Issuu on Google+

Sulake Pohjoisen voiman puolesta

SUURMESSUJEN ERIKOISNUMERO 2008

A R T X E A I ENERG

ONKO HALVAN ENERGIAN AIKA OHI? SÄÄSTÖÄ OIKEALLA

sähkösopimuksella

TUULIVOIMA ON OSA

energiaratkaisua

+ HERKULLINEN KESÄRISTIKKO

Joukkueurheilun

TULEVAISUUDENTEKIJÄT

Kuka lämmittää KOTISI? Turve pohjoisena energianlähteenä

Esko Valtaojan kolumni:

Kovat kundit KÄVELEVÄT!


Hinnat nousevat

SÄÄSTÄMINEN KUNNIAAN Elintarvikkeet, lainojen korot, vuokrat, bensiini, energia. Kaikille näille on yhteistä se, että hinnat ovat nousussa. Eikä vaan Suomessa vaan myös muualla maailmalla. Luin vasta juttua USA:n bensiinin ja dieselpolttoaineen hinnannoususta. Vaikka polttoaineiden hinnat meidän hintoihimme verrattuna ovat siellä vielä tosi edullisia, hintojen nousu panee monet amerikkalaiset mietteliäiksi: vähentääkö autoilua, pienentääkö kulkupeliä, lopettaako autoilu, hankkiako tyttötai poikaystävä läheltä… Meilläkin aina kun bensiinin hinnannoususta kerrotaan uutisissa, ennustetaan yksityisautoilun vähenevän. Hinnat eivät ehkä ole vielä nousseet tarpeeksi, koska autoilu ei juurikaan ole vähentynyt. Olisiko ruuhkamaksu Ruotsin mallin mukaan paikallaan? Maksun tarkoituksena on vähentää oman auton käyttöä työmatkoihin kaupungin keskustaan silloin, kun joukkoliikenne tarjoaa toimivan vaihtoehdon. Suomesta tuli entistä tiiviimpi osa Eurooppaa kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan unioniin. Kansalaisille ja yrityksille se merkitsi ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkumista unionin

maiden välillä. Nyt myös energiamarkkinoista on tulossa yli rajojen vapaasti liikkuvaa ”tavaraa”. Tähän saakka sähkön hinta on määräytynyt pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Tulevaisuudessa hinta määräytyy eurooppalaisilla markkinoilla. Meille se merkitsee sähkön hinnan nousua, sillä suomalainen maksaa sähköstään tällä hetkellä huomattavasti vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Energian hintoja nostava tekijä on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmastonmuutos on huolenaihe kaikkialla maailmassa. Muutokset eivät enää näy pelkästään ilmastotieteilijöiden tutkimuksissa ja mittauksissa vaan myös tavallisen ihmisen arjessa. Viimeisen sadan vuoden aikana maapallon keskilämpötila on noussut lähes asteen. Suomenkin talvet ovat entistä leudompia. Järvien ja jokien jääpeiteaika on huomattavasti lyhentynyt. Jotain on siis pakko tehdä. Ja tekeminen ei onnistu ilman uhrauksia ja rahaa. Suomessa energian kulutus on maailman kärkiluokkaa. Vaikka ilmasto on meillä kylmä, etäisyydet pitkiä ja teollisuus energiaa kuluttavaa, se ei silti oikeuta meitä kuluttamaan energiaa

mielin määrin. Eikä riitä, että teollisuus vähentää energiankulutusta. Myös kotitalouksien kulutuksen täytyy tulevaisuudessa vähentyä rajusti. Energian säästöstä on paljon puhuttu, kirjoitettu ja maalailtu uhkakuvia, mutta siitä huolimatta vapaaehtoisiin energiatalkoisiin suomalaiset eivät ole innostuneet. Myös sähköä on pakko ruveta säästämään. Joku viisas on laskenut, että jos kaikki Euroopan kansalaiset lopettaisivat sähkölaitteidensa valmiustilan, stand by -käytön, säästyisi sähköä yhtä paljon kuin viisi-seitsemän rakenteilla olevan Olkiluodon ydinvoimalan kokoista laitosta tuottaa. Pienellä vaivalla saataisiin aikaan valtava hyöty, eikä kenenkään tarvitse luopua mistään. Energian järkevässä käytössä on järkeä. Lopetetaan ainakin sen energian käyttö, jota emme edes tarvitse. Marjaretkiä ja elokuun lämpimiä iltoja! Mali Seppälä

JULKAISIJA

TOIMITTAJAT

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:

Keminmaan Energia Oy

Oulun Sähkönmyynti Oy

Kari Arokylä, Hilkka Lahti, Mika Kulju

Oulun Sähkönmyynti Oy

(016) 458 8400

(08) 5584 3200

www.keminmaanenergia.fi

Kasarmintie 6, PL 116 90101 Oulu

VALOKUVAAJAT

www.oulunsahkonmyynti.fi

Rantakairan Sähkö Oy

Puhelin: (08) 5584 3200

Juha Korhonen, Kati Leinonen,

Oulun Energia

(016) 215 7700

Telefax: (08) 5584 3350

Tuomo Ylinärä

(08) 5584 3100

www.rantakairansahko.fi

www.oulunenergia.fi

Haukiputaan Sähköosuuskunta

TAITTO

Kemin Energia Oy

(08) 5612 610

Darwin

(016) 259 317

www.hso.fi

www.keminenergia.fi

Tenergia Oy

PAINOPAIKKA

Tornion Energia Oy

(016) 242 441

Painotalo Suomenmaa Oy

(016) 432 478

www.tervola.fi

www.tornio.fi

Raahen Energia Oy

ISSN 1797-2078 PÄÄTOIMITTAJA Mali Seppälä mali.seppala@oulunenergia.fi

(08) 439 3908 www.raahenenergia.fi


KOVIEN KUNDIEN ENERGIA Teksti: Esko Valtaoja Kuva: Jari Tikka

Historioitsijat ovat pohtineet, miksi antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset jämähtivät paikoilleen, miksi piti odottaa pari tuhatta vuotta ennen kuin teollinen vallankumous ja koneet alkoivat vähitellen tuoda maailmaan vaurautta, vapautta ja hyvinvointia. Kyllähän noilla valkoisissa lakanoissaan ympäri hiippailevilla Muinaisilla Viisailla olisi pitänyt älyä ja tietoa olla riittävästi! Yksi suosittu vastaus on se, että ei ollut mitään järkeä alkaa keksimään koneita koska halpaa työvoimaa, orjien energiaa, oli tarjolla loputtomiin. Meikä kävelee 47 mailia piikkilankaa / käyttää kobraa solmionaan. Ihmisen käyttöenergia on edullista ja hyötysuhde hyvä. Auto käyttää bensalitran energiasta viidenneksen hyötytarkoituksiin, ihminen Mulla on uusi talo tien varrella / tehty kalkkarokäärmeen nahasta. ruislimpun kaloreista saman osan. Ja ennen kaikkea ihminen on Lähdes kävelylle kanssani, beibi / ja kerro ketä rakastatkaan? lyömätön monitoimikone. Autosta ei ole kyntötöihin, vielä vähemmän kahvinkeittoon, mutta ihminen tekee molemmat, ja yhden ihmisen tehon pienuuden voi korvata määrällä. Moderni metsätyökone muuttaa männyn Tosi kovikset eivät rakennuta palatseja eivätkä kerskaile muotivaatteilla tai pölkyiksi hetkessä, zäp, kräts, kriits, ja siinä se pöllimotti on. Mutta riittävän hevosvoimilla. He hoitavat hommat itse, omalla energiallaan. monta kalle päätaloa tekee tukkimetsässä aivan saman. Maailman sivu mahtimiehen – naisillehan ei mahtia hyviksi väitettyinä vanIhminen häviää koneelle vain muutamissa asioissa. Kymmenen kallea voi korhoina aikoina suotu – arvo on ollut siinä, kuinka monen muun ihmisen energiaa vata metsäkoneen, mutta kymmenen kallea ei pysty juoksemaan sadan kilomethän pystyy käyttämään henkilökohtaiseen pröystäilyyn, pyramidien rakentamirin tuntivauhtia. Ja kalle tahtoo polttoaineensa, teki työtä tai ei. (Osittain tämän seen, sadonkorjuuseen tai sotilasparaateihin. Napoleon oli mahtava, koska hän kyllä orjien energiataloudessa korvasi se, että kalle, toisin kuin kone, pystyi saattoi komentaa miljoonaa miestä, sanotaan muutamaa sataa miljoonaa wattia vapaa-aikanaan tuottamaan uuden työkoneen, pikku-kallen.) Eipä siis kumma, kun hyökättiin oikein kaikki yhdessä karjuen ja bajonettia heiluttaen. että koneiden käyttö yleistyi vasta kun orjuus kävi moraalisesti epäilyttäväksi ja Ihka omassa käytössä olevat energiat olivat paljon vaatimattomampia: oma ihmiset alkoivat vaatia palkkaakin päivittäisen ruislimppunsa lisäksi. kroppa tai polle. Siksi hevonen oli miehen mitta ja ratsumiehet olivat rahvaan Kuten Bo Diddley oivalsi, kävely todistaa kuinka kova ja tehokas kone ihmiyläpuolella; heistä tuli ajan mittaan ritareita ja aatelisia. Napoleon komensi nen todella on. Sata kilometriä sujuu parin ruislimpun voimalla, puolta bensalitarmeijoissaan puolta miljoonaa hevosvoimaa, mutta omien voimiensa jatkoksi raa vastaavalla energialla. Moiseen eivät ekoautot kuunaan pysty. Säästäväisintä hänen oli tyytyminen yhteen – siihen, jonka päällä hän istui. on rento 4,7 kilometrin tuntivauhti, joten eipä kumma, että minun kaltaiseni Nyt ovat ajat muuttuneet. Minä voin koska tahansa hypätä sadan hevostyypit harrastavat juuri sitä ja antavat jenkkakahvojaan sulattelevan sauvajengin voiman selkään, Yamaha XJ-900 vuosimallia 1988 kun tulitte kysyneeksi, suhahtaa ohi. Minä kun kuulun siihen porukkaan, jonka ulkonäkö ei pelkällä ja bonuksena vaimokin tulee vielä kiltisti perässä, mikä on enemmän kuin painon pudottamisella parane. Mutta kävely sujuu ja kone ei hevin hyydy. Napoleon saattoi sanoa keisarinna Josephinesta. Koneiden voima on korvannut Vaikuttaako valta, vauhti vai varallisuus? Naistenlehden kesäinen äänestys lihasvoiman, ja lelujen koko sekä niiden kuluttama wattimäärä mittaa yhteisSuomen seksikkäimmästä miehestä osoittaa, että miehisyyden vanhentuneista kunnallista asemaa. symboleista ei helpolla päästä eroon. Nyt kun ei ole enää pienintäkään järkeä Energialla rehvastelu on hyvin inhimillinen piirre, mikä tarkoittaa sitä että haaskata luonnonvaroja (ja naapurillakin on sitä paitsi varaa citymaasturiin), eläimetkin harrastavat sitä. Leijonan nähnyt gaselli ei suinkaan lähde täytttä on aika lopettaa kerskakulutuksen ja maailmalta riistettyjen wattien tuhlailun vauhtia pakoon, vaan jää hypähtelemään paikalleen kuin mikäkin balettitanspalvonta, siirtyä ökyilyn ihailemisesta ekoilun ihailemiseen ja nostaa ikioman sija. Viesti saalistajalle on selvä: meikäläisellä on niin paljon voimia, että niitä energian käyttö takaisin arvoonsa. Pelasta maailma, lähde kävelylle kovan on varaa haaskatakin. Turha edes yrittää jahdata minua. Meikäläisellä on varaa kundin tai kimman kanssa ja kerro hänelle, ketä rakastat. citymaasturiin, turha edes yrittää ohittaa minua.

Marlon Brando päristeli moottoripyörällä ympäriinsä ja oli olevinaan nuori kapinallinen. Elvis Presley rakennutti itselleen palatsin Gracelandiin ja leikki siellä kingiä. Uusrikkaat kukonpojat ajelevat edelleenkin Lamborghineillaan ja ostavat kelohuviloita Leviltä. Mutta Bo Diddley ymmärsi, mitä todella kovat kundit tekevät.

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

3


MERELLE NOUSEE ISOJA

TUULIVOIMAPUISTOJA Haukiputaan edustalle suunnitellaan jopa 800 megawatin suurpuistoa. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Tuomo Ylinärä

Tuulivoima on ehkä joskus ollut pientä puuhastelua. Ei ole enää. Tuulivoiman rakentamisessa puhaltavat nyt uudet ja entistä kovemmat puhurit. Merkittäviä kehityssuuntia on kaksi: Jatkossa rakennetaan isoja tuulivoimapuistoja – ei enää muutamaa myllyä sinne tänne. Ja puistot rakennetaan pääosin merelle. Pohjolan Voiman ja Oulun Energian vastikään julkistama yhteinen suurhanke tuulivoimapuiston rakentamisesta Oulun lähelle Haukiputaan edustan merialueelle istuu nykysuuntaukseen täydellisesti. ”Puiston edessä on avomeri ja mittakaava on iso”, painottaa Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.

Noin 160 voimalayksikön suurpuisto Hoikkahiue-Luodelettoon ja Nimettömänmatalaan kaavaillun puiston mitat ovat muhkeat. Ensiksi mainitulle alueelle tulisi jopa 130

tuulivoimalayksikköä, jälkimmäiselle puolestaan 32 yksikköä. Kun yhden yksikön teho on 3-5 megawattia, asettuu puiston koko hulppeaan 500-800 megawattiin. Kukin tuulivoimayksikkö koostuu noin 100 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on 100-125 metriä. Jokaiselle yksikölle rakennetaan perustukset meren pohjaan. Syvyys alueella on 3-10 metriä. Yksiköt yhdistetään pohjaan sijoitettavalla kaapelilla lähim-

YKSI KOLMEN MEGAWATIN TUULIVOIMAYKSIKKÖ TUOTTAA ENERGIAN NOIN 300 SÄHKÖLÄMMITTEISELLE OMAKOTITALOLLE.

pään kantaverkkoon mantereella. Investointina Oulun-Haukiputaan tuulipuisto on jättimäistä luokkaa. Nyrkkisäännön mukaan yksi megawatti merelle rakennettua tuulivoimaa maksaa kaksi miljoonaa euroa. Näin laskien puiston kokonaishinta on yhdestä miljardista jopa yli puoleentoista miljardiin euroon. Sen rakentamisen aloittaminen ajoittuu alustavien suunnitelmien mukaan vuosien 2011-2112 tienoille. Hankkeen lopulliset toteuttamisja investointipäätökset tehdään sen jälkeen, kun asianmukaiset luvat on saatu.

Merelle rakentaminen haastavaa Pohjolan Voima -konserniin kuuluvan tuulivoimayhtiö PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi myöntää, että tuulivoimaloiden rakentamisessa merelle on omat haasteensa. Se on myös selvästi kalliimpaa

kuin voimaloiden pystyttäminen maalle. Silti sen voi olettaa olevan kannattavampaa, koska tuuliolosuhteet ja sen myötä tuotto-odotukset ovat merellä paljon paremmat. Merellä on myös tilaa tehdä niin isoja tuulivoimapuistoja, että mittakaavaedut saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. ”Ja luultavasti merellä olevat puistot herättävät vähemmän vastustusta kuin maalle sijoitettavat”, hän myös huomauttaa.

Oulun Energia iso tekijä tuulivoimassa Oulun Energia on jo tällä hetkellä Suomessa erittäin merkittävä tuulisähkön tuottaja. Suoraan itse se ei tosin tuulisähköä tee, vaan tuottaa sitä Pohjolan Voiman osakkaana. Pohjolan Voiman sisällä Oulun Energia on nykyisellä noin viidellä megawatin osuudellaan suurin tuulivoimaosakas. Uusien tuulivoi-


kokonaispakettia”, hän luonnehtii. Kurkela muistuttaa myös, että yksi Oulun Energian keskeisistä tehtävistä on pitää Oulu lämpimänä. Jo pelkästään tämän vuoksi sen on pidettävä turve ja puu vahvasti mukana energiapaketissaan.

Tuulivoiman asema kohentunut Kaiken kaikkiaan tuulivoiman asema on viime aikoina kohentunut selvästi. PVO-Innopowerin toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi sanoo tämän johtuvan ennen kaikkea kahdesta syystä: Ensiksikin ympäristö- ja ilmastosyistä uusiutuvien energialähteiden – kuten tuulen – merkitys ja tarve on kasvanut. Toiseksi sähkön hinta on noussut ja näin tuulivoimalla tuotetun sähkön kilpailukyky on parantunut. Tukea tuulisähkö silti tarvitsee jatkossakin. Todennäköistä on, että tukimuotona on vastaisuudessa niin sanottu syöttötariffi. Käytännössä

YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOSYISTÄ UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN MERKITYS ON KASVANUT. tämä tarkoittaa, että tuulisähkön tuottajat saavat sähköstään aina tietyn takuuhinnan. Tällä hetkellä Suomessa on tuulivoimaa noin 120-130 megawattia. Tällä katetaan sähkön käytöstä noin 0,3 prosenttia. Luopajärven mielestä on realistista tavoitella tuulivoiman kymmenkertaistamista. Tällöin se vastaisi 2-3 prosenttia suomalaisten sähkön käytöstä. Viisi prosenttiakaan ei olisi utopiaa. ”Jo nyt on maita, joissa tuulivoiman osuus on yli 10 prosenttia”, hän muistuttaa.

Isoja hankkeita vireillä PVO-Innopowerin tuulimyllyt tekevät nyt sähköä muun muassa Oulun Energialle noin 50 megawatin edestä. Tuulivoimalaitokset sijaitsevat Oulun Vihreäsaaressa, Oulunsalon Riutunkarissa, Kemin Ajoksessa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa. Laajennussuunnitelmat ovat kuitenkin mittavat. Haukiputaan edustan jättituulipuiston lisäksi piirustuslaudalla on huomattava lisärakentaminen myös Kristiinankaupunkiin. Sinne yhtiö kaavailee uutta merituulipuistoa, jonka koko olisi 200-400 megawattia. Parhaillaan laajenee myös Kemin Ajoksen tuulivoimapuisto, joka sijaitsee osin maalla ja osin merellä. Sen ensimmäisen vaiheen viisi voimalaa on jo otettu tuotantokäyttöön. Kakkosvaiheen viisi uutta yksikköä on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 alkupuolella. Ajoksen kymmenen yksikön yhteinen teho on 30 megawattia.

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

malaitosten ja -puistojen myötä sen tuulivoimakapasiteetti kasvaakin jo aivan eri mittaluokkaan. Toimitusjohtaja Tapani Kurkela sanoo, että Oulun Energian on järkevää nimenomaan olla mukana isommassa yhteenliittymässä. Yksin sen voimavarat eivät riittäisi, koska isot tuulivoimapuistot ovat valtavia investointeja ja niitä rakennetaan eri puolille Suomea parhaille mahdollisille paikoille. Syy Oulun Energian panostuksiin tuulivoimaan on yksinkertainen. ”Meidän täytyy monipuolistaa tuotantoamme, sillä olemme edelleen liikaa turpeen varassa. Ja turpeen kohtelu päästökaupassa ei ole suosiollinen”, kertoo Kurkela. Toimitusjohtaja Kurkela korostaa kuitenkin, että tuuli ei ratkaise kaikkea tulevia haasteita. ”Kaikkia muitakin energialähteitä tarvitaan – turvetta, puuta, kivihiiltä, vettä ja ydinvoimaa. Tuuli täydentää merkittävästi näitä ja on tärkeä osa

5


JOUNI JA ARI KOKKO OVAT PUSKENEET TURPEESTA ELANNON ITSELLEEN JA PERHEELLEEN KOKO IKÄNSÄ.


TURPEESTA LEIPÄÄ JA LÄMPÖÄ ISOAHMASUON TURVE LÄMMITTÄÄ OULUN ALUEEN KOTEJA. Ennen haki suosta leipää kuokkineen jussi, nyt siellä hääräävät evään perässä turpeennostajat. Yksi ei ole muuttunut: sato on turvesuollakin säästä kiinni. Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Kesä on turpeennostoaikaa Turpeennostajien kesätyö alkaa toukokuulla ja loppuu elokuulle. ”Turvetta voi nostaa syksylläkin, mutta yökasteet ovat jo niin voimakkaat, ettei päivä ehdi kuivata, minkä yö kastelee”, Jouni Kokko kertoo. Kun on pouta, koneet jyrräävät yötä päivää. Työn mausteena ovat sääsket, mäkäräiset ja paarmat. Kun tuuli nousee navakaksi, työ loppuu tulipalovaaran takia. Sateella olisi aikaa myös makoilla, paitsi yrittäjillä. ”Suolle pitää tulla satoi tai paistoi. Ainakin täytyy käydä tarkistamassa, toimivatko vesipumput, jotka pitävät suon kuivana.” Turvetuotantokenttä on jaettu 20 metriä leveisiin ojitettuihin sarkoihin, joista traktorin perässä keikkuvat imuvaunut imevät jyrsimillä irrotetun turpeen sisuksiinsa. Kuhunkin vaunuun mahtuu 40 kuutiota turvetta. Poutapäivänä vaunut kulkevat sarkaa aumalta aumalle. Kun sade alkaa, turpeennosto loppuu kymmenessä minuutissa. Aumoissa turve pysyy kuivana. Tiiviiksi tampattu auma on märkä vain pinnalta. Kun siihen astuu, ilmoille pöllähtää kuiva pöly. Näistä aumoista turve lastataan rekkoihin myös talvisin. Talvet turveyrittäjä huoltaa koneita ja rakentaa uusia, sillä esimerkiksi aumaukseen tarkoitettu kone on rakennettu rinnekoneesta. Syksyllä käynnistyy myös turveralli, kun kesän saalis ajetaan Ouluun Toppilan voimalaitokseen polttoaineeksi.

Turve tuo leivän pöytään Kokon perheyrityksen perusti isä, Veikko Kokko, vuonna 1971. Aluksi

miehet kulkivat ympäri Suomenmaan kunnostamassa turvesoita turvetuotantoon sopiviksi. ”Kaksikymmentä vuotta kiertämistä riitti. Turvetuotanto aloitettiin 1990-luvulla ja viisi vuotta sitten möimme raivauskaluston pois ja siirryimme kokonaan turvetuotantoon”, Kokot kertovat. Pudasjärven turvetyö työllistää ympärivuotisesti viisi ihmistä, ja kesällä työväkeä on toinen mokoma lisää. Tavoitteena on työllistää mahdollisimman monta ihmistä ympäri vuoden, mutta se tarkoittaa sitä, että elanto pitää kerätä monesta purosta. ”Työväkeä on vaikea saada, jos töitä on tarjota vain kolmeksi kuukaudeksi”, Jouni Kokko muistuttaa. Turpeennosto sopii varsinkin opiskelijoille. Nytkin traktorin ratissa on Arin kaksi tytärtä talven evästä hankkimassa. Oma paja työllistää yhden miehen. Siellä korjataan kalusto, mutta myös rakennetaan palokärryjä myyntiin ja muutetaan rinnekoneita aumauskalustoksi.

tuna ja palveluille on käyttäjiä. Kun turvemiehet lähtevät kylälle syömään, sekin tietää työtä ja elantoa monelle”, Jouni ja Ari Kokko laskevat.

Tarkkaan säädeltyä tuotantoa Turvetuotantoon soveltuvia soita Pudasjärvellä riittää, mutta ympäristölupien saaminen on vaikeaa. ”Vanhat metsäojitetut suot on mahdollista saada turvetuotantoon, mutta luonnontilaisille soille ei lupaa yleensä heltiä”, Ari Kokko sanoo. Kokot ymmärtävät, että ympäristönsuojelu ja sen suojelijat ovat tärkeällä asialla. Mutta kuinka moni ymmärtää, että toisessa vaakakupissa painaa monen perheen elanto alueella, jossa työpaikat ovat harvassa. ”Me maksamme virheistä, joita turvetuotannossa tehtiin 40 vuotta sitten. Silloin turve pääsi pilaamaan

esimerkiksi jokien vesiä, mutta nyt ympäristölupaehdot ovat niin tiukkoja, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan”, Jouni Kokko sanoo. Turvetuotantoa säätelee ainakin kuusi lakia, niin ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki kuin maankäyttö- ja rakennuslakikin. Soita Suomessa on kolmasosa maapintaalasta, noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Siitä noin prosentti on varattu turvetuotantoon. Käytössä on tällä hetkellä runsas puoli prosenttia Suomen koko suoalasta. Suota kyetään hyödyntämään turvetuotannossa parisenkymmentä vuotta. Kun suo on tyhjä, sen tuhatvuotinen elinkaari jatkuu. Turvesuon pohja voidaan metsittää, ottaa peltotuotantoon tai marjanviljelyyn. Onpa entiselle turvesuolle Rantsilaan rakennettu Kurunnevan lintuvesikin.

Turvetta Toppilaan Pudasjärven turvetuotannolla on ollut sopimus Oulun Energian kanssa alusta saakka. Kokkojen oma turverekka ajaa talvet sen, mitä kesällä on saatu nostettua. Oulun ja Pudasjärven väliä sahataan kolmesti vuorokaudessa, tuhat kuormaa vuodessa. Vakituisia kuljettajia on palkkalistoilla kaksi. Yhteen turverekkaan mahtuu noin 120 kuutiota turvetta. Sen sisältämä energia riittää omakotitalon lämmittämiseen noin kolmeksi vuodeksi. Yrityksen tuotantotavoitteena on nostaa turvetta vuodessa 80 000 megawatin edestä. Toppilan uuneissa turve palaa energiatehokkaassa yhteistuotannossa sekä sähköksi että lämmöksi. Pudasjärvellä turve työllistää kymmeniä ihmisiä niin turvetuotannossa kuin turpeen kuljetuksessakin. Lisäksi elantoa tuovat turpeennostossa käytettävien koneiden rakentaminen ja muut välilliset työpaikat. ”Kyllä turve pitää osaltaan aluetaloutta pystyssä. Paikka pysyy asut-

Rinnekone on vaihtanut laskettelurinteet turverinteiksi.

Tärkeä turve Turpeen arvoa energialähteenä nostaa sen merkitys Oulun alueen työllisyydelle. Oulun Energia hankkii alueellisia polttoaineita, turvetta ja puuta, noin 26 miljoonalla eurolla vuosittain. Raha jää maakuntaan pitämään yllä alueen yritystoimintaa ja hyvinvointia. Oulun Energia työllistää 340 ihmistä. Saman verran työllistyy maakunnassa turpeen ja puuhakkeen tuotannossa ja raakaaineiden kuljetuksissa.

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

P

udasjärveläiset turveyrittäjät Jouni ja Ari Kokko seisovat litimärän suon äärellä. Juhannukseen saakka ilmat suosivat turpeennostoa, mutta heinäkuu on heittäytynyt kovin epävakaiseksi. ”Tässä on yrittäjän riskit, ja lisäksi sään riskit”, Kokot sanovat. Ilmankos turvemiesten lempibiisi onkin: Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...

7


”JUNIORIVALMENNUKSEN TEHTÄVÄ ON TUKEA KEHITYSTÄ SEKÄ PELAAJINA ETTÄ IHMISINÄ”

Innostus pelaamiseen kulkee perheessä: vasemmalla Aku ja Jari Karppinen Kärppä-junioreista, oikealla Janina ja Jari Kuoksa Nice Soccerista.


KENTÄLLÄ AINA HYMYSSÄ SUIN – TÄRKEINTÄ ON PELATA MAHDOLLISIMMAN PALJON Lasten urheiluharrastuksen pitäisi olla aina mukavaa, olipa pelin lopputulos sitten mikä tahansa. Teksti: Mika Kulju Kuvat: Kati Leinonen

Vastustajat omien kykyjen mukaan Jo viisi vuotta yhdessä ollut Kuoksan valmentama tyttöporukka on pyritty pitämään samana joukkueena, johon toivotetaan koko ajan tervetulleeksi uusia kasvoja. Seurassa ei ole tehty jakoa parempiin ja huonompiin pelaajiin, ja Palloliiton piirisarjassa pelaa kolme tasaista Oulu Nice Soccerin -97 joukkuetta. ”Pelit pyritään järjestämään omien kykyjen mukaan, joten etsimme joukkueille sopivan tasoiset vastustajat. Turnauksissa olemme käyneet Kuopiossa, Tampereella, Vaasassa, Iisalmessa, Kemissä ja Jyväskylässä”, Kuoksa valottaa. Harjoituksissa kaikki ovat samalla viivalla. Tasapuolisuuden periaatteella myös lahjakkaille ja enemmän harjoitteleville taataan mahdollisuus kehittyä omien yksilöllisten kykyjensä mukaisesti. ”Tilaa yksilön kehitykselle annetaan harjoitusten sisällä. Jos katsotaan pitkällä tähtäimellä, niin 12-vuotiaana opetellaan omatoimisuutta harjoittelussa, ja 15-vuotiaana asetetaan ensimmäiset kilpailulliset tavoitteet”, linjaa Kuoksa. Oulu Nice Soccerissa pienemmät tytöt harjoittelevat pari kertaa viikossa, kun taas yli 11-vuotiaat treenaavat jo neljäkin kertaa viikossa. ”Aloin seuraamaan tyttöjen harjoittelun määrää tarkemmin viime talvena. Tärkein osa harjoituspäiväkirjaa on fiiliskohta, sillä siitä näkee, kuinka paljon lapset pitävät harrastuksestaan”, Kuoksa kertoo. Kaikessa tekemisessään jalkapallon parissa Kuoksa korostaakin mielekkyyttä. ”Minulle on tärkeää, että tytöillä on hauskaa myös harjoitusten tai pelien jälkeen, jolloin kättelen pelaajat ja katson heitä silmiin. Silloin huomaa helposti

onko kaikki kunnossa.” ”Juniorivalmennuksen tehtävä on tukea tyttöjen kehitystä sekä pelaajina että ihmisinä”, Kuoksa painottaa. Kokemustensa pohjalta Kuoksa sanoo, että lasten innostuksen ohella yhtä tärkeää on valmentajan oma palo. Sen vuoksi valmentajan pitää huolehtia myös omasta jaksamisestaan, sillä valmentaja on aina roolimalli, jonka tunteet ja asenteet välittyvät lapsille jokaisessa harjoituksessa. ”Pidämme säännöllisin väliajoin palavereita lasten vanhempien kanssa. Valmennuksen ja vanhempien välisen työnjaon pelisäännöistä sopiminen on olennainen osa harrastusta”, Kuoksa sanoo.

Lasten yksilötaidot kunniaan Maailmalla jalkapallo on kuningaslaji, mutta Suomessa jääkiekko on suuren yleisön suurin lempilapsi. Oulun Kärpät on tällä hetkellä kenties valtakunnan menestynein urheilubrändi, jolla on eri-ikäisiä faneja Hangosta Utsjoelle. Monelle pohjoisen pikkunaskalille onkin elämää suurempana unelmana pelata jonain päivänä kärppäpaidassa. ”Lasten jääkiekkoharjoittelussa on tärkeintä yksilötaitojen kehittäminen, ja ensimmäisenä pitää opetella luistelemaan oikein”, sanoo Kärppien laajaan juniorivalmentajien kaartiin kuuluva Jari Karppinen, jonka pojat Aku (12) ja Atte (10) ovat saaneet perintönä isänsä lätkäpureman. Vuonna 1996 syntyneitä poikia valmentava Karppinen kävi itsekin läpi Kärppien juniorimyllyn, minkä jälkeen jääkiekkoura jatkui mm. Kalajoen Junkkareissa. Suurelle yleisölle hän tuli kuitenkin tutuksi kaukalopallon kautta. Karppinen tahkosi kaukalopalloliigaa yli kymmenen vuotta pelaajana ja valmentajana. ”Sattumalta junioreissa valmentajinani olivat sellaiset nimet kuin Hannu Aravirta ja Hannu Jortikka”, Karppinen muistelee. ”Lapsuudessani Lundgrenin Seppo oli todella hyvä juniorivalmentaja, jolla oli oikea ote. Hän todellakin osasi käsitellä pikkupoikia, ja pelaaminen oli mukavaa. Lapsena jääkiekko ei saisi olla liian totista”, Karppinen jatkaa. Samoja Lundgrenin opettamia periaatteita Karppinen yrittää toteuttaa omassakin kasvatustyössään.

Poikien kehitys on valmentajan palkinto Karppisen mukaan on tärkeää, että jääkiekkoa harrastava lapsi puuhailee vapaa-ajallaan monenlaisen liikunnan parissa. ”Pitää muistaa, että harjoitustilanne on aina hyvin lyhyt. Sen vuoksi erikoistumista yhteen lajiin ei kannata tehdä liian aikaisin, ja urheilun pitää olla monipuolista.”

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

L

asten urheilussa yksilöiden tavoitteet voivat olla hyvinkin erilaiset. Siinä missä toinen haaveilee jo kymmenvuotiaana ammattilaisurasta, voi toiselle lapselle olla tärkeintä kavereiden seura harjoituksissa ja kilpailureissuilla. ”Tytöillä pitää olla hymy kasvoilla sekä kentälle tullessa että kentältä lähtiessä”, korostaa Oulu Nice Soccerin juniorivalmentaja Jari Kuoksa, jonka vastuulla ovat vuonna 1997 syntyneet tytöt. Naisten ja tyttöjen jalkapalloon erikoistuneen Oulu Nice Soccerin toiminnassa lasten erilaiset tarpeet, toiveet ja tavoitteet on pyritty ottamaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. ”Tavoitteena on, että jokainen tyttö saisi seurasta sen tilan, mitä harrastukseltaan haluaa. Tässä iässä lasten erot voivat olla suuriakin”, Kuoksa sanoo. Kuoksa puhuu kokemuksen rintaäänellä, sillä perheessä on neljä jalkapalloilevaa lasta. Isän valmentamassa joukkueessa pelaavat kaksoset Janina ja Katriina, ja lisäksi samasta harrastuksesta nauttivat 6-vuotias Kristian ja 7-vuotias Angelica. ”Perheen yhteisenä harrastuksena jalkapallo alkoi viisi vuotta sitten. Omassa nuoruudessani pelasin Rovaniemen Palloseurassa A-junioreihin saakka, vaikka olen Oulusta lähtöisin”, 36-vuotias Kuoksa kertoo palloilutaustoistaan.

9


Jääkiekko kuuluu niihin lajeihin, joista voi rakentaa itselleen myös ammatin. Aikuiskaukaloiden ammattilaisiksi nousee kuitenkin vain pieni osa junioripelaajista, mikä totuus tahtoo joskus unohtua lasten vanhemmilta. Pahimmillaan on vaarana, että vanhemmat alkavat nähdä pikkupoikansa uutena teemuselänteenä tai sakukoivuna. ”Valitettavasti sitäkin näkee joissakin joukkueissa ja vanhemmissa. Poikaan panostetaan kaikki perheen voimavarat ja samalla luodaan hirveitä paineita”, Karppinen huokaisee. Karppinen muistuttaa, että kaikista junioreista ei voi tulla SMliigan tai NHL:n tähtiä. Karppisen mukaan juniorijääkiekkoilussa on olennaista, että hallille on mukava tulla. Otteluiden jälkeen porukassa pitäisi kaikilla olla hyvä mieli – olipa lopputulos sitten mikä tahansa. ”Suurin juniorivalmentajan virhe on lähteä hakemaan yksittäisiä voittoja, sillä tulokset ja kehitys tulevat pitkässä juoksussa. Talvi on pitkä, eikä siihen kannata rakentaa mitään kuntohuippuja. Tärkeintä on pelata mahdollisimman paljon”, Karppinen toteaa. Omien lastensa harrastuksessa Karppinen aikoo olla mukana niin kauan kuin poikien kipinä kestää. Kärpissä D-juniorit harjoittelevat 4-5 kertaa viikossa, ja huipulle tähtäävät nuoret aloittavat totisen työnteon B- ja A-junioreissa. Juniorisarjoissa tehdyn työn varsinaiset tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien päästä. Sen vuoksi Karppinen ei laita oman juniorivalmentajauransa tähtihetkiä tärkeysjärjestykseen. ”Ei voi sanoa yhtä ainoaa huippukohtaa. On hienoa nähdä, kun joku joukkueen pojista kehittyy. Se on tämän homman palkitsevin osa”, Karppinen päättää.

Katriina Kuoksa ja Veera Vähäsarja taistelevat pallosta Oulu Nice Soccerin harjoituksissa.

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

Juha Malinen Kirjoittaja on AC Oulun päävalmentaja

10

JUNIORIVALMENNUKSESSA INNOSTUS PEITTOAA LAJIVIISAUDEN

Lasten ja nuorten valmentaminen on haastava tehtävä, jossa kaksi valmentajan ominaisuutta korostuu ylitse muiden. Valmentajan pitää olla innostunut ja innostava. Nämä kaksi ominaisuutta peittoavat kirkkaasti lajiviisauden, kirjatiedon ja jopa kokemuksen. Parhaassa tapauksessa innostava valmentaja on vanha pelimies, jolla on vahva lajikokemus. Hyvä valmentaja aistii, mitä asioita pelaajat pystyvät missäkin kehitysvaiheessa omaksumaan. Varsinkin junioreissa pelaajilla on hyvin erilainen kyky oppia erilaisia taidollisia ja pelillisiä asioita. Senkin vuoksi innostavan ilmapiirin luominen on juniorivalmentajan tärkein tehtävä. Hyvän juniorivalmentajan erottaa yleensä siitä, että hän näkee tilanteen kokonaisvaltaisesti, sillä tekemistä riittää myös kentän ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan jalkapallon pitää nivoutua muuhun elämään. Hyvä juniorivalmentaja ymmärtää myös monipuolisen harjoittelun tärkeyden, eikä ole mustasukkainen muille lasten harrastamille lajeille. Minulta on monesti kysytty, missä vaiheessa nuoren pitäisi tehdä lajivalinta? Mielipiteeni on, että lajien kirjoa kannattaa karsia siinä vaiheessa, kun koulunkäynti alkaa kärsiä liian monista harrastuksista. Aikuisten kilpaurheilu on tuloksen tekemistä, mihin juniorityökin tähtää kasvatuksellisten arvojen ohella. Kun ajatellaan kilpaurheilua, kannattaa suomalaisten ottaa kansainvälisesti juniorivalmennukseen mallia esimerkiksi Ruotsista ja Hollannista.

Molemmat ovat Suomen tapaan suhteellisen pieniä maita, joissa massasta on ammennettu huikea määrä huippupelaajia. Suomen kaltaisessa maassa materiaali pitää hyödyntää maksimaalisesti, jos aiomme tuottaa jatkossakin kansainvälisen tason pelaajia tai jos aiomme selviytyä vaikkapa EM-lopputurnaukseen. En ole oikea ihminen arvioimaan nykyistä Oulun seudun juniorivalmennusta, mutta tulosten perusteella meiltä ei ole tullut viime vuosina tarpeeksi aikuishuippuja. Jokaisessa ikäluokassa on olemassa vakiomäärä lahjakkuutta, joten jotain on siis hukattu matkan varrella. Tietenkin on selvää, että jokaisesta ikäluokasta ei löydy esimerkiksi huippuluokan vasenta laitahyökkääjää tai maalivahtia. Pohjois-Suomen harrastajamäärästä pitäisi kuitenkin seuloutua aikuisten kentille vähintään viisi kansainvälisen tason pelaajaa ja parikymmentä Veikkausliigan pelimiestä. Monesti puhutaan, että Oulusta pitäisi saada Veikkausliigan huipulle puhtaasti oululainen joukkue, joka koostuu omista kasvateista. Olen jyrkästi tätä ajatusmallia vastaan. Kaiken A ja O on, että Oulu tarjoaa omille pelaajilleen mahdollisuudet kehittyä kansainvälisille kentille ja maailman huipulle saakka. Samalla Oulun pitää olla innostava jalkapallokaupunki, joka vetää puoleensa lahjakkuuksia muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä tavalla Oulu voi tuottaa maajoukkuepelaajia ja myös mielenkiintoisen joukkueen Veikkausliigan huipulle.


SÄHKÖN HINTA PYSYY NOUSUSSA,

MARKKINAT LAAJENEVAT EDELLEEN Tavallisen kuluttajan näkökulmasta sähköasiat ovat muuttuneet monimutkaisiksi. Ennen vanhaan sähkö tuli töpselistä eikä siinä sen enempää. Teksti: Kari Arokylä Kuva: Kati Leinonen

Sähkö tuskin halpenee Sähkön hinta tietysti kiinnostaa. Mitä sähkö maksaa muutaman vuoden kuluttua? Onko se paljon kalliimpaa, suunnilleen samalla tasolla vai peräti halvempaa kuin nykyään? Professori Jarmo Partanen huokaa syvään. ”Jos tuohon osaisi varmasti vastata, niin ei varmaan tarvitsisi enää näitä töitä tehdä”, hän naurahtaa. Partasen mielestä on kuitenkin selviä oireita siitä, että ei sähkön hinta ainakaan laskussa ole. Yksi näistä on se, että isot sähkön käyttäjät – suurteollisuus – haluaa rakentaa uutta sähkön tuotantokapasiteettia. Mikäli teollisuus uskoisi, että sähköä saa jatkossa halvalla ja riittävästi markkinoilta, ei se lisäisi omaa kapasiteettiaan. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen veikkaa myös hintojen nousua. ”Kyllä sähkö maksaa muutaman vuoden kuluttua ainakin saman kuin nyt – luultavasti enemmän”, hän sanoo. Ruusunen viittaa ennen kaikkea ilmastonmuutoksen torjumisen vaatimiin toimenpiteisiin ja niitä tukeviin poliittisiin päätöksiin, jotka väistämättä pitävät sähkön hinnan nousussa.

Taustalla kaksi tekijää Jarmo Partasen mukaan sähkön hintaa on yleisellä tasolla vetänyt ylöspäin ennen kaikkea kaksi tekijää: päästökauppa ja sähkön kysynnän rivakka kasvu. Ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi kehitetyistä päästöoikeuksista on tullut ja tulee jatkossa yhä selvemmin sähkön tuottajille kustannuserä, joka väkisin vaikuttaa myös niiden perimiin hintoihin. Tuotantokapasiteetti ei puolestaan ole oikein pysynyt sähkön kysynnän kasvun perässä. ”Vielä 1990-luvulla tuotantokapasiteettia oli suhteessa kysyntään

SÄHKÖ MAKSAA MUUTAMAN VUODEN KULUTTUA AINAKIN SAMAN KUIN NYT – LUULTAVASTI ENEMMÄN. paljon nykyistä enemmän”, professori Partanen muistuttaa. Hän sanookin, että tehokas keino alentaa sähkön hintaa tai ainakin pienentää sen nousupaineita on rakentaa lisää tuotantokapasiteettia – lähinnä ydinvoimaa – ja niinhän Suomessa parhaillaan tehdäänkin. Kuluttajia saattaisi ilahduttaa, mikäli rakentaminen kääntyisi ylikapasiteetin puolelle, mutta kansantalouden kannalta se ei olisi järkevää.

Hintavaihtelut jyrkentyvät Sähkön hinta on tietysti tärkeä ja kiinnostava asia. Toimitusjohtaja Ruusunen painottaa kuitenkin erityisesti hintojen vaihtelun voimistumista jatkossa. Tämä johtuu monista eri syistä. Esimerkiksi eri polttoaineiden

kuten öljyn, hiilen ja maakaasun kallistuminen tai halpeneminen näkyy aikaisempaa selvemmin ja nopeammin sähkön hinnassa. ”Tilanne muuttuu samankaltaiseksi kuin mihin on bensan kanssa totuttu. Öljyn hinnan nousut ja laskut tuntuvat bensapumpulla aika äkkiä”, kuvailee Ruusunen. Kokonaan oma juttunsa on vielä se, että menneiltä vuosilta tutut sähkön hinnan yö- ja päivävaihtelut saattavat tulevaisuudessa lisääntyä, mikä puolestaan näkyisi yö- ja päivätariffien suurempina hintaeroina.

Markkinat laajenevat Tavallinen kuluttajakaan ei ole voinut olla huomaamatta, että sähkömarkkinat ovat viimeisen kymmenen vuoden

aikana muuttuneet nopeasti, eikä vauhdin hiipumista ole odotettavissa. Suunta on nyt kohti yhdentyviä eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Tulevaisuudessa sähköä ostetaan ja myydään rajojen yli vielä huomattavasti nykyistä enemmän ja laajemmin. Kauanko sitten menee ennen kuin eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat valmiit? ”Kymmenessä vuodessa ollaan jo varsin pitkällä”, arvioi toimitusjohtaja Ruusunen. Laajat markkinat merkitsevät sähkön saatavuuden parantumista, sillä vaihtoehtoisia tarjoajia ja siirtoreittejä tulee runsaasti lisää. Sen sijaan sähkön hintaan tällä ei ole vaikutusta. Kehitys kohti eurooppalaisia sähkömarkkinoita kulkee kolmen rinnakkaisen prosessin kautta. Ensimmäinen ja lähimpänä suomalaisia on jo pitkään toimineiden pohjoismaisten markkinoiden kehittäminen edelleen. Toinen pitää sisällään näiden laajenemisen alueellisesti. Kolmas ja niin ikään jo käynnissä oleva prosessi on markkinoiden integroituminen Euroopan tasolla. Pohjoismaiset markkinat paitsi kehittyvät myös laajenevat. Suunta on ennen kaikkea Baltiaan ja Puolaan sekä Saksaan ja tämän kautta myös Benelux-maihin ja Ranskaan. Vielä laajemmin Euroopan tasolla sähkömarkkinoiden integraatio etenee, kun eri puolille Eurooppaa muodostuneet markkinat kytkeytyvät aina vain tiiviimmin toisiinsa. Lopputuloksena ovat liki koko Euroopan kattavat sähkömarkkinat.

Kilpailuttaminen kannattaa Mitä kuluttaja voi tehdä kaikkien markkinavoimien paineessa? Onko sähkölaskun pienentämiseen mitään keinoa? Professori Jarmo Partanen neuvoo kilpailuttamaan sähkön myyjiä. Se käy helposti ja sen avulla voi säästää jonkin verran. Tärkeää on myös hieman tarkkailla sitä, kuinka sähköä käyttää. Sähköä ja samalla rahaa voi säästää. Tavallinen sähkön käyttäjä voi myös lohduttautua sillä, että loppujen lopuksi sähkölasku – vaikka se onkin aikaisempaa suurempi – on vain hyvin pieni osa kotitalouden kaikista menoista. Vaikkapa auton pitäminen liikkeellä maksaa monin verran enemmän.

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

Nyt yhtiöitä pitäisi kilpailuttaa, hinnat heiluvat edestakaisin ja varsinkin ylöspäin ja markkinat kuulemma vain laajenevat. Mitähän tästä loppujen lopuksi tulee? Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorion professorin Jarmo Partasen ja kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen pitäisi tietää.

11


VIISAS YRITTÄJÄ VARAUTUU SÄHKÖN HINTAVAIHTELUIHIN Sähkön hinta voi olla liiketoiminnan tuloksen kannalta merkittävä tekijä. On todennäköistä, että sähkön hintavaihtelut jyrkentyvät tulevaisuudessa. Siksi yrittäjän kannattaa harkita tarkkaan mistä ja miten sähkönsä hankkii. Onneksi sähkön hankinnan riskeiltä on mahdollista suojautua. Oulun Sähkönmyynti tarjoaa yrittäjille ja yrityksille monipuolisen ja mielenkiintoisen työkaluvalikoiman yrityksen energia-asioiden hallintaan. Lisäksi apuna on energia-alan ammattilaisten kokemus ja ammattitaito. ”Oikeilla toimenpiteillä ja työkaluilla varmistamme yrityksen kilpailukyvyn ja suojaamme yritystä sähkön hintamuutosten aiheuttamilta yllätyksiltä”, kertoo Oulun Sähkönmyynnin myyntipäällikkö Seppo Tuomi. Sähkön tuotanto ja raakaaineiden hankinta ovat merkittäviä työllistäjiä Pohjois-Suomessa. Edullinen ja varma pohjoissuomalaisista raaka-aineista tuotettu pohjoinen energia auttaa yrityksiä menestymään. ”Se on Pohjoista voimaa parhaimmillaan”, Tuomi jatkaa. Miten sitten yrittäjä voi varmistua siitä, että hänen sähkönhankintamallinsa on juuri oikea? ”Jokainen yritys on meille tärkeä ja siksi käymme yrityksen toimialan ja sähkönhankintamallin läpi aina yksityiskohtaisesti.”, toteaa Tuomi. ”Ota yhteyttä ja sovitaan aika tapaamiselle.”

Pekka Kurttila ajaa sisään uutta keittiötään.

KILTTI SÄHKÖLASKUN MAKSAJA Poikamiehen kaksio kaupungin keskustassa ei ole mikään sähkösyöppö. Pekka Kurttilan valinta oli helppo ja huoleton toistaiseksi voimassa oleva AinaVirta-sopimus. Sähkölaskua hän pienentää energiaa säästämällä. Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Juha Korhonen

”Sähkölasku ei ole pienessä taloudessa kuitenkaan pöyristyttävä. Maksan kiltisti sähkölaskun sellaisenaan kuin se tulee”, Pekka Kurttila naurahtaa. Eri sopimusvaihtoehtojen vertaileminen ja kilpailuttaminen ovat käyneet mielessä, mutta tuumaan ei ole tullut tartuttua.

Asunto 2000-luvulle

Oulun Sähkönmyynnin yritysasiakkaita palvelevat: Seppo Tuomi (08) 5584 3080 Kari Heikkinen (08) 5584 3082 Marko Lehto (08) 5584 3088 Leena Määttä (08) 5584 3089 www.pohjoistavoimaa.fi

Kesän aikana Kurttila on remontoinut asuntonsa lattiasta kattoon. Suurimman mullistuksen koki keittiö, joka astui melkoisen harppauksen 1960-luvulta 2000-luvulle. Keskikaupungilla sijaitseva asunto on rakennettu 1962, ja keittiö oli alkuperäisessä kuosissaan. Se ei ole estänyt ruuanlaitosta nauttivaa miestä kokkaamasta, mutta nyt puitteet petraantuivat huimasti. Pelkästään pistorasioiden määrä keittiössä kolminkertaistui, ja kodinkoneiden määrä niin ikään.

”Aikaisemmin minulla ei ollut pakastinta, liesituuletinta, astianpesukonetta tai kahvinkeitintä.” ”Kahvinkeittimen aion hankkia, kun tilaa ja pistokkeita riittää, mutta miokroaaltouunia en hanki vieläkään, ihan periaatteesta”, Kurttila sanoo. ”Muistatteko, kun lapsena sulatti jäisiä pullia mikrossa, ja sai aikaiseksi kumipalloja? Sellaista vehjettä ei tämä talous kaipaa.” Suuri ilonaihe on keittiöön hankittu induktioliesi. ”Se on ihan älyttömän nopea. Perunakattilakin kiehui kolmessa minuutissa!”

Miinusta vai plussaa? Remontin myötä sähkölaitteiden määrä kasvoi, mutta sähkönkulutus voi jopa vähentyä. ”Vanha jääkaappi kävi varsinkin kesäaikaan tosi kuumana, eikä vanha

hellakaan ollut enää kovin tiivis”, Kurttila naurahtaa. Uudet koneet on hankittu mahdollisimman energiaa säästäviksi. ”Lapsille opetan koulussa energian säästämistä, ja samoja periaatteita yritän noudattaa omassakin taloudessa.” Kurttila on viikonloppukokki, ja silloin ruokaluomuksia kutsutaan syömään myös ystäviä. Hän ei ole erikoistunut minkään maan ruokakulttuuriin, vaan haluaa kokeilla erilaisia ruokia. ”Etsin ja kokeilen uusia reseptejä. Jos resepti on hyvä, se jää käyttöön, huonot joutuvat roskiin. Mappiin ö joutui vappuna kokeiltu kana raparperipedillä.” ”Se oli ihan hirveää! Tosin vieraat sitäkin söivät.” Kun Kurttila haluaa helppoa ja hyvää, hän valmistaa pastakastiketta. Siihen sekoitetaan sitä sun tätä, mitä kaapista löytyy.


Tyttäret Eerika ja Pihla ottavat pihanlaitostakin kaiken riemun irti.

VARMAVIRTA TOI MIELENRAUHAN Pesosen perhe kyllästyi sähkönhintojen vaihteluun ja teki määräaikaisen VarmaVirta -sopimuksen. VarmaVirta helpotti säästämistä ja antoi vuodeksi mielenrauhan sähkönhinnan nousua vastaan.

Kun Pesosen perhe ensi kertaa kulki tulevan kotinsa mailla, paikalla kasvoi tiuha mäntymetsä. Nyt Kaakkurin kankaalla kuuluu iloinen rakentamisen kalke. Minna, Juho ja tyttäret Eerika, 5, ja Pihla, 2, muuttivat helmikuun lumilla. Tyttärillä riittää tilaa temmeltää niin sisällä kuin ulkonakin, ja Pihlan pienet kottikärryt ovat kovassa käytössä, kun edessä on kesätyö: pihan laitto. ”Uudessa talossa on kiva asua, kun on tilaa leikkiä”, Eerika perustelee.

Tuplasti neliöitä Pesosen perhe muutti rivitalosta ja samalla neliöt tuplaantuivat 180 neliöön. ”Rakennusaikana oli aivan muut asiat huolehdittavana, mutta muuttovaiheessa vertailimme niin vakuutuskuin sähkösopimuksetkin”, Pesoset sanovat. Juho Pesonen teki vertailut insi-

nöörin tarkkuudella Internetissä, ja siltä pohjalta päätyi yhden vuoden määräaikaiseen sähkösopimukseen Oulun Sähkönmyynnin kanssa. ”Sähköntoimittaja ei vaihtunut, sillä tarjoukset olivat muutaman euron sisässä. Määräaikainen sopimus tuntui varmalta, sillä sähkönhintojen heilahtelu on ollut suurta. Vuoden päästä sopimusta voi tarkastella uudelleen.” Määräaikaisen sopimuksen motiivina oli toisaalta säästäminen, toisaalta se, että vuoden voi olla rauhassa hinnan nousulta. Määräaikaisessa sopimuksessa hinta pysyy samana, ellei veroihin tai muihin sähkön hintaan vaikuttaviin viranomaismaksuihin tule muutoksia. Määräaikaisen sopimuksen voi solmia myös kahdeksi vuodeksi. Tieto eri sopimusvaihtoehdoista löytyi parhaiten Internetistä, mutta kyllä sähkön ja öljyn hinnat nykyi-

sellään herättävät keskustelua töissä kahvitunnillakin, Juho sanoo.

Kaukolämpö edullinen Pesoset olivat tonttiarvonnoissa mukana kolmesti ennen kuin tärppäsi. Tontti on mieluinen, ja mieluisuutta lisää, että se on kaukolämpöalueella. ”Kaukolämpö on toistaiseksi hyvin kilpailukykyinen, vaikka alkuinvestoinnit ovat hieman korkeammat kuin esimerkiksi sähkölämmityksessä”, Juho tuumii. Kotia lämmittää myös leivinuuni ja varaava takka. Uunissa palaa rakennusajan jätepuu. Vaikka neliöt ovat tuplaantuneet, sähkön kulutukselle niin ei odoteta käyvän. Jos aikaisemmassa asunnossa kulutus oli 6000 kilowattitunnin luokkaa, arvellaan sen olevan nyt parituhatta enemmän. ”Talossa on edelleen vain yksi liesi

ja sauna”, pariskunta naurahtaa. Omakotitalo oli pariskunnan haluama asumismuoto heti alusta lähtien. Talossa on kolme ”täytyy olla” -asiaa: kodinhoitohuone, takka ja leivinuuni ja väljä eteinen. ”Työmatkan pituus lisääntyi, mutta siihen käytettävä aika ei”, Minna sanoo. Hän toimii yliopistolla koulutus- ja tutkimuspalvelussa täydennyskoulutuksen suunnittelijana. Juho jää töihin matkan varrelle Peltolaan Nokia Siemens Networksin tuotekehitysyksikköön. Tyttäret pääsevät syksyllä elokuussa valmistuvaan Metsokankaan kouluun, Eerika eskariin ja Pihla päivähoitoon. Ja kavereita alueella piisaa kummallekin.

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Juha Korhonen

13


KESÄRISTIKKO

Sulake Suurmessujen erikoisnumero

TÄMÄNKERTAISEN RISTIKON PALKINTONA ARVOTAAN 10 KAPPALETTA ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJA.

14

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Lähetä vastauksesi 1.9.2008 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy / Ristikko PL 116 90101 Oulu

Postinumero ja -toimipaikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .


AinaVirta-sopimus on voimassa toistaiseksi. Hinnanmuutoksista ilmoitamme kirjallisesti kuukausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi) Perusmaksu Energia

1x25-35 A, 3x25-3x63 A

määräaikainen. Sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita. Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

3x25-3x63 A

5,00 €/kk 5,92 snt/kWh

Perusmaksu 3x25 A-3x63 A Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) Yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8)

5,00 €/kk 5,86 snt/kWh 5,06 snt/kWh

Talviarkipäiväenergia Muun ajan energia

5,86 snt/kWh 5,43 snt/kWh

TuuliVirta Perusmaksu hinnaston mukaan Energia, tuulisähkölisä

0,10 snt/kWh

2 Pohjoisen ihmisen asialla. Omassa omistuksessa tuotetun energian myynnillä ei rahoiteta optio-ohjelmia tai amerikkalaisia eläkerahastoja, vaan liiketoiminnan tuotto käytetään alueen ihmisten hyvinvointiin. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuukin moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen.

VarmaVirta-hinnasto 1.8.–31.8.2008 2 vuotta

1 vuosi

2,50 €/kk 7,45 snt/kWh

2,50 €/kk 7,45 snt/kWh

Yleissähkö 1 (alle 15 000 kWh/vuosi)

TuuliVirta on puhdasta ja

Yleissähkö 2 (yli 15 000 kWh/vuosi)

kotimaista tuulivoimalla tuotettua sähköä. Pienellä lisäkustannuksella kilowattitunnin hintaan voit muuttaa AinaVirta- tai VarmaVirta –sopimuksesi hiilidioksidipäästöttömäksi.

Aikasähkö

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita ja edellyttää, että kohteet laskutetaan samalla laskulla.

Suomalaista energiaa. Pohjoista voimaa tuotetaan paikallisesti pohjoissuomalaisten omistamissa voimalaitoksissa. Kotimaisuuden tunnuksena on oikeus Avainlippu– merkin käyttöön ja korkean laadun varmistaa ISO 9001/2000 –standardoitu laatujärjestelmä.

Kausisähkö (Perusmaksut kuten aikasähkössä)

Perusmaksu Energia

liittää kaksivuotiseen VarmaVirta -sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

1

Aikasähkö

Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

OivaTurva-vakuutuksen voit

2,50 €/kk 6,22 snt/kWh

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi) Perusmaksu Energia

VarmaVirta-sopimus on

VIISI HYVÄÄ SYYTÄ VALITA POHJOISTA VOIMAA

AinaVirta-hinnasto 8.3.2008 alkaen

Perusmaksu Energia

5,00 €/kk 7,25 snt/kWh

5,00 €/kk 7,25 snt/kWh

5,00 €/kk

5,00 €/kk

7,45 snt/kWh

7,45 snt/kWh

6,95 snt/kWh

6,95 snt/kWh

5,00 €/kk 7,65 snt/kWh 6,95 snt/kWh

5,00 €/kk 7,65 snt/kWh 6,95 snt/kWh

TuuliVirta Perusmaksu hinnaston mukaan Energia, tuulisähkölisä 0,10 snt/kWh

0,10 snt/kWh

Perusmaksu Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23) Yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8)

3 Tärkeä työllistäjä. Raaka-aineiden hankinta ja energian tuotanto työllistävät suoraan ja välillisesti satoja pohjoissuomalaisia. Käyttämällä Pohjoista voimaa tuet suoraan työllisyyttä ja alueemme elinvoimaisuutta.

4 Yritystoiminnan dynamo. Varma ja edullinen energia on tuonut vetovoimaa ja auttanut alueen yrityksiä menestymään ja kasvamaan – jo yli sadan vuoden ajan.

Kausisähkö Perusmaksu Talviarkipäiväenergia Muun ajan energia

5 Ympäristöä kunnioittaen. Energia tuotetaan ympäristöystävällisesti oman maakunnan raaka-aineista; vedestä, puusta, tuulesta ja turpeesta. Pohjoista voimaa -yhtiöt ovat edelläkävijöitä tuulivoiman hyödyntämisessä. Energiantuotannolle on myönnetty ISO 14001 –standardin mukainen ympäristösertifikaatti.

OivaTurva Mahdollista liittää kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö Kausisähkö

1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksu 2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksu 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

SÄHKÖSOPIMUS

Tilaan Oulun Sähkönmyynti Oy:ltä edellä mainittuun sähkönkäyttöpaikkaan: VarmaVirta-sopimus (määräaikainen)

nimi:

Tuote: laskutusosoite:

Yleissähkö 1 (alle 15 000 kWh/ vuosi)

Yleissähkö 2 (yli 15 000 kWh/vuosi)

Aikasähkö

Kausisähkö

Yleissähkö 2 (yli 10 000 kWh/vuosi)

Aikasähkö

Kausisähkö

AinaVirta-sopimus (voimassa toistaiseksi) Tuote:

postinumero ja -toimipaikka:

Yleissähkö 1 (alle 10 000 kWh/vuosi)

OivaTurva

käyttöpaikan osoite::

Ei OivaTurvaa

Kyllä, maksu kerran kuukaudessa

Sopimukseen liitettävät muut tuotteet:

OivaEtu

Kyllä, maksu ensimmäisen laskun yhteydessä koko sopimuskaudelta

TuuliVirta

(TuuliVirta lisä on 0,1 snt/KWh sopimuksen energiahintoihin)

Vakituisen asunnon osoite jonka kanssa samalle laskulle kohde liitetään:

postinumero ja -toimipaikka:

puhelinnumero:

Haluan laskutuksen tapahtuvan: 3

4

6

12 kertaa vuodessa

Toivomani eräpäivä: pv kuukaudesta

Sopimukseni toivon alkavan: 2008

henkilötunnus:

VALTAKIRJA sähköpostiosoite: Valtuutan Oulun Sähkönmyynti Oy:n hoitamaan puolestani tarvittavat toimet sähkönmyyntisopimuksen toimeenpanemiseksi. Nykyisen sähkösopimuksen kesto:

voimassa toistaiseksi

määräaikainen

saakka.

Palauta sopimuslomake huolellisesti täytettynä postitse tai faksaa numeroon (08) 5584 3352

Paikka ja päiväys:

Allekirjoitus ja nimen selvennös:

Oulun Sähkönmyynti Oy, PL 116, 90101 Oulu. Puhelin (08) 5584 3100, fax (08) 5584 3352, Y-tunnus 1703296-5. www.pohjoistavoimaa.fi Oulun Sähkönmyynti saa lähettää minulle asiakastiedotteita ja tarjouksia sähköpostitse.


Vastuuta

yhteisestä huomisesta Rakennamme kestävää tulevaisuutta ja hyvinvointia meidän suomalaisten ehdoilla. Jo nyt olemme yksi Suomen suurimmista tuulivoiman hyödyntäjistä. Missä haluat päätettävän sinun energia-asioistasi?

Valinnallasi on merkitystä.

Pohjoista voimaa -yhtiöt: Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy, Keminmaan Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Tenergia Oy, Raahen Energia Oy www.pohjoistavoimaa.fi


MessuSulake