Issuu on Google+

SUURI O: R E M U N Ä S KE , änäyttelyt

rit, kes kesäteatttearit, konsertit, fes si-illat elokuvaen

!

Ota talteen

CULT24

TEATTERI • KIRJAT • KUVATAIDE • ELOKUVA • TANSSI • MUSIIKKI • MUSEOT • TYYLI & DESIGN • MATKAILU • RAVINTOLAT

MAGAZINE

Kulttuurikorttitarjoukset s.31

Kesän hurmaavin nuori pari

Presidentti Sauli Niinistö kertoo lempimaalauksestaan Kapellimestari Dalia Stasevska yhdistää musiikin ja elokuvat Susanna Helke teki elokuvan kodittomasta homoparista Hans Välimäki avasi uuden burgeripaikan

Chike ja Maija ovat Suomenlinnan Robin Hood ja Marion-neito s. 18

+ Kalliomaalausten jäljillä, millaista on festarikatalogin tekeminen, sotaturistina Helsingissä, Antti Tuomainen, kesän kuumat muotivinkit, tietokilpailu: 100 kysymystä kulttuurista Kesä 2013

Johtava kulttuurin ja viihteen ajankohtaisjulkaisu

Ilmaiseksi kerran kuussa


CULT24

MAGAZINE

2

Kesä 2013

sana päätoimittajalta

kuukauden sitaatit

KESÄ on taiteen ja populaarikulttuurin kulta-aikaa. Monet suomalaiset lähtevät vain kesällä tapahtumien äärelle. Monille käynti kesäteatterissa on vuoden ainoa teatterikokemus. Useat eivät käy koko talvena keikoilla, mutta kesällä piipahdetaan parilla festarilla. Monet eivät harrasta taidemuseoita ja -gallerioita, mutta lomareissulla tulee ohimennen käytyä katsomassa joku kesänäyttely. On hienoa, että kesä saa liikkeelle myös ne, jotka eivät muuten kulttuuria juuri harrasta. Suomen kesä on niin täynnä tapahtumia, että kulttuuria voi välttää ainoastaan pysymällä kotona neljän seinän sisällä. Olemme Cult24:n kesälehteen koonneet lukuisia menovinkkejä sekä pääkaupunkiseudulta että myös muualta Suomesta. Poimi parhaat päältä ja nauti kesästä!

tässä numerossa

"Musiikkitalon vaksi kysyi just henkareita kun kävin hakemassa Linkolan konserton nuotit. Nuottihuijareitakin on siis liikkeellä. Ou my!" Iiro Rantala Twitterissä.

"Lauluni eivät kuulosta kovin hyviltä. Minulla ei ole sillä saralla todellisia lahjoja. Mutta yritän kovasti ja toivottavasti jonain päivänä laulan kohtuullisesti." Maailman tunnetuimpiin taiteilijoihin lukeutuva kiinalainen Ai Weiwei aikoo julkaista hevilevyn (Reuters).

"Yhden kävijän kommentti jäi mieleen viime vuodesta. Eräs rouva totesi, että oli niin kivaa, että korviakin kutitti." Lappeenrannan Asemalla soi -festivaalin järjestäjä kertoo tapahtuman tiedotteessa.

CULT24

MAGAZINE

@PauliJ

Uuden ajan kulttuurilehti Päätoimittaja: Pauli Jokinen pauli.jokinen@cult24.fi 044 52 42 520

"Lippujen osto tapahtuu varsin myöhään. Se taas tarkoittaa sitä, että konserttijärjestäjät pureskelevat sormiaan ja kynsiään hyvään tahtiin ennen tapahtumia ja miettivät, että kuinka menee." Festarijärjestäjä Eastwayn johtaja Vesa Ristimäki kertoo, että yleisön ikääntymisen myötä ennakoliput eivät käy kaupaksi entiseen tapaan (Yle.fi).

Toimitus: Hämeentie 3 00530 Helsinki toimitus@cult24.fi Uutisia netissä: cult24.fi AD & taitto: Hanna Huokuniemi Myynti: Olavi Suhonen myynti@cult24.fi 045 27 19 090 Jari Ruottinen myynti.jari@cult24.fi 050 41 22 941

4 Kolumnit: Sakkinen ja Taarasti 5 Sotaturistina Helsingissä MUSIIKKI 6 Live in Finland 9 Dalia Stasevska ja Kamarikesä NÄYTTELYT 10 Hulluna Helsinkiin 11 Max Walter Svanberg 12 Linnan aarteet 13 Pyhäniemen kesä ELOKUVA 14 American Vagabond 14 Kesän elokuvaensi-illat 15 Näin syntyy festarikatalogi KIRJAT 16 Antti Tuomainen 16 Uudet minikirjat Mikit 17 Kalliomaalausten jäljillä TEATTERI 18 Robin Hood 19 Elämäni roolit: Jaakko Saariluoma TYYLI & DESIGN 20 Pörrö Sahlberg ja askartelumassat 20 Kesäpukeutumisen trendit 21 Pasila Design

22-25 Kesän menokalenteri RAVINTOLAT 27 Hans Välimäen uusi ravintola 28 Vapaarouva van Bornsdorffin ravintolaratsia 29 Kossu 60 vuotta

30 Oletko culturelli? - 100 kysymystä 31 Kulttuurikorttitarjoukset

cultgallup

SAARA CANTELL

SAMI KESKI-VÄHÄLÄÄ

elokuvaohjaaja

käsikirjoittaja

Mediakortti: cult24.fi/mediakortti Aineisto: aineisto@cult24.fi Lehti ei vastaa tilaamattomasta aineistosta.

Kumpi vie kesällä voiton: eelokuvateatteri vai kesäteatteri?

Jakelupisteet: cult24.fi/jakelupisteet Cult24 Magazine on ilmainen kulttuurin ajankohtaislehti, joka ilmestyy pääkaupunkiseudulla. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Painos 30 000. Lehteä jaetaan noin 120 pisteessä.

Kesäteatteri ehdottomasti. Kesäteatteri on erittäin hieno suomalainen perinne. Ainakin Ryhmäteatterin Suomenlinnan esitykset käyn katsomassa vuosittain.

Painopaikka: Botnia Print

Mikä on paras tapa ja paikka viettää kesää?

Julkaisija: Cult24 Media Oy ISSN-L 2243-352X ISSN 2243-352X Y-tunnus: 2488886-8

Vaikea laittaa teatteria ja elokuvaa vastakkain. Ehkä valitsisin kesäteatterin, elokuvia tulee katsottua muutenkin. Viime kesänä kävin katsomassa useampaakin kesäteatteria, esimerkiksi Peter Pania Suomenlinnassa.

Kotipiha. Sellainen päivä perheen parissa, ettei tarvitse käydä rautakaupassa.

Meidän suvun saari tuolla Itä-Suomessa. Se on paratiisi maan päällä.

Mihin kesätapahtumiin aiot osallistua?

Seuraava lehti ilmestyy 2.8.

Eipä oikeastaan ole mitään tapahtumaa, johon joka kesä tulisi osallistuttua. Minulla on kolme lasta, ja varmaan johonkin ulkomaille matkustetaan.

Tänä kesänä en tule osallistumaan mihinkään, koska koko kesä menee Onneli ja Anneli -elokuvan kuvauksissa. Siinä on ihan tarpeeksi tapahtumaa. Olen vähän huono tapahtumaihminen, sillä viimeiset kesät olen tiiviisti kuvannut elokuvia.

Saavatko miehet kulkea kesähelteellä kaupungilla ilman paitaa? Saa. Se on suorastaan suotavaa. Kansikuvaan antoi inspiraation Bob Dylanin The Freewheelin' (1963) levyn kansi.

Kyllä saa, en vedä hernettä nenään jos joku haluaa kulkea ilman paitaa. On tietenkin ihan kiva, että meillä on jotain pukeutumissääntöjä. Omalla isoäidilläni oli sääntö, että ruokapöytään tullaan paita päällä.


CULT24

TAPANI KANSA  

MAGAZINE

Kesä 2013

TOMI METSĂ„KETO   0$5,3$/2MD

M U S I I K K I TA L O N K E S Ă„ KO N S E RT I T HANNA KRONQVIST & PEKKA KUIVALAINEN

Konsserttisali P PDMDWLÄĽ  N NOR

TESSA VIRTA

.HVWRP PLQ LQ /L LQ/L /LS SXW Í° Í°  Í° Í°ÄŞSD ÄŞSD S OYS S SDO DONN NN NLR RÄŤ /LSSXS XSDOYHHOX XS OXMMDD0X 0XVLLN 0X LNNL NLWD NL WDOORQ WD ORQ OL O SX S QP P\\QW QWWL W W W. K U M I N A . C O M

ssu u 9.66. kl klo 16 1 Mussiiik Mu ikki kki kitta alo alo lo, o, K Kons Ko ons nser ertt er t is isa alli

Vanh Va haan n mussiiiiki k n saarj rja ja keesä säko äkko ons nser erti tit 20 2013 013 Suom Su men enliinn nnan an n kesät esät es ätea tea eatter tttteerri

28.–30.6.2013 BAROKKIFESTIVAALI ÂŒ PYHĂ„N LAURIN KIRKKO, JANAKKALA

Syk y syyyn

sarjalipnut myynnissää !

Kraus, Mozart Monica Groop, mezzosopraano Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Aapo Häkkinen

Liput 18–28 ₏

+ mahd. palv.maksut 1-3,50 â‚Ź/lippu

www.hebo.ďŹ

3(  ./2 

ti 2.7. klo 19 | Bach: Sonaatteja ja partitoja partitoj

BACH: SONAATTEJA JA P PART R ITOJA 5pND6]LOYD\viuluu _ $DSR+lNNLQHQcembalo

su u 28 8..7. 7 kklo 16 | Bach ja pojat

BACH: CLAVIER-ĂœBUNG III 0DUNNX0lNLQHQurut

RÊka Szilvay, viulu | Aapo Häkkinen, cembalo

/$  ./2 

J.S. Bach, C.P. P.E. E Bach h, W.F. F Ba Bach ch:: Ce Cemb mbal alok okoonserttoja ja Hels lsin ls ngi g n Baro Baarookk k io iork rkes esste terii Aaapo po Häkkkiine n n, n ce c mb m al aloo | He

Liput 10 / 12 / 15 â‚Ź

+ mahd. palv.maksut 1-3,50 â‚Ź/lippu

68  ./2 

SCHĂœTZ - SCHEIN 3LD)UHXQGsopraanoo _ /DXOX\KW\H/XPHQ9DOR +HOVLQJLQ%DURNNLRUNHVWHUL_ johtaa$DSR+lNNLQHQ a

www.hebo.ďŹ

/LSXW² SX ² ² ₏ PDKGSDOYPDNVXW P

Lähde la 26.10.

:n

lukijamatkalle Lahteen Huima Sleepy Sleepers -musikaali Kuka, Mitä, Häh?

Tunnelmallinen Viipuri mon amour -näyttely

Matkaohjelma: – LähtĂś bussilla Helsingistä la 26.10. noin klo 10. – Viipuri mon amour -näyttely Lahden historiallisessa museossa, opastettu kierros (www.lahdenmuseot.ďŹ ). – Ruokailu ravintola Lastussa. Amerikan herkkua koko rahalla SyĂś Lanttuva -buet’ssa. Ruokailun yhteydessä musikaalin näyttelijän/tuottajan vierailu. (katso tarkempi menu: kukamitahah.ďŹ /musikaalipaketit). – Kuka, Mitä, Häh? -musikaali Sibeliustalossa. Rooleissa mm. Mira Luoti ja Roope Salminen (kukamitahah.ďŹ ). – Paluu Helsinkiin noin klo 19.

Kaikki tämä vain hintaan 115 â‚Ź Matkan hinta: 115 euroa. Matkan isäntänä Cult24:n päätoimittaja Pauli Jokinen. Sitova ilmottautuminen 25.8. mennessä sähkĂśpostitse osoitteeseen tilaus@cult24.ďŹ . Muutokset matkaohjelmaan mahdollisia. Mukaan mahtuu 45 ensimmäistä.

3


CULT24

MAGAZINE

4

Kesä 2013

Kolumni: Riiko

SAKKINEN

Sulkekaa taidekoulut MIKÄÄN ei ole niin rasittavaa kuin oman alansa universaalia tärkeyttä korostavat ihmiset. En kestä ralliautoilijoita, jotka vaativat kilparatoja joka kylään, tai pappeja, joiden mielestä kukaan ei voi elää ilman uskoa. Kaikkein ärsyttävimpiä ovat kuitenkin kuvataiteilijat, jotka väittävät ettei hyvä elämä ole mahdollista ilman joka puolelle levittäytyviä taidenäyttelyitä ja performanssifestivaaleja. He jakavat sosiaalisessa mediassa artikkeleita, joissa kerrotaan miten kulttuuriharrastukset pidentävät ikää. Pitääkö olohuoneen kukkamaalaus etelähelsinkiläisen taidekeräilijän terveenä vai auttaako asiaa myös luomuruoka, yksityislääkäri ja personal trainer? Johtuuko asunnottoman alkoholistin lyhyt elämä siitä, ettei hän harrasta nykytaidetta? Vaikka taiteilijat ovat vakuuttuneita oman työnsä tärkeydestä, he ovat yleensä yksimielisiä siitä, että aloituspaikkoja taidekouluissa pitäisi vähentää. Kukapa haluaisi itselleen satoja uusia kilpailijoita vuosittain jakamaan galleria-aikoja ja apurahakakkua. Ääni kellossa on kuitenkin toinen, kun taidekouluja ihan oikeasti suljetaan. Tampereella ollaan pistämässä ammattikorkeakoulussa suteja pussiin ja siellä opettavat taiteilijat ovat saanet itkupotkuraivarit. Oman työpaikan puolustaminen on hy-

väksyttävää, mutta on itsekästä unohtaa turhilla lupauksilla taiteilijuudesta unelmoimaan huijatut opiskelijat, joista harva tulee toimimaan koulutustaan vastaavassa työssä eli taiteilijana. Taiteilijoiden ylikoulutusta on perusteltu sillä, että se antaa arvokasta elämänkokemusta, ja siitä yhdeksästäkymmenestä prosentista, joista ei tule taiteilijoita, tulee hyvää taideyleisöä. Voisimme siis valmistaa vaikkapa ammattikorkeakouluissa liikaa lääkäreitä, joista suurimmasta osasta tulisi todella asiantuntevia potilaita. Mielestäni on edesvastuutonta kouluttaa taiteilijoita, joilla ei ole mahdollisuutta tulla toimeen työllään. Itse opiskelin kuvataiteen korkeinta opetusta maassamme tarjoavassa Kuvataideakatemiassa ja teoksiani on ollut esillä museoissa Kiasmasta New Yorkin MoMAan, mutta elän köyhyysrajalla. Jos tämä on suomalaisten huipputaiteilijoiden arkea, niin mitä yhteiskunta tarjoaa valmistuville amistaiteilijoille? Hekin saattavat päästä museoon – luuttuamaan lattioita. Riiko Sakkinen on Espanjassa asuva taiteilija, jonka kirjoituksia voi lukea lisää blogista www.riikosakkinen.com

Kolumni: Riitta

TAARASTI

Kirjastolobbarit fillariturneella YLEISEN kirjaston arvopohja luotiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin suomalaiset kansanvalistajat löysivät amerikkalaisesta kirjastoaatteesta sopivan välineen valistustyönsä tueksi. Tuolloin rakentui myös pohja nykyiselle käsityksellemme kirjastoista kaikkien kansalaisten vapaana tiedon, taidon ja virkistyksen jakajana. Ilman asialleen omistautuneita kirjastolobbareita emme nauttisi tällä hetkellä maailman parhaasta kirjastolaitoksesta. Bill & Melinda Gates -säätiö julkaisi hiljattain laajan selvityksen yleisten kirjastojen toiminnan vaikutuksista EU:n alueella. Selvityksen mukaan kirjaston käyttö vaihtelee huomattavasti eri EU-maissa, mutta suurinta se on Suomessa. Myös tyytyväisyys kirjastoihin on meillä huipputasoa. Siitä huolimatta kirjastot eivät välty niiden tarpeellisuuden kyseenalaistamiselta. Siksi onkin hienoa, että aatteelle omistautuneet kirjastolobbarit ovat tien päällä taas! Kesäkuussa järjestetään nimittäin jo kolmannen kerran Cycling for libraries -pyöräily. Ensimmäinen pyöräily järjestettiin Kööpenhaminasta Berliiniin ja viime kesänä Vilnasta Tallinnaan. Tämä kirjastojen markkinointitempaus ja "epäkonferenssi" on tuonut esille kirjastojen yhteiskunnallista roolia ja arvopohjaa. Keskusteluun on nostettu asioita kuten

avoimuus, tasa-arvo ja tiedon vapaus. Tempauksien saama mediajulkisuus on ollut suurta – pitkin Saksaa pyöräilijät komeilivat lehtien kansissa Berliner Zeitungia myöten, Latviassa maan kulttuuriministeri pyöräili osan matkaa pyöräilijöiden kanssa keskustellen ja television uutiskynnys ylittyi sekä Latviassa että Virossa. Panokset kasvavat ja tänä kesänä kohteena ovat eurooppalaisen päätöksenteon keskeiset paikat. Kesäkuussa sata innokasta kirjastoammattilaista ja kirjaston ystävää ympäri maailman pyöräilee Amsterdamista Brysseliin. Jo ennakkoon pyöräily on saanut edeltäjiensä tapaan paljon huomiota. Korkean tason huomioista mainittakoon Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn tempaukselle lähettämä haiku. Nyt on aika raapaista pintaa syvemmältä. Aluksi tämä Suomessa ideoitu organisaatioista riippumaton ja osallistujien itsensä synnyttämästä ilmiö herätti varmasti epäilyjä, mutta enää ei voi kiistää, etteivätkö kirjastolobbarit olisi viemässä kirjastoasioita fillaroiden julkisuuteen ja poliittiselle agendalle. Riitta Taarasti on Kirjastokaistan päätoimittaja. www.kirjastokaista.fi

Stadi täynnä tapahtumia 7.–15.6. • sambaa • bluesia • • avajaisia • juhlia • • museoita • herkkuja •

helsinkiviikko.fi


CULT24

MAGAZINE

Kesä 2013

5

Sotaturistina Helsingissä

SISÄLLISSODASSA Helsinki oli punakaartin hallitsema kaupunki, jonka suojeluskuntalaiset ja niiden avustamat saksalaiset lopulta valtasivat huhtikuussa 1918 ja sota oli ohi. Tuomas Hoppu kertoo kuusi sisällissodan kannalta tärkeää paikkaa Helsingistä, jonka äärellä voi tänäkin päivänä käydä aistimassa lähes sadan vuoden takaisten taistelujen tunnelmaa. Tuttuihinkin paikkoihin tulee kummasti eloa, kun niihin liitetään traagisia ja historiaa muuttaneita tapahtumia. 1. Smolna (Snellmaninkatu 1) Smolna eli nykyinen valtioneuvoston juhlasali oli punaisten päämaja jo ennen kuin sisällissota alkoi. Smolna oli punakaartille keskeinen kohde ja tärkeä puolustettava paikka, eräs punaisen vallan symboleista. Smolnaa puolustivat saksalaisten hyökkäykseltä punakaartin päämajakompanja ja yksi naiskaartin osasto. Konekiväärit tulittivat lähestyviä saksalaisia parvekkeelta ja ikkunoista. Tulituksen tauottua Smolnan edessä tuskissaan vääntelehti haavoittunut siviiliasuinen mies. Naiset pitivät punakaartin miehiä raukkoina, koska nämä eivät menneet auttamaan haavoittunutta. Kaksi naista kiiruhti loukkaantuneen avuksi. – Vain toinen kerkiää astua kadulle, kun kuula suhahtaa läpi hänen kaulansa, ruumiin retkahtaessa porttia vasten ja lysähtäessä veltosti portin eteen, kirjoitetaan Hopun kirjassa. Saksalaiset piirittivät Smolnan ja lopulta punakaartilaiset antautuivat. Punaisten lippu otettiin alas. Smolan nimi tuli siitä, että Pietarissa bolsevikkivallakumouksellisten päämaja sijaitsi Smolman sisäoppilaitoksessa. 2. Ruotsalainen reaalilyseo (Liisankatu 13) Punaiset ottivat Kirkkonummelta suojeluskuntalaisia vangiksi ja toivat heidät Helsinkiin. Ruotsalaisesta reaalilyseosta eli nykyisestä Sibelius-lukiosta tehtiin vankila, joihin Kirkkonummen vangit tuotiin. Vangit, heidän omaisensa ja muut suojeluskuntalaiset pelkäsivät, että saksalaisten lähestyessä Helsinkiä vankeja alettaisiin sur-

Työväentalo

Cult24

Historiantutkija Tuomas Hoppu on kirjoittanut useita kirjoja liittyen vuoden 1918 sisällissotaan. Hänen uusin kirjansa Vallatkaa Helsinki käsittelee saksalaisten hyökkäystä Helsinkiin.

Pitkäsilta

mata. Ruotsin konsulaatin edustajatkin neuvottelivat vankien vapauttamisen puolesta. Mutta vangeilla oli kuitenkin melko humaanit olot. Heistä pidettiin varsin hyvää huolta ja omaiset saivat tuoda heille ruokaa. Lopulta saksalaiset vapauttivat vangit. 3. Ruotsalainen teatteri (Pohjoisesplanadi 2) Punakaarti otti hallintaansa mielellään hyvällä paikalla olevia julkisia rakennuksia, kuten Ruotsalaisen teatterin. Saksalaiset yrittivät Helsinkiin saapuessaan vallata teatterin, mutta punaiset tekivät aluksi kovaa vastarintaa. Seurasi kiivas tulitaistelu. Saksalaiset laittoivat Argoksen talosta vangeiksi ottamiaan punaisia ihmiskilviksi ja lähestyivät niiden turvin rakennusta. Punakaartilaiset marssivat kädet ylhäällä kohti taloa, ja ihmiskilpien suojassa saksalaiset pääsivät talon seinustalle. Laukaustakaan saksalaisia kohti ei ammuttu. – Tuon olemme oppineet englantilaisilta, saksalainen upseeri selitti Uuden Suomettaren toimittajalle. Saksalaiset kiipesivät teatterin katolle ja laskeutuivat sitä kautta katsomoon. Punaiset antautuivat ja saksalaiset ottivat teatterista satakunta vankia. 4. Kaartin kasarmi (Eteläinen Makasiinikatu 8) Punaiset miehittivät Kaartin kasarmin ja pitivät siellä vankeja. Vankien joukossa oli paljon työläisiä, kuten niskottelevia ja lakkoilevia rautatyöläisiä. – Moni työläinen tunsi epäilemättä myötätuntoa vallankumousta kohtaan, mutta kaikki eivät silti olleet halukkaita taistelemaan ase kädessä. Vielä vähemmän taisteluun halusivat liittyä ne, jotka aavistivat tappion jo häämöttävän, Hoppu kirjoittaa kirjassaan. Vankeja Kaartin kasarmissa oli noin kaksisataa. Saksalaiset tunkeutuivat ikkunoista sisään kasarmiin, tyhjensivät sokkeloisen rakennuksen ja vapauttivat vangit. Kasarmissa oli myös Helsingin alueen punaisten päällikkö Fredrik Johansson, jonka taistelut päättyivät Kaartin kasarmin valtaamiseen. Myöhemmin toukokuussa hänet teloitettiin. 5. Pitkäsilta Pitkäsilta oli punaisille tärkeä strateginen kohde. Punaiset eivät kovin paljon rakennelleet barrikadeja, mutta Pitkäsillalle he toivat veneitä tukkiakseen tien. Saksalaiset tulittivat Pitkäsiltaa Töölönlahden toiselta puolelta

Kaartin kasarmi

Ruotsalainen reaalilyseo nykyisen Oopperatalon paikkeilta. Sillassa on lukuisia jälkiä edelleen jäljellä noista ajoista. Pitkäsillalla sattui ikävä välikohtaus, kun saksalaiset lähestyivät siltaa. He pitivät punaisia vankeja ihmiskilpinään, mutta siltaa puolustaneet kaartilaiset avasivat silti tulen ja taistelussa menehtyi sekä punaisia vankeja, saksalaisia että suojeluskuntalaisia.

vaihtui punaiseksi viiriksi. Työväentalo toimi asevarastona ja myös jonkinlaisena hallinnollisena keskuksena. Saksalaiset tulittivat tykeillä Työväentaloa, ja lopulta sen torni syttyi palamaan ja sortui. Vallankumous oli ohi.

6. Työväentalo (Paasivuorenkatu 5) Työväentalo oli vallankumouksen symboli. Kun vallankumosu alkoi, Työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty, joka päivällä

Tuomas Hoppu: Vallatkaa Helsinki - Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918 (Gummerus)

Pauli Jokinen


CULT24

MAGAZINE

6

Musiikki

Musiikki

Kesä 2013

Metallikitaristien kuninkaat parhaan joukkoon. Maailman sadan kovimman metallikitaristin ryhmästä ainakin seuraavat nähdään Suomessa kesällä: Children of Bodom: Alexi Laiho (21. sijalla). Kivenlahtirock (Espoo) 7.6., Sauna Open Air (Tampere) 8.6., Provinssirock (Seinäjoki) 15.6. ja Nummirock (Kauhajoki) 22.6. Opeth: Mikeal Åkerfeldt (9.) ja Fredrik Åkesson (39.). Sauna Open Air (Tampere) 8.6. In Flames: Bjorn Gelotte (34.). Provinssirock (Seinäjoki) 16.6. King Diamond: Andy La Rocque (60.). Tuska 28.6. Testament: Alex Skolnick (13.) ja Eric Peterson (36.). Tuskafestarit, 29.6. Iron Maiden: Adrian Smith (41.), Dave Murray (47.) ja Janick Gers (80.). Olympiastadion 20.7. Helloween: Michael Weikath (84.). Kuopio Rock Cock 3.8. Michael Weikath

Slayer: Kerry King (18.). Jalometalli (Oulu) 9.8. Cult24

Harpunsoittaja Angry Birdsien maailmasta

ROVIO Entertainment -yhtiössä säveltäjänä työskentelevän Salla Hakkolan musiikki on saavuttanut jo miljoonat Angry Birds -fanit ympäri maailmaa. Nyt Hakkola hakee melkoisesti marginaalisempaa kohderyhmää, sillä hän soittaa harpulla popmusiikkia Löytölapset-trionsa kanssa. Kokoonpanon esikoislevy Homo Ludens julkaistiin toukokuussa. Vuonna 1979 syntynyttä Hakkolaa luonnehditaan Suomen ainoaksi pop-harpistiksi. Hänen taustallaan Eero Seppä soittaa bassoa, ja Touko Ruokolaisen käsittelyssä ovat kellopeli ja rummut. Laulukielenä on suomi. Tällaiset

Gummerus

KESÄN kynnyksellä julkaistiin Joel McIverin kirja 100 kovinta metallikitaristia (Minerva). Kirjassa toimittaja McIver on listannut järjestykseen kaikkien aikojen parhaat hevikitaristit. Listan ykkösenä komeilee Megadethista tuttu Dave Mustaine. Suomalaisista sadan joukkoon mahtui kaksi kitaristia, Stratovariuksessa kepittänyt Timo Tolkki (sijalla 59) ja Children of Bodomin Alexi Laiho (sijalla 21). Suomi kun on metallimaa, niin kesäfestareilla esiintyy lukuisa joukko kitaristeja, jotka ovat päässeet McIverin kirjan sadan

kevyttä harppupoppia soittavat kokoonpanot ovat jopa kansainvälisestikin harvinaisia. Suomi-indien yleisölle Hakkola on tuttu muun muassa Yona & Liikkuvat Pilvet -orkesterin harpistina. Cult24 Salla Hakkola & Löytölapset: Homo Ludens. Salla Hakkola keikalla Yonan orkesterin kanssa mm. 12.6. Helsinki (Espan lava), 20.7. Turku (Ilmiöfestarit), 26.7. Hämeenlinna (Monttu Soikoon).

Mikael Huhtamäki tutki ulkomaalaisten bändien Suomen-keikkoja.

Kun keikka oli vielä keikka Led Zeppelin, The Who, Jimi Hendrix, Rolling Stones. Monet tähdet kävivät Suomessa uransa alkuvaiheessa. Mikael Huhtamäki kirjoitti aiheesta kirjan. POPULAARIMUSIIKIN historia on täynnä tarinoita, myyttejä ja legendoita. Ne syntyvät pienestä, voimistuvat ja muuttavat rikkinäisen puhelimen tavoin muotoaan usein joksikin aivan muuksi. Vanha vitsi on, että jos jokainen Jimi Hendrixin keikalla Kulttuuritalolla vuonna 1967 ollut puhuisi totta, pitäisi paikan kapasiteetin olla ainakin viisinkertainen. Monet paikalla olleet kuitenkin muistelevat salin olleen hädin tuskin puolillaan. Mikael Huhtamäen viiden vuoden ajan valmistelema Live in Finland -teos käy läpi Suomessa käyneiden kansainvälisten yhtyeiden keikkahistoriaa vuosilta 19551979. Aikalaislähteiden, aikakausja sanomalehtien sekä haastatteluiden kautta monet myyteistä murtuvat, osaan tuodaan uusia tarinanlankoja ja muistoja. Totuus löytyy usein jostain niiden välistä. – Olin jo pitkään odottanut tällaista teosta. Paljon on kirjoitettu levyistä, jotka ovat kohtalaisen staattisia esineitä – varsinkin ilman mitään kytköstä Suomeen. Toisaalta halusin myös ottaa selvää, mitkä esimerkiksi enoni kertomista tarinoista ovat totta, mitkä taas muistikuvien värittämiä, Huhtamäki kertoo. Työn alettua Huhtamäelle selvisi pian, miksei tähän urakkaan oltu aiemmin tartuttu: tietolähteitä ja aineistoa on paljon, ja helmet täytyy todella kahlata seasta. Wikipediasta löytyy hyvin vähän hyödyllistä dataa konserteista – seikka, johon kirjoittaja toivoo teoksensa tuovan lähivuosina parannusta. HUHTAMÄKI sanoo pyrkineensä siihen, että kaikki keskeiset rockmusiikin virtaukset tulisivat kirjassa käsitellyiksi. Varhaisen rockin ja twistin Paul Ankasta ja Cliff Richardista beat-kauden Gene

Vincentiin, Rolling Stonesin ja The Whon kautta Jimi Hendrixiin, Led Zeppeliniin, Queeniin, David Bowieen ja lopulta punkin ensimmäiseen aaltoon sekä hevimetallin syntyyn. Ainut vähemmälle huomiolle jäänyt genre on proge, lähinnä siksi etteivät King Crimsonin, Yesin ja Genesisin kaltaiset suuruudet aikanaan tänne asti saapuneet. – Ehkä se 1970-luvun puolivälin ja lopun rock’n’roll revivalin tai pubirockin sivujuonne Dr. Feelgoodeineen jäi myös pienemmälle huomiolle. Toisaalta se ei jäänyt elämään tuleville sukupolville niin vahvasti. Kirjaa tehdessä ei riittänyt se, että jokin oli hetken aikaa kova juttu, vaan kyllä sen piti jollain tavalla kestää ajan hammasta ilmiönä, Huhtamäki toteaa. KIRJAA lukiessa käy ilmeiseksi, kuinka paljon rock-konsertti on tapahtumana 50 vuodessa muuttunut. Keikat olivat vielä 1960-luvulla pääsääntöisesti 30-40 minuutin mittaisia. Keikoilla oli myös tapana istua. Kun Joey Dee & The Starliters soitti hyvin tanssittavaa rockiaan Kulttiksella, permanto oli täytetty penkeillä. Led Zeppelinin keikalla yleisöä varoitettiin nousemasta keikan keskeyttämisen uhalla. Paradoksi oli ilmeinen: bändi olisi mieluusti vetänyt pari encore-biisiä lisääkin, jos yleisö olisi vaikuttanut innostuneemmalta. Yleisö oli myös huomattavasti nuorempaa. Huhtamäki arvioi, että Deep Purplen keikalla Messuhallissa vuonna 1972 valtaosa kävijöistä oli 14–16-vuotiaita. Luonnollinen selitys on tietenkin se, ettei tuolloin vielä ollut vanhempaa sukupolvea, joka olisi suhtautunut rockiin myötämielisesti. Se oli leimallisesti nuorten musiikkia. 40 vuotta myöhemmin tuo leima on menettänyt merkityksensä. Musiikkimaku on entistä yksilöllisempi asia. Kun kysyn, onko livekonsertti suuren tarjonnan vuoksi kokemassa inflaatiota, vastaa Huhtamäki kieltävästi nimenomaan sen vuoksi, että "nuorten diggareiden"

musiikkimaku on niin fragmentoitunutta. Jättiläisbändejä syntyy harvakseltaan, liki 20 vuotta soittanut Muse niistä ehkä viimeisin esimerkki. – Onhan meillä ne tietyt springsteenit, jotka voivat myydä minkä tahansa paikan kuinka monta kertaa tahansa loppuun. En kuitenkaan usko, että siinä pienessä nichessä mitä kukin diggailee, on mitään ylitarjontaa. Inflaation torjuntaan auttaa se, että ihmiset tietävät, mistä tykkäävät. Ja ne eivät todellakaan tykkää kaikesta, Huhtamäki tiivistää. KESKUSTELU johtaa kysymykseen jatkosta: jos kirjalle tehtäisiin jonain päivänä jatko-osa, mitä sinne 1980- ja 1990-luvuilta päätyisi? – 1980-luvulla näitä Metallican, Bon Jovin ja U2:n kaltaisia jättiläisiä vielä syntyi, ja keikkapaikoissa nähtiin niiden suhteen selkeitä kaaria – onhan se hauskaa, että Metallica soitti ensimmäiset keikkansa jossain tuolla maaseudulla, ja nyt se vetää stadioneita täyteen. 1990-luvulta on haaste löytää samanlaisia tarinoita. Nirvanankin ainoaksi keikaksi jäi festariveto, Huhtamäki miettii. Ehkä ajallinen perspektiivi paljastaa meille vielä selkeämmän tarinan siitä, mitä populaarimusiikki vaikkapa 2000-luvulla oli. Sitä miettiessä on hyvä muistaa, että lopulta kyse on aina tarinoista – tämäkin historia on ihmisen kirjoittamaa ja tulkitsemaa. Mitään absoluuttista ei kannata suomalaisesta keikkahistoriasta etsiä, eikä Huhtamäkikään siihen pyri. Mutta jos nyt sitä Jimi Hendrixin keikkaa mietitään, lienee Kulttuuritalon toimintakertomuksessa mainittu 1200 henkeä tähän mennessä luotettavin lähde. Anton Vanha-Majamaa Mikael Huhtamäki: Live in Finland – Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979 (Gummerus)


IT´S ALL ABOUT BEER AND THE MUSIC

ZZZUDÁDÀ‡ZZZORXQDDWÀ Grande Grill & Santa Fe SUMMER TERRACE Aleksanterinkatu 15, Helsinki

Lipu ipu t pääkon pääkonserttiin pä äkonsert äkon sertttiin sert t iin 65 euro euroa a * Liput m yy Järv myy Järvenpäässä Järvenpä enpäässä enpä ässä Bluestoimisto, Bluest Blu estoimis esto imistto, imis to Helsingissä Helsingi Hels ingissä ingi ssä Fenn Fennica Fen ica a Reco Records rds rd (vai (vain vai n kä käteinen). kätein teinen) tein en Menolipusta en). Menolip Men olipusta olip usta ja Lippupalvelusta L ippu ippupalv palvelus palv elusta elus ta lipun l ipun pun hinta hin ta 68 5 0 eu 68,50 euroa roa sisältää sisä ltää lip lippukaupan p puka pukaupan upan toimituskulu toim toimitus im itus ituskulu kulut kulu u t. K Katso ats pui atso p stob puistoblues.fi puistob stoblues lues ues .fi f fi

* , 5 6 [[SSSoou o ul ul BBlu luues es Male al e Ar al AArti rti ti st st 2201 01 3] 01 3]

BLUESKATU LMAISKONSERTTEINEEN, ILMAISKONSERTTEINEEN, BLUESKLUBIT, UESKLUBIT, KAKARABLUES... 26.-30.6.2013 JÄRVENPÄÄ KATSO ATSO KOKO ULJAS OHJELMA PUISTOBLUES.FI

I THE IN T HE MOOD M OOD SINCE SINC I E 1978 19 78


Kesä 2013

Musiikkitalossa keskellä päivää

Tessa Virta on kesäisissä tunnelmissa Musiikkitalossa. JOS et ole vielä käynyt Musiikkitalossa, kesällä on erinomainen tilaisuus tutustua taloon sekä arkkitehtuurin että musiikin osalta. Musiikkitalon kesäkonsertit järjestetään suuressa Konserttisalissa maanantaisin ja tiistaisin keskellä kirkkainta päivää kello 13. Konsertit kestävät 45 minuuttia. Ennen ja jälkeen konserttien on mahdollista osallistua noin tunnin kestävälle Musiikkitalon esittelykierrokselle, jossa kerrotaan muun muassa talon arkkitehtuurista ja akustisesta suunnittelusta, talon toiminnasta ja taideteoksista. Kesäkonserttien musiikista vastaavat

Suomen ykkÜssolistit, kuten Tapani Kansa, Mari Palo ja Tomi Metsäketo pianisti Tessa Virran ja basisti Olli Peuhun säestyksellä. Artistit hurmaavat yleisÜn klassikkosävelmillä Jean Sibeliuksesta Oskar Merikantoon ja vievät kuulijat matkalle oopperan maailmasta evergreenien ja jazziskelmien tunnelmiin. Keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin Musiikkitalon lavan valtaavat Sibelius-Akatemian tulevaisuuden tähdet. Cult24 Musiikkitalon kesäkonsertit 17.6.–6.8.

Ă…bo musikfestspel Turku Music Festival

E I T T R E KONS

L

TURUN MUSIIKKIJUHL AT 5.-17. 8. 2013

IĂ„ Ă„MYKS

10.7. �VaraslähtÜ�

KARITA MATTILA 8.8. & 10.8. �Souffle d’espoir�

DONNA LEON,

IL POMO D’ORO & TOPI LEHTIPUU 17.8. �Valittu Neito�

NATALIE DESSAY

AINUTLAATUISET KESĂ„YĂ–N KONSERTIT KESKIAIKAISESSA KIVIKIRKOSSA! MUSIIKKITALON KUORO | LILLI PAASIKIVI & SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERI | ANU KOMSI & MARZI NYMAN |EEVA

Š REGINE MOSIMANN / DIOGENES VERLAG AG ZĂœRICH Š SIMON FOWLER Š LAURI ERIKSSON

Torstaisin klo 22, huom.! 29.8. klo 21

HARTEMAA & AARNE PELKONEN | VOKAALIYHTYE LUMOUS | JOUKO HARJANNE & PÉTUR SAKARI |

la 24.8.2013 klo 15 Karjalohjan kirkko

JUNNU AALTONEN & SACRAL

Rii kkka RRii kaa H Ha akko akol kol ola, a, so sop opraa op rra aaa ano no Sar S Sa arri Nord Nord ord dqvi qvviist, qv qvist, st, mezzo st mezzo me zzo zoso sop op o pra rraa aano aaan no o Mikka Mik ka PPohj ohj o oh hj ho one nen, ne nen, n, te te ten en no orri ori ri Hei He H eiikki e kkki Or kk Oraama am maa, bass m aassssso

STRINGS | JA MONIA MUITA

Esa EEs ssaa He Heiikk Heikk ikkk kkilä ilää, joht oh htaa ht aa LLo Loh oh ohja jan an kkaaaupu an up upu up pung ngi g no nor n orkkesstter er ei Uu U usim sim maa aa kuo k ro ku o vval va al alm me men en e nnus nu n nus u Eric rii -O -Ol Olof O of SÜd SÜd Üder errssttrÜ ers erstrÜ trrÜ rÜm ja PPia ja Piiia Hemmi Hemm He mmi m nki nk n kkii

PIHAKAHVILA, FESTIVAALIBUSSI‌

Liput 35 â‚Ź, (S-etukortilla 30 â‚Ź). Ennakkomyynti: netticket.ďŹ

ILLALLISPAKETTEJA, TAITEILIJATAPAAMISIA,

www.urkuyofestival.fi Katso kulttuurikorttitarjous!

Koko ohjelma osoitteessa

Liput 13–32 ₏ + palvelumaksu 2,50 ₏ / lippu

MPIKBOPSLFTUFSJĂąr(019) 369 1462

Liput myynnissä NYT


Kesä 2013

Kamarikesä uskoo nuoriin Stefan Bremer

EŝŬŽ<ƵŵƉƵǀĂĂƌĂ

Kamarikesä on Dalia Stasevskan hengentuote.

Neljättä vuotta Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana ahkeroiva Dalia Stasevska haluaa tukea ujoja muusikonalkuja - sellaisia kuin hän itsekin oli. Persoonallisilla festivaaleilla Stasevska yhdistää intohimonsa, musiikin ja elokuvat. MIKÄ avuksi pääkaupunkiseudun klasarifanille jota ei innosta seurata muusikoita kauas Kesä-Suomen festareille? Onneksi on elokuinen Kamarikesä Ritarihuoneella. Innovatiivinen kamarimusiikkifestivaali soi ihanassa uusgoottilaisessa salissa tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Festivaalia neljä vuotta johtanut kapellimestari Dalia Stasevska nauttii tapahtumasta kesä kesältä enemmän. – Neljässä vuodessa yleisö on kasvanut alle 50 hengestä jopa 200 henkeen per konsertti, hän kertoo. – Olen aina haaveillut omasta festivaalista, ja on upeaa soittaa nuorten kanssa. Kamarikesä ei nimittäin ole vain ainoa Helsingin kesän kamarimusiikkifestivaali, se on myös ainutlaatuinen nuorten soittajien foorumi. Aloitteen teki aikoinaan Ritarihuone, joka halusi tarjota Sibelius-Akatemian opiskelijoille oman festivaalipaikan.

– Mulla on suuri tahto tehdä hyvää suomalaisten eteen, etenkin nuorten, Stasevska sanoo. – Tänä kesänä festareilla soittaa kaksi 15-vuotiasta viulistityttöä, jotka ovat uskomattomia lahjakkuuksia. Mitä järkeä heitä on pantata? Helsingissä puuttuu uskoa antaa nuorille solisteille konserttimahdollisuuksia. Musiikkielämässä tarvitaan luottamusta ja riskinottoa. FESTIVAALI pyörii edelleen minimubudjetilla. – Soisin nuorille edes hieman enemmän palkkiota, jotta he tuntisivat että tämä on työtä jolla voi elää, Stasevska toivoo. Joka kesä festivaaleille saapuu myös kamarimusiikin huippuja – tänä kesänä esimerkiksi Ralf Gothóni – musisoimaan yhdessä nuorten kanssa. – He tietävät että teemme tärkeää työtä ja tulevat tänne, vaikka voisivat olla missä tahansa soittamassa! Stasevskaa kiinnostavat ennen kaikkea arat muusikonalut. – Kehityin itse todella hitaasti ja olin äärettömän ujo, hän kertoo. Viulunsoitolla aloittanut tamperelaistyttö rakastui teininä Madame Butterflyhin ja alkoi haaveilla oopperakapellimestarin urasta.

Tie oli vaivalloinen ujolle nuorelle naiselle, jolla oli ukrainalainen sukunimi. Tahtoa oli kuitenkin valtavasti, ja kapellimestarius teki Stasevskasta kokonaan toisen ihmisen. Viime huhtikuussa hän debytoi Kansallisoopperassa, ja oopperahommia tulee nyt koko ajan lisää. Kamarikesässä Stasevska saa toimia kuten itse toivoisi hänelle tehtävän: luottaa ihmisiin. Kuvataiteilijoiden tyttärelle jopa oopperaa suurempi arjen intohimo on elokuva, ja taidemuoto onkin ollut Kamarikesässä eri tavoin läsnä jokaisena Stasevskan vuotena. Tänä vuonna Ritarihuoneella ei näytetä elokuvaa, mutta konserttien vapaana lähtökohtana ja resonannsiparina ovat eri elokuvat Playtimesta Psychkoon. Mottoelokuvana on Tarkovskin Solaris, ja sen nimessä esiintyvä aurinko antoi teeman koko festivaalille: – Musiikillinen lämpö ja positiivinen energia! ELOKUVAT ovat toimineet luovana innoituksena konserteille, joissa kuullaan musiikkia Winterreisesta moderneihin, harvoin Suomessa kuultuihin klassikoihin. – Muistan hämärästi miten lapsena mykistyin armenialais-ukrainalaisen Sergei Paradjanovin elokuvien käsittämättömästä kuvamaailmasta, Stasevska kertoo. – Tarkovskin sanoin elokuva on ainoa taidemuoto jossa ajan voi pysäyttää ja ottaa aina takaisin. Musiikki taas tekee juuri päinvastoin. Siksi niiden yhdistäminen kiehtoo häntä. Myös rassaavassa arjessa Stasevska haluaa paeta aikaa. Pian hän muuttaa Tuusulanjärvelle pikkuiseen hirsimökkiin ilman sähköä ja juoksevaa vettä. – Nykyaika on niin täynnä pelkkää bisnestä ja itsensä markkinoimista. Maaseudun rauhassa voin pysäyttää ajan. Auli Särkiö Kamarikesä Ritarihuoneella 7.–11.8.






Näyttelyt

Näyttelyt

Asunnottomien puolesta

Kesä 2013

Rakkaudesta Helsinkiin Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto

CULT24

MAGAZINE

10

Asunnottomuusmessuilla on esillä mm. Armas Hurstin taidetta. HYVINKÄÄLLÄ järjestetään kesällä Asunnottomuusmessut, joka on vastaisku alueella heinä-elokuussa pidettäville Asuntomessuille. Asunnottomuusmessujen kuraattoreina toimivat kuvataiteilijat Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen. He ovat kutsuneet Hyvinkäälle asunnottomuuden kanssa toimivia kansalaisjärjestöjä, yhteiskunnallisia instituutioita ja muita tahoja. Taiteilijoina nähdään muun muassa Armas Hursti, Salla Lehtinen ja Tiina Valkeapää. Asunnottomuusmessut esittäytyvät Hyvinkään taidemuseossa, Taiteilijaseuran Promenadigalleriassa sekä kaupunkitilassa. Messujen ohjelmistossa on aiheeseen liittyviä dokumenttielokuvia, asunnottomien jalkapallon SM-kisat sekä sosiaalinen sarjakuvatyöpaja asunnottomille, jonka ohjaaja on kuvataiteilija Katja Tukiainen. Cult24 Asunnottomuusmessut Hyvinkäällä 14.6.–1.9.

Ovi auki Afrikkaan

Leea Pienimäki-Amoussou ja Victor Amoussou: Arvoituksia-näyttely Lasipalatsin Näyttelytilassa 4.–28.7. ja Kuninkaan lahjat -näyttely Rööperin taidesalongissa 10.–28.7.

Espa, Kaivari ja Tuomiokirkon portaat. Historiallisuus ja yksityiset muistot. Helsingin kaupunginmuseo kysyi asukkaiden lempipaikkoja. Tuloksena on Hulluna Helsinkiin -näyttely. HULLUNA Helsinkiin on näyttely, jonka keskiössä on kaupunkilainen. – Niinhän me tätä kotikaupunkiamme hahmotamme, omien kokemusten kautta. Se oli se lähtöajatus, kertoo Helsingin kaupunginmuseon tutkija Janne Harju. – Nykykaupunkilaisten tarinat muodostavat puolet näyttelystä. Toinen puoli esittelee Helsingin historiaa aikalaisten elämänkerroilla. Seurapiirineiti ja hyväntekijä Aurora Karamzin johdattaa katsojan sekä 1800-luvun yläluokan elämään että köyhien arkeen. Herra Kalle Kärkkäinen valottaa 1900-luvun alun yrittäjyyttä hetekabisneksellään. – Historiaa kerrotaan usein kuninkaiden ja merkkihenkilöiden kautta. Mutta tavallinenkin on tärkeää, Harju sanoo. Tavalliseen pääsee käsiksi esimerkiksi valokuvien kautta. Kaupunginmuseo arvosti arkea jo 1960-luvulla, jolloin se alkoi järjestelmällisesti dokumentoida ihmisten koteja. Toisaalta muinoin tavallinen muuttuu nykyvinkkelissä vieraaksi. Esimerkiksi näyttelyssä nähtävä lumensulatusmasiinan käyttöjärjestelmä ei välttämättä satunaiselle katsojalle heti aukea: kyseessä on eräänlainen jättiläisgrilli, jota vedettiin hevosvankkurein pitkin katuja. – Omiin suosikkeihini kuuluu vuoden 1952 Olympialaisiin suunniteltu turistikartta, kertoo Harju. Kartta esittelee sellaisiakin kaupungin merkkipaikkoja, kuten Sörkan vankilan raitapaitaisine vankeineen. Ehkäpä kartalta odotettiin vakavamielisempää otetta, sillä tuotantoon se ei koskaan päässyt. – Tekijällä taisi vähän mopo lähteä keulimaan, sillä se oli poliittisesti ehkä epäkorrekti, kertoo Harju. NÄYTTELYESINEIDEN joukossa on paljon sellaista, jonka moni tunnistaa vaikkapa lapsuudestaan. Se on tarkoituskin, kaupunki koetaan tunteella. Harju itse muistaa hämärästi esimerkiksi Lintsin legendaarisen Veden-

neitohallin. Se on siis se peli, jossa nätit tytöt keikistelivät lauteilla vesialtaan päällä ja yleisö yrittää osua pallolla maaliin, jotta neidot tippuisivat altaaseen. 1970-luvulla aktivoitunut naisasialiike alkoi kritisoida vedenneitoleikkiä ja halli suljettiin vuonna 1980. – Mutta meillä on tarjolla museoversio! Yleisö voi koittaa osua pallolla maaliin ja arkistovideolta projisoidaan, josko tyttö mulahtaa veteen. Hulluna Helsinkiin kertoo yhtälailla historiasta kuin rakkaudesta Helsinkiä kohtaan. – Kotiseuturakkaus toimii isossakin kaupungissa, ei siihen tarvita mitään maalaisidylliä ja koivumaisemia. Helsingissä sitä ajattelee ihan lämmöllä niitä raffimpiakin puolia kaupungista. Harju uskoo, että tietynlainen paikallisuuden arvostaminen kuuluu aikaan. – Meillä on koko maailma tavoitettavissa vaikkapa kännykän avulla. Globaalin vastapai-

nona alkaa ehkä se oma kotiseutu tuntumaan tärkeämmältä, halutaan ymmärtää enemmän omaa henkilökohtaista ympäristöä. Millainen tämä ympäristö sitten on? Onko olemassa jotain Helsingin henkeä? – Se on lähinnä sellaista markkinointi- ja brändäyspuhetta, jos sanotaan, että kaupunki on tällainen ja tällainen. Näyttelystäkin näkee, että Helsingin luonteeseen kuuluu jatkuva muutos! Toisaalta osa näyttelyn viehätyksestä on juuri tietynlaisessa muuttumattomuudessa, vuosikymmenien ja -satojen jaetusta kokemuksesta. – Valokuvista sen huomaa. Vaatteet vaihtuu, mutta Espa näyttää samalta. Maria Hakala Hulluna Helsinkiin -näyttely Helsingin taidemuseossa (Sofiankatu 4). Helsingin kaupunginmuseo / Volker von Bonin

SUOMALAINEN Leea Pienimäki tapasi vuonna 2006 beniniläisessä taiteilijaresidenssissä Villa Karossa paikallisen Victor Amoussoun. Pari ihastui, meni naimisiin ja on siitä saakka tehnyt taidetta yhdessä. Tänä kesänä pariskunnalla on kaksi näyttelyä Helsingissä: Lasipalatsissa ja Rööperin taidesalongissa. Lasipalatsin näyttely keskittyy parin kuvataiteeseen. Esillä on muun muassa sekatekniikkamaalauksia ja suuria vahabatiikkitekniikalla toteutettuja maalauksia. Rööperin Taidesalonkiin tulee afrikkalaishenkinen basaari, jossa nähdään käsintehtyjä uniikkikankaita ja Leean niistä ompelemia tuotteita, pieniä batiikkimaalauksia sekä Victorin t-paitoja ja molempien tekemiä koruja. Cult24

Avantouimari ottaa aurinkoa vuonna 1952.

Ihmisiä Tuomiokirkon portailla vuonna 1968.


Länsinaapurin surrealisti RUOTSIN kuvataiteen johtavan surrealistin Max Walter Svanbergin (1912â&#x20AC;&#x201C;1994) taidetta pääsee kesällä ihastelemaan Turun taidemuseoon. Outo lintu -näyttely tutustuttaa Svanbergin elämänvaiheisiin ja hänen surrealisminsa kehitykseen aina uran varhaisvuosista sen viimeisiin vuosikymmeniin. â&#x20AC;&#x201C; Saavuttaakseen kauneuden äärimmäisen terävyyden täytyy olla kärsimykseen saakka tietoinen katoavaisuuden kauhistuttavasta läsnäolosta, Svanberg on itse kuvaillut taiteen

tekemistä. Kaikkiaan esillä on 72 teosta. Teokset on lainattu MalmÜn taidemuseon Max Walter Svanberg -kokoelmasta ja ne esittelevät taiteilijan tuotantoa tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Svanbergin hallitsemien tekniikoiden ja ilmaisutapojen kirjo on suuri ja ne vaihtelevat piirustuksista maalauksiin ja kollaaseista helmimosaiikkeihin, jopa teatteripuvustuksiin. Alkuun Svanbergin kovimmat kriitikot

Tuoreita animaatioita Turun taidemuseon ensimmäisen näyttelykerroksen aulatilassa esitetään kesällä 2013 Turun Anikistien animaatioita. Näyttely tarjoilee kuusi uunituoretta teosta. NäytÜksen avaa Anikistien uusin episodielokuva Mainoskatko, jossa jäsenet mainostavat asioita, jotka jäävät meiltä liian usein huomaamatta. Lisäksi nähdään muun muassa korkokenkiä, vuosisadan oikeudenkäynti, Turun Tuomikirkko ja karhu erilaisissa jännittävissä tilanteissa. Teoksista vastaavat CHRZU, Antti Laakso & Simo Ruotsalainen, Tommi Juutilainen ja Elli Vuorinen. Turun Anikistit esittää: Hiekkaa jäätelÜssä, Turun taidemuseossa 15.9.

kokivat teokset läpeensä etovina ja perversseinä, hänen ihailijansa taas surrealismin ja mielikuvituksen huipentumina. Kansainvälinen taidemaailma kiinnostui Svanbergistä 1950- ja 1960-luvulla. Kansainvälinen huomio johti näyttelyihin ympäri maailmaa ja ylistettyyn Arthur Rimbaudâ&#x20AC;&#x2122;n runokokoelman kuvitustyĂśhĂśn, joka herää nyt eloon myĂśs näyttelysalien seinillä. Cult24

Max Walter Svanberg: YÜn sydän nauraa (1948).

Max Walter Svanberg â&#x20AC;&#x201C; Outo lintu, Turun taidemuseossa 15.9. asti.

CULT24

VUODEN 2013 nuoren taiteilijan Jarno Vesalan palkintonäyttely on esillä Tampereen taidemuseossa. Näyttely on suunniteltu varta vasten taidemuseon tiloihin. Museon kaksi kerrosta on taiteilijan käytĂśssä. Teoksia on esillä kaikkiaan 14, joista uusia ennennäkemättĂśmiä teoksia on 5. Uudet teokset Vesala on tehnyt vain kokonaisuutta ajatellen. â&#x20AC;&#x201C; Uusissa teoksissa katsoja on tarkkailija ja ulkopuolinen; ihmetellään mistä mielikuvat syntyvät ja miten ne rikkoutuvat. Osa teoksista tuo kokonaisuuteen oman pysähdyksen ja yksityisen hetken katsojalle, Jarno Vesala kertoo. Jarno Vesala (s. 1977) valmistui kuvataiteilijaksi 2004 Tampereen Ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän koulutusohjelmasta. Hän asuu ja tyĂśskentelee Nokialla. Tampereen jälkeen näyttely nähdään Turussa Aboa Vetus & Ars Novassa. Cult24 Vuoden nuori taiteilija 2013 â&#x20AC;&#x201C; Jarno Vesala, Tampereen taidemuseossa 11.8. asti.

?=0004f5;f52<=(;(0+,=0026; Âś

2\YHH[[VYP1`YRP:P\RVULU

AARRESAARET

Helsingin salaperäinen ulkosaaristo (]VPUUHQVRHWpP]pRSVÂś T`Â&#x20AC;ZQ\OHUU\RZLUH 7ppZ`SPW\[ψ 2H\ZPRVY[[PĂ 4pU[pUR\]H[HPKL]PPRV[ 7LRPSV;LO[HHURH[\4pU[[p      R\]H[HPKL]PPRV['NTHPSJVT  R [ PK PPR [' PS ^^^THU[HUR\]H[HPKL]PPRV[Ă&#x201E;

11

Vuoden nuori taiteilija esittäytyy

81,(1.$8381.,

(UUP2PUU\ULU!<UOVSH

MAGAZINE

Näyttelyt

Näyttelyt

Kesä 2013

5.6. â&#x20AC;&#x201C; 1.9.2013 maâ&#x20AC;&#x201C;pe 9â&#x20AC;&#x201C;19, laâ&#x20AC;&#x201C;su 10â&#x20AC;&#x201C;16 Virka Galleria, Helsingin kaupungintalo, SoďŹ ankatu 1 Vapaa pääsy

www.virka.ďŹ | www.aarresaaret.ďŹ


Näyttelyt Presidentillistä taidetta

CULT24

MAGAZINE

12

Näyttelyt

Presidentinlinna meni remontiin ja linnan taideaarteet siirrettiin näytille Ateneumin taidemuseoon. ATENUMIN näyttely on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua Presidentinlinnan taiteeseen. Näyttelyssä on esillä valtaosa Presidentinlinnan maalauksista, linnaan hankitut rintaveistokset presidenteistä sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat. Kukin presidenteistä sekä heidän puolisonsa saivat valita suosikkimaalauksensa, jonka he esittelevät ääniopastuksena Ateneumissa. Tällä sivulla on esiteltynä presidenttien ja heidän puolisoittensa valitsemat maalaukset. PRESIDENTTI Sauli Niinistö valitsi suosikikseen Pekka Halosen maalauksen Poika Rannalla (1891). Hän esittelee äänioppaassa teoksen seuraavasti: "Kukapa meistä ei olisi istunut näin mietteissään rantakivillä. Nuorena tai sitten vähän myöhemmin. Tässä istuu Kalle, Pekka Halosen rakas pikkuveli. Tuokio voi hyvinkin olla jo iltapäivään ehdittyä, auringon valossa on kultaista pehmeyttä.

Kesä 2013

Varmaa on, että Pekka Halonen ei koskaan tätä tuokiota unohtanut, sillä tauluun liittyy hänelle paljon tuntemuksia. Kalle nimittäin kuoli seuraavana talvena. Kalle puhuu minulle öisin, niin Pekka Halosen kerrotaan sanoneen. Taulu on maalattu 1891. Taiteilija oli viettänyt edellisen vuoden Pariisissa, ja pitkät, rohkeat siveltimenvedot ovat sieltä opittua. Pekka Halonen eli juurillaan. Hänellä oli läheinen suhde suomalaiseen luontoon. Hänet tunnetaan myös suuresta perheestä, osin omavaraistaloudessa elämisestä ja tietysti Haloseniemen ateljeekodista Tuusulanjärven rannalla. Ehkä sielläkin nyt joku kivellä istuu." Pauli Jokinen Linnan aarteet Ateneumin taidemuseossa 1.9. asti. Sauli Niinistön suosikki Pekka Halonen: Poika Rannalla (1891)

Mauno Koiviston suosikki Albert Edelfelt: From a Copenhagen Anchorage (1890)

Eeva Ahtisaaren suosikki tisaaren Timo Vuorikoski: Eeva Ah ) 95 muotokuva (19

on suosikki Tellervo Koivist 885) Kukkaistyttö (1 : Aukusti Uotila

Tarja Halosen suosikki Elin Danielson-Gambogi: Nuori äiti (1885)

Pentti Arajärven suosikki Albert Edelfelt: Nyländska Jakt klubbenin soutusatama (1899)

Martti Ahtisaaren suosikki Wladimir Swertschkoff: Talonpoika Matts Kankkonen (1856)


Toukokuu 2013

Musiikkia ja taidetta Pyhäniemessä Pyhäniemen kartano Hollolassa on pullollaan musiikkia, taidetta ja historiaa. Tämän kesän kuumat nimet ovat Abba ja Sam Vanni. PYHÄNIEMEN kartanon menestyksekäs viime vuosi loi järjestäjille paineita. Kesän kohokohta oli Karita Mattilan ja Apocalyptican yhteisesiintyminen. Apocalyptican sellisti Perttu Kivilaakso astelee estraadille tänäkin kesänä, nyt seurana on pianisti Johannes Piirto ja oopperalaulajat Mari Palo, Mika Pohjonen ja konserttien taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. – Mezzosopraanona pidän kovasti sellon soundista, se on lähellä ihmisääntä, Paasikivi luonnehtii Perttu Kivilaakson sellon soittoa. Metallimiehen oopperailta -nimellä kulkevassa konsertissa kuullaan maailmankuuluja ooppera-aarioita muun muassa Wagnerilta ja Mozartilta. – Viime vuoden Apocalyptica-konsertissa selvisi, että metallimusiikin ja klassisen musiikin estetiikka ovat hyvin lähellä toisiaan, Paasikivi toteaa. Metallimiehen oopperaillan lisäksi Pyhäniemen kesässä kuullaan neljä muutakin konserttia. Runosta musiikiksi -konsertissa toisensa haastavat pianisti Johannes Piirto ja runoja lausuva näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. Latino-illassa esiintyy sopraano Angelika Klas ja venäläisen illan tähti on viulisti Kirill Terentiev. Konserttikesä huipentuu puistokonserttiin, jossa lauluyhtye Rajaton ja Lahden sinfoniaorkesteri tulkitsevat Abban kappaleita.

Pyhäniemen historiallinen kartano täyttyy taiteesta kesällä. – Puisto on kaunis konserttimiljöö, siellä on hieno tunnelma, Paasikivi sanoo. PYHÄNIEMESSÄ nähdään kesällä myös laadukasta kuvataidetta. Kesän klassikkotaiteilijaksi on valittu Sam Vanni (1941-1992), joka oli viime vuosisadan merkittävimpiä kotimaisia taiteilijoita ja abstraktin taiteen uranuurtaja. – Sam Vanni oli ensimmäinen taiteilija, joka teki abstraktia taidetta julkisesti. Hänen taiteensa on sellaista, että se keskustelee nykytaiteen kanssa. Vannin seuraksi etsin puolestaan nykytaiteilijoita, jotka sopivat yhteen Vannin kanssa, kertoo näyttelyn kuratoinut lasi- ja kuvataiteilija Riikka Latva-Somppi.

Suunnittele taideteos Kiasmaan Cult24

TAITEILIJA Marja Kanervo antaa yleisölle mahdollisuuden suunnitella taideteos Kiasmaan. Paikkana on Kiasman viidennen kerroksen Panoraama-tila, josta avautuu näkymät Kansalaistorille, Musiikkitalolle ja Eduskuntatalolle. Huoneen suurin seinä on jätetty tyhjäksi, siinä on vain ruudukko. Huoneessa on myös papereita, jotka ovat saman seinän muotoisia, ja niissä on sama ruudukko valmiina. Näille papereille yleisö voi piirtää ehdotelmia, millaisen taideteoksen haluaisi seinällä näkevän. Ehdotuksia voi piirtää juhannukseen saakka, jonka jälkeen Kanervo valitsee niistä yhden, ja toteuttaa sen. Lopputulos lienee valmis heinäkuun puoliväliin mennessä. Tekeekö Kanervo teokset yksi yhteen ehdotusten kanssa vai ottaako hän taiteellisia vapauksia? – Olen ajatellut tehdä sen ihan yksi yhteen, ja siksi toivonkin, että ehdotuksissa olisi tarkkaan näytetty, miten teos tulee tehdä, Kanervo kertoo. Nyt on siis juuri sinullakin harvinainen mahdollisuus saada taideteoksesi Kiasmaan. Kiasmassa on esillä myös ehdotelmia, joita julkaistaan myös Kiasman verkko- ja Facebook-sivuilla. Projekti on osa Kanervon Esiinkatoavaanäyttelyä, jossa on Kanervon töitä 1980-luvulta tähän päivään.

Vannin ohella Pyhäniemen kesän taiteilijoita ovat muun muassa Noora Geagea, Teemu Mäki, Tiina Heiska ja Maiju Salmenkivi.

1.6.–4.8.2013 ti, to, pe 11 –18, ke 11 –20, la, su 11 – 17 10€ / 7€ | Alle 18-v. ilmaiseksi

Pauli Jokinen Pyhäniemen taidetapahtuma avoinna 29.6.–9.8. klo 11-17 (ma suljettu). Konsertit: Metallimiehen oopperailta 30.6., Venäläinen ilta 2.7., Runosta musiikiksi – Hannu-Pekka Björkman ja Johannes Piirto 3.7., Corazon latinoilta Angelikan seurassa 4.7., Rajaton sings ABBA with Lahti Symphony Orchestra 10.8.

HELSINGIN TAIDEHALLI Nervanderinkatu 3 • www.taidehalli.fi

puut ovat runoja Kristoffer Albrecht Taneli Eskola Ritva Kovalainen Pentti Sammallahti 31.5.2013–12.1.2014

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Bulevardi 40 . w w w. sinebrychoffin taidemu seo.fi . Pääsy 10 – 8 e, alle 18-v. ilm. ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 11–17, ma suljettu

Tyhjä seinä odottaa taideteosta.

FISKARSIN

ANTIIKKIPÄIVÄT 11.-14.7.2013 Avoinna 10-17

Pauli Jokinen Marja Kanervon näyttely Esiinkatoavaa, 29.9. asti Kiasmassa.

STEVE McCURRY

Ehdotelmia

Aikuiset : 10 € www.fiskarsinantiikkipaivat.fi


CULT24

MAGAZINE

14

Elokuva Elämää sateenkaaren alla

Elokuva

kesän elokuvaensi-illat 7. 6.

Yhdet häät ja kolme anoppia (The Big Wedding) Diane Keaton, Robert de Niro, Susan Sarandon. O: Justin Zackham Only God Forgives Ryan Gosling, Kristin Scott Thomas. O: Nicolas Winding Refn

14.6.

After Earth Jaden Smith, Will Smith. O: M. Night Shyamalan Mesenaatti O: Pia Andell

Kesä 2013

26.6. Man of Steel Henry Cavill, Amy Adams, Diane Lane. O: Zack Snyder. American Vagabond O: Susanna Helke

28.6. The Bling Ring Emma Watson, Katie Chang. O: Sofia Coppola

3.7.

The Lone Ranger Johnny Depp, Armie Hammer. O: Gore Verbinski

5.7.

Itse Ilkimys 2 (Despicable Me 2) O: Pierre Coffin, Chris Renaud Jotain ilmassa (Apres mai). Clement Metayer, Lola Creton. O: Oliver Assayas

12.7.

19.7.

James ja Tyler elävät San Franciscon kaduilla.

The Internship Vince Vaughn, Owen Wilson, John Goodman. O: Shawn Levy Love Punch Emma Thompson, Pierce Brosnan. O: Joel Hopkins World War Z Brad Pitt, Mireille Enos. O: Marc Forster Suuri puhallus (Now you see me) Mark Ruffalo, Jesse Eisenberg. O: Louis Leterrier Matkarakastajat (Los amantes pasejeros) Paz Vega, Javier Camara. O: Pedro Almodovar

26.7. Wolverine Hugh Jackman. O: James Mangold What Maisie Knew Julianne Moore, Alexander Skarsgard. O: Scot McGehee, David Siegel

2.8.

San Franciscosta takaisin Suomeen muuttaneen Susanna Helken uusi dokumenttielokuva American Vagabond kertoo yhdysvaltalaisten gay-nuorten kodittomuudesta. Elokuva saa ensi-iltansa Helsinki Priden aikoihin. AMERICAN Vagabond -elokuvan päähenkilö James sai lähtöpassit kotoa tunnustettuaan homoutensa vanhemmilleen. Siitä lähtien hän elänyt kodittomana "homojen paratiisin" San Franciscon kaduilla miesystävänsä Tylerin kanssa. – Aihe oli pyörinyt mielessäni jo jonkin aikaa, ja olin tehnyt siihen liittyvää taustatutkimusta. Törmäsin Jamesiin ja Tyleriin paikallisten järjestöaktiivien kokouksessa, jossa viriteltiin päiväkeskusta gay-taustaisten kodittomien nuorten tueksi, Susanna Helke kertoo. – Heti kokouksen päätyttyä vedin pojat syrjään, ja kerroin heille aikeistani filmata dokumentin. Erityisesti Jamesista näki heti, kuinka innostunut hän oli. PÄÄHENKILÖT näyttävät tuiki tavallisilta nuorukaisilta reppuineen, tennismailoineen ja lippalakkeineen. Helke kiinnostuikin pojista juuri heidän tavallisuutensa tähden. – Minua ei kiinnostanut mikään huumeromantiikka tai vastaava, vaan se, miten monet

Rakkautta ennen keskiyötä (Before Midnight) Ethan Hawke, Julie Delpy. O: Richard Linklater Pacific Rim Charlie Hunnam, Rinko Kikuchi. O: Guillermo del Toro 3096 päivää Antonia Campbell-Hughes, Thure Lindhardt. O: Sherry Hormann Monsterit-yliopisto (Monsters University) O: Dan Scanlon Odd Thomas Anton Yelchin, Willem Dafoe. O: Stephen Sommers Susanna Helke

kodittomat ovat täysin tavallisista perheistä, ja kuinka he ovat joutuneet siihen tilanteeseen täysin muista syistä, Helke täsmentää. Työnhaku on osa poikien päivärytmiä, ja illan hämärtyessä he suuntaavat kohti Golden Gate -puistoa, jossa heillä on tapana yöpyä. Tiukka systemaattisuus pitää Jamesin ja Tylerin erossa pahoilta teiltä. – Pojat olivat hyvin järjestelmällisiä, ja pyrkivät kaikin tavoin välttämään hämäriä piirejä, joihin kodittomat helposti joutuvat. He eivät itse käyttäneet edes alkoholia, ja heillä oli selkeä tavoite selviytyä siihen asti, kunnes jompikumpi löytää työpaikan ja he saavat kämpän. PUISTOISSA ja kaduilla tapahtuvan elokuvan taustalla kuullaan Jamesin selostusta siitä, kuinka hän otti yhteen vanhempiensa kanssa ja joutui kodittomaksi. Välissä vilautellaan kaitafilminpätkiä hänen lapsuudestaan. Helke kertoo, että kuvaukset tehtiin sissiasenteella. – Kuvasimme pääosan materiaalista tosi pienellä budjetilla. Jos olisin jäänyt odottamaan hitaasti etenevän rahoituksen valmistumista, olisin todennäköisesti menettänyt päähenkilöt. Päätin, että kuvaan tämän vaikka pahvilaatikolla, jos muu ei auta. Haastavimpia kuvauspaikkoja olivat Helkeen mukaan kaupat ja organisaatiot, joihin oli hankala saada kuvauslupia. Muuten kuvaaminen tapahtui paljolti asianomaisten omalla reviirillä ja heidän avustuksellaan, mutta vaikuttiko tämä sisältöön? – Dokumentinteko ei ole mitään laboratoriotyötä, jossa ihmisiä tarkasteltaisiin kuin hyönteisiä. Dokumentti tehdään yhdessä päähenkilöiden kanssa, joten on harhaanjohtavaa ajatella, ettei se vaikuttaisi heihin mitenkään. Kaikesta huolimatta elokuvassa on kyse todellisuudesta, jonka haluan välittää katsojille mahdollisimman totuudenmukaisesti, Helke painottaa. OHJAAJA luonnehtii American Vagabondia erityisesti Jamesin kasvutarinaksi. Elokuva ei pyri säälimään tai paijaamaan ketään. – Se on gay-pojan kasvutarina ja kertomus pakomatkasta, joka ei voi jatkua loputtomiin. James ja hänen vanhempansa, jotka

Vähemmistöjen viikko Helsinki Pride järjestetään jälleen kesäkuun lopulla. Tapahtuma on Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtuma. Helsinki Priden tarkoitus on lisätä avoimuutta ja moninaisuuden arvostusta yhteiskunnassa. Tämän vuoden teemana on "kohtaaminen". Viikkoon kuuluu kymmeniä tapahtumia, joista näkyvin on 29.6. järjestettävä Pride-kulkue. Kulkueeseen osallistui viime vuonna 8000 ihmistä. Kulkue lähtee Senaatintorilta ja sen jälkeen on vuorossa puistojuhlat Hakasalmen puistossa. Helsinki Priden järjestää Helsingin seudun Seta ry. Vähemmistövaltuuttettu Eva Biaudet on tapahtuman suojelija. Helsinki Pride 24.–30.6.

lopulta saatiin elokuvaan mukaan, joutuvat tilanteiden kärjistyessä punnitsemaan suhdetta toisiinsa. – Taiteessa pyritään jollakin tavoin ymmärtämään ihmisyyden erilaisia aspekteja, joten katsojankin pitää voida kohdata Jamesin vanhemmat. Kaikkea ei pidä hyväksyä, mutta mitään ei voi myöskään suoraan tuomita. Matti Tuomela Susanna Helken dokumentti American Vagabond ensi-illassa 26.6.


Olennainen osa elokuvafestareita on festarikatalogit, joissa kerrotaan esitettävistä elokuvista. Yli kymmenen vuotta Sodankylän elokuvajuhlien katalogia tehnyt Lauri Timonen kertoo millaista katalogin tekeminen on. Lauri Timonen, millaisella porukalla festarikatalogia teette? – Mukana on iso, vuosien varrella timantinkovaksi hioutunut ryhmä kirjoittajia, kääntäjiä, filmiliikenteen väkeä, eri osa-alueiden spesialisteja ja hyvin tärkeänä hahmona katalogin taittaja Pertti Kukkola. – Minun vastuullani on kaiken materiaalin (tekstien, käännösten, kuvien, filmografioiden ja elokuvien krediittitietojen yms.) yhteen kerääminen, aikatauluista ympäriinsä nillittäminen ja oikoluku. Kirjoitan esittelytekstit niistä elokuvista, joita en ole onnistunut kenellekään järkevämmälle nakittamaan. Mikä siinä on kaikkein työläintä? – Eniten aikaa menee leffojen krediittitietojen ja filmografioiden keräämiseen. Tänäkin vuonna ohjelmistossa on yli 110 leffaa ja jokaisesta pitää olla mahdollisimman tarkat tiedot sekä painokelpoinen valokuva. Mutta katalogiapinan duunissa on se valtava etu, että urakka on valmis jo hyvissä ajoin ennen festaria. Minulla taitaa olla jopa sopimuksessa pykälä, että olen festarin aikana vapaa kaikis-

ta työtehtävistä. Miten kiireistä puuhaa katalogin tekeminen on? – Muistan tilanteen, että katalogin painodeadlineen oli aikaa kai pari vuorokautta ja sitten kaksi vierasta meni ja peruutti. Ei siinä auttanut muu kuin tempaista valmiista katalogista 5–6 aukeamaa suoraan roskiin. Täytyy ihailla esimiesteni toimintaa kriisin hetkellä: tunnin päästä meillä oli jo kaksi uutta päävierasta! Petteri (Peter von Bagh) taisi soittaa Irvin Kerschnerille ja Aki (Kaurismäki) Emir Kusturicalle. Kysyivät sitten, että ehditkö vielä saada nämä mukaan katalogiin? Pakko siihen oli vastata, että joo, mutta aika hilkulle meni. Joutuuko katalogiin kirjoittaamaan usein elokuvista, joita ette ole nähneet? – Virallisesti en tietenkään tunnusta ikinä sellaista tehneeni. Mutta kyllä niissä joskus joutuu aika karmealla tavalla tyhjästä nyhjäisemään, kun kohdalle sattuu joku aivan viime hetken papua-uusi-guinealainen kiinnitys, josta ei ole minkään valtakunnan materiaalia olemassa missään. Siinä täytyy vaan kovalla pokalla ja silmät kiinni sutaista ja yrittää tehdä niin abstrakteja ja monitulkintaisia lauseita, ettei kukaan muu kuin enintään satunnainen Haavikko-tutkija pääse ainakaan virheestä syyttämään. Hyvällä tuurillahan yleensä juuri sen leffan ohjaaja

Kuka ihmeen Sara Hildén? Kuka oli Sara Hildén? Monet tietävät Sara Hildénin taidemuseon Tampereella Särkäniemen kupeessa, mutta paljon muuta nimi ei suurelle yleisölle kerro. Kesäkuussa ensiiltansa saava dokumenttielokuva Mesenaatti pyrkii selvittämään, kuka Hildén oikein oli. ELÄESSÄÄN Sara Hildén (1905–1993), ei halunnut olla näkyvillä tai antaa haastatteluja. Hän ei halunnut tehdä itsestään numeroa. Hän oli aktiivinen kulttuuripersoona, joka harrasti teatteria, elokuvaa, kirjallisuutta ja kuvataidetta. Hildén perusti muotiliikkeen vuonna 1952 ja laajensi toimintaansa niin, että lopulta hän omisti neljä liikettä Tampereella ja yhden Lahdessa, jotka kaikki menestyivät hyvin. Työläistyttöjen Tampere kulki Muotiliike Hildénin vaatettamana. Sara Hildén oli piinkova liikenainen, jolla oli raudanluja tahto. Liikemaailmassa hänen toimintatapojansa

joskus kauhisteltiin ja ihmisenä jotkut häntä myös pelkäsivät. Hildén oli myös taiteenkerääjä. Hän hankki maailmantaiteen merkkiteoksia kuten Henry Moorea, Picassoa, Legériä, Giacomettia ja Francis Baconia. Nykyään 4500 teoksen kokoelma on Sara Hildénin taidemuseossa. Pia Andellin ohjaamaa Mesenaatti-elokuvaa varten on haastateltu useita Sara Hildénin tunteneita henkilöitä, kuten kuvanveistäjä Laila Pullista, taiteilija Kauko Lehtistä, Vuokko Nurmesniemeä ja Aira Samulinia.

CULT24

MAGAZINE

Elokuva Katalogiapinan tunnustukset Elokuva

Kesä 2013

15

istuu sitten samaan terassipöytään katalogia lukemaan ja siinä ei tiedä minne voisi vajota häpeämään. Pauli Jokinen Sodankylän elokuvajuhlat 12.–16.6.

E L O K U VAT E AT T E R I

ORION EERIKINKATU 15, KAMPPI

KUUKAUDEN ELOKUVAT KUU

KESÄ

UU

ELOK

Cult24

Mesenaatti ensi-illassa 14.6. Sara Hildénin taidemuseon kesänäyttely Helmiä 8.9. asti.

Philippe Falardeau

BÉLA TARR

TORINON HEVONEN ELOKUVATEATTERI ORION

Sara Hildén ja puolisonsa Erik Enroth Kokkolassa

LIPUT 6 €/4,5 € WWW.KAVA.FI


CULT24

MAGAZINE

Kirjat Rikoksen kieli on kansainvälinen 16

Kirjat

Palkittu dekkaristi Antti Tuomainen taitaa rikoskielen. Tuomaisen uusin kirja kuvaa ihmisen suurinta mahdollista tragediaa.

tietävänsä kuka kaiken takana on. Miten tavallinen ihminen selviää tällaisesta ääritilanteesta, mihin hän venyy asiaa selvittäessään. TUOMAINEN toteaa, että kaikki hänen neljä kirjaansa ovat fiktiiviä teoksia, vaikka niissä liikutaankin hyvin todellisessa Helsingissä. Sekä asiat että ihmiset ovat realistisia – esimerkiksi ammatit ovat oikeita ammatteja. Tuomaisen uusin kirja valmistui nopeasti, reilussa vuodessa. Hän myöntää, että ajatus oli ollut mielessä jo kauemmin. Kirjoittaminen sujui ehjästi. Parantajan saama suosio on tosin kuljettanut miestä pitkin maailmaa. – Arvostelut ovat olleet pääsääntöisesti hyviä. Kulttuurierot toki vaikuttavat ja eri

Cult24

ANTTI Tuomainen on helpottunut. Hänen neljäs rikosromaaninsa Synkkä niin kuin sydämeni (Like) on juuri ilmestynyt. Hänen edellinen kirjansa Parantaja sai Vuoden johtolanka -palkinnon 2011 ja sen käännösoikeudet on myyty 25 maahan. Tuomainen on tyytyväinen saadessaan nyt tehdä työtä, josta haaveili vuosien ajan. – Päätin 18-vuotiaana, että minusta tulee kirjailija. 40-vuotiaana se tapahtui. Parantajan menestys vahvisti päätöstäni ryhtyä täysi-

päiväiseksi kirjailijaksi. Tuomainen teki 12 vuotta copywriterin töitä ja kirjoitti juttuja muun muassa Image -lehteen. Kirjoittaminen on toiminut punaisena lankana, avannut uusia ovia. – Aiheen löytäminen kirjaan on minulle helppoa; se voi löytyä mistä tahansa – mieleen nousevasta kuvasta, tilanteesta, ihmisestä. Minua kiinnostaa se mitä asiaan liittyy, miten tilanteeseen on jouduttu. Parantaja oli moniulotteinen kirja; rikosromaani, ympäristökatastrofin kuvaus, rakkauskertomus. – Uusin kirjani on klassinen rikosromaani: tapahtuu karmein mahdollinen asia. Pojan äiti katoaa yllättäen, mutta poika uskoo

Kesä 2013

teemat nousevat vaihdellen esiin. Toivon, että lukijat löytävät myös uuden kirjani. Se on kirjan ilmestyessä aina yhtä jännittävää. Minun työni on nyt tehty. On lukijan vuoro. Tuomainen kertoo, että vapaanakaan kirjailijana ei välttämättä ehdi päivittäin kirjoittaa niin paljon kuin haluaisi. Paljon aikaa kuluu töihin, jotka mahdollistavat kirjoittamisen. – Teen kotona töitä, joten kirjoitan aamupäivällä ja lounaan jälkeen vielä iltapäivälläkin. Teen myös pieniä muistiinpanoja, sanan tai lauseen, jonka sijoitan myöhemmin oikeaan kohtaan tarinassa. Tuomainen luokitellaan noir-tyyliseksi rikosromaanikirjoittajaksi. Hän toteaa, että hänelle sopii hyvin kirjoitustyyli, jossa ei kirjaa aloittaessaan tiedä minne tarina johdattaa. – Kirjoittaminen on minulle vaistonvaraista etenemistä. Haluan luoda parhaan mahdollisen lukunautinnon, mielenkiintoisen tarinan, jossa kieli on tärkeässä osassa. Tuija Numminen Antti Tuomainen: Synkkä niin kuin sydämeni (Like)

faktaa ANTTI TUOMAINEN Helsinkiläinen vapaa kirjailija Syntynyt vuonna 1971. Työskennellyt aikaisemmin copywriterina, mm. mainostoimisto Bob Helsingissä. CrimeTime -kirjailijaosuuskunnan perustajajäsen. Voitti Vuoden johtolanka -palkinon romaanistaan Parantaja.

Antti Tuomainen on julkaissut neljä dekkaria.

Teokset: Tappaja, toivoakseni (Myllylahti, 2006), Veljeni vartija (Myllylahti, 2009), Parantaja (Helsinki-kirjat, 2010), Synkkä niin kuin sydämeni (Like, 2013)

Uusi pieni tulokas OTAVA lanseerasi kesän kynnyksellä täysin uuden kirjaformaatin, Mikin. Virsikirjan kokoisina Mikeinä ilmestyi kaksitoista romaania, joukossa muun muassa Reijo Mäen Sheriffi, Miika Nousiaisen Metsäjätti ja Riikka Pulkkisen Totta. Yksi julkaistuista minikirjoista oli AnnaLeena Härkösen Ei kiitos. Härkönen toimi myös minikirjojen testilukijana, ja antoi Otavalle palautetta niistä. Minikirjojen julkaisutilaisuudessa Härkönen suitsutti estoitta uutta formaattia. – Kun sain ensimmäisen minikirjan käteeni, menin näyttämään sitä 13-vuotiaalle pojalleni, mutta hän oli, että evvk. Minun mielestäni tämä on kuitenkin loistava keksintö. Kirja esineenä ei saa kuolla, Härkönen sanoi. Härkönen keksi heti lukuisia tilanteita, joissa Mikiä voisi käyttää. – Jos vaikka jonotan VR:llä tai pankissa, niin tämän kirjan voi ottaa laukusta ja lukea yhdellä kädellä. Tai jos on jossain tylsässä tohtoriväitöskaronkassa, niin tätä voi lukea, eikä kukaan huomaa mitään.

Mikin on kehittänyt hollantilainen raamattukustantamo Jongbloed, joka julkaisi ensimmäiset Mikit vuonna 2009. Yhtiö on myös patentoinut painomenetelmän. Suomessa myytävät minikirjat painetaan Hollannissa. – Voin vakuuttaa, että tätä formaattia ei ole ihan helppo millä tahansa painokoneella tehdä. Meillä Otavalla on Keuruulla kirjapaino. Siellä kokeiltiin, eikä onnistunut, sanoi Otavan markkinointipäällikkö Emma Alftan kirjanjulkkareissa. HOLLANNIN lisäksi Mikejä on julkaistu Ranskassa, Espanjassa, Englannissa ja Ruotsissa. Suomessa Otavalla on yksioikeus julkaista suomenkielisiä Mikejä. – Jos kilpailijat haluavat saada kirjoja tähän formaattiin, niin olemme valmiit tekemään yhteistyötä. Mitä enemmän saadaan kirjoja tähän formaattiin, sen paremmin se palvelee lukijoita, Alftan vakuutti. Hollannissa Mikeinä ovat menestyneet muun muassa bestsellerit. – Voi olla, että tulevaisuudessa tullaan julkaisemaan kirjasta kovakantinen ja Miki samaan aikaan. Hollannissa sitä ollaan testattu, ja todettu käytäntö hyväksi. On selvästi ihmisryhmiä, jotka eivät halua ostaa kovakantista, mutta kuitenkin haluavat lukea kir-

Cult24

Kevään aikana kirjakauppoihin on ilmestynyt uusi tulokas, minikirjat eli Mikit. Taskuun mahtuvat kirjat on kuin tehty kesälomalaisille.

jan Mikinä. Miki painetaan äärimmäisen ohuelle paperille, joten paksutkin kirjat saadaan pieneen kokoon. – Olen nähnyt Mikin, jossa oli 2500 sivua. Se taisi olla Raamattu, Alftan kertoi. Mikiin pystyy painamaan myös kuvia, ja

Otavalla on suunnitelmissa julkaista pienessä formaatissa myös tietokirjoja. Seuraavat Mikit Otava julkaisee syksyllä. Pauli Jokinen


CULT24

MAGAZINE

Kirjat

Kirjat

Kesä 2013

17 Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand

Kalliomaalaukset ovat usein vaikeissa paikoissa, kuten kallioissa järven rannalla. Kuvassa Jukka Parkkinen ja Konniveden Haukkavuori.

Kalliomaalausten jäljillä Suomesta on löydetty toistasataa kalliomaalausta. Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand ovat bonganneet lähes ne kaikki. Matkoista syntyi opaskirja, joka johdattaa kalliomaalausten äärelle. ENSIMMÄINEN suomalainen, joka raportoi löytäneensä kalliomaalauksen, oli Jean Sibelius. Paikka oli Vitträsk ja vuosi 1911. Samasta paikasta sai alkunsa Jukka Parkkisen ja Tuija Wetterstrandin kalliomaalausharrastus. – Meidän harrastus lähti liikkeelle Vitträskistä vuonna 2009, ja seuraavana vuonna se riistäytyi käsistä. Elokuussa 2011 olimme käyneet jo yli sadassa kohteessa. Tähän mennessä olemme bonganneet 118 kohdetta, kertoo Wetterstrand.

Hirvi Konniveden Haukkavuorella.

Pariskunta on kiertänyt Suomea kalliomaalauksia bongaillen, ja matkoista on syntyi kirja Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. Suurin osa maalauksista sijoittuu Päijänteen ja Saimaan vesistöjen alueille. – Meillä on kajakit auton katolla mukana. Talvella mennään suksilla, vaikka lumikengät olisivat monesti olleet parempi vaihtoehto. Kuvien havainnointi on kiinni myös paljon vuodenajoista. Kun kallio on huurussa, kuvat näkyvät huonosti, ja auringossa värit ovat taas kirkkaammat. Sekin vaikuttaa, onko kallion pinta kuiva vai märkä. Maalaukset näyttävät joka kerta erilaisilta, Wetterstrand sanoo. Monet maalaukset on järven rannoilla jyrkkien kallioiden pystysuorissa seinämissä. – Aina ei viehätä kiivetä jyrkkää

kallionrinnettä ylös, mutta sinne vain pitää päästä katsomaan maalauksia ja valokuvaamaan niitä. Maalauksen näkeminen on se palkinto, joka odottaa vaivalloisen matkan päässä, Parkkinen sanoo. PARKKISEN ja Wetterstrandin kirjassa on esitelty Suomen kalliomaalaukset ja kaikista kohteista on myös karttakordinaatit. Kalliomaalauksien luokse on usein hankala päästä, ja kirja pyrkii esittelemään helpoimmat reitit. – Auton navigaattori voi johdattaa jonkun kallion päälle ja neuvoo menemään suoraan järven vastarannalle. Etsimme reittejä, joita pitkin pääsee helpoiten kohteille. Kirja on suunniteltu autolla matkaaville, sillä paikat ovat hyvin etäällä toisistaan, vaikea niitä olisi tavoittaa ilman autoa, Wetterstrand toteaa.

Monista paikoista on tullut pariskunnalle hyvin rakkaita. – Konniveden Haukkavuori Iitissä on jäänyt erityisen hyvin mieleen, olemme käyneet siellä kolme kertaa. Monesti aluksi havainnoimme vain maalauksia emmekä ympäristöä. Kun aloimme tarkkailla myös ympäristöä, aloimme ymmärtää, miksi näihin paikkoihin on maalauksia tehty, Parkkinen sanoo. Monissa kallioissa, joihin maalauksia on tehty, on ihmismäisiä piirteitä. Esimerkiksi Mikkelissä Astuvansalmen kallioissa on ilmiselvä kasvoprofiili, jonka näkee vain kauempaa katsottuna. Näiden paikkojen arvioidaan olleen tärkeitä muinaisia kulttipaikkoja. Kalliomaalausten yleisimmät aiheet ovat ihminen, hirvi ja vene. Tarkkaan ei ole pystytty selittämään, miksei kalliomaalauksiin ole hirven lisäksi juuri muita eläimiä kuvattu. – Kuvia on tulkittu eri aikoina eri tavoin. Esimerkiksi shamanistisessa selitysmallissa hirveä pidetään shamanistisena eläimenä ja vene on kuvannut shamaanien matkaa, Wetterstrand selittää. Kalliomaalausten väriainetta ei ole pystytty tarkkaan selvittämään. Värit ovat jonkinlaista punamultaa, johon lienee sekoitettu sideaineeksi esimerkiksi verta, rasvaa tai munan valkuaista. – Olemme tehneet itsekin kokeiluja, joten jos joku tulee kertomaan että Munkkivuoressa on kalliomaalauksia, niin kannattaa suhtautua varauksella, Parkkinen nauraa. MAAILMAN vanhimmat kalliomaalaukset on löydetty Etelä-Ranskasta ja Espanjasta, ja niiden arvioidaan olevan 30 000 - 40 000 vuoden

takaa. Suomen kalliomaalaukset ovat huomattavasti nuoremmat, niiden iäksi on arvioitu noin 3000-7000 vuotta. Suomessa on Wetterstrandin ja Parkkisen arvion mukaan löydetty 137 kalliomaalausta, mutta osa niistä on hieman epävarmoja. – Vain vajaa sata maalausta on täysin varmoja. Osa voi olla luonnollisia läikkiä kalliossa, joista ei tiedä varmuudella ovatko ne olleet kalliomaalauksia. Jotkut punaväriläikät on tulkittu tuhoutuneiksi kalliomaalauksiksi. Joistain kuvista ei saa selvää millään, vaikka kuinka valokuvaa kääntelisi ja käsittelisi, Wetterstrand sanoo. Parkkinen ja Wetterstrand ovat vakuuttuneita, että kalliomaalauksia tullaan löytämään vielä paljon lisää. Kaksikko on matkustanut kalliomaalausten perässä tuhansia kilometrejä ympäri Suomen maata. Samalla on pystynyt havainnoimaan yhteiskunnan muutosta. – Olemme nähneet maaseudun tyhjentyneen ja peltojen kasvaneen umpeen. Kun aloitimme projektin, minulla oli suunnitelmissa toinen projekti eli kuolleet kaupat. Ajattelin kuvata lopettaneita kauppoja, mutta siinä olisi joutunut pysähtymään matkoilla liian usein, Wetterstrand sanoo. Pauli Jokinen Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja (SKS)


Teatteri

Teatteri

URB yllättää ja hämmentää

Kesä 2013

Uuden ajan Robin Hood Cult24

CULT24

MAGAZINE

18

KIASMA-teatterin tuottama URB-festivaali järjestetään tänä vuonna elokuun alussa. Luvassa on jälleen esityksiä, näyttelyitä, luentoja, seminaareja ja työpajoja. Festivaalin avajaisesitys on suomalais-australialainen yhteistuotanto Sloap. Esitys yhdistää katulajeja, kuten skeittausta ja BMX-pyöräilyä, tanssilliseen ilmaisuun. Festareilla esiitynvät myös muun muassa nykyteatteriryhmä Toisissa tiloissa, kymmenen katutanssitaustaisen miehen muodostama Vapaa Aika -ryhmä sekä yllätyksellinen luentoesitys Lecture for Every One. Jatkoa tulee saamaan jo useana vuonna toteutettu nuoria työllistävä taideprojekti, jota vetävät tänä vuonna Elina Izarra ja Tatu Engeström. Cult24 URB 13 -festivaali, 2.-11.8. Tapahtumapaikkoina Kiasma, Stoa ja kaupunkitila. Ohjelmisto www.urb.fi

Opiskelutoverit Chike Ohanwe ja Maija Koivisto nousevat Suomenlinnan lavalle.

Kesällä Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään Ryhmäteatterin näytelmä Robin Hood. Klassikkotarinan pääparina Robinina ja Marionina esiintyvät kurssitoverit Teatterikorkeakoulusta Maija Koivisto ja Chike Ohanwe. Esiinnytte kesällä Suomenlinnan kesäteatterissa. Käyttekö itse aktiivisesti katsomassa kesäteatteria? Ohanwe: Tykkään käydä erityisesti ulkopaikkakunnilla. Perheen kanssa käymme aina Naantalissa, Väskin seikkailusaaren kesäteatterissa. Koivisto: Tykkään tosi paljon käydä kesäteatterissa. Seinäjoella olen käynyt monesti, se on ihan perinne. Olen Vaasasta kotoisin ja siellä olen esiintynytkin monissa jutuissa.

HEINOLAN KATETULLA KESÄTEATTERILLA

Mikä on kammottavin kesäteatteriklisee? Ohanwe: Kesäteatterissa hyväksyy paljon, ei tarvitse olla kummempaa kikkailua. On aina se juopunut talonmies ja tiukka emäntä, eikä se haittaa. Koivisto: Kesäteatterissa antaa usein kaiken anteeksi. Mitä haluaisitte nähdä kesäteatterissa? Ohanwe: Kesäteatteri yöllä voisi olla kiinnostavaa. Se olisi varmasti makeeta. Jonkun festarin yhteydessä voisi olla sellainen midnight-kesäteatteri. Koivisto: Haluaisin nähdä sellaista mitä sisäteatterissa ei voi olla, kuten ajoneuvoja, hevosia, ja lampaita. Aina on myös yllätyksen

13.6.-31.7.2013

www.heinola.net Liput 28/25/14 eur Ryhmät: p. 03 849 3606

mahdollisuus. Kerran esiinnyin Pyynikillä ja yhtäkkiä lavalla juoksi hiiri. Se oli ehkä suuremmassa osassa kun kukaan meistä näyttelijöistä. Ehdittekö nyt kesällä harrastaa muuta, kun olette illat töissä? Koivisto: Ensi-iltaan asti on aamusta iltaan töitä. Kun esitykset lähtee käyntiin, niin on enemmän aikaa. Haaveeni on, että uimastadion tulee suureen kulutukseen tänä kesänä. Ohanwe: Kun jää aikaa, yritän päästä kavereiden kanssa hengailemaan ja kirjoittelemaan musiikkia. Mitä ajattelette siitä, että tummaihoinen näyttelijä esittää Robin Hoodia? Ohanwe: Pidän tästä ratkaisusta kyllä! Koivisto: Jotenkin sitä ihonväriä ei edes ajattele. Silloin kun kuulin että Chike tekee Robin Hoodia, niin ajattelin, että sen tekee kurssikaverini Chike. Tässä tarinassa käsitellään suvaitsevaisuutta, joka liittyy ihonväriin, sukupuoleen ja tässä tapauksessa myös lyhytkasvuisuuteen. Teemana on se, että suvaitaan toinen sellaisena kuin hän on. Miltä tuntuu tarttua klassikkotarinaan, josta jokaisella on joku mielikuva? Ohanwe: Me tehdään meidän näköinen Robin Hood. Ei siinä kannata sen enempää funtsia. Koivisto: Ajattelin aluksi, että ruvetaan tekemän satua, kun yleisössä on lapsia. Olin unohtanut, että miten ajankohtainen tämä tarina on edelleen. Se on klassikko ihan syystäkin. Mikä on harjoittelussa ollut haastavinta? Koivisto: Minulle ainakin se, että meillä on tässä taisteluita miekoilla ja kilvillä, enkä uskalla lyödä ketään! En uskalla myöskään olla hyökkäyksen kohteena, vaan juoksen karkuun. Siinä on tekemistä, että saan sen näyttämään uskottavalta. Ohanwe: Haastavaa on se, että harjoituksia on kuusi kertaa viikossa. Täytyy pitää huolta, että on aikaa lepäämiseen ja palautu-

miseen, ja että on paljon sosiaalista elämää. Yritän päästä aina aikaisin nukkumaan. Robin Hood tunnetaan satuna. Onko Robin Hoodin sydän myös aikuisten teatteria? Koivisto: Ajattelin ensin, että lähdettiin tekemään seikkailusatua, mutta tämä on aikuisillekin ihan pätevä homma. Kerromme mistä Robin Hood lähtee ja minne hän pääsee. Näytetään hahmon kokonainen kaari. Ohanwe: Siinä on hauskaa rikasta tekstiä, josta jokainen pääsee nauttimaan. Esitystä ei ole edes suunnattu ihan pienimmille. Taisteluiden koreografiat ovat makeita. Johanna Terhemaa Robin Hoodin sydän – ryövärin rakkaustarina, Suomenlinnan kesäteatterissa, esitykset 12.6.–31.8. Esitys on kielletty alle 7-vuotiailta.


Kesä 2013 elämäni roolit

JAAKKO SAARILUOMA on tullut tunnetuksi näyttelijänä, stand up -koomikkona, juontajana ja käsikirjoittajana. Kesällä hän ohjaa Diivat-näytelmän Heinolan kesäteatteriin. Saariluoma kertoo Cult24:n lukijoille kolme tärkeää ja unohtumatonta roolia uransa varrelta. TV: W-tyyli Esitin ajankohtaisessa satiiriohjelmassa fiktiivistä tv-tuottajaa nimeltä Jaakko Saariluoma. Vaikka henkilön nimi oli Jaakko Saariluoma, niin se en ollut minä. Siinä mentiin faktan ja fiktion rajamailla. Tehtiin varmaan 50 jaksoa ohjelmaan. Käsikirjoitettiin ja näyteltiin itse. Siinä oli loistava työryhmä (mm. Andre Wickström, Stan Saanila, Zarkus Poussa). TV: Tauno Tukevan sota Muutama vuosi sitten tehtiin televisioon jatkosotaan sijoittuva sarja Tauno Tukevan sota. Näyttelin siinä Tauno Tukevaa. Se oli mielenkiintoinen projekti. Sarjassa oli hieman erilainen näkökulma sotaan. Sarja kuvasi sotaa muoni-

tusjoukkojen näkökulmasta. Tauno Tukeva oli hevosmies. Minulla muodostui hevoseeni kollegiaalinen suhde. Toki se varasti hevosena kaikki kohtaukset. Teatteri: Ihmisen osa Näyttelin Helsingin Kaupunginteatterissa Kari Hotakaisen kirjaan pohjautuvassa näytelmässä Ihmisen osa. Oli hienoa saada työskennellä Ritva Valkaman kanssa. Se oli viimeinen juttu, jonka Valkama teki teatteriin. Esitettiin sitä 113 kertaa. Esitin näytelmässä poikaa, Pekka Malmikunnasta, joka kamppailee toimeentulon rajoilla. Hotakaisen teksti on järjettömän hienoa. Vaikka sitä esitettiin niin monta kertaa, se ei koskaan tuntunut vanhalta tai kuluneelta. Pauli Jokinen Jaakko Saariluoman ohjaama Diivat Heinolan kesäteatterissa. Rooleissa mm. Vesa Vierikko, Puntti Valtonen, Sari Havas ja Rea mauranen. Esitykset 13.6.–31.7.

Suomi-Filmiä ja Junnu Vainiota Backaksessa PUIMALAN kesäteatteri Vantaan Backaksessa täyttyy kesällä suomalaisen elokuvamusiikin ja iskelmän klassikoista. Kartano-miljöössä nähdään kesällä peräti kaksi musiikkipitoista näytelmää. Suomi-Filmin sävelin -teatteriesitys kertoo lauluin ja pienin tarinoin Suomi-Filmin kulta-ajasta. Musikaaliteatteria tähdittävät tangokuningatar ja musikaalien kestosuosikki Arja Koriseva sekä baritoni Hannu Lehtonen. Teatteriesitys esittelee läpileikkauksen ikivihreistä elokuvasävelmistä, jotka ovat viihdyttäneet suomalaisia jo vuosikymmenien ajan. Musiikkiesityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Susanna Haavisto. Kesän toinen esitys vie Junnu Vainion sävelmien maailmaan. Lämminhenkisessä Mainio Juha Vainio -esityksessä kuullaan sikermä suomalaisten rakastaman Juha Vainion

tuotannosta huumoripläjäyksillä höystettynä. Teatteriesityksen tähtinä ovat Tapio Liinoja, Jore Marjaranta ja Olli Ahvenlahti. Cult24 Puimalan kesäteatteri (Backas, Vantaa): Suomi-Filmin Sävelin, esitykset 1.–29.8. Mainio Juha Vainio, esitykset 3.–31.8.

E9JLLAKMGK9DG==N9DALE9F=FAAJGJ9FL9D9E=JB9D9JAN99J9LGEAE=LK›C=LGBGJE9MGLAF=FJACMFA=EAF=F

PARRASVALOJEN PARHAAT KAPSÄKISSÄ! KOKO SYKSY NYT MYYNNISSÄ kapsakki.fi

TOTUUS JA VALHE 24.8. klo 19 Vladimir Vysotskin lauluja maamme eturivin esiintyjien tulkitsemina. Martti Suosalo, Nora Raikamo, Jarkko Lahti, Kiureli Sammallahti, Valtteri Bruun SUOSALO & RANTALA: 4 PIENTÄ ANNOSTA 31.8./7.9. klo 19 Kulttisketsi ILLALLINEN YHDELLE ja muita herkkupaloja. Martti Suosalo, Lotta Kuusisto, Iiro Rantala.

KAPSÄKKIPIMEÄÄ K-18 3.9./4.9./5.9. klo 19 Musiikillista virtuositeettia ja säkkipimeitä sketsejä. Riku Nieminen, Iiro Rantala, Sara Puljula OOT SÄ ONNELLINEN? 19.9./20.9./21.9./3.10./4.10./5.10. klo 19 4.12./5.12./12.12. klo 18.30 Yleisömenestys kerrostalon naisten tragikoomisesta elämästä! Minna Kivelä, Eeva Litmanen, Reetta Ristimäki, Jussi Tuurna.

MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI • Hämeentie 68, 00550 Helsinki • 09 260 0907


CULT24

MAGAZINE

20

Tyyli & design

Tyyli & design

Kesä 2013

Askartelumassa muovautuu värikkäiksi koruiksi

MASSAILU on Sahlbergin mukaan keittiönpöytäaskartelua. Askartelumassakoruja

Tule mukaan kierrättämään! Laatuaan ensimmäinen, päivän mittainen pöytäkirppis järjestetään sunnuntaina

16.6.2013 klo 9-15

Helsingin Messukeskuksessa.

työläitä. Vaikeinta massailussa on tehdä pyöreä helmi. Massoissa parasta on, että niillä pystyy luomaan tyylin kuin tyylin. Itse Sahlberg pitää näyttävistä helmistä. Hänen mielestään vanhat sanonnat, kuten isolle ihmiselle isot korut ja pienelle pienet, ovat roskaa, sillä kyse on kokonaisuudesta. – On inspiroivaa katsoa, kun samoista lähtökohdista syntyy mitä erilaisimpia töitä. Muiden ihmisten luomisprosessia on helppo tukea, sillä ihmiset eivät usein tiedosta omia voimavarojaan. Usein he vain tarvitsevat rohkaisua. Opettaessaan korutaiteilija pyrkiikin

SAHLBERGIN tekemiä koruja on myynnissä erilaisissa myyntitapahtumissa. Lisäksi hänellä on tilausasiakkaita ja valmistaa hän kalliimpiakin taidekoruja. Seitsemän vuotta pystyssä ollut nettikauppa myy pelkästään massoja ja askartelutarvikkeita. – Käsityöläisyys ei ole helppo ala. Se vaatii uskoa ja mielikuvitusta. Pelkällä korujen myynnillä en eläisi, siksi opetan, kirjoitan ohjeita ja teen kaikkea muuta. Sahlbergin mukaan monille käsityöläisille ongelmia tuottaa juuri heidän tietämättömyytensä bisneksen suhteen. Ratkaisuna tähän hän näkee yksinyrittäjille suunnatun peruskoulutuksen kirjanpidosta, kustannuslaskennasta ja bisneslogiikasta. Tuotteet pitää osata hinnoitella niin, että tuloilla pystyy palkan lisäksi kattamaan muita kiinteitä kustannuksia, kuten eläkkeen. – Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on myös kallista. Verottajalla voisi olla selkeät ohjeet, jotka neuvoisivat aloittelevia yrittäjiä. Yrityksen perustamisen pitää olla helppoa. Jenni Tepsa Pörrö Sahlberg: Valloittavat korut askartelumassasta (Minerva Kustannus)

Kesäpukeutumisen trendit MITÄ päälle, kun lähtee lomanviettoon? Muotikaupan liitto vinkkaa huomioimaan ainakin seuraavat kesäiset trendit. 1. Hiekkarantojen aarteet Muistumia siintäviltä rannoilta voi nyt kantaa mukanaan muutenkin kuin vaatteisiin tarttuneena hiekkana, kun kesämuotiin on haettu inspiraatiota simpukoista, korallista, hiekasta ja kivistä. Neutraali väripaletti pitää sisällään erilaisia valkoisia ja beigejä, vaaleaa harmaata ja kittiä helmiäisinä sävyinä. Hillitystä hohdosta ja kiillosta voi nauttia helmensileinä pintoina, kuten metallisävyisinä uimaasuina – tai karkeampana, kuten kenkinä ja laukkuina, joiden nahkapinta on kuin hiekan kuluttama ja naarmuttama. 2. Paluu lapsuuden kesiin Tänä vuonna lapsellisuus on lomalla sallittua myös ulkomuodossa: asusta siis suurilla, värikkäillä muovikoruilla, ja anna viimeistelemättömyyden ja materiaalien luovan uuskäytön näkyä. Paidan printti tai laukun pinta saa nyt muistuttaa tokaluokkalaisen käsityötunnin teosta. Jos lomalla täytyy soittaa jokunen puhelu, liitä kännykkääsi vanhanajan lankaluuri kierrejohtoineen tai käytä kivasti joustavaa kumivieteriä ainakin kaulakoruna tai hiuskoristeena. Kaikki on sallittua: kirkkaat värit mitä kummallisimpina yhdistelminä, epätavalliset mittasuhteet ja odottamattomat, leikkisät ratkaisut. Jos aikuisten potkupuvuksikin kutsuttu haalariasu ei kiinnosta, kokeile aavistuksen liian lyhyitä lahkeita tai partiopoikamaista shortsiasua.

1 3. Roadtrip Floridaan 1950- ja 60-lukuja henkivän roadtripin garderobi ei ole koskaan ollut näin helposti koottavissa, kun rekit notkuvat karkkivärejä. Sekoita pastelleista oma sateenkaaresi tai pukeudu päästä varpaisiin yhteen väriin vaihdellen vain sävyjen valööreitä. Kevyet, hempeänsävyiset kesävaatteet sopivat oivallisesti kerrospukeutumiseen, jota tulet tarvitsemaan jos et oikeasti pääse Floridaan saakka vaan olet Suomen arvaamattomien kesäsäiden armoilla. Nauti pastellinsävyistä kiiltävinä ja mattoina, haaleina ja voimakkaina, metallilla tai ilman. Cult24

3

2 Wolford W ord Wolf

messukirppis.fi

pystyy tekemään kotona eikä harrastus ole rasite kukkarollekaan. – Noin 60 gramman massapaketti maksaa merkistä riippuen kahdesta kolmeen euroa. Kolmesta paketista saa tehtyä kaksi kunnollista kaulakorua. Massat ovat samantyyppistä muovia, jota on vesijohtoputken sisällä. Pehmitinaine, joka pitää massan joustavana, on lämpöreagoivaa, selventää Sahlberg. Korujen tekemisen ohella Sahlberg myös opettaa massailua. Viikonloppuisin taiteilija järjestää työhuoneellaan kursseja, joilla hän perehdyttää osallistujat massailun perusteisiin. – Suurin osa asioista on helppoja, mutta

siihen, että oppilaat saavat aikaan käyttökelpoista tavaraa. – Opettamisessa paras hetki on, kun oppilas vilkaisee käsiään ja tajuaa, että niillä on mahdollista tehdä jotain hienoa.

Chantelle

Helsingin Messukeskus

Pörrö Sahlberg on massakorujen pioneeri.

Your Face

NE eivät ole lasten muovailuvahoja, vaikka ensi vilkaisulla siltä näyttävätkin. Askartelumassat ovat kuin kolmiulotteista maalia, niitä vain pystyy pyörittelemään käsissään. Niistä voi tehdä vaikka helmiä, rintakoruja, hiussolkia, nukkeja tai nappeja. Kun keltaista ja sinistä massaa sekoittaa toisiinsa, syntyy vihreää. Korutaiteilija Pörrö Sahlberg on askartelumassojen asiantuntija. Ensimmäisen kerran hän tutustui materiaaliin yli 20 vuotta sitten, kun massoja ei vielä ollut saatavilla Suomesta. Siitä lähtien hän on intohimoisesti työskennellyt massojen parissa niin opettajana kuin käsityöläisenä. Sahlberg on myös kirjoittanut keväällä ilmestyneen Valloittavat korut askartelumassasta -kirjan, joka on ensimmäinen suomalainen perusopas askartelumassojen käytöstä korumateriaalina. Käsityöläiseksi korutaitelija kertoo päätyneensä sattumalta. Tarkoitus ei ollut alkaa myydä koruja, sillä ajatus käsityöläiselämästä pelotti. – Myydessäni vanhoja koruja pääsin niistä eroon ja sain tehdä uusia. Sillä myös rahoitin harrastukseni, kertoo Pörrö Sahlberg.

Jenni Tepsa

Askartelumassailu on helppo harrastus kotona aloitettavaksi. Pörrö Sahlberg on kehittänyt askartelumassoista ammatin itselleen. Hän kirjoitti aiheesta myös kirjan.


CULT24

MAGAZINE

Tyyli & design

Tyyli & design

Kesä 2013

21

Tärkeintä on kauneus Pasila Design on design-maailman uusi tulokas. Pariskunnan Juho ja Tanja Pasilan pyörittämä yritys suunnittelee muun muassa valaisimia ja lasten leluja. Ensimmäiset tuotteet ovat myynnissä syksyllä. Perheyrityksen motto on: Kun kauniita esineitä on vaikea löytää, ne on tehtävä itse! Juho Pasila, mistä yritysideanne lähti liikkeelle? – Olen vuosia tehnyt suunnitelmia pöytälaatikkoon ja toteuttanut niitä itse prototyypeiksi omaan kotiimme. Säännöllisesti joku on kysynyt, mistä tuotteita saa ostaa. Ajatus yrittämisestä on kytenyt jo pitkään, sillä molemmat olemme yrittäjäperheistä. Lähdimme aluksi Alfred Kordelinin säätiön apurahan turvin testaamaan tuotteita ja suunnitelmia Milanon huonekalumessuille, tulokaspuolelle Salone Satelliteen. Saimme todella hyvän vastaanoton ja muutaman todella hyvän valmistajakontaktin. Mikä tuotteissanne on keskeistä? – Tuotteissamme keskeistä on käytettävyys, kauneus sekä skandinaavinen ja pelkistetty

faktaaa Pasila Design on Juho ja Tanja Pasilan yhteinen design-yritys. Molemmat tekevät muitakin töitä. Juho Pasila työskentelee puusepänverstaalla tehden myyntikuvista rakennepiirustuksia aina valmiiksi näyttelyosastoiksi saakka. Tanja Pasila toimii myyntiryhmäpäällikkönä Suomen Messuilla Helsingin Messukeskuksessa.

muotoilu. Tuotteistanne iso osa on lapsille. Miksi? – Meillä on 3-vuotias tytär Emma, jonka syntymän jälkeen suunnittelijan kynästä alkoi tulla lasten tuotteita. Ne ovat muuntuneet vaipanvaihtopöydästä vauvan vuoteeseen, keinuun ja mopoon Emman kasvaessa. Suurin vaikutin on siten ollut oma elämäntilanteemme. Teitte juuri ensimmäisen tuotantosopimuksen. Kenen kanssa ja mistä tuotteesta? – Solmimme tuotantosopimuksen Innojok Oy:n kanssa Murakka-valaisimesta. Murakka tulee kuluttajien saataville syksyllä 2013 ja lanseerataan Habitaressa. Olemme iloisia saadessamme Murakalle hyvän kotimaisen valmistajan. Innojok Oy:n jälleenmyyjäverkosto on kattava. Mistä sitä sitten saa ostaa ja milloin? – Vielä tässä vaiheessa emme pysty ottamaan kantaa tarkemmin yksilöityihin jälleenmyyjiin. Miten pariskunnan välinen yhteistyö yrityksen pyörittämisessä sujuu? – Hyvin. Kun toinen vastaa luovasta puolesta ja toinen kaupallisesta puolesta, on molemmilla niin erilaiset vastuualueet, että toista on väkisinkin kuunneltava.

Yrjönkatu 34

Georg eorggsgatan 34

Amos Anderssonia vastapäätä

DŝƩĞŵŽƚŵŽƐ Aderssons

WƵƵůĞůƵƚ͕ƉĞůŝƚ͕ĂƐŬĂƌƚĞůƵũĂůĂŚũĂƚ dƵƌǀĂůůŝƐĞƐƟͲzŵƉćƌŝƐƚƂLJƐƚćǀćůůŝƐĞƐƟ dƵƌǀĂůůŝƐĞƐƟͲzŵƉćƌŝƐƚƂLJƐƚćǀćůůŝƐĞƐƟ Kulttuu urikortilla

-10 0%

av en produkt yhdestä ä tuotteesta

ǁ ǁǁǁ͘ƟŶŐĞůŝŶŐ͘Į p. 044 031 1336

Pauli Jokinen Tanja ja Juho Pasila

www.pasiladesign.fi

Ivana ja Paola Lintsillä SUOMALAINEN taide-, muoti-, ja elokuvabrändi Ivana Helsinki on aloittanut mittavan yhteistyön Linnanmäen huvipuiston kanssa. Paola Suhonen suunnitteli Linnanmäelle Hyrrä-kuosin. – Halusin luoda kuosin, joka kuvaa vauhdin hurmaa ja pyörimistä sekä riemua ja iloa, joka tulee mieleen ajatellessani Linnanmäkeä. Suunnittelin graafisen ja modernin kuosin, joka toimii myös arjen käyttöesineissä, kertoo Suhonen. Hyrrä-tuotteet ovat myynnissä huvipuistoon avatussa brändituotemyymälässä. Hyrrä-kuosin lisäksi Paola Suhonen ohjasi ja kuvasi Linnanmäelle myös oman Fashion Film -henkisen lyhytelokuvan, joka kuvattiin kokonaisuudessaan Linnanmäellä. -– Huvipuistojen mainosfilmit kuvaavat yleensä vauhtia ja rämäpäisyyttä. Halusin liittää Linnanmäen elokuvan lapsuuteni muistoihin; klassiseen ketjukaruselliin, kauneuteen ja tyttömäisyyteen, kertoo Suhonen. Cult24

TREND OPTIC Ma–pe 10–18, la 11–15 | Lönnrotinkatu 41, Helsinki 09 612 1060 | trendoptic.net


CULT24

MAGAZINE

22

Kesä 2013

Cult24:n menovinkit kesään • Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa MUSIIKKITAPAHTUMAT JA FESTARIT Helsingin Urkukesä, 2.6.–26.8. Klassisen musiikin festivaali Helsingin kirkoissa. Pihlajamäki goes Blues, 8.6. Pihlajamäki, Marjo Leinonen Huff’n Puff, Lena & The Slide Brothers. Aino Ackten kamarifestivaali, 3.6.–26.9. Agricola-klubilla viikottain klassista ja kevyttä musiikkia, kansanmusiikkia, fadoa, kuorolaulua, jazzia ja paljon muuta. Kivenlahti Rock, 7.–8.6. Leppävaara, Espoo. Whitesnake, Rival Sons, Hardcore Superstar

toimittajan kesäsuositukset Maria Hakala

1. Roadtrip Hikinen auto, riita etupenkistä, rätisevä paikallisradio ja ohi vilistävät maisemat. Ihan sama kestääkö matka viikon vai pari tuntia, autoreissu kruunaa kesämeiningin. Tänä vuonna yhdistän roadtripin Mäntän kuvataideviikkoihin, joka juhlii 20-vuotissynttäreitään vakuuttavankuuloisella Unien kaupunki -näyttelyllä.

2. Kalasataman konttiaukio Musiikkia, katutaidetta, musiikkia, taidetta ja rentoa meininkiä. Kalasatama on tarjonnut eteenpäinkatsovaa ja kankeista rakenteista vapaata kesätoimintaa jo muutaman vuoden ajan. Eri tahojen järjestämän toiminnan lisäksi Konttiaukio tarjoaa silmänruokaa urbaanin rosoisesta miljööstä ja graffiteista nauttivalle iltakävelijälle.

3. Iskelmäradio Se on sillä lailla, että harva osaa laulaa kesästä niin tarkkanäköisesti, iloiten ja koskettavasti, kuin Suomen talvi-infernosta selvinnyt iskelmälaulaja. Kiitos Danny, kiitos Eini, kiitos Agents, mökkiviikonloput eivät olisi ihan täydellisiä ilman teitä.

4. URB13 (2.–11.8.) Siinä missä korkeakulttuuri usein tuntuu kesällä liian tuhdilta, voi urbaania kulttuuria nauttia kevein kesäsiemauksin. URB13 on mennyt allekirjoittaneelta aiemmin ihan ohi. Elokuussa Kiasmalla, Stoalla ja ympäri kaupunkia järkättävä festivaali sisältää esimerkiksi katulajeja yhdistelevää tanssia, näyttelyitä ja muita esityksiä. Uteliaisuuden herättää varsinkin "yllätyksellinen luentoesitys eri puolilla kaupunkia", jonka takana on belgiailaistaiteilija Sarah Vanhee. Hän ei itse kuvaile tätä Lecture for Every One -teostaan esitykseksi, vaan yhteisöön tunkeilevaksi lahjaksi. Eli siis mitä? Tätä odotan mielenkiinnolla.

Urkuyö ja Aaria, 6.6.–29.8. Kesäyön konsertteja Espoon tuomiokirkossa. Boombox Festival, 8.6. Suvilahti. Petri Nygård, Steen1, Redrama, Axl Smith. Kalliola-Kuninkalan Kamarimusiikki, 13.–16.6. Järvenpää. Tämän vuoden teemana naiset. Meri ja musiikki, 14.–16.6. Inkoo. Kamarimusiikkifestivaali, kesän teemana Italia. Rockin’ Hellsinki, 14.–15.6. Kaisaniemi. Bryan Adams, Status Quo. Ilofestival, 15.6. Tuusula. 22-Pistepirkko, Aino Venna, Mirel Wagner. Musiikkitalon kesäkonsertit, 17.6.–6.8. Mm. Tapani Kansa, Tessa Virta, Mari Palo, Tomi Metsäketo, Hanna Kronqvist ja Pekka Kuivalainen. Rock The Beach, 26.–29.6. Hietaniemi. Green Day, Thirty Seconds to Mars, Rammstein, Queens of the Stoneage, Airbourne, Paramore.

toimittajan kesäsuositukset Johanna Terhemaa

1. Mäntän kuvataideviikot (9.6.–31.8.)

Helsinki Classic Festival, 5.8. Kaisaniemi. Neil Young & Crazy Horse, J. Karjalainen, Anssi Kela.

2. Ilosaarirock (12.–14.7.)

Kamarikesä, 7.–11.8. Ritarihuone. Kamarikesän vieraina mm. Ralf Gothóni, Anu Komsi ja Sakari Oramo

Parina viime vuonna Ilosaarirock on ollut kesäni kohokohtia, joten miksei siis tälläkin kertaa. Tänä kesänä estradille nousee muiden muassa joka hipsterin suosikki Sigur Rós. Lisäksi Joensuu on ihan mukava kesäkaupunki!

Kaikkien aikojen kolmas Kallio-liikkeen järjestämä korttelijuhla levittäytyy tällä kertaa Kolmannen linjan ympäristöön. Luvassa rentoa meininkiä kalliolaiseen tapaan. Aiempina vuosina olen harmikseni ollut maakunnissa, mutta nyt pyrin paikalle.

KONSERTIT

4. Tikkurilan teatterin kesäteatteri (ensi-ilta 9.6.)

Lana del Rey, 16.6. Hartwall Areena

Olen useana vuonna käynyt Påkaksen kotiseututalolla katsomassa Tikkurilan teatterin kesäesitystä. Tänä vuonna esitetään Pekka Töpöhäntä, joka taas oli lapsuuden kirjasuosikkini. Iloista menoa viehättävässä ympäristössä, mikäs siinä!

5. Naapurini Totoro Sadepäivän ilo on Miyazakin klassikoksi muodostunut elokuva Naapurini Totoro. Vehreät metsät, söpöt totorot ja kissabussi herättävät seikkailunhalun. Hienon elokuvan ääressä aikuistunutkin lapsi voi viihtyä häpeilemättä.

Sunset Beach Party, 19.–20.7. Karkkila. Dingo, Anna Puu, Anssi Kela, Mariska & Pahat Sudet. Kuutio, 19.–20.7. Kerava. Eva & Manu, Pikku Kukka, Kanerva.

Bassline Festival, 28.–30.6. Ilmaistapahtuma Sinebrychoffin puistossa.

Hustle Hki, 19.–20.7. Suvilahti. Miguel, Riff Raff, Action Bronson.

Tuska Open Air Metal Festival, 28.–30.6. Suvilahti. Nightwish, King Diamond, Testament, Bolt Thrower, Kreator, Amorphis, Stam1na.

Jazz-Espa, 22.7.–2.8. Espan lava. Ilmaiskonserteissa kotimaisia jazzyhtyeitä.

Harju-festivaali, 5.–6.7. Karkkila. Yö, Olavi Uusivirta, Petri Nygård, Jannika B. Kuudes aisti, 5.–7.7. Elannon kortteli (Sörnäinen). Andy Stott, Aprox, Baltimor, Ben Ufo.

Flow Festival, 7.–11.8. Suvilahti. Nick Cave & The Bad Seeds, Cat Power, My Bloody Valentine, Kraftwerk 3D Show.

3. Kallio Block Party (3.8.)

Riihimäki Rock, 28.–29.6. Riihimäki. Michael Monroe, Haloo Helsinki, Stig, Apulanta.

Lohjan rantajamit, 4.–6.7. Lohja. Popeda, Yö, J. Karjalainen.

BRQ Vantaa Festival, 4.–11.8. Barokkimusiikkiin keskittynyt tapahtuma Pyhän Laurin kirkossa.

Kesän aluksi suuntaan kohti Mänttää! Kuulemani mukaan muutoin kovin hiljainen kunta herää kesällä eloon kuvataideviikkojen aikaan. Tälle vuodelle sattui vielä kuvataideviikkojen juhlavuosi, joten tiedossa on varmasti entistä enemmän elämää.

Avanti! XXVIII Suvisoitto, 26.–30.6. Porvoo. Tämän kesän teemana ensirakkaus. Puistoblues, 26.–30.6. Järvenpää. George Thorogood, Robert Randolph, Q-Stone.

Faces Etnofestivaali, 2.–4.8. Raasepori. Maarten Oega, Marjo Leinonen & White Trash, Kauko Röyhkä.

Summer Sound Festival, 26.–28.7. Messukeskus. Knife Party, Hardwell, Tiesto. Meidän Festivaali, 28.7.–3.8. Tuusula. Pekka Kuusiston luotsaamassa tapahtumassa rikotaan musiikin raja-aitoja. Tammisaaren kesäkonsertit, 1.–4.8. Raasepori. Taiteellisen johtajan JukkaPekka Sarasteen valitsemaa musiikkia Tammisaaren kirkossa.

Mark Knofler, 9.6. Hartwall Areena Rush, 9.6. Hartwall Areena.

Toto, 6.7. Jäähalli Patti Smith & her Band, 7.7. ja 9.7. Musiikkitalo, 8.7. Tamperetalo Iron Maiden, 20.7. Olympiastadion. Muse, 27.7. Olympiastadion. Rihanna, 28.7. Hartwall Areena. Gocoo – Tokyo Tribal Groove Orchestra, 5.8. Finlandia-talo

NÄYTTELYT Ateneum. Linnan aarteet – Taidetta Presidentinlinnasta, 1.9. asti. Kaivokatu 2. Kiasma. Eija-Liisa Ahtila: Rinnakkaiset maailmat 1.9. asti. Jouko Lehtola: Viattomuuden loppu, 18.8. asti. Dan Perjovschi: Irti kehyksistä, 18.8. asti. Marja Kanervo: Esiinkatoavaa, 29.9 asti. Jonas Mekas: The Sixties Quartet, 29.9. asti. Mannerheiminaukio 2. Helsingin taidemuseo. Happy end? Venäläinen taiteilijaryhmä AES+F, Jani Leinonen ja Kim Simonsson, 19.6.–25.8. Tennispalatsi. Sinebrychoffin taidemuseo. Puut ovat runoja – Kristoffer Albrecht, Taneli Eskola, Pentti Sammallahti, Ritva Kovalainen, 12.1.2014 asti. Bulevardi 40. Taidehalli. Steve McCurry, 4.8. asti. Nervanderinkatu 3. EMMA. Outo lintu – Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita, 19.6.–12.1.2014. Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa, 26.3.2015 asti. Teemanäyttely kokoelmassa: Punainen, 31.12. asti. Ahertajantie 5, Espoo.

5. Spontaanisuus

Suomen kansallismuseo. Avartuva maailma – Kartta-aarteita A.E. Nordenskiöldin kokoelmasta, 27.10 asti. Mannerheimintie 34.

Kun ei ole pakko suunnitella kulkureittejään talvisään kuolemanvaaran ehdoilla, voi jättää tykkänään liian tarkat kaavailut ja kesäloman maanisen aikatauluttamisen. Helsinki on eläväisempi kuin aikoihin. Pop-up taidenäyttelyitä, kaupunkifestareita, ilmaiskeikkoja ja puistomeininkiä. Kävele tai fillaroi uusia polkuja, etsi julisteista ja flyereistä kiinnostavaa tekemistä. Kulje kohti musiikkia ja naurua. Pysähdy ja nauti kesästä, supersimppeliä!

Amos Andersonin taidemuseo. Metsäretki, helmikuu 2014 asti. Art Deco ja taiteet, 21.7. asti. Yrjönkatu 27.

Neil Young soittaa Kaisaniemessä 5.8.

Tamminiemi. Rosa Liksom: Presidentti – kohtauksia presidentti Kekkosen elämästä. 15.12. asti. Seurasaarentie 15.


CULT24

toimittajan kesäsuositukset Tuija Numminen

1. Huvipuisto Suomessa on kaksi huvipuistoa, joissa haluan käydä joka kesä: Linnanmäki ja Särkänniemi. Linnanmäki on pääkaupunkiseudulla asuvaa lähellä, sinne sujahtaa nopeasti julkisilla kulkuvälineillä vaikka joka päivä. Särkänniemeen pääsee kätevästi junalla. Aikuisena en enää uskalla mennä hurjiin härveleihin, mutta muiden riemua on kiva katsella. Mitäpä olisi kesä ilman hillovohvelia, jonka päälliset aina valuvat pitkin rinnuksia.

2. Vanhan kirjallisuuden päivät 28.–29.6. Tänne on kirjaihmisen pakko päästä ainakin kerran. Aikaisemmin en ole siellä vieraillut, mutta ehkäpä tänä kesänä se onnistuu. Päivien teemana Sastamalassa on aina ajankohtainen ja vaikea asia: moraali ja mitä se oikein tarkoittaa. Teemaa käsitellään laajasti eri aatevirtausten kirjallisuuden näkökulmasta. Puhujakaarti on ainakin monipuolisen mielenkiintoinen. Saa nähdä kuinka monta kirjaa sieltä tarttuu mukaan.

3. Dekkarit

Minulla oli tapana käydä Punkaharjulla Retretissä ystäväni kanssa. Taidenäyttely luolaston hämärässä oli aina vahvasti visuaalinen kokemus. Konkurssiin menneen yhtiön tilalle on nyt perustettu uusi Retretti Oy, joka yrittää saada aikaan taidenäyttelyn Savonlinnan keskustaan. Täytyy seurata tilannetta. Ainakin Särkänniemessä on takuuvarmasti taidenäyttely Sara Hildénin taidemuseossa, nimeltään Helmiä.

5. Kesäteatteri Lähes joka paikkakunnalla taitaa olla kesäteatteri, jonka esityksissä näyttelijät, ammattilaiset ja/tai harrastajat, pääsevät loistamaan säästä riippumatta. Itselleni paras ja tutuin paikka on Suomenlinnan kesäteatteri, jossa ei sadekaan haittaa. Kallioinen näyttämö sopii erittäin hyviin moniin luonnonläheisiin esityksiin. Tänä kesänä vuorossa on Robin Hoodin sydän – ryövärin rakkaustarina. Suomenlinna on muutenkin yksi kesän ykköskohteista historiallisena piknik-paikkana keskellä merta, vain lyhyen laivamatkan päässä.

Designmuseo. Toisia tarinoita. 22.9. asti. Korkeavuorenkatu 23 Suomen valokuvataiteen museo. Vesa Oja: Finglish, 28.7. asti. Summer school – kesäkoulu, 28.7. asti. Maanantai-kollektiivi, 1.9. asti. Arjen paratiiseja, 1.9. asti. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Cygnaeuksen galleria. Maamme vanhin taidemuseo esittelee kotimaista maalausja veistostaidetta 1800-luvulta. Kalliolinnantie 8. Arkkitehtuurimuseo. Light Houses – Nuorta pohjoismaista arkkitehtuuria, 5.6.–22.9. Helsingin kaupunginmuseo. Made in Helsinki, 1.9. asti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 b.

23

Helsingin kaupunginmuseo. Hulluna Helsinkiin, 6.6. alkaen Sofinakatu 4:ssä. Virka Galleria. Aarresaaret, 1.9. asti. Pohjoisesplanadi 11-13. Tekniikan museo. Pongista Pleikkaan -näyttely. Viikintie 1. Gallen-Kallelan museo. Suomi-poika ja puuromaalari. Pohjoismaiset taiteilijaboheemit, 1.9. asti. Gallen-Kallelan tie 27 (Espoo). Teatterimuseo. Tunteija ja eleganssia – Eino Partasen teatterivalokuvia 1930-luvun Viipurista, 25.8. asti. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Ravintolamuseo. Makumuistojen neljä vuodenaikaa – Aki ja Nina Pulkkasen valokuvia, 29.9. asti. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Heureka. Body Worlds, 22.9. asti. Vantaa. Kuninkaalantie 7. Luonnontieteellinen museo. Vampyyrin varjostamat – lepakoiden salainen maailma. Pohjoinen Rautatiekatu 13.

Kesällä pitää lukea ja paljon. Monille meistä kertyy kirjapino odottamaan lukemista ja kesälomaa. Itse aion tänä kesänä lukea ensin kaikki Antti Tuomaisen rikosromaanit ja sen jälkeen jatkan Jarkko Sipilän kirjoilla. Nämä kaksi kirjailijaa hallitsevat suvereenisti suomen kielen hienoudet lukijaystävällisellä tavalla. Lisäksi he osaavat kirjoittaa erittäin mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia tarinoita, joita ei malta jättää kesken. Onneksi kesällä voi lukea vaikka yötä myöten.

4. Taidenäyttelyt

MAGAZINE

Kesä 2013

Vesa Ojan Finglish-näyttely Valokuvataiteen museossa. Vantaan taidemuseo. Drawing in the Flesh – piirtäjän näkökulma, 7.9. asti. Myyrmäkitalo. Vantaan kaupunginmuseo. Nissbacka kartano – Laila Pullinen: rälssitilasta veistospuistoksi, 11.8. asti. Hertaksentie 1. Asunnottomuusmessut. Asunnottomuutta pohtiva taidetapahtuma Hyvinkäällä. Tapahtumia Hyvinkään taidemuseossa, Taiteilijaseuran Promenadigalleriassa sekä kaupunkitilassa, 14.6.–1.9. Suomen Rautatiemuseo. Uudessa näyttelyhallissa esillä perinnejuna Valtteri. Hyvinkää. Järvenpään taidemuseo. Venny SoldanBrofeldt 150 vuotta juhlanäyttely, 11.8. asti. Taide- ja museokeskus Sinkka. Paratiisin hedelmiä – puolalaista nykykansantaidetta, 15.6.-1.9. Kerava. Hvitträskin museo. Koti taideluomana, 15.11. asti. Kirkkonummi. Fiskarsin kesänäyttely. Fiskarsin makasiinissa Otso Kantokorven kokoama nykytaidenäyttely. 15.9. asti. Fiskars. Porvoon museo. Louis Sparre ja Porvoo – Elämäni parhaat vuodet, 17.11. asti. Riihimäen taidemuseo. Onni Oja (1909 –2004) Maiseman mestari, 15.6.–15.9.

Patti Smith Musiikkitalossa 7. ja 9.7.

Suomen lasimuseo. Tapio Wirkkala – Lasin ja hopean runoilija, Kyösti Kakkonen Collection, 31.12. asti. Vanhaa suomalaista lasia 1700- ja 1800-luvulta, 31.12. asti. Riihimäki.

Myrskyluodon Maija, Karkkilan Työväen Näyttämö. Ensi-ilta 12.7.

KESÄTEATTERIT

Sointula, Masalan Nuorisoteatterin kesäteatteri (Kirkkonummi). Ensi-ilta 4.6.

Ulvova mylläri, Koskenniskan kesäteatteri (Pornainen). Ensi-ilta 14.6.

Robin Hoodin sydän – ryövärin rakkaustarina, Suomenlinnan kesäteatteri. Esitykset 12.6.–31.8.

Mio, min Mio, Raseborgs Sommarteater. Ensi-ilta 27.6.

Tartuffe, Teatteri Helsinki (Tervasaari). Ensi-ilta 13.06.

Sherlock Holmes ja Moriartyn naamio, Sipoon teatteri. Ensi-ilta 25.7.

Minä, Feuerbach, Teatteri Beowolf (Kivinokka, Helsinki). Ensi-ilta 14.7.

Dieettivaellus, Latoteatteri (Mäntsälä). Ensi-ilta 11.8.

Tuulentuvantie, Metropolian kesäteatteri (Hämeentie Metropolia ja Verkatehtaan puisto). Ensi-ilta 19.6.

Kauhujen kenttä, Loviisan teatteri. Ensi-ilta 24.8.

Pesärikko, Teatteri Tuli (Eläintarhan ala-aste). Ensi-ilta 28.6.

MUUT TAPAHTUMAT

Suomi-Filmin sävelin, Puimalan kesäteatteri (Backas, Vantaa). Ensi-ilta 1.8. Mainio Juha Vainio, Puimalan kesäteatteri (Backas, Vantaa). Ensi-ilta 3.8. Suomen Hevonen, Vantaan Näyttämö. Ensi-ilta 15.6. Pekka Töpöhäntä, Tikkurilan Teatteri (Vantaa). Ensi-ilta 9.6. Snövit, Vanda Teaterförening (Vantaa). Ensi-ilta 28.5. Folk och Rövare i Kamomilla stad, Finns Sommarteater (Espoo). Ensi-ilta 5.6. Kultainen vasikka, Teatteri Hyökyvuori (Espoo). Ensi-ilta 2.8.

Helsinkiviikko, 7.–15.6. ja Helsinki-päivä 12.6. Ohjelmisto näkyy, kuuluu ja maistuu ympäri Helsinkiä keskustasta kaupunginosiin. Les Lumières, 10.–16.6. Valistusajan kulttuurifestivaali. Tapahtumia Suomenlinnassa, Ritarihuoneella ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Ilolla Pohjois-Karjalaan – Maakuntajuhlat Senaatintorilla, 13.–15.6. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton suurtapahtuma kokoaa yhteen maakunnan suurimmat toimijat. Taste of Helsinki, 13.–16.6. Kansalaistori. Korkeatasoiseen ruoka- ja viinikulttuuriin keskittynyt fine dining -festivaali tarjoaa mahdollisuuden tutustua laadukkaaseen ja laajaan ravintolakattaukseen.

Nummisuutarit, Krapin kesäteatteri (Tuusula). Ensi-ilta 7.6.

MeriViapori, 15.6. Puuveneparaati alkaa Pohjoisrannan Halkolaiturista, kiertää Kauppatorin ja Merisataman kautta ja päättyy Suomenlinnan vierassatamaan.

Kekkonen – syntymästä kuolemattomuuteen, Mikä Mikä Teatteri (Tuusula). Ensi-ilta 2.6.

Helsinki Pride, 24.–30.6. Seksuaalivähemmistöjen kulttuuriviikko huipentuu Helsinki Pride -kulkueeseen.

Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla, Vekarateatteri (Kerava). Ensi-ilta 16.6.

Alppipuiston kesä, 29.6.–28.7. Kesän aikana kahdeksan päiväfestivaalia.

Kuka pelkää noitia? Vekarateatteri (Kerava). Ensi-ilta 2.8.

Tall Ship Race, 17.–20.7. Suurien purjelaivojen kulkue saapuu jälleen Helsinkiin.

Veijo Meren Aleksis Kivi, Kivijuhlat (Nurmijärvi). Ensi-ilta 11.6.

Suuret Oluet – Pienet Panimot, 25.–27.7. Helsingin rautatientori. Suomen kattavin olut- ja pienpanimotapahtuma.

Vaahteramäen Eemeli, Taaborinvuoren kesäteatteri (Nurmijärvi). Ensi-ilta 26.7.

Tuusulan taidemuseo (Taidekeskus Kasarmi). Samuli Heimonen, 1.9. asti. Tero Annanolli, 1.9. asti.

Särkelä itte, Pukkilan kesäteatteri (Pukkila). Ensi-ilta 9.6.

Halosenniemi. Puutarhajuhlat, 18.6.–29.9. Tuusula.

Häräntappoase, Järvenpään kesäteatteri. Ensi-ilta 2.8.

URB-festivaali, 2.–11.8. Kiasma-teatterin tuottama poikkitaiteellinen festivaali.


CULT24

MAGAZINE

24

Kesä 2013

Cult24:n menovinkit kesään • Muu Suomi MUSIIKKITAPAHTUMAT Naantalin Musiikkijuhlat, 4.–15.6. Naantali. Klassisen musiikin tapahtumassa kirkkokonsertteja, puistokonsertteja, risteilyjä ja paljon muuta. Iitin musiikkijuhlat, 12.–15.6. Iitti. Musiikkia barokista Beatlesiin. Ilmajoen Musiikkijuhlat, 7.–16.6. Ilmajoki. Ohjelmistossa klassista musiikkia ja Kekkonen-ooppera. Haapavesi Folk Music Festival, 24.–28.6. Haapavesi. Esiintymässä mm. Anna Puu, Halavatun Akat ja Casey Driessen. Mäntän musiikkijuhlat, 25.6.–2.7. Mänttä. Pianomusiikkiin keskittyneen tapahtuman pääesiintyjänä Marc-Andre Hamel. Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkijuhlat, 26.–30.6. Ruovesi. Kamarimusiikkia niin lapsille kuin aikusillekin. Iskelmä Himos, 27.–29.6. Jämsä. Esiintymässä iskelmätaivaan tähdet, kuten Paula Koivuniemi, Matti ja Teppo, J. Karjalainen, Suvi Teräsniska ja Anssi Kela. Imatra Big Band Festival, 28.6.–4.7. Imatra. Vieraana bluesveteraani Johnny Winter. Tammerkosken Sillalla, 28.6.–6.7. Tampere. Yhteislaulua Mikko Alatalon tahtiin, lisäksi mm. Jesse Kaikuranta, Kolmas Nainen ja Samuli Putro. Janakkalan Barokki, 28.–30.6. Janakkala. Konserteissa mm. Johann Sebastian Bachin merkkiteoksia ja Heinrich Schützin Psalmen Davids. Pyhäniemen kartanon kesäkonsertit, 30.6.–10.8. Hollola. Kartanossa esiintyvät mm. Lahti Symphony Orchestra, Mari Palo, Angalika Klas ja Kirill Terentiev. Hauhon musiikkijuhlat, 2.–6.7. Hauho. Ohjelmassa musiikkia 1600-luvulta nykypäivään. Sata-Häme Soi, 2.–7.7. Ikaalinen. Ohjelmassa mm. Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan finaalit. Savonlinnan Oopperajuhlat, 5.7.–3.8. Savonlinna. Ohjelmistossa mm. Verdiä ja Wagneria. Baltic Jazz, 5.–7.7. Taalintehdas. Bo Kaspers Orkester, Remu & Hurriganes, Erja Lyytinen. Sysmän Suvisoitto, 5.–13.7. Sysmä. Musiikkia laidasta laitaan, mukana mm. Aija Puurtinen ja Piia Komsi. Kemiönsaaren Musiikkijuhlat, 7.–14.7. Vanhaa ja uutta kamarimusiikkia Kemiönsaaren upeissa kulttuurimaisemissa. Kaustinen Folk Music Festival, 8.–14.7. Kaustinen. Pohjoismaiden suurin ja vanhin kansanmusiikki- ja maailmanmusiikkifestivaali.

Tangomarkkinat, 10.–13.7. Seinäjoki. Tapahtumassa valitaan taas uudet tangokuninkaalliset. Brinkhall soi, 10.–12.7. Turku. Teemana Italia ja Turku. Luvassa oopperaa ja barokkimusiikkia. Linnajazz, 11.4.–14.7. Hämeenlinna. Kat Baloun, Nicole Willis, Leroy Jones. Pori Jazz, 13.–21.7. Kesän tähtinä mm. Bonnie Raitt, Steve Winwood, Bobby Womack, Earth, Wind & Fire, Eric Burton & Animals.

Five Guys Named Moe Samppalinnan kesäteatterissa Turussa. Sastamala Gregoriana, 20.–27.7. Sastamala. Vanhan musiikin tapahtuman teemana on Musiikin mesenaatit – paavit, prinssit ja ruhtinaat.

Wanaja Festivaali, 19.–20.7. Hämeenlinna. J. Karjalainen, Ismo Alanko, Apulanta. Rakuunarock, 19.–20.7. Lappeenranta. Kotiteollisuus, Mokoma ja Stam1na.

Lieksan vaskiviikko, 26.7.–3.8. Lieksa. Vaskipuhaltimiin keskittyneessä tapahtumassa mm. tuubakilpailu.

Ilmiö, 20.7. Turku. Pepe Deluxe, Yona, Dalindeo.

Hangon Musiikkijuhlat, 14.–19.7. Esiintymässä mm. Monika Groop, Meta4 ja Verneri Pohjola Quartet.

Crusell-viikko, 27.7.–3.8. Uusikaupunki. Puupuhaltimille omistettu kaupunkifestivaali.

DBTL, 24.–28.7. Turku. Isac Elliot, Jesse Kaikuranta ja Teräsbetoni.

Kuhmon Kamarimusiikki, 14.–27.7. Vieraina mm. Kaija Saariaho, Krzysztof Penderecki, Gidon Kremer, Magnus Lindberg ja Sofia Gubaidulina.

Lahden Kansainvälinen Urkuviikko, 5.–11.8. Lahti. Esiintyjinä mm. Wayne Marshall, John Scott, Kalevi Kiviniemi ja Marzi Nyman.

Työväen Musiikkitapahtuma, 25.–28.7. Valkeakoski. Ismo Alanko, Jonne Aaron, Von Hertzen Brothers ja Anna Puu.

Kangasniemen Musiikkiviikot, 19.–28.7. Kangasniemi. Kesän nimiä mm. Mikko Franck, Topi Lehtipuu, Tuula Hällström.

toimittajan kesäsuositukset Auli Särkiö

1. Lue ääneen Jalkaudu piknikille vaikka ihan vain pihamaalle, levitä huopa ja lue ääneen toisille. Mukavasti suuhun taipuvat esimerkiksi E.A. Poen kauhutarinat, Oscar Wilden kertomukset tai H.C. Andersenin sadut.

2. Palapelejä Mikään ei ole niin loistava tapa tutustua maalauksiin kuin tehdä niistä palapelejä. Valtaa kesällä tarpeeton työpöytä palapelityömaaksi ja pureudu Gauguinin tai Van Goghin siveltimenjälkiin. Ihania väripintoja! PS. Kirppareilta löytyy kivoja palapelejä.

3. Dadaile Kun sää on harmaa tai tukahduttavan helteinen, on aika vetää kaihtimet alas ja tehdä dada-runoja! Leikkaa lehdestä suuri kourallinen sanoja tai kopioi oma suosikkirunosi ja leikkele se – sitten vain liimaat sanapalat paperille sattumanvaraiseen järjestykseen. Aitoa avantgardea!

4. Les Lumières

ROCK- JA POPFESTARIT Provinssirock, 14.–16.6. Seinäjoki. Blur, Bad Religion, Mew, Danzig, The Sounds, In Flames. Saaristo Open, 14.–15.6. Kaarina. Slade, Eppu Normaali, Loreen. Nummirock, 20.–22.6. Kauhajoki. Amon Amarth, Chelsea Grin, Sister Sin. Valtteri Festival, 20.–22.6. Tampere. Ivo Nova, Red Snapper, The Skints.

Porishere, 2.–4.8. Pori. Suicidal Tendencies, Michael Monroe, Eppu Normaali. Aurafest, 9.–10.8. Turku. Cheek, Elastinen ja Raappana. Jalometalli Metal Music Festival, 9.–10.8. Oulu. Slayer, Voivod ja D.R.I. Jurassic Rock, 9.–11.8. Mikkeli. System Of A Down, Devin Townsend Project ja De La Soul.

Kalajoen Juhannus, 20.–22.6. Kalajoki. 2 Unlimited, Mr. President, Daze. Himosfestival, 20.–22.6. Jämsä. Scooter, Apulanta, Von Hertzen Brothers. Visulahden juhannus, 21.–22.6. Mikkeli. Samantha Fox, Captain Jack, Petri Nygård. Turku Acustic, 28.6. Reckless Love, Kari Peitsamo, Kaija Kärkinen & Ile Kallio. Nastolan Rautalankafesterit. 29.6. Nastola. The Atlantics, The RE-Sounds. Ruisrock, 5.–7.7. Turku. Pet Shop Boys, Biffy Clyro, HIM, The Sounds.

Kesän valloittavimman kulttuurilarpin teemana on tänä vuonna Casanovan Venetsia! Tieteenfilosofisessa salongissa pohditaan sukupuolten tasa-arvoa, ja Venetsiasta palannut suomalainen aatelismies järjestää matkansa hengessä assemblée-konsertin ja tanssiaiset. Les Lumières -valistusajan festivaali Helsingissä ja Suomenlinnassa 10.–16.6.

Summer Up, 5.–6.7. Mukkulan ranta, Lahti. Far East Movement, Elastinen, Cheek, Ruudolf & Karri Koira.

5. Urkuyö & Aaria (6.6.–29.8)

Rauma Blues, 12.–13.7. Rauma. Dumari ja Spuget, Chainsaw Dupont & St Louis Blues All Stars, Heritage Blues Orchestra.

Yökonserttifestivaali tarjoilee koko kesän ajan aina torstaisin myöhäisillan musiikkielämyksiä suloisessa Espoon tuomiokirkossa! Keskiaikaisia lauluja naisen elämästä, Anu Komsin ja Marzi Numanin villiä jamittelua ja paljon muuta, myös oma kivenkova naiskuorosuosikkini, Berlioz’n "Ofelian kuolema" Kansallisoopperan naisten esittämänä!

Waskiareena, 25.–29.7. Lieksa. Eppu Normaali, Sonata Arctica, Anssi kela ja Paula Koivuniemi.

Lahden yöt, 10.–13.7. Lahti. Pandora, Mr. President, Captain Jack, Culture Beat, Waldo’s People.

Eva & Manu mm. Provinssirockissa

NÄYTTELYT Purnu (Orivesi). Efekti-näyttelyssä maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja installaatioita lähes 20 taiteilijalta. 20.5.–1.9. Emil Cedercreutzin museo (Harjavalta). Taikametsän siimeksessä – Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun metsäkuvituksia, Kadonneet ja löydetyt – Kaisa Kurru retrospektiivi, Riikka Palonen – 50 vuotta poissa kartalta. 19.5.–29.6. Heinolan kaupunginmuseo. Taidolla taivutettu – Wieniläishuonekalu, moderni klassikko. 4.6.–15.9.

Ilosaarirock, 12.–14.7. Joensuu. Between the Buried and Me, Motörhead, Adept, Sigur Ros.

Hämeenlinnan taidemuseo. Rudolf Koivu – Kuin silloin ennen, 24.5.–27.10. Kokoelmakavalkadi – Edelfeltistä Kasitonniin, 15.6.–31.12.

Tammerfest, 17.–20.7. Tampere. Eppu Normaali, J. Karjalainen, Isac Elliot, Laura Närhi.

Kuopion taidemuseo. Kultainen metsä, 7.6.–29.9.


CULT24

Jyväskylän taidemuseo. Kesäkatu, Jyväskylän taiteilijaseuran 68. vuosinäyttely, 14.6.–29.9. Kuopion museo. Stipendiaattien repusta – Kuopion Isänmaallinen Seura 130-vuotta, 29.3.2014 asti. Tunsitko? Tiesitkö? 28.9. asti. Valon piirtämät – Victor Barsokevitch 150 vuotta, 21.9 asti. Lahden kaupunginmuseo. Suomen suksi – suksisepästä teolliseen muotoilijaan, 31.12. asti. Suosi suomalaista – kotimainen radio, 31.8. asti. Viipuri mon amour, 16.3. asti. Pyhäniemi 2013 -kuvataidenäyttely (Pyhäniemen kartano, Hollola). Klassikkotaiteilija Sam Vanni ja nykytaiteilijoita, 29.6.–9.8. Etelä-Karjalan taidemuseo (Lappeenranta). 7. Aalto – Kuvataiteen Wihuri, 4.6.–1.9. Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan ikoneita – tullin lahjoittamat takavarikoidut ikonit, 22.9. asti. Viimeinen tuomio – ikoneita Itä-Karjalasta, 22.9. asti. Serlachius-museot (Mänttä). Paperiperkele. Oulun taidemuseo. Polku – Dialogi pohjoisuudesta, 15.6.–15.9. Suuret rakkaudet – teoksia Tuomo Sepon kokoelmasta IV, 1.9. asti.

toimittajan kesäsuositukset

Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi (Sastamala). Kiljusen herrasväki Pukstaavissa, 28.2.2014 asti. Mäntän kuvataideviikot. Nykytaiteen suurtapahtuma täyttää 20 vuotta. 9.6.–31.8. Porin taidemuseo. Keräilijän katse – taidetta Kristian ja Kirsi Gullichsenin sekä Juhani ja Hannele Pallasmaan kokoelmista, 7.6.–8.9., Jaana Kokko: Metsä on nuori ja täynnä elämää, 7.6.–8.9. Tommi Grönlund & Petteri Nisunen: Viivain, 7.6.–8.9. Rauman taidemuseo. Kerttu Horila – Meistä naisista ja vähän miehistäkin, 15.6.–15.9. Poliisimuseo (Tampere). Poliisi fiktiossa.

Legendaarinen festivaali kokoaa jälleen kiinnostavan porukan keskustelemaan elokuvista ja niiden tekemisestä. Yöttömiä öitä saapuu tänä kesänä viettämään myös sellaiset ohjaajakuuluisuudet kuin Christian Mungiu ja Philip Kaufman. Hyvänä "festarifiilistelynä" kannattaa katsoa Peter von Baghin elokuva Sodankylä ikuisesti, jossa luodaan katsaus kyseisen festivaalin historiaan sekä nähdään parhaita paloja vuosien varrelta.

2. Neil Young & J. Karjalainen (5.8.)

Nokian Työväen Teatteri: Niskavuoren naiset. Ensi-ilta 28.6. Kirjuriluodon kesäteatteri (Pori): Linjat kuumina. Ensi-ilta 7.6. Rauman kaupunginteatteri: Tankki täyteen. Ensi-ilta 8.6.

Linnoituksen kesäteatteri (Lappeenranta): Suomen Hevonen. Ensi-ilta 27.6.

Sara Hildénin taidemuseo (Tampere). Helmiä, 8.9 asti.

Hämeenlinna kesäteatteri & Teatteri Siperia: Satoi tai paistoi – Tiedän mitä teit viime kesäteatterissa. Ensi-ilta 11.7.

Vapriikki (Tampere). Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet, 14.6.–1.12. Sibelius-museo (Turku). Musica Cubana, 5.1.2014 asti. Wäinö Aaltosen museo (Turku). Suurin kaikista on rakkaus? 14.6.–18.9. Turun taidemuseo. Max Walter Svanberg – Outo lintu, 17.5.–15.9. Aboa Vetus & Ars Nova (Turku). Sateenkaaren päässä – aarteita ja aarretarinoita, 29.9. asti. Turku Biennaali 2013, 1.9. asti. Merikeskus Vellamo (Kotka). Maata näkyvissä! ITE-taiteen näyttely, 8.9. asti. Saareen, 28.6.-8.12. Taidekeskus Salmelan kesä (Mäntyharju). Kesän taiteilijat ovat Alvar Gullichsen, Reino Hietanen, Anne Hyvönen, Teemu Korpela ja Antti Vuori, Heikki Häiväoja ja Auli Korhonen. 8.6.–11.8.

3. Suomenlinnan kesäteatteri (12.6.–31.8.)

Pyynikin kesäteatteri (Tampere): Kuuma kesä -85. Ensi-ilta 15.6.

Neil Youngin keikkaa edeltävänä päivänä kannattaa käydä The Circuksessa fiilistelemässä erästä 90-luvun vaikutusvaltaisina vaihtoehtorock-yhtyettä. Yhtyeen keulakuvan Billy Corganin omintakeinen ääni kummittelee 90-luvun nuorten tärykalvoissa esimerkiksi sellaisina sikerminä kuin Disarm ja Bullet with Butterfly Wings.

Rönnin kesäteatteri (Orivesi): Liisa Ihmemaassa. Ensi-ilta 28.6.

Tampereen taidemuseo. Vuoden nuori taiteilija 2013 – Jarno Vesala, 11.8. asti.

KESÄTEATTERIT

4. The Smashing Pumpkings (4.8.)

Suomen Kesäteatteri (Valkeakoski): On kesäyö. Ensi-ilta 13.6.

Heinolan kesäteatteri: Diivat. Ensi-ilta 13.6.

Helsinki Classic -festivaaleilla kuullaan upea kattaus erinomaista rockmusiikkia, kun Neil Young saapuu Crazy Horse -yhtyeensä kanssa elokuussa järjestettävän festivaalin pääesiintyjäksi. Youngia lämppäilee kukapa muukaan kuin vastikään uuden albumin julkaissut J. Karjalainen, jota voisi mielestäni tituleerata "Suomen Neil Youngiksi". Kaisaniemen puistossa ollaan taatusti iho kananlihalla!

Helpon ja hauskan kesäretken ohje on yksinkertainen: 1) Mene lautalla Suomenlinnaan. 2) Levitä viltti mukavalle paikalle; istu ja nauti. 3) Kruunaa retkesi Suomenlinnan kesäteatterin tuoreella Robin Hood -tulkinnalla. Säävaraus on toki hyvä muistaa!

Emma Teatteri (Naantali): Vetämättömät. Ensi-ilta 30.5.

TR1 Taidehalli (Tampere). Meri hädässä – Muovijäteprojekti.

Matti Tuomela

1. Sodankylän elokuvajuhlat (12.–16.6.)

Turun kesäteatteri: Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli. Ensi-ilta 14.6.

Tampereen Komediateatteri: Puhelinluettelo. Ensi-ilta 8.6.

Tampereen Teatterikesä, 5.–11.8. Linnateatteri (Turku): Miniä, ensi-ilta 8.6. Peep Show, ensi-ilta 19.7. Samppalinnan kesäteatteri (Turku): Five Guys Named Moe – Viisi Veikkoa. Ensi-ilta 20.6.

Teatteri Eurooppa Neljä (Jyväskylä): Isältä pojalle – duunarimusikaali, ensi-ilta 28.6. Naissaaren näyttämä (Jyväskylä): Onnellinen mies, ensi-ilta 27.7.

MUUT TAPAHTUMAT Sodankylän elokuvajuhlat, 12.–16.6. Vieraina mm. ohjaajat Philip Kaufman, Claire Denis ja Cristian Mungiu. Urbaani kesäloma -kaupunkifestivaali (Turku), 12.–16.6., 24.–28.7. ja 14.–18.8. Kolmessa osassa järjestettävä festari, jossa mm. teatteria, musiikkia, elokuvia yms. New Performance (Turku), 13.–16.6. Kansainvälinen performanssi- ja esitystaiteen festivaali. Kuopio Tanssii ja Soi, 13.–19.6. Tanssitapahtuma järjestetään jo 44. kerran. Mukana kotimaisia ja kansainvälisiä huippuja.

MAGAZINE

Kesä 2013

25

toimittajan kesäsuositukset Anton Vanha-Majamaa

1. Kuudes Aisti (5.–7.7.) Viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty festari tarjosi suunnatonta vaeltelua paikasta toiseen, yleisösurffausta Black Lipsin keikalla, kaverikuvia Kurt Vilen hiusten kanssa, ilmaista Red Bullia ja hikistä krebausta Imatran Voiman bileissä. Kaikki päättyi kattoterassilla pidettyihin jatkoihin, joilla Veronica Fallsin tyypit soittivat kaverin akkarilla vielä julkaisemattomia biisejään. Kohta taas lisää tätä parhautta!

2. Kesäkino Engel Onko parempaa tapaa viettää hämärtyvää kesäiltaa, kuin käpertyä viltin alle katsomaan elokuvia? Engelin sisäpihalla lämmikettä tarjoaa vilttien lisäksi täysi baari. Kesän ohjelmistoa ei kirjoitushetkellä ole julkistettu, mutta Olivier Assayasin uusi Jotain ilmassa ja Richard Linklaterin viihdyttävä Rakkautta ennen keskiyötä kuuluvat ainakin Cinema Mondon kesän ensi-iltoihin.

3. Maailman taiteen historia Oppiaineeni virallinen magnum opus, peruskurssien tiiliskivi jota enkoskaan opintojeni alkuaikoina saanut luettua. Tämä kesä, kuten aiemmatkin, on se, jolloin lupaan tuon Honour & Flemingin teoksen kahlata alusta loppuun. Jos en tässä onnistu, tarjoan mieluusti pussikaljat kaikille kiinnostuneille.

4. Porvoo Suomen parhaita kesäkaupunkeja, jonka liepeillä kelpaa kesäisin veneillä, kierrellä vanhan kaupungin pikkuputiikkeja ja syödä perinteiset etanat Timbaalin viihtyisällä sisäpihalla. Heinäkuun kolmantena viikonloppuna järjestetään myös ilmainen Tirmo Blues, jonka esiintyjiä ovat mm. Spiha, Frederik ja Jimmie Lawson.

5. Rock The Beach (26.–29.6.) Kunnioitettavan kattauksen suurta valtavirtarockia (Green Day, Rammstein, Thirty Seconds to Mars) Hietsun rantaan tuovan festarin tärkein nimi monelle on kuuden vuoden tauolta palaava Queens of the Stone Age. Josh Hommen johtaman yhtyeen viimeisin inkarnaatio tuntuu olevan iskussa. Kesäkuun alussa julkaistiin ...Like Clockwork, bändin kuudes studioalbumi.

Keskiaikaiset markkinat (Turku), 27.–30.6. Turun Vanhalla Suurtorilla järjestettävä Suomen suurin keskiaikaja muinaistapahtuma.

Päätaloviikko (Taivalkoski) 1.–7.7. Näyttelyitä, teatteria, konsertteja. Tämän vuoden näyttelyn teemana on Kalle Päätalon tuotannosta tehdyt elokuvat.

Vanhan kirjallisuuden päivät (Sastamala), 28.–29.6. Tapahtuman teemana moraali. Mukana myös kirjahuutokauppaa ja lasten kirjapäivät.

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit, 12.–14.7. Mansikkakarnevaalien estradille nousevat mm. Frederik, Agents, Eini & Boogie, Cat Cat, Tapani Kansa ja Viktor Klimenko.

Kajaanin runoviikko, 3.–7.7. Esityksiä joka päivä aamusta iltamyöhään. Suven runoilija Pekka Kejonen. Booktori (Turku), 12.–14.7. Antikvariaattien myyntitapahtuma.

Volter Kilpi Kustavissa, 17.–21.7. Luentoja, keskusteluja, konsertteja, teatteria. Tampereen flamencoviikko, 22.–27.7. Flamencoviikko tuo kotimaisen ja kansainvälisen flamencon keskelle Tamperetta. Kotkan Meripäivät, 25.–28.7. Meritapahtumassa mm. konsertteja, katuteatteria, taidenäyttelyjä, urheilutapahtumia ja tivoli. Lasten taidefestivaali Hippalot (Hämeenlinna), 25.–28.7. Hippaloilta löytyy tekemistä niin musiikin, teatterin, tanssin, elokuvien, näyttelyiden, kirjallisuuden, kuva- ja käsityötaiteen saralta.

5. Pekka ja Pätkä kesälaitumilla Pakkohan se on kerran kesässä nähdä! Viralliselta nimeltään Pekka Puupää kesälaitumilla on vuonna 1953 ensi-iltansa saanut, järjestyksessä toinen Pekka Puupää -filmatisointi. Kepeän kesäfarssin parasta antia tarjoilevat tuolloin SF:n kuukausipalkalliset näyttelijät Siiri Angerkoski ja Veikko Linna. Tosikot, älkää vaivautuko.

Pentinkulman päivät (Urjala), 28.7.–4.8. Tämän vuoden tapahtuma järjestetään teemalla "Syrjäläisiä ja silmäntekeviä". Heikki Häiväojan teoksia on esillä Taidekeskus Salmelan kesässä.


R


Aamiainen arkisin Klo 07-10 Lounas arkisin Klo 10.30 -14.30

La 12-22

Kokeile vaikkapa:

Kanaa ja pähkinää 9 €

Su 11-17

Midhill City, Citykäytävä (Kaivokatu 8)

Beanie, Kampin keskuksen E-taso

Ke-Pe 07-22

KESKUSTAN Midhill on jalostunut huvipuistopaikasta hieman ravintolamaisemmaksi kokonaisuudeksi, mutta periaatteet ovat samat: käsin tehtyä ruokaa edullisesti ja nopeasti. Midhillin alakerrasta saa arkisin aamiais-

ta sekä myöhemmin päivällä hampurilaisia ja hodareita kansainvälisillä vaikutteilla. Yläkerrassa on tarjolla lounasajasta alkaen laajempi menu alku-, pää- ja jälkiruokineen, salaatteja, burgereita ja hodareita unohtamatta. Viikonloppuisin yläkerrassa tarjotaan brunssia. Brunssilistalta voi valita niin kaurapuuroa, amerikkalaisia pannukakkuja kuin kananmunia. Tarjolla on myös tuoreita hedelmiä ja pirtelöitä. – Midhill tekee ruokaa, jota tykkään itse syödä ja josta ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Varsinkin aamiainen on minulle kova juttu, vaikka aina sille ei ole aikaa, Välimäki sanoo. Ravintolan sisustus on saanut inspiraationsa New Yorkista muiden Midhill-ravintoloiden tapaan. Ravintolassa on graffitiseinä, joka muistuttaa 1980-luvun Citykäytävän tunnelmasta nuorten hengailupaikkana graffitikulttuurin synnyn aikoihin. Seinän on toteuttanut tuona aikana Citykäytävässä aikaa viettänyt graffititaiteilija. Sisustus hyödyntää myös kierrätystavaraa: baaritiskissä on käytetty vanhaa katon aaltopeltiä ja tilaa koristavat hollantilaisen suunnittelijan Willem Heefferin peltipurkeista varta vasten ravintolaa varten tehdyt uniikkivalaisimet. Sisustuksen ovat suunnitelleet Martina Rosenqvist ja Vera Öller. Cult24

sen kahvilakonseptin Suomeen, ketjujohtaja Harri Koivula kertoo. Kööpenhamina on vaikuttanut esimerkiksi terveellisiin raaka-aineisiin ja mehutarjontaan; brunssiaamiaiseen kuuluu mm. tuorepuristettu mehu, joka valmistetaan asiakkaan odottaessa. Barcelonan vaikutus puolestaan näkyy tapas- ja cava-tarjoilussa. New York -tunnelman aistii after work- fiiliksessä, sisustuksessa ja rennossa musiikissa. Cult24

Ma – Ti 07-15

MINNE kannattaisi mennä syömään Helsingin Rautatieaseman nurkilla? Keskusta on täynnä vaihtoehtoja, ja niiden joukkoon on saatu yksi tulokas lisää. Muun muassa ravintola Chez Dominiquesta ja Top Chef Suomi -televisiosarjasta tutun keittiömestari Hans Välimäen uusi, rouheasti sisustettu Midhillravintola on avannut ovensa Helsingin Citykäytävässä. Citykäytävän Midhillin konsepti on uudenlainen: amerikkalais-ranskalainen bistrobrasserie panostaa kansainvälisellä twistillä päivitettyjen jenkkiklassikoiden ohella muun muassa viikonlopun brunssiin, jolla voi herkutella niin kaurapuurolla, amerikkalaisilla pannukakuilla kuin tartarpihvilläkin. – Ensimmäinen Midhill avattiin Linnanmäellä vuonna 2012, toinen Särkänniemessä huhtikuussa ja suosion rohkaisemana päätin kokeilla siipiäni myös keskellä Helsinkiä, Hans Välimäki sanoo.

BEANIE on Picnic-yhtiöiden uusi kahvilaketju, jonka ensimmäinen toimipaikka on avattu Kauppakeskus Kamppiin Helsinkiin. Beanien tarjontaan kuuluuvat brunssiaamiainen, salaatit, erikoiskahvit ja kakut sekä after work -henkiset tapakset, kuohuvat ja viinit. – Olemme pitkään tutkineet mahdollisuutta tuoda uusi kahvilaketju Suomeen. Hanketta valmistellessamme haimme inspiraatiota New Yorkista ja Euroopan pääkaupungeista. Ideoita tuli niin paljon, että olimme valmiit tuomaan aivan uudenlai-

Thomas Rosenquist

Hans Välimäki avasi uuden ravintolan Helsingin Citykäytävässä. Midhill tarjoaa käsin tehtyä ruokaa edullisesti ja nopeasti.

27

Uusi kahvilaketju Kamppiin

Burgereita, pannareita ja graffiteja

Nyt Midhillejä on jo kolme.

CULT24

MAGAZINE

Ravintolat

Ravintolat – ennen ja jälkeen tapahtuman

Kesä 2013

Viikonloppuisin rento brunssi Iltaisin maistuva ala Carte

Kanavartaita ja maapähkinäkastiketta

Rock’n Rose leipää 20 € Focaccia-leipää, flank steak, Monterey Jack -juustoa, pekonia, paahdettua tomaattia, raikasta salaattia, marinoitua sipulia, talon majoneesia ja dijonkastiketta

Kaikkien tilaisuuksien joustava toteuttaja Suvilahdessa ja ympäri Helsinkiä Solo Sokos Hotel Aleksanteri Albertinkatu 34, 00180 Helsinki www.olipakerranravintola.fi

JANOISEN YSTÄVÄ

Kun jano yllättää, apu löytyy Pivnicestä. Todellista juotavien aatelia tarjoavat Pivnicet pitävät huolen, että elämä maittaa – mallasjuomien myötä! Leikkaa kuponki talteen ja tule nauttimaan laadukkaasta janonsammuttajasta.

www.ravintolalampo.fi

TÄLLÄ KUPONGILLA

Budejovicky Budvar 0,5 l

5,00 € (norm x,xx)

Tarjous voimassa kaikissa Pivniceissä 7.6 - 6.10.2013 välisenä aikana. HÁDANKA - MANNERHEIMINTIE 104 HOSTINA - ANNANKATU 27 MILENKA - HAAPANIEMENKATU 3-5 POŠEIDON - KRUUNUVUORENKATU 1


CULT24

MAGAZINE

28

Ravintolat

Ravintolat – ennen ja jälkeen tapahtuman

Kesä 2013

Vapaarouva van Bornsdorff in

ravintolaratsia

Kultsa ei vakuuta

V

anha kunnon Kultsa on taas auki. Vanhojen muistojen kunniaksi nautimme maisteri Hakkaraisen ja runoilija Juhlinin kanssa lasilliset cavaa luonani ja kuuntelimme Schubertia. Nälkä yllätti siinä samalla, ja runoilija Juhlin muisti kuulleensa, että Kulttuuritalolla on avattu myös ravintola, joka tarjoaa lounasta. Ei muuta kuin taksi alle ja Kultsalle. Onneksi runoilija Juhlin tiesi, että Kultsalla on ravintola, sillä mikään ei talon ulkopuolla siihen viitannut. Ei ollut mainoksia, ei kylttejä, eikä mitään muitakaan opasteita, jotka olisivat täti-ihmiset ravintolaan neuvonut. Mutta löysimme kuin löysimmekin perille. Ihastelimme ravintolasalin arkkitehtuuria aikamme. Maisteri Hakkarainen esitti ajatuksen, että kyseessä taitaa olla maailman ainoa ravintola, joka on Alvar Aallon suunnittelema ja jonka ikkunasta avautuu näkymä Wäinö Aaltosen patsaalle. Emme väittäneet vastaan.

PALVELU. Kun olimme aikamme ihastelleet arkkitehtuuria, meidät valtasi suuri pettymys: Kulttuuritalon ravintolasta on kulttuuri kaukana, paikasta on tehty kylmä ja kolkko ruokala. Kukaan ei ollut meitä ovella vastassa, saati ohjannut pöytään istumaan. Siihen vain jonon jatkoksi ruokahihnalle tärisemään. Ensin muovinen tarjotin alle ja siihen ruokaa ja juomaa päälle, maksu kassalle kiitos. Ainoa kontakti henkilökuntaan syntyi, kun maksoimme kassalla jököttävälle miehelle annoksemme. Hän oli sentään ystävällinen, piste siitä. Sitten kannoimme ITSE ruuat pöytään, jota ei ollut pyyhitty, vaan se oli täynnä kahvitahroja. Söimme ja kannoimme ITSE tarjottimet toiseen huoneeseen keittiöön. Runoilija Juhlin jätti protestiksi olemattomasta tarjoilusta tarjottimensa pöytään.

MILJÖÖ. Vaikka kuinka tuntisi Alvar Aallon haamun leijailevan ravintolan katossa, niin se ei tuo henkeä paikkaan. Ravintolasali on tylsä kaikilla mittareilla (lukuunottatta sitä näkymää Wäinö Aaltosen veistoksen suuuntaan). Pöydissä ei ole liinoja, puhumattakaan kattauksesta. Seinät ovat tyhjät, paikassa ei ole mitään koristeellisuutta. Ikkunalaudalla lojui remonttipapereita iso nippu. Niistä selvisi muun muassa että putkireittiä on muutettu vuonna 2012. Olisivat edes näitä remontti-

papereita kehystäneet ja kiinnittäneet seinälle. Tai vanhoja valokuvia Kultsan historiasta. Musiikkikin olisi piristänyt tunnelmaa.

MUUT ASIAKKAAT. Sali oli noin puolillaan väkeä. Luultavasti suurin osa asiakkaista on Museovirastosta, joka on muuttanut Kulttuuritalolle evakkoon. Lähes kaikki olivat naisia, konttorityöntekijöitä.

RUOKA. Ruoka oli ravintolan parasta antia. Lounaslistalta löytyy päivittäin kolme eri vaihtoehtoa: keitto, liharuoka ja kasvisruoka. Lisäksi salaatti kuuluu hintaan. Salaattipöytä olikin hyvin runsas. Salaattiannoksen sai koostaa lähes kymmenestä eri vaihtoehdosta. Tonnikalahöystö oli suussa sulavaa, plussaa tulee myös tuoreista hedelmistä ja herkullisesta yrttikastikkeesta. Vastaavasti miinusta tulee teollisista kinkkusuikaleista ja luultavasti pakasteesta tarjotuille herneille ja maisseille. Sekään ei ylevöitä ruokailukokemusta, kun joutuu ottamaan salaatin ja pääruuan samalle lautaselle. Maisteri Hakkarainen maistoi lohikeittoa, joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Kermaa oli käytetty runsaasti. Sopassa oli kyllä myös muutakin kalaa (luultavasti seitä), joten lohikeiton nimi johti hieman harhaan. Runoilija Juhlin valitsi kreikkalaisen stifadolin lihapadan ja sekin oli oivallinen valinta. Liha oli mureaa ja kastike maukasta.

Magnum-jäätelö valtaa Vanhan MAGNUM Pleasure Store avataan Helsinkiin 4. kesäkuuta. Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla toimiva pop-up-ravintola hemmottelee kesäkuun ajan makean ystäviä toteuttamalla yksilöllisiä jäätelönautintoja elegantissa ja aistikkaassa ilmapiirissä. Kansainvälinen Magnum Pleasure Store -konsepti on aiemmin toteutettu maailman suurkaupungeissa ja nähdään nyt ensimmäisen kerran Pohjoismaissa. Tämän vuoden aikana Magnum Pleasure Store avataan Helsingin lisäksi Milanossa, Amsterdamissa, Cannesissa, Sydneyssä sekä New Yorkissa. Magnum Pleasure Store pyrkii toteuttamaan vaativatkin jäätelöfantasiat. Jäätelöbaarissa jokainen voi luoda oman maagisen makumuistonsa yhdistelemällä Magnum-jäätelöönsä esimerkiksi vuori-

suolaa, mustikkapuuteria, valkoista suklaata, luomukookosta ja inkivääriä. Magnum Pleasure Store -kokonaisuuden suunnittelussa on mukana suomalaisen ravintolaalan gastronomian huippunimiä, kuten ravintola-alan monitaituri Ursula Zitting sekä nuori keittiömestarilupaus Juho Ekegren. Cult24

Magnum Pleasure Store Vanhalla ylioppilastalolla 29.6. asti.

Sävelen menu uudistui. Tervetuloa maistamaan!

MA TI-PE LA SU

AVO I N NA : 10:30-00:00 10:30-02:00 11:00-02:00 15:00-00:00

I LTA K E I T T I Ö : MA-TI 15:30-22:00 K E - TO 1 5 : 3 0 - 2 3 : 0 0 PE 15:30-24:00 LA 11:00-24:00 SU 15:00-22:00

Hämeentie 2, Helsinki, (09) 774 1082 www.kallionsavel.fi

TALONVIINIT & KUOHUVIINIT TUOMIO. Kultturitalo ansaitsisi arvokkaamman ravintolan. Ruuan jälkeen emme ottaneet kahvia vaan taksin, jolla painuimme kiireen vilkkaa takaisin luokseni nauttimaan cavaa.

ARVIO. Ravintola Kultti Cafe, Sturenkatu 4 Ruoka 3/5 Palvelu 2/5 Tarjoilijoiden asustus 2/5 Miljöö 2/5 Vessat 3/5 Kokonaisarvosana 2,4 pistettä

19,50 € 19, plo

Ravintola Oiva Porthaninkatu 5 00530 Helsinki p. 010 2192980 www.ravintolaoiva.fi oiva@ravintolaoiva.fi

Avoinna: ma–ti klo 10.30–24, ke–to klo 10.30–01, pe klo 10.30–02, la klo 10–02, su klo 11–17


Kossun etiketin evoluutio KOSSU eli Koskenkorva on yhdistänyt ja erottanut suomalaisia jo täydet 60 vuotta. Tänä vuonna vietetään vuonna 1953 lanseeratun viinan juhlavuotta, ja pullo saa juhlan kunniaksi uuden juhlaetiketin. Pullon sisällön ohella myös Kossun etiketti on osa suomalaista kansanperinnettä. Kossun etikettiä on vuosien varrella hallinnut kaksi kuviota: latomaisema ja koristeellinen viivagrafiikka. Kossun alkuperäisen etiketin suunnitteli 1950-luvulla graafikko Lasse Linnanmäki. Etiketissä oli pohjalainen maisema latoi-

CULT24

MAGAZINE

Ravintolat

Ravintolat – ennen ja jälkeen tapahtuman

Kesä 2013

29

lyhyesti Suomen suurin gourmet-tapahtuma Taste of Helsinki -ruokatapahtuma valtaa Kansalaistorin kesäkuussa. Fine diningtapahtuma tarjoaa neljän päivän ajan ruokaa, juomaa ja viihdettä. Ohjelmassa on ruuan lisäksi olut-, viini- ja sampanjatastingeja, livemusiikkia ja livekokkausta. Mukana on 12 ravintolaa, joukossa muun muassa kolme helsinkiläistä Michelintähditettyä ravintolaa ja vierailevia ravintoloita Tampereelta, Turusta ja Kirkkonummelta.

neen. Linnanmäen latomaisema oli käytössä 1960-luvun alkuun asti. Vuonna 1962 otettiin käyttöön legendaarinen puolen litran pullo ja samalla etiketin kuvaksi vaihdettiin Tapio Wirkkalan suunnittelema viivagrafiikka, jolle kansa antoi lempinimen "hässäkkä". Etiketti muutettiin takaisin alkuperäiseen, latomaisemaa kuvaavaan muotoonsa vuonna 1993. Latoja etiketissä on aina ollut 11 kappaletta.

Taste of Helsinki Kansalaistorilla 13.–16.6.

Pauli Jokinen Lasse Linnanmäen suunnittelema etiketti vuodelta 1953.

Kossun etikettejä vuosien varrelta:

Pienpanimot esittäytyvät Pienpanimoiden festarikiertue vierailee Turussa, Lahdessa ja Helsingissä. Tarjolla on jälleen kattava valikoima kotimaisten pienpanimoiden laadukkaita oluita ja siidereitä. Pienpanimotapahtuma järjestetään nyt kymmenennen kerran. Suuret Oluet - Pienet Panimot, Turussa 13.–15.6. Lahdessa 27.–29.6. ja Helsingissä (Rautatientori) 25.–27.7.

Meriherkkuja maakravuille Tapio Wirkkalan suunnittelema "hässäkkä" vuodelta 1962.

Latomaisema otettiin taas käyttöön 1990-luvulla.

Etiketti vuodelta 2012.

Merimakasiini laajentaa sisämaahan ja avaa Merelle-sisarravintolan Eerikinkadulle. – Merelle on pala maailmaa, jossa viihtyvät kaikki joille meri on lähellä sydäntä. Ruokalistalta löytyy ammattitaidolla valmistettuja, vuosien aikana jo klassikoiksi nousseita annoksia ja rakkaudesta ruokaan tehtyjä herkullisia uutuuksia, kerrotaan ravintolan kotisivuilla. Merelliset pääruoka-annokset maksavat noin 20-30 euroa. Merelle, Eerikinkatu 2

Dylan löytyy nyt Käpylästä

RAVINTOLA SIJAITSEE Alvar Aallon suunnittelemassa Sähkötalossa. 8. kerroksen linjakkaassa lounasravintolassa on tarjolla skandinaavista, hyvää kotiruokaa joka arkipäivä.

. 7 . 7 2 . 5 2 n i g n i s l e H n e i t a t u Ra torilla

10 vuotta

SELKEITÄ JA PUHTAITA MAKUJA aamiaisella, lounaalla ja iltapäivän salaatti&keitto -buffetissa. KESÄTERASSILTA on hienot näkymät yli Kampin kattojen. A-oikeudet. AVOINNA ma–pe klo 7.30–18.00 aamiainen klo 7.30–9.30 lounas klo 10.30–14.00 buffet klo 14.30–17.00 TERVETULOA PUROON!

Viinibaari Latva Korkeavuorenkatu 25

Ravintola Juuri Korkeavuorenkatu 27

Ma-ti 16–24 Ke-pe 16–02 La 14–02

Ma-Pe 11–22 (23) La 12–22 (23) Su 16–22 (23)

Suosittu lounas- ja brunssiketju Dylan avasi uuden ravintolan Käpylään Mäkitorpantielle. – Hyvin kriittisen tutkimuksen mukaan Käpylässä ja sen ympäristössä asuu keskimäärin enemmän iloisia ja hauskoja helsinkiläisiä kuin missään muualla koko Suur-helsingissä. Tästä syystä moderni, laadukas ja urbaani Dylan halusi myös Käpylään, ravintolan kotisivuilla perustellaan. Käpylän lisäksi Dylaneita löytyy Arabiasta, Pitäjänmäeltä ja Ruoholahdesta. Dylan Kottby, Mäkitorpantie 3

Rento ruokapaikka Hakaniemen torin kupeeseen, entisen pub Karhunpojan tilalle on avattu uusi ravintola Rento. Rennossa on päivisin tarjolla neljä eri lounasvaihtoehtoa, ja iltaisin keittiö on auki lähes keskiyöhön saakka. Rennon erikoisuutena on burgerit. A’ la carte -annosten hinnat ovat noin 13-20 euroa. Lisäksi Rennossa on laaja valikoima oluita, siidereitä ja viinejä. Rento bar and bistro, Hakaniemenkatu 7

Puhelin 050 435 6674 Malminrinne 6 E, 8.krs, 00100 HKI puro@ravintolapuro.fi www.ravintolapuro.fi


CULT24

MAGAZINE

30

Kesä 2013 39

Testaa oletko

kesä CU100LTkysyumyreställi 1. Millä vuosikymmenellä kirjailija Fjodor Dostojevski syntyi? 2. Kenen kirjoittama kirja on Alastalon salissa (1933)? 3. Minkä maalainen yhtye on Arctic Monkeys? 4. Missä yhtyeessä Brian Jones soitti kitaraa vuosina 1962–1969? 5. Kenen ohjaama elokuva on Rebecca (1940)? 6. Kenen kirjaan perustuu elokuva Miss Farkku-Suomi? 7. Kenen säveltämä ooppera on Cosi fan tutte? 8. Minkä tunnetun rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Toivo Jäntti ja Yrjö Lindegren? 9. Mihin maahan on haudattu Leonardo da Vinci? 10. Missä kaupungissa on Suomen lasimuseo?

16

VASTAUKSET:

11. Minkä maalainen kirjailija on Mikael Niemi? 12. Minkä palkinnon Sully Pudhomme voitti ensimmäisenä? 13. Minkä niminen oli Dingon ensimmäinen levy? 14. Kenen kappale on Hotelli Hannikainen (1976)? 15. Kuka ohjasi elokuvan Hulk (2003)? 16. Miltä vuosisadalta on alkujaan peräisin Turun linna? 17. Missä saaressa toimii kesäisin Teatteri Helsinki? 18. Kenen taiteilijan kotimuseo on Figueresissa? 19. Kuka aloittaa Kansallisoopperan taiteellisena ajohtajana syksyllä 2013? 20. Mistä elokuvasta Meryl Streep sai Oscarin vuonna 1982?

24 21. Kenen kirjoittama lastenkirja on Peukaloisen retket villihanhien seurassa? 22. Minkä maalainen kirjailija oli George Bernard Shaw? 23. Kenen levy on Yhdestä puusta (2012)? 24. Minkä yhtyeen keulakuvana tunnettiin John Fogerty? 25. Kuka ohjasi elokuvan Hiljaiset sillat (1995)? 26. Minkä soittimen taitajana Severi Pyysalo tunnetaan? 27. Missä kaupungissa on Eero Saarisen suunnittelema Gateway Arch? 28. Kuka maalasi Sikstuksen kappelin freskot? 29. Missä kaupungissa sijaitsee Serlachius-museot? 30. Kuka näytteli miespääosaa elokuvassa Adaptation – minun versioni (2002)? 31. Kenen Nobel-palkitun kirjailijan esikoisteos oli Elämä ja aurinko (1916)? 32. Kenen kirjoittama kirja oli Arosusi (1927)? 33. Kenen levy on Vie mut kotiin (2012)? 34. Minkä yhtyeen basistina tuli tunnetuksi Sid Vicious? 35. Kuka näytteli miespääosan elokuvassa La Strada (1954)? 36. Missä kaupungissa sijaitsee Hvitträskin museo? 37. Kenen tunnettu maalaus on Tähtikirkas yö (1889)?

79. Missä kaupungissa sijaitsee kuvanveistäjä Alpo Jaakolan veistospuisto? 80. Kenen säveltämä ooppera on Rigoletto?

38. Mistä taiteilija Kalervo Palsa oli kotoisin? 39. Minkä orkesterin taiteellinen johtaja Leif Segerstam on? 40. Kuka näytteli naispääosan elokuvassa Rocky Horror Picture Show? 41. Minkä maalainen kirjailija on Daniel Katz? 42. Kenen kirjoittama kirja on Rutto (1947)? 43. Kenen levy ja kappale on Seili (2010)? 44. Mistä triosta laulaja Beyoncé tuli tunnetuksi? 45. Kuka näytteli pääroolin elokuvassa Sininen Havaiji (1961)? 46. Missä kaupungissa järjestetään Sata-Häme soi -tapahtuma? 47. Kuka arkkitehti suunnitteli Paimion parantolan? 48. Minkä maalainen taiteilija oli Gustav Klimt? 49. Mitä urheilulajin huippu oli vaatemerkinkin perustanut Rene Lacoste? 50. Kuka ohjasi Pink Floydin elokuvan The Wall? 51. Minkä maalainen kirjailija on Jose Saramago? 52. Kuka palkittiin Finlandiapalkinnolla kirjasta Far och Son (1985)? 53. Kenen levy on Kun valaistun (2011)? 54. Millä nimellä laulaja Robert Allen Zimmerman paremmin tunnetaan? 55. Kuka näyttelijä voitti Oscarin elokuvasta Kauriinmetsästäjä (1978)? 56. Kenen säveltämä ooppera on Lentävä hollantilainen (1843)? 57. Millaiset kengät Vapaudenpatsaalla on jalassa? 58. Kenen taiteilijan maalaus on Halla (1895)? 59. Missä kaupungissa järjestetään Ilosaarirock? 60. Kuka ohjasi elokuvan Pitkät jäähyväiset (1973)? 61. Kenen kirjoittama kirja on Canal Grande (2001)?

58

81

62. Kenen kirjoittama kirja on Uuni (2009)? 63. Minkä maalainen yhtye on Tokio Hotel? 64. Minkä yhtyeen keulakuvana toimi Jarvis Cocker? 65. Montako Oscar-palkintoa voitti elokuva Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (2003)? 66. Missä kaupungissa säveltäjä Kaija Saariaho asuu? 67. Millä nimellä arkkitehtuurisuuntaus art noveau meillä Suomessa paremmin tunnetaan? 68. Minkä teatterin johtaja on Mika Myllyaho? 69. Minkä kaupungin edustalla sijaitsi Faroksen majakka? 70. Kuka ohjasi elokuvan Slummien miljonääri (2008)? 71. Millä nimellä kirjailija Anni Ylävaara paremmin tunnetaan? 72. Millä kirjalla Mikko Rimminen voitti Finlandia-palkinnon? 73. Minkä yhtyeen biiseistä Ne Luumäet teki suomenkielisiä versioita? 74. Minkä heviyhtyeen laulaja on Vince Neil? 75. Minkä maalainen on palkittu elokuva Katseeseen kätketty (2009)? 76. Mistä tunnettu patsas Milon Venus on saanut nimensä? 77. Missä kaupungissa sijaitsee kuuluisa Uffizin galleria? 78. Minkä museon johtaja on Pirkko Siitari?

81. Missä maassa kirjailija Alexandra Salmela on syntynyt? 82. Kenen kirjoittama kirja on Säädyllinen murhenäytelmä (1941)? 83. Kenen laulajan hitti oli Sata kesää, tuhat yötä (1981)? 84. Minkä yhtyeen hitti oli Happy Nation (1993)? 85. Missä maassa näyttelijä Bruce Willis on syntynyt? 86. Millä nimellä tunnetaan Beethovenin viides sinfonia? 87. Kuka arkkitehti on suunnitellut Helsingin päärautatieaseman? 88. Kenen maalaus on Venuksen syntymä (1485)? 89. Missä kaupungissa sijaitsee Aleksis Kiven kuolinmökki? 90. Kuka ohjasi lännenelokuvan Rio Bravo (1959)? 91. Kenen runoilijan kanssa Aila Meriluoto meni naimisiin vuonna 1948? 92. Mihin kaupunkiin sijoittuu William Shakespearen näytelmä Romeo ja Julia? 93. Minkä yhtyeen levy on Imaginaerum (2011)? 94. Minä vuonna Kari Tapio kuoli? 95. Millä nimellä 1980-luvun tv-sarja Moonlightning Suomessa tunnettiin? 96. Kuka ohjasi elokuvan Lentäjä (The Aviator, 2004)? 97. Minkä maalainen arkkitehti oli Le Corbusier? 98. Missä kaupungissa on museokeskus Vapriikki? 99. Kenen taiteilijan kotimuseo sijaitsee Tarvaspäässä? 100. Kuka näytteli vanhaa Jean Sibeliusta Timo Koivusalon elokuvassa Sibelius?

1. 1820-luvulla 2. Volter Kilven 3. Englantilainen 4. Rolling Stonesissa 5. Alfred Hitchockin 6. Kauko Röyhkän 7. Mozartin 8. Helsingin olympiastadionin 9. Ranskaan 10. Riihimäellä

21. Selma Lagerlöfin 22. Irlantilainen 23. Jukka Pojan 24. CCR:n 25. Clint Eastwood 26. Vibrafonin 27. St. Louisissa 28. Michelangelo 29. Mäntässä 30. Nicolas Cage

41. Suomalainen 42. Albert Camus’n 43. Jenni Vartiaisen 44. Destiny’s Childista 45. Elvis 46. Ikaalisissa 47. Alvar Aalto 48. Itävaltalainen 49. Tennis 50. Alan Parker

61. Hannu Raittilan 62. Antti Hyryn 63. Saksalainen 64. Pulpin 65. Yksitoista 66. Pariisissa 67. Jugend 68. Kansallisteatterin 69. Aleksandrian 70. Danny Boyle

81. Tsekkoslovakiassa 82. Helvi Hämäläisen 83. Paula Koivuniemen 84. Ace of Basen 85. Saksassa 86. Kohtalonsinfonia 87. Eliel Saarinen 88. Botticellin 89. Tuusulassa 90. Howard Hawks

11. Ruotsalainen 12. Kirjallisuuden Nobelin 13. Nimeni on Dingo 14. Hectorin 15. Ang Lee 16. 1200-luvulta 17. Tervasaaressa 18. Salvador Dalin 19. Lilli Paasikivi 20. Sofien valinnasta

31. F.E. Sillanpään 32. Herman Hessen 33. Jesse Kaikurannan 34. Sex Pistolsin 35. Anthony Quinn 36. Kirkkonummella 37. Vincent van Goghin 38. Kittilästä 39. Turun filharmonisen orkesterin 40. Susan Sarandon

51. Portugalilainen 52. Jörn Donner 53. Chisun 54. Bob Dylan 55. Christopher Walken 56. Wagnerin 57. Sandaalit 58. Hugo Simbergin 59. Joensuuss 60. Robert Altman

71. Rosa Liksom 72. Nenäpäivällä 73. Ramonesin 74. Mötley Crüen 75. Argentiinalainen 76. Se esittää Venusta ja on löydetty Milon saarelta 77. Firenzessä 78. Kiasman 79. Loimaalla 80. Verdin

91. Lauri Viidan 92. Veronaan 93. Nightwishin 94. 2010 95. Konnankoukkuja kahdelle 96. Martin Scorsese 97. Sveitsiläinen 98. Tampereella, 99. Akseli Gallen-Kallelan 100. Heikki Nousiainen

TULOKSET 0-25 pistettä: olet kesäterässä. 26-50 pistettä: olet harjaantunut. 51-75 pistettä: olet culturelli. 76-100 pistettä: olet kesäculturelli.


CULT24

MAGAZINE

Kesä 2013

31

OTA KULTTUURIKORTTI TALTEEN JA KÄYTÄ TARJOUKSET HYVÄKSESI Krausia ja Mozartia Musiikkitalossa -25%

U K R U T S E GO

E R E P M A T &

25 prosentin alennus Helsingin Barokkiorkesterin konserttiin 9.6. Hinnat normaalisti 18-28 euroa. Alennus koskee kaikkia hintaluokkia. Konsertissa Krausin ja Mozartin musiikkia, solistina mezzosopraano Monica Groop. Konsertti Musiikkitalossa. Liput ovelta tai ennakkoon Lippu.fi. www.hebo.fi.

Urkuyö ja Aaria

4 euron alennus

4 euron alennus kaikkiin Urkuyö ja Aaria -festivaalin heinäkuun konsertteihin 4.7., 11.7., 18.7. ja 25.7. (normaalihinta 28/25/22/19 e). Ainutlaatuiset kesäyön konsertit Espoon keskiaikaisessa kivikirkossa, esiintyjinä heinäkuussa mm. Lappeenrannan laulukilpailujen voittajat, urkuri Pétur Sakari ja huilistisaksofonisti Junnu Aaltonen. Ohjelma: www.urkuyofestival.fi. Liput Lippupisteestä (tarjous vain ennakkoon ostetuista lipuista).

Mäntän kuvataideviikot -30% 30 prosentin alennus normaalihintaisista pääsylipuista Mäntän kuvataideviikoille ajalla 10.–20.6. (norm. 12 euroa). Kuvataideviikot juhlivat tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. www.mantankuvataideviikot.fi

Donna Leon -konsertti Turun musiikkijuhlilla -24% 24 prosentin alennus Turun musiikkijuhlien Donna Leon -konserttiin 8.8. (norm. hinta 40 euroa). Donna Leon – tekstit & lukija, Topi Lehtipuu – tenori, Susanna Andersson – sopraano, barokkiorkesteri Il Pomo d’Oro. Konsertti Turun konserttitalossa. Alennus voimassa 31.7. asti Lippupalvelun toimipisteistä, ei internet-myynnistä. www.tmj.fi

Bryggerin olutmaistiainen 2 e Torikorttelin uusi panimoravintola Bryggeri Helsinki tarjoaa Kulttuurikortilla 0,2 litran House Beer Sample -olutmaistiaisen hintaan 2 euroa. Tarjous voimassa kesä-heinäkuun. Bryggeri Helsinki, Sofiankatu 2. www.bryggeri.fi.

Lelukauppa Tingeling -10% Kulttuurikortilla 10 prosentin alennus yhdestä tuotteesta kesä-heinäkuun ajan. Lelukauppa Tingeling tarjoaa persoonalliset puulelut, pelit, askartelutuotteita, lahjat. www.tingeling.fi, Yrjönkatu 34. TOIMI NÄIN: Leikkaa Kulttuurikortti tästä irti tai ota kortista kuva kännykällä. Tarjoukset saat lunastettua näyttämällä irtileikattua korttia tai kännykuvaa. Huom! Osassa tarjouksista tuotteita voi olla rajoitettu määrä. Kukin taho vastaa itse antamistaan tarjouksista. Epäselvissä tilanteissa ota yhteyttä tarjouksen antajaan. Mainostaja: Pääset mukaan Kulttuurikortti-tarjouksiin mainostamalla Cult24-lehdessä. Lehtiä jaossa 30 000 kpl.

Cult24-lehti ilmestyy myös Turussa ja Tampereella elokuusta alkaen. Seuraava numero ilmestyy 2.8.

KULTTUURIKORTTI KESÄ-HEINÄ 2013

HELSINKI: Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa, Tiketti, Kaapelitehdas, Korjaamo, Ryhmäteatteri, KokoTeatteri, Bio Rex (LippuRex), Nosturi, Ateneum, Taidehalli, Arkkitehtuurimuseo, Kiasma, Valokuvataiteen museo, Hotelli- ja ravintolamuseo, Teatterimuseo, Sinebrychoffin taidemuseo, Galleria G, Galleria Dix, Galleria Saima, Galleria Sculptor, Yliopiston pääkirjasto (Kaisa-talo), Vuotalo, Malmitalo, Kanneltalo, Stoa, Kirjasto 10, Viikin kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto, Kallion kirjasto, Pohjois-Haagan kirjasto, Etelä-Haagan kirjasto, Jakomäen kirjasto, Kontulan kirjasto, Vallilan kirjasto, Maunulan kirjasto, Oulunkylän kirjasto, Munkkiniemen kirjasto, Pitäjänmäen kirjasto, Malminkartanon kirjasto, Herttoniemen kirjasto, Laajasalan kirjasto, Pasilan kirjasto, Käpylän kirjasto, Lauttasaaren kirjasto, Kumpulan kampuskirjasto, Uusi ylioppilastalo, Kallion työväenopisto, Helsingin aikuisopisto, Vanhan kuppila, Corona Baari, Aschan Cafe Jugend, Ravintola Ilves, Musiikkitalo (levykauppa Fuga), Film Town (Sörnäinen), Arabian keskus, ravintola Latva, ravintola Kallion Oiva, ravintola Manala, ravintola Lämpö, Haaga-Helia (Pasila), Amiedu (Pitäjänmäki), Metropolia (Arabia), Hanken, Kansalaisopisto (Töölö), Toimintakeskus Happi, Diakonissalaitos, K-Market Robert, K-Supermarket Haaga, K-Market Merihaka, K-Market Masurkka, K-Market Pasaati, Valintatalo (Hämeentie), Valintatalo (Mäkelänkatu), Valintatalo (Sturenkatu), Malmin lentoasema, Laajasalon palloiluhalli, Kauppakeskus Megahertsi, Kulosaaren ostoskeskus, Cafe Giovanni, Robert’s Coffee (Sähkötalo), Kauppakeskus Kluuvi, Ympyrätalo, Itäkeskus, S-market (Ruoholahti) Kauppakeskus Ruoholahti, Sokos Vaakuna, Fennian kortteli, Kauppakeskus Arabia, Kauppakeskus MalmiNova, Kauppakeskus Ristikko, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Helsingin kaupungin taidemuseo, Amos Andersonin taidemuseo, elokuvateatteri Orion, Savoy-teatteri, ravintola Sävel. ESPOO: Sellon kirjasto, Entressen kirjasto, Espoon kulttuurikeskus, Kauppakeskus Iso Omena, Kauppakeskus Heikintori, Kauppakeskus Galleria, Kauppakeskus Länsikeskus, Kauppakeskus Länsikeskus, Kauniaisten kirjasto, Bio Rex Sello, Espoon taidemuseo EMMA. VANTAA: Tikkurilan kirjasto, Myyrmäki-talo, Kauppakeskus Jumbo, Kauppakeskus Tikkuri, Ravintola Pormestari, Lumo, Konserttitalo Martinus, Vernissa.


6.6. alkaen!

Hulluna

Helsinkiin

Lempipaikkoja ja tarinoita 1500-luvulta tähän päivään

Sofiankatu 4

6.6.2013–31.12.2015 ma–pe 9–17, to 9–19, la–su 11–17 www.helsinginkaupunginmuseo.fi


Cult24 Magazine -kesäkuu 2013