Page 1

CP-lehti 2 | 2017 S U O M E N

C P - L I I T T O

R Y

CP-lehti on CP-liiton jäsenlehti. Se kertoo ajankohtaisista asioista, ilmiöistä ja uutisista CP-liiton toimintapiiriin kuuluvien ihmisten elämästä. Lehti seuraa vammais­keskustelua, esittelee tutkimustuloksia ja ottaa kantaa ajankohtaiseen vammaispolitiikkaan.

voimaa arkeen Vertaistuest a voimaaaarkeen Vertaistuest Samankaltaisia asioita kokeneet jkölkj ölkj ölk jölkj ölkj ölkölk ölkj ö ölkj ölkj ölkj ihmiset voivat avuksi ja tueksi toisilleen. öljkölk jölkj ölkolla jöljöl jölj ölkj ölkj öljölkj ölkj Vertaistuki voi toimintaa tai vaikkapa hiljaa ölkjölk jölk jölkjolla ljlk puhumista, s. 4–17 yhdessä olemista. s. 4–13


sisältö 2 | 2017

CP-lehti toivottaa lukijoilleen hyvää kesää, iloa, lämpöä ja sopivasti aurinkoa!

KATRIINA EKOLA

VOISITKO SINÄ OLLA VERTAISTUKENA? Samoja asioita kokeneiden on helppo ymmärtää toisiaan, puhua samaa kieltä, olla lähellä ja tukea toisiaan. 4-13

PALSTAT LEIKKAUSTEN ANSIOSTA HENGISSÄ Mmc-, hydrokefalia- ja cp-vammaiset joutuvat välillä olemaan pikiä aikoja sairaalassa. Leikkauksiin voi joutua lyhyelläkin varjoitusajalla Millaisia sairaalakokemukset ovat olleet, miten niistä selviää? 14

NAISTEN LINJAN MONINAISUUSPALVELUT VAMMAISILLE NAISILLE Palvelut on suunnattu naisille, joiden on muita naisia vaikeampaa saada tukea esim. vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi. 20

ESTEETTÖMÄSTI ETEENPÄIN Kaarina Tervo-Kankare Oulun yliopistosta on tutkinut esteetöntä matkailua. Tässä numerossa tutkimustuloksia ja matkakertomuksia. 22

CP-LIITON UUSI TOIMINNANJOHTAJA ESITTÄYTYY Marju Silander aloitti CP-liiton toiminnanjohtajana kesäkuun alussa. Tutustumme häneen ja kuulemme hänen ajatuksiaan työn alkaessa. 42

4 Vertaistuesta voimaa arkeen 18 Ajassa 27 Kolumnivieras Lauri Katajainen: Elämän tarkoitus 28 Työn iloa Tuula Paasivirta: Vierellä kulkemista ja viipyilyä elämän hyvissä hetkissä 30 Lajia valitsemassa Retkeily - hyvinvointia luonnosta 33 Asiantuntija Ilona Toljamo: Sanoilla on merkitystä 34 Minun elämästäni Juha Poukari harrastaa perhokalastusta ja retkeilyä Marcus Kaveleff vanhojen tanssien pyörteissä Sofia-Maria Valkonen: Prinsessoista ja ruusuista kohti työelämää 38 Järjestöelämää 48 CP-liitto vastaa 50 Svensk resumé 66 CP-liiton ja cp-yhdistysten yhteystiedot

2 | CP-LEHTI 2 | 2017


pääkirjoitus Tomi Kaasinen toiminnanjohtaja CP-liitto

Kohti tulevaa

E

CP-LEHTI 51. vuosikerta Julkaisija: Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja: Tomi Kaasinen Toimitus ja taitto: Katriina Ekola Kannen kuva: Katriina Ekola Svensk resumé: Maria Laaksonen Paino: Forssa Print ISSN-L-0355-7545 Ilmoitukset: Walmos Oy, p. 09 350 8740 Vuonna 2017 CP-lehti ilmestyy neljästi: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

lämme yhteiskunnassa, jossa muutos on jatkuva tila. Tällä hetkellä muutoksen vauhti ja laajuus on kuitenkin historiallisen suurta erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla ja kansalaisyhteiskunnan alueilla – juuri niillä, joiden vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa hyvinkin nopeasti ja voimakkaasti. Yhteiskunta moninaistuu ja monikulttuurillistuu, kansalaisvaikuttamisen muodot ovat muuttumassa, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja sisältöjä uudistetaan. Yksilöiden ja erilaisten organisaatioiden tulee olla hyvässä muutoskunnossa ottaakseen muutoksen haltuunsa. CP-liitto on hionut muutoskuntoaan valmistautumalla ja ennakoimalla tulevia muutoksia. Viime vuonna liiton strategia ja siihen liittyen missio ja visio päivitettiin, ja kuluvana vuonna ne alkavat näkyä liiton toiminnassa. Liiton kohderyhmälaajennus, joka käsittää motorisen oppimisen vaikeuden, vahvistaa ja monipuolistaa asiantuntijuuden kasvua liitossa. Organisaatiorakennetta muutettiin ja sitä kautta mm. selkeytettiin palvelutoiminnan ja yhdistystoiminnan välistä työnjakoa. Näin luotiin paremmat mahdollisuudet molempien toimintakokonaisuuksien kehittämiseen ja selkeytettiin toimintojen rajapintoja. Liiton viestintää on kehitetty, ja viime vuonna käynnistetty verkkosivu-uudistus saadaan valmiiksi kesällä. Verkkosivuista tulee entistä käyttäjälähtöisemmät ja skaalautuvammat erilaisille päätelaitteille. Myös monikanavaisuus huomioidaan selkeyttä ja esteettömyyttä unohtamatta. Konseptoitu CP-lehti pyrkii sisällöltään monipuoliseen ja lukijoita kiinnostavan sisällön tuottamiseen. Jatkossa myös uudistuvat verkkosivut mahdollistavat verkkolehden toimittamisen jo nyt verkossa olevan CP-lehden näköisversion lisäksi. Minulla on ollut ilo olla mukana kehittämässä CP-liittoa yhdessä liiton luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja jäsenten kanssa nyt jo 14 vuotta, joista 11 vuotta toiminnanjohtajana. Nyt siirryn toisiin haasteisiin Savon Vammaisasuntosäätiön toimitusjohtajaksi kesäkuun alusta. Kiitän teitä kaikkia CP-lehden lukijoita ja yhteistyökumppaneita näistä yhteisistä vuosista, nämä ovat olleet hyviä ja antoisia vuosia. Samalla toivotan tervetulleeksi CP-liiton uuden toiminnanjohtajan Marju Silanderin jatkamaan tätä mielenkiintoista työtä. Ennen kuin reagoit, mieti. Ennen kuin kulutat, ansaitse. Ennen kuin kritisoit, odota. Ennen kuin luovutat, yritä. — Ernest Hemingway

CP-LEHTI 2 | 2017 | 3


4 | CP-LEHTI 2 | 2017


Vertaistuki antaa voimaa arkeen Samoja asioita kokeneiden on usein helppo ymmärtää toisiaan, jopa ilman sanoja. Tiedetään mistä toinen puhuu, pelkkä toisen läsnäolo voi rauhoittaa ja tukea. Ajatusten vaihtaminen ja keskustelu voivat antaa uusia näkökulmia, toiminta vaihtelua ja irtiottoa vaikeistakin asioista.

| TEKSTI ANNE LAIMIO | KUVAT KATRIINA EKOLA

M

yötätunto näyttäytyy tekojen kautta. Tukihenkilöksi tai vertaisohjaajaksi ryhtyminen voi olla elämässä juuri se teko, jolla on merkitystä. Kun vertaistoiminnan luonteeseen kuuluu vastavuoroisuus, niin tekeminen ei ole vain antamista, vaan se on jo sinällään palkitsevaa. Vertaistoiminta on kansalaistoiminnan timantti, jota järjestöt voivat vaalia. Vertaistoiminnan perusajatus on ihmistä kunnioittava; luotetaan ja uskotaan ihmisen omiin voimavaroihin, jotka voidaan saada käyttöön vertaistuen avulla. Vertaisryhmä, toimii se sitten verkossa tai kasvotusten, on luotu sosiaalinen verkosto, jossa on mahdollista

kohdata samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ja saada tietoa ja tukea sekä mahdollisuuksia tunteiden ilmaisuun. Osa vertaistoiminnasta on kansalaistoimintaa – vapaaehtoistoimintana toteutettua kahdenkeskistä vertaistukea ja ryhmätoimintaa. Tässä toiminnassa on suotavaa säilyä tietty maallikkoauttamisen leima, jotta toiminta pysyy julkisia palveluja täydentävänä, inhimillisenä lisänä. Vertaistuella onkin oma, kokemukselliseen asiantuntemukseen perustuva ainutlaatuisuutensa, jota ei voi verrata ammatilliseen apuun ja auttamiseen. Järjestöt voivat rakentaa mahdollisuuksia vaikuttamiselle ja osallistumisel-

CP-LEHTI 2 | 2017 | 5


Mikä olisi se vetovoimatekijä, jolla saisi nuoremmat sukupolvet vertaistukitoimintaan?”

le vertaistuen avulla. Järjestötoimintaan osallistuminen on yksi demokraattisen toiminnan muoto. Yhdessä toimiminen liittää ihmiset osaksi yhteisöä ja luo merkityksellisyyden kokemuksia. Osallisuuden kokemukseen sisältyy tunne yhteenkuuluvuudesta. Vapaaehtoistoiminta tutkitusti parantaa koettua terveyttä ja toimintakykyä. Eikä ihme, kun tiedämme, että yksi ihmisen perustarpeista on hyvän tekeminen. Järjestö voi olla luomassa edellytyksiä sille, että toinen voi auttaa toista.

Vertaistoiminnan luonne – kansalaistoimintaa, vapaaehtoistoimintaa Vertaistoimintaan tullaan mukaan kunkin omin taidoin: toisella osanottajalla saattaa olla paljon kokemusta vertaistuesta ja ryh-

6 | CP-LEHTI 2 | 2017

mien ohjaamisesta ja toisella taas ei ole sitä ollenkaan. Riippumatta koulutustaustasta, vertaistukijan on tärkeää hahmottaa oman terveyden ja elämäntilanteen merkitys vertaisten kohtaamisessa. Vertaistukijan rooli edellyttää hyvää itsetuntemusta ja paikantajua – ymmärrystä siitä, missä itse on. Kun tietää vertaistoiminnan vaikuttavuuden taustalla olevat asiat, huomaa, että kyse ei ole mistä tahansa puuhastelusta. Vertaisten parissa saa huomata, ettei ole yksin, vaan vastaavassa tilanteessa on muitakin. Omat selviytymiskeinot vahvistuvat, kun saa toisilta tukea ja kannustusta. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta luo turvallisuuden tunnetta ja antaa rohkeutta identiteettityöhön. Omaa identiteettiä käsitellään ja muokataan yhä uudelleen, läpi elämän. Vertaistoiminnan ydin on kuuntelemaan keskittyvässä koh-


ANNE LAIMIO

Mitä vertaistoiminnan organisoiminen vaatii liitolta ja yhdistyksiltä?

taamisessa, mikä onkin kaiken auttamistehtävän perusta. Kaikki ihmiset kaipaavat kohdatuksi ja ymmärretyksi tulemista ilman ehtoja. Samaa kokeneiden kanssa voi saada kokemuksen siitä, että tulee ymmärretyksi jo puolesta sanasta. Dialogisuus edellyttää aktiivista kuuntelemista. Vertaisten kanssa se onnistuu hyvin, kun kiinnostus ja myötätunto ovat aitoja.

”Suomalaisten todellinen perusturva”

Jokainen vapaaehtoinen ansaitsee kestävät toiminnan rakenteet. Koulutus, tuki, ohjaus ja huomioinen ovat osa näitä tärkeitä johtamisen rakenteita. Onnistuneesta vertaistoiminnasta hyötyvät kaikki osapuolet, vertaiset, taustaorganisaatio ja koko palvelujärjestelmä. Avun vastaanottajasta voi tulla aktiivinen, voimaantunut toimija. Koulutus tarjoaa teoreettista tietoa ja taitoja ryhmänohjaamiseen sekä vuorovaikutustilanteisiin. Koulutuksen käytyään vertaisohjaajaksi ryhtyvä osaa esimerkiksi määritellä vertaistuen oman yhdistyksen näkökulmasta. Se, että vertaistukija tuntee vertaistoiminnan paikan palvelujärjestelmässä, auttaa toimijaa jaksamaan tehtävässään. On helpompi toimia, kun tuntee toiminnan rajat ja se siihen liittyvät odotukset. Yleensä vertaisohjaajakoulutukset ovat melko lyhyitä. Vertaistoimijaksi kehitytään kokemuksen ja tekemisen kautta. Kokemuksellisen oppimisen ydintä on oman toiminnan reflektointi ja siitä syystä jatkuvan ohjauksen merkitys laadukkaassa vertaistoiminnassa korostuu. ”Vammaisjärjestöjen merkitys niiden toimintaan osallistuville” on Hannu T. Vesalan ja Antti Teittisen tutkimusraportti, joka on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus. Sen mukaan vammaispalveluja tarvinneet osallistuvat muita useammin vammaisjärjestöjen ja omaisjärjestöjen toimintaan. Tärkeimmäksi osallistumisen syyksi nousee vertaistuki. Vertaistoiminnan organisoimiselle on siten vahvat perusteet. |||

Kuinka ehkäistään, ettei vertaistukiryhmästä tule ”vertaisvalitusryhmä”?”

Miten vertaistukiryhmien vetäjien koulutus saataisiin rahoitettua?”

Köyhyyttä ja yksinäisyyttä tutkinut, dosentti Juho Saari on sanonut, että ”viime kädessä suomalaisten todellinen perusturva rakentuu toisista suomalaisista, jotka kannattelevat toisiaan elämän eri käänteissä.” Hänen ajatuksensa rakentavat mielikuvia vertaistoiminnasta. CP-LEHTI 2 | 2017 | 7


CP-liiton tarjoamaa vertaistukea | TEKSTI PETRA PELTONEN | KUVAT KATRIINA EKOLA

V Voiko vain kuunnella?”

Mistä sen oikean vertaisryhmän löytäisi?”

Entä, jos kaikki vaan on hiljaa?”

ertaistuki on kohtaamisia, jossa samankaltaisia asioita kokeneet ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa. Vertaistuki voi olla puhumista, toimintaa tai hiljaa olemista, oman tarinan kertomista tai toisen kuuntelemista. Se voi tapahtua suuremmalla tai pienemmällä joukolla tai pelkästään kahden kesken. Tapoja on useita. Niistä voi valita itselleen sopivan tai kokeilla monenlaisia. Voit tulla mukaan CP-liiton järjestämään vertaistukitapaamiseen tai käydä esimerkiksi Facebookin keskustelupalstoilla kertomassa, kysymässä tai lukemassa muiden kuulumisia. Vertaistuki voi olla erittäin merkittävä kokemus myös vammaisille nuorille ja lapsille itselleen sekä heidän sisaruksilleen. CP-liitto järjestää valtakunnallisia ja alueellisempia vertaistukitapaamisia cp-, mmc-, sekä hydrokefaliavammaisille sekä heidän perheilleen ja läheisilleen. Liiton verkkosivuilta ja CP-lehdestä voit nähdä millaisia tapaamisia on tarjolla. Järjestämme esimerkiksi vertaistukivii-

konloppuja, vertaistukiristeilyjä sekä ryhmätapaamisia. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään pääasiassa kesäisin, ja kursseilla on runsaasti aikaa vertaistuelle. Kuulemme mielellämme, jos sinulla on vielä täyttymättömiä toiveita ja tarpeita liittyen vertaistuen järjestämiseen. Ota yhteyttä: Cp-vammaisten lasten ja perheiden vertaistuki Suunnittelija Merja Partanen p. 040 575 3022 merja.partanen(at)cp-liitto.fi Mmc- ja hydrokefaliavammaisten lasten perheiden vertaistuki suunnittelija Petra Peltonen p. 040 754 0914 petra.peltonen(at)cp-liitto.fi Facebookissa voi liittyä seuraaviin keskusteluryhmiin: Hydrokefalia Vertaistuki (MMC/HC) |||

Toimitukselta Vertaistuki-juttukokonaisuuden yhteydessä olevat kysymykset vertaistukeen liittyen on koottu CP-liiton kevätpäiviltä Oulusta 2017. Ajatukset ja kysymykset ovat työpajojen satoa.

8 | CP-LEHTI 2 | 2017


Yhteisen itkun ja naurun äärellä | TEKSTI RIITTA ASIKAINEN | KUVAT KATRIINA EKOLA

S

iinä me istumme kahvipöytämme ääressä – kuusi äitiä ja minä. Kukaan ei kysy minulta, miten heidän lapsensa päiväkotipäivä on mennyt, onko nukkunut, syönyt, onko ollut epilepsiakohtauksia. Nyt vain olemme. Kodissani, kuusi äitiä ja minä. Kaikki toisillemme tuttuja, mutta kuitenkin vieraita. Kaikilla yhteinen nimittäjä: vammaisen lapsen äiti. Äiti, joka on vailla kuuntelijaa, itkun vastaanottajaa, ilon jakajaa. Ihmistä, joka ei odota mitään suoritusta, vaan on ihminen lähellä. Vaikeaa on aloittaa, miltä tuntuu. Luottaako tuo toinen äiti minuun, väheksyykö hän minun väsymystäni, jos jollain on vielä vaikeampaa kuin minulla. Miten pystyn ottamaan sen vastaan? "Olen niin väsynyt, saanko vain kuunnella?", aloittaa äiti vedet silmissä. Siksihän olen heidät kutsunut kotiini. Nähdessäni heidän lastensa hoitajana, he tarvitsevat kuuntelijaa, sellaista kuuntelijaa, johon ei päiväkodin portilla ole aikaa. Sellaista kuuntelijaa, joka ei yritä vain nyökytellä

päätään ymmärtävästi, vaan on läsnä sanoen: "Tunnen samoin". Miten läheisiä itku ja nauru ovatkaan. Se tunne, joka valtasi meidät huomatessamme – sinuun voi luottaa. Sinun itkusi on minun itkuni, sinun naurusi on minun nauruni. "Ei voi olla totta, käyttäytyykö sinunkin lapsesi samallalailla. Tästä pitää jutella toistekin.". Samanhenkisiä, -tapaisia, ja kuitenkin kaikki niin ihanan erilaisia. Meidän lapsemme. "Olen niin väsynyt, voinko vain kuunnella?". Me kuuntelimme häntä, kaikki hiljaa, pulla takertuu kurkkuun, ei pitäisi syödä kun kuuntelee. Äiti jaksoikin puhua huomatessaan luottamuksen ja sen yhteenkuuluvaisuuden, jonka olimme luoneet kahvipöytämme ääressä. Huomasi, että häneltä ei odotettu yhtään enempää kuin mitä hän oli. Hyväksyttiin sellaisena, väsyneenä äitinä. Jokaisella oma kertomus, jokaisella omat haaveensa, surunsa. Jokainen oli löytänyt kuuntelijan. Ei tarvittu fläppitauluja. Riitti kun vain oli seit-

semän äitiä ymmärtämässä toisiaan. Kuuntelemassa. Lähellä. --Kadunvarret täynnä autoja, pihamme täynnä perheitä, meillä omassa pihassamme. Myös äitejä, jotka olivat niiden seitsemän äidin joukossa, jolloin löysimme kaipaamamme tuen ja ymmärryksen. Taas tarvitsemme toisiamme. Tuntuu hyvältä nähdä lapsemme yhdessä, toinen toistaan tukien. Kukaan ei kysy: "Miksi puhut noin?", "Miksi et kävele?" vaan "Kiva, kun olet täällä.". Vanhempien helppo tutustua, olla läsnä, "Tuo tuolla on meidän lapsemme, meidän erityisen rakas lapsemme.". Ja jokaisella oma kertomuksensa. Ei tarvinnut olla yksin, hyväksyttiin. Riitti vain kutsu: "Tule, ollaan yhdessä.”. Ja se yhdessäolo riitti, oli tarpeen. Kaikki alkoi seitsemän äidin kahvihetkestä luonani, joiden itku ja nauru olivat sukua toisilleen. Silloin en tiennyt, että tällä hetkellä oli nimikin: VERTAISTUKI. Enkä tiennyt sitä, kun kokoonnuimme monena kesänä pihassamCP-LEHTI 2 | 2017 | 9


me. Se oli silloinkin VERTAISTUKEA. Sitähän se oli, en vaan tajunnut sitä silloin. Oli vaan niin luontevaa olla yhdessä, kuunnella. Nyt tiedän, vertaistuki, meille jokaiselle jossain elämänvaiheessa tärkeä asia jatkuu yhdistyksessämme pienten lapsiperheiden ylläpitämänä. Perheiden, jotka ovat löytäneet toisensa juuri yhteisistä tapahtumista, äitien kahvihetkinä, kesätapahtumana, voimaa antavana yhdessäolona. Siihen ei tarvitse paljon panostaa, on vain toista lähellä, kuuntelee, hyväksyy toisen sellaisena kuin on. Yhdistyksessämme tämän voimaantumisen ovat antaneet toiset vanhemmat, jotka ovat voineet sanoa, "Tunnen samoin kuin sinä.". Allaolevalla mietteellä toivon kaikille yhdistyksille rohkeutta ja voimaa toteuttaa vertaistukitoimintaa – ei se ole meiltä keneltäkään pois, jos hetken kuuntelemme ja olemme läsnä.

Koulutettujen vertaistukihenkilöiden toimiminen yhdistyksissä • lisää jäsenten hyvinvointia, iloa, elämänhalua • helpottaa puhumista vammasta ja sen tuomista haitoista • estää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä • lisää yhdistysten luotettavuutta hyvänä toimijana • markkinoi yhdistyksiä ulospäin, mm. sairaaloihin ja sidosryhmiin • tuo uusia jäseniä toimintaan • lisää yhdistyksen ns. arvontunnetta sisäisesti • monipuolistaa yhdistyksen toimintamalleja • tuo rakenteita yhdistyksen sisälle.

Me kaikki olemme yksisiipisiä enkeleitä, vain toinen toistamme tukien voimme lentää. Riitta Asikainen Keski-Suomen CP-yhdistys ry |||

Miten perustan hyvän vertaistukiryhmän?”

Uskaltaako ryhmään tulla?” Mistä saadaan ryhmän vetäjä?” 10 | CP-LEHTI 2 | 2017

Miten aloitan vertaistuen vetämisen yhdistyksessäni?”


Vertaistuki antaa voimaa arkeen | TEKSTI ANNE-MARIE HANNONEN | KUVA KATRIINA EKOLA

V

ertaistuesta, sen merkityksestä ja sen puuttumisesta puhutaan mielestäni liian vähän. CP-liitto järjestää mmc- ja hydrokefaliavammaisille sekä heidän perheilleen vertaistukitapaamisia. Tilaisuuksien tärkeydestä ja kaipuusta kertonee se, että osallistujien suuren määrän vuoksi kaikki halukkaat eivät pääse aina mukaan. Miten voin hyväksyä ja ymmärtää lääkärin sivaltavat sanat ihanasta vastasyntyneestä lapsestani: ”Tämä lapsi ei koskaan tule kävelemään, puhumaan, syömään”. Miltä tuntuu, kun lapsi valittaa voimakasta päänsärkyä ja silmissä on selkeä auringonlaskukatse? Millaista on elää laukku valmiiksi pakattuna, kun hetkellä millä hyvänsä lapsi saa rajun epilepsiakohtauksen tai sunttitukos aiheuttaa oksentamista ja tajunnan laskua sillä seurauksella, että lähdemme kiireesti kohti sairaalaa. Miltä tuntuu nähdä oma rakas lapsi sairaalasängyllä letkujen keskellä taistelemassa hengestään isojen leikkaustoimenpiteiden jälkeen? Voin omalta osaltani vastata moneen yllä olevaan kysymykseen kokemuksella: ”Tiedän”. Millaista on taistella viranomaisten kanssa päivänselvistä asioista, kuten lapselle kuuluvista apuvälineistä, hoitotarvikkeista sekä tarpeellisista asunnonmuutostöistä, kun sosiaalityöntekijän mielestä lapsi näyttää ”ihan normaalilta?” Miten minä vanhempana voin estää lapseeni kohdistuvan kiusaamisen hänen liikkuessaan vähän eri tavalla tai vaippojensa vuoksi,

vai voinko ylipäätään estää sen? Oletko Sinä tai perheenne olleet vastaavissa tilanteissa? Vertaistukitapaamisessa keskustelujen aiheet ovat todella rankkoja ja koskettavia, eikä kyyneliltäkään vältytä. Kyynelistä huolimatta myös ilo, nauru ja vahva luottamus elämään ovat läsnä. Itse syntymästäni asti mmc-/ hydrokefaliavammaisena ja nykyisin 14-vuotiaan erityisnuoren äitinä olen saanut paljon myös itselleni toimiessani vertaisohjaajana. Toivon, että voin omalla olemuksellani viestiä lapsille ja aikuisille, että elämässä pärjää myös vamman kanssa.

Toinen tietää ja ymmärtää Parasta vertaistuessa on se, että kuulija ymmärtää sanomani. Minun ei tarvitse esittää vahvaa eikä pehmentää sanomaani vaan samassa tilanteessa, saman vamman kanssa elävä ihminen tietää miten vaikeista ja vakavista asioista voi olla kyse. Vertaistuen parissa kuulija ei anna ”viisasta” neuvoa ”opeta lapsesi kuivaksi niin ei tarvitse vaippaa”, kun mmc-lapsen kuivaksi oppiminen ei ole tahdon asia. Vertaistuki on tärkeä niin lapsille kuin aikuisillekin. Lasten vilpitön uteliaisuus haavasta selässä, mahassa tai päässä ja pyörätuolista on herttaista. ”Tuolla toisellakin lapsella tai aikuisella on mmc/hydrokefalia, onko sinullakin vaippa?” tai ”Katetroidaanko sinutkin? Tiedätkö miten suolihuuhtelu tehdään?” ”Kyllä, olen ollut rtg- ja magCP-LEHTI 2 | 2017 | 11


neettitutkimuksissa, verikokeissa, tippaletkuissa, suntti- ja selkäleikkauksissa, suolihuuhtelussa, katetroitavana, enmg- ja mri-tutkimuksissa ja monessa muussa toimenpiteessä - tiedän.” Teini-iän saavuttaneiden nuorten kesken yhdessähengailu ja rento jutustelu kuuluvat normielämään. Teini saa olla hetken samanlainen kuin muutkin, kukaan ei porukassa ihmettele tai naureskele toiselle, eikä liikkumisen kömpelyys tai muut ”pikku jutut” ole huomion keskipisteenä vaan tuntemuksia jaetaan monessa mielessä – vertaistukea parhaimmillaan. Aikuisten kesken vertaistuki koetaan voimaannuttavana kokemuksena. Parhaimmillaan vahvistuu usko siihen, että vaikeuksista selvitään. Lisääntyy, jos mahdollista, arvostus niitä pieniä hyviä hetkiä kohtaan, jolloin ei olla äärirajoilla tai hengenlähtö lähellä. Vertaistuki on myös ystävyyttä, rakkautta ja läheisyyttä. Se antaa rohkeutta tarttua vaikeissa tilanteissa ”härkää sarvista” ja toivoa paremmasta huomisesta. Tätä kaikkea on vertaistuki, eikä sen merkitystä voi väheksyä missään olosuhteissa. Mmc-/hydrokefaliavammaisena ohjaajana koen vertaistuen tärkeänä. Kun annan niin samalla myös saan todella paljon. Vertaistukiviikonlopuille on tarvetta ja vertaistuen tarve on samanlainen paikkakunnasta riippumatta. Toivon ihan kaikille teille ihanaa ja aurinkoista kesän odotusta, iloista mieltä ja voimia taisteluissa viranomaisten ja vamman aiheuttamien vaikeuksien kanssa. Seuraavaa vertaistukiviikonloppua innolla odottaen, Anne-Marie Hannonen ||| 12 | CP-LEHTI 2 | 2017

Vertaistuen nykytilanne | TEKSTI ANNE LAIMIO | KUVA KATRIINA EKOLA

K

ansalaistoimintana toteutettu vertaistoiminta ei ole vieläkään saavuttanut täydellistä luottamusta ammattilaisten taholta, vaikka edistystä on kyllä tapahtunut. Kokemusasiantuntijuus on saanut sijaa jo keskusteluissa, mutta edelleen vertaistoimintaan liittyy ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita. Uskon, että vertaistukijoiden kouluttaminen lisää osaltaan toimijoiden keskinäistä luottamusta. Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry toteutti Vertaisresepti-hankkeen vuosina 2011–2016. Hankkeen yhteistyökumppani oli HUS. Hankkeen tavoitteena oli tarjota helposti saavutettavaa tukea, tuoda potilasjärjestöjen osaamista sairaalaan sekä koordinoida HUS:n vapaaehtoistoimintaa. Hanke oli onnistunut, ja se sai vakiinnutettua OLKA-toiminnan HUS:n sairaaloissa. ”OLKA” on rekisteröity tavaramerkki, jonka toivotaan levittäytyvän muihinkin sairaanhoitopiireihin. Hankkeen aikana kehitettiin vapaaehtoisten koulutuskokonaisuus, johon kuuluu TOIVO -vertaistukihenkilökoulutus. Vertaistukihenkilökoulutukset ovat lisänneet vertaistoiminnan saavutettavuutta ja luottamus-

ta julkisen sektorin toimijoissa. Koulutuksia on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja ne ovat olleet kaikille avoimia ja ilmaisia.

Kansalaisareena ry – Avita Kaveria-hanke (2014–2016) Avita Kaveria -hankkeen päämääränä oli lisätä yleistä tietoisuutta vertaistuen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja vahvistaa vertaistuen saatavuutta paikallisissa yhteisöissä. Päämäärän saavuttamiseksi hanke toteutti vertaisohjaajien kouluttajakoulutuksia ja kampanjoita näkyvyyden lisäämiseksi. Kansalaisareena ry on ollut sen toiminnan alusta alkaen vertaistoiminnan edistäjä ja sellaisena se haluaa jatkaakin, vaikka hanke ei saanut jatkorahoitusta. Yhdysvalloista lähtöisin olevaa, Kansainvälisen vertaistuen päivää (Global Peer Supporter Celebration Day) vietettiin viime vuonna Suomessa ensimmäistä kertaa. Päivää vietetään vuosittain lokakuun kolmannen viikon torstaina, ja siitä on Kansalaisareena ry:n toimesta tarkoitus tehdä vuosittainen vertaistoiminnan ja -tuen juhlapäivä myös Suomessa.


Vastatieto – tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä Yhteiskuntatieteiden tohtori Mikko Jakosen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemä raportti julkaistiin maaliskuussa 2017. Raportissa Jakonen arvioi asiantuntijuuden muutosta ja erilaisia asiantuntijuuksia. Raportti kannustaa kuulemaan erilaisia asiantuntijoita yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Jakosen Vastatieto-mallissa asiantuntijuus on jaettu neljään pääkategoriaan: akateeminen asiantuntijuus, näköalapaikan asiantuntijuus, kokemusasiantuntijuus ja näkemysasiantuntijuus. Akateemisen asiantuntijuuden perustana on pitkäkestoinen ja monipuolinen koulutus. Näköalapaikan asiantuntijuus on asiantuntijuutta, joka perustuu korkeaan

koulutukseen ja pitkään käytännön kokemukseen joko ammatista, yrittäjyydestä tai kansalaistoiminnasta. Kokemusasiantuntijuus on kehittynyt joko henkilön, yhteisön tai joskus myös organisaation tai järjestön pitkäaikaisen kokemuksen kautta. Näkemysasiantuntija on näkemyksellinen ja aktiivinen ihminen, jonka seurauksena hänellä on hyvät verkostot, ja hän tuntee erilaisia ihmisiä organisaatioista ja järjestöistä. Muutosta ei tapahdu ennen kuin asioita noteerataan valtakunnallisessa päätöksenteossa. Pidän tätä kokemuksellisen tiedon arvostuksen nousuna ja osoituksena kansalaisjärjestötoimijoiden ponnistuksista. Raportissa puhutaan myös vertaisverkostoista, joilla tässä yhteydessä viitataan yritysmaailmaan, mutta esimerkiksi tämä lainaus sopii vertaistukeen: ”Vertaisverkostoissa kaikki voivat oppia kaikilta ja

kaikki voivat myös tasavertaisesti kritisoida toisiaan, mikä lisää tiedon refleksiivisyyttä ja ketteryyttä.” Kuntoutussäätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ovat laatineet keväällä 2017 julkaistun selvityksen ”Millaiset tukitoimet auttavat omaishoitajia selviytymään tehtävässään”. Se, mitä selvityksessä kirjoitetaan vertaistuesta, vaikuttaa tutulta: ”Toiminnan vahvuudeksi koetaan usein samankaltaisen tilanteen jakamisesta syntyvä ymmärrys ja vertaistuen kokemus, johon yhdistyy usein mahdollisuus saada epävirallista kokemustietoa erilaisista hoitotilanteista, selviytymiskeinoista ja palveluista.” ”Ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta saadut tulokset liittyvät erityisesti henkiseen jaksamiseen ja sosiaaliseen tukeen.” |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 13


Toimenpiteisiin yhä uudestaan

Leikkausten ansiosta hengissä

Mmc-, hydrokefalia- ja cp-vammaiset joutuvat olemaan välillä pitkiäkin aikoja ja useaan otteeseen sairaalassa. Suntin toimintahäiriöt ja erilaiset vammaan liittyvät leikkaukset voivat olla vaativia ja lyhyellä varoitusajalla kohdalle osuvia toimenpiteitä. On onni saada apua silloin kun sitä tarvitsee, mutta miltä toistuvat leikkaukset, niiden uusintauhka ja sairaalassaolo tuntuvat? Miten niistä selviää? | TEKSTI PETRA PELTONEN | KUVAT JA NALLET KATRIINA EKOLA

14 | CP-LEHTI 2 | 2017


E

lämä on ennustamatonta, eikä kaikkea voida hallita. Sen tietävät monet, varsinkin hydrokefalian kanssa elävät vanhemmat, jotka joutuvat kokemaan pelkoa lapsen vaihtelevan terveydentilan vuoksi. Sama jatkuu aikuisena. Toimenpiteisiin voi joutua yhä uudestaan. Voiko lasta auttaa tai onko mitään, mikä voisi helpottaa sairaalassaolon ja toipumisen tuskaa? Mitä lapsuuden sairaalakokemuksista aikuisuuteen kasvaneet ihmiset kertovat? ”Äitini peitti huolensa hyvin, mutta vaistosin sen silti. Itkin usein ja pelkäsin jäädessäni sairaalaan yksin, pelkästään hoitohenkilökunnan kanssa. Lastenosastolla oli metalliset pesuvadit ja muoviset astiat. Myös leikkaussalin nukutusmaski ja kirkkaat valot ovat jääneet mieleeni. Nuorena ja murrosiässä toimenpiteisiin liittyi alistumisen kokemus, koska olin täysin hoidettavien ihmisten armoilla ja usein alaston”, muistelee AnneMarie Hannonen kokemuksiaan neljänkymmen vuoden takaa. K ol mek y m ment äv uot i a a n Sami Järvisen muistikuvat lapsuuden sunttioperaatioista ovat hataria. Paremmin hän muistaa, miten joutui koulussa avoimuutensa takia kiusatuksi, kunnes oppi kiinnittämään tarkasti huomiota siihen, kenelle vammastaan kertoi. Lastenpsykiatri Tuula Tammisen mukaan tuskin kukaan selviää elämästä ilman traumaattisia kokemuksia. Toisilla niitä on enemmän ja toisilla vähemmän. Selviäminen traumaattisista kokemuksista on tärkeää kaikenikäisille ihmisille. Lapset kasvavat vahvoiksi ja elämässä pärjääviksi voidessaan yhdessä vanhempien ja perheen kanssa opetella selviämään vaikeiden

kokemusten kanssa. Poikkeavat elämäntilanteet tarjoavatkin myös mahdollisuudenelämänrikkauksiin. Lahtelainen Kaarlo Sillanpää on yhdeksän ikävuotensa aikana käynyt läpi 12 sunttileikkausta. Sairaalassa on leikattu, otettu paljon verikokeita, kuvattu, mitattu aivopaineita ja seurattu osastolla epäselvien oireiden takia. Sairaalassa on oltu välillä monta kertaa vuodessa. ”Olen mennyt usein sairaalaan ambulanssilla pillit soiden. Välillä myös keskellä yötä”, Kaarlo kertoo. Kaarlon on vaikea kuvailla matkoja, ne ovat olleet väsyttäviä ja uuvuttavia. Kaarlo on kokenut voimakasta pahoinvointia ja matka on tuntunut ambulanssissa maatessa pitkältä. Kaarlon suurin pelko on ollut se, ettei sairaalasta pääse koskaan kotiin. Sairaalassa oleminen on tuntunut todella tylsältä, mutta joskus se on ollut myös mukavaa. 15-vuotias Miku Sojakka on joutunut olemaan sairaalassa välillä viikkoja yhteen menoon. Miku kokee sairaalassaolon ärsyttävänä ja tylsänä. ”Kaikkein eniten toivoisin silloin pääseväni kotiin.”

Tukea selviämiseen Eniten Anne-Marie ja Sami olisivat kaivanneet tuekseen keskusteluapua ennen ja jälkeen operaation. Tukea ei ole ollut riittävästi. Keskustelu auttaisi myös arkeen palaamista pitkän sairausloman jälkeen. Mikua on auttanut puhuminen kavereiden ja vanhempien kanssa. ”Juttelen paljon kavereiden ja perheen kanssa, Skype, Facebook ja Whattsapp on kovassa käytössä aina kun saa käyttää puhelinta.” Kaarlon kaverit ovat suhtautuneet miellyttävällä tavalla Kaarlon sairaalassaoloon. Tukea ovat antaneet vanhemmat, jotka ovat olleet koko ajan mukana sairaalassa. Isosisko, ystävät ja sukulaiset ovat vierailleet. Kokemukset vahvistavat Tuula Tammisen neuvoja siitä, kuinka lapsen selviämistä voi tukea. Vanhemmat ja lapset voivat valmistautua ennen toimenpiteeseen menoa. Yhdessä on hyvä pohtia ja suunnitella, miten lapsi selviää ja pärjää. Lasta voidaan houkutella valitsemaan itselleen palkkioksi esimerkiksi nallen, matkan tai jäätelön. Kun tavoite on riittävän CP-LEHTI 2 | 2017 | 15


Traaginen optimismi

konkreettinen, niin lapsi voi pitää siitä kiinni ja saada helpotusta. ”Lapset hyötyvät, kun heille kerrotaan asioista mahdollisimman realistisesti ja konkreettisesti”, sanoo Tuula Tamminen. ”1–2-vuotiaat lapsetkin ymmärtävät, kun aikuiset puhuvat. Vanhemmat sanoittavat sen mitä lapsi on kokenut tai tulee kokemaan. Kognitiivinen kyky ymmärtää mitä tapahtuu ei ole lapsella vielä niin kehittynyt kuin aikuisella. Siksi lapsi tarvitsee vanhemman ikään kuin tulkiksi tai radioselostajaksi pukemaan sanoiksi sen mitä tapahtuu. Ympäristö on hyvä huomioida laajemminkin. Lasta voi pelottaa vaikka se, mitä naapurisängyn lapselle tapahtuu.” Tuula Tamminen neuvoo, että ennen ja jälkeen operaation on tärkeää puhua siitä, mikä sattui ja mikä pelotti. Lapsen pelkojen totuudenmukainen kohtaaminen auttaa. Lapsen voimavaroihin keskittyvä näkökulma tuo lapselle turvaa. Kunnioitetaan sitä, että lapsi on niin pärjäävä: ”Muistatko miten paljon sinua silloin pelotti, mutta sinä selvisit.” Jos jotain 16 | CP-LEHTI 2 | 2017

jäi purkamatta, niin seuraavalla kerralla voi pelätä, ettei selviä. On hyvä muistaa, että lapset ovat tässäkin erilaisia. Jotkut lapset puhuvat paljon tuntemuksistaan, toiset yhden tai kaksi tärkeää sanaa. Kaikki eivät välttämättä sano mitään. Vanhemman kannattaa kuunnella omaa intuitiotaan. Hän tuntee parhaiten lapsensa. Vanhemman tarjoama läsnäolo, kärsivällisyys, herkkyys, läheisyys ja syli eivät kysy yhtään sanaa. ”Posttraumaattisen reagoinnin merkkinä voi ilmetä toimintakyvyn taantumista. Silloin lapsi kadottaa taitoja, joita hän on aiemmin osannut. Leikkeihin tai peleihin saattaa tulla pakonomaista toistoa”, jatkaa Tuula Tamminen. ”Muita merkkejä voivat olla painajaisunet, tunteiden muuttuminen tasapaksuiksi tai tahaton säpsähtely. Oireet ovat reagointia traumaattiseen tapahtumaan ja on hyvä, että lapsi pystyy näyttämään ne. Jos kotikonstein tapahtuva puhuminen, lähellä oleminen ja asioiden läpikäyminen ei tunnu helpottavan, kannattaa miettiä ammattiavun hakemista.”

Oman lapsen joutuminen operaatioihin ei ole vanhemmallekaan helppo paikka. Tuula Tamminen muistuttaa, että vanhemman tulee saada tukea omaan jaksamiseensa. Ikävä tosiasia on, että vanhemman voimakas ahdistus pahentaa lapsen tilannetta. Aikuisen toivo ja rauhallisuus on tärkeää lapselle. Mikä sitten voi auttaa vanhempaa äärimmäisen huolen, väsymyksen tai hädän hetkellä? Tuula Tamminen puhuu traagisesta optimismista, jossa on koko ajan läsnä elämän suurimman tragedian uhka, vanhemman toivo sekä rauha sen edessä, mihin ei voi itse vaikuttaa. ”Että uskaltaa kohdata sen, että tämän enempää minä en voi. Rauha siitä, että kaiken sen teen, mitä itse pystyn ja voin ja muu ei ole minun vallassani. Usko tai luottamus itseä suurempaan merkitykseen tai voimaan voi auttaa. Esimerkiksi siihen, että rakkaus on suuri ja kantava voima.”

Väistämätön vahvuudeksi Anne-Marielle useat sairaalajaksot jättivät jonkinlaisen hylkäämisen pelon, koska hän jäi niin usein yksin sairaalaan itkemään. Toisaalta sairaalajaksot vahvistivat hänen itsetuntoaan, koska hän huomasi pärjäävänsä siellä omana itsenään. ”Muistan, kun sain sairaalassa kaverin leukemiaa sairastavasta tytöstä. Tyttö meneh-


tyi meidän ollessamme osastolla. Ihmettelin oven takana, miksi en saa mennä leikkimään kaverin kanssa. Hän oli juuri nukkunut pois. Tajusin silloin, ettei minulla ole mitään hätää, koska en kuole.” Samikin sai lapsena hyviä kavereita huonetovereista. Aikuisena hän on käynyt monet mukavat keskustelut sairaalahuoneessa. ”Kun on elänyt sairauden kanssa koko elämänsä, niin siihen on tottunut ja se on ikään kuin osa itseä. Toki vaikeina hetkinä sitä välillä kysyy, että miksi minä?”. Sami kuitenkin ajattelee, että hydroke-

falia valitsi hänet. Sen seurauksena moni muu ihminen on hyvin erilainen kuin tilanteessa, jossa Sami olisi terve. Esimerkiksi perheenjäsenten arvot usein muuttuvat, kun perheeseen syntyy ihminen, jolla on vamma. Sami kokee, että sairaus on tehnyt hänestä sen miehen ja ihmisen, joka hän on. ”Kaikenikäisten ihmisten traumoista selviämisen kulmakivi on läheiset ihmissuhteet”, Tuula Tamminen kiteyttää. ”Selviäminen traumaattisesta kokemuksesta tapahtuu yhdessä jakaen ja tukien. Vaikeiden asioiden yhdessä ko-

keminen lähentää ihmisiä. Traumoista selviäminen tekee ihmisestä vahvoja. Ja selviämiskyky on yksi tärkeimmästä, mitä elämässä voi oppia. Mitä nuorempana oppii, sen taitavammaksi tulee.” Miku kiteyttää operaatioiden tärkeimmän vaikutuksen. ”Positiivista voisin sanoa, että leikkausten ansiosta elän vielä. En oikein tiedä, onko ne muuttanut minua ihmisenä. Rankkoja ne kaikki tietenkin ovat olleet, mutta niiden ansiosta olen hengissä.” |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 17


ajassa

Ajankohtaista asiaa vammaisten ihmisten elämästä ja oikeuksista.

Keräämme vanhempien kokemuksia hahmottamisen vaikeuksista

O

nko lapsellasi todettu hahmottamisen vaikeuksia? Oletko kokenut väsymistä ja toivottomuutta tilanteen muuttumattomuuden ja tuen puutteen takia? Teemme Niilo Mäki Instituutissa verkkotietopalvelua (hahku.fi) hahmottamisen vaikeuksista ja niiden vaikutuksesta yksilön arkeen ja elämänlaatuun. Toivoisimme saavamme vanhempia kertomaan kokemuksiaan siitä, millaisia haasteita arki hahmottamisvaikeuksisen lapsen kanssa sisältää. Mikäli haluat osallistua videoitavaan haastatteluun, lähetä sähköpostia osoitteeseen mika.minkkinen(at)nmi.fi. Videointi toteutetaan Sinulle sopivassa paikassa ja sopivana ajankohtana. Mikäli

Tuetut lomat 2017

et halua, että videolla näkyy koko nimesi, voimme jättää sukunimesi pois. Tarvittaessa voimme toteuttaa videoinnin siten, että Sinua ei voida tunnistaa. Puheenvuorot tulevat osaksi HAHKUn tietopalvelua ja ”fyysisesti” videoklipit sijoitetaan HAHKUn YouTube-tilille. Näin ollen ne ovat katsottavissa myös suoraan YouTubesta. Paljon kiitoksia avustasi! Mika Minkkinen Niilo Mäki Instituutti Hahmotuksen kuntoutus -hankkeen projektitutkija mika.minkkinen(at)nmi.fi

Cp-vammaisten liikuntasuositukset julkaistu

Perheiden viikonloppuloma

Kohderyhmä: mmc- ja hydrokefalia-perheet Aika: 21.9.–24.9.2017 Paikka: Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy Hakuaika päättyy: 21.6.2017

Meidän perheen kesäloma

Kohderyhmä: cp-lasten perheet Aika: 19.–22.10.2017 Paikka: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Hakuaika päättyy: 19.7.2017

Lue lisää: cp-liitto.fi

18 | CP-LEHTI 2 | 2017

A

rvostetussa Developmental Medicine & Child Neurology -lehdessä on julkaistu vuonna 2016 tutkimusartikkeli, jossa esitellään ensimmäiset cp-spesifit tutkittuun tietoon pohjautuvat suositukset fyysisestä aktiivisuudesta. (Verschuren O, Peterson MD, Balemans ACJ et al.: Exercise and physical activity recommendations for people with cerebral palsy, Dev Med Child Neurol 2016:58:798-808). Suosituksista on kirjoitettu suomeksi Fysioterapia 6/2016 -lehden artikkelissa: ” Liikunnalla lisää toimintakykyä neurologiselle kuntoutujalle” (Jeglinsky & Paltamaa 2016)


LIISA HILASVUORI

Maalaamisen filosofiaa

K

ansainvälinen Art Fair Suomi 2017 -nykytaidefestivaali 25.–28.5. Helsingin Kaapelitehtaalla esitteli valokuva-, ääni-, media- ja videotaidetta, installaatioita, performansseja sekä maalauksia ja veistoksia. Taidefestivaali on kohtaamispaikka niin yleisölle, taiteilijoille kuin taiteen ammattilaisille. Liisa Hilasvuoren ja Markus Renvallin dokumentaarinen videoteos Maalaamisen filosofiaa (2017) esittelee ryhmäkoti Jatkon taidekurssilaisten työskentelyä ja maalaamisen haasteita. Liisa Hilasvuori toimi taidekurssin ohjaajana. Videoteos koostuu yhdestätoista lyhyestä videosta, joilla seurataan taidekurssilaisten maalaamista, haastatellaan ryhmäkodin johtajaa ja avustajia sekä kuullaan teoksen tekijöiden pohdintaa aiheesta ja prosessista.

Luovuus on voimavara jokaiselle ”Ihmisen luovuus ei ole asia, jota joillakin on ja toisilla taas ei. Jokaisella ihmisellä on luovuutta”, toteaa Markus Renvall. ”Tämän projektin yksi havainto on, että kun ihmisen luovuus saadaan valjastettua toimintaan, antaa se ihmiselle uskomattoman paljon. Luovuutta hyödyntämällä voimme parantaa monen ihmisen elämänlaatua”. Asian esitteleminen saa Renvallin innostumaan. Hänen mukaansa kysymys ei ole mistään pienestä asiasta. Erityisesti vaikeavammaisten kuvattavien reaktiot heidän huomatessaan kykenevänsä luomaan itse, on tehnyt Renvalliin syvän vaikutuksen. Lisätietoja teoksesta ja sen esittämisestä: Liisa Hilasvuori, liisa.hilasvuori(at)gmail.com Markus Renvall, markus.renvall(at)pp.inet.fi |||

Hyvää kesää!

KATRIINA EKOLA

Rentouttavaa ja aurinkoista kesälomaa yhdistysten aktiivisille vapaaehtoistoimijoille. Lämmin kiitos myös kaikille vuoden mittaan tapahtumissa mukana olleille osallistujille ja toimintaamme rikastuttaneille yhteistyökumppaneille. Juhannuksen jälkeen hengähdetään hetki ja syksyllä toiminta jälleen aktivoituu. Kiitos, että pysytte mukana! Heidi, aikuistoiminnan suunnittelija

CP-LEHTI 2 | 2017 | 19


ajassa

Naisten linjan moninaisuuspalvelut vammaisille naisille | TEKSTI JA KUVA TUULA PAASIVIRTA

N

aisten moninaisuustyön palveluja toteuttava Naisten Linja on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastainen järjestö. Täällä naisia tuetaan ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Palveluja löytyy, paitsi puhelimesta, etenkin netistä. Järjestöä luotsaa toiminnanjohtaja Elina Nikulainen (FM). Hänellä on vahva asiantuntemus naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvissä asioissa.

Naisten moninaisuus Naisten Linjan moninaisuustyö on suunnattu naisille, joiden on muita naisia vaikeampaa saada apua ja tukea esimerkiksi vamman, pitkäaikaissairauden, kulttuurin, uskonnon, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Järjestö palkkasi 2015 moninaisuustyönsä suunnittelijaksi sosiaaliohjaaja, Pirkko Justanderin, joka on itse vammainen nainen. Hän on aiemmin toiminut Invalidiliitossa sosiaalineuvojana. Naisten Linjan Uusien Toimintojen ohjausryhmä tukee moninaisuustyötä. Siihen kuuluu edustajia erityis- ja vähemmistöryhmistä sekä muita asiantuntijoita. 20 | CP-LEHTI 2 | 2017

– Meidän moninaisuustyö on ihan uniikkia välivaltatyötä koko Suomessa, kukaan muu ei tätä tee, sanoo Pirkko Justander. Toiminnanjohtaja Elina Nikulainen puhuu lämpimästi ja innostavasti naisten moninaisuudesta. Naisiin kohdistuva väkivaltaa tai sen uhka on samanlaista kaikkialla. Toipumiseen liittyen nainen voi kuitenkin tarvita lähtökohtansa, kuten vamman tai sairauden huomioimista. Nikulainen painottaa, että me kaikki olemme omalla tavallamme erilaisia, erityisiä ja meillä kullakin on omat haasteemme. Naisten Linjalla haluttaisiin mieluummin käyttää termiä ”naisten moninaisuus” kuin puhua erityis- tai vähemmistöryhmistä. – Moninaisuus ei ole vielä lyönyt läpi, sanoo Elina Nikulainen, joten toistaiseksi kuljetamme sanaparia erityis- ja vähemmistöryhmät mukanamme. – Moninaisuus on kuitenkin eettinen valinta, sillä emme halua leimata millään tavoin heitä, joilla on erityisiä tarpeita, Nikulainen sanoo. – Kaikki palvelumme ovat tarkoitettu kaikille naisille. Siksi vapaaehtoisten koulutuksessa moninaisuus huomioidaan kattavasti.

Väkivallan ulkoinen teko eroaa, kaava ei Pirkko Justander toteaa: - Väkivallan kaava on sama oli nainen vammaton tai vammainen. Tekijä löytää aina syitä käyttäytyä väkivaltaisesti, ja tekijän näkökulmasta syy on aina naisessa. Väkivaltaa kohdanneen on tärkeää hakea tarvittaessa tukea sekä vertaisilta että ammattilaisilta. Naisten Linja tukee ja kuuntelee sekä painottaa luovuttamatonta oikeutta elää rauhassa ja turvassa. Väkivalta on aina tekijän vastuulla, ei koskaan väkivallan kohteen syy, eikä mikään asia oikeuta väkivaltaan, Nikulainen korostaa. Väkivalta ilmenee hyvin monin tavoin, ei vain fyysisenä tekona, vaan muun muassa henkisenä, taloudellisena tekona. Väkivaltaa on, ettei naiselle anneta hänen apuvälineitään tai evätään apu, jos ”ei ole kunnolla”. Väkivaltaa on myös jos lääkitystä käytetään pakkokeinona tai rankaisuna.

Oikeat vai väärät palvelut – Vammaisen naisen on vaikea saada apua ja tukea esimerkiksi parisuhdeväkivallan vuoksi, sillä


hänelle on ehkä jo parisuhteen solmimisen alussa toitotettu, että parisuhde ei sinulle kuulu. Joidenkin mielestä väkivalta on jopa täysin vammaisen naisen oma syy, kun ei kerran pysynyt lestissään, toteaa Justander. Erityishaaste on, jos vain muutama ihminen kykenee ymmärtämään sen, mitä vaikeasti vammainen nainen puhuu. Entä, jos tämä samainen henkilö, jonka pitäisi toimia tulkkina, on väkivallan tekijä? Tällä hetkellä on olemassa hyvin vähän matalan kynnyksen paikkoja, johon voi ottaa yhteyttä puhuakseen ammattilaisen tai vertaisen kanssa omista väkivaltakysymyksistään. Puhetulkkausta ei juurikaan ole saatavilla. – Meille puhevammaiset naiset voivat jättää netin kautta kysymyk-

sen vuorokauden ympäri. Moninaisuuspäivystykseen on myös soitettu tulkin välityksellä, kertoo Justander. Julkisissa palveluissa vammaisuus nousee helposti keskiöön ja naiseus jää sen alle. Justander haluaa, että vammaisillekin naisille löytyisi paikkoja, jossa naiseus voi nousta keskiöön. Nikulaisen kanssa pohdimme, onko ihmisyys kuitenkin se kaikkein tärkein asia? Kaikki olemme ennen muuta ihmisiä. Lisätietoja: https://www.naistenlinja.fi/ https://www.julkari.fi/ Uskalla olla, uskalla puhua – vammainen nainen ja väkivalta, verkkokirjan PDF- muotoinen verkkoversio. |||

Fakta: Naisten moninaisuuspuhelin vastaa numerossa 0800 02 400 keskiviikkoisin klo 9–13 ja joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 8–11. Soittaminen on maksutonta, ja puhelimeen vastaa ammattilainen. Puhelin on tauolla heinä- ja joulukuussa. Syksyllä 2016 oli ensimmäinen vammaisille ja pitkäaikaissairaille naisille tarkoitettu verkkovertaiskurssi.

Pirkko Justander (vas.) ja Elina Nikulainen.

CP-LEHTI 2 | 2017 | 21


Matkalla vamman kanssa Esteettömästi eteenpäin | TEKSTI KAARINA TERVO-KANKARE | KUVAT SANNA KALMARI

V

uoden 2016 alussa CPlehdessä pyydettiin lehden lukijoita osallistumaan esteettömiä matkailukokemuksia tarkastelevaan tutkimukseen. Pyyntö levisi myös muilla kanavilla, ja loppujen lopuksi kasaan saatiin yhteensä yhdeksän kertomusta. Ne ovat hyvä alku esteettömän matkailun tutkimukselle, joten kiitos vielä kaikille oman kertomuksensa lähettäneille. Nyt on aika kertoa hieman siitä, mitä tutkimusaineiston avulla saatiin selville. 22 | CP-LEHTI 2 | 2017

Matkailun esteettömyys Ensin kuitenkin hieman taustatietoa matkailun esteettömyydestä. Esteettömyys matkailussa tarkoittaa sitä, että matkailijoita palvellaan kokonaisvaltaisesti: silloin toiminnassa huomioidaan toimintaympäristön ja koko palveluprosessin esteettömyys erilaisille matkailijaryhmille. Tällaiset matkailun muodot soveltuvat siis kaikille, minkä takia esteettömästä matkailusta käytetään myös ter-

miä ”matkailua kaikille” (tourism for all). Yleisesti ajatellaan, että vammaisuudessa on viisi eri ulottuvuutta, jotka täytyy huomioida esteettömässä matkailussa: fyysinen/liikkuvuuteen liittyvä, kuuloon, näköön tai kommunikointikykyyn liittyvä sekä kognitivisiin kykyihin liittyvä (kehitysvammat, mielenterveyteen liittyvät seikat). Esteettömyys ei siis tarkoita vain fyysistä saavutettavuutta, kuten usein ehkä ajatellaan. Esteettömän matkailun kysynnän suuruutta on arvioitu


eri tahoilla ja useiden arvioiden mukaan keskimäärin 10 prosenttia väestöstä tarvitsee esteetöntä ympäristöä ja palveluita jokapäiväisessä elämässään. Lisäksi jopa 30–40 prosenttia väestöstä tarvitsee esteettömiä palveluita jossain vaiheessa elämäänsä (esim. väliaikaisesti liikuntakyvyttömät, lastenrattaiden kanssa liikkuvat, painavien kantamusten kanssa liikkuvat, raskaana olevat jne.). Kun mukaan lasketaan vielä edellä mainittujen läheiset ja huomioidaan väestön ikääntyminen, voidaan sanoa, että esteettömyyden vaade koskettaa jollain tapaa suurinta osaa väestöstä! Se, mitä esteettömästä matkailusta tiedetään tutkimuksen perusteella, liittyy usein majoituspalveluiden ja liikennevälineiden esteettömyyteen. Matkailun tasaarvoistamiseksi olisi kuitenkin tarvetta muunlaisellekin tiedolle. Esimerkiksi esteettömiä matkailupalveluita on tarjolla aika vähän, eikä koko teemasta tiedetä paljoakaan. On arveltu, että se johtuisi ensisijaisesti kolmesta seikasta: • ensinnäkään matkailupalveluiden tuottajat eivät ole tunnistaneet esteettömyyden tärkeyttä – vammaismatkailua ei pidetä merkittävänä markkina-alueena; • ei myöskään tiedetä paljoa siitä, millaista tietoa esteettömiä matkailupalveluita tarvitsevat pitävät tarpeellisimpana matkapäätöstä tehdessään; • eikä matkailupalveluiden tarjoajilla ole tietoa tai käsitystä siitä, minkälaisia palveluita erityisryhmien edustajat haluavat tai mihin he pystyvät osallistumaan - näin ollen he eivät pysty markkinoimaan palveluitaan, mikäli niitä sattuisikin olemaan tarjolla.

Esteettömän matkailun tutkimus Suomessa

Esteetöntä matkailua on Suomessa tutkittu vasta melko vähän, mutta muutamia julkaisuja aiheesta löytyy:

• Jutila, S. & H. Ilola (toim.)(2013). Matkailua kaikille? Näkökulmia matkailun ennakointiin II. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti. Rovaniemi. • Isto Vanhamäki (2007). Esteettömyys yhä tärkeämpää luontomatkailun kehittämisessä. Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja 52, 51–56. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052.htm

Matkailukokemusten tutkimus on yksi tapa nostaa vammaismatkailijoiden mielipiteitä ja ääntä kuuluville, jotta esteetöntä matkailua voidaan kehittää. Tutkimus voi myös lisätä yleistä tietämystä esteettömästä matkailusta, kohottaa sen merkitystä omana tärkeänä tutkimus- ja kehittämisalanaan sekä ennen kaikkea poistaa vammaismatkailuun ja esteettömiin palveluihin liittyviä ennakkoluuloja.

Tutkimuksen taustaa Tähän tutkimukseen osallistui yhdeksän henkilöä, joista suurin osa kertoi olevansa liikuntavammaisia pyörätuolin käyttäjiä. Osa pystyi kävelemään tuettuna tai itse lyhyehköjä matkoja, mutta jollakulla näkövamma rajoitti toimintakykyä liikuntavamman ohella. Lisäksi kertomuksia saatiin näkövammaisilta matkailijoilta ja yhdeltä liikuntavammaisen henkilön puolisolta ja avustajalta. Kaikki kertomuksensa jakaneet antoivat luvan

lainata heidän tekstejään myös tutkimusta esiteltäessä, joten tässä kirjoituksessa olevat tekstikatkelmat ovat kirjoittajien omaa tekstiä. Kertomukset analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysia, jonka tavoitteena on nostaa yhteisiä teemoja ja näkökulmia esiin laajemmasta aineistosta. Kertomusten tekstejä on siis teemoiteltu ja luokiteltu erilaisten pääkategorioiden alle, jotka esitellään tässä CP-lehden artikkelissa. Aineiston suppeahkon koon vuoksi ei tuloksista voi tehdä suuria yleistyksiä, vaan lisätutkimukselle on vielä tarvetta. Tässä artikkelissa esitellyt tulokset ovat vasta alustavia tuloksia, eikä niitä ole julkaistu vielä muualla. CP-lehden lukijat saavat siis tällä kertaa luettavakseen aivan uunituoretta aineistoa. Aineiston pohjalta tullaan myöhemmin julkaisemaan tieteellinen artikkeli, jossa tuloksia käydään tarkemmin läpi ja arvioidaan niiden merkitystä laajemmassa esteettömän matkailun kentässä. CP-LEHTI 2 | 2017 | 23


MATKAKERTOMUKSET Matkat, joista kertomuksissa kerrottiin, sijoittuivat pääosin Eurooppaan, mutta matkaa tehtiin varsin erilaisissa kokoonpanoissa, erilaisin kulkuneuvoin ja matkojen aikana tehtiin erilaisia asioita.

Elämys ei vaadi ihmeitä Kertomuksissa kuvatut matkailuelämykset muodostuivat tavallisista, pienistä asioista, niin kuin usein on. Matkailuelämys ei välttämättä vaadi kummoisia puitteita. ”Olin kumiveneen kyydissä ja minua vedettiin pyörätuolissa kiipeilyseinää pitkin.” ”Ilta oli tunnelmallinen ja perinteiset Belém-leivokset maistuvia.” ”Me kävimme … kulttuurihistoriallisessa museossa, jossa Edward Munckin Huudon näkeminen "livenä" kyllä kruunasi syntymäpäiväni.”

24 | CP-LEHTI 2 | 2017

Ennakkovalmistautuminen Kaikissa kertomuksissa korostui ennakkovalmistautumisen tärkeys, johon liittyy myös henkilökohtaisten tietojen jakaminen eri tahojen kanssa. Päähänpistojen toteuttaminen on vaikeaa. ”Espanjan puolella yöjuna Lissaboniin oli helppopääsyinen ja siedettävä. Rabbipartainen virkailija ei tosin ensin aikonut päästää minua kyytiin lainkaan, koska en ollut ilmoittanut etukäteen pyörätuolista. Auttavalla espanjalla sain sanotuksi, että olemme selvinneet pahemmistakin paikoista. ”Ok, pero tu es responsibilidad”, mies tuhahti, ja sain siis nousta vaunuun omalla vastuullani.” [matkaa suunniteltaessa] ”kirjoittelemaan sinne hieman tarkemmin itsestään, terveydentilas-

taan yms, joka jo rutiinilla sujui, kuten moneen muuhun paikkaan, oli tullut aiemminkin tehtyä” ”Varasin matkan ja ostin matkaliput jo syyskuussa. Helmikuussa aloin sitten miettiä matkatavaroita ja sitä, miten pääsemme edes Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Loppujen lopuksi kävi ilmi, että Jyväskylästä klo 10:13 Helsinkiin lähtevässä junassa ei ole palveluja vammaisille eikä se siten ota pyörätuolia käyttävää matkustajaa kyytiin. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi matkustaa invataksilla Tampereelle ja matkustaa sieltä junalla Tikkurilaan ja eteenpäin lentoasemalle jälleen invataksilla.” Ennakkovalmistautumisessa paikkansapitävän tiedon saaminen on keskeisessä roolissa, mutta aina tiedot eivät pidä paikkaansa. Paikkansapitämättömät tiedot aiheuttavat erilaisia haasteita, Silloin, ja usein muutenkin joudutaan turvautumaan omaan sekä muiden ihmisten kekseliäisyyteen ja avuliaisuuteen. ”selvisi, että ei hotelli muutenkaan aivan esteetön ollut. Kaikkein erikoisinta oli se, että vaikka kylpyhuone oli tilava, siellä oli amme peseytymistä varten.” ”Wienin päässä meitä odotti pienoinen järkytys, kun tajusimme, että entiseen kuntoutuskeskukseen rakennettu ja esteettömäksi mainittu hostellimme sijaitsi punaisten lyhtyjen alueella, ja halpa majoitus tarkoitti telttaa takapihalla.” ”Toinen yllätys oli, ettei hotellimme ollutkaan liikkumisesteetön, vaan jouduimme pyytämään jotakin henkilökuntaan kuuluvaa antamaan pyörätuoliluiskat eräälle sivuovel-


le aina, kun menimme ulos tai kun tulimme takaisin hotelliin.” ”Olimme matkatavaroinemme hyvissä ajoin lähtölaiturilla, jolle juna saapui ennen lähtöä. Laiturilla ei ollut ramppia ja hain katseellani vaunujen joukosta sitä, jonka ovessa olisi nosturi. Sellaista ei kuitenkaan näkynyt. Kävi ilmi, että junassa ei ollutkaan esteetöntä vaunua.” ”saksalaisille tyypillistä oli puolestaan se, että mahdottomatkin asiat onnistuivat tavalla tai toisella. Niin nytkin; nostin [vaimoni] vesibussin istuimelle pyörätuolista otetun Roho-tyynyn päälle ja tuoli taitettiin kasaan sopivaan rakoon kuljettajan taakse.”

Kompromisseja Toisaalta monissa kertomuksissa kuvattiin haasteita, luopumista ja kompromisseja. Kuvaava on myös se, että usein hankalistakin tilanteista pyrittiin löytämään myönteisiä puolia. … matkailu yksin ja niin sanotut äkkilähdöt ovat poissuljettuja, kun matkailussa joutuu menemään rajoitteet edellä.” ”Matkustimme kevyesti, ilman matkalaukkua, edessä olevien juna- ja kävelymatkojen vuoksi. . . . Olimme tottuneet siihen, että käydessämme sukuloimassa tai muilla lyhyemmillä matkoilla hoitotarvikkeet veivät aina yli puolet käytettävissä olevasta tilasta ja siksi matkavaatetus oli suunniteltava harkiten. Tässä oli tietysti se hyvä puoli, että matkalla tehtyjä vaate- ja muita ostoksia ja tuliaisia varten oli palatessa aina runsaasti vapaata tilaa. [Puolisoni] oli löytänyt tuon positiivisen näkökulman mahdolliseen haittaan, mikä oli hänelle tyypillistä.”

”Olin lapsena perheeni kanssa Euroopan kiertomatkalla ja pysähdyimme yllämainitussa kirkossa. isäni ei jaksanut kantaa minua Kölnin tuomiokirkon korkeimpaan torniin hankalia kierreportaita. Tämä kokemus tuntui lapsena epäreilulta, sittemmin olen ymmärtänyt että kyseinen turistinähtävyys ei ollut esteetön.” ”Meitä odotti loistava majoitus, tosin kierreportaiden päässä. Paikan pitäjät, kahdeksankymppinen Bruno ja matroona Stella, korvasivat esteellisyyden ystävällisyydellä.” ”Olin ollut positiivisesti yllättynyt, kun varattuani huoneen minulle oli melkein saman tien soitettu hotellista ja kysytty, että eihän haittaisi, vaikka ulko-oven edessä olisi yksi porras. No ei haitannut. Olin otettu siitä, että asiasta oltiin erikseen soitettu ja varma siitä, että olisimme hyvissä käsissä.” ”Kaikki matkakohteet eivät ole esteettömiä, mutta niis-

sä voin vierailla mielikuvamatkailijana matkapäiväkirjoja ja kaunokirjallisuutta lukemalla.”

Esteettömyystietoa tarvitaan Muiden ihmisten avuliaisuus tai hyvä palvelu voivat myös paikata ongelmatilanteita, mutta kertomusten perusteella voidaan havaita matkailussa vallitsevaa epätasa-arvoisuutta. Vaihtelevat käytännöt ja luotettavan esteettömyystiedon olemattomuus hankaloittavat matkojen suunnittelua ja toteuttamista. Avustavien henkilöiden merkitys matkoilla on suuri, minkä vuoksi matkailuun usein liitettyä vapauden tunnetta voi olla vaikea saavuttaa vammaisena matkailijana. Matkaan pääseminen ei riipu monenkaan kohdalla pelkästään omista asenteista. ”Jokainen turisti on erilainen ja hän hakee lomamatkoiltaan eri asioita, mutta väittäisin kuiCP-LEHTI 2 | 2017 | 25


Kaarina Tervo-Kankare • tutkijatohtori Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköstä • erikoistunut matkailumaantieteelliseen tutkimukseen, matkailun muutokseen ja siihen sopeutumiseen sekä kestävän matkailun tematiikkaan.

26 | CP-LEHTI 2 | 2017

Keskeisiä kansainvälisiä lähteitä • Blichfeldt, B.S. & J. Nicolaisen (2011). Disabled travel: not easy but doable. Current Issues in Tourism 14:1. • Buhalis, D. & S. Darcy (2011). Accessible tourism: concepts and issues. Channel View Publications, Bristol. • Darcy, S. & T. J. Dickson (2009). A whole-of-life approach to tourism: The case for accessible tourism experiences. Journal of Hospitality and Tourism Management 16, 32–44. • Wan, Y. K. P. (2015). Equal access to integrated resort amenities for people with disabilities. International Journal of Hospitality & Tourism Administration 16:3, 251–274. • World Tourism Organization, UNWTO (2013). http:// media.unwto.org/press-release/2013-09-10/unwtoapproves-accessible-tourism-recommendations • Yau, M. K., McKercher, B. & Packer, T. L. (2004). Traveling with a disability. More than an access issue. Annals of Tourism Research 31:4, 946–960.

KAARINA TERVO-KANKARE

tenkin että matkailuun yhdistetty vapauden tunne voi jäädä kokematta, jos matkalle tarvitaan aina avustaja tai saattaja.” Kuten todettu, matkailun elämyksellisyyteen ei vaadita välttämättä erikoisia asioita. Hyvät asiat kumpuavat yksinkertaisista seikoista, kuten yhdessä kertomuksessa summattiin: ”Esteettömät hotellit, hyvä ruoka ja mahtavat uintimahdollisuudet, hyvät mahdollisuudet liikkua lähiympäristössä, nämä kaikki ovat tärkeitä asioita.” Kohteiden ja majapaikan esteettömyys on perusedellytys sille, että meistä jokainen pääsee osallistumaan matkailuun. Tiedolla on esteettömyyden saavuttamisessa keskeinen merkitys ilman sitä vammaiset matkailijat eivät pysty tekemään päätöksiä matkaan lähtemisestä eivätkä matkailupalveluiden tarjoajat osaa tuottaa oikeanlaisia palveluita asiakkailleen. Sen takia on tärkeää, että tutkimusta tehdään ja tietoa saadaan kaikkien ulottuville. On myös merkityksellistä, että jokainen osallistuu tiedon tuottamiseen omien mahdollisuuksiensa mukaan. Vain siten saamme kaikkien äänen tasavertaisesti kuuluville. |||


kolumnivieras

SALAINEN METSÄNI -ELOKUVA

Lauri Katajainen Kirjoittaja on 27-vuotias filosofi ja autisti Espoosta

Elämän tarkoitus

O Ehkä minä pieneltä osin voin kertoa ihmisille autismista ja samalla purkaa omaa tuskaani. Ehkä voin vaikuttaa suuriin ennakkoluuloihin ja antaa ihmisille pienen hipun suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan.”

n suuri asia jokaiselle ihmiselle miettiä elämän tarkoitusta. Sitä se on myös äärettömän monelle autistille. Lähtökohdat eivät useinkaan ole kovin ruusuiset. Erilaisuus ja monet ongelmat seuraavat nuorta vammaista aina, oli hän sitten kotona tai ryhmäkodeissa tai työkeskuksessa. On paljon asioita, jotka jarruttavat nuoren matkantekoa. Osan vaikeuksista voi voittaa tai kiertää, osaan pitää vaan sopeutua. Onkin taito erottaa tällaiset asiat toisistaan. Oman elämäni tarkoitusta olen miettinyt vuosien varrella öin ja päivin. Onko minun elämälläni ylipäätään mitään tarkoitusta. Usein painan pääni ja pyydän apua ylhäältä. Uskon, että se joka minut loi, ei tehnyt sitä turhaan. Ehkä minulla on tehtävä tässä maailmassa. Ehkä minä pieneltä osin voin kertoa ihmisille autismista ja samalla purkaa omaa tuskaani. Ehkä voin vaikuttaa suuriin ennakkoluuloihin ja antaa ihmisille pienen hipun suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Elämä ei koskaan ole turhaa. Meillä jokaisella on rikkumaton ihmisarvo, jota pitää vaalia. Minä näen omat omituiset eleeni ja usein näen, kuinka joku tuijottaa. Silloin haluaisin kysyä, mikä on vikana. Mutta minähän en pysty puhumaan, minä vaan elehdin entistä enemmän. Miksi outoa kulkijaa ei voisi katsoa ystävällisesti hymyillen, ei halveksien eikä irvaillen. On suuri kenttä ennakkoluuloja edessäni. Sen halki kuljen ja yritän löytää ymmärrystä. Äärimmäisen hienoa oli edistää autismitietoutta dokumentissa Salainen metsäni. Se auttaa minua löytämään sitä tarkoitusta elämääni. Sinun elämäsi tarkoitus löytyy jostain varmasti, kun muistat etsiä ja ajatella. |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 27


työn iloa

Tuula Paasivirta Vierellä kulkemista ja viipyilyä elämän hyvissä hetkissä | TEKSTI KATRIINA EKOLA | KUVA TUULA PAASIVIRRAN KOTIALBUMI

V

antaan Korson seurakunnassa pappina työskentelevä kuusikymppinen Tuula Paasivirta kertoo työhistoriastaan ja erilaisista töistään, joita hän on uransa aikana tehnyt. Pirteä ja sosiaalinen Paasivirta on aktiivisesti hankkinut lisäkoulutuksia työtehtävien mukaan, kokemuksia on karttunut paljon. Päätyönsä lisäksi hän kirjoittaa keikkaluontoisesti lehtijuttuja ja työskentelee kirjallisuusterapiaohjaajana. - Ensimmäisenä työnäni kuorin sipuleita koulun keittolassa. 28 | CP-LEHTI 2 | 2017

Olen työskennellyt terveyskeskuksen vuodeosaston pesulassa ja Uudenmaan läänin hallituksen toimistossa, arkistoinut ja hoitanut puhelinvaihdetta, olen työskennellyt lähetyssihteerinä, kriisityöntekijänä ja retriittien ohjaajana. Lapsuudessa Paasivirralla ei ollut selkeää toiveammattia, mutta muistelee pitäneensä tekniikasta ja erilaisista laitteista. - Papin työssä on aika paljon tekniikkaa mukana: uudet sähköiset auttamispalvelut ja ajanvarausjärjestelmät, tekstiviestit,

Facebook, Twitter, Instagram, kännykät, sähköpostit, hän luettelee ja naurahtaa – Ei se lapsuuden ajatus niin kaukana taida ollakaan! Näkövammansa vuoksi hän käyttää myös tietokoneeseen liitettäviä apuvälineitä, suurennusohjelmaa ja puhesyntetisaattoria. - Aikoinaan teologian valinta opiskelusuunnaksi kiteytyi kai siihen, että pappina voin palvella ihmistä kokonaisuutena. Sosiaalityössä keskitytään toimeentuloon, vammaispalveluihin ja perhetyöhön – teologia tuo tähän vielä vähän lisää.


Tuula Paasivirta • kotoisin Lopelta, asunut Helsingissä 40 vuotta • teologian maisteri, kirjallisuusterapiaohjaaja, kirkon lähetyssihteeri ja retriittien ohjaaja sekä merkonomi • Vantaan Korson seurakuntapastori, kriisityöntekijä • harrastaa valokuvausta ja kirjoittamista • tyytyväisyystaidot tärkeä käsite, jota hän on pohtinut.

Teologian maisterin tutkinto on hyvä pohja moneen muuhunkin tehtävään, mutta se mahdollistaa pappisvihkimyksen. Ihmisellä pitää olla oma sisäinen kutsu siitä, että pappeus kutsuu häntä ja että hän haluaa tehdä papin tehtäviä. Lisäksi tarvitaan ulkoinen kutsu eli jonkun seurakunnan täytyy kutsua ja vihkiä henkilö papin virkaan. Tällöin puhutaan kirkollisessa kielessä vokaatiosta, kutsusta.

Työn iloa Papin työhön liittyy iloja ja suruja, ihmisten elämässä mukana kulkemista – kastetilaisuuksia, häitä, hautajaisia. Paasivirta työskentelee myös kriisityöntekijänä ja sijaistaa silloin tällöin Helsingin vankilapappia jumalanpalvelustehtävissä. - Parasta nykyisessä työssäni on ihmisten kohtaaminen ja heidän elämänkohtaloihinsa tutustuminen, kuunteleminen ja keskustelu seurakuntalaisten kanssa. Plussaa on vielä, jos voin tukea ja olla rinnalla kulkija. Kastetilaisuudet ovat

useimmiten iloisia ja positiivisia, ihmiset iloitsevat siitä, että sukuun on tullut uusi pikkuprinsessa tai -prinssi. Pidän saarnojen kirjoittamisesta ja toteuttamisesta. Jumalanpalveluselämän kannalta ehtoollismessu on kaikista tärkein, ja messuja on mukava toimittaa. Kodin siunaus on myös hieno toimitus, mutta nykyään aika harvinainen. - Iloitsen työstäni, kun olen tehnyt parhaani, tiedän tehneeni taustatyöt hyvin ja onnistunut tehtävässä. Kun olen voinut olla mukana ihmisten arjessa ja juhlassa ja he ovat tyytyväisiä, niin se riittää.

Kannustusta ja realismia Tuula Paasivirta haluaa kannustaa töitä hakevia nuoria javanhempiakin. - Pitää luottaa itseensä ja tuntea itsensä. Tutkia ja pohdiskella mikä on itselle sopivaa, mistä on kiinnostunut. Samalla kannattaa olla realisti – niin vamman suhteen kuin omien taitojensakin. Kannattaa keskustella toisten kanssa ja etsiä tukea, miettiä omia taitojaan. Jos on hyvä kielipää, kannattaa miettiä, missä taitoa voisi hyödyntää. Toisaalta jos ei ole hyvä kielipää, niin mitä muita taitoja on, joita voisi hyödyntää työelämässä. - Kannattaa kuunnella ihmisiä ja kysellä eri tilanteissa voisiko tuolla olla minulle töitä, mitä voisin tuolla tehdä. Kaikesta tekemisestä on hyötyä: harrastuksista, vapaaehtois- ja luottamustehtävistä. Kouluttautuminen kannattaa. - Realismia omalla kohdallani on, etten pelaa esim. rippikoululeireillä lentopalloa. Olen kuitenkin muuten mukana kaikessa leiriohjelmassa. Liikuntavamman vuoksi minulla on tapana käydä tutustumassa etukäteen kirkko-

tiloihin ja -saleihin, jotta tiedän miten minun on parasta ja helpointa kulkea tilassa esim. vihkimisen aikana. Kävelen reittiä etukäteen ja mietin askeleita.

Tyytyväisyystaidot Tuula puhuu paljon tyytyväisyystaidoista. Hän on miettinyt ja pohtinut käsitettä ja pitänyt siitä luentojakin. - Sitku, mutku -elämä ihmisten puheissa sai miettimään tilanteita, joissa voisin olla tyytyväinen tässä hetkessä. Mitkä tilanteet tuottavat minulle hyvää oloa? Voinko toteuttaa niitä elämässäni? Voinko kiireen keskellä jäädä viipyilemään näissä hyvää oloa tuottavissa hetkissä? - Juuri tuo viipyileminen on tärkeää, sitä ajan ottamista itselleen. Töiden ja kiireen jättämistä pois mielestä ja hetkessä olemista, rauhoittumista.

Valokuvausta ja runotauluja Valokuvaus on mielekäs harrastus. - Minusta on kiva valokuvata hassuja yksityiskohtia. Perhosia metsästän, mutta ne pysyvät niin huonosti paikoillaan! Kuvaan paljon kukkia, erilaisia paikkoja, merta. Teen myös valokuvatauluja, joihin liitän oman ajatelman tai runon. Töitäni on ollut esillä useassa näyttelyssä. Kesäloma on kulman takana ja silloin saa viipyillä mukavissa hetkissä ja rentoutua. - Toivon, että kesästä tulisi aurinkoinen ja lämmin ja voisin istua lueskelemassa puutarhassa, Tuula naurahtaa, kun huomaamme ikkunasta ulos katsoessamme, että toukokuisen haastattelun aikana ulkona on alkanut sataa räntää. |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 29


lajia valitsemassa Tällä palstalla tutustutaan eri liikuntalajeihin ja arvioidaan lajien soveltuvuutta liikuntavammaisille ihmisille.

Retkeily hyvinvointia luonnosta

Luonnossa liikkuminen lisää tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Luontoympäristön on todettu muun muassa alentavan verenpainetta ja sydämensykettä, auttavan palautumaan stressistä sekä kohentavan mielialaa. (Neuvonen & Otala 2016.). | TEKSTI JA KUVA ANU PATRIKKA

R

etkeily sopii kaikille sen rajattomien mahdollisuuksien vuoksi. Luonnossa liikkumisen voi aloittaa oman kodin lähiympäristöstä, viettämällä aikaa puistossa tai metsässä. Retkeily on helppo aloittaa myös lähtemällä

30 | CP-LEHTI 2 | 2017

päiväretkelle läheiseen luontokohteeseen tai kansallispuistoon. Päiväretkelle riittää usein mukava ja säähän sopiva vaatetus sekä hyvät retkieväät. Suosituissa luontokohteissa taukopaikoilla on usein tulet jo valmiina. Yön yli tehtävien ret-


Retkeily • Tietoa retkikohteiden palveluista ja nähtävyyksistä sekä retkeilyn ABC: luontoon.fi. • Tietoa esteettömistä retkikohteista: luontoon.fi/esteeton. • Vuokrattavia toimintavälineitä maastoon: valineet.fi. • Vinkkejä ulkoiluun: suomenlatu.fi/ulkoile. • Jos lähdet yksin retkelle, muista kertoa retkestäsi jollekin! • Lähde: Neuvonen, M. & Ojala, A. 2016. Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä. Esitysmateriaali. Luonnonvarakeskus: metla.fi

kien suosio on kasvanut. Retkipaikasta riippuen majoittuminen on mahdollista esimerkiksi teltassa, riippumatossa, laavussa tai vuokrattavissa tuvissa ja kodissa. Pidemmille retkille lähteminen edellyttää kuitenkin ennakkovalmisteluja ja retkeilyvarusteita. Kartta, komppasi, makuupussi ja retkikeitin ovat ensimmäisiä tarvittavia varusteita pidemmillä retkillä. Retkeä suunniteltaessa kannattaa huomioida onko retken aikana tarvetta esteettömälle reitille tai vessalle. Kansallispuistoihin on viime vuosina tehty helppokulkuisia reittejä ja niiden yhteyteen esteettömiä huusseja. Pyörätuolilla liikkumisen tueksi tai vaihtoehdoksi on mahdollista vuokrata maastoon soveltuvia apuvälineitä. Pyörätuoliin kiinnitettävä nokkapyörä, maastorollaattori ja maastopyörätuoli tekevät liikkumises-

+

• Positiivinen vaikutus psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. • Kaikki vuodenajat sopivat retkeilyyn. • Päiväretki on edullinen ja helppo toteuttaa.

• Ensimmäiselle retkelle lähteminen edellyttää usein rohkeutta. • Mielikuva retkeilyn haastavuudesta. • Loma-aikoina suosituissa retkikohteissa voi olla ruuhkaa.

ta metsässä kevyempää ja tukevampaa. Epätasaisella polulla tasapainon tukena ja mäkisessä maastossa ylämäkiä keventävänä välineenä toimivat kävelysauvat. Sauvoiksi kelpaavat vaikka vanhat, sopivan mittaiset hiihtosauvat. Retkeily voi patikoinnin lisäksi tapahtua meloen, pyöräillen, hiihtäen, luistellen tai lumikengillä liikkuen. Liikkumalla merkatuilla reiteillä tai poluttomissa metsissä riittää jokaiselle sopivasti haastetta. Luonnossa liikkumisen ohella retkeillessä voi tunnistaa kasveja, bongata lintuna tai harjoitella erätaitoja kuten nuotion sytyttämistä ja puukon käsittelyä. Retkeilyä aloittaessa on hyvä kerrata jokamiehen oikeudet ja lähteä liikkeelle sopivan kokoisesta haasteesta, on se sitten retki takapihalle tai kansallispuistoon. |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 31


Kolme iloista kaveria | TEKSTI JOONAS, JUHA & JYKÄ Matkalla Tallin

nassa – mukav

P

äivätoiminnassa vietämme joka vuosi Ystävänpäivänjuhlaa, niin tänäkin vuonna. Meitä viihdytti iPad-ryhmä, jossa mukana ovat solisti-Veikko, Tittan ja Pirkko sekä Juha. Juhlassa esiintyi myös Kipusiskotimproryhmä, joka esitti yleisön pyytämiä kohtauksia. Saimme nauttia mm. pitsan leipomisesta. ”Tupa oli täynnä, iPad-ryhmä oli hyvä ja juhlassa oli hyvää ruokaa”, Joonas kuvailee iltaa. ”Vaikka esiintyminen vähän jännittikin, niin fiilis ja ryhmän yhteishenki oli hyvä”, Juha sanoo. Niin kuin tavallista, koristelut oli hoidettu omin voimin. Tapahtuma oli yhdessä suunniteltu ja järjestetty. Ilona Toljamo oli myös paikalla, ja annoimme hänelle läksiäislahjaksi päivätoiminnan väen itse tekemiä lahjoja sekä tekemämme kortin. Jykä piti läksiäispuheen, ja Tittan ojensi koko poppoon lahjan Ilonalle. Lauloimme Ilonalle Ystävyyslaulun. ”Juhlassa oli turvallinen ja kodikas olo”, Jykä muistelee tilaisuutta.

Joonas nauttii pyörätuolitanssista Joonas harrastaa pyörätuolitanssia Kaapelitehtaalla sunnuntaisin. “Pidän siitä kovasti – suosittelen kokeilemaan! Ensimmäinen kerta ei maksa mitään. Pyörätuolitanssi on omien rajojen ylittämistä ja mielekästä 32 | CP-LEHTI 2 | 2017

tekemistä. Siihen tarvitsee oman avustajan, joka haluaa tanssia. Aluksi se on vähän hengästyttävää ja fyysistäkin, mutta harjoittelemalla oppii. Kaikki on mahdollista, jos uskaltaa lähteä mukaan!”

Juha soittaa iPadbändissä Juha on mukana iPad-bändissä ”Rockpojat ja Hymyilevät tähdet”. ”Soitamme suomalaisia ja ulkomaalaisia pop-biisejä, esimerkiksi Anna Puu on yksi coveroimistamme artisteista. Meillä on joka äijällä vähän eri instrumentti. Minulla on viulu. Bänditoimintaa ohjaa Arska Himberg, Kaapo Virolainen ja Harri Kentala. He ovat ammattimuusikoita. Ryhmässä on mukana viisi osallistujaa. Olemme esiintyneet mm. Komiikka Kuuluu Kaikille -tapahtumassa Tikkurilassa.” ”Harjoittelemme yksittäisiä biisejä muutamia kertoja, esiintymisiin valmistaudumme useita viikkoja. Esiintyminen jännittää aina yleisön vuoksi, mutta soittaminen on kuitenkin kivaa. Keikan jälkeen olo tuntuu positiiviselta ja voi olla tyytyväinen, kun on onnistunut.”

Jykä näyttelee Elämän Taiteilijoissa ”Näytteleminen alkoi, kun olin vuonna 1985 Neil Hardwickin kirjoittamassa tv-sarjassa Sisko ja sen veli. Esitin tietokoneen ar-

a reissu!

pomaa treffikumppania. Päädyin rooliin, koska Hardwick etsi Kynnys Ry:n kautta sopivaa henkilöä sarjan jaksoon. Hän valitsi minut useiden kandidaattien joukosta ja siitä alkoi näytelmäharrastukseni. Olen kiitollinen, että saan tänä päivänäkin näytellä.” Jykä on mukana teatteriryhmä Elämän Taiteilijoissa, joka on Uudenmaan CP-yhdistyksen järjestämä ja toiminut jo 13 vuotta. ”Joka vuosi lähdetään työstämään uutta näytelmää ”hiekkapohjalta”. Harjoituksissa käytetään paljon improvisaatiomenetelmiä. Improssa ei ole mitään käsikirjoitettua. Harjoituksissa pitää sanoa kaikki, mitä sylki suuhun tuo. Harjoitusmetodien pohjalta näytelmän ohjaaja rupeaa ideoimaan ja muokkaamaan varsinaista esityksen käsikirjoitusta.” ”Käsikirjoituksen saatuamme keskitymme omaan rooliin. Voimme sanoa omia mielipiteitä kehittääksemme hahmoa ja vuorosanoja. Näyttelen mielelläni kehollisesti puhevammani takia. Olen esittänyt mm. baarimikkoa ja yövartijaa, koska he ovat vähäsanaisia. Haluaisin esittää juoppoa, sillä juopot eivät puhu selkeästi!”, Jykä nauraa. ”Saan näyttelemisestä iloa! Saan jakaa harrastukseni muiden kanssa. Samalla minulle tulee varmuutta esiintymisestä. Harrastuksessani tapaan ihmisiä, erityisesti henkilöitä, joiden kanssa en ole muutoin paljon tekemisissä. Yleisö antaa VOIMAA.”|||


MARKUS MAYRY

asiantuntija Ilona Toljamo Kirjoittaja on CP-liiton eläkkeelle jäävä palvelupäällikkö

Sanoilla on merkitystä

O Jos halutaan, että rakenteet muuttuvat, on alettava puhua vammaisten ihmisten asumisesta samoilla sanoilla kuin asumisesta yleensä..

sallistuin toukokuussa THL:n Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti – valmennuksen ja tuen mahdollisuudet -seminaariin. Seminaari oli mielenkiintoinen. Valmennus ja tuki on tärkeä palvelu uudessa vammaislaissa. Päivän myötä aloin kiinnittää yhä tarkemmin huomiota sanoihin, joita käytetään puhuttaessa vammaisten ihmisten asumisesta. Olen aiemminkin asiaa joissakin tilaisuuksissa tuonut esiin. Kun puhutaan toisen ihmisen apua tai tukea päivittäisissä toimissa tarvitsevien ihmisten asumisesta, käytetään täysin eri sanoja kuin puhuttaessa muiden asumisesta. Yleensä ihmiset asuvat kerrostaloissa, omakotitaloissa, rivitaloissa; yksiöissä, kaksioissa, neliöissä; kimppakämpissä, soluasunnoissa, asumisyhteisöissä. Vammaiset ihmiset asuvat palveluasunnossa, asumisyksikössä, tukiasunnossa, asuntolassa, ryhmäkodissa, autetussa, tuetussa ja/tai kuntouttavassa asumisessa. Sanoilla on merkitystä. Kun vammaisten ihmisten asumisesta puhutaan täysin eri sanoilla kuin asumisesta muuten, leimataan vammaisten ihmisten asuminen joksikin ihan muuksi kuin asuminen yleensä. Sanat johtavat ajattelemaan, että vammaisten ihmisten asumista ei voida järjestää samalla tavoin kuin muiden ihmisten asumista. Tämä johtaa siihen, että vammaisten ihmisten päivittäisissä toimissa tarvittavat palvelut ja tuet määrittävät asumista. Jos halutaan, että rakenteet muuttuvat, on alettava puhua vammaisten ihmisten asumisesta samoilla sanoilla kuin asumisesta yleensä. On aika antaa vammaisten ihmisten asua omakotitaloissa, rivitaloissa, kerrostaloissa, vuokralla tai omistusasunnossa, soluasunnossa tai kimppakämpässä, yksiössä, kaksiossa tai kuusiossa. Vammansa vuoksi jotkut heistä tarvitsevat toisen henkilön apua ja tukea päivittäisistä toimista selviämiseen kotona ja kodin ulkopuolella. Näitä palveluja voidaan järjestää eri tavoin erilaisiin asuntoihin. Voi olla henkilökohtainen avustaja, kotiapua, henkilökohtaista apua, erilaista tukea, keskitetysti ympärivuorokauden saatavilla olevaa apua ja tukea jne. Avun ja tuen tarve ei määrittele asumista. Apu ja tuki on itsenäiseen suoriutumiseen, itsenäisyyteen ja osallisuuteen. YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksessa todetaan, että vammaisilla ihmisillä on oikeus määritellä missä ja miten asuu ja kenen kanssa. On aika antaa oikeus vammaisille ihmisille asua kuten muutkin, samalla tavalla kutsutuissa asunnoissa. |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 33


minun elämästäni

Minun elämästäni antaa puheenvuoron CP-lehden lukijoille. Haluaisitko sinä kertoa elämästäsi muille? Ota yhteyttä CPliiton tiedottajaan Katriina Ekolaan, katriina.ekola(at)cp-liitto.fi.

Juha Poukari

Harrastuksena perhokalastus

• 27 vuotta • harrastukset: kalastus, perhonsidonta, metsästys sekä retkeily • Lahden Seudun CP-yhdistys.

| TEKSTI JA KUVAT JUHA POUKARI

K

alastuksen suhteen olen sekakäyttäjä. Talvella pilkin, keväällä ja kesällä sekä syksyllä perhokalastan sekä heittokalastan. Jos pitäisi valita yksi kalastuksen laji mitä mieluiten harrastaisin, niin kyllä se on perhokalastus eri olosuhteissa. Perhokalastus- ja perhonsidonta-aktiivisuuteni on ollut hieman kaksijakoinen. Ensikosketukseni sain enoltani, joka perhokalasti omalla mökillään Lapissa, ja siitä kiinnostukseni alkoi kasvaa. Mun eka perhovapa oli Marc’sin perhovapa, ja siinä oli sellainen kehimiskela. Sitten tuli teini-ikä ja perhokalastus ja perhonsidonta jäi varmaan kymmeneksi vuodeksi. Kerran oltiin Tainionvirralla kaverin kanssa, ja 34 | CP-LEHTI 2 | 2017

kattelin kun kaverilla oli perhovapa ja tuumasin, että pitäsköhän kaivaa perhovehkeet esille. Siitä alkoi perhokalastuksen ja perhonsidonnan toisen aallon harja. Perhokalastuksen puolelta ei tullut sinällänsä historiallisia juttuja. Perhonsidontapuolella tuli pari virstanpylvästä. Ensimmäinen virstanpylväistä on eräs video, jota on 10.5.2017 jaettu 590 kertaa ja katselukertoja on 55 324 kpl. Toisena virstanpylväänä pidän sitä, kun pääsin sitomaan GoExpo-messuille. Syksyllä tuli käytyä meritaimenta jallittamassa tuloksetta, ja tuossa helmikuun alussa olin Pälkäneellä sidontailtamissa. Tuolloin sain kollegalta Evergreen Hand

-perhosidonta-apuvälineen sekä Casting Partner -vapatelineen. Kevät oli ja meni. Etupäässä sitoen perhoja ja treenatessa heittoa. Tätä kirjottaessa on varmistunut yksi perhokalastusreissu, ja kesän aikana tulee ehkä yks pitkä reissu ja muutama lyhyempi sekä iltapistot pikkuveskulla. Tulevaisuudesta en oikein tiedä. Pyrin kyllä käymään paljon perhokalastelemassa ja itseasiassa kausihan on jo alkanut maaliskuun tietämillä. Muuten, jos kiinnostuit niin YouTubessa on materiaalia tähän aiheeseen liittyen ja muutenkin kalastuksesta. Käy tsekkaamassa mun kanava eli Youtube.fi ja siellä hakukenttään Juha Poukari. Sieltä löytyy!


Etualalla oma kehittämäni malli.

Eräs tilausperhosatsi.

1. Koukku kiinni penkkiin ja pohjustus 2. Kiinnitetään pyrstö ja runkomateriaali. 3. Kierretään runko ja kiinnitetään se etuosaan kiinni.. 4. Kiinnitetään häkilä, kierretään n. 3 kierrosta ja kiinniteään aivan koukun silmän taakse. 5. Valmis perho päättelyä vailla valmis.

1.

2.

4.

5.

3.

CP-LEHTI 2 | 2017 | 35


minun elämästäni

Vanhojen tanssit – iloinen muisto ikuisesti | TEKSTI MARCUS KAVALEFF, MATTLIDENS GYMNASIUM | KUVAT NINA KAVALEFF

V

anhojen tanssit on jokaiselle lukiolaiselle merkittävä tapahtuma, jonka muistaa elämänsä loppuun saakka. Tänä vuonna oli minun vuoroni, ja alusta asti oli selvää, että haluan osallistua tansseihin. Ryhdyimme harjoittelemaan puoli vuotta ennen tansseja, ja Grande Finale oli huikea. Jokainen koulu panostaa tansseihin paljon, ja lopputulos on sen näköinen.

36 | CP-LEHTI 2 | 2017

Tansseja oli paljon opittavana. Kaikkiin tansseihin pystyin osallistumaan, kun tehtiin tiettyjä liikkeitä eri tavalla. Opettajamme olivat hyvin sopeutuneita ja auttoivat paljon, jotta saimme tansseista mahdollisimman hyvät. Osa tansseista oli hieman haastavia, mutta keksimme aina ratkaisun. Saimme myös lainaan tanssipyörätuolin Uudenmaan pyörätuolitanssijat ry:ltä, kiitos siitä. Tuolin saaminen hyvissä ajoin ennen tansseja helpotti huomattavasti tansseihin valmentautumista. Uudenmaan pyörätuolitanssijat ry:ssä olivat kiitollisia siitä, että pystyivät auttamaan pienellä asialla isoa tapahtumaa. Tanssit ovat pelkkää hauskuutta ja iloa. Siitä saa koulussa helpon kurssin ja ikuisen muiston. Vanhojen tanssit on päivä, jota ei kannata jättää väliin. Olen käynyt tanssitreeneissä pari kertaa tanssien jälkeenkin, mutta kilpailulajina se ei innostanut ja tanssitreenit ovat jääneet pariin kertaan. Kokemuksena toki oli hieno. Nyt ajatukset on kuitenkin siirretty kesään ja viimeiseen lukiovuoteen ylioppilaskirjoituksineen. Minun osaltani kesä sisältää purjehtimista, kesätöitä, ja helmikuussa katseet kääntyvät kohti opiskelua sekä ylioppilaskirjoituksia – tosin aloitan urakkani jo tulevana syksynä. Kesällä ehtinee kuitenkin myös rentoutua – parhaiten kesämökillämme Inkoon saaristossa veneillen, kalastellen, puutöitä tehden ja tietysti saunoen! Viimeinen lukiovuosi on hyvin paljon kirjoituksiin valmistautumista. Ensi keväänä toivottavasti odottaa lukiosta valmistuminen ylioppilasjuhlineen. Ensi kevättä siis odotellessa! |||


Prinsessoista ja ruusuista kohti työelämää | TEKSTI MARIA-SOFIA VALKONEN | KUVA MARIA-SOFIAN KOTIALBUMI

O

len 18-vuotias nuori nainen, opiskelen tällä hetkellä Järvenpäässä Validia Ammattiopistossa, perustutkintoon Valmentavalla linjalla. Kotipaikkakuntani on Itä-Suomessa Lapinlahdella. Lapsuuteni vietin kirkonkylässä keltaisessa omakotitalossa isäpuolen, äidin ja pikkusiskon kanssa. Nuorempana vaihdoin koulua erityiskouluun Kuopioon, koska entisessä koulussa yhteisön ymmärrys ei riittänyt vammaisuuden kohtaamiseen. Minut suljettiin kaiken ulkopuolelle. Ehkä merkittävin juttu pienen elämäni aikana on ollut osallisuus vammaisurheilussa, sen myötä innostuin liikkumaan ja käymään eri puolilla Suomea. Olen muun muassa osallistunut NIFU-leiriin ja Nuori Toimija -koulutukseen Pajulahden Urheiluopistolla. Kahdeksannella luokalla tajusin, että elämä ei ehkä ole niin yk-

sinkertainen. ’’Prinsessoja ja ruusuja’’ -asetelma murtui hetkessä. Siitä lähtien on lähtenyt pitkä mietiskely oman itseni kanssa ja yhteiskunnallisten asettamien ’’rajoitteiden’’ kanssa, tosin pienemmässä mittakaavassa mitä nykyään. Yhdeksännellä luokalla minä rupesin miettimään mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten siihen voisi vaikuttaa vammaisena henkilönä. Sitä kautta minulle järjestyi TET-harjoittelupaikka Kuopion aluetoimistolla Kehitysvammaisten Tukiliitossa. Siellä sain pintaraapaisun järjestötöistä. Minulle alkoi myös vahvasti hahmottua mitä haluan tulevaisuudessa opiskella. Kevään 2016 yhteishaussa hain Perustutkintoon Valmentavalle linjalle Validia Ammattiopistoon, koska minulla oli ajatus, että haluan mahdollisimman kauas Lapinlahdelta. Viime keväänä vannoin, että kyllä minusta vielä nuoriso-ohjaaja

tulee. Sitä itse asiassa tulin tänne Järvenpäähän selvittämään. Se miksi en hakenut heti peruskoulun jälkeen perustutkintoon oli se, että en ole opiskellut kunnolla kahteen vuoteen ja minulla ei ole oikein ollut käsitystä miten omaa kotia pyöritetään. Joten tämä oli hyvä mahdollisuus siihen. Nyt kumminkin on elämäntilanne siinä vaiheessa, että on parempi jäädä Validia Ammattiopistoon vielä hetkeksi. Olen tätä kirjoittaessani työelämäjaksolla ja työhönvalmentautumassa CP-liiton Aikuistoiminnassa Heidi Huttusen opeissa. Työhönvalmentautuminen on antanut minulle silmät nähdä asioita eri tavalla. Koen, että minua on ymmärretty ja minulla on tunne siitä, että olen yksi muiden kanssa. Työelämävalmentautumisen tavoitteena oli tutustua työelämään, pelisääntöihin ja niiden noudattamiseen. Esimerkiksi olla tiettynä aikana Tikkurilan asemalla ja sovittuun kellonaikaan työpaikalla. Olen tutustunut CP-liiton aikuistoimintaan ja tapahtumiin monipuolisesti ja olen huomannut kuinka tässä työssä pitää kyllä olla lehmänhermot, että pää pysyy kasassa. Niin monivaiheista työ on. Olen myös saanut oivallisen kuvan siitä kuinka ohjata henkikohtaista avustajaa työpaikalla. Koen, että olen pirteä ja aurinkoinen työyhteisön jäsen, joka haluaa tehdä työnsä tunnollisesti ja kunnialla loppuun. Nyt tällä hetkellä olen jäämässä Järvenpäähän. Merkomoniopiskeluissa jatketaan todennäköisesti ensi syksynä. Kesä menee varmaankin Itä-Suomessa ja perheen parissa! Muistakaa, että kaikesta selviää ja elämä on loppujen lopuksi ihana lahja! ||| CP-LEHTI 2 | 2017 | 37


KATRIINA EKOLA

järjestöelämää

Kiitos kolmesta vuosikymmenestä | TEKSTI ILONA TOLJAMO

E

hkä merkittävin asia työurani aikana tapahtuneista muutoksista on vammaisten ihmisten asumisen ja itsenäisen elämän mahdollisuuksien lisääntyminen ja parantuminen. Aloittaessani CP-liitossa 1982 sopeutumisvalmennuskursseilla ja pari vuotta myöhemmin vakinaisena työntekijänä kurssitoiminnasta sekä sosiaaliohjauksesta vastaavana, monet aikuiset cp-vammaiset asuivat vielä keskuslaitoksissa tai lapsuudenkodeissaan. Päivittäisissä toimissa toisen apua tarvitsevilla ihmisillä oli hyvin vähän mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja asumiseen. 1980-luvulla Invalidiliitto avasi uusia palvelutaloja, ja apua päivittäisiin toimiin oli saatavana kaikkina vuorokauden aikoina. Vammaispalvelulaki toi subjektiivisen oikeuden vaikeavammaisille palveluasumiseen, ja henkilökohtainen avustaja, joskin harkinnanvaraisena palveluna, loi uusia itsenäisen elämän mahdollisuuksia 1980-luvun lopulla. Toki monissa muissakin asioissa on menty eteenpäin ja vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä palvelut ovat kehittyneet ja tilanne parantunut monilta osin. Myös tieto on lisääntynyt, käsitys vammaisuudesta muuttunut ja asenteet tulleet ymmärtävämmiksi ja myönteisemmiksi. Minulla on ollut hieno mahdollisuus seurata ja osallistua mo38 | CP-LEHTI 2 | 2017

nin tavoin niihin asioihin ja muutoksiin, joita vammaisten ihmisten oikeuksissa, mahdollisuuksissa ja palveluissa on reilun kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunut. Sekä sopeutumisvalmennuskursseilla että sosiaaliohjauksessa ja neuvonnassa olen saanut kuulla ihmisten yksityisiä kokemuksia, elämäntilanteita, arjen hankaluuksia ja niistä selviämistä. Olen saanut seurata niin lukuisten vammaisten lasten vanhempien matkaa kuin heidän lastensa kasvua koululaisiksi, elämän intoa täynnä oleviksi nuoriksi ja itsenäistyviksi aikuisiksi, jotka ovat löytäneet paikkansa elämässä ja yhteisössä. Tänä keväänä olemme monien kanssa muistelleet kohtaamisia elämän varrella. Ja taas niitä, joiden kanssa tiemme ovat kohdanneet koko aikuisen iän milloin miettien päätöksiin muutoksenhakua, milloin yhdistystoimintaa ja paikallista vaikuttamistyötä. Työ ihmisten kanssa on tuonut kaikki yhteiskunnalliset muutokset lähelle ja konkreettisiksi. Oikeuksienvalvontatyössä olen voinut nojata kentältä tulleisiin kokemuksiin ja tietoon palvelujen tarpeista ja oikeuksien toteutumisesta. Hienoa on ollut kehittää liiton toimintaa yhdessä muiden kanssa. Tullessani meitä oli viisi työntekijää ja nyt lähtiessäni reilusti kymmenkertaisesti. CP-liitto

on ollut monissa asioissa rohkea oman tiensä kulkija ja edelläkävijä. Jo 1980-luvun alussa oli aloitettu avustajapalvelu, jolla tuettiin vammaisten ihmisten harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan osallistumista maksamalla palkkaa avustajille. Silloin puhuttiin paljon vapaaehtoistyöstä vammaisten osallistumisen mahdollistajana, mutta liiton hallituksessa oltiin sitä mieltä, että vammaisten ihmisten osallistuminen ei saa olla avustajien hyväntekeväisyyden varassa. Myös vaikeasti vammaisten itsenäiseen asumiseen luotiin malli heti vammaispalvelulain astuttua voimaan. CP-liiton piirissä pelättiin, että vuorokauden eri aikoina runsaasti toisen henkilön apua tarvitsevat, vaikeasti puhevammaiset ihmiset luokitellaan helposti uuden lain myötä laitoshoitoon kuuluviksi. Haluttiin osoittaa, että myös he voivat asua itsenäisesti omissa yksiöissään, kun saatavilla on sopivat, riittävät ja yksilölliset palvelut päivittäisiin toimiin ja kodin ulkopuolella toimimiseen. Apu sisälsi myös puhevammaisten tulkkauksen. Avustajatoiminnan kehittämishankkeessa luotiin malli keikkaavustajatoiminnasta ja hankkeen päätyttyä saatiin HIY jatkamaan toimintaa. Lukuisissa hankkeissa on kokeiltu ja kehitetty palvelumalleja, jotka vastaavat yksilölli-


siin ja erilaisiin liiton toimintapiiriin kuuluvien ihmisten tarpeisiin. Sopeutumisvalmennusta on sitkeästi kehitetty osallistujien toiveiden ja palautteiden pohjalta, vahvasti osallistujia osallistaen menetelmämuodeista ja koulukuntakiistoista välittämättä. Tärkeimmät arvot ovat kantaneet 1970-luvulta alkaen kurssitoiminnassa. Kurssipalautteiden lukeminen, kurssilaisten kanssa keskustelut ja monien ihmisten kertomukset vuosien jälkeen kurssien merkityksestä omaan elämään ovat vakuuttaneet, että ollaan oltu oikealla tiellä. Asiantuntija- ja yhteistyötehtävissä ulkomailla, erityisesti itsenäistyneissä Baltian-maissa koko 90-luvun, oli uskomattomia hetkiä nähdä ja kokea ihmisten into ja sitoutuneisuus rakentaa cpvammaisille ja heidän läheisilleen kuntoutuksen ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia. Jälkeenpäin vasta olen ymmärtänyt, miten merkittävissä hetkissä ja tapaamisissa olen saanut olla mukana. Minulla on ollut hienot esimiehet, jotka ovat uskoneet ja kannustaneet, olleet aina valmiita keskustelemaan hulluimmistakin ideoista ja kuunnelleet ajatuksiani. Aimo Strömbergiä haluan erityisesti kiittää. Meillä oli pitkä yhteinen työura, jolloin liiton toimintaa kehitettiin ja laajennettiin. Lukemattomat yhteiset keskustelut, erityisesti yhteisillä työmatkoilla, olivat avartavia, innostavia ja luovia. Kuinka monen hankkeen ja nykyisen toiminnan juuret ovat-

kaan noissa keskusteluissa. Tomi Kaasisen kanssa olemme jatkaneet tätä keskusteluperinnettä, ajatusten ja ideoiden peilaamista ja pohtimista. Voin vain kiittää esimiehiäni luottamuksesta ja tuesta. Kolmeenkymmeneen vuoteen on mahtunut paljon työtovereita: osan kanssa olemme saaneet tehdä pitkään töitä yhdessä, osa on viipynyt vain hetken. Työyhteisö on ollut minulle aina tärkeä, koska yksin ei saa paljoa aikaan. Jokaisen panos on ollut osana yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Jokaisesta teistä on jäänyt minuun jotain. Ja kuinka suuri onkaan se joukko, jonka kanssa olen työskennellyt sopeutumisvalmennuskursseilla. Olen ollut aina ihmeissäni siitä innostuneisuudesta ja sitoutumisesta liiton kursseihin kesäkauteen valmistelevissa kurssityöntekijöiden koulutuspäivissä ja itse kursseilla. Ilman osaavia ja tekeviä työntekijöitä eivät hyvätkään ideat toteudu, toiminta jatku ja kehity. Oikeuksien valvonnassa ja vaikuttamistyössä on kolmenkymmenen vuoden aikana järjestöjen yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen parantunut ja kehittynyt. Yhä paremmin tiedostetaan, että vammaiset yhdessäkin ovat monissa asioissa pieni vähemmistö, joten äänen kuuluminen vaatii yhteistä viestiä ja yhteistyötä. Puhevammaisia edustavien järjestöjen yhteistyökumppaneita haluan kiittää johdonmukaisesta ja tiiviistä yhteistyöstä puhevammaisten ihmisten asioissa. Puhevammaisten ihmisten ääni on

saatu kuuluvammaksi, vaikka yhä on paljon työtä kuntoutuksen kehittämisessä ja puhevammaisten oikeuksien toteutumisessa. Vammaisfoorumin hallitus ja vaikuttajaverkosto erilaisine työryhmineen on ollut hieno areena yhteistyölle. Se on ollut upea paikka oppia, kun niin suuri joukko asiantuntijoita on kokoontunut keskustelemaan ajankohtaisista vammaispoliittisista asioista. Toivottavasti kilpailu rahoituksista ja yhä tiiviimpi työtahti ei murenna järjestöjen hienoa yhteistyötä ja yhteistä vaikuttamista. Tulevina vuosina työ on yhä tärkeämpää. Vaikka vammaisten asema on monin osin parantunut vuosien saatossa, täytyy aina muistaa verrata vammaisten ihmisten tilannetta ei-vammaisten tilanteeseen – onko suhteessa siihen tilanne kuinka paljon parantunut. Vammaisten ihmisten toimeentulo, mahdollisuudet haluamaansa koulutukseen ja työhön sekä yhdenvertainen pääsy moniin palveluihin ja osallistumiseen ovat huomattavasti heikommat kuin valtaväestöllä. Kiitos teille kaikille kollegoille vuosien yhteistyöstä. Elokuun alkupäivinä siirryn eläkkeelle vuosilomani jälkeen. Vammaisfoorumin hallituksessa jatkan varapuheenjohtajakauteni eli tämän vuoden loppuun asti. Vuosiin on mahtunut paljon, ja monien ihmisten kanssa olen saanut toimia yhdessä. Kiitän kaikkia ja toivotan onnea ja valoa toimiinne, töihinne ja elämäänne. Ilona

||| CP-LEHTI 2 | 2017 | 39


järjestöelämää

Sydämelliset kiitokset cp-yhdistyksille

H

aluan kiittää kaikkia cpyhdistyksiä ja yhdistysten jäseniä kuluneista 33 vuodesta. Jäsenet ja yhdistykset ovat liiton toiminnan perusta. Aloittaessani liitossa meitä oli viisi työntekijää ja niinpä yhdistykset tulivat hyvinkin tutuiksi kiertäessäni liiton työntekijänä ympäri Suomea puhumassa yhdistyksissä ajankohtaisista asioista, vieraillessani yhdistyskokouksissa ja muissa tapahtumissa. Myös liiton kevätpäiviä ja silloisia cp-päiviä tehtiin vahvasti yhdessä yhdistysten kanssa. Onneksi minulla on ollut kaiken aikaa mahdollisuus tavata yhdistysväkeä, ei vain kevät- ja syyspäivillä, vaan lukuisat kutsut ovat vieneet puhumaan eri puolille Suomea.

”Maallikkosaarnaajan” työstä olen nauttinut, koska tilaisuudet ovat aina olleet kotoisia ja olen itse saanut niistä paljon tukea työlleni. Junamatkailusta olen aina tykännyt, joten mieluusti olen hypännyt junaan milloin suuntana Kajaani, Kemi, Mikkeli, Lappeenranta, Rauma jne. Vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset tekevät hyvää työtä alueillaan ja toiminta on tärkeää niin vertaistuessa kuin vaikuttamisessa. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksensä toimintaan menemällä mukaan ja antamalla oman panoksensa. Cp-yhdistysten väki olette ilmeisesti oppinut minut vuosien varrella tuntemaan, koska läksiäislahjaksi sain todella mieluisan

muistamisen. Upea summa käytettäväksi Kirkon ulkomaanavun kautta lämmitti suuresti mieltäni ja pysyy muistoissani aina. Lahjoittamallanne summalla, 520 €, hankin 3 kasvimaata, 4 vuohta, ompelukoneen, opettajan, 3 ammattia, 3 ammattikoulutusta naisille ja yrittäjäkoulutuksen naisille. Näin muutamilla on taa mahdollisuus koulutukseen, ammattiin ja toimeentulon hankkimiseen. Suureet kiitokset teille. Toivotan menestystä yhdistyksille työssään, yhteisen tekemisen iloa ja intoa vapaaehtoistoimintaan. Hyvää kesää kaikille. Ilona Toljamo |||

CP-lehti 50 vuotta sitten

CP-lehden nro 2/1967 pääkirjoituksessa heitettiin pyyntö jäsenkunnalle, jotta ”..jo pidettyjen tai vielä käynnissä olevien kesäleirien sato saadaan talletetuksi tämän lehtemme palstoille.” Toimitus toivoi saavansa jokaisen jäsenyhdistyksen leiristä juttuja ja kuvia - ”kuvat mieluiten negatiiveina.” Pääkirjoituksessa ilmaistiin myös tarve saada haaveiltu oma kesäpaikka ”mitä pikimmin toteutetuksi”.

40 | CP-LEHTI 2 | 2017

Nykyinenkin CP-lehden toimitus ottaa mielellään vastaan kesäleirijuttuja sekä kuvia, joita voidaan julkaista ainakin seuraavassa numerossa 3/2017. Kuvat mieluiten sähköisinä jpg-tiedostoina. Voitte lähettää kesäjuttuja ja kuvia osoitteella: viestinta(at)cp-liitto.fi. Syksyn lehden aineistopäivä on 15.8.2017.


Tallinnan ja ilmojen haltijan suoma supermatka

P

äivätoiminnan väki oli muistellut jo pitkään kaiholla Tallinnan-risteilyä, joka oli tehty hamassa menneisyydessä porukalla. Risteily oli noussut esille useissa osallistujakokouksissa, ja syksyllä 2016 teimme päätöksen uudesta risteilystä Tallinnaan. Käärimme siis hihat ja rupesimme hommiin. Kartoitimme useita laivayhtiöitä ja laivaksi valikoitui Viking Line XPRS. Alusta saakka matkasta oli kiinnostunut yli 20 osallistujaa, ja varasimme laivan kaikki neljä inva-hyttiä käyttöömme. Kun lopullinen matkapäivä koitti perjantaina 5.5., satamassa laivaa odotti Katajanokalla 24 innostunutta matkustajaa sekä heidän avustajansa. Tunnelma oli katossa. Jo menomatkalla matkaajia tervehti aurinko lähes pilvettömältä taivaalta. Väki hajaantui omien intressien mukaan – kuka ravintolaan laulamaan karaokea, kuka tanssimaan, kuka shoppailemaan, syömään, ottamaan huikkaa. Tallinnassa totesimme nimenhuudon jälkeen, että kaikki ovat tallessa ja elämänsä voimissa. Lähdimme pienissä porukoissa valumaan kohti satama-alueen basaareja, kauppakeskusta, kahviloita ja kävi jokunen vanhan kaupungin liepeilläkin ihastelemassa kauniita rakennuksia. Valtaosa matkustajista risteili joko manuaalipyörätuolin tai sähköpyörätuolin kanssa. Sähköpyörätuolin käyttäjät huomasivat Tallinnan päässä joutuvansa käyttämään enemmän kikkailua kun Helsingissä.

Parin tunnin päästä palasimme satamaan muutamaa lanttia köyhempinä, mutta monta kokemusta rikkaampina. Matkustajille tarttui Tallinnasta mukaan mm. viiniä, juustoja, vaatteita ja makeisia. Joku onnistui kohtaamaan hevosvossikan, osa porukkaa ihmetteli tyhjää ravintolalaivan terassia ja näimme satamassa pysähtyneenä myös maailman kahdeksanneksi suurimman risteilyaluksen. Paluumatkalla nälkäisimmät menivät nauttimaan meribuffetista, osa lepäili tyytyväisenä hytissään ja joillakin riitti vielä virtaa karaoken ja tanssin parissa. Joku rohkea uskaltautui kannellekin ihailemaan maisemia. Seuraavalla viikolla kaikki hehkuttivat onnistunutta matkaa. Joillakin matkustajista edellisestä matkasta oli kulunut jo monta vuotta. Ja aika monelle tämä oli ensimmäinen matka näin isolla porukalla. Myös ilmojen haltija oli puolellamme – saimme nauttia koko päivän auringonpaisteesta ja keväisestä lämmöstä. Tästä risteilystä puhutaan vielä pitkään! Seuraavaa risteilyä odotellessa… kirjoittivat Kake, Sami ja Jaana |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 41


CP-liiton uusi toiminnanjohtaja Marju Silander esittäytyy

MARJU SILANDERIN KOTIALBUMI

O

42 | CP-LEHTI 2 | 2017

len usein kuullut sanottavan, että kannattaa huolella miettiä mitä toivoo, sillä se saattaa toteutua. Aloittaessani nyt kesäkuun alussa Suomen CP-liiton toiminnanjohtajana pohdin tätä asiaa. Siirryin tähän tehtävään Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajan tehtävästä, jossa sain tehdä minua erittäin paljon kiinnostavan asian, yrittäjyyden, parissa töitä. Yhteensä yrittäjäjärjestöjen parissa vierähti lähes kuusi vuotta. Mitä yhteistä yrittäjäjärjestöllä ja vammaisjärjestöllä on? Mielestäni yrittäjyyttä kuvastaa toiminta-asenne – se on unelmien toteuttamista ja epäkohtiin tarttumista. Se on ratkaisujen miettimistä erilaisiin tarpeisiin. Ja tästähän on yhdistystoiminnassakin kyse, kuten myös vammaisasioiden edistämisessä. Polkuni CP-liiton johtoon tuntuu pidemmällä katsoessani aika mielenkiintoiselta. Olen aloittanut järjestötoiminnan parissa nimenomaan cp-yhdistyksessä, vuonna 1998, kun poikamme sai cp-diagnoosin. Pidän edelleen yhtenä liiton ”tähtituotteista” tai siis palveluna, sopeutumisvalmennustoimintaa. Sieltä perheemme sai ensitukea ja siitä lähti myös vuosikymmenten mielenkiintoinen tie erilaisten järjestöjen, kuten vanhempainyhdistysten, CP-liiton toiminnan ja sittemmin yrittäjäjärjestöjen hallituksiin luottamus-


henkilöksi ja osaan myös työntekijäksi ja sittemmin johtajaksi. Näen, että minua on ajanut eteenpäin suuri tiedonjano ja uteliaisuus, mutta myös vaikuttamisen halu yhteiskunnallisiin asioihin. Päättäväisyys ja pitkä pinna ovat olleet myös eduksi järjestövaikuttamisessa ja urallani. Pitkä ura pojan omaishoitajana opetti minua vaatimaan ja kyseenalaistamaan. Toisaalta nautin siitä, että saan asioita eteenpäin ja pääsen vaikuttamaan. Alun perin poikaamme hoitaneen neurologin mukaan hän ei cp-vammansa myötä koskaan oppisi mitään. Sittemmin poika oppi kävelemään ja puhumaan. Kävi peruskoulun ja kouluttautui puutarhuriksi, hankki ajokortin. Nykyisin kesät ja syksyt kuluvat työskennellessä puutarhurina. Tästä on jäänyt vahvasti takaraivoon, että jokaisella meistä on omat mahdollisuutensa, emme ehkä tiedosta niitä aina, mutta myös tarvitsemme tukea elämässä. Koulutustaustani on ollut vahvasti talouden ympärillä. Kiinnostus talouteen ja yhteiskunnallisiin asioihin vei minut ensin 80-luvulla kauppaopistoon, sitten taloustieteenkandidaatiksi, kun asuimme perheen kanssa Kanadassa 90-luvulla ja lopulta kansantaloustieteen maisteriksi Helsingin Yliopistolta 2010. Opiskelujen myötä kiinnostuin myös itse yrittämises-

tä ja opiskelin myös yrittäjän ammattitutkinnon ja perustin oman yrityksen. Tutuksi tulivat verkostoitumisen tärkeys, markkinointitaitojen opiskelu käytännössä sekä yrityksen toimintaan liittyvät talousasiat. Näistä uskon, että on hyötyä myös tässä työssäni. Viimeisimmät opintoni päätin hiljattain, kun suoritin järjestöjohtajan erikoisammattitutkinnon loppuun. Vapaa-aikani kuluu vanhan omakotitalon remontoinnin merkeissä sekä liikkuen luonnossa. Kävely, uinti ja kuntosaliharjoittelu rytmittävät viikkoani. Kotona asustelee minun kanssani mieheni Jari sekä keskikokoinen villakoira Milli. Pidän myös paljon lukemisesta ja päivääni piristän mukavalla musiikin kuuntelulla. Suomen CP-liitto on tehnyt edeltävien vuosikymmenten aikana ansiokasta oikeuksienvalvontaan liittyvää vaikuttamistyötä, ja haluan omalta osaltani vahvistaa tätä edelleen. Pyrin saamaan meidät jokaiseen päätöksenteon kannalta tärkeään pöytään ja tekemään tuloksellista yhteistyötä meille tärkeiden verkostojen ja järjestöjen sekä päättäjien kanssa. Samalla haluan kiittää lämpimästi edeltäjääni Tomi Kaasista, jonka kanssa sain tehdä vuosien varrellakin hyvää yhteistyötä ja toivottaa hänelle menestystä uuteen työhön! Edellisessä työssäni minulla oli ilo olla mukana muutamas-

sa projektissa, jossa pohditaan myös vammaisten mahdollisuuksia työllistyä yrittäjyyden kautta. Työllistymisen ja mielekkään tekemisen edistäminen ovat myös jatkossa tärkeitä työsarkoja. Minulla tärkeitä muita painopisteitä on myös liiton toiminnan kehittäminen eri-ikäisiä jäseniä palvelevaksi. CP-liiton visio Ihminen edellä, on mielestäni helposti samaistuttava. Teemme tätä työtä ihmisten kesken ja ihmisille, Suomi 100 -vuoden teemaankin hyvin liittyen: Yhdessä. Vaikuttamistyön saralla meidän on oltava edustamiemme vammaryhmien parhaana asiantuntijana ja aktiivisena toimijana käynnissä olevien sosiaali- ja terveydenhuoltolain uudistuksen, maakuntauudistuksen ja valinnanvapauslainsäädännön pyörteissä. Myös järjestötoiminnan virkistäminen on aina ajankohtainen asia. Tavataan siis yhdistyskierrosten ja valtakunnallisten tapahtumien merkeissä! Mitä siis toivon nyt seuraavaksi? Tehdään entistä vaikuttavampaa järjestötoimintaa yhdessä. Ja kaikille oikein hyvää kesää ja auringon paistetta!

Marju Silander toiminnanjohtaja Suomen CP-liitto

|||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 43


järjestöelämää

A

loitin työni 27.3.2017 Suomen CP-liitossa palvelupäällikkönä, ja vastuualueitani ovat palveluasunnot, päivätoiminta, puhetupakeskus, palvelujen kehittäminen ja laajentaminen. Tulin palvelupäällikön tehtävään Espoon kaupungilta, jossa toimin noin 15 vuotta eri tehtävissä. Viimeksi toimin asiatuntijana vammaispalvelujen palvelualueella ja tehtäväni koskivat ostopalveluita, vastausten laatimista hallintokanteluihin ja muistutuksiin. Ennen Espoon kaupunkia toimin suunnittelijana Suomen Kuntaliitossa ja sitä ennen Vatessäätiössä projektisuunnittelijana. Työtehtäväni ovat liittyneet edellä mainituissa tehtävissäni sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näihin ovat kuuluneet mm. vammaisten henkilöiden palvelut, tukitoimet ja etuudet. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri ja valmistunut

Turun yliopistosta. Olen suorittanut lisäksi talouspäällikön ja myyntiedustajan tutkinnon. Asun vaimoni kanssa omakotitalossa Espoossa, ja pihalla riittää vuodenajasta riippumatta erilaista puuhastelua, joka antaa hyvää vastapainoa työlleni. Eräs kiinnostukseni kohde on mm. historia, koska se auttaa osaltaan ymmärtämään yhteiskunnan kehityskulkuja ja miten nykyiseen tilanteeseen on tultu. Nämä tulivat jälleen mieleeni, kun luin Suomen CP-liiton 50-vuotishistoriikin ”Viisi vuosikymmentä välittämistä”. Se antaa kuvan, miten määrätietoisella vaikuttamisella on saatu vammaisten henkilöiden asioita eteenpäin yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Vammaisten henkilöiden palveluihin vaikuttavat valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus, uuden vammaispalvelulain valmistelu ja esiin tuodut ongelmat mm. pal-

KATRIINA EKOLA

CP-liiton uusi palvelupäällikkö Juha Lappalainen esittäytyy

velujen kilpailuttamiseen liittyen. Nämä osaltaan ohjaavat CP-liiton edunvalvonnan lisäksi palvelutoiminnan muutoksia, laajentumisia ja mahdollisuuksia. Liiton toiminta näidenkin osalta perustuu liiton arvoihin, visioon ja missioon. Palvelutoimintaa vien eteenpäin yhdessä luottamusmiesten, henkilöstön ja yhteistyökumppaniemme kanssa, mihin liittyy haasteita mutta myös mahdollisuuksia. |||

Asumiskuviot uusiksi Turussa Halisten palveluasunnoissa on mahdollisuus saada itsenäisemmän asumisen palveluja, avustamista päivittäisiin toimiin ja kodinhoitoon. Tarjolla on myös asumisvalmennusta. Kiinnostuitko? Kysyy lisää vastaavalta ohjaajalta: Anne Holmberg, p. 040 581 8898 tai anne.holmberg(at)cp-liitto.fi.

44 | CP-LEHTI 2 | 2017


Syyspäivät 2017 Tampere 28.–29.10.2017 Hotelli Scandic Tampere City (Hämeenkatu 1, 33100 Tampere)

Tunnista itsesi - tunnista tarpeesi Syyspäiviä vietetään Tampereella (Hotelli Scandic Cityssä) . Päivien teemana on Tunnista itsesi – tunnista tarpeesi. Syyspäivillä käsitellään, esitellään ja mietitään kuntoutuksen eri puolia. Tiedätkö kuntoutustavoitteesi? Ovatko ne ajan tasalla? Miten tehdään hyvä ja konkreettinen kuntoutussuunnitelma? Miten kuntoutussuunnitelman tekemiseen voi valmistautua etukäteen? Kuulemme myös vammaispolitiikan ajankohtaisista asioista. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautuminen viimeistään 25.9.2017 osoitteessa cp-liitto.fi. Ilmoittautumislomake aukeaa elokuussa. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia. Lisätiedot Aluetyön suunnittelija Jari Turku, jari.turku(at)cp-liitto.fi, p. 0400 884 372 ALUSTAVA OHJELMA

KATRIINA EKOLA

Lauantai 28.10.2017 11–12 Lounas 12–12.30 Syyspäivien avaus ja avauspuheenvuorot 12.30–13.30 Kuntoutusluento 13.30–13.45 Tauko 13.45–14.45 Paneelikeskustelu 14.45–15.15 Kahvi 15.15–16 Workshopit 16–17 Ajankohtaista vammaispolitiikasta 20– Illallinen

Sunnuntai 29.10.2017 9.30–10 Valtakirjojen tarkistus 10–12 Liittokokous 12–13 Lounas

Vertaistapaaminen aikuisille Perjantaina 27.10. klo 18–20 järjestetään vertaistapaaminen cp-, mmcja hydrokefaliavammaisille aikuisille (hotelli Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1). Tapaaminen on maksuton eikä edellytä cp-yhdistyksen jäsenyyttä. Ilmoittautuminen tapaamiseen viimeistään 23.10.2017 Heidille CPliittoon: Heidi Huttunen, heidi.huttunen(at)cp-liitto.fi, p. 040 589 5893. CP-LEHTI 2 | 2017 | 45


CP-LEHDEN

Te n e r i f f a n | TEKSTI HELENA ARVIO | KUVAT SANNA KALMARI

L

auantaina 4.3. olin lentokentällä kello 8.40. Jo taksimatkalla oli ihanan innokas ja odottava tunnelma. Pakollisten kuvioiden jälkeen menin kahvilaan haukkaamaan jotain ennen lentoa, ja näin iloisen porukkamme. Meitä oli noin kolmekymmentä lähtijää avustajat mukaan lukien. Olipa mukana yksi ensikertalainenkin. Itselleni tämä oli jo kolmas Teneriffan-matka. Heti perille päästyämme ulkoa tulvahti ihana lämpö. Oli ihanaa palata taas tuttuun hotelli Mar y Soliin. Iso hedelmäkori oli tervetulolahjana huoneessamme. Meikkasin ja lähdin illalliselle. Se oli monipuolinen, mutta laatuun olisi voinut panostaa enemmän. Myös ruokasalin sisustus kaipasi uudistamista, esim. tuikkukynttilöitä ja kukkia. Nyt siitä tuli mieleen kouluruokala. Osallistuin myös iltaohjelmaan. Sunnuntaina kiertelimme hotellin ympäristössä ja nautimme uima-altaan lämpimästä vedestä. Tämän altaan vesi oli 32-asteista. Uin noin 50 minuuttia, ja muutkin innostuivat uimaan. Maanantaina menimme aamupäivällä markkinoille. Ostin sieltä lippiksen ja huivin. Tungoksen vuoksi oli hankala liikkua sähkärillä. Koko ajan sain varoa päälle ajamista. Siirryinkin aika nopeasti rantakadulle kiertelemään. Otin drinkin tai jäätelön ja sitten meninkin taas uimaan. Illallisen jälkeen menin vielä

46 | CP-LEHTI 2 | 2017


L U K I J A M AT K A

lämpöön 4.-11.3.2017 baariin kuuntelemaan musiikkia ja otin yhden Pina coladan. Etelä-Teneriffalla on hienosti huomioitu esteettömyys. Baareissa ja kaupoissa on helppo liikkua, korkeita kynnyksiä on hyvin vähän. Ainoa huono puoli on, että maasto on mäkistä, mutta hotellin vieressä olevasta Lero-palvelukeskuksesta saa tarvittaessa vuokrattua vaikka sähkärin. Keskiviikkoaamuna matkanjohtajamme Sanna kysyi, lähtisinkö merenrantaan lueskelemaan muiden kanssa. Sää oli hieno, päätin lähteä. Lounaan jälkeen menin uimaan. Päivän kohokohta oli cocktail-kurssi. Siellä tein oman drinkin. Se oli hienoa. Kilpailun parhaasta drinkistä voitti avustajani Tuula. Torstaina olikin sitten odotettu retki Teide-tulivuorelle. Sitä kyseltiin jo lentokentällä. Bussimme lähti Teidelle aamulla kymmenen aikoihin. Matka Mar y Solista sinne kesti noin puolitoista tuntia, koska tie oli niin mutkainen. Lopulta pääsimme perille. Maisemat olivat upeat. Oli hiukan viileää, kannattaa ottaa lämmintä vaatetta mukaan. Menin suoraan illalliselle, päivä hurahti nopeasti. Tunsin jo pientä lähtöhaikeutta, miten ihmeessä viikko oli kulunut niin nopeasti? Perjantaina menin aamulla taas uimaan. Uin varmaan tunnin. Puoliltapäivin Sanna muistutti yhteisestä loppukokoontumisesta.

Silloin tunsin vielä suurempaa lähtöhaikeutta. Muillakin oli samoja fiiliksiä, lähes kaikki olisivat halunneet vielä jäädä. Viikko oli lämmin ja ihana, arvosana kiitettävä. Mutta kyllä matkalta palaavillekin pitäisi olla vertaistukiryhmä, kyllä arkeenpaluu sen verran haastavaa on. Voin ruveta vetäjäksi. Sanna Kalmarin sanoin: Uudet seikkailut vaativat aina lähdön! |||

CP-LEHTI 2 | 2017 | 47


MARKUS MAYRY

CP-liitto vastaa

Tällä palstalla vastataan CP-liitolta usein kysyttyihin kysymyksiin sosiaaliohjauksesta, -neuvonnasta ja oikeuksien valvonnasta. Vastaajina toimivat CP-liiton työntekijät.

Ilona Toljamo Kirjoittaja on CP-liiton eläkkeelle jäävä palvelupäällikkö

Lisätietoja: http://stm.fi/lausuntopyynnot Siellä erikseen lakiluonnos sekä luonnokset perusteluiksi.

Uudistuva vammaislainsäädäntö

V

ammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamista on valmistelu vuosia. Ns. Valas – työryhmä jätti ehdotuksensa edellisen hallituskauden lopulla ja nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin uudistuksen jatkaminen. Samalla tuotiin esiin säästötavoitteet, jotka tulisi ottaa valmisteluissa huomioon. Virkamiestyönä on valmistelua jatkettu poliittisten päätösten ohjaamina. Matkan varrella on voinut vaikuttaa valmisteluun mm. erilaisissa kuulemistilaisuuksissa ja työkokouksissa. Viimein STM:n lähetti 17.5. lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Uusi laki korvaisi nykyisen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Lausuntoaika päättyy 17.7. Kyseessä on vasta luonnos ja valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen. Tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle uudesta vammaispalvelulaista syyskaudella ja laki tulisi voimaan 2019, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille.

Tavoitteet Lain tarkoituksena olisi toteuttaa vammaisten henkilöiden yhden48 | CP-LEHTI 2 | 2017

vertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa yhdenvertaisuuden toteutumista rajoittavia esteitä. Tarkoituksena olisi myös edistää vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Palveluja ja tukia suunniteltaessa olisi siis lähtökohtana aina yksilöllinen tarve ja siihen riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Säästöpaineista huolimatta esitykseen on sisällytetty vahva oikeus palveluihin.

Kenelle palveluja Palvelut olisi tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Kuitenkaan ns. vanhuspalvelulain tarkoittamat iäkkäät henkilöt, joiden avun ja tuen tarve johtuu pääasiassa korkean iän myötä alkaneista, lisääntyneistä tai pahentuneista sairauksista tai vammoista, eivät saisi palveluja tämän lain nojalla. Kuitenkin ennen korkeaa ikää vammaispalveluja saaneet henkilöt saisivat nii-

tä edelleen vammaispalveluina. Palvelut eivät olisi sidottu diagnoosiin vaan aina yksilöllisesti tarkasteltaisiin millaisia toimintarajoitteita vammaisuudesta seuraa ja millaista apua tai tukea välttämättä ja toistuvasti tarvitsee tavanomaisessa elämässä suoriutumiseen. Oikeus yhteen palveluun ei automaattisesti luo oikeutta johonkin toiseen palveluun. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista annettu laki olisi toissijainen. Ensin siis tarkastellaan, voidaanko riittävät, laadultaan hyvät ja vammaisen henkilön edun mukaiset palvelut järjestää yleislakien esim. sosiaalihuoltolain nojalla. Myös varhaiskasvatus-, perusopetus-, terveydenhuoltolaki jne. olisivat ensisijaisia. Tilanne siltä osin on sama kuin nykyisin. Kuitenkin palveluja järjestettäessä täytyisi aina ottaa huomioon myös asiakkaan etu.

Palvelujen tarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi olisi keskeistä, jotta voitaisiin suunnitella, millaisia palveluja vammainen henkilö tarvitsee, mitkä palvelut ovat riittäviä, sopivia, hyvälaatuisia ja henkilön edun mukaisia. Tarpeen arviointi ja palvelujen


Palvelut – on järjestettävä

Taloudelliset tuet – harkinnanvaraisia

• valmennus ja tuki • henkilökohtainen apu • asumisen tuki ja palvelut • tuki esteettömään asumiseen myös korvausta asunnonmuutostöihin • lyhytaikainen huolenpito • päiväaikainen toiminta • liikkumisen tuki ja palvelut.

• päivittäisiin toimiin, liikkumiseen, viestintään, vapaa-aikaan välineet ja tekniset ratkaisut, jotka eivät kuuluu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin pääsääntöisesti puolet kustannuksista välttämättömät muutostyöt kokonaan • erityisvaatekustannukset • erityisravintokustannukset.

suunnittelu tulisi tehdä yhdessä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa kanssa. Asiakkaan tulisi saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista ja niiden merkityksestä. Vammaisen henkilön osallistumista olisi tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Myös hänen kommunikointikeinonsa on otettava huomioon ja tuettava tarvittaessa tiedon saantia. Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta laadittaisiin asiakassuunnitelma ja päätettäisiin omatyöntekijästä. Vammaisen lapsen ja nuoren palvelujen toteuttamisessa olisi otettava huomioon lapsen ja nuoren ikä ja kehitysvaihe, mielipide, perhesuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet. Palvelujen tulisi toteuttaa tukien vammaisen lapsen ja nuoren osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia omassa toimintaympäristössä. Niiden tulisi mahdollistaa lapsen ja nuoren

hyvinvointi ja kehitys hänen yksilöllisten valmiuksien mukaisesti.

Millaisia palveluja Lakiuudistuksessa lähtökohtana on, että avun ja tuen tarpeisiin vastataan erilaisin palveluin. Maakunnan olisi järjestettävä palvelut ja määrärahojensa puitteissa maakunta voisi antaa taloudellista tukea ja muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavia palveluja. Ns. asiakasmaksulakia ollaan myös uudistamassa. Lähtökohtana olisi, että vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tuet olisi pääasiassa asiakkaalle maksuttomia

Yhteenveto Kokonaisuutena lakiesitys turvaisi monin osin nykyisen kaltaiset palvelut ja vahvistaisi oikeutta joihinkin nyt harkinnanvaraisiin palveluihin. Kuitenkin lain yksityiskohtaisia perusteluja on syytä

tutkia tarkkaan, koska niissä näkyy lainsäätäjän tarkoitus. Maakunnan järjestämisvastuu, maakunnan liikelaitoksen ja erilaisten palvelutuottajien rooli, valinnanvapauslainsäädäntö ja palvelujen tuottamista koskevat säädökset vaikuttavat siihen, miten palvelut tosiasiallisesti toteutuvat. Näistä ei kenelläkään ole selkeää kuvaa. Mikä tulee järjestämistavoissa olemaan henkilökohtaisen budjetin rooli? Miten turvataan henkilökohtaisen avun työnantajamallin säilyminen markkinalähtöisessä palvelutuotannossa? Miten YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen mukaiset oikeudet valita miten, missä ja kenen kanssa asuu toteutuvat sosiaalihuoltolain mukaisesti toteutetussa palveluasumisessa? Nyt on siis vielä tärkeä aika vaikuttaa, jotta uusi vammaispalvelulaki todella varmistaisi riittävät, sopivat ja korkealaatuiset palvelut vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisesti. ||| CP-LEHTI 2 | 2017 | 49


resumé

Kamratstödsverksamhet – viktigt både nu och i framtiden Det finns starka motiv för att organisera kamratstöd. Organisationerna skapar förutsättningar för kamratverksamheten. Synen på expertis håller på att förändras – också erfarenhetsbaserad expertis bör tas i beaktande.

| TEXT ANNE LAIMIO | BILDER KATRIINA EKOLA

M

edlidande tar sig uttryck i handlingar. Att engagera sig som stödperson eller handledare kan vara något mycket betydelsefullt. Då växelverkan utgör en naturlig del av kamratstödsverksamheten, innebär det att man inte bara ger, utan verksamheten är belönande i sig själv. Kamratstödsverksamheten är medborgaraktivitetens diamant, som organisationerna bör värna om. Grundtanken i kamratstödsverksamheten är respekt för människan; man litar och tror på människans egen kraft. En kamratgrupp, oberoende av om den fungerar på nätet eller ansikte mot ansikte, är ett skapat socialt nätverk, där det är möjligt att träffa personer i en liknande livssituation som en själv och där man kan få kunskap och stöd, samt möjlighet att uttrycka sina känslor. Kamratstödsverksamheten är ett slags medborgaraktivitet 50 | CP-LEHTI 2 | 2017

– frivilligverksamhet i form av kamratstöd mellan två personer eller som gruppverksamhet. Det vore önskvärt att den här verksamheten också i framtiden skulle bära en viss lekmannastämpel, så att verksamheten kunde fortsätta som ett mänskligt komplement till den offentliga servicen. Kamratstöd har ju något unikt över sig, det baserar sig på expertis via erfarenheter och kan inte jämföras med yrkesmässig hjälp. Organisationer kan skapa möjligheter till påverkan och deltagande med hjälp av kamratstöd. Att delta i föreningsverksamhet är en form av demokratisk aktivitet. Att verka tillsammans skapar en känsla av betydelsefullhet, samhörighet och delaktighet. Forskning visar att frivilligverksamhet förbättrar den egna hälsoupplevelsen och funktionsförmågan. Och det är inte att undra på, då vi vet att ett av människans grundbehov är att göra gott. Organisationen

kan skapa förutsättningar för att den ena kan hjälpa den andra.

Kamratstödets natur – medborgaraktivitet, frivilligverksamhet Var och en kommer med i kamratstödet med de kunskaper man har: en deltagare kan ha lång erfarenhet av kamratstöd och grupphandledning, medan en annan deltagare kanske helt saknar erfarenhet. Oberoende av utbildningsbakgrund förutsätter rollen som kamratstödperson god självkännedom. Då man är medveten om de faktorer som ligger bakom kamratstödets effektivitet, märker man att det inte är någon meningslös sysselsättning. Tillsammans med jämlikar märker man att man inte är ensam, utan att det också finns andra som är i motsvarande situation. De egna copingmetoderna förstärks då man får stöd och uppmuntran av andra. Då man upple-


ANNE LAIMIO

ver att man blir accepterad skapas en känsla av trygghet som ger mod till det egna identitetsbyggandet. Kärnan i kamratstödsverksamheten ligger i mötet som fokuserar på lyssnande, vilket är grunden för allt hjälpande. Alla människor vill bli bemötta och förstådda villkorslöst. Med kamratstödpersoner lyckas detta fint, då intresset och medlidandet är äkta.

Vad kräver organiseringen av kamratstödet av förbundet och föreningarna? Varje frivillig förtjänar hållbara strukturer för verksamheten. Utbildning, stöd, handledning och beaktande är en del av dessa viktiga strukturer. Alla inblandade drar nytta av en fungerande kamratstödsverksamhet: kamraterna, bakgrundsorganisationen och hela servicesystemet. Den som tar emot hjälpen kan bli en aktiv, stark aktör. Med utbildning får man teoretisk kunskap samt kännedom om

grupphandledning och situationer med växelverkan. Den som ska bli kamrathandledare kan efter avslutad utbildning till exempel definiera kamratstödet ur den egna föreningens synvinkel. Då kamratstödpersonen känner till kamratstödets plats i servicesystemet, hjälper det hen att orka med sitt uppdrag. Det är lättare att verka då man känner till gränserna för den egna verksamheten och de förväntningar som ställs på den. ”Vammaisjärjestöjen merkitys niiden toimintaan osallistuville ” (ung. Handikapporganisationernas betydelse för dem som deltar i deras verksamhet) är Hannu T. Vesalas och Antti Teittinens forskningsrapport som ingår i Institutets för hälsa och välfärd publikation Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus (ung. Deltagande, välmående och social delaktighet). Enligt den deltar personer som behövt handikapptjänster oftare än andra i handikapporganisationernas och anhörigorganisationernas verksamhet. Den viktigaste orsa-

ken till deltagandet uppges vara kamratstödet. Man kan således säga att det finns starka motiv för att organisera kamratstöd.

Ökande erkänsla i framtiden I och med att kamratstödet genomförs som ett slags medborgaraktivitet, har det inte ännu heller fått fullt förtroende från yrkesfolkets sida, även om det har gått framåt. Ännu förekommer det fortsättningsvis fördomar och negativa attityder. Förhoppningsvis kan utbildning av kamratstödpersonerna leda till att förtroendet mellan aktörerna ökar. Ifjol firades för första gången i Finland Internationella dagen för kamratstöd (Global Peer Suppoerter Celebration Day), som har sitt ursprung i USA. Dagen firas den tredje torsdagen i oktober varje år, och tanken är att det ska bli en årlig festdag för kamratstöd också i Finland.

CP-LEHTI 2 | 2017 | 51


Tänk om alla bara är tysta?”

Framtidens expertis I mars 2017 publicerades en rapport som gjorts av doktorn i samhällsvetenskaper Mikko Jakonen på uppdrag av riksdagens framtidsutskott. I rapporten tar Jakonen upp förändringar inom synen på expertis och uppmuntrar beslutsfattarna till att lyssna till olika slags experter i det samhälleliga beslutsfattandet. Jakonens s.k. motkunskapsmodell delar upp expertisen i fyra huvudkategorier: akademisk expertis, utsiktsplatsexpertis, erfarenhetsexpertis och uppfattningsexpertis. Grunden för den akademiska expertisen är en lång och mångsidig utbildning. Utsiktsplatsexpertisen grundar sig på hög utbildning och lång praktisk erfarenhet, antingen av ett yrke, företagsamhet eller medborgaraktivitet. Erfarenhetsexpertisen har utvecklats via långvarig erfarenhet, antingen hos en person, ett samfund eller en organisation. En person med uppfattningsexpertis är en aktiv person med åsikter, som har ett stort nätverk och som känner olika människor från olika organisationer. Ingen förändring sker innan saker och ting noteras inom beslutsfattandet på riksnivå. Detta bör ses som att kunskap baserad på erfarenhet har rönt större uppskattning, precis som medborgarorganisationernas ansträngningar. |||

52 | CP-LEHTI 2 | 2017

Kamratstöd som erbjuds av CP-förbundet | TEXT PETRA PELTONEN | BILDER KATRIINA EKOLA

K

amratstöd är möten, där människor med liknande erfarenheter har kontakt med varandra. Kamratstöd kan innebära samtal, aktiviteter eller tystnad, att berätta sin egen historia eller att lyssna då någon annan berättar. Det kan ske i en större eller mindre grupp, eller till och med på tu man hand. Det finns således många tillvägagångssätt. Man kan välja det som passar en själv bäst eller pröva på många olika. Du kan komma med på en kamratstödsträff som CP-förbundet ordnar eller till exempel gå in på Facebook och berätta, ställa frågor eller läsa andras berättelser på diskussionsforumen. Kamratstöd kan vara en mycket värdefull erfarenhet för handikappade unga och barn, men också för deras syskon. CP-förbundet arrangerar riksomfattande och mer regionala kamratstödsträffar för personer med CP-skada, MMC och hydrocefalus, samt för deras familjer och anhöriga. På förbundets hemsidor och i CP-tidningen kan du läsa närmare om hurdana träffar som står till buds. Vi ordnar till exempel kamratstödsveckos-

lut, kamratstödskryssningar och gruppträffar. Anpassningsträningskurser ordnas i huvudsak på somrarna, och på dess kurser finns det gott om tid för kamratstöd. Vi lyssnar gärna om du ännu har ouppfyllda önskemål och behov i anslutning till kamratstödet. Ta kontakt: CP-skadade barns och familjers kamratstöd Planerare Merja Partanen tel. 040 575 3022 merja.partanen(at)cp-liitto.fi Kamratstöd för familjer till barn med MMC och hydrocefalus Planerare Petra Peltonen tel. 040 754 0914 petra.peltonen(at)cp-liitto.fi På Facebook kan du ansluta dig till följande diskussionsgrupper: Hydrokefalia Vertaistuki (MMC/HC)

Från redaktionen Frågorna i anslutning till artikelhelheten med kamratstöd som tema har samlats in vid CP-förbundets vårdagar i Uleåborg 2017. |||


Kan man bara lyssna?”

Hur startar jag upp kamratstödsverksamhet i min förening?”

Att ha utbildade kamratstödpersoner i föreningar: • ökar medlemmarnas välmående, glädje och livslust • gör det lättare att tala om handikappet och de olägenheter det medför • förhindrar ensamhet och utslagning • ökar föreningarnas tillförlitlighet som aktörer • marknadsför föreningarna utåt, bl.a. till sjukhus och intressentgrupper • inbringar nya medlemmar till verksamheten • ökar föreningens s.k. interna värdekänsla • gör föreningens verksamhetsmodeller mångsidigare • skapar struktur inom föreningen.

Vad skulle locka också de yngre generationerna med i kamratstödsverksamheten?” CP-LEHTI 2 | 2017 | 53


Yksilöllisellä kuntoutusjaksolla Aikuisille - Kela, terveydenhuolto, itsemaksaen -

saat meiltä asiantuntevaa ja tehokasta kuntoutusta tavoitteesi saavuttamiseksi. Tutustu meihin ja kysy lisää: Neuron.fi, myös Facebook, p. 050 430 2040, kuntoutus@neuron.fi

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki (Vehmersalmentie 735) 71130 Kuopio

Seurakunnat Vieremän seurakunta

www.vieremanseurakunta.fi

Alajärven Helluntaiseurakunta Hartolan seurakunta

www.hartolanseurakunta.fi

Hailuodon seurakunta Lahden seurakuntayhtymä

Raahen seurakunta

www.raahenseurakunta.fi

Pirkkalan seurakunta

www.pirkkalanseurakunta.fi

Teerijärven seurakunta

Varkauden seurakunta

www.varkaudenseurakunta.fi

Jyväskylän seurakunta

www.jyvaskylanseurakunta.fi

Jyväskylän Ortodoksinen seurakunta

Länsi-Porin seurakunta

Iitin seurakunta

Pieksämäen seurakunta

Keski-Lahden seurakunta

Vesilahden seurakunta

Lauritsalan seurakunta

Sodankylän seurakunta

Joensuun ev.lut. seurakunnat www.joensuunevl.fi

www.jarvenpaanseurakunta.fi

Nakkilan seurakunta

Karis-Pojo svenska församling

Usko elää arjessa

www.kajaaninseurakunta.fi

www.iitinseurakunta.fi

www.nakkilanseurakunta.fi

www.lahdenseurakunnat.fi

www.pieksamaenseurakunta.fi

www.sodevl.fi

Sotkamon seurakunta

www.sotkamonseurakunta.fi

www.vesilahdenseurakunta.fi

Järvenpään seurakunta

Kuopion EV.LuT. SEuraKunTayhTymä

www.helsinginseurakunnat.fi

50 v. Oulun CP-yhdistystä onnittelevat Oulu + ymp. Tilitoimisto Maila Vallström Oy Kirkkokatu 49, 90100 Oulu Puh. 044 5344 800 www.tilitvallstrom.fi

Palvelua KOtiinne Puh. 040 823 7390 www.oulunkotihoiva.fi

www.perussuomalaiset.fi 54 | CP-LEHTI 2 | 2017

Palvelemme ma-pe 8.30-21, la 9-18, su 12-18

Osuuskunta Oulun Kotihoiva

Kaakkurin Apteekki

Iin kunta www.ii.fi

Metsokankaantie 5, 90420 Oulu Puh. 08 5645 100

Marjakas

luovontie 150, 90480 Hailuoto Puh. 08 8100 554


50 v. Oulun CP-yhdistystä onnittelevat Oulu + ymp. Holstinmäen Autolasi Oy

Kaarnikkatie 6, 90820 Kello Puh. 0400 757 391

Oulun Moniasunnot Oy

Lasperak Oy

verstastie 10, 92600 Pulkkila Puh. 0500 588 029

Optihouse Sipola torikatu 7, 90100 Oulu Puh. 08 311 3397 www.optihousesipola.fi

Kansankatu 53, 3. krs, 90100 Oulu Puh. 08 311 4715

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

valtakatu 11 l 105, 91500 Muhos Puh. 050 447 3365

Maakasi Oy

Pulkkisentie 5, 90440 Kempele Puh. 0400 988 094

Kailatec Oy

Iin Konepaja Oy

liitintie 11, 90620 Oulu Puh. 08 557 2700

www.ikp.fi

OR-Wellness Oy

turvatekijä.fi

Jokisuuntie 3, 91100 ii Puh. 050 917 2879

Puh. 045 1132 434

Karinpääntie 134, 91980 lumijoki Puh. 040 824 0658

Haurun Jäte-Auto

Viherrakennus Oy Keijo Sakaranaho

Sälpäkuja 3, Oulu Puh. 08 5380 600

toimipaikat: Oulu ja vantaa Puh. 010 526 4640 www.viherrakennus.com

PT Pohjan Teko Oy

TM-Lomitus Oy

ii www.pohjanteko.fi

Oulu • Puh. 044 363 6878 www.lomitus.net

Ju-To Trans Ky

Kuljetusliike Backman Oy

viikatetie 8, 91900 liminka Puh. 044 712 5662

Ii • Puh. 0400 387 682

Laukkutalo Oy

R-Towing Oy

Utacon Oy

Utajärvi • Puh. 0400 892 414 www.utacon.fi

Hyvää kesää!

Yli-Iin Puu ja Turve

Nuorten vammaisten Tukisäätiö

Terä Tekniikka Oy

Kaukovainion Fysioterapia

Kuljetuspalvelu Mikko Utriainen Haukipudas Puh. 040 5111 112

Kuljetusliike S. Mustonen

KeLOKeHIKOT Oulu • Puh. 044 304 6653

Urheilu-Ulappa Oy

Vihiluodon Autokoulu Ky

Hyvää kesää toivottaa

Jaresko Oy

Sähkö-Polar Oy elektria

Varattu

asematie 266, 91110 ii Puh. 0400 220 594

Oulun Kone ja Terä Oy Hentilän Kotileipomo Puh. 0400 890 070 www.oulunkonejatera.fi

Kasvihuoneentie 14, 90440 Kempele Puh. 044 262 7499

Ylikiimingin Apteekki

Harjutie 10, 91300 Ylikiiminki Puh. 08 817 7221

KoKo Pohjois-suomessa

Sähkötalo Keskitalo Oy

Konepaja OKP Oy

Oulu • Puh. 08 373 252 www.maakasi.fi

Kylätie 60, 92330 Karinkanta Puh. 0400 580 760 www.jaresko.fi

Hallitie 24, 91100 ii Puh. 0400 829 260

Myllytullinkatu 7, 90130 Oulu www.nuortenvammaistentuki.fi

ampuhaukantie 4 B 24, 90250 Oulu Puh. 08 335 360 Ratamotie 56, 90800 Oulu Puh. 08 555 5173

KAT-Logistics Oy

Haarasuontie 20, 90240 Oulu Puh. 045 673 0274

Kempele Puh. 08 520 4177, 040 823 6391 www.vihiluodonautokoulu.fi

Maarakennus Puhakka Oy

Oulu

SeA SeRVIce

Pakkahuoneenkatu 12, 90100 Oulu www.laukkutalo.fi

Oulu

KESKUSTA

Pohjois-Pohjanmaa

Ajattelemisen aihetta.

Oulun palvelukonttori:

Hallituskatu 29, Oulu Puh. 020 763 4595

Caritaksessa on

elämisen meininkiä! Tarjoamme monipuolisia vammaispalveluja Oulussa ja Rovaniemellä. Palveluihimme kuuluu mm.

• Palveluasuminen • Kotihoito • Henkilökohtainen apu • Päivätoiminta • Kuntoutus

Valikoimassa lähes

100 000 1500 tuotetta, sekä yli

tuotemerkkiä!

... ja lisää tulee päivittäin!

LUE LISÄÄ MEISTÄ: www.caritaslaiset.fi CP-LEHTI 2 | 2017 | 55


Seinäjoki + ymp. Huoltokorjaamo J. Koivukoski Oy

Hallitie 1, 61600 Jalasjärvi Puh. 050 561 9726

Alatalon Tipu Oy

isokoskentie 173, 60550 nurmo Puh. 040 7188 972

Lapuan Sälekaihdin ja Markiisi

eP:n Kehärakenne Oy Otvakatu 6, 60200 Seinäjoki Puh. 040 548 5600

Maanrakennus Saranpää Ky

Lakeuden Hydro Oy Rajatie 46, 60120 Seinäjoki Puh. 0400 816 755

Ämmäläntie 667, 60200 Seinäjoki Puh. 045 679 7910

Hietalan Pirssi Ky

e. Kannonlahti Oy

Hitsauspalvelu J. Mäkelä

nikkolantie 177, 60800 ilmajoki Puh. 0400 166310 virtaintie 2340, 61100 Peräseinäjoki Puh. 0500 368 777

Yli-Rajalantie 5, 61600 Jalasjärvi Puh. 0400 666 267

Lapuan Kuljetus Oy

Lapuan Leipä Oy

Makasiinintie 8, 62100 lapua Puh. 06 433 2021

Palvelutaksi Timo Ahola

Pitkäkuja 11, 62100 lapua Puh. 06 433 7500

ehatek Oy

Jylhä • Puh. 0500 641 067

asematie 7 a 7, 61300 Kurikka Puh. 050 555 6067

Lakauden Lattia Oy

Har Palvelut Oy

Rengastie 23, 60120 Seinäjoki Puh. 0400 667 309

Maapeurantie 4, 61600 Jalasjärvi Puh. 045 695 4364

Airstar Aviation Oy

tuohistonmäentie 46 as. 1, 60800 ilmajoki Puh. 0400 614 705

Mäki-Reini Oy

BS-BIL OY

Oppipojantie 1, 60100 Seinäjoki Puh. 06 414 3522

Varattu

Ilmajoen kunta

Kone ja energia Jukka Vuolle Ky

Seinäjoen Pika-Pesu Oy

Juhla- ja Pitopalvelu Alitar Oy SeinÄJOKi

Finnkumu Oy

www.bsbil.fi

Honkilahdentie 20, 62470 Purmojärvi Puh. 050 379 5672

valtionkatu 18-20, 60100 Seinäjoki Puh. 06 420 9433

Lapuan I Lakeus-Apteekki Puistotie 2, 62100 lapua Puh. 040 9600 304

custom Parts Oy

Yrittäjäntie 13, 62375 Ylihärmä Puh. 040 506 8749

Hölkkäpolku 1, 60800 ilmajoki Puh. 050 369 2828

Jokiniemi Motors Oy

Metallitie 6, 62200 Kauhava Puh. 040 535 7843

www.ilmajoki.fi

Insinööritoimisto Timo Autio

Honkirannan Kotileipomo Herkkupuoti

Kauhavan Rengaspalvelu

Hyvää kesää!

Mäntylän 3, 60100 Seinäjoki Puh. 010 328 0099

Tomi Havimäki

Fresh Servant Marjasaarentie 12, 68870 edsevö Puh. 044 781 2430

Insinööritoimisto Seinäjoen Rakennustekniikka Oy

www.atria.fi

alanurmontie 268, 62100 lapua Puh. 040 676 3460

Seinäjoentie 568, 61110 vuolle Puh. 0500 265 356

Pohjankyröntie 95, 61500 isokyrö Puh. 0400 262 485

Pohjan Rakennuskone Oy

tuottajantie 31, 60100 Seinäjoki Puh. 050 593 4295

Rannankulma

Härsiläntie 2, 62100 lapua Puh. 050 511 2906

Autokorjaamo P. Nurmi Kauhava Puh. 050 573 5107

AJ Performance Oy

Kaskiontie 11, 61400 Ylistaro Puh. 044 045 1490

chaos Production Peräseinäjoki Puh. 050 401 9684

Hulex Oy

Rientolantie 150, 61630 Hirvijärvi Puh. 050 573 8469

Yo u r P a r t n e r i n P re c i o u s M e t a l s R e c y c l i n g

aalto haitek oy

MUKAVAA KESÄLEIRIÄ TOIVOTTAA EPECIN VÄKI 56 | CP-LEHTI 2 | 2017


Kainuu + ymp. Sotkamon Kuntoutus Oy Keskuskatu 8, 88600 Sotkamo Puh. 08-666 0225 www.sotkamonkuntoutus.fi

Tepan Remontti ja Rakennus Suomussalmi Puh. 0400-188 542

Hieronta- ja Kuntopalvelu Roseria

Tiinan MarjaKontti Ritamaantie 20, 89600 Suomussalmi Puh. 044 205 8332

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Päiväkoti Maitohammas

Koulutettu Hieroja Päivi Hinkkanen Hannusrannantie 23, 87910 linnantaus Puh. 041 4425 950

nuaskatu 7, 87400 Kajaani Puh. 044 292 1132 paivakotimaitohammas@suomi24.fi www.paivakotimaitohammas.fi

Kuurnantie 7, 87200 Kajaani Puh. 08 6133 257 www.tilipalvelukorhonen.fi

Kainuuntie 88, 88900 Kuhmo Puh. 08 636 700

Tilipalvelu Jouni Korhonen Oy

Kehräämöntie 3, 87400 Kajaani Puh. 08 632 870 www.koneistamoalm.fi

Hautaustoimisto Vemino Oy

Sotkamon kunta

Pääsky Kukka- ja Hautauspalvelu

VARATTU

A.Kyllönen Oy

Maansiirto P. ja H. Oulujärvi

www.paasky.com

Koulukatu 12, 88900 Kuhmo Puh. 08 6550 256 www.akyllonen.fi

Puolangan Apteekki Ouluntie 3, 89200 Puolanka Puh. 08 751 006 www.puolanganapteekki.fi

Hyvää kesää!

OP

vuolijoki Puh. 041 469 4878

Leipomo-Konditoria Vilja

Kainuuntie 17, 88600 Sotkamo Puh. 050 574 7977

Kajaani Toivottaa Hyvää Kesää !

Kiannan Taksi Suomussalmi Puh. 0400 386 823

Automaalaamo Matin Fiksaus Oy

Yrittäjäntie 4, 87250 Kajaani Puh. 08-613 0221

Suomussalmen kunta www.suomussalmi.fi Tervetuloa tavallista parempaan ruokakauppaan! Terveisin K-Supermarketin väki

SUOMUSSALMI

Risteentie 12, Suomussalmi Puh. 020 770 5770

www.sotkamo.fi

Kuljetusliike Kela Wood Ay

Paltamon kunta www.paltamo.fi

Kajaanin kaupunki www.kajaani.fi

www.kemet.com

Kuopio + ymp.

Raahe + ymp.

Inarin Taksipalvelu

Ivalo + ymp. Inarin Kiinteistöt Oy Piiskuntie 2, 99800 ivalo Puh. 040 845 3197

Aurora Service Finland ElämyspalvElut Puh. 050 588 014

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Hyvää kesää!

Lemmenliekki Ky

Raimo Waselius Oy

Piiskuntie 5 a, 99800 ivalo Puh. 040 3511 777 Äivihjärventie 439, 99885 lemmenjoki Puh. 040 756 7486

inaRin KiRKOnKYlÄ Puh. 0400 982 477 www.inarintaksipalvelu.fi

ekoina Oy

Keisiniementie 53, 99870 inari Puh. 040 194 5399

Fysion Ivalo

ivalontie 12 C 2, 99800 ivalo Puh. 040 763 1662

Polkutie 3, 99870 inari Puh. 050 452 1870

Loviisa + ymp. KSF-Media

Sibeliuksenkatu 10, 07900 loviisa Puh. 019 557 3434, 050 5929 209

Gammelbackan Kebab-Pizzeria

Peipontie 1, 06400 Porvoo Puh. 019 5755 755

VARATTU Helapala Oy Metallisorvaamo

Kivikummuntie 6, 07955 tesjoki Puh. 019 514 451, 044 6515 420

Rantakartano Kuhlefeltinkatu 15, 07940 loviisa Puh. 040 183 7855

LKV Leena Lindroos Oy cargo connexion Oy aleksanterinkatu 8, 07900 loviisa Puh. 0400-126 605

terminaalitie 1, 07900 loviisa Puh. 019 5651 500

Mike’s Garage

Kuljetusliike Reino Felin Oy

Ruotsinkyläntie 9, 07990 Ruotsinkylä Puh. 040 544 8284

Lapland care

ukonjärventie 221, 99800 ivalo Puh. 040 196 1796

latotie 4, 07955 tesjoki Puh. 050 305 9501

Arkkitehtuuritoimisto Ilonen & Lautamo Ky

Mariankatu 22 a 1, 07900 loviisa Puh. 019 532 165, 0400 318 663

Loviisan Puutarhakeskus Ky Lovisa Trädgårdscenter Kb Ratakatu 10, 07900 loviisa Puh./tel. 019 532 193

CP-LEHTI 2 | 2017 | 57


Kemi, Tornio + ymp. Tilitoimisto Rantala Ky

Keminmaan Apteekki

Laren Baari

Sihtuunantie 26, arpela Puh. 040 709 4563

Kemintie 11, tornio Puh. 016 446 210

Pohjaset Oy

Keminmaa Puh. 020 747 9000 www.pohjaset.com

Motelli-Ravintola Käpylä

torniontie 7, 94450 Keminmaa Puh. 016 270 241, 0400 675 312

Merilapin Fysioterapia Toivottaa Hyvää Kesää !

Hammashoitola Intakti Oy

Hallituskatu 12 B, 95400 tornio Puh. 0400 186 800

Insinööritoimisto Juha Kupari Oy

Jauholantie 1-3, 94450 Keminmaa Puh. 040 0610 510

Vaaran Aihkitalot Oy

Tornio • Puh. 0400 989 189 www.rakennustoimistolansiraja.fi

Lappituote e.Himanen Oy

Kemi Puh. 010 3960 200 www.lappituote.fi

Kuljetusliike Pirjo Isokoski

Tarja Korteniemi NDT-Fysioterapeutti

www.eventum.fi

Rakennustoimisto Länsiraja Oy

tornionkatu 38, 94200 Kemi Puh. 0400 281 771

Kirkonmäentie 32, 95450 tornio Puh. 040 706 4146

Fysioterapiapalvelut

Rakennussuunnittelu Tornion Kuntoutuspalvelu Oy Miraplan Oy valtakatu 14, 94100 Kemi Puh. 010 217 3000

JSL Autohuolto Oy torpinkatu 17, 95420 tornio Puh. 0400 591 458

Kemi • Puh. 0400-587 722 www.juku.fi viiantie 70, 95300 tervola www.aihkitalot.fi

Kepek Oy

tuhkaojantie 9, 94500 lautiosaari Puh. 0400 888 610

Sähköhuolto JiiTee Oy Kemi Puh. 0400 957 736

Tapojärvi oy

Kauppakatu 15, 2 krs, 95400 tornio Puh. 016-482 489 www.tornionkuntoutus.fi

länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

torpinkatu 17, 95420 tornio Puh. 0400 130 106 www.ojanpera.net

www.lpshp.fi

Paikallinen LähiTapiola www.lahitapiola.fi/lappi

Loimaa + ymp. Asianajotoimisto Martti Tuominen loimaa Puh. 0400 530 741

Välimäen Puutarha Oy loimaa

Gigantti Loimaa

aleksis kiven katu 7, 32200 loimaa Puh. 050 382 5400

Kone-eloranta Oy Mellilä Puh. 0400 535 883

Sallila energia Oy

loimijoentie 65, 32440 alastaro Puh. 02 76 431

NOSTOJA YLI KAIKeN

Supernostot

Domus Yhtiöt Oy

Oy Foxjet Ab

Lavasuutarit Oy

www.foxjet.fi

Puh. 040 556 5575 www.lavasuutarit.com

Alastaro Golf Oy

Plastiset Oy

loimaa www.alastarogolf.fi

Taksi Tero Anttalainen

DOMlux iKKunat Ja Ovet www.domlux.fi

Loimaa • Puh. 0500 741 370

Hyvää Kesää !

VARATTU

Ypäjä Puh. 010 632 100 www.lipputanko.fi

Oripään kunta www.oripaa.fi

Koneurakointi Markku Aaltonen Oy tammiainen Puh. 0400 126 169

Kanta-Loimaan Fysioterapia Oy

Topmec Oy

alastaron teollisuustie 15, 32440 alastaro www.topmec.fi

Loimaa • Oripää ajanvaraus Puh. 050 345 6880

www.loimaankivi.fi

Iloa kädentaidoista – taidekurssit kehitysvammaisille A 31.7.-4.8. ja B 7.-11.8. lisätiedot www.leko.fi

Joutsa + ymp.

MARMARA Pizza & Kebab

länsitie 3, 19650 Joutsa Puh. 014 883 000

Rakennustekninen Palvelu Arto Väiste Tmi

Joutsa • Puh. 0400 548 298 58 | CP-LEHTI 2 | 2017

Seuraa ilmoitteluamme

tok.fi

LOIMAA

Aleksis Kiven katu 7

Joutsan Tili- ja Yrityspalvelu Oy Pl 4 (Rantatie 19), 19651 Joutsa Puh. 020 755 1188 Jyväskylän toimisto, puh. 0400 278 229

Löydät meidät Facebookista: Prisma Loimaa Luhangan kunta Päijänteen rannalla Ystävällisen verottajan veroprosentti 18,50

www.luhanka.fi

Luhangan kunta Päijänteen rannalla

Ystävällisen verottajan veroprosentti 18,50

www.luhanka


Pori + ymp.

VARATTU www.kuljetinkumi.fi Ravintola Lento

lentoasemantie 1, 28500 Pori www.ravintolalento.fi

Porin Puutuote Oy alikyläntie 74, 28220 Pori Puh. 0400 597 529

Ravintorengas Oy

Karin havupuu-uutejuoma lisätietoa : Ravintorengas.fi

Ratape Oy

ALUMIINI JA TeRÄSRAKeNTeeT luutakreetantie 6, Pori Puh. 0400 591 785

Hyvää Kesää toivottaa

Kuljetusliike Rimpinen Oy

Harjavalta • Puh. 0400 928 256

Kiillotus V. Lahtinen uunikatu 2, 28610 Pori Puh. 050 528 4630

Seasons HR Management Oy

Porin elementtitehdas RPc Superfos Pori Oy

Suomen Hoivatarvike

Porin Puukaluste Oy eteläväylä 15, 28610 Pori Puh. 020 7410 150

Robecorp Oy

Porin YH-Asunnot Oy

ulvila www.robecorp.fi

tiedepuisto 4 K, 28600 Pori Puh. 020 734 6610

www.rpc-superfos.com

Satakunnan Sähköasennus Oy

Pehtoorintie 5, 28430 Pori Puh. 02 6469 664

Hyvää Kesää ! Porin Vanhustenkotiyhdistys ry

Mainospalvelu Ruohonen Ky

Rauhalammintie 14, 29600 noormarkku Puh. 0400 593 523

annankatu 8, 28100 PORi Puh. 02 621 2400

Panelian Terästyö Oy

lyytikänkatu 18, 29200 Harjavalta Puh. 02 674 3320

www.luvata.com Hautaustoimisto Anja Viitala Oy

Automaalaamo Peltomaa Ky

Ulvila • Puh. 0400 467 662

Porin Auto-Sale Oy Puh. 02-634 1600 www.autosale.fi

Sataplast Oy Kokemäki www.sataplast.fi

uusikoivistontie 40, 28130 Pori Puh. 02 635 1160

Kauppatie 3, 29250 Nakkila • www.nakkilanapteekki.fi

PORi Puh. 02 6418 110 www.hoivatarvike.fi

Länsi-Suomen Diakonialaitos PDL-Palvelut Oy www.pdl.fi

eLOKUVATeATTeRI www.HHnet.fi

PORI–KANKAANPÄÄ www.hhnet.fi

Kino Huovi

Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh. 0400 598 338

Ohjelmisto osoitteessa: www.kinohuovi.fi

Karjalankatu 8, 28130 Pori Puh. 020 770 2500 www.porinleipa.fi

Nakkilan kunta www.nakkila.fi

www.etola.net

Äänekoski, Suolahti + ymp. Silkkipaino Sericopy

Mainostoimisto AD Alfred Oy

Äänekoski • Rukan Mökkivuokraus (Salakolomökit) www.sericopy.com

Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski Puh. 0500 795 275 www.adalfred.fi

Taikuri Jore

Ramin LVI ja Rauta Oy

Kirkkokatu 14, 44120 Äänekoski Puh. 050 5537 553

aatulantie 36, 44200 Suolahti Puh. 014 5480 200

Äänekosken Vapaaseurakunta

urheilukatu 2, 44120 Äänekoski Puh. 045 275 3370

Autokorjaamo K. Borovkoff Ky

Haapakorventie 1, 44200 Suolahti Puh. 014 543 910

Konneveden Vapaaseurakunta

lapunmäentie 2, 44300 Konnevesi Puh. 040 534 2212

Linkki-Baari

asemakuja 3, Konnevesi Puh. 014 551 551

Taksipalvelu Raimo Hakkarainen Suolahti • Puh. 0400 219 505

Äänevoima Oy

Kuhnamontie 2 F, 44100 Äänekoski Puh. 010 464 3849

ÄÄNEKOSKI

Hyvää kesää!

kauppiaasi Mika Lankinen MA–LA 8–21, SU 10–20 Työskintie 3, puh. 010 538 2500 CP-LEHTI 2 | 2017 | 59


Kuopio + ymp. Kuljetusliike

Savosteve Oy

Juha Semberg Oy M & K Hämäläinen Oy www.semberg.fi

Kuopio www.savosteve.fi

Nilsiä • Puh. 040 6834 685

HK Kolarikorjaamo ja Automaalaamo Oy Juankoski • Puh. 0400 170 702

Aetoleipuri Oy

YIT Rakennus Oy

Puijonsarventie 20, 70260 Kuopio Puh. 050 919 6973 www.aeto.fi

www.fcool.fi

Kuopio www.yit.fi

Savo-Karjalan piiri

enelec Oy

Kuljetus Jukka Mykkänen Oy

Suomen Punainen Risti

Kaivinkonepalvelu P. Onatsu

Oy Scanria Ab

Kotkankallionkatu 11 a, 70600 Kuopio Puh. 017 262 8487 www.scanria.fi

Kuopio • Puh. 0440 712 118

Puijonkatu 9, 70110 Kuopio Puh. 0400 158 397

Hoikintie 250, 71820 Pöljä Puh. 044 528 0335

Viihdekeskus Hojo Hojo Oy

Mustolantie 9, 71200 tuusniemi Puh. 017 661 555

Kuopion Rakenneasennus Oy takojantie 16, 70900 toivala Puh. 017 5800 811

tuovilanlahti Puh. 040 556 3615

Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy lumitie 7, 70700 Kuopio Puh. 010 524 6000

Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vesannon kunta

Rautavaaran kunta

Siilijärven kunta

www.kuopionenergia.fi

www.vesanto.fi

www.rautavaara.fi

www.siilinjarvi.fi

Varattu

SÄRKINIeMI

Särkiniementie 1, 70700 Kuopio Puh. 017 580 1041

www.salaattitori.fi

Tilaus 0200 30 300

Kelan korvaamat taksimatkat puh. 0200 200 50 1,25 euroa/puh. + 25 senttiä/10 s. + pvm

www.kesko.fi JYNKÄN APTEEKKI Soikkokuja 12 puh 044 744 2601

Apteekkipalvelua vuodesta 1777, Vanha apteekki kesko_cmyk_nega.indd 1

Vuorikatu 22, p. 044 744 2501 Vuorikadun ja Kauppakadun kulmassa Kuopion keskustassa

KauppaKesKus Minna.Avoinna: avoinna: ma-pe KAUPPAKESKUS MINNA. ma-pe9-19, 9-19,lala10-17 9-16. MatKus. ma-pe 10-21, la 10-19, su 11-18 MATKUS. Matkuksentie Matkuksentie60. 60.avoinna: Avoinna: ma-pe 10-21, la 9-18, su 12-18. prisMa. 10-19, la la 10-16. tervetuloa! PRISMA. avoinna: Avoinna:ma-pe ma-pe 10-19, 10-16. Tervetuloa!

Tervetuloa palvelevaan lähiapteekkiin Jynkän palvelukeskuksessa

24/05/16 16:56

www.avainapteekit.fi

Nurmijärvi, Klaukkala + ymp. Rakennusliike AT Salmi Oy

Kuljetusliike T & J Rönkkö Oy

Rajamäki arto.salmi@atsalmi.fi

www.kuljetusliiketjronkko.fi

Trilogia consulting Oy

Yrityspalvelu criteria Oy

Logistiikan toimintamallit

Hyvää kesää! KP Tili ja Konsultointi Ky nurmijärvi Puh. 040 825 2127

Järvihaantie 16, 01800 Klaukkala Puh. 050 304 9509

RJJ Rakennus Ky

Koutintie 153, 01900 nurmijärvi Puh. 0400 342 317

Uudenmaan Leipä Oy

Klaukkalantie 69, 01800 Klaukkala Puh. 09 2766 710 www.uudenmaanleipa.fi

Nimaco Rakennus Oy

Perttula • Puh. 040 572 7356 www.nimaco.fi

Liisan Jalkahoitola

tilankuja 1 B 24, 01800 Klaukkala Puh. 044 347 5005

Hyvää kesää! Uudenmaan Imupalvelu Oy

ilveskuja 1, 01900 nurmijärvi Puh. 040 533 9949

Stén & co Oy Ab

Tilitoimisto Terttu Pöysti Oy

urttilantie 1, 05200 Rajamäki Puh. 09 2766 620

Rajamäen Fysikaalinen Tmi Remonttiklinikka Hoitolaitos Klaukkala Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Puh. 09 2900 525

Oy cronimo Ab nurmijärvi www.cronimo.fi

Puh. 040 588 0543

Varattu

klaukkala

elg-Yhtiöt Oy

Sisutie 7, 01900 nurmijärvi Puh. 020 741 3540 www.elg.fi 60 | CP-LEHTI 2 | 2017

Timanttiset Kuopio

viirintie 9, 01800 Klaukkala Puh. 010 5381 300 www.citymarket.fi

Henkilökuljetuksia vuodesta 1929! www.korsisaari.fi

Kestopigmentointia ammattitaidolla maarit Leikoski oy


Espoo + ymp. celego Oy Ab

Muuralan Putki Oy

Matinkylän Huolto Oy

Taxiline Koskinen Oy

Masala Puh. 09 348 6900

www.vesijohtoliikelaitinen.com

espoo Puh. 0400 728 069

Gräsantörmä 2, 02200 espoo www.matinkylanhuolto.fi

Hyvää kesää!

espoo

WiRmax oy

Westpro cc Oy

virkatilantie 3 a, 02920 espoo Puh. 050 5389 378

Haukilahdenkatu 5 a, 02170 espoo Puh. 09 3158 1100 www.westpro.fi

www.terawatt.fi

Savonlinna + ymp. Savonlinnan Laattamyynti Oy

Pajatie 12, 57210 Savonlinna Puh. 015 522 178

Rantasalmen Apteekki

Kylätie 21, 58900 Rantasalmi Puh. 0400 338 884

SuurSavohalli/ Rantasalmi

Pl 50, 58901 Rantasalmi Puh. 0400 161 257

Lörtsypojat Oy

Savonlinna Puh. 015 510 111, 0500 557 038

Savonlinnan Metalli Ky Optikko B. Lohman Oy Puh. 0500 153 292 www.savonlinnanmetalli.com

Olavinkatu 60, 57100 Savonlinna Puh. 015 531 012

Linja-autoliike S. Kosonen Oy

Kerimäentie 4, 58200 Kerimäki Puh. 015 541 146

Savonlinnan Tulostuspalvelu Oy

tottinkatu 17 B, 57130 Savonlinna Puh. 010 420 3350

Hoivakoti Koskela Oy Kietäväläntie 333, 58720 Kaartilankoski Puh. 015 668 5735 www.hoivakotikoskela.fi

S-Kojeisto Oy

Pajatie 13, 57210 Savonlinna Puh. 015 556 051

enonkosken kunta www.enonkoski.fi

Puh. 0500 675 350

Mukana tukemassa + ymp. Säästökuoppa Oy annalankankaantie 1, 90830 Haukipudas Puh. 040 5479 677

Fulgrumman Oy

Mattilantie 16, 17610 auttoinen Puh. 0400 352 688, 0400 977 933

Mäntsälän Fysioterapia Oy

Keskuskatu 4 B, 04600 Mäntsälä Puh. 050 357 5280

Suomen Jotar Oy

extron engineering Oy Tilitaito Iris Nieminen

Kelloliike M. Piili

Orivedentie 5, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 5551 066, 040 7087 647

toritie 55, 17800 Kuhmoinen Puh. 040 708 1456

Kokonniementie 16, 17800 Kuhmoinen Puh. 020 7770 280

Liekaiha Oy

Padasjoen Metalli Oy

Keinuhongan Tila/ Suvimarja lifestyle Puoti

Rakennusliike Hilden Tauno Oy

Sumioistentie 412, 17710 torittu Puh. 0400 121 997

eML-Yhtiöt Kotipalvelut – Tj. Marja-Liisa eskelinen

Pöytäalhonkuja 5 a 14, 04410 Järvenpää Puh. 050 5321 827 marjaliisaeskelinen@hotmail.com

alkutie 3, 17500 Padasjoki Puh. 03 5520 200, 040 864 9483

Hyvää Kesää !

Keinuhongantie 54, 17610 auttoinen Puh. 040 5626 580, 040 7545 455

Logstor Finland Oy

Rajalantie 5, 43100 Saarijärvi Puh. 010 303 7500, 050-3864 212

Karikontie 9, 43500 Karstula Puh. 0400 218 469, 0400 723 2630

Marjantie 2, 43100 Saarijärvi Puh. 0500 599 522

Alfa Forest Oy

Saarijärven Apteekki Kauppakatu 5, 43100 Saarijärvi Puh. 014 5252 700

niileksenkuja 4, 43270 Kalmari Puh. 040 540 1231, 0400 245 980

Atria Suomi Oy

Hiomanauha Kemppainen Oy

Mavor Oy

Nummelan Huoltokaksikko Oy

atriantie 1, 60550 nurmo Puh. 020 4728 111

Leipomo Puustelli Oy

Puistotie 9, 72400 Pielavesi Puh. 020 7924 778, 020 7924 770

Meltex Oy

talttatie 4, 37800 akaa Puh. 020 778 7800

Suonpääntie 40, 03600 Karkkila Puh. 09 2258 369

Metsäkuljetus Hyväriset Oy

Puustellintie 40, 72400 Pielavesi Puh. 017 884 375, 0400 275 830

Kuormatie 3, 03100 nummela Puh. 0400 409 808

J & T Uusitalo

Keiteleentie 9, 72600 Keitele Puh. 0400 808 366

Kalmarin Pitopalvelu

Pisteenkaari 1 a 2, 03100 nummela Puh. 09 222 6840, 0400 744 500

Parturi-Kampaamo Jaana toritie 6, 72400 Pielavesi Puh. 050 555 6116

Kuninkaantie 35, 19600 Hartola Puh. 0400 353 405

K-Rauta Maatalous Patinen Oy

Myllymentie 2, 43100 Saarijärvi Puh. 014 4114 500, 0400 346 908

Karstulan Autokoulu Keskustie 8, 43500 Karstula Puh. 0400 428 695

Pihatoimi Oy

Olkkalantie 381, 03710 uusitalo Puh. 0400 470 834

www.am-security.fi Puh. 010 480 3500 CP-LEHTI 2 | 2017 | 61


Ahvenanmaa–Åland + ymp. Dungens Fisk

Fiskarstorpsvägen 13, lemland tel. 018 345 08

Jägerströms Bilskrot Ab

Sjövik, 22430 Saltvik tel. 018 484 30

Topparin Verstas Möbelverkstad

Grogarsvägen 25, 22240 Hammarland tel. 040 592 4204

Sunes Rör Ab

Sämjovägen 22, 22270 eckerö tel. 0457 3427 627

Siv’s Taxi eckerö

Fma O. eklunds Snickeri

tel. 0457 563 5422

Bagargatan 14, 22270 eckerö tel. 045 7524 3663

Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab

ålands Senap

torggatan 14, 22100 Mariehamn tel. 018 172 71

Trevlig sommar

Lackcenter Kb

BIL- OcH INDUSTRIMåLNING Mariehamn tel. 018 13 56

vestergetagatan 8, 22340 Geta tel. 018 496 78

Jannes Plåt

Vårdö Närbutik

tel. 0400 537 068

vargata, vårdö tel. 018 476 17

Mariehamns elementbyggen Ab

enebergs Begravningsbyrå

Brändö Lax Ab

Baltic Produkter Ab

Bjerströms Mekaniska Verkstad

Dalvägen 2, 22150 Jomala tel. 018 169 29

eckerö Församling Kyrkgatan 43, Kyrkoby 22270 eckerö tel. 018 383 87

tärnebostad 80, 22410 Godby tel. 0400 721 221

Möckelöbrinken 18, 22100 Mariehamn tel. 018 19960

Ab Rågårds Lax Oy Skaftungvägen 765, 64480 Skaftung tel. 06 222 9143, 040 820 3665

Åva tel. 0207 280 310

Bolstavägen 11, 22100 Mariehamn tel. 0400 537 135

Alltvätten Ab

Strandgatan 21, 22100 Mariehamn tel. 018 147 30

Prosound

uppgårdsvägen 24, 22100 Mariehamn tel. 018 222 26

emkarbyvägen 785, 22220 emkarby tel. 018 388 55, 045 7072 0273

Mariehamns Svarservice

ålands Biobränsle Ab Markusas entreprenad

Mira Arkitektstudio Ab

Varattu

Geta Gräv Ab

torggatan 6 (Magazin) Mariehamn tel. 018 17 390

Strandgatan 2, Mariehamn Tel. 018 19 028 • www.enebergs.ax

22410 Godby tel. 018 41 287

Life Mariehamn

Markusasgatan 12, 22270 eckerö tel. 018 384 66

v. utfarten, 22100 Mariehamn tel. 018 144 05

BMW-MB-citroen Huolto

SOS Service

www.stallhagen.ax

Mariehamns Församling

Skarpansvägen 28, Mariehamn tel. 018 198 67 www.fargtapet.ax

uppgårdsvägen 12, Dalbo Mariehamn tel. 019 130 55

Vi serverar Lc HF soderhagen.ax

MariehaMn

Östra esplanadsgatan 6, 22100 Mariehamn tel. 018 5360 En plats för dej

Teboil www.teboil.fi

eklunds Bygg Ab

Ålandsvägen 46, 22100 Mariehamn tel. 018 171 22 www.mca.ax

Ålandsvägen 48, Mariehamn tel. 045 7313 5844

Forssa + ymp. www.orklacs.fi

Parma rail Oy ab

Lahti + ymp. Vääksyn Fysikaalinen Hoitolaitos Ky

Maakaupantie 6 a, 17200 vääksy Puh. 03 766 2240

Kivimaan Auto Ky

Hirsimetsäntie 18, 15200 lahti Puh. 044 200 1452

Salpakankaan K & S Kiinteistöpalvelu Lääkintävoimistelu Oy arometsänkatu 14, 15680 lahti Puh. 040 829 4417

Keskuskatu 8, 15870 Hollola Puh. 03 780 1212

elcool Oy

Palvelutaksi esa Heininen

lahti Puh. 020 7920 500 www.elcool.fi

Finnmari Oy

Kynttilätie 2, 15700 lahti Puh. 03 873 111 www.finnmari.fi

Hermoratahieronta Heikki Hälinen Oikokatu 7, 15140 lahti Puh. 03 7341 729

aleksanterinkatu 17, lahti Puh. 03 4108 1690 www.deebetti.fi toimintaa tukemassa

Lahden Hautauspalvelu www.hautauspalvelu.fi

Lahden Autokulma

Mestarinkatu 1, 15800 lahti Puh. 03 782 4041, 0500 653 999

PerennaPuutarha

Sarvantie 112, 17240 Kalkkinen www.perannanpuutarha.fi

TAKSI HARRI KAuKolA Asikkala • Puh. 040 724 0058

8 henkilöä invapalvelut tilaukset autop. 0400 490 893

vapaudenkatu 10, lahti Puh. 03 751 6716

www.mammamaria.fi

oY Lunkka- kopra- SipiLä- oivanen- niSkanen Rautatienkatu 19 A, 3. krs, 15110 Lahti Puh. 03 876 460, fax 03 756 5778 slpk.fi • etunimi.sukunimi@slpk.fi 62 | CP-LEHTI 2 | 2017

Deebetti Oy Tilitoimisto

Hyvää Kesää !


Varkaus + ymp. Tmi Auto-Soininen

Kaura-ahontie 3, 78200 varkaus Puh. 0400 321 2961

Palvelu Väkkärä Ky Kahvila ja Pitopalvelu Kermantie 21, 79700 Heinävesi Puh. 040 707 6523

VARATTU Piika-Pipa

Malkkilantie 51 a, 79700 Heinvesi Puh. 0400 187 351, 045 237 1385

Metsäkankaan Metsätyö Oy

Mäntykankaantie 148, 79680 lahnalahti Puh. 0400 240 443

Warkauden Kylmä- ja Lämpöasennus Ky eeronkatu 3, 78400 varkaus Puh. 040 518 6552

elfore Oy

ahjotie 4, 79700 Heinävesi Puh. 040 9612 408

Taidekeskus Väinölä ahlströminkatu 8-10, 78250 varkaus Puh. 0400 487 401

Siivouspalvelu Sitruuna Ky

Puh. 040 512 7310 www.siivouspalvelusitruuna.fi

Savonkatu 32, 79100 leppävirta Puh. 017 288 7741, 017 288 7745

Nuohouspalvelu Huumonen

Kartasalonkuja 20, 78300 varkaus Puh. 0400 771 045

www.jt-export.com

Metos Kalustetehdas Oy Ab Putkitie 4, 79130 Sorsakoski Puh. 020 43913, 020 439 4909

Löthman Oy

Kermantie 19, 79700 Heinävesi Puh. 0400 341 550

Sirkkeli Ripatti & Jatkola Ay

Mutalantie 1, 79600 Joroinen Puh. 040 485 6800

Valamon Luostari

Hyvää Kesää !

Savon Sähkö-center Ky

valamontie 42, 79850 uusi-valamo Puh. 017 570 111

lahdenharjuntie 80, 79100 leppävirta Puh. 040-582 3490

talasrannantie 2, 52960 nurmaa www.hietasenlomamokit.fi Puh. 0400 597 357, 0500 597 535

Kuljetusliike Matti Kokkonen Ky

Mäntyharjun Torikahvila

Hyvää Kesää !

Perhekoti Kiururanta Ay

Perhekoti Heporanta Ay

Pihapolku 2, 52700 Mäntyharju Puh. 050 340 2004

Pertunmaantie 725, 52700 Mäntyharju Puh. 040 581 9057

tylliläntie 32 a, 52700 Mäntyharju Puh. 040 568 1710

Kotihoito Koivistoinen Ky Puh. 044 974 6628

Parketti- ja huoneistoremonttiliike V. Herranen Ky Kuvansintie 31, 78850 varkaus Puh. 050 5831 902, 017 5580 755

Kahvila Nautinto Ky

Käsityökatu 21-27, 78200 varkaus Puh. 040 566 9777

Liikuntakeskus Varkaus Oy laivalinnankatu 19, 78200 varkaus Puh. 040 0413 726, 017 5524 666

Taksipalvelut Arto Paasonen

Mäntyharju + ymp. Mökkivuokraus Jarkko Hietanen

Kauppakatu 62, 78200 varkaus Puh. 017 571 778, 0400 804 470

Paademaa 608, 52980 ahvenainen Puh. 0400 819 094

Kotipalvelu Rauni Björkman

tiilikkalantie 590, 52700 Mäntyharju Puh. 044 562 5747

Graafinen Suunnittelija Piia Viikari

Pyhävedentie 4 as 1, 52700 Mäntyharju Puh. 040 5497 519

Kongan Konepaja Oy

virransalmentie 187, 52700 Mäntyharju Puh. 0400 347 532, 015 682 010

Juhola Ky -lastensuojelulaitos

Kuttulantie 22, 52700 Mäntyharju Puh. 0400 589 2938, 040 522 8965

Kemijärvi, Sodankylä, Kittilä + ymp. Kemijärven Yhteismetsän Osakaskunta vapaudenkatu 8 a 4, 98100 Kemijärvi Puh. 0400 395 656

Ravintola Myllyn Äijä

Myllyjoentie 2, 99130 Sirkka Puh. 010 835 0310, 0500 177 777

Levin Pelti Ky

teollisuustie 1, 99100 Kittilä Puh. 040 582 5531

Väri- ja Urheilu Simonen Oy

Jäämerentie 19, 99600 Sodankylä Puh. 020 7342 390

Sallan Apteekki

Kuusamontie 17, 98900 Salla Puh. 016 831 063

Kittilän Taksiautoilijat Levi-Kittilän Taksit Oy valtatie 47, 99100 Kittilä Puh. 0200 99800

Raijan Kodinkone Ky valtatie 32, 99100 Kittilä Puh. 016 643 182

Reidar Särestöniemen Taidemuseo Särestöntie 880, 99110 Kaukonen Puh. 016 654 480, 040 136 1112

Kiinteistövirkut Oy leviraitti 7, 99130 Sirkka Puh. 010 8350 300

INKKARI

Autokoulu S. Nuutinen

Levin Lapinkylä Oy

isotaalontie 285, 99130 Sirkka Puh. 0400 225 240

Immelmökit Oy

Kätkärannantie 3, 99130 Sirkka Puh. 0400 940 163

Siivous- ja Kotipalvelu Heiskanen tievatie 6, 99600 Sodankylä Puh. 044 3365 648

Gossutek Oy

Pielisentie 101, 81700 lieksa Puh. 040 828 5455

teollisuustie 5, 75530 nurmes Puh. 010 322 4961

Lomakylä Timitraniemi

Veljekset Kokkonen Ky

timitrantie 25, 81720 lieksa Puh. 045 123 7166

lamminkyläntie 38, 81720 lieksa Puh. 013 523 501, 0400 333 085

LST-Säiliöt

Kerantie 14, 81720 lieksa Puh. 013 522 666, 0400 670 859

Sasta Oy

eteläinen Kauppatori 4, 75500 nurmes Puh. 020 742 4430

Ikaalinen, Parkano + ymp. Tilausliikenne Timo Tuomisto Ky

Soutajantie 4, 39500 ikaalinen Puh. 050 672 20

Simosen Sora Ky Järvisuomentie 80, 39810 linnankylä Puh. 0400 239 809

Kankari Steel Oy

Taksi Aulikki Johansson

www.kankaristeel.com

Ikaalinen • Puh. 040 535 4916

Taksi-Palvelu Iso-Oja

Gylling Accounting Parkano Oy

Ikaalinen • Puh. 0500 631 575

Mikontie 4, 99100 Kittilä Puh. 0400 258 755

Finavia Kittilän Lentoasema

levintie 259, 99100 Kittilä Puh. 020 614 919, 040 516 1663

Karjula Transport Oy tievatie 12, 99600 Sodankylä Puh. 040 5360 327

Hyvää Kesää !

Ruokasenkatu 16, 96200 Rovaniemi Puh. 016 346 170

Innotec Oy

Nurmes, Lieksa + ymp. Kuljetus Tolvanen Ay

Kiinteistöhuolto Puntalo Ay

Rantalantie 11, 81720 lieksa Puh. 010 633 8000

PR-Aitta Oy/ Rakennustarvikeliike

työpajankatu 4, 81700 lieksa Puh. 040 5253 290, 0500 277 201

Varaosa Mikkonen Oy Pitkämäentie 38, 75530 nurmes Puh. 013 285 335, 044 537 2372

Ula-Taksi Oy Nurmes Rahtitavarakuljetukset eurovan Oy

Porokylänkatu 14, 75500 nurmes Puh. 0106 4144, 0400 151 949

Jokiranta 28, 81720 lieksa Puh. 0400 542 206

Varattu

Kihniön Apteekki

Prunnintie 6, 39820 Kihniö • Puh. 03 448 4214

Keskuskatu 8, 39700 Parkano Puh. 03 447 200 CP-LEHTI 2 | 2017 | 63


Joensuu + ymp. Motopuu Leskinen Oy

ilManvaiHtOKOneet www.keisar.fi

Joensuu • Puh. 050 512 5813

Tilitoimisto Helena Kosunen

Savo-Karjalan Linja Oy

Hyvää Kesää !

tolvasentie 8, 80100 Joensuu www.jpsuojapeite.com

Kuurnankatu 29, 80130 Joensuu Puh. 010 3969 200 www.joensuunlaakeri.fi

Maansiirto Karvinen Oy

Siivous- ja kotipalvelu elli & Alvari Ky

Kirkkokatu 31 B 20, 80100 Joensuu Puh. 013 228 241

Joensuu tilausajot@skl.fi

Kontio-Kuljetus

--- Nähdään teillä --Moottoripyörien talvisäilytystä Puh. 0400 678 153

Joensuun Kotipalvelu AVUX

Tili- ja Taloushallinto Mustonen Oy

MH-Konepalvelu Oy

Metsäpalvelu Turunen Oy

Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto ry

Outokummun Seutu www.outokummunseutu.fi

närsäkkäläntie 47, 82590 närsäkkälä Puh. 0400 191 148

Karsikon Talohuolto Oy

Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky

latutie 3, 80230 Joensuu

Insinööritoimisto Kantelinen Oy

Kuljetusliike J. Sahlman

Polvijärven Liha-Aitta Oy

Sarin Tapetointi & Maalaus

Ratsastustalli Kummun Tila

Savo-Karjalan eristys ja Saneeraus Oy

Puh. 050 3388 947 avux@luukku.com

Ollilantie 8 a, 83400 viinijärvi Puh. 040 543 2398

Joensuu Puh. 040 567 6922

Joensuu • Puh. 0400 578 834

Eno • Puh. 0500 278 828

Karjalan Heili

torikatu 23 e, 80100 Joensuu Puh. 010 230 8500 www.heili.fi

Metsä-Karvinen Oy Lehmo • Puh. 0400 170 951

Joensuu www.kantelinen.fi

Kuljetusliike Kai Toropainen Oy

UnRaki Ky

lappilanniemi 4, 83150 Roukalahti Puh. 040 5155 173

Apteekki Atolli

Hoitokoti Pikkupiha

Puronsuunkatu 1, 80160 Joensuu Puh. 013 823 550 www.apteekkiatolli.fi

asemantie 34, 82600 tohmajärvi Puh. 010 423 5520

Joensuu • Puh. 0400 852 042 www.kuljetustoropainen.fi

JP-Suojapeite Oy

Liperi • Puh. 0500 275 130 www.maansiirtokarvinen.fi

Kinahmontie 31, 83700 Polvijärvi Puh. 013 633 121, 0400 373 548

Ristonkankaantie 36, 83400 viinijärvi Puh. 050 300 0158

Joensuun Laakeri Oy

Koskikatu 19 a 17, 80100 Joensuu Puh. 040 732 7840

Jokikatu 7, 80220 Joensuu Puh. 010 4232 500

tohtorintie 3, 83100 liperi Puh. 050 383 7012

Peltisepänpolku 2, 80400 Ylämylly Puh. 013 851 841

Rösch Oy

Paljetie 2, 80100 Joensuu Puh. 010 423 3960

Outokumpu

Hieronta Leena Varis

Puh. 044 522 4125 www.invantor.fi

Postilantie 16, 82600 tohmajärvi Puh. 013 621 316

Tohmajärven kunta www.tohmajarvi.fi

Liperin Ykkösasema

Kuusikkolantie 1, 83100 liperi Puh. 013 651 841

Rakentaminen, myynti ja vuokraus

www.kitee.fi

Polvijärven kunta

LIPeRI

www.polvijarvi.fi

www.liperi.fi

TUOHITORVI

Puh. 050 5417 303, 0500 572 712 www.atlaspoint.fi

Yritystie 1, 82730 tuupovaara Puh. 013 861 206

Puhelinpalvelu 0800 98093 (maksuton) ma-pe klo 8-18 www.pks.fi asiakaspalvelu@pks.fi Häiriöilmoitukset 0800 980 99

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

www.napakka.fi Tilitoimisto Satamatilit Oy

Iisalmi + ymp. Debomix Oy

Ponssentie 32, 74200 vieremä Puh. 050 409 3216

Karsteel Oy

ahertajantie 2, 74200 vieremä Puh. 050 3554 747, 017 714 055

Iisalmen Vaunu ja Sähköhuolto Oy

Sonkajärventie 677, 74140 iisalmi Puh. 0400 676 558 64 | CP-LEHTI 2 | 2017

Autokoulu Driving Team

Pohjolankatu 8, 74100 iisalmi Puh. 0500 671 427, 017 7670 676

Koneurakointi Tikkanen Aimo Oy

Salahmintie 6, 74700 Kiuruvesi Puh. 0400 274 021

Kiuruveden Käyttöauto Tmi Ari Aarremaa

Kalliokyläntie 1209, 74700 Kiuruvesi Puh. 0400 260 900

Satamakatu 8, 74150 iisalmi Puh. 017 814 960

Jauhiaisen Puutarha Oy

Parkatintie 26, 74120 iisalmi Puh. 017 820 3311, 040 594 6433

Lapinlahden Konetyö Ay

Iisalmen Sanomat Oy Kilpivirrantie 7, 74120 iisalmi Puh. 017 835 11, 017 835 1282

Sähkö- ja Kylmähuolto Korhonen Oy

nimettömäntie 199, 74470 Paloinen Puh. 0400 273 431

Invataksikuljetus Mikko Ryhänen

Kuutolankatu 9 C, 74100 iisalmi Puh. 0400 240 452

www.ylasavonsote.fi

Haatainniementie 23, 73100 lapinlahti Puh. 0400 424 091

Mikkeli


Helsinki + ymp. Teokon Oy

Hyttitie 5, 00700 Helsinki Puh. 0400 307 120

Uudenmaan Timanttiporaus Oy Rattitie 24, 00770 Helsinki Puh. 0400 973 022

Hydjan Oy

Rattitie 10, 00770 Helsinki Puh. 010 8436 600

Tubular Oy

Kämnerinkuja 4, 00750 Helsinki Puh. 040 044 2170

Autoalan Keskusliitto ry

Mikonkatu 8 a, 10 krs, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 200, 0500 417 300

Alppilan Sähkö

Autoverhoomo Look Oy

tuulilasintie 8-10, 00770 Helsinki Puh. 09 388 2202, 0400 851 910

Taksikuljetus Oy

valuraudantie 21, 00700 Helsinki Puh. 09 350 5070

HM-Tilipalvelu Oy Piilikuja 2, 00700 Helsinki Puh. 010 420 3420

Rakennusliike T. Kostiainen

Kraatarintie 6 B, 00760 Helsinki Puh. 050 3023 599

Alkutieto Oy

Kunnallisneuvoksentie 19, 00930 Helsinki Puh. 0400 446 841

Aktiv-Resor Oy

valuuraudantie 11, 00700 Helsinki Puh. 010 3877 372

Bulevardi 5 a 20, 00120 Helsinki Puh. 09 602 900

Oy Botta Ab

Soittoruokala Roskapankki

Museokatu 10, 00100 Helsinki Puh. 09 580 770

Benjam’s Bistro

Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki Puh. 09 735 488, 0400 501 760

Ravintola Maharaja

Dagmarinkatu 5, 00100 Helsinki Puh. 09 492 322

Mannerheimintie 21-23, 00250 Helsinki Puh. 09 444 436, 050 5593 631

Oy Sähkö-Vendelin Ab

Suomen Stand Up club Oy

Franzeninkatu 22, Helsinki Puh. 09 862 96 000

www.suomenstandupclub.fi

MTW OY Maalaamo Tom Warelius Oy

Maalarimestarien Oy

Muovikemia-PKM Oy

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy

Karvaamokuja 4, 4.krs, 00380 Helsinki Puh. 040 5350 401

Huntutie 15, 00950 Helsinki Puh. 040 730 2249

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry

viherniemenkatu 5 a 7, 00530 Helsinki Puh. 050 358 3009

Suomen Koneliike Oy

niittyläntie 4, 00620 Helsinki Puh. 020 7861 020

Mechelininkatu 34 B, 00260 Helsinki Puh. 09 6227 1727

K-extra Herkkulautta

lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki Puh. 050 371 9601

Pizza-express

veneentekijäntie 15, 00210 Helsinki lauttasaarentie 13, 00210 Helsinki Puh. 09 675 627 Puh. 040-5507 409

Ravatek Oy

itälahdenkatu 20, 00210 Helsinki Puh. 09 681 8430, 0500 410 980

Niemikotisäätiö

Pasilankatu 2, 00240 Helsinki Puh. 09 5878 155, 040 8400 525

Nove Ventures

länsirinnetie 22 G, 00730 Helsinki Puh. 040 355 9254

Tilitoimisto Juhani Viljaranta Ky

traktoritie 2 C, 00700 Helsinki Puh. 09 385 5556

Auto-Poutiainen Oy

Koivunen Oy

Malminkaari 12, 00700 Helsinki Puh. 010 650 11

DBD-Systems Oy Bouara Oy

Teollisuusmaalaamo Sarja-Maalaamo Oy

Japcon Oy

Oy Laivapesu Finnwash

Ormuspellontie 13, 00700 Helsinki Puh. 020 7940 950

Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy

VARATTU

Aro Systems

Viikin Ratsastuskoulu

Kaupintie 5, 00440 Helsinki Puh. 010 8356 200, 010 8356 244

Kartanon Puistotie 72, 00840 Helsinki Puh. 050 361 1386

Ravintola Bar Kissa

Puotilan Pizza & Kebabpalvelu

Puustellinrinne 3, 00410 Helsinki Puh. 09 4546 990

Ravintola Samrat Indian cuisine

eteläesplanadi 22, sisäpiha, 00130 Helsinki • Puh. 09 611 001

Siivouspiste

Hämeentie 70, 00550 Helsinki Puh. 09 765 200 www.siivouspiste.fi

Rusthollarintie 2, 00910 Helsinki Puh. 09 325 4040

Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy

Rengastalo Oy

Tmi Aapiskukko -Lastenvaatteet

lauttasaarentie 48 a 9, 00200 Helsinki Puh. 0400 480 099

Ravintola Kaisaniemi

Kaisaniementie 6, 00100 Helsinki Puh. 09 632 223, 050 599 4183

Rengas-Soppi

Sahaajankatu 13-15, 00880 Helsinki Puh. 09 5844 8400, 0500 404 391

Solvikin Kattohuolto Oy

linnavuorentie 19, 00950 Helsinki Puh. 040 5798 190

Siren Arkkitehdit Oy

Markku ekholm

Kiviaidankatu 2 F, 00210 Helsinki Puh. 050 5941 871

K-Market Puistotori

Puistolantori 1, 00760 Helsinki Puh. 09 3893 280

tiirasaarentie 35, 00200 Helsinki www.siren.fi

Made In Helsinki Oy

tuulensuuntori 1 B 41, 00580 Helsinki Puh. 0500 477 540

Kytkintie 47, 00770 Helsinki Puh. 050 596 3551, 09 5655 620

Sähköpartio Oy

Beckerintie 3, 00410 Helsinki Puh. 040 738 7621 www.sahkopartio.fi

Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry

Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki Puh. 010 2193 462, 050 576 7388

Tuliterä Oy

viskurikuja 2, 00700 Helsinki Puh. 09 347 4531, 040 548 4126

Rukotie 8 B, 00760 Helsinki Puh. 0400 908 014

eiranranta 7, 00150 Helsinki Puh. 09 6844 750, 0500 505 863

Jarrutie 1, 00770 Helsinki Puh. 09 720 6580, 040 720 2246

lyhtytie 8 a, 00750 Helsinki Puh. 050 913 5027

tattarisuontie 18, 00770 Helsinki Puh. 040 749 5212

Sompiontie 1, 00730 Helsinki Puh. 09 3463 545

Hurrikaanit Ympäristöhuolto Oy

www.mayk.fi Hyvää kesää !

Katajanokanlaituri 4 a, 00160 Helsinki Puh. 040 5961 417

Vipmek Oy

Hankasuontie 3 a, 00390 Helsinki Mäkelänkatu 30 a 4, 00510 Helsinki Puh. 029 0061 40, 040 500 5600 Puh. 040 5900 064

Taloushallinto Meriitti Oy

itälahdenkatu 22 B, 00210 Helsinki Puh. 020 7497 400

Advantec Oy

Melkonkatu 11, 00200 Helsinki Puh. 09 682 1490

SF ammattimies Oy atomitie 5 B, 00370 Helsinki Puh. 020 749 5100 www.ammattimies.com

Hyvää kesää !

Fiskars COrPOraTiOn Hämeentie 135 a, P.O. Box 130 Fi – 00561 Helsinki Puh. 020 439 5650, 046 876 0102

www.sol.fi

Mukana tukemassa RTV-Yhtymä Oy Tilitoimisto Väätäinen Puistotie 26, 72400 Pielavesi Puh. 050-4090 190

Maplan Maastomittauspalvelu Ky Kiuruvedentie 1373 a, 72710 vaaraslahti Puh. 0400 277 342

Mako Oy

linjatie 4, 01260 vantaa Puh. 09 8751 700

Mahliankatu 9, 37600 valkeakoski Puh. 03 387 0700, 040 541 0725 www.muovityo.com CP-LEHTI 2 | 2017 | 65


CP-liitto Suomen CP-liitto ry | Finlands CP-förbund rf | The Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 540 7540 (ark. klo 9–15) cp-liitto.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

Keskustoimisto toiminnanjohtaja Marju Silander p. 040 701 4881

suunnittelija (liikuntatoiminta) Anu Patrikka p. 044 353 3404

Aluetyön suunnittelijat

palvelupäällikkö Juha Lappalainen p. 044 019 9687

tiedottaja Saija Kivimäki (vanhempainvapaalla)

Merja Partanen | Kuopio p. 040 575 3022

järjestöpäällikkö Virpi Peltomaa p. 040 505 8329

tiedottaja Katriina Ekola p. 045 7732 4557

talouspäällikkö Jarmo Sundström p. 040 513 6328

toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p. 045 7732 4579

taloussihteeri Pirjo Sweins p. 045 7732 4558

Palvelutoiminta päivätoiminta vastaava ohjaaja Jaana Raitio p. 044 090 0353

sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Päivi Ritvanen p. 040 765 9497 kurssisihteeri Anne Heiskanen p. 044 059 2600 suunnittelija (aikuistoiminta) Heidi Huttunen p. 040 589 5893 suunnittelija (pienet vammaryhmät) Petra Peltonen p. 040 754 0914

66 | CP-LEHTI 2 | 2017

Laajasalon palveluasunnot vastaava ohjaaja Jaakko Harju p. 044 059 2637 Halisten palveluasunnot vastaava ohjaaja Anne Holmberg p. 040 581 8898 Puhetupakeskus Heli Honko-Pekkarinen p. 040 501 8212 (sähköposti: heli.honko@cp-liitto.fi)

Jari Turku | Tampere p. 0400 884 372

Piia Jolla | Oulu p. 0400 921 574 Innostun liikkumaan -hanke projektipäällikkö Johanna Pekkanen p. 044 059 8678 projektikoordinaattori Tytti Honkonen p. 044 053 3408 koulutuskoordinaattori Ida Mälkönen p. 044 747 8612 innostunliikkumaan.fi facebook.com/ innostunliikkumaan Twitter: #Liikkumaan


cp-yhdistykset Paikallisyhdistykset Suomen CP-liitto ry on 20 paikallisyhdistyksen kattojärjestö. Yhdistykset tarjoavat tukea ja järjestävät toimintaa lähellä jäseniään. Lisätietoa saat suoraan yhdistyksistä ja osoitteesta cp-liitto.fi/jasenyhdistykset.

Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistys pj. Tuula Kosonen p. 050 545 1534 tuula.kosonen66@ kymp.net Etelä-Saimaan CP-yhdistys pj. Lea Härkönen p. 045 208 7605 lea.harkonen@ gmail.com Etelä-Savon CP-yhdistys etela-savon-cp-yhdistys. weebly.com pj. Virpi Siiskonen virpi.siiskonen@surffi.fi Kainuun CP-yhdistys pj. Merja Mulari p. 040 820 0974 merja.mulari@elisanet.fi Kanta-Hämeen CP-yhdistys pj. Jouni Kotiranta p. 045 353 2965 jouni.kotiranta@ gmail.com Keski-Suomen CP-yhdistys pj. Riitta Asikainen p. 050 517 0488 riitta.asikainen@netti.fi

Kouvolan seudun CP-yhdistys pj. Tuula Häsä (pj.) p. 0400 924 283 tuula.hasa@pp.inet.fi Lahden seudun CP-yhdistys pj. Kari Hyvärinen p. 040 823 4380 khyvarin@hotmrail.com Lapin CP-yhdistys pj. Susanna Holmisto p. 0400 698 552 Meri-Lapin alueen CP-yhdistys merilapin.cpyhdistys@ gmail.com pj. Pirjo Blomster p. 045 127 1622 pirjo.blomster1@gmail. com Oulun seudun CP-yhdistys oulun.cp.yhdistys@ gmail.com pj. Antero Jurvanen p. 040 486 4656 anterojurvanen@ gmail.com

Pohjois-Karjalan CP-yhdistys pj. Jari Rummukainen p. 050 347 6562 jari.rummukainen @kolumbus.fi Pohjois-Savon CP-yhdistys emsf.fi/cp-yhdistys pj. Arja Heiskanen p. 040 544 1917 arja.heiskanen@kuopio.fi Porin seudun CP-yhdistys pj. Timo Saarinen p. 040 564 0551 timoj.saarinen@ luukku.com Rauman seudun CP-yhdistys pj. Maria Alajääski p. 040 533 0137 maria@alajaaski.fi Seinäjoen seudun CP-yhdistys pj. Roope Järvinen p. 050 326 3665 roope.jarvinen1@ gmail.com

Turun CP-yhdistys – Åbo CP-förening turuncpyhdistys.net turuncpyhdistysry@ gmail.com pj. Raisa Herpiö p. 050 557 6445 raisa.k.herpio@ gmail.com Uudenmaan CP-yhdistys – Nylands CP-förening Gun Ainamo (tj.) p. (09) 466 033 uudenmaan.cpyhdistys@kolumbus.fi pj. Janne Mäkelä p. 045 111 7791 j.a.makela@pp.inet.fi Vaasan seudun CP-yhdistys – Vasanejdens CP-förening pj. Carola Lithen p. 050 464 0652 carola.lithen@netikka.fi

Pirkanmaan CP-yhdistys pirkanmaancp@ gmail.com pj. Janne Valkeejärvi p. 040 867 5935

CP-LEHTI 2 | 2017 | 67


B ccian mestaruuskilpailut

14.–15.10.2017 Hämeenlinna Paikka: Elenia Areena, Härkätie 17 B, Hämeenlinna

14.10. klo 10 Henkilökohtaiset kilpailut 15.10. klo 9 Parikilpailut

Kilpailuluokat:

• Vaikeavammaiset naiset ja miehet samassa sarjassa, luokat 1–2 • Lievävammaiset naiset ja miehet, luokat 3–4 • Kouruluokassa naiset ja miehet pelaavat samassa sarjassa • Parikilpailuissa yksi sarja.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen kilpailuihin, majoitukseen ja lauantain iltaruokailuun päättyy 3.9.2017. Sähköpostilla: anu.patrikka@cp-liitto.fi ja puhelimitse 3.8. alkaen 044 353 3404. Majoitusvaraus: Cumulus City Hämeenlinna

Lisätietoja: Suomen CP-liitto Anu Patrikka p. 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi

Kanta-Hämeen CP-yhdistys Jouni Kotiranta p. 045 353 2965 jouni.kotiranta@gmail.com

Tule pelaamaan ja nauttimaan upeasta tunnelmasta!

CP-lehti 2/2017  

Vertaistuesta voimaa arkeen. Samankaltaisia asioita kokeneet ihmiset voivat olla avuksi ja tueksi toisilleen. Vertaistuki voi olla puhumista...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you