Page 1

TEATTERI

KIRJAT

KUVATAIDE

ELOKUVA

TANSSI

KLASSINEN MUSIIKKI

POP & ROCK

MUSEOT

MAGAZINE

UUTUUS Liitteennä uusi City Living – lehti kaupunkilaiseen elämään

Rakastettua Tove Janssonia juhlitaan koko vuosi Ettekö te tiedä kuka on Sara Soulie? Näin syntyi kevään teatteritapaus Kaspar Hauser Seela Sella kertoo: Elämäni roolit top 3

o k k r a Jrtikainen

Ma

ei suostu synkistelemään: "Elämä ei ole Hertta-sarja" s. 6

+ Tapahtumajuna vie Tampereelle, Yasujiro Ozun elokuvat Top 10, kuukauden konsertti: Beethovenin 9. sinfonia, kamarimusiikkia kartanoissa, näin syntyi Riston biisi ”Tiedän millainen on ihminen”, Mika Räinästä tuli Irwin Maaliskuu 2014 • Kulttuuria rakastava kaupunkilehti

Ilmaiseksi kerran kuussa

Helsinki, Turku, Tampere


CULT24

MAGAZINE

2

Maaliskuu 2014 parasta maaliskuussa

sana päätoimittajalta AINA on ollut niin, että ulkopuoliset ovat halunneet päättää elokuvien sisällöstä. Edes Orson Wellesillä tai Quentin Tarantinolla ei ole ollut täydellistä sananvaltaa elokuviinsa. Elokuvien sisältöön ovat yrittäneet puuttua milloin kukakin: tuottajat, rahoittajat, pääosan esittäjät, poliitikot. Harvoin lopputulos on siitä parantunut – päinvastoin. Tänä keväänä ollaan saatu seurata jännitysnäytelmää, joka on käyty Presidentintekijät-elokuvan ohjanneen Tuukka Temosen ja kokoomuksen johtohahmojen välillä. Kookoomusjohdon mielestä elokuvaa ei tule esittää, sillä se esittää heidät negatiivisessa valossa. Taru Tujusen, presidentti Sauli Niinistön ja muiden asianosaisten kannattaisi perehtyä sellaiseen asiaan kuin taiteilijan vapaus. Vain silloin voidaan synnyttää jotain suurta, kun taiteilijalla on vapaat kädet.

tässä numerossa 4 Kolumnit: Oskala ja Taarasti 5 Tove Jansson

1.

Teatteri rii Luolasto, to K Kansallisansa teatteri, 3.3.–16.5.

Festivaalii 2. Frutas Tropicales, opiicalles Latinalaisamerikkalaisen musiikin festari, Martinus-sali, 21.–23.3.

Keikka kaa 3. 30 Seconds cond ds to Mars, Hartwall Areena, 8.3.

4. Näyttely. Andy Warhol, An American Story, Sara Hildénin taidemuseo (Tre), 8.3.–28.5. 5. Elokuva. Season Film Festival, Bio Rex & Maxim, 27.–30.3. 6. Kirjat. Kirjamarkkinat, Korjaamo, 29.–30.3. 7. Konsertti. Helsingin Barokkiorkesteri – Matteus-Passio, Kallion kirkko, 30.3. 8. Teatteri. Tarzan, Helsingin Kaupunginteatteri, 18.3.–24.5. 9. Näyttely. Alfredo Jaar, Kiasma, 11.4.–7.9. 10. Elokuva. Presidentintekijät (O: Tuukka Temonen), ensi-ilta 14.3.

@PauliJ

+ 1 yllätysveto: Nykytanssi. Blondi Kiasma-teatterissa, 19.–29.3.

Uuden ajan kulttuurilehti Päätoimittaja: Pauli Jokinen pauli.jokinen@cult24.fi 044 52 42 520

ELOKUVA 11 Näin unta elämästä 12 Yasujiro Ozun elokuvat top 10 KUVATAIDE 13 Pauliina Turakka-Purhonen 14 Irwin 14 Seela Sella TEATTERI 16 Kaspar Hauser KIRJAT 17 Lena Muhina 18 Menokalenteri 19 Kolumnit: Helavuori ja Sakkinen 20 Ettekö te tiedä kuka on Sara Soulié?

MAGAZINE

CULT24

MUSIIKKI 6 Jarkko Martikainen 7 Näin biisini syntyvät: Risto – Tiedän millainen on ihminen 8 Kamarimusiikkia kartanoissa

Toimitus: Hämeentie 3 00530 Helsinki toimitus@cult24.fi Uutisia netissä: cult24.fi AD & taitto: Hanna Huokuniemi Myynti: Olavi Suhonen myynti@cult24.fi 045 27 19 090 Pirjo Peltola myynti.pirjo@cult24.fi 050 41 22 941

cultgallup

TIMO KAHILAINEN

HEIKKI SILVENNOINEN

Kummeli-näyttelijä

Kummeli-näyttelijä

Mediakortti: cult24.fi/mediakortti Aineisto: aineisto@cult24.fi Lehti ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Jakelupisteet: cult24.fi/jakelupisteet Cult24 Magazine on ilmainen kulttuurin ajankohtaislehti, joka ilmestyy pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Painos 30 000. Lehteä jaetaan noin 150 pisteessä. Kannen kuva: Pauli Jokinen Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Cult24 Media Oy ISSN-L 2243-352X ISSN 2243-352X Y-tunnus: 2488886-8 Seuraava numero ilmestyy 4.4.2014

Miltä koomikon homma maistuu nykyään? Pohjavire on edelleen ihan sama, mutta olen vuosien varrella huomannut, että tämä on todellinen kutsumusammatti. Jos minun ja Heikki Silvennoisen huumori oli ennen jotenkin outoa, voitte vain kuvitella kun nyt panemme rallin päälle!

Tosi kivalta! Yhteisöllisyys ja hyvä meininki niin työtä tehdessä kuin tauoilla ja vapaa-ajalla on aina vain tärkeämmässä asemassa. Hyvien kavereiden kanssa työskennellessä tämä ei tunnu työltä ollenkaan.

Jännittääkö uuden elokuvan vastaanotto? Jännittää tottakai! On mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä ihmiset ovat siitä. Erityisesti jännitän ja odotan elokuvan ensinäytöksiä, joissa yleisöltä saa suoraa palautetta.

Ihan varmasti! Jännittää myös seurata, näkevätkö ihmiset sketsien ja vitsien alla piileviä suurempia teemoja, kuten traagisia elämäntarinoita tai yksinäisyyttä.

Kenet Kummeli-hahmoista ottaisit mukaan autiolle saarelle? Kaikki hahmomme ovat niin karmeita tyyppejä, ettei niitä meinaa jaksaa pariakymmentä minuuttia pidempään. Ne suorastaan kihisevät vääriä ja huonoja elämänvalintoja! Ottaisin seurakseni kuitenkin ehkä Kirjastotädin ilman variksia.

Valitsisin myös Kahilaisen lailla Kirjastotädin seurakseni. Toisaalta voisin koetella omaa mielenterveyttäni ja vaihdella Matti Näsän, itseni ja Mauno Ahosen välillä.

Erikoisin palaute, jonka olet saanut faneilta?

Kansikuvaan antoi inspiraation Ferdinand Hodlerin maalaus Jenenser Student (1908)

Minut pyydettiin mukaan eräisiin Kummeli-aiheisiin polttareihin, joissa saunottiin ja katsottiin jaksoja dvd:ltä. Pojat panivat pystyyn Kummeli-visan, jossa pääsin kolmannelle sijalle!

Olimme keskellä yötä Parkanon Shellillä, kun humalassa ollut herra istui pöytäämme ja kuiskasi korvaani: ”Paljon maksaa efektimies?” Vasta myöhemmin tajusin, että minun olisi pitänyt ehdottomasti sanoa jokin summa ja tehdä ne efektit perään!


Helsingissä 19.2.-4.5.2014

MIKKO HYVÖNEN ORGANIC SYNTHETIC 8.4. klo 19.00 Ensi-ilta. Muut esitykset 10.–16.4. klo 19.00 Teos esitetään yhteisillassa Taneli Törmän teoksen ZOOM ja Carl Knifin teoksen RED kanssa. Zodiak – Uuden tanssin keskus, Kaapelitehdas DOKUMENTTIELOKUVA LAULU Ensi-ilta 11.4. Laulu on kertomus Suomen viimeisestä laulut vanhemmiltaan oppineesta runolaulajasta Jussi Huovisesta ja hänen oppilaastaan Hanneriinasta. Selma Vilhusen elokuva seuraa heitä kolmen vuoden ajan. Finnkinon elokuvateatterit KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI IKUINEN NUORUUS 12.4.2014 klo 19.00 Alma ja Toivo Kuulan rakkaustarina koskettaa. Kansallisoopperan Alminsali

Kaikki kainutlaatuiset esitykset ja taidenäyttelyt löydät osoitteesta

W W W. K AI N U U H E L SI N G ISSA . FI


CULT24

MAGAZINE

4

Maaliskuu 2014

Kolumni: Hannu

Kolumni: Riitta

Koskaan et muuttua saa...

Suomalainen kirjasto vientituotteena

LUOVUUS, idearikkaus, avoimuus ja vapaus ovat sanoja, joita nousee mieleeni kun ajattelen taidetta, erityisesti nykytaidetta. Taiteilijan on kyettävä rohkeisiin ratkaisuihin niin työssään kuin elämässäänkin – helpoin polku tarvottavaksi ura ei ole. Mutta toisaalta kerta toisensa jälkeen törmään siihen, että muutosvastarintaisempaa ja konservatiivisempaa sakkia saa hakemalla hakea. Hyvän esimerkin tarjoaa tuore keskustelu Kluuvin gallerian tulevaisuudesta. Kluuvin galleria on vuodesta 1968 asti toiminut taidegalleria aivan Kauppa- ja Senaatintorin kupeessa. Tila on hieno, mutta valitettavan hankalasti löydettävissä – se sijaitsee virastorakennuksen neljännessä kerroksessa eikä ole edes esteetön. Vuosittain sinne ei löydäkään kuin noin 7000 kävijää, vähän yli 30 per päivä. Taidemuseon tuore johto esittää toimintojen siirtämistä Tennispalatsiin. Mitään ei olla leikkaamassa. Mitään ei olla säästämässä. Gallerian profiilia nuoren ja kokeilevan taiteen areenana ei olla muuttamassa. Hienot näyttelyt saisivat Tennispalatsissa varmasti moninkertaisen määrän yleisöä. Tämän uskoisi hyödyttävän myös taiteilijoita. Huuto on kuitenkin suuri. Muutosta

GLOBALISAATIO on sana, joka nousee esille alalla kuin alalla puhuttaessa viime vuosikymmenten trendeistä. Vaikka kansainvälisyydestä on tullut itsestäänselvyys, vaikuttaa siltä, että Suomi on kääntänyt viime vuosina hieman selkäänsä muulle maailmalle. Koska pidän sisäänpäin kääntymistä epätoivottavana kehityssuuntana, nostan esille pienen mutta vaikutuksiltaan hyvinkin merkittävän tapauksen. Globalisaatio mahdollistaa hyvinvoinnin edistämistä kehitysmaissa viemällä sinne jotain, jossa olemme maailman parhaita, eli kirjasto-osaamista. Olen seurannut läheltä kollegoita, jotka ovat mukana Namibian Windhoekin köyhille asuinalueille kirjastoja perustavassa projektissa. Kollegat ovat kertoneet miettineensä projektin alkuvaiheissa onko heillä rohkeutta tai edes oikeutta lähteä viemään lukemiskulttuuria suurten tarinankertojien mantereelle. Samoin lähtijöiden mieltä on kaivertanut ajatus sitä, miten uuden kulttuurin juurruttaminen vaikuttaa ylipäätään alkuperäiskulttuuriin. Kirjasto on siitä mainio vientituote, että pelko aiempien kulttuurien väistymisestä ja syrjäyttämisestä on turha. Kirjastoon mahtuvat sulassa sovussa niin lukeminen kuin tarinankerrontakin. Jos haluamme pohtia

OSKALA

TAARASTI

vastustavassa fb-ryhmässä on jo yli 1000 jäsentä ja adressia kerätään. Luovat ja idearikkaat taiteilijat jähmettyvät puolustamaan seiniä. Missä on se rohkeus, joka töistä ja ihmisistä loistaa? Toisinaan jostain pitää luopua että voisi syntyä uutta ja uljaampaa. Mitä suurempi osa budjetista käytetään seiniin, sitä vähemmän on varaa sisältöön. Kill your darlings. Rakkaat taiteilijat: Uskaltakaa uskaltaa, teidän piti olla siinä tämän maan parhaita. Hannu Oskala on musiikin moniottelija ja Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu. Oskalan kirjoituksia voi lukea lisää www.hannuoskala.fi

riskejä globalisaation alkuperäiskulttuureja rapauttavasta vaikutuksesta, niin toki kirjaston perustaminen slummiin voi luoda toivoa, jota asukkailla ei aiemmin ollut sekä häivyttää epätasa-arvoa. Tämän riskin voimme ottaa kevein mielin. Ensimmäinen projektin tuloksena perustettu kirjasto avattiin Windhoekiin suomalaisten avustuksella. Nyt paikalliset pyörittävät sitä. Käyttö on vilkaista ja kirjasto on kuin keidas köyhällä alueella. Paikalliset vapaaehtoiset opastavat yhteisön jäsenille Internetin käyttöä ja järjestävät lapsille läksyapua. Toinen vastaava kirjasto on jo perustettu Windhoekiin täysin namibialaisten omin voimin. Globalisaation vaikutuksesta tieto, ihmiset, palvelut ja tavarat liikkuvat ja vaikuttavat kaikkialla maailmassa. Koska Suomi elää globalisaatiosta, niin lakataan poimimasta rusinoita pullasta ja avaudutaan myös antamaan. Ei ole paha juttu, jos osaamme jotain hyvin ja jaamme osaamisemme muille. Jos idea on tarpeeksi hyvä, se lähtee elämään ja kehittymään. Ei ole meiltä pois, jos hyvinvointi kasvaa maailmanlaajuisesti. Riitta Taarasti on Kirjastokaistan päätoimittaja. www.kirjastokaista.fi


CULT24

MAGAZINE

Maaliskuu 2014

5

Tove Jansson sata vuotta Vuonna 2014 vietetään yhden Suomen rakastetuimman ja tunnetuimman kirjailijan Tove Janssonin juhlavuotta. Mutta minkälainen ihminen Muumi-hahmojen luoja olikaan? TOVE Janssonin syntymästä tulee 9. elokuuta kuluneeksi sata vuotta. Hän oli monipuolinen taiteilija. – Tove Jansson oli todella vaikeasti määriteltävissä oleva ihminen, Janssonin elämää käsittelevän Tee työtä ja rakasta -kirjan kirjoittanut Tuula Karjalainen arvioi. – Tove saattoi olla samaan aikaan ujo ja avoin tai rohkea ja vähän arka, se oli hänen erityispiirteensä. Sama piirre on näkyvissä Muumi-kirjoissa, kuten Muumipeikossa ja pyrstötähdessä. Vaikka se on kirja ydinsodasta ja atomipommeista, se ei ole pelottava tai kammottava, vaikka jännitystä piisaakin. Karjalainen on myös suunnitellut Ateneumin tulevan Jansson-aiheisen suurnäyttelyn. Hän pitää Janssonia monilahjakkaana taiteilijana, jonka osaaminen ei suinkaan jäänyt Muumilaaksoon. Hän kuvitti ja kirjoitti kirjoja, teki pilapiirroksia ja sarjakuvia, suunnitteli Muumit-oheistuotteita kuten pelejä ja animaatiosarjoja sekä maalasi. – Muumi-kirjat vain jättivät hänen kuvataiteellisen ilmaisunsa varjoonsa. Tove suri usein sitä, ettei ehtinyt maalata niin paljoa, koska Muumit veivät hänen kaiken aikansa, Karjalainen kertoo. – Hän oli todella tunnollinen tekemään asioita eikä osannut sanoa ei, mikä tietysti aiheutti stressiä, koska kaiken hänen tekemänsä piti olla loistavaa ja valmiina aikataulun mukaan. Toven olisi pitänyt ottaa välillä vähän lunkimmin. JANSSONIN veljentytär ja Moomin Characters Ltd.:n pääosakas Sophia Jansson muistaa tätinsä olleen tunnollinen ennen kaikkea fanikirjeisiin vastatessaan. – Tovella oli laaja kirjeenvaihto ympäri maailman, ja hän otti asiakseen vastata jokaiseen kirjeeseen henkilökohtaisesti, Jansson paljastaa. – Aikoinaan puhuttiin siitä, kuinka Tove Jansson pitäisi pelastaa lapsilta, sillä näitä kirjeitä tuli aivan mielettömiä määriä. Janssonin kulta-aikana taiteilijapiireissä

Tove 100 -juhlavuoden tapahtumia Tove Jansson -taidenäyttely Ateneumissa 14.3.–7.9. Norjalainen Teater Leven esittää tulkinnan Janssonin Sommarbokenista Espoon Kaupunginteatterissa 18.–19.3. Lisäksi Espoon teatterissa Birgitta Ulfssonin Tove Janssonin muistokonsertit 21.3. ja 22.3. Mukit joilla on tarina -näyttely Designmuseo Arabiassa 5.6.–31.8. Tove ja saaristo -näyttely Porvoon Taidetehtaassa 11.7.–30.8. Muumit Rivieralla -animaatioelokuvan Suomen ensi-ilta 10.10. Tuula Karjalaisen kirja Tove Jansson – tee työtä ja rakasta (Tammi) ilmestyi viime vuonna.

Lisätietoa kaikista tapahtumista löytyy juhlavuoden kotisivuilta tove100.fi oltiin sitä mieltä, että taiteentekijän tulisi olla tavallisen rahvaan yläpuolella, ja kirjailijan kansantajuisuutta ja suosiota katsottiin kieroon. – Tuohon aikaan ei olisi saanut olla kuuluisa, tehdä sarjakuvia tai kuvituksia eikä varsinkaan saada niistä rahaa, Karjalainen kertoo. – Tove teki nuo kaikki ”virheet” ja joutui vaihtamaan puhelinnumeroaan saadessaan vihapuheluita, joissa hänen sanottiin myyneen sielunsa kaupallisuudelle. ENGLANTILAINEN kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä Frank Cottrell Boyce tutustui Janssonin Muumeihin kymmenvuotiaana. Monien muiden brittilasten tavoin hän hämmästyi Muumi-perheen eloisuutta ja anarkistisuutta. Se tuntui tapakulttuurin ja perinteisten arvojen keskellä kasvaneesta Boycesta todella hämmästyttävältä. – Muumit muuttivat käsitykseni siitä, miten erilaista elämä voikaan olla, kirjailija muistelee. Miljoonat-romaanistaan tunnetun Boycen mukaan Muumi-hahmojen suosion salaisuutena onkin juuri sama Karjalaisen mainitsema ristiriitaisuus. Vaikka niiden meno

yltyykin välillä riehakkaaksi, Jansson onnistuu säilyttämään herkkyyden ja hellyyden mukana. – Kukaan ei ole koskaan kirjoittanut noin taitavasti onnellisesta elämästä ja siitä, kuinka muumit ja myös me ihmiset voimme tehdä toisemme onnellisiksi. Se tekee Janssonista erikoisen ja erityisen kirjailijan, hän arvioi. Pikku Myyn hahmo kuitenkin tuo Janssonin lempeään ja iloiseen maailman aivan omaan lisäyksensä. Pienikokoinen mutta sitäkin pippurisempi, rasavilli ja anarkistinen Myy on Karjalaisen mukaan eräs Tove Janssonin persoonallisuuden ilmentymä Muumikirjoissa. – Toven suoruudesta ja teräväkielisyydestä kertovat tämän nuorena tekemät karikatyyrit esimerkiksi Hitleristä ja Stalinista,

Karjalainen paljastaa. – Voi vain kuvitella, minkälainen mediapersoona Tovesta olisi tullut sosiaalisen median myötä! MITÄ Tove Jansson sitten mahtaisi ajatella omasta juhlavuodestaan saati Muumien valtaisasta suosiosta? – Kysyin tuota samaa kerran Toven veljeltä Per Olovilta. Hänen mukaansa Tove katsoisi ympärilleen, mutisisi itsekseen ”Kaikkea sitä...”, mutta olisi kuitenkin onnellinen, Karjalainen sanoo lopuksi. Petter Lundberg

Ebb & Fosse – Kander – Ebb

CHICAGO

Rikollisen hyvä showmusikaali kilpailusta ja tähteydestä. Ohjaus Miika Muranen

ENSI-ILTA 12.9. ja 13.9.2014 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Ennakko-ostajan etu voimassa nyt! 19.9.-4.10. välisenä aikana oleviin esityksiin LIPUT 41 € /36 € / 25 € (norm. 48 € / 42 €/ 31 €) VerkkokaupastaZZZOLSSXğ alk. 22,50 € kaikki hinnat sisältävät palvelumaksun

Katso koko syksyn ohjelmisto: ZZZODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHULğ Ryhmämyynti (03) 752 6000 Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min +pvm) Väliaikatarjoilut (03) 7826 474


CULT24

MAGAZINE

6

Maaliskuu 2014

Jarkko Martikainen etsii puhtautta YUP:N telakalle vuonna 2008 saattanut ja soolouralle siirtynyt Jarkko Martikainen sai kaksi vuotta sitten päätökseensä uskoa, toivoa ja rakkautta käänteisessä järjestyksessä käsitelleen albumitrilogiansa. Se edusti aivan eri estetiikkaa kuin edellämainitun yhtyeen kulmikas progepoukkoilu. Poissa olivat sovitukselliset kikat ja melu, tilalla liki harras, lausutun sanan arvoa korostava ilmaisu. Sama tyyli jatkuu viidennellä soololevyllä, joka kantaa nimeä Koirien taivas. Edeltäjiinsä verrattuna se on tosin astetta popimpi ja rockimpi. Tuottajana toimineen Samae Koskisen panos kuuluu läpi. Sister Flo -yhtyeessä aloittaneen, nykyään suomenkielistä poplyriikkaa itsekin kirjoittavan Koskisen melodiantaju nousee albumilla arvoonsa. – Samilla on selkeä rakkaus harmonioihin. Jos minä piirrän paperiin kynän, niin Sami piirtää viereen vähintään yhtä ison nuottiavaimen. Hän ei ollut oikeastaan kiinnostunut suomenkielisestä lyriikasta ennen ensimmäistä suomenkielistä levyään, ja silloinkin teetätti tekstit vielä muilla, Martikainen kertoo. Nykyään Koskinen paneutuu myös sanoihin, mutta halu löytää harmoniat ja kohottaa melodia esiin on silti paljon tärkeämpää. Martikainen kertoo heidän suurimmaksi erokseen sen, että kun hän itse kuljettaa sävellystä ja sanoitusta koko ajan rinnan, Koskinen tekee biisin usein rakenteeltaan aika valmiiksi ennen sanoittamista. MARTIKAINEN tuli YUP:n aikana tunnetuksi kiemuraisesta, ihmisyyttä varsin kyynisesti kairanneesta lyriikastaan. Tästä seurasi tietty synkkyyden aura, jota muusikko ei

ko Kuuntele Jark si uu Martikaisen a levy osoitteess Cult24.fi/ koirientaivas

Olli Häkkinen

Jarkko Martikainen sai valmiiksi jo viidennen soololevynsä. Hän uskoo edelleeen albumiformaattiin: ”Turhaa paskaa ei kannata suoltaa maailmaan.” musiikki

Jarkko Martikaiselle biisin sanoitukset ovat tärkeitä. ainakaan nykyisellään ymmärrä, mutta ei myöskään jaksa täysin tyrmätä. – Jossain vaiheessa lyötiin sellainen leima ja nyt elän sen kanssa. Koen, että tapani suhtautua maailmaan on rakentava, hyväksyn vaan joitain synkeitä ja ahdistavia piirteitä, jotka ihmisyydessä on aina ollut. En suostu ajattelemaan elämää Hertta-sarjana tai harlekiinina. Välillä on vaikea ymmärtää, miksi minua pidetään jonain Riihimäen Leonard Coheni-

na, joka illat vaan viiltelee ranteitaan, mutta olkoon sitten niin, Martikainen nauraa. Olennaisin ero YUP:n ja Martikaisen soolouran välillä on se, kuinka muusikko on oppinut arvostamaan yksinkertaisia ideoita. Simppeliä ajatusta ei aina tarvitse verhota sykkyräisen sävellyksen ja äänekkäiden instrumenttien peittoon. Yksinkertainen on kaunista. – Yritän tehdä siirtoja, jotka palvelisivat

ideaa. Se on johtanut pelkistetympään ja rakenteellisesti helpompaan tapaan tehdä musiikkia. Kunnioitan puhtautta, joka jossain ideassa on. Haluaisin kirjoittaa kappaleita kuten “Laulu on iloni ja työni”. Sellaista ei voi tehdä millään metodiikalla ja teoretisoimalla. Kun idea tulee kohdalle, se täytyy nopeasti, mahdollisimman vähän rationaalisuutta käyttäen saattaa puhtaaseen muotoon, Martikainen tiivistää filosofiansa. KOIRIEN taivaassa puhtaus kuuluu sekä aiempaa tiiviimmässä lyriikassa, että selkeämmissä sovituksissa. Popimmasta soinnista johtuen Koirien taivas kuulostaa myös edeltäjiään iloisemmalta. – Ajattelin tekeväni tässä sellaista selkeästi valoon päin kallellaan olevaa levyä. Luulisin, että se on lopulta enemmän duuria kuin mollia. Valintaperusteina oli myös, että tarinan täytyy olla kerrottu ytimekkäästi, eikä teksti saa olla liian kryptinen, Martikainen kertoo. Haaveissa oli myös eräänlainen levykerho, jossa tilaajille olisi viiden kuukauden ajan lähetetty postissa singlejä. Idea hylättiin taloudellisten rajoitteiden vuoksi, mutta albumilta voi kuulla sinänsä simppelin ajatuksen viidestä vahvasta singlestä ja viidestä hyvästä b-puolesta. – Turhaa paskaa ei kannata suoltaa maailmaan. Sanovat, että koko albumiformaatti on kuolemassa. En halua uskoa tota lausetta todeksi, vaan tehdä niin hyvää musiikkia, että se kannattaa ostaa. Jos historia osoittaa minut vääräksi, myönnän virheeni. Mutta aion ainakin yrittää, Martikainen linjaa.

Anton Vanha-Majamaa Jarkko Martikaisen konsertti Sellosalissa 29.3.

Kulttuurimatkailua kiskoilla Tapahtumajuna on uusi kulttuurimatkailun muoto. Tänä keväänä juna vie kulttuurinnälkäiset matkaajat neljästi Helsingistä Tampereelle. Tarkoitus on laajentaa muihinkin kaupunkeihin. TAPAHTUMAJUNA vie helsinkiläisiä nauttimaan tamperelaisesta kulttuurista maaliskuun lopulla kaksi kertaa. Toinen juna vie Tampereen Työväen Teatteriin Prinsessamusikaaliin ja toinen Beatles Happeningiin Tampere-talolle. Tapahtumajunan järjestäjä Tomi Tolvanen kertoo, että matkan aikana junassa on aiheeseen liittyvää ohjelmaa. – Esimerkiksi Prinsessa-musikaalin lippuun sisältyy menopaluu-lippu junassa, ohjelma junassa, teatterilippu, väliaikatarjoilu ja käsiohjelma. Menomatkalla junassa on aina kohteen teemaan liittyvää ohjelmaa. Musikaalia kun mennään katsomaan, niin musikaalin tekijät kertovat esityksestä. Sellaista ohjelmaa ei ole missään muualla tarjolla. Viikkoa myöhemmin mennään Beatles-tapahtumaan, ja silloin junassa on tapahtuman artisteja esiintymässä ja jamittamassa, joten Beatles-tunnelmaan pääsee jo junamatkalla, Tolvanen kertoo.

KESÄKUUSSA on luvassa Kitarajuna Tampere Guitar Festivalille ja Tanssijuna, joka vie Pispalan Sottiisiin. Tapahtumajuna ei ole aivan uusi hanke, sillä Tolvanen on jo parina kesänä testannut konseptia. Alkujaan tapahtumajunan historia vie 1980-luvun loppupuolelle. Silloin Jouko Kivimetsä järjesti teatterijunamatkoja, mutta laman myötä ne hiipuivat. Vuonna 2010 Kivimetsä ja Tolvanen tapasivat messuilla ja päättivät herättää kulttuurijunat uudelleen henkiin. Kuluvana keväänä matkaillaan Helsingistä Tampereelle, mutta Tolvasen ajatuksena on kehittää tapahtumajunaa laajemmaksi kulttuurimatkailukonseptiksi. – Jostain piti aloittaa, niin oli luontevaa aloittaa Tampereelta, koska olen itse tamperelainen. Ajatus on, että jatkossa Tampereelta tuodaan väkeä myös Helsinkiin päin ja sen jälkeen otetaan Turku mukaan, ja tehdään vastavuoroista liikennettä näiden kolmen kaupungin alueella. Myös Jyväskylästä on ollut kiinnostusta, Tolvanen sanoo. VR on tapahtumanjunan liikennöitsijä ja vaunuja varataan tarpeen mukaan. – Pienin varattava yksikkö on IC-vaunun yläkerta, jonne mahtuu noin 50 henki-

Petri Kovalainen /Tampereen työväen teatteri

tapahtuma

Tapahtumajunalla pääsee katsomaan Prinsessaa. löä. Niin kauan kun puhutaan 1-2 vaunusta, niin ne ovat vakiovuorojen junia eli mennään normaaleilla junavuoroilla. Taloudellisesti ja logistisesti ei ole järkeä varata omaa junaa, jos on käytössä kaksi vaunua tai vähemmän, Tolvanen kertoo. Pauli Jokinen

Tapahtumajunat Helsingistä Tampereelle: • Teatterijuna Prinsessa-musikaaliin 22.3. • Beatles-juna Tampere Beatles Happeningiin 28.3. • Kitarajuna Tampere Guitar Festivalille 7.6. • Tanssijuna Pohjoismaiden suurimpan tanssitapahtumaan 13.6.


CULT24

Näin biisini syntyvät Juttusarjassa artistit kertovat miten heidän biisinsä ovat syntyneet

Risto ihmisyyden äärellä Risto Ylihärsilä kertoo miten syntyi Risto-yhtyeen uusi biisi Tiedän millainen on ihminen. musiikki

Kuuntele biisi Tiedä millainen n ihminen C on ult24.fi/ ristoristo

Tiedän millainen on ihminen. Se pelkää kuolemaa, mut miettii kuitenkin ensiks rrahaa. Minun kanssa sinä et tartte rahaa eetkä sinä kuole. T Tiedän millainen on ihminen. Se tuntee ssyyllisyyttä väkivallasta, jota se on tehny lläheisilleen. Minun seurassa sinä et enää tee yhtään ainutta virhettä. Tiedän millainen on ihminen. Se tykkää fistauksesta, piiskauksesta, turrista ja rimmingistä. Sinun ei tartte enää selata netistä, kun minä päästän sinut vietistä. Ja ihminen tulee mukaan. Näin tämä uudeks muutetaan. Ole hyvä, maailma. Kun ihminen tulee mukaan, niin paratiisi päälle maan alle sekunnissa nasahtaa.

soittimilla ja tekstinkäsittelyohjelmalla sekä kuuntelemaan, miten ankean varjomaisesti tuo äsken niin jumalainen musiikki soi tässä maailmassa. Pian harjoittelimme kappaletta bändin kanssa. Sovitukseen haettiin elektronisen shamanismin, lähi-itämeiningin ja gospelin sekoitusta. Biisejä kirjoitan muun muassa bussissa, kadulla, kahvilassa ja autoillessa. Jos työstän päässä asioita, ympärilläni saa olla jonkin verran hälinää. Jos kuitenkin huomaan olevani huomion kohteena, ei työskentely enää onnistu. Sanoitukset puran päästäni, puhe-

limen muistiosta tai paperilappusilta kotona tai työhuoneella ja alan käsitellä niitä eteenpäin. Tämä vaatii yksinäisyyttä ja rauhallisen ympäristön. Tiedän millainen on ihminen -kappaleen jokaisesta lauseesta löytyy asioita, joita kuulija voi halutessaan pitää kannanottoina. Jos koko tekstiä miettii, niin yksi voisi olla, miten minua on alkanut huolestuttaa uskonnollisten ja uskonnottomien ihmisryhmien melko ehdottomia näkemyksiä omaavien äärilaitojen voimistuminen viime vuosina. Tuntuu, että näiden ihmisryhmien välille on kehittymässä

kuilu, jonka yli ei lähdetä kohtaamaan toista saman lajin edustajaa enää muissakaan merkeissä. Halusin osoittaa, että osapuolten välistä saattaa löytyä saarekkeita, joissa molemmat ryhmät voisivat kohdata yhteisymmärryksen merkeissä, kummankaan tarvitsematta tinkiä näkemyksistään." Jenni Tepsa Tiedän millainen on ihminen -kappale löytyy Riston uudelta levyltä Risto II.

Vihdoin Suomeen!

Cassandra Wilson Finlandia-talo Ti 22.4. klo 19.30 Liput ja VIP-paketit toimituskuluineen alk. 62,50€ / 69€ / 76,50€ / 169€ “America’s Best Singer” - Time Magazine

The Kenny Garrett Quintet Tapiolasali To 24.4. klo 19 Liput toimituskuluineen alk. 33,50€ / 41,50€

“One of the most admired alto saxophonists in jazz after Charlie Parker” - New York Times

Osta liput! lippu.fi

21. - 23.3.2014 Pe 21.3. klo 19 JOÃO DONATO (Brasilia)

João Donato, piano, Ricardo Pontes, saksofoni, huilu, Lancaster, basso sekä Renato Massa, rummut. Liput: 25/22 €.

La 22.3. klo 19 MAYELIN NARANJO (Kuuba)

Mayelin Naranjo & orkesteri: Jorge Antonio Vázquez Varona, musiikin johto, käsiperkussiot, taustakuoro, Fernando Justino Murga Díaz, tres, laúd, taustakuoro, Luis Augusto Báez Lorenzo, piano, Orestes Machado Ferregurt, trumpetti, Elio Rodnell Portes Bignotte, trumpetti, Rodolfo Lusson Reyes, basso, taustakuoro, Oswaldo Hernández García, timbales-rummut, Gilberto Noriega Sosa, conga-rummut, bongot, taustakuoro. Liput 23/20 €.

Su 23.3. klo 19 ALEXANDRE GISMONTI TRIO (Brasilia) Alexandre Gismonti, kitara, Pedro Ivo Ferreira, basso sekä Zé Luis Nascimento, perkussiot. Liput 20/15 €. Järjestäjä / Espoo Big Band ry info@apriljazz.fi

7

Tiedän millainen on ihminen

Sami Sänpäkkilä

"AJATUS ihmisen muuttumisesta koneeksi on pohdituttanut minua lapsesta saakka. Tänä päivänä mielenkiintoista pähkäiltävää on jonkinlaisen konemessiaan mahdollisuus sekä se, onko tekniikan kehittyessä tietoisen olennon suunnitelmallisella evoluutiolla mitään rajaa, jonka yli ei enää pääse. Tarkoituksenani oli tehdä science fiction -albumi, ja kun aloin sanoittaa Tiedän millainen on ihminen -kappaletta, oli sen aihe jo päätetty. Mietin, mitä helvettiä jonkinlainen korkeampi olento voisi sanoa. Se voisi todeta 'tiedän millainen on ihminen' – Kristuksen tai antikristuksen sanat mahdollisesti jollekin tietylle ihmiselle, ihmisryhmälle tai ihmiselle yleensä. Lisäksi olento voisi luetella ihmisyyden piirteitä ja mitä se voisi niille tehdä. Piirteiksi valikoituivat kuolema, ahneus, impulsiivinen väkivalta ja viettien orjana oleminen, jotka poistuessaan muuttaisivat lajimme aivan toiseksi tai hävittäisivät sen. Kovin monimutkaisiin pohdintoihin ei pop-musiikin muutaman rivin systeemeissä ehdi – pari yksinkertaista lupausta. Kun päässäni soiva melodia alkoi kuulostaa hyvältä, ryhdyin purkamaan tuotosta

MAGAZINE

Maaliskuu 2014

Ennakkomyynti: Lippupalvelu: puh. 0600 10 800 (1,96 €/min + pvm) tai 0600 10 020 (6,79 €/puhelu + pvm). Vantaan konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36. ZZZYDQWDD¿PDUWLQXV


Maaliskuu 2014

su 20.4. klo 16 Musiikkitalo Konserttisali

Musiikki täyttää kartanot

Resurrezione: Händel Italiassa Julia Lezhneva, sopraano johtaa Aapo Häkkinen

Tapiola Sinfonietta

“I’m a tremendous fan” Sir John Eliot Gardiner

© DECCA / Uli Weber

Viulisti Mervi Kinnarinen nauttii kartanokonserteista.

Tapiola Sinfoniettan Kamarimusiikkia kartanoissa -viikonloppu kutsuu jo viidettä kertaa kurkistamaan Espoon kartanoihin. Orkesterimuusikot janoavat kamarimusisointia: siinä syntyy kontakti kollegoihin ja yleisöön. musiikki

Liput 17–42 €

(sis. palvelumaksut)

www.hebo.fi

GRAUN: DER TOD JESU Ke 26.3. klo 19.00 Johanneksen kirkko, Helsinki KIRKKO SOIKOON Dominante, joht. Seppo Murto Solistit Tuuli Lindeberg, Mia Huhta, Scott Mello, Drew Santini Liput alk. 25/15 €

MOZART: REQUIEM Su 6.4. klo 19.00 Johanneksen kirkko, Helsinki Tapiolan Kamarikuoro, joht. Hannu Lintu Solistit Tuuli Lindeberg, Jeni Packalén, Niall Chorell, Arttu Kataja Liput alk. 45, 35, 25, 24/10 € Lippuhinnat ovat alkaen-hintoja ja koskevat ovimyyntiä. Lippupalvelusta hankittaviin ennakkolippuihin lisätään palvelumaksu.

Lisää konsertteja www.fibo.fi

a Kuultavan inen ainutlaatu Levinin ersio! täydennysv

NELJÄ vuotta sitten Tapiola Sinfoniettassa alettiin pohtia, miten orkesteri voisi jalkautua ulos konserttisalista. Silloin mieleen tulivat Espoon kauniit kartanot. – Halusimme osoittaa, että konsertteja voi järjestää monenlaisissa tiloissa, etenkin kamarimusiikkikonsertteja, sanoo Tapiola Sinfoniettan viulisti Mervi Kinnarinen. Näin syntyi keväinen minikonserttisarja Kamarimusiikkia kartanoissa. Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna sinfoniettalaisten kamarimusiikkikokoonpanot valtaavat Espoon kartanon, Gallen-Kallelan museon Tarvaspään sekä Vallmogårdin kartanon neljässä kamarikonsertissa. Kinnarinen on ollut mukana jokaisessa Kamarimusiikkia kartanoissa -tapahtumassa. – Intiimit kartanot ovat loistavia kamarimusiikkiin. Suurin osa ihmisistä varmasti rakastaa tällaisia vanhoja viehättäviä paikkoja, hän tuumii. KONSERTTIKARTANOT vaihtelevat vuosittain. Tänä vuonna Kinnarinen pääsee ensimmäistä kertaa soittamaan Espoon kartanoon. – Espoossa on paljon tällaisia paikkoja, eivätkä ihmiset tunne läheskään kaikkia, hän toteaa. Näin tapahtuman tarkoituksena on myös kutsua ihmisiä tutustumaan espoolaisiin kulttuurimiljöisiin. – Ihana tuttavuus on ollut Parkvilla Leppävaarassa – kerrostalojen keskellä pieni ihana puutalo! Onneksi se on jätetty pystyyn ja toimii nykyään kotiseutumuseona. Kartanon salongissa syntyy uudenlainen musiikkikokemus. Olohuoneissahan musiikkia pääsääntöisesti soitettiinkin ennen konsertti-instituution syntyä. Pienille kokoonpanoille intiimi tila on omiaan. – Kodinomaisessa ympäristössä syntyy intensiivinen vuorovaikutus kuulijoiden kanssa, kertoo Kinnarinen. – Ihmiset kaipaavat jytinän vastapinoksi pieniä asioita.

Yksi konserttipaikoista on Gallen-Kallelan museo Tarvaspäässä. Ja kun yleisö pääsee fyysisesti lähemmäs soittajia, kynnys kontaktiin madaltuu. – Viime vuonna soitimme Schubertin Tyttö ja kuolema -jousikvartettoa ja joku kertoi kyynelehtineensä. On hyvin erityistä, että kuulija voi tulla sanomaan tällaista suoraan muusikolle, Kinnarinen muistelee innoissaan. – Muusikon työssä joutuu tuomaan sielunsa esiin. Tällaisessa konsertissa yleisökin pääsee lähemmäs soittajia ihmisinä. MYÖS Tapiola Sinfoniettan toisessa vakituisessa kamarimusiikkisarjassa Taiteilijat lähikuvassa ideana on luoda kohtaamisia yleisön ja muusikoiden välille. Tällaisten tapahtumien pohja-ajatuksena on ennen kaikkea orkesterimuusikoiden halu soittaa kamarimusiikkia orkesterissaan. – Orkesterimme pyrkii ylipäänsä kamarimusiikillisuuteen, mutta kaikki tykkäävät ja haluavat soittaa myös kamarimusiikkia, koska se on valtavan kehittävää, Kinnarinen kertoo. – Siinä muistaa taas miten kuunnellaan ja kollegoihinsa tutustuu uudella tapaa. Kamarimusiikki on hyvin haastavaa. Kaikki haluavat säilyttää itsenäisyytensä samalla kun soitetaan yhteen. Kun yhteishenki löytyy, sen tuntee heti. Kamarimusiikkitapahtuman taustalla liikahteleekin laajempi trendi: orkesterimuusikot haluavat kamarimusisoida, ottaa vastuuta ja olla mukana päättämässä asioista. Suoma-

laisorkestereissa esimerkiksi liidauskulttuuri, jossa kapellimestarin sijaan musiikkia johtaakin konserttimestari tai solisti, on saanut suosiota. Vailla taiteellista johtajaa toimiva muusikkokollektiivimainen Tapiola Sinfonietta on ollut edelläkävijä niin liidauksessa kuin yhteispäättämisessä. TÄMÄN vuoden Kamarimusiikkia kartanoissa -ohjelma yhdistelee luovasti vanhaa ja uutta, tuttua ja tuntematonta. Saariaho saa kaverikseen Mendelssohnia, Mozart taas vähän tunnetun wieniläisklassikko George Onslown. Sunnuntai-iltapäivä on omistettu barokille. – Monet orkesterilaiset ovat harrastaneet barokkisoittimia, joten he soittavat yhden konsertin alkuperäissoittimilla. Kinnariselle on jäänyt kartanokonserteista vahvoja muistoja. – Reichan fagottikvintetto Elfvikissä oli hieno kokemus. Haaste ja vastuu takaavat sen, että kokenutkin muusikko saa kunnon elämyksen! Auli Särkiö Kamarimusiikkia kartanoissa 29.–30.3. La 29.3. klo 15 Vallmogård La 29.3. klo 18 Gallen-Kallelan museo Su 30.3. klo 15 ja 18 Espoon kartano


~

21.–30.3.2014

lotta wennäkoski

Eric Ericsons Kammarkör

Avajaiskonsertti

C.H. Graun: Der Tod Jesu

J.S. Bachin syntymäpäivänä Pe 21.3.

19

Ke 26.3.

Saksalainen kirkko

12/8 €

ENSEMBLE IL POMODORO: MIKAEL HELASVUO, huilu MARKKU MÄKINEN, cembalo JUSSI SEPPÄNEN, sello Mm. C.P.E. Bach — W.F. Bach — J.S. Bach Konsertti radioidaan YLE Radio 1

Kaksi Kari Tikan pienoisoopperaa

Judit & Tuuli puhaltaa La 22.3.

19

Su 23.3.

Paavalinkirkko

19

28/20 €

25/15 € DOMINANTE SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI TUULI LINDEBERG, sopraano MIA HUHTA, sopraano SCOTT MELLO, tenori DREW SANTINI, baritoni johtaa SEPPO MURTO Konsertti radioidaan YLE Radio 1

Heinrich Ignaz Franz Biber: To 27.3.

19

Tuomiokirkon krypta

15 /10 € SIRKKA-LIISA KAAKINEN-PILCH, viulu BATTALIA-YHTYE

Gospelkonsertti

Johanneksenkirkko

12/8 €

la 29.3.

19

Mikael Agricolan kirkko

Vapaa pääsy

EEVA RYSÄ, sello ILMO RANTA, piano Bäck — Lidholm — Sjögren — Sibelius

Mukana mm. GOSPEL HELSINKI solistina HEINI IKONEN johtaa JONAS ENGSTRÖM

Gloria!

J.S. Bach: Sonatas & Chorales

Ma 24.3.

18

Vanhakirkko

15/10 €

Kahvikonsertti

KAMARIKUORO GLORIA johtaa TIMO NUORANNE

la 29.3.

Jouko ja Jyrki Linjaman yhteissävellys

14

Tuomiokirkon krypta

25 € (sis. kahvitarjoilu)

Kantaesitys

— Kerko — Hannikainen — Whittal — Isomäki — Kostiainen — Sandström

Taivas-MaaRakkaus-Kuolema Osmo Honkasen sävellyskonsertti Ma 24.3.

20

Kallion kirkko

15/10 €

PIIA KOMSI, sopraano ANU HONKANEN, huilu PASI EERIKÄINEN, viulu VILLE URPONEN, urut KEY ENSEMBLE johtaa TEEMU HONKANEN Konsertti radioidaan YLE Radio 1

18

Tuomiokirkko

TUULI LINDEBERG, sopraano TEPPO LAMPELA, kontratenori NIALL CHORELL, tenori JUSSI LEHTIPUU, baritoni MIKA SUIHKONEN, gamba MAIJA LAMPELA, gamba EERO PALVIAINEN, arkkiluuttu JOHANNES VESTERINEN, cembalo ja urkupositiivi Vanhan musiikin laulu- ja soitinspesialisteja

From Bach to Bäck… and back La 29.3.

19

Temppeliaukion kirkko

20/15 €

Pyhää ja profaania ti 25.3.

Vapaa pääsy

ERIC ERICSONS KAMMARKÖR johtaa FREDRIK MALMBERG

SUSANNE KUJALA, KARI VUOLA, urut

Päätöskonsertti

Aho — Kortekangas — Kujala — Pohjannoro

C.P.E. Bach: Matteuspassio

Säveltäjät kertovat konsertissa teoksistaan.

Sven David Sandström 20

Temppeliaukion kirkko

15/10 € KAMARIKUORO KAAMOS johtaa DANI JURIS ZAGROS ENSEMBLE

Liput

Ovelta

tuntia ennen konsertin alkua

Lippupalvelun myyntipaikat Puhelimitse

Su 30.3.

18

Kallion kirkko

28/20 €

HELSINGIN BAROKKIORKESTERI ERIC ERICSONS KAMMARKÖR KAJSA DAHLBÄCK, sopraano ANNA GRACA, altto TUOMAS KATAJALA, tenori AARNE PELKONEN, baritoni johtaa AAPO HÄKKINEN Konsertti radioidaan YLE Radio 1

Sävellyskonsertti Ti 25.3.

Aleksanterin teatterin lipunmyynti

R-kioskeista kautta maan

0600 10 800 (1,98 €/min+pvm) tai 0600 10 020 (6,84 €/puhelu+pvm),

sekä ZZZOLSSXSDOYHOX¿

Kirkko soikoon -festivaalin järjestää

jonathan harvey

From Harlem to Helsinki

Ruotsalaista sekä Myrsky 15

Johanneksenkirkko

Mysteerisonaatteja

Kantaesitys

PIA FREUND, sopraano VILLE RUSANEN, baritoni HANNU JURMU, tenori MARIA NURMELA, tanssi MAISA TIKKA, ohjaus johtaa KARI TIKKA

Su 23.3.

19

rauhan ja valon lauluja Elina Mattila, sello Markku Mäkinen, urut Nils Schweckendiek, johtaja

la 5.4.2014 klo 19 — Espoon tuomiokirkko su 6.4.2014 klo 18 — Tampereen tuomiokirkko pe 11.4.2014 klo 19 — Porvoon tuomiokirkko j. s. bach Lobet den Herrn, alle Heiden bwv 230 Jesu, meine Freude bwv 227 lotta wennäkoski Ommel (ke) jonathan harvey Plainsongs for Peace and Light (ekS) Vapaa pääsy, ohjelma 10€ Katso koko kauden ohjelma osoitteesta:

www.helsinginkamarikuoro.fi www.kirkkosoikoon.fi


CULT24

MAGAZINE

10

Maaliskuu 2014

Kuukauden konsertti Ludvig van Beethoven: Sinfonia nro 9

Oodi sinfoniselle etsinnälle musiikki

yhteen, mutta puheenjohtajamaiset sellot hylkäävät ne sinfonisessa tuomioistumessa. Kun mikään vaihtoehdoista ei tyydytä, alkaa harmaista raunioista hiipiä esiin uusi teema, ilo, joka kutsuu suutelemaan koko maailmaa. Beethovenia hienoimmillaan: vähä vähältä teema tihenee, vahvistuu ja notkistuu villiksi kuoron liittyessä mukaan ja ekstaattisen valaistumisen edetessä äärettömyyksiin asti.

Ludvig van Beethoven Heikki Tuuli

ON kuvaavaa, että jo romanttisen sinfonian isä Beethoven teki sinfonioistaan laboratorioita, joissa kartoitti teostyypin luovaa potentiaalia. Parhaiten tämä kuuluu Beethovenin viimeisessä, yhdeksännessä sinfoniassa (1824). Jo syntyhetkillään sinfonian genre halusi armotta mennä solmuun itsensä kanssa, ojennella raajojaan ja revitellä. Se ei suostunut muotteihin tai pitämään jalkojaan maassa. Koraalisinfonian kuuluisa finaali räjähtää käsiin, kun kuoro ja solistit laulavat Euroopan Unionin tunnushymniksikin päätyneen Oodin ilolle. Schillerin runossa puhutaan valistusajan hengessä vapaudesta ja veljeydestä, ja antiikin Kreikka on ajan hengen mukaisesti läsnä. Antiikin draama on Beethovenille muodikas näyttämö, jolle hän rakentaa modernistisen elämänsynteesin: sinfonia kysyy, miten maailmassa kannattaisi elää. Tämän kaiken se tekee häkellyttävän itsestään tietoisesti. Näin Koraalisinfonia on myös eräänlainen metasinfonia. Kolmessa ensimmäisessä osassa mietitään elämänstrategioita antiikin tapaan: ensimmäinen osa on huolestunut tragedia, scherzo vinkuroiva satyyritanssi, kolmas maailmalle selän kääntävä uni. Kokeilevan laajassa finaalissa nämä strategiat – ensimmäisten osien teemat – kerätään

Auli Sirkiö Radion sinfoniaorkesteri, Musiikkitalo, 12.–13.3. A. Merikanto: Genesis Beethoven: Sinfonia nro 9 Hannu Lintu, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Jenny Carlstedt, altto Tuomas Katajala, tenori Neal Davies, basso Musiikkitalon Kuoro, valm. Tapani Länsiö

Hannu Lintu johtaa konsertin.

LA 8.3. KLO 19

PARIISIN KEVÄT

Liput alkaen 19,50 €, Lippupiste

KE 19.3. KLO 19

ROBERT DAHLQVIST (SWE)

The Hellacoptersista tuttu kitaristi aloittaa Suomen-kiertueensa Sellosalista! Liput alkaen 16,50 €, Lippupiste

PE 21.3. KLO 19

ANTTI RAILIO

Liput alkaen 24,50 €, Lippupiste

PE 28.3. KLO 19

SILVENNOINEN & MAIJANEN BAND

Liput alkaen 22,50 €, Lippupiste

LA 29.3. KLO 19

JARKKO MARTIKAINEN Liput alkaen 20,50 €, Lippupiste

TI 1.4. KLO 19

ERJA LYYTINEN

Liput alkaen 29,50 €, Lippupiste

WWW.SELLOSALI.FI

Soittoniekanaukio 1 A, 02600 Espoo

STEVEN MACKEY FOUR ICONOCLASTIC EPISODES

Rockin, bluesin, afron ja klassisen fuusio

ANTHONY MARWOOD viulisti-johtaja STEVEN MACKEY sähkökitara

MENDELSSOHN • MACKEY BEETHOVEN (4.4.)

3.4. & 4.4.

Espoon kulttuurikeskus Liput Lippupisteestä, sis. palvelumaksun: 11–25 €


Maaliskuu 2014 J-P Passi

Antin poika ei jaksanut tätä maailmaa.

Itsemurhasta ei haluta vaieta elokuva

Näin unta elämästä -dokumentti kokoaa yhteen kuuden kertojan tarinat itsemurhan yrityksestä sekä sen kokemisesta lähipiirissä. NÄIN unta elämästä on Jukka Kärkkäisen ja Sini Liimataisen ohjaama dokumentti, jonka aiheena on itsemurhat. Yksi Näin unta elämästä -elokuvan kertojista on Antti, jonka poika Panu on tehnyt itsemurhan noin kymmenen vuotta sitten. Antti päätyi elokuvaan tukiryhmän kautta. – Liityin Surunauha Ry -nimiseen tukiryhmään, joka on tarkoitettu niille, joiden lähimmäinen on tehnyt itsemurhan. Itselläni oli onneksi perheen tuki ja tuttu psykologi, joten olin toipunut jo melko hyvin. Ajattelin kuitenkin ettei kaikilla välttämättä ole sama tilanne, joten halusin tarjota tukeani. – Noin 5-6 vuotta sitten olin eräässä seminaarissa kertomassa omasta tapauksestani. Tuolloin tapasin ohjaaja Jukka Kärkkäisen, joka pyysi saada kuvata minua dokumenttiaan varten. Siitä se homma minun osaltani lähti liikkeelle.

Pauli Jokinen

DOKUMENTISSA ei kuulla lainkaan ulkopuolista kertojaääntä, vaan kerronta on annettu kokonaan elokuvan päähenkilöiden haltuun. Kukin kertojista valottaa yksityiskohtaisesti itsemurhan tehneen läheisen taustaa, ja spekuloi avoimesti syitä tapahtuneeseen. – Luottamus on tällaisessa jutussa hyvin tärkeää, sillä elokuvaa kuvatessa kerroin tapauksestani ikään kuin kuvausryhmälle, johon

olin ehtinyt jo aiemmin tutustua. Juttua olisi tuskin tullut yhtä helposti, jos joku ventovieras olisi vain kylmästi käynyt pystyttämässä kameran nurkkaan, ja käskenyt puhua. – Tässä siis vaadittiin dokumentintekijöiltä lujaa ammattitaitoa, jotta he saivat luotua turvallisen ja hyvän kontaktin meihin kuvattaviin. Antti löytää dokumentin kertomuksista lukuisia yhteneväisyyksiä niihin tarinoihin, joita hän on kuullut vertaistukiryhmissä. Osa vastaavuuksista liittyy itsemurhan tehneen henkilön taustaan. – Useista kertomuksista on käynyt ilmi, että monet itsemurhan tehneet ovat olleet erittäin lahjakkaita persoonia. Esimerkiksi oma poikani Panu oli luonteeltaan perfektionisti, jollaisille nykymaailman vaatimukset asettavat helvetilliset paineet. Panun äiti sanoi joskus osuvasti, että jos Panu olisi elänyt nuoruutensa 60-luvulla, hän olisi yhä elossa. – Minusta elokuvan voi nähdä mainiosti vertaistukena sekä myös keskustelunavauksena, joka poistaa tabuja, ja tuo itsemurhaaiheen lähemmäs ihmisiä siten, ettei se ole vain mikään yhteiskunnasta irrallaan oleva luusereita koskeva aihe. PUOLITOISTA vuotta sitten eläkkeelle päässeelle Antille elokuvan tekeminen oli erittäin mieluisaa, ja se täytti tyhjän tilan hänen elämästään. Vaikka hän on lähtenyt toimintaan mukaan ensisijaisesti tarjotakseen apua, kokee hän asian käsittelemisen edelleen terapeuttiseksi. – Minulle ei ole ollut koskaan vasten-

mielistä puhua poikani itsemurhasta, ja joka kerta kun esimerkiksi vertaistukiryhmään on tullut uusi jäsen, olen joutunut tämän tarinan kertomaan. Siinä ollaan sydän vereslihalla jatkuvasti. – Välillä kannattaa kuitenkin vetää henkeä näistä vertaistukihommista, sillä tässä toiminnassa on käytännössä koko ajan sidottu käsittelemään raskasta aihetta. Vaikka elokuvakin liittyy näihin asioihin, on sen tekeminen silti ollut jonkinlainen henkireikä kaikkien tukiryhmien, kokoontumisien ja seminaarien ohella. – Omalta osaltani tässä on muodostunut tärkeäksi myös sekin, että olen saanut olla tekemisissä hienojen elokuvaihmisten kanssa – varsinkin kun olen aina ollut kiinnostunut elokuvista. Matti Tuomela Näin unta elämästä -elokuvan virallinen Suomen ensi-ilta oli Tampereen elokuvajuhlilla 6. maaliskuuta. Lisäksi elokuva nähdään DocLounge -klubeilla Oulussa (12.3.), Turussa (20.3.), Tampereella (25.3.) ja Helsingissä (26.3.). Valtakunnallinen teatteriensi-ilta on 28.3.

SHERWOODIN S SH ERWO RWO WOOD O IN N SANKARI SAN S AN NKARI AR

ROBIN HOOD la 8.3. klo 16 LM, to 13.3. klo 19, la 15.3. klo 16, to 20.3. klo 19 LM, pe 21.3. klo 19, la 22.3. klo 16 LM, to 27.3. klo 19, la 29.3. klo 16, pe 4.4. klo 19, la 5.4. klo 16 LM, to 10.4. klo 19, la 12.4. klo 16. Hinta 10 €, ryhmälippu 9 €, suositusikä yli 6 v.

Nukketeatteri Sytkyt vierailuesitys Pessi ja Illusia 13.5, 14.5 ja 15.5. klo 10 ja 13. Hinta 8 €, 3-8-vuotiaille

Tänä iltana Laila Kinnunen -kahviokonsertti Minna Kolehmainen ~ Laila

Pukeudu Chaplinin pukuun näyttely HELSINGIN taidemuseossa on käynnissä Chaplin-näyttely, joka kertoo elokuvan monitaiturin urasta muun muassa valokuvien, filmipätkien ja lehtileikkeiden avulla. Lisäksi museossa on tila, jossa voit pukeutua Chapliniksi. Chaplin on ajankohtainen myös elokuvateatteri Orionissa, jossa käynnistyy Chaplin-elokuvien sarja maaliskuun lopulla. Ja en-

LOHJAN TEATTERI YLPEÄNÄ ESITTÄÄ VALLOITTAVAN SEIKKAILUNÄYTELMÄN

25.4. LM, 26.4. LM, 3.5. LM, 8.5., 9.5. ja 10.5. klo 19

myynti: www.netticket.fi, LippuRex, Luckan myyntipisteet

nen sitä voi pohjiksi nauttia Peter von Baghin viime vuonna ilmestyneen Chaplin-kirjan.

Teatterin toimisto 044 369 1499, Monkola 019 369 4300 Nummi-Pusulan ja Karjalohjan palvelupisteet

Pauli Jokinen Chaplin kuvissa -näyttely Helsingin taidemuseossa 13.7. asti. Chaplinin elokuvien sarja Orionissa 30.3. lähtien.

Esitykset: Lohjan Teatteri, Suurlohjankatu 12, 08100 Lohja

www.lohja.fi/teatteri


CULT24

MAGAZINE

12

Maaliskuu 2014 Kavi

Cult24 ja Kavi esittelevät

Yasujiro Ozun elokuvat Top 10

Elokuvateatteri Orionissa on käynnissä japanilaisen mestariohjaaja Yasujiro Ozun (1903–1963) elokuvien sarja. Elokuvakriitikko Lauri Timonen listasi kaikkien aikojen parhaat Ozu-elokuvat. 1. Syksyinen iltapäivä (1962) Yasujiro Ozun – ”ohjaajista kaikkein japanilaisimman” – viimeinen elokuva saattaa hyvinkin olla myös hänen yksinkertaisimpansa. Samalla se on koonta kaikkiaan 53 teosta (monet ovat kadonneet) tehneen mestarin suurista elämänteemoista: vanhenemisesta, kuolemisesta, rakkaudesta, työstä, perhesuhteista, teollisesta yhteiskunnasta ja baarien ystävällisestä hämystä. Vuodenajat vaihtuvat, aika etenee vääjäämättömästi. Ehkä kuolemakin on yksinkertaisesti vain poissaoloa. Pääosassa – vielä kerran – rakastettava vakionäyttelijä Chishu Ryu. Orionissa 10. ja 13.4.

2. Tokyo Story (1953) Ozun kuuluisimmassa elokuvassa hänen taloudellinen, hillityn viisas kerrontatyylinsä saavuttaa huippunsa, vaikka ohjaaja itse pitikin sitä yhtenä ”melodramaattisimmista töistään”. Eri sukupolvien – aikuisten lasten ja heidän iäkkäiden vanhempiensa – suhteita on harvoin jos koskaan kuvattu syvällisemmin ja kauniimmin.

3. Synnyin, mutta... (1932) Ehkäpä ensimmäinen Ozun mestariteoksista asettuu lasten hilpeään ja kujeilevaan maailmaan, mutta päätyi ohjaajan mukaan lopulta

Kiertolaiset

(1959)

tummasävyiseksi kertomukseksi aikuisista. Suvereeni varhainen riemastuttavan anarkistinen taidonnäyte. Orionissa 8. ja 11.4.

4. Myöhäinen kevät (1949) Isän ja tyttären suhdetta pohdiskeleva teos on mainittu yhdeksi japanilaisen elokuvan kautta aikojen täydellisimmistä, kokonaisvaltaisimmista ja onnistuneimmista henkilötutkielmista. Ozun yhteistyö vakionäyttelijä Setsuko Haran kanssa alkoi tästä elokuvasta.

5. Sovinnon kukka (1958) Ohjaajan ensimmäinen värielokuva tutkii lämminhenkisen ironian avulla – ja poikkeuksellisesti nostalgia-arvoja vältellen – japanilaista perhejärjestelmää valitsematta puoliaan eri sukupolvien välillä.

6. Myöhäinen syksy (1960) Setsuko Hara esiintyy tällä kertaa äidin roolissa ja korvaa perheenpäänä usein nähdyn isähahmon. Eleginen suruisuus leijailee tämänkin elokuvan ympärillä. Hymy ei välttämättä aina merkitse iloa ohjaajalle, jonka töiden päälauseita saattoivat olla esimerkiksi ”elämä on lyhyt”, ”ihminen on yksin” ja ”elämä on pettymys”.

Tokyo Story (1

953)

Perhetarina (1

961)

7. Perhetarina (1961) Ozun elokuvaksi tarinanlangoiltaan poikkeuksellisen monisyinen perhekronikka on myös tekijänsä synkimpiä. Sen upea lopetus on saanut osakseen kritiikkiäkin, mutta kuoleman edessä osoitetussa lakonisuudessa ja stoalaisuudessa on jotakin uljasta.

8. Tokyo Twilight (1957) Ohjaajan viimeinen mustavalkoelokuva ja jälleen eräs variaatio isän ja hänen aikuisten tytärtensä suhteesta. Anekdootinomainen kuvio voisi olla tempaistu suoraan Peyton Placesta, ellei ”ujoksi romantikoksi” mainittu Ozu näkisi arkipäiväisissä asioissa ja askareissa niin paljon kauneutta ja hyvyyttä, surua ja kaipuutakin.

rielokuvia. Niistä klassisin ja edustavin ei perimätiedon mukaan kuulunut tekijänsä suosikkeihin, mutta lukeutuu silti hänen kestävimpiin mykkäelokuviinsa muutenkin kuin kuriositeettina.

10. Kiertolaiset (1959) Myöhäiskauden teos ottaa muodollisen irtioton tutummista perhedraamoista. Pieni, miltei bergmanilainen teatteriryhmä vierailee syrjäisellä saarella, jossa heidän vanhalla johtajallaan on menneisyyden jäljiltä paikallisen naisen kanssa poika. Kiehtova sivuaskel on samalla myös Ozun oman mykkäelokuvan uusintaversio. Lauri Timonen

9. Dragnet Girl (1933) Ozu ehti tehdä uransa varhaisemmassa vaiheessa myös amerikkalaisvaikutteisia gangste-

Yasujiro Ozun elokuvien sarja Orionissa 27.4. saakka. Katso esityskalenteri kavi.fi/ohjelmisto

ORION I KEVÄT N O N TÄYNN Ä SUU RIA KLASS IKOITA

NIN ORIO N AU D E KUUK U VA E LO K

ALAIN RESNAIS

HAIFAA AL-MANSOUR

ELOKUVATEATTERI ORION Eerikinkatu 15, Kamppi TI liput 6,5 €/5 € www.kavi.fi

HIROSHIMA, RAKASTETTUNI ELOKUVATEATTERI ORION

4.3. KLO 17.00 • LA 15.3. KLO 19.00 KE 19.3. KLO 19.15 • PE 28.3. KLO 21.00

Eerikinkatu 15, Kamppi liput 6,5 €/5 € www.kavi.fi

CARTE BLANCHE À PIRJO HONKASALO

KINO KLASSIKKO

MARGUERITE DURAS

HIROSHIMA, RAKASTETTUNI (ALAIN RESNAIS 1959) (4K)

TI 11.3. KLO 17.00 • SU 16.3. KLO 17.30


CULT24

MAGAZINE

Maaliskuu 2014

13

Omin sanoin: Pauliina Turakka-Purhosen kangasveistosryhmä Danse Macabre (2013-14)

Parisuhde mustassa laatikossa Kuvataiteilija Pauliina Turakka-Purhonen on ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi, ja nykytaiteen museo Kiasmaan on koottu hänen ja muiden kandidaattien töitä. Turakka-Purhonen kertoo omin sanoin teoksestaan Danse Macabre. ”DANSE Macabre -kangasveistosryhmäni, jonka tein vuosina 2013-14, esittää parisuhteen eri puolia omien kokemuksieni kautta. Haluan tehdä kuvia aiheista, jotka jollain tavalla sörkkivät tai hiertävät minua. Yksi niistä on ehdottomasti parisuhde ja muut läheiset ihmissuhteet, jotka voivat olla todella kivuliaita. Aiheen pitää nyppiä todella kovaa, jotta jaksan tarttua siihen ja käsitellä siitä. Kaikki teoksessa olevat kahdeksan osaa pohjautuvat omiin kokemuksiini parisuhteesta ja siihen, kuinka suhteessa eläminen muokkaa minua ja nostaa esille piirteitä, joiden olemassaolosta en ole aikaisemmin tiennyt mitään. Koen oman elämäni koostuvan useista erilaisista aikatasoista ja identiteeteistä, jotka tuovat mukanaan ihan uusia tilanteita ja haasteita. Danse Macabre on käännetty suomeksi aiemmin nimellä Kuoleman tanssi, ja tässä teoksessa kuvailen sitä, kuinka elävät ja kuolleet tanssittavat minua samaan aikaan. Ne ovat ohjanneet ja ohjaavat minua edelleenkin elämässäni. Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta.

Petter Lundberg

näyttely

Pauliina Turakka-Purhonen Päällystän veistämäni hahmot kankailla, joita työhuoneeni on jatkuvasti pullollaan. En osaa valita käyttämiäni kankaita koskaan etukäteen, vaan kokeilen niitä ja lopulta löydän haluamani. Esimerkiksi teoksessa istuvalle pienelle hahmolle leikkasin farkut oman lapseni vanhoista farmareista. Käytän erivärisiä ja -kuvioisia hahmoja erottamaan hahmoja toisistaan ja synnyttämään erilaisia

Danse Macabre kangasveistos (2013-14) tunnelmia. Loin sarjakuvamaisen savupilven tuodakseni teokseen mukaan synkkyyttä ja pohtivuutta. Olin aluksi suunnitellut, että jokainen nukke laskettaisiin erikseen katosta alas narujen varassa, mutta tajusin sen lopulta olevan mahdoton ajatus. Niinpä musta, molemmilta puolilta avoin laatikko tuli mukaan vasta aivan viime hetkillä ja oivalsin että hei, tästäpä

tuli liki teatterimainen esitys. Niinpä Danse Macabresta sukeutui lopulta kolmiulotteinen taulu.” Petter Lundberg Ars Fennica -näyttely on avoinna Kiasmassa 20.4. asti.

www.amosanderson.fi

collaboration with Museum

(1925-1991)

In

JEAN TINGUELY

Tinguely, Basel, a cultural commitment

Santana, Bascule, 1966 Collection: Museum Tinguely, Basel Donation Niki de Saint Phalle Photo: Christian Baur, © Museum Tinguely

by Roche

28.2.– 26.5.2014

Amos Andersonin taidemuseo Yrjönkatu 27, Helsinki Puh 09 6844460 ma, to, pe 10–18 / ke 10–20 la–su 11–17 /ti suljettu


CULT24

MAGAZINE

14

Maaliskuu 2014

Irwin herää henkiin

elämäni roolit

Mika Räinä teki musikaalin nuoruutensa sankarista Irwinistä. Oulussa ensi-iltansa saanut musikaali on nyt nähtävillä Helsingissä Aleksanterin teatterissa.

Aleksanterin teatteri

teatteri

NÄYTTELIJÄ, käsikirjoittaja Mika Räinä on uudesta projektistaan vilpittömän innoissaan. Hän on kirjoittanut musikaalin lapsesta asti ihailemastaan Irwin Goodmanista ja esittää nyt sen pääroolia ympäri Suomea. – Minä olen sitä polvea, että olen kuunnellut Irwiniä salaa lapsena. ”Haistakaa paska koko valtiovalta!” Se oli täysin radikaalia silloin, Räinä viittaa erääseen Irwin Goodmanin tunnettuun kappaleeseen. 1970-luvun alussa syntyneenä hän muistaa Irwin Goodmanin kultakauden. – Lapsena kuunneltiin hänen musiikkiaan salaa kasettisoittimella tyynyn alla, porvariperheessä ei saanut Irwiniä kuunnella. Sieltä kiinnostukseni on jäänyt Irwin Goodmanin henkilöön. Aikaansa suhteutettuina laulut olivat todella rohkeita. IRWIN Goodman (Antti Hammarberg, 1943–1991) tunnettiin laulajana, joka keikkaili tiuhaan ympäri Suomea ja lähimaita. Siksi onkin varsin sopivaa, että Irwin – ikuinen kapinallinen kiertää tänä keväänä Suomen teattereita. Musikaalin kantaesitys oli Oulun teatteri Riossa tammikuussa, helmikuun lopulla sitä on esitetty Linnateatterissa Turussa. Helmikuusta huhtikuun loppuun musikaalia esitetään pidempi kausi Helsingin Aleksanterin teatterissa ja huhtikuussa se pääsee Hämeenlinnan Teatteriin. Kirjoittaessaan näytelmää Räinä on tutustunut Irwin Goodmanin elämään muun muassa kirjojen ja arkistomateriaalin kautta. Tärkein lähde ja innoittaja on ollut Goodmanin työtoveri, sanoittaja Veikko ”Vexi” Salmi. Taustatyötä on tehty, mutta mitään näköisteosta Räinä ei ole halunnut tehdä. – Vexin ja Irwinin elämistä on tehty elokuva ja näytelmiä. Halusin tuoda Irwinistä esille sellaista, mitä ei ole ennen nähty. Näytelmässä ja esityksessä käydään läpi Irwin Goodmanin ura, mutta samalla annetaan tämän hahmon kommentoida oman aikamme ilmiöitä. Näyttelijät Miia Nuutila ja Jussi Lampi tuovat nykypoliitikot ja muut merkittävät henkilöt näyttämölle. – Pyrimme tekemään musikaalin irwiniläisellä otteella. Kerromme tarinoita tästä ajasta yrittäen tehdä sen samalla tavalla kuin Irwin ja Vexi käsittelivät oman aikansa ilmiöitä 40 vuotta sitten, Räinä kuvailee. Yleisössä onkin nähty myös paljon nuoria, jotka eivät itse Goodmanin aikaa muista.

SEELA SELLA on yli 50-vuotisen uran tehnyt näyttelijä. Sella on näytellyt muun muassa Tampereen Työväen Teatterissa, Teatteri Jurkassa ja Suomen Kansallisteatterissa sekä Timo Koivusalon elokuvissa Sibelius ja Kalteva Torni. Hän on myös dubannut useita Disney-elokuvia, kuten Ötökän elämää ja Keisarin uudet kuviot. Sellalle myönnettiin Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto vuonna 2000 ja näyttämötaiteen valtionpalkinto vuonna 2009. Nyt Sellan voi nähdä uudessa Kummeli V -elokuvassa. Sella kertoo kolme tärkeää roolia elämänsä varrelta. Paavo Haavikon televisiomonologi: Sylvi Kekkonen Haavikon teksti oli aivan loistava, vaikka se sekoittikin armottomasti fiktiota ja faktaa. Saimme tehdä televisiomonologin Tamminiemessä, mikä oli ikimuistoista. Oli mieletöntä päästä tutustumaan Sylvi Kekkosen kaltaiseen hahmoon, joka on ollut yhden suurmiehemme takana erittäin merkittävä vaikuttaja. Minusta Sylvi on jäänyt suotta pimentoon. Hän oli merkittävä kulttuuriihminen ja fiksu nainen. Kalteva Torni: Elsa Kaltevaa Tornia tehdessä oli leppoisa fiilis, kun saimme olla kuvausten myötä ulkomailla.

Elsan hahmossa mieleeni jäi se, kuinka hän etsi Italiasta entistä rakkauttaan ja lopulta kohtaa tämän. Tilanne oli sikäli jännä, että jouduin luomaan itselleni tuntemattoman italialaisen näyttelijän kanssa hahmoillemme yhteisen historian ja kuvittelemaan, miltä tuntuisi kohdata vanhana nuoruudenrakkautensa. Tämän työstäminen ja harjoitteleminen oli mielenkiintoista ja tunteikasta. Elämänmeno: Lempi-täti TV-sarja Elämänmenon Lempi-tädin hahmon kautta sain nuorilta, onnettomissa olosuhteissa kasvaneilta lapsilta palautetta hahmostani. He soittelivat minulle kotiin ja kertoivat minulle huoliaan, koska luulivat että olen siviilissä samanlainen kuin roolihahmoni. Oivalsin näiden puheluiden kautta, että näyttelijän on kannettava oma roolinsa: en olisi voinut sanoa heille, että en välitä teistä, en ole kuin Lempi-täti. Emmehän me tee tätä työtä itsellemme vaan muille ihmisille, ja siihen sisältyy vastuuta. Petter Lundberg Kummeli V parhaillaan elokuvateattereissa.

Mika Räinä Irwinin asussa. SUHTEUTETTUNA aikaansa laulut olivat hyvinkin kapinallisia, Räinä huomauttaa. – Kuusikymmentäluvulla maailma oli suhteellisen kahtiajakautunut, ja Suomi varsinkin. Oli selkeästi porvarit ja työväenluokka. Silloin kritiikkiä ei juuri siedetty. Alussa oltiin vahingossa kapinallisia. Lauluissa oli yhteiskunnallisia vitsejä. Vexin mukaan niitä kirjoitettiin pilke silmäkulmassa. Ei oltu koskaan vakavissaan kapinoissaan, Räinä kertoo. – Irwinistähän on ollut kuva tällaisena protestilaulajana ja räyhähenkenä. Oikeastihan uransa alkuvaiheessa 60-luvulla ja 70-luvun alussa hän piti tätä yhteiskuntaa vähän hassuna. Hän oli kosmopoliitti, reissasi maailmaa ja tiesi, mitä ulkomailla tapahtuu. Näytelmän kirjoittajan täytyy voida muokata ja värittää tapahtumia. Silti oikeisiin ihmisiin perustuvien hahmojen kirjoittamisessa ja esittämisessä on valtava vastuu.

Teos jää historiaan osaksi ihmisistä kerrottujen tarinoiden joukkoa. – Kaikista kuumottavin ensi-ilta koko elämässäni oli Aleksanterin Teatterissa. Tiesin, että Vexi on katsomossa. Esityksen jälkeen tapasin hänet, ja hän oli tyytyväinen mutta kaihoisalla mielellä. Myös katsojilta on tullut paljon kiittävää palautetta. – Tietenkin se on osin Vexin ja Irwinin hienojen kappaleiden ansiota, Räinä nauraa.

Tiina Vanhanen Irwin – ikuinen kapinallinen, Aleksanterin teatterissa, esityksiä 7.3., 8.3., 25.4. ja 26.4.

Ilveilyä työelämälle teatteri

MUSIIKKITEATTERI Kapsäkin uusi komedia Huippuosaajat! sukeltaa työelämään. Esityksen aikana käydään läpi niin nousukauden aallonharjat kuin lomautusuhan pohjamudatkin. Ajankohtaissatiiri kerrotaan kolmen päähenkilön näkökulmasta. He kaikki uskovat – tai ovat ainakin uskoneet – olevansa oman alansa huippuosaajia mutta päätyvät korkeintaan selviytyjiksi. Rooleissa nähdään muun muassa komediennet Minna Kivelä ja Annu Valonen sekä näyttelijämuusikko Antti Korhonen, joka on säveltänyt ja sanoittanut ison osan esityksen lauluista. – Luvassa on satiirinen mutta toisaalta myös koskettava, puhdassydämisyyttä pelkäämätön ilveily.

Lopputulos on muodoltaan jotain sellaista kuin pienen ihmisen kokoinen aikuisten satumusikaali ja sisällöltään katu-uskottavaa yhteiskunnallista kabareeta, luonnehtii esityksen ohjannut Jukka Keinonen. Cult24 Huippuosaajat! Kapsäkissä 6.3.–5.4.


Maaliskuu 2014 lyhyesti

Kansainvälistä teatteria lapsille

Georgialaiset lentävät Finlandia-talossa

KAHDEKSATTA kertaa järjestettävä kansainvälinen lasten- ja nuortenteatterifestivaali Bravo! tarjoilee laajan kattauksen teatteria kaikenikäisille. Festivaalille saapuu kuusi esitystä viidestä eri maasta ympäri maailman. Lisäksi ohjelmistossa on paljon muuta oheisohjelmaa niin lapsille kuin ammattilaisillekin. Osana festivaalin oheisohjelmaa on perinteinen lapsiraati. Teatteri IlmiÖ:n kanssa yhteistyössä toteutetun eri-ikäisistä lapsista ja nuorista koostuvan raadin asiantuntevat jäsenet kiertävät festivaaliviikolla katsomassa kaikki esitykset. Palautetilaisuus pidetään Annantalolla torstaina 27.3 klo 15 alkaen. Cult24

GEORGIAN kansallisbaletti Sukhishvili tunnetaan ”kahdeksantena maailman ihmeenä” ja ”lentävinä georgialaisina”. Nimitykset juontavat juurensa tanssijoiden äärimmäisen korkeista hypyistä ja taiturimaisesta akrobatiasta. Sukhishvili on hurmannut jo yli 50 miljoonaa katsojaa 90 maassa ja 5 maanosassa. Sukhishvilin historia ulottuu vuoteen 1945, jolloin sisarukset Iliko Sukhishvili ja Nino Ramishvilsen perustivat tanssiryhmän. Kaksituntinen tanssiesitys tuo maaliskuun lopulla Finlandia-talon lavalle 70 tanssijaa ja yli 1000 asua, joissa on käytetty muun muassa arvokkaita kiviä. Cult24

Bravo!-festivaali Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kulttuuritaloissa 21.–30.3.

Sukhishvili Finlandia-talossa 30.3.

K AT I K A A R T I S E N N ÄY T E L M Ä

Nätti tyttö, vähän pehmee OHJAUS JOHANNA FREUNDLICH R O O L E I S S A K A I JA PA K A R I N E N / M I N N A S U U R O N E N EMILIA SINISALO / ROBIN SVARTSTRÖM

ESITYKSET 6.2.2014 - 30.4.2014 LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALKAEN 17,50 € puh. (09) 718 622 www.r yhmateatteri.fi


CULT24

MAGAZINE

16

Maaliskuu 2014

Kaspar Hauser kysyy ja haastaa Q-teatterin näytelmä Kaspar Hauser on ylistetty näytelmä Y-sukupolvesta. Näytelmän ohjaaja Akse Pettersson kertoo miten näytelmä sai alkunsa. Mutta tiesittekö kuka oli Kaspar Hauser? Q-TEATTERIN kevään uutuusnäytelmä Kaspar Hauser pohtii syrjäytymisen käsitettä. Näytelmän ohjannut ja sen toisena käsikirjoittajana toimineen Akse Petterssonin mukaan taide on oiva väylä tutkia yhteiskunnan arvoja ja arvomaailmaa. – Idea Kaspar Hauseriin syntyi, kun juttelin pitkäaikaisen ystäväni ja näytelmän toisen käsikirjoittajan Johannes Ekholmin kanssa siitä, kuinka hahmotamme todellisuuttamme, Pettersson kertoo. – Lopulta siirryimme keskustelemaan syrjäytymisestä ja tajusimme molemmat, että kumpikin meistä olisi voinut syrjäytyä, jos elämässä olisi mennyt pari asiaa vähän eri lailla. Vähän myöhemmin Q-teatteri otti ohjaajaan yhteyttä ja tiedusteli, haluaisiko Pettersson ohjata jotain. Hän muisti juttutuokion Ekholmin kanssa ja suostui. Tuloksena on Kaspar Hauser, jota tähdittävät Lotta Kaihua, Jussi Nikkilä ja Eero Ritala. – Ajattelin että no perkele, jos tämä syrjäytyminen on nyt sellainen juttu, josta keskustellaan paljon, niin miksen tekisi taidetta siitä? Petterson naurahtaa. – Miksen voisi tehdä teatteria siitä, mikä tuntuu itsestäni tärkeältä?

Q-teatterin lavalla Eero Ritala (vas.), Lotta Kaihua ja Jussi Nikkilä. löydettiin heitteille jätetty lapsi, jota alettiin kutsua Kasper Hauseriksi. Myöhemmin opittuaan kunnolla kävelemään ja puhumaan hän kertoi olleensa koko ikänsä lukittuna pimeään kellariin. Hauserille oli tuotu ruokaa hänen nukkuessaan, eikä hänellä ollut mitään käsitystä ulkopuolisesta maailmasta. Lopulta Hauser puukotettiin kuoliaaksi, ja

Petter Lundberg

PETTERSSON kertoo muistaneensa Kaspar Hauserin legendan aivan sattumalta. Vuonna 1828 Saksasta, Nürnbergin kaupungista

Pate Pesonius

teatteri

hänen alkuperänsä jäi lopullisesti hämärän peittoon. – Emme aio kuitenkaan tarjoilla Hauserin tarinaa väkisin, vaan jokainen voi itse pohtia näytelmää katsoessaan, kuinka hän liittyy tähän kaikkeen, Pettersson selittää. Ohjaaja-käsikirjoittajan mukaan Kaspar Hauser ei kerro sinänsä syrjäytyneistä ihmisistä, vaan sen sijaan pohtii, miksi joku syrjäytyy ja joku toinen ei. – Halu olla ja päästä osaksi yhteiskuntaa yhdistää meitä, hän pohtii. – Mutta mitä siitä seuraa, jos saavutamme tuon tavoitteen? PETTERSSONIN mukaan Y-sukupolvelle eli 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntyneille tunnusomaisin piirre on opetus siitä, kuinka heidän tulee kuunnella omaa ääntään ja tehdä sitä mitä itse haluavat. Samaan aikaan kuitenkin epävarma taloustilanne pakottaa heidät ottamaan realiteetit huomioon. Tässä on selkeä ristiriita, jonka Pettersson on halunnut tuoda mukaan näytelmäänsä. – Haluan myös kysyä, mistä tuo oma ääni tulee ja onko se edes omasi? Pettersson pohtii.

Akse Petterssonin Kaspar Hauser kuvaa Y-sukupolvea.

Nyky-yhteiskunta näyttäytyy monille sulatusuunimaisena kokonaisuutena, johon kaikki pyrkivät pääsemään mukaan lähtökohdistaan riippumatta. Siksi Petterssonista onkin mielenkiintoista, mitä syrjäytyneet ihmiset kertovat vaikkapa nykyisen työelämän odotuksista ja vaateista. – Minusta masentuneisuus ja toivottomuus noiden vaatimusten edessä on ehdottomasti oiva kysymys teatterin ja taiteen käsiteltäväksi, hän sanoo. – On tärkeää pystyä puhumaan siitä, miksi ihmiset oireilevat ja haluavat tehdä irtioton yhteiskunnasta, vaikka tarve kuulua yhteen muiden kanssa on täysin inhimillistä. Petterssonin mukaan Kaspar Hauser onkin kaikkiaan rehellinen ja vilpitön yritys näyttää maailma ja elämä sellaisena kuin se nykyään on. – Vaikka välillä on todella rankkaa, mukaan mahtuu paljon kaikkea hyvääkin, hän muistuttaa. Petter Lundberg Kaspar Hauser Q-teatterissa 17.5. asti.

Osallistu :n lukijatutkimukseen! Voit voittaa 100 euron kirjapaketin! cult24.fi/lukijatutkimus Vastausaika 21.3. asti


CULT24

MAGAZINE

Maaliskuu 2014

17

Leningradin Anne Frank Bazar

Lena Muhina

Lena Muhinaa on luonnehdittu Leningradin omaksi Anne Frankiksi. Muhina kirjoitti päiväkirjaa, jossa hän kertoo elämästä saksalaisten piirittämässä Leningradissa. Kirja ilmestyi alkuvuodesta myös suomeksi. kirjat

NYKYINEN Pietari oli motissa syyskuusta 1941 alkaen tammikuuhun 1944 asti lähes 900 päivän ajan, ja tuona aikana kaupungissa

kuoli yli miljoona siviiliä nälkään. 16-vuotiaan Muhinan päiväkirja alkaa pari kuukautta ennen hyökkäystä, jolloin hän kuvaa ikäiselleen tytölle tyypillisesti koulunkäyntiä, ihastuksiaan ja tavallista elämää tarkkanäköisesti ja kiinnostavasti. Tunnelma kuitenkin muuttuu, kun natsit piirittävät kaupungin ja paniikki alkaa vallata alaa samaan tahtiin ehtyvien ruokavarojen kanssa. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja ja professori Markku Kangaspuron mukaan Muhinan päiväkirja on paitsi kaunokirjallisesti mutta myös historiallisesti erittäin ansiokas ja mielenkiintoinen teos. Se yhdistää pienen ihmisen tarinan huomattavasti suurempiin, koko maailmaa mullistaneisiin tapahtumiin. – Piirityspäiväkirja on kypsää tekstiä sodan rumuudesta, kärsimyksistä ja julmuuksista, Kangaspuro kertoo. – Muhina kertoo elämästä ainaisen pelon ja nälän keskellä. Hän on kuitenkin neuvokas tyttö, ja osaa haalia itselleen ruokaa muita enemmän. PROFESSORIN mukaan Muhinan päiväkirja on ainutlaatuinen yksilön eli Muhinan näkökulmaa painottava dokumentti. Neuvostoliiton harjoittaman yleisen ja poliittisen sensuurin takia vastaavia tarinoita sodan keskeltä ei ole taltioitu satunnaisia sanomalehtihaastatteluja lukuun ottamatta. – Leningradin piirityksestä on aikaisemmin Neuvostoliitossa kirjoitettu kovin san-

karillisesti. Kaupungin asukkaat on esitetty yhteen hiileen puhaltaneina selviäjinä, mikä toki sopi sosialistiseen realismiin, Kangaspuro kuvailee. – Toisen maailmansodan jälkeen kuitenkin Stalin lähipiireineen pyrki vähättelemään tapahtumaa ja esittämään, ettei siviileillä ollut ihan oikeasti niin rankkaa. Muhina kertoo tulevan sodan olevan ankara ja raju, sillä ”Saksa ei ole mikään Suomi.” Talvisotaa näet käytiin Leningradin sotilaspiirin johdolla, joten Muhina on varmasti tiennyt Neuvostoliiton sodasta länsinaapuria vastaan. Piirityspäiväkirjassaan Muhina aprikoi, että mikäli natsit eivät onnistuisi jyräämään Leningradia, sodan suunta kääntyisi täysin. Niin lopulta tapahtuikin, ja Kolmannen valtakunnan alamäki alkoi juuri piiritystaistelun häviämisestä. – Saksalaisten suunnitelmissa oli pitää yhdessä suomalaisten kanssa Leningrad motissa, jotta joukkojen eteneminen Moskovan kimppuun sujuisi mahdollisimman helposti, professori kertoo. – Suomalaiset olivat todellakin mukana piirityksessä. He muodostivat piiritysrenkaan pohjoisosan Laatokan ja Suomenlahden välillä, mutta eivät missään vaiheessa hyökänneet itse kaupunkiin.

nainen ei maininnut kirjoittamastaan päiväkirjasta mitään eikä its easiassa edes puhunut koko piirityksestä kenellekään koko loppuelämänsä aikana. Piirityspäiväkirja hävisi vuosikausiksi, kunnes vuonna 1962 nimetön lahjoittaja toi sen Venäjän valtionarkistoon. Lena Muhina kuoli Moskovassa 1991, ja Pietarin eurooppalaisen yliopiston tutkija Sergei Jarov löysi päiväkirjan vuosituhannen alussa arkistoista. – Neuvostoliitto on ollut aina oikea arkistojen maa, jonne on varastoitu ja taltioitu kaikki mahdolliset dokumentit, Kangaspuro kertoo. – On aivan mieletön sattuma, että Piirityspäiväkirja edes löytyi. Kukaan ei tiennyt siitä tai olemassaolostaan ennen kuin dokumentti oli löytynyt. Petter Lundberg L Lena Muhina: Piirityspäiväkirja P (Bazar) (B

MUHINAN päiväkirja päättyi toukokuussa 1942, ja hänet evakuoitiin kaupungista saman vuoden kesäkuussa turvaan. Nuori

K Ä D E N TA I T O

0HVVXNHVNXV+HOVLQNLŝ Avoinna: pe klo 10–18, la klo 9–18, su klo 9–17. Liput: 16/10/5/37 €, ryhmälippu (väh. 10 hlöä) 10 €/hlö Alle 4-vuotiaat, veloitukseton sisäänpääsy. Alle 12-vuotiaat messuille aikuisen seurassa. www.kadentaitotapaKWXPDƃŧZZZODKLUXRNDOXRPXƃ 2VWDOLSXWYHUNNRNDXSDVWDLOPDQSDOYHOXPDNVXMDVKRSPHVVXNHVNXVFRP

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

<KWHLVW\¸VV¦/¦KLUXRND OXRPXQNDQVVD


CULT24

MAGAZINE

18

Maaliskuu 2014 Kim Laine

Menovinkit maaliskuulle

ELOKUVAENSI-ILTOJA:

Kaikki menotiedot

4.3. • Wadjda Waad Mohammed, Abdullrahman Al Gohani, O: Haifaa Al-Mansour 7.3. • 300: Imperiumin nousu (300: Rise of an Empire) Sullivan Stapleton, Eva Green, O: Noam Murro • Herra Peabody & Sherman, O: Rob Minkoff • Eedenistä Pohjoiseen, O: Virpi Suutari • American Hustle Christian Bale, Amy Adams, Bradley Cooper, O: David O. Russell

TAPAHTUMAT JA FESTIVAALIT: • Emergenza Festival Finland, festivaali uusille bändeille, Bar Loose yms., 5.–10.3. • Kuva & Kamera, kaikki valokuvauksesta, Messukeskus, 7.–9.3. • Waterland, musiikkitapahtuma, Serena, 7.–9.3. • Helsinki Cine Aasia, aasialaisen elokuvan festivaali, 13.–16.3. • Helsinki Ink, tatuointitapahtuma, Kaapelitehdas, 21.–23.3. • Frutas Tropicales, latinalaisamerikkalaisen musiikin festivaali, Martinus-sali (Vantaa), 21.–23.3. • Kirkko soikoon -festivaali, konsertteja, keskusteluja yms. Helsingin kirkoissa 21.–30.3. • Seasons Film Festival, Bio Rex & Maxim, 27.–30.3. • Retro & Vintage + Design Expo, osto- ja myyntitapahtuma, Kaapelitehdas, 29.–30.3. • Kirjamarkkinat, Korjaamo, 29.–30.3. • JuuriJuhla, kansanmusiikkitapahtuma Espoossa, 5.–13.4. Tampere: • Tampereen elokuvajuhlat, lyhytelokuva festivaali, 5.–9.3. • Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali, Tampereen teatteri, 12.–15.3. • Tampere kuplii -sarjakuvafestivaali, Tampereen keskusta, 26.–30.3. • Tampere Beatles Happening, Kansainvälinen Beatles -festivaali, Tampere-talo, 28.–29.3. Turku: • Winternational Jazzfestival, uusi kansainvälinen jazzfestari, 21.–23.3.

KEIKKOJA: • • • • • • • • • • • • • • • •

Tuomo, Sellosali, 7.3. 30 Seconds to Mars, Hartwall Areena, 8.3. Mikko Innanen & Innkvisitio, Sellosali, 13.3. Francine, On the Rocks, 15.3. Katri Helena 50 v. juhlakiertue, Sellosali, 15.–16.3. Eero ja Jussi & The Boys, Kulttuuritalo, 16.3. Rufus Wainwright, Kulttuuritalo, 17.3. Anna Calvi, Tavastia, 18.3. Robert Dahlqvist, Sellosali, 19.3. Antti Railio, Sellosali, 21.3. Ron Carter Golden Striker Trio, Savoy-teatteri, 22.3. Cheek, Savoy-teatteri, 23.3. Maiden United, On the Rocks, 23.3. Silvennoinen & Majanen Band, Sellosali, 28.3. Ahola, On the Rocks, 28.3. Lisa Nilsson, Finlandia-talo, 29.3.

Turku: • Supersuckers, Klubi, 7.3. • Stam1na, Klubi, 14.–15.3. • Happoradio, Klubi, 20.3. • SMG, Klubi, 21.3. • Olavi Uusivirta, Klubi, 28.3. • The Voice of Finland LIVE, Logomo, 28.3. • Lisa Nilsson, Logomo, 30.3. Tampere: • Herra Ylppö & Ihmiset, Yo-talo, 7.3. • Supersuckers, Klubi, 9.3.

• Afroditen valtakunta, Vapriikki, 21.3. alkaen • TAMK: Ylin nappi auki, TR1 Taidehalli, 29.3.–13.4.

Tanssija Minna Tervamäen ja harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen Bright Shadow, Sellosali 3.4. • • • • • • • • • • •

Happoradio, Yo-talo, 14.3. Cheek, Tampere-talo, 15.3. Robert Dahlqvist, Yo-talo, 20.3. The White Barons, Klubi, 21.3. Samuli Putro, Yo-talo, 21.3. Stam1na, Pakkahuone, 22.3. Dalindéo, Tampere-talo, 22.3. Uncle Acid And The Deadbeats, Klubi, 23.3. Jari Sillanpää, Tampere-talo, 27.3. Gogol Bordello, Pakkahuone, 28.3. SMG, Yo-talo, 28.3.

KONSERTIT: • RSO, Perjantaisarja 10, Musiikkitalo, 7.3. • Tapiola Sinfonietta – Kausikonsertti, Tapiolasali, 7.3. • Oslo Filharmoniske Orkester, Musiikkitalo, 8.3. • Avanti – Kabaree, Vanha Ylioppilastalo, 8.3. • Tapiola Sinfonietta – Suuri Sinfonia, Musiikkitalo, 9.3. • RSO, Keskiviikkosarja 11, 12.3. • RSO, Torstaisarja 8, 13.3. • Apocalyptica Symphony, Finlandia-talo, 12.3. • Tapiola Sinfonietta – Taiteilijat lähikuvassa, Sellosali, 20.3. • Royal Philharmonic Orchestra Plays Rock, Finlandia-talo, 21.3. • RSO, Perjantaisarja 11, 21.3. • RSO, Keskiviikkosarja 12, 26.3. • Helsingin Barokkiorkesteri – MatteusPassio, Kallion kirkko, 30.3. Turku: • Yö Venetsiassa, Konserttitalo, 8.3. • Tuhat ja yksi yötä – Turun filharmoninen orkesteri, Konserttitalo, 13.–14.3. • Tuliset Tenorit, Konserttitalo, 25.3. • Kari Tapio -muistokonsertti, Konserttitalo, 26.3. • Mannermaista loistoa – Turun filharmoninen orkesteri, Konserttitalo, 28.3. Tampere: • Faunien iltapäivä – Tampere filharmonia, Tampere-talo, 9.3. • Apocalyptica & Avanti, Tampere-talo, 11.3. • Angélique Kidjo, Tampere-talo, 12.3. • Leif Segerstam & Tampere filharmonia, Tampere-talo, 14.3. • Jouni Kaipanen, Tampere-talo, 15.3. • Santtu-Matias Rouvali & Tampere filharmonia, Tampere-talo, 28.3.

• Huippuosaajat – alaston komedia työelämästä, Kapsäkki, 6.3.–5.4. • Kuka mitä häh?, Peacock, 7.–8.3. • Sommarboken, Espoon Kaupunginteatteri, 18.–19.3. • Tarzan, Helsingin Kaupunginteatteri, 18.3.–24.5. • Den avslöjande tröstaren, Espoon Kaupunginteatteri, 21.–22.3. • Kabaree Berlin, Kapsäkki, 27.3.–12.4. Turku: • Ihmisellinen mies, Turun Kaupunginteatteri, 6.3.–3.5. • Mieletön Turun tulevaisuus, Linnateatteri, 12.3.–24.5. • Sata ja yksi yksisarvista, Tehdas teatteri, 15.3.–6.4. • Eduskunta II, Turun Kaupunginteatteri (vierailu), 24.–25.3.

14.3. • Need for Speed Aaron Paul, Dominic Cooper, O: Scott Waugh • Presidentintekijät, O: Tuukka Temonen • Saving Mr. Banks Emma Thompson, Tom Hanks, O: John Lee Hancock 21.3. • Only Lovers Left Alive Tilda Swinton, Tom Hiddleston, O: Jim Jarmusch • Non-Stop Julianne Moore, Liam Neeson, O: Jaume Collet-Serra • Isänsä Poika (Soshite chichi ni naru) Masaharu Fukuyama, Machiko Ono, O: Kore-eda Hirokazu • Le Week-End Jim Broadbent, Lindsay Duncan, O: Roger Michell 28.3. • The Railway Man Colin Firth, Nicole Kidman, O: Jonathan Teplitzky • Näin unta elämästä, O: Jukka Kärkkäinen & Sini Liimatainen • Locke Tom Hardy, O: Steven Knight

Tampere: • Jope Ite 50 v., Komediateatteri, 12.–29.3.

TANSSI: • Katariina Numminen & Co: Zoo, Zodiak, 7.–19.3. • Z-free, Zodiak, 11.–12.3. • Kuka pelkää tappajahaita, Helsingin Kaupunginteatteri, 15.3.–12.4. • Blondi, Kiasma-teatteri, 19.–29.3. • Suden huuto, Zodiak, 22.–23.3. • Loistefestarin Gaala, Aleksanterin teatteri, 27.3.

UUSIA NÄYTTELYITÄ: • Jean Tinguely, Amos Andersonin taidemuseo, 28.2.–26.5. • Sydänpuoli ylöspäin, Taidehalli, 8.3.–6.4. • Alfredo Jaar, Kiasma, 11.4.–7.9. • Beda Stjernschantz, Amos Andersonin museo, 14.3.–31.8. • Naisten matkassa, Sinebrychoffin taidemuseo, 27.3.–10.8. • Virhepäätelmä, Valokuvataiteen museo, 27.3.–27.7. • Helsinki Photography Biennial, Valokuvataiteen museo, 28.3. –27.7.

UUTTA TEATTEREISSA:

Turku: • Kukka-Maria Rosenlund, Turun taidemuseo, 14.3.–27.4. • Adidasmies ja Voimanainen, Wäinö Aaltosen museo, 14.3.–25.5.

• Luolasto, Kansallisteatteri, 3.3.–16.5. • La Chica Conejita, Espoon Kaupunginteatteri, 6.–8.3.

Tampere: • Andy Warhol, An American Story, Sara Hildénin taidemuseo, 8.3.–28.5.

Only Lovers Left Alive, ensi-ilta 21.3.

ORIONISSA MAALISKUUSSA: • Dekkarit valkokankaalla, 7.1.–3.4. • Carte Blanche Á Pirjo Honkasalo, 8.1.–20.4. • Stranger Than Fiction, 8.1.–26.4. • Walt Disney, 12.1.–23.3. • Erkki Karu, 12.1.–9.4. • Elokuvan historia – klassikoita, 13.1.–28.4. • Kavi digitoi, 15.1.–23.4. • Elokuva uskonnon peilinä, 4.2.–25.4. • Kino klassikko, 1.3.–6.4. • Marguirite Duras, 11.3.–12.4. • Yasujiro Ozu, 18.3.–27.4. • Dokumentin ytimessä, 19.3.–15.4. • Chaplin: Kulkuri 100 vuotta, 30.3.–27.4.


CULT24

MAGAZINE

Maaliskuu 2014

19

Kolumni: Riiko

Kolumni: Hanna

SAKKINEN

HELAVUORI Elämisen sietämätön latte(us)

Totuus Guggenheimista

”THE less I give a fuck the happier I am.” Tältä voisi kuulostaa Q-teatterin Kaspar Hauserin Y-sukupolven manifesti. Ei ole tarvis vääntää teoriaa sukupolvikokemuksista. Se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, tulee synnyttäneeksi yhteisen kohtalon omaavia ihmisiä. Yhteisistä kokemuksista voi syntyä kulttimaineeseen kohoava sukupolviesitys. Kaspar Hauser tarjoaa next levelin kurkistuksen uusliberalistisen ideologian, yksilöllisen (pakko)valinnan halutalouteen, egoboostaukseen ja ärsykepaljoutuneen. On oltavasti jatkuvasti connected ja liiketilassa. Samanaikaisesti hyperitseriittoisille ja ruvella oleville ihmisille oma minä on performatiivista selfietä ja addiktioita. Henkilökohtaista potentiaalia toteutetaan hengen hädässä. Yhteisön ulkopuolinen Kaspar Hauser on yhteisölle ongelma. Hänet on väen väkisin sopeutettava halutalouteen. Kaspar Hauserissa näyttelijöiden ihmissyntikka tuottaa hengästyttävällä vauhdilla tilanteita, esitys on visuaalisten signaalien tykitystä, merkityksiä, jotka Y-sukupolvi lukee ja tulkitsee vaivatta.

MINULLA on huonoja uutisia Guggenheim Helsingin faneille ja vastustajille. Kumpikaan leiri ei ole tainnut ehtiä poteroistaan viime aikoina käymään Guggenheim Bilbaossa, joka on lähin vertailukohta mahdolliselle Helsingin instituutiolle. Jos suomalainen Guggenheim vastaisi millään tavalla museon baskiversiota, se ei pelastaisi maan taloutta eikä myöskään kolonialisoisi sen taidetta. Guggenheim-uskovaiset, jotka näkevät amerikkalaisen ketjun messiaana tai antikristuksena, ovat maalanneet ja projisoineet hankkeeseen omat haaveensa ja pelkonsa, joilla ei ole todennäköisesti mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Käväisin helmikuun alussa Guggenheim Bilbaossa. Talo oli täynnä taidetta, mutta kävijöitä oli vain kourallinen sateisena lauantai-iltapäivänä, jollaisen voisi ajatella olevan täydellinen museovierailulle. En nähnyt museossa yhtään ulkomaalaista turistia enkä kuullut mitään muita kieliä kuin espanjaa ja baskia. Vaihtuvissa näyttelyissä oli esillä ainoastaan paikallista taidetta, joka pureutui hyvin käsitteellisesti paikallisiin kysymyksiin, kuten baski-iden-

Minulle Kasparissa kuuluvat Johannes Ekholmin Graafinen suunnittelu. Käytännöt, tekniikat, strategiat -julkaisu (Tsto, josta yllä oleva lainaus) sekä Akse Petterssonin Teatteri Takomoon tekemä Eldorado. Upottavaa uutta kokemusmaailmaa! Minna Canthin eli tasa-arvon päivä (19.3.) laittaa kysymään, miksi käänteentekevät sukupolviesitykset ovat järjestään miesten tekemiä? Toisin nähtyjä ja tehtyjä naisten juttuja on, mutta jostain syystä ne eivät kasvata ympärilleen kulttimainetta. Miksi? Ovatko naisteatterintekijät sellaisia avantgardisteja, että jäävät marginaaliin? Tyytyvätkö he vähempiin resursseihin? Vivica Bandler, Kaisa Korhonen, Annette Arlander, Tuija Kokkonen, Pauliina Hulkko, Leea Klemola, Aune Kallinen, AnnaMari Karvonen, Milja Sarkola... Surffaako mies helpommin ajan aallonharjalle? Ei tästä rakenteesta käy kriitikkoja (yksin) syyttäminen. Hanna Helavuori on Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) johtaja. www.tinfo.fi

titeettiin ja ETAn terrorismiin. Guggenheim Bilbaota oli mahdoton nähdä taidemaailman McDonald’sina – kuten sitä Suomessa pilkataan. Museo oli ihan tavallinen nykytaiteenmuseo, ehkä hiukan vähemmän populistinen kuin vaikkapa Kiasma. Toisaalta voisi sanoa, että kaikki nykytaiteen museot ovat kaavamaisen samanlaisia, vähän niin kuin nakkikioskit, vaikka eivät olekaan saman ketjun osia. Pitäjästä riippuen mättöä kutsutaan purilaisiksi tai porilaisiksi. Riiko Sakkinen on Espanjassa asuva taiteilija, jonka kirjoituksia voi lukea lisää blogista www.riikosakkinen.com

kynnysmatolla Palstalla esitellään ihmisiä uusissa pesteissä

"Historia kertoo mikä on huonoa ja hyvää" Kuka: Kimmo Valtanen, Universal Music Finlandin uusi markkinointijohtaja Olet aloittanut Universal Music Finlandin markkinointijohtajana. Mitä pidät suurimpina haasteinasi uudessa tehtävässäsi? – Tietysti täytyy kyetä vastaamaan voimakkaasti muttuneen markkinan haasteeseen. Musiikkimarkkinat ovat digitalisoituneet. Tässä ympäristössä pitää kyetä markkinoimaan artistia ja tekemään heistä ilmiöitä. Jos ilmiöt ovat isoja ja sisältö hyvää, niin sitä kautta syntyy musiikin kuultelua ja ostamista. Olet työskennellyt musiikin parissa ja eri levy-yhtiöissä vuosikausia. Miten musiikin markkinointi on muuttunut sinä aikana kun olet ollut musiikkielämässä mukana? – Vielä 5-15 vuotta sitten levyjä markkinoitiin aggressiivisesti televisiomainonnan kautta. Se on hyvin pitkälti vähentynyt. Se on ehkä isoin muutos. Mitkä ovat 2010-luvulla tärkeimmät markkinointikanavat, joilla kohdeyleisö tavoitetaan? – Me satsataan paljon artistien

videoihin, niitä tehdään enemmän kuin koskaan. Satsataan digitaaliseen markkinointiin, että nämä videot nähdään ja huomataan. Sosiaalinen media on yksi tärkeä väline. Pyritään aktivoimaan artisteja itse viestimään ja kommunikoimaan fanien kanssa verkossa. Se on tehokasta.

Yleisö on pirstaloitunut. Mikä kohdeyleisö on kaikkein vaikeinta tavoittaa? – Ehkä ne vanhemmat ikäluokat, jotka eivät ole netissä aktiivisia. Perinteinen iskelmäyleisö on hankala. Iskelmälevyjen myynti on aika marginaalista, eikä niillä ole omaa

mediaa. Sille yleisölle on vaikea kertoa artisteista markkinoinnin avulla. Voiko huonon tai keskinkertaisen artistin nostaa menestykseen, jos sen osaa markkinoida oikein? – En usko, että sellainen on nykyisin mahdollista. Historia aina määrittää mikä on huonoa ja hyvää. Hetken ilmiöt voivat olla hyviä juuri sillä hetkellä. Aitoutta ja hyvyyttä ei voi feikata. Fanit aistivat sen kyllä. Ei kuluttaja suostu huonoa kuuntelemaan, jos hyvääkin on tarjolla. Ei ihmisiä voi huijata kuuntelemaan huonoa musiikkia. Olet työskennellyt johtotehtävissä muun muassa Sonylla. Mitä pidät urasi parhaana onnistumisena? – Uskon että parhaat saavutukset ovat vielä edessä. Mutta päivän selvää on, että Lordin euroviisuvoitto oli yksi merkittävä asia. On paljon artistitarinoita, joissa on saanut olla mukana, kuten HIM ja PMMP. Kotimaisen musiikin parissa työskentely on ollut hyvin antoisaa. Pauli Jokinen

Kaikki kulttuurialan työpaikat nyt yhdessä osoitteessa! Cult24.fi /tyopaikat Yhteistyössä


CULT24

MAGAZINE

20

Maaliskuu 2014 Petter Lundberg

ettekö te tiedä kuka minä olen?

Olen helsinkiläinen tanssija ja näyttelijä* Olen Sara Soulié. Synnyin Tanskassa, mutta asun Helsingissä. Minulla on molempien maiden kansalaisuus ja puhun äidinkielinäni suomea, tanskaa ja ruotsia. Näyttelen yhtä pääsosaa Nymfitsarjassa, joka alkaa MTV3:lla. Olen harrastanut tanssia nelivuotiaasta asti, ja teini-iässä päätin, että minusta tulee tanssija. Opiskelin tanssia lukion jälkeen Itävallassa Salzburg Experimental Academy of Dancessa. Pääsin kuitenkin opiskelemaan Helsinkiin Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalle, ja jatkan siellä edelleen teatteritaiteen maisterin opintojani. Kaipasin tanssin rinnalle jotain humaania ilmaisua, sitä että saa näyttää tunteitaan. Näyttelemisessä saa myös käyttää sanallista ilmaisua. Olen silti onnellinen, että olen saanut jatkaa tanssin saralla tässä samalla. Unelmoinkin siitä, että saisin tehdä loppuelämäni töitä niin näyttelemisen kuin tanssinkin parissa. Nymfit-sarjassa näyttelen Didiä, joka saa tietää olevansa nymfi-olento. Tanssitaustani auttoi oikeanlaisen rytmiikan löytämisessä, eikä koreografinen hahmotuskyky ainakaan ole haitaksi näyttelijän hommissa. En ole aivan varma, kuinka sain

roolin Nymfeistä! Sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja Miikko Oikkonen ilmeisesti näki johonkin muuhun sarjaan tekemäni koekuvauksen ja pyysi minua saman tien rooliin. Toivon, että Nymfit-sarjaa katsovat saisivat tilaisuuden paeta arkipäiväistä elämäänsä kerran viikossa ja että nauttisivat maailmoista, joita olemme luoneet. Ulkomailla asuessani olen huomannut sananlaskun ”Borta bra men hemma bäst” olevan ihan totta. Vaikka opin paljon itsestäni ja maailmasta noina vuosina, nautin nyt todella paljon Suomessa asumisesta. Tällä hetkellä odotan rahoituspäätöstä erääseen Suomessa tehtävään elokuvaan ja Ruotsissa vireillä olevaan toiseen projektiin. Vapaa-ajallani tykkään käydä keikoilla. Viimeksi lokakuussa olin kuuntelemassa Bombinoa Helsingin Tavastialla, siellä oli todella hauskaa ja tanssin paljon! Nyt te tiedätte kuka minä olen.

Eläinkannet Top 6 Etenkin 1970-luvulla levyjen kansikuvissa käytettiin usein eläimiä. Suosikkieläimiä olivat koirat ja hevoset. Cult24:n lahjomaton raati listasi mauttomimmat eläinkannet.

1. Pasi Kaunisto: Sata kelloa

2. Kisu: Luotan huomiseen

3. Päivi Paunu: Jos rakkaus jää Petter Lundberg Sara Soulié nähdään MTV3:n Nymfit-sarjassa 24. maaliskuuta alkaen.

* Haastateltava keksi itse otsikon

HelStrips

Testaa oletko CU LTurelli HELPOT MEDIUM

5. Mistä kirjasarjasta on tunnettu kirjailija E. L. James? 6. Missä huvilassa Helsingin kaupunginmuseolla on näyttelyitä? 7. Kuka muotisuunnittelija on hiihtäjien Iivo ja Kerttu Niskasen sisko? 8. Kenen lapsuudenkoti oli Paikkarin torppa?

VAIKEAT

9. Kuka ohjasi elokuvan Tuulen viemää (1939)? 10. Minkä lajin taiteilija on Wille Valo? 11. Kenen tunnetuin ooppera on Carmen? 12. Montako euroa on arvoltaan Ars Fennica -palkinto? Vastaukset: 1. Aleksis Kiven, 2. Guggenheim, 3. Robert de Niro, 4. Anssi Kelan, 5. Fifty Shades -trilogia, 6. Hakasalmen huvilassa, 7. Katri Niskanen, 8. Elias Lönnrotin, 9. Victor Fleming, 10. Nykysirkuksen, 11. Georges Bizet’n, 12. 40 000 euroa.

Pauli Jokinen

Auttakaa! Nalle Puhin puhelin hukassa!

1. Kenen kirjoittama kirja on Seitsemän veljestä? 2. Mikä on Bilbaon tunnetuin museo? 3. Kuka näyttelee miespääosaa elokuvassa Taksikuski (1976)? 4. Kenen hitti viime vuodelta on Levoton tyttö?

VASTAUKSET

Kuvia kaupungilta

Tulokset: 1-4 pistettä: aloittelija, 5-8 pistettä: harjaantunut, 9-12 pistettä: culturelli

Pääkaupunkiseudun festarit, tapahtumat, konsertit, elokuvat, teatterit, näyttelyt, ravintolat Pysy kartalla!

4. Cay Karlsson: O´Cay

5. Frederik: Tsingis Khan

6. Taisto Saaresaho: Hummani hei

Cult24 2014 03