet ja mitä olet tehnyt aikaisemmin järjestöllisellä ja poliittisella kentällä? Petra: ”Olen Petra Peltonen, 23-vuotias turkulainen opiskelija ja järjestöaktiivi. Toimin tällä hetkellä muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitossa, Turun nuorisolautakunnassa ja SDP:n puoluevaltuustossa. Järjestöurani alkoi Turun demarinuorista, josta olen siirtynyt Lounais-Suomen demarinuorten kautta liittohallitukseen.” MIKSI PYRIT DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJAKSI?

Petra: ”Demarinuoret on järjestönä opettanut ja kasvattanut minua. Olen toiminut liiton eri tehtävissä jo lähes viiden vuoden ajan ja vastaan on tullut sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Demarinuoret tarvitsee puheenjohtajiston, joka tuntee järjestön kaikki puolet. Haluan kehittää sekä poliittista vaikuttavuuttamme että organisaatiotamme, ja varapuheenjohtajana tähän olisi erinomainen mahdollisuus.” MITÄ ASIOITA HALUAT EDISTÄÄ VARAPUHEENJOHTAJANA DEMARINUORISSA?

Petra: ”Varapuheenjohtajana haluan ottaa vastuulleni liiton järjestöllisen kehittämisen ja yhteistyön piirijärjestöjen kanssa. Paikallistoimijoiden tukeminen on yksi liiton merkittävimmistä tehtävistä ja haluankin tuoda puheenjoh-

MIIKKA-AUKUSTI HEISKANEN ESITTELE ITSESI LYHYESTI: KUKA OLET JA MITÄ OLET TEHNYT AIKAISEMMIN JÄRJESTÖLLISELLÄ JA POLIITTISELLA KENTÄLLÄ?

Miikka-Aukusti: “26-vuotias journalismin opiskelija Oulusta. Olen toiminut kuluneen liittohallituskauden Demarinuorten varapuheenjohtajana. Nuorisoliiton jäsenenä olen ollut jo yhdeksän vuotta, ja pursuan edelleen ideoita ja energiaa sosialidemokraattisen aatteen ajamiseksi. Lisäksi vaikutan SAK-nuorissa ja PAMissa.” MIKSI PYRIT DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJAKSI?

Miikka-Aukusti: “Pyrin jatkokaudelle, koska aloittamani työ on vasta kesken. Työstämäni nuorisoliiton strategia ei ehtinyt liittokokoukseen, sillä sen hiomiseen jouduttiin käyttämään paljon aikaa ja harkintaa. Haluan ajaa strategiatyön loppuun ja valmistella siihen kuuluvat kentän työkalut. Olenkin enemmän järjestömyyrä ja aatteen vartija kuin poliittinen linjaaja. Puheenjohtaja linjaa. Minä tarjoan vain taustatukea auttamalla asioiden puntaroinnissa. Hyvässä ja pahassa.“ MITÄ ASIOITA HALUAT EDISTÄÄ VARAPUHEENJOHTAJANA DEMARINUORISSA?


LIPPU 2 /2014

Miikka-Aukusti: “Aion edistää edelleen paikallisosastojen ja piirien toiminnan helpottamista. Pyörää ei pidä keksiä uudelleen! Lisäksi haluan vakiinnuttaa liittohallitukseen uusia vaikutustapoja.” MITKÄ OVAT VAHVUUKSIASI JÄRJESTÖTOIMIJANA?

Miikka-Aukusti: “Kokonaiskuvan hahmottaminen ja suorapuheisuus. Minut yllätti kuluvalla liittohallituskaudella, että liittohallituksella oli periaatteessa hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen. Muutenkaan käytännön työtä ei ”ylimmällä tasolla” juuri tehty. Pohdittiin ja jeesusteltiin pääasiassa. Järjestön toimintatavat hahmottamalla ja esityksillä olen pyrkinyt lisäämään liittohallituksen toimintakykyä. Tämäkään työ ei ole aina mennyt kuin Strömmsössa, mutta onneksi kykenen pitämään pintani ja uskallan nostaa kissan aina pöydälle.”

MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI ESITTELE ITSESI LYHYESTI: KUKA OLET JA MITÄ OLET TEHNYT AIKAISEMMIN JÄRJESTÖLLISELLÄ JA POLIITTISELLA KENTÄLLÄ?

Mikkel: ”Olen Mikkel Näkkäläjärvi, 23-vuotias kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Vaasan ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä asun Helsingissä ja toimin Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin päätoimisena varapuheenjohtajana. Olen Demarinuorten kansainvälispoliittisen työryhmän jäsen. Aikaisemmin olen toiminut muun muassa Inarin kunnan nuorisovaltuustossa, Suomen saamelaisnuorissa ja Vaasan sosialidemokraattisissa opiskelijoissa. Työkokemusta minulla on muun muassa metalliteollisuudesta, poronhoidosta ja matkailualalta.” MIKSI PYRIT DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJAKSI?

Mikkel: ”Haen Demarinuorten varapuheenjohtajaksi, koska haluan antaa osaamiseni ja kokemukseni valtakunnallisessa liitossa toimimisesta sekä intoni ja kovan työmoraalini liiton käyttöön. Demarinuoret on laaja liitto, jossa on paljon erilaisia ihmisiä, mikä on nimenomaan liiton vahvuus. Minun mielestä liiton tehtävänä on yhdistää ihmisiä ja tarjota mielekkäitä tapoja toimia ja vaikuttaa. Varapuheenjohtajana pitäisin huolen siitä, että Demarinuorten toiminta on jäsentensä näköistä.” MITÄ ASIOITA HALUAT EDISTÄÄ VARAPUHEENJOHTAJANA DEMARINUORISSA?

Mikkel: ”Minulle on aina ollut hyvin tärkeää, että kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään ja jokaisesta pidetään huolta. Minulle tärkeitä teemoja ovat koulutus ja tasa-arvo: niin sukupuolten, kuin sukupolvienkin välinen. Olen hyvin aktiivinen myös vähemmistöasioissa ja kansainvälinen politiikka ja pohjoismainen yhteistyö kiehtovat

minua.” MITKÄ OVAT VAHVUUKSIASI JÄRJESTÖTOIMIJANA?

Mikkel: ”Olen kova tekemään töitä ja hoidan aina lupaamani tehtävät. Toimin aina ennakkoluulottomalla otteella ja pyrin kehittämään toimintaa, koska mikään tai kukaan ei ole mielestäni koskaan täysin valmis.”

OTTO KÖNGÄS ESITTELE ITSESI LYHYESTI: KUKA OLET JA MITÄ OLET TEHNYT AIKAISEMMIN JÄRJESTÖLLISELLÄ JA POLIITTISELLA KENTÄLLÄ?

Otto: ”Olen 27-vuotias duunari, opiskelija ja tuore isä. Aloitin järjestötoiminnan 2003 Prometheus-leirin tuki ry:n kansainvälisessä jaostossa, ja seuraavat kymmenen vuotta tein Protussa kaikkea mahdollista leireillä kokkaamisesta hallituksen johtamiseen. 2011 liityin SDP:hen ja paikalliseen SONK-osastooni. SONK:ssa toimin liittohallituksessa sekä varapuheenjohtajana. Euroopan demarinuorten YES:n liittovaltuustossa olen toinen Suomen edustaja. Kuulun tänä vuonna myös Allianssin kv-jaostoon. Olin ehdolla viime kuntavaaleissa, ja vaikken läpi päässytkään, lautakunnan varajäsenyys irtosi.” MIKSI PYRIT DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJAKSI?

Otto: ”Minulla on vielä nuorisoliikkeelle annettavaa. Tulevalla kaksivuotiskaudella Nuorisoliitto tulee mm. johtamaan pohjoismaisten demarinuorten kattojärjestön FNSU:n toimintaa, ja liiton johtoon tarvitaan siksi kansainvälisiin kysymyksiin perehtynyt ja motivoitunut toveri. Lisäksi eurovaalien jälkeen vaikuttamistyö uusiin EU-elimiin korostuu, ja on tärkeää että Suomen demarinuorten ääni kuuluu näissä keskusteluissa.” MITÄ ASIOITA HALUAT EDISTÄÄ VARAPUHEENJOHTAJANA DEMARINUORISSA?

Otto: ”Liiton kansainvälisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittäminen on sydämenasiani. Toimintamme kotimaassa on vahvaa ja laadukasta, mutta monilla alueilla se ei riitä. Esim. eurooppalaisen nuorisotakuun aloite lähti Brysselistä. Demarinuorille tärkeistä asioista linjataan jatkuvasti enemmän kansainvälisesti, ja meillä tulee olla vahva edustus niissä pöydissä.” MITKÄ OVAT VAHVUUKSIASI JÄRJESTÖTOIMIJANA?

Otto: ”Olen kuuntelija, neuvottelija ja ideoija. Olen hyvä sovittelemaan yhteen erilaisia näkemyksiä ja rakentamaan positiivista työskentelyilmapiiriä. Jaksan kokoustaa tuntitolkulla, ja olen taitava muotoilemaan kannareita ja julkilausumia.” LIPPU

19


20

LIPPU 2 /2014

1990-TALETS BARN TEKSTI: Anette Karlsson, ordförande i Socialdemokratiska Studerande, SONK rfa KUVA: Nelli Nurminen

Barnen, som föddes på 1980-talet, växte upp under lågkonjunkturen på 1990-talet och blev ungdomar under recessionen på 2000-talet. Jag föddes år 1988 och växte upp under lågkonjunkturen, men det har inte gjorts någon större undersökning av min årsklass.

D

et har gjorts en undersökning av dem, som födternas beskattning. Politiken ändrades år 1995, då Lippodes 1987, men företeelsen av undersökningen nens regnbågsregering började i sin tur lindra lönetagarnas syns också i min årsklass. Undersökningen visar, beskattning och öka produktionen av den offentliga seratt fattigdom går i arv och besparingarna avvicen. Även om den offentliga sektorn började växa efter sedda för barn syns som mångdubbla utgifter i framtiden. lågkonjunkturen, var växten långsammare än tidigare. I undersökningen som gjordes av dem, Lågkonjunkturens besparingars offer var som föddes år 1987, kommer det fram att var “VEM INVESTERAR sjuka, arbetslösa, barnfamiljer, pensionstafjärde i den årsklassen har brott eller andra unga och de lågavlönade. UndersökI FINLAND, OM VI gare, förseelser på sitt konto och var fjärde har ningarna visar, att 90-talets nedskärningsutkomstproblem. Var femte i den årsklassen INTE GÖR DET ENS politik var fel. De mänskliga tragedierna och har haft psykiska problem. 10 000 av hela 60 utgifterna som samhället fått är mångfalSJÄLVA? 000 personer i den årsklassen hade endast diga gentemot besparingarna som gjordes. grundskoleexamen som 21-åring. Socialskyddssystem och högklassig offentlig Resultaten av undersökningen är inte överraskande, service som är tillgänglig för alla samt en rättvis inkomstmen desto oroväckande. Prislappen på 90-tals nedskärdelning är basen för att bygga upp en stabil ekonomi. Ett nings- och besparingsåtgärder har vi nu att betala. På brett samhälleligt välmående och en framgångsrik natiogrund av den ekonomiska lågkonjunkturen minskade nalekonomi går hand i hand. statens inskomster samt ökade utgifterna, detta gav en Vi bör ta i beaktande lärdomarna vi fått av 90-talets någon slags “rätt” att spara på offentliga varor. I samma beslut och följderna av dem. Under 2000-talets ekonomisveva gjordes strukturella och kvalitativa förnyelser med ka lågkonjunktur är det viktigt att göra beslut som minskar vars hjälp man försökte förflytta sig från universalism till på inkomstskillnaderna och som är socialt rättvisa. behovsprövning samt ge ett större ansvar för individen. Statens ekonomi bör balanseras och besparingar krävs, I början av 1990-talet riktade, den borgerliga, Ahos remen det är inte hållbart att köra ner välfärd och utbildning gering nedskärningarna så långt som möjligt till inkomstrei besparningsvimmeln! Det måste finnas investeringar och laterad social trygghet och offentlig produktion av service. visioner i Finlands framtid - vem investerar i Finland, om vi Ytterligare stramades lönetagarnas beskattning. Under inte gör det ens själva? LIPPU Ahos regering lindrades endå kapital- och företagsinkoms-


LIPPU 2 /2014

TÄRKEINTÄ ON LIIKE TEKSTI: Antti Lindtman, SDP:n nuorin kansanedustaja KUVA: Olli Urpela

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunnitellut. Olin ensimmäisen kerran ehdolla kunnallisvaaleissa vuonna 2000. Olin silloin Vantaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Ajattelin, että läpi mennään ja heittämällä.

T

otuus löi kuitenkin karusti nuoren miehen naamalle vaali-iltana. Läpimeno jäi kauaksi. Varapaikkakin jäi harmittavasti yhden äänen päähän. Vaalien jälkeen asetin tavoitteeksi jäsenyyden vapaa-ajan lautakunnassa. Mönkään meni. Pääsin (lue: jouduin) ympäristövalvontalautakuntaan. Ei kuulostanut erityisen seksikkäältä. Totuus oli karumpi. Se oli aikamoinen byrokratiakoulu. Demarinuorten liittokokouksista mieleen on jäänyt erityisesti Turun liittari vuodelta 2002. Uusimaa otti turpaan niin, että tukka taipui. Tipuin liittohallituksesta, eikä sinne päässyt kukaan muukaan uusmaalainen. Edes varapaikka ei irronnut. Kotimatkalla pohdittiin porukalla, voiko vitutukseen kuolla. Parin viikon päästä ajattelin, että so not, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Innoissani käynnistelin vuoden 2003 eduskuntavaalikampanjaa. Ajattelin asettaa riman realistiselle tasolle ja otin tavoitteeksi 1000 ääntä. Sen piti olla helpohkosti kerättävissä. Eipä mennyt taaskaan putkeen. Saalis jäi 850 ääneen. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin satsasin kaikkeni, laitoin itseni tosissaan likoon. Tein ison kampanjan, kiersin hullunlailla vaalikenttiä. Kampanja sai kivasti

julkisuutta ja meininki oli hyvä. Vaalikampanjan aikana oli sellainen olo, että läpi voidaan ihan oikeasti mennä. No ei menty. 1700 ääntä oli jälleen pettymys. Läpimeno olisi vaatinut lähes 5000 ääntä. Se oli synkkä hetki. Mietin pitkään, että pitäisikö elämässä satsata johonkin muuhun. Tuntui voimattomalta miettiä neljän vuoden päähän seuraaviin eduskuntavaaleihin. Olin satsannut täysillä poliittiseen toimintaan vuoden 2000 kunnallisvaaleista lähtien. Vuonna 2009 olin ehdolla Allianssin puheenjohtajaksi. Kaikki näytti hyvältä. Poliittiset nuorisojärjestöt laidasta laitaan olivat takanani. Ei natsannut. Kakkoseksi jäin vaikka homman piti olla ”saletissa”. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tulin sitten valittua kansanedustajaksi. Takana oli kolmet kunnallisvaalit, kolmet eduskuntavaalit ja lukuisa määrä järjestövaaleja. Voi sanoa, että läpimeno vaati yli kymmenen vuoden pohjatyön. Voittaminen on aina kivaa. Jälkeenpäin ajateltuna tappiot ovat kuitenkin kasvattaneet kaikista eniten. On hyvä muistaa, että loppujen lopuksi liikkeen eteen näitä hommia tehdään. Vähintään yhtä tärkeää kuin osata voittaa, on osata hävitä ja senkin jälkeen toimia ajatellen liikkeen etua. Saksalainen sosialidemokraatti Eduard Bernstein sanoi aikanaan: ”Päämäärä ei tarkoita minulle mitään, liike on minulle kaikki kaikessa”. Hyvin sanottu. LIPPU

21


22

LIPPU 2 /2014

LIITTOKOKOUS – OPAS DELEGAATILLE TEKSTI: Elisa

Selinummi

AIKATAULU

Demarinuorten liittokokous järjestetään 6.-8.6. Vantaalla. Kokoukseen osallistuu satoja demarinuoria päättämään tulevista linjoista ja valitsemaan liitolle uutta johtoa. Tälle aukeamalle on koottu ohjeita ja viime hetken vinkkejä kokousedustajille.

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

LÄHETEKESKUSTELU

PUHEENJOHTAJISTON VALINTA

LIITTOHALLITUKSEN VALINTA

Kaikista asiakysymyksistä käydään lähetekeskustelu perjantaina. Se tarkoittaa, että kaikki aloitteet ja asiakirjat esitellään ja niistä keskustellaan. Lähetekeskustelun aikana on ainoa mahdollisuus puolustaa ja esitellä omia kantojaan koko salille. Puheenvuoroissa voi kommentoida asioita yleisesti tai esittää muutoksia. Salissa esitetyt muutokset lähetetään valiokuntaan ja ne käsitellään, vaikka esittäjä ei olisi itse paikalla.

Demarinuorille valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa heti lauantaina aamulla. Ehdokkaat esittäytyvät, heille järjestetään paneeli ja pidetään kannatuspuheenvuoroja. Tämän jälkeen jokainen kokousedustaja pääsee käyttämään valtaansa ja saa äänestää.

Sunnuntaina aamulla valitaan Demarinuorten liittohallitus. Ehdokkaat tekevät kokouksen ajan kampanjaa kukin omalla tavallaan. Virallisesti ehdokkaat esittäytyvät juuri ennen vaalia. Demarinuorten liittohallitus toimii seuraavat kaksi vuotta. Sen tehtävänä on päättää liiton poliittisista mielipiteistä ja kehittää liiton toimintaa.

VALIOKUNNAT

Valiokunnat kokoontuvat lähetekeskustelun jälkeen päättämään muutosesityksistä. Valiokuntia on kuusi, ja käsiteltävät asiat on jaettu niihin teemojen mukaisesti. Tarkista kokousmateriaalista, missä sinulle tärkeät asiat käsitellään. Valiokunnissa voit puolustaa kantojasi, esittää mielipiteitä ja tehdä muutosesityksiä. Valiokunnissa muodostetut mielipiteet toimivat pohjaesityksinä päätöskäsittelyssä. Jokainen delegaatti saa osallistua haluamaansa valiokuntaan. Ainoastaan järjestövaliokunta on rajattu siten, että jokaisesta delegaatiosta saa olla vain yksi edustaja.

PÄÄTÖSKÄSITTELY ALKAA

Heti vaalin jälkeen aloitetaan päätöskäsittely. Valiokuntien esitykset toimivat pohjana ja niihin on mahdollista esittää päätöskäsittelyn aikana muutoksia. Tässä vaiheessa muutosehdotuksia ei ole mahdollista perustella, vaan puheenvuorot pitää käyttää perjantaina. Päätöskäsittelyä jatketaan lauantaina myöhään iltapäivään. Sen jälkeen kokous keskeytetään ja siirrytään kaupungin vastaanotolle sekä tietenkin juhlimaan.

PÄÄTÖSKÄSITTELY JATKUU

Lauantaina keskeytettyä päätöskäsittelyä jatketaan, kunnes kaikki päätökset on tehty. Tässä pelisäännöt ovat samat kuin lauantaina. Päätöskäsittelyn jälkeen kokous päätetään laulamalla Nuorison marssi.


KÄSITELTÄVÄT POLIITTISET ASIAKIRJAT Periaateohjelma Poliittinen ohjelma Veropoliittinen ohjelma Aloitteet

KOKOUKSEN VALIOKUNNAT Järjestövaliokunta Talous- ja ympäristöpoliittinen valiokunta Työ- ja elinkeinopoliittinen valiokunta Kunta- ja hyvinvointipoliittinen valiokunta KV- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Sivistys, yhdenvertaisuus ja demokratia -valiokunta

TÄRKEITÄ VINKKEJÄ Valmistaudu kokoukseen etukäteen lukemalla paperit huolella. Ole valmiina ja hereillä perjantaina – silloin on paras aika vaikuttaa asiakysymyksiin. Asiakysymyksissä punainen on KYLLÄ ja vihreä EI. Ota mukaan avoin mieli ja tutustu nuoriin demareihin ympäri Suomen. Valmistaudu pitämään hauskaa. Liittarissa riittää tovereita ja juhlaa!

INFO Puheenvuoropyyntö pitää jättää kirjallisena kokouksen tai valiokunnan puheenjohtajalle. Kokousmateriaalin mukana ja kokoussalissa on tätä varten lappuja, joissa on ohjeet sen täyttämiseen.

Työjärjestyspuheenvuoron voi pyytää omalta paikaltaan nostamalla kätensä. Sitä ei tarvitse pyytää kirjallisesti. Puheenvuorossa voi kysyä tai tuoda esiin kokouksen tekniikkaan ja käytänteisiin liittyviä kysymyksiä.

Muutosesitys tulee tehdä kirjallisesti ja se pitää muotoilla valmiiksi. Tätä varten on myös lappuja kokousmateriaalin mukana ja kokoussalissa. Voidaksesi jättää muutosesityksen, sinun on myös pyydettävä puheenvuoro ja luettava muutosesitys salille tai valiokunnalle. Muutosesityksellä pitää olla vähintään yksi kannattaja, jotta se voidaan ottaa käsittelyyn.

Kokousmateriaali on saatavilla sähköisesti ja lähetetään kirjallisesti kokousedustajille. Mukana on kaikki käsiteltävät asiat. Kokouspaikalta jokainen edustaja saa liittarikassin, joka sisältää muut tärkeät paperit. Kotiin lähetettyjä asiakirjoja ei ole saatavilla kokouspaikalla, joten ota ne mukaan kokoukseen.


24

LIPPU 2 /2014

AMERIKKA BARACK OBAMAN JÄLKEEN TEKSTI: Jani

Kokko, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopistossa KUVAT: Scout Tufankjian

Barack Obaman kausi Yhdysvaltain 44. presidenttinä lähenee loppuaan. On aika ryhtyä tarkastelemaan Obaman presidenttikauden jälkeistä aikaa. Millainen hänen poliittinen perintö tulee olemaan? Kuka astelee hänen jälkeensä valkoiseen taloon tammikuussa 2017?

S

euraavat presidentinvaalit tulee Montanan entinen kuvernööri Brian Scweitolemaan poikkeus perinteisestä zer. Näkyvimmiksi ehdokkaiksi odotetaan asetelmasta ”pelikentän” ollessa vielä nykyistä ulkoministeriä John Kerryä täysin avoin, sillä nykyinen presekä New Yorkin kuvernööriä Andrew sidentti tai varapresidentti ei ole ehdolla. Cuomoa. Mikäli vuoden 2008 presidentinvaaleja ei oteta huomioon, niin edellisen kerran YKSI YLITSE MUIDEN tämä tapahtui vuonna 1952, jolloin vastakkain olivat Illinoisin kuvernööri Adlai StePotentiaalisten ehdokkaiden todellista venson ja kenraali Dwight D. Eisenhower. kilpailua karsii se, että yksi ehdokas on ylitVarapresidentti Joe Bidenilla kyllä se muiden: Hillary Clinton. Hän tulee oletiedetään olevan ambitioita presidentiksi, “REPUBLIKAANEILLA maan demokraattien ehdokas vuonna 2016. mutta hänestä ei tule demokraattien ehdoHän erosi ulkoministerin tehtävistä helmiPAKKA ON TÄYSIN kuussa 2013 ottaakseen etäisyyttä Barack kasta. Hän on jo kahdesti pyrkinyt demokraattien ehdokkaaksi, 1988 ja 2008, mutta Obaman hallintoon ja valmistautuakseen SEKAISIN” hävinnyt esivaaleissa selkeästi. Bidenilla on tätä kautta seuraaviin presidentinvaaleihin, myös rasitteena useat harkitsemattomat lausunnot ja teot näin hän on pystynyt luomaan selkeästi itsenäisempää varapresidenttiaikana, jotka heikentävät hänen mahdollipoliittista linjaa. Hillary Clintonin puolesta puhuu hänen suuksiaan entisestään. vahva ulkopoliittinen kokemuksensa, lainsäädäntötyö Demokraattisella puolueella on tarjolla useita ehdokkaisenaatissa sekä kahdeksan vuotta kansakunnan ensimmäita, joista kuitenkin suurin osa hakee vain näkyvyyttä esim. senä naisena, jolloin hän osallistui merkittävästi poliittiseen kuvernöörin- tai senaattorinvaaleja varten tai valmistautuvalmisteluun. Hänellä on myös tukenaan miehensä, joka akseen vuoden 2020 presidentinvaaleihin. Julkisesti kisaan nauttii edelleen erittäin suurta arvostusta ja kannatusta ovat jo ilmoittautuneet mm. Vermontin entinen kuvernööri amerikkalaisten keskuudessa. Howard Dean, Marylandin kuvernööri Martin O’Malley sekä Republikaaneilla pakka on täysin sekaisin. He ovat olleet


LIPPU 2 /2014

poissa kaksi vuotta valkoisesta talosta ja hävinneet selvin luvuin vuosien 2008 ja 2012 presidentinvaaleissa. Republikaanien mahdollisuuksia heikentää entisestään heidän harjoittamansa politiikka, joka on tulkittu monien amerikkalaisten keskuudessa pelkästään Barack Obaman vastustamiseksi eikä republikaanien oman politiikan ajamiseksi. Toisena ongelmana on teekutsuliike, jonka toiminta on etäännyttänyt monia republikaanien liberaaleja kannattajia. Myös Yhdysvaltain demografiset muutokset kuluneen kymmenen vuoden suosivat enemmän demokraatteja kuin

“OBAMA VALITTIIN UUDENLAISENA LUPAUKSENA AMERIKKALAISELLE POLITIIKALLE” republikaaneja, erityisesti vaa’ankieliosavaltioissa. Ainakin 17 republikaanipoliitikkoa on julkisesti ilmoittanut harkitsevansa vakavasti presidenttiehdokkuutta. Joukkoon mahtuu varsinaisten poliitikkojen lisäksi mm. liikemiehenä ja tv-persoonana tunnettu Donald Trump sekä muusikko ja aseaktivisti Ted Nugent. Tutut nimet aikaisemmista presidentinvaaleista kuten Mike Huckabee, Jon Huntsman, Rick Perry ja Rick Santorum tulevat suurella todennäköisyydellä osallistumaan republikaanien esivaaleihin. Uusia nimiä listalla tulevat olemaan Floridan entinen

BARACK OBAMAN PERINTÖ

Barack Obama valittiin uudenlaisena lupauksena amerikkalaiselle politiikalle. Samanlaista innostusta ja tulevaisuudenuskoa ei ollut nähty Yhdysvalloissa sitten John F. Kennedyn presidenttikauden 1960-luvun alussa. Idealismi ja suuret uudistukset hautautuivat kuitenkin nopeasti poliittisten kiistojen alle. Republikaanien saavuttama vaalivoitto vuoden 2010 välivaaleissa ja voimasuhteiden säilyminen Yhdysvaltain kongressissa vuoden 2012 vaaleissa sinetöivät poliittisen lukon, joka on estänyt Obaman hallinnon aloitteiden etenemisen. Nykyinen 113. kongressi on todettu olevan maan historian tehottomin lainsäädäntötyöllä mitattuna. Kiistatta Barack Obaman tärkein saavutus tulee olemaan terveydenhuoltouudistus, jonka ansiosta yli seitsemällä miljoonalla amerikkalaisella on ensimmäistä kertaa varaa kunnolliseen terveydenhoitoon. Se on saavutus, johon monet demokraattipresidentit ovat pyrkineet Lyndon Johnsonin ajoista lähtien, siinä kuitenkaan onnistumatta. Talouspolitiikassa Obama on onnistunut nostamaan Yhdysvallat ylös talouskriisin jäljiltä. Taantuman jälkeen talous on kääntynyt hyvään kasvuun, ja suurin osa liittovaltion tukitoimista yksityiselle sektorille on lopetettu. Energiapuolella hallinto on pystynyt vähentämään riippuvuutta Lähi-idän öljystä panostamalla uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, ydinvoimaan sekä liuskekaasuun, josta ennakoidaan merkittävää vientituotetta Yhdysvalloille. Ulkopolitiikassa merkittävimpiä saavutuksia ovat taistelujoukkojen vetäminen pois Irakista ja Afganistanin sodan päättyminen amerikkalaisten joukkojen poistuessa maasta. Voiton terrorismin vastaisessa sodassa Obama saavutti kolme vuotta sitten amerikkalaisten surmatessa terroristijohtaja Osama bin Ladenin Pakistanissa. MILLAISENA OBAMA JÄÄ HISTORIAAN?

kuvernööri ja presidentti George W. Bushin veli Jeb Bush, Texasin senaattori Ted Cruz, Louisianan kuvernööri Bobby Jindal, senaattori Rand Paul sekä pitkän uran talous- ja turvallisuuspolitiikassa tehnyt kongressiedustaja Peter T. King. King tulee olemaan vahvoilla suhteellisen nuoren ja kokemattoman ehdokasjoukon keskuudessa. Varsinainen kilpailu republikaanien presidenttiehdokkuudesta tullaan kuitenkin käymään kolmen henkilön kesken. Massachusettsin entinen senaattori Scott Brown on ollut Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen kiihkeä vastustaja ja vetoaa linjauksillaan konservatiiveihin. Hän myös onnistui katkaisemaan demokraattien ja samalla Kennedyn – suvun 57 vuotta jatkuneen senaattorikauden vuoden 2010 täytevaaleissa. Kongressiedustaja Paul Ryan, republikaanien varapresidenttiehdokas vuodelta 2012, on teekutsuliikkeen suosikki ja vetoaa oikeistolaisiin vahvana reaganilaisen talouspolitiikan kannattajana. New Jerseyn kuvernööri Chris Christie oli pitkään selkeä ykkösehdokas. Hänen vahvuutenaan on kannatuksen kerääminen myös republikaanien perinteisen kannattajakunnan ulkopuolelta. Christien asemaa on kuitenkin vakavasti horjuttanut viime joulukuussa käynnistynyt ns. ”bridgegate”, joka voi estää hänen pääsynsä Valkoiseen taloon.

Voittojen vastapainona on kuitenkin monia tappioita, joiden korjaaminen on hyvin haasteellista ennen vallan vaihtumista tammikuussa 2017. Talouskasvusta huolimatta työttömyys on edelleen korkealla tasolla, ja maa velkaantuu kovaa vauhtia. Yli 40 miljoonaa amerikkalaista on köyhyysrajan alapuolella, ja joka viides lapsi Amerikassa elää köyhyydessä. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä Obaman hallinto on ollut hyvin tehoton. Guantanamon vankileiri on edelleen toiminnassa huolimatta lupauksista sen sulkemisesta. Kansainvälisessä politiikassa Obaman asemaa ovat heikentäneet paljastukset Yhdysvaltain harjoittamasta vakoilusta sen liittolaisia kohtaan. Lähi-idässä yhteiskunnalliset muutokset ovat iskeneet sellaisella voimalla, ettei Yhdysvalloilla ole ollut kykyä reagoida supervallalle kuuluvalla tavalla. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä Barack Obaman poliittisesta perinnöstä, joka tulee olemaan hyvin ristiriitainen. Toiselle presidenttikaudelle yltäneenä demokraattina häntä tullaan historiassa vertaamaan Bill Clintoniin. Molemmat valittiin presidenteiksi nuorina amerikkalaisen yhteiskunnan taitekohdassa. Molemmilla oli hyvin idealistisia visioita kansakunnan tulevaisuudesta ja Yhdysvaltain asemasta maailmassa. Molemmat halusivat nousta John F. Kennedyn rinnalle suurena demokraattipresidenttinä. Molempien suuret unelmat kuitenkin hautautuivat Washingtonin politiikan jalkoihin, he saivat vastaansa republikaanien hallitseman edustajainhuoneen ja vahvan puhemiehen, joiden pyrkimyksenä on ainoastaan ollut presidentin syrjäyttäminen vallasta. LIPPU

25


26

LIPPU 2 /2014

OPPIA, ILOA JA TEKEMISTÄ - HAASTATTELUSSA VÄISTYVÄ PÄÄTOIMITTAJA TEKSTI: Elisa Selinummi KUVAT: Teemu Heikkilä

Eemeli Peltonen aloitti Lipun päätoimittajana kaksi vuotta sitten. Hakemuksen tekemiseen tarvittiin hieman houkuttelua, vaikka kirjoittamisesta oli taustaa ja kokemusta oman kaupungin nuorisolehdessä. Rohkaisusta Eemeli on kuitenkin kiitollinen, sillä kausi on tuonut mukanaan kokemusta, näkemystä ja uusia töitä toimittajana.

E

emelin valinta päätoimittajaksi osui mielenkiintoiseen aikaan. SDP:n puoluekokouksessa rikottiin kymmenien vuosien jälkeen lasikattoja ja puolueelle valittiiin kaksi nuorta varapuheenjohtajaa. Kannatuksessa saatiin kokoomus melkein kiinni, ja hallituksessa saatiin aloitettua isoja uudistuksia. — Parhaiten tästä on jäänyt mieleen tämän työn alku, koska koko ajan tuntui tapahtuvan jotain. Oli helppo keksiä juttuja, kun ajankohtaisia teemoja oli paljon. Samalla pääsi seuraamaan niitä lehden kautta eri näkökulmista, Eemeli muistelee.

”PARHAITEN TÄSTÄ ON JÄÄNYT MIELEEN TÄMÄN TYÖN ALKU, KOSKA KOKO AJAN TUNTUI TAPAHTUVAN JOTAIN.” Ensimmäisen lehden ilmestyessä käytiin kunnallisvaaleissa tiukkaa kampanjaa. Demarinuoria valittiin SDP:n valtuutetuiksi enemmän kuin pitkään aikaan. Järvenpääläiset antoivat valtakirjan myös Eemelille itselleen ja hän nousi valtakunnan nuorimpana ehdokkaana valtuustoon. Lisäksi hän sai vedettäväkseen Järvenpään sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan. Lippu-lehdellä oli Eemelin omassa kampanjassa osansa:

— Lippuhan oli minulle erinomainen vaalimainos. Mikä on sen parempi asiantuntevuutesi esite kuin se, että sulla on pino itse toimitettuja lehtiä siellä vaalitorilla, hän vitsailee. Valtuuston lisäksi Lippu-lehti on siivittänyt Eemelin suorittamaan asepalvelustaan Puolustusvoimien Ruotuväki-uutislehteen. Puolustusvoimat eivät ota ketä tahansa suorittamaan asepalvelustaan toimitukseen. Lippu toimi hyvänä käyntikorttina myös silloin, sillä harvassa lehdessä pääsee olemaan mukana alun suunnittelusta aina viimeisten vedosten kommentointiin. Laaja näkemys yhdistettynä Ruotuväen nopeampaan kirjoitusrytmiin toi nuorelle päätoimittajalle paikan myös Demokraatin kesätoimittajana. Tulevaisuudessa voi olla, että Eemeli tullaan näkemään muidenkin lehtien sivuilla. NUORET KYVYT ESIIN

Vaikka päätoimittajana toimiminen on kehittänyt toimittajan taitoja ja avannut ovia, on tehtävässä ollut tärkeintä tehdä mahdollisimman laadukasta julkaisua. Alusta asti Eemeli on kehittänyt Lipusta lehteä, joka kiinnostaisi myös ulkopuolisia. Järjestön sisäisille uutisille on varattu vähemmän tilaa lehdestä, sillä niille on muita parempia ja ajantasaisempia viestintäkanavia. Sen sijaan Lipusta on löytynyt Eemelin kaudella paljon enemmän henkilökuvia ja haastatteluja. — En niinkään kirjoita ilmiöistä tai halua ilmiöitä käsitteleviä juttuja. Henkilöiden kautta pystyy kiinnostavammin kertomaan monenlaisia tarinoita ja tuomaan esiin erilaisia teemoja, Eemeli täsmentää. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kuntavaikuttaminen, tulevat poliittiset päätökset sekä tietenkin henkilövalinnat niin vaaleissa kuin puolueen sisällä. Erityisen tärkeä tehtävä Lipulla on nuorten esiin nostamisessa. Lehdessä on tuotava esiin meidän tulevaisuuden kasvoja ja tulevia kansanedustajia. — Kukaan muu ei nosta nuoria esiin ellei nuoret itse. Kun nuoret lähtevät lentoon, heille löytyy tukea. Jonkun pitää kuitenkin saada heidät hyppäämään ja Lippu on yksi hyvä alusta siihen. Henkilökuvia tehdessään päätoimittaja on päässyt tapaamaan laajan joukon sosialidemokraattisen liikkeen huippunimiä. Haastattelun yhteydessä voi esittää kokeneille konkareille hyvällä omatunnolla tyhmiäkin kysymyksiä. Näin on mahdollista oppia ja välittää eteenpäin paljon uutta tietoa, jota ei suoraan kirjoista tai


LIPPU 2 /2014

valtamediasta pysty lukemaan. Kahdessa vuodessa on ehtinyt nähdä myös lehden toimittamisen vaikeudet. Myöhässä tulevat jutut, kadoksissa olevat kuvat ja väärät merkkimäärät ovat pienessä lehdessä myös päätoimittajan arkea. Suurin ongelma on kuitenkin sama, joka on vaivannut aikaisempiakin päätoimittajia. — Loppukaudella ihmiset ovat vähemmän tarjonneet omia tekstejään. Aluksi tuntui siltä, että kaikilla oli mielipide kaikesta ja niitä haluttiin esittää myös Lipussa. Nykyään kenelläkään ei ole mielipidettä oikein mistään tai ainakaan niitä ei haluta tuoda tiedoksi kirjoittamalla pidempiä artikkeleita, Eemeli kuvailee. Tässä hän näkee yhtäläisyyksiä Lipun ja muun sosialidemokraattisen liikkeen välillä. Toimintaan on tullut uusia tapoja ja malleja, minkä vuoksi on yhä harveneva joukko niitä, jotka sitoutuisivat pidempiaikaiseen työhön. Sen sijaan ihmiset hakevat vapaa-aikaansa helpommin toteutettavia osallistumisen muotoja, joihin on matalampi kynnys. Osittain tästä syystä Lipulla ei ole Eemelin kaudella ollut varsinaista toimituskuntaa, joka kokoaisi kirjoittajia toteuttamaan lehteä yhdessä. Kun toimijoiden sitouttamiseen menee enemmän aikaa kuin koko lehden toimittamiseen, kannattaa voimavarat käyttää yksittäisten kirjoittajien etsimiseen ja pyytämiseen.

”NYKYÄÄN KENELLÄKÄÄN EI OLE MIELIPIDETTÄ OIKEIN MISTÄÄN TAI AINAKAAN NIITÄ EI HALUTA TUODA TIEDOKSI KIRJOITTAMALLA PIDEMPIÄ ARTIKKELEITA.” UUSI LIPUNKANTAJA HAUSSA

Tämä lehti on Eemelin kauden viimeinen. Uusi liittohallitus tulee valitsemaan hänelle seuraajan kesän aikana ja Demarinuorten äänenkannattaja siirtyy seuraavan tulevaisuuden lupauksen käsiin. Hakea kannattaa, mikäli löytyy halua tavata mielenkiintoisia ihmisiä, kehittää itseään ja tehdä Lippu-lehdestä entistäkin parempi. Lipun merkitys voi olla vielä suurempi päätoimittajasta riippuen. Se on kuitenkin itsenäinen nuorisoliiton äänenkannattaja, jonka kautta voisi nostaa enemmänkin esiin isoja ongelmia. — Päätoimittajan paikka on ollut tähän mennessä mielekkäin luottamustoimi Demarinuorissa ja puolueessa. Siihen käytetty aika maksaa itsensä takaisin uusien kokemusten kautta. Kannattaa ehdottomasti hakea! Eemeli kuvailee. Lipun päätoimittajaksi voi hakea 15.6. mennessä. Lisätietoja hausta on tämän lehden sivulla 29. LIPPU

2014 kesäkuu Aloittaa Demokraatin kesätoimittajana

2014 toukokuu Päätoimittajakauden viimeinen Lippu -lehti ilmestyy

2014 maaliskuu Toimii kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin kampanjakoordinaattorina eurovaaleissa.

2013 joulukuu Valitaan Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtajaksi

2011 toukokuu Liittyy SDP:n jäseneksi

2010 kesäkuu Demarinuorten XXIII liittokokous Turussa 2010 syyskuu Liittyy Demarinuoriin

2013 heinäkuu Astuu varusmiespalvelukseen ja pääsee varusmiestoimittajaksi Ruotuväki -lehteen.

2012 lokakuu Valitaan kuntavaaleissa Järvenpään kaupunginvaltuustoon. Aloittaa sivistysja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtajana.

2012 kesäkuu Valitaan Lippu -lehden päätoimittajaksi.

2012 tammikuu Toimii Uudenmaan Demarinuorten varapuheenjohtajana

2011 tammikuu Aloittaa Uudenmaan Demarinuorten piirihallituksessa

2014 toukokuu SDP:n 44. puoluekokous Seinäjoella, valitaan puoluevaltuustoon

2012 kesäkuu SDP:n 43. puoluekokous Helsingissä 2012 toukokuu Demarinuorten XXIV liittokokous Helsingissä

27


28

LIPPU 2 /2014

MIELETÖN MUOVIVALLANKUMOUS TEKSTI JA KUVA:

Emilia Kostiainen

Vasta 1990-luvulla veden myynnillä muovipulloissa ryhdyttiin tekemään bisnestä. Muovipullot ja muovi ovat kuitenkin vakava ympäristöhaitta. Joka sekunti maailmassa syntyy 8000 kiloa lisää muovitavaraa.

P

elkästään Suomessa muovista aiheutuu vuosittain 140 000 tonnia jätettä. Muovi on niin uusi tulokas kiertokulussa, ettei mikään mikrobi pysty sitä hajottamaan. Muovin ainoa hävityskeino on polttaminen, mikä synnyttää erilaisia myrkyllisiä kaasuja ja muita ympäristöhaittoja. Myös muovin valmistaminen aiheuttaa erilaisia kemikaalisia saasteita. Muovi on saavuttanut suuren suosionsa, sillä sen valmistus on halpaa ja helppoa. Muovipakkausten valmistajat ovat sen sijaan huolestuneita lähinnä lisääntyvistä rajoituksista, sillä ne haittaavat liiketoimintoja. Suomessa on toimiva jätteiden kierrätysjärjestelmä. Muovin kierrättäminen kuitenkin hämmentää kuluttajia, ja usein kierrätettäväksi kelpaava muovi päätyy roskiksen kautta kaatopaikalle. Meret ovat pikkuhiljaa muuttumassa muoviliemiksi. Muovin kierrättäminen on kuluttajille epäselvää, koska erilaiset muovityypit tarvitsevat erilaisia käsittelytapoja. Lisäksi kun vastuu kierrätyksestä siirtyy kuluttajalle, niin puhdas laiskuus ja tietämättömyys ovat kierrättämisen esteinä. Muovia ei voi kierrättää loputtomiin, sillä sen ominaisuudet heikkenevät jokaisella

uudelleenkäyttökerralla. Suomessa uusiomuovin käyttö on kalliimpaa kuin uuden raaka-aineen käyttö. Tämän takia voittoa tavoittelevat yritykset tuskin ilman rajoituksia siirtyvät itsenäisesti kierrättämiseen. Vaikka Suomessa kierrättäminen on jo suosiossa ja ihmisten yleisessä tietoisuudessa, niin maailmanlaajuisesti kierrättäminen on vielä lapsen kengissä. Varsinkin kehitysmaissa ihmiset elävät muovijätteen keskellä. Yksi turhimmista muovituotteista on veden myyminen muovipulloissa. Tätä kehitystä on edeltänyt kulutuksen historiassa tapahtunut muutos. Luksuksesta on tullut arkikäytön myötä välttämättömyyttä. Suomessa jokaisessa kaupungissa on mahdollista juoda puhdasta vettä suoraan kraanasta. Kapitalistisessa yhteiskunnassa kulutus on normaali osa sosiaalista elämää. Kraanavettä muovipulloissa myydään mielikuvilla puhtaudesta ja raikkaudesta. Suomessa pantillisten pullojen palautusaste on kansainvälisesti huippuluokkaa. Pantillisetkaan pullot eivät ole ikuisia, vaan loppujen lopuksi ne päätyvät jossakin muodossa jätteeksi. Kierrätysjärjestelmä perustettiin Suomeen vuonna 1952. Huolestuttava kehityssuunta on myös alueiden eriarvoistuminen maailmanlaajuisesti. Kehittyneissä teollisissa maissa ympäristöpolitiikka on tärkeässä asemassa, mutta tilanne on toinen kehitysmaissa, joissa kapitalistinen kulutuskulttuuri on vasta kehittymässä ja kasvamassa. Maapallo ei yksinkertaisesti kestä sitä, että kaikki eläisivät kuin länsimaisessa kulutuskulttuurissa. Tämän takia nyt on se hetki, kun tärkeät kulutukselliset muutokset täytyy tehdä. Globalisaatiokriittisestä näkökulmasta rikkaat länsimaat hyötyvät globalisaation tuottamista eduista, kun köyhät kehitysmaat kärsivät sen tuottamista haitoista. LIPPU


LIPPU-LEHTI HAKEE PÄÄTOIMITTAJAA Kalevi Sorsa, Jukka Halonen... Haluaisitko sinä nähdä oman nimesi Lippu-lehden maineikkaiden päätoimittajien joukossa? Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pää-äänenkannattaja Lippu-lehti hakee päätoimittajaa liittokokouskaudelle 2014–2016. Päätoimittaja johtaa lehden suunnittelua ja toteutusta. Hän vastaa lehden sisällöstä ja kirjoittajien rekrytoinnista. Päätoimittajaa avustaa toimitussihteeri, joka työskentelee keskustoimistolla. Valittavalta päätoimittajalta edellytetään sitoutumista tehtävään, innostavaa otetta toimittamiseen ja kiinnostusta kehittää lehteä eteenpäin. Kokemus lehden toimittamisesta ja tekemisestä on eduksi, mutta ei välttämätöntä. Tehtävästä maksetaan palkkio. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 15.6. klo 23:59 mennessä sähköpostitse pääsihteeri Miikka Lönnqvistille (miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi). Merkitse otsikoksi ”Lipun päätoimittaja”. Lisätietoja päätoimittajan paikasta antaa Lippulehden päätoimittaja Eemeli Peltonen (eemeli. peltonen@jarvenpaa.fi, puh. 050 557 9092) sekä toimitussihteeri Iida Vallin (iida.vallin@demarinuoret.fi, puh. 044 307 2281).


30

LIPPU 2 /2014

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

Farkkujen ja suorien housujen kanssa yhteensopivat kävelykengät

Talvitakit

Housut määrittelevät yleensä sen, mitkä kengät jalkaan laitetaan. Jos tekisi toisinpäin, tilanne olisi yksiselitteisesti outo. On aina parempi jos on useampien housutyyppien kanssa yhteensopivia jalkineita, sillä tämä vähentää taloudesta jalkineille tarkoitettua tilaa, tai ainakin sen teoriassa pitäisi tehdä niin. Hieman siistimmin pukeutuessa jalkaan vedetään yleensä joko farkut tai jos haluaa olla kunnolla skarppi, niin silloin suorat housut. Molempien em. housutyyppien kanssa yhteensopivat kengät ovat näin ollen pakollinen hankinta kaikille. Verkkarit Koska liikunta on hyvästä, jokaisella tulisi olla verkkarit, vaikka sitten vähän kulahtaneemmat sellaiset. Verkkarit ovat kuitenkin hyvä ja monikäyttöinen vaate, sopii kaikkialle muualle paitsi juhliin tai mihinkään siistimpään muutenkaan, paitsi urheilutilaisuuksiin, joissa on itse urheilemassa. Verkkarit eivät myöskään sovellu käytettäväksi yli 50 000 asukkaan kaupunkien keskustoissa, koska se nyt vaan on vähän tyylitöntä, vähän kuin ravintolan terassille saapuminen ilman paitaa. Sukkulointi eri juhlissa Kvartaalitalous koki jonkinasteisen inflaation sen myötä, kun pitkäjänteistä toimintaa on mahdoton suorittaa, jos tarkasteluajankohdat ja siitä vedettävät johtopäätökset tapahtuvat liian lyhyellä aikajänteellä. Mahdollisesti em. ilmiöstä johtuen, ihmisten mielenkiinto asioihin on kestoltaan kultakalan luokkaa ja siten myös juhlimisessa trendinä on käydä useammassa paikassa sen sijaan, että hengailtaisiin samassa osoitteessa koko päivää. Enempi parempi, näin ainakin ajan hengessä väitän.ovat kuitenkin hyvä ja monikäyttöinen vaate, sopii kaikkialle muualle paitsi juhliin tai mihinkään siistimpään muutenkaan, paitsi urheilutilaisuuksiin, joissa on itse urheilemassa. Verkkarit eivät myöskään sovellu käytettäväksi yli 50 000 asukkaan kaupunkien keskustoissa, koska se nyt vaan on vähän tyylitöntä, vähän kuin ravintolan terassille saapuminen ilman paitaa.

Koska kesäkausi on nyt virallisesti avattu, talvitakit on syytä jättää pois, vaikka aamulla vähän kuuraa ikkunoissa olisikin. Kesä on mielentila, vaikka oikeasti se on vuodenaika. Ja Musti on koira. Kesäpipot Kesäpipot, eli sellaiset ohkaisemmat pipot joita saattoi käyttää sisätiloissa, olivat maakunnissa ainakin vähän in joskus vuonna 2005. Nykyään niitä ei ole juuri näkynyt ja ihan hyvä niin, koska ovathan ne vähän tyhmän näköisiä, varsinkin kun kesällä ja/tai sisätiloissa ei tarvitse pipoa ja kesäpipot ovat liian ohuita talvipipoiksi. Nyt on muutenkin kevät ja kesä tuloillaan. Myöhästelyt Aikataulut ovat sitä varten, että niistä pidetään kiinni. Myöhästyminen sovitusta tapaamisesta pakottaa muut odottamaan myöhästelijää ja sekoittamaan pahimmillaan omat aikataulunsa. Itse asiassa olen sitä mieltä, että myöhästyminen on eräänlainen loukkaamisen muoto, jossa asetetaan muut niin merkityksettömään asemaan, että ei katsota heitä edes sen arvoisiksi että viitsittäisiin olla ajoissa paikalla. Myöhästelijöille on varattu oma paikkansa helvetin kolmannelta kehältä, tämä ei toki koske niitä jotka eivät joko usko helvetin konseptiin tai uskovat, mutta eivät usko sen olevan muodoltaan pyöreä ja sisältävän kehiä. Tämän kehäpäätelmän summa summarum on kuitenkin se, että aina pitää olla ajoissa. Aina.


OLETKO IHAN SDP VAI VAIN PIKKUISEN DEMARIHTAVA?

TEE TESTI, NIIN TIEDÄT! www.demaritesti.fi


www.tradeka.fi

Yhteiskuntavastuu on kiinteä osa Osuuskunnan toimintaa Osuuskunta Tradeka on mukana tukemassa yleishyödyllistä toimintaa Suomessa. Uusimpana lahjoituskohteena on Uusi Lastensairaala 2017 –projekti. Viime vuonna aloitettu

yhteistyö Omaishoitajat ja Läheiset –liitto ry:n kanssa jatkuu ja Osuuskunta tukee entiseen tapaan myös Ensi- ja turvakotien liiton, Parasta Lapsille ry:n ja Tatsi ry:n toimintaa.

Osuustoimintaa ja kuluttajien asemaan liittyvää tutkimustoimintaa tuemme mm. Kansan sivistysrahaston Tradeka-yhtymän rahaston kautta.


LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki

HELSINKI

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@ demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

PUHEENJOHTAJA

Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Teppo Suontakanen teppo.suontakanen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Roby Mountrakis, 044 990 5455, roby.mountrakis@gmail.com

PÄÄSIHTEERI

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi POLIITTINEN SIHTEERI

Matias Mäkynen 040 509 4409 matias.makynen@demarinuoret.fi TIEDOTTAJA

Iida Vallin iida.vallin@demarinuoret.fi

UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Taina Viikari, 044 523 4937, taina.viikari@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eemeli Peltonen, 050 557 9092, eemeli.peltonen@hotmail.com LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Nelli Baran, 045 121 3284, nellibaran@gmail.com Puheenjohtaja: Piia Noronen, 044 5769 457, piia. noronen@hotmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Henri Kultalahti, 040 679 2270, henri.kultalahti@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Milla Granlund granlund.milla@gmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Teemu Kokkonen, 045 357 1511, teemu.kokkonen.student@ksao.fi ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Eveliina Reponen, 040 933 0309 eve.reponen@demarinuoret.f Puheenjohtaja: Joonas Honkimaa, 040 540 6458, joonas.honkimaa@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Liisa Komminaho, 044 019 8790, liisa.komminaho@gmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Jacob Storbjörk, 050 407 4233, jacob_331@hotmail.com Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

33

KV-TYÖRYHMÄ

Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Ossi Ollikainen (ossi-pekka.ollikainen@cimo.fi) ja häneen voi olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii poliittinen sihteeri Elisa Selinummi (elisa.selinummi@demarinuoret.fi). Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi. Jäseniä ovat: Tino Aalto, Nina Castén, Maria Feodorow, John Kaye, Serveh Khalili, Jussi Kukkola, Roby Mountrakis, Mikkel Näkkäläjärvi ja Jannina Viljakainen.

TASA-ARVOTYÖRYHMÄ Työryhmä toimii tasa-arvoasiantuntijana Demarinuorissa. Toiminnasta voi kysyä lisää puheenjohtajalta Maria Feodorowilta, mariafeodorow@hotmail.com, 040 370 0618. Työryhmän sihteerinä toimii Elisa Selinummi, elisa. selinummi@demarinuoret.fi. Jäsenet: Miika Kautto, Sonja Kekkonen, Serveh Khalili, Eetu Kinnunen, Roby Mountrakis, Elisa Penders


TULEVAT TAPAHTUMAT

5 TOUKOKUU

28.-30.5. FSNU Kongressi, Tanska 6 KESÄKUU

6.-8.6. Demarinuorten liittokokous Vantaa 8 ELOKUU

1.-3.8. Demarinuorten Kesäleiri Hämeenlinna 20.-26.8. IUSY World FestivalMalta 10 LOKAKUU

10.-12.10. Tulevaisuuden tekijät 3, Ylöjärvi

Tykkääthän jo meistä Facebookissa? Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS


www.demarinuoret.fi

Lippu_2_14  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you