Issuu on Google+

3 • 2007

Sulake

1 • 2007

Pohjoisen voiman puolesta

Poroistakin tulee

kaupunkilaisia

Sähkö on Suomessa EU-alueen

toiseksi halvinta Kädenvääntö on myös

naisten urheilua


Sulake Pohjoisen voiman puolesta JULKAISIJA Oulun Sähkönmyynti Oy Kasarmintie 6, PL 116 90101 Oulu Puhelin: (08) 5584 3200 Telefax: (08) 5584 3350 ISSN 1797-2078 PÄÄTOIMITTAJA Mali Seppälä mali.seppala@oulunenergia.fi TOIMITTAJAT Kari Arokylä, Hilkka Lahti, Sirkku Kianto VALOKUVAAJAT Juha Korhonen, Kati Leinonen, Riina Nurminen TAITTO Darwin PAINOPAIKKA Painotalo Suomenmaa POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT: Oulun Sähkönmyynti Oy (08) 5584 3200 www.oulunsahkonmyynti.fi Oulun Energia (08) 5584 3100 www.oulunenergia.fi Kemin Energia Oy (016) 259 317 www.keminenergia.fi Tornion Energia Oy (016) 432 478 www.tornio.fi Keminmaan Energia Oy (016) 458 8400 www.keminmaanenergia.fi Rantakairan Sähkö Oy (016) 215 7700 www.rantakairansahko.fi Haukiputaan Sähköosuuskunta (08) 5612 610 www.hso.fi Tenergia Oy (016) 242 441 www.tervola.fi Raahen Energia Oy (08) 439 3908 www.raahenenergia.fi 2

Tuttu sähkömies Lokakuun alussa valtakunnan sähköverkon häiriö katkaisi sähköt Oulusta ja Kiimingistä pariksikymmeneksi minuutiksi aamulla juuri kun työpäivä yrityksissä oli alkanut ja koulupäivä kouluissa käynnistynyt. Hetkessä Oulun Energian käyttökeskuksen puhelinlinjat tukkeutuivat hämmentyneitten ihmisten tiedusteluista. Itse sain puhelun omasta kampaamostani. Naiset soittivat minulle, koska kertomansa mukaan eivät muita ”sähkömiehiä” tunne. Ilahduin soitosta. On hienoa saada kuulua työnsä osaavaan sähköasentajien joukkoon vain olemalla työssä saman talon palveluksessa. Sähköasentajien ammattikunta on yksi nykyajan tärkeimmistä. Arvostan suuresti heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan. He tulevat paikalle, hoitavat homman ja ongelma on hetkessä pois pyyhkäisty.

Sähköyhtiö on mukana ihmisten jokapäiväisessä arjessa joka hetki. Silloin kun kaikki pelaa, valot palavat, töpseleistä tulee virtaa ja patterit lämpiävät, kukaan ei sähköyhtiötä muista eikä kaipaa. Ikävä tulee vasta sitten kun pimeys tai kylmyys yllättää. Jo muutaman minuutin katkos voi saada aikaan paniikin. Niin riippuvaisia me sähköstä tänä päivänä olemme. Mutta ei hätää! Ongelmatilanteissa on hyvä tietää, että oman sähköyhtiön henkilökunta on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Ja useimmillahan puhelin on nykyään taskussa, aina käden ulottuvilla. Kaikki me Pohjoista voimaa -yhtiöitten työntekijät olemme asiakkaitamme varten, niitä tuttuja sähkömiehiä ja -naisia. Mali Seppälä mali.seppala@oulunenergia.fi

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Sivu 4 Sähkö on Suomessa edelleen EU-maiden toiseksi halvinta, kun hinta suhteutetaan kuluttajien ostovoimaan, muistuttaa Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.

Sivu 6

Kun pääsulake palaa, koti pimenee.

Sivu 7

Sähkömittareiden lukeminen vanhaan tapaan päättyy vähitellen. AMR-tekniikan avulla mittarit luetaan etätyönä sähköverkon kautta. Uusi tekniikka vaatii myös uudet mittarit.

Sivu 14 Raahen Energia perustettiin sata vuotta sitten. Tärkeä syy tähän oli tarve uusia kaupungin katuvalaistus. Nykyisin yhtiö toimittaa asiakkailleen sähköä ja lämpöä, mutta vastaa yhä katuvalojenkin kunnosta.

Sivu 16

Kalojen porraspalvelu talviteloille.

Sivu 9

Toivotaan runsaita sateita - Norjaan.

Sivu 10

Kosteiden tilojen lattialämmitys kannattaa rakentaa vesikierron ja kaukolämmön varaan, mikäli talo tai asunto on muutenkin kaukolämmön piirissä – kuten valtaosa on.

Sivu 18 Oulunsalon Taiston vääntäjät tietävät, että kilpakädenvääntö on tiukkaa harjoittelua vaativa kova urheilulaji. Menestyminen vaatii voiman lisäksi nopeutta, tekniikkaa ja oikeaa asennetta.

Sivu 22

Sähköenergiahinnasto

Sivu 11 Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos tekee osasta Kiimingin

Sivu 23 Ristikko  

paliskunnan poroja kaupunkilaisia. Poroisäntä Mikko Vehkaoja toivoo kuntaliitoksen tuovan poronhoidolle imagohyötyä ja poronlihalle lisää ystäviä. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

3


Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela on vaikuttanut ja toiminut energia-alalla vuosikymmenien ajan. Viime kesänä tasavallan presidentti myönsi hänelle energianeuvoksen arvonimen.

Sähkö on Suomessa edelleen EU-alueen halvimpia

Kilpailun

vapauttaminen saanut liian huonon maineen Teksti: Kari Arokylä Kuva: Juha Korhonen


”...Tilastot osoittavat, että sähkö on aina ollut Suomessa eurooppalaisittain halpaa”

S

ähkömarkkinat ovat mullistuneet viimeisten vuosien aikana perusteellisesti. Kovin suuri kumma ei ole, että kuluttajat ovat ihmeissään. Uutta on paljon: pohjoismaiset sähkömarkkinat, päästöoikeudet, Kioto-sopimus, markkinasähkö sekä yhtä ja toista muuta. Hinnatkin nousevat paljon vilkkaammin kuin ennen vanhaan – jos kohta välillä ne myös laskevat. Oulun Energian toimitusjohtaja, energianeuvos Tapani Kurkela myöntää, että sähkömarkkinoilla on käynyt melkoinen myllerrys. Kaikkein suurimpana muutoksena hän pitää kilpailun vapauttamista, joka on myös saanut monen kuluttajan kiukun osakseen. Hintojen nousuhan on isolta osin sälytetty sen syyksi. ”Helposti unohtuu, että hintojen kohoaminen johtuu monista syistä. Sähkö olisi vääjäämättä kallistunut, vaikka kilpailulle ei olisi tehty yhtään mitään. Kilpailun vapauttamisella on nyt liian huono maine”, hän toteaa.

liikelaitokset. Näin markkinat ovat olleet terveemmät. Tämä on näkynyt sähkön hinnassakin. Tilastot osoittavat, että sähkö on aina ollut Suomessa eurooppalaisittain halpaa”, toteaa Kurkela. Tässä mielessä tilanne ei ole muuttunut miksikään. Totta on, että sähkön hinta Suomessa on viimeisten vuosien aikana kivunnut ylöspäin. Aivan yhtä totta on, että sähkö on edelleen Suomessa muun Euroopan hintoihin verrattuna edullista. Kuluttajien ostovoimaan suhteutettuna sähkö on Suomessa halvempaa kuin missään EU-maassa Kreikkaa lukuun ottamatta. Sen absoluuttinen hinta Suomessa on EU:n keskitasoa, mutta vanhojen jäsenmaiden joukossa kuitenkin alhaisimmasta päästä. Lisäksi sähkö on Suomessa kallistunut hitaammin kuin unionin alueella yleensä.

Tavoitteena kuluttajan etu

Sähkön hinnan nousevalle suuntaukselle ei toimitusjohtaja Kurkelan mukaan ole oikein loppua näkyvissä. Hinta lähestyy ajan mittaan Suomessakin yleiseurooppalaista tasoa. Yksittäisten sähköyritysten on myös täysin mahdotonta yrittää taistella markkinahintaa vastaan. Sähkömarkkinoiden vapautuminen johtaa

Energianeuvos Kurkela on työskennellyt energian parissa jo 1970-luvulta lähtien. Hän on uransa aikana ehtinyt toimia niin yritysten johdossa kuin keskeisissä tehtävissä alan kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissäkin. Kurkela muistuttaa, että sähkömarkkinoiden vapauttamisen tavoitteena on nimenomaan ollut kuluttajan etu. Tarkoitus on, että nämä hyötyvät kun markkinoiden monopoleja puretaan. ”Suomessa ja muissa pohjoismaissa sähkömarkkinat eivät tosin koskaan ole olleet yhtä keskittyneet ja valtiollisten suuryhtiöiden hallussa kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa”, hän huomauttaa.

Kilpailun edelläkävijöitä Kilpailun vapauttamisessakin pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä. Täällä markkinoita ryhdyttiin avaamaan kilpailulle yli kymmenen vuotta sitten. Kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähköntoimittajaansa jo vuodesta 1998 lähtien, kun yleisesti Euroopassa markkinat pienasiakkaille avautuivat vasta heinäkuun alussa 2007. ”Täällä sähköä ovat tuottaneet valtiollisen voimayhtiön lisäksi muun muassa kaupunkien ja teollisuuden omistamat yritykset ja Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Hinnan nousu jatkuu

kuitenkin kilpailun kiristymiseen, toimialan rakenteiden kevenemiseen ja toiminnan tehostumiseen. Nämä tekijät puolestaan hillitsevät sähkön hinnan nousua. Toimitusjohtaja Kurkela ymmärtää hyvin, että kuluttajia harmittaa sähkön kallistuminen. Hän muistuttaa kuitenkin, että poliittiset päätöksentekijät ja valtiovalta niin Suomessa kuin muuallakin nimenomaan pyrkivät – ympäristösyistä – saamaan sähkön hintaa hinattua ylöspäin. Kioto-sopimuksella, päästöoikeuskaupalla, ympäristöveroilla ja muilla tekijöillä halutaan tehdä sähkö aikaisempaa kalliimmaksi. Tavoitteena on kannustaa sähkön säästämiseen ja luonnon varjelemiseen. Poliittiset päätökset ja valtiovallan toimet näkyvät käytännössä sähköyhtiöiden lähettämissä laskuissa, joten yhtiöt saavat myös ihmisten kiukun päälleen. Tehokkaiksi hioutuneita pohjoismaisia yhtiöitä sähkön hinnan nousu on hyödyttänyt ja ne ovat pystyneet tekemään erinomaista taloudellista tulosta. Tämä koskee myös Oulun Energiaa. Sen hyvä tulos ei kuitenkaan valu pois omalta alueelta, vaan jää hyödyttämään monin tavoin alueen talouselämää.

Kotitaloussähkön hinta Euroopassa

(ostovoimaan suhteutettuna, 1.1.2007, 3 500 kWh/a, veroineen) Alankomaat Unkari Saksa Tanska Tsekki Romania Portugali Bulgaria Kypros Belgia Itävalta Luxemburg Slovenia Liettua Kroatia Malta Ruotsi Norja Irlanti Espanja Latvia Viro Iso-Britannia Ranska Suomi Kreikka

Lähde: Eurostat

5


N I P a O a l T a S p E e E k a K l E u s T Ö Pää K ÄH S

Kun pääsulake palaa, koti pimenee. Kiinteistön pääsulakkeet turvaavat sähkönkäyttäjän tapaturmilta, jos sähkölaitteisiin tulee vika. Ne toimivat myös sähköliittymän suojana eli suojaavat sähköjohtoja ylikuormitukselta. Jos sähköjohdot ylikuormituksen takia lämpenevät liikaa, ne saattavat sytyttää jopa tulipalon. Pääsulakkeita voi olla yksi tai kolme. Sulakkeiden koko, virta-arvo, määräytyy sähköliittymän koon mukaan. Pääsulakkeen koko vaikuttaa sähkölaskun perusmaksun suuruuteen. Jos kolmivaiheisen liittymän kolmesta pääsulakkeesta yksi palaa, sähköt katkeavat vain osasta kiinteistöä. Varsinkin vanhemmissa omakotitaloissa ja kerrostaloissa on vielä yksivaiheliittymiä, joissa on vain yksi pääsulake.

Tarkista kaikki sulakkeet Jos koti pimenee osittain, tarkista ensin oman huoneistosi mittaritaulusta, onko jokin ryhmäsulakkeista palanut. Jos kaikki sulakkeet ovat ehjiä, kurkista ikkunasta ja katso, onko naapurikin pimeänä. Jos koko kylä on pimeänä, kyseessä on laajempi sähköverkon häiriö. Sinnittele tovi 6

vasta sen jälkeen. Ole sulakkeen vaihdossa erityisen varovainen.

Pääsulake palaa toistuvasti? taskulampun valossa, sillä yleensä häiriöt korjataan nopeasti. Soitto verkkoyhtiön päivystykseen kertoo syyn sähkökatkokseen. Suuremmissa kaupungeissa kuten Oulussa, sähköverkon laajemmista vioista tulee tieto käyttökeskukseen automaattisesti ja vian etsintä ja korjaus käynnistyvät heti.

Missä pääsulake sijaitsee? Pääsulake on useimmiten asiakkaan omassa mittaritaulussa. Se voi sijaita myös ulkona sähköpylväässä tai kadun varren jakokaapissa. Rivitai kerrostalossa kullakin asukkaalla on yleensä omat huoneistokohtaiset pääsulakkeet ja niiden lisäksi kiinteistön yhteiset pääsulakkeet.

Vika pääsulakkeessa? Jos epäilet sähkökatkoksen syyksi pääsulakkeen palamista, ota yhteyttä oman sähkönjakeluyhtiösi päivystykseen. Jos sulake on jakokaapissa kadulla tai pylväässä, sähköyhtiön päivystäjä käy sen vaihtamassa. Työstä peritään maksu. Jos pääsulake sijaitsee mittaritaulussa, päivystäjä voi neuvoa asiakasta vaihtamaan sulakkeen myös itse. Pääsulake on tavallisen näköinen tulppasulake tai automaattisulake. Käännä ensiksi pääkytkin nolla-asentoon ja vaihda sulake

Jos yksi pääsulakkeista palaa toistuvasti, pääsulakkeiden kuormitus voi olla epätasainen. Yhden sulakkeen kontolla saattaa olla esimerkiksi paljon virtaa tarvitsevat kodinkoneet, sauna ja auton lämmitys. Kuormituksen jakaminen tasaisesti eri pääsulakkeille on ammattilaisten tehtävä. Ota siis yhteyttä asiantuntevaan sähköurakoitsijaan, joka järjestelee kuormitukset tasaisemmin. Sähköliittymän koko saattaa olla myös liian pieni kotisi sähköntarpeeseen nähden. Silloin liittymän kokoa joudutaan suurentamaan ja samalla myös pääsulakkeita. Paikallinen sähköverkkoyhtiö antaa tässä tapauksessa asiantuntevan avun.

Jos epäilet sähkökatkoksen syyksi pääsulakkeen palamista, ota yhteyttä oman sähkönjakeluyhtiösi päivystykseen Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Teksti: Kari Arokylä Kuva: Kati Leinonen

SÄHKÖMITTARIT

luetaan kohta etätyönä AMR-tekniikka muuttaa myös laskutusta Perinteinen sähkömittareiden lukeminen loppuu vähitellen Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n alueella. Vielä nykyään mittarinlukija käy kerran kahdessa vuodessa katsomassa jokaisen kotitalousasiakkaan sähkömittarista tarkat kulutuslukemat. Jatkossa uusi kaukoluentajärjestelmä selvittää luvut automaattisesti. Kaukoluenta tunnetaan sähköammattilaisten keskuudessa yleisesti nimellä AMR (automatic meter reading, automaattinen mittarin luenta). AMR-tekniikkaan siirtyminen tuo mukanaan muutoksia, jotka koskevat paitsi sähkömittareita ja niiden luentaa myös laskutusta. Lisäksi se tehostaa sähkön laadunvalvontaa.

Uudet mittarit AMR-tekniikka vaatii uusia sähkömittareita. Kaikkien mittarien vaihtaminen AMR-kelpoisiksi on kohtuullisen iso savotta. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ssä AMR-hankkeesta vastaava järjestelmäasiantuntija Timo Savallampi laskee, että vaihdettavaksi tulee yhtiön alueella noin 78 000 mittaria. Valtaosa niistä sijaitsee omakotitalojen tuulikaapeissa ja kerrostalojen sähköpääkeskuksissa. ihan hetkessä koko urakkaa ei toki ole tarkoitus viedä läpi. ”Ensi vuoden tavoitteemme on asentaa 7 000 uutta mittaria. Kaikkien alueemme sähkömittareiden on tarkoitus olla kaukoluennan piirissä vuonna 2014. Tämä on myös Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksien yhteinen päämäärä”, kertoo Savallampi. Jo tällä hetkellä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy asentaa vain kaukoluentaan sopivia mittareita. Lisäksi suurten, niin sanotussa tuntilaskutuksessa olevien asiakkaiden mittarit ovat jo pitemmän aikaan olleet AMR-kelpoisia.

Laskutus muuttuu Kaukoluenta vaikuttaa myös laskutukseen – ja tämä onkin luultavasti suurin muutos, jonka AMR-järjestelmä tuo asiakkaille. Nykyisin valtaosa kotitalousasiakkaista saa tietyin välein aina samansuuruisen tasaerälaskun, jonka loppusumma perustuu arvioon talouden sähkön kulutuksesta. Mittarin luennan jälkeen nähdään onko asiakas käyttänyt sähköä arvioitua enemmän vai vähemmän. Tämä otetaan sitten huomioon mittauksen jälkeen lähetettävässä tasauslaskussa. AMR-järjestelmän myötä laskutus muuttuu huomattavasti reaaliaikaisemmaksi. Mittari kaukoluetaan kerran kuukaudesSulake – Pohjoisen voiman puolesta

Jouni Rantakallio vaihtaa uudet kaukoluettavat mittarit kerrostalon sähköpääkeskukseen sa ja asiakkaan saamat laskut perustuvat aina toteutuneeseen kulutukseen. Tästä on hyötyä, mikäli esimerkiksi pyrkii säästämään sähköä. Toisaalta laskujen suuruus vaihtelee, mikä voi aluksi hämmentää tasaeriin tottunutta.

Laatu paranee Mittareiden kaukoluenta parantaa myös asiakaspalvelua ja auttaa valvomaan tarkemmin sähkön laatua. ”AMR:n avulla saamme tietoa muun muassa jännitteen vaihtelusta ja pystymme reagoimaan siihen nopeasti. Se kertoo myös aikaisempaa tarkemmin muun muassa sähkökatkoista”, sanoo Timo Savallampi. Kaiken kaikkiaan kaukoluenta antaa hänen mukaansa paljon mahdollisuuksia kehittää asiakkaita hyödyttäviä uusia palveluja.

Kuluttajan e-lasku

Kuluttajan e-lasku on vaivaton ja nykyaikainen tapa hoitaa sähkö- ja kaukolämpölaskut. Palvelu on tällä hetkellä mahdollinen vain Oulun Energian asiakkaille. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka asiakas saa omaan verkkopankkiinsa suoraan Oulun Energialta. Saat palvelun käyttöösi omassa verkkopankissasi. Täytä sähköinen sopimuslomake ja energialaskusi siirtyvät sähköisiksi eikä paperista laskua enää postiteta. Palvelu toimii tällä hetkellä Nordeassa, Osuuspankissa ja Sampopankissa. Lisätietoja saat oman pankkisi nettisivuilta.

7


Kolumni

Kuva: Kari Pullinen

Rosa Liksom

Sirkkeli soi ja hiomakone pauhaa

S

elailin Kustaa Vilkunan kansatieteellistä Isien työ-teosta kohdasta, jossa kerrottiin entisajan rakentamisesta. Kun talon perusta oli edellisenä vuonna talkoilla rakennettu sopivista kivistä, paikalle saapui kevään korvilla kirvesmies. Hänellä oli mukanaan tuhansia vuosia aikaisemmin Egyptissä ja Rooman valtakunnassa keksityt työkalut: suorakulmain, höylä, pokasaha, pora, hyvin teroitettu kirves ja vasara. Vasarassa saattoi olla naulanvetäjä, sillä itse taottuja nauloja käytettiin, jos niihin oli varaa. Muuten käytettiin salvoksia ja puutappeja. Kirvesmiehellä oli myös apupoika mukanaan, joka auttoi mestaria työn eri vaiheissa. Rakennustyömaalta kuului sahan leppoisa suhahdus, kirveen kimeä isku ja vasaran raskas pamahdus. Ja valmista tuli hitaasti, mutta varmasti. Seuraavana jouluna rakennuttajan perhe saattoi muuttaa yhteen huoneeseen, joka oli rakennettu valmiiksi. Taloa saatettiin rakentaa vuosia, huone kerrallaan, tarpeen ja varallisuuden mukaan. Kustaa Vilkunan kansatieteellisten tutkimusten innoittamana ostimme vanhan talon. Sen edellinen huippukunto on kaukana vuosikymmenten takana, mutta päätimme remontoida sen uuteen kukoistukseen. Kun vanhaa taloa päivitetään siihen tarvitaan monen ammattikunnan väkeä: arkkitehti, kirvesmiehiä, putkimiehiä, muurareita ja sähkömiehiä. Ja kaikille näille tietysti myös omat apurit. Kun arkkitehti on suunnitellut taloon tarvittavat muutokset, paikalle saapuu kirvesmies ja hänen apupoikansa. Kirvesmiehellä on pakettiautollinen koneita mukanaan. Ensin apupoika kantaa sisään 6 kiloa painavan piikkauskoneen ja hieman kevyemmän rälläkän, joiden avulla hän kaataa poistettavan kiviseinän. Me lastaamme kivijätettä muovisiin laatikoihin ja kannamme täydet laatikot pihalla nököttävään jätelavaan. Molemmat purkukoneet toimivat sähköllä ja niistä lähtee niin vaikuttava rytinä, että kaikilla läsnäolijoilla on sekä kuulo- että hengityssuojaimet. Kivipöly peittää pian kaiken, jopa ikkunat niin ettei niistä juurikaan näy lävitse. Kun seinä on kaadettu ja purkujätteet korjattu, puhdistettu ja imuroitu pois, alkaa uuden seinän rakentaminen. Tämän työn tekee kirvesmies ja hänen perässä kulkee sähkömies, joka upottaa johdot seinien sisään. Seinien suorat linjat löytyvät vatupassin sijasta laservalolla. Kirvesmies käyttää sähköllä toimivaa kuvio- ja jiirisahaa sekä sirkkeliä lautojen sahaamiseen, vasaran sijasta hän iskee naulat paineilmalla toimivalla naulapyssyllä. Kipsilevyt hän kiinnittää surisevalla ruuvinvääntimellä. Koko työprosessin ajan työmaalla palaa useita 500 watin työmaalamppuja. Mekaanista meteliä, rytkettä, tärinää ja pauketta riittää joka puolelle niin paljon, että naapuritalon perhe pyytää viikonloppurauhaa. Kun ihmettelen kirvesmiehelle koneiden määrää, hän arvelee, että hän selviytyisi periaatteessa työstä muinaisten roomalaisten kollegoittensa työvälineillä: kirveellä, sahalla, taltoilla ja nuijilla, mutta ei 8

käytännössä ja sitäpaitsi rakentaminen veisi moninkertaisen ajan. Ja kiire kun on. Vauhti sopii minulle, sillä seinät ovat pian tasoitusta ja hiomista vaille valmiita. Kun kirvesmies sanoo ”hastala vista”, ilmestyy paikalle muurari. Hän saapuu yksin bussilla, mukanaan harmaa muoviämpäri ja muutama kauha: pieni ja iso rappauskauha, muurauskauha ja hierrin. Kainalossa muurarilla on vatupassi. Luoti ja luotilanka ovat hänellä taskussa. Muurauslaastit ja tiilet ovat odottamassa häntä. Muurari sekoittaa laastin muoviämpärissä muurauskauhalla, polttaa savukkeen ja alkaa muurata. Uuni löytää muotonsa tiilirivi kerrallaan, iskelmäradio soi ja muurari viheltelee. Hänen työkalunsa ovat samat kuin tuhat vuotta sitten. Vain rautaämpäri on vaihtunut kevyempään muoviämpäriin. Uuni on valmis muutamaa viikkoa myöhemmin. Muurari laittaa työkalunsa ämpäriin ja poistuu bussilla. Sunnuntaina kaahaa paikalle sähkömies viimeistelläkseen sähkötyöt. Hänen tehtävänä on kiinnittää muutama pistorasia ja tarkistaa, että sähköt toimivat. Ensimmäiseksi hän tarvitsee ruuvimeisseliä avatakseen sähkökaapin. Ristipääruuvareita hänellä on mukanaan toistakymmentä, mutta ei yhtään ruuvimeisseliä. Syntyy paniikki. Mistä löydämme ruuvimeisselin. Remonttipaikalta sellaista vain ei löydy. Ei vintiltä eikä ullakolta. Juoksen naapuriin, mutta siellä ei ole ketään kotona. Kolmen kilometrin päässä oleva bensa-asema on kiinni. Ruuvimeisseli on kaikkien kotien tavallisin työkalu, mutta mikä on sen historia? Ruuvimeisseli on keksitty 1400-luvun loppupuolella ja se on pysynyt siitä lähtien samanlaisena. Kehitys ei ole sitä muokannut. Kireän tunnelman keventämiseksi kerron sähkömiehelle historiallisen tarinan siitä, miten sota hävitään kun ruuvimeisseliä ei löydy. Britit aloittivat 1879 taistelun Kapkaupungin lähellä zuluja vastaan. Zuluilla oli keihäänsä ja härännahkaiset kilpensä. Briteillä oli ampuma-aseet ja valtavat määrät ammuksia. Ne ampuivat yhteistulta, mutta aika pian yhteistulesta tuli epätasaisempaa ja vähitellen se loppui. Mitä tapahtui? Brittien ammukset oli pakattu vankkoihin puulaatikoihin, joiden ympäri kulki kaksi kuparivyötä, ja ne oli puolestaan kiinnitetty laatikoihin yhdeksällä ruuvilla. Ongelmaksi tuli se, että paikalla oli vain kaksi ruuvimeisseliä. Ennen kuin britit saivat väännettyä ammuslaatikkonsa auki zulut olivat hyökänneet heidän kimppuunsa. Brittien 950 sotilaasta jäi 55 henkiin. Sähkömiestä huvittaa niin, että hän istahtaa sytyttääkseen pikkusikarin. Ja voila` siinä se ruuvimeisseli on. Hänen työhousujen takataskussa. Sähkökaappi aukeaa, pistorasiat saadaan seinään kiinni ja sähköt toimivat täydellisesti. Talo on remontoitu kolmessa kuukaudessa. Vauhdilla, kiireellä, hopulla ja stressillä, siis ajan hengen mukaisesti. Kustaa Vilkunan kuvaamat vanhan ajan ammattiylpeät työmiehet työkaluineen kääntyilevät levottomasti haudoissaan tällaisen suorituksen edessä. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Sähkösopimus toistaiseksi vai määräajaksi? Kirjoittaja on Oulun Energian sähkökaupasta vastaava johtaja Jouko Isoviita.

Asuntolainaa ottaessaan täytyy miettiä mihin viitekorkoon lainansa sitoisi. Tarjolla on useampia vaihtoehtoja: pankin oma primekorko tai euribor-korko (jotka molemmat vaihtelevat) tai kiinteä korko ainakin osaksi laina-aikaa. Jokainen joutuu tekemään oman ratkaisunsa – toki pankin asiantuntijoiden avustamana. Päätös riippuu muun muassa siitä, kuinka olettaa korkojen jatkossa käyttäytyvän. Samantapaisen kysymyksen kanssa joutuu nykyään tekemisiin, kun pohtii, tehdäkö sähkön myyjän kanssa toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen sopimus. Valtaosalla kuluttajista on toistaiseksi voimassa oleva eli arkikielellä jatkuva sopimus, mutta määräaikaisella sopimuksella voi tällä hetkellä olla omat hyvät puolensa. Lyhyesti sanottuna: jos uskoo sähkön hinnan jatkavan yhtäjaksoista nousuaan, kannattaa nyt tehdä määräaikainen sopimus.

Miksi näin? Katsotaanpa, mitä toistaiseksi voimassa olevat ja määräaikaiset sopimukset oikein pitävät sisällään. Kun käytössä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, voi sähkön myyjä yksipuolisesti

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

ilmoittaa asiakkaalle korottavansa – tai laskevansa – sähkön hintaa. Toki tämän täytyy tapahtua lain pykäliä ja määräyksiä noudattaen. Viimeisten vuosien aikana kuluttajat ovatkin saaneet sähkön myyjiltä ilmoituksia sekä sähkön kallistumisesta että halpenemisesta. Toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta kuluttaja pääsee irti aina niin halutessaan. Näin sähkön toimittajan vaihtaminen käy vaivattomasti ja nopeasti. Määräaikainen sopimus taas solmitaan aina vuoden tai kahden ajaksi. Siitä ei sopimuksen ollessa voimassa pysty irtautumaan. Sähkön myyjä sitoutuu toimittamaan asiakkaalle sähköä sovittuun kiinteään hintaan koko sopimuskauden ajan. Hinta riippuu sähkön tukkuhinnasta sopimuksen solmimishetkellä. Määräaikaisen sopimuksen tekevä asiakas voittaa, mikäli sähkön hinta nousee. Toisaalta hän häviää, mikäli hinta laskee. Yleinen näkemys alalla toki on, että sähkön hinta on pikemminkin menossa ylös- kuin alaspäin. Oulun Sähkönmyynti tarjoaa määräaikaiseen sopimukseen myös vaihtoturvan. Sen avulla asiakas voi yhden kerran pienestä lisämaksusta tehdä uuden määräaikaisen sopimuksen, vaikka alkuperäinen sopimus olisi

voimassa. Näin asiakas ei joudu kärsimään, mikäli sähkön hinnassa tapahtuu jotain hyvin yllättävää. Kuluttajan kannattaakin nyt pohtia millaisella sopimuksella sähkönsä ostaa. Oulun Sähkönmyynnin asiakas voi halutessaan kätevästi vaihtaa sopimusmuotoa joko yhtiön verkkosivujen kautta tai ottamalla yhteyttä yhtiön asiakaspalveluun.

Määräaikaisen sopimuksen tekevä asiakas voittaa, mikäli sähkön hinta nousee 9


Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Riina Nurminen

Kosteiden tilojen lattiat lämpimiksi

KAUKOLÄMMÖLLÄ

Sähköpiuhaa ei kaukolämpötalojen lattioihin kannata asentaa Lämmin lattia tuntuu mukavalta. Erityisen mukavalta se tuntuu kodin kosteissa tiloissa - kylpyhuoneessa, saunan pesuhuoneessa, vessassa – joissa usein tepastellaan paljain jaloin. Kosteiden tilojen lattialämmitys tehdäänkin nykyään likimain kaikkiin uusiin rakennuksiin. Hyvin usein se rakennetaan sähkön varaan, vaikka talo tai asunto muuten pitäisi kylmän loitolla kaukolämmön voimin. Kahden lämmitysmuodon yhdistämisen eli niin sanotun hybridilämmityksen järkevyyttä on viime aikoina alettu epäillä monistakin syistä. Oulun Energian suunnitteluinsinöörin Markku Sutisen mielestä pääsääntö on selvä: mikäli rakennus on liitetty kaukolämpöön, kannattaa myös lattialämmitys tehdä kaukolämmön ja vesikierron varaan. Sama koskee myös ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmityspatteria. Kaukolämpö sopii mainiosti myös sen lämmönlähteeksi.

Halpaa lattialämpöä

”Yksityisten ihmisten kannalta tärkein syy suosia kaukolämpöä lattioissa on rahan säästäminen. Pitemmällä aikavälillä se tulee halvem10

maksi kuin sähkö. investointina kaukolämpöön perustuva vesikiertoinen ratkaisu saattaa olla hieman kalliimpi, mutta sen käyttökustannukset ovat vastaavasti selvästi edullisemmat. Vähän kalliimpi alkuinvestointi maksaa itsensä nopeasti takaisin”, toteaa Sutinen. Sähköinen lattialämmitys on kotitalouksien suurimpia sähkösyöppöjä. Oulun Energian tekninen avustaja Tiina Nevala laskeskelee, että kosteiden tilojen lattialämmitys kasvattaa tavallisen kodin vuotuista sähkölaskua helposti 80–100 euron verran. Kaukolämmön varassa toimivasta lattialämmityksestä koituu puolestaan huomattavasti pienemmät kustannukset. Nevala muistuttaa myös, että kosteiden tilojen lattialämmitys voidaan totta kai rakentaa niin, että se toimii vaikka kaukolämpö muuten olisikin kytketty pois päältä – kuten kesäaikana tapahtuukin. Lisäksi kerros- ja rivitaloissa voidaan lattialämmitykselle tehdä huoneistokohtainen säätö.

vähemmän toivottavaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Tekesin viime keväänä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että se vähentää ympäristön kannalta edullisen yhteistuotannon hyödyntämismahdollisuuksia. Samalla kun kaukolämmön tarve pienenee, sähkön tarve kasvaa. Sekä vähentynyttä kaukolämpökuormaa vastaava aiempi yhteistuotannossa tuotettu sähkö että lisääntynyt sähkön tarve joudutaan kattamaan muulla sähkön tuotannolla. Tutkimuksessa huomautetaan lisäksi, että sähkölämmityksen käyttäminen kaukolämmön rinnalla aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavan lisän niin energiantuotannon kustannuksiin kuin päästöihinkin. Silti sähköä edelleen suositaan, kun kosteiden tilojen lattialämmityksiä tehdään uusiin tai remontoitaviin rakennuksiin. Mistähän tämä mahtaa johtua? Markku Sutisen mielestä usein syynä on se, että rakennusliikkeet pitävät sähkölämmitystä halvempana ja nopeampana asentaa. Niiden kannalta sähkö usein onkin taloudellisesti kannattavampi ratkaisu. ihmisillä puolestaan on sitkeä mielikuva sähkölämmityksen helppoudesta ja kätevyydestä. Lisäksi pelätään vesikiertoisen lattialämmityksen vuotoriskiä – aivan turhaan tosin.

Näkemykset muuttumassa

Viime aikoina näkemykset ja asenteet ovat kuitenkin muuttuneet. Rakennusliikkeet ovat alkaneet suhtautua aikaisempaa myönteisemmin vesikiertoon ja kaukolämpöön perustuvaan kosteiden tilojen lattialämmitykseen. ihmiset puolestaan ovat havahtuneet huomaamaan sen tarjoamat hyödyt. ”Asiasta on puhuttu sen verran paljon, että ihmisten silmät ovat avautuneet. Avainasemassa ovat kuitenkin rakennusliikkeiden lisäksi LVi-suunnittelijat ja isännöitsijät, joiden pitäisi osata tarjota tätä vaihtoehtoa asuntojaan rakentaville tai remontoiville ihmisille”, Markku Sutinen huomauttaa.

Kansantaloudellista tuhlausta

Myös kansantaloudellisesti sähkölämmön käyttö kaukolämpöön kytketyissä rakennuksissa on Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Kiimingin ja Kollajan paliskunnat hoitavat poronsa ja taloutensa yhteistuumin. Risto Heinikoski (vas.), Mikko Vehkaoja, ja Jari Jussila isokankaan erotusaidalla.

Hyvä terveys ja puukko poromiehen Ylikiimingin metsissä vaeltavat kohta kaupunkilaisporot

tyĂśkalut

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen


”Vanhasta ei tule poromiestä, sanoi vanha kansa ennen. kuntien alueelta, kaikkiaan 25 taloutta. Poroja paliskunnalla on 800. ”Poromäärä lasketaan paliskunnan pinta-alan mukaan. Meillä se on noin tuhat neliökilometriä”, Vehkaoja laskee.

Leipä porossa

Poroisäntä Mikko Vehkaoja omistaa vain kolme poroa, sillä hän on luopumiseläkkeellä. Tytär jatkaa porotaloutta.

K

iimingin paliskunnan poromiehet saattavat kynsäistä korvallistaan kaksikin kertaa, kun Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos tekee osan heistä ja poroista kaupunkilaisia. Jos Yli-Iin liittyminen Ouluun toteutuu, poronhoitoalue kaupungistuu yhä lisää. ”Porot käyskentelevät tästedeskin Rotuaarilla korkeintaan matkailutarkoituksessa”, poroisäntä Mikko Vehkaoja Ylikiimingistä naurahtaa. Pahitteeksi ei olisi, jos porotalous saisi kuntaliitoksesta imagohyötyä ja lisää poronlihan ystäviä. Poronhoitoalue alkaa nykyisen Oulun kynnykseltä. Kiimingin paliskuntaan kuuluu poromiehiä Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin 12

Jokainen porotalousyrittäjä kuuluu johonkin paliskuntaan ja asuu paliskunnan alueella. Paliskuntia on Suomessa 56 ja poronhoitoalue kattaa noin 30 prosenttia Suomen pinta-alasta. Paliskuntaa johtaa poroisäntä. Kiimingin paliskunnassa isännän lisäksi on kaksi muuta täysipäiväistä työntekijää, varaisäntä Risto Heinikoski ja Jari Jussila. ”Valtaosa tekee poronhoidon lisäksi muuta työtä. Lisäleipää saadaan esimerkiksi maataloudesta tai matkailusta”, Vehkaoja kertoo. Poromiehen työpäivä on joka vuodenaikana erilainen. Syksyllä työllistää poroerotus, talvella ruokinta maastoon ja tarhoihin. Keväällä vahditaan vasomista ja kesällä merkitään vasat ja paimennetaan kesälaitumella jolkkaavia poroja. Karkulaisia jälestetään tämän tästä. Viime kesänä yksikin poro päätti lähteä etelänmatkalle ja löytyi Vihannista. Porotaloudet ovat hyvin erikokoisia, sillä jollakin saattaa poroja olla puun kahta puolta juoksemassa, toisen poroista saa kokonaisen tokan. Vehkaoja, Jussila ja Heinikoski hoitavat paliskunnan kaikkia poroja, eivät vain omiaan. Vasojen merkitsemisiin ja poroerotuksiin osallistuu liki jokainen kynnelle kykenevä. ”Kevätkesä on poromiehen parasta loma-aikaa”, miehet tuumivat, mutta harvoin hennovat lähteä kotikonnuiltaan mihinkään, kun hiirenkorvat puhkeavat puihin.

Poronhoito on elämäntapa ”Vanhasta ei tule poromiestä, sanoi vanha kansa ennen. Työ pitää aloittaa poikasena, jotta siihen kunnolla oppii. Jo korvamerkkien tunteminen lennosta vaatii erityistä silmää”, Vehkaoja sanoo. Porojen kulkureitit ovat tulleet niin tutuksi, että miehet osaavat suunnistaa Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Porot evästävät naurismaalla Jakkukylässä.

Työ pitää aloittaa poikasena, jotta siihen kunnolla oppii.” metsissä ilman karttaa ja kompassia. Miehet muistuttavat, että porohommissa on tällä perällä ollut iän kaiken myös naisia. Poroyrittäjä voisi olla poromiestä sukupuolineutraalimpi ilmaisu, mutta porohenkilöiksi metsien naiset ja miehet eivät varmasti ryhdy. Poromiehen paras työkaveri on koira. Heinikosken Riston Laulu, kaunis parkinruskea porokoira, paimentaa isäntäänsä ja poroja, ja kulkee isännän mukana kuin varjo. Toiseksi paras seuralainen on sääski, poromiehen rengiksikin kutsuttu inisijä. ”Kesällä poron ajaa laumoihin räkkä, syksyllä kiima”, Vehkaoja selittää.

Suo ruokkii porot Porotaloutta pidetään pohjoisen Suomen elinkeinona, mutta porotaloutta on ollut Pohjois-Pohjanmaalla jo ainakin 1700-luvulta. Jäkäläkankaat ovat metsistä kadonneet voimakkaan maanmuokkauksen myötä, mutta soita Pohjois-Pohjanmaalla riittää. ”Porot kasvavat lihaviksi rämesoilla”, Jussila kehuu. Poroja ruokitaan nykyisin talvisin liki jokaisessa paliskunnassa. Kiimingin paliskunnan porot kerätään talvisin tarhoihin tai niitä ruokitaan metsiin. Yli-Iin Jakkukylään on keskelle metsää raivattu naurispelto. Se houkuttaa porot syksyisin yhteen ja helpottaa niiden keräämistä erotukseen. Poroerotus tietää poromiehelle palkkapäivää. ”Suurin osa Kiimingin paliskunnan poromiehistä myy poronsa suoramyyntinä. Yksityiset ostajat saavat halutessaan poronsa paloihin leikattuna, vakuumiin pakattuna ja valmiiksi pakastettuna. Käristyslihat, jauheliha, paistit ja fileet ovat omissa pakkauksissaan valmiina pataan pantaviksi”, miehet kehaisevat.

Poro maistuu pedoillekin Porojen suurin vihollinen on susi, mutta saattaapa poroaidalla vastaan tulla ahma tai karhukin, joskus jopa ilves. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Porot eivät kulje kunnan rajojen mukaan. Kiimingin paliskunnan alue on määritelty näin: Raja alkaa Siuruanjoen suun kohdalta iijoessa, kulkee tätä ylös Hirvelän talon kohdalle, siitä Pudasjärven ja iin pitäjien vanhaa rajalinjaa Pudasjärven, Yli-iin ja Kiimingin pitäjien rajaristeykseen, siitä viimeksi mainitun pitäjän koillisrajaa Pudasjärven, Ylikiimingin ja Utajärven pitäjien rajaristeykseen, tästä kohden jälkimmäisen pitäjän välistä rajaa Kiiminkijokeen, siitä edelleen poronhoitoalueen etelärajaa iijokea ylös lähtökohtaansa.

”Susi on pahin, sillä se saattaa repiä poron ja jättää kitumaan”, poromiehet sanovat. Yksi susi saattaa muutamassa kuukaudessa tehdä melkoisen loven porokarjaan, jos se pääsee vapaasti mellastamaan. ”Karhu ei ole niin paha. Kun se tappaa, se myös syö.” Valtio maksaa petokorvauksia, mutta jotta maksun saa, raato on löydettävä ja vielä pystyttävä todistamaan, jotta peto on sen ahmaissut. Vähän väliä valtion rahakirstu ammottaa tyhjyyttään petokorvausten osalta. Pedot eivät ole täällä vielä yhtä suuri ongelma kuin itärajan tuntumassa. ”Petojen takia ei vielä jää tili saamatta, mutta koko ajan susia näkyy enemmän”, Vehkaoja toteaa. 13


Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Kaikki alkoi

katuvaloista Kun Raahen Sähkö Oy perustettiin sata vuotta sitten, ensisijainen tarve oli saada kaupunkiin parempi katuvalaistus. Katuvalojen huoltaminen on yhä Raahen Energian tehtävä.

14

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Verkostoasentaja Martti Mononen Raahen Energiasta huoltaa katuvalaisimia Raahen keskustassa. Katulamppujen merkitys korostuu syksyn pimeillä.

ja puhallettiin taivaan tuuliin. Kaukolämpöverkon rakentaminen aloitettiin 1974, ja se kasvaa yhä voimakkaasti. Myös vanhoilla kiinteistöillä on ollut mahdollisuus päästä osaksi kaukolämpöverkkoa. Raahen Energia työllistää 27 omaa työntekijää ja lisäksi kaksi palveluneuvojaa on Oulun Sähkönmyynnin palveluksessa.

Kurkistus tulevaan

R

aaheen perustettiin yksityinen sähkölaitos 1907. Yksi tärkeä syy oli uudistaa kaupungin katuvalaistus, toimitusjohtaja Heikki Jäälinoja kertoo. Sähkönkäytön eturintamassa kulkivat teollisuuslaitokset, jotka möivät ylijäämävirtaa muillekin. Raahessakin Lapaluodon saha oli toiminut sähköllä vuodesta 1904. Sieltä ei sähköä ulkopuolelle herunut, vaan kaupunkilaiset valaisivat huoneensa kynttilöin ja öljylampuin. Tänä päivänä Raahen Energia Oy on kaupungin omistama. ”Yhtiö omistaa sähkön siirtoverkon eli sen perustehtävä on toimittaa asiakkailleen sähköä. Toinen tukijalka on kaukolämpö”, Jäälinoja sanoo. Omaa sähköntuotantoa Raahen Energialla ei ole.

Sähkölaitoksen historian aikana suurin murros oli Jäälinojan mielestä uusi sähkömarkkinalaki, joka mahdollisti sähköntoimittajien kilpailuttamisen. Raahen Energian sähkönmyynti annettiin 1995 määräajaksi Oulun kaupungin energialaitoksen hoidettavaksi. Se oli ensimmäinen tämän alan ”ulkoistus” Suomessa. ”Sähkön siirtomarkkinat ovat lakien tarkasti säätelemää yritystoimintaa, ja siksi siihen on pitänyt löytää kumppaneita”, hän perustelee. Jäälinoja näkee uhkakuvana on sen, että suuret yhtiöt lyövät laimin syrjäseutujen sähköverkkojen kunnostamisen. ”Lopulta rapistuneet siirtoverkot saattavat kaatua kuntien syliin.” Jutun tausta-aineistona Aleksi Valtosen kirjoittama Raahen kaupungin sähkölaitoksen historiikki Valoa kansalle, voimaa teollisuudelle,

Yhä tärkeä katuvalaistus Jos sata vuotta sitten oli tärkeä valaista kauppakaupunki Raahen kadut ja kujat, yhtä tärkeää valo on nykyihmisillekin. Sata vuotta sitten sähkölaitos asensi Raahen kaduille 200 hehkulamppua, nyt kaupungin alueella seisoo 6500 valaisinpylvästä. Kaupunki omistaa ne, mutta Raahen Energia vastaa siitä, että lampuissa on myös valo. ”Vuoden aikana katuvalot palavat 3500 tuntia”, Jäälinoja laskee. Raahen Energian verkkoasentajat käyvät valaisinverkon läpi joka syksy. Palaneet lamput vaihdetaan ja samalla tarkistetaan valaisimien sulakkeet. Yksittäistä lamppua ei käydä vaihtamassa, vaikka se sattuisikin pimenemään ikävästi juuri oman talon nurkalle.

Syysmyrskyt saavat tulla Raahen alueen erikoispiirteenä on se, että syysmyrskyt eivät juuri sähkönsiirtoa heiluttele. ”Maakaapelointiasteemme on Suomen suurimpia”, Jäälinoja kehaisee. Avojohdot on uusimisen myötä vaihdettu tyystin maakaapeliin kantakaupungissa. Asiakkaita verkkoyhtiöllä on 8000 ja kaukolämmössä on 1600 liittymää. Kaukolämpö on edullista. Kaukolämpöverkkoa pitkin kulkee Ruukin Raahen tehtailta saatava hukkalämpö, joka ennen valui mereen Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Heikki Jäälinoja on ollut Raahen Energialaitoksen ja Raahen Energia Oy:n johtajana ja toimitusjohtajana 12 vuotta. Yhtiössä hän on työskennellyt vuodesta 1981. ”Verkkoyhtiön perustehtävä, sähkön toimittaminen asiakkaalle, ei ole muuttunut”, hän sanoo. 15


Teksti: Sirkku Kianto Kuvat: Juha Korhonen

Kalatien hoitaja Ahti Sipolalle portaiden kunnossapito ja tarkkailu muun työn ohessa on ollut innostavaa ja hauskaa puuhaa.

Kalojen porraspalvelu

Talviteloille Yksi merkki talven tulosta on Merikosken kalatien

paketoiminen talviasuun. Se hetki koitti, kun ylös pyrkiville näytettiin valomerkkiä lokakuun lopussa. Ne, jotka vielä maleksivat portaikossa, nostettiin ylös ihmisvoimin.

64

portaan pitäminen ehjänä talven yli tarvitsee paljon vettä, mutta vähän virtaa. Merikosken kalatien huollosta ja ylläpidosta vastaava Ahti Sipola sanoi asetelleensa 750 metrin matkalla olevaan portaikkoon levyjä, jotka pitävät veden korkeutta sopivana. ”Juoksutus pienennetään 1,2 kuutiosta 50 litraan sekunnissa. Näin estetään routiminen.” Kalatien rakenne on Sipolan mukaan kestänyt yllättävän hyvin sitten valmistumisensa, yli viiden vuoden ajan. Jääkannen alla portaat ovat kuin rauhallisessa talvihorroksessa. Kesäaikanakin ne ovat kuulemma saaneet olla rauhassa ilkivallalta, kaikki on sujunut hyvin. Mitä nyt pikkupojat erään kerran äityivät kirjolohen ongintaan Hupisaarilla. Sipola sanoo myös kuulleensa huhuja, että alakanavaan olisi joku joskus eksynyt lippoamaan. ”Virtausmuutoksia olemme Hanskin Karin kanssa välillä miettineet. Apuja olemme kysyneet Kemistä ja niitä sitten on sovellettu. Hyvin ovat toimineet. Suunnittelimme, että ensi kesänä kokeilemme hivenen enemmän eri malleja, eri aukoilla ja virtausnopeuksilla.”

Pyyntikiellosta pontta? Viime kesän saldo Oulujokeen nousseiden lohien osalta on keskinkertainen. Noin 300 lohta on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2006. Ennätys luettiin vuonna 2004, jolloin nousijoita oli yli 400. Pääasiassa Oulujokeen nousee yhden vuoden meressä kasvaneet 1-3-kiloiset kossit. Lohi nousee Oulujokeen myöhemmin kuin esimerkiksi pohjoisen jokiin. Kiihkein nousukausi asettuu syksyyn, elo-syyskuun vaihteeseen. Vastavirtaan uiminen, läpi ja yli esteiden, on lohelle raskas 16

urakka, mutta tutkimusten mukaan täysin mahdollinen. Sen osoittavat yläjuoksulta löydetyt poikaset. Oulun kalabiologi Kari Hanskin mukaan nousun onnistumisen kannalta ajatellen veden laatu on hyvä, mutta sen virtaama heikko. Myös poikastuotannolle sopivia alueita on harvassa. Muhosjoen, Utosjoen sekä Kutujoen lohi kyllä kelpuuttaa, mutta Sanginjoki on jo liian humuspitoinen. Kari Hanski kertoo, että Merikosken edustalla hengailevista lohista noin puolet päättää nousta portaita pitkin 40 kilometrin matkan Monttaan asti. Kalabiologi pähkäilee, että mikäli joessa olisi vapaa kulku Oulujärveen saakka, tarvittaisiin 12 000 – 13 000 lohta Merikosken edustalle, jotta järvestä alkaisi löytyä 50 lohta. Mereltä jokisuulle saapuvien lohien määrä nykyvuosina on siis pientä. Hanski sanoo odottavansa uteliaana tulevaa kautta, sillä vuoden vaihteessa astuu voimaan laki, joka kieltää pyynnin ajoverkolla. Kiellon toivotaan antavan potkua lohimäärien kasvulle jokisuulla. Hän näkee kalatien olevan tärkeä ympäristöteko.

Outoja möykkyjä näkyvissä Sipolan mukaan lahna oli viime kesänä ahne nousija, mutta kuha, toisin kuin luullaan, nousee vain satunnaisesti. ”Kuhaa on nyt pyydetty paljon yläjuoksulta ja voisi kuvitella, että se on kalatien ansiota. Todellisuudessa ne ovat istutuskaloja”, Sipola valistaa. ”Joskus on käynyt niin, että olemme Hanskin kanssa nähneet kalatiellä valtavasti haukia. Hauki nouseekin näköjään vain kaunispatoaltaaseen ja kutee sinne. Harva nousee Oulujokeen asti. Laskuri nimittäin paljastaa, että sieltä asti ei kulje kuin joku harva haukiyksilö. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


”Kuhaa on nyt pyydetty paljon yläjuoksulta ja voisi kuvitella, että se on kalatien ansiota. Todellisuudessa ne ovat istutuskaloja” Porraspalvelua ovat käyttäneet niin ikään särki ja ahven sekä taimen, joka nousee sutina ylös asti. Siika on ollut harvinaisempi kulkija. Myös kutuviettinen lohi tempaisee itsensä Montan äärelle. ”Siellä se sahaa edes takaisin, kunnes päätyy yleensä Montan alle. Joka vuosi on kalojen esiintymisen kannalta kyllä niin erilainen.” Maanantait ovat olleet Sipolalle perusteellisempia kalatien huoltopäiviä. Silloin on pesty kopin ikkunat, puhdistettu sihti ja purettu laskuritiedot tietokoneelle. ”Jos siellä on yhtäänkään epäselvyyksiä, outoja kalaprofiileja vaikka, kilautan Riista- ja kalataloudelliseen tutkimuslaitokseen, ilmoitan tarkan ajan ja pyydän heitä katsomaan kamerasta. Heillä on laskurin kupeessa kamera, joka kuvaa 24 tuntia vuorokaudessa.” Useimmiten nuo epämääräiset möykyt ovat olleet isoja lahnoja. Sipola kertoo yläjuoksulta saadun kohtuullisen hyvin taimenta ja jonkun verran lohta. Useimmiten saalis napataan Laitasaaren sillan kahta puolen. Työnsä ohessa kalatietä hoitava Sipola kertoo viime kesän erottuvan hoidollisesti edellisistä vuosista siten, että viime kesänä Oulujoki toi Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

kulkiessaan jonkun verran enemmän heinää ja erilaista roskaa. Voimakas säännöstely ja runsaat sateet saavat aikaan sen, että kalakopin edustalle viritetty häkki, jonka kautta kalat kulkevat ja rekisteröityvät, on muistettava säännöllisesti putsata roskista. Kalat eivät roskista piittaa. ”Keväällä kun aletaan laittamaan kalatie varsinaisesti käyttöön, pannaan kaikki luukut kiinni, otetaan kaikki levyt pois ja sitten taas tarkastetaan, että mitään vyörymiä tai pakkasvaurioita ei ole aiheutunut talven aikana. Sitten vaan laskurilaite valoineen päivineen ja RKTL:n kamera paikalleen ja siitä se lähtee.” Portaiden ylläpito on yksinkertaista ja kustannuksiltaan pientä.

Katselusta elämyksiä Kalojen tarkkailutila sijaitsee Lasaretinsaaressa kalatien yläjuoksulla, jossa kalatie yhtyy Oulujokeen. Vierailijoita on riittänyt ja varsinkin Oulun päivien aikaan kalakopilla kävi kuhina. Lasin taakse ovat löytäneet tiensä myös ulkomaalaiset, joille kalojen näkeminen on ollut huima kokemus. Sipola sanoo kohdanneensa paljon ulkomaalaisia, jotka kalan nähtyään ovat aivan haltioissaan. ”Kyllä se tuntuu hyvältä. Kerran kaksi kanadalaispariskuntaa sattui kulkemaan kopin edustalla ja tarjosin heille mahdollisuutta katsella kalojen nousua. Siellä sattuikin olemaan useampi lohi ruudussa. Voi sitä riemua. Siitä tuli itsellekin niin hyvä ja iloinen mieli.” Kalatien kulkijoita on voinut tarkkailla myös Oulun Energian nettisivuilla toukokuusta lokakuuhun. Nettikamera aukaistaan jälleen vapun aikoihin.

17


n a a tt e n i a M naisellisempi

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Juha Korhonen

Kädenväännössä voimaa ja

tekniikkaa

Naisten pienet sirot kädet tarttuvat toisiinsa tiukalla otteella. Käsivarren lihakset pullistuvat pyöreinä ja lantio taipuu sirosti väännön mukana. Kädenvääntö on mainettaan naisellisempi urheilulaji!

M

ummolan pirtissä veljekset ottivat mittaa tosistaan sormikoukkua vetämällä ja kättä vääntämällä. Tuvassa leijaili hien huuru ja miesten suista kimpoilivat ähkäisyt ja joskus ärräpäätkin. Historian alkuhämärän voimanmittelöstä ja iltojen viihdykkeestä kädenvääntö lienee saanut alkunsa, mutta virallisesti kättä on väännetty kilpaa vuodesta 1967. Silloin Yhdysvalloissa pidettiin ensimmäiset viralliset maailmanmestaruuskisat. Oulunsalon Taiston riveissä kättä vääntää kolme naista ja kuusi miestä. Seura on Pohjois-Suomen ainoa kädenvääntöseura. Se kuuluu myös Suomen kädenvääntöliittoon, joka taas on kansainvälisen kädenvääntöliiton WAF:n jäsen. Harrastajat ympäri maakunta kerääntyvät harjoituksiin Salonpään liikuntakeskukseen kerran viikossa. Innostuksen lisäksi kädenvääntöön tarvitaan vain käsi ja pöytä.

Naisten laji

Muhoslainen Tanja Miettunen, Miettunen, 33, haaveilee maailmanmestaruudesta. Paras saavutus tähän asti on Euroopan mestaruuskisojen neljäs 18

sija vuonna 2006. Pohjoismaiden mestaruuksia plakkarissa on kaksi ja Suomen mestaruuksia niin lukuisia, ettei niitä kaikkia edes muista. ”MM-kisoihin en ole vielä päässyt voimiani mittelemään, sillä matkustaminen on kallista ilman sponsoreita, Miettunen sanoo. Kisat on pidetty vain kerran Suomessa, Rovaniemellä vuonna 2000. Oululainen Paula Lujala, Lujala, 27, on harrastanut kilpakädenvääntöä kolmisen vuotta. Tekniikan oppimiseen meni puoli vuotta. ”Missä muussa lajissa kilpailemisen voi aloittaa vanhemmalla iällä, ja on silti mahdollista päästä huipulle”, hän kysyy. Vaikka kädenväännön voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, lajin pariin toivotaan lisää nuoria.

Luonnonlahjaa ja kovaa työtä

Tanja Miettunen on urheillut ja kilpaillut kolmivuotiaasta. Kädenvääntöön hän hairahtui melkein kuin vahingossa kokeiltuaan lajia kapakkakilpailussa. Kädenvääntö lepäsi perheenperustamisvaiheessa, mutta hän innostui uudelleen viitisen vuotta sitten. Yhdeksän ja kuusivuotiaat pojat ovat innokkaasti mukana äidin harrastuksessa ja osaavat jo kädenväännön niksit. Puoliso toimii huoltojoukoissa. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


kädenväännön säännöt ovat tiukat. Käden tulee olla paljas, kynsien leikatut ja kyynärpään on pysyttävä alustyynyssä. Olkapää ei saa liikkua pöydän keskilinjasta ja vähintään toisen jalan pitää pysyä maassa. Vaikka voima jyllää, vakavat vammat ovat lajissa harvinaisia. Euroopan parhaimmat vääntäjät tulevat Venäjältä ja Ukrainasta. ”Kädenväännöstä on monella käsitys, että se ei olisi kunnon urheilua, mutta se ei pidä paikkansa. Lajin parhaat harjoittelevat ammattimaisesti ja heillä on huippuvalmentajat”, naiset huomauttavat. Tanja Miettunen sanoo kisaavansa tyydyttääkseen vahvaa kilpailuviettiään. ”On makia tunne, kun saa kaverin käden pöytään, varsinkin, jos pääsee tappioasemasta voittoon”, hän sanoo. Kädenvääntö on hyvä kilpalaji, jos on kiinnostunut voimaharjoittelusta, Paula Lujala toteaa. Lisäkiinnostuksen tuo tekniikan hiominen täydelliseksi. Tiukka tuijotus, henkinen yliote ja itsevarma olo, siinä kilpailun aseet, mutta voi se olla kaunis hymykin. ”Sanoin SM-kisoissa Paulalle, että ota kaverista tiukka ote ja kunnolla kiinni, ja tämä meni ja hymyili vastustajalle kohteliaasti”, Tanja ilveilee kilpakumppanilleen.

Uskallatko hävitä? Paula Lujala (vasemmalla) ja Tanja Miettunen harjoittelevat Oulunsalon Työväentalolla. ”Kilpailuvietti on kova. Jos kisaan osallistun, tähtäimessä on aina voittaminen”, hän naurahtaa. Paula Lujala innostui kädenväännöstä viisitoistavuotiaana, kun huomasi kavereiden jäävän väännössä toiseksi ja raavaiden miestenkin joutuvan tunnustamaan tappionsa. ”En edes tiennyt, että kädenvääntö on kilpailulaji, ennen kuin ryhdyin etsimään lajista tietoa Internetistä ja löysin OlsTa:n sivut”, hän sanoo. Paulan paras sijoitus on SM-kisojen hopea ja pronssi.

Tanja ajaa työkseen tavaraa rakennuksille. Miesvaltaisilla työpaikoilla Suomen mestarin maine on kiirinyt yleensä edellä. ”Haastajia ei rakennuksilta helposti löydy, Tanja naurahtaa. Jos joku mies uskaltautuu roskiksen päällä vääntöä kokeilemaan, hän katsoo yleensä tarkasti ympärilleen ettei kukaan ole näkemässä. Tanja tunnustaa hävinneensä satakiloiselle sähkömiehelle. Kovanäppinen ruumiillisen työn tekijä oli liian kova pala hentoiselle 55-kiloisten painoluokassa kisaavalle naiselle. ”Paperinpyörittäjät ovat asia erikseen”. Tanja ja Paula härnäävät. Helposti meni ainakin toimittajan ja kuvaajan käsi pöytään. Ei auttanut irvistyskään.

Harjoittelu yhtä vääntämistä

Suomessa kilpaa vääntää kolmisenkymmentä naista ja toistasataa miestä. Kilpasarjat muodostetaan iän ja painon mukaan. Oma kisansa on niin oikealle kuin vasemmallekin kädelle. Harjoittelu on yhtä vääntämistä. Harjoituskerran aikana naiset tekevät kolmisensataa vääntöä. Koska naisia on vähän, harjoituskumppaneina ovat useimmiten miehet. Peruskunto tulee voimaharjoittelusta kuntosalilla, jossa vahvistetaan varsinkin rannetta, kyynärvarsia ja selän lihaksia. Itse vääntö on ohitse muutamassa sekunnissa, sillä nopeus on lajissa valttia. Vain joskus harvoin ponnistus kestää kauemmin. ”Yhden ainoan kerran muistan kisoissa vääntäneeni liki puoli minuuttia ja silloin lihakset olivat tosi juntturassa ja olo sen mukainen”, Tanja muistelee. Painoluokat ovat kisoissa yhtä tärkeät kuin nyrkkeilyssä tai painissa. Kisoja varten tiputetaan turhat kilot ja nesteet pois, välillä jopa turkishaalarit ja pipo päällä saunassa. Kilpailupunnituksen jälkeen aloitetaan tankkaus.

Salaisena aseena hymy

Vääntö lähtee takaraivosta, naiset sanovat. Mutta kättä ei väännetä vain kädellä, vaan koko keholla, sillä vääntöön käytetään varsinkin selän isoja lihaksia. Jokaisella vääntäjällä on oma tekniikkansa, mutta Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Kädenvääntäjät vääntävät erityisellä vääntöpöydällä. Liike lähtee lantiosta ja koko vartalo kippaa väännössä. 19


KAIKKI TOIMII

SÄHKÖLLÄ


Lähde: www.tts.fi/kodinenergiaopas

Sähkö on osa jokapäiväistä elämäämme. Sähkö pitää koneet ja laitteet pyörimässä, sähkö valaisee, lämmittää, jäähdyttää ja välittää tiedot. Sähkön avulla saamme viihdykettä, liikumme junassa, metrossa, raitiovaunussa tai hississä. Energiankäyttö on kiinni käyttäjästä, sillä tutkimusten mukaan samankokoisissa ja –tyyppisissä asunnoissa asuvat perheet kuluttavat energiaa hyvin eri tavalla. Energiankäyttö on elämäntapa-asia, jossa arkisilla käyttötottumuksilla, harrastuksilla ja henkilökohtaisilla mieltymyksillä on merkitystä. Aivan pienetkin käyttötottumusten muutokset ja energiatehokkuuden huomioiminen laitehankinnoissa voivat vaikuttaa myönteisesti energiankulutukseen. Kodin energiankäytöstä noin puolet kuluu rakennuksen lämmitykseen, kolmasosa erilaisten kodinsähkölaitteisiin ja viidennes käyttöveden lämmitykseen.

Viihdelaitteista eniten kuluttaa televisio

Yhdellä kilowattitunnilla käytät laitteita noin

Koneellinen kuivaus kuluttaa enemmän energiaa kuin pyykin pesu Valkopesu 90ºC 1,8 kWh/kerta Kirjopesu 60 ºC 0,6-1,9 kWh/kerta Hienopesu 40 ºC 0,8 kWh/kerta Kuivauskaappi 2,2 kWh/3 kiloa puuvillapyykkiä Kuivausrumpu 2,1 kWh/ 3 kiloa puuvillapyykkiä  Koneellinen kuivaus on sitä nopeampaa mitä suuremmilla kierroksilla pyykki lingotaan – vähimmäisvaatimus on 1000 kierrosta minuutissa.

Auton lohkolämmitin Hiustenkuivan Höyrysilitysrauta Kännykän lataus Mankeli Ompelukone Porakone Ruohonleikkuri Yleiskone, monitoimikone Sähkövatkain Tietokone, kannettava Tietokone, pöytämalli Jääkaappi Sähkökiuas Radio Hehkulamppu (60W) Energiansäästölamppu (11W)

1,5 h 1h 1h 200 h 10 h 20 h 2h 0,5 h 2h 6h 20 h 6h 30 h 10 min 100 h 17 h 91 h

Kiuas kodin suurin sähkönkuluttaja  Kiuas on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite.  Aina käyttövalmis kiuas voi kasvattaa sähkölaskua jopa 200-300 euroa vuodessa. Jos kuitenkin saunot lähes päivittäin, hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttövalmis kiuas on energiataloudellinen ratkaisu. Sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää saunan ja pesuhuoneen lämmityksessä.  Eristämättömät suuret lasi- tai kivipinnat löylyhuoneessa lisäävät kiukaan tehontarvetta. Nyrkkisääntö on, että neliömetri kiveä tai lasia vastaa yhtä lisäkilowattia lämmitystehoa.

Kuvaputkitelevisio, 32 tuumaa LCD-televisio, 32 tuumaa Plasma-televisio, 42 tuumaa Projektio-televisio, 42 tuumaa Digisovitin Video/DVD Pelikoneet Radio/cd-soitin

0,12-0,19 kWh/h 0,08-0,19 kWh/h 0,31-0,41 kWh/h 0,11-0,15 kWh/h 0,03 kWh/h 0,02-0,03 kWh/h 0,05-0,16 kWh 0,01 kWh/h

Pyykkäys ja kuivaus

Liedellä vai mikrolla? Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä kuluttavan yhtälön, josta sopivilla laitevalinnoilla ja oikeilla käyttötavoilla voi höylätä turhan kulutuksen kuriin. Energiatehokkuus on aina käyttäjästä kiinni. Veden kuumentaminen, 1 litra Teho Aika Kulutus Vedenkeitin 2 000 W 3,5 min 0,12 kWh Induktiokeittoalue 1 200 W 5 min 0,12 kWh Valurautalevy 1 500 W 7 min 0,20 kWh Keraaminen keittoalue 1 200 W 8 min 0,15 kWh Mikroaaltouuni 850 W 10 min 0,23 kWh

Kylmiä lukuja kylmälaitteista  Kylmälaitteen sähkönkulutus lisääntyy 25-40 prosenttia ympäristön lämpötilan noustessa 25 asteesta 32 asteeseen.  Kylmälaitteen sijoittaminen lämpöpatterin, lieden tai astianpesukoneen viereen lisää sähkönkulutusta 10-20 prosenttia.  Säädä oikeat säilytyslämpötilat. Jääkaapin keskilämpötilan tulee olla +5 ºC, pakastimen -18 ºC. Jo yksi aste kylmempää, lisää sähkönkulutusta 5 prosenttia.  Jos pakastuskytkentä unohtuu päälle, se lisää sähkönkulutusta 30-55 prosenttia.

Mitä sähkölaitteiden käyttö maksaa?

Kulutus senteissä = ( sähkön siirtohinta + sähköenergian hinta ) x kWh-määrä. Katso verolliset hinnat omasta sähkölaskustasi.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

21


SÄHKÖENERGiAHiNNASTO

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

AinaVirta-sopimus on voimassa toistaiseksi. Hinnat ovat kulloinkin voimassaolevan julkisen hinnaston mukaiset. Hinnanmuutoksista ilmoitamme kirjallisesti kuukausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan kulloinkin voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

AinaVirta-hinnasto 1.12.2007 alkaen: Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi) Perusmaksu Energia

1x25-35 A, 3x25-3x63 A

2,50 €/kk 5,55 snt/kWh

VarmaVirta-sopimus on määräaikainen. Sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ja viranomaismaksuihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita. Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla. Lisäksi sopimukseen sovelletaan kulloinkin voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja sekä Oulun Sähkönmyynti Oy:n palveluhinnastoa.

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi)

OivaTurva-vakuutuksen voit liittää VarmaVirta -sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

TuuliVirta (Perusmaksut kuten muissa hinnaston tuotteissa) Energia, tuulisähkölisä hinnaston tuotteisiin 0,50 snt/kWh

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita ja edellyttää, että kohteet laskutetaan samalla laskulla.

VarmaVirta-hinnasto 1.12.–31.12.2007 :

Perusmaksu Energia

3x25-3x63 A

5,00 €/kk 5,25 snt/kWh

Perusmaksu 3x25 A-3x63 A Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) Yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8)

5,00 €/kk 5,25 snt/kWh 4,41 snt/kWh

Aikasähkö

Kausisähkö (Perusmaksut kuten aikasähkössä) Talviarkipäiväenergia Muun ajan energia

5,25 snt/kWh 4,71 snt/kWh

Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi) Perusmaksu Energia

1x25-35 A, 3x25-3x63 A

2,50 €/kk 6,40 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi) Perusmaksu Energia

virta Joulukuun erikoistarjous:

OivaTurva kaupan päälle määräaikaisen sopimuksen solmijalle. (edun arvo: 36-84€)

Turvallista sähköä ilman yllätyksiä – Varma se on! Tee sähkösopimus netissä www.pohjoistavoimaa.fi tai soita asiakaspalveluun (08) 5584 3100

22

3x25-3x63 A

5,00 €/kk 6,10 snt/kWh

Perusmaksu 3x25 A-3x63 A Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) Yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8)

5,00 €/kk 6,85 snt/kWh 5,75 snt/kWh

Aikasähkö

Kausisähkö (Perusmaksut kuten aikasähkössä) Talviarkipäiväenergia Muun ajan energia

6,85 snt/kWh 5,90 snt/kWh

Tarjousaikana tehdyt sopimukset ovat voimassa kaksi vuotta 31.12.2009 saakka.

TuuliVirta (Perusmaksut kuten muissa hinnaston tuotteissa) Energia, tuulisähkölisä hinnaston tuotteisiin 0,50 snt/kWh OivaTurva Veloituksetta joulukuussa sopimuksen tehneille! Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö Kausisähkö

1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksu 2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksu 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja. Lähetä vastauksesi 31.12.2007 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu Nimi

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Edellisen ristikon voittajat olivat Leena Elmeranta ja Marjo Kauppi Oulusta. Onnea voittajille.


Arkesi on täynnä

mahdollisuuksia. Pohjoinen energia on ollut aina mukana arjessamme. Olemme katsoneet viisaasti tulevaisuuteen, kun olemme säilyttäneet omistuksemme niin energiantuotannossa, -jakelussa kuin -myynnissäkin. Näistä toiminnoista kerätyt hyödyt on aina käytetty pohjoisen asukkaiden hyväksi ja näkyvät meidän jokaisen päivittäisessä elämässä.

Se on yhteinen asiamme. Se on...

Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Tenergia Oy sekä Oulun Sähkönmyynti Oy www.pohjoistavoimaa.fi


Sulake 3/07