Issuu on Google+

Yritysnumero

• 2010

Pohjoisen voiman puolesta

SÄHKÖN HINTAA heiluttavat monet tekijät

VIHREÄ SÄHKÖ säästää luontoa

Kotimainen KALA KÄY KAUPAKSI

YRITYS NUMER O


Sulake Pohjoisen voiman puolesta JULKAISIJA Oulun Sähkönmyynti Oy Kasarmintie 6, PL 116 90101 Oulu Puhelin: (08) 5584 3200 Telefax: (08) 5584 3350 ISSN 1797-2078 PÄÄTOIMITTAJA Mali Seppälä mali.seppala@oulunenergia.fi TOIMITTAJAT Kari Arokylä, Päivi Mäkinen, Kristiina Gerkman-Kemppainen VALOKUVAAJAT Kati Leinonen, Jari Tikka, Vesa Ranta TAITTO Darwin PAINOPAIKKA Joutsen Median Painotalo POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT: Oulun Sähkönmyynti Oy 0800 30 5000 www.oulunsahkonmyynti.fi Oulun Energia 0800 30 5000 www.oulunenergia.fi Kemin Energia Oy 0800 30 5000 www.keminenergia.fi Tornion Energia Oy 0800 30 5000 www.tornionenergia.fi Keminmaan Energia Oy (016) 458 8400 www.keminmaanenergia.fi Rantakairan Sähkö Oy (016) 215 7700 www.rantakairansahko.fi Haukiputaan Sähköosuuskunta (08) 5612 610 www.hso.fi Tenergia Oy (016) 242 441 www.tenergia.fi Raahen Energia Oy 0800 30 5000 www.raahenenergia.fi Turveruukki Oy 044 551 5700 www.turveruukki.fi

2

Taantuma houkuttelee energia-alalle

monenlaisia kauppiaita Syksyllä 2008 alkanut talouden taantuma heijastui nopeasti myös sähkömarkkinoille. Sähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä putosi muutamassa kuukaudessa lähes viisikymmentä prosenttia. Sähkön käyttö väheni merkittävästi erityisesti puunjalostusja metalliteollisuudessa. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, sähkön hinnan romahdettua, erityisesti konsultit aktivoituivat ja tarjosivat asiantuntijapalvelujaan yrityksille. Vastuullinen, asiansa osaava konsultti voi tuoda lisäarvoa asiantuntemuksellaan yritykselle. Kaikki konsultit eivät kuitenkaan ole asiaansa osaavia ja epäpätevä konsultti voi aiheuttaa suurtakin vahinkoa yritykselle. Yrityksiltä saamamme palautteen mukaan energia-alan konsulteilla erikoisosaaminen painottuu komeisiin myyntipuheisiin ja asiakkaan rahastamiseen. Heidän ensimmäinen tavoitteensa on katkaista yrityksen asiakassuhde paikalliseen sähkönmyyjään mahdollisimman nopeasti. He leimaavat paikallisen myyjän ammattitaidottomaksi ja tarjoavat tilalle omaa sähkökaupan osaamistaan ja ”dynaamista hankintamalliaan”. Konsultit pyrkivät rakentamaan hankintamallinsa mahdollisimman monimutkaiseksi, jotta saisivat asiakkaan vakuuttuneeksi konsultin tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä. Kiertävät konsultit eivät toimi aidosti pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Ne toimivat tiedonvälittäjinä asiakkaan ja myyjän välillä ja perivät toiminnastaan merkittäviä summia. Palkkiot ovat niin suuria, että sähkön kilpailuttamisella niitä ei mitenkään ole mahdollista saavuttaa. Pahin tilanne tulee, jos kaikki ei etenekään ongelmitta. Konsultti saattaa

kadota, ja asiakas ja sähkönmyyjä jäävät keskenään selvittämään ongelmia. Yrittäjälle jää kuitenkin konsultin palkkioiden maksu. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla toimii myös ammattitaitoisia, oikeasti markkinoilla toimivia asiantuntijaorganisaatioita. Nämä ammattinsa osaavat, aidosti markkinoilla toimivat alan ammattilaiset voivat osaamisellaan tuoda lisäarvoa sähkön hankintaan yrityksille, joille sähköstä aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä. Oulun Energia -konsernin palveluksessa on merkittävä energia-alan asiantuntijajoukko, joka kattaa polttoaineiden hankinnan, energiantuotannon, sähkön ja kaukolämmön siirron ja myynnin asiakkaille. Salkunhoitajamme ovat sähkökaupan ammattilaisia, joiden osaamista kannattaa hyödyntää. Oman asiantuntemuksemme lisäksi täydennämme tietotaitoamme yhteistyössä usean pohjoismaisen alan toimijan kanssa. Räätälöimme asiakkaille heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivan sähkönhankintamallin, joka voi koostua hinnan suojaamisesta eripituisilla tuotteilla. Osa toimituksesta voidaan jättää markkinahinnalle. Huono vaihtoehto ei myöskään ole valita julkisesta hinnastostamme yritykselle sopiva tuote, joka usein saattaa olla se edullisin vaihtoehto. Hyödynnämme toiminnassamme alan uusinta tekniikkaa. Sähkösalkkupalvelumme edustaa alan ehdotonta huippua Pohjoismaissa. Palveluun voi tutustua tarkemmin sahkosalkku.fi -sivuillamme tai ottamalla yhteyttä yritysmyyjiimme. Seppo Tuomi myyntipäällikkö Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Sivu 4 Ennen vanhaan sähkön hinta oli varsin vakaa. Nykyisillä

Sivu 12 Oulun seudulla vain kourallinen ammattikalastajia pyytää

sähkömarkkinoilla se saattaa vaihdella hyvinkin rajusti ja nopeasti. Myös hintaan vaikuttavia tekijöitä on tullut jatkuvasti lisää. Power-Deriva Oy seuraa työkseen sähkömarkkinoiden tilannetta ja kehitystä.

ympäri vuoden. Lauri Halonen on yksi heistä. Halosella on verkot vedessä niin Perämerellä Kellon edustalla kuin Oulujärvelläkin. Olosuhteet talvella ovat vaikeat ja työ vaativaa. Kalan laatu on kuitenkin hyvä ja kysyntää sille on kovasti.

Sivu 6 Kauko Röyhkä kertoo kolumnissaan alkaneensa viime aikoina tosissaan miettiä mikä elämässä on tarpeellista ja mikä ei. Tärkeäksi osaksi omaa elämäänsä hän nostaa joutilaisuuden – ja oikeuden rauhaan ja onnellisuuteen.

Sivu 7 Jätteiden polttaminen energiaksi lisääntyy Suomessa lähivuosina.

Sivu 18 Oulun Osuuspankki ja Äimäraution ravirata ovat valinneet sähkökseen Oulun Sähkönmyynnin ympäristöystävällisen VihreäVirran.

Sivu 20 Nestor Cables käyttää Sähkösalkku-palvelua saadakseen sähkönsä luotettavasti ja ennustettavilla kustannuksilla.

Sivu 8 Nykyaikaiset atomikellot mittaavat aikaa sekunnin miljardisosien tarkkuudella. Suomen täsmällisimmät kellot ovat Mittatekniikan keskuksessa professori Kalevi Kalliomäen hoivissa.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 22 Oulun Energia haluaa olla mukana luomassa hyviä toimintaedellytyksiä oman alueensa yrityksille.

11 Sähköt pahasti poikki erittäin harvoin 15 Lupaus säästöistä vaihtui rahanmenoksi 16 Ilmalämpöpumppu säästää energiaa – jos sitä käyttää oikein

3


SÄHKÖN HINTA ON MONEN TEKIJÄN SUMMA Johdannaiset suojaavat hintojen vaihtelulta Reilun sadan vuoden ajan totuttiin siihen, että sähkön hinta ei kovin notkeasti liikahtele. Kaikki muuttui, kun markkinat vapautuivat: nyt hinta noteerataan tunneittain ja muutokset saattavat olla äkkinäisiä ja suuria. Samalla hintaan vaikuttavia tekijöitä on tullut roimasti lisää. Sähkön hinnan vaihtelulta voi suojautua erilaisilla johdannaistuotteilla. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari Tikka

P

ower-Deriva Oy:n toimitusjohtaja Harri Tiittanen seuraa sähkömarkkinoita työkseen. Hänen mukaansa sähkön hintaan kulloinkin vaikuttavien tekijöiden ennakoiminen on muuttunut paljon aikaisempaa haastavammaksi ja monimutkaisemmaksi. ”Ennen katsottiin lähinnä vain Norjan sääennusteita. Nyt seurataan suurta joukkoa eri tekijöitä maailmanlaajuisesti”, hän toteaa. Power-Deriva on sijoituspalveluyhtiö, joka palvelee sähkö- ja päästömarkkinoilla toimivia yrityksiä. Yhtiö tarjoaa kaupankäynti- ja sijoituspalveluja tukkumarkkinoilla toimiville yrityksille. Sen omistaa kuusi kunnallista energiayhtiötä – näiden joukossa Oulun 4

Energia. Omistajat ovat myös Power-Derivan asiakkaita, mutta sen palveluja käyttävät muutkin toimijat.

Vesitilanne edelleen tärkeä Mutta takaisin sääennusteisiin ja säähän. Ne nimittäin vaikuttavat edelleen paljon. PowerDerivan salkunhallinnasta ja kaupankäynnistä vastaava salkunhoitaja Sami Koskela korostaa, että Pohjoismaissa vesitilanne on edelleen tärkeä sähkön hintaan vaikuttava tekijä. Norjassa kun on pelkästään ja Ruotsissakin valtaosin vesivoimaa. ”Kyllä sillä on iso merkitys, että sattuuko kuiva vai märkä vuosi”, tuumii Koskela.

Vesitilanteen ohella on tätä nykyä kuitenkin monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sähkön hintaan. ”Tärkeä juttu on tietysti sähkön kysynnän määrä. Se taas riippuu siitä, millaisilla kierroksilla teollisuus pyörii ja paljonko kuluttajat tarvitsevat sähköä. Polttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, sekä päästöoikeuksien hintatasot vaikuttavat myös”, luettelee Koskela. Tuulivoiman määrän kasvaessa tulee muuttujia vain lisää. Koskela arvelee, että jatkossa on ryhdyttävä seuraamaan tarkemmin tuuliennusteita. Ja jotta kokonaisuus olisi vielä vähän monimutkaisempi, vaihtelee eri tekijöiden painoarvo eri aikoina. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


”KYLLÄ SILLÄ ON ISO MERKITYS, ETTÄ SATTUUKO KUIVA VAI MÄRKÄ VUOSI.” Sami Koskela

”Tiettyinä hetkinä saattaa vesitilanne olla hyvin tärkeä. Finanssikriisin yhteydessä taas mentiin kuukausia niin, että sähkön hintaa liikuttelivat eniten kansainväliset pääomamarkkinat raaka-aineiden hintojen kautta”, huomauttaa toimitusjohtaja Tiittanen.

Johdannaiset tuovat vakautta Valtaosalle markkinatoimijoista sähkön hinnan voimakas sahaaminen on harmillinen ilmiö. Toivottua vakautta tuomaan on sähkölle luotu varsinaisten fyysisten markkinoiden lisäksi johdannaismarkkinat, joilla hinta voidaan sitoa etukäteen halutuksi ajaksi – kuukaudeksi, neljännesvuodeksi, vuodeksi tai jopa useammaksi vuodeksi. Harri Tiittasen mukaan fyysisillä markkinoilla liikkuu Pohjoismaissa sähköä nyt noin 300 terawattituntia vuodessa. Johdannaismarkkinoiden volyymi on puolestaan noin 2 000 terawattituntia. ”Pohjoismaisilla johdannaismarkkinoilla on nyt noin 400 toimijaa. Joukossa on runsaasti sellaisia, jotka toimivat puhtaasti sijoitusmielessä ja joilla ei ole mitään teke-

mistä varsinaisen fyysisen markkinan kanssa. Nämä ovat erilaisia rahastoja ja sijoittajia, jotka sijoittavat sähköön aivan samalla tavalla kuin vaikkapa osakkeisiin tai korkopapereihin”, hän toteaa. Power-Deriva toimii johdannaismarkkinoilla, mutta sillä ei ole markkinoilla omaa positiota. Se käy kauppaa ainoastaan asiakkaidensa lukuun. ”Meidän liikevaihtomme viime vuonna oli noin 1,7 miljoonaa euroa, kun taas kaupankäyntivolyymimme lähestyi kolmea miljardia euroa. Tämäkin osoittaa, että käymme kauppaa asiakkaidemme puolesta emmekä omaan lukuumme”, korostaa Tiittanen.

Markkinat ennakoivat nousua Sähkön hinta saattaa heilahdella tunneittain ja päivittäin, mutta pitkän aikavälin suunta näyttää selvältä: ylöspäin. Polttoaineiden hinnoissa on nousupaineita ja talouden elpyminen kasvattaa sähkön kysyntää. Sähkön johdannaismarkkinoiden perusteella voisi tällä hetkellä sanoa, että kymmenen vuoden kuluttua joutuu kilowattitun-

nista maksamaan 2-3 senttiä korkeamman hinnan kuin nyt. Toimitusjohtaja Tiittanen muistuttaa kuitenkin, että ensi vuonna tähän aikaan olosuhteet ja arviot saattavat olla aivan toiset. ”Selvää on, että päästökauppamekanismi ja hiljalleen ehtyvät fossiiliset luonnonvarat pitävät pitkän tähtäimen hintavireen nousevana. Myös politiikka ratkaisee paljon. Esimerkiksi päästökaupan tulevaisuus ja ydinvoiman lisärakentaminen ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä”, hän toteaa. Sähkömarkkinoiden toiminta tai toimimattomuus aiheuttaa ajoittain paljonkin kritiikkiä, mutta toimitusjohtaja Tiittasen mukaan suurelta osalta turhaan. Hänen mielestään markkinat toimivat pääsääntöisesti hyvin – vaikka aina toki löytyy myös parantamisen varaa. Tiittanen muistuttaa myös, että sähkön käyttäjän kannalta avoimet markkinat ja kova kilpailu ovat ehdottomasti hyvä juttu. Ne johtavat aitoon hinnanmuodostukseen. ”On parempi käydä kauppaa neljänsadan kuin yhden myyjän kanssa”, hän kiteyttää.

”PÄÄSTÖKAUPPAMEKANISMI JA HILJALLEEN EHTYVÄT FOSSIILISET LUONNONVARAT PITÄVÄT PITKÄN TÄHTÄIMEN HINTAVIREEN NOUSEVANA.” Harri Tiittanen

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

5


KOLUMNI

Kauko Röyhkä

Stressi

ja miten siitä selvitään

O

lin parivuotiaan poikani kanssa päiväkävelyllä. Nostin pojan rattaisiin ja menimme vilkkaan kadun laitaan. Autoletka pysähtyi ja lähdimme ylittämään liikennevalotonta suojatietä. Yhtäkkiä parin ensimmäisen pysähtyneen auton takaa ampaisi pakettiauto. Ehdin juuri ja juuri tempaista lapsenrattaita taaksepäin. Pakettiautossa istui kännykkään puhuva nuorimies, joka ei edes vilkaissut meitä. Tämä on melko tyypillistä nyky-Suomessa. Lokakuussa helsinkiläisautoilija ajoi vastaavanlaisessa tilanteessa kahden koulutytön päälle. Tytöt loukkaantuivat vakavasti. Myös polkupyöräilijät ajavat vaarallisesti. Kuusikymppinen tätini oli pyöränsä kanssa odottamassa risteyksessä valon vaihtumista, kun häneen törmäsi valtavalla vauhdilla polkupyörää ajanut mieshenkilö. Tätini kaatui pahasti ja kolautti päänsä katukiveen. Onneksi hänellä oli kypärä. Mies antoi henkilötietonsa, mutta ei jäänyt auttamaan, koska hänellä oli kiire töihin. Paikalle ilmestyi ystävällinen, nuori nainen, joka vei tätini sairaalaan missä tädin ranne todettiin murtuneeksi. Kaikilla tuntuu aina olevan kiire. Syynä on stressi, joka johtuu hektisestä, vaativasta elämäntavastamme. Mistä tämä kiireen tunne oikein tulee? Yksi syy on se, että nykyihmisen täytyy koko ajan olla tavoitettavissa. Ennen vanhaan puhelimen paikka oli eteisen pöydällä kotona tai työpaikalla. Sitä ei voinut ottaa mukaan minnekään. Autoilijoiden ja muiden ulkonaliikkujien ei siis tarvinnut piitata puhelimista. Kotona saattoi olla nauhoittava vastaaja, josta viestit kuunneltiin, tai joillakin kiireisimmillä oli piippari, joka ilmoitti tärkeistä puheluista. Ehkä se oli alkeellista, mutta säästi hermoja. Kaikki ymmärsivät, että asioille pitää antaa aikaa, kaikki ei tapahdu heti. Toinen syy on pelko. Nykyään ihmiset puurtavat ylipitkiä päiviä töissä peläten irtisanomisia ja lomautuksia. Tietokoneohjelmat ja työmenetelmät vaativat jatkuvaa päivitystä. Jokainen pelkää uudistuvia työoloja ja ettei ole tarpeeksi tehokas ja nopea omaksumaan niitä. Lisäksi perhe vaatii huomiota, samoin ikääntyvät vanhemmat, joista yhteiskunta ei tule huolehtimaan. Myös vapaa-ajan teknologia kehittyy pelottavaa vauhtia. Lapselle ostettu kamera tai kännykkä onkin yllättävän monimutkainen vekotin, jonka käyttö vaatii paksuun opaskirjaan tutustumisen. Pari vuotta vanha tietokone ei sovi enää yhteen uuden tulostimen kanssa, joten on ostettava uusi tietokone, jonka sisään ajaminen vaatii taas oman aikansa. Seinustat ovat täynnä ikävännäköisiä johtoja ja latureita, joista ei meinaa ottaa selvää mikä kuuluu millekin laitteelle. Viime aikoina olen alkanut tosissani miettiä mikä tässä elämässä on tarpeellista ja mikä ei. Mikä on totta ja mikä kollektiivista harhaa. Kollektiivinen harha on sitä, että meille uskotellaan että on asioita,

6

jotka ovat niin tärkeitä että kaikkien pitää ne tietää ja osata. Onneksi minulla ei ole ajokorttia. Olen säilyttänyt kävelijän mentaliteettini. En pidä edes pyörällä ajamisesta. Arvostan enemmän aikaa kuin rahaa. Enkä välitä kilpailemisesta. Annan toisten juosta vapaasti ohitseni. Mutta teknologinen vallankumous on totista totta, ja siinä minunkin pitää olla ainakin jossain määrin mukana. Muuten syrjäytyisin. Paluuta kirjoituskoneiden ja C-kasettien aikaan ei ole. Uuden teknologian omaksuminen on minulle vaikeaa. Tietokone- ja asennusongelmat ovat lähes jokaviikkoisia. Joudun soittelemaan niiden takia ystäville ja asiantuntijoille. Paljon energiaa, jonka voisin käyttää luovaan työhön, perhe-elämään ja ruumiillisen ja henkisen tasapainon löytämiseen, kuluu naurettavien ohjelmointijuttujen kimpussa. Lukemattomien hammastenkiristelyjen jälkeen olen oppinut auttavasti käyttämään musiikki- ja tekstinkäsittelyohjelmia, joita tarvitsen työssäni. Lisäksi osaan käyttää sähköpostia ja internetiä. Mutta en halua istua tietokoneen ääressä yhtään enempää kuin on pakko. En viihdy netissä. Kännykkää ostaessani valitsen aina halvimman mallin, jossa ei ole kameraa tai mitään muutakaan ylimääräistä toimintoa. Iltaisin pidän kännykän yleensä äänettömällä. Sähköpostin avaan arkisin kerran päivässä, viikonloppuna en ollenkaan. TV:n katselun olen lopettanut melkein kokonaan. Katson mieluummin laatuelokuvia DVD:ltä silloin kun minulle sopii. En osta koskaan iltapäivälehti��. Kansalliset puheenaiheet kuten poliitikkojen seksielämä, urheilijoiden luksustalot tai tosi-TV-ohjelmien pintajulkkikset eivät minua kiinnosta enkä anna niiden saastuttaa aivojani. En lue edes omia haastattelujani enkä katsoa ohjelmia, joissa esiinnyn. Saan kuitenkin aina jotakin kautta kuulla mitä minusta ajatellaan. Vältän käyntejä turhissa levynjulkkareissa ja elokuvien ensi-illoissa. Keväällä muutimme Helsingistä Turkuun, mikä on vähentänyt julkisia illanviettoja, joissa joutuu tapaamaan neuroottisia urabroilereita. En jaksa jauhaa levyjen ja kirjojen myyntiluvuista. Palkintojen kahmiminen ei minua kiinnosta. Sen sijaan ulkoilen, olen lasten kanssa, soitan kitaraa tai äskettäin hankkimaani 1970-luvun sähköpianoa, luen ja kuuntelen musiikkia. Olen joutilas. Joutilaisuus on tärkeä osa elämää. Joutilaisuudessa kehittyvät parhaat ideat, joita voin käyttää työssäni. Nukun 7-8 tuntia yössä ja iltapäivällä vielä päiväunet. Sopivina iltoina korkkaan vaimon kanssa pullon punaviiniä ja sytytän tulen uuniin. Sellaisina hetkinä välitän vähät ilmakehässä sinkoilevista viesteistä ja kaahaavista autokuskeista. Kaikki piipittävät ja kilahtelevat koneet on suljettu. Koko ylikireä, sekopäinen maailma saa pysyä ulkopuolella. Minulla on oikeus rauhaan ja onnellisuuteen.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


JÄTTEIDEN ENERGIAKÄYTTÖ LISÄÄNTYY VÄHITELLEN Jätteiden polttaminen energiaksi on toistaiseksi ollut Suomessa varsin vähäistä, mutta tilanne on muuttumassa. Kolmen jo toiminnassa olevan jätevoimalaitoksen täydennykseksi on rakenteilla tai pitkälle suunnitteilla kolme uutta laitosta. Yksi niistä nousee Ouluun. Teksti: Kari Arokylä

Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriöstä pitää selvänä, että jätteiden polttaminen lisääntyy Suomessa tulevina vuosina. Pystytettävien jätevoimalaitosten lukumäärää hän ei kuitenkaan halua ryhtyä ennakoimaan. ”Se riippuu muun muassa siitä millaisiksi energia- ja jätemarkkinat täällä kehittyvät”, sanoo Seppänen. Laitosten määrää raamittaa myös käytettävissä olevan raaka-aineen määrä. Suomessa tuotetaan energiaa rinnakkaispoltossa vuosittain noin 700 000 jätetonnista - josta osa on yhdyskuntajätettä - ja jätevoimalaitoksissa noin 300 000 yhdyskuntajätetonnista. Polttokelpoista yhdyskuntajätettä menee Suomessa kaatopaikoille vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia. Tähän määrään nyt rakenteilla tai suunnitteilla olevat laitokset tekisivät noin 600 000 tonnin loven.

Euroopassa tavallista Jätteiden energiasisällön hyödyntäminen polttamalla on Euroopassa varsin tavallista. Läntisen Euroopan alueella toimii jo noin 400 jätteenpolttolaitosta, joissa vuosittain palaa noin 50 miljoonaa tonnia jätettä. ”Jätteiden loppusijoittaminen nykyaikaisillekin kaatopaikoille on vähiten hyvä ratkaisu. Polttaminen on parempi vaihtoehto”, toteaa Seppänen. Hänen mukaansa kaatopaikat aiheuttavat ongelmia ilmalle, vesille, maankäytölle ja ilmastolle, vaikka ne tehtäisiin kuinka hyvin. Kaatopaikkojen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto, mikäli jätteiden kierrätys tai energia- tai muu hyötykäyttö eivät syystä tai toisesta onnistu. Liian paljon ainesta ja tavaraa menee yhä kaatopaikoille vain siksi, että niille ei tehdä yhtään mitään. Jätteiden polttaminen ja niiden energiasisällön hyödyntäminen tarjoaa useita etuja: se supistaa kaatopaikkojen kasvua, leikkaa metaanipäästöjä, tekee kaatopaikoista mineraalisempia ja vähentää näin niiden vuotoa maaperään. Lisäksi se korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Metaania – joka ilmastonmuutoksen edistäjänä on parikymmentä kertaa pahempi kuin hiilidioksidi – erittyy kaatopaikoilta ilmaan biohajoavista jätteistä. Ensisijaisesti jäte tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää. Mutta jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte pitää hyödyntää muulla tavalla – esimerkiksi käyttää energiana. Ongelmatonta ei jätteiden polttaminenkaan toki ole. Huonosti toteutettuna se saattaa muun muassa syödä jätettä muulta hyödylliseltä käytöltä.

Poltto ja kierrätys toimivat rinnakkain Jätteiden polttaminen ja kierrättäminen asetetaan melko usein vastakkain. Seppäsen mukaan jätehuolloltaan kehittyneimmät maat kuitenkin osoittavat, Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

”JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITTAMINEN NYKYAIKAISILLEKIN KAATOPAIKOILLE ON VÄHITEN HYVÄ RATKAISU. POLTTAMINEN ON PAREMPI VAIHTOEHTO.” että jätteiden energiakäyttö ja kierrätys voivat mainiosti toimia rinnakkain. ”Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa sekä jätteenpolton että kierrätyksen prosenttiluvut ovat erittäin korkeat”, hän muistuttaa. Jätevoimalaitosten pystyttäminen on Suomessa törmännyt monilla paikkakunnilla pitkällisiin valituskierroksiin. Asenteet ovat usein olleet erittäin jyrkkiä. Niiden alkulähteeksi Seppänen nimeää Helsingissä aikoinaan toimineen Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen, joka oli nykytasoon verrattuna puutteellinen ja jonka sammuttaminen ja piipun kaataminen nousivat jätteenpolton vastustamisen merkkipaaluksi. Nykyiset jätevoimalaitokset ovat ympäristöystävällisyydeltään aivan toista luokkaa kuin Kyläsaaren laitos. ”Jätteenpolttolaitosten päästöt eivät oikeastaan ole edes puheenaihe missään EU-alueella. Jätteenpolttodirektiivin määräykset ovat niin tiukat, että päästöistä ei ole huolta”, toteaa ylitarkastaja Seppänen.

Jätevoimalaitoksen rakennusprojektille www-sivut Oulun Energia on avannut omat www-sivut jätevoimalaitoksen rakennusprojektille. Sivujen tavoitteena on pitää kaikki hankkeesta kiinnostuneet ajan tasalla projektin etenemisestä. Hankkeen perustietoihin on koottu kaikki lupa-asiakirjat hakemuksineen ja päätöksineen. Projektipäällikkö Mikael Tervaskanto pitää blogia. Tavoitteena on kirjoittaa projektin etenemisestä viikoittain. Lukijoilla on tilaisuus omiin kommentteihin. www.oulunenergia.fi/jatevoimalaitos. 7


SEKUNNIN MILJARDISOSIEN TARKKUUDELLA Virallista aikaa ei enää katsota auringon tai muiden tähtien liikkeistä, vaan atomikelloista. Ne erehtyvät oikeasta ajasta korkeintaan muutaman sekunnin miljoonassa vuodessa. Suomessa virallista aikaa ylläpitää Mittatekniikan keskuksen Mikesin viisi atomikelloa. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari Tikka

P

aksu pneumaattinen ovi avautuu Mittatekniikan keskuksen Mikesin kellarissa Espoon Otaniemessä. ”Täällä asuu Suomen virallinen aika”, sanoo mittaustekniikan emeritusprofessori, Mikesin erikoistutkija Kalevi Kalliomäki. Pieni huone oven takana majoittaa viisi atomikelloa: kaksi cesiumkelloa ja kolme vetymaseria. Yksi vetymasereista – se kaikkein tarkimmaksi havaittu – mittaa Suomelle virallista aikaa. Muut käyvät enemmän tai vähemmän varmuuden vuoksi. Virallisen ajan Mikes jakaa valtion, kuntien ja yritysten käyttöön internetin välityksellä toimivan NTP-palvelun avulla. Kuka tahansa voi napata sen tietokoneeseensa Mikesin verkkosivujen kautta.

Oikeat olosuhteet Pöytäradioiden tai pienten tulostimien kokoiset atomikellot näyttävät tuikitavallisilta mittalaitteilta. Herkät instrumentit kaipaavat kuitenkin sopivaa ilmanpainetta, kosteutta ja lämpötilaa. Kellarihuoneeseen niille on rakennettu suotuisat olosuhteet. Kalliomäki tuntee kellonsa perusteellisesti. ”Vetymaserit ovat lyhyellä aikavälillä erittäin stabiileja, mutta niillä on taipumus hieman liukua. Se tapahtuu tosin aika tasaisesti ja ennustettavasti. Cesiumkellot taas ovat vallattomia – ne poukkoilevat hieman miten sattuu, mutta pitävät hyvin kutinsa pitemmällä aikavälillä”, selittää Kalliomäki. Arkipäivän mittakaavassa atomikellojen liukumiset ja poukkoilut ovat kovin vähäisiä. Ne mittaavat aikaa nanosekuntien eli sekunnin miljardisosien tarkkuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa muutaman sekunnin virhettä miljoonassa vuodessa.

Atomien värähtelyä Atomikellojen kehittely alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Yksinkertaistaen voi sanoa, että niissä atomien värähtely korvaa tutun heilurin liikkeen. Kellojen täsmällisyys on jatkuvasti parantunut, eikä kehitykselle ole loppua näkyvissä. ”Olen seurannut ajan mittausta nelisenkymmentä vuotta ja tarkkuus on kohentunut kymmentuhatkertaiseksi. Muutaman vuosikymmenen kuluttua ehkä päästään pikosekuntiin eli sekunnin biljoonasosaan – miljardisosan tuhannesosaan”, ennustaa Kalliomäki. Pikosekuntien tasolle ylletään todennäköisesti optisten kellojen avulla. Kun atomikellot perustuvat atomien värähtelyyn, käyttävät optiset kellot hyväkseen valon värähtelyä – tai tarkemmin sanoen taajuutta. Vielä kym8

menen vuotta sitten ei valon taajuutta kyetty mittaamaan, mutta nyt siihen pystytään. Tämä avaa mahdollisuudet uudenlaisten kellojen rakentamiseen.

Atomikellot UTC:n pohjana Kansainvälinen aikajärjestelmäkin pohjautuu tätä nykyä atomikelloihin. Vuodesta 1967 lähtien on käytössä ollut cesiumkelloista saatavaan sekuntiin perustuva UTC-aika eli koordinoitu yleisaika. Se on korvannut aikaisemmin tutuksi tulleen GMT:n eli Greenwichin ajan, joka oli sidottu auringon liikkeisiin. Aika on irrotettu tähtitaivaan ilmiöistä ja sidottu atomien energiatasoihin. Hassua on, että ihan oikeaa UTC-aikaa kullakin hetkellä ei tiedä kukaan. Se selviää jälkikäteen kuukauden viiveellä. Tämänhetkisen ajan voi saada muutaman nanosekunnin tarkkuudella, mutta kuukauden kuluttua tarkkuus on parantunut 0,1 nanosekuntiin. Tämä selittyy UTC-ajan määrittämiseen käytettävällä menetelmällä. ”Määrittämiseen osallistuu kolmisensataa atomikelloa noin seitsemässäkymmenessä laboratoriossa. Suomesta mukana on Mikes. Pariisissa toimiva kansainvälinen paino- ja mittatoimisto BIPM laskee kerran kuukaudessa laboratorioiden ilmoittamasta ajasta painotetun keskiarvon ja lähettää sen niille sähköpostilla. Tämä on sitten se oikea UTC-aika”, selittää professori Kalliomäki.

Täsmällistä aikaa tarvitaan Aina vain täsmällisemmässä ajan mittaamisessa ei ole kysymys halusta pilkkoa sekuntia palasiksi huvin vuoksi. Kalevi Kalliomäen mukaan erittäin tarkkaa aikaa tarvitaan nykyisin monissa tavallisissa sovellutuksissa. Hyvä esimerkki on GPS-navigaatio. ”Tarkkoja kelloja on aina tarvittu navigoinnissa pituuspiirin määrittämiseen. Yhden sekunnin virhe vie noin 300 metriä harhaan. Avomerellä se tuskin haittaa, mutta kaupunkien keskustoissa kylläkin”, hän sanoo. Nykyisten GPS-navigaattorien tarkkuus – joka toki riippuu muistakin tekijöistä kuin ajasta – on muutamia metrejä. Yhdysvaltojen ylläpitämän GPS-järjestelmän aikaa vahtivat USNO:n eli Yhdysvaltojen laivaston observatorion atomikellot. Kalliomäki kehuu niiden pysyvän oikein mainiosti muutaman nanosekunnin sisällä Pariisin virallisesta UTC:stä. Hieman kalliimman hintaluokan GPS-laitteista aikapulssin saa myös ulos. Ne ovatkin tavalliselle kuluttajalle hyvä tapa päästä kiinni todella täsmälliseen aikaan – mikäli siitä syystä tai toisesta on kiinnostunut. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


”OLEN SEURANNUT AJAN MITTAUSTA NELISENKYMMENTÄ VUOTTA JA TARKKUUS

ON KOHENTUNUT KYMMENTUHATKERTAISEKSI.”


Tietoliikenne vaatii tarkkoja kelloja Professori Kalliomäki muistuttaa, että myös nykyajan digitaalinen tietoliikenne edellyttää äärimmäisen tarkkaa aikaa. ”Atomikelloja on täytynyt käyttää jo parin vuosikymmenen ajan verkon synkronointiin”, hän muistuttaa. Tietoliikenteen jatkuva nopeutuminen vaatii yhä tarkempien kellojen käyttämistä. Valokaapeleissa tieto liikkuu valon nopeudella paketteina, joiden lähettämisen ja vastaanottamisen on tapahduttava täsmälleen oikealla hetkellä. Matkapuhelimetkaan eivät toimisi sujuvasti, elleivät tukiasemien kellot olisi tarkalleen samassa ajassa. Täsmällistä aikaa tarvitaan myös esimerkiksi

sähköverkkojen jakeluhäiriöiden paikallistamisessa. Meteorologit taas käyttävät sitä salamaniskujen paikan määrittelyyn. Myös maailmankaikkeuden synnyn ja rakenteen selvittämisessä äärimmäisen tarkoilla kelloilla on tärkeä merkitys. Niiden avulla voidaan eri puolilla maailmaa toimivat radioteleskoopit kytkeä yhteen ikään kuin yhdeksi suureksi jättiteleskoopiksi, jolla voidaan kurkistaa miljardien valovuosien päähän avaruuteen. Ja mitä kauemmas tutkijat katsovat, sitä lähemmäksi he pääsevät alkuräjähdystä – sitä hetkeä, jolloin maailmankaikkeus ja aika syntyivät.

AIKA KIEHTOO EMERITUSPROFESSORIA Aika on aina kiinnostanut mittaustekniikan emeritusprofessori Kalevi Kalliomäkeä. Oulun yliopistossa liki kolmekymmentä vuotta keskeisesti vaikuttanut Kalliomäki toimii nykyisin - puolieläkeläisenä, kuten hän itse luonnehtii – ajan ja taajuuden parissa erikoistutkijana Mittatekniikan keskuksessa Mikesissä. Puolieläkeläinen jakaa Mikesissä Espoossa työhuoneen kahden muun tutkijan kanssa. Kalliomäen nurkkauksessa on työpöydän ja tietokoneen lisäksi muutamia matkaradioita, joilla voi kuunnella aikapulsseja ja tietysti tavanomainen kasa papereita ja muuta tavaraa. Työpöydän yläpuolella on seinäkello. ”Se on 13 sekuntia väärässä”, professori pahoittelee.

Mitä aika on? Mutta mitä aika oikein on? Kalliomäki jos kuka lienee oikea ihminen vastaamaan. ”En minä tiedä. Näin vastikään hyvän televisio-ohjelman, jossa tätä samaa kysymystä pohdittiin. Mieleeni jäi erään huippufyysikon vastaus. Hänkin sanoi, ettei tiedä.” Melko paljon ajasta kuitenkin tiedetään – muun muassa se, että painovoima ja nopeus vaikuttavat siihen. Suuri nopeus ja voimakas painovoimakenttä hidastavat ajan kulkua. Valon nopeudella kulkeminen tai joutuminen mustan aukon painovoimakenttään pysäyttäisi kellon kokonaan. Sekin tiedetään, että aikamatkailu taaksepäin saattaa olla mahdollista. Joitakin viitteitä tähän suuntaan on olemassa.

gon ja muiden tähtien tarkkailuun. Silloin tällöin UTC-aikaa joudutaan korjaamaan karkaussekuntien avulla. Näin se ei erkane kovin kauas tähti- ja aurinkoajasta. Maapallon pyöriminen kun hidastuu jatkuvasti hieman ja samalla vuorokausi pitenee. Kalevi Kalliomäen haluaisi luopua karkaussekunneista, sillä ne häiritsevät ajan jatkuvuutta ja aiheuttavat ongelmia automaattisesti ohjatuissa toiminnoissa. Lisäksi atomikelloja ja muita tarkkoja kelloja joudutaan turhaan rukkaamaan. ”Aika virtaa tasaisesti eteenpäin. Sen pysäyttäminen sekunniksi tai hyppääminen yhden sekunnin yli on vastoin luontoa. Ja entäpä jos jotain mullistavaa tapahtuu juuri karkaussekunnin aikana. Mikä silloin merkitään ajankohdaksi”, hän ihmettelee.

Jokaisella oma aikansa

UTC ja aurinkoaika erkanevat

Kalliomäen mukaan jokaisella ihmisellä on oikein tarkasti mitaten oma aikansa. ”Laskeskelin kerran, että koko työuransa 300 metrin syvyydessä kaivoksessa tehnyt ihminen elää yhden miljoonasosasekunnin pitempään. Sen verran ehtii alhaalla voimakkaammin vaikuttava painovoima hidastaa ajan kulkua”, hän kertoo. Nuorena tekniikan tohtorina Kalliomäki oli aloittamassa ajan ja taajuuden tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1971. Seuraavana vuonna hänet valittiin työryhmään, joka ryhtyi uudistamaan Ylen tuolloista aikamerkkiä. Mittatekniikan keskus valvoo myös Ylen nykyistä merkkiä. Kalliomäki kumartuu tietokoneensa puoleen ja valitsee näytölle oikean käyrän. ”Katso nyt. Se on 10 millisekuntia väärässä”, hän harmittelee.

Kalevi Kalliomäki uskookin, että karkaussekunneista luovutaan tulevaisuudessa. Käytännössä tämä johtaa siihen, että lähimmän tuhannen vuoden aikana UTC-aika irtaantuu tähti- ja aurinkoajasta noin kymmenen minuuttia. ”Tämä ei liene suuri ongelma, sillä kesäaika on totuttanut siihen, että aurinko on keskipäivällä milloin missäkin. Ja tuhatta vuotta kauemmas tätä ei tarvitse miettiä, sillä nykyisellä luonnonvarojen käytöllä ihmiskunta ei pysy pitempään hengissä.” Kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan Kalliomäki ei pidä lainkaan. Hänen mielestään se on ”älytöntä puuhaa”. Lopuksi emeritusprofessori kapuaa Mikesin torniin esittelemään tarkan ajan välittämisen ja vastaanottamiseen tarvittavia antenneja. Tornista voi sopivalla hetkellä ja kirkkaalla säällä nähdä taivaanrannassa hitaasti liikkuvan kirkkaan tähden – kansainvälisen avaruusaseman ISS:n. Sinne – kauas painovoiman ulottumattomiin – on tarkoitus rakentaa maailman tarkin atomikello.

Karkaussekunnit kiusaavat Nykyinen aikajärjestelmä UTC perustuu atomikelloihin eikä enää aurin10

Kalevi Kalliomäki ja Suomen virallista aikaa mittaava vetymaseri.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


SÄHKÖKATKOT JA SÄHKÖN LAATUVIAT

HARVINAISIA Sähkö on niin itsestään selvä osa ihmisten ja yritysten elämää, että pienikin tuokio ilman valoja tai hurisevia koneita tuntuu hankalalta. Katkokset sähkön jakelussa tai viat sen laadussa ovat harvinaisia, mutta joskus niitä sattuu. Silloin tällöin ne aiheuttavat myös vahinkoa yrityksille.

”Sellaista verkkoa ei ikinä pystytä rakentamaan, ettei siihen joskus tulisi vikoja”, myöntelee Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto.

Kahdenlaisia sähkökatkoja Sähkökatkoja on kahta lajia, suunniteltuja ja suunnittelemattomia. Edelliset liittyvät tavallisesti sähköverkon rakentamiseen tai kunnossapitoon, jälkimmäiset taas johtuvat esimerkiksi myrskyistä, ukkosista, varomattomista kaivutöistä, laitteiden rakennevioista, linnuista tai muista eläimistä ja joskus myös asennusvioista tai muista inhimillisistä virheistä. Suunniteltujen keskeytysten vähentämisessä on käyttöpäällikkö Matti Lehdon mukaan keskeisellä sijalla töiden hyvä suunnittelu. ”Lisäksi erikoiskoulutuksen saaneet ammattilaiset pystyvät nykyisin tekemään entistä suuremman osan töistä jännitteellisenä eli sähköjä ei tarvitse pistää poikki”, hän huomauttaa. Katkos pyritään myös suorittamaan niin, että siitä on asiakkaille mahdollisimman vähän haittaa. Sähkönjakelu pyritään järjestämään tarvittaessa kiertoteitse. Mikäli tämä ei onnistu, voidaan sähköt laittaa poikki vasta yöllä. Joskus sähköä tuodaan myös paikalle aggregaattien avulla. Suunnittelemattomien katkojen määrää taas pienentävät tehokkaasti maakaapeleiden osuuden lisääminen, ennakoivat huoltotoimet ja linjojen raivaukset. Sähkön laadun suhteen uusia haasteita tuovat energiansäästö- ja led-lamput sekä lisääntyvä elektroniikka. Joskus ongelmia selvitettäessä aiheuttajaksi voivatkin paljastua yrityksen omien laitteiden tuottamat häiriöt sähköverkkoon. Näitä pulmia on hyvä setviä yhteistyössä oman verkonhaltijan kanssa. Yliaaltojen suodatuksella ja loistehon kompensoinnilla yritys voi lisäksi säästää selvää rahaa. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Oikeus korvauksiin Asiakkailla – olivatpa nämä yrityksiä tai tavallisia kuluttajia – on tietyin ehdoin oikeus saada hyvitystä, mikäli sähköt menevät poikki pitemmäksi aikaa tai sähkön laadussa on vahinkoja aiheuttavia virheitä. Kuluttajien asema on tosin paljon suojatumpi kuin yritysten – kuten yleensäkin lainsäädännössä ja sopimuskäytännössä. Yritysten oikeus saada korvauksia sähkökatkojen tai laatuvikojen vuoksi rajoittuu välittömiin vahinkoihin eli käytännössä niiden aiheuttamiin laitevaurioihin. Välillisistä vahingoista, kuten liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttamista tulonmenetyksistä, ei korvausta makseta. Tämä perussääntö on ilmaistu sähkömarkkinalaissa ja verkkopalveluehdoissa. Sähköyhtiön korvausvastuu saattaa kuitenkin kattaa myös välilliset vahingot, mikäli sähkönjakelun häiriöt johtuvat yhtiön huolimattomuudesta tai jopa tahallisesta teosta. Huolimattomuudesta johtuvien häiriöiden korvaussumma on kuitenkin rajattu korkeintaan 8 500 euron suuruiseksi. Jos sähköyhtiö on syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen tai tahallisuuteen, ei enimmäismäärän rajoitusta kuitenkaan sovelleta.

Jokainen häiriö on erityistapaus Jokainen sähkökatko tai jakeluhäiriö ja sen mahdollisesti aiheuttama vahinko asiakasyritykselle on aina oma erityistapauksensa, joten yksiselitteisten sääntöjen paaluttaminen on vaikeaa. Joskus sähköyhtiöt ovatkin katsoneet kohtuulliseksi maksaa korvauksia laajemmin kuin laki edellyttää. Lisäksi varsin usein korvauskysymyksiä ovat puolin ja toisin mukana ratkomassa vakuutusyhtiöt. Joskus harvoin asiakasyritys ja sähköyhtiö eivät pääse korvauksista sopuun. Oikeuden päätöksiä sähkönjakelua koskevista riidoista ei kuitenkaan juuri ole, koska asiat setvitään useimmiten välimiesoikeuksissa. Niiden toiminta taas ei ole julkista. 11


Moni ammattikalastaja ei lähde talvella kalaan kuin harrastusmielessä. Lauri Halonen kalastaa ammatikseen ympäri vuoden. Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Vesa Ranta

Talvikalastus ON KOVAA TYÖTÄ

12

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


L

auri Halonen käynnistää moottorikelkan ja ajaa Kellon Kiviniemen kalasatamasta jäälle. Kelkan perässä ahkiossa kulkevat tarvittavat työkalut: moottorikaira, äyskäri, koukku, lapio ja styroksilaatikkoja saaliille. Aurinko paistaa vielä matalalta. Kaupungin sauhut näkyvät pakkaspäivänä taivaanrannassa. Virpiniemi mökkeineen ja jäällä kyhjöttävät pari pilkkijää jäävät taa. Rahtilaiva puskee kaukana pohjoiseen. Halosen sammutettua kelkkansa maisemassa on aivan hiljaista, kunnes moottorikaira pärähtää käyntiin. Jäähän syntyy merkkirisun kohdalle avanto. Kohta nähdään, onko verkoissa kalaa. Halonen on oululainen ammattikalastaja. Työ kuljetusalalla vaihtui kalastamiseen viisi vuotta sitten, kun selkä ei enää kestänyt istumatöitä. Kalastanut Halonen on aina. ”Isä oli kalastaja, tämä työ tuli sitä kautta”, hän sanoo.

Perämerellä ja Oulujärvellä Halosella on verkot vesissä talvisinkin niin Perämerellä Kellon edustalla kuin Oulujärvellä. Merestä tulee siikaa ja vähän kuhaa, Oulujärveltä kuhaa ja madetta. Oulun seudulla vain kourallinen ammattikalastajia pyytää ympäri vuoden. Talvikalastus on Halosen mukaan vaikea saada kannattavaksi. Olosuhteet ovat vaikeat ja talvella verkoilla oleminen on kovaa työtä. ”Moni ammattikalastaja ei talvella lähde kalaan kuin harrastusmielessä”, hän sanoo. Verkot alkavat nousta avannosta jäälle. Verkkoa, verkkoa, verkkoa – ja kalaa, kaksi siikaa. Halonen nakkaa tainnuttamansa ja verestämänsä saaliin styroksilaatikkoon. ”Ei näytä oikein kalaa olevan”, sanoo Halonen. Avannosta nousee taas verkkoa, vähän lisää hopeakylkisiä siikoja ja muutama pientä hirviötä muistuttava simppu. Simput hän jättää jäälle lintujen syötäväksi. Sitten Halonen laskee verkot takaisin, vetää ne suoriksi, käynnistää kelkan ja jatkaa seuraavalle avannolle.

Verkkoja vetäessä tulee hiki Halonen käy talvisin kokemassa verkot pari kertaa viikossa. Jäällä hän on pimeästä pimeään, eikä tarkkaa kotiintuloaikaa voi läheskään aina perheelle antaa. Olosuhteet merellä määräävät työajat. Parinkymmenen asteen pakkanen ei haittaa, kunhan ei tuule kovasti. Jos pakkanen kiristyy kolmenkympin kieppeille, ei kannata lähteä jäälle. Pakkasessa koneet ovat kovilla ja palatessa mukana voi olla enemmän rikkoontuneita koneita kuin rahanarvoista saalista. Pakkasta on purevat parikymmentä astetta, mutta Halonen joutuu kuumissaan avaamaan haalarinsa vetoketjua. Verkkoa on jään alla vedettävänä noin 120 metriä. Kokeminen on raskasta työtä. Väylän reunassa avannosta nousee siikaa ja ahventa. Ollaan Halosen tietämällä vanhalla kalapaikalla. ”Karisiikakanta on lisääntynyt tänä vuonna”, sanoo Halonen ja irrottaa siiat verkosta. Sätkiminen ei auta, vaan arvokala päätyy styroksilaatikkoon.

Laadukasta kalaa Halonen työskentelee yleensä yksin. Joskus hänellä on kaveri apunaan, mutta talvikalastus ei takaa kahdelle kalastajalle elantoa. Työn kustannukSulake – Pohjoisen voiman puolesta

Lauri Halonen kokee verkot pari kertaa viikossa.

set ovat korkeat. Halonen muistuttaa, että kylmiltään alalle ei ole juuri mahdollisuuksia alkaa, koska investoinnit ovat kalliita. Talvella on oltava moottorikelkka ja kesäaikaan kalastusalus, jolla liikkua kalan perässä. Kalalla on kysyntää. ”Kotimaista luonnonkalaa ei saa riittävästi. Pyynti on vähentynyt”, hän sanoo. Myös kalakannat ovat pienentyneet. Lohta ja maivaa on Halosen havaintojen mukaan nykyisin vähemmän. Hyljekanta taas on kasvanut. Hylkeet aiheuttavat kalastajalle haittaa syömällä saaliit verkoista, repimällä verkot ja karkottamalla lopulta kalat kokonaan. Hylkeiden takia Halonen on joutunut investoimaan lisää esimerkiksi

”ISÄ OLI KALASTAJA. TÄMÄ TYÖ TULI SITÄ KAUTTA.” toisenlaisiin pyydyksiin ja alukseen. Verkkokalastukseen ei kasvavien hyljekantojen takia ole hänen mielestään tulevaisuudessa edellytyksiä. Kalastajien tulevaisuuden huolena ovat myös Perämerelle suunnitellut tuulipuisto- ja hiekanottohankkeet. Kun kotimaista kalaa on vähän, kääntyy kysyntä enenevässä määrin Norjan loheen. Perämereltä saatavien saaliiden laadusta kuluttajan suunnanmuutos ei ole kiinni. ”Kalan laatu on hyvä, siitä ei pääse mihinkään. Vedet ovat puhdistuneet siitä, mitä ne olivat joskus”, Halonen sanoo. 13


Asiakas haluaa Perämeren kalaa Kotimaisen kalan kysynnän ja tarjonnan ongelma tiedetään Oulun Kauppahallissa Kalaliike M. Pekurissa, jonne Halonen saaliinsa suurimmaksi osaksi toimittaa. Eiootakin kauppias Minna Pekuri on joutunut myymään. Kalaa ei saa riittävästi. ”Ammattikalastajat vähenevät”, sanoo itsekin kalastajaperheestä lähtöisin oleva Pekuri. Kalan laadussa ei ole moittimista. Asiakkaat haluavatkin Pekurin mukaan usein juuri oululaista tai lähistöltä saatavaa kalaa. Valinnassa painavat tuoreus, mutta myös paikallisuus ja lähiruoka-ajattelu. Paikallisesta siiasta ja kuhasta ovat kiinnostuneita myös oululaiset laadukkaat ravintolat. Lähiseudulta kala tulee kauppahallin tiskiin tuoreena ja ilman välikäsiä suoraan kalastajilta.

Talvinuottaus on hidasta Haloselle myös perinteinen talvinuotanveto on tuttua työtä. Omia nuottia Halosella ei ole, vaan hän on käynyt nuotanvedossa Perämerellä muiden kalastajien kanssa. Nuottaamiseen on perinteisesti tarvittu paljon

kalastajia, mutta nykyisillä laitteilla siihen pystyy parin miehen voimin tai yksinkin. Nuotanveto on hidasta: kestää tunteja, kun nuotta vedetään kävelyvauhtiakin hitaammin jään alta laskuavannosta nostoavantoon. Vetomatka voi olla paikasta riippuen

”KALAN LAATU ON HYVÄ, SIITÄ EI PÄÄSE MIHINKÄÄN.” paristasadasta metristä kilometriin. Saaliit mitataan kymmenissä, parhaimmillaan jopa sadoissa kiloissa. ”Nykyisin Perämerellä nuotataan entistä vähemmän”, hän sanoo. Saaliit eivät ole enää yhtä suuria ja kalastajatkin ovat ikääntyneet. Iltapäivällä Halonen on kokenut kaikki verkot. Päivän saalis on kolmisenkymmentä kiloa. Perillä Kiviniemessä Halonen käsittelee kalat saman tien. Siiat hän perkaa, kuhat ja ahvenet fileroi. Seuraavana aamuna saalis on jo myynnissä Oulun kauppahallissa.

Oulun kauppahalli on hyvä lähikala-apaja. Kauppias Minna Pekurin mukaan paikallista kalaa kysyvät niin yksityisasiakkaat kuin ravintolat.

TALVELLA ON OLTAVA MOOTTORIKELKKA JA KESÄAIKAAN KALASTUSALUS, JOLLA LIIKKUA KALAN PERÄSSÄ.

14

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


Lupaus säästöistä

VAIHTUI RAHANMENOKSI Teksti: Päivi Mäkinen Kuva: Vesa Ranta

Sähkönhankintakonsultit ovat tuttuja vieraita monessa Pohjois-Suomen yrityksessä. Konsulttisopimuksen allekirjoittamisesta on seurannut usealle yrittäjälle harmia: ylimääräistä rahanmenoa ja ajanhukkaa.

Janne Huru on Välivainion Bensiksen yrittäjä. Bensiksellä toimii korjaamo, pieni kahvila ja autotarvikemyynti.

S

ähkönhankintakonsultit lupaavat asiakkaalle usein huomattavan edullista sähköä. Myyntitilanteessa konsultin hinta-arviot ovat Oulun Sähkönmyynnin myyntineuvottelija Marko Lehdon mukaan usein liian optimistisia. Sähkön suuret hintavaihtelut ovat haasteellisia, mutta Oulun Sähkönmyynnillä on hinnanseurantaan ja –hallintaan nykyaikaiset työvälineet ja osaava sekä pitkän työkokemuksen omaava henkilökunta. Oululaisen Välivainion Bensiksen yrittäjä Janne Hurun luo sähkönhankintakonsultti tuli keväällä 2008. Hän lupasi satojen eurojen säästöä sähkölaskussa ja tarjoutui seuraamaan Hurun puolesta sähkön hinnan kehitystä. Huru teki konsultin kanssa sopimuksen. 32 euroa kahden kuukauden sähkön hinnan seuraamisesta ei kuulostanut pahalta.

Sähköyhtiötä vaihtamaan Konsultti ilmoitti Oulun Sähkönmyynnin sähkön olevan sillä hetkellä edullisinta, joten sähköntoimittajaa ei kannattaisi heti vaihtaa. Sitten sähkön hinnat muuttuivat, ja konsultti ilmoitti, että sähkösopimus kannattaisi nyt tehdä toisen sähköyhtiön kanssa. Hurulla oli kuitenkin vuoden 2012 loppuun asti voimassa oleva sähkösopimus Oulun Sähkönmyynnin kanssa. Kahta sähkösopimusta ei voi olla voimassa samaan aikaan, mutta konsultti ei Hurun mukaan joko kertonut siitä tai ei itsekään tiennyt sopimusasioista riittävästi ottaakseen sen huomioon. Huru ei tullut tuossa vaiheessa itsekään muistaneeksi sähkösopimuksensa kestoa. Tässä vaiheessa Hurua alkoi arveluttaa ja hän otti yhteyttä Oulun Sähkönmyyntiin ja myyntineuvottelija Marko Lehtoon. Ennalta Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

tutulta mieheltä ja yritykseltä oli helppo kysyä apua. Asiaa alettiin yhteistuumin selvittää.

Aiheeton lasku konsultilta? Huru sanoi konsulttisopimuksen irti eikä vaihtanut sähköyhtiötä. Sähkökonsultilta tuli Hurulle yllättäen reilun 500 euron lasku palveluistaan. Huru kieltäytyi maksamasta sitä. Hänen mielestään konsultilla ei ollut oikeutta laskuttaa vuoden 2011 loppuun saakka palvelusta, jota Huru sopimuksen jo irtisanoneena ei edes tulisi saamaan. Lasku ei hänen mielestään vastannut sopimuksen irtisanomisaikoja eikä henkeä. Huru pyrki saamaan asiassa konsulttiyrityksen kanssa neuvotteluyhteyden, jotta hänen mielestään aiheetonta laskua ja siitä seurannutta sotkua voitaisiin selvittää. Konsultti ei vastannut Hurun lukuisiin soittopyyntöihin, vaan asia siirtyi konsulttiyrityksessä seuraaville portaille. Lopulta konsulttiyritys vei asian Oulun käräjäoikeuteen ja vaati Hurulta saataviaan.

Aikaa kului hukkaan Huru päätti lopulta maksaa laskun päästäkseen asiasta eroon: yrittäjän aikaa oli hukkaantunut tähän mennessä jo aivan riittävästi. Luvattujen huomattavien säästöjen sijaan asiassa tulikin takkiin. "Kokonaiskuluja en ole laskenut, mutta työtunteja on kertynyt asiaa selvitellessä", sanoo Huru. Jälkeen päin Huru on miettinyt, että konsultin toiminta myyntitilanteessa ei ollut kovin henkilökohtaista ja asiakkaan etua ajattelevaa. Myyntitilanne tuntui etenevän kuin vakiosapluunalla. Tapahtunut teki yrittäjän varovaiseksi. "Joka kelkkaan ei tee mieli lähteä", Huru sanoo. 15


ILMALÄMPÖPUMPPU SÄÄSTÄÄ ENERGIAA –

jos sitä käyttää oikein Ilmalämpöpumppujen käyttö on jatkuvassa kasvussa. Motivan asiantuntijan Antti Kokkosen kertoman mukaan laitteita on myyty jo 200 000 kappaletta. Yksistään vuoden 2009 aikana 50 000 kotitaloutta hankki ilmalämpöpumpun. Tavoitteena on energian säästö. Säästöä syntyy vain, mikäli pumppua osataan käyttää ja huoltaa oikein, ja mikäli asennus on ammattitaitoisesti suoritettu. Teksti: Kristiina Gerkmann-Kemppainen

16

Motiva ja Energiateollisuus ry ovat yhdessä energia- ja talotekniikkaalan yritysten ja järjestöjen kanssa käynnistäneet sähkölämmityksen tehostamisohjelman, Elvarin. Ohjelman tavoitteena on tehostaa sähkönkäyttöä yhdeksällä prosentilla vuoden 2016 loppuun mennessä kuluttajasektorilla. Tavoitteisiin pääsemiseksi harjoitetaan tehokasta viestintää ja kuluttajaneuvontaa.

laitteiden ominaisuuksia tai niiden välisiä eroja. ”Esimerkiksi Tekniikan Maailman tekemistä laitekohtaisista vertailuista saa tietoa tästä asiasta. Ennen ilmalämpöpumpun hankintaa kannattaa tutustua Motivan nettisivuilla (www.motiva.fi/julkaisut) olevaan aineistoon. Sieltä saa tarvittavaa tietoa ja opastusta. Myös Kuluttajaviraston www-sivuilla on käsitelty ilmalämpöpumppuihin liittyviä asioita”, Kokkonen sanoo.

Tutkittua tietoa ilmalämpöpumpuista

Asennuksessa oltava tarkkana

Antti Kokkonen kertoo seurannasta, jonka avulla selvitettiin ilmalämpöpumppujen käytön synnyttämiä s��ästöjä. Seurannasta vastasi Elvari-ohjelma Motivan toimiessa koordinoijana. ”Elvari-ohjelmassa mukana olevien energiayhtiöiden asiakaskunnasta etsittiin ilmoituksin ja sähköpostiviestein mukaan sähkölämmitteisiä pientaloja, joihin oli asennettu ilmalämpöpumppu. Mukaan valittiin 78 kohdetta eri puolilta Suomea. Tulos osoitti, että syntyneissä säästöissä oli huomattavia eroja. Keskimääräisesti oli saatu aikaiseksi noin 2500 kilowattitunnin suuruinen vuotuinen säästö. Muutamassa kohteessa energiankulutus oli jopa hieman kasvanut. Vuositasolla kokonaisenergian kulutus oli laskenut suurimmaksi osaksi 1000 – 4000 kilowattitunnin verran”. Tutkimuksessa mukana olleet pientalot olivat yksikerroksisia. Ilmalämpöpumput oli asennettu taloihin pääosin vuoden 2005 aikana. Seurannassa otettiin lähtökohdaksi parin, kolmen vuoden kulutustasot ennen pumpun asentamista. Näitä lähtötasoja verrattiin vuositasoon, joka syntyi pumpun asentamisen jälkeen. Huonot tulokset saattavat johtua asennuksen puutteellisuuksista, käytössä tapahtuvista virheistä tai huoltojen laiminlyönneistä. Elvari-ohjelma ei tutkinut eri valmistajien

Ilmalämpöpumpun asentajan on oltava alan ammattilainen. Hänellä on oltava sähköasentajan pätevyys ja lisäksi kylmälaitepätevyys. Turvatekniikan keskuksen www-sivuilta löytyy tietoa asentajien nimistä ja pätevyyksistä. Sulpu, eli Suomen lämpöpumppuyhdistys kouluttaa asentajia. ”Käytön yleistymisen myötä myös tieto karttuu ja kasvaa alalla. Ennen asentamisen aloittamista on hyvä tehdä kirjallinen sopimus asennuksesta vastaavan tahon kanssa. Sopimukseen kirjataan vastuut ja korvausvelvoitteet ja vastaavat keskeiset tekijät”, Antti Kokkonen opastaa. Asennus on ratkaisevan tärkeä vaihe. Lähtökohtana on, että pumppu toimii talon ensisijaisena lämmittimenä, ja että pumpun tuottama lämpö pääsee leviämään koko rakennukseen. Pumput eivät ole äänettömiä, siksi niitä ei kannata sijoittaa esimerkiksi makuuhuoneeseen tai muuhun tilaan, missä hurina aiheuttaa häiriötä. Vaarana on tällöin, että pumppu välillä kytketään pois päältä, jolloin teho laskee. Jos muu lämmitysjärjestelmä on päällä samanaikaisesti, aseta varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisälämpötilan asetusarvo 2-4 astetta ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle. Puhallettava ilma ei saa törmätä välittömästi mihinkään esteeseen, koska vaarana on, että tällöin lämmin ilmavirtaus nousee nopeasti ylöspäin. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


”RAKENNUKSEN LÄMMITYSTÄ TULISI AINA TARKASTELLA KOKONAISUUTENA, JOKA KATTAA SEKÄ ILMANVAIHDON ETTÄ LÄMMITYKSEN.”

Sisäyksikköä ei kannata asentaa keittiöön. Suodattimet menevät rasvasta helposti tukkoon, jolloin teho laskee ja lyhentää lisäksi laitteen käyttöikää. Ulkoyksikkö sijoitetaan niin korkealle maan pinnasta, ettei se jää talvella lumen peittoon. Ulkoyksikköä ei kannata sijoittaa suljettuun tilaan, esimerkiksi terassille. Vaarana voi olla, että se jäähdyttää suljetun tilan, jolloin laite menettää hyötysuhdettaan. Lisäksi voi syntyä jäätymistä, kosteutta ja huurtumista. Antti Kokkosen mielestä ulkoyksikköjen vuoraaminen esimerkiksi puuritilällä on mahdollista, kunhan vain huolehditaan siitä, että tämä ulkonäköä kohentava elementti ei haittaa laitteen toimintaa.

Käytössä huomioitavaa Käyttöohjeisiin tutustuminen ei aina tunnu kovin houkuttelevalta. Laitetta kuin laitetta lähdetään helposti käyttämään yrittämisen ja erehtymisen kautta. Ilmalämpöpumpun käyttöön on kuitenkin syytä tutustua erittäin huolellisesti, sillä oikeaoppinen käyttäminen tietää selvää säästöä. Kun tiedetään, että seurannassa mukana olleet Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Kun tarvitset neuvoja, ohjeita tai haluat jutella energiankäyttöön liittyvistä asioista ota yhteyttä energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläiseen 044 703 3084. talot säästivät noin 2500 kWh vuodessa, se tarkoittaa euroiksi muutettuina noin 250 euron suuruista hyötyä. Asennustarjoukseen on hyvä liittää myös riittävän kattava käyttöä helpottava opastus. Antti Kokkonen varoittaa, että ilmalämpöpumppua ei kannata asettaa automaattiseen ohjaukseen. Tällöin pumppu alkaa tuottaa jäähdyttävää ilmaa, mikäli lämpötila vaikkapa takkaa käytettäessä nousee yli säädetyn rajan. Tulos on plus miinus nolla. ”Kun toimintatilaksi asetetaan lämmitys ja asetusarvoksi vaikkapa 21 – 22 astetta , pumppu toimii siten, että se tämän lämpötilan saavutettuaan ei tuota enää lisää lämpöä.” Heti alkuun on hyvä ottaa tavaksi suodattimien puhdistaminen säännöllisin väliajoin. Jos ulkolämpötila on pysyvästi -15ºC, lämpöpumppua ei kannata käynnistää

lainkaan. Kun ulkona on kylmää, lämpötilan oletusarvo ja puhallinnopeus kannattaa pitää korkealla, jotta saadaan aikaiseksi maksimaalinen lämmitysteho ja hyötysuhde. Väliovia on hyvä pitää auki, jotta lämpö pääsee leviämään kaikkiin huoneisiin. Kesäviilentäminen ei syö säästöjä, mikäli sitä käytetään kohtuudella. Suoraa auringonpaistetta ikkunoista huoneisiin on pyrittävä estämään verhojen ja sälekaihtimien avulla. Mitä kuumemmiksi huoneitten katto- ja lattiarakenteet lämpiävät, sitä pidempään myös jäähdyttäminen kestää. Kun jäähdytys on kytketty päälle, ikkunat, ovet ja muut luukut on pidettävä suljettuina. Lämmityskäytössä pumppu hyödyntää ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa. ”Rakennuksen lämmitystä tulisi aina tarkastella kokonaisuutena, joka kattaa sekä ilmanvaihdon että lämmityksen”, Antti Kokkonen kiteyttää. 17


VIHREÄ SÄHKÖ SÄÄSTÄÄ LUONTOA Oulun Sähkönmyynnin vihreät sähkötuotteet ovat Äimäraution raviradalle yksi mahdollisuus osallistua ympäristötyöhön. Oulun Osuuspankille vihreä sähkö on luonteva ja liiketoimintaa tukeva valinta. Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Kati Leinonen

Hevoset ravaavat kirkkaasti valaistun Äimäraution raviradan etusuoraa. Lähtöauto kiihdyttää pois. Kavioiden kumu käy ja lämminveriset ovat kohta takakaarteessa. Kourallinen ihmisiä seuraa lähtöä keskittyneesti ulkona rapsakassa pakkasessa. Suuri osa iltaravien yleisöstä viihtyy kuitenkin paremmin katsomon lämmössä. Äimärautiolla raveja järjestetään ympäri vuoden. Suurin osa niistä osuu pimeään aikaan. Raviradan on oltava jo turvallisuussyistä kirkkaasti valaistu ja 2400 watin lamppuja on kilometrin mittaisen radan varrella useita kymmeniä. Kisapäivien lisäksi rata on valaistu kahtena iltana viikossa. Silloin käytetään pienitehoisempia harjoitusvaloja. Sähköä tarvitaan myös tilojen lämmittämiseen ja ravintolatoimintaan.

Niinpä Äimäraution ravirata valitsi sähkötuotteekseen VihreäVirran. Siinä sähkö tuotetaan vesivoimalaitoksissa ja polttamalla puuta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Koivurovaa viehätti erityisesti mahdollisuus osallistua ympäristötyöhön ympäristötiliä kartuttamalla. Oulun Energia tuplaa jokaisen ympäristötilille siirtyneen euron. Ympäristötilin varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen ja lisärakentamiseen sekä ympäristötekojen tukemiseen. ”Idea on hyvä. Rahalla on mahdollisuus poikia ja voi olla, että eurot moninkertaistuvat pitkässä juoksussa”, hän sanoo. Yhdessä yössä maailma ei parane, mutta Koivurova arvelee vuosikymmenien tähtäimellä muutosta jo tulevan. VihreäVirta maksaa hieman aiempaa sähkötuotetta enemmän, mutta Koivurovan mielestä hintaerolla ei ole merkitystä. Kyse on paremminkin asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Raviradan henkilökunta on ottanut vihreän sähkön positiivisesti vastaan. ”Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että oikealla asialla ollaan”, sanoo Koivurova.

Paikallisuus painoi valinnassa Ympäristötilillä raha poikimaan Pohjolan Hevosystävät ry:n toiminnanjohtaja Paavo Koivurovan mukaan raviurheilu on luonnonläheinen harrastemuoto. Eläinten kanssa tekemisissä oleville luonto on muutenkin tärkeä.

Oulun Osuuspankille vihreä sähkö oli luonteva valinta. Sähkötuotteeksi valittiin VihreäVirta. ”Pankkimme liiketoiminnassa pyritään aktiivisesti ratkaisuihin, joilla säästetään luontoa ja tuetaan kestävää kehitystä”, kertoo Oulun Osuuspan-

Sähköä tarvitaan Äimärautiolla niin valaisuun kuin lämmitykseen, kertoo Paavo Koivurova.

18

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


kin toimitusjohtaja Timo Levo. Vihreä sähkö tukee myös pankkitoiminnan jatkuvuutta ja Oulun OP:n toiminnan pitkäjänteistä ja vastuullista linjaa. Valintaan vaikuttivat ennen kaikkea sähkön tuottajan, Oulun Energian paikallisuus ja sen mahdollisuus tarjota erilaisia, kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Sähkön alkuperällä on Levolle merkitystä. ”Toki pitää muistaa, että sähköä tarvitaan tasaisesti, jolloin hankittava sähkö on sekoitus eri energialähteistä. Oulun Energialla sähkön tuotanto perustuu suunnitelmalliseen ja vaihtoehtoja sisältävään sähkön tarjontaan. Siinä on mukana myös energiaystävälliset ja uusiutuvat energian lähteet.”

”IDEA ON HYVÄ. RAHALLA ON MAHDOLLISUUS POIKIA JA VOI OLLA, ETTÄ EUROT MONINKERTAISTUVAT PITKÄSSÄ JUOKSUSSA.”

Kierrätys on arkipäivää Osuuspankissa kiinnitetään ympäristöasioihin ja energian käytön hallintaan huomiota. Konkreettisiin toimiin on jo ryhdytty. Esimerkiksi omassa laskutuksessa on siirrytty sähköisiin e-laskuihin. Uudistettujen kiinteistövalvontajärjestelmien avulla voidaan säätää ilmastoinnin käyntiaikoja ja lämpötiloja vastaamaan paremmin tilan käyttöä, lämpöverkkojen säätöä sekä valaistuksen ohjausta. Ilmastoinnin jäähdytyksen käyttöä on optimoitu ja yötuuletusta käytetään hyväksi. Energiansäästölamput on otettu kaikissa mahdollisissa paikoissa käyttöön. Jätteet kierrätetään nykyisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kalusteiden ja rakenteiden kierrätys esimerkiksi remonttien yhteydessä on pankissa arkipäivää. OP-Pohjola-ryhmä työskentelee ympäristöystävällisesti WWF:n Green Office -järjestelmän avulla. Se on suunnattu erityisesti palvelualojen toimistotyöskentelyyn. Green Officen hyötyjä ovat määrätietoinen ympäristökuormituksen pienentäminen sekä energian- ja materiaalinkulutuksen kustannusten määrätietoinen hallinta ja pienentäminen. ”Oulun OP ei ole vielä kaikilta osin mukana Green Office -ohjelmassa, mutta siihen suuntaan olemme selkeästi menossa. Huomiota kiinnitetään muun muassa sähkön- ja vedenkulutukseen, lämmitysenergian kulutukseen, paperin kulutukseen ja kierrätykseen. Tarkastelun alla ovat myös toimistolaitteiden määrät, jätteet ja jätteiden lajittelu, työmatkat ja matkustuskulut ja henkilöstön kulutustavat”, kertoo Levo.

Sähköä säästyy töissä ja kotona Oulun OP:n sähkön kokonaiskulutus on noin 2,9 gigawattituntia vuodessa. Isokadun pääkonttorikiinteistö on suurin yksittäinen kohde ja kuluttaa vuosittain noin yhden gigawattitunnin. ”Sähkönsäästökohteita on löydettävissä vielä merkittävästi. Työhuoneisiin voitaisiin asentaa niin sanottu pääkytkin, joka katkaisisi sähköt työpöydän laitteista. Silloin tulostimet ja laturit eivät jäisi turhaan päälle”, sanoo Levo. Vastaavat ratkaisut olisivat hänen mielestään kotonakin tarpeen. ”Sammutetutkin tietotekniset laitteet kuluttavat virtaa, kun virtajohto on seinässä”, sanoo Levo. Levo asuu perheineen vuonna 1966 rakennetussa omakotitalossa. ”Olemme remontoineet kiinteistöä koko 2000-luvun muun muassa lisäeristämällä rakennusta sekä seinistä että katosta. Näillä ratkaisuilla on jo saavutettu 10 prosentin säästö suorasähkölämmitetyn talomme sähkölaskuissa. Lisäksi olemme ryhtyneet vaihtamaan lamppuja energiansäästö- ja led-lampuiksi, joiden sähkön kulutus on murto-osa aiemmista hehkulampuista.” Tällä hetkellä Levot harkitsevat ilmalämpöpumpun asentamista. Jos sillä saavutetaan lisäsäästöä sähkölaskussa, se hankitaan.

Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levon mukaan sekä asiakkaat että pankin henkilökunta ovat ottaneet vihreän sähkön myönteisesti vastaan.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

19


Polymeerit puristuvat optisiksi

TIETOLIIKENNEKAAPELEIKSI Sähkösalkku pitää Nestor Cablesin sähkökustannukset vakaina

Oulun Ruskossa toimiva Nestor Cables valmistaa optisia ja kuparisia tietoliikennekaapeleita. Sähköllä on yhtiön tuotannossa keskeinen merkitys. Se haluaakin saada sähkönsä luotettavasti ja ennustettavilla hinnoilla. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen

”Sähköä kuluu ihan merkittäviä määriä”, tuumailee toimitusjohtaja Kaarlo Nurmiranta katsellessaan kaapelien valmistumista Nestor Cablesin tehtaalla Oulun Ruskossa. Nestor Cables tekee huippuluokan optisia ja kuparisia kaapeleita nykyaikaisen tietoliikenteen ja teollisuuden tarpeisiin. Yhtiön toiminnassa huomattava osuus on optisilla kaapeleilla, joita se valmistaa kovasti sähköä vievällä ekstruusiomenetelmällä. Siinä sähkö muutetaan ensin lämmöksi ja lämmöllä puolestaan työstetään polymeerejä valmiiksi tuotteiksi. Menetelmä on hyvin energiaintensiivinen. Toimitusjohtaja Nurmirannan mukaan sähkö onkin Nestorille keskeinen tuotantohyödyke ja myös merkittävä kustannuserä – vuosittain useiden satojen tuhansien eurojen suuruinen. Koska sähköllä on tärkeä sija tuotannossa ja maksaakin paljon, asettaa Nestor sen toimittajalle – tässä tapauksessa Oulun 20

Sähkönmyynnille – isot vaatimukset. ”Meillä on kaksi ihan ehdotonta vaatimusta. Ensiksikin energiakustannustemme täytyy olla ennustettavat ja vakaat tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Toiseksi sähkön toimitusvarmuuden pitää olla huippuluokkaa”, painottaa Nurmiranta.

Sähkösalkku tuo vakautta Ennustettavuutta ja vakautta sähkökustannuksiin Nestor Cables hakee Oulun Sähkönmyynnin Sähkösalkku-palvelun avulla. Yritysasiakkaille tarkoitettu Sähkösalkku on hankintamalli, jossa sähkön hintariskiä hajautetaan. Sähkön hintasuojaukset toteutetaan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosituotteilla. Varsinainen sähkönhankinta hajautetaan myös ja toteutetaan yhdessä laaditun strategian mukaisesti. Salkunhoitaja analysoi jatkuvasti sähkö-

markkinoita ja tekee hankintaehdotuksia auttaen näin yritystä sähköön liittyvässä päätöksenteossa. Lisäksi yritys saa käyttöönsä Oma Sähkösalkku -palvelun, joka kertoo reaaliaikaisesti yhtiön sähkösalkun ja sähkömarkkinoiden tilanteesta. Toimitusjohtaja Nurmirannan mukaan palvelu on tuonut Nestor Cablesin sähkökustannuksiin pitemmän tähtäimen vakautta. Lisäksi se on pitänyt sähkön hinnan kohtuullisena. ”Emme aina pysty ostamaan sähköä aivan halvimmalla hetkellä, mutta toisaalta olemme välttäneet myös ne hurjat hintapiikit, joita markkinoilla aina silloin tällöin on”, hän toteaa.

Tiivistä yhteistyötä Nurmiranta kuvailee Nestor Cablesin ja Oulun Sähkönmyynnin yhteistyön olevan varsin tiivistä. ”Meille raportoidaan jatkuvasti sähkönSulake – Pohjoisen voiman puolesta


”MEILLE RAPORTOIDAAN JATKUVASTI SÄHKÖNHANKINTAMME TILANTEESTA. SEURAAMME MYÖS ITSE KOKO AJAN SÄHKÖMARKKINOIDEN TILANNETTA JA KEHITYSTÄ.”

hankintamme tilanteesta. Seuraamme myös itse koko ajan sähkömarkkinoiden tilannetta ja kehitystä. Tarkastelemme asioita usein yhdessä ja toimimme sitten tilanteen edellyttämällä tavalla”, hän toteaa. Kaarlo Nurmiranta myöntää auliisti, että Nestor Cables tekee mielellään yhteistyötä nimenomaan Oulun Sähkönmyynnin ja Oulun Energia -konsernin kanssa. ”Pohjoinen yritys käyttää mielellään pohjoista voimaa. Mutta totta kai myös sähköntoimittajan kilpailukyky vaikuttaa”, hän kiteyttää. Työskentely Oulun Sähkönmyynnin kanssa sujuu jouhevasti, mutta itse sähkömarkkinoiden nykytilanteesta ei Nurmiranta ole kovin innostunut. Hän sanoo olevansa vähemmän vakuuttunut siitä, että markkinat toimisivat kunnolla.

Sähkön hinta askarruttaa Myös sähkön hinta askarruttaa Nurmirantaa. Se on hänen mielestään markkinoilla kallista jo nyt – ja pitemmän tähtäimen suunta vaikuttaa olevan edelleen ylöspäin. Sähkö on Euroopassa vielä arvokkaampaa kuin Suomessa, ja täkäläisten hintojen ennustetaan vähitellen tavoittavan eurotason. Nurmirannan mielestä näin ei tarvitsisi käydä. ”Eikö meillä Suomessa saisi olla edes yksi kilpailutekijä vahvempi kuin muilla”, hän kyselee. Ydinvoimalaitosten rakentamisesta Nurmirannalla on selkeä mielipide: kaikille voimalaitosluvan hakijoille pitäisi lupa myöntää. Ja yksi laitoksista kuuluu Pohjois-Suomeen. Kolmen laitoksen rakentaminen saattaisi johtaa siihen, että Suomesta vietäisiin sähköä ulkomaille, mutta tätä hän ei pidä ongelmana. Olisi parempi myydä Suomessa tuotettua sähköä muualle, kuin tuoda tänne mahdollisesti huonokunSulake – Pohjoisen voiman puolesta

toisissa ydinvoimalaitoksissa muualla tehtyä sähköä. Ongelmana Nurmiranta pitää myös energia-alan keskittynyttä rakennetta Suomessa, mikä vaikeuttaa kunnollista kilpailua.

Energiatehokkuutta vaalittava Energiakustannuksiinsa Nestor Cables pyrkii vaikuttamaan paitsi oikeaan osuvalla hankintastrategialla myös energiatehokkuuttaan parantamalla. Nurmiranta korostaa, että sen kohentamiseksi on tehtävä töitä jatkuvasti. Yhtiö pyrkii muun muassa johdonmukaisesti optimoimaan tuotantoprosessiaan, tuoterakennettaan sekä raaka-aineiden eli polymeerien ja metallien käyttöä. Myös esimerkiksi tehtaan tilojen ilmastoinnin järjestämisellä ja prosessissa syntyvän lämmön hyväksikäytöllä on oma merkityksensä. Energiatehokkuudella on ylipäätään suuri vaikutus kilpailukyvyn kannalta. ”Vain tässäkin mielessä tehokkaimmat pärjäävät markkinoilla”, toimitusjohtaja Nurmiranta toteaa.

Toimitusvarmuus keskeisen tärkeä Sähkön toimitusvarmuuden merkitys korostuu Nestor Cablesin tuotantoprosessin luonteen takia. Aivan lyhytkin – jopa vain sekunnin murto-osan mittainen – sähkökatkos aiheuttaa kaapelien tuotannon katkeamisen ja johtaa myös merkittävään romuuntumiseen. Sähkön toimitusvarmuuteen onkin Nestor Cablesin ympäristössä Ruskossa kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Kaarlo Nurmirannan mukaan alueella on tehty monenlaisia toimenpiteitä, joilla sähkökatkojen syntyminen pyritään ehkäisemään ennakolta mahdollisimman tehokkaasti. 21


Oulun Energia haluaa

LUODA POHJOISTA ELINVOIMAA Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela pitää tärkeänä, että energia-ala ei Suomessa keskity muutaman harvan kansainvälisen suuryrityksen pelikentäksi. Tiettyjä oireita tämänkaltaisesta kehityksestä on hänen mielestään näkyvissä. Energianeuvos Tapani Kurkela sanoo Oulun Energia -konsernin vastaavan alan jättien haasteeseen täyttämällä mahdollisimman hyvin omalla markkina-alueellaan olevien asiakkaiden tarpeet. Se haluaa myös olla mukana kehittämässä lähialuettaan ja luoda edellytyksiä yritysten toiminnalle. ”Me emme voi antaa oman asemamme emmekä alueemme elinvoiman rapautua”, hän korostaa.

Edullista kaukolämpöä ja sähkönsiirtoa Oulun Energia -konserni luo toimintaedellytyksiä Oulun alueen yrityksille muun muassa tarjoamalla näille laadullisesti Suomen parhaimpiin ja hinnaltaan silti edullisimpiin kuuluvan kaukolämmön ja sähkönsiirron.

lun Energia kantaa vastuutaan toimimalla pohjoisen voiman hengessä: se muun muassa hankkii polttoaineita mahdollisimman paljon lähialueelta ja tuo näin merkittäviä rahavirtoja tänne. Lisäksi konsernin toiminnasta syntyvä taloudellinen tulos kanavoituu oman talousalueen hyväksi.

Markkinat pitäneet sähkön hinnan kurissa Sähkön markkinahinnan ajoittain jyrkätkin vaihtelut ja hinta ylipäätään aiheuttavat paljonkin puhetta. Oulun Energia toimii kaikkien muiden energiayhtiöiden tapaan pohjoismaisilla markkinoilla, joilla kaikki osapuolet tietysti noudattavat markkinoilla muodostuvia hintoja. Toimitusjohtaja Kurkela ymmärtää sähkömarkkinoita kohtaan osoitetun arvostelun, mutta pitää sitä suurelta osin aiheettomana. ”Ihan varmasti voi sanoa, että entinen monopoli- ja oligopolimalli olisi johtanut nykyisessä tilanteessa korkeampiin hintoihin kuin markkinoilla nyt muodostuu. Markkinamekanismi on lieventänyt sähkön hinnan nousua”, hän vakuuttaa.

Monet tekijät vaikuttavat Kurkela myöntää, että entiset, tiettyihin hintatekijöihin perustuvat vakaat sähkön hinnat ovat muuttuneet oletettua heiluvammiksi. Hintoja keinuttavat nyt monet tekijät kuten pohjoismainen vesitilanne, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä talouden suhdanteet. ”Usein nämä vielä toimivat samansuuntaisesti. Huono vesivuosi lisää hiilen tarvetta, jonka hinta kysynnän voimistumisen takia nousee. Ja kun poltetaan enemmän hiiltä, tarvitaan enemmän päästöoikeuksia, joiden hinta myös kallistuu. Näin monta tekijää vipuaa yhtä aikaa sähkön hintaa ylöspäin”, hän selittää. Yritykset voivat toki pyrkiä tasaamaan sähkön hinnan vaihtelua erilaisilla sopimus- ja suojausjärjestelyillä, jotka muistuttavat paljolti rahamarkkinoilla käytössä olevia instrumentteja. Kurkela sanookin, että sähkö- ja rahamarkkinoilla on nykyisin varsin paljon yhteisiä piirteitä.

Koko toimintaketju omassa hallussa

”ME EMME VOI ANTAA OMAN ASEMAMME EMMEKÄ ALUEEMME ELINVOIMAN RAPAUTUA” ”Asiakkaamme hyötyvät myös siitä, että pystymme tarjoamaan heille monipuolisesti kaikki palvelut. Tärkeää on sekin, että toimintaamme koskeva päätöksenteko on lähellä – Oulun kaupungin ja Oulun Energian käsissä”, korostaa Kurkela. Yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta puhutaan nykyisin paljon. Ou22

Toimitusjohtaja Kurkela on tyytyväinen siihen, että Oulun Energia -konsernilla on omassa hallussaan koko toimintoketju, johon kuuluu raaka-aineiden tuottaminen, niiden jalostaminen energiaksi, sähkön ja lämmön myyminen ja jakelu sekä monipuoliset palvelut. Kokemukset muualta maailmasta osoittavat, että tällaiset energiayhtiöt pärjäävät usein parhaiten. Sähkön myynnissäkin tuntuvat menestyvän hyvin sellaiset yhtiöt, jotka omistavat myös tuotantoa. ”Englannissa sähkömarkkinat ovat toimineet pisimpään. Siellä sähkökauppa on suurelta osin siirtynyt sähköä itse myös tuottavien yritysten haltuun. Tuottajilla onkin yleensä vahva tase ja paljon voimavaroja palvella loppuasiakasta hyvin”, muistuttaa toimitusjohtaja Kurkela. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta


N O R R I I S N Ö K H SÄ T E S I A L I T T A M AMVÄT VIRRAN AINA PÄÄLLÄ

SÄHKÖKAUPAN ASIANTUNTIJAT PALVELUKSESSANNE - yrityksenne sähkösalkku ansaitsee asiantuntevan salkunhoitajan

PITÄ

Oulun Sähkönmyynti nimeää jokaiselle yritysasiakkaalleen henkilökohtaisen salkunhoitajan. Salkunhoitajiemme avulla yrityksenne saa kustannustehokkaasti käyttöönsä energiamarkkinoiden parhaat työkalut ja yhteistyökumppanit.

PIDETÄÄN YHTEYTTÄ ja löydetään yhdessä yrityksellenne paras sähkön hankintamalli.

SEPPO TUOMI

LEENA MÄÄTTÄ

puh. (08) 5584 3080 seppo.tuomi@oulunsahkonmyynti.fi

puh. (08) 5584 3089 leena.maatta@oulunsahkonmyynti.fi

Oulun Energia Siirto ja Jakelu palvelee verkostorakentamiseen liittyvissä asioissa. Ydinosaamiseemme kuuluvat katu- ja liikennevalojen sekä sähköverkkojen urakointi- ja rakennustyöt. Tarjoamme myös kattavat ylläpito- ja huoltosopimukset. Ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme! Jari Säkkinen jari.sakkinen@oulunenergia.fi Puh. 044 703 3212

MARKO LEHTO

KARI HEIKKINEN

puh. (08) 5584 3088 marko.lehto@oulunsahkonmyynti.fi

puh. (08) 5584 3082 kari.heikkinen@oulunsahkonmyynti.fi

SÄHKÖSALKKU auttaa yrityksenne sähkönhankinnassaa www.sahkosalkku.fi on Oulun Sähkönmyynnin yritysasiakkaiden oma verkkopalvelu, johon on koottu keskeisimmät yrityksen energia-asioiden hoitamisessa tarvittavat tiedot ja palvelut. Palvelusta saa apua sähkön hankintakustannusten sekä sähkönhankinnan markkinariskien minimoimiseen. Päätöksenteon tueksi on saatavilla asiantuntijoidemme laatimat sähkön-

hankinnan viikoittaiset markkinatilanneraportit rtit sekä vuosikatsaukset. Tarjoamme lisäksi monipuoliset työkalut yritysten sähkönkulutuksen seurantaan ja yrityksen oman sähkösalkun hallintaan. Tiedon ja raporttien analysoimisessa käytössä on aina salkunhoitajiemme ammattitaito. Oulun Sähkönmyynnin yritysasiakkaille sahkosalkku.fi on maksuton. Palvelun tarjoam-

KONSERT PERINTEINEN KESÄ

j nä: Pohjan inttyyji siin iesi htiie Täht

me yhdessä sähkömarkk sähkömarkkinoiden parhaita asiantuntijapalveluita tuottavien yritysten kanssa.

TI

Schroderus, Sotilassoittokunta, Petrus merinta. r sekä Maarit ja Sami Hu

Pääs Pä ä yl äs y ip ipun un h hin inta ta aasi siak akka kailille le vvai ain n 5 €, llip iput ut ttul ulev evat at myy yynt ntiiiin n 24 24.5 .5.2 .201 0100 Ou Oulu lun n Sä Sähk hkön önmy myyn ynni nin n pa palv lvel elup upis iste teis issä sä.


VAL INN ALL AV OI V AIK UTT AA !

VIHREÄ VAIHTOEHTO

NYT MYÖS YRITYKSILLE Yritysten sähkönhankinnalle on nyt myös vihreä vaihtoehto. Oulun Sähkönmyynnin VihreäVirta ja TuuliVirta –tuotteet on tuotettu kotimaisella työllä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti – uusiutuvasti ja hiilidioksidipäästöttömästi.

VIHREÄÄN VAIHTAMINEN ONNISTUU JO TÄNÄÄN Salkunhoitajiemme yhteystiedot

s. 23 löytyvät edelliseltä sivulta

www.sahkosalkku.fi

VihreäVirta ja TuuliVirta ovat Avainlipputuotteita.

VihreäVirta

tuotetaan vesivoimalaitoksissa ja polttamalla puuta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

TuuliVirta

on 100 prosenttisesti puhdasta tuulivoimalaitoksissa tuotettua sähköä.


Sulake 1/2010 - Yritysnumero