Issuu on Google+

3 • 2009

Sulake Pohjoisen voiman puolesta

Perämeri pysynyt terveessä kunnossa Yhteiskunnasta yhä

energiapihimpi

Säästölamput

valtaavat markkinat


Sulake Pohjoisen voiman puolesta JULKAISIJA Oulun Sähkönmyynti Oy Kasarmintie 6, PL 116 90101 Oulu Puhelin: (08) 5584 3200 Telefax: (08) 5584 3350 ISSN 1797-2078 PÄÄTOIMITTAJA Mali Seppälä mali.seppala@oulunenergia.fi TOIMITTAJAT Kari Arokylä, Hilkka Lahti, Kristiina Gerkman-Kemppainen VALOKUVAAJAT Kati Leinonen, Jari Tikka, Tiina Mutila, Vesa Ranta, Tuomo Ylinärä TAITTO Darwin PAINOPAIKKA Painotalo Suomenmaa POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT: Oulun Sähkönmyynti Oy 0800 30 5000 www.oulunsahkonmyynti.fi Oulun Energia 0800 30 5000 www.oulunenergia.fi Kemin Energia Oy 0800 30 5000 www.keminenergia.fi Tornion Energia Oy 0800 30 5000 www.tornio.fi Keminmaan Energia Oy (016) 458 8400 www.keminmaanenergia.fi Rantakairan Sähkö Oy (016) 215 7700 www.rantakairansahko.fi Haukiputaan Sähköosuuskunta (08) 5612 610 www.hso.fi Tenergia Oy (016) 242 441 www.tenergia.fi Raahen Energia Oy 0800 30 5000 www.raahenenergia.fi Turveruukki Oy 044 551 5700 www.turveruukki.fi 2

Reilua sen olla pitää –

sähkökaupankin! Yksi elokuun hyvistä uutisista oli, että suomalaiset saavat sähkönsä lähes 40 prosenttia edullisemmin kuin muut eurooppalaiset. Muihin eurooppalaisiin nähden olemme sähkön hinnan ja varmasti myös toimitusvarmuuden suhteen hyvissä asemissa. Kaikki ruoho ei siis ole vihreämpää aidan toisella puolen. Sähköstä käydään kuitenkin myös meillä jatkuvasti kovenevaa kilpailua.Toivottavaa olisi, että kaupankäynti olisi reilua. Sähkön kilpailuttaminen on useimmille kotitalouksille vielä aika uutta. Suurin osa kuluttajista ei ole jaksanut asiaan syventyä tai ei ole nähnyt sitä tarpeelliseksi. Jotkut sähkökauppiaat käyttävät tätä ihmisten tietämättömyyttä räikeästi hyväkseen, eivätkä myyntipuheissaan välttämättä pysy aina totuudessa. Sähkösopimusta tehdessä kannattaa olla tarkkana. Jos sinulle luvataan ilmaista sähköä, pidä huoli, että myös saat sitä. Ei riitä, että ensimmäisessä arviolaskussa lukee energiamaksun kohdalla nolla euroa. Sähkömittari pitää lukea sopimuksen alkaessa ja uudelleen heti luvatun ilmaisen kuukauden jälkeen. Lukemien täytyy näkyä laskussa, eikä kulutetusta energiasta saa veloittaa. Ellei näin tapahdu, sinua on huijattu. Viimeistään tasauslaskussa maksat kaikesta käyttämästäsi sähköstä, eikä mitään ilmaista kuukautta ollut kuin pelkästään myyntipuheessa. Yrityksen markkinoinnin tulisi aina

perustua omiin vahvuuksiin, ei kilpailijoiden mollaamiseen ja perättömiin puheisiin. Jos kauppias alkaa mustamaalata kilpailijoitaan, pitäisi ostajan hälytyskellojen alkaa soida. Eivätkä sähkökauppiaat, niin kuin eivät muidenkaan toimialojen kauppiaat, voi tietää kilpailijansa tuotevalikoimaa eikä hintoja. Älä siis sinisilmäisesti usko kaikkea, mitä sinulle sanotaan! Jos kilpailijamme lupaa sinulle sähköä halvemmalla kuin mitä tällä hetkellä maksat Oulun Sähkönmyynnille, älä ihmeessä usko ennen kuin olet tarkistanut asian. Soita ennen uuden sopimuksen solmimista meille tai tarkista hinnat www-sivuiltamme. Sopimusta solmiessa kannattaa aina harkita hetki, tutustua rauhassa sopimuksen ehtoihin ja pyytää annetuista lupauksista mustaa valkoiselle. Harkinta on tarpeen, sillä sopimuksen purkaminen ei välttämättä aina ole mahdollista. Oululaisille puhelinmyyntiä harjoittava sähkökauppias, Oulun Sähkönmyynnin kilpailija, väittää pokkana, että heidän myymänsä sähkö tulee Merikosken voimalaitoksesta. Ainakin vanhempi väki tietää, että Merikoski on oululaisten omaisuutta, eivätkä sen tuottamaa sähköä myy muut kuin Oulun Sähkönmyynti. Pidetään yhteyttä! Mali Seppälä mali.seppala@oulunenergia.fi

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Sivu 5 Turve työllistää Pohjois-Suomessa eri tavoin satoja ihmisiä.

Sivu 16 Perämeri on Itämeren pohjoisin kolkka. Se on

Auvo Hyyryläiselle ja hänen pojilleen turpeen kuljettaminen on antanut varman leivän jo pari vuosikymmentä.

monella tapaa erikoinen ja ainutlaatuinen merialue – ja onneksi myös varsin hyvässä kunnossa, toteaa merentutkija Juha-Markku Leppänen.

Sivu 7

Kolumnisti Juha Ruusuvuori ei epäile, etteikö ilmastonmuutos olisi totta. Hän arvelee kuitenkin, että ilmastokeskustelussa on lipsahdettu jo hysterian puolelle. Ihan kaikkea ei pidä selittää ilmaston lämpenemisellä.

Sivu 8

Muutokset energia-alalla tapahtuvat hitaasti. Neljänkymmenen vuoden kuluttua maailma on VTT:n teknologiajohtajan Satu Helysen mukaan aikalailla nykyisen kaltainen – mutta toki paljon energiapihimpi.

Sivu 10 Yhdeksän pointtia Kemi-Torniosta. Sivu 12 Sopimustyypin vaihto toi monen satasen säästön.

Sivu 20 Kemiläiset Marjukka ja Jussi Romppanen tietävät sienistä kaiken tietämisen arvoisen. He patistavat ihmisiä keräämään talteen monipuolisia ja hienoja makuelämyksiä tarjoavia ruokasieniä, joita Suomen metsissä on noin 200 eri lajia.

Sivu 22

Sähköenergiahinnasto

Sivu 23 Ristikko

Sivu 14 Perinteiset hehkulamput alkavat tänä vuonna vähitellen poistua kaupoista EU:n mahtikäskyllä. Niiden tilalle on energiansäästölamppujen ohella tarjolla halogeenija led-valoja.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

3


Auvo Hyyryläinen kuljettaa poikansa Jonin kanssa turvetta ympäri vuoden Oulun ympäristöstä Toppilan voimalaitokseen.


Turpeen kuljetus pitää

Hyyryläiset kiireisinä Turve työllistää pohjoisessa satoja ihmisiä. Maansiirtopuuhissa aikaisemmin touhunnut Auvo Hyyryläinen päätti vuonna 1986 keskittyä turpeen kuskaamiseen raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä – arkikielellä sanottuna rekalla. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Vesa Ranta

”Turpeen kuljettaminen on antanut vakaan leivän. Lisäplussaa on, että töitä saa tehdä tässä lähiseudulla.”

L

iki neljännesvuosisata myöhemmin Hyyryläinen myhäilee tyytyväisenä. Kertaakaan ei ole mielessä käynyt, että ratkaisu olisi ollut huono. ”Se oli sattumien summa, että turve tuli näin vahvasti mukaan kuvioihin. Mutta onneksi tuli, sillä yhtään en ole katunut. Turpeen kuljettaminen on antanut vakaan leivän. Lisäplussaa on, että töitä saa tehdä tässä lähiseudulla, eikä tarvitse ajella pitkin maailman valtateitä”, hän kehuu. Hyyryläisen yritys Koskikuljetus Oy on aina kuljettanut turvetta ja hieman hakettakin pelkästään Turveruukki Oy:n laskuun. Molemmat osapuolet ovat edelleen enemmän kuin tyytyväisiä yhteistyöhönsä. ”Olen oikein miettimällä miettinyt, että mitähän pulmia meillä olisi, mutta en ole

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

keksinyt. Tieto kulkee ja kaikki pelaa”, myhäilee Hyyryläinen – ja laittaa vielä varmuuden vuoksi päälleen Turveruukin t-paidan ja painaa päähänsä saman firman lippalakin.

Paljon yhteistyökumppaneita Turveruukki tekee paljon yhteistyötä eri yritysten ja urakoitsijoiden kanssa turpeen tuotannossa, kuormauksessa ja kuljetuksessa sekä soiden kunnostuksessa. Talouspäällikkö Juha Männikkö laskeskelee, että yhtiö työllistää vuosittain noin kuusikymmentä kokonaisurakoitsijaa, jotka puolestaan ostavat palveluja ja työpanoksia aliurakoitsijoilta. ”Kaiken kaikkiaan pelkästään Turveruukki tarjoaa työtä suoraan ja välillisesti noin parillesadalle ihmiselle Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla”, hän arvioi.

5


Turpeen kuljettaminen ei Hyyryläisen mielestä ole sen kummempaa kuin minkä tahansa muun tuotteen tai rahdin kuskaaminen. Kalustolle se kuitenkin asettaa omia vaatimuksiaan – lasti kun pitää pystyä tyhjentämään sivulle. Tämän vuoksi ei turvetta varten räätälöidyllä autolla pysty oikein muuta kuljettamaan. Ei tosin tarvitse pystyäkään, sillä Hyyryläinen aikoo pysytellä uskollisena turpeelle vielä pitkään.

Keskimääräinen kesä

Auvo (vas.) ja Joni Hyyryläisen yhteistyö Turveruukin kanssa sujuu ongelmitta.

Turveruukin ohella toinen suuri turvetoimittaja Oulun alueella on Vapo. Lisäksi alalla toimii useita pienempiä yrityksiä. Turvetta toimitetaan Oulun Energian lisäksi muun muassa Stora Ensolle ja Kemiralle. Parhaimmillaan Oulun alue on vastannut lähes kolmasosasta Suomen energiaturpeen käytöstä. Yhteensä alan työllisyysluvut nousevatkin pohjoisessa monen sadan suuruisiksi. Koskikuljetuksen Hyyryläinen on Männikön mielestä mainio esimerkki Turveruukin monista hyvistä yhteistyökumppaneista. Hyyryläinen on melkein enemmän turveruukkilainen kuin yhtiön omat työntekijät. Kumppanuuden toimivuudesta kertoo myös sen pitkäkestoisuus. ”Meillä on paljon kumppaneita, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä yli kaksikymmentä vuotta”, muistelee Männikkö.

Turve liikkuu päivin öin Vaikka yhteistyö sujuukin mutkitta, on turpeen kuskaaminen kovaa puuhaa, jota täytyy tehdä päivin ja öin. Vilkkaimpana aikana Koskikuljetuksen rekka käy kippaamassa lastinsa Toppilan voimalaitokselle Oulussa viisikin kertaa vuorokaudessa. Kiireen määrittelevät muun muassa säät ja sähkön hinta. ”Talvisin on täysi tohina päällä, mutta kesäisin on sitten hieman hiljaisempaa. Nyt parina vuonna koettu turvepula tuntui tietysti meilläkin, kun kuljetettavaa ei ollut niin paljon”, sanoo Auvo Hyyryläinen. Kuormansa Koskikuljetuksen auto hakee lähinnä Pudasjärveltä, Rantsilasta ja Utajärveltä. Yksin ei Auvo Hyyryläinen toki turverallia pyöritä, vaan mukana ovat pojat Mika ja Joni. Tarvittaessa yritys on käyttänyt lisäksi kuljettajaa oman perheen ulkopuolelta. Koskikuljetuksen palkkalistoilla on tilanteen ja tarpeen mukaan 2,5–3,5 ihmistä. 6

Turveruukin toimitusjohtaja Aulis Martinmäki kuvailee kesää 2009 turvetuotannon kannalta keskimääräiseksi. Nyt nostetulla turpeella pärjätään hänen mukaansa tulevan talven yli ja hieman jää vielä varastoonkin. Kahden peräkkäisen huonon vuoden jälkeen tilanne vaikuttaa taas valoisammalta. Keskimääräinen kesä tarkoittaa Turveruukissa sitä, että yritys saa turvetta kasaan noin 2,5 miljoonan megawattitunnin edestä. Hehtaaria kohti turvetta kertyy tällöin noin 400 megawattituntia. Ehkä paremman käsityksen määrästä saa, kun muuttaa megawatit kuutioiksi: yksi megawattitunti vastaa karkeasti laskien yhtä kuutiota turvetta. Koko valtakunnassa turvetilanne ei ole aivan yhtä suotuisa kuin Turveruukin toiminta-alueella, ellei sitten tuotannon loppukiri ennen talven tuloa suju vallan mainiosti. ”Oulun läänissä ja Lapin läänin eteläosassa säät olivat kaikkein suosiollisimmat. Muualla oli vähän heikompaa”, toteaa toimitusjohtaja Martinmäki. Turpeen tuotannon onnistuminen riippuu ennen kaikkea säästä. Tuotanto alkaa toukokuun puolivälin kieppeillä ja kestää nelisen kuukautta. Tämän jakson aikana saisi mieluiten olla aikalailla kuivaa ja aurinkoista. Sään merkitys on 80–90 prosentin luokkaa – loppuun voi vaikuttaa muun muassa pitämällä suot hyvässä kunnossa ja säätelemällä niiden kosteutta oikealla tavalla. Huippukesänä vuonna 2006 Turveruukki tuotti turvetta 3,7 miljoonaa megawattituntia. Hehtaaria kohti luku nousi yli 600 megawattituntiin.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Kolumni

Juha Ruusuvuori

Kaikkien mörköjen summa

I

lmastonmuutos on täyttä puppua! Tällaisia mielipiteitä ei nykyään juuri kuule, sen sijaan neljä-viisi vuotta sitten ne olivat melko tavallisia. Ilmastonmuutosta epäilevät vetosivat tilastoharhoihin ja säätilan luontaisiin vaihteluihin. Nykyisin tiedemiehet alkavat olla selvästi samaa mieltä asiasta: ihmisen toiminta maapallolla on muuttamassa lämpötilaamme. Ainoastaan muutoksen nopeudesta ollaan erimielisiä. Säässä on se mielenkiintoinen asia, että sitä on lähestulkoon mahdotonta pitävästi ennustaa, ainakaan Suomessa jossa ollaan puoleksi mantereisessa ja puoleksi lähes atlanttisessa ilmastossa. Sen takia säätila on suosituimpia puheenaiheita Suomessa, kuten muissakin vilpoisissa pohjoisissa valtioissa. Oleskellessani Portugalissa olen havainnut, ettei plus kolmestakymmenestä asteesta ja jatkuvasta auringon räkötyksestä puheleminen kiinnostaa juuri ketään. Vasta kun mittari kohoaa lähemmäksi kolmeakymmentäviittä astetta saattaa joku todeta ohimennen, että onpas vähän lämmintä. En minäkään epäile ilmastonmuutosta. Sen sijaan haluaisin kiinnittää huomiota siihen, miten ilmastonmuutoksesta puhutaan ja minkälaisia pelkotiloja sen avulla onnistutaan luomaan. Kerron esimerkin. Etsiskellessäni vapaa-ajan asuntoa Portugalista rupattelin asiasta erään ystäväni kanssa. Hän sanoi ajatelleensa myös hankkia asunnon etelästä, mutta tulleensa nyt toisiin ajatuksiin. Lehdessä oli sanottu joidenkin tiedemiesten voimin, että aavikoituminen etenisi viidessätoista vuodessa Portugalin eteläosiin ja Andalusiaan saakka. Näin etelän loma-asunnosta tulisi erittäin huono sijoitus, kun Saharan hiekka täyttäisi terassin. Mielestäni tuo keskustelu oli hyvä esimerkki kaikenlaisen pelottelun läpimenosta. Nykyisin voidaan jo puhua ympäristöhysteriasta. Joka toisesta asiasta ollaan valmiita syyttämään ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Kun on kuuma kesä, niin se on ilmastonmuutoksen syytä. Kun sataa vettä, niin se se vasta onkin... Minun muistini mukaan erityisen kuumia kesiä oli 1990-luvulla, kun tyttäreni syntyivät. Ja taisi olla jokunen vuosituhannen alussakin. Nyt on ollut enemmän normaalia, kaikkien ympäristöhysterikkojen mielipahaksi varmaankin. Kaiken lisäksi Luojamme on aikaisemmin säädellyt ilmoja vähän oman mielensä mukaan. Esimerkiksi 1600-luvulla elettiin niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ihmisiä kuoli Pohjolassa kylmään kuin kärpäsiä ja koko Itämeri meni jäähän. Ja vähän sitä ennen, ehtoisalla keskiajalla 1200-luvulla oli Pohjolan ilmasto huomattavasti lämpimämpi kuin nyt. Jalopuut kasvoivat Pohjois-Suomessa ja pähkinäpensaat kukoistivat. En tietysti yritä väittää, että nykyinen ilmastonmuutos olisi vain ihmistä korkeampien voimien aikaansaamaa. Mutta mistä ilmastonmuutoshysteria sitten ponnistaa? Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Otetaan historiallinen vertailukohta. Kolmannen maailmansodan ollessa lähellä, 1950-luvulta aina 1970-luvulle, oli maailma täynnä ufohavaintoja. USA:n armeijan väitettiin napanneen lentäviä lautasia miehistöineen päivineen ja piilottelevan niitä joissakin tukikohdissa. Kaikenlaiset valoilmiöt tulkittiin Suomessakin marsilaisten signaaleiksi ja mielikuvitusrikkaimmat meistä alkoivat väittää käyneensä avaruusaluksella Andromedassa. Kaikki maapallon luonnossa näkyvät merkit eivät ole ennusmerkkejä jostakin. Kannattaa muistaa, että keskiajalla nähtiin hyvin aktiivisesti taivaalla merkkejä, kaikenlaisia pyörylöitä ja valopisteitä. Ihmiset olivat varmoja, että ne merkitsevät maailmanloppua. Uutisia ufoista ja taivaanmerkeistä ei ole juuri tarvinnut lukea sitten 1980-luvun. Nyt meidän hornanhenkemme on ilmaston lämpeneminen. Se on meidän yhteinen pelkomme ja kauhumme, asia joka yhdistää meitä kaikkia tiedotusvälineitä seuraavia ihmisiä. Afrikassa siitä puhutaan paljon vähemmän, siellä keskustelun kohteena on se mistä saataisiin sen päivän maissijauho ja kalanpuolikas perheelle. Ehkäpä ihmisten jatkuva ahtautuminen kaupunkeihin ja jatkuva vieraantuminen luonnosta on tehnyt heistä säikkyjä kaikkien luonnonilmiöiden suhteen. Luonto on cityvihreälle pääkaupunkilaiselle melkoisen pelottava paikka, jonne voi eksyä ilman navigaattoria ja missä sääski ja paarma uhkaavat. Siinä ajattelussa kaikki teollisuus on aina pahasta, ja koska monet teollisuudenhaarat aiheuttavat saastumista on ilmastonmuutos niiden syytä. Vaikka itse asiassa jokainen voisi mennä itseensä ja vähentää henkilöautolla kaahaamistaan, aivan kuten muutakin turhaa energiankulutusta. Toinen hysterian alkusyy lienee tiedotusvälineiden tapa sännätä yhtenä miehenä yhden asian perässä niin kauan että löytyy toinen sensaatiomainen asia, jonka perässä sitten aletaan sännätä. Lintuinfluenssasta kohjattiin aluksi, samoin aidsista, mutta sitten tuli muuta kirjoitettavaa. Eihän aidsista puhuta enää yhtään mitään, vaikkei taudin vaarallisuus ole mihinkään hävinnyt. Lyhytnokkainen journalismi tarvitsee koko ajan uutta vettä myllynsä myytäväksi. Siksi olen alkanut suhtautua pienellä varauksella kaikkeen mediatietoon, jonka kärkeen vedetään ilmasto. Sillä selitetään kohta kaikki mahdollinen tyyliin: Kantarellit olivat tänä kesänä kovin pieniä, ja tämä varmaankin johtuu tästä ilmastonmuutoksesta. Ihmisten maailma varmasti loppuukin joskus, emmekä tiedä sitä päivää emmekä hetkeä. Mutta elämä maapallolla jatkuu pitkään sen jälkeen. Koska kaikki kasvi- ja eläinlajit ovat maapallolla vain käymässä, meidän pitää olla kiitollisia lainasta.

7


Vuonna 2050

yhteiskunta on energiapihi Mikähän energian tuotantoon tai käyttöön liittyvä seikka hämmästyttäisi eniten, mikäli voisimme nyt kurkistaa suoraan vuoteen 2050? Teksti: Kari Arokylä Kuva: Tiina Mutila

”Energiapihiys, se kuinka vähällä energialla tullaan toimeen. Kaiken kaikkiaan kehitys vie kohti entistä parempaa energiatehokkuutta sekä uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energialähteitä”, linjaa VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen. Helysen näkemys perustuu vankkaan pohjatietoon, sillä hän vetää VTT:n energia ja metsäteollisuus -klusteria, joka tutkii muun muassa vähäpäästöistä energian tuotantoa, energian tehokasta käyttöä sekä metsäteollisuuden uusiutumista edistäviä teknologioita. Erilaiset kodinkoneet ja muut laitteet käyttävät tulevaisuudessa hyvin vähän sähköä nykyisiin verrattuna, rakennukset eivät juuri tarvitse ulkopuolista lämmitystä ja autot liikkuvat melkein itsestään. Vielä tällä hetkellä Suomessa melko vähän käytössä oleva jäähdytys on arkipäivää ilmaston lämpenemisen takia, mutta sekin pystytään toteuttamaan energiaa säästävällä tavalla. Yhteiskunnan kehittymiselle paljon nykyistä energiapihimmäksi on monta hyvää syytä. Ensiksikin energia maksaa jatkossa aina vain enemmän, eikä sen tuhlaamiseen kerta kaikkiaan ole varaa. Toiseksi ilmastonmuutoksen torjuminen pakottaa vähentämään energian kulutusta ja parantamaan energiatehokkuutta. Ja kolmanneksi: fossiilisten polttoaineiden varannot vääjäämättä hupenevat, vaikka niiden loppuminen ei vielä neljänkymmenen vuoden kuluttua aivan ovella olekaan.

Energian hinta vain nousee Energian kallistuminen on tosiasia, jolle ei voi mitään. ”Muunlaista kehitystä ei oikein voi ennustaa. Hintaa korottavat monet tekijät”, toteaa Helynen. Energian hintaa pyritään tarkoituksellakin nostamaan verotuksen avulla, jotta sen kulutus pienenisi. Siitä tulee jatkuvasti kalliimpaa myös siksi, että fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla ja samalla kalliimmilla energianlähteillä. Myös mahdollinen hiilidioksidin erottaminen tuotannossa aiheuttaa lisäkustannuksia. Odotettavissa on myös fossiilisten polttoaineiden rajuja hintavaihteluja. ”Oikeastaan ei ole mitään sellaisia tekijöitä, jotka pitäisivät niiden hinnan tasaisena. Varannot ovat niukat ja keskittyvät suurelta osin poliittisesti epävakaille alueille. Voi tulla hirveitä hintapiikkejä tai sitten romahduksia alaspäin”, povaa Helynen.

Fossiiliset polttoaineet loppuvat Fossiiliset polttoaineet ovat sikälikin hankalia, että niiden tiedetään joskus loppuvan – eikä tähän historiallisessa mittakaavassa edes mene kovin pitkää aikaa. Teknologiajohtaja Helynen uskoo kuitenkin, että vielä 2050-luvulla niiden ehtyminen ei ole aivan lähitulevaisuutta. Uusia varantoja löydetään ja otetaan käyttöön. Lisäksi nestemäistä polttoainetta valmistetaan myös hiilestä. 8

Lisäaikaa fossiilisille polttoaineille antaa myös se, että niiden kulutus hiljalleen vähenee. Suomessakin niitä on korvattu muilla polttoaineilla jo pitkään. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuus pyritään nostamaan nykyisestä 28 prosentin tasosta 38 prosenttiin loppukulutuksesta. Tämä tapahtuu muun muassa lisäämällä hiilikattilaan biomassaa, korvaamalla lämmityksen öljykattilat puupellettikattiloilla ja lisäämällä dieseliin ja bensiiniin biokomponentteja.

Tuotantomuotoja laaja kirjo Kuinka Suomessa sitten tuotetaan energiaa runsaan 40 vuoden kuluttua? Toimialajohtaja Helynen arvelee, että muutos nykytilaan verrattuna ei ole erityisen suuri. Kaikki tämän hetken tuotantomuodot ovat käytössä vielä vuosisadan puolivälissä. Hän muistuttaa, että voimalaitosten käyttöajat ovat tyypillisesti 30–50 vuotta. Kovin vinhaa vauhtia ei isoja mullistuksia voi tapahtua. ”Toivoisin, että jotakin uutta olisi löydetty, mutta helppoa se ei ole. Esimerkiksi fuusiotekniikka, jolta odotetaan paljon, on vielä kaukana tulevaisuudessa”, hän huokaa. Nyt kovasti keskustelussa esillä olevalla ydinvoimalla tuotetaan Suomessa tämän vuosisadan puolivälissä luultavasti jopa enemmän sähköä kuin nyt. Tuulivoimaakin on toki paljon nykyistä runsaammin ja isoja tuulipuistoja on rakennettu paitsi rannikolle myös avomerelle ja sisämaahan. Yhteistuotantoteknologiaa käyttävissä voimalaitoksissa poltetaan paljon puu- ja peltobiomassoja sekä bioperäisiä jätteitä. Ja toki vanhaa kunnon vesivoimaakin tarvitaan edelleen. Varsinkin Etelä-Euroopassa myös aurinkoenergian merkitys saattaa kasvaa melko huomattavaksi. Sen sijaan Suomessa sen merkitys jää pieneksi, vaikka nouseekin selvästi nykyisestään.

Teollisuus määrää energian tarpeen Tulevaisuudessa Suomessa tarvittavan energian määrästä on runsaasti erilaisia käsityksiä. Satu Helynen korostaa, että merkittävin vaikutus energian tarpeeseen on teollisuuden – etenkin metsä- ja metalliteollisuuden – tulevalla kehityksellä ja sen tuotantomäärillä. Helynen ei usko, että teollisuuden energiankulutusta pystyttäisiin Suomessa enää merkittävästi nipistämään, koska korkealaatuisten paperija terästuotteiden valmistaminen vaatii väkisinkin paljon energiaa. ”Kansainvälisesti vertaillen olemme näidenkin tuotteiden valmistuksessa jo nyt kaikkein energiatehokkaimpien joukossa”, hän toteaa. Sen sijaan liikenteen, lämmityksen, kodin sähkölaitteiden ja valaistuksen energian kulutusta on mahdollista merkittävästi leikata uusien teknologioiden avulla. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Pellettejä voidaan valmistaa muustakin raaka-aineesta kuin sahanpurusta tai muista sahauksen sivutuotteista. VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen esittelee puun kuoresta tehtyjä pellettejä, joiden osuuden arvioidaan jatkossa kasvavan merkittävästi.

”voimalaitosten käyttöajat ovat tyypillisesti 30–50 vuotta. Kovin vinhaa vauhtia ei isoja mullistuksia voi tapahtua.”


a i t t n i o p n ä s k e d h Y Kemi-Torniosta

alueelta löytyy n se a tt u m , u tt ila ehkä ole koolla p ei ta n u k Euroopan pisin tu s, u a d se n eh io st n rä or te T iva Kem kuulu maan isoimpiin ityspaikoista, il yl a n a ja m ra : a ta rt is u m su aim paljon … joismaiden vilkk oh p si yk i, aupungin välillä k k jo n n a a to a m i m a er st a en lj d va ö ka h läheisin yhteisty A rokylä n a m il a a m i st luultava Teks ti: K ar i

Taloudelliselta merkitykseltään KemiTornion alue on koko Suomen mitassa melkoinen tekijä: se tuottaa noin kahdeksan prosenttia Suomen viennistä. Suunnitteilla olevat teollisuuden ja palveluelinkeinojen hankkeet virkistävät edelleen seudun taloutta. Alueelle havitellaan muun muassa ydinvoimalaa ja biopolttoainetehdasta sekä isoa tornihotellia. Kemin elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen sekä Tornion elinkeinoelämää kehittävän Team Botnia Oy:n toimitusjohtaja Seppo Valtanen nostavat esille yhdeksän KemiTornion seudun erityispiirrettä, vahvuutta ja keskeistä hanketta.

1. Raja

”Ruotsin ja Suomen välinen raja sekä sen ylittävä laaja ja tiivis yhteistyö ovat meille hyvin tärkeitä. Ne tarjoavat sekä taloudellisia etuja että imagohyötyjä.” - Seppo Valtanen Tornion ja Haaparannan välillä on yksi pohjoismaiden vilkkaimmista rajanylityspaikoista. Sen läpi kulkee vuosittain yli viisi miljoonaa autoa ja 11–12 miljoonaa ihmistä. Myös kaupunkien välinen käytännön yhteistyö on tavattoman tiivistä – kovin suurta liioittelua ei ole sanoa, että ne muodostavat yhden kaupungin.

2. Terästehdas

”Tornion terästehtaalla on suoraan ja välillisesti iso merkitys alueen työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta.” -Seppo Valtanen Outokummun terästehdas Torniossa – Tornio Works – on yksi isoimmista ruostumattoman teräksen tuotantoyksiköistä koko 10

maailmassa. Se on alallaan myös kaikkein kustannustehokkain. Sähkön käyttäjänä tehdas on Suomen suurin. Tuotantoprosessi Torniossa alkaa Kemin kromikaivoksesta ja jatkuu Tornion ferrokromisulaton ja kahden terässulaton kautta kuuma- ja kylmävalssaamoon. Ferrokromin lisäksi tehdas käyttää raaka-aineena romuterästä. Tornio Worksin vuotuinen sulattokapasiteetti on 1,65 miljoonaa, kuumavalssauskapasiteetti 1,6 miljoonaa ja kylmävalssauskapasiteetti 1,2 miljoonaa tonnia lopputuotteita. Viime vuonna Outokumpu päätti kolmen vuoden aikana investoida Tornioon noin 370 miljoonaa euroa. Tämä lisää tehtaan kapasiteettia entisestään.

3. Meri ja joki

”Valjastamaton Tornionjoki ja Perämeren pohjukka tarjoavat mahdollisuuksia, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty.” -Seppo Valtanen Noin 510 kilometriä pitkä Tornionjoki on Euroopan pisin valjastamaton joki. Vuonna 1810 solmitusta Haminan rauhasta lähtien se on muodostanut Suomen ja Ruotsin välisen rajan. Tornionjoki alkaa Kiirunan kaupungin alueella sijaitsevasta Torniojärvestä ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoki tunnetaan mainiona lohijokena. Perämeren pohjukka on ainutlaatuinen

muun muassa maankohoamisen ja harvinaisen meriluontonsa vuoksi. Alueella sijaitsee myös Perämeren kansallispuisto.

4. Digipolis

”Lapin suurin teknologiakeskus on olennainen innovaatioiden kehittämisen kannalta.” -Riitta Ahtiainen Digipolis on palvellut Kemissä paikallista ja alueellista yrityskenttää parisenkymmentä vuotta. Se tarjoaa toimintaympäristön runsaalle neljällekymmenelle yritykselle ja muulle yhteisölle. Yhteensä näissä työskentelee noin 500 ihmistä. Digipolis on myös koulutuksen keskus, sillä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja ammattiopisto Lappian suojissa opiskelee 1 500 nuorta. Digipoliksen omimmat alat löytyvät tietoja prosessiteollisuuden rajapinnoista sekä kylmä- ja ääriolosuhteiden osaamisesta.

5. Kauppa

”Kaupallinen keskittymä on tuonut tänne lisää potkua ja vaikuttanut koko alueen kehitykseen.” -Seppo Valtanen Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Rajakaupalla on Tornion ja Haaparannan alueella pitkät perinteet. Ostoksilla on käyty puolin ja toisin. Kaupan painopiste ja suosikkituotteet ovat heilahdelleet valuuttakurssien liikkeen mukaan. Vanhat kunnon rasvaretket Haaparantaan muistavat kaikki. Huonekalujätti Ikean tavaratalon tulo Haaparantaan merkitsi uuden ajan alkua alueen kaupassa. Ikea on vetänyt kupeeseensa rajan molemmin puolin huomattavan määrän uusia liikkeitä – pienempiä ja isompia.

6. Matkailu

”Matkailu tarjoaa jo nyt paljon työpaikkoja, mutta tulevaisuudessa se voisi tarjota paljon enemmänkin.” -Riitta Ahtiainen Ostosmatkailua ja luontomatkailua. Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo. Ja vilkas rajanylityspaikka. Kemi-Tornion alue on matkailullisesti kohtuullisen vilkas. Lisää vetovoimaa haetaan nyt Kemiin kaavaillulla Sarius-tornihotellilla. Parhaillaan kaavoitusvaiheessa olevan hotellin kustannusarvio on 120 miljoonaa euroa. Sariukseen on tarkoitus keskittää runsaasti erilaisia matkailuun liittyviä palveluja. Samalla sen toivotaan nostavan Kemin Lapin merkittävien matkailukeskusten joukkoon.

7. Satama

”Kemin sataman investoinnit ovat olleet merkittävä asia. Nyt se valmistautuu pohjoisen kaivosteollisuuden nousuun.” -Riitta Ahtiainen Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Kemin satama tarjoaa nopean ja tehokkaan yhteyden Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Kuolan niemimaalle. Satama teki isoja investointeja vuosina 20032006 ennen kaikkea palvellakseen entistä paremmin avainasiakastaan eli Kemin alueen puunjalostusteollisuutta. Sataman kehitykselle on luvassa vieläkin vahvempi sysäys, mikäli pohjoisen kaivoshankkeista tulee totta. Etenkin Northland Resources -yhtiön tutkailema rautakaivos Kolarin-Pajalan alueella nostaisi toteutuessaan sataman liikennemääriä huomattavasti ja johtaisi yhteensä jopa noin 100 miljoonan euron investointoihin. Oma merkityksensä on toki myös Kevitsan ja Soklin hankkeilla. Kemin sataman alueella Ajoksessa on myös Suomen suurin tuulivoimapuisto. Satama on ollut omalta osaltaan mukana puiston pystyttämisessä.

8. Ydinvoimalaitos

”Täällä on vireillä suuria hankkeita liittyen energiaan ja kaivostoimintaan. Toteutuessaan niillä olisi alueelle valtava vaikutus.” -Seppo Valtanen Fennovoima valmistelee parhaillaan ydinvoimalaitoksen rakentamista Suomeen. Simon kunta Kemin eteläpuolella on yksi kolmesta ehdolla olevasta sijaintipaikasta.

Simon kunnanvaltuusto on jo näyttänyt hankkeelle vihreää valoa. Fennovoiman suunnitelmissa on sähköteholtaan 1500–2500 megawatin ydinvoimala, jonka kaupallinen toiminta alkaisi vuoteen 2020 mennessä.

9. Biopolttonestetehdas

”Biopolttonestettä valmistava tehdas olisi tärkeä korvaava tekijä, kun metsäteollisuuden työpaikat muuten näyttävät vähenevän.” -Riitta Ahtiainen Metsäliitto ja Vapo suunnittelevat yhdessä suuren biopolttonestetehtaan rakentamista. Kemi on yksi vahvasti esillä olevista sijaintipaikoista. Mahdollinen investointipäätös on luvassa aikaisintaan ensi vuonna. Tehdas käyttäisi raaka-aineenaan erilaisia metsäenergiajakeita, turvetta metsäojitetuilta soilta sekä ruokohelpeä. 11


Sopimustyypin vaihto toi monen satasen säästön Määräaikainen sopimus on nyt edullinen Suurelle osalle ihmisistä sähkö on itsestäänselvyys, jolle ei juuri ajatuksia uhrata. Sähkö tulee töpselistä. Laskusta ei ymmärrä kuin loppusumman. Yhtiöitä voi kilpailuttaa, mutta ei se oikein kiinnosta. Teksti: Kari Arokylä Kuva: Kati Leinonen

Oululainen Anna-Liisa Kanniainen tunnustaa olevansa tyypillinen sähkön käyttäjä. ”En ymmärrä kovin paljon kilowateista enkä muista sähköasioista, enkä jaksa niihin perehtyäkään”, hän sanoo.

Lämmitys vie sähköä Sähköä Kanniainen käyttää suhteellisen paljon. Oma kampaamo kuluttaa jonkin verran, samoin kerrostaloasunto Oulun keskustan kupeessa. Suurin syöppö on kuitenkin Kuivaniemellä sijaitseva vapaa-ajan asunto, joka pysyy lämpimänä sähkön voimin ympäri vuoden. ”Kauheasti en ole edes osannut pihistellä, vaan olen käyttänyt sähköä niin paljon kuin on tarpeelliselta tuntunut.” Kanniainen koki kuitenkin pienen herätyksen jokin aika sitten. Hän on ollut pitkään Oulun Sähkönmyynnin asiakas ja sai puhelinsoiton kilpailevalta yhtiöltä, joka kehui tarjoavansa pienempää laskua. Kanniainen vastasi kieltävästi sanoen, ettei viitsi ryhtyä vaihtamaan sähköyhtiötään. ”Näitä soittoja on tullut aika usein, mutta en minä ole niistä sen kummemmin innostunut”, hän toteaa. Kanniaisen aviomies puolestaan on saanut omaan yritykseensä soittoja erilaisilta konsulteilta, jotka ovat luvanneet halvempaa sähköä. Vastaus on näissäkin tapauksissa ollut kielteinen, koska asiointi suoraan oman sähköyhtiön kanssa tuntuu mukavammalta.

Sopimus vaihtui määräaikaiseksi

Kanniainen otti yhteyttä Oulun Sähkönmyyntiin. Lopputulos oli, että hän vaihtoi toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksensa Kuivaniemen osalta kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen. Tämä oli sen verran halvempi, että säästöä kertyy nykynäkymin aika paljon – useita satoja euroja vuodessa. Summa on tuntuva, koska Kuivaniemen asunnon lämmittäminen vie reilusti sähköä. ”Ällistyin kyllä, että säästö oli noinkin suuri. Aikaisemmin en ollut ajatellut koko asiaa. Määräaikainen sopimus kannatti tehdä, koska sähkön hinta oli nyt alhaisempi kuin toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa”, kertoo Kanniainen. Määräaikaisessa sopimuksessa sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajaksi. Hinta määräytyy sopimuksen tekohetken tilanteen mukaan. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksessa hinta taas saattaa muuttua, kuten viime vuosina on silloin tällöin tapahtunutkin.

Hinta pysyy kiinteänä Määräaikainen sopimus kannattaa tehdä, jos uskoo sähkön hinnan nousevan. Mikäli näin käy, saa sähkönsä silti sopimuskauden loppuun asti sovitulla kiinteällä hinnalla. Tosin määräaikaisen sopimuksen tehnyt ei pääse hyötymään sähkön mahdollisesta halpenemisesta, vaan joutuu tässäkin tapauksessa maksamaan alunperin sovitun hinnan. ”Ei tämä minua pelota. En ole edes ajatellut koko asiaa”, naurahtaa Kanniainen ja patistelee ottamaan yhteyttä omaan sähköyhtiöön ja kyselemään eri vaihtoehtoja. Säästöä saattaa kertyä yllättävän pitkä sentti.

Ajatus halvemmasta sähköstä jäi nyt silti sen verran itämään, että

12

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


”Ällistyin, että säästö oli noinkin suuri. Aikaisemmin en ollut ajatellut koko asiaa.”

Anna-Liisa Kanniainen otti yhteyttä Oulun Sähkönmyyntiin ja vaihtoi toistaiseksi voimassa olleen sähkösopimuksensa määräaikaiseen.


Hehkulamput historiaan

Säästölamput tilalle Hehkulamppu vaihdetaan energiaystävälliseen energiansäästö- tai halogeenilamppuun. Myös ledvalot palavat hehkulamppuja taloudellisemmin. Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Myymäläpäällikkö Satu Hammar-Hutri vakuuttaa, että sopiva energiansäästölamppu löytyy lähes joka tarpeeseen.


H

ehkulamppu on valaissut suomalaiskoteja yli sadan vuoden ajan, mutta nyt EU:n päätöksellä uusien hehkulamppujen valmistus lopetetaan. Syynä päätökseen on hehkulamppujen energiatehottomuus. Hehkulamppuja saa myydä niin kauan kuin kaupoissa varastoja riittää, ja myös kotiin hankittuja hehkulamput saa käyttää loppuun. Tänä vuonna poistuvat himmeäkupuiset hehkulamput ja kirkkaista yli 80 watin lamput. Muut hehkulamput poistuvat asteittain vuoteen 2012 mennessä.

valoteholtaan 60 watin hehkulamppua. Se on hehkulamppua pitkäikäisempi eli paloaikaa on 2000 - 3000 tuntia. Led-lamput ovat pieniä, pitkäikäisiä ja erittäin energiatehokkaita, mutta niiden ominaisuudet eivät vielä ihan riitä yleisvalaistukseen. Kohde-, koriste- ja huomiovalona led-lamput ovat tehokkaita ja taloudellisia. Kodin valaistukseen sopivat myös perinteiset loisteputket. Niiden valoteho on hyvä, energiankulutus maltillinen ja eri värisävyjä on paljon.

Vaihtoehtoja löytyy

Vihreää valoa

”Energiansäästölamput sopivat lähes kaikkiin valaisimiin hehkulamppujen tilalle”, myymäläpäällikkö Satu Hammar-Hutri Hammarin Sähköstä lupaa. Kun energiansäästölamput tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten, ne olivat kooltaan isoja, hitaita syttymään ja sopivat vain harvaan valaisimeen. Mutkalle käännetty loisteputki on leimannut lamppujen ulkonäköä, mutta vuosien myötä energiansäästölamppuihin on tullut uusia malleja, ne ovat sirompia ja myös syttyvyys on parantunut. ”Energiansäästölamppuja saa perinteisen hehkulampun näköisenä ja malleissa on myös pienikantaisia kynttilä-, mainos- ja kohdelamppuja”, Hammar-Hutri sanoo. Säästölamppuja on myös ulkokäyttöön, hämäräkytkimellä varustettuja ja himmennettäviä malleja.

Valaistuksessa on hyvät mahdollisuudet säästää energiaa, sillä viidennes kotitalouden sähköstä kuluu valaistukseen. Hehkulampun kuluttamasta energiasta vain pieni osa muuttuu valoksi ja suurin osa lämmöksi. 15 watin energiansäästölamppu tuottaa enemmän valoa kuin 60 watin hehkulamppu, mutta se kuluttaa 75 prosenttia vähemmän energiaa, eikä tuota lämpöä. Energiansäästölamppu on hehkulamppua kalliimpi, mutta se maksaa itsensä takaisin pitkän käyttöikänsä vuoksi. Kun hehkulamppu kestää tuhat tuntia, energiansäästölamppu palaa parhaimmillaan jopa 20 000 tuntia. Energiansäästölamppu säästää myös työtä ja vaivaa, sillä lamppujen vaihtoväli on pitkä; se merkitsee varsinkin silloin, jos lampun vaihtaminen on hankalaa. Tehon ja paloajan lisäksi lamppupaketin kyljestä kannattaa tutkailla sen lumen-arvo eli lampun valovirta. Mitä suurempi lumenarvo on, sitä enemmän lamppu tuottaa valoa. Toinen tärkeä määre on kelvin, mikä ilmaisee valon värin. ”Monet haluavat valaistuksen matkivan päivänvaloa, jolloin kelvin-aste on 5000 6000. Hehkulampussa kelvineitä on 2500”, Hammar-Hutri kertoo. Jos et halua, että valkoinen valaisin muuttuu keltaiseksi, valitse lampun sävyksi kylmä valkoinen. Kelvineissä se on 4000. Kotitalouslamppujen pakkauksissa on myös energiamerkintä, joka kertoo energiatehokkuuden asteikolla A-G, valovirran määrän, tehon ja lampun käyttöiän. Hehkulamput ovat luokituksen alimmalla tasanteella, kun taas hyvät energiansäästölamput ovat parasta A-luokkaa.

Tutustu pakkaukseen Energiansäästölamppu on helppo vaihtaa hehkulampun tilalle yleisvalaisimeen, sillä niissä rajoituksena on vain lampun teho, joka säästölampussa alittuu. Energiansäästölamput eivät myöskään kuumene. Kristallikruunussa ja seinälampeteissa valona ovat perinteisesti olleet kirkkaat kynttilälamput. Energiansäästölamppuversiossa ne ovat vielä hieman kolhot ja väriltään valkoiset. ”Vaihtoehdoksi käy esimerkiksi energiaa säästävät halogeenilamput, sillä ne muistuttavat tällä hetkellä eniten hehkulamppuja”, Hammar-Hutri suosittelee. Halogeenilampun tunnistaa sädehtivän kirkkaasta valkoisesta valosta. 30 watin kirkas energiaa säästävä halogeenilamppu vastaa Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

”Energiansäästölamput

sopivat lähes kaikkiin valaisimiin.” Valaistuksen säästövinkit ʶʶSammuta tarpeettomat valot ʶʶVaihda palanut hehkulamppu energiansäästölamppuun ʶʶHanki energiatehokas A-luokan lamppu ʶʶValaise huone käyttötarkoituksen mukaan.

Energialamppu Suomessa on 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Jos jokaisessa kotitaloudessa vaihdetaan yksi 60 W:n hehkulamppu 15 W:n energiansäästölamppuun, vähenee energiankulutus vuositasolla noin 118 GWh polttoajan ollessa 3 h/vrk. Tästä koituu energiansäästö, joka vastaa runsaan 5 900 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian tarvetta. Kun hankit energiansäästölampun, mittaa valaisimen kuvun ja varjostimen koko, tutki pakkausmerkinnät tarkkaan ja vertaile vaihtoehtoja.

15


Perämeri on eri meri Perämeri on Itämeren pohjoisin kolkka. Se alkaa etelässä Vaasan korkeudelta Merenkurkusta ja yltää pohjoisessa Tornion-Haaparannan rannikolle asti. Perämeri on monessa mielessä erikoinen ja ainutlaatuinen merialue. Onneksi se on myös suhteellisen hyvässä kunnossa. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari Tikka

T

urvassa Perämeri ei kuitenkaan ole, sillä sitä uhkaavat paljolti samat vaarat kuin huonosti voivaa eteläisempää Itämerta. ”Perämeri ei ole yksin eikä eristetty, vaikka se aika hyvin suojassa onkin”, toteaa tutkimuspäällikkö Juha-Markku Leppänen, joka johtaa meriympäristön tilan tutkimusohjelmaa Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksessa.

Monella tapaa erikoinen Tutkimuspäällikkö Leppänen sanoo Perämerta erityisalueeksi. Sellainen se on monesta syystä. Itse vesikin on, muun Itämeren tapaan, varsin merkillistä – murtovettä, suolaisen ja makean sekoitusta. Tämä johtuu valuma-alueelta mereen tulevasta makeasta vedestä ja vähäisestä vedenvaihdosta suolaisen valtameren kanssa. ”Perämeri on valtamerestä peräti kolmen kynnyksen takana: ensimmäinen on Tanskan salmien, toinen Ahvenanmaan ja kolmas Merenkurkun kohdalla. Siksi valtameren vettä pääsee virtaamaan Perämereen hyvin vähän. Yleensäkin mitä kauemmas Itämeren lahtien perukoille mennään, sitä pienemmäksi tulee veden suolapitoisuus”, kertoo Leppänen. Perämeren vedessä suolaa on alle 3, eteläisemmän Itämeren vedessä noin 10, valtamerissä 32-35 promillea ja Välimeressä vielä hieman enemmän. Veden vähäisen suolapitoisuuden vuoksi varsinaiset meren eläimet eivät oikein tule Perämeressä toimeen. Esimerkiksi kaikkialta 16

muualta Itämereltä löydettyä uutta maneettilajia ei Perämerellä tavata ja vaikkapa rakkolevän esiintyminen pysähtyy Vaasan korkeudelle. Myös pohjoisuutensa vuoksi Perämeri on erikoistapaus. ”Ilmastonmuutoksesta huolimatta se jäätyy jatkossakin, varmemmin kuin mikään muu Itämeren alue. Aina 50-100 vuoden päähän yltävien ennusteiden mukaan Perämeri saa edelleen jokatalvisen jääpeitteen. Nykyistä ohuempi se tosin on”, toteaa Leppänen.

Hyvässä kunnossa Mukavin Perämeren erityispiirteistä on, että se on säilynyt varsin hyvässä kunnossa. Muuta Itämerta piinaava rehevöityminen ei Perämerellä ole erityisen suuri ongelma. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että merta ja sinne laskevia jokia kuormittavaa asutusta ja maataloutta on pohjoisessa paljon vähemmän kuin eteläisemmän Itämeren valuma-alueella. Erilaisia haitallisia aineita Perämeressäkin kuitenkin on. ”Tässä suhteessa se ei ole sen parempi jos ei huonompikaan alue kuin muu Itämeri. Haitallisia aineita pääsee mereen lähinnä raskaalta teollisuudelta ja sitä Perämeren alueella ei ole kovin paljon. Paikallista kuormitusta ja paikallisia ongelmia toki on. Ja on muistettava, että monet haitalliset aineet kestävät pitkään ekosysteemissä”, sanoo Juha-Markku Leppänen. Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden kannalta Perämeri on varsin omanlai-

sensa osa Itämerta. Varsinaisia merellisiä lajeja ei alueella juuri ole. Erityisen arvokas se on kuitenkin jäällä pesivien hylkeiden kannalta. Ilmaston lämpenemisen myötä Perämerestä on tulossa niiden viimeinen turvapaikka. Laivaliikennettä Perämerellä on selvästi vähemmän kuin Suomenlahdella. Näin myös laivaliikenteen mukanaan tuoma öljy- ja kemikaalionnettomuuksien vaara on pienempi. Laivojen mukana tulevien vieraslajienkin suhteen Perämeri on aika hyvin turvassa. ”Makeana ja kylmänä merialueena se ei ole kovin otollinen niiden leviämiselle”, huomauttaa Leppänen.

Ei täysin turvassa Tutkimuspäällikkö Leppänen korostaa kuitenkin, että Perämeri ei suinkaan ole koskematon ja täysin turvassa oleva alue. ”Kyllä siellä ihmisen vaikutus näkyy muun muassa lisääntyneenä orgaanisen aineen huuhtoutumana, kirkkauden vähentymisenä ja veden samentumisena. Ja tietysti kalastus asettaa omat paineensa”, hän huomauttaa. Näkösyvyys Perämerellä oli vielä 1900-luvun alussa 6-7 metrin luokkaa. Nyt se on enää 4-5 metrin tasolla. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut muuallakin Itämerellä lähinnä rehevöitymisen vuoksi. Perämerellä syynä on kuitenkin ennen kaikkea maalta tuleva humusainekuorma, joka samentaa vettä. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrät nousivat Perämerellä 1980-lukuun asti, mutta sittemmin ne ovat pysyneet jokseenkin ennalSulake – Pohjoisen voiman puolesta


”Kaikki se, mitä etelämpänä tehdään,

heijastuu myös Perämereen.”

Tutkimuspäällikkö Juha-Markku Leppänen on kokenut merentutkija.


laan tai jopa laskeneet. Fosfori-typpisuhde on lisäksi Perämerellä hyvin erilainen – järvimäiseen tapaan vahvasti typpiylimääräinen – verrattuna muuhun Itämereen. Omat vaaransa on Perämerelle suunnitelluissa varsin isoissa rakennushankkeissa – tuulivoimapuistoissa, soranottopaikoissa ja esimerkiksi Hailuodon sillassa – jotka toteutuessaan väistämättä vaikuttavat myös mereen ja sen eläimiin. Juha-Markku Leppänen uskoo kuitenkin, että nämä on mahdollista toteuttaa niin, ettei luonnolle ja ympäristölle aiheuteta olennaista uhkaa.

Itämeren suojelu keskeinen tavoite Suomen ympäristöpolitiikan yksi keskeisistä tavoitteista on Itämeren suojelu ja sen tilan parantaminen. Suorat suojelutoimenpiteet painottuvat Itämeren eteläosaan ja niin pitää Juha-Markku Leppäsen mielestä ollakin, koska myös ongelmat ovat siellä suurimmat – meren tila on kehno millä mittarilla tahansa mitattuna. ”Mutta se ei ole kuollut meri, vaan hyvinkin pelastamisen väärti. Yhtenä maailman suurimmista murtovesialueista Itämeri on ainutlaatuinen ja suojelun arvoinen”, hän korostaa. Tutkimuspäällikkö Leppänen muistuttaa myös, että eteläisen Itämeren suojelu ja kunnostaminen ei ole Perämereltä pois. ”Kaikki se, mitä etelämpänä tehdään, heijastuu myös Perämereen”, hän huomauttaa. Juha-Markku Leppäsen mielestä Perämeren ekosysteemiä olisi syytä tutkia nykyistä enemmän.

Ferrybox alkaa seurata Perämeren tilaa Perämeren tutkimus on saamassa käyttöönsä uuden työkalun. Ro-ro-alus M/S TransPaperiin on asennettu Ferryboxiksi kutsuttu automaattinen mittausjärjestelmä, joka laivan liikkuessa lähettää satelliitin välityksellä lähes reaaliaikaista tietoa Perämeren ja muun Itämeren tilasta. Laitteiston on tarkoitus olla täydessä toiminnassa lokakuussa. Ferrybox ottaa vettä 3-5 metrin syvyydeltä ja pumppaa sitä erilaisten sensoreiden läpi. Nämä mittaavat vedestä 20 sekunnin välein muun muassa suolapitoisuuden, sameuden, lämpötilan, hapen määrän sekä useita muita keskeisiä ominaisuuksia. Samalla laitteisto mittaa ilmasta erilaisia perustietoja kuten lämpötilaa ja ilmanpainetta. Lisäksi se kerää talteen vesinäytteitä, jotka tutkitaan myöhemmin laboratoriossa. Vastaavanlaisia järjestelmiä on merentutkijoiden käytössä muutamia jo ennestään. TransPaper tuo sellaisen nyt myös Perämerelle. Ruotsalaisen Transatlantic-varustamon omistama alus kuljettaa säännöllisesti Stora Enson tuotteita Kemin, Oulun, Lyypekin ja Göteborgin välisellä reitillä.

Yhteinen hanke Laitteisto on suomalais-ruotsalainen yhteishanke. Ruotsin puolelta mukana on sikäläisestä merentutkimuksesta vastaava SMHI (Sveriges Meteorologiska och Hydrologiska Institut) ja Suomesta puolestaan Suomen ympäristökeskuksen merikeskus. Ratkaisevan tärkeää tietysti on, että TransPaperin varustamoyhtiö ja laivan henkilökunta suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Jatkossa Ferryboxiin voidaan vielä lisätä uusia ominaisuuksia ja mittalaitteita. ”Analysaattorivalikoimaa täydennetään sitten sitä mukaa kuin rahaa on”, kertoo tutkimuspäällikkö Juha-Markku Leppänen Suomen ympäristökeskuksesta. •

Tutkimusta jonkin verran Kaiken kaikkiaan Perämerta tutkitaan tällä hetkellä varsin vähän – jonkin verran kui-

18

tenkin. Ympäristöviranomaiset luonnollisesti seuraavat rannikkovesien tilaa. Oman kortensa kekoon kantavat myös ruotsalaiset tutkijat ja viranomaiset. Perämeri saa olla melko rauhassa tutkijoilta lähinnä kahdesta syystä: se on varsin hyvässä kunnossa ja kaukana. ”Tosin esimerkiksi näkösyvyyden muutokset huonompaan suuntaan puoltaisivat sitä, että Perämeren ekosysteemiä olisi syytä tutkia nykyistä enemmän”, myöntää Leppänen. Tutkimusalus Aranda käy Perämerellä aina muutaman kerran vuodessa. Tänä vuonna matkoja kertyi neljä. Talven seurantamatkan aikana alus tutki ravinteita, haitallisia aineita ja hiilen kiertoa. Kesällä Aranda kävi Perämerellä kahdesti, ensin selvittämässä pohjaeläinten tilannetta ja myöhemmin tutkimassa ravinteita ja planktonia. Lisäksi Ilmatieteen laitos teki talvella Perämerelle perinteisen jäämatkansa. ”Jään tutkiminen on tärkeää paitsi Itämeren ja Perämeren myös arktisten merien kannalta, sillä täältä kerättyä tietoa voidaan käyttää hyväksi laajemminkin”, korostaa tutkimuspäällikkö Leppänen.

Yliopistolla tutkimusasema Perämerta tutkii myös muun muassa Oulun yliopisto. Perämeren tutkimusaseman yli-intendentti Jouni Aspi sanoo tutkimuksen liittyvän suurelta osin uhanalaisiin lajeihin, joista monia esiintyy vain Perämeren ja Jäämeren rannikoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ruijanesikko ja perämerenmaruna. Lisäksi tutkimuksen kohteena on muun muassa harmaahylkeen ravinto - tarkoituksena on selvittää, mitä hylkeet loppujen lopuksi oikein syövät. Perämeren tutkimusaseman kenttäasemilta käsin tehdään myös runsaasti erilaisia YVA-selvityksiä ja otetaan erilaisia näytteitä merentutkijoiden käyttöön. Lisäksi yliopisto osallistuu muun muassa vedenalaisen luonnon kartoitukseen ja arkeologisiin tutkimuksiin.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


kulutusmittarilla

sähkönkulutukset selville Kulutusmittari on helppokäyttöinen apuväline, jolla voidaan mitata pistotulppaliitännäisten laitteiden sähkön kulutusta. Mittauksen tuloksen perusteella pystyy päättelemään onko esimerkiksi pakastin tai jääkaappi huollon tai vaihdon tarpeessa. Laite ei sovellu lieden tai saunan kiukaan kulutuksen mittaamiseen. Useat sähköyhtiöt lainaavat mittareita veloituksetta omille asiakkailleen. Tiedustele omasta verkkoyhtiöstäsi!

Kärppäkauden avaukseen saavuttiin koko perheen voimin.

Pohjoista voimaa

Oulun Energia Areenalla Oulun Energia tarjosi torstaina 6.8.2009 kaikille pohjoissuomalaisille jääkiekon ystäville maksuttoman otteluspektaakkelin Oulun Energia Areenalla. Ottelua saapui aurinkoisena torstai-iltana seuraamaan yli 6000 katso-

jaa. Koko perheen tapahtuma tarjosi katsojille viihdettä sekä ottelun aikana että erätauoilla. Kärppien kauden avannut ottelu oli samalla Finnish Trophy –turnauksen avausottelu. Vastustajaksi saapunut HIFK oli palannut kesätauolta selvästi valmistautuneempana ja hallitsi ottelua. Peliajan päättyessä oli tulostaululle ladottu selkeät 1-6 –lukemat. Nähdyn perusteella tuleva kausi tulee olemaan Kärpille jälleen kerran haastava. Erätauoilla otteluvieraita hemmoteltiin niin ruokatarjouksilla kuin muulla otteluohjelmallakin. Katsojilla oli mahdollisuus nähdä mm. Suomen ahkerin unissakävelijä – kirjailija Mauri Kunnaksen luoma Herra Hakkarainen. Toisella erätauolla arvottiin lisäksi kaikkien otteluun saapuneiden kesken runsaasti tuotepalkintoja – onnea voittajille! Oulun Energia kiittää kaikkia otteluun saapuneita hyvätunnelmaisesta Kärppäkauden avauksesta.

asiakaspalvelua

nyt yhdestä numerosta

Oulun Sähkönmyynnin asiakaspalvelua keskitetään yhteen palvelunumeroon. Oulussa, Raahessa, Kemissä ja Torniossa asuvia palvellaan nyt numerossa 0800 30 5000. Palvelunumerossa on mahdollista hoitaa esimerkiksi laskutukseen, muuttoihin ja sähkösopimuksiin liittyviä asioita.

Kaupungin ahkerin unissakävelijä – Herra Hakkarainen. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

19


Romppaiset

tuntevat sienet Lampaankääpä. Haaparousku. Kangasrousku. Herkkutatti. Kehnäsieni. Suppilovahvero. Kantarelli. Torvisieni... Lista on pitkä ja vaikuttava, kun Romppasen pariskunta kertoo, mitä sienilajeja he keräävät. Ja minkä verran! Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuva: Tuomo Ylinärä

20

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


TORVISIENIKEITTO

T

ervolan sieniasemalle tuotiin aikoinaan syksyisin noin 700 kiloa sieniä eri ihmisten saaliina. Marjukka ja Jussi keräävät kokoon kokonaista 1000 kiloa kahdestaan. Sienessä käydään elokuun alusta syys-lokakuun vaihteeseen saakka, ja siinä ohessa kerätään mustikat, hillat ja puolukatkin talteen talven varalle. Juhani eli Jussi ja Marja-Liisa eli Marjukka Romppanen tietävät sienistä ja sienten säilömisestä sekä käyttämisestä kaiken tietämisen arvoisen. He asuvat Kemissä, mutta sieneen lähdetään usein myös naapurikuntiin Keminmaahan, Ylitorniolle ja Simoon. Jokavuotiseen ohjelmaan kuuluu myös retki Enontekiölle sekä Marjukan synnyinseudulle Kemiönsaaren Taalintehtaalle. Jussi on eläkkeellä Kemin kaupungin tietohallintapäällikön virasta, Marjukka puolestaan sosiaalityöntekijän tehtävistä.

Tarkkasilmäisenä metsään Jussi ja Marjukka ovat harrastaneet sienestämistä jo monen vuosikymmenen ajan. Oikeastaan ei voi puhua harrastamisesta, sillä he ovat vihkiytyneet asiaan, ja viettävät metsässä päiväkausia sieniä poimien. Jussilla on kauppasienineuvojan pätevyys, ja hän järjestää ahkerasti alan kursseja muun muassa Kemin työväenopistossa. Pariskunta kerää sieniä siinä määrin, että niitä riittää myytäväksi asti. Heidän sienipöytänsä on tuttu näky messuilla ja markkinoilla. ”Ihmiset tulevat kysymään neuvoja, ja me opastamme mielellämme. Kerromme jopa, mistä syksyllä kannattaa etsiä mitäkin lajia. Jotkut saattavat ihmetellä sitä, että me paljastamme omat apajamme, mutta siihen on selvä syy: mitä enemmän sieniä poimitaan, sen runsaamman sadon ne antavat. Sieniä riittää kaikille.

on tarkkailtava maastoa ja on keskityttävä. Koriin poimitaan vain niitä lajeja, joista ollaan varmoja. Sienikirja on aina hyvä olla matkassa. Vaikka maassamme kasvaa joitakin tappavan myrkyllisiä sienilajikkeita, syötäviksi kelpaavat ruokasienet oppii kyllä tunnistamaan melko helposti ja turvallisesti. Talteen otetaan ainoastaan hyväkuntoiset yksilöt. Ne puhdistetaan mullasta ja roskista jo poimittaessa, jolloin jälkikäsittely kotona on paljon helpompaa. Sienten kaikki osat ovat yhtä käyttökelpoisia”, Jussi Romppanen opastaa.

Näin säilöt sieniä Jussi ja Marjukka haluavat rohkaista ihmisiä keräämään ja käyttämään sieniä. Metsissämme kasvaa peräti 200 eri ruokasieniksi luokiteltavaa lajiketta. Niistä jokainen voi löytää hienoja makuelämyksiä. Sieniä voi käyttää erittäin monipuolisesti aina mausteesta leivässä ja leivonnaisissa herkullisiin ruokalajeihin asti. Jussin kotisivuilta www.kemi.fi/romppanen löytää perustietoa yleisimmistä sienilajeista, ohjeet niiden keräämistä ja säilömistä varten, sekä koko joukon ruokareseptejä. Romppaset keräävät lampaankääpää, rouskuja, tatteja, haperoita, orakkaita ja kehnäsientä, suppilovahveroita ja torvisieniä. Aika monia lajeja voi kuivata. Kannattaa katsoa oppaista tai Jussin kotisivuilta, mitä lajeja ei ole hyvä kuivata. Yksi sellainen on haaparousku. Siitä kannattaa tehdä suolasientä. Kuivaaminen onnistuu uunissa ritilällä miedolla lämmöllä. Parhaan tuloksen kuitenkin saa, jos hankkii sähköllä toimivan kuivurin. Kuivuri puhaltaa lämmintä ilmaa, ja poistaa sienestä kosteutta. Tällöin mikrobitoiminta pysähtyy, mikä estää sienen pilaantumisen. Ennen kuivaamista sienet viipaloidaan, ja

Suomen metsissä kasvaa miljardeja kiloja sieniä, ja niistä peräti 98 % jää poimimatta. Suomen metsissä kasvaa miljardeja kiloja sieniä, ja niistä kiloista peräti 98% jää poimimatta. Se on sääli, sillä sienet ovat arvokasta ravintoa. Ne sisältävät runsaasti kivennäisaineita sekä D-vitamiinia. Muitakin vitamiineja sienissä on; yhtä paljon kuin lihassa.”, Romppaset kertovat. Jussin sienikurssit ovat olleet hyvin suosittuja. Niillä opitaan tuntemaan yleisimmät sienilajikkeet, ja lisäksi tehdään myös sienestysretkiä maastoon. ”Sanon kurssilaisilleni, että metsään ei sitten mennä juoksemalla. Sieniä ei liioin löydä ja havaitse, jos samalla rupattelee ja seurustelee. On kuljettava erillään toisistaan, Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

kuivaamisen jälkeen viipaleet voidaan leikata pieniksi paloiksi. Palat pannaan ilmatiiviiseen pussiin, jolloin ne säilyvät viileässä paikassa hyvin. Kuivattuja sieniä liotetaan kylmässä vedessä ennen niiden käyttämistä. Esimerkiksi kuivattu herkkutatti sopii paistoksiin, keittoihin ja salaatteihin. Liotusvettä ei heitetä pois, vaan se sekoitetaan valmistettavaan ruokaan. Näin saadaan sienestä liuenneet tärkeät ravintoaineet otettua talteen. Suolaaminen on ikivanha säilöntätapa, ja toimii hyvin tänäkin päivänä. Sieniä ei tarvitse liottaa ennen keittämistä. Suolaaminen tapahtuu

1 dl vettä liotuk seen 3 rkl murskattuja kuivattuja mustia torvisieniä 2 kanaliemikuutiota 1 litra vettä 100-200 g sulatejuustoa pippuriseosta ranskankermaa persiljaa Liota torvisieniä pari tuntia desilitrassa haaleaa vettä. Pane kiehuvaan veteen kanaliemi kuutiot ja paloittele siihen sulatejuusto. Lisää sienet liotusvesineen keittoon, mausta ja anna kiehahtaa. Höystä kuuma keitto ranskankermall a ja ripot tele koristeeksi runsaasti persiljasilppua. Nauti kera hyvän ystävän ja paahdetun ruisleivän.

222 VENÄLÄINEN TATTIMUHENNOS 100 g tuoreita tatteja

1 pieni sipuli 1 rkl voita tai marganinia 2 rkl tomaattipyreetä suolaa mustapippuria 1/2 tl kynteliä 1/2 rkl vehnäjauhoja 1 dl vettä 1 rkl kermaa 1 suolakurkku Hienonna puhdistetut tatit ja sipuli. Ruskista kevyesti rasvassa. Lisää mausteet ja vetee n sekoitetut jauhot, hauduta muutama minuutti. Lisää kerma ja tarkista maku. Ripot tele muhenno ksen pinnalle hienonnet tu suolakurkku.

näin: Keitä sieniä runsaassa vedessä (1 kg sieniä, 5 litraa vettä) 10 minuuttia. Kaada keitetyistä sienistä vesi pois, huuhdo nopeasti kylmässä vedessä ja valuta. Lado sienet suolausastiaan kerroksittain, ja lisää väliin 100 – 200 g karkeaa suolaa sienikiloa kohden. Pane sienet painon alle siten, että niistä irtoava neste peittää ne hyvin. Säilytä sieniä hyvin viileässä paikassa, sillä muuten niiden pinnalle saattaa kasvaa hometta. Kun suolasienet otetaan käyttöön, niistä liotetaan ylimääräinen suola pois. Sienet pannaan yön yli ämpärilliseen vettä. ½ kg per ämpäri on sopiva suhde. Suolasienistä voi valmistaa esimerkiksi kastikkeita, salaattia, keittoja, piirakoita. Sieniä voi myös pakastaa ja niistä voi tehdä pikkelsiä. Romppasten kangasrousku-pikkelsi on hyvin kysytty ja suosittu tuote. Marjukka ja Jussi haluavat innostaa kaikkia menemään sienimetsään. Luonnossa on rentouttavaa liikkua, eikä varustelutasokaan ole esteenä tämän lajin harrastamiselle. ”Me olemme hankkineet sellaisia muovisia koreja, joissa on irrotettavat sangat. Sangattomia koreja on helppo latoa auton perään päällekkäin, jolloin sienet saadaan mahdollisimman hyväkuntoisina kotiin. Sieniveitsikään ei ole aivan välttämätön, ihan tavallisellakin veitsellä pärjää hyvin”, sieniasiantuntijat Kemistä sanovat vakuuttavasti. 21


Sähköenergiahinnasto Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tehneille ilmoitamme hinnanmuutoksista kirjallisesti kuukausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

Hinnasto 1.9.2009 alkaen

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

AinaVirta

VihreäVirta

TuuliVirta

snt/kWh

Perusmaksu

snt/kWh

snt/kWh

Yleissähkö 1

2,50 €/kk

6,71

6,86

7,01

Yleissähkö 2

5,00 €/kk

6,41

6,56

6,71

Aikasähkö

5,00 €/kk

6,34 5,67

6,49 5,82

6,64 5,97

6,47 5,98

6,62 6,13

6,77 6,28

Päiväenergia Yöenergia

Kausisähkö

5,00 €/kk

Talviarkipäivä Muun ajan

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A. Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

Määräaikainen sopimus Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita. Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

Hinnasto 1.9.2009 alkaen, voimassa rajoitetun ajan Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

VarmaVirta VihreäVirta snt/kWh

snt/kWh

TuuliVirta snt/kWh

Perusmaksu

2-vuotta

1-vuosi

2-vuotta

1-vuosi

2-vuotta

1-vuosi

Yleissähkö 1

2,50 €/kk

5,30

5,30

5,45

5,45

5,60

5,60

Yleissähkö 2

5,00 €/kk

5,00

5,00

5,15

5,15

5,30

5,30

Aikasähkö

5,00 €/kk

5,20 4,70

5,20 4,70

5,35 4,85

5,35 4,85

5,50 5,00

5,50 5,00

5,40 4,80

5,40 4,80

5,55 4,95

5,55 4,95

5,70 5,10

5,70 5,10

Päiväenergia Yöenergia

Kausisähkö

5,00 €/kk

Talviarkipäivä Muun ajan

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A. Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8). Tämän hinnaston mukaisesti tehdyt 1-vuotiset sopimukset ovat voimassa 30.9.2010 asti ja 2-vuotiset 30.11.2010 asti.

Oivaetu

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.

22

OivaTurva-vakuutus

Oivaturva-vakuutuksen voit liittää kaksivuotiseen, määräaikaiseen sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä uusi kahden vuoden määräaikainen sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OivaTurva Yleissähkö 1

1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksu

Yleissähkö 2

2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksu

Aikasähkö

3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

Kausisähkö

3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja. Lähetä vastauksesi 16.10.2009 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu Nimi

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .


ta a o t ma vu voi 0- ista 1P2ohjo

TARTU TILAISUUTEEN

5,30

– TEE MÄÄRÄAIKAINEN SÄHKÖSOPIMUS

Hinnat alkaen:

snt/ kWh*

VALITSE VARMAVIRTA JA SÄÄSTÄ SÄHKÖLASKUSSA

Sähkölaskussa säästäminen on nyt helppoa, sillä VarmaVirta-sopimustemme hintataso on ennätyksellisen alhaalla. Määräaikaiseen sopimukseen vaihtamalla nautit huolettomasti edullisista hinnoista vuoteen 2011 saakka.

Vaihda sähkösopimusta jo tänään!

Se on yhteinen asiamme. Se on...

tisivuillamme Sopimuksen voit tehdä ko

.fi, www.pohjoistavoimaa 00 30 5000 helimitse numerossa 08

pu

sämme. tai asiakaspalvelupisteis

*VarmaVirta 2-vuotta. Kahden vuoden määräaikainen sopimus, perusmaksu 2,5 € / kk.


Sulake 03 / 2009