Issuu on Google+

3 • 2011 Pohjoisen voiman puolesta

Pohjoisen painoarvo kasvaa vauhdilla Puutarhat valmistautuvat jo kevääseen

Katuvalaistukseen haetaan Oulussa uutta tehoa


Vastuullista sähkönmyyntiä

V

iikot ja kuukaudet kuluvat tavattoman nopeasti. Juuri päättynyt kesäkin tuntui vilahtavan ohi yhdessä hujauksessa. Vauhdikkaasti vierivät kokonaiset vuodet ja vuosikymmenetkin. Sen huomaa helposti, kun alkaa miettiä menneitä. Monet tapahtumat ovat ajallisesti paljon kauempana kuin äkkipäätä kuvittelisi. Energia-ala mullistui, kun sähkömarkkinat vapautuivat. Milloin tämä tapahtuikaan? Niinkin kauan kuin 16 vuotta sitten eli vuonna 1995. Markkinoiden vapautuminen eteni vaiheittain, mutta jo vuoden 1998 syyskuusta lähtien myös kotitaloudet saattoivat kilpailuttaa sähköntoimittajansa. Kuluttajilla ja sähköä myyvillä yrityksillä on näin jo 13 vuoden kokemus vapaasta kilpailusta sähkömarkkinoilla. Kilpailu toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta lieveilmiöiltäkään ei ole kokonaan vältytty. Yksi harmillisimmista on ollut joidenkin yhtiöiden harrastama asiakkaiden kalastelu epämääräisillä ja aivan katteettomillakin lupauksilla puhelinmyynnin yhteydessä. Usein on myös jäänyt epäselväksi, että mitä oikein

on sovittu vai onko sovittu mitään. Me Oulun Sähkönmyynnissä uskomme menestyvämme kilpailussa pitämällä tuotteemme hinnaltaan kilpailukykyisinä, palvelumme hyvänä sekä toimimalla vastuullisesti asiakkaittemme, kumppaneidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Meidän tapauksessamme vastuullisuuteen liittyy vahvasti myös alueellinen ja paikallinen näkökulma. Oulun Sähkönmyynnin asiakkaista valtaosa asuu Oulussa, Raahessa ja Meri-Lapissa. Näiden alueiden ihmiset myös omistavat yhtiön. Luontevaa onkin, että pyrimme eri tavoin edistämään toimintaalueemme hyvinvointia ja olemaan mukana ihmisten arjessa. Lisäksi Oulun Sähkönmyynti kuuluu Oulun Energia -konserniin, joka on toimintaalueellaan merkittävä työllistäjä ja kanavoi toiminnastaan sekä tuloksestaan kertyvät varat eri reittejä pitkin alueensa taloutta hyödyttämään. Uskomme, että asiakkaamme arvostavat sähkönmyyjänsä paikallisuutta ja luotettavuutta. Oman alueen yhtiön kanssa on turvallista

Sulake

Pohjoisen voiman puolesta JULKAISIJA Oulun Sähkönmyynti Oy Kasarmintie 6, PL 116 90101 Oulu Puhelin: (08) 5584 3200 Telefax: (08) 557 1269 ISSN 1797-2078 PÄÄTOIMITTAJA Arto Sutinen arto.sutinen@oulunsahkonmyynti.fi toimitussihteeri Mari Laulumaa mari.laulumaa@oulunenergia.fi

2

TOIMITTAJAT Kari Arokylä, Hilkka Lahti, Päivi Mäkinen, Kristiina GerkmanKemppainen VALOKUVAAJAT Kati Leinonen, Vesa Ranta, Anna Kemppainen TAITTO Darwin PAINOPAIKKA Joutsen Median Painotalo

asioida. Meiltä saa aina apua ja neuvoja joko internetin tai puhelimen välityksellä tai käymällä paikan päällä asiakaspalvelussa. Jos jokin seikka alkaa askarruttaa, meiltä tavoittaa aina ihmisen, jonka puoleen voi kääntyä. Haluamme rakentaa pitkäkestoisia asiakassuhteita, joista asiakkaamme aidosti hyötyvät.

Toivotan kaikille lukijoille mukavaa syksyä! Arto Sutinen

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT: Oulun Sähkönmyynti Oy 0800 30 5000 www.pohjoistavoimaa.fi Oulun Energia 0800 30 5000 www.oulunenergia.fi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/sahkonsiirto Oulun Energia Urakointi Oy 08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/urakointi Kemin Energia Oy 0800 30 5000 www.keminenergia.fi Tornion Energia Oy 0800 30 5000 www.tornionenergia.fi

Keminmaan Energia Oy (016) 458 8400 www.keminmaanenergia.fi Rantakairan Sähkö Oy (016) 215 7700 www.rantakairansahko.fi Haukiputaan Sähköosuuskunta (08) 5612 610 www.hso.fi Tenergia Oy (016) 242 441 www.tenergia.fi Raahen Energia Oy 0800 30 5000 www.raahenenergia.fi Turveruukki Oy 044 551 5700 www.turveruukki.fi

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Sisällys

4 100 VUOTTA

SÄHKÖÄ TORNIOSSA Kunnallisen sähkölaitoksen perustaminen hyppäytti Tornion uuteen aikaan.

10 SYKSY VALMISTAA 12 PAINOPISTE KOHTI KEVÄÄSEEN

Syksyllä puutarhuri luo pohjan seuraavan kevään kukoistukselle.

POHJOISTA

Pohjoiset alueet ovat nousemassa talouden ja politiikan keskiöön.

6 KOLUMNI 7 EKOVOIMALAITOS 80-PROSENTTISESTI VALMIS Laanilan ekovoimalaitoksen kaupallinen käyttö alkaa suunnitelmien mukaan vajaan vuoden kuluttua.

8 KOSTEIDEN TILOJEN LATTIAT LÄMPIMIKSI KAUKOLÄMMÖLLÄ Kaukolämpötalon kosteisiin tiloihin ei kannata asentaa sähköllä toimivaa lattialämmitystä.

14 SÄHKÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN PUHELIMESSA VAATII TARKKUUTTA

Uutta sopimusta ei kannata sännätä tekemään suoralta kädeltä.

16 SISUSTA VIISAASTI – SÄÄSTÄT ENERGIAA

Oikeilla sisustusmateriaalien ja jopa värien valinnoilla voi säästää energiaa.

18 POHJOISEN VOIMAN TEKIJÄT

Oulun Energia Urakointi Oy huolehtii Oulun katuvaloista, mutta tarjoaa lisäksi liikennevalo- ja sähköverkkoasennusten erityisosaamista.

20 OULUSSA ON HYVÄ CRAIC

Brent Cassidy on keskeisesti mukana järjestelemässä huippusuosittua The Irish Festival of Oulu -tapahtumaa.

22 SÄHKÖENERGIAHINNASTO 23 RISTIKKO

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

3


100 vuotta SÄHKÖÄ TORNIOSSA Öljylamput, kynttilät ja päreet. Tällaisten valonlähteiden varassa elettiin Torniossa viime vuosisadan alkuun asti. Nykyajan valossa ja ympärivuotisessa lämmössä kylpevä ihminen ei voi aavistaa, minkälaisissa oloissa ennen oli tultava toimeen. Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuvat: Anna Kemppainen (s.5)

T

ampereella otettiin käyttöön maamme ensimmäinen sähkönjakelutoimintaan rakennettu laitteisto 1882. Tornioon sähköt saatiin vuoden 1912 lopulla. Päätös sähkölaitoksen perustamisesta tehtiin 8.8.1911 Tornion valtuusmieskokouksessa. Tornion Energia juhli satavuotista taivaltaan 11.8.2011. Tornion Energian eli Tornion kaupungin omistaman yhtiön toimitusjohtajana on vuodesta 2002 lähtien toiminut insinööri Timo Koskinen. Hän on ollut talon palveluksessa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. ”Paljonhan näihin vuosiin mahtuu, ja suuret ovat olleet muutokset alalla. Varsinkin vuosi 1995, jolloin sähkömarkkinat vapautettiin, toi uusia haasteita mukanaan. Pienet yksittäiset sähkönmyyjät perustivat yhteisiä sähkön myyntiyhtiöitä. Kemin Energia, Keminmaan Energia, Oulun Energia, Tervolan kunnan sähkölaitos ja Tornion kaupungin

4

Merikaapelin asennustyötä vuonna 1962.

energialaitos perustivat oman sähkömyyntiyhtiönsä nimellä Oulun Sähkönmyynti Oy 1.6.2001. Myöhemmin mukaan tulivat myös Rantakairan Sähkö, Haukiputaan sähköosuuskunta sekä Raahen Energia. Kun Tornion energialaitostoiminta yhtiöitettiin 2003, se sai nimen Tornion Energia”, Timo Koskinen kertoo.

Johdoista johdottomaan Kun Tornion sähköistämistä varten perustettu toimikunta pohti tilannetta vuonna 1898, se tuli siihen tulokseen, että rakentamista ei kannata aloittaa. Toimikunnan mielestä ei ollut viisasta suunnitella sellaista valaistusta, johon tarvittaisiin johtoja, koska johtojen vetäminen on ”ylen kallista”. Nyt, runsaat sata vuotta myöhemmin, puhutaan jo sellaisista näkymistä, missä sähkönjakelu voisi toimia langattomasti. ”Tulevaisuus tuo tullessaan aivan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia ratkaisuja kehittyvän teknologian myötä. Puhutaan sähköverkon uusista älykkäistä sovellutuksista. Näihin päiviin asti verkon ainoa tehtävä on ollut energian jakelu. Nykyään tutkitaan jo, miten verkkoa voisi käyttää esimerkiksi laajakaistaisen internetyhteyden ja puheluliikenteen toiminnan hyödyntämiseen”, Timo Koskinen valottaa. Toimitusjohtaja Koskinen kertoo lisäksi, että tulevaisuudessa yksittäiset yksityiset kuluttajat voivat toimia sähkönmyyjinä. Heillä saattaa olla omat pienet tuulivoimalat pihallaan. He voivat myydä ylimääräisen sähkön sähköverkkoa hyväksi käyttäen sähkönmyyntiyhtiön välityksellä. Mahdoton ei ole sekään näkymä, että tulevaisuudessa voitaisiin tuottaa sähköä pienillä fuusioreaktoreilla kotitalouksissa.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Satavuotisen taipaleen vaiheita

Timo Koskinen on luotsannut Tornion Energiaa vuodesta 2002.

VALOISAT JUHLAT

Tornio siirtyi uuteen aikakauteen, kun kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen. Sähkölaitoksen sijaintipaikaksi valittiin Berginniemi Torniojoen rannalla, ja käyttökoneeksi päätettiin hankkia joko dieselmoottori tai höyrykone. Tarkoitusta varten otettiin lainaa, 70.000 markkaa, tohtori Einar Kalmilta. Sähköä jaettiin ensimmäisen kerran marraskuun lopulla 1912. Paikallinen lehti kertoi uuden ajan alkamisesta muun muassa näin: ”Vanhuskaupunki, jolla on satoja hartioillaan, on hypähtänyt vanhoilta laakereiltaan, mylleröinyt kihtin jäsenistään ja on nyt reipas ja elinvoimainen.” Vuonna 1920 valtaosa asunnoista oli jo sähköistetty. 1924 aloitettiin yhteistyö Ruotsin Ylitorniolla sijaitsevan Ekfors Voimayhtiön kansa. Ekforsilta ostettiin sähköä, mikä merkitsi suurta muutosta. Tarkoitusta varten vedettiin korkeajännitejohto Haaparannalta Tornioon. 1948 rakennettiin yhteistyössä Tornionlaakson Sähkö Oy:n kanssa voimansiirtolinja Isohaaran voimalaitokselta Tornioon.

"Tulevaisuus tuo tullessaan aivan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia ratkaisuja kehittyvän teknologian myötä."

Tornion Energia Oy juhli satavuotista taivaltaan Peräpohjolan Opiston Joentalolla 11.8.2011 todella valoisissa tunnelmissa. Mikä sopisikaan paremmin juhlan luonteeseen kuin juuri valoisuus! Vuonna 1968 tehtiin Imatran Voiman kanssa sopimus, jonka nojalla Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Taramaa kätteli vieraat sähköä alettiin siirtää Isohaarasta Tornioon Outokummun tehtaille tervetulleiksi yhdessä toimitusjohtaja Timo Koskisen kanssa. Röyttään. Öljykriisi vuoden 1973 lopulla toi omat ongelmansa, jolloin Juhlapäivän tunnelmaa korostivat koskettavat musiikki- ja tanssisähkön käyttöä jouduttiin rajoittamaan. 1980 sähkölaitoksen nimi esitykset. muutettiin energialaitokseksi. Tämän myötä myös kaukolämpö tuli Kaupunkineuvos Hannes Manninen totesi juhlapuheestoimenkuvaan mukaan. saan, että energian ja erityisesti kilpailukykyisen sähkönsaannin turvaamisella on ratkaiseva merkitys Suomen ja Lapin tulevalle kehitykselle. Manninen loi kattavan katsauksen energiapolitiikToimintavarmuus avainsana kaan ja tulevaisuuden haasteisiin. Historiateoksen laatija, FM ”Toiminta-ajatuksemme mukaan toimitamme torniolaisille edullista, Anniina Sunnari-Pietikäinen totesi puheenvuorossaan, että toimintavarmaa sähköä. Mikään ei kuitenkaan ole koskaan täysin Tornion Energia on oleellinen osa kaupungin historiaa. Hän kertoi, varmaa. Vaikeuksissa olisimme, mikäli kantaverkko romahtaisi myrsettä vielä 50-luvulla sähkölaitoksen miehet lähtivät työpisteisiinsä kyn johdosta, tai mikäli esimerkiksi lentokone putoaisi strategiseen polkupyörillä tarvikkeineen päivineen. kohtaan. Valtakunnallinen sähkökatkos olisi kyllä katastrofi, vaikka Juhlassa muistettiin myös Tornion Energian pitkäaikaisia työntevarayhteyksiä onkin olemassa”, toimitusjohtaja Koskinen pohtii. kijöitä Suomen Kuntaliiton myöntämin ansiomerkein. 40, 30 ja 20 Energialaitoksen toimitusjohtajan työkenttä on hyvin haasteellinen. vuotta saman työnEletään uutta aikakautta, jolloin esimerkiksi päästökaupantajan palveluksessa paan liittyvät neuvottelut ja hakemukset vaativat osaamista osoittaa, että työnanja tulevaisuuden näkymien hahmottamista. taja pitää hyvää huolta Tornion Energian henkilömäärä on 26. Heistä huohenkilökunnastaan. mattavan suuri osa on ollut talon palveluksessa jo monen Toimitusjohtaja Timo vuosikymmenen ajan. Sähkölaitoksen ensimmäisinä toiKoskinen sekä hallimintavuosina henkilökunnan muodostivat koneenkäyttäjä, tuksen puheenjohtaja apulaiskoneenkäyttäjä, teknillinen avustaja ja rahastonhoiMarkku Taramaa totetaja. Siitä asetelmasta on ollut hyvä lähteä ponnistelemaan sivat, että seuraavalle kohti tulevia haasteita. satavuotiskaudelle Nykyinen toimitusjohtaja Timo Koskinen luotsaa sekä on nyt hyvä lähteä yhtiötä että sen henkilökuntaa eteenpäin valoisin, osaavin ja iloisissa ja toiveikkaissa luottamusta herättävin ottein. Asemakadulla vallitsee hyvä Tanssiurheiluseura Aida ry:n tanssijat tunnelmissa. henki. Sen huomaa henkilökunnan ystävällisyydestä ja vauhdissa Tornion Energian 100-vuotisjuhlassa. työpaikan rauhallisesta ilmapiiristä. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

5


Kolumni

Susanne Päivärinta

Valot päällä

T

ätä mielipidettä ei ole tilattu: Suomessa on halpa sähkö. Niin halpa, että hävettää. Niinpä suomalaiset eivät juuri viitsi kilpailuttaa sähkösopimustaan. Me suomalaiset tarkkailemme laiskasti sähkön kulutustamme. Emme räpsyttele valoja pois päältä tai sammuttele kodin elektronisia laitteita. Sähköä ei säästetä. Toista se on Italiassa, jossa sähkö on luksusta. Siellä sähköstä saa maksaa itsensä kipeäksi. Sähkö on niin kallista, että italialainen ennemmin palelee talvella kuin lämmittää kotinsa. Kesä tuo omat murheensa. Ilmastointia käytetään säästeliäästi, koska sähkölasku kohoaa pilviin. Yövyimme kesällä Sardiniassa keskisuuressa hotellissa, joka laittoi asiakkaat kärsimään. Kuumuudesta ja nettisivujen lupauksista huolimatta, hotelli pihtasi ilmastoinnin käytössä. Kun saavuimme kyseiseen hotelliin, huomasin heti, ettei ilmastointi puhaltanut kunnolla. Ulkona ja sisällä oli reilut kolmekymmentä astetta lämmintä, joten lompsin vastaanottoon ja valitin asiasta. Sain kuulla, ettei asialle voisi tehdä mitään. Että hotellissa oli kuulemma keskusilmastointi. Että sitä ei voisi kuulemma säätää. Höpö höpö, totta kai voisi, jos haluaisi. Yöllä heräsin siihen, ettei ilmastointi pelannut enää lainkaan. Lompsin raivoissani vastaanottoon, jossa minulle tekoselitettiin italialaiseen tyyliin sitä sun tätä. Onneksi osasin vastaväittää takaisin. Tiesin, että hotelli halusi säästää sähkö-

6

laskussaan, mistä syystä ilmastointi oli kytketty ajastimella öisin pois päältä. Sinnikäs valitukseni tuotti tulosta ja ilmastointi kytkettiin huoneeseemme joka yö erikseen ja saimmepa vielä yhden yön maksunkin takaisin. Italiassa sähkönkäytön tuntee siis lompakossaan. Opin tämän jo asuessani Roomassa ja sen maaseudulla. Maksoin suomalaisesta sähkönkäyttötyylistä kalliit oppirahat. Ilmapumpun tai sähköpatterin käytöstä pasahti näes heti satojen eurojen lisä sähkölaskuun kuussa. Tosin maksoin minä myöhemminkin maltaita siitä, että kuumina kesäöinä pystyin napsauttamaan kaukosäätimellä ilmastointilaitteen päälle. Tulikraaterijärven rannalla sijaitsevassa talossa oli luksusta nukahtaa lähes äänettömästi hurisevan ilmastointilaitteen hienoiseen puhallukseen. Hyviin yöuniin kannattaa satsata. Erään talven asuimme Rooman keskustassa kattoasunnossa. Huoneiston lämmitys toimi kaasulla, mutta hinta ei ollut sähköä halvempi. Ehkä syy oli se, että ikkunoista ja ovista veti niin, että lämmitimme kattoterassilla värjötelleet pulutkin. Viimaisimpina öinä nukuin pipo päässä. Ja silti paleli. Italialaiset ystäväni eivät voineet ymmärtää valitustani. Miten muka suomalainen valittaa kylmästä Roomassa. He eivät olleet uskoa korviaan, kun kerroin keskuslämmityksestä, kolminkertaisista ikkunoista ja siitä, että talvella Suomessa asunnoissa voi lekoilla vaikka shortsit jalassa. Roomassa ihmiset menevät ulos aurinkoon lämmittelemään sen sijaan, että värjöttelisivät kostean kylmissä asunnoissaan. Muutama talvikuukausi mieluummin palellaan kuin maksetaan törkeän kallista sähkölaskua. Koska Italiassa ei ole yhtään toimivaa ydinvoimalaa, sähkö on kallista. Saksan päätös luopua ydinvoimasta tulee nostamaan sähkön hintaa Euroopassa. Asiantuntijat ovat tästä yhtä mieltä. Joku päivä – kun sähkö virtaa vapaasti verkossa - hinta tulee olemaan sama eri puolilla Eurooppaa. Tuo hinta ei tule taatusti olemaan se, mihin me suomalaiset olemme nykyisin tottuneet. Nauttikaa siis sähkön suomista ylellisyyksistä niin kauan kuin voitte. Ja tehkää niin pitkiä sähkösopimuksia kuin mahdollista. susanne.paivarinta@pp.nic.fi Sulake ��� Pohjoisen voiman puolesta


Opinnäytetyö kierrätyksestä ja ekovoimalaitoksesta

Ekovoimalaitos jo 80-prosenttisesti valmis Laanilan ekovoimalaitoksen rakentaminen on edennyt kokonaisuudessaan aikataulussa. Projektipäällikkö Mikael Tervaskanto Oulun Energiasta arvioi, että laitos on nyt noin 80-prosenttisesti valmis. ”Suurimmat asennukset sekä nostot on tehty, ulkoseinät ovat pääosin paikoillaan ja katto pään päällä”, hän luettelee. Mutta vielä on paljon puuhaa, ennen kuin jäljellä olevat 20 prosenttia voimalaitoksesta ovat koossa. Syksyn aikana työlistalla on muun muassa runsaasti erilaisia lvi- ja sähköja rakennustöitä sekä paljon muuta.

Rakennustyöt tehty joulukuussa Joulukuun puolivälissä ekovoimalaitoksen rakennustyöt ovat valmiit. Tämän jälkeen seuraa noin viisi kuukautta kestävä käyttöönottovaihe, jonka aikana laitos ja sen kaikki laitteet testataan perusteellisesti. Vähitellen sen kattilaan aletaan syöttää polttoainetta. Aluksi kattilaa testataan öljyllä ja huhtikuun alussa ovat ensimmäiset poltot jätteellä. Kesällä on vuorossa kahdeksan viikkoa kestävä koekäyttö, jonka aikana laitosta ajetaan kokonaan jätteellä erilaisilla tehoalueilla. ”Varsinaiseen kaupalliseen käyttöön ekovoimalaitos pääsee suunnitelmien mukaan koekäytön jälkeen elokuun alussa”, sanoo projektipäällikkö Tervaskanto. Ekovoimalaitoksen työmaan kiireisin vaihe ajoittui elokuu-syyskuulle. Tuolloin työmaalla ahkeroi parhaimmillaan noin sataviisikymmentä ihmistä. Elokuun loppupuolella nosSulake – Pohjoisen voiman puolesta

tettiin paikoilleen ekovoimalaitoksen korkein osa eli 90-metrinen savupiippu – ikään kuin merkiksi rakennustöiden siirtymisestä kohti loppuvaihetta. Melko piilossa Kemiran tehdasalueella sijaitseva voimalaitos tulee piipun ansiosta myös hieman näkyvämmin esille.

Jätepaalit odottavat Ruskossa Ekovoimalaitoksen valmistumista ennakoi myös jätepaalien kasvava määrä Oulun Ruskon jätekeskuksessa. Sekajätettä on varastoitu Ruskossa paaleihin kesäkuusta lähtien voimalaitoksen polttoaineeksi. Varastointia jatketaan siihen asti kunnes laitos otetaan käyttöön. Valkoisen muovin peittämät jätepaalit muistuttavat pelloilta tuttuja rehupaaleja. Vuoden aikana paaleja syntyy Ruskossa kaikkiaan noin 50 000 kappaletta. Jätettä niiden sisälle mahtuu yhteensä noin 40 000 tonnia. Kuution kokoisten möhkäleiden paino vaihtelee 600 ja 900 kilon välillä. Niiden varastointiin on varattu jätekeskuksessa noin hehtaarin kokoinen alue. Laanilan ekovoimalaitos on mitoitettu polttamaan vuosittain noin 120 000 tonnia sekajätettä. Laitos jalostaa jätteen höyryksi, sähköksi ja kaukolämmöksi.

Reilu tuhat Oulun Energian asiakasta sai kesäkuussa kyselyn Laanilan ekovoimalaitoksesta ja kierrätyskäyttäytymisestä eri asumismuodoissa. Kyselyn takana on Ympäristötilin apurahansaaja, opinnäytetyöntekijä Piia Juntunen Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Piia kertoo, että opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten ihmiset kierrättävät eri asumismuodoissa ja mitä he tietävät Laanilan ekovoimalaitoksesta. Kyselyn avulla selvitetään myös, miten ihmiset kokevat kierrättämisen muuttuvan ekovoimalaitoksen valmistuttua. Tutkimustuloksia hyödynnetään ekovoimalaitoksen viestinnässä sekä Oulun Jätehuollon ensi kevään jäteoppaassa. Piia iloitsee oululaisten vastanneen erittäin aktiivisesti kyselyyn. Vastauksia palautui määräaikaan mennessä 325 kappaletta. Vastaajien kesken arvottiin Tunturi Poni -polkupyörä ja onnetar valitsi voittajaksi Tiina Mustakankaan. Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita arvokkaista vastauksista ja onnittelemme voittajaa! Opinnäytetyön tuloksista kerromme Sulakkeen lukijoille tarkemmin työn valmistuttua.

Laanilan ekovoimalaitos on mitoitettu polttamaan vuosittain noin 120 000 tonnia sekajätettä.

Tarkkuutta lajitteluun Projektipäällikkö Tervaskanto toivoo ihmisten kiinnittävän erityistä huomiota jätteen

huolelliseen lajitteluun ja kierrätykseen nyt paalauksen alettua. ”Sekajätteeseen ei saa laittaa palamatonta jätettä, kuten sähkölaitteita, vaarallista jätettä eikä kierrätettäviä jätteitä kuten metallia tai lasia. Nämä vaikeuttavat paalausta ja aikanaan myös hankaloittavat jätteen polttamista ekovoimalaitoksessa. Myöskään biojätettä ei sekajätteeseen kannata laittaa.” Oikealla lajittelulla saadaan jätteiden hyötykäyttöaste mahdollisimman korkeaksi. Kierrätysohjeet ja jätteiden vastaanottopaikat voi tarkistaa osoitteesta www.ouka.fi/jatehuolto. 7


Kosteiden tilojen lattiat lämpimiksi

kaukolämmöllä Suomessa on pitkään ollut yleinen tapa rakentaa kaukolämmitettyihin taloihin sähköinen kosteiden tilojen lattialämmitys. Tämä yhdistelmä ei kuitenkaan ole kovin järkevä. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen

Muutaman vuoden takainen tilasto kertoo, että sähköllä toimiva lattialämmitys asennetaan uusista kaukolämmitetyistä kerrostaloista edelleen lähes 80 prosenttiin ja rivitaloista yli 70 prosenttiin. Pohjoista voimaa -energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen puistelee päätään, sillä tällainen yhdistelmä ei ole ollenkaan järkevä – ei asukkaiden, ei energiayhtiöiden eikä ympäristön näkökulmasta. Kaikkien kannalta fiksumpaa ja pitemmän päälle edullisempaa olisi rakentaa kylpyhuoneiden, vessojen, saunojen ja muiden vastaavien tilojen lattioiden alle kaukolämmöllä toimiva vesikiertoinen järjestelmä. ”Ihmiset eivät tunnu edes tietävän, että tällainen mahdollisuus on olemassa, eivätkä näin osaa olla sitä vaillakaan”, sanoo Meriläinen.

Kaikkien kannalta edullista Kosteiden tilojen lattialämmityksen hoitaminen kaukolämpöön perustuvalla vesikiertoisella järjestelmällä on monista syistä viisasta, jos kerran kaukolämpö tulee taloon joka tapauksessa. ”Ensiksikin kaukolämpö on esimerkiksi Oulussa suunnilleen puolet halvempaa kuin sähkö”, muistuttaa Meriläinen. 8

Ilpo Vakkuri (oik.) ja Jarmo Meriläinen uskovat vesikiertoisen lattialämmityksen yleistyvän tulevaisuudessa.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Sähköinen lattialämmitys saattaa vuodessa maksaa jopa satoja euroja ylimääräistä. Kysymys ei ole ihan pikkurahoista, sillä sähköinen lattialämmitys kaukolämmitystalossa saattaa vuodessa maksaa asuntoa kohti jopa muutamia satoja euroja ylimääräistä. Ja toiseksi: myös energiayhtiöille sähkö- ja kaukolämmityksen yhdistäminen on epäedullista, vaikka toisin saattaisi kuvitella. Se korvaa yhdistetyssä tuotannossa helposti tarjolla olevaa lämpökuormaa ja vähentää näin yhteistuotannosta saatavan sähkön määrää.

Kymmenen vuoden kokemus Toki kaukolämmölläkin toimivia lattialämmityksiä rakennetaan. Oululaisella Rakennus-Hanka Oy:llä on niistä jo kymmenen vuoden kokemus. Työpäällikkö Ilpo Vakkurin mukaan yritys on tehnyt kaukolämmön varassa toimivan lattialämmityksen neljään kerrostaloon ja 25 rivitaloon. Parhaillaan sen rakentama iso asuinkerrostalo on valmistumassa Isonkadun ja Nummikadun risteykseen Oulun keskustaan. Kaikissa yrityksen pystyttämissä kohteissa lattialämmitys kattaa koko asunnon eli myös kosteat tilat. Vakkuri arvelee, että rakentajan kannalta kaukolämpöön perustuvan lattialämmityksen tekeminen on ehkä hiukkasen kalliimpaa, mutta asukkaille se tarjoaa paljon lisää mukavuutta ja tulee vuosien mittaan edulliseksi. Hän arvelee, että monien rakentajien karsastus vesikiertoista lattialämmitystä kohtaan johtuu lähinnä asenteista. Sellaisen rakentamista hän ei pidä lainkaan vaikeana. ”Uskonkin tällaisen ratkaisun yleistyvän reippaasti tulevina vuosina”, hän toteaa. Sekä Vakkuri että Meriläinen ennustavat, että sähkön ja kaukolämmön yhdistelmän suosio hiipuu, kun rakentamisen uudet energiatehokkuusvaatimukset astuvat voimaan. Tämä tapahtuu ensi vuoden heinäkuun alussa. Vaatimukset korostavat rakennusten kokonaisenergiankulutusta ja suosivat kaukolämmön käyttöä. Energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen tutkii vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän jakotukkia rakenteilla olevan kerrostalon käytävällä.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Malttia lattian ja ilman lämmitykseen Kosteiden tilojen sähköinen lattialämmitys vie paljon sähköä. Esimerkiksi kuuden neliömetrin kokoisen lattian lämmittäminen saattaa kuluttaa vuodessa sähköä jopa lähes 4 000 kilowattituntia eli maksaa reilustikin yli 400 euroa. Huoneiston lämmittämisen kustannusten pitäisi kuulua yhtiövastikkeeseen, mutta sähköinen pesutilojen lämmitys maksetaan osana käyttösähköä. Tämä kasvattaa usein merkittävästi vuotuista sähkölaskua. Järkevästi toimien ja sopivasti säätäen sähkön kulutusta voi kuitenkin hillitä. Energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen muistuttaa, että lattiaa ei missään nimessä pidä hehkuttaa tulikuumaksi. Vallan mainiosti riittää, että se tuntuu paljaan jalan alla miellyttävältä. ”Termostaattia on käännetty liian reippaasti, jos lattian lämmön tuntee vielä sukankin läpi”, hän hoksauttaa. Meriläinen sanoo törmäävänsä silloin tällöin varsin trooppisiin kylppäreihin. Ihmiset saattavat jopa kuivata pyykkejään kylpyhuoneen kuumalla lattialla – ja sitten soittaa energiapalveluneuvojalle ja ihmetellä sähkölaskunsa suuruutta.

Esilämmitysvastus oikeaan asentoon Toinen iso, mutta lattialämmitystä huomaamattomampi, sähkösyöppö on uusissa rakennuksissa yleinen huoneistokohtainen ilmanvaihto – tai tarkemmin sanoen jokaisessa asunnossa olevan ilmanvaihtokoneen esilämmitysvastus. Esilämmitysvastuksen tarkoituksena on lämmittää koneen asuntoon puhaltamaa ilmaa niin, ettei asukkaille synny vedon tunnetta. Energiapalveluneuvoja Meriläisen mukaan tähän riittää mainiosti vastuksen säätäminen 15–17 asteeseen. Kesällä sen voi asettaa jopa nolla-asentoon. ”Tavatonta ei kuitenkaan ole, että esilämmitysvastus jököttää jatkuvasti 28–30 asteessa. Tämä vie sähköä ihan tarpeettomasti. Vastuksen asettamisella oikeisiin arvoihin voi säästää satoja tai jopa tuhansia kilowattitunteja vuodessa – rahassa kymppejä tai jopa satasia”, hän opastaa.

9


Puutarhurin syksy valmistaa kevääseen Sirpa Tuomisen puutarha Piehinkijoen varressa hehkuu syksyn värejä ennen kuin se vaipuu talven lepoon. Syksyllä kotipuutarhuri valmistautuu jo tulevaan kevääseen lannoittaen ja siivoten. Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

10

Sirpa Tuomisen puutarha Piehingissä Raahessa kukkii varhaisesta keväästä myöhään syksyyn. Innokas kotipuutarhuri nauttii kitkemisestä ja kuokkimisesta, sillä luonto palkitsee vaivannäön ylenpalttisesti. Keltaiset nauhukset kohottavat uljaat kukkavartensa, koristeomenapuun oksat painuvat hedelmien painosta ja nurmikko on yhtä samettinen kuin puutarhakirjoissa. ”Kesän jälkeen puutarhaharrastajat saattavat olla jo väsyneitä, mutta muutama asia pitää vielä jaksaa tehdä ennen talvea," Tuominen sanoo. Syksy on parasta aikaa istuttaa uudet perennat, pensaat ja puut, sillä maa on vielä lämmin ja kostea. Syksyllä taimia saa ostaa usein kevättä edullisemmin. ”Syksyllä istutettu kasvi keskittyy kasvattamaan hyvän juuren, eikä voima mene varren kasvattamiseen. Keväällä taimia joutuu myös kastelemaan enemmän”, Tuominen muistuttaa. Tänä syksynä Tuominen aikoo istuttaa vielä omenapuun ja päärynä- tai luumupuun.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


”Pohjoinen kasvuvyöhyke rajoittaa kasvien valintaa, mutta koko ajan kasveja jalostetaan kestävämmiksi. Aina pitää kokeilla uutta, vaikka pettymyksiäkin tulee.”

Syyslannoitus perennoille Syyslannoitus kannattaa tehdä jo elokuussa, jotta kasvi ehtii imeä ravinteet itseensä ennen maan jäätymistä. Lannoitetta Tuominen viskaa perennoille, mutta ei ruusuille, pensaille eikä havukasveille. Perennapenkit pitää uudistaa 3–5 vuoden välien. Perennat kannattaa jakaa syksyisin, etenkin keväällä ja kesällä kukkivat perennat. Koska puutarhassa on eri aikaan kukkivia kasveja, Tuominen siivoaa perennapenkkejä pitkin kesää.

piha ja hän teki ison työn muokatessaan peltomaasta puutarhan.” Tuominen suosii perinteisiä perennoja, jotka sopivat maalaisympäristöön, mutta mukava on välillä kokeilla erikoisuuksiakin. ”Jo yhdestä taimesta voi saada runsaan ryhmän, kun sitä voi jakaa tai kasvattaa siemenistä taimia. Myös pensaita voi jakaa.” Hän on kasvattanut siemenistä mm. lupiineja, nauhuksia ja sembramännyn taimia. Jopa jokirantaan istutetut tammet on kasvatettu tammenterhoista. Tuominen kerää siemenet myös yksivuotisista kesäkukista, samettikukista, kehäkukista, krasseista, ja kasvattaa niistä seuraavan kesän kaunistukset. Myös pelargoniat ja verenpisarat voi saada elämään talven yli, jos ne sijoittaa esimerkiksi ulkorakennukseen, jossa on

Sirpa Tuomisen puutarhassa kasvavat myös viinirypäleet.

"Pohjoinen kasvuvyöhyke rajoittaa kasvien valintaa, mutta koko ajan kasveja jalostetaan kestävämmiksi. Aina pitää kokeilla uutta, vaikka pettymyksiäkin tulee." ”Heinäkuussa kerään pois sipulikukkien naatit. Lisäksi kerään jo kukkineiden kukkien siemenkodat pois, jos en halua, että ne siementävät.” Nauhuksien, ritarinkannuksien ja ängelmien siemenkodat Tuominen jättää, sillä ne ovat lintujen herkkua. Myöhään syksyllä Tuominen leikkaa perennojen kukkavarret. Lehdet leikataan vasta keväällä. Aivan viimeiseksi Tuominen vielä ajaa nurmikon, useimmiten syyskuussa. ”Nurmikko talvehtii parhaiten lyhyenä. Leikkuri myös kerää syksyn lehdet nurmikon ravinteeksi.” Syyslehdet Tuominen haravoi vasta keväällä, ne saavat jäädä ravinteeksi maahan. Puutarhan kevät ja syksy ovat molemmat siivoamisen aikaa.

Mummolan piha Sirpa Tuominen on perustanut puutarhansa mummolansa pihaan. ”Muutin tähän 1989 tilan siirtyessä minulle. Mummolla oli sievä Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

valoisaa ja noin kymmenen astetta lämmintä. Tuomisen omat suosikit ovat kukkivat puut. Kukissa hän arvostaa väriä, siroutta ja lehtien muotoa. Yksivuotisista kesäkukista pihan täyttävät samettikukat. ”Samettikukka kestää kuivuutta ja kylmää. Sitä ei tarvitse lannoittaa ja se jaksaa kukkia kiitollisena koko kesän pakkasiin saakka.”

Porkkanoita ja viinirypäleitä Tuomisella on puutarhassaan myös kaksi kasvihuonetta. Toisessa kasvaa viinirypäleitä. ”Viiniköynnös on talvehtinut hyvin kasvihuoneessa. Päävarret leikkaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen 70-senttisiksi, lannoitan ja jään odottamaan kevättä. Välillä heitän kasvihuoneeseen lunta, jotta kasvi saa kosteutta, kun aurinko lämmittää.” Sirpan puutarhassa ei ole hyötypuutarhaa, mutta sellainenkin löytyy miehen tiluksilta. ”Siellä kasvatetaan porkkanoita, punajuuria, sipulia ja pensaspapua. Lisäksi löytyy vadelmapensaita, mansikoita ja viinimarjoja”, Tuominen luettelee.

Lapio, kuokka ja kottikärryt ovat kotipuutarhurin tärkeimmät työvälineet.

Vihannesmaan syystyöt ovat yksinkertaiset: sato korjataan ja maa käännetään. Marjapensaille ei joka syksy tarvitse tehdä mitään, ei edes lannoittaa. Mansikoista rönsyt leikataan pois ja vadelmista edelliskesän kasvusto. Vadelman varsi on kaksivuotinen ja marjat tehdään edelliskesän varteen. Syksyn pimetessä Sirpa Tuominen vie pihaansa kynttilälyhdyt. Uuden kasvukauden odottaminen voi alkaa. 11


oi st a hj

po

Pa inopi ko ste ht i

Kaivostoiminnan kasvu, Koillisväylän avautuminen, Barentsinmeren rikkauksien hyödyntäminen. Pohjoisessa tapahtuu lähivuosina suuria. Teksti: Kari Arokylä

T

alouden ja politiikan painopiste on hyvää vauhtia siirtymässä kohti pohjoista. Suomi ei enää olekaan kaukana kaikesta – eivät edes sen pohjoiset osat. Vielä hetki sitten syrjäisinä pidetyt seudut ovat nousemassa keskiöön. Tätä kehitystä ajavat eteenpäin ennen kaikkea uudet kaivokset, Koillisväylä ja Barentsinmeren luonnonrikkaudet. Oululle ja sen lähialueille kuten muullekin Pohjois-Suomelle muutos lupaa hyvää. Niiden vetovoima ja kilpailukyky voivat kohentua olennaisesti. Näin arvioi Barentsin alueen kehitykseen perehtynyt Etlatiedon tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi. Itsestään hyödyt eivät toki tipahda, vaan niiden tekeminen todeksi vaatii nopeita toimia. ”Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Oulu on havainnut millaisia mahdollisuuksia on avautumassa”, toteaa Hernesniemi. Pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen luo taloudellista toimeliaisuutta, joka tuntuu monella tavalla myös Oulussa. Koillisväylän avautuminen ja sen myötä rakennettavat uudet liikenneyhteydet taas parantavat 12

Pohjois-Suomen ja sen yritysten kilpailukykyä. Etenkin teollisuuden toimintaedellytykset kohenevat. Lisäksi Koillisväylä voi tuoda mukanaan huomattavat määrät tavaroiden transito-liikennettä.

Kaivosbuumi Kaikkein nopeimmin Pohjois-Suomessa tuntuvat tutkimusjohtaja Hernesniemen mukaan kovilla kierroksilla käyvän kaivosbuumin vaikutukset. Aikoinaan lähes kokonaan Suomesta kuollut ala on nousemassa kukoistukseen – uusia kaivoksia on jo avattu ja lisää on tulossa. ”Pohjoisen Suomen ja Ruotsin maaperästä on löytynyt paljon metalleja, joiden maailmanmarkkinahinnan kohoaminen on tehnyt kaivostoiminnasta kannattavaa. Varsinkin Kiinan, Intian ja muiden kehittyvien maiden sekä teknologiateollisuuden kova kysyntä näyttää pitävän hinnat ylhäällä myös jatkossa”, hän arvioi. Hernesniemi muistuttaa, että kysymys ei ole pelkästään itse kaivoksista, vaan myös kaikesta muusta toimeliaisuudesta, jota ne säteilevät lähistölleen – sekä rakennusvaiheessa että varsi-

naisen toiminnan aikana. Kaivosten ympärille on rakennettava monenlaista infrastruktuuria, palveluja, teitä ja mahdollisesti rautateitäkin.

Koillisväylä Kaivosbuumia vaikeammin hahmotettava, mutta silti merkittävä myllerrys on tapahtumassa Jäämerellä – kaukana Suomen rajojen ulkopuolella. Ilmastonmuutoksen seurauksena Jäämeren jääkansi on ohentunut ja haurastunut. Vielä 1970-luvulla Jäämeren peittona oli keskimäärin 2,5–3,0 metriä paksu jääkansi. Nyt se on supistunut alle kahteen metriin. Myös jään pinta-ala on kutistunut huomattavasti. 1970-luvulla pinta-ala oli elokuussa kahdeksan miljoonaa neliökilometriä, nyt se on vastaavaan aikaan vuodesta enää reilut viisi miljoonaa neliökilometriä. Maailman tavaravirroille ja merenkululle tämä merkitsee valtavaa muutosta, sillä se avaa Koillisväylän – lyhimmän meritien Euroopan ja Itä-Aasian välillä – ympärivuotiselle kaupalliselle liikenteelle. Noin 6 500 kilometriä Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


pitkä väylä kulkee Atlantilta Venäjän pohjoispuolitse Tyyneenmereen. Karkeasti laskien se lyhentää laivamatkan Euroopan ja Aasian välillä puoleen verrattuna purjehtimiseen Suezin kanavan kautta. Erilaisia koekuljetuksia Koillisväylällä tekevät nykyisin sekä norjalaiset että venäläiset. Uudenlaisilla jäätä murtavilla aluksilla pystytään kesäpurjehduskaudella – kesäkuusta marraskuulle – liikkumaan jo nyt ilman jäänmurtajien avustusta. Tavalliset alukset tarvitsevat jäänmurtajan turvakseen. ”Koillisväylää ryhdytään käyttämään säännöllisessä liikenteessä paljon nopeammin kuin yleensä luullaan. Kymmenen vuoden kuluttua sen kautta kulkeva liikenne ja tavaravirrat voivat jo olla Suomen kannalta hyvin merkittäviä,” uskoo Etlatiedon tutkimusjohtaja Hernesniemi.

Jäämeren rata Avautuvan Koillisväylän täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää Suomelta pitkään puhutun rautatieyhteyden rakentamista Lapin Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Koillisväylä lyhentää laivamatkan Euroopan ja Aasian välillä puoleen verrattuna purjehtimiseen Suezin kanavan kautta. halki Jäämeren rannalle. Vahvimmin radan päätepisteeksi on tarjolla Norjan Kirkkoniemi, mutta ehdolla on myös muun muassa Skibotn. Koillisväylä toisi suomalaiselle teollisuudelle loistavan uuden kuljetusyhteyden. Yhtä tärkeää on, että merkittävä määrä Itä- ja Keski-Euroopan tavaravirroista Aasiaan saattaisi siirtyä kulkemaan Suomen halki Jäämeren radalla kohti Koillisväylää. Hannu Hernesniemi pitää Jäämeren rataa ilman muuta toteuttamisen arvoisena. Hankkeen edistämiseksi hän silti ehdottaa, että siitä pikaisesti tehtäisiin perusteellinen ja valtakunnantasoinen kannattavuusarviointi. Radan rakentaminen olisi myös jo nyt otettava huomioon muun muassa maakuntakaavoissa. Ratayhteyden rakentaminen maksaa tietysti paljon. Hernesniemi uskoo kuitenkin, että rahoitukseen on saatavissa myös yksityistä rahaa – mahdollisesti ulkomailtakin.

Barentsin rikkaudet Barentsinmeren öljy- ja kaasukenttien hyödyntäminen on edennyt monistakin syistä odotettua hitaammin. Norjalaisen Snöhvitkentän tuotanto on toki jo täydessä käynnissä ja venäläisen Stokmanin kentän tuotannon uskotaan pitkän odotuksen jälkeen alkavan puolenkymmenen vuoden kuluttua. Suomalaiset yritykset pääsevät iloitsemaan Barentsinmeren rikkauksista lähinnä välillisesti. Niiden hyödyntäminen vaatii arktisiin oloihin sopivia teknologioita, koneita, laitteita ja laivoja, joiden tekemisen suomalaiset hyvin hallitsevat. Kaiken kaikkiaan Etlan tutkimusjohtaja Hernesniemi patistelee Suomea nyt toimimaan, jotta pohjoisessa meneillään olevasta kehityksestä saataisiin kaikki irti. Hänen mukaansa vielä ei ole herätty täysin huomaamaan, kuinka isoista asioista on kysymys. ”Nyt on vaikuttamisen paikka”, hän toteaa. 13


Sähkösopimuksen tekeminen puhelimessa

vaatii tarkkuutta Sähkösopimuksia kaupataan nykyisin yleisesti puhelimitse. Valtaosa puhelinmyyjistä toimii asianmukaisesti, mutta joukossa on myös pelisäännöistä piittaamattomia. Teksti: Kari Arokylä

Kuluttajaviraston apulaisjohtaja Päivi Seppälä sanoo, että sähkösopimusten puhelinmyynti on yksi niistä aihealueista, jonka tiimoilta kuluttajat ovat virastoon yhteydessä varsin usein. Seppälä korostaa, että kilpailu sähkömarkkinoilla on hyvä asia. Sähkö on sen verran vaikeasti hahmotettava tuote, että sen myyminen ja ostaminen puhelimitse on vaativaa. Kuluttajan ei hänen mielestään yleensä pitäisikään solmia sähkösopimusta puhelinkeskustelun aikana. ”Sopimusta ei kannata sännätä tekemään suoralta kädeltä, vaan pohtia ja vertailla kaikessa rauhassa”, hän toteaa.

Liian innokkaita myyjiä Puhelinmarkkinoinnin suurimpana ongelmana Seppälä pitää myyjien liiallista innokkuutta. Myyjät kauppaavat sopimusta, kun asiakas taas haluaa vain lisätietoja tai mahdollisesti tarjouksen, johon ottaa myöhemmin kantaa. Yllättäen alkaneen puhelinkeskustelun aikana kuluttajan voi olla hyvin vaikeaa huomioida kaikki sopimuksen kestoon, hintaan ja muihin ehtoihin liittyvät seikat. Kuluttajaviraston, energiamarkkinaviraston ja Energiateollisuus ry:n kesken onkin pohdittu tarvetta täsmentää nykyisiä tai luoda uusia pelisääntöjä sähkösopimusten puhelinmarkkinointiin. Ainakaan toistaiseksi tällaisen ohjeistuksen tekemisestä ei kuitenkaan ole päätöstä.

Valtaosa toimii moitteettomasti Puhelinmyynnin epäkohdat ovat tuttuja myös Energiateollisuus ry:ssä. Asiantuntija Riina Heinimäki korostaa kuitenkin, että suurin osa myyjistä toimii moitteettomasti. ”Ongelmia on vain muutamien toimijoiden kanssa. Osa pulmista selittyy varmasti myös sillä, että puhelinmyynti on alalla varsin uusi ilmiö”, hän toteaa. Puhelinmyyntiin liittyvät epäselvyydet ja erimielisyyden aiheet Heinimäki luokittelee kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ja kaikkein 14

Kuva: Vesa Ranta

tavallisin pulma on se, että asiakas on omasta mielestään vasta pyytänyt tarjouksen, kun taas myyjä tulkitsee, että puhelimessa on syntynyt jo suullinen sopimus. Toinen ongelma liittyy vahvistusilmoitukseen. Myyjän on lain mukaan lähetettävä kuluttajalle kirjallinen vahvistusilmoitus, mikäli puhelimessa on todella tehty suullinen sähkösopimus. Vahvistuksen saapumisen jälkeen kuluttajalla on kaksi viikkoa aikaa perua sopimus. Kaikissa tapauksissa kuluttajat eivät kuitenkaan ole vahvistusilmoitusta saaneet. Toisaalta ilmoitusta ei saa lähettää, ellei suullista sopimusta ole kiistatta solmittu. Kolmanneksi erimielisyyksien aiheeksi asiantuntija Heinimäki nostaa ostajan ja myyjän erilaisen käsityksen sopimuksen hinnasta, kestosta ja muista ehdoista.

Merikosken toinen päämuuntaja huollossa Merikosken voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n suurimman sähköaseman toinen päämuuntaja lähetettiin perushuoltoon Hikiälle 16.8. ”Kaikenkattava tarkistus-, uudistus- ja kunnostushuolto tuo muuntajalle lisäikää 20 vuotta. Samalla varmistetaan myös sähkönjakelua”, siirtoverkkomestari Tapani Moisiomäki kertoo. Muuntajan huollon aikana Merikosken sähköasemalla peruskorjataan muuntajasuoja ja uudistetaan öljynerotusjärjestelmä. Huolto kokonaisuutena maksaa noin 15 prosenttia uuden muuntajan hinnasta, joka lähentelee 400 000 euroa. Huollettava muuntaja palaa takaisin Merikoskelle lokakuun loppuun mennessä.

Puhelinmyynnin tarkistuslista Mitä tehdä, kun puhelin soi ja linjan toisessa päässä kaupataan sähkösopimusta? Oulun Sähkönmyynnin palveluesimies Kati Parkkisenniemellä on vastaus valmiina. Hän neuvoo varmistamaan seuraavat asiat: • Että myyntiyhtiö on luotettava. • Mihin myyjän mahdollinen hintavertailu perustuu ja ovathan hinnat verollisia (varmista vertailuun käytetyt hinnat vielä omasta laskustasi tai myyntiyhtiöltäsi). • Millaisen sopimuksen olet tekemässä (määräaikaisen vai toistaiseksi voimassaolevan; mikäli sopimus on toistaiseksi voimassaoleva, selvitä kauanko hinnat ovat voimassa ja miten hinnanmuutoksista ilmoitetaan)? • Miten sopimusta laskutetaan? • Miten sopimuksen peruminen tapahtuu, mikäli et haluakaan sopimusta? • Mitä olette tarkasti ottaen sopineet? • Lisäksi kannattaa aina kysyä tarjous myös nykyiseltä myyntiyhtiöltä!


Pohjoinen energiayhteistyö syvenee Oulun Energia ja Rovaniemen Energia Oy perustavat voimalaitosyhtiön, joka vastaa Rovaniemen Mustikkamaan voimalaitosinvestoinnista. Rakentaminen alkaa tulevana talvena ja voimalaitos valmistuu kaupalliseen käyttöön kesällä 2014. Rakennettava biovoimalaitos on väliottolauhdelaitos, jonka polttoaineteho on 225 megawattia, maksimi nettosähköteho noin 90 megawattia ja kaukolämpöteho 95 megawattia. Polttoainetarpeesta 75 prosenttia katetaan puulla ja 25 prosenttia turpeella. Voimalaitos tulee tuottamaan kaukolämpöä ja vastapainesähköä Rovaniemen Energialle sekä lauhdesähköä Oulun Energialle ja Rovaniemen Energialle. Oulun Energialle hanke tuo lisäenergiaa 30 megawattia eli noin Merikosken verran. ”Koska Oulun Energia -konsernin sähkönmyynti on selvästi tuotantoa suurempaa, lisäsähköntuotanto pienentää riskiä vähentämällä ulkoista ostoa ja lisää konsernin omavaraisuutta energian suhteen”, toteaa Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä tyytyväisenä uudesta yhteistyöhankkeesta.

Muista ilmoittaa muutosta Etäluettavien mittarien asennukset alkavat Oulussa ja Kiimingissä Oulun Energia Siirto ja Jakelu aloittaa etäluettavien sähkömittarien asennukset marraskuussa pilottialueella, joka kattaa osan postinumeroalueesta 90650. Massa-asennukset käynnistyvät tammikuussa 2012 Oulun keskustasta postinumeroalueelta 90100. Vaihtourakka etenee postinumeroihin perustuvan aluejaon mukaan ja saadaan päätökseen syksyyn 2013 mennessä. Kaikille asiakkaille postitetaan etäluentaopas, joka sisältää tietoa uudesta mittarista, etäluennan eduista ja mahdollisuuksista sekä sen tuomista muutoksista muun muassa laskutukseen. Oppaat postitetaan saman aluejaon ja rytmin mukaan, kuin asennuksetkin etenevät. Alustavan asennusaikataulun voi tarkistaa osoitteesta www.oulunenergia.fi/sahkonsiirto/ automaattinen_mittarinluku

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Muuttotilanteessa voi kohdata ikävän yllätyksen: asunnossa ei ole sähköjä tai ne katkeavat yllättäen. Soitolla asiakaspalveluun selviää, että sähköt on katkaistu, koska voimassaoleva verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus puuttuvat. Lisäksi sähköjen saaminen pikakytkentänä maksaa. Muun muassa Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy kytkee sähköt maksutta kahden työpäivän päästä, vaikka sopimukset tekisikin saman tien. Verkkoyhtiön on vaikea tavoittaa sopimuksettomien kohteiden asukkaita, koska muuttuneita tietoja ei ole ilmoitettu. Sopimuksettomiin kohteisiin Oulussa ja Kiimingissä ei lähetetä postikortteja, vaan sähköt katkaistaan jatkossa mahdollisimman pian muuttotilanteessa, jos sopimuksia ei ole tehty. Välttyäkseen yllätyksiltä ja lisäkuluilta vanhat sopimukset kannattaa irtisanoa ja tehdä uudet sähkönmyynti- ja verkkopalvelusopimukset viimeistään kaksi viikkoa ennen muuttoa. Samalla sovitaan minä päivänä sähköt tulee olla kytkettynä uuteen kotiin. Edellinen asukas on vastuussa sähkölaskuista siihen päivään asti, kunnes irtisanominen sopimusten osalta on tehty. Oulun Sähkönmyynnin asiakkaana muuttoilmoitus on näppärintä tehdä Energiatilillä. Uusilla asiakkailla ilmoituksen teko hoituu helpoiten www.pohjoistavoimaa.fi -sivuston Tee sähkösopimus -lomakkeella. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse soittamalla asiakaspalvelunumeroon 0800 30 5000. 15


Sisusta viisaasti –

SÄÄSTÄT ENERGIAA! On pimeä ilta. Lunta tulla tupruttaa, kun perheen pää palaa kotiin metsältä. Taloon johtavan polun päässä ikkunasta tuikkii valo. Lämpimän pirtin valo. Hetkessä vilu on poissa, ja mielen täyttää rauha. Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuvat: Anna Kemppainen

Valo ja lämpö ovat hyvin syvälle ihmismieleen syöpyneitä elementtejä. Sanalla lämmin on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa konkreettista lämpöä, energiaa, mutta se voi myös ilmaista abstrakteja asioita.

16

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


"Kun ihminen asettuu kiikkutuoliin tuulisena syysiltana torkkupeittoon kääriytyneenä, hän rauhoittuu."

Sanotaan, että joku ihminen on lämmin. Surunvalitteluissakin puhutaan lämpimästä osanotosta. Myös valo on käsitteenä keskeinen. Lauletaan kodin valaisevista kynttilöistä, puhutaan valoisasta luonteesta, valosta tunnelin päässä. Päivi Mikola on sekä arkkitehti että sisustusarkkitehti. Hän toimi aikaisemmin opettajana Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla. Tätä nykyä hänellä on oma sisustukseen ja muotoiluun erikoistunut liike, Colmio Kajaaninkadulla Oulussa. Päivi on miettinyt valon ja lämmön merkitystä kodeissa myös psykologiselta kannalta katsottuna. ”Mehän koemme asioita aistiemme kautta. Kun valitsemme kotimme sisustuksen värit, valitsemme samalla värien heijastamaa vaikutelmaa viileydestä tai lämmöstä. Punainen antaa lämpöä, sininen viilentää, keltainen tuo energiaa. Myös materiaalit vaikuttavat kodin luonteeseen, ja jopa energiankulutukseen. Esimerkiksi puulattia tuntuu lämpimältä. Puiset pinnat varastoivat lämpöä, ja lisäksi ne antavat lämpimän aistimuksen kun niitä koskettelee. Pehmeällä kankaalla päällystetty sohva tuntuu lämpimältä verrattuna keinonahkaiseen sohvaan. Viileältä tuntuva sohva tai kylmältä tuntuva lattiamateriaali saa meidät helposti lisäämään huonelämpötilaa”, Päivi sanoo.

Rauhallisuus ja kiireettömyys säästää energiaa Päivi puhuu kiireettömyyden puolesta. Hän suunnittelee ja valmistuttaa huonekaluja sekä erilaisia käyttöesineitä. Hänen kärkituotteensa, keinutuoli Colmio, on saanut osakseen Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

paljon huomiota. Puinen riippumatto Kalani sai palkinnon vuonna 1993 Japanissa, kansainvälisessä muotoilukilpailussa. ”Suunnittelin Colmion sellaiseksi, että se sulautuu kodin sisustukseen viemättä liikaa tilaa. Kun ihminen asettuu kiikkutuoliin tuulisena syysiltana torkkupeittoon kääriytyneenä, hän rauhoittuu. Ei tarvitse lisätä huoneen lämpöä, kun lämmin tunne rauhoittumisen myötä asettuu sisimpään. Kauniit torkkupeitot, shaalit ja hartiahuivit ovat osa sisustamista. Villa on materiaalina hyvä valinta. Sitähän eläimetkin käyttävät suojanaan”, Päivi sanoo hymyillen. Elävän liekin näkeminen luo lämmintä tunnelmaa. Takat ja muut tulisijat ovat osa rakennustekniikkaa, mutta myös sisustamista. Päivi Mikolan mukaan takkaa ei tulisi sijoittaa johonkin nurkkaan, vaan keskeiselle paikalle, jotta sen tuottama lämpö hyödyntäisi kodin tiloja mahdollisimman tehokkaasti. Leivinuunit sijaitsevat usein keittiön ja olohuoneen välissä, jolloin lämmittämisestä saadaan maksimaalinen hyöty. Myös sähköinen koristetakka tuottaa lämpöä ja sen uumenissa on elävää takkatulta muistuttava välkehtivä liekki.

Colmion Oulun liikkeessä voi käydä kokeilemassa Mikolan tuoleja.

17


Valoa pimeään tehokkaasti Oulun Energia Urakointi Oy testaa ja kehittää, suunnittelee ja rakentaa. Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Oulun Energia Urakointi Oy on katuvalaistuksen asiantuntija, mutta se tarjoaa asiakkailleen myös liikennevalo- ja sähköverkkoasennusten erityisosaamista. Myllyojan katuvalojen testikenttä on suurin Suomessa. Oulun Energia Urakointi Oy on rakentanut Myllyojalle kesän aikana katuvalaistuksen testikentän. Alueella testataan yli sataa valaisinta ja 20 erilaista valaisinmallia syksyn aikana. Alueelle on asennettu myös kaksi katuvalokeskusta, joissa on säästömuuntajat. Siellä testataan myös valaisinkohtaista säätöä, jossa valaisin itse säätää tehoja alemmaksi keskiyöllä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin teknisen keskuksen kanssa. ”Testikentällä tutkimme markkinoilla olevien valaisimien energiankulutusta, huoltoa ja sopivuutta katuvalaisuun. Tutkimme myös, voisiko energiaa säästää alentamalla valaisimien tehoa ja jännitettä säästömuuntajan avulla yön hiljaisimpaan aikaan”, myyntipäällikkö Jari Säkkinen Oulun Energia Urakoinnista kertoo.

Tehokkuutta katuvalaistukseen Katuvalaistuksessa on vuosikymmeniä käytetty elohopealamppuja. EU:n direktiivi velvoittaa parantamaan ulkovalaistuksen energiatehokkuutta, ja elohopealamppu poistuu markkinoilta vuoteen 2015 mennessä. Myllyojan testikentällä kymmenen kadun varrella on käytössä LED-lamppuja, suurpainenatriumlamppuja ja monimetallilamppuja. Valaistukseen vaikuttavat lamppujen lisäksi eri valaisinmallit ja niissä käytetty optiikka. ”Ledit eivät ole olleet aikaisemmin käytössä katuvalaistuksessa, mutta ne ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. Ongelmana on ollut niiden kalleus ja se, miten ledin valo saadaan jaettua tasaisesti. Hankaluutena on ollut myös pistemäisen valon aiheuttama häikäisy”, Säkkinen sanoo. Myllyojan testikentällä kulkiessaan kannattaa nostaa päätään ja katsoa, miten 18

monenlaista valaisinmallia katuvalaistukseen on saatavilla. Ilta-aikaan pääsee näkemään, millainen valo niistä lähtee.

Tuhansia tunteja Oulun kaupungin alueella katuvalot palavat noin 4 000 tuntia vuodessa. Vanhan Oulun alueella on 30 000 katulamppua ja niistä 20 000:ssa palaa vielä elohopealamppu. ”Suurin energiansäästö saadaan luopumalla elohopealampuista, sillä esimerkiksi 125 watin elohopealamppu voidaan korvata kohteesta riippuen 50–70 watin monimetallivalaisimella, jolloin energiansäästö on vähintään 40 prosenttia”, Säkkinen laskee. Lamppujen elinikä on tärkeää, sillä kustannuksiin vaikuttaa myös huoltoväli. Suurpainelamput kestävät neljä vuotta, monimetallilamput kolme vuotta ja lupaukset ledien eliniästä ovat olleet rohkaisevia. Valonlähteiden valmistajat ovat kehittäneet myös perinteisten purkauslamppujen tekniikkaa ja uusia pitkäikäisiä tuotteita on tulossa markkinoille.

sa. Esimerkiksi Raatin urheilukentän valaisinpylväät ovat Urakoinnin toteuttamia. ”Myllyojan testikentästä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tie- ja katuvalaistuksen suunnittelussa, sekä leikkikentillä, puistoissa, pihoissa ja liikuntareiteillä”, Säkkinen muistuttaa. Valaistuksen lisäksi Urakointi rakentaa sähköverkkoja, liikennevaloja ja televerkkoja. ”Suunnittelemme ja rakennamme liikennevaloja, mutta myös ylläpidämme niitä Kuusamossa, Ylivieskassa, Raahessa ja Oulussa.” Oulun Energia Urakoinnin asentajat on koulutettu jännitetyöhön ensimmäisten joukossa Suomessa. Jännitetyönä tehtävät sähköverkkojen ja esimerkiksi isojen kauppa- ja teollisuuskiinteistöjen muuntamoiden korjaukset ja huoltotyöt aiheuttavat harvoin sähkökatkoksia. Oulun Energia Urakointi Oy on perustettu tämän vuoden alussa ja siinä työskentelee 70 eri alojen ammattilaista.

Monipuolinen Urakointi Oulun Energia Urakointi on asiantuntija myös alue- ja erikoisvalaistuksien toteutukses-

”Myllyojan testikentästä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tie- ja katuvalaistuksen suunnittelussa, sekä leikkikentillä, puistoissa, pihoissa ja liikuntareiteillä” Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


P oh Katuvalojen vikapalvelu päivystää netissä

jois en v o

iman

Te ki .. ja t

Katuvalaistuksen vikailmoitukset voi käydä tekemässä kätevästi karttapohjaisessa palvelussa osoitteessa http://katuvalopalvelu.ouka.fi Katuvalopalvelussa voit antaa palautetta viallisista valaisimista, pylväistä tai muusta ulkovaloverkkoon liittyvästä asiasta. Palvelussa tiedot kirjautuvat ylös ja ne käsitellään säännöllisesti. Palvelussa on valmiina valikko eri vaihtoehdoista (lamppu ei pala, pylväs kaatunut jne.) ja voit antaa myös vapaan kirjallisen selvityksen tilanteesta. Sen lisäksi voit merkitä karttaan, mikä paikka on kyseessä.

Jari Säkkinen työskentelee Oulun Energia Urakointi Oy:n myyntipäällikkönä.

Heikki Niskala on osallistunut katuvalaistuksen energiatehokkuusprojektiin diplomityöntekijänä.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

19


Oulussa on hyvä

*

cr a ic Brent Cassidylle Suomi ja Oulu ovat tällä hetkellä parhaat paikat maailmassa. Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Vesa Ranta

Oululainen Brent Cassidy puhuu mielellään Pikisaaresta. Eikä ihme: sieltä ei Ouluun

Brent Cassidyn soitin on irlantilainen rumpu, bodhran. Bodhran on iiriä ja tarkoittaa kuuroksi tekevää.

vaihto-oppilaaksi muuttanut ja sille tielleen jäänyt Cassidy aio ikinä muuttaa pois. Kesällä hän meni kotipihassa Pikisaaressa naimisiin ja perheenlisäystäkin on tulossa. Syksyllä 14 vuotta sitten tuntemukset Oulua ja Suomea kohtaan olivat täysin toisenlaiset. ”Ensimmäiset neljä viikkoa olin valmis lähtemään takaisin kotiin. Kulttuurishokki oli

*Craic Hauska meininki, hyvä tunnelma. Syntyy esimerkiksi silloin, kun suomalaiset ja irlantilaiset ovat yhdessä.

kova. Kieli ja kulttuuri olivat täysin vieraita.” Kulttuurishokin hälvettyä Oulu muuttui mahtavaksi paikaksi, ja kahden vuoden kuluttua Cassidy päätti jäädä tänne. ”Ihmiset, kulttuuri, terveellinen ruoka, kahvitauko, talvi, hiihtäminen, turvallinen ympäristö perheelle... ” hän luettelee. Rauhallinen elämänrytmi ja rehellisyys viehättävät. Ja kun suomalainen alkaa kaveriksi, hän myös on sitä.

The Irish Festival of Oulu tunnetaan maailmalla eräänä parhaista irlantilaisen musiikin ja kulttuurin tapahtumista. Cassidy on kotoisin Pohjois-Carolinasta, mutta sukujuuret juontavat Irlantiin. Cassidy on tutkinut sukujuuriaan ja opetellut iirin, esi-isiensä kielen. Hän käy Irlannissa soittamassa ja puhumassa iiriä monta kertaa vuodessa. Juttua iiriksi syntyy paikallisten kanssa sujuvasti vaikka ilmaston lämpenemisestä. Iirillä on Irlannissa virallisen kielen asema ja sitä puhuu koko maailmassa noin 120 000 ihmistä. ”Iirin kieli ja irlantilainen musiikki ovat niin lähellä sydäntäni, että ne ovat elämäntapa. Jos ne otettaisiin minulta pois, olisi sama kuin sydämeni otettaisiin pois.” Brent Cassidy on yksi Irish Festival of Oulun järjestäjistä. Kaikki alkoi 2000-luvun alussa halusta soittaa irlantilaista kansanmusiikkia yhdessä muiden kanssa. ”Aloimme järjestää jameja. Niitä järjestettiin Oulussa jo silloin, mutta harvakseltaan.

20

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Kesäkonsertti soi täydelle katsomolle Loppuunmyyty Pohjoista voimaa kesäkonsertti keräsi Toppilan Möljän katsomon täyteen perjantaina 12.8., kun lähes 3 000 kuulijaa tuli nauttimaan hyvästä musiikista ja leppoisasta tunnelmasta. Uudistuneen konsertin solisteina lauloivat Johanna Kurkela ja Tomi Metsäketo, orkesterina toimi ensimmäistä kertaa Oulu Sinfonia. Konsertin johti kapellimestari Jukka Myllys. Kesäkonsertin ohjelma sisälsi vauhdikkaita ja tunnelmallisia solisti- ja orkesterinumeroita. Johannalta kuultiin muun muassa kappaleet Rakkauslaulu ja Ehkä ensi elämässä. Tomilta puolestaan Quando m´innamoro ja Granada.

Ensin kerran kuussa, sitten kahdesti kuussa, ja lopulta päätimme perustaa yhdistyksen.” Syntyi The Irish Music Society of Oulu. Yhdistyksen avajaisjuhlaan yleisö jonotti 30 asteen pakkasessa. Innostus rohkaisi kokeilemaan pienen festivaalin järjestämistä 2006. Nyt The Irish Festival of Oulu tunnetaan maailmalla eräänä parhaista irlantilaisen musiikin ja kulttuurin tapahtumista. Pelkästä musiikista on laajennettu tanssiin, teatteriin, kirjallisuuteen ja elokuvaan. Elämäänsä taakse päin katsoessa 35-vuotias Cassidy on huomannut tehneensä matkan, jossa kaikki tapahtunut liittyy jotenkin festivaaliin. ”Jos olisin saanut Oulussa vakituisen työpaikan vaikka Nokialta ja viihtynyt siellä, ei meillä olisi tätä festivaalia.” Joskus olisi haluttanut vain pakata laukut ja lähteä. Töitä ei tahtonut löytyä koulutuksesta ja kielitaidosta huolimatta. Festivaalia hän päätti kokeilla viisi vuotta. Helmikuussa 2010 hän alkoi etsiä töitä ulkomailta. Amerikkalainen festivaalijärjestäjä ihmetteli, miksi Cassidy kyselee töitä heiltä, kun asian kuuluisi olla päin vastoin. Cassidyn soittaessa Irlannin valtion kulttuuriosastolle ja esitellessään itsensä keskustelukumppani tiesi heti soittajan olevan kaveri, joka järjestää Oulussa festivaaleja. Yhdessä hyvällä porukalla, mutta kovalla työllä luotuun festivaaliin ei tarvinnut uskoa turhaan. Lähtemisestä ei tullut mitään. Oma paikka on löytynyt, ihan kuin Cassidy aina on uskonutkin.

n al of Oulu Irish Festiv : e h T o te ts it a K oso esta as t u d e k s ia tuasiahkjoaistavoimaa.fi/etuas e www.po

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Vihreää sähköä Finnair Plus -pisteillä Pienennä hiilijalanjälkeäsi ja viherrä sähkösopimuksesi Finnair Plus -pisteillä. Pisteitä käyttämällä saat ympäristöystävällisesti tuotettua VihreäVirtaa kahden vuoden määräaikaisena sopimuksena tavallisen sähkön hinnalla. Jos sähkönkulutuksesi on alle 10 000 kWh vuodessa, ympäristöosuus maksaa 5 000 pistettä. Vuosikulutuksen ylittäessä 10 000 kWh, ympäristöosuus maksaa 15 000 pistettä.

Vihreän sähkön hintaan sisältyvä ympäristöosuus talletetaan Pohjoista voimaa ympäristötilille. Varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, lisärakentamiseen ja ympäristötekojen tukemiseen. Finnair Plus -pisteitä vihreän sähkön ostamiseen voivat käyttää sekä uudet että nykyiset asiakkaat. Tutustu myös muihin Finnair Plus -etuihin pohjoistavoimaa.fi -sivulla.

Etuasiakaskortti nyt myös iPhoneen ja Androidiin Pohjoista voimaa etuasiakaskortin saa ladattua nyt myös iPhoneen ja Androidiin. Matkapuhelimeen ladattava etuasiakaskortti toimii suurimmassa osassa Suomessa viimeisen kolmen vuoden aikana myydyistä puhelimista. Mobiilikortti-sovelluksen avulla löydät Pohjoista voimaa etuasiakkuudessa mukana olevien eri yritysten parhaat tarjoukset, edut, tuotteet ja palvelut suoraan matkapuhelimestasi. Lisätietoa ja ohjeita etuasiakkuudesta www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas.

Kannusta Kärpät voittoon kaverin kanssa

Sinivalkoisin siivin Roomaan

Oulun Kärpät tarjoaa etuasiakkaille kaksi lippua yhden hinnalla neljään kotiotteluun kaudella 2011-2012. Etuliput ovat myynnissä ainoastaan Kärppien toimistolla. Tarkista etuottelut mobiilikortistasi tai www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas -sivulta.

Etuasiakkaaksi 1.4.–31.8. rekisteröityneiden kesken on arvottu kaksi kertaa Finnairin lennot kahdelle Roomaan. Ensimmäisessä arvonnassa 20.6. lennot voitti oululainen Antti Lipponen ja toisessa arvonnassa 1.9. onnetar suosi oululaista Harri Kotavuopiota. Sulake onnittelee voittajia ja toivottaa hyvää matkaa! 21


Sähköenergiahinnasto

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Sähkön siirtomaksut laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto ei ole voimassa kohteissa, joissa pääsulake on yli 3X63 A.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus AinaVirta

VihreäVirta

TuuliVirta

7,56 7,38

7,71 7,53

7,86 7,68

7,38 6,77

7,53 6,92

7,68 7,07

7,75 7,07

7,90 7,22

8,05 7,37

snt/kWh

Perusmaksu

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö

3,52 €/kk 5,04 €/kk 5,04 €/kk

Päiväenergia Yöenergia

Kausisähkö

Hinnasto 1.2.2011 alkaen

snt/kWh

snt/kWh

5,04 €/kk

Talviarkipäivä Muu aika

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tehneille ilmoitamme hinnanmuutoksista kirjallisesti kuukausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja. Aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7–22 ja yöenergia klo 22–7. Kausisähkössä tarviarkipäivä-energia mitataan ajalla 1.11.–31.3. klo 7–22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.–31.3. klo 22–7 ja ajalla 1.4.–31.10. koko ajan.

Yleissähkö 1 kulutus alle 10 000 kWh/vuosi Yleissähkö 2 kulutus yli 10 000 kWh/vuosi

Määräaikainen sopimus

Hinnasto 12.8.2011 alkaen, voimassa toistaiseksi

VarmaVirta snt/kWh

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö

snt/kWh 2-vuotta 1-vuosi

TuuliVirta

snt/kWh 2-vuotta 1-vuosi

Perusmaksu

2-vuotta

1-vuosi

3,50 €/kk 5,00 €/kk 5,00 €/kk

6,68 6,50

6,96 6,78

6,83 6,65

7,11 6,93

6,98 6,80

7,26 7,08

6,75 6,25

6,95 6,30

6,90 6,40

7,10 6,45

7,05 6,55

7,25 6,60

6,75 6,45

7,25 6,45

6,90 6,60

7,40 6,60

7,05 6,75

7,55 6,75

Päiväsähkö Yösähkö

Kausisähkö

VihreäVirta

5,00 €/kk

Talviarkipäivä Muu aika

Yleissähkö 1 kulutus alle 10 000 kWh/vuosi Yleissähkö 2 kulutus yli 10 000 kWh/vuosi Yksivuotinen VarmaVirta -sopimus on voimassa 30.9.2012 asti ja kaksivuotinen 30.9.2013.

OivaTurva-vakuutus

OivaTurva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden määräaikaiseen VarmaVirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

Pörssihintainen sopimus Ny t 0 

Perusmaksu

Synttärsitarjou

0 € usmaksu

Per tVirtaUusiin Spo in sopimuksi ti! as 31.12.2011

Oivaetu

5,00 €/kk

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö Kausisähkö

Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita. Muuttaessa sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai uuden sopimuksen voi tehdä sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja. Aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7–22 ja yöenergia klo 22–7. Kausisähkössä tarviarkipäivä-energia mitataan ajalla 1.11.–31.3. klo 7–22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.–31.3. klo 22–7 ja ajalla 1.4.–31.10. koko ajan. Kuukausittain 1,50 € 2,50 € 3,50 € 3,50 €

Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi.

SpotVirta

VihreäVirta

0,25 + spot

0,40 + spot

snt/kWh

snt/kWh

Spot-hinta on kuukauden Nord Pool -keskihinta. Kuukausi- ja arviokulutuksessa hintaa painotetaan tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Spot-hinnan kehitystä voi seurata osoitteessa www.nordpool.com.

Hintakatto

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

SpotVirta-sopimukseen voit liittää vapaaehtoisen hintakaton. Tällöin sähköenergiasta ei laskuteta yli 8,60 snt / kWh, vaikka sähköpörssissä kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Hinta: 3,50 € / kk

Kertamaksu 36 € 60 € 84 € 84 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Pörssihintaisessa sopimuksessa on aina ajantasainen markkinahinta. Energian hinta noteerataan tunneittain sähköpörssissä ja asiakas maksaa kuukauden toteutuneen keskihinnan. Hintaan lisätään sähkönmyyjän marginaali sekä perusmaksu. Etäluennassa olevien asiakkaiden laskutus perustuu todelliseen tuntipohjaiseen kulutukseen. Muussa tapauksessa mittarilukema tulee ilmoittaa kuukausittain Oulun Sähkönmyynnille. Mittarilukeman puuttuessa laskutus perustuu arvioon. Kuukausi- ja arviokulutuksessa kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Kaksiaikamittauksessa (aika- tai kausisähkö) hinta lasketaan erikseen eri aikavyöhykkeille. Molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kuukausi siten, että sopimus päättyy irtisanomista seuraavan kalenterikuukauden viimeinen päivä. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.

Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Sähkötarjous netissä www.pohjoistavoimaa.fi Asiakaspalvelu, puh. 0800 30 5000 osm@pohjoistavoimaa.fi


Ristikko •

Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita. Lähetä vastauksesi 14.11.2011 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy / Ristikko, PL 116, 90101 Oulu

Nimi

UUDET PALKINNOT:

DIGITAALISet LÄMPÖ MITTARit!

Osoite Postinumero ja -toimipaikka

Sulakkeen 2/2011 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat Irma Tähjänjoki (Piehinki), Pekka Peuralahti (Oulu), Sirkka Kauppinen (Oulu), Keijo Korkala (Oulu), Marjatta Sutela (Oulu), Irma Räisänen (Rovaniemi), Anja Viitakoski (Oulu), Heini Lehisto (Oulu), Ritva Makkonen (Oulu) ja Leena Limingoja (Tervola). Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!


Etuasiakas saa enemmän Sähkösopimuksissa on eronsa. Pohjoista voimaa etuasiakkaana saat monia rahanarvoisia etuja arjen hankinnoista, kuten alennuksia tuotteista ja pääsylipuista. Säästä selvää rahaa jo seuraavassa hankinnassasi ja ota etuasiakkaan edut käyttöösi heti:

www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas


Sulake 3/11