Page 1

CP-lehti 3 | 2017 S U O M E N

C P - L I I T T O

R Y

CP-lehti on CP-liiton jäsenlehti. Se kertoo ajankohtaisista asioista, ilmiöistä ja uutisista CP-liiton toimintapiiriin kuuluvien ihmisten elämästä. Lehti seuraa vammais­keskustelua, esittelee tutkimustuloksia ja ottaa kantaa ajankohtaiseen vammaispolitiikkaan.

ojen it a t n ie s u u a it e t s a Ha oppimisessa? voivat

teiden taustalla Syyt motoriikan haas ijastua lapsen arjessa olla moninaisia ja he siin toimintoihin monenlaisiin päivittäi een, ailuun ja pukeutumis kirjoittamisesta ruok ikkeihin. s. 4–15 fyysisiin peleihin ja le


sisältö 3 | 2017

HAASTEITA UUSIEN TAITOJEN OPPIMISESSA? Motoristen taitojen oppiminen voi tuottaa hankaluuksia lapselle monista eri syistä. Taustalla voi olla muiden syiden ohella motorisen oppimisen vaikeus. Mitä se tarkoittaa? Miten oppimista voi tukea? 17

EI MYYTÄVÄNÄ! -KANSALAISALOITE Ei myytävänä! -kansalaisaloite vastustaa vammaisten välttämättömien palvelujen järjestämistä kilpailutamalla. CP-lehdessä olevan irroitettavan kannatuslomakkeen voi allekirjoittaa ja lähettää maksutta postitse. 16

KOMMUNIKOINNIN APUVÄLINEPALVELUT Jokaisella on oikeus kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Jos puhuminen ei suju tai on hankalaa, kannattaa lähteä selvittämään, kuinka kommunikaatiota voisi helpottaa. 19

SOPE-KESÄN KUULUMISIA Kesällä on vietetty monta riemukasta ja iloista hetkeä erilaisilla sopeutumisvalmennuksen kesäkursseilla. Eväinä kesältä on uusia ystäviä ja kokemuksia, muistoja. Erityisesti upeat, hienot ihmiset jäävät mieleen. 20

PALSTAT 4 Haasteita uusien taitojen oppimisessa? 16 Ajassa 25 Asiantuntija Markku Virkamäki: Ei myytävänä! -kansalaisaloite 30 Lajia valitsemassa Ratsastus – monipuolinen liikuntamuoto 33 Kolumnivieras Kirsi Pimiä: Lait muuttuvat ja asenteidenkin pitäisi 34 Minun elämästäni Riku Laurila kertoo suosikkifestivaalistaan 36 Järjestöelämää 40 CP-liitto vastaa

CP-LEHDEN LUKIJAMATKA TENERIFFALLE CP-lehti järjestää lukijamatkan Teneriffalle helmikuussa 2018. Tutustu matkaohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! 35

2 | CP-LEHTI 3 | 2017

42 Svensk resumé 58 CP-liiton ja cp-yhdistysten yhteystiedot


pääkirjoitus Marju Silander CP-liiton toiminnanjohtaja

Ensimmäinen pääkirjoitus

A

CP-LEHTI 51. vuosikerta Julkaisija: Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja: Marju Silander Toimitus ja taitto: Katriina Ekola Kannen kuva: Jouni Kallio Svensk resumé: Maria Laaksonen Paino: Forssa Print ISSN-L-0355-7545 Ilmoitukset: Walmos Oy, p. 09 350 8740 Vuonna 2017 CP-lehti ilmestyy neljästi: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

urinkoisena heinäkuun tiistaina tuntui juhlavalta. Aloitin ensimmäisen pääkirjoitukseni kirjoittamisen ja mahdollisuuden nostaa tulevaisuudessa tärkeitä asioita lukijoidemme tietoon, pohtia ajankohtaisia näkökulmia ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta lukijoiden, jäsenten, henkilöstön ja yhteistyöverkostojemme parissa. Toivon, että tulen herättämään tunteita. Yhteiskunnallisissa muutostuulissa järjestöt ovat yksi vakautta tuova taho. Oma yhdistys voi olla tuki, turva ja vertaisten ”heimo”. Silti toiminnan uudistumiseen on toiveita, ja muutokset vaativat reagoimaan. Haluamme myös olla eturintamassa uudistamassa toimintaympäristöämme. Suomalaisten järjestöjen ydintä on yhdessä tekeminen ja yrittäjähenkinen yhteen hiileen puhaltaminen. On jokin aihe, jonka hyväksi haluamme tehdä työtä. Puuttua epäkohtiin ja edistää olosuhteita paremmiksi. Tuntea yhteenkuuluvuutta ja ylpeyttä yhdessä aikaansaamisesta. Niin luottamustehtävissä toimivat kuin me työntekijät edustamme jäseniämme, toimimme ja vaikutamme aktiivisesti yhteiskunnassa. Viedään yksi asia kerrallaan eteenpäin. Toivon, että lähdette matkalle kanssamme. Yhdessä, ihminen edellä. Sääntöjemme toisen pykälän mukaan Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena asiantuntija- ja yhteistyöjärjestönä toimia cp-, mmc- ja hydrokefaliavammaisten tai muiden lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhdenvertaisten mahdollisuuksien kehittämiseksi yhteiskunnassa. Nyt CP-liiton kohderyhmään kuuluvat myös henkilöt, joilla on motorisen oppimisen vaikeus tai lievempiä motoriikan haasteita. Valitsimme tämän lehden teemaksi liiton uuden toiminta-alueen esittelyn. Tutustu motoristen oppimisvaikeuksien maailmaan. Tällä hetkellä Suomessa ei vielä ole diagnoosia tähän ryhmään kuuluville, mutta maailmalla käytetään termiä DCD (Developmental Coordination Disorder). Liiton käynnissä oleva Innostun liikkumaan -hanke on tuottanut muun muassa erinomaisia Skillikortteja, tehnyt opetusmateriaaleja motoristen haasteiden tiedostamiseen ja tunnistamiseen sekä kehittymisen tukemiseen varhaiskasvatus- ja alakouluikäisille lapsille. Hankkeen puitteissa tarjotaan myös koulutusta. Antoisia lukuhetkiä! Aktiivista syksynalkua toivottaen

CP-LEHTI 3 | 2017 | 3


4 | CP-LEHTI 3 | 2017


Haasteita uusien taitojen oppimisessa? - Tiedosta, tunnista, tue!

Motoriikan haasteet voivat heijastua lapsen arjessa monenlaisiin päivittäisiin toimintoihin kirjoittamisesta ruokailuun ja pukeutumiseen, fyysisiin peleihin ja leikkeihin. Haasteiden taustalla voi olla monia syitä: oppimisympäristö, sairaus tai vamma. Kyseessä voi olla myös motorisen oppimisen vaikeus. | TEKSTI JOHANNA PEKKANEN | KUVAT INNOSTUN LIIKKUMAAN -HANKE

S

yyt motoriikan haasteiden taustalla voivat olla hyvin moninaisia. Osalla lapsista elintavat ja oppimisympäristö voivat vaikeuttaa motorista kehitystä, myös vähentyneestä arki-

liikunnasta ja harjoituksen puutteesta johtuen motorisissa taidoissa voi olla haasteita. Näissä tapauksissa motoriset perustaidot kehittyvät usein harjoittelun seurauksena varsin hyvin. Taustalla voi myös olla vamma, sairaus tai kyseessä voi olla motorisen oppimisen vaikeus.

CP-LEHTI 3 | 2017 | 5


Mikä on motorisen oppimisen vaikeus? Motorisen oppimisen vaikeudet näkyvät huomattavana vaikeutena oppia uusia motorisia taitoja ja jo opittujen taitojen soveltamisessa uusiin tilanteisiin. Esiintymisluku vaihtelee 5–6 %:n välillä. Lapsen motorista kehitystä tulisi seurata ja tukea erityisesti motorisilta taidoiltaan heikoimman 15 %:n kohdalla. Motorisen oppimisen vaikeudet voivat ilmetä joko hieno- tai karkeamotoriikan alueella tai kummallakin sekä havaintomotoristen taitojen vaikeuksina ja ne esiintyvät usein yhtä aikaa muiden oppimisen pulmien kanssa.

Tekemällä oppii – entä jos ei opikaan? Miten motorisen oppimisen vaikeudet sitten näyttäytyvät? Lapsen suoriutuminen motorisia taitoja vaativissa päivittäisissä toiminnoissa voi olla olennaisesti heikompaa suhteessa ikätovereihin, tai lapsi tarvitsee enemmän tukea liikuntataitojen oppimiseen. Vaikeudet voivat näkyä myös lapsen tasavertaisen osallistumisen mahdollisuuksissa. Lapsi osaa hyppiä, heittää ja potkaista palloa, mutta ei riittävän 6 | CP-LEHTI 3 | 2017

hyvin pärjätäkseen leikeissä ja peleissä. Vaikeudet voivat näkyä myös lapsen törmäilynä, kompurointina ja liikkumisen epävarmuutena. Tyypillisiä havaintoja ovat lapsen toiminnan hitaus, epätarkkuus sekä liikkeiden ajoittamisen ja voiman säätelyn vaikeudet. Lapsella voi olla vaikeuksia myös kehonhahmotuksessa, esineiden käsittelyssä ja käsialan selkeydessä. Motorisen oppimisen vaikeus pystytään tunnistamaan 5-vuotiaasta eteenpäin. Tätä varhaisempi motoristen taitojen havainnointi, seuranta ja tuki ovat erityisen tärkeitä, jotta pystytään tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat lapset jo varhain sekä tukemaan kokonaisvaltaisesti lapsen motoristen taitojen kehitystä ja näin ehkäisemään laajempien ongelmavyyhtien syntymistä. Noin 50 %:lla lapsista, joilla motorisen oppimisen vaikeudet on todettu ennen kouluikää, tiedetään ongelmien olevan hyvinkin pysyviä, mikäli lapsi jää ilman tukea. Heikkojen motoristen taitojen on havaittu olevan yhteydessä lapsen käyttäytymisen ongelmiin sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Vaikutukset voivat välillisesti näkyä lapsen itsetunnon heikentymisenä. Motorisen oppimisen


vaikeuksien yleisyydestä huolimatta on tyypillistä, että ongelmat saattavat jäädä piiloon muiden paremmin tunnettujen oppimisen tai kehityksen pulmien taakse. Tunnistaminenkaan ei ole aina aivan yksinkertaista, koska vaikeudet voivat vaihdella myös vakavuusasteittain. Olennaista on löytää ne taitoesteet, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa mahdollisten vaikeuksien taustalla olevia syitä tunnistetaan ja tukitoimiin ryhdytään, luodaan näin edellytykset toimivalle tuelle ja sitä varmemmin lapsi pysyy mukana iänmukaisessa kehityksessä tai saavuttaa sen.

Puuhaaminen ja touhuaminen tukee lapsen motorista kehitystä Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Motoriset taidot luovat liikkumisen perustan ja tulevat näin ollen tarpeeseen jokaisena päivänä. Alle kouluikäisen tulisi olla fyysisesti aktiivinen vähintään kolme tuntia päivässä. Sama suositus alakouluikäiselle on vähintään kaksi tuntia päivässä liikkuen monipuolisesti ikään ja taitotasoon sopivalla tavalla. CP-LEHTI 3 | 2017 | 7


8 | CP-LEHTI 3 | 2017


Termillä motorisen oppimisen vaikeus tarkoitetaan huomattavaa vaikeutta oppia uusia motorisia taitoja ja soveltaa jo opittuja taitoja uusiin tilanteisiin.”

Aikuisten tulisi tukea lapsen luontaista liikkumisen tarvetta lapsilähtöisesti lapsen kiinnostuksen kohteet ja ominaisuudet huomioiden. Aktiivisia hetkiä kertyy esimerkiksi kävelymatkoista päiväkotiin, hippaleikeistä, portaiden noususta, marjastusretkistä sekä myös Nintendo Wii:stä tai Pokémon Go:sta – eli puuhaamisesta ja touhuamisesta. Vanhempina voimme tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja -ympäristöjä. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät. Kaikille lapsille on tärkeää, että he saavat mahdollisuuden kasvattaa luottamusta omiin taitoihinsa. Tämä tarkoittaa, että he saavat kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta. Lapsi tarvitsee onnistumisia ja positiivisia kokemuksia erityisesti harjoittelun alussa.

Miten tuen ja harjoitan? • Toistoja tarvitaan: Hyödynnä harjoit-

teissa käytännön tilanteita ja ”vähän ja usein” -periaatetta ennemmin kuin ”paljon yhdellä kertaa kerran viikossa”. • Etene helpommasta harjoitteesta

haastavampaan ja uskalla soveltaa. Menetelmissä, välineissä ja ympäristöissä on paljon valinnanvaraa. Hyödynnä myös mielikuvia ja lapsen omia ongelmanratkaisutaitoja. Lapselle vaikeita asioita ei kannata kuitenkaan vältellä. • Kannustaminen kannattaa ja muista

motivoida! Oppimisen kannalta olennaisinta on motivoitunut lapsi. Kodin ulkopuolella varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli havainnoida lasten motorisia taitoja ennen kouluikää sekä dokumentoida, seurata ja tukea taitojen kehittymistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa taas mainitaan, että ”Vuosiluokilla 1–2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi olla yhteyttä muihin oppimisen ongelmiin”. Kannattaa hieman nähdä vaivaa ja selvittää taustalla olevia syitä, tarvittaessa yhteistyössä ammattilaisten kanssa, sillä tukeminen on tehokkaampaa kun osataan tukea oikein. Kaikissa tapauksissa motoristen taitojen harjoittaminen kuitenkin kannattaa. Lapsella voi olla heikot motoriset taidot esimerkiksi siitä syystä, että hänelle on suotu vain vähän liikkumiskokemuksia, mutta kenellekään ei tule motorisen oppimisen vaikeutta siitä syystä. Kun tukea tarvitaan, tulisi sitä saada päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa ja kotona. Siis johdonmukaisesti päivän eri vaiheissa!

CP-LEHTI 3 | 2017 | 9


Tietoa ja työkaluja motorisen oppimisen vaikeuksiin Suomen CP-liitossa on tehty tutkimus- ja kehittämistyötä motorisen oppimisen vaikeuksien parissa yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tutkimushankkeissa kehitetyt arviointi- ja tukimenetelmät on suunnattu motoriikan ja oppimisen tueksi siten, että motorisen oppimisen vaikeuteen tukea tarvitsevat lapset voidaan tunnistaa ja heille voidaan suunnata oikeanlaisia tukitoimia. |||

Innostun liikkumaan -hanke toiminnan toteuttajana • Innostun liikkumaan lisää tietoisuutta kouluttamalla valtakunnallisesti varhaiskasvatus-, koulu-, ja järjestöväkeä motoriikan haasteista. Koulutuksemme sisällöt rakentuvat ajatuksella tiedosta, tunnista, tue. • Innostun liikkumaan tarjoaa tukitoimia vähän liikkuvien varhaiskasvatusikäisten lasten ja alakoululaisten liikkumisen lisäämiseksi, huomioiden erityisesti sellaiset lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia. • Innostun liikkumaan (2013–2017) on Suomen CP-liitto ry:n hallinnoima hanke, jonka yhteistyökumppaneina toimivat Liikkuva koulu -ohjelma, Olympiakomitea, LIKES-tutkimuskeskus, Sydänliitto, Niilo Mäki Instituutti sekä Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma. • Innostun liikkumaan -hanke kuuluu STEA:n rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan.

Seuraa meitä somessa Tule mukaan, seuraile kuulumisiamme tai haasta vaikka keskusteluun! innostunliikkumaan.fi skillilataamo.fi facebook.com/innostunliikkumaan twitter.com/iliikkumaan instagram.com/innostunliikkumaan pinterest.com/iliikkumaan youtube.com > innostun liikkumaan

10 | CP-LEHTI 3 | 2017


CP-LEHTI 3 | 2017 | 11


Vinkki! Syyskuussa avataan uusi Skillilataamon osio varhaiskasvatukseen! Korteissa on reilut 200 vinkkiä liikkumis-, tasapainoja käsittelytaitojen harjoitteluun sekä taitojen kehittymistä tukevia leikkejä ja pelejä.

12 | CP-LEHTI 3 | 2017


Vinkki! Tsekkaa osoitteessa skillilataamo.fi: Pyörät pyörimään - fiilistellen fillarilla! -korttikokonaisuus pyöräilytaitojen harjoitteluun pienimmistä potkuttelijoista taitaviin tasapainottelijoihin ja ”Hei me pyöräillään” -sarjan videot!

CP-LEHTI 3 | 2017 | 13


Motoriikan oppimisvaikeuden tutkimustuulet puhaltavat Australiasta Suomeen

| TEKSTI PIRITTA ASUNTA | KUVAT PIRITTA ASUNNAN KOTIALBUMI

L

änsi-Australiassa, Perthissä, järjestettiin heinäkuussa 12. motorisen oppimisen vaikeuksiin keskittyvä maailmankongressi, International Conference on Developmental Coordination Disorder (DCD-12). Suomi saa kunnian isännöidä seuraavaa kongressia, sillä DCD-13 pidetään 5.–8.6.2019 Jyväskylässä

Kongressin monitieteinen ohjelma Perthiin kokoontui 136 eri alojen asiantuntijaa. Mukana oli tutkijoita, opettajia, opiskelijoita, terapeutteja ja lääkäreitä. Tarjolla oli tietoa DCD:n etiologiasta, fyysisestä aktiivisuudesta, arvioinnista, hienomotoriikasta, interventioista sekä osallisuudesta ja tiedon jalkauttamisesta paikallistasolla. Kongressin viisi pääluennoitsijaa oli valittu eri tutkimusaloilta. Psykologi Peter Anderson johtaa Australiassa lasten tutkimusinstituuttia, ja viimeisten 15 vuoden aikana hän on pyrkinyt ymmärtämään kognitiivisten, motoristen ja oppimisvaikeuksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä hyvin ennenaikaisesti (< 32 vko) syntyvillä vauvoilla. Andersonin tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että ennenaikaisesti syntyneistä vauvoista puolella on syntyessään motorisia vaikeuksia, mutta 13-vuotiaina niitä on enää viidesosalla. Seitsemän vuoden tienoilla motoriset vaikeudet näyttävät tasaantuvan, minkä jälkeen diagnosointi kannattaisi hänen mukaansa vasta tehdä. Neurotieteiden professori Janet Eyren innostavassa luennossa oli mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Cp-vauvoilla tehdyt kokeet todistivat, että jo parin päivän ikäisen lapsen motoriikkaan on mahdollista vaikuttaa! Eyre on ollut kehittämässä myös aktiivisiin videopeleihin keskittyvää kun-

14 | CP-LEHTI 3 | 2017

Piritalla oli kongressissa posteriesitys motoriikan havainnointilomakkeista.

toutusta ja saanut lupaavia tuloksia niiden käytöstä eri-ikäisillä aivovaurion saaneilla henkilöillä. Aivotutkija Jill Zwicker on tehnyt Kanadassa upeaa työtä perustaessaan tutkimuspainotteisen DCD-klinikan, joka tällä hetkellä keskittyy DCD:n diagnosointiin ja lasten arviointiin, mutta jatkossa keskuksen on tarkoitus laajentua myös kuntoutuksen saralle. Vastaavanlaisia tutkimusklinikoita jäin kaipaamaan Suomeenkin. John Cairney, jonka juuret ovat syvällä DCD-tematiikassa, on julkaissut yli 185 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Hän kuvasi kehittämäänsä teoreettista ympäristön stressihypoteesimallia, joka selittää DCD:stä, ylipainosta ja inaktiivisuudesta aiheutuvien psykososiaalisten ongelmien (ahdistus ja masennus) yhteyksiä. Lisäksi Cairney esitteli alustavia tuloksia käynnissä olevasta pitkittäistutkimuksestaan, CATCH-projektista, jossa tutkitaan DCD-lasten fyysistä aktiivisuutta ja terveyskuntoa. Hän lupasikin, että saamme kuulla projektin tuloksista lisää seuraavassa Suomen kongressissa.

Käytännön tukemista – esimerkkinä pyöräilykurssi Jos pyöräily on lapselle haasteellista, niin Anna Barnetin esittelemä kuntatasoinen malli DCDlasten motoristen taitojen tukemiseen on yksi tehokkaaksi osoittautunut ratkaisu tähän pulmaan. Englannissa, Oxfordissa, on järjestetty vuosittain tutkimukseen perustuvaa viiden päivän pyöräilykurssia (1h x 5pvä) koulujen loma-aikoina kouluikäisille lapsille, joilla on DCD tai lievä cp-vamma. Pienryhmässä tapahtuva opetus perustuu taitojen pilkkomiseen, kannustamiseen ja selkeään struktuuriin. Lapsella on oltava kurssilla mukana yksi ai-


pyöräilyä. Tärkeintä on onnistumisten kokemusten ja palautteen saaminen harjoittelun joka vaiheessa. Lapsen kehittymistä arvioidaan tarkistuslistan avulla.

Uusia materiaaleja

Intian Valtameren rannalla sijaitseva Perth tarjosi täydelliset puitteet tapahtumalle. Matkaväsymys karisi tutustumalla lähiympäristön upeaan luontoon päivää ennen kongressia.

kuinen, jotta harjoittelua voisi jatkaa myös kotona. Kurssi pidetään suurimmaksi osaksi sisällä suuressa hallissa tasaisella ja pehmeällä alustalla. Lapsen pyörästä irrotetaan ensin polkimet ja aluksi Käy katsomassa kävellään seisten pyörä jalkopyöräilyvinkkejä: jen välissä, jonka jälkeen siirrywww.skillilataamo.fi. tään potkutteluun. Seuraavassa Katso myös tämän vaiheessa kiinnitetään toinen lehden sivulta 13. poljin ja yhdellä jalalla potkitaan vauhtia. Potkutteluvaiheen jälkeen aloitetaan polkeminen aluksi lasta selästä tukien. Ohjelma sisältää myös pujottelun ja käännösten harjoittelua ja lopuksi pihalla epätasaisella maastolla

Kongressissa esiteltiin uusia mielenkiintoisia työkaluja niin arviointiin kuin tukemiseenkin. Yksi uusista arviointimenetelmistä oli Amanda Timlerin nuorten motorisen pätevyyden mittari, AMCQ (Adolescent Motor Competence Questionnaire), jonka hän on kehittänyt yhdessä DCD-nuorten kanssa. Mittarin avulla Timler on tutkinut nuorten ja heidän vanhempiensa näkemyksiä nuoren motorisesta pätevyydestä sekä sukupuolten välisiä eroja. Nuoret naiset näyttävät stressaavan miehiä enemmän heikkoja motorisia taitojaan, ja erityisesti tyttöjen tukemiseen tulisikin löytää lisää keinoja. Pienille 3–6-vuotiaille lapsille suunnattu tutkimusperustainen eläinohjelma ´ANIMAL FUN´ (www.animalfun. com.au), joka kehittää fyysistä aktiivisuutta ja mielenterveyttä, vaikutti tutustumisen arvoiselta menetelmältä.

• Kirja: Barnett, A. (2017). Understanding Motor Behavior in Developmental Coordination Disorder. eBook: 978-1-315-26823-1. • Toiminnallinen voimatesti (FSM, Functional Strength Measurement) 4–10-vuotiaille lapsille (Verhoef-Aertssen & Smits-Engelsman): http:// functionalstrengthmeasurement-fsm.com. |||

DCD13-KONFERENSSI SUOMESSA 5.–8.6.2019

Piritta Asunta tapahtuman koordinaattori dcd13@jyu.fi @dcd13conference https://www.jyu.fi/sport/en/dcd13

CP-LEHTI 3 | 2017 | 15


ajassa

Ajankohtaista asiaa vammaisten ihmisten elämästä ja oikeuksista.

Ei myytävänä! -kansalaisaloite

– vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi

S

uomi ratifioi kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta, ja sen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus itse valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyjä asumisjärjestelyjä. Kansalaisaloite vastustaa vammaisten välttämättömien, koko elämän mittaisten palvelujen, esim. asumispalvelujen järjestämistä hankintalain mukaisesti kilpailuttamalla. Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin yllä mainittua YK:n sopimusta. Nämä palvelut tulisi rajata hankintalain soveltamisen ulkopuolelle, niin kuin monissa Euroopan Unionin maissa on tehty.

16 | CP-LEHTI 3 | 2017

Vammaisfoorumi ry:n ja Kehitysvammaalan asumisen neuvottelukunnan aloitteesta on kesäkuussa 2017 laitettu vireille Ei myytävänä! -kansalaisaloite, jonka voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi. Tämän CP-lehden seuraavalla sivulla on paperinen aloitelomake, jonka voi irrottaa lehdestä, täyttää ja lähettää maksutta postitse. Mikäli olet jo itse allekirjoittanut aloitteen, voit antaa lomakkeen ystävällesi, tuttavallesi tai naapurillesi. Aloite tarvitsee 50 000 allekirjoitusta, jotta se otetaan käsittelyyn eduskunnassa. Lisätietoja Ei myytävänä! -kansalaisaloitteesta: www.eimyytavana.fi |||


CP-LEHTI 3 | 2017 | 17


18 | CP-LEHTI 3 | 2017


CP-liitto onnittelee! Heinäkuussa pidetyissä parayleisurheilun MM-kisoissa Lontoossa suomalaiset saavuttivat huimat kuusi mitalia! MM-kultaa tuli satasen kelauksessa Amanda Kotajalle. Hopeaa sai keihäänheittäjä Marjaana Heikkinen T34-luokassa ja Toni Piispanen T51-luokan 100 kelauksessa. Pronssiset mitalit tulivat Henry Mannille T34-luokan 400 metrin kelauksessa ja Leo-Pekka Tähdelle T54-luokan 200 metrin kelauksessa.

Kommunikoinnin apuvälinepalvelut | TEKSTI HELI HONKO-PEKKARINEN

J

okaisella on oikeus puhua ja ilmaista itseään. Kommunikointi ja vuorovaikutus ovat jokaisen ihmisoikeuksia. Jos puhuminen ei suju tai on hankalaa, on mahdollista löytää erilaisia kommunikointikeinoja, jotka täydentävät, tukevat tai korvaavat puhetta. Kommunikoinnin apuvälineet ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta. Ne kuuluvat terveydenhuoltolain mukaan kunnan järjestämään lääkinnälliseen kuntoutukseen. Useimmiten kommunikoinnin apuvälineet kuuluvat erikoissairaanhoidosta luovutettaviin apuvälineisiin. Näillä apuvälineillä voidaan lisätä puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia tulla ymmärretyksi ja kuulluksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineillä tarkoitetaan tässä tilanteessa välineitä ja laitteita, joiden avulla lisätään ihmisen omatoimisuutta sekä itsenäisyyttä. Apuvälinepalvelu tulee kirjata yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan ja toivottavaa on, että se kirjataan myös palvelusuunnitelmaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluihin kuuluvat apuvälineen tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Vastuu on kunnilla ja sairaanhoitopiireillä. Tämä on maksuton palvelu asiakkaalle. Apuvälinepalveluiden lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan sekä ammattihenkilön yhdes-

sä toteama tarve. Asiakas itse tai vastaavasti hänen lähiympäristönsä voi myös havaita apuvälinetarpeen. Tarpeen havaitsemisen jälkeen tulee ottaa yhteyttä asiakkaan hoidosta vastaavaan tahoon, joka arvioi asiakkaan toimintakykyä. Hoitava taho tekee lähetteen kommunikoinnin apuvälineen arviointiin. Suomessa apuvälinearviointeja tekevät puheterapeutit yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Vaativimmat arvioinnit toteutetaan keskussairaaloiden apuvälineyksiköissä, Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekeissa tai vastaavia palveluita tuottavissa yksiköissä. Yleensä kaikkien uusien apuvälineiden käyttöönotto edellyttää ohjausta ja koulutusta lähiihmisille. Tämän kommunikaatio-opetuksen ja -ohjauksen myöntää kotikunnan sosiaalitoimi vammaispalvelulain perusteella sopeutumisvalmennuksena. Sopeutumisvalmennus on määrärahasidonnainen palvelu. Suosituksen kommunikaatio-opetuksesta tai -ohjauksesta voi kirjoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntija, esimerkiksi puheterapeutti tai muu asiantuntija. Kannattaa rohkeasti lähteä selvittämään, kuinka kommunikaatiota voisi helpottaa! Heli Honko-Pekkarinen Tulkkipalveluvastaava heli.honko(at)cp-liitto.fi 040 501 8212 |||

CP-LEHTI 3 | 2017 | 19


ajassa

Upeat, mukavat ihmiset tekevät kursseista unohtumattomia Sope-kesän kokemuksia | TEKSTI KATRIINA EKOLA | KUVAT PÄIVI RITVANEN

S

opeutumisvalmennuksen kesäkurssit ovat takana. CP-liiton sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Päivi Ritvanen iloitsee ensimmäisestä kurssikesästään. Hänellä on kesästä yllättynyt, tyytyväinen ja iloinen fiilis. - Kurssityötä tehdään koko vuoden. Tulin CP-liittoon töihin keväällä ja pääsin mukaan siinä vaiheessa, kun kurssipaikat olivat jo olemassa ja työntekijät rekrytoitu. Kerrasta toiseen yllätyin, miten kurssi alkoi, nousi siivilleen ja kantoi – jokainen kurssi oli oma ainutlaatuinen kokonaisuutensa. - Kävin jokaisella 13 kurssilla varmistamassa, onko jotain käytännön asioita, joita tulisi hoitaa tai järjestellä. Kurssiteemojen mukaan minulla oli oma osuuteni, jossa käsiteltiin ja keskusteltiin sosiaaliturvaan ja vammaispolitiikkaan liittyvistä asioista. Päivi on tyytyväinen moneen asiaan. Hän oppi ja sai paljon kokemuksia tulevia kurssikesiä varten. Hän tunnustaa, että myös tarpeellinen määrä mokia ja virhearvioita tuli tehtyä vastaisuudessa muistettavaksi. - Sain hyvät eväät ja perehdytyksen kurssityöhön ja hyvä tuen, kun Ilona Toljamo ja Elina Perttula olivat molemmat mukana kurssityössä tänä kesänä. - Kursseilla oli hyvät teemat ja toteutustavat. Meillä oli keskustelukursseja ja toiminnallisia kursseja: musiikkia ja liikettä, taidetta, teatteria ja

20 | CP-LEHTI 3 | 2017

itseilmaisua, kaupunkiseikkailua nuorille sekä perhekursseja lapsen ikäkauden mukaisista asioista. Olen hurjan tyytyväinen työntekijöihin! Meillä on paljon pitkään toiminnassa mukana olleita, jotka hakeutuvat joka kesä mukaan. Se on kallis aarre tälle toiminnalle! Joka kesä tulee myös uusia ikään kuin kasvamaan pitkän linjan kurssityöntekijöiksi. Työntekijöiden taidot ja sitoutuminen on loistavaa.

Iloa ja voimaantumista - Minuun on tehnyt myös hirmuisen vaikutuksen ilo ja heittäytyminen, millä sekä kurssilaiset että työntekijät ovat lähteneet mukaan toimintaan. Kurssit ovat avoimia kaikille CP-liiton kohderyhmiin kuuluville hyvin erilaisille ihmisille. Näillä kurssityöntekijöillä on taitoa ja osaamista, kokemusta ja silmää, lämpöä ja rohkeutta kohdata kaikenlaisia tilanteita ja kaikenlaisia tarpeita. Uskon, että kesän kursseilla olleet, sekä kurssilaiset että työntekijät, ovat saaneet sitä voimaa ja iloa, mikä on tämän toiminnan perusajatus. - Tänä kesänä kursseilla puhuttiin paljon sekä työelämästä että elämästä palvelukodeissa, arjesta ja avun kohteena olemisesta. Kaikesta siitä vuorovaikutuksesta, jota elämässä ja arjessa on. Yhdellä kurssilla tuotettiin draamamenetelmällä korjaava kokemus tilanteesta, jossa joku oli kokenut tulleensa lytätyksi tai nolatuk-


si ja näyteltiin se tilanne toisin. Ihmisen mieli on armollinen, se ottaa tämän vastaan ja siinä ryhmässä yhdessä ikään kuin kirjoitetaan tarina uudelleen. Tämä on sosiaalisen kuntoutuksen yksi hirveän tärkeä puoli ja mahdollisuus.

Moijalan henki Moijala on tehnyt Päiviin suuren vaikutuksen. - Moijala on oma lukunsa tässä koko kurssihistoriassa. Tämä on mun eka Moijala-kesä ja olen ihan sen paikan lumoissa! Toivon hartaasti ja teen kaikkeni, että Moijala kurssipaikkana ja ainutlaatuisena toimintamuotona säilyy. Se on kaunis paikka keskellä ihanaa maalaismaisemaa järvenrannalla, muutaman kilometrin päässä kaikista palveluista ja kaupoista. Siellä on omanlainen henki. Vanha maalaistalo, jossa vähän historiakin havisee. Sinne on kertynyt CP-liiton ja yhteisön historiaa, siellä on talkookuvia seinällä, ja monelle se on osa omaa elämäntarinaa. Tarinoita kerrotaan ja muistellaan ja luodaan uusia. Se on aika ainutlaatuinen kurssikeskus!

Vaikeita valintoja Kursseille on jatkuvasti enemmän hakijoita kuin kurssipaikkoja, ja on tehtävä vaikeita valintoja siitä, ketkä pääsevät mukaan. - Kursseille on tietyt valintakriteerit, kursseille ei ilmoittauduta vaan niille haetaan. Kuntoutustoimikunta valitsee hakemusten perusteella ihmiset, jotka tuntuisivat olevan eniten kyseisen kurssin tarpeessa. Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että kaikkia joilla on perustellut tarpeet, ei voida ottaa mukaan. - Meidän pitää vastata kunkin kurssilaisen turvallisuudesta ja siitä, että pystytään avustamaan hänen tarvitsemansa tavalla. On huomioitava, että työntekijäresurssit riittävät ja että kurssi on turvallinen paikka tulla. Vaikka ei ole omaa avustajaa tai omia lähiihmisiä mukana, niin voi turvallisin mielen lähteä ja altistaa itsensä aivan uudenlaiseen tilanteeseen ja ns. vieraiden ihmisten avustettavaksi, mikä on aikamoinen sankariteko. - Kesä opetti, että jokaisen kurssilaisen itsensä vuoksi pitää varmistaa jollain tavalla, ettei

kurssi muodostu liian raskaaksi henkisesti tai fyysisesti. Pitää varmistua, että kurssilainen jaksaa tavoitteen mukaisesti olla kurssilla ja hän saa kurssilta sen, mitä kurssi voi antaa. - Yksi tärkeä kurssilaisporukka on omaiset, vanhemmat ja sisarukset. Isoja juttuja tapahtuu perheiden yhteistoiminnassa, kun vanhemmat, siskot ja veljet ja cp-vammaiset lapset vaikka pelaavat jalkapalloa iltakaudet. Se on se yhteisö, joka pyritään luomaan ja jossa vaihdetaan tietoja ja kokemuksia ja tuetaan toinen toista.

Kohti ensi kesän kursseja Työ ensi kesän kursseja varten jatkuu syksyllä. - Minä oikein odotan jo ensi kesää. Seuraavan kesän kurssit suunnitellaan edellisenä keväänä eli jotain teemoja on jo tiedossa. Uutena perhekurssina on tulossa murrosikäisten perheille suunnattu kurssi ja toiminnallisiin kursseihin saamme uutena luontoteeman. -Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tänä kesänä! Ja anteeksi niille, jotka eivät päässeet mukaan – tervetuloa hakijaksi! ||| CP-LEHTI 3 | 2017 | 21


CP-lehti kysyi muutamalta kurssilaiselta kesän kurssikuulumisia. Näitä kysyttiin: 1. Millä kurssilla olit? Kurssin nimi, aika ja paikka. 2. Miksi halusit päästä juuri tälle kurssille? / Mikä sinua kiinnosti juuri tässä kurssissa? 3. Mitä teitte kurssilla? 4. Millaista kurssilla oli? 5. Mitä kurssista jäi erityisesti mieleesi? 6. Mitä muuta haluat sanoa kurssista tai omasta kurssikokemuksestasi?

Näin kurssilaiset vastasivat:

Salome Hongisto

Arttu Lager

1. Kokemuksia ja kertomuksia 7.–16.6 Moijala, Hattula

1. Musiikkia ja liikettä. Hattula, Moijala 28.6.–4.7.2017

2. Tykkään keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Halusin myös kuulla muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kokemuksia.

2. Äiti oli ilmoittanut minut kurssille, koska tiesi, että pidän musiikista.

3. Keskusteluryhmien lisäksi yhdessäoloa pelien ja saunomisen merkeissä. Hattula-päivillä oltiin myös. 4. Se oli hyvää aikaa! Sisältö oli monipuolista ja tasapainoinen. 5. Ilmapiiri oli mahtava ja ryhmäydyimme yllättävän nopeasti. Upeat ihmiset, niin avustajat kuin kurssilaisetkin. Enkä vieläkään ole unohtanut hyvää ruokaa. 6. Kiittää kaikkia jotka ovat olleet osana mahdollistamassa kurssin toteutumista!! Olisin milloin tahansa valmis lähtemään uudestaan!

22 | CP-LEHTI 3 | 2017

3. Soitettiin, laulettiin ja tanssittiin. Pelasimme Unoa, uitiin, saunottiin ja kävimme kävelyllä. 4. Hauskaa ja ystävällisiä sekä mukavia ihmisiä. 5. Miljöö, tanssi sekä mukava yhdessäolo. 6. Olen todella postiivisesti yllättynyt siitä kuinka mukavaa leirillä oli. Toivottavasti pääsen uudestaan leirille!


Erik Lehto

Annamari Pulliainen

1. Olin heinäkuun alussa 7.–13.7. kurssilla ”Musiikkia ja liikettä”. Kurssipaikkana oli vanha tuttu Moijala.

1. Vahvistusta ja Voimaa -aikuisten keskustelupainotteinen kurssi, 1.–5.8.2017 Moijalassa.

2. Olen aikaisemmin ollut työpajakursseilla. Nyt harrastan aktiivisesti musiikkia mm. porilaisessa AVAIN-orkesterissa. Musiikki ja erilaiset musiikkitapahtumat sekä kansainväliset että kotimaiset esiintyjät kiinnostavat minua. Nyt oli mahdollisuus kehittää omia taitoja musisoiden sekä liikkua tanssillisin keinoin.

2. Koin tarvitsevani voimaa arjessa kokemiini haasteisiin.

3. Kursseilla soitimme, tuotimme omaa tanssia, teimme esityksiä ja kaiken kruunasi festivaaleilla käynti. Festareilla esiintyi oma suosikkibändini Eppu Normaali.

4. Mukavaa. Sain vertaistuesta voimaa arkeen. Lisäksi CP-liiton työntekijä Päivin tapaaminen oli antoisa.

3. Vietettiin mukavaa aikaa yhdessä, keskusteltiin arjen haasteista ja jaettiin muutenkin kokemuksia. Pelailtiin lautapelejä, grillailtiin ja käytiin kesäteatterissa ja syömässä Aulangolla.

5. Kaverit, uudet ihmiset. 4. Kursseilla oli kivat kurssikaverit ja mukava henkilökunta. Tunnelma oli rento ja erilaisiin tehtäviin uskalsi sananmukaisesti heittäytyä. Tehtäviin osallistuttiin innokkaasti. 5. Kurssi oli monitahoinen ja oikeastaan mikään yksittäinen juttu ei noussut ylitse muiden. Muistitikulta löytyi monta hauskaa kuvaa ja videota kurssilta. 6. Kokemuksena musiikin ja liikkeen yhdistäminen oli mieleenpainuva kurssiidea. Olin todella onnekas, kun pääsin mukaan kurssilaiseksi ja sain kokea upeita elämyksiä tälläkin kurssilla.

6. Suosittelen sopeutumiskursseja kaikille, jotka kaipaavat voimia ja vaihtelua arkeen. |||

! e l l i k i a k ä y s Hyvää syk

CP-LEHTI 3 | 2017 | 23


VERTAISTOIMINTAA AIKUISILLE

syyskaudella 2017

Teemakeskusteluja, kokemusten jakamista, yhteistä tekemistä ja yhdessä olemista. Tapaamisiin ovat tervetulleita kaikki 18 vuotta täyttäneet, joilla on cp-, mmc- tai hydrokefaliavamma, motorisen oppimisen vaikeus tai muita lieviä motoriikan haasteita. Tapaamme CP-liiton keskustoimistolla osoitteessa: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, 2. krs. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Aikuistoiminnan suunnittelija Heidi Huttunen, heidi.huttunen(at)cp-liitto.fi, p. 040 589 5893.

Aikuistoiminta on myös mukana: Maailman CP-päivää vietetään perjantaina 6.10. pukeutumalla vihreään! Haastamme kaikki mukaan keskustelemaan cpvammaisuudesta ja jakamaan ajatuksia sosiaalisessa mediassa hästägillä #pyyhiennakkoluulosi.

Paikallistapahtumia järjestetään toiveiden mukaan. 24 | CP-LEHTI 3 | 2017

KATRIINA EKOLA

Olemme mukana Mielenterveysmessuilla 2017 Helsingin Wanhassa satamassa 21.–22.11.2017, http://mtkl.fi/mielenterveysmessut-2/.


asiantuntija

MARKKU VIRKAMÄEN ALBUMI

Markku Virkamäki Kirjoittaja on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja, eMBA

Vammaisten ihmisten palveluiden järjestäminen kilpailuttamalla lähestyy henkistä heitteille jättämistä

K Tosiasiassa hankintaprosessissa päätetään tällä hetkellä myös palvelun tuottamisen sisältö. Tämän sisällön laadintaan vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä eivät pääse mukaa.”.

aikki suomalaiset vammaisjärjestöt ovat tehneet Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen. Sen tarkoituksena on saada hankintalain soveltamisalan rajaus eduskunnan käsiteltäväksi uudelleen. Soveltamisalan rajauksella pyrimme lopettamaan vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien avun ja tuen tarpeiden kilpailutukset. Näissä kilpailutuksissa vammaisilla henkilöillä ja heidän läheisillään ei ole osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia eikä oikeussuojakeinoja. Suomi on kilpailuttanut näitä palveluja vuodesta 2007 alkaen ja huonoja esimerkkejä riittää. Tosiasiassa hankintaprosessissa päätetään tällä hetkellä myös palvelun tuottamisen sisältö. Tämän sisällön laadintaan vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä eivät pääse mukaan. Uudistettu sosiaalihuoltolaki ja vammaispalvelulaki lähtevät korostetusti asiakkaan osallisuudesta keinona tuottaa myönteistä sisältöä palveluun ja sen laatuun. Samalla se lisäisi palvelun käyttäjien toimintakykyä ja omaa vastuun ottamista. Hankintamenettelyssä tämä on kaunista korulausetta. Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet eivät toteudu millään tavalla. Tästä on riittävästi näyttöä kymmenen viime vuoden ajalta. Viime keväänä kajaanilaiset vanhemmat tekivät valituksen kuntayhtymän hankintapäätöksestä ja valittivat hallinto-oikeuteen, Markkinaoikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaikissa oikeusasteissa heidän valituksensa hylättiin, koska ”he eivät olleet asianosaisia”. Ja hankintapäätös koski juuri heidän elämänmittaista asumispalvelua. Tällä kilpailutuksella ja hankintapäätöksellä on kaikkein eniten vaikutusta juuri heidän elämään, arjen sujuvuuteen ja jatkuvuuteen. Turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta on rikottu merkittävällä tavalla. Eivätkä kajaanilaiset ole ollenkaan yksin. Vastaavaa on tapahtunut aivan liian monille sadoille henkilöille. Poliittisen päätöksenteon tasolla asiaan haetaan ratkaisua sote-uudistuksen henkilökohtaisella budjetoinnilla ja asiakassetelillä. Niitä uudistuksia vammaisjärjestöt kannattavat. Haasteena vain ovat määräaikaisiksi kilpailutetut sopimukset, joita kunnissa ja ajetaan ja lobatataan vahvasti uusintakilpailutusten piiriin. Kuntapäättäjät ja virkamiehet vetoavat hankintayksikköjen juristeihin, joiden mukaan hankintalain mukaan näin pitää tehdä. Samanarvoiset asiakaslait tai Suomessa 10.6.2016 voimaan tullut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus eivät johda asiakkaan edun mukaiseen tulkintaan. Ennen kuin henkilökohtainen budjetointi on kaikilla vammaisilla henkilöillä todellisuutta ehditään tuottaa uusintakilpailutuksissa paljon epäoikeudenmukaisuutta ja arjen jatkuvuuden ja turvallisuuden rikkomista. Tämän vuoksi ajamme kansalaisaloitetta. ||| CP-LEHTI 3 | 2017 | 25


Syyspäivät ja liittokokous 28.–29.10.2017 Tampere, hotelli Scandic Tampere City (Hämeenkatu 1)

Tunnista itsesi - tunnista tarpeesi Syyspäiviä vietetään Tampereella (Hotelli Scandic Cityssä) . Päivien teemana on Tunnista itsesi – tunnista tarpeesi. Syyspäivillä käsitellään, esitellään ja mietitään kuntoutuksen eri puolia. Tiedätkö kuntoutustavoitteesi? Ovatko ne ajan tasalla? Miten tehdään hyvä ja konkreettinen kuntoutussuunnitelma? Miten kuntoutussuunnitelman tekemiseen voi valmistautua etukäteen? Kuulemme myös vammaispolitiikan ajankohtaisista asioista. Ilmoittautuminen viimeistään 25.9.2017 osoitteessa cp-liitto.fi. Lisätietoja: aluetyön suunnittelija Jari Turku, Suomen CP-liitto, 0400 884 372, jari.turku(at)cp-liitto.fi. Alustava ohjelma (ohjelmamuutokset mahdollisia)

KATRIINA EKOLA

Lauantai 28.10.2017 (kokoustila Pyynikki 1–3) 12.00 Syyspäivien avaus Suomen CP-liiton puheenjohtaja Jaakko Paatero Tampereen kaupungin terveiset, kaupungin edustaja Pirkanmaan CP-yhdistyksen puheenjohtaja Janne Valkeejärvi 12.30 Avausluento / johdatus päivän teemaan 13.00 ”Puhutaan kuntoutuksesta”: pyydettyjä puheenvuoroja kuntoutuksesta ja keskustelua 14.00 Kahvitauko 14.30 Työpajat 1. Lasten kuntoutus 2. Aikuisten kuntoutus 3. Ikääntyneiden kuntoutus Kaikissa työpajoissa käsitellään lääkinnällistä kuntoutusta sekä valmistautumista kuntoutussuunnitelman tekoon ja omien tavoitteiden asettamiseen. 16.00 Vammaispolitiikan ajankohtaisia asioita 20.00 Illallinen

Sunnuntai 29.10.2017 (kokoustila Pyynikki 1–3) Sääntömääräinen syysliittokokous 9.30 Valtakirjojen tarkistus 10.00 Suomen CP-liitto ry:n syysliittokokous 12.30 Lounas

Vertaistapaaminen aikuisille Perjantaina 27.10. klo 18–20 järjestetään vertaistapaaminen cp-, mmc- ja hydrokefaliavammaisille aikuisille (hotelli Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1). Tapaaminen on maksuton eikä edellytä cp-yhdistyksen jäsenyyttä.

26 | CP-LEHTI 3 | 2017

Ilmoittautuminen tapaamiseen viimeistään 23.10.2017 Heidille CP-liittoon: Heidi Huttunen, heidi.huttunen(at)cp-liitto.fi, p. 040 589 5893.


Tuetut lomat 2018 Voimaa vertaisuudesta

Voimaa vertaisuudesta

Voimaa vertaisuudesta

Voimaa vertaisuudesta

Kohderyhmä: omatoimiset aikuiset Aika: 23.–25.2.2018 Paikka: Spa Hotel Runni Hakuaika päättyy: 23.11.2017

Kohderyhmä: omatoimiset lapsiperheet Aika: 17.–20.6.2018 Paikka: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Hakuaika päättyy: 17.3.2018

Kohderyhmä: omatoimiset lapsiperheet Aika: 30.6.–5.7.2018 Paikka: Kuortaneen Urheiluopisto Hakuaika päättyy: 30.3.2018

Kohderyhmä: omatoimiset lapsiperheet Aika: 1.7.–6.7.2018 Paikka: Kylpylähotelli Rauhalahti Hakuaika päättyy: 1.4.2018

Lue lisää: cp-liitto.fi

CP-LEHTI 3 | 2017 | 27


ajassa

Apuväline 2017 9.–11.11.2017 Tampereella Joka toinen syksy järjestettävä suurtapahtuma apuvälineistä, kuntoutuksesta ja esteettömyydestä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. www.apuvaline.info

Suolihuuhtelu toimivaksi

S

uomen CP-liitto on toiminut mmcvammaisten etujärjestönä vuodesta 1989 lähtien. Mmc on pääasiassa liikuntavamma, mutta merkittäviä toimintahäiriöitä esiintyy yleensä myös rakon ja suolen alueella. Mmc-vammaisilla on syntyessään selässä kohju tai pullistuma, jonka kohdalla eikä sen alapuolella ole hermotusta. Vammasta johtuvat oireet ovat verrattavissa halvausoireisiin. Hermotusta puuttuu lihaksistosta ja suolistosta, jolloin virtsan ja suolen pidätyskyky on puutteellinen tai se puuttuu kokonaan. Suoli on tyhjennettävä vähintään joka toinen päivä suolihuuhteluilla. Huuhtelua varten monille mmc-vammaisille on tehty ACE-stoomaleikkaus (kirurgisesti nostettu umpilisäkkeen kärki avanteeksi vatsanpeitteelle). Avanteesta pujotetaan katetri, jonka kautta suoleen valutetaan liuoksia, mm. Klyx-peräruiskeliuosta. Liuosten määrät on tarkkaan määritetty kunkin potilaan oman suolen toiminnan mukaan. Klyxiä on mahdollista käyttää myös ilman avannetta. Klyxiä käytetään yleensä säännöllisesti ja jatkuvasti vuosikausia. Sivuvaikutuksia ei juurikaan ole ilmennyt vuosia jatkuneessa pitkäaikaiskäytössä. Klyxin edut koetaankin paljon mahdollisia ja yleensä hyvin lieviä haittavaikutuksia tärkeämmiksi.

28 | CP-LEHTI 3 | 2017

Huuhtelu täytyy saada kunnolla tehtyä, että suolen alaosa tyhjenisi mahdollisimman perusteellisesti. Muuten ulostetta voi tippua satunnaisesti, joka ymmärrettävästi muodostaa varsin suuren sosiaalisen haitan. Mmc-vammaiset kokevatkin suolen toimintahäiriöt eniten tavanomaista elämää haittaavana ja rajoittavana tekijänä. Monet kokevat juuri suolen toimimattomuuden häpeää aiheuttavaksi ja vammauttavaksi asiaksi, paljon enemmän kuin esimerkiksi liikuntakyvyn rajoitteet. Suolen toimimattomuuden arvaamattomuus voi aiheuttaa sosiaalisia pelkoja, eristyneisyyttä, kiusaamista sekä häpeää. Aikuisille ja lapsille on kehitetty erilaisia suolihuuhtelulaitteita helpottamaan suolen tyhjentämistä. Syyskuussa tulee aikuisten Navina Smartin rinnalle uusi lapsille suunniteltu elektronisesti toimiva Navina Smart -suolihuuhtelulaite. Huuhteluhoidon on tarkoitus nopeuttaa ja tehostaa suolentyhjennystä, lisätä mahdollisuutta elää vapaammin sekä helpottaa perheen arkea. Siihen voit käydä tutustumassa Apuvälinemessuilla ja saada lisää tietoa sen toimivuudesta ja mahdollisesta hankkimisesta. Kyseinen laite on nähtävissä Wellspectin pisteessä. Apuvälinemessut ovat Tampereella 9.–11.11.2017. |||


KATRIINA EKOLA

Voinko katsoa asioita toisesta näkökulmasta? CP-LEHTI 3 | 2017 | 29


lajia valitsemassa Tällä palstalla tutustutaan eri liikuntalajeihin ja arvioidaan lajien soveltuvuutta liikuntavammaisille ihmisille.

Ratsastus - monipuolinen liikuntamuoto | TEKSTI HEIDI HUTTUNEN | KUVAT ANU PATRIKKA

R

atsastus harrastuksena tarjoaa mukavaa tekemistä hevosten kanssa tai vauhdin hurmaa ja loputtomasti haasteita oman taitotason ja kiinnostuksen mukaan. Ratsastaa voi ympäri vuoden mukavasti lämpimissä maneeseissa ja hyvin hoidetuilla kentillä. Maastossa liikkuminen hevosella on oma ainutlaatuinen kokemuksensa. Fyysisesti

30 | CP-LEHTI 3 | 2017

toimintarajoitteiselle, liikuntavammaiselle henkilölle ratsastus on oiva konsti päästä luontoon ja liikkua sellaisessa maastossa, jonne huonon tasapainon omaavana ja apuvälineillä ei pääse. Ratsastus on monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille. Se kohottaa kuntoa ja kehittää syviä lihaksia, parantaa keskivartalonhallintaa ja kehotietoisuutta. Hevosen


+

• Hevosen koskettaminen rauhoittaa ja tuottaa elämäniloa. Yhteistyö ison eläimen kanssa voi vahvistaa itseluottamusta ja vastuuntuntoa. • Ratsastus rentouttaa fyysisesti ja psyykkisesti. Hevosen kanssa voi olla vain tässä ja nyt. • Hevosen selässä kävelykyvytönkin voi saada tärkeitä aistimuksia, jotka mukailevat kävelyä. • Alkuvaiheessa omia varusteita ei tarvita.

• Ratsastuskoulut ovat usein fyysisesti toimintarajoitteisen näkökulmasta hankalia paikkoja liikkua. • Kunnolliset sosiaalitilat ja etenkin esteetön wc puuttuu usein. • Harrastuksen edetessä voi tulla kalliiksi. • Ratsastuskoulujen esteettömyys ja varustelu sekä ohjaajien osaamisen taso on vaihtelevaa.

koskettamisella ja luonnossa liikkumisella on tutkitusti stressiä vähentävä vaikutus. Lajiin voi tutustua yksittäisillä alkeistunneilla kokeneiden ohjaajien opastuksessa ja vaikkapa taluttajan kanssa. Harrastaa voi monella tavalla: esteitä hyppäämällä, kouluratsastamalla, kilpailemalla tai osallistumalla vaellusratsastuksille. Ratsastus on myös suosittu, monipuolinen ja palkitseva terapiamuoto.

Varusteet Ratsastusharrastuksen alkuun pääsee ilman suuria välinehankintoja. Hyvin pärjää esimerkiksi tavallisilla kumisaappailla sekä joustavilla housuilla, joissa ei ole paksuja saumoja. Kypärän käyttö on pakollista ja sen voi yleensä lainata tallilta. Ratsastukseen on olemassa erilaisia apuvälineratkaisuja, jotka helpottavat fyysisesti vammaisten selkään pääsyä ja siellä pysymistä. |||

Ratsastus • Vammaisratsastus: http://www.ratsastus.fi/lajit/ vammaisratsastus • Ratsastus: http://www.vammaisurheilu.fi/ liikunta-ja-urheilu/lajit/ratsastus • Ratsastusterapia: http://www.suomenratsastusterapeutit.fi/ • Ratsastus on ollut paralympialaji vuodesta 1996 (vammaisurheilu. fi).

CP-LEHTI 3 | 2017 | 31


Hoidatko vammaista läheistä kotonasi? Tarvitsetko vapaapäivän?

Jos hoidat vammaista omaistasi kotona ja tarvitset

vapaapäiviä, voit hakea Suomen CP-liitosta avustusta lomittajan palkkaan. CP-liiton lomittajatoiminta on tarkoitettu perheille, joissa on cp-, mmc- tai hydrokefaliavammainen henkilö.

Kuka voi hakea? Rahaa lomittajan palkkaamiseen voi hakea vanhempi tai puoliso, joka haluaa viettää vapaapäivän, viikonloppuvapaan tai loman. Vapaapäiviä voi olla maksimissaan seitsemän vuorokautta vuodessa. Ehtona tuen saamiselle on, että perhe ei saa kunnan omaishoidon tukea.

Lomittaja on hankittava itse Perhe hankkii itse lomittajan, jonka tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Samassa taloudessa asuva perheenjäsen ei voi toimia lomittajana.

Miten haet? Voit hakea rahaa sähköisellä hakulomakkeella tai tulostaa lomakkeen CP-liiton nettisivuilta. Lähetä lomake Anne Heiskaselle osoitteeseen Suomen CPliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Jos haet vapaata ensimmäistä kertaa, liitä hakemukseen kopio lääkäritodistuksesta. Toimita hakemus hyvissä ajoin ennen loman alkua CP-liittoon. Suomen CP-liitto maksaa lomittajalle tehdystä työstä palkkion, jonka suuruus on 170 euroa / vuorokausi. Lähetämme palkkiolomakkeen päätöksen mukana, ja työn voi laskuttaa liitosta heti vapaan jälkeen. Palkkio maksetaan suoraan lomittajan tilille ja palkkiosta vähennetään ennakonpidätys.

Anne Heiskanen 044 059 2600 anne.heiskanen(at)cp-liitto.fi 32 | CP-LEHTI 3 | 2017

KATRIINA EKOLA

Lisätiedot


kolumnivieras

KIRSI PIMIÄN ALBUMI

Kirsi Pimiä Kirjoittaja on yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lait muuttuvat ja asenteidenkin pitäisi

S Silloin, kun asenteet johtuvat tiedon puutteesta, voidaan tiedon levittämisellä ja koulutuksella saada aikaan paljon hyvää.”

uomessa pidetään liian usein riittävänä, että yhteiskunnan tarjoama tukiverkko huolehtii vammaisista henkilöistä. Tämä tarkoittaa, ettei nähdä tarvetta vammaisille henkilöille kohdennetuille toimenpiteille, jotka parantaisivat heidän yhdenvertaisuuttaan ja osallisuuttaan. Vammaisten yhdenvertaisuutta ei toteuteta vain vammaispalvelulaissa. Vuonna 2015 Suomessa tuli voimaan uusittu yhdenvertaisuuslaki, jossa on vaatimukset yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuudesta sekä kohtuullisista mukautuksista. Uudistetun lain myötä aikaisemmasta vähemmistövaltuutetusta tuli yhdenvertaisuusvaltuutettu. Toimivalta laajeni niin, että me voimme nyt puuttua myös vammaisuuden perusteella tapahtuvaan syrjintään. Moni ei kuitenkaan vielä tiedä mahdollisuudesta saada meiltä neuvontaa tai jättää kantelu. Toteutimme viime vuonna vammaisselvityksen, johon vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on Suomessa huono tai erittäin huono. Asenteet voivat johtaa syrjintään yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää kohtuullisia mukautuksia, jotta yksilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisten kanssa sekä esimerkiksi hankkia yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita. Kaikki palvelujen tarjoajat eivät ole muutoksista kuitenkaan tietoisia tai ainakaan vielä muuttaneet toimintatapojaan. Silloin, kun asenteet johtuvat tiedon puutteesta, voidaan tiedon levittämisellä ja koulutuksella saada aikaan paljon hyvää. Tarkoituksellisen negatiivisiin asenteisiin puree aktiivinen oikeussuojakeinojen käyttö. Kuitenkin vammaisselvitykseemme vastaajista vain 40 prosenttia oli sitä mieltä, että tietää oikeutensa, jos kohtaa syrjintää tai häirintää. Tarvitaan lisää ihmis- ja perusoikeuskasvatusta. Vammaisilla henkilöillä on yhtäläiset oikeudet käydä koulua, tehdä työtä ja nauttia elämästä. Yhdenvertaisuus toteutuu silloin, kun tämän sisäistävät kaikki. |||

CP-LEHTI 3 | 2017 | 33


minun elämästäni

Minun elämästäni antaa puheenvuoron CP-lehden lukijoille. Haluaisitko sinä kertoa elämästäsi muille? Ota yhteyttä CPliiton tiedottajaan Katriina Ekolaan, katriina.ekola(at)cp-liitto.fi.

Rockin yhteisöllisyyttä.

Tuska - ehdoton suosikkifestivaalini | TEKSTI RIKU LAURILA | KUVA TESSA LAMPINEN

T

uska on metallimusiikin ystävien kokoontumisfestivaali Suvilahdessa Helsingissä. Festivaalia on juhlittu 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi oli kovia yhtyeitä. Suvilahti on melko esteetön. Sisäänkäynnin kohdalla on kyllä vaikeuksia kivisoran takia. Pääosin kenttä on kuitenkin asfalttia, joten kulkeminen sujuu alun jälkeen mainiosti. Alueella on myös halli, jossa on inva-vessa. Olin perjantaina ja lauantaina suhteellisen lähellä lavaa, tämä ei ehkä ollut viisasta, koska en nähnyt hyvin. Ihmiset suhtautuivat kuitenkin pyörätuoliini mainiosti. Tuskafestivaaleilla ei ole ollut ainuttakaan järjestyshäiriötä vuosiin. Perjantaina halusin kuunnella ensiksi Suicidal Tendenciestä. Se oli pettymys. Musiikki oli 34 | CP-LEHTI 3 | 2017

liian rankkaa. Olimme ihan lavan edessä ja ihmiset riehuivat ympärillä. Pätevä järjestysmies hoiti tilanteen ja kaikki sujui hyvin. Yritimme etsiä seuraavaksi Isomnium-nimisen yhtyeen. Olin sekoittanut soittoajat enkä päässyt näkemään tätä bändiä lavan eteen. Sattumalta kuitenkin istuimme teltan lähelle, joten kuulin tätä joensuulaisyhtyettä. Lauantain kuuntelimme ensimmäisenä Mokomaa. Odotin tältä yhtyeeltä enemmän. Laulusta ei saanut aina selvää. Tämän jälkeen oli vuorossa Timo Rautiainen & Trio Niskalaukausta. Pidän tästä yhtyeestä. Seuraavana oli Amorphisin vuoro. Olen nähnyt heidät aiemminkin. Tuttu murina lauluissa oli edelleen tallella.

Viikonlopun pääesiintyjä HIM kajahti illan päätteeksi noin kello 22. Ilta päättyi ilotulitukseen. Minusta se sopi HIMin viimeiseen esiintymiseen tällä festivaalilla. Sunnuntaina saavuimme viiden aikaan. Ensimmäiseksi kuuntelimme Apocalypticaa, joka soitti Metallicaa sellolla. Nyt tein oikean u-käännöksen festivaalikäyttäytymisessäni ja menin ystäväni kanssa inva-lavalle. Se oli hyvä päätös. Näin hyvin. Rumpali löi niin kovaa, että oikeaan korvaani sattui vielä tiistaina. Viimeisenä kuuntelimme Sonata Articaa. Jälleen menimme inva-lavalle, joten näin yhtyeen. Sonata on kyllä todella hyvä livenä - se osaa ottaa yleisönsä huomioon, eikä tule vain soittamaan virkamiesmäisesti ja lähde pois. Kiitos Tuska!! |||


CP-LEHTI 3 | 2017 | 35


järjestöelämää

Jäsenjärjestöavustus vuodelle 2018

S

uomen CP-liitto hakee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) jäsenjärjestöavustusta vuodelle 2018. Jäsenjärjestöavustus on tarkoitettu käytettäväksi cp-yhdistysten vertais- ja virkistystoimintaan. Yhdistykset voivat hakea avustusta CP-liitosta erillisellä hakemuksella. Vuoden 2018 avustuksia varten hakemusten haku päättyy 30.11.2017. Myönteisen avustuspäätöksen saaneet yhdistykset saavat tiedon myönnetystä jäsenjärjestöavustuksesta STEAn avustuspäätöksen vahvistami-

sen jälkeen (tammikuu 2018). Mikäli avustusta jää jaettavaksi ensimmäisen hakukierroksen jälkeen, käynnistetään syksyllä uusi hakukierros vuodelle 2018. Avustus on tarkoitettu yhdistyksen perustoiminnan tukemiseen ja jäsenistölle suunnattujen tapahtumien järjestämiseen. Myös sellaisiin tapahtumiin, joiden tarkoituksena on saada uusia jäseniä. Avustusta ei voi käyttää CP-liiton järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin (esim. CP-liiton boccia-kilpailut, syysja kevätpäivät). Lisätietoja saatte omalta aluetyön suunnittelijaltanne. |||

CP-lehti 50 vuotta sitten

CP-lehdessä 3/1967 kerrottiin kesäleirien kuulumisista. Lehdessä oli kesäterveisiä mm. Tampereen Näsijärven rannalla Näsirinteen voimisteluopistolla, Lappeenrannan Voisalmensaaressa, PohjoisKarjalassa Niittylahden opistolla sekä Kuopion maalaiskunnan Väänälänrannan kansakoululla järjestetyistä kesäleireistä. Samana kesänä pidettiin myös ensimmäinen CP-liiton oma kesäleiri Suur-Miehikkälässä.

36 | CP-LEHTI 3 | 2017

”Lapsilla, ainakin pienemmillä, näytti olevan hauskaa ja silminnähden oli havaittavissa, että monet heistä piristyivät ja virkistyivät leirilläoloaikanaan. Eräänä mittarina voidaan lasten viihtyvyyden kohdalla pitää ruokahalua, joka monilla oli valtava. Runsas ulkoilma ansaitsee tästä kiitoksen.”, kirjoitti Arja Nissilä, leirin vastaava henkilö. Hän toteaa, että leiri oli kokeilu ja että siitä opittiin paljon: muun muassa vanhempien apuvälineneuvonta huomattiin erittäin tärkeäksi aiheeksi lasten kesäleirien aikana. |||


Piknik-päivä Pikku-Veskulla | TEKSTI ILONA IHAKSI | KUVAT ILONA IHAKSIN KUVA-ALBUMI

CP-yhdistyksen Piknik-päivässä eväät maistui, auringossa runsaslukuinen osallistujajoukko melkein paistui. Kauppansa tekivät yhdistyksen tarjoamat kylmät mehut ja mieltäni lämmitti valokuvasuunnistuskehut!

L

ahden Seudun CP-yhdistys järjesti 17.6. perinteisen liikunnallisen Piknik-päivän Pikku-Vesijärven rannalla. Ohjelmassa oli valokuvasuunnistusta, kalastusta, eväistä ja vesiurkuesityksestä nauttimista. Oli meillä boccia-pallot ja mölkkykin mukana, mutta aurinko paistoi niin ihanasti, että ne pelit jäi pelaamatta. Vieraiksi saimme porukkaa Espoon ja Porin suunnilta sekä CP-liiton liikuntatoiminnan suunnittelijan Anu Patrikan. Juha kalasti ja sai noin kilon painoisen kirjolohen pohjaongella, jossa oli tahnapallo syöttinä. Itse vastasin valokuvasuunnistuksesta. Olin käynyt kesäkuun alussa kuvamassa viisi kohdetta puistoalueelta. Ennen kuin aloitimme, laitoin liituja naruihin roikkumaan kuvien kohteisiin. Laitoin myös muutamia liitunaruja vääriin kohteisiin hämäykseksi. Osallistujat saivat kuvan kerrallaan etsittäväksi. Suunnistaa sai yksin, kaksin tai po-

rukassa, ihan miten kukin halusi. Kaikki kohteet löytyivät hienosti, Anu vaan meni pari kertaa väärään lankaan. Mutta ei se mitään, ei muuta kuin uudelleen etsimään oikeaa liitunarua. Iltapäivän päätteeksi osa porukasta kävi vielä tutustumassa läheisen Lahden sataman maisemiin ja antimiin. Kiitos kaikille osallistujille! Ja tervetuloa ensi kesänäkin viettämään kanssamme Piknik-päivää Lahteen! |||

CP-LEHTI 3 | 2017 | 37


Miesten laitumille ajo | TEKSTI JANI MAUNULA JA PÄIVÄTOIMINNAN MIEHET | KUVAT JANI MAUNULA

CP

-liiton päivätoiminnassa järjestettiin ennen kesätaukoa jo traditioksi muodostunut Miesten laitumille ajo. Ilta pohjautuu aikaisemmin järjestettyyn miesteniltaan, mutta viime vuosina myös muutamat naiset ovat olleet tervetulleita tapahtumaan. Tänä vuonna iltaa vietettiin kesäisenä iltana 7.6. Tapahtumassa viihdyttiin yhdessä ja toteutettiin kesäisiä toimintoja kuten aikaisempina vuosina, esimerkiksi retkeilyä ja grillailua. Näitä päivätoiminnan osallistujat voivat sitten harrastaa heinäkuussa kesätauon aikana. Tällä kertaa illan teemana oli alkoholittomat oluet ja erilaiset sinapit. Nämä elintarvikkeet kun ovat kesäisin kovin suosittuja. Maistiaiset nautittiin aurinkoisella päivätoiminnan takapihalla Malmilla grillattujen makkaroiden kanssa. Maistiaistuloksia odotellessa pelattiin mölkkyä, shakkia ja juteltiin kavereiden kanssa. Voittajasinapiksi valittiin yksimielisesti perinteinen Turunmaa kolmen erilaisen sinapin joukosta, ja oluista maisteltiin parhaimmaksi kesämaltainen Ukkopekka. Kaikki mukana olleet lähettivät terveisensä ja mieluisimmat kesämuistonsa synkän tulevan talven varalle. He tekivät myös kesäisen kuvapäiväkirjan illan kulusta. Näihin kahteen kysymykseen kaikki vastasivat: 38 | CP-LEHTI 3 | 2017

1. Tuliaiset tästä illasta / alkaneesta kesästä talven varalle? 2. Kesämuistosi?

Tomppa 1. Kesän valoisaa aikaa pimeyteen! 2. Kesäretki Tapanilan Rönttös Rouvaan.

Tero N. 1. Löhöilyä ja ovet auki takapihalle. 2. Purjeveneily Turun saaristossa lapsuudessa.

Le 1. Kesä tekee hyvän mielen, aurinko paistaa talvenkin jälkeen. 2. Miesten illassa iltapäivä aurinko paistaa, jätkät istuu ja heittää läppää.

Sami 1. Hikoilua! 2. Kuumat kesät on aina hyviä muistoja talven keskellä.

Jykä 1. Voimia tulevaa uutta kesää varten! 2. Hiekkarannalla leikkimässä lapsena.


Tero V.

Tuukka

1. Viileät terveiset, muistakaa, että aurinko paistaa aina pilvien takana. 2. Hämeenlinnan reissu kesällä 2016. Kaaduin keskustassa ja jouduin ambulanssilla tikattavaksi. Muistakaa käyttää kypärää!

1. Kesähymyllä pärjää aina. 2. Kesälippis.

Kake 1. Kausi on ollut viileän mukava ja toimelias. Sillä jaksaa talven yli. 2. Soitin CP-liiton kesäjuhlissa musaa.

Nova 1. Pyöräilemällä kesässä 8500 km, niillä jaloilla jaksaa talven yli. 2. Meri ja joki.

Joonas 1. Kauniin kesäillan muistelemisella. 2. Yritin ottaa vauhtia ylämäkeen ja humpsahdin ojaan. Onneksi lyhtypylväs piti minut pystyssä!

Irene 1. Sadepäivän rauha, tunnelmallisuus, kiireetön ilmapiiri, sateenvarjojen kirjo kaduilla, onnelliset lapset veden äärellä. Aurinko tulee näkyviin – ihana suomalainen kesä. 2. Olen laivalla. Ihana meri, tuuli, rauhoittava massa, meren tuoksu. Tallinnan sataman uusi, erilainen ilmapiiri. Olen töissä ja kuitenkin lomalla.

Ville 1. Tulevan loman odottamisella jaksaa. 2. Loma äidin kotona.

Risto 1. Kohti kuohuja. Luonto on aurinkoinen. 2. Päijänteen rannalla.

Juha N. 1. Lämmintä ilmaa ja erittäin hyvää yhteishenkeä. 2. Miesten illassa grillaus oli kivaa. |||

CP-LEHTI 3 | 2017 | 39


CP-liitto vastaa

Tällä palstalla vastataan CP-liitolta usein kysyttyihin kysymyksiin sosiaaliohjauksesta, -neuvonnasta ja oikeuksien valvonnasta. Vastaajina toimivat CP-liiton työntekijät.

KATRIINA EKOLA

Päivi Ritvanen Kirjoittaja on CP-liiton sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija

Palvelutarpeen arviointi tärkeä välivaihe toimivaan arkeen

A

siakkaan asema ja rooli oman palvelutarpeensa sanoittajana ja ammattilaisen arvion kohteena on yksi käytännön sosiaalityön haastavimmista kohdista. Ammattilainen on monien ristipaineiden kohteena. Lainsäädäntö velvoittaa, mutta paikalliset soveltamisohjeet ja tarjonta luovat käytännön reunaehdot. Viranomaisen on kuitenkin valittava ne ratkaisut, jotka parhaiten turvaavat asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin. Toimintamallien on (mahdollisimman hyvin) tuettava asiakkaan itsenäistä suoriutumista, omatoimisuutta ja tärkeitä ihmissuhteita. Asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen perustuu lakiin. Hänellä itsellään on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hänen on saatava tarpeisiinsa nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riittävää tukea.

40 | CP-LEHTI 3 | 2017

Kuka arvion tekee Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalihuollon ammattihenkilö. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa aina virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Erityisen tuen tarve on määritelty tarkemmin sosiaalihuoltolaissa.

Miten arviointi tehdään Arviointi on tehtävä asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa ja yhteistyössä hänen kanssaan. Tarvittaessa arviointiin osallistuu asiakkaanomainen,läheinentaimuitatoimijoita. Asiakkaalle tulee aina selvittää vaihtoehdot hänen palvelujensa toteuttamiseen. Viranomaisen on varmistettava, että asiakas ymmärtää oikeutensa ja velvollisuuten-


Sosiaalihuolto muodostuu julkisista yleis- ja erityislainsäädännön mukaisista tehtävistä ja palveluista. Kunnallisia sosiaalipalveluja ovat muun muassa sosiaalityö, perhetyö, kotipalvelu, kotihoito, omaishoidon tuki, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaispalvelut ja toimeentulotuki. Sosiaalihuollon asiakas on sosiaalihuoltoa hakeva, käyttävä tai sen kohteena tahdostaan riippumatta oleva henkilö.

sa. On tärkeä kertoa, milloin palvelu on asiakkaalle maksullista ja milloin maksutonta.

Mikä merkitys arvioinnilla on Palvelutarpeen arvio on ensisijaisesti ammattihenkilön johtopäätös asiakkaan palvelujen ja tuen tarpeesta sekä siitä, mitä palveluja asiakkaalla on edellytykset saada. Arvioon tulee kirjata yhteenveto asiakkaan tilanteesta ja hänen oma näkemyksensä palveluntarpeestaan. Palvelut tulee järjestää palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Tavoitteena on aina asiakkaan itsenäinen selviytyminen ja tuen tarpeen päättyminen. Jos tarve on pysyvä tai pitkäaikainen, on viranomaisen turvattava palvelujen jatkuvuus.

Palvelutarpeen arvioinnista palvelusuunnitelmaan Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma tai vammaispalveluja koskeva palvelusuunnitelma. Se sisältää sekä asiakkaan että työntekijän arviot asiakkaan tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä. Työntekijä kirjaa suunnitelmaan oman arvionsa palvelujen välttämättömyydestä, alkamisajasta ja kestosta. Asiakkaan mahdollinen eriävä näkemys on myös kirjattava. Hänen toivomuksiaan, mielipidettään ja etuaan tulee asiaa ratkaistaessa pitää keskiössä. Suunnitelmaan kirjataan kaikkien asiakkaan palveluihin - arvioijana, järjestäjänä, toteuttajana - liittyvien tahojen tiedot. Lisäksi kirjataan, miten suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, myös asiakkaan omasta aloitteesta. Palvelusuunnitelma pitää tehdä jokaiselle asiakkaalle, ellei kyseessä ole tilapäi-

nen neuvonta ja ohjaus tai suunnitelman laatiminen muutoin ilmeisen tarpeetonta. Asiakas- tai palvelusuunnitelman juridista merkitystä saatetaan vähätellä, koska siinä nimettyjä palveluja on erikseen haettava - ja päätös saattaa olla kielteinen. Viranomainen voi siis poiketa palvelusuunnitelmasta, mutta tähän on aina oltava perusteltu syy. Lähtökohtaisesti muutokset tehdään tällöinkin asiakkaan edun vaatimalla tavalla. Suunnitelman laatiminen on tärkeä prosessi kohti toimivaa arkea. Asianmukaisesti ja asiakasta kuunnellen laadittu suunnitelma antaa tarvittaessa myös valitusviranomaiselle mahdollisuuden arvioida ammattilaisen tekemiä johtopäätöksiä. Tämä on asiakkaan oikeussuojan perusta.

Lähteet • Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) • Sosiaalihuoltolaki (30.12.2014/1301) • Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380)

Lisätietoja: • Toljamo Ilona: Palvelutarpeen kartoitus pohjana palvelu- ja asiakassuunnitelmaan. CP-lehti 2/2016. • THL - Vammaispalvelujen käsikirja Palvelutarpeen arviointi https://www.thl.fi/fi/ web/vammaispalvelujen-kasikirja/palvelujenjarjestamisprosessi/palvelutarpeen-selvittaminen. |||

CP-LEHTI 3 | 2017 | 41


resumé

Motoriska inlärningssvårigheter? - Bli medveten, identifiera och stöd

| TEXT JOHANNA PEKKANEN | BILDER INNOSTUN LIIKKUMAAN-PROJEKTET

M

otoriska svårigheter kan bero på många olika saker. Hos en del barn kan levnadsvanorna och inlärningsmiljön försvåra den motoriska utvecklingen, men också mindre vardagsmotion och brist på övning kan leda till utmaningar i de motoriska färdigheterna. I dylika fall utvecklas de grundläggande motoriska färdigheterna i allmänhet väl med hjälp av träning. De bakomliggande orsakerna kan också vara ett handikapp, en sjukdom eller så kan det handla om motoriska inlärningssvårigheter.

Vad är motoriska inlärningssvårigheter? Med termen motoriska inlärningssvårigheter avses väsentliga svårigheter att lära sig nya motoriska färdigheter och att tillämpa det redan inlärda i nya situationer. Förekomsten ligger runt 5-6 %. De motoriska inlärningssvårigheterna varierar i svårighetsgrad och kan ta sig uttryck på antingen fin- eller grovmotorikens område, ibland båda. Ofta förekommer de samtidigt med andra inlärningssvårigheter. Svårigheterna syns i barnets vardag 42 | CP-LEHTI 3 | 2017

i många olika dagliga aktiviteter, allt från skrivande, påklädning och pyssel till lek och idrott.

Man lär sig genom att göra – men om man inte lär sig? Hurdana uttryck tar sig då de motoriska inlärningssvårigheterna? Barnet kanske inte klarar av dagliga aktiviteter som kräver motoriska färdigheter lika bra som sina jämnåriga, eller så behöver barnet mera stöd för att lära sig. Svårigheterna kan också synas i barnets möjligheter till deltagande på jämlika grunder – barnet kan hoppa och sparka boll, men inte tillräckligt bra för att klara sig i lekar och spel. Barnet kanske snubblar eller har svårigheter med styrkeregleringen. Hen kan också ha problem med att handskas med föremål och ha otydlig handstil. Man kan identifiera motoriska inlärningssvårigheter från och med 5 års ålder. Det är dock synnerligen viktigt att redan på ett tidigt stadium observera och stöda de motoriska färdigheterna så man kan identifiera de barn som hör till riskgruppen. På så sätt kan man förhindra att prob-

lemen växer och att bristerna i de motoriska färdigheterna blir värre. Hos omkring hälften av barnen, vars motoriska inlärningssvårigheter har konstaterats före skolåldern, vet man att problemen är bestående om barnet inte får det stöd hen behöver. Svaga motoriska färdigheter har ett samband med beteendeproblem och psykosocial hälsa. Verkningarna kan indirekt synas som försämrad självkänsla hos barnet, men även ångest- och depressionssymptom har observerats också hos mycket unga barn. Det är inte helt lätt att identifiera problemet, eftersom svårighetsgraden varierar och det ofta förekommer samtidigt med andra problem. Det väsentliga är att identifiera de problem som skapar hinder i vardagen. Ju tidigare man sätter in stödåtgärder, desto mer sannolikt är det att barnet hänger med i sin åldersenliga utveckling.

Att hålla igång stöder barnets motoriska utveckling Den motoriska utvecklingen är en viktig del av barnets tillväxt och utveckling. De motoriska färdigheterna behövs varje


dag. Ett barn under skolåldern bör vara fysiskt aktivt minst tre timmar om dagen. För ett barn i lågstadieåldern rekommenderas minst två timmar mångsidig fysisk aktivitet på en passande nivå. De vuxna borde stöda barnets naturliga behov av rörelse utgående från barnet och hens egenskaper och intressen. Passliga aktiviteter är t.ex. promenader till dagis, tafattlekar, att gå i trappor, utfärder, men också t.ex. Nintendo Wii – med andra ord sysselsättning och ”hålligång”. Som föräldrar kan vi erbjuda barnet många olika ställen att röra sig på. Ju oftare barnet ges möjlighet att pröva men även att misslyckas, att utmana sig själv och att öva, desto bättre utvecklas barnets färdigheter. Det är viktigt för alla barn att de får en chans att öka förtroendet för sina egna färdigheter. Barnet behöver få lyckas och njuta av positiva upplevelser speciellt i början av träningen, och det är viktigt att ge beröm då barnet lyckas och försöker.

Hur kan jag stöda och träna? • Upprepning behövs: Utnytt-

ja praktiska situationer och följ hellre principen ”ofta och lite” än ”mycket på en gång en gång i veckan”. • Gå från lättare till mer krävan-

de övningar och våga tillämpa. Det finns ett stort urval metoder, redskap och miljöer. Utnyttja också fantasin och barnets egna problemlösningsfärdigheter. Man bör inte undvika saker som är svåra för barnet.

för årskurs 1-2 konstateras att det är viktigt att notera eventuella motoriska inlärningssvårigheter som kan ha ett samband med övriga inlärningssvårigheter. Det lönar sig att utreda de bakomliggande orsakerna, vid behov i samarbete med yrkesmänniskor, för stödet är effektivare om det ges på rätt sätt. Barnet kan ha svaga motoriska färdigheter exempelvis av den anledningen att hen inte har så stor erfarenhet av rörelse, men ingen får motoriska inlärningssvårigheter av den orsaken. Vid behov borde man få stöd i dagvården, i skolan, i hobbyverksamheten och hemma, dvs konsekvent under dagens alla skeden.

Kunskap om och verktyg för motoriska inlärningssvårigheter Finlands CP-förbund har gjort forsknings- och utvecklingsarbete kring motoriska inlärningssvårigheter kontinuerligt sedan år 2007. I forskningen har man fokuserat på att identifiera de barn som behöver stöd för motoriska svårigheter samt rikta rätt stödåtgärder till dem. |||

• Uppmuntran ger motivation!

Det viktigaste för inlärningen är att barnet är motiverat. Utanför hemmet har småbarnsfostran en stor roll då det gäller att observera barnets motoriska färdigheter före skolåldern och att dokumentera, följa upp och stöda barnets utveckling. Också i grundskolans läroplan CP-LEHTI 3 | 2017 | 43


44 | CP-LEHTI 3 | 2017


Innostun liikkumaan-projektet bakom verksamheten • Innostun liikkumaan-projektet ökar kunskapen om motoriska svårigheter genom att riksomfattande utbilda personal inom småbarnsfostran, skolväsendet och föreningsverksamhet. Våra utbildningar bygger på principen ”bli medveten, identifiera, stöd”. • Innostun liikkumaan erbjuder stödåtgärder för barn i dagis- och lågstadieåldern som rör sig lite, med särskilt fokus på sådana barn som har motoriska inlärningssvårigheter. • Innostun liikkumaan (2013-2017) är ett projekt som administreras av Finlands CPförbund rf, i samarbete med Skolan i rörelse-programmet, Olympiakommittén, LIKES-forskningscentralen, Hjärtförbundet, Niilo Mäki Institutet samt Glädje i rörelse-programmet. • Innostun liikkumaan-projektet hör till Emma & Elias-understödsprogrammet som finansieras av STEA. innostunliikkumaan.fi skillilataamo.fi facebook.com/innostunliikkumaan twitter.com/iliikkumaan instagram.com/innostunliikkumaan pinterest.com/iliikkumaan youtube.com > innostun liikkumaan

Forskningsvindar om motoriska inlärningssvårigheter blåser från in över Finland från Australien I juli ordnades i den tolfte världskongressen med fokus på motoriska inlärningssvårigheter, International Conference on Developmental Coordination Disorder (DCD-12) i Perth i västra Australien. Finland får äran att vara värd för nästa kongress, då DCD-13 arrangeras i Jyväskylä 5-8.6.2019.

Piritta Asunta koordinator dcd13@jyu.fi @dcd13conference https://www.jyu.fi/sport/en/dcd13

CP-LEHTI 3 | 2017 | 45


CP-liitto Suomen CP-liitto ry | Finlands CP-förbund rf | The Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 540 7540 (ark. klo 9–15) cp-liitto.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

Keskustoimisto toiminnanjohtaja Marju Silander p. 040 701 4881

suunnittelija (liikuntatoiminta) Anu Patrikka p. 044 353 3404

Aluetyön suunnittelijat

palvelupäällikkö Juha Lappalainen p. 044 019 9687

tiedottaja Saija Kivimäki (vanhempainvapaalla)

Merja Partanen | Kuopio p. 040 575 3022

järjestöpäällikkö Virpi Peltomaa p. 040 505 8329

tiedottaja Katriina Ekola p. 045 7732 4557

talouspäällikkö Jarmo Sundström p. 040 513 6328

toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p. 045 7732 4579

taloussihteeri Pirjo Sweins p. 045 7732 4558

Palvelutoiminta päivätoiminta vastaava ohjaaja Jaana Raitio p. 044 090 0353

sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Päivi Ritvanen p. 040 765 9497 kurssisihteeri Anne Heiskanen p. 044 059 2600 suunnittelija (aikuistoiminta) Heidi Huttunen p. 040 589 5893 suunnittelija (pienet vammaryhmät) Petra Peltonen p. 040 754 0914

46 | CP-LEHTI 3 | 2017

Laajasalon palveluasunnot vastaava ohjaaja Jaakko Harju p. 044 059 2637 Halisten palveluasunnot vastaava ohjaaja Anne Holmberg p. 040 581 8898 Puhetupakeskus Heli Honko-Pekkarinen p. 040 501 8212 (sähköposti: heli.honko@cp-liitto.fi)

Jari Turku | Tampere p. 0400 884 372

Piia Jolla | Oulu p. 0400 921 574 Innostun liikkumaan -hanke projektipäällikkö Johanna Pekkanen p. 044 059 8678 projektikoordinaattori Tytti Honkonen p. 044 053 3408 koulutuskoordinaattori Kaisa Peltonen p. 044 747 8612 innostunliikkumaan.fi facebook.com/ innostunliikkumaan Twitter: #Liikkumaan


cp-yhdistykset Paikallisyhdistykset Suomen CP-liitto ry on 20 paikallisyhdistyksen kattojärjestö. Yhdistykset tarjoavat tukea ja järjestävät toimintaa lähellä jäseniään. Lisätietoa saat suoraan yhdistyksistä ja osoitteesta cp-liitto.fi/jasenyhdistykset.

Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistys pj. Tuula Kosonen p. 050 545 1534 tuula.kosonen66@ gmail.com Etelä-Saimaan CP-yhdistys pj. Lea Härkönen p. 045 208 7605 lea.harkonen@ gmail.com Etelä-Savon CP-yhdistys etela-savon-cp-yhdistys. weebly.com pj. Virpi Siiskonen virpi.siiskonen@surffi.fi Kainuun CP-yhdistys pj. Merja Mulari p. 040 820 0974 merja.mulari@elisanet.fi Kanta-Hämeen CP-yhdistys pj. Jouni Kotiranta p. 045 353 2965 jouni.kotiranta@ gmail.com Keski-Suomen CP-yhdistys pj. Riitta Asikainen p. 050 517 0488 riitta.asikainen@netti.fi

Kouvolan seudun CP-yhdistys pj. Tuula Häsä (pj.) p. 0400 924 283 tuula.hasa@pp.inet.fi Lahden seudun CP-yhdistys pj. Kari Hyvärinen p. 040 823 4380 khyvarine@hotmrail.com Lapin CP-yhdistys pj. Susanna Holmisto p. 0400 698 552 Meri-Lapin alueen CP-yhdistys merilapin.cpyhdistys@ gmail.com pj. Pirjo Blomster p. 045 127 1622 pirjo.blomster1@gmail. com Oulun seudun CP-yhdistys oulun.cp.yhdistys@ gmail.com pj. Antero Jurvanen p. 040 486 4656 anterojurvanen@ gmail.com

Pohjois-Karjalan CP-yhdistys pj. Jari Rummukainen p. 050 347 6562 jari.rummukainen @kolumbus.fi Pohjois-Savon CP-yhdistys emsf.fi/cp-yhdistys pj. Arja Heiskanen p. 040 544 1917 arja.heiskanen@kuopio.fi Porin seudun CP-yhdistys pj. Timo Saarinen p. 040 564 0551 timoj.saarinen@ luukku.com Rauman seudun CP-yhdistys pj. Maria Alajääski p. 040 533 0137 maria@alajaaski.fi Seinäjoen seudun CP-yhdistys pj. Roope Järvinen p. 050 326 3665 roope.jarvinen1@ gmail.com

Turun CP-yhdistys – Åbo CP-förening turuncpyhdistys.net turuncpyhdistysry@ gmail.com pj. Raisa Herpiö p. 050 557 6445 raisa.k.herpio@ gmail.com Uudenmaan CP-yhdistys – Nylands CP-förening Gun Ainamo (tj.) p. (09) 466 033 uudenmaan.cpyhdistys@kolumbus.fi pj. Janne Mäkelä p. 045 111 7791 j.a.makela@pp.inet.fi Vaasan seudun CP-yhdistys – Vasanejdens CP-förening pj. Carola Lithen p. 050 464 0652 carola.lithen@netikka.fi

Pirkanmaan CP-yhdistys pirkanmaancp@ gmail.com pj. Janne Valkeejärvi p. 040 867 5935

CP-LEHTI 3 | 2017 | 47


CP-lehti 3/2017  

Haasteita uusien taitojen oppimisessa? Syyt motoriikan haasteiden taustalla voivat olla moninaisia ja heijastua lapsen arjessa monenlaisiin...

Advertisement