Page 1

CP-lehti 1 | 2017 S U O M E N

C P - L I I T T O

R Y

CP-lehti on CP-liiton jäsenlehti. Se kertoo ajankohtaisista asioista, ilmiöistä ja uutisista CP-liiton toimintapiiriin kuuluvien ihmisten elämästä. Lehti seuraa vammais­keskustelua, esittelee tutkimustuloksia ja ottaa kantaa ajankohtaiseen vammaispolitiikkaan.

Seksuaalisuus, tunteet, rakkaus Saako vammainen olla seksuaalinen? Mitä ovat seksuaalioikeudet? s. 4–9


sisältö 1 | 2017

SEKSUAALISUUS, TUNTEET, RAKKAUS Vammaisten seksuaalisuudesta ei puhuta tarpeeksi ja puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa. Oman itsensä hyväksyminen ja tunteista puhuminen on tärkeää, jotta tuntee itsensä sinuiksi myös seksuaalisuutensa kanssa. 4–9

POLKU SALAISEEN METSÄÄN Salainen metsäni -dokumenttielokuva kertoo Laurista, nuoresta miehestä, joka on autisti, eikä kommunikoi puhumalla. Metsä on hänelle tärkein paikka maailmassa, ja hän haaveilee rakkaudesta. 20

PALSTAT 4 Puutarhatontuista mieheksi ja naiseksi 10 Ajassa

KUNTAVAALIT 2017 Kuntavaalien virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4. Esittelemme ehdokkaina olevia cp-vammaisia henkilöitä. 14–19

KATJA MAALAA OMAN ELÄMÄNSÄ VÄREILLÄ Katja Laakso-Leppänen maalaa luonnon- ja mielenmaisemia öljy- ja pastellivärein. 28

27 Kolumnivieras Raila Riikonen: Saako vammainen olla seksuaalinen? 32 Lajia valitsemassa Liukkaasti luistellen luonnonjäillä 35 Asiantuntija Tero Kuorikoski: Pieni askel Tähdelle, suuri harppaus vammaisurheilulle 36 Mitä kuuluu nyt Leo-Pekka Tähti: Paljon treeniä ja pitkiä bussimatkoja 38 Minun elämästäni Helmi tanssii show-tanssia

SIELUNMAISEMAT ESILLÄ Kolme turkulaista taiteilijaa päättivät pitää taidenäyttelyn yhdessä. Mitä kaikkea pitääkään ottaa huomioon näyttelyä suunnitellessa? 46

2 | CP-LEHTI 1 | 2017

42 Järjestöelämää 49 CP-liitto vastaa 50 Svensk resumé 66 CP-liiton ja cp-yhdistysten yhteystiedot


pääkirjoitus Tomi Kaasinen toiminnanjohtaja CP-liitto

Puhevammaisten asiat kuntoon

M

CP-LEHTI 51. vuosikerta Julkaisija: Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja: Tomi Kaasinen Toimitus ja taitto: Katriina Ekola Kannen kuva: Katriina Ekola Svensk resumé: Maria Laaksonen Paino: Forssa Print ISSN-L-0355-7545 Ilmoitukset: Walmos Oy, p. 09 350 8740 Vuonna 2017 CP-lehti ilmestyy neljästi: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

eillä kaikilla on tarve olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Lapsen kommunikointi kehittyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä, ja toisaalta kommunikaatio mahdollistaa vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kommunikointi opitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Lapsi ei voi oppia puhumaan, jos hänelle ei puhuta. Vastaavasti kukaan ei opi kommunikoimaan kuvilla tai viittomilla, jos ihmisen kommunikaatiokumppani ei viito tai käytä kuvia kommunikoidessaan. Läheisten esimerkki kommunikaatiosta puhetta tukevilla tai korvaavilla keinoilla on puhevammaiselle henkilölle avain toimivaan vuorovaikutukseen. Suomen ratifioima YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää yhteiskunnalta sen varmistamista, että vammaiset henkilöt voivat toteuttaa oikeuttaan käyttää vuorovaikutuksessaan valitsemiaan viestintäkeinoja ja -muotoja. Mahdollisuus ilmaista itseään käyttämällä omaa, itselle sopivaa kommunikaatiokeinoa, on välttämätön edellytys itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja todelliseen osallisuuteen. Tästä kaikesta huolimatta tällä hetkellä puhevammaisten ihmisten oikeus tulla kuulluksi, osallistua ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa toteutuu Suomessa monelta osin heikosti. Näin tapahtuu mm. siksi, että kommunikaatioapuvälineissä on erilaisia puutteita, asumisyksiköissä on henkilökunnan osaamispuutteita, ja koska kommunikaation ohjausta puhevammaisen lähipiirille toteutetaan liian vähän. Puhevammaisten tulkkauspalvelua ei myöskään yleisesti ottaen tunneta edes puhevammaisten parissa. On myös ilmennyt, että puhevammaisille jo myönnettyä tulkkauspalvelua käytetään yllättävän vähän. Kehitysvammaliiton Tikoteekki selvitti Kansaneläkelaitoksen tilauksesta, miksi myönteisen tulkkauspalvelupäätöksen saaneista puhevammaisista henkilöistä vain noin puolet käyttää heille myönnettyä tulkkauspalvelua. Selvityksestä käy mm. ilmi, että ne henkilöt joille ei ollut nimetty tulkkeja, käyttivät tulkkauspalvelua hyvin vähän. Nyt olisi korkea aika saada puhevammaisten ihmisten oikeudet kommunikoitiin toteutumaan. Uudistuvassa kuntoutuslainsäädännössä tulisi huomioida vahvemmin puhevammaisten kommunikointikeinon ja apuvälineiden käyttämiseen liittyvä puhevammaisten läheisten ohjaus. Kommunikaatio-ohjaus tulisi saada kiinteäksi osaksi terveydenhuollon järjestämää kommunikoinnin kuntoutusprosessia. Yleistä tiedottamista puhevammaisten tulkkauspalvelusta tulee tehostaa. Puhevammaisille tulisi nimetä heidän kommunikaationsa tunteva tulkkirinki.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 3


4 | CP-LEHTI 1 | 2017


Puutarhatontuista mieheksi ja naiseksi

Oman vammaisuuden ja erilaisuuden käsittely on tärkeää pohjatyötä, jotta pääsee sinuiksi myös oman seksuaalisuutensa kanssa. On tärkeää oppia puhumaan omista tunteistaan. Vammaisten seksuaalisuudesta ei puhuta tarpeeksi, ja puheeksi ottaminen on monesti vaikeaa. Ulkopuolinen apu voi olla tarpeen seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittelyssä. | TEKSTI MT LAIHO | KUVAT KATRIINA EKOLA

Vammaisen ihmisen seksuaalisuudesta ei puhuta tarpeeksi”, toteaa aviopari Päivi, 40, ja Pasi, 43. ”Seksuaalisuutemme on monelle vieläkin ihmettelyn aihe ja siihen tulisi saada muutos. Vammaisen ihmisen seksi on ihan yhtä arkinen asia kuin vammattomankin. Ajatella, että kuntoutusjaksollakin kerrotaan kyllä vatsan toimimisesta, mutta seksuaalisuuteen liittyvää keskustelua ei tarjota, jos sitä ei älyä itse pyytää!”

Perhe-elämää ja vauvanhoitoa Päivillä ja Pasilla on päiväkoti-ikäinen lapsi, jonka hoidosta ja kasvatuk-

sesta he ovat aina huolehtineet itse. ”Avustaja kyllä käy luonamme, mutta hänen tehtävänään on alusta asti ollut huolehtia kodin askareista ja antaa muuta tarvitsemaamme henkilökohtaista apua niin, että me olemme saaneet Pasin kanssa keskittyä lapsen hoitoon.” Päivi kertoo olevansa kömpelö ja tönkkö cp-vammansa vuoksi. ”Toimintakykyni on iän myötä heikentynyt ja liikun pääasiassa pyörätuolilla.” Pasin vamma on amc eli synnynnäinen niveljäykistymä ja lihassurkastuma. Hän käyttää liikkumisen apuna kyynärsauvoja ja pyörätuolia. ”Ehdimme pitkän lapsettomuushoitojakson aikana huolellisesti suunnitel-

CP-LEHTI 1 | 2017 | 5


la ja kehittää vauvan hoitoon liittyviä erityisratkaisuja. Toimintaterapeuttikin kävi tervehtimässä meitä ainoastaan tavatakseen ihanaa vauvaamme. Koko matkan lapsettomuushoidoista synnytykseen saakka saimme hyvää hoitoa ja ohjausta.” ”Meitä suorastaan ihailtiin siitä, miten hyvin itse tiedostimme sen mitä tarvitsimme ja halusimme,” Päivi naurahtaa, ”vaikka ennen lapsen syntymää emme kumpikaan tienneet vanhemmuudesta tai lapsen hoidosta mitään!” ”Suunnittelimme kaiken hyvin ja luotimme että kaikki menee hienosti. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa!”, täsmentää Pasi.

Seksuaalisuudesta puhuminen vaikeaa Pasin lapsuudenperheeseen kuului isä, äiti ja sisko. ”Lapsuuteni oli ihan tavallinen. Sai tehdä kaikkea ja piti kokeilla kaikkea.” Muita vammaisia ihmisiä ei elämänpiiriin kuulunut. Koulukaveritkin olivat vammattomia. Kotona ei näytetty tunteita, ei myöskään negatiivisia.

6 | CP-LEHTI 1 | 2017

”Vaikeat asiat haudottiin hiljaisuudella, enkä saanut tunteiden käsittelyyn tai näyttämiseen eväitä. Sukupuoliroolit olivat myös jyrkästi rajatut. Naisten ja miesten roolit olivat selkeät, eikä tullut kuuloonkaan sekoittaa niitä. Esimerkiksi homoseksuaalisuus oli siihen aikaan jyrkästi paheksuttua eikä siitä, kuten muustakaan seksuaalisuuteen liittyvästä, puhuttu ennen kuin koulussa biologian tunneilla. Mutta voin kyllä todeta tyytyväisenä, että vanhanaikaisesta kasvatuksestani huolimatta koen olevani erittäin vapaamielinen ja liberaali, enkä siirrä ennakkoluuloja eteenpäin.” Päivi syntyi perheeseen, jossa oli äiti, isä ja veli. ”Vanhempani erosivat, kun olin ihan pieni. Olen ihan tyytyväinen heidän ratkaisuunsa. Äiti on aina ollut minulle läheinen ja tärkeä. Hän on opettanut minulle, miten tätä elämää eletään, tunteita näytetään ja toista huomioidaan. Veljeni kanssa olimme ihan samalla viivalla, en ollut erilaisessa asemassa vammaisuuteni vuoksi. Vaikeita asioita ei oikeastaan nostettu esiin, eikä meillä riidelty koskaan. Seksuaalisuudesta äiti koitti kerran puhua veljeni kanssa, mutta hänen kysyt-

Vaikeat asiat haudottiin hiljaisuudella, enkä saanut tunteiden käsittelyyn tai näyttämiseen eväitä.”


tyä äidiltä että: ”Noh, mitäs sä haluaisit tietää”, tyrehtyi koko keskustelu siihen. Kuukautisista äiti minulle puhui, mutta ei muusta. Terveyskeskuslääkäri suositteli ehkäisypillereitä huonon ihoni vuoksi, mutta varsinaisesta ehkäisyyn liittyvästä tarpeesta hän ei vihjaissutkaan!”

Seksuaalisuuden ilmaiseminen pukeutumalla Päivi kertoo huomanneensa vanhoista valokuvista, että ihan pienenä hänet oli tyttömäisesti puettu ja hiukset letitetty. ”Mutta koulukuvissa minusta on tullut sellainen sukupuoleton puutarhatonttu.” Päivi ei osaa sanoa, onko verkkareihin ja lenkkareihin pukeutuminen ollut hänen oma valintansa. ”Meillä on nuorina ollut mieheni kanssa samanlaista taipumusta peitellä kehoa. Kun on löysät verkkarit jalassa, ei vammaisia jalkoja huomaa niin helposti.” Naiseutensa ja seksuaalisuutensa Päivi kertoo kohdanneensa vasta aikuisena, sen jälkeen, kun tuli sinuiksi oman vammaisuutensa kanssa. ”Silloin kiinnostuin vastakkaisesta sukupuolesta ihan eri tavalla kuin ennen ja heitin kolmiraitaverkkarit kirjaimellisesti roskiin! Kun hyväksyn itseni sellaisena kuin olen, uskallan korostaa naiseuttani pukeutumalla vaikka pikkumustaan ja korkkareihin, jos haluan. Mutta tie ei ollut helppo. Kun käveli huojuen tukikengät jalassa, oli haastavaa löytää naisellisuuttaan.”

Oman itsensä hyväksyminen Pasi hautasi haaveet omista lapsista ja parisuhteesta aikuisuutensa kynnyksellä. ”Oma erilaisuus ja sen hyväksyminen olivat tuolloin niin valtava juttu. Pohdin niitä lähes päivittäin ja kaikki muu hautautui alle. Mutta kun sain käsiteltyä vammaisuuttani ja tulin asian kanssa sinuiksi, pystyin käsittelemään muitakin asioita. Seksuaalisuuteni kanssa minulla on ihan hyvä olla nyt. Paitsi että taidamme elää parhaillaan niin sanottuja ruuhkavuosia ja haluaisin meille enemmän yhteistä aikaa.”

Ulkopuolista apua tunteiden käsittelyyn Päivi ja Pasi ovat joutuneet käymään pitkän koulun siinä, että oppisivat kertomaan tunteistaan ja mieltymyksistään toisilleen. He ovat hakeneet ja saaneet ulkopuolista apua. ”On myös hyväksyttävä se, että elämä muuttuu. Meillä on pitkä lapsettomuusjakso takana, toimintakykyni on huonontunut ja nykyään olen kipeämpi ja väsyneempi kuin ennen. Kaikki tämä vaikuttaa parisuhteeseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen. Ulkopuolisen avun tarvetta meillä on varmasti jatkossakin ja tuntosarvet on oltava pystyssä, että ymmärtää hakea apua silloin kun sen tarve on,” Päivi sanoo ja jatkaa: ”Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan elämässään haasteita ja vammaisuus tuo niitä lisää mukanaan. Sitten on vielä ne asenteelliset esteet. Näitä valtavia paineita vastaan pitää vaan jaksaa taistella.” Seksuaalioikeuksistaan pariskunta kertoo olevansa tietoinen. ”Ennen kaikkea seksuaaliterveyteen liittyvä tieto ja hoito on ollut todella hyvää nyt aikuisena. Siitä on vain hyvää sanottavaa”, sanoo Pasi. Päivi katsoo hymyillen miestään: ”Pasi sai vasta tänä aamuna kuulla, että seksuaalioikeuksia ylipäätään on!”

Kun hyväksyn itseni sellaisena kuin olen, uskallan korostaa naiseuttani pukeutumalla vaikka pikkumustaan ja korkkareihin, jos haluan.”

Avioparin nimet on muutettu. CP-LEHTI 1 | 2017 | 7


Kaikkien seksuaalioikeudet | TEKSTI MT LAIHO, SEKSUAALINEUVOJA JA -KASVATTAJA

S

eksuaalisuus kuuluu kaikille. Se ei valitse ihmistä iän, kansallisuuden, sukupuolen, ihonvärin, vammaisuuden, terveyden tai uskonnon mukaan. Seksuaalisuus on osa ihmisenä olemista. Jokaisella ihmisellä on seksuaalioikeudet. Meillä jokaisella on oikeus toteuttaa tai olla toteuttamatta seksuaalisuuttamme ja päättää seksuaalisuuteen liittyvistä asioistamme. Samoin meillä on oikeus rakastaa, päättää lasten hankinnasta, vapaus olla ryhtymättä tai ryhtyä suhteeseen, joka perustuu vapaaseen suostumukseen. Saamme tuntea seksuaalista kiinnostusta, nauttia seksistä, valita itse (toisten oikeuksia kunnioittaen), koska haluamme seksiä kokea sekä määrittää itse suuntautumisemme tai sukupuolisuutemme. Kysymys seksuaalisesta suuntautumisesta saattaa herätä varhain tai vasta myöhäisellä iällä. Tunnenko vetoa miestä vai naista kohtaan vai kenties molempia? Onko kiinnostukseni kohteen sukupuolella merkitystäkään? Koenko olevani homo, lesbo, biseksuaali, hetero vai jotakin muuta? Tunnenko lainkaan seksuaalista mielenkiintoa toista ihmistä kohtaan? Haluanko määritellä suuntautumistani ylipäätään? Sukupuolemme koemme myös jokainen omalla tavallamme. Suuri osa ihmisistä kokee olevansa joko mies tai nainen, mutta joku voi kokea olevansa molempia, hiukan yhtä ja enemmän toista. Osa ei koe sukupuolisuutta lainkaan. Meillä kaikilla, vammasta riippumatta, on oikeus saada ikään soveltuvaa seksuaalikasvatusta sekä korkeatasoisia seksuaaliterveyspalveluja. Meillä on oikeus saada tietoa synnytykseen, ehkäisyyn, seksuaaliseen hyvinvointiin ja turvallisiin hoitomuotoihin liittyvistä asioista. Oikeus yksityisyyteenkin meillä on.

8 | CP-LEHTI 1 | 2017

Tämä koskee myös esimerkiksi laitoksissa tai asumispalveluyksiköissä asuvia. Seksuaalisuus on sitä mitä olemme, seksi sitä mitä seksuaalisuuden alueella teemme. Laitos-, asumispalvelutai ryhmämuotoisessa asumismuodossa tulisi henkilökunnan ja asukkaiden yhdessä sopiaseksuaalisuuteenliittyvistä”pelisäännöistä”. Koska koemme seksuaalisuuden ja seksin jokainen omalla tavallamme, on yhteisistä toimintamalleista hyvä sopia – kuten esimerkiksi siitä, mikä toimintamalli olisi hienovaraisin kaikille osapuolilleb kun tarvitaan avustamista seksiin liittyvissä asioissa. Tai mikä olisi hyvä tapa viestiä, kun asukas haluaa, että huoneeseen ei saa tiettynä aikana tulla. Meillä on oikeus ilmaista ajatuksiamme ja seksuaalisuuttamme esimerkiksi ulkonäöllä, viestinnällä tai käyttäytymisellä, toisten oikeuksia kunnioittaen. Seksuaaliuudesta saa ja pitää puhua. Oikea, laadukas tieto on paras keino rakentaa parempaa maailmaa, ymmärtää itseämme ja toisiamme ja häivyttää seksuaalisuuteen liittyviä vääriä olettamuksia ja turhia ennakkoluuloja. Seksuaalisuus saattaa olla herkin asia elämässämme. Kun tiedostamme omat ja muiden oikeudet, on seksuaalisuuteen liittyvät asiat helpompi kohdata. Kunnioittava kohtaaminen, myös oman itsensä, on turvallista eikä haavoita ketään. Päinvastoin, se saattaa jopa parantaa olemassa olevia haavoja.

Lähteet • • • • •

www.ihmisoikeudet.net www.vaestoliitto.fi www.seta.fi www.sexpo.fi www.thl.fi


Rakkaus on kaunis sana

V

ammaisten seksuaalisuus on tabu vielä nykyäänkin. Entä sitten, kun olet vähemmistön vähemmistöä? Usein ihmiset yllättyvät siitä, kun kerron olevani kihloissa. ”No sehän on mukavaa, kun sinulla on seuraa” -tyyppinen vastaus on kuultu useammin kun kerran. Sanottaisiinko vammattomalle noin? Uskallan epäillä. Mitä sitten, kun sanot itse naisena, että ”seura” on nainen. Seuraa yleensä pitkä hiljaisuus. Vammaisen nuoren voi olla vaikea käsittää, että hänelläkin on oikeus ihmissuhteeseen ja rakkauteen. Itselleni ainakin oli. Sitten kun tajuat, että olet kiinnostunut saman sukupuolen edustajista, ongelma on kaksinkertainen. Miksi minun pitää olla vielä tässäkin suhteessa erilainen? Miksen voi olla samanlainen kun muut? Entä kun et voi käyttää toisesta tyttöystävä-nimeä tai puhua hänestä etunimellä, koska et voi paljastaa, että hän on nainen. Sitä oppii taitavaksi ympäripyöreiden lauseiden puhujaksi. Mä puhun aina pelkästään totta, mut tarviiks kaikkee aina kertoa… Kun et mitään muuta haluaisikaan, kun puhua just niin kuin tahdot joutumatta varomaan sanojasi! Itsensä hyväksyminen sellaisena kun on ei ole mikään helppo tie. Vammaisuuden käsittäminen ja hyväksyminen käy välillä kokopäivätyöstä. Kaapin periltä ulos kampeaminen on samanmoinen työmaa. Siksi haluan kertoa oman tarinani. Jotta joku joka kenties painii samojen kysymysten kanssa tajuaisi, ettei ole yksin. Ja että tästä voi jopa selvitä suhteellisen ehjin nahoin. Ja ettei rakkaus ole ruma sana. Kun olet vaikeasti vammainen. Kun tarvitset runsaasti apua ulkopuoliselta. Kun sinulla ei ole ääriviivoja. Kun olet

tytöistäkin tykkäävä tyttö. Kun rakastut ja kun se nainen asuu vielä eri kaupungissa kuin sinä. Voin sanoa, ettei ole mikään helppo tapaus. Kun juttuun lisätään vielä taiteilijasieluinen keijuihin uskova hipihtävä, nollasta sataan -luonne, on vastapuolella aika-ajoin kestämistä. Kesti pitkään ennen kuin annoin mun tyttöystävän auttaa mua. Kesti pitkään, että luotin siihen, ettei parisuhde muutu hoitosuhteeksi, vaikka hän auttaakin. Kesti pitkään, että uskoin kelpaavani tällaisena kun olen. Kesti pitkään, että totuttiin siihen, että avustajani pyörii ”jaloissa”, kun yritettiin viettää laatuaikaa. Kesti pitkään, että tajusin puolison näkevän persoonani vamman takaa. Kesti pitkään, että haastoin itseäni tekemään fyysisiä juttuja, kuten siirtoja itse, jotta saataisiin ”luksusaikaa” kahdestaan. Kesti pitkään, että totuin, etten voi tuosta noin vaan hypätä junaan, jos tulee ikävä, koska avustajatunnit määrittävät menemisiä. Että menot on suunniteltava kuukausi etukäteen, jotta avustajat saa työvuoronsa ajoissa. Kesti pitkään, että tajusin, etten ole selvitysvelvollinen avustajilleni tai kellekään muulle valinnoistani. Kesti pitkään, että ymmärsin, että seksissä ei ole mitään hävettävää ja kiellettyä, vaan se voi olla kaunis asia ja myös minulla on oikeus siihen. Kesti pitkään, että ymmärsin, ettei kehoni tarvitse määrittää minua. Ettei minun tarvitse määrittyä johonkin tiettyyn sukupuoleen vaan voin olla vain minä. Kesti pitkään, että tajusin, ettei rakkaus ole ruma sana. Nyt tiedän, että rakkaus on kaunis sana. Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimettömänä. CP-LEHTI 1 | 2017 | 9


ajassa Ajankohtaista asiaa vammaisten ihmisten elämästä ja oikeuksista.

Leo-Pekka Tähti valittiin vuoden urheilijaksi 2016

R

atakelaaja Leo-Pekka Tähti on valittu Vuoden 2016 urheilijaksi. Tähti, 33, on ensimmäinen tittelin voittanut vammaisurheilija. Hän voitti Rion Paralympialaisissa kultaa T54-luokan 100 metrin ratakelauksessa. Kultaa tuli kesällä myös EM-kisojen 100 metrillä ja pronssia 200 metrillä. Tähti on voittanut Paralympiakultaa 100 metrin ratakelauksessa neljä kertaa peräkkäin. Hänellä on lisäksi pronssimitali Pekingin 2008 Paralympialais-

ten 200 metrin kelauksesta sekä tukku maailman- ja euroopanmestaruuksia. Vuoden urheilijan valitsevat urheilutoimittajat. Äänestykseen osallistui 650 Urheilutoimittajaliiton jäsentä. Toiseksi sijoittui tennistähti Henri Kontinen ja kolmanneksi nyrkkeilyn olympiapronssimitalisti Mira Potkonen. Leo-Pekka Tähden haastattelu Mitä kuuluu nyt -palstalla, sivulla 36.

LUKUVINKKI

Kuvien, äänien ja viittomien avulla oppimaan Kehitysvammaliitto ry, 157 sivua, www.opike.fi

K

uulolla-materiaali on uusi hieno paketti, jonka avulla tutustutaan kuvien, äänien, viittomien sekä tarinoiden avulla itseen ja ympäristöön. Se sisältää 131 äänitehtävää ja yli 200 niihin liittyvää ääntä, viittomavideota ja kopioitavaa kuvaa. Tarinoiden lukijana on Miljoonasateesta ja Herra Heinämäestä tuttu Heikki Salo. Käsiteltäviä kokonaisuuksia ovat keho, tunteet, koti, kaupunki, eläimet, vapaaaika, ammatit ja ajan käsitteet. Lisäksi toiminta- ja keskusteluvinkkien avulla opitaan sosiaalisia taitoja, arjen matematiikkaa sekä itsestä ja ympäristöstä huolehtimista. Materiaalin tavoitteena on luoda monikanavainen oppimistuokio, ja se käykin opetustilanteisiin kouluun, päi-

10 | CP-LEHTI 1 | 2017

väkotiin ja kotiin. Oppiminen voidaan tehdä aistielämysten, toiminnan ja keskustelemisen avulla. Kuulolla on myös erinomainen väline tukiviittomien sekä kuvien käytön opiskeluun. Äänet, kuvat ja viittomavideot toimivat yhdessä tehokkaana oppimateriaalina. Kirjan mukana tulee kolme cdlevyä, joissa on kaikki äänitehtävät. Materiaalin ostaja saa myös oikeuden materiaalipankin käyttöön. Hyvä ja helppokäyttöinen kokonaisuus. Vielä vähän uusi myös itselleni, mutta voin tätä pakettia suositella. Heli Honko-Pekkarinen, tulkkipalveluvastaava.


Väitös: Sote-ammattilaisten kohtaaminen muokkaa vammaisten ihmisten identiteettiä

S

osiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden asennoituminen vaikuttaa siihen, miten vammainen ihminen kokee oman tilanteensa ja mahdollisuutensa. Näin todetaan Lapin yliopistossa tarkistetussa väitöstutkimuksessa. Tiina Notkon kuntoutustieteen väitös tarkastelee kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitystä vammaisen tai pitkäaikaissairaan ihmisen identiteetin kehittymisessä. Notkon mukaan vuorovaikutus voi viestiä vammaiselle ih-

Uusi Vane aloitti toimintansa

V

ammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (Vane) aloitti toimintansa tammikuussa. Toimikunnan tehtävä on helpottaa YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen toteutumista. Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen puheenjohtajana toimii sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen. Neuvottelukunta korvaa Valtakunnallisen vammaisneuvoston, joka myös tunnettiin lyhenteellä Vane.

miselle hänen oletetusta heikkoudestaan ja riippuvuudestaan muiden avusta. Sosiaali-ja terveydenhuollon työntekijät voivat omalla toiminnallaan luoda toisaalta mahdollisuuksia vammaisen ihmisen valtaistumiselle ja voimaantumiselle. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa tulisi paneutua vammaisuutta ja vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan tietoon sekä kunnioittavaan ja arvostavaan kohtaamiseen.

Väitös: Asenteet vaikeuttavat vammaisten naisten korkeakouluopintoja Tansaniassa

J

yväskylän yliopistossa tarkistetussa väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten vammaiset tansanialaisnaiset osallistuvat korkeakoulutukseen ja miten he selvittävät opinnoissaan kohtaamiaan vaikeuksia. Maailmanlaajuisesti vammaisten naisten kouluttautumisen esteenä on sukupuolisyrjintä ja köyhyys. Magreth Matonyan aikuiskasvatustieteen väitöstutkimukseen osallistui 22 eri tavoin vammaista, Dar es Salaamin yliopistossa opiskelevaa naista. Tutkimuksen mukaan naiset olivat motivoituneita kouluttautumaan. He katsoivat koulutuksen lisäävän heidän sosiaalista liikkuvuuttaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Motivaatiota lisäsi kannustava kotiympäristö. Vammaiset naiset kuitenkin kokivat opinnoissaan syrjintää, mikä johtui paitsi asenteista myös fyysisistä opiskelun esteistä. Tutkimuksen mukaan vammaisten naisten kouluttautumisen edistämiseksi Tansaniassa tulisi kehittää tukipalveluita sekä vaikuttaa laaja-alaisesti asenteisiin.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 11


ajassa

Duunimentori-hankkeen materiaalit työnhaun tueksi | TEKSTI KAISA KARVONEN JA IITA MAKKONEN

V

altakunnallinen kolmivuotinen hanke Duunimentori – Asenteesta rekrytointiin (2014–2016) on toiminut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten sekä yhdistysten tukena työllisyyden haasteissa. Hankkeen toimintavuosina toteutettiin materiaalia työnhakijoille, yhdistyksille sekä oppilaitoksille. Kaikki julkaistu materiaali on luettavissa osoitteessa www.duunimentori.fi.

lintoihinsa. Duunimentoriopas on koottu näiden yhdistysten kokemuksista ja työnantajan velvollisuuksista, joita mentoroinnissa on noussut esiin. Opas vastaa muun muassa kysymyksiin, mitä pitkäaikaissairaan tai vammaisen työntekijän palkkaaminen käytännössä tarkoittaa.

Duunimentoriopas tsemppaa nuorten rekrytointiin

Verkkosivuilla on videoita, pelejä ja ladattavia ohjeita työnhaun tueksi. Materiaaleissa käsitellään muun muassa sosiaalisen median käyttöä osana työnhakua. Sivuilla on tietopaketti eri sovelluksien toimivuudesta työnhaussa. Videoilla pitkäaikaissairaat ja vammaiset nuoret kertovat omakohtaisia kokemuksia työelämästä. Videoilla avataan esimerkiksi työnhakua ja työhaastatteluun valmistautumista sekä kerrotaan kokemuksia työskentelystä järjestökentällä. Materiaaleilla Duunimentori-hanke haluaa korostaa työelämän yhdenvertaisuutta. Jokaisella nuorella tulee olla oikeus päästä mukaan työelämään ja saada tarvitsemiaan palvelujaan työnhaun tueksi.

Yhdistyksille on nuoren palkkaamisen tueksi kehitetty Duunimentoriopas, joka avaa työnantajana toimimisen perusteet. Monet käytännöt asiat, kuten työhaastattelu, perehdytys ja nuoren mentorointi esitellään oppaassa lyhyesti ja selkeästi. Järjestötyön kentällä on paljon mahdollisuuksia tarjota työ- ja harjoittelupaikkoja vammaisille ja pitkäaikaissairaille nuorille, ja nämä mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Yhdistykset, joihin on palkattu nuoria töihin tai otettu harjoittelijoiksi, ovat olleet tyytyväisiä va-

Materiaalit työelämästä kannustaa työnhakuun

Kurssiesite 2017 Suomen CP-liiton Kurssiesite 2017 on saatavilla paperiversiona kurssisihteeri Anne Heiskaselta, anne.heiskanan(at)cp-liitto.fi tai puhelimitse numoerosta 044 059 2600. Esite on luettavissa sähköisenä liiton verkkosivuilla osoitteessa www.cp-liitto.fi.

12 | CP-LEHTI 1 | 2017


Tuetut lomat 2017 Meidän perheen kesäloma 1 Kohderyhmä: cp-lasten perheet Aika: 26.6.–1.7.2017 Paikka: Ikaalisten kylpylä Hakuaika päättyy: 26.3.2017

Perheiden kesäloma

Kohderyhmä: mmc- ja hydrokefalia-perheet Aika: 2.7.–7.7.2017 Paikka: Spa Hotel Runni Hakuaika päättyy: 2.4.2017

Aikuisten luontoloma

Kohderyhmä: cp-, mmc- ja hydrokefalia-vammaiset aikuiset Aika: 11.9.–16.9.2017 Paikka: Mantan Luontopalvelut Hakuaika päättyy: 11.6.2017

Perheiden viikonloppuloma

Kohderyhmä: mmc- ja hydrokefalia-perheet Aika: 21.9.–24.9.2017 Paikka: Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy Hakuaika päättyy: 21.6.2017

Lue lisää: www.cp-liitto.fi > Liiton toiminta > Tuetut lomat

Lomittajatoiminta Hoidatko vammaista läheistäsi kotona? Tarvitsetko vapaapäivän tai vapaan viikonlopun? Suomen CPliitto tarjoaa lomittajatoimintaa perheille, joissa on cp-, mmc- tai hydrokefaliavammainen henkilö. Ehtona on, että perhe ei saa kunnan omaishoidontukea.

Rahaa lomittajan palkkaamiseen voi hakea vanhempi tai puoliso • jolla ei ole päätöstä kunnallisesta omaishoidon tuesta • joka haluaa viettää vapaapäivän, viikonloppuvapaan tai loman (max. 7 vrk. vuodessa). Sinun täytyy itse hankkia lomittaja, jonka tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Samassa taloudessa asuva perheenjäsen ei voi toimia lomittajana.

Miten haet? • Voit hakea sähköisellä hakulomakkeella tai tulostaa lomakkeen CP-liiton nettisivuilta osoitteessa www.cp-liitto.fi. Lähetä lomake Anne Heiskaselle osoitteeseen Suomen CP-liitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. • Jos haet vapaata ensimmäistä kertaa, liitä hakemukseen kopio lääkäritodistuksesta. • Toimita hakemus hyvissä ajoin ennen loman alkua CP-liittoon. • Suomen CP-liitto maksaa lomittajalle tehdystä työstä palkkion, jonka suuruus on 170 €/vrk. • Lähetämme palkkiolomakkeen päätöksen mukana, ja työn voi laskuttaa liitosta heti vapaan jälkeen. Palkkio maksetaan suoraan lomittajan tilille ja palkkiosta vähennetään ennakonpidätys. CP-liitto maksaa vain palkkion, eikä muita kuluja. CP-liiton tapaturmavakuutus koskee myös lomittajia. Emme korvaa muita lomittajatoiminnassa aiheutuneita vahinkoja. Lisätietoja: Anne Heiskanen, 044 059 2600 tai anne.heiskanen (at) cp-liitto.fi.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 13


ajassa

Kuntavaalit 2017

K

untavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4.2017. Kotimaassa voi äänestää myös ennakkoon 29.3.4.4.2017 välisenä aikana. Ulkomailla voi äänestää ennakkoon 29.3.-1.4.2017. CP-lehti esitti cp-vammaisille ehdokkaille kysymyksiä, jotka ovat nähtävillä tällä sivulla. Kysyimme muun muuasa miten sosiaali- ja terveyspalvelujen sääs-

töpaineiden alla pystytään turvaamaan vammaisten ihmisten välttämättömät palvelut. Kysyimme myös miten kuntien tulisi hankkia vammaisten ihmisten palveluja ja minkälaisena ehdokkaat näkevät vammaisneuvostojen roolin kuntapolitiikassa. Seuraavilla sivuilla esittäytyy viisi ehdokasta. Heidän esittelynsä ja vastauksensa ovat sukunimen mukaisessa akkosjärjestyksessä. Lisätietoja kuntavaaleista ja äänestämsestä: www.kuntavaalit.fi.

Kysymykset kuntavaaliehdokkaille Nimi, ikä, kunta, puolue Kerro lyhyesti itsestäsi Oman www-sivun osoite 1. Kunnissa on kovat paineet säästää sosiaali- ja terveyspalveluista. Miten tässä tilanteessa sinun mielestäsi voitaisiin turvata vammaisille ihmisille välttämättömät palvelut? 2. Millä tavalla sinun mielestäsi kunnassasi tulisi turvata vammaisen lapsen pääseminen lähikouluun? 3. Vammaisille ihmisille on rakenteellisen ympäristön esteettömyyden lisäksi tärkeää tiedon saavutettavuus. Minkä yhden konkreettisen asian haluaisit korjata oman kuntasi vammaispalvelujen tiedottamisessa? 4. Mikä on sinusta tärkein direktiivi, jota haluat viedä eteenpäin YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimuksessa? 5. Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi hankintalaki. Miten sinun mielestäsi kunnan pitäisi hankkia vammaisten ihmisten palvelut, esim. asumisen palvelut? 6. Kuntalaissa on säädetty vammaisneuvostojen lakisääteisestä perustamisesta. Minkälaisena näet vammaisneuvoston roolin kuntapoliittisena vaikuttajana?

14 | CP-LEHTI 1 | 2017


Sami Ahonen, 39 vuotta, Helsinki, Perussuomalaiset Olen 39v cp-vammainen helsinkiläinen. Sydäntäni lähellä ovat erityisesti terveydenhuoltoon ja ihmisten hyvinvointiin liittyvät teemat. Tahdon edistää jokaisen helsinkiläisen mahdollisuuksia osallistua kaupunkimme kehittämiseen. Lisätietoja: https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/samiahonen 1. Vammaisten lakisääteiset palvelut on turvattava. Tästä ei voi neuvotella. Se missä on paljon kehitettävää on palveluratkaisujen henkilökohtainen räätälöinti. Uskon, että myös säästöjä on mahdollista tehdä palveluita heikentämättä. On tärkeää antaa asiakkaalle enemmän valtaa omien palveluidensa suunnittelusta. Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. 2. Vammaisella lapsella, kuten kaikilla muillakin lapsilla, tulee olla oikeus päästä lähikouluun. Tarvittaessa avustajaresursseja on lisättävä. 3. Tahtoisin lisätä aktiivista jalkautuvaa tiedottamista palveluiden saatavuuden osalta. Mennään tarvittaessa kotikäynnille, jotta varmistetaan, että vammaispalveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut Helsingissä. 4. 10 artikla: Oikeus elämään “Sopimuspuolet vahvistavat, että jokaisella ihmisellä on synnynnäinen oikeus elämään, ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat nauttia tästä oikeudesta tehokkaasti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.” Tuossa mainittua “kaikki tarvittavat toimet” toteutumista käytännössä tahdon edistää kaupunginvaltuustossa. 5. Vammaisen kuntalaisen lakisääteiset palvelut tulee järjestää joko julkisen tai yksityisen palveluntuottajan toteuttamana. Esimerkiksi palveluasuntojen määrää on lisättävä. Sopimuksia yksityisten yritysten kanssa voidaan tarvittaessa tehdä. Pääasia, että vammaisten palvelut on mitoitettu oikein palvelutarpeen kannalta katsottuna. 6. Äänitorvi ja Megafoni. Näen että vammaisneuvoston tehtävänä on huolehtia siitä, että poliitikot ja virkamiehet saavat ajantasaisesti tietoa vammaisten arkeen ja palveluiden toteutumiseen liittyvistä ongelmista Helsingissä. Neuvosto voi myös antaa ideoita, miten vammaisten palveluita voidaan parantaa.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 15


Kuntavaalit 2017 Marko Jääskeläinen, 37 vuotta, Oulu, Keskusta CP-liitto on minulle hyvin tuttu, sillä toimin aikoinaan nuorisotoimikunnan jäsenenä yli 10 vuotta ja paikallisyhdistykseen olen kuulunut käytännössä koko ikäni. Lähdin ehdolle kuntavaaleihin, koska haluaisin olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi juuri vammaisia ja muita erityisryhmiä koskevaan päätöksentekoon. Ehdokkaana minulla on kolme teemaa: yhdenvertaisuus, yrittäjyys ja rohkeus. Yrittäjyydestä minulla on niin ikään omakohtaista kokemusta, sillä perustin yritykseni, Viestinnän Virittämön, lokakuussa 2010. Rohkeus puolestaan viittaa siihen, että vanhoilla metodeilla ei saa uusia tuloksia ja juuri niitä kuntapolitiikassa nyt tarvittaisiin. Lisätietoja: Facebook: @jaaskelaisenmarko 1. Mielestäni tämä onnistuu parhaiten silloin, kun kunnallisessa päätöksenteossa on mukana sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät näitä palveluita. Näin niiden tärkeys tulee parhaiten esiin, ja asioihin on mahdollista vaikuttaa parhaiten. 2. Monelle vammaiselle koulumatkan kulkeminen itsenäisesti on mahdotonta, vaikka koulu sijaitsisi lähellä. Siksi koulun sijaintia tärkeämpää on se, että sinne kulkeminen on helppoa, eikä vie liikaa aikaa. Maksuton koulukuljetus on turvattava kaikille sitä vammansa ja sen aiheuttamien haittojen vuoksi tarvitseville. 3. Verkkosivujen saavutettavuuden parantaminen. 4. Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä. 5. Siten, että myös palvelun laatukriteeri huomioitaisiin nykyistä paremmin. 6. Oulussa on juuri valmistunut uusi vammaispoliittinen ohjelma, jonka teossa vammaisneuvostolla oli keskeinen rooli. Itse näen vammaisneuvostot hyvin tärkeinä toimijoina kuntapolitiikan kentällä, joskin se edellyttää varmasti aktiivisuutta myös niiltä itseltään.

www.kuntavaalit.fi 16 | CP-LEHTI 1 | 2017


Matti Larinaho, 53 vuotta, Hämeenlinna, Vasemmistoliitto 1. Tuo on hyvä kysymys, koska leikkaaminen heikentää palvelun laatua, kuten Soten tuleminenkin eli tarkkana tässä saadaan olla. 2. Säilyttämällä ensinnäkin koulut ja antamalla turvalliset kyytivaihtoehdot tarvittaessa. 3. Kieliasun. Selkokieltä tulisi olla saatavilla entistä helpommin. Kaikki eivät ymmärrä vaikeaa kirjakkieltä eli munkkilatinaa. 4. Lähinnä sen noudattaminen. Se tuntuu olevan vaikeaa päättäjillle. 5. Vanha menetelmä paras. En hyväksy kilpailuttamista enkä yksityistämistä. 6. Sen pitäisi olla vahva, mutta tietyissä asioissa tuntuu, että sitäkin viedään kun pässiä narussa.

Tarvitsetko apua äänestämisessä? Avustajan käyttäminen äänestyksessä Voit käyttää äänestyksessä avustajaa, jos kykysi tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt. Avustajana voi toimia vaalivirkailija tai sinun itsesi valitsema henkilö. Vaalipäivänä äänestyspaikoilla on erityiset vaaliavustajat. Sen lisäksi avustajana saa käyttää myös vaalilautakunnan jäsentä, jos se ei viivytä vaalitoimitusta. Ennakkoäänestyksessä avustajina toimivat vaalitoimitsijat ja laitosäänestyksessä vaalitoimikunnan jäsenet. Voit aina käyttää itse valitsemaasi henkilöä äänestyksessä. Avustajana ei kuitenkaan saa olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö. Avustajan on pidettävä salassa äänestystoimituksessa saamansa tiedot, eikä avustaja voi suositella ketä ehdokasta olisi äänestettävä.

Äänestäminen laitoksessa Jos olet ennakkoäänestyksen aikaan hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista

hoitoa antavassa sosiaalihuollon yksikössä tai olet rangaistuslaitoksessa, voit äänestää ennakkoon laitosäänestyksessä. Laitosäänestys tapahtuu pääpiirteittäin samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys.

Äänestäminen kotona Voit äänestää ennakkoon kotonasi, mikäli kykysi liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettet pääse ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Mikäli voit mennä äänestyspaikalle tai ennakkoäänestyspaikalle kuljetuspalveluita ja äänestysavustajaa hyväksikäyttäen, kotiäänestystä ei järjestetä. Sinun pitää ilmoittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle halustasi äänestää kotona. Ilmoittautuminen päättyy 28.3.2017 klo 16. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite ovat postitse saapuneessa ilmoituskortissa. Lähde: www.vaalit.fi

CP-LEHTI 1 | 2017 | 17


Kuntavaalit 2017 Riikka Leinonen, 27 vuotta, Jyväskylä, Vihreät Olen nuori mutta asiantunteva ehdokas: Minut on koulutettu suunnittelemaan parempaa elinympäristöä ja kaupunkia. Maisema-arkkitehtuurin ja liikunnan yhteiskuntatieteiden opintojen ohessa työskentelen kestävän liikkumisen hankkeen parissa sekä liikuntasuunnitteluprojektissa. Intohimoni on toimia laadukkaan, resurssiviisaan kaupunkitilan ja aktiiviseen elämään kannustavan elinympäristön puolesta. Lievästi cp-vammaisena haluan edistää yhdenvertaista ja esteetöntä hyvinvointivaltiota. Unelmieni yhteiskunta kannustaa kehittymään sekä yksilönä että yhteisönä. Lisätietoja: www.riikkaleinonen.fi, Facebook: https://www. facebook.com/leinonen.riikka/ 1. Ennen kuin sote-palvelut siirtyvät maakuntiin, on todella tärkeää huolehtia palveluiden saatavuudesta ja alueellisesta tasa-arvosta - viime kädessä veroprosenttia nostamalla. Leikkaamisen ei tulisi olla ensimmäinen vaihtoehto, vaan kunnissa tulisi pohtia ennen kaikkea ennaltaehkäisevien palvelujen tuottamia kustannushyötyjä sekä pyrkiä lisäämään alueellista elinvoimaisuutta mm. kaavoituksella. 2. Mikäli lapsi tarvitsee liikkuakseen koulukyydin, tulee se tarjota. Ensisijaisesti tulee kuitenkin pyrkiä mahdollistamaan lapsen oma kulkeminen tarvittavien apuvälineiden voimin, jos koulu sijaitsee lyhyen matkan päässä. Tässä ja monessa mielessä onkin tärkeää, että vammainen lapsi pääsee lähikouluun - se lisää lapsen osallisuutta arkeen ja yhteisöön. Tarvittaessa henkilökohtainen avustaja tai kouluavustajan tulisi tarvittaessa olla mukana jo koulumatkalla. Ylipäätään kouluavustajia ja erityisopettajia tulisi olla tarpeeksi. Tavallisissakin koululuokissa tulisi olla useampi aikuinen ottamassa vastuuta lapsista - ei vain vammaista lapsista vaan kaikista. 3. Selkiyttäisin huomattavasti esimerkiksi nettisivuja ja niiden rakennetta. Nykyisiltä sivulta on vaikea saada selvää, kuka vastaa ja mistäkin. Esimerkiksi postinumerot eivät ole kovin selkeä tapa ilmaista mitään. Kaupungilla on olemassa yleisesti käytössä suuralueet ja kaupunginosat - myös vammaispalvelut voisivat hyödyntää niitä. 4. Oma ammattitaitoni kohdistuu etenkin 9. artiklan a) kohtaan, jossa edistetään rakennetun ympäristön esteettömyyttä. Keskeinen tavoitteeni on, että esteettömyysajattelu sisäistettäisiin laajasti esimerkiksi suunnittelijoiden ja rakennuttajien keskuudessa. Kyse ei ole vain invaympyröiden piirtelystä - vaan syvällisemmästä halusta ymmärtää rakennettua ympäristöä syrjivien valtarakenteiden mahdollistajana. 5. Mielestäni vammaisten ihmisten palveluja ei tulisi kilpailuttaa, kuten muita palveluja, vaan ne tulisi tuottaa julkisesti. Jos kilpailuttamiseen kuitenkin päädytään, olisi erittäin tärkeää, että vammaiset henkilöt olisivat itse muodostamassa kilpailutuksen kriteerejä laajassa mittakaavassa - sekä ryhmänä että yksilöinä. 6. Vammaisneuvosto on hyvä alku, mutta vammaisten osallistamisen tulisi olla vielä laajempaa kuntatasolla. Esimerkiksi Jyväskylällä ei ole nyt voimassaolevaa vammaispoliittista ohjelmaa - uudessa tulisi entistä enemmän korostaa vammaisten osallistamista koko kaupungin viestinnässä ja päätöksenteossa. Vammaisneuvostolla on tärkeä tehtävä etenkin vammaisten oikeuksien valvonnan toteutumisessa ja aloitteiden tekijänä. Tästä huolimatta vammaisia pitäisi kannustaa hakeutumaan nykyistä enemmän päättäviin elimiin. 18 | CP-LEHTI 1 | 2017


Janna Maula, 47 vuotta, Tampere, Vihreät Olen Terveys- ja sosiaalialan ammattilainen. Tosin vailla työtä, vaikka töitä näiltä molemmilta aloilta (psykologi ja sosiaalityöntekijä) pitäisi kyllä olla ihan riittämiin. Lisäksi olen järjestöaktiivi erityisesti vammaispuolella. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minulle tärkeää. Siksi kuntavaaleissakin mukana, nyt kolmatta kertaa. Vammaiset ovat ainoita heitä koskevien asioiden/päätösten asiantuntijoita, joten meitä tarvitaan enemmän myös kunnanvaltuustoihin. Lisätietoja: http://www.vihreatvaivaiset.fi/kv2017/ kv2017jannamaula/ 1. Säästöt tulisi kohdentaa palveluihin/toimintoihin, jotka eivät ole hengen ja terveyden kannalta välttämättömiä. Tällaisia osa-alueita olisivat tässä tilanteessa mm. kulttuuri ja kilpaurheilu, myös asioiden uudelleen organisointi, uudet vähemmän byrokraattiset ja läpinäkyvät toimintakäytännöt sekä henkilön ja hänen omien mielipiteidensä nykyistä kokonaisvaltaisempi huomioiminen, voisivat mielestäni taata vammaispalvelut säästöpaineidenkin keskellä. 2. Kouluista on rakennettava/remontoitava kaikilta osin esteettömiä ja saavutettavia. Esteetön rakentaminen ei ole merkittävästi kalliimpaa, eikä esteettömyys ole kenellekään haitaksi, kunhan se toteutetaan oikein. Jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus päästä lähikouluun. Tämä tulisi oikeanlaisen rakentamisen lisäksi turvata henkilöstöresurssia kasvattamalla ja yleistä vammatietoutta yhteiskunnassa lisäämällä. Uskoisin näiden toimien tuovan myös säästöjä pitkällä aikavälillä, vaikka se vaatisikin joitakin investointeja alkuvaiheessa. Jäähän lapselta koulumatkakulut ehkä kokonaan pois tai ne ainakin pienenevät huomattavasti lähikouluun mentäessä. 3. Sosiaalityöntekijä/sosiaalityöntekijäpari nimettävä asiakkaille selkeästi löydettävissä olevin yhteystiedoin. Tästä ajantasainen tieto myös asiakkaalle, kuka vastaa hänen kohdallaan tarvittavista vammaispalveluista. 4. Itsemääräämiseen, itsenäiseen elämään ja yhdenvertaisuuteen liittyvät artiklat. Yksittäisenä ehkä 19 artikla. 5. Suorahankintana, yksilöllisyys, tarpeet ja toiveet huomioiden, ilman kilpailutusta. 6. Näen vammaisneuvoston roolin merkittävänä nimenomaan vammaisten henkilöiden aseman ja heihin liittyvien asioiden/ ratkaisujen ajajana kunnassa. Vammaisneuvoston rooli ja näkyvyys on kiinni mielestäni paljon myös sen jäsenten aktiivisuudesta, halusta muuttaa asioita ja ottaa kantaa.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 19


ELOKUVAVINKKI

Polku salaiseen metsään | TEKSTI KATRIINA EKOLA | KUVAT ELOKUVASTA SALAINEN METSÄNI

Vihreää, kullankeltaista, syvää punaista. Sammalen hento väräjä tuulessa. Valon leikkiä vesipisaroissa. Höyhenen siluetti metsän seinää vasten. Kurjet. Muurahaisen matka polun poikki. Hiljaisuus. Metsän kieli. Silloin on iloa, naurua. Ja rauhaa. Sielunmaisema ja ajatukset. Syvältä salaisesta on reitti ulos, kaunis, herkkä, ajatuksilla vuorattu. Syvältä salaisesta kurkottaa herkkä sielu, särkyvä, hauras. Ojentautuu kohti, yhteys herkästi rikki. Tulkin rauhallinen olemus ja läsnäolo. Mahdollistaa ajatusten ulostulon, kaaoksen järjestymisen, paineen helpottumisen. Oman salaisen avaamisen.

S

alainen metsäni -elokuva koskettaa. Kauniilla ja herkällä tavalla elokuva tavoittaa salaisen. Tuo lähemmäs, avaa näkymiä. Värein, äänin ja Laurin omin viisain sanoin, syvällisten ajatusten kautta. Värit tunteiden välittäjinä. Äänet tunteiden tulkitsijoina. Metsän kuvat, pienet yksityiskohdat. Kertoen olemisen erilaisuudesta, kommunikaation vaikeudesta, mutta kuitenkin keskittyen elämän isoihin kysymyksiin. Mikä on elä20 | CP-LEHTI 1 | 2017

mäntarkoitus? Mitä on rakkaus? Mikä paikka minulla on elämässä?

Sydämen iloa Olemme Laurin ja hänen tulkkinsa Pirjon kanssa Laurin luona ja puhumme elokuvasta ja elämästä. Elokuvan ohjaaja Niina Brandt ja tuottaja-käsikirjoittaja Saara Helene Murto ovat myös kanssamme. Pirjon rauhallinen olemus on läsnä, ja Lauri kertoo ajatuksiaan.

Lauri on hyvin tyytyväinen elokuvaan. Häntä on viime päivinä hämmästyttänyt, miten moni puhuu dokumentista. ”Elokuva onnistui loistavasti. Istuin ja iloitsin niistä kuvista. Sydämeni riemuitsi muurahaisestakin! Ei ole parempaa paikkaa maailmassa kuin metsä!” ”Rakastan värejä. Tykkäsin, kun elokuvissavärienrajatolivathäilyvät.” Laurin omat metsätekstit olivat elokuvan kuvakerronnan pohjana.


”Valitsimme elokuvaa leikatessamme luontokuvista kaikista eniten Laurin näköiset kuvat, vaikka otimmekin metsäkuvia tosi paljon”, Niina kertoo. ”Tuotantotapa oli jännittävän kerroksellinen. Halusimme syventää muutamaa teemaa ja kuvata enemmän. Samalla tarvitsimme lisää äänisuunnittelua ja sitten taas kuvasimme. Halusimme Laurin antaa kertoa millainen hän on ja millaista hänen elämänsä on muiden kanssa.” ”Dokumentaristin suola ja sokeri onkin siinä, että saa seurata elokuvan henkilön elämää, mutta jossain vaiheessa on päätettävä, että tästä materiaalista tehdään nyt elokuva”, Saara Helene sanoo. ”Elokuvan tekeminen oli hauskaa”, Lauri sanoo. ”Toiset seitsemän vuotta olisi vielä mennyt!”

Tulevaisuuden toiveita ja haaveita

”Oli todella tärkeää, että saimme tavoitettua Laurin sielunmaisemaa värein, kuvin ja äänin. Valitsimme kuvakerronnan tavaksi makrolinssit, jotta saimme lähikuvia metsästä, lehtien ja ruohonkorsien kuvakulmasta. Siellä on paljon eri värejä, valoja, muotoja. Pääsimme tällä tavoin lähelle niitä metsän yksityiskohtia, jotka ovat Laurille tärkeitä ja jotka kuvaavat Laurin syvintä olemusta”, Niina kertoo elokuvan tekemisestä.

Seitsemän vuoden prosessi Elokuvaprosessi kesti kaikkiaan seitsemän vuotta. Elokuvan kuvakerronta ja äänimaisema kehittyivät matkan varrella.

Laurille, 27-vuotiaalle nuorelle miehelle, tärkeitä aiheita ovat mm. rakkaus, uskonto ja elämä, filosofia. ”Haaveilen miehen ja naisen välisestä rakkaudesta, vaikka platoninen rakkaus taitaa olla minun lajini”, Lauri sanoo. ”Haaveilen myös opiskelusta, mutta se ei taida olla mahdollista autistille tämän ikäisenä, tarvitsen aina tulkin ja oikein pätevän sellaisen.” Lauri kuvailee myös kirjoittamisen tärkeyttä ja merkitystä itselleen. ”Haaveilen että minusta tulisi kirjailija. Olisi kamalaa, jos en saisi kirjoittaa. Haluan purkaa ajatuksiani ulos päästäni, pääni pakahtuu muuten ajatusten tulvaan. Kaaos hellittää kirjoittamalla. Tarvitsen kuitenkin hyvän tulkin avukseni. Jos jännitän tulkkia, en pysty antamaan ajatusten virrata.”

”Onneksi on mahdollista löytää rakkautta kaikesta ympäriltämme. Näen päivittäin ympärilläni rakastavia ihmisiä, jotka välittävät heikommistaan. Eikö se ole suurinta tunnetta? On oltava silmää rakkaudelle, että näkisi miten se ilmenee. Tässä poika kaihoaa onnea, vaikka ääretön onni on ympärilläni. Suokoon Luoja minulle viisautta ottaa tämä rakkaus vastaan kiitollisin mielin, ja antakoon minulle rauhan, etten kaipaisi sitä rakkautta, mitä ei ehkä ole minulle suotu.” – Lauri Katajainen –

Lauri kehuu tulkkiaan Pirjoa. ”Pirjo on äärettömän kärsivällinen. Hänen kätensä on linkki, josta virtaa hyvää energiaa ja rauhaa. Hänen kanssaan kirjoittaminen onnistuu. Pirjo on ollut myös tärkein tukijani perheeni lisäksi.”

Elämäntarkoituksena autismista puhuminen Niinan, Saara Helenen ja Laurin yhteistyö jatkuu elokuvan jälkeen. He suunnittelevat täksi vuodeksi vaikuttavuuskampanjaa, jonka puitteissa he kiertäisivät kertomassa ihmisille autismista. ”Yleisölle puhuminen on ihanaa”, Lauri sanoo. ”Autismista kertominen on elämäntehtäväni.” Yksi ihminen ei yksin voi muuttaa asenteita, mutta yksi ihminen siellä, toinen täällä voi viedä viestiä eteenpäin. ”Elokuvan kanssa kiertäminen ja Laurin läsnäolo elokuvan esittämisen yhteydessä on voimakas keino kertoa autismista, kommunikaation vaikeudesta sekä tulkinkäytön tärkeydestä ja tarpeesta”, Saara Helene ja Niina lisäävät.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 21


”Rakastan värejä! Ei ole parempaa paikkaa maailmassa kuin metsä.”

Salainen metsäni Facebookissa Miten elokuvaa pääsee katsomaan? ”Elokuvan Facebook-sivua seuraamalla saa tietoa elokuvan viimeisimmistä esityspaikoista”, Niina sanoo. ”Elokuva esitetään tänä vuonna Yle:ssä, mahdollisesti syksyllä. Ja sen jälkeen elokuva on nähtävillä Yle-Areenassa. Facebookissa kerromme, jos pääsemme eri filmifestivaaleille Suomessa ja ulkomailla ja missä esityksiä on.” ”Lisäksi meihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, jos haluaa elokuvan mukaan esim. johonkin tilaisuuteen tai tapahtumaan”, Saara Helene sanoo.

Toimitukselta Tuetulla kirjoittamisella (engl. facilitated communication, FC) tarkoitetaan sellaista viestintäkeinoa, jossa puhevammainen henkilö kirjoittaa viestit toisen henkilön fyysisellä tuella. Fyysinen tuki voi olla puhevammaisen kirjoittavan käden kannattelua etusormesta, kämmenestä, kyynär- tai olkavarresta.

22 | CP-LEHTI 1 | 2017

SALAINEN METSÄNI Salainen metsäni on kuvaus Laurista, 20-vuotiaasta nuoresta miehestä, jolle kirjoittaminen on ainoa kommunikointitapa, jolla hän saa syvimmät ajatuksensa kerrottua. Lauri on autisti, eikä kommunikoi puhumalla. Laurin henkilökohtainen tulkki Pirjo auttaa Lauria kirjoittamaan ja avaa mahdollisuuden tuoda julki nuoren miehen syvällisiä ajatuksia. Lauri kaipaa rakkautta ja pohtii elämäntarkoitusta, omaa paikkaansa elämässä. Metsä on Laurille tärkein paikka maailmassa, ja hänen omat tekstinsä ovat elokuvan kuvakerronnan pohjana. Luonto ja metsä antavat Laurille rauhan ja ilon. Salainen metsäni -elokuvan maailman ensi-ilta oli Saksassa DOK Leipzig -elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2016, ja se kilpaili Next Masters -kilpailusarjassa. Salainen metsäni valittiin Suomen DocPoint-festivaaleilla tammikuussa 2017 yleisöäänestyksessä vuoden parhaaksi kotimaiseksi dokumenttielokuvaksi. Elokuva on myös mukana One World -ihmisoikeusdokumenttielokuvafestivaaleilla maaliskuussa, Prahassa, Tšekeissä. Elokuva on tehty yhteistyössä Ylen kanssa. Tuotantoa ovat tukeneet Suomen elokuvasäätiö, AVEK ja Kirkon Mediasäätiö. Lisäksi Suomen CP-liitto ry on toiminut yhteistyössä elokuvan teossa. Ohjaus: Niina Brandt | Dokumenttielokuva, 56 min Facebookissa: My Secret Forest / Salainen metsäni – Documentary Film Double Back Documentaries Oy | www.doubleback.fi Saara Helene Murto, saara(at)doubleback.fi 0440 546 005


CP-LEHTI 1 | 2017 | 23


Aikuistoiminnassa tapahtuu Tukea odottajille ja tuoreille äideille Vertaistuen ja tiedon tarve voi alkaa jo ennen vauvan syntymää. Joskus toimiminen vauvan kanssa on haastavaa ja tarvitaan kikka-kolmosia, että arki alkaa sujua. CP-liiton aikuistoiminta tarjoaa tukea ja neuvoja esimerkiksi vauvanhoitoon ja apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Kysy lisää: Heidi Huttunen, heidi.huttunen (at) cp-liitto.fi p. 040 589 5893.

LIIKKEELLE LUONTOON - Seinäjoella 5.-7.5.2017 Tapahtuma on tarkoitettu Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla asuville cp-, mmc- ja hydrokefalia-vammaisille aikuisille. Osallistuminen ei edellytä cp-yhdistyksen jäsenyyttä. Kauempaa tuleville osallistujille majoitus Seinäjoella hotelli Lakeudessa (la–su). Pitkämatkalaiset voivat majoittua jo perjantaina. Tapahtuman hinta hotellissa yöpyville 50 euroa ja lähiseudulla asuville, kotona yöpyville 25 euroa. Mukana on yleisavustajia, mutta mikäli tarvitset enemmän henkilökohtaista apua arjessa, tulee sinulla olla mukana oma avustaja. Omavastuuhinta sisältää mahdolliset henkilökohtaisen avustajan majoitus- ja ruokailukulut. Ohjelmassa Lauantaina teemme retken Jouppilanvuoren esteettömälle luontoreitille, jonne on yhteiskuljetus hotellilta. Nautimme luonnonkauniista ympäristöstä, tiirailemme lintuja ja tulistelemme Aarnikotkan kodalla. Retken jälkeen vietämme iltaa hotellilla. Sunnuntaina on yhteinen aamiainen ja tulevien tuumailua hotellilla. Ohjelma tarkentuu maaliskuun aikana, ja on luettavissa nettisivuilta. Ilmoittautuminen aikuistoiminnan nettisivuilla olevan sähköisen lomakkeen kautta. Ilmoittautuminen päättyy 5.4.2017. Lisätietoja Heidi Huttuselta.

24 | CP-LEHTI 1 | 2017


Tule mukaan vertaisryhmään

Lievästi vammaisten aikuisten vertaisryhmän seuraava tapaaminen on torstaina 30.3. klo 18–20, Kirjasto 10. ryhmätyötila (Elielinaukio 2 G, Helsinki). Myös muualta kuin pääkaupunkiseudulta tulevat ovat tervetulleita keskustelemaan. Ilmoittautuminen Tuulalle osoitteeseen: tuula.koivula1(at)luukku.com.

Lähde Äitienpäivänä linturetkelle Äitienpäivän linturetki Villa Elfvikiin 14.5. klo 10.30 alkaen. Retkeen sisältyy lounas ja kakkukahvit. Lisätietoja CP-liiton nettisivuilla ja Facebookissa maaliskuun aikana, katso myös ilmoitus tämän lehden sivulta 23. Retkellä mukana aikuistoiminnan suunnittelija Heidi Huttunen ja liikuntasuunnittelija Anu Patrikka. Lisätietoja Heidiltä.

Ollaan yhteyksissä! Lisätietoja aikuisten tapahtumista aikuistoiminnan suunnittelija Heidi Huttuselta, heidi.huttunen(at)cp-liitto.fi, p. 040 589 5893.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 25


26 | CP-LEHTI 1 | 2017


kolumnivieras

RAILA RIIKOSEN KOTIALBUMI

Raila Riikonen Kirjoittaja on seksuaalikasvattaja, yrittäjä.

Saako vammainen olla seksuaalinen?

O Ilon Kipinä tuottaa seksuaalikasvatusta esikouluikäisistä vanhuksiin. www.ilonkipina.fi

Ei vamma tai sairaus automaattisesti poista sinusta seksuaalisuutta, haluja, himoja, ihastumisen/ rakastumisen tunteita.”

n yksi asia, jota en ymmärrä. En ymmärrä miksi vielä 2000-luvullakin ihmisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti. Miksi vammaisuus tekee ihmisestä vähempiarvoisen, tunteettoman, seksuaalittoman olennon? Ei vamma tai sairaus automaattisesti poista sinusta seksuaalisuutta, haluja, himoja, ihastumisen/rakastumisen tunteita. Miksi näin sitten ajatellaan edelleen? Seksuaalisuus on meissä kaikissa syntymästä kuolemaan, ja jokainen meistä toteuttaa sitä haluamallaan tavalla. Tai näin pitäisi olla. Mutta kuinka moni meistä vaikeavammaisista saa toteuttaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla? Tietysti pitää huolehtia, ettei omilla valinnoillaan polje keneenkään toisen seksuaalioikeuksia. Pitää elää yleisten järjestyssääntöjen mukaan, mutta lähtökohtana jokaisen ihmisen pitäisi saada toteuttaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla. Jokaisen ihmisen seksuaalisuus on sitä mitä hän sisällään tuntee, ja esimerkiksi miten seksikkäästi haluaa pukeutua, kenestä tai mistä on seksuaalisesti kiinnostunut tai miten paljon haluaa tuoda seksuaalisuuttaan esiin. Jokaisen ihmisen seksuaalisuus on erilainen. Vammaiset ihmiset saattavat tarvita toisten ihmisten apua seksuaalisen nautinnon mahdollistamiseen. Henkilökohtaiset avustajat, asumispalvelutyöntekijät, omaiset ja mm. fysioterapeutit, tarvitsevat koulutusta vammaisten seksuaalisuuden kohtaamisesta. Minä haluaisin jonain päivänä elää sellaisessa maailmassa, jossa myös seksuaalisuuteen liittyvät asiat nähtäisiin ns. normaaleina vammaisten avustamistilanteina. Ehkä sen vuoksi kirjoitankin nyt tätä kolumnia ja pidän ääntä vammaisten seksuaalisuuden puolesta. Ja se on nykyään myös työtäni seksuaalikasvattajana. Mitä seksuaalikasvatus sitten on? Se on tiedonjakamista, keskustelua, neuvomista, tunteiden tutkimista, lapsille turvakasvatusta, nuorille kondomin käytön opetusta, turvaseksistä ja seksuaalisuuden moninaisuudesta puhumista, murrosiän muutoksista kertomista, mediakasvatusta, pornoa, kehotutkimusta. ”Jos ihmisestä ottaisi seksuaalisuuden pois, jäisi vain tyhjä kuori. Seksuaalisuudessa asuu sinun sielusi.”

CP-LEHTI 1 | 2017 | 27


Katja maalaa elmänsä omilla väreillään

Mustikan sineä, 2012. Öljy kankaalle.

| TEKSTI JA KUVAT KATRIINA EKOLA, MAALAUKSET KATJA LAAKSO-LEPPÄNEN

R

akkauden liekki, Elämän pyörteissä, Hyvän ja pahan taistelu, Omenien aikaan. Katja Laakso-Leppäsen öljy- ja pastellitöitä oli tammikuun ajan esillä JADE Galleryssä Helsingissä. CP-lehti kävi tutustumassa Katjaan ja hänen töihinsä ja kuulemaan tarinoita hänen töidensä takana.

Lukuisia näyttelyjä Suomessa ja ulkomailla Katjalla on ollut lukuisia yksityisnäyttelyjä kotimaassa ja hän on osallistunut yhteisnäytte28 | CP-LEHTI 1 | 2017

lyihin mm. Latviassa, Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. ”Tykkään pitää näyttelyjä ja olenkin saanut pitää niitä paljon. Ja erityisesti pidän näyttelynavajaisista! Näen uusia ihmisiä, kavereita, tuttuja. Avajaiset ovat taiteilijan työn kohokohtia!” ”Minulla on kotona oma ateljee, jossa työskentelen. Olen suunnitellut, että voisin ehkä tulevaisuudessa pitää ateljeessani pienimuotoisia viikonloppunäyttelyjä.” Tässä Jade Galleryn Luonnonja mielenmaisemia -myyntinäyttelyssä oli esillä 30 värikästä öljy- ja pastellityötä vuosilta 2008–2016.

Katja kertoo saavansa luonnosta paljon ideoita ja aiheita töihinsä. ”Luontokuvia minulla on aika paljon, luonnossa on paljon mielenkiintoisia aiheita, esittäviä ja abstrakteja. Ihmiset ovat pitäneet kukkatauluista, asetelmista ja marjoista. Olen ”mustikkataiteilija”, Katja nauraa. ”Mustikkaaiheisia töitä on mennyt vuosien varrella aika paljon kaupaksi, en tiedä mikä taika niissä on.” Jokin mustikoissa vetoaa. Tässäkin näyttelyssä on mustikka-aiheinen taulu. Näyttävä – sopisi hyvin esimerkiksi kankaan kuosiksi.


Tieni, 2007. Öljy kankaalle. CP-LEHTI 1 | 2017 | 29


30 | CP-LEHTI 1 | 2017

Lumouksen kukka, 2015. Öljy kankaalle.


Taidekouluun suoraan lukiosta Katja Laakso-Leppänen iloitsee siitä, että hän on cp-vammastaan huolimatta saavuttanut paljon isoja etappeja elämässään. Niistä kertoo näyttelyn henkilökohtaisin ja Katjalle tärkein taulu: Tieni. ”Pääsin sinnikkäästi töitä tekemällä ylioppilaaksi ja sen jälkeen heti opiskelemaan Porin Taidekouluun. Valmistuin kuvataiteilijaksi, menin naimisiin ja perustin perheen. Sain ihanan kympin tytön, josta olen todella onnellinen ja ylpeä. Olen saanut työskennellä toiveammatissani, ja maalaamalla olen voinut ilmentää kokemuksiani ja tuntemuksiani toisille”, Katja kertoo ilo olemuksessaan. ”Taidekoulu oli todella positiivinen kokemus. Minulla oli monia kivoja ja kannustavia opettajia sekä mukavia luokkakavereita. Pääsin kokeilemaan kuvanveistoa, maalausta, piirtämistä ja valokuvausta. Niitä oli kiva kokeilla, mutta maalaaminen oli jo silloin oma alani. Tein kouluaikoina mielelläni myös hiilipiirustuksista, mutta nyt ne ovat jääneet vähemmälle.” Katja maalasi ensimmäisen taulunsa 10-vuotiaana ja kertoo olleensa pienestä pitäen kiinnostunut patsaista. ”Kun olin noin 2-vuotias, niin vanhempien piti aina pysäyttää vaunut ja minun piti saada ihastella patsaita! Taidekoulussa sitten pääsin itsekin tekemään patsaita kipsistä.” ”Nykyään teen vaihtelevasti pastelli- ja öljytöitä, mutta pidän enemmän pastellitöistä. Pastelliliiduilla tekeminen ei suttaa niin paljon kuin öljytöiden tekeminen.”

Rohkaisua ja kannustusta oman polun kulkemiseen Katja maalaa vasemmalla kädellään, oikea toimii apukätenä. Cp-vamma ei ole estänyt häntä toteuttamasta haaveitaan ja unelmiaan. Katja haluaa rohkaista myös muita omissa haaveissaan. ”Ajattelen, että pitää pyrkiä siihen mihin haluaa. Vamma ei ole este käydä koulua ja päästä toiveammattiin, perustaa perhe. Minulla on ollut aina hyvät tukijoukot. Pienenä vanhemmat kannustivat minua. Nyt myös miesystäväni ja tyttäreni.” ”Pitää aina uskoa unelmiin ja että niitä voi toteuttaa, kun on sinnikäs. Aina kannattaa yrittää, ei saa luovuttaa. Ei saavuta, ellei tee mitään – ei kukaan kotoa tule hakemaan.” ”Parasta taiteilijan työssä on, kun saa tehdä sitä mitä haluaa ja toteuttaa itseään. Ja tietysti iloa tuottaa, kun näkee oman onnistumisensa. Ei kaikki aina onnistu. Töitäni on kuitenkin myyty paljon ja näyttelyjen yhteydessä ihmiset ostavat myös töistäni tehtyjä kortteja.” ”Tulevaisuudelta toivon, että kaikki elämässä on kunnossa ja että perheenjäsenet ovat kunnossa. Toivon, että olisin onnellinen niin kuin nyt. Ja että oma tyttöni menestyisi elämässään.”

”Taidenäyttelyt ovat taiteilijan työn kohokohtia”, sanoo Katja Laakso-Leppänen.

Aatamin omena, 2011. Öljy kankaalle.

www.katjalaakso-leppanen.fi

CP-LEHTI 1 | 2017 | 31


lajia valitsemassa Tällä palstalla tutustutaan eri liikuntalajeihin ja arvioidaan lajien soveltuvuutta liikuntavammaisille ihmisille.

Liukkaasti luistellen luonnonjäillä Jää erilaisena liikkumisalustana tuo uusia mahdollisuuksia liikkumiseen. Jäälajit soveltuvat hyvin monenlaiselle liikkujalle. Luistelu on mainio talviurheilumuoto. Luistella voi niin sisällä kuin ulkonakin. Luonnonjääradat ovat yleistyneet retkiluistelun myötä. Monelle paikkakunnalle on tehty jääratoja retkiluistelua varten. Parhaan luistelunautinnon saa lähtemällä ulkojäille kiireettömällä aikataululla, eväiden ja sopivan vaatetuksen kera. Luistelemaan kannattaa ottaa mukaan avustaja, joka auttaa luistimien laitossa tai mahdollisen apuvälineen kanssa. | TEKSTI JA KUVAT HELI HYYRYLÄINEN

L

uistelun lajikokeiluun pyysimme kaveriksi Jyväskyläläisen Mari Hytösen ja paikaksi valitsimme Jyväsjärven jääradan. Mari työskentelee Niilo Mäki Instituutilla osa-aikaisena toimis-

32 | CP-LEHTI 1 | 2017

toassistenttina arkisin, joten viikonlopun virkistykseksi sopi hyvin luisteluretki. Mari kertoi käyneensä kerran aikaisemmin luistelemassa. Paremman tasapainon tueksi hän kaipasi apuvälinettä. Valitsim-


Luistelu • Luistelu harjoittaa ympäröivän tilan hahmottamista. • Luistelu kehittää tasapainoa ja vahvistaa keskivartalon ja jalkojen lihaksia. • Luistellessa myös lihasten hapenottokyky ja vartalon koordinaatio kehittyvät. • Luistimet on hyvä sitoa tiukasti erityisesti kengän alaosasta sekä nilkan kohdalta, jotta niillä saa hyvän tutuman jäähän. • Katso lähin paikka apuvälineen vuokraamiseen osoitteesta: www.valineet.fi. • Suomen Latu koordinoi retkiluistelua ja heidän kauttaan voi vuokrata esim. retkiluistimia. Lue lisää: www.suomenlatu.fi.

Luistelukehikon antaa tukea ja sitä voi säätää itselle sopivaan korkeuteen.

me apuvälineeksi luistelukehikon. Kehikon tuoma etu tasapainon ylläpitämiseen oli Marin puolierojen takia loistava valinta. Mitä enemmän Marilla oli vauhtia, sitä paremmin rautainen kehikko luisti jäällä. Ensikokemus apuvälineestä oli mieluisa ja innostava tulevia luisteluretkiä ajatellen. Mari suositteleekin kokeilemaan pystytukea paremman tasapainon saavuttamiseksi. Luistelukehikkoa voi säätää sopivaan korkeuteen ja sen myötä se soveltuu sekä lapsille että aikuisille. Luistelukehikkoon on saatavissa lisävarusteena kyynärtuet ja käsikahvat, jotka tukevat ylävartaloa. Lainasimme luistelukehikon Jyväskylän kaupungin erityisliikunnan välinevuokraamosta, josta saipystyluistelun tukia ilman lisävarusteita.

Miten luistelu sopii cpvammaisille? Luistelu on loistava talviurheilumuoto, joka soveltuu kaiken tasoisille liikkujille erilaisten apuvälineiden avulla. Apu-

+

• Loistava liikuntamuoto, jota voi harrastaa kaikentasoiset liikkujat. • Lajia voi soveltaa monella tapaa. Apuvälineet tarjoavat tukea ja helpottavat lajin harrastamista. • Harrastaminen ei vaadi suuria välinehankintoja ja luistelua voi harrastaa sekä sisällä että ulkona.

• Ulkojäillä sääolosuhteet vaihtelevat. • Jään pinta ja rosoisuus vaikuttavat tasapainoon. • Haasteena oikea luisteluasento ja nivelten vääränlainen kuormitus.

välineiksi käy esimerkiksi retkiluistelu-, hiihto- tai laskettelusauvat, luistelukehikko tai potkukelkka. Sauvavertailussa retkiluistelusauvojen etuna on pidempi terä, joka mahdollistaa paremman pidon. Luistelukehikon virkaa ajaa myös potkukelkka. Sen kyytiin voi istahtaa työnnettäväksi tai siitä voi ottaa tukea luisteltaessa. Pyörätuolissa istuvalle on saatavina erilaisia luistelukelkkoja. Lajikokeilu on parasta aloittaa mahdollisimman tasaiselta jäältä ja rauhallisesta ympäristöstä. Pidempiä luisteluretkiä varten on hyvä hallita perusluistelutaito. Perusteita voi opetella omatoimiharjoittelun lisäksi paikallisten luisteluseurojen alkeiskursseilla tai vaikkapa Suomen Ladun luisteluretkillä. Pystyluistelu kehittää luistelussa tarvittavaa tasapainotaitoa. Tuen avulla voi harjoitella esimerkiksi painonsiirtoja jalalta toiselle. Pystyluistelussa on tärkeää pitää polvet koukussa ja liu´uttaa vuoron perään painoa jalalta toiselle.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 33


Marin vinkit luisteluretken suunnitteluun • Selvitä etukäteen paikkauntasi luistelumahdollisuudet. • Vuokraa tai osta luistimet kaupasta tai kirpputorilta. • Retkiluistimet tai hokkarit toimivat luonnonjäällä kaunoluistimia paremmin. • Selvitä apuvälineen vuokrausmahdollisuus, jos sellaiseen on tarvetta. • Pukeudu säätiedotuksen mukaisesti. Jäällä voi tuulla kylmästi. • Pyydä rohkeasti kaveri tai tuttu mukaan. Avustajaksi soveltuu kuka vain, joka innostuu luistelemaan. • Pakkaa reppuun kunnon retkieväät. Ulkojääratojen varsilla on usein laavupaikkoja, joissa voi nauttia omat eväät. • Kypärä ja jäänaskalit lisäävät turvallisuutta. • Kiireettömällä aikataululla talviulkoilupäivän nautinto on taattu.

34 | CP-LEHTI 1 | 2017


asiantuntija

TIMO KUORIKOSKEN KOTIALBUMI

Timo Kuorikoski Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri

Pieni askel Tähdelle, suuri harppaus vammaisurheilulle

K

Kun yksilöllä on malli tai samaistumisen kohde, hän voi kokea osallisuutta ja uskallusta unelmoida itsekin. Syntyy tarinoita, joissa urheilu kanavoi ihmisen elämää parempaan suuntaan monin tavoin.”

uten niin usein, kaikki parhaat ajatukset on jo sanottu. Otsikon sanat mukailevat toisen vammaishuippu-urheilijan - Henry Mannin vastausta kysymykseen vuoden urheilija -valinnan merkityksestä vammaisurheilulle. Annan silti oman panokseni aiheeseen. Valintaa kuvaa myös harppaus yhdenvertaisuudelle urheilun kentässä. Paralympiakomitea jakaa CP-liiton kanssa tahdon edistää yhdenvertaisuuden arvoa. Juuri tuohon yhdenvertaisuuteen voisi valinnan merkityksen yhdellä sanalla tiivistää. Kolumni jäisi kuitenkin kovin lyhyeksi, joten mennään hieman syvemmälle aiheeseen. Huippu-urheilun arvon yksi keskeisimpiä perusteluja on sen yksilöä inspiroivassa vaikutuksessa. Kun yksilöllä on malli tai samaistumisen kohde, hän voi kokea osallisuutta ja uskallusta unelmoida itsekin. Syntyy tarinoita, joissa urheilu kanavoi ihmisen elämää parempaan suuntaan monin tavoin. Sitä kuinka moneen tarinaan tammikuun 17. illan valinta vaikutti nostattavasti, on liki mahdoton arvioida. Valinta osoitti, että urheilusta puhuttaessa, vammaishuippu-urheilijan lähin vertainen on toinen huippu-urheilija, ei toinen vammainen henkilö. Oltiin valitsemassa vuoden urheilijaa, ei vuoden vammaisurheilijaa. Mentäessä yksilönäkökulmasta yhteisötason näkökulmaan, voi todeta vammaishuippu-urheilijan polulla olevan yhä olosuhteisiin ja asenteisiin liittyviä esteitä valinnan jälkeenkin. Kehityspolkua voi vertailla naisten urheilun arvostuksen kasvuun. Vuonna 1967 Kathrine Switzeriä oltiin järjestäjien toimesta ottamassa syrjään Bostonin maratonin reitiltä, onneksi tuloksetta. Saattaa tuntua tämän päivän valossa huvittavalta, mutta moni nykyinen vammaishuippu-urheilija on kokenut vielä tässä päivässä saman tason ymmärtämättömyyttä ja asenteellisuutta urheilijuuttaan kohtaan. Esteiden raivaaminen on kestävyyslaji. Iso tavoite saavutetaan vaiheittain ja vuoden urheilija valinnan kaltaiset harppaukset antavat uskoa asiaan. Tuo uskon vahvistuminen näkyi monen vammaisurheilutoimijan kasvoilla Vuoden urheilija -gaalassa valinnan jälkeen. Sama ilmiö näkyi myös laajemman joukon keskuudessa some-kanavien täyttyessä valinnasta riemuitsevista viesteistä. Valinta käy myös terveellisestä muistutuksesta urheilujohdolle. Kentässä toimiva yksilö voi usein tunnevoimaisella teollaan muuttaa kenttää isommin kuin yksikään urheilujohdon laatima strategia. Mikä on sinun liikuttava tekosi?

CP-LEHTI 1 | 2017 | 35


mitä kuuluu nyt Tällä palstalla tavataan tuttuja vammaisia ihmisiä ja kysytään, mitä heille nyt kuuluu.

Leo-Pekka Tähti toivoo, että on pystynyt omalla esimerkillään kannustamaan nuoria vammaisurheilijoita. Plakkarissa on valmentajatutkinto ja mielessä konkreettisia keinoja vammaisurheilun edistämiseksi. Urheiluseuroihin pääsyä, välineiden hankkimista ja sponsorisopimusten solmimista tulisi helpottaa.

Tähden arkeen kuuluu paljon treeniä ja pitkiä bussimatkoja Vuoden 2016 urheilijaksi valittu Leo-Pekka Tähti suuntasi pian Urheilugaalan jälkeen Etelä-Espanjaan. Siellä hän pelaa pyörätuolikoripalloa ja valmistautuu seuraaviin arvokisoihinsa. Paralympialaisissa yhteensä viisi kultaa voittanut ratakelaaja kertoo vanhemmiten oppineensa ottamaan treenaamisen vähän rennommin. | TEKSTI JA KUVAT SAIJA KIVIMÄKI

L

eo-Pekka Tähti saapuu haastatteluun rankan viikonlopun jälkeen: Hänen joukkueellaan Velez-Málagalla on lauantai-iltana ollut peli Bilbaossa. Paluumatka bussilla Espanjan halki on kestänyt puoli vuorokautta. Rupeama on pitkä, etenkin jos uni ei bussin kyydissä tule. Tähti kertoo päässeensä nukkumaan vasta sunnuntaina aamupäivällä. 36 | CP-LEHTI 1 | 2017

”Sunnuntait menee aina vähän koomassa, jos on ollut pitkä pelireissu ja jos kelikin on huono.” ”Eilen nukuin puoli kahteen ja koetin ottaa mahdollisimman rennosti. Illalla käytiin perheen kanssa ulkona syömässä. Se oli päivän kohokohta.” Tähti iloitsee, että hänen valintansa vuoden urheilijaksi oli niin ylivoimainen ja että keskus-

telu valinnasta on ollut enimmäkseen myönteistä. Äänestykseen osallistuneista noin 650 urheilutoimittajasta yli puolet rankkasi Tähden ykköseksi. Valinnassa painoi Rion paralympialaisten kultamitali sadan metrin kelauksessa. ”Uran aikana toimittajien asenteet on muuttuneet paljon. Haastatteluissa ei enää ensimmäi-


Leo-Pekka Tähti • Leo-Pekka Tähti on 33-vuotias ratakelaaja, jonka Urheilutoimittajain liiton jäsenet valitsivat vuoden 2016 urheilijaksi – ensimmäisenä vammaisurheilijana kautta aikain. • Tähti on voittanut yhteensä viisi paralympiakultaa sekä useamman MM- ja EM-tittelin ratakelauksen T54-luokassa. • Hänen päämatkansa on 100 metriä, jossa hänellä on voimassa oleva maailmanennätys 13,63.

senä kysytä miten olet vammautunut vaan puhutaan urheilusta.” Yksittäiset panettelut harmittavat totta kai, sillä ne paljastavat vammaisurheiluun liittyvät ennakkoluulot ja väärät oletukset. Tähden kelausluokka T54 on luokista nopein ja sitä on verrattu yleisurheilun kuningaslajiin, sadan metrin pikajuoksuun. Luokassa kilpailevat ovat useimmiten vammautuneet lapsuudessa ja siksi aloittaneet lajin varhain. ”Ei ole salaisuus, että vammaisurheilussa on lajeja, joissa on vähemmän kilpailijoita ja joissa voi menestyä vaikka aloittaisi kolmekymppisenä. Meidän luokka on sen verran kova, ettei parin vuoden harjoittelulla pääse lähellekään kärkeä.” Tähteä harmittaa myös se, kuinka vammaisurheilijoista puhutaan kuin arjen sankareista. ”Ihmetellään, kuinka me jaksetaan harjoitella. Samalla lailla minäkin vääntäydyn harjoituksiin kuin kuka tahansa muukin. Ei siinä ole mitään sankarillista, että vaihdan urheiluvaatteet päälle ja hyppään kelauspyörään. Samal-

la tavalla mäkihyppääjä kiipeää torniin ja pukee haalarin päälle, eikä kukaan ihmettele, että jaksoit nuokin portaat kavuta.” Leo-Pekka Tähti asuu Espanjan Aurinkorannikolla, jossa suuri suomalaisyhteisö tekee elämisen helpoksi koko perheelle. Leudot talvet tekevät liikkumisesta pyörätuolilla vaivattomampaa ja treenaaminen ulkona on mahdollista ympäri vuoden. Espanjaan Tähden on vienyt pyörätuolikoripallo. Maailman nopein ratakelaaja on menestynyt myös kakkoslajissaan. Entinen maajoukkuepelaaja on palloillut Espanjan liigassa vuosia. Nykyisessä seurajoukkueessa hän aloitti syksyllä 2011 valmistautuessaan Lontoon paralympialaisiin. ”Koripallo on isoin vammaisurheilulaji Espanjassa. Se on suosittu ja harrastettu laji myös pystypuolella. Liiga on kovatasoinen.” Kahden lajin yhdistäminen sopii Tähdelle. ”Yleisurheilukentällä näkee vain omaa valmentajaa, joka kellottelee aikaa ja sanoo menikö hyvin vai huonosti. Koriksessa on osa

joukkuetta, joku toinen voi tarvittaessa paikata, jos teet virheen.” Kahdesta lajista kelaus on tärkeämpi, sen ehdoilla Tähti on elänyt vuosikausia. Hänet tunnetaan tinkimättömänä treenaajana, minkä hän auliisti itsekin myöntää. ”Olen aina harjoitellut määrätietoisesti ja tehnyt hyvin vähän kompromisseja oman uran suhteen, mikä on näkynyt ihmissuhteissa ja siinä, että olen joutunut joustamaan monesta asiasta.” ”Nuorempana olin tarkka ruokavalion ja alkoholin käytön suhteen. Nyt kun on tullut ikää, osaan jo ottaa vähän rennommin. Se on ollut vain positiivista näin uran ehtoopuolella. Pitää osata kuunnella kroppaansa.” Kilpauran päätepisteenä Tähden mielessä on vuoden 2020 Tokion paralympialaiset. Tämänhetkinen tavoite on kuitenkin ensi kesän MM-kisat Lontoossa. Omissa nimissä olevaa sadan metrin maailmanennätystä tekisi mieli parantaa. ”Haluaisin vetää ennätyksen niin kovaksi, ettei sitä rikottaisi. Tai jos rikottaisiin, niin ei ainakaan ihan heti.”

CP-LEHTI 1 | 2017 | 37


minun elämästäni

Minun elämästäni antaa puheenvuoron CP-lehden lukijoille. Haluaisitko sinä kertoa elämästäsi muille? Ota yhteyttä CPliiton tiedottajaan Katriina Ekolaan, katriina.ekola (at) cp-liitto.fi.

Helmi harrastaa show-tanssia | TEKSTI JA KUVAT SUSANNA SAXBERG

H

elmillä on synnynnäinen selkäydinvamma, mmc. Esikoulussa hän liikkui vielä dallarilla, mutta kasvun myötä hän on siirtynyt kokonaan pyörätuoliin. Helmi on harrastanut show-tanssia kohta seitsemän vuotta. Sen lisäksi hän harrastaa teatteri-ilmaisua sekä matkailee ahkerasti äidin ja pikkuveljen kanssa. Show-tanssiharrastus alkoi vuonna 2010, kun tiedustelin Viialan Pyryn Show Teamin ohjaajilta, olisiko joku halukas ottamaan Helmin ryhmäänsä. Löytyi ohjaaja, jolla riitti ideoita ja rohkeutta ottaa ryhmäliikuntaan mukaan tyttö, joka liikkui dallarilla. Kun olimme lähdössä ensimmäisiin harjoituksiin, vakuuttelin Helmille, että muutkin ovat varmasti legginseissä ja teepaidassa. Ei muuten olleet – kukaan, paitsi Helmi. Seuraaviin harjoituksiin osasimme pukeutua asianmukaisesti. Ensimmäisessä kevätnäytöksessä nähtiin aivan liikuttava sammakko, ja näin alkoi Helmin tanssiharrastus, näytökset 38 | CP-LEHTI 1 | 2017

ja kilpailut. Tällä hetkellä Helmin ryhmä on nimeltään Diamonds (12–14-v. sarja), ja ryhmä treenaa kahdesti viikossa.

Kisoja ja tanssinäytöksiä Olemme kiertäneet ympäri Suomea TUL:n Joy Games -kisoissa ja -tanssinäytöksissä. Helmin ryhmä on niittänyt kultaa ja kunniamainintoja. Helmi on ollut ainoa liikuntavammainen tanssija muiden joukossa, ja pääsääntöisesti saanut aina hyvän vastaanoton. Muistan vain kerran, jolloin takanani istuneet tytöt paheksuivat isoon ääneen vammaisen osallistumista, mutta otin asian puheeksi tyttöjen ja heidän ohjaajansa kanssa ja uskon, että loppujen lopuksi kokemus avarsi heidänkin käsitystään siitä, mihin vammainen henkilö pystyy tai mihin hänellä on oikeus.

Kemin kokemukset Helmikuun alussa olimme jälleen matkalla TUL:n kisoihin ja tällä kertaa matkaa olikin vähän

enemmän – Kemiin asti. Muu ryhmä körötteli bussilla, mutta me valitsimme mukavuussyistä junan Tampereelta Oulun kautta Kemiin. Neljän tunnin pätkän istuimme normipaikoilla – neljä tuntia pyörätuolissa olisi ollut vähän liikaa. Junanvaihdon jälkeen Helmi istui pyörätuolipaikalla ja olihan siihen paljon helpompi tulla ja inva-vessakin oli ihan vieressä. Yleensä yhdistämme kisamatkoihin muutakin nähtävää ja tällä kertaa kohteena oli Kemin usko����� maton Lumilinna. Lumilinnan lattiat olivat lunta ja jäätä, mutta kohtalaisesti siellä pääsi pyörätuolilla kelailemaan ja ihastelemaan upeita lumiteoksia. Juhlahuoneen teema oli kiusaamisen vastainen koulu, ja sieltä lukutoukkamme löysi mieluisan paikan – suorastaan jäätävän hienoja kirjoja! Illaksi oli järjestetty vesidisco Kemin uimahallissa. Olimme varanneet inva-varustetun tilaussaunan ja sieltä pääsimme altaaseen popittamaan muiden tanssijoiden kanssa. Iso osa koko reissua olikin tietysti tyttöporukassa hörköttäminen ja jännittävä


Matkalla Kemiin TUL:n kisoihin.

Valmiina ensimmäiseen kevätnäytökseen.

Kemin Lumilinnan jäätävän hienoja kirjoja!

Pieni tanssija.

koulumajoitus. Niinpä me pikkuveljen kanssa etsimme oman makuusopen, ja Helmi pääsi kikattelemaan kavereittensa kanssa. Aamulla alkoi sitten kisoihin valmistautuminen. Tervahallin pukuhuoneessa pöllysi kimalle ja hiuslakka, kun tyttöjä tuunattiin kisakuosiin. Kemissä oli melko vähän tanssiryhmiä, joten päivä ei venynyt ihan mahdottomuuksiin. Helmin ryhmä kilpaili numerolla 20. Helmi solahti pyörätuolin kanssa saumattomasti ohjelmaan ja oli ilo katsoa, miten vahvasti ja ylväästi hän tulkitsi ohjelmaa. Tällä kertaa ei tullut kisamenestystä, mutta palaute oli kannustavaa ja kiittävää, joten kisoista jäi hyvä mieli.

Vahvuutena hyvä itsetunto Helmin vahvuus on aina ollut hyvä itsetunto ja hyvä itsetuntemus. Hän ei ole saanut erityiskohtelua, eikä tunne sellaista tarvitsevansakaan. Tanssiryhmässä hän on aina ollut osa ryhmää. Viialan noin 6000 asukkaasta Show Teamissa tanssii yli 200 eri-ikäistä harrastajaa, joten tällaiseen yhteisöön kuuluminen, omilla edellytyksillään ja omana itsenään, on ollut merkittävä kasvun ja kehityksen tuki, yhteisöllinen kokemus. Se on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että Helmiä ei ole koskaan kiusattu tai syrjitty.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 39


minun elämästäni

Kissankultainen illuusio

J

okainen Facebookin hymyilevä profiilikuva saattaa kätkeä surua, pelkoa tai sairauden. Vanha ystävä kertoi, miksei ollut viestinyt. Hän ajatteli, että minulla on täydellinen avioliitto...ja elämä. Tässä tulee oikaisu, jota kukaan ei haluaisi kirjoittaa. Astetta aidomman Facebookin puolesta. Päivitin Faceen saadessani unelmatyöpaikan 150 hakijan joukosta... mennessäni naimisiin...ollessani Ranskassa riisipaperitaidekurssilla. Päivitin myös äskettäin, kun rakastuin. En silmittömästi, vaan tietoisesti. Kokonaan. Jätin kertomatta teille työjaksoni päättyneen sairauksieni (Hortonin neuralgia ja cp-vamma) takia vuodessa. Molemmat näkyvät ulospäin hyvin vähän, vaikka vaikeuttavat toimimista tarpeeksi. Erosin puolen vuoden avioliiton jälkeen. Yritin pitää pyhän lupaukseni, mutten pystynyt siihen. Zen-kurssilla maalasin 406 paksua viivaa. Opettajan mielestä minun bambuni ei ollut valmis, muiden omat olivat. Entä uusi rakkauteni? Hän halusi sittenkin jakaa elämänsä ex-tyttöystävänsä kanssa. Häpeään ei onneksi kuole. Viina on turhaa tai sitten en juonut tarpeeksi. Maapallolta puuttuu alkoholi, jolla särkynyt korjataan. Psykologi nauroi ääneen tilanteeni traagisuutta, kunnes keksi kannustavan lauseen. Pidän hänestä. Hän on nuori ja nauttii kahvinsa Grumpy Cat -mukista. Toinen byrokraatti lohdutti, että näytän yhä nätiltä. Huh. Olen aina tykännyt työn tekemisestä, mutta hektinen työelämä vaatii terveiltäkin paljon. Erikoislääkärien tukemana olen

40 | CP-LEHTI 1 | 2017

vääntänyt kättä Kelan ja muiden tahojen kanssa kymmenen vuotta. Kuinka kauan on liian pitkään? Kukaan ei ole sairas vapaaehtoisesti, ilosta. Viimeksi lääkärisetä diagnosoi «keskivaikean masennuksen». Kiusallinen määritelmä. Hän kysyi monta kertaa, inhoanko itseäni. En. Maitoa lakkasin käyttämästä kahvissa, koska en jaksa kaataa sitä. Vaikka sisältäni puuttuu itsetuhoisuus, ajattelen joskus kuolemaa. Suomen Journalistiliiton jäsenenenä ja tietopalvelusihteerinä olen sitoutunut totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Miksi pelkäisimme puhua tunteista? Minulla ei ole enempää menetettävää. Arki maistuu harvoin hattaralta huvipuistossa. Tuska tulee aaltoina ja niin kuin aalto loittonee, kipu väistyy. Kyyneleet loppuvat, jos itkee tarpeeksi. Nerokkaan Dave Lindholmin mukaan runoilijan kehto ei ole koskaan ruusuista tehty. Onko kenenkään? Oman maailman pysähtyessä toisten pallo jatkaa pyörimistä. Se sattuu, vaikka toivoisit heille parasta. Pahimmillaan Naamakirja on paikka, josta kannattaa pitää paastoa. Tulemme toimeen ilman «Kuinka pitkä keskikyntesi on» -testejä. Tuntuuko joskus siltä, että kaikilla muilla menee loistavasti? Sosiaalisen median kissankultainen illuusio. Vertailu tekee vajaaksi. Itse olen onnellisimmillani katsoessani biljardia, taistelua elämästä ja kuolemasta pienoiskoossa. Silloin minun ei tarvitse olla parempi tai enemmän. Toki tunnen kiitollisuutta kaikesta, mitä olen saanut. Ystävistä, kavereista, perheestä, rakkaista. Olette tärkeitä. Ilman teitä olisin vähemmän. Synkkä talvi ei tarkoita ikuista pimeyttä.


Olen yrittänyt paljon, epäonnistunut vielä enemmän. Onnistunut ajoittain. Silti voi käydä niin, etten voita Oscaria parhaasta käsikirjoituksesta ja pääsen Los Angelesiin korkeintaan lomalle. Yritän kuitenkin. Sain käsikirjoitukseni kehittämiseen pienen apurahan. Kirjoittaessa todellisuus on juuri sellainen kuin haluan sen olevan. Sanojen täytyy merkitä jotain. Siksi jatkamme niillä maalaamista, elokuviin eläytymistä sekä musiikista juopumista. Oletko sinäkin mieluummin aito kuin purkkapositiivinen? Todellinen, ei täydellinen. Ethän muista minua säröttömänä, vaan rehellisenä ihmisenä. Tärkeintä rehellisyys lienee sen vaatiessa rohkeutta. Välillä elämä on ihanaa. Synkällä hetkellä jollain menee vielä huonommin. Siitä huolimatta jokaiselle jää oikeus tuntea subjektiivista surua. Facessa tuskin kannattaa märehtiä yksityisasioilla, mutta joskus saa olla mustaa. Rehellisesti rikki. Siihen haluan haastaa ja kannustaa. Myös menestyjät kuulemma kaatuvat, noustakseen taas ylös. Ehkä menestys mitataan sillä, miten kohtelemme muita? Tai ehkä meillä on vain yksi velvollisuus: itseämme kohtaan. Löytää oma kipinämme hämärässä, pitää unelma elossa. Mikä tahansa on mahdollista. Kaikki voi muuttua hetkessä. Hyvä ei aina voita, ja pimeys laskeutuu joka ilta. Maailma on vieläkin kaunis.

KATRIINA EKOLA

Eija Rantalainen

CP-LEHTI 1 | 2017 | 41


järjestöelämää

Muutoksia CP-liiton aluetyössä Aluetyön suunnittelijoiden alueissa on tapahtunut muutoksia. Lounais- ja LänsiSuomen sekä Uudenmaan osalta työntekijät ovat vaihtuneet. Alueella toimivat Turun, Rauman seudun, Porin, Vaasan seudun sekä Uudenmaan CP-yhdistys.

Uusi aluejako: • • •

Merja Partanen: Uudenmaan ja Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistys Jari Turku: Porin ja Rauman seudun sekä Turun CP-yhdistys Piia Jolla: Vaasan seudun CP-yhdistys

CP-liiton aluetyö CP-liiton aluetyöstä vastaa kolme aluetyön suunnittelijaa. Aluetoimistot sijaitsevat Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Jokaisen suunnittelijan alueella toimii 6–8 jäsenyhdistystä. ETELÄ-KYMENLAAKSO, ITÄ- JA KESKI-SUOMI, UUSIMAA Alueella toimivat cp-yhdistykset: Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, PohjoisSavon, Keski-Suomen ja Uudenmaan CP-yhdistys. Merja Partanen, aluetyön suunnittelija Microkatu 1, G-osa, 4.krs PL 1188, 70211 Kuopio merja.partanen(at)cp-liitto.fi p. 040 575 3022 POHJOIS-SUOMI, KAINUU JA ETELÄ-POHJANMAA Alueella toimivat Lapin, Meri-Lapin, Kainuun sekä Oulun, Seinäjoen ja Vaasan seudun CPyhdistys Piia Jolla, aluetyön suunnittelija Kansankatu 53, 1.krs, 90100 Oulu piia.jolla(at)cp-liitto.fi p. 0400 921 574 PIRKANMAA, HÄMEENLINNA, LAHDEN SEUTU, ETELÄ-SAIMAA SEKÄ LOUNAIS- JA LÄNSI-SUOMI Alueella toimivat Pirkanmaan, Kouvolan, Etelä-Saimaan, Turun, Porin sekä Kanta-Hämeen, Rauman ja Lahden seudun CP-yhdistys Jari Turku, aluetyön suunnittelija Pellervonkatu 9, huone 1014, 33540 Tampere jari.turku(at)cp-liitto.fi p. 0400 884 372

42 | CP-LEHTI 1 | 2017


CP-lehti 50 vuotta sitten

CP-lehdessa nro 1/1967 esiteltiin apu, jolla voi opettaa cp-lapsen ”potalle”. ”Lapsi ei useinkaan pysy istumassa ilman tukea, mutta kuvassa oleva ratkaisu on todettu hyväksi cp-lastentarhassa Ruskeasuolla. Puulaatikko, vaahtomuovilevyä ja sillä siisti, kirjaimellisesti.”

Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija esittäytyy Olen Päivi Ritvanen ja aloitin 13.3.2017 CP-liitossa sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijan tehtävässä. Takanani on 28 vuotta monenlaista työtä Näkövammaisten liitossa ja näkövammaisten parissa. Olen toiminut elinkeinoneuvojana, aluesihteerinä ja kuntoutuksen sossuna. Viimeisin yksikköni oli oikeuksienvalvonta ja lähdin tänne ts. sosiaaliturvapäällikön toimesta. Ensimmäinen ammattini heti ylioppilaaksi pääsyn jälkeen oli karjakko ja ensimmäinen tutkintoni agrologin tutkinto vuonna 1983. 2000-luvun puolivälissä opiskelin ensin sosionomiksi ja vähän myöhemmin suoritin yamk-tutkinnon kuntoutuksen koulutusohjelmas-

sa. Nyt asun Helsingissä Torkkelinmäellä, vanhan kaupunkitalon pikkuisessa pöksässä. Olen kolmen tyttären äiti, kahden pikkuisen mummu ja yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija. Aina kun mahdollista, suunnistan PohjoisSavoon. Siellä on kasvimaa ja paljon perattavia ojanreunoja. Olen aloittamassa työtäni CP-liitossa innostuneena. Kurssitoiminnassa on hyvät konseptit ja käytännöt. Huomasin tulevani sekä mukavaan että mykistävän taitavaan porukkaan. Tällaista toimintaa on hienoa olla jatkamassa. Minut tavoittaa sähköpostitse paivi.ritvanen(at)cp-liitto.fi ja puhelimitse numerosta 040 765 9497.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 43


järjestöelämää

Projektikoordinaattori Innostun liikkumaan -hankkeeseen Olen Tytti Honkonen ja aloitin projektikoordinaattorina Innostun liikkumaan -hankkeessa Jyväskylän toimistolla 6. helmikuuta. Olen mukana tuomassa hankkeeseen erityisesti varhaiskasvatuksen osaamistani motoriikan kehittämisessä, haasteissa ja havainnoinnissa. Tällä hetkellä olen työvapaalla vuoden loppuun päiväkodin johtajan töistäni liikunta- ja seikkailupainotteisessa päiväkodissa. Lisäksi olen toiminut vuosien varrella lastentarhanopettajana, lastenhoitajana, ryhmäavustajana, henkilökohtaisena avustajana ja päiväkodin varahenkilönä. Lisäksi toimin päiväkotiperheemme liikuntavastaavana. Harrastan kaikenlaista liikuntaa ryhmäliikunnasta koiran ja perheen kanssa metsässä samoiluun, lisäksi luen ja sukkapuikot heiluvat kausittain. Akut latautuvat kotona sekä matkustellen. Vuosien ajan olen toiminut eri-ikäisten ryhmäliikunnanohjaajana.

Olen jo pitkään ollut kiinnostunut lasten motoriikka-asioista, niiden pulmista sekä motoristen taitojen opettamisesta ja havainnoinnista. Nyt yksi unelmani on käynyt toteen, kun pääsin työskentelemään näiden asioiden parissa tähän hankkeeseen. Innolla lähden viemään tärkeää tietoa ja vinkkejä motoriikan asioista varhaiskasvatuksen kentälle.

Liikuntasuunnittelijan sijainen kevään ajan Nimeni on Heli Hyyryläinen ja teen liikuntasuunnittelijan sijaisuutta tämän alkuvuoden huhtikuun loppuun asti. Luonteeltani olen iloinen seikkailija, joka tykkää viettää aikaa luonnossa eri liikuntalajien parissa. Lapsuudesta lähtien olen ollut aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä eri urheiluseuroissa ja yhdistyksissä. Nautin, kun voin kantaa oman korteni kekoon yhteiseksi hyväksi. Yhteenkuuluvuuden ja tiimihengen tärkeys on osa yhdistystoiminnan palkitsevuutta. Haluan innostaa ja kannustaa pitämään huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista liikunnan kautta. Liikunta virkistää ja voimistaa, niin mieltä kuin ruumista. Vahvuuteni ovat organisointikyky, positiivisuus ja rohkeus heittäytyä uusiin tilanteisiin täysillä. Hyvinkin kirjava 44 | CP-LEHTI 1 | 2017

työhistoria on tuonut minut tähän pisteeseen. Nautin uusista kohtaamisista ja tarinoista eri persoonien takana. Yhteisvoimin pääsemme pidemmälle!


Kinestetiikasta voimavaroja arkeen | TEKSTI JA KUVAT MINNA SINKKONEN / POHJOIS-KARJALAN CP-YHDISTYS

Lämmin oli vastaanotto ja mielenkiinnolla lähdin päivään mukaan”, toteaa Toivo Koponen Pohjois-Karjalan CP-yhdistyksestä osallistuessaan Kinestetiikan koulutuspäivään Joensuussa viime vuonna marraskuun lopulla. Mielenkiintoiseksi koulutuspäivän teki se, että aiheena Kinestetiikka on vielä vieras. Koposen mukaan on hienoa, miten hieronnalla ja hengitystekniikalla pystyi helpottamaan omaa toimimista mm. pukeutumisessa. Tällaisten hyödyllisten menetelmien soisi olevan laajemmassa tietoisuudessa terveydenhuollon piirissä, jotta esimerkiksi vammaisten lasten vanhemmat saisivat vinkkejä nopeammin kuormituksen välttämiseksi.

Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli Kinestetiikkaa ei pidä sotkea kinesioteippaukseen, joka on eri asia. Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, jossa etsitään toimivia malleja selvitä vaikeistakin avustamistilanteista. Teoriaosuudessa ja videoita katsellessamme saimme selvyyttä, kuinka avustustyö helpottuu oikeita tekniikoita hyödyntäen. Kahvitauon jälkeen siirrymme käytännön harjoituksiin ja päivä kävi vain mielenkiintoisemmaksi. Päivän aikana totean, että itselleni avustajana ei

olisi tullut mieleen kovinkaan moni huomion arvoinen asia – muun muassa, että lapaluiden asennollakin on merkitystä. Kouluttaja Juhani Kuittinen kertoikin, että Kinestetiikka toimintamallina nimenomaan edistää ja ylläpitää toimintakykyä sekä kuntoutumista – oli kyseessä itsenäinen tai avustettu liikkuminen. ”Avustajalle voi aiheutua kipua, kolotusta ja särkyä yleensä selän ja niskahartiaseudun alueille ja pitemmällä aikavälillä nivelkipuja. Myös psyykkistä kuormittumista voi ilmetä.”

Lapsiperheiden haasteita Irmeli Kukkonen sanoo kuulleensa kinestetiikasta ensimmäisen kerran Kööpenhaminassa ABR-kurssilla erään monivammaisen tytön äidiltä. ”Kun tyttäremme Iida oli vielä pieni ja kevyt, nostelu oli helppoa. Iidan (12v) kasvaessa nostelu on tullut hankalaksi Iidan pitkien raajojen takia. Se on tullut raskaammaksi myös omalle selälle. Toiveena oli löytää sekä itseä että Iidaa helpottavia tapoja siirtoihin ilman hankalia asentoja. Kurssi olisi erittäin hyödyllinen kaikille liikuntavammaisten parissa työskenteleville.” Iida Toivola ei ole kieputtelusta moksiskaan vaan nauraa iloisesti ja ”tepsuttaa” aina, kun saa jalat alleen. Lisää aiheesta: www.kinestetiikka.fi CP-LEHTI 1 | 2017 | 45


Sielunmaisemat

N ÄY T I L L E | TEKSTI JA KUVAT ANNE HOLMBERG

S

uomen CP-liiton Halisten palveluasuntojen kolme erityistaiteilijaa pitivät Sielunmaisemani-yhteisnäyttelyn Turussa Kynnys-galleriassa helmikuussa. Töitä galleriaan mahtui yhteensä 24. Maalaukset olivat akryyli-, vesiväri- ja tussitöitä. Taidenäyttelyn järjestäminen toi arkeen mukavaa puuhaa, eikä loppujen lopuksi ollut kovin vaativa projekti. Taidenäyttelyitä voi gallerioiden lisäksi järjestää erilaisissa julkisissa tiloissa kuten monissa lounasravintoloissa, järjestötaloissa, kirjastoissa, työ- ja päivätoimintakeskusten seinillä – missä vain paljasta seinää on. Suosittelemme.

Miten ajatus syntyi? Loppusyksystä Hannu esitti ajatuksen: ”Olisi kiva saada töitä myyntiin jonnekin.” Mietimme vaihtoehtoja, miten saada töitä esille. Facebookisa, myyntinäyttely Halisten palveluasuntojen käytävään. Ehkä Tiina ja Piakin olisivat kiinnostuneita ja silloin töitä olisi aika paljon. Entäs Kynnys-galleria? Sieltä saimme kuulla, että vuokra on edullinen ja tarjolla olisi peruutusajankohta helmikuulle. Kaikilla oli ennenkin ollut töitä erilaisissa näyttelyissä, mutta oman näyttelyn alusta loppuun tekeminen oli kaikille uutta. Näin meistä noviiseista yllättäen tuli taidenäyttelyn näytteilleasettajia.

Mitä alkuvalmisteluja tarvittiin? Kävimme tapaamassa galleristi Hilkka Huotaria, joka antoi hyvät ohjeet valmisteluille. Tässä muistilista:

46 | CP-LEHTI 1 | 2017

Muistilista • Sopimus gallerian kanssa kaikilta kolmelta, vuokran maksu. • Valitkaa 20–28 työtä (töiden koosta riippuen). • Taululuettelo, jossa on joka teokselle nimi, numero ja hinta (nimet ja numerot myös taulujen taakse). • Taiteilijaprofiilit, joihin kuvat taiteilijoista (kuvasimme niihin ”työskentelykuvat”). • Avajaismainos sekä lehdistötiedote, (joka lähti Kynnys-gallerian kautta paikallislehtiin). • Näyttelyn mainos, johon kuvattiin myös töitä. • Teosten osalta piti miettiä, tarvitaanko kehyksiä. (Osa töistä oli valmiiksi kehystetty ja loput olivat canvas -pohjille tehtyjä, joten säästyimme kehystämiseltä.). • Teoksiin rautalangat ripustamista varten. • Avajaiskutsut kaikille tutuille. • Tapahtumakutsu Facebookissa jaettavaksi. • Avajaisia varten kertakäyttöastiat, kuplajuomat ja muut tarvikkeet kahvitukseen.


Näyttelyn ripustus ja avajaiset Kuten aina, tässäkin projektissa deadlinet ja näyttelynripustus ja avajaispäivä olivatkin yllättävän nopeasti ”heti” joulun jälkeen. Töitä jaettiin ja tehtiin aina kun joku ehti. Tauluja ehti ripustamaan tiistaina kaksi taiteilijoista ja kolme Halisten henkilökunnasta. Paikalla oli galleristi Hilkka, joka neuvoi ja opasti. Tauluja järjesteltiin, ripustettiin, siirrettiin ja vaihdettiin, kunnes kaikki olivat loppusommitteluun tyytyväisiä. Perjantaina avustaja leipoi mokkapaloja kahvitukseen. Avajaispäivänä tehtävänä oli enää tarjoilujen kattaminen ennen vieraiden saapumista. Parin päivän aikana vieraskirjaan oli jo ilmestynyt muutama nimi. Avajaislauantaina lähti koko Halisten porukka näyttelyä katsomaan ja juhlistamaan. Paikalle saapui 30–40 kutsuvierasta ja muuten tiedon saanutta ja taiteesta kiinnostunutta. Enempää ei kerralla olisi mahtunutkaan. Taiteilijat toivottivat vieraat tervetulleiksi, heille tarjottiin kuohujuomat ja kahvit. Lyhyt puhekin pidettiin. Avajaispäivänä varattiin ensimmäinen teos.

Maalaukset. Vasemmalla ylhäällä: Tiina Varjonen, Aamurusko. Oikealla ylhäällä: Pia Paatero, Unelma. Oikealla alhaalla: Hannu Kontto, Joki ja taivas.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 47


Hannu Kontto Aloitin maalaamisen vuonna 2000 Lehtimäen opiston leirillä ja siitä se kipinä lähti. Olen maalaillut kotona ja työväenopiston taidepiirissä avustajan avustuksella. Olen niin kutsuttu suumaalari. Pensseliin laitetaan muovinen lisäpala, joka auttaa minua sen ohjauksessa. Maalaan mielelläni lapsuuden maisemista, koska ne herättävät minussa lämpimiä muistoja ja ajatuksia. Toivon, että se välittyy maalauksistani.

Pia Paatero Olen aina rakastanut taidetta. Nautin maalaamisesta todella paljon, ja se on suosikkiharrastukseni. Olen käynyt monta vuotta työväenopiston taidepiirissä ja tänä vuonna aloitin Kynnys ry:n taideryhmässä. Taiteen avulla voin ilmaista itseäni. Teoksiini saan ideat omista kokemuksistani ja ympäröivästä maailmasta. Näyttelyyn valitsin taulut, jotka ovat iloisia, pirteitä ja värikkäitä, jotta ihmiset tulisivat iloisiksi niitä katsoessaan. Ne edustavat erityisesti viime vuoden aikana läpikäymiäni tuntemuksia ja ajatuksia.

Tiina Varjonen Rakastan värejä, ja se näkyy tauluissani ja pukeutumisessani. Olen harrastanut maalaamista yli kymmenen vuotta ja nykyään maalaan mahtavan porukan kanssa työväenopiston taidepiirissä. Maalaamisen apuna käytän otsatikkua, pöytätelinettä ja avustajaa. Näyttelyssä parhaillaan olevat teokseni ovat monien vuosien varrelta ja omia suosikkiteoksiani.

48 | CP-LEHTI 1 | 2017


MARKUS MAYRY

Tällä palstalla vastataan CP-liitolta usein kysyttyihin kysymyksiin sosiaaliohjauksesta, -neuvonnasta ja oikeuksien valvonnasta. Vastaajina toimivat CP-liiton työntekijät.

Petra Peltonen Kirjoittaja työskentelee CP-liitosa suunnittelijana (pienet vammaryhmät)

cp-liitto vastaa

Ota yhteyttä Petra Peltonen, petra.peltonen(at)cp-liitto.fi Vertaistukea voi saada liittymällä Facebookin ryhmiin ”Hydrokefalia” ja ”Vertaistuki MMC/HC.”

Omin voimin ei aina tarvitse jaksaa

H

yvään vanhemmuuteen liitetään usein jaksaminen ja positiivisuus. Ulospäin on kulttuurisesti sallittua ilmaista elämänvoimaa ja selviytymistä tilanteessa kuin tilanteessa. Osittain on vieläkin tabu, että lapsen vamma saattaa aiheuttaa erityisen suurta kuormitusta koko perheelle. Koetaan, ettei sitä ole sallittua ilmaista kenellekään. Ikään kuin silloin rakastaisi vähemmän lastaan, jos myöntäisi kokevansa väsymystä, vihaa, katkeruutta tai turhautumista. Jaksaminen ei aina ole itsestäänselvyys. Yleensä jaksamista ei mietitä silloin kun on pakko jaksaa. Silloin vain jaksetaan. Kuulee sanottavan, että vammaisen lapsen vanhemmuus on erityinen tehtävä, joka annetaan vain niille, jotka pystyvät sen kantamaan. Vammaisten lasten vanhemmat ovat niin vahvoja. Heiltä löytyy superasennetta. Ja löytyyhän sitä. Monet ihmettelevät jälkikäteen miten ovat voineet jaksaa. Millaista on elää tarkkaillen jatkuvasti lapsen mahdollisia sunttioireita? Millaista on saattaa lapsi toistamiseen leikkauspöydälle? Vanhemmat ovat lapsen turva. Omalla rauhallisuudellaan ja toivollaan he tukevat lasta selviämään erilaisista tilanteista. He

miettivät millaisia lapsen kaverisuhteet ovat ja onko niitä. Kun lapsi käy läpi omaa erityisyyttään, vanhemmat auttavat häntä kuulemalla ja tuomalla vahvistavaa näkökulmaa. Samalla pitäisi pystyä vastaamaan sisarusten tarpeisiin ja hoitaa parisuhdetta. Liian usein omille tarpeille ei ole yhtään tilaa. Lisäksi täytyy selviytyä arkisista vaatimuksista kuten terapioista, fyysisistä nostoista, katetroinneista, huuhteluista ja byrokratiasta. Apua on onneksi tarjolla. Suomessa on palvelujärjestelmä ja laadukas sairaanhoito. Useat kokevat, että pyytämällä saa apua kuormittavaan tilanteeseen. On tahoja, jotka voivat auttaa avun järjestämisessä, jos ei enää itse jaksa. Valitettavasti apua voi joutua joskus hakemaan monesta eri paikasta, mikä on kohtuutonta silloin kun tarve on suuri. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi vammaispalvelun sosiaalityöntekijään tai omaan vammaisjärjestöön. Virkaaikojen ulkopuolella kriisitilantees-

sa palvelevat myös valtakunnalliset kriisipuhelimet. Facebookin keskusteluryhmissä on lähes aina tavoitettavissa ihmisiä, jotka ovat valmiina antamaan tukeaan. Vertaistuki voi lohduttaa, rohkaista ja antaa tärkeää, jaksamista tukevaa tietoa. Vertaistuessa jaetaan suuria iloja, mutta voidaan puhua myös vaikeista asioista. Lapsille on tärkeää tavata muita vastaavassa tilanteessa olevia. Kokemus siitä, ettei ole ainoa saattaa olla hyvin vahvistava. Kun tulee kohdatuksi vaikeissa olotiloissa ja tilanteissa, kuorma kummasti helpottaa. Joskus vertaistukiryhmässä on pohdittu mitä hyvää vammaisen lapsen vanhemmuus on tuonut elämään ja miten se on muuttanut itseä. Parhaimmillaan koetut vaikeudet saavat ihmisen tuntemaan syvempää iloa ja huomaamaan asioita, jotka ovat hyvin. Ja rakastamaan enemmän. Voimia tuova näkökulma avautuu parhaiten rehellisyyden ja avoimuuden kautta, ei väkisin puristettuna. | | |

Kiitos vastauksistanne Lapsen vammaan liittyvät kuormittavat tilanteet -kyselyymme, joka päättyi joulukuussa 2016. Vastaukset auttavat meitä kehittämään perheitä tukevia palveluja ja käytäntöjä.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 49


resumé

Från trädgårdstomtar till man och kvinna Att bearbeta sitt handikapp och det faktum att man är annorlunda utgör en viktig grund för att bli du med sin sexualitet. Man talar inte tillräckligt om handikappades sexualitet och ofta är det svårt att ta upp ämnet. Ibland kan man behöva en utomståendes hjälp för att behandla frågor som rör sexualiteten. | TEXT MT LAIHO | BILDER KATRIINA EKOLA

Det talas inte tillräckligt om handikappades sexualitet”, konstaterar det gifta paret Päivi, 40, och Pasi, 43. ”Många förundrar sig över vår sexualitet och det borde det bli ändring på. För en handikappad person är sex något lika vardagligt som för en icke-handikappad. Inte ens vid rehabiliteringstillfällena erbjuds det någon diskussion om sexualitet, om man inte själv förstår att fråga efter det!”

Familjeliv och babyskötsel Päivi och Pasi har ett barn i dagisåldern och de har alltid själva tagit hand om barnet. De får visserligen hjälp av en assistent, men hens uppgift har främst varit att hjälpa till med hemsysslor, så att Päivi och Pasi har fått koncentrera sig på skötseln av barnet. Päivi berättar att hon är klumpig och stel på grund av sin CP-skada. ”Min funktionsförmåga har försämrats med åldern och jag rör mig huvudsakligen med rullstol.” Pasi har AMC, d.v.s. medfödd ledstelhet och muskelförs50 | CP-LEHTI 1 | 2017

vagning. Han använder kryckor och rullstol då han rör sig. ”Under den långa fertilitetsbehandlingen hann vi planera och fundera ut olika speciallösningar för babyskötseln. Folk beundrade oss för att vi så väl visste vad vi ville och behövde”, skrattar Päivi. ”Fast innan barnet föddes visste ingen av oss något om föräldraskap eller babyskötsel!” ”Vi planerade noga och litade på att det kommer att gå bra. Som man ropar i skogen får man svar!”, förtydligar Pasi.

Svårt att tala om sexualitet Pasi beskriver sin barndom som alldeles vanlig. I den närmaste kretsen fanns inga andra handikappade, inte heller i skolan. I hemmet visades inga känslor. ”Svåra saker tegs ihjäl, och jag fick inga redskap för att hantera eller visa känslor. Könsrollerna var strängt uppdelade och uppfostran gammaldags. Sexualitet diskuterades inte förrän i skolan på biologitimmarna. Men jag kan ändå nöjt konstatera att jag trots

min uppfostran upplever mig som väldigt frisinnad och liberal, och jag för inte fördomarna vidare.” Päivi berättar att hennes föräldrar skilde sig då hon var riktigt liten. ”Jag är helt nöjd med deras beslut. Mamma har alltid stått mig nära. Hon har lärt mig hur man lever sitt liv. Jag fick ingen specialbehandling på grund av mitt handikapp. Det grälades aldrig hos oss, svåra saker togs inte upp till diskussion. Min mamma försökte en gång tala om sex med min bror, men diskussionen ebbade snabbt ut. Med mig pratade mamma nog om mens, men inte om något annat. Hälsocentralläkaren rekommenderade p-piller för min dåliga hy, men det var aldrig tal om något behov av preventivmedel i sig!”

Att uttrycka sin sexualitet med hjälp av kläder Päivi berättar att då hon tittat på gamla bilder har hon märkt att hon som liten alltid hade flätor i håret och flickiga kläder.


”Men på skolfotona har jag blivit en sådan där könlös trädgårdstomte.” Päivi kan inte säga om det var hennes eget val att klä sig i collegebyxor, men hon berättar att hon och Pasi som unga haft samma benägenhet att täcka kroppen: då man har lösa collegebyxor på sig syns ens handikappade ben inte lika lätt. Päivi hittade sin kvinnlighet och sexualitet först som vuxen, efter att hon blivit du med sitt eget handikapp. ”Då blev jag intresserad av det motsatta könet på ett helt nytt sätt och collegebyxorna åkte i soporna! Då jag accepterar mig själv sådan som jag är, så vågar jag betona min kvinnlighet med hjälp av kläder. Men vägen dit har inte varit lätt.”

Att acceptera sig själv På tröskeln till vuxenlivet lade Pasi drömmen om ett parförhållande och egna barn på hyllan. ”Att vara annorlunda var en så stor grej då. Allt annat trängdes liksom undan. Men då jag bearbetat mitt handikapp kunde jag bearbeta också andra saker. Nu är jag du med min sexualitet. Förutom att vi verkar gå igenom de stressiga åren just nu och jag skulle önska att vi hade mer tid tillsammans.”

Utomstående hjälp för att bearbeta känslor Päivi och Pasi har gått en lång väg för att lära sig tala om sina känslor med varandra. De har sökt – och fått – utomstående hjälp. ”Man måste acceptera att livet förändras. Vi har en lång fertilitetsbehandling bakom oss och min funktionsförmåga har

försämrats. Sådant påverkar förhållandet. Vi kommer säkert också i framtiden att ha behov av utomstående hjälp och det gäller att vara uppmärksam så man förstår att söka hjälp då det behövs”, säger Päivi och fortsätter: ”Var och en tvingas möta utmaningar i sitt liv och handikapp hämtar med sig än mer av den varan.” Paret säger sig känna till sina sexualrättigheter. ”Framför allt nu i vuxen ålder har informationen och vården har varit mycket god. Jag har bara gott att säga om det”, säger Pasi. Päivi tittar leende på sin man: ”Pasi fick först imorse höra att det överhuvudtaget finns sexualrättigheter!”

Källor • • • • •

www.ihmisoikeudet.net www.vaestoliitto.fi www.seta.fi www.sexpo.fi www.thl.fi

Parets namn har fingerats. |||

Sexualrättigheter för alla

S

exualitet är något alla har rätt till, oberoende av ålder, kön, hudfärg, handikapp eller religion. Var och en av oss har också sexualrättigheter. Var och en av oss har rätt att förverkliga eller låta bli att förverkliga vår sexualitet och att bestämma i de frågor som berör vår sexualitet. På samma sätt har vi rätt att älska, rätt att besluta om att skaffa barn, och frihet att ingå eller att låta bli att ingå ett förhållande. Vi får njuta av sex, själva välja (med respekt för andras rättigheter) när vi vill uppleva sex samt själva definiera vår sexuella läggning och könstillhörighet. Frågan om sexuell läggning kan vakna tidigt eller först i mogen ålder. Ibland kanske man inte ens upplever det nödvändigt att

definiera sin egen läggning. På samma sätt som sexualiteten är uppfattningen om kön individuell. Vi har alla, oberoende av handikapp, rätt att få åldersanpassad sexualfostran, högklassiga sexualhälsotjänster samt information om förlossning, preventivmedel och trygga vårdformer. Vi har även rätt till ett privatliv. I anstalts- och serviceboenden vore det därför bra om personalen och klienterna tillsammans kunde göra upp om de spelregler som gäller i frågor som berör sexualitet. Man får och bör prata om sexualitet. Riktig kunskap är det bästa sättet att bygga en bättre värld, för att förstå oss själva och varandra och få bukt med felaktiga antaganden och onödiga fördomar i fråga om sexualitet.

CP-LEHTI 1 | 2017 | 51


Forssa

Vahvat osaajat Hyvä ilmapiiri Vapaa-ajan ohjelmaa Mukava miljöö Vertaistukea

Painoarvot kohdallaan.

Tule kuntoutukseen Kankaanpäähän ja voi paremmin!

Ota yhteyttä: (03) 42 351

www.forssaprint.fi

Kuntoutuksesta saat moniammatillista tukea omaan arkeesi, ja myös läheisesi voi olla mukana. Meille voit hakea kuntoutukseen ympäri Suomea.

• Kelan sopeutumisvalmennuskurssit CP-vammaisille aikuisille (2x5vrk) 61814 alk. 18.9.2017 61815 alk. 6.11.2017

• Yksilölliset kuntoutusjaksot

Kelan vaativa ja moniammatillinen yksilökuntoutus

Tarja Lammi antaa lisätietoja kuntoutukseen hakemisesta: p. 050 394 7524 tai

Hae nyt!

Helsinki Myydään omakotitalo 132 m2 Sijainti: Helsinki, Jollas Valmistumisvuosi 2001 Soveltuu liikuntaesteisille Tiedustelut: 044-566 4560

Kelankaari 4 | puh. 02 57 333 | kuntke.fi

Mänttä + ymp. TK-Vilmet Oy

Teollisuustie 14, 35700 Vilppula Puh. 050 524 3421, 03 471 7800

Suunnittelutalo PPG Oy Virtaintie 17, 34800 Virrat Puh. 03 475 2800, 044 775 2836

Kuljetuspalvelu Asko Ritaranta

Opintie 6, 35700 Vilppula Puh. 0500 333 365, 03 471 6812

Ravintola Hallin Janne Haukilahdentie 4, 35600 Halli Puh. 03 532 0120

Virtain Muovityö Oy

Mikan Kaivuupalvelu

Kiertotie 15, 34740 Kuru Puh. 03 475 9869, 03 4754 900

Mäntytie 12, 35800 Mänttä Puh. 040 764 8495

Seppälän Puistotie 15, 35800 Mänttä

Killinkoskentie 23, 34800 Virrat Puh. 050 556 7400, 044 080 1155

Vipstore Oy

Pirkanmaan Pienkoti

Hotelli Liera

Eristyspalvelu Pentti Nieminen

Virtainen Ruokapaja Ky

MW-Kehitys Oy

Ruovedentie 11, 34600 Ruovesi Puh. 050 4424 600

Maanrakennusliike Pentti Lehto Ky Kaartotie 3, 34600 Ruovesi Puh. 03 476 2472

Virtaintie 26, 35700 Vilppula Puh. 03 471 4561, 040 581 9600

Memar Oy

Pirkantie 16, 34800 Virrat Puh. 050 558 2466, 03 475 8000

Pistotie 1-3, 34300 Kuru Puh. 03 4733 880

Virtaintie 36, 34800 Virrat Puh. 03 4755 679

Via Feenix Oy

Puttosjärventie 21, 34800 Virrat 040 544 5420

Rakennuspalvelu Pessi Ky

Kotviontie 28, 34600 Ruovesi Puh. 044 567 3898

Refimex Machinery Oy Porakatu 2, 35800 Mänttä Puh. 050 465 9474

JK-Katsastus Oy

Isonnevantie 5, 35800 Mänttä Puh. 044 722 3232

Varattu

Lohja + ymp. Sappi Finland Operations Oy

Parketti Expertti Mauri Kuivakangas Oy

AHT-Kuljetus Oy

HammaslaboratorioErikoishammasteknikko Väinö Alapelto

Pikkukyläntie 8, 08800 Lohja Puh. 010 4642 999 Teollisuuskatu 15, 08150 Lohja Puh. 0400 304 939

Hammastekninen Laboratorio Nurmi-Tamminen Laurinkatu 32 B, 08100 Lohja Puh. 019-321 747

Karsturitie 1233, 08480 Karsmi Puh. 0400 449 900

Laurinkatu 35, 08100 Lohja Puh. 0400 817 696, 040 761 7494

Kuljetus Sundell Oy

Kuuselankuja 2, 08150 Lohja Puh. 0400 924 151, 019 230 844

Hyvää kevättä! 52 | CP-LEHTI 1 | 2017

Nordea

Talo- ja Piha-Apu

Fener’s Kebab

Laurinkatu 57, 08100 Lohja Puh. 0200 3000

Einesinkaarre 42, 08700 Virkkala Puh. 0400 5147 587

Suurlohjankatu 1, 08100 Lohja Puh. 019-826 420, 050 5582 660

Autopesula Lohjan Tähtipesu

”Lahjatavaraliike” Woodstop

RTV-Yhtymä Oy

Kauppakatu 5-9, 08100 Lohja Puh. 0400 707 965

Venteläntie 4, 08500 Lohja Puh. 019 382 840

Hotelli-Ravintola Gasthaus Lohja Larinkatu 1, 08100 Lohja Puh. 019 331 771


Vantaa + ymp. Autopesu Cleanpark

Ilmapaja Oy

TK-Ilmastointi Oy

Kauppakeskus Myyrmanni Iskoskuja 3 C 1, 01600 Vantaa Puh. 0400 990 991

Marmoritie 16, 01700 Vantaa Puh. 09-896 285, 0500 427 483

Mustikkapolku 9, 01690 Vantaa Puh. 09 878 1049

Myyrmäen Hoitokulma

Autokorjaamo Virkatien Autohuolto Autopalvelu Avia

K-Market Simonkyläntie

Vuollemutka 9 A, 01600 Vantaa Puh. 09 446 334

Vantaan Moottorikoneistamo Ay Laaksotie 10, 01390 Vantaa Puh. 09 827 3205

Tiivistekeskus Oy

Masino

Asianajotoimisto Elo-Meriläinen Oy

www.masino.fi

Iskoskuja 3 C, Kauppakeskus Myyrmanni, 01600 Vantaa Puh. 09- 504 2245, 0400 433 500

Airtek Oy

Labsystems Oy

Laajavuorenrinne 4 D 37, 01620 Vantaa Puh. 0400 205 521

Vantaan Talotekniikka Oy

Aulikinkuja 3, 01420 Vantaa Puh. 09 874 4236, 050 5553 275

Vantaan Palvelupesula Finn Rent Teks Oy

VARATTU

Kontram Oy

Leman International System Transport Oy

Fenno-Merec Industrial Oy

Simonkyläntie 11, 01390 Vantaa Puh. 09 8273 560

Virkatie 7, 01510 Vantaa Puh. 010 3274 606

Martinlaakson Maansiirto Oy

Kehävuorenkuja 12, 01690 Vantaa Puh. 0500 410 400

Tiilitie 3, 01720 Vantaa Puh. 050 4406 704

Kielotie 30, 01300 Vantaa Puh. 09 823 7103, 040 680 2749

Avain Logistiikka Oy

Mäkituvantie 5, 01510 Vantaa Puh. 020 765 170, 020 7633 015

Tuupakantie 32, 01740 Vantaa Puh. 09 8866 4500, 046 851 1981

HESSUMOBIILI

Korennontie 166 C, 01490 Vantaa Puh. 040 566 9610

Muuntotie 1, 01510 Vantaa Puh. 020 728 9901

Maitorpankuja 1 C, 01700 Vantaa Puh. 040 704 8557

Manttaalitie 12, 01530 Vantaa Puh. 020 749 6270

Metsähallitus

Oy J-Trading Ab

PK-Ilmastointi Oy

Fysioterapia Kunnontekijät Tmi

Jalkineiden Tukkukauppa Juho Puttonen Oy

RT-Lasi Oy

Hakamäenkuja 11 A, 01510 Vantaa Puh. 09 342 4810

Sensorola Oy

Taivaltie 8, 01610 Vantaa Puh. 09 5633 599

Vernissakatu 4, 01300 Vantaa Puh. 020 564 300, 040 578 9307

Kuriiritie 15, 01570 Vantaa Puh. 020 7458 613

K-Supermarket Herkkupähkinä

Tikkurilan Kirjakauppa Ky

HT-Maanrakennus Oy

Ulkoniitynkuja 4, 01660 Vantaa Puh. 09 894 5230

Tikkurilan Ykkösapteekki

Kielotie 11, 01300 Vantaa Puh. 09 836 2540

Helsingin Pirssiauto Oy

Asematie 1, 01300 Vantaa Puh. 09 823 1366

Suomen Kivipiha Oy

Viking-Jalkineet Oy Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa Puh. 0400 453 039

Kivivuorentie 4, 01620 Vantaa Puh. 09 855 31400

YTM-Industrial

Kuljetusliike Rossi Oy

Jokes-Buffet & CafeJokeriravintolat Oy

Stadin Vakioputkitus Oy

Uudenmaan Sairaankuljetus Oy

Martinlaakson Apteekki

Kauppakeskus Myyrmanni Iskoskuja 3 C 115, 01600 Vantaa Puh. 09 530 8980

Kanahl-Sähkö Oy

Iskostie 2, 01600 Vantaa Puh. 050 408 1551

Tiilenlyöjänkuja 9 B, 01720 Vantaa Puh. 029 006 230

Findus-Finland Oy

Myyrmäen Hammaslääkäriasema

Luhtipolku 28 A, 01660 Vantaa Puh. 050 3534 465

Naxor Finland Oy

Koivukyläntie 65 A, 01300 Vantaa Puh. 0400 887 368

Vanha Kannistontie 9, 01700 Vantaa Puh. 040 900 4030

Taivaltie 5, 01610 Vantaa Puh. 020 1520 239, 020 1520 200

Kuljetus JRJ

Ansatie 5, 01740 Vantaa Puh. 020 735 0990, 0400 454 308

Perttulanmäki 15, 01860 Perttula Puh. 0400 414 541

Sinikellonpolku 3, 01300 Vantaa Puh. 0400 929 157

Metsotie 18, 01450 Vantaa Puh. 0400 418 970

Uranuksentie 6, 01480 Vantaa Puh. 09 350 8580, 040 555 5634

Nietostie 4, 01390 Vantaa Puh. 040 736 3974

Martinlaakson Huolto Oy ISA

Kukintie 3, 01620 Vantaa Puh. 09 878 051

Vantaankoskentie 14, 01670 Vantaa Puh. 09 2976 234

Miekkatie 44, 01700 Vantaa Puh. 040 827 1242

Pizza Service

ARE Oy

Hakunilan Ostoskeskus Laukkarinne 4, 01200 Vantaa Puh. 09 726 3024

Kaivokselantie 9, 01610 Vantaa Puh. 020 530 5500

Hakaniemen Metalli Oy

Vauhti Auto Oy

Linjatie 3, 01260 Vantaa Puh. 040 48 700, 050 527 9006

Aleppo Kitchen

Purotie 20, 01390 Vantaa Puh. 045 2679 868

Hyvää kevättä!

Laukkarinne 4, Hakunilan Ostoskeskus 2.krs, 01200 Vantaa Puh. 044 330 9343

• Invataksit • Tilataksit • Pienoislinja-autot

• 1-14 matkustajaa • max. 4 pyörätuolimatkustajaa

Suonenjoki + ymp.

TAKSI Arto Suuronen RAUTALAMPI Puh. 0400 271 579, 0400 376 380

RAUTALAMMIN KONE

www.rautalamminkone.fi Puh. 010 321 3390, 044 519 3640 Ostaa, myy, vaihtaa. Hoidamme myös loppuvelkojen lunastukset ja rahoitukset.

www.op.fi

Automaatti-Anssi Kivisalmentie 1582, 77700 Rautalampi Puh. 0400 579 432

Rautalammin Autoapu Oy

Koritie 6, 77700 Rautalampi Puh. 0400 557 882

Suonenjoen Kiinteistökeskus Oy Ainonkatu 5, 77600 Suonenjoki • Puh. 020 1550 500

Rautalammin Kiinteistökeskus Oy Kuopiontie 32, 77700 Rautalampi • Puh. 020 1550 507

Hyvää kevättä!

www.snjkk.fi

CP-LEHTI 1 | 2017 | 53


Alajärvi, Alavus + ymp. TAKSI Jousimäki

Rakennuspeltityö Lampela Oy

Ahopaja Oy

Lehtimäen Sähkö Oy Puh. 020 759 8350

Kumpulantie 79, 69980 Möttönen Puh. 0400 421 519

Rakennusliike M. Ranta Oy

SL Lääkintäpalvelu Oy Ostolantie 7, 63700 Ähtäri Puh. 06 225 6170, 040 524 8300

Huoltamo Latvala Ky

Hirsikankaantie 16, 62900 Alajärvi Puh. 050 5900 365

Puutavaraliike Paavola & Poika Oy

Kuljetusliike J & J Haavisto Oy

TAKSI Jorma Saarela • 1 + 6 • pyörätuolivarustus Paalijärvi • Puh. 0400 661 134

Ähtärin Apteekki

Ostolantie 12, 63700 Ähtäri Puh. 06 211 3100

Putkieristys Kari Viita-aho

Lappajärven Apteekki

Leppäsen Sementtivalimo Oy

Maanrakennus Ala-Seppälä Tero

Varattu

SOINI Puh. 044 528 8141

Pekkolantie 158, 62900 Alajärvi Puh. 040 822 6533

Alajärventie 69, 63800 Soini Puh. 0400 862 424

Peräkorventie 109, 63700 Ähtäri Puh. 040 506 3402

Virtalantie 17, 63120 Leppälänkylä Puh. 0400 816 044

Nissintie 34, 62600 Lappajärvi Puh. 06 566 1010

www.kuortane.fi

Maalausliike J. Ruuhilehto

Lappajärvi Puh. 0400 665 048

Kosti Saukko Oy

Otsonjälki 14, 60510 Hyllykallio Puh. 0400 666 769

Linjakori Oy

Sahatie 6, 62900 Alajärvi Puh. 0400 464 415, 06 557 1135

Paulintie 1, 63700 Ähtäri Puh. 0400 545 030

TSV-Metal Oy

Ritolankaari 15, 63300 Alavus Puh. 040 5166 628

K-Maatalous Pekka Väli-Torala Oy Talankuja 3, 63300 Alavus Puh. 040 823 0530

Campnou Oy

Yrittäjäntie 10 A, 63700 Ähtäri Puh. 040 520 4564

Alajärven Apteekki Kuortaneen kunta

Teollisuustie 6, 63800 Soini Puh. 045 274 6690

Saukonkyläntie 1413, 63500 Lehtimäki Puh. 040 551 3818

Heikin Grilli

Keskuskatu 14, 62900 Alajärvi Puh. 06 557 2249

www.matkapeura.fi

Fysiojärviseutu Patruunantie 13 VIMPELI Sairaalatie 7 ALAjÄRVI Puh. 040 596 5188

www.alajarvensahko.fi

Hyvää kevättä!

Kukkatalo Keskustan Kukka ja Hautaustoimisto Sepponen Oy www.alavus.fi

Varattu

Alavus • Puh. 06 511 1303 ” Hyvän palvelun liike ilossa ja surussa”

Varattu

Suomen Terveystalo

Kankaanpää + ymp. Kankaanpään Ege Kebab 2

Kantin Puutarha

Kuninkaanlähteenkatu 4, 38700 Kankaanpää Puh. 02 5788 886

Pelimanninkuja 23, 39940 Kantti Puh. 040 5366 530

K-Rauta K-Maatalous

Marivarumo Oy

Isokaski Oy

Perhekoti Honkaranta Ay

Keskuskatu 53, 38700 Kankaanpää Puh. 02 5721 222

Kauhajoentie 421, 38950 Honkajoki Puh. 02 545 3164

Rautatienkatu 4, Kankaanpää Puh. 02 572 900

Pääskyntie 1, 38800 jämijärvi Puh. 050 491 3579

54 | CP-LEHTI 1 | 2017

Linja-autoasema, 38700 Kankaanpää Puh. 02 572 1154

LVI-Halli S. Peltomäki Oy

Hyvää kevättä!

Kankaanpää • Puh. 02 573 000

Kaivinkone- ja traktorityöt

Honkajoen kunta www.honkajoki.fi

Kankaanpään Matkahuolto ja Kahvio Oy

Sarvela www.karviankl.fi

Koneurakointi A & P Oy

Honkajoki Oy Santastentie 197, 38950 Honkajoki Puh. 010 834 6400 www.honkajokioy.fi

Karvian Kone- ja laitemyynti Oy

Ylä-Satakunnantie 11, 39930 Karvia Puh. 0400 341 493 www.koneurakointiap.fi

Puhtauden ammattilainen www.kilita.fi

Torikatu 7, 38700 Kankaanpää Puh. 040 555 1646


Kouvola + ymp. Tilausravintola Ketunleipä

Yli-Kaitalan lomamökit Iitsissä www.yli-kaitala.com

Kausalan Apteekki Torikatu 5, 47400 Kausala Puh. 05 326 1102

Perhekoti Ilonen Oy Oivontie 181, 45610 Koria Puh. 044 3311 371

Kuusaan Talohuolto Ky

Kuusankoski • Puh. 0400 558 874 www.kuusaantalohuolto.fi

ES-Laatuasunnot Oy

Porvarin Taksikuljetus Ay

Käsityöläiskatu 4, 45100 Kouvola Puh. 040 159 1592 www.es-laatuasunnot.fi

Kouvola • Puh. 0400 610 640

Joutjärvi & Joutjärvi Ky

Valkealan Paino-Karelia Oy

Paistekuja 2 C, 45720 Kuusankoski

Hirsitie 1, 45370 Valkeala Puh. 05 741 3300

Puhdistushuolto Pertti Lehtinen Ky

Kymen Teollisuuskoneistus Oy

Valkealan Kristillinen kansanopisto

IV Lepistö Oy

Moreenitie 3, 45200 Kouvola Puh. 05 321 2334

Kansanopistontie 53, 47830 Hasula Puh. 05 341 4600

Kauppatori 4, 45700 Kuusankoski Puh. 05 374 7954

www.ivlepisto.fi

Rakennusliike

KOL Viihtyisyyttä pitkälle tulevaisuuteen info@lumon.fi

Kymenlaakson piiri

Varattu www.liikennekurittu.fi

www.reimgroup.com

Anjala Puh. 0400 650 200, 040 590 8844

Kuusaan Tehohuolto Oy

Varattu

Reim Kymi Oy Lehtomäenkatu 12, 45160 Kouvola Puh. 0207 438 500

RAUSSI-YHTIöT

Hyvää kevättä!

Kouvola

Pallokentäntie 4, 45700 Kuusankoski Puh. 05 3744 451

Jalkahoitola

TEACON

Kymen Sähköurakointi Oy Hautauspalvelu Honkanen Ky

Kymen Tilitiimi Oy

Salpausselänkatu 26, 45100 Kouvola Raili Hyväri Puh. 040 196 2447 Tyttilammenkatu 39, 45160 Kouvola www.kymen-tilitiimi.fi Puh. 050 373 4661

Heavy Service Finland Oy Puh. 0400 655 733 www.hsfinland.fi

ER A

www.kausalanpinnoite.fi

Hyvää kevättä!

Imatra + ymp. Parturi-kampaamo Hiusnikkarit

Rakennuslaskenta Rautalahti Oy

Siivousvuoksi Oy TAKSI Tiippana

Kuorma-autoilija Veli-Pekka Metso

Hyvää kevättä!

Kirjanpitopalvelu Arponen & Janatuinen Ky

Varattu

Vanhusten kotihoitopalvelu Pirjo Stubbe Oy

Hyvää kevättä!

Rautjärvi Puh. 0500 152 431 Harri Puh. 0500 207 203 Leena

Rakennusliike Evälahti Oy

Hoivatar Oy Katri & Jaana

Asianajotoimisto Jarmo Salmi Oy

Imatra www.evalahti.com

Ainontie 4 A, 55100 Imatra Puh. 045 806 9638

Litmanen Oy

jänhiäläntie 28, 55300 Rauha Puh. 050 388 1695

Tuulikallionkatu 2, 55120 Imatra Puh. 0400 518 743

Imatra • Puh. 040 724 3413

VP-Kuljetus Oy

Lappeentie 16, 55100 Imatra Puh. 020 8333 208

Asemäentie 1, 55120 Imatra Puh. 040 182 3243

Lappeentie 12, 55100 Imatra Puh. 05 436 4877

Aatuntie 16, 59310 Särkisalmi Puh. 050 541 2131

Hautaustoimistot

Koskikatu 1, 55120 Imatra Puh. 05 473 2002

Parikkalan 1. Apteekki Parikkalantie 15, 59100 Parikkala Puh. 05 43 00 16

Saaren Sivuapteekki Akapohjantie 6, 59510 Saari Puh. 05 435 255

Varattu

www.imatran-yh.fi

www.imatranlampo.fi CP-LEHTI 1 | 2017 | 55


Haapajärvi + ymp. Haapaveden Fysikaalinen Hoitolaitos N. Jaakonaho

JS-Kone Oy

Nikonmäen Peruna Oy www.nikonmaenperuna.com

Urheilutie 56, 86600 Haapavesi Puh. 08 451 876

Kiinteistöhuolto Harry Pönkkö Oy

Ilveskorven Taksi

Haapajärven Lääkäritalo Oy

Tehdastie 2, 84100 Ylivieska Puh. 08 420 353

Hallikankaantie 8, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400 681 074

Ylivieksan Kaupunki Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska Puh. 08 429 41   www.ylivieska.fi

Vihanti

Taskilan Taksipalvelu Oulainen

Seo Pyhäsalmi

Köpsintie 2, 86800 Pyhäsalmi Puh. 08 780 370

Varattu K-Market

Kirkkokatu 5, 85800 Haapajärvi Puh. 08 763 595

REISjÄRVI

Haapuu Oy

Hiljalankatu 7, 85800 Haapajärvi Puh. 040 540 9403

Kuljetus Jouni Laurila

Haapaperäntie 337, 85500 Nivala Puh. 040 562 8189

K-RAUTA Rautapohja Oy www.haapavedenpuukaluste.fi

Kettukallionkatu 1, 84100 Ylivieska Puh. 044 510 9334

Alavieska Ylivieska

Suomen fiksuin keittiöremontti www.elega.fi facebook.com/Elega.keittiot

Rauma + ymp.

Hyvää kevättä!

Kollan Teräsrakenne Oy

Euran Rakennustarvike Oy

Rauman Pesuhaka Oy

Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy

Vesi-Lammela Oy

Kollantie 246, 26560 Kolla www.kollanterasrakenne.fi

Nortamonkatu 18, 26100 Rauma Puh. 02 822 7187

Lujakumi Oy

Rakentajantie 2, 27510 Eura Puh. 02 8387 9150 Vaaljoentie 34, Honkilahti Puh. 040 589 2757 www.vesi-lammela.fi

Tallikedonkatu 4 E, 26100 Rauma Puh. 0400 593 538

Rauma Cata Oy

Liha-Rauma Oy

ELOn KAUPPA Koskenkylänraitti 59, 27650 HONKILAHTI Puh. 02 866 8056

Beacon Finland Ltd Oy

Heinimäen Hautaustoimisto

Euromaski Oy

Rakennus JTS Oy Jyrki Suhonen

Autovuokraamo- ja maalaamo A.V. Haanpää Oy

Euran Autotalo Jokinen & Juusela

Siikluoman Saunamaja ja Kotityöpalvelu

Säkylän Tarvikepalvelu Oy

Rauman Kuljetinasennus Oy

Säkylän Sora Pojat Oy

Pohjankatu 24, 26100 Rauma Puh. 02 8210 306

Prismarit Oy

Poraajankatu 1, 26820 Rauma Puh. 02 8387 9000

Kalliokatu 2, 26100 Rauma Puh. 02 822 7900

Hyvää kevättä!

Isometsäntie 19, 26100 Rauma Puh. 02 823 2908 www.pesuhaka.fi

Rauma • Puh. 0500 595 145 Ratakaari 25, 27500 Kauttua Puh. 050 521 4726

Rauma Puh. 050 5934 599

TEXPRO OY RAUMA www.texpro.fi Yksityishenkilöille kauppa texstore.fi

www.euromaski.fi

Ratakaari 5, Kauttua Puh. 02 8650 320

www.tarvikepalvelu.fi

Metomaantie 10, 26910 Unaja Puh. 040 556 3640

Tainan Lähimmäispalvelu Oy

Ravintola Wanhan Rauman Kellari

Toimii Pyhäjärviseudulla Anundilankatu 8, 26100 Rauma Puh. 0440 235 746 Puh. 02 866 6700 www.tainanlahimmaispalvelu.fi www.wrk.fi

Ydinvoimaosaamisen edelläkävijä www.tvons.fi

Rauma

Laakeritie 8 A, 26100 Rauma www.rakennus-jts.fi

Rauma • Puh. 040 501 2104 www.siikluoma.fi

Turuntie 133, Säkylä Puh. 0400 590 703, 0400 590 704

Länsi-Suomen OP-Isännöinti

Euroports Rauma Oy

Uusikaupunki + ymp. Hallu-Kallelan Vesiosuuskunta

Pavelan Siitoskanala

Uudenkaupungin Fysiopiste

Taivassalon Fysikaalinen Hoitolaitos

Alinenkatu 7, 23500 uusikaupunki Puh. 02 841 8470 www.uudenkaupunginfysiopiste.fi 56 | CP-LEHTI 1 | 2017

Kaitontie 144, 23800 Laitila Puh. 02 853 938

Eerontie 7, 23310 Taivassalo Puh. 02 878 111

Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky

Merimiehenkatu 16 A 1, 23500 Uusikaupunki Puh. 02 841 3247

J. E. Simola Ky

Ristentie 6, 23200 Vinkkilä Puh. 0400 825 595 www.simola.fi

Vuorikadun Kiinteistöhuolto Ky

Varanpääntie 43, 23450 Lokalahti Puh. 0500 823 855

Hyvää kevättä!

Kustavin kunta www.kustavi.fi


Porvoo + ymp. Eino Korhonen Oy

Kotiapu A-K

Porvoon Röntgen Oy

Teollisuustie 25, 06150 Porvoo www.ekoy.fi

toivottaa hyvää kevättä kaikille!

Porvoo + ymp.

Kahari & Co Eristys

Huoltopalvelu Rakennusurakointi J. Holmberg R. A. Passoja Asentajantie 3, 06150 Porvoo

Trafikant Auhtola Leif From LVI-Center Oy

Porlammin Potka Oy

Puutarhaja Taimimyymälä K. Rosenström Oy Piha-Center Mustonen Oy Porvoo

Askola Puh. 020 Puh. 040 751 7290390 5572

Bussari OyKy MG-Trans

Porvoo Porvoo • Puh. 040 900 7914

Porvoon Maske Oy Hyvää kevättä!

Nybyntie 153, 06850 Kulloo Puh. 020 766 1209

Työpajatie 22, 06150 Porvoo SANNAINEN Puh. 0400-120 020 7890 630 Puh. 172

MW Autoservice Hyvää kevättä!Oy

Yrittäjänkatu 9, 06150 Porvoo Puh. 040 593 2229

Antenni-Fix/Antenn-Fix Eläinklinikka Avec

Porvoo • Puh. 5934Porvoo 312 Asentajatie 10,040 06150 Puh. 019www.antenni-fix.fi 583 662, 040 560 1150

Eino Korhonen Oy Kotihoitopalvelu

Näsin Koulukatu 2, 06100 Porvoo Puh. 019 5244 750

Suurikyläntie 164, Kilpilahden teollisuusalue, 06850 Kulloo 07820 Porlammi www.mattilaporvoo.fi Puh. 050 548 7034

Sähköasennus Kotihoitopalvelu Kari Pääläinen Hemvårdsservice Hultintie 45,Kangas 07150 Laukkoski E-L

Puh. 0400 717040 550589 • www.antoka.fi Puh. 6833

Huonekaluverstas K. Rosentröm Oy Pirjo Weckström Porvoo Suoratie 28, 06100 porvoo Puh. 0400 207984 330 Puh. 019 5230

• Laboratorio Kaivokatu 29, 1. krs. 06100 Porvoo • Työterveyshuolto Puh. 019 524 9622 • Fysioterapia www.kuntofunktio.fi www.porvoonlaakarikeskus.fi

• Vastaanotot • Laboratorio • työterVeyshuoLto • Fysioterapia • päiVäkirurgia

ASKOLAN KUNTA

www.porvoo.fi/vesilaitos www.askola.fi

Pukkilan kunta Puh/Tel: 019 5211 500

www.pukkila.fi www.porvoonlaakarikeskus.fi

SOPARI OY

1+8 henkilöä (inva)

Tomeka TmiOy UM-Asennus

Porvoo Nybyntie 75, 06850 Kulloo Puh. Puh.040 019530 6539096 202

Raivaajantie 1, 06450 Puh. 0400 207 330Porvoo Puh. 019 549 850, 0400 455 299

Tarmolan Lasihuolto Oy Lapinjärven Apteekki Itätuulentie 1, 06150 23, Porvoo Lapinjärventie Puh. 019 668 190 07800 Lapinjärvi www.tarmolanlasi.fi Puh. 019 346 434

Tilausravintola Koukjärven Höyläämö Levinin Kellari Pukkilantie 16, 07600 Myrskylä Jokikatu 2, Porvoo Puh. 040 0400829 7145769 281 Puh. www.levinkellari.fi

JR-Romu Oy

Vanhatie 28, 07830 Pukaro Hyvää kesää! Puh. 0400 838 667

Hirvipolku 8, 06100 Porvoo Puh. 0500 711 199 Puh. 0400 491 355

Fysikaalinen • Vastaanotothoito

Henkilökuljetukset ammattitaidolla

Manner-kuljetus Oy

E-S Vartioliike Tuomikoski Oy Edström Ab Suurikyläntie 151, Porlammi

Kuntofunktio

Teollisuustie 25, 06150 Porvoo E-L Kangas/Antoka www.ekoy.fi Oy PORVOO jA LÄHIYMPÄRISTö Kotisairaanhoito, Metsäkoneurakoitsija kotipalvelut ja siivoukset Simonen Rauno Puh. 0400 717 550 Pornainen www.antoka.fi Puh. 0400 706 685

Tesjoki • Puh. 0400 714 519

to ja Se ai äinen r e p alku ollinen luonn öneriste lämm

Suomen Selluvilla-Eriste Oy Puh. 019 560 6600 www.selluvilla.net

www.lamor.com

Kuntofunktio Orimattila ymp. Fysikaalinen+ hoito

Puh. 0400 999 334 Parturi-Kampaamo Tilausajot 20 henk. Halme Lilja Puh. 040 566 0157

Erkontie 11, 16300 Orimattila sopari@sopari.fi • www.sopari.fi Puh. 03 777 6005

Kaivokatu 29, 1.krs. 06100 Porvoo Puh. 019-524 9622 www.kuntofunktio.fi Kuljetinratkaisut www.ferroplan.fi

AHS-Suunnittelu Oy

Messinkitie 10,40, 16300 Orimattila Työpajantie 06150 Porvoo Puh. 050 Puh. 02073292 780672 780

Ylitornio, Pello, Kolari + ymp. Loma-Vietonen 050 306 4114 Oy

Juvatec Oy

Kuusirannantie 59, 95675 Meltosjärvi Porvoonautoklinikka.fi Puh. 016 546 184 Puusepänkaarre 4, Porvoo www.lomavietonen.com

www.juvatec.com

Lounaspaikka Helmi

Pellon Apteekki

Linjatie 2, 95700 Pello Puh. 040 187 1557

Kukka ja Hautauspalvelu Vestola Ky Kauppatie 17, 95700 Pello Puh. 016 513 031

Kunnantie 2, 95700 Pello Puh. 0400 531 164

Kodinkone ja TV-huolto Timo Lakkapää Kivimiehenkuja 5, 95600 Ylitornio Puh. 0400 935 967

Kolarin LVI-tarvike Ky Saarentie 4, 95900 Kolari Puh. 0400 393 848

LAPLAND SAFARIS www.laplandsafaris.fi

Invavarusteinen bussi

Taksi Juha Heikkinen YLITORNIO Puh. 0500 397 025

KILPISHALLI OY Käsivarrentie 14205, Kilpisjärvi Puh. 010 320 4770 www.kilpishalli.fi

Ylläs-Äijän Majat Ky

Keskitievantie 3, 95980 Ylläsjärvi Puh. 0400 891 772

Kolarin kunta www.kolari.fi

Pellon kunta www.pello.fi

Puh. 0400 106 060

Ullan Kauppa Puh. 016 571 082

Pirkon Kenkä

Valmisbetoni Itä-uusimaa • Puh. 020 447 7690 Kiviaines Itä-Uusimaa • Puh. 020 447 7020

Puh. 016 571 136 Alkkulanraitti 60, 95600 Ylitornio

Rautalampi, Suonenjoki + ymp. Mukana tukemassa Suomen Vesileikkaus Oy Yritystie 1, 42700 Keuruu www.hoivakotimanteli.fi Puh. 040 565 7062

Rautalammin Autoapu OyOy KVR-Rakennus

Koritie 6, 77700 Rautalampi Itsehallintokuja 4, 02600 Espoo Puh. 017 Puh. 09-490 800,530 050655 912 4800

Lahden Palokalusto Oy lahdenpalokalusto.fi

RAUTALAMPI TAKAISIN MAAILMANKARTALLE www.rautalampi.fi

Suonenjoen Silmäasema Globelux Oy

Ainonkatu Pitkäsuontie 2, 35,77600 05430Suonenjoki Nuppulinna Puh. 017 546 5123451 022 Puh. 040

Tmi Harrin Hammas Asemakatu 11, Matura Korhonen

77600 36, Suonenjoki Suonpääntie 41940 Vesanka Puh. 513 652 Puh. 040 527017 4926, 014-4585 773

Pudasjärvi www.latsinmaenpuutarha.com

Sähköasennus Oikosulku & Murto

Pudasjärven Kaupunki

Kotihuolinta Hyvää kesää! Teija Palovaara

Taksipalvelu Tauriainen Ay

Fastintie 175, 04500 Kellokoski Puh. 040 565 3534

Eija Vehviläinen Tmija Tampereen TeräIisvedentie 3, 77600 Suonenjoki Kone-edustus Puh. 044 588 4421Oy

Automaatti-Anssi Kivisalmentie 1582, Katinkullan 77700 Rautalampi Kinteistöhoito Puh. 0400 579 432Oy Vuokatti

Kotisiivoukset Oulun seudulla Puh. 040 553 4558

VARATTU

Kuljetus- ja Nostopalvelu Niskanen

Hyvää kevättä!

www.op.fi

www.stainlessteam.fi

Toimintaterapia Tampere

Lomakeskus Seita

Tiurajärventie 36 A, Äkäslompolo Puh. 016-569 211 www.seitahotelli.fi

Varsitie 7, 93100 Pudasjärvi Puh. 040 8266 417

Matintie 15, 93400 Taivalkoski Puh. 040 594 7163

Tornio

www.sinmachine.fi

CP-LEHTI 1 | 2017 | 57


Kerava, Järvenpää, Tuusula, Sipoo + ymp. Hyvää kevättä! Popin Peltityö Oy järvenpää Puh. 0400 456 714

Keravan 1. Apteekki Kauppakaari 2, 04200 Kerava www.keravanapteekki.fi

Hammaslaboratorio Modent Oy

Puutarha Söderblom

TUUSULA www.tuusmet.fi

Hyvää kevättä toivottaa

Hyvää kevättä toivottaa

RH-Talli Oy

Kalliotie 2, 04360 Tuusula www.hantekno.fi

Hantekno Oy

Uudenmaan Vammaispalvelut Oy

sinettikauppias.fi

Tmi Mirkun Moppi

Mukavaa leiriä!

Tuusula Puh. 0400 420 955 www.herstiautoshop.com

Uudenmaan Kuntohoito

Uudenmaan Lukko Oy

Tuusulan mittaus ja rakennuspalvelu

Rantakatu 1, 04400 järvenpää Puh. 09 271 5117 www.kuntohoito.fi

Iso kyläntie 20, 04130 Sipoo Puh. 09 274 7300 www.uudenmaanlukko.fi

Hersti AutoShop

Tiensuuntie 32, 05400 jokela Puh. 0400 970 161

Terästie 24, 04220 Kerava Puh. 020 768 97 20 • www.putkiset.fi

Tuusula • Puh. 09 274 6360 www.jakelujuniorit.fi

jÄRVENPÄÄ

Kellokoski • Puh. 09 282 653

Kuljetus Nupponen

Laaksosuontie 45, 04130 Sipoo Puh. 050 357 3726

Jakelujuniorit Oy

Sähköpalvelu Koskela Oy

Pyydyskorventie 182, 04500 Kellokoski Puh. 0400 934 281

Tekijänkatu 16 B, 04440 järvenpää Puh. 0400 949 249

Nelikuja 3 E 13, 04220 Kerava Puh. 044 277 1112

Jousiteos Oy

Ojakärsämöntie 2, 04300 Tuusula www.jousiteos.fi

Kerava - Tuusula - järvenpää Puh. 0400 478 846

Kotipalvelu Tupastuttu Oy Tuusmet Oy

Majatie Oy

Haarajoen Siivous Oy

Sibeliuksenkatu 19 B 52, 04400 järvenpää Puh. 09 271 0051

Telinetyö Koskinen Oy Amerintie 1, 04320 Tuusula Puh. 0400 458 153

Kotipalvelu Hoiva & Harja Oy

Twinputki Oy

Myllynummentie 2, 04250 Kerava Puh. 09 279 7810 www.twinputki.fi

UVL-Talotekniikka Oy

Levysepänkaari 8, 04440 Järvenpää Puh. 075 756 5600 www.uvl.fi

www.verman.fi Puuvalonaukio, Kerava

Hyvää kevättä!

Kauppakaari 4, 04200 Kerava Puh. 09 274 7930 www.keravankeskusapteekki.fi

Eriknäsintie 131, 01150 Söderkulla Puh. 010 567 0700

Jeesus Kristus on vapahtajamme! Avoinna: ark. 7–21, la 7–20, su 11–19

Autoasemankatu 1, puh. 279 8210 Parkkitasolla alakerrassa on 140 AUTOPAIKKAA

Hyvinkää + ymp. Fysiogeriatria Kohento

Rakennuskemia Oy

Oikokuja 2 A 9, 05800 Hyvinkää Puh. 045 7840 1000 www.fysiogeriatria.fi

Kerkkolankatu 17, 05800 Hyvinkää Puh. 019 457 4400 www.rakennuskemia.fi

Hyvinkään Hyvä Kunto Oy

Arkkitehtitoimisto Kekkonen & Vuorento Oy

Uudenmaankatu 29, 05800 Hyvinkää Puh. 019 426 1200

Rantalainen Oy Hyvinkää www.rantalainen.fi

58 | CP-LEHTI 1 | 2017

HYVINKÄÄ Puh. 010 666 9030

Ventoniemi Oy

Verkatehtaankatu 2, Hyvinkää

Kauppahuone Pyrhönen

Uudenmaankatu 106, 05840 Hyvinkää Puh. 019 460 3300

Hyvinkään 1. Apteekki

Kauppalankatu 3, 05800 Hyvinkää Puh. 019 451 701

Torpankatu 28, 05830 Hyvinkää Puh. 019 871 11

www.perel.fi


Hämeenlinna + ymp. Varattu Fysioterapia- ja liikuntakeskus Loikka Hauhontie 17, 14700 Hauho Puh. 040 519 3141

M3-Logistiikka Oy

Polarpakintie 4, 13300 Hämeenlinna Puh. 0400 837 816

Rakennustarak Oy

Tekniset TV-Sävel

Pikkuparolantie 6, 13130 Hämeenlinna Puh. 0400 571 2064, 0400 716 266

Elinkeinoyhtymä A. ja T. Lehtinen

– Tilausajoa kotimaassa ja ulkomailla

Miodex Oy

American Power

Luopioistentie 1136, 14700 Hauho Puh. 040 549 8828

Hyvää kevättä!

Askartelukauppa T:mi Leila Tervapuro

Hallituskatu 1, 13100 Hämeenlinna Puh. 03 6822 013

Sähköurakointi Jari Simola

Käänteenaro 2 B, 13130 Hämeenlinna Puh. 0400 481 090

jNF TALOTEKNIIKKA jaakonkatu 42, 13100 Hämeenlinna Puh. 0400 481 197

Parturi-Kampaamo Erika

Hämeenlinnan seudun Työvalmennussäätiö Luotsi

Turuntie 11, 13130 Hämeenlinna Puh. 03 612 1433

Parolantie 34, 13130 Hämeenlinna Puh. 040 840 0726

Autoliike Linnan Auto

Hattulan kunta

Pappilanniementie 9, 13880 Hattula Puh. 03 673 11

Parolan Kukkakauppa

Koulutus- ja materiaalipalvelu Sillanrakentajat Oy

Sibeliuksenkatu 4 C 19, 13100 Hämeenlinna Puh. 050 516 4896

Mäki-Uuro Oy Vanajalinnantie 159, 13270 Hämeenlinna Puh. 03 616 1298

Terveysaseman Kahvila

Sähkö-Jore Oy Painotie 15, 14200 Turenki Puh. 045 521 4205

Poronpolku 1 A, 13500 Hämeenlinna Puh. 040 505 5157

Puh. 0500 554 294

Kotipalvelu Mailikki Tmi

Insinööritoimisto Kyösti Myllyaho

Tammitie 3, 13210 Hämeenlinna Puh. 050 462 0689

Perhekoti Jääskeläinen Oy Voutilantie 5, 13500 Hämeenlinna Puh. 040 5735 798

Parturi-Kampaamo Anne Hannukainen

Leppäkoskentie 365, 12380 Leppäkoski Puh. 044 532 3965

Pälkäneentie 180, 13600 Hämeenlinna Puh. 0400 482 178

Rakennussaneeraus J. Mikkola

Siirinkatu 1 C 10, 13270 Hämeenlinna Puh. 0400 806 520

Huoneistoremontit ja

Notkotie 11, 13210 Hämeenlinna Puh. 0400 304 331

Parpe Oy

MST-Siivous

Kuuslahdentie 78, 13500 Hämeenlinna Puh. 040 500 1109

Kuljetus Hyötylänmäki Oy

Parturi-Kampaamo Maija Kuisma

Keksikatu 5, 13110 Hämeenlinna Puh. 0400 476 817

Tasolounas

Vanajantie 7, 13110 Hämeenlinna Puh. 040 564 5477

Arkkitehtitoimisto Arcare Oy Raatihuoneenkatu 13 A, 13100 Hämeenlinna Puh. 040 520 3231

Neuropirkot Oy Kuljetusliike Matti Löflund

PR-Katto ja Rakennus Ky uudisrakennukset Kastinen Kujansuuntie 40, 14530 Leteensuo

Punojantie 8 C, 13720 Parola Puh. 040 4510 617

HTT

Paraistentie 2, 13600 Hämeenlinna Puh. 040 500 8929, 010 321 8180

Kuljetuspalvelut Lintunen & Rothsten

Helsingintie 1426, 12400 janakkala Puh. 03 630 4220, 040 189 7208

Puh. 050 568 1116

Lukkopellontie 34, 14300 Renko Puh. 03 652 6122, 050 5722 634

Lukionkatu 14, 13100 Hämeenlinna Puh. 050 512 0313

Neste K-Market Linnatuuli Janakkala

Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna Puh. 03 671 9988

Rengon Taimitarha Oy

Niina Samelin ja Silja Nasi Parolantie 91, 13130 Hämeenlinna Puh. 0400 619 552, 040 553 5753

Kouratie 15, 13800 Katinala Puh. 0400 872 162

Maisematawasti Oy

Kahilistontie 1, 13210 Hämeenlinna Puh. 03 6741 095, 0400 712 337

Psychomedical Consultation MTT Oy

Takumäenkuja 2 B, 13130 Hämeenlinna Puh. 03 652 3380

Hämeen Muuraus ja Laatoitus JR-Monitoimi om. Jarmo Matikka Hyrväläntie 609, 13500 Hämeenlinna

Histec Oy

Tevo Oy

Parolantie 43, 13720 Parola Puh. 03 637 2271

Mäntymäentie 55, 13700 Parolannummi Puh. 03 671 5350, 0400 231 262

Viipurintie 1-3, 13200 Hämeenlinna Puh. 0400 445 556

Patteritie 4, 14200 Turenki Puh. 03 687 2303

Invataksi Riitta Ylitalo

MTH-Asennus

Palkkisillantie 2, 16900 Lammi Puh. 0400 846 680, 050 396 911

Leppäsentie 34, 14300 Renko Puh. 0400 463 440

Potkurinportti 6, 14200 Turenki Puh. 040 504 765

Lammin Varaosa Ky

Tiiriönsuontie 2, 13130 Hämeenlinna Puh. 03 6127 333

Kalvolan Apteekki

Kotkajärventie 1, 14500 Iittala Puh. 03 676 9155

Sydänmaantie 163, 14810 Tuulos Puh. 040 727 6284

Elektrolinna Oy Sibeliuksenkatu 15, 13100 Hämeenlinna Puh. 03 647 070

Koulutie 7, 14500 Iittala Puh. 0400 487 664 SOraa HauHOlTa!

Murskeet 0-16, 0-32, 0-55 Täytesorat - rantakukat - seulottua filleriä

VelJeKSeT leHTInen Luopioistentie 1196, 14700 Hauho Puh. 040 549 8828

Hämedent & Rent Oy

Eteläkatu 14 B, 13100 Hämeenlinna Puh. 03 616 5141

Sähköasennus Arto Rissanen

Pellavamakasiinikuja 1, 16900 Lammi Puh. 03 633 6521, 0400 467 521

Kuurojen Palvelusäätiö SR

Brahenkatu 26, 13100 Hämeenlinna Puh. 03 625 140

Kuljetus Siukola Oy

Vanhankirkontie 30, 13800 Katinala Puh. 045 1138 174

Rovaniemi + ymp. Hautauspalvelu Luoma-aho Ky

Rovakatu 15, 96100 Rovaniemi Puh. 0400 931 774

Fysioterapeutti Mervi Ristiluoma

jousimiehentie 5 A 3, 96200 Rovaniemi Puh. 040 541 6117

Pohjois-Suomen Betonija Maalaboratorio Oy Rovaniemi • Puh. 016-364 902 www.pbm.fi

Koneliike Korteniemi Oy

Rovaniemi Puh. 020 7433 570 www.koneliike.fi

Rovaniemen Fysio ja Lääkäripalvelu ACL Oy

Valtakatu 16, 2krs, 96200 Rovaniemi Puh. 040 752 7064

VARATTU

Keskustan Lapin piiri ry

Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi Puh. 016-313 241

Kuljetusliike O. Vilander Oy Rovaniemi www.ovilander.fi

www.tamates.com

Rovakaira Oy Puh. 016 331 6200 www.rovakaira.fi

Rovaniemen Keskuspesula Oy Lähteentie 18, 96400 Rovaniemi Puh. 040 7120 340 www.rokepe.fi

Lähteentie 10, 96400 Rovaniemi Puh. 020 701 2560 Energiapolar Oy, puh. 0207 566 500, fax 0207 566 301

www.energiapolar.fi

www.laplandsafaris.fi

Heinola + ymp. Pizzeria Kebab Torino Kaivokatu 5-7, 18100 Heinola Puh. 03 715 2919

Fysikaalinen hoitolaitos Kirkonkylän Fysioterapia Hiidenhaudantie 3, 18100 Heinola Puh. 03 7183 983

Ovacon Oy

Kauppakatu 16, 18100 Heinola Puh. 044 989 7006

SYSMÄN KUNTA www.sysma.fi

CP-LEHTI 1 | 2017 | 59


Kartanonkatu 11, 30100 Forssa Puh. 03-422 2835

Puuvillakatu 40 C, 30100 Forssa Puh. 03-4246 5300

Kuhalankuja 4 C 52, 30420 Puh. 040-861 5074

Taksi J. Korsi Invavarustus

www.taksiforssa.fi Puh. 0400 311 400

Terveyskauppa Helokki

Hyvää kevättä!

Torikatu 10, Forssa Puh. 03 4355 544 Tapulikuja 6, Prismakeskus Forssa Puh. 03 4355 545

Forssa + ymp. Forssan Liivikeskus

Säästöpankinkatu 2, 30100 Forssa Puh. 03 422 2317 www.liivikeskus.fi

Jokioisten Maanrakennus Oy Vihannes Vinnikainen Oy

Auto- ja Konekorjaamo J. Saari Ky

Hyvää kevättä ! TA-Rengas Ky

Hämeentie 31, 30100 Forssa Puh. 03 422 6900 www.ta-rengas.fi

Parturi-Kampaamo Hiushuolto

Forssan Keskusapteekki Kartanonkatu 11, 30100 Forssa Puh. 03-422 2835

Puh. 03 4246 3400 Perhekuntoutuskeskus Aurinkoista Aamutähtiwww.wanhapehtoori.fi Oy Kossilantie 4 C, 30300 Forssa Puh. 0400 804 462

H E Kallioinen Oy

Kyyhkyskalliontie 1, 31600 jokioinen Puh. 0500 480 784

Hauskaa Kevättä !

kevättä!

Koneurakointi Viholainen H & T Ky

Halkivahantie 668, 31730 Honkola Puh. 0400 694 037

Autokoulu Lahtonen Oy

Vapaudenkatu 5 D, 30100 Forssa Puh. 03 4355 188

Sähköasennus Jokioisten kunt www.jokioinen.fi J-P Gröndahl Oy

Forssa • Puh. 0440 735 184 www.sahkogrondahl.fi

Putkihitsaus Pekka Saarinen Oy Forssa • Puh. 050 512 3074

www.fore24.fi NESTE-Hämeentie

Saksankatu 2, 30100 FORSSA • Puh. 03 4355 937

Taksiautoilija Kari Ahvenus

TERVEYSKAUPPA HELOKKI Torikatu 10, Forssa Puh. 03 4355 544 Tapulikuja 6, Prismakeskus Forssa Puh. 03 4355 545

Kuljetusliike Mikko Meri Oy

TAMMELA Tapiolankuja Suojoentie 27 A, 475, 31340 Porras 31630 Minkiö Puh. 0500 307 757

Forssa • Puh. 0400 846 211

Kokkojärventie 127, 31170 Savijoki Puh. 050 540 8556 www.vinnikainen.fi

Turuntie 4, 30100 Forssa Puh. 03 422 2606

Tm Seppo Rämö

Jomet Oy

Lammintie 518, 30100 Forssa Puh. 010 404 6200 www.jomet.fi

www.envor.fi

1+8 Invavarustus Tammela – Forssa Puh. 0400 208 336

Jokioisten kunta www.jokioinen.fi

Kokkola + ymp.

50 v cp-lehteä on Vesijohtoliike HT-Asennus Oy

Hansafood Oy Kokkola + ymp.

www.danskebank.fi Ab Karsolux Oy

Kringelmalmi 115, 01190 Box Puh. 0400-959 050

Oy HW-Company Ltd Yrittäjäntie 6, Kokkola Puh. 06 822 7453 www.hw-company.fi

Kruunupyyn Lentoaseman Taksi Oy

Kokkola-Camping

Pintakäsittely Rimpioja Oy

Pintaurakointi Fingerroos Oy

Lentoasema, 68500 Kruunupyy Puh. 0500 266 041

Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä

Lasso Capital Ab

Yrittäjäntie 5-7, 67100 Kokkola Puh. 044 262 6880

Meritie 10, 67100 Kokkola Puh. 06 8314 006

Wärns Metall Autoliike M. Enlund Tmi Ab Erkko Pilviniemi

Teollisuuskatu 1 as 3, 67100 Kokkola Puh. 06 831 7772

Yrittäjäntie 12, 76100 Kokkola Puh. 0207 658 200 www.haggblom.fi

Keski-Suomen

STH-Steel Kuljetus Asplund Oy Seututerveyskeskus

Löpvägen 2, 68820 Larsmo www.asplund.fi 4, 40620 Jyväskylä Tel. 050 560Hoitajantie 4818 Puh. 014-269 000

Myllymäki Teollisuus Oy Väinö Korpinen Puh. 040 182 6004Puh. 0400-245 384

Pyhtään Kukka-

Wesecon Oy Hautauspalvel

2, 49220 Silt Vanha Skrabbintie 55,Motellikuja 67500 Kokkola Puh. 0400 2130 79Puh. 0400-530 339

www.hautauspalvelut

Ab Granholm & Saarinen Oy Ab VVS-Sandström Oy N. Terjärvägen 241, 68700 Terjärv Mikael 050 521 2204 johan 0500 658 407

Siltakatu 6, Kannus Puh. 06-870 008 www.kannuksenapteekki.fi

KOKKOLA

Hagagränd 23, 68700 Teerijärvi Tel. 020 7641 630 www.vvsandstrom.fi

Lestijärven kunta

Tyllis Oy Ab

Niittykatu 4, Kokkola Puh. 06 8323 400

www.HHnet.fi

60 | CP-LEHTI 1 | 2017

www.ruoka.n

216, VARATTUPohjanpuolentie Kalkkipellontie 6, 02650 69300 Toholampi

Gunnilsvägen 7, Mettulantie 68820 Esse 17, 09430Horsmatie Saukkola6, 67400 Kokkola Tel. 050 5151 215 Puh. 040-841 4007 Puh. 045 670 1115

Halmeentie 24, 69100 Kannus Puh. 050 5922 112

Hammaslääkäri Sari Björkroth

Veckjärventie 1, 06150 Porvoo Puh. 019-523 2294

www.lestijarvi.fi

Puh. 06 8611 117

Halsuan sivuapteekki Puh. 06 863 6270

Kronobyvägen 8, 68500 Kronoby Tel. 06 8328 100


Turku + ymp. Helsingin Rauta Oy

Hyvää Kevättä!

juhana Herttuan puistokatu 16, 20100 Turku Puh. 02 253 5400

Kuuselan Puutarha

Kumipaja Oy

Kiimassuontie 114, 21330 Paattinen Puh. 02 257 0027

Kuljetus Heikki Anttila Oy Toivottaa hyvää kevättä !

Attendo Liedon Helmi Oy

APT-Elektro Oy

Rautakatu 2, 21600 Parainen www.fjader-group.fi

Kaarinan Puutyö Oy

Hautaustoimisto A. Perttala Ky

TURKU

Asianajajankatu 2, 20780 Kaarina Puh. 0400 520 547

Kiinteistöhuolto Turpeinen Oy

Asennuspalvelu Sorje Oy

Kinokatu 10, 20380 Turku Puh. 040 739 4735

Focusplan Oy

Välikatu 2, 20760 Piispanristi Puh. 0500 533 808

Pitkämäenkatu 6, 20250 Turku Puh. 010 4240 400 www.focusplan.fi

Turku • Puh. 02 5120 900 www.hytest.fi

MM-Apupalvelu

Rositan Invataksi

HTA-Urakointi Ky

Oiva-Pelti Oy

Sirkkalankatu 16 B, 20500 Turku Puh. 0500 822 346

Hyvää kevättä ! Turun Tekotekniikka Oy www.tekotekniikka.fi

Sähkötiimi IL Oy TURKU

Turun Elementtiasennus Oy

TURKU Puh. 0440 282 282

M&M Tili-Kiinteistö Oy

Turku Puh. 0400 121 667

Lihaliike Reino Jokinen Ky

PyhänKatariinantie 7, 20780 Kaarina • Puh. 040 557 3899

Lasku-Laite Oy

Nurmen Sora Ky

Humalistonkatu 16, 20100 Turku Puh. 02 2311 420

Latvalan Sora Ky

Raision Näkökulma Oy

Satakunnantie 162, 20320 Turku Puh. 02 5252 400

Tammitie 28, 21410 Vanhalinna Puh. 0400 829 076

LVI-Nolvi Oy

Maanrakennus ja Purkutyö Vehanen Oy

RTV-Yhtymä Oy

Heinäkarinkatu 16, 20300 Turku Puh. 0400 520 334, 0400 536 334

Puutyöliike Jari Tranberg

Net-Foodlab Oy

Paimio • Puh. 040 551 5256

Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky

Sepät Oy

Tematek Oy

Hiirakkokatu 4, 20380 Turku Puh. 050 505 6623

TL-Vene Oy

PL 44, 20321 Turku Puh. 0400 320 745

Teräskatu 7, 21200 Raisio

Turun LVI-Tiimi Oy

Nutturlantie 91, 21270 Nousiainen Puh. 040 518 4794, 040 520 9692

Suomen Teollisuustyökalut Oy

www.netfood.fi

Kaarina Puh. 020 7768 400 www.tematek.fi

Talotekniikka Forsblom Oy

Soliniuksenkuja 1, 21200 Raisio www.forsblom.fi

Sauvon-Kemiöntie 1091, 21570 Sauvo Puh. 0440-767 672

Wiklundin Apteekki

Stenius Palvelut Oy

Kupittaankatu 146, 20810 Turku Puh. 02 2351 222

Kauppiaskatu 7-9, 20100 Turku SOKOS WIKLUND Puh. 02 214 4400

Satanosto Oy

Mynämäen Palvelutalosäätiö Palvelutalo Tainiola Tiuvantie 11, 23100 Mynämäki Puh. 050 595 8160

Oy Milosan Ab www.milosan.fi

SKANSSI

Eja-Trans Oy www.eja-trans.fi

Kristiina Nummila LKV

Mustionkatu 1, 20750 Turku Puh. 02 2600 600

Rusko Puh. 0400 529 897 www.steniuspalvelut.fi

Tuotekuljetus Numminen Oy

Turku • Puh. 0500 227 080

www.luontaistuotejasmin.com

Veikko Nummela Oy

Antenniasennukset Kaarina Puh. 040 558 1158 www.ktv-palvelu.fi

”Siirtonurmella kotipihasi kauniiksi”

Vihervakka Oy

Lallintie 108, 21870 Riihikoski Puh. 02 486 4910

Tilimaailma Oy

Käsityöläiskatu 9, 20100 Turku Puh. 02 275 5755

Isännöinti-Saarto Oy

Uudenmaankatu 6 A 1, 20500 Turku Puh. 02 5118 500

Turku Puh. 040 735 6756

Vilomix Finland Oy www.vilomix.fi

Lähettipalvelu Esaway Oy www.esaway.com

Scason Oy

Turku • Puh. 02 276 9696 www.scason.fi

Carpecon Oy

Toivottaa hyvää kevättä !

Varattu www.keskusautohalli.fi

Pirisenkaari 30, 21380 Aura Puh. 050 558 5378 www.konetekniikkapirinen.fi

Luontaistuotteiden Erikoisliike Jasmin Tullikatu 10, 21100 Naantali Puh. 02 436 7197, 050 522 4704

Turku

Tmi SatuHelena

Insinööritoimisto Arcus Oy Linnankatu 16, 20100 Turku www.arcus.fi

Urheilijan lisävarusteet ja luonnonkosmetiikkaa

www.akselipalvelut.fi

Kampin Finanssi Oy

Riihikosken Apteekki Suomen KTV-Palvelu Oy

LIETO Puh. 02-487 1640

Airikkalantie 113, 21310 VAHTO Puh. 02 257 9368

Autoilijankatu 8, 20780 Kaarina www.veikkonummela.fi

Tili-Marvex Oy

Kimokatu 4, 20380 Turku Puh. 02-2388 831

Tasalanaukio 10, 21200 Raisio Puh. 02 430 6677

Terveisiä, Erik

Turun Terähuolto Oy

Turku www.turvata.fi

Aura • Puh. 0400 531 298

Viilarinkatu 1, 20320 Turku Puh. 02 254 7999

Wab-Siivouspalvelu

Turvata Oy Ab

Auranmaan Pesula Oy

Rekolantie 8, 21870 Riihikoski www.auranmaanpesula.fi

Puh. 0500 785 401

Kaarina Puh. 0400 222 649

Turun kauppahalli www.lihaliike.fi

www.kupittaanapteekki.fi

www.elementtiasennus.fi

Martin Apteekki

Kotipalvelu Kehäkukka

Fysioterapia Johanna Lappalainen

Turuntie 633, 21870 Riihikoski Puh. 02 4861 713

Hyvää kevättä !

ECAKIT Oy

Huvilakatu 1, 20720 Turku Puh. 010 321 0820 • www.ecakit.fi

Metsolantie 2, 21410 Vanhalinna Puh. 0400 321 921

Hallimestarinkatu 21, 20780 Kaarina Puh. 020 730 3000

Puh. 050 364 6747 www.wab.fi

Pienakkujen erikoisliike

Aninkaistenkatu 6, 20100 Turku Puh. 02 2311 884

Hytest Oy

Taatilantie 2, 21420 Lieto Puh. 044-494 3421

Tarvasjoki Puh. 050 3630 518

Fjäder Group Oy

Toivottaa Hyvää Kevättä !

Olutravintola Old Bank PAIMION KAUPUNKI www.paimio.fi

Aurakatu 3, 20100 TURKU Puh. 02 274 5700 www.oldbank.fi

Raision Ykkösapteekki Ruskon Sivuapteekki CP-LEHTI 1 | 2017 | 61


Turku + ymp. Turun Erikoistaksit Oy

Inva-/tilataksit ja linja-autot Puh. 02 2362 999 www.erikoistaksit.fi

TILINOVA Leena Kantola Kauppiaskatu 11 E 42, 20100 Turku Puh. 02 411 5100 www.tilinova.fi

Sauvon kunta

Linnankatu 9, 20100 Turku Puh. 02 23 23 23 5 www.hautaustoimistosaarinen.fi

www.sauvo.fi

www.turunvaihtoautot.net/ kuokkanen

Lakiasiaintoimisto Varatuomari Pentti Järvinen

RUSKO www.rusko.fi

Puh. 010 2866 080 www.oljykolmio.fi

Ripikatu 7 B, 21110 Naantali Puh. 0400 785 014

pentti.jarvinen@dnainternet.net

Ole huoletta. Me autamme. www.if.fi

Invataksi Janne Lindroos Puh. 0400 222 222 1 + 8 invataksi 1 + 16 hengen bussi

Hyvää kevättä!

Molemmissa autoissa invahissit!

SWECO RAKENNETEKNIIKKA RAKENNETEKNIIKAN JOHTAVA ASIANTUNTIJA SWECO RAKENNETEKNIIKKA

www.pukkila.com

RAKENNETEKNIIKAN JOHTAVA ASIANTUNTIJA www.sweco.fi www.sweco.fi

Moniosaamista ylivoimaisella ammattitaidolla

www.sol.fi

www.prafit.fi

www.sandvik.com

Huopakatto saneeraukset Varsinais-Suomessa Puh. 02-4690 250 • www.varsinaisbitumi.fi 62 | CP-LEHTI 1 | 2017

www.lahitapiola.fi


Salo, Somero, Perniö + ymp. Salon Ruosteenesto Raitalankatu 1, 24260 Salo Puh. 02 7316 888

Moto-Alm Oy Perniö Puh. 0400 786 380

Kaivinkoneurakoitsija Henry Kirjavainen

Pertteli Puh. 0500 222 449, 0440 222 449

CM-Leipuri SALO

Louhinta Laaksonen Oy

Ylikulmantie 175, 25330 Kuusjoki Puh. 0400 122 856

Kotipalvelu Näpsäkkä

Perniö • Puh. 040 510 8457

Hyvää Kevättä!

Kello ja Kulta Jokinen

Kiinteistöhuolto Lassi Tallqvist

Cencorp Automation Oy

Piilokalliontie 2, 25500 Perniö Puh. 0400 828 362

Kynttilä-Tuote Oy

Salon Moottorihuolto Oy

Omya Oy

Ratakatu 3, 24100 Salo Puh. 02 7277 100 www.salonmoottorihuolto.fi

Auto 52 Huoltokorjaamo

Perniöntie 1967 A, 25500 Perniö Puh. 02 735 2356

Halikon Huoltosähkö Oy

www.salontilausmatkat.fi

Sähköasennukset ja korjaukset Halikko • Puh. 02 736 2244

Salon Vanha Apteekki

Urakoitsija Kari Mynttinen

Vilhonkatu 8 • Puh. 02 777 6400

Perniö • Puh. 0400 535 152

Kiinteistöpalvelu Kokko

1

28.8.2009

10:45:34

Rouskutie 3 A, 24280 Salo Puh. 0400 954 836

Joensuuntie 5, Somero • Puh. 040 718 6214

Pihtipudas

Jalkaterapiakeskus

Naviculare

Valimonkatu 4, 24100 Salo Puh. 02 735 880 www.pernionliha.fi

Kikan Kukka ja Lahja

Salon Pesula Oy

Katrineholmink. p. 02-731 2241 Asemakatu 8* p. 02-733 8844 Prismakeskus* p. 02-737 1744 www.headline.ac

Perniön Liha Oy

Salo • Puh. 0500 826 390 Myymälä täynnä kivoja uutuuksia Helsingintie 21, Salo Puh. 02 733 4940

Salon Tilausmatkat Oy

Mansikkaojantie 101, 25380 Rekijoki Puh. 044 588 4022

TAKSIPALVELU Tiina Sorola Oy

joensuuntie 36, 31400 Somero Puh. 02 748 7047 www.someronfysioterapia.fi Koskenpäänkatu 9, 24100 Salo Puh. 02 731 3121 www.salonpesula.fi

Kotipalvelu Eija Tamminen

Kuiron Leipomo Oy

Mököistenkatu 12, 24100 Salo Puh. 02 731 2262 www.kuironleipomo.fi

Salo irpola.fi

Someron Fysioterapia

Kailinniituntie 6-8, 24800 Halikko Puh. 02 736 2471 www.kynttila-tuote.fi

Terttiläntie 968, 31490 Terttilä Puh. 0400 823 405

Headline logo 90x32 mm.ai

Perniö Puh. 0400 821 634

www.cencorpautomation.com

Someron Ympäristöhuolto Oy

Irpola Oy

Salon Pihamies Oy

Kello ja Kulta Plaza Puh. 02 731 2386

Katrineholminkatu • Puh. 02 731 2241 Asemakatu 8 • Puh. 02 733 8844 www.headline.ac

Raatihuoneenkatu 3, 24100 Salo Puh. Riikka 044 338 4291, Puh. Pirkko 050 3250 683

Salon Kone ja Rauta Oy Myllyojankatu 11, 24100 Salo www.skroy.com

Pihtiputaan Apteekki Asematie 5, 44800 Pihtipudas www.pihtiputaanapteekki.fi

Mikkeli + ymp. Mikkelin Toimintakeskus ry www.toimintakeskus.fi

0600 300 55 TUPLATAxI OY

Puh. 0400 151 627 www.tuplataxi.com toimisto@tuplataxi.com

Hyvää Kevättä!

Riihimäki + ymp. Siivousliike M&M Laukkanen Oy Tuulikinpolku 11, 11120 Riihimäki

Puh. 019 751 001 Päivystys 0400 483 565

Dir-Air Oy

Riihimäki • Puh. 010 4215 700 www.dir-air.fi

Tili-Tupa Oy

Kivinummen Kuljetus Oy

Urkupilli 2, 12400 Tervakoski Puh. 040 512 5155

Oitti • Puh. 0400 662 475

Riihimäen Kaukolämpö Oy

Keskuskatu 7, 11100 Riihimäki Puh. 019-751 533 www.tilitupa.com

www.oittitools.fi

Urkurakentamo Martti Porthan Oy

www.mitek.fi

Riihimäen Jätehuolto Oy www.riihimaenjatehuolto.fi

PL 79, 11101 Riihimäki Puh. 010 454 4222 www.rkloy.fi

Hyvää Kevättä!

Sastamala + ymp. Isolähteenmäki Oy Sastamala Puh. 0400 768 100

Seloy Oy

Vammalan Moottorikoneistamo Oy

Trakinkatu 6, Sastamala • Puh. 03 5143 445 www.moottorikoneistamo.com

VARATTU Raceman Oy

Poikkikatu 12, Sastamala Puh. 0400 229 025 www.raceman.fi

Keikyän Kivi Oy

Vammaksentie 1, 38210 Sastamala Puh. 03-5131 208 www.muistoksi.fi CP-LEHTI 1 | 2017 | 63


Vaasa + ymp. LVI-Dahl Oy

Kiillekuja 3, 65100 Vaasa Puh. 040 3526 539

Hartman Rauta Oy

Oy Tecon Trans Ab

johannavägen 5, 65610 Korsholm Puh. 0500 267 224

JiVe-Talot Oy

Vaasa

Finniläntie 4, 66400 Laihia Puh. 040 503 6385

Pesulakonepalvelu Daniel West

Kyrönmaan Palvelukoti Ky

Påksholmsvägen 40, 66530 Koivulahti Puh. 0500 163 070

Peltityö Åkerman

Paukkatie 10, 66500 Vähäkyrö Puh. 050 3390 422 www.peltityoakerman.fi

Uwira Oy

Vasaratie 15, 65350 Vaasa Puh. 0400 476 336

Akku-Salminen Ky

Vaasan Keskusapteekki

Tapio Lae Oy

Asematie 32, 66440 Tervajoki Puh. 06 471 3326

Liisanlehdontie 2, 65380 Vaasa Puh. 06 2410 2666

Lai-Teräs Mäkinen Ky

Vasa Stämpelcentral Kh

Drytec Oy Ab

Kirstantie 8, 66400 Laihia Puh. 06 4770 868

Markvägen 58, 65930 Södra Vallgrund Puh. 06 3527 807

Oy Kontaktor Ab

Hyvää kevättä!

Sala-ampujankatu 3, 65370 Vaasa Puh. 06 317 8408

Vasaratie 4, 65350 Vaasa Puh. 0400 667 657

Wasarör

Brudsunds byvägen 70, 66640 Maxmo Puh. 050 525 3425

Hovioikeudenpuistikko 20, 65100 Vaasa Puh. 06 3191 100

Tervajoki / Vaasa www.tapiolaeoy.com

Oy HM Profiili Ab

www.drytec.fi

Pitkäkatu 28-30, 65100 Vaasa Puh. 020 7851 250

Autokuljetus Volparts Oy

Autokorjaamo Veljekset Härtell

Ritaalanraitti 8, 66440 Tervajoki Puh. 0400 665 034, 0400 977 364

KalottihuolintaKalottspedition Ab Oy Industriområde 65520, Helsingby Puh. 050 4030 088

Vöyrintie 14, 66600 Vöyri Puh. 06 3832 074

Puusepänliike Puu- ja Venetyö www.puujavenetyo.fi

Puh. 06 3177 000

Palosaaren Metalli Oy

Svarvarintie 3, 66530 Koivulahti Puh. 0500 163 070

Vaasan Paikallisliikenne Oy öurvägen 6 B, 66800 Oravainen Puh. 06 385 0048

Laihiantie 50 B, 66400 Laihia Puh. 06 477 1477

Hundpensionat Big Dog A-Lattia Nåhls & Salo Oy

Star Trikoo

Oravaisten Apteekki

Forestoil Oy

Vaasan Pelti ja Automaalaamo Oy

Wasa Graphics Oy

Myrskylinnuntie 3, 65320 Vaasa Puh. 040 848 2214

Sähkötek Vaasa

Fuchs Oil Finland Oy

österö 2093, 66640 Maxmo Puh. 0400 865 526

Myllärinkatu 26 B, 65100 Vaasa Puh. 06 3177 900

Vaasan Sähkösovellus Oy

Laihian Fysioterapiapalvelu

Mama’s Kitchen Vähäkyröntie 374, 66440 Tervajoki Puh. 040 848 2214

Myllärinkatu 17, 65100 Vaasa Puh. 06 3170 508

Vasaratie 3 B, 65350 Vaasa Puh. 040 7700 160

VARATTU

Hovioikeudenpuistikko 11, 65100 Vaasa Puh. 044 332 1010

www.triakuntoutus.fi

WasaGroup Oy

Gneissikuja 1, 65300 Vaasa Puh. 040 5765 843

Hogia Business Software Oy Ab

Silmukkatie 4, 65100 Vaasa Puh. 050 431 3854

Vaskiluodon Ruokala Vasklot Matservering Ma-Pe / Må-Fre 6.30-15.30 Puh. 06 317 2495

Ab Sparal Oy Kairatie 11, 65350 Vaasa Puh. 050 516 6080

www.teatteri.vaasa.fi

Vöra Stålbygge Ab Rejpeltvägen 129, 66600 Vörå Tel. 06 383 2295 heikius.fi

www.rtkpalvelu.fi

Fysimedi Vaasa

info@fysimedi.fi www.fysimedi.fi Puh. 06 3577 748

Nixi-Keittiöt Rauhankatu 22, 65100 Vaasa Puh. 0400 861 150

CP-lapsityössä mukana Gallessa Sri Lankassa 64 | CP-LEHTI 1 | 2017

MAALAHDEN KUNTA MALAx KOMMUN www.malax.fi


Vaasa + ymp.

KWH-yhtymä Mirka, KWH Logistics, KWH Invest

www.kwhgroup.com Kvevlax Sparbank tel | puh +358 6 3462111

Koivulahden Säästöpankki

www.poppankki.fi/kyronmaa

Metsäkoneyhtymä Antti ja Reino Tuori

Elämänturvaa lähelläsi

Mäenpääntie 7, 66400 Laihia Puh. 0400 337 154

Kvalitativa hjälpmedelslösningar skor och skoinlägg │ ortoser och stöd kompressionsprodukter │ proteser respecta.fi

Helsinki + ymp. Celltech Oy

Höyläämöntie 11 A, 00380 Helsinki Puh. 0207 999 640

Kalsident Oy

Simonkatu 8 A, 4.krs 00100 Helsinki Puh. 09 5868 150

Kultakaraatti Oy

Aino Ackte´n tie 8, 00400 Helsinki Puh. 09 588 5595

Kristillinen Eläkeliitto Arttolantie 1, 00750 Helsinki Puh. 045 3120 310

Kiinteistömaailma Asuntovirtaus Oy LKV Tallinnanaukio 6, 00930 Helsinki Puh. 09 343 6370, 050 5880 005

Katjamaria Oy

Ratakatu 1, 00120 Helsinki Puh. 09 642 460 katjamaria.team.com

Kehohoitola Tunne & Mieli

Malminkatu 36, 00100 Helsinki Puh. 044 503 9462

Ravintola Ogeli

Mäkitorpantie 18, 00640 Helsinki Puh. 09 757 1077, 0400 796 676

Kannelmäen Hammaslääkäriasema Eero Auvinen Oy Laulukuja 4 B, 00420 Helsinki Puh. 09 5660 981

VARATTU Karitma Oy

Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki Puh. 020 7879 690

K.K. Tuomainen-Rakennus Oy

Kuhankeittäjäntie 22, 00780 Helsinki Puh. 040 501 5418, 09 827 3909

Kuljetus Kuusi Tarmo Ky Korppaanmäentie 16 B, 00300 Helsinki Puh. 0400 402 296

Hyvää kevättä! CP-LEHTI 1 | 2017 | 65


CP-liitto Suomen CP-liitto ry | Finlands CP-förbund rf | The Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki p. (09) 540 7540 (ark. klo 9–15) cp-liitto.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

Keskustoimisto toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p. 040 701 4881

suunnittelija (liikuntatoiminta) Heli Hyyryläinen (sij.) p. 044 353 3404

Aluetyön suunnittelijat

palvelupäällikkö Ilona Toljamo p. 040 757 8223

tiedottaja Saija Kivimäki (vanhempainvapaalla)

Merja Partanen | Kuopio p. 040 575 3022

järjestöpäällikkö Virpi Peltomaa p. 040 505 8329

tiedottaja Katriina Ekola p. 045 7732 4557

talouspäällikkö Jarmo Sundström p. 040 513 6328

toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p. 045 7732 4579

taloussihteeri Pirjo Sweins p. 045 7732 4558

Palvelutoiminta päivätoiminta vastaava ohjaaja Jaana Raitio p. 044 090 0353

sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Päivi Ritvanen p. 040 765 9497 kurssisihteeri Anne Heiskanen p. 044 059 2600 suunnittelija (aikuistoiminta) Heidi Huttunen p. 040 589 5893 suunnittelija (pienet vammaryhmät) Petra Peltonen p. 040 754 0914

66 | CP-LEHTI 1 | 2017

Laajasalon palveluasunnot vastaava ohjaaja Jaakko Harju p. 044 059 2637 Halisten palveluasunnot vastaava ohjaaja Anne Holmberg p. 040 581 8898 Puhetupakeskus Heli Honko-Pekkarinen p. 040 501 8212 (sähköposti: heli.honko@cp-liitto.fi)

Jari Turku | Tampere p. 0400 884 372

Piia Jolla | Oulu p. 0400 921 574 Innostun liikkumaan -hanke projektipäällikkö Johanna Pekkanen p. 044 059 8678 projektikoordinaattori Tytti Honkonen p. 044 053 3408 koulutuskoordinaattori Ida Mälkönen p. 044 747 8612 innostunliikkumaan.fi facebook.com/ innostunliikkumaan Twitter: #Liikkumaan


CP-yhdistykset Paikallisyhdistykset Suomen CP-liitto ry on 20 paikallisyhdistyksen kattojärjestö. Yhdistykset tarjoavat tukea ja järjestävät toimintaa lähellä jäseniään. Lisätietoa saat suoraan yhdistyksistä ja osoitteesta cp-liitto.fi/jasenyhdistykset.

Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistys pj. Tuula Kosonen p. 050 545 1534 tuula.kosonen66@ kymp.net Etelä-Saimaan CP-yhdistys pj. Lea Härkönen p. 045 208 7605 lea.harkonen@ gmail.com Etelä-Savon CP-yhdistys etela-savon-cp-yhdistys. weebly.com pj. Virpi Siiskonen virpi.siiskonen@surffi.fi Kainuun CP-yhdistys pj. Merja Mulari p. 040 820 0974 merja.mulari@elisanet.fi Kanta-Hämeen CP-yhdistys pj. Jouni Kotiranta p. 045 353 2965 jouni.kotiranta@ gmail.com Keski-Suomen CP-yhdistys pj. Riitta Asikainen p. 050 517 0488 riitta.asikainen@netti.fi

Kouvolan seudun CP-yhdistys pj. Tuula Häsä (pj.) p. 0400 924 283 tuula.hasa@pp.inet.fi Lahden seudun CP-yhdistys pj. Sakari Solasaari p. (03) 783 2955 sakari.solasaari@validia.fi Lapin CP-yhdistys pj. Susanna Holmisto p. 0400 698 552 Meri-Lapin alueen CP-yhdistys merilapin.cpyhdistys@ gmail.com pj. Pirjo Blomster p. 045 127 1622 pirjo.blomster1@gmail. com Oulun seudun CP-yhdistys oulun.cp.yhdistys@ gmail.com pj. Antero Jurvanen p. 040 486 4656 anterojurvanen@ gmail.com

Pohjois-Karjalan CP-yhdistys pj. Jari Rummukainen p. 050 347 6562 jari.rummukainen @kolumbus.fi Pohjois-Savon CP-yhdistys emsf.fi/cp-yhdistys pj. Arja Heiskanen p. 040 544 1917 arja.heiskanen@kuopio.fi Porin seudun CP-yhdistys pj. Timo Saarinen p. 040 564 0551 timoj.saarinen@ luukku.com Rauman seudun CP-yhdistys pj. Maria Alajääski p. 040 533 0137 maria@alajaaski.fi Seinäjoen seudun CP-yhdistys pj. Roope Järvinen p. 050 326 3665 roope.jarvinen1@ gmail.com

Turun CP-yhdistys – Åbo CP-förening turuncpyhdistys.net turuncpyhdistysry@ gmail.com pj. Raisa Herpiö p. 050 557 6445 raisa.k.herpio@ gmail.com Uudenmaan CP-yhdistys – Nylands CP-förening Gun Ainamo (tj.) p. (09) 466 033 uudenmaan.cpyhdistys@kolumbus.fi pj. Janne Mäkelä p. 045 111 7791 j.a.makela@pp.inet.fi Vaasan seudun CP-yhdistys – Vasanejdens CP-förening pj. Carola Lithen p. 050 464 0652 carola.lithen@netikka.fi

Pirkanmaan CP-yhdistys pirkanmaancp@ gmail.com pj. Janne Valkeejärvi p. 040 867 5935

CP-LEHTI 1 | 2017 | 67


7 1 0 2 t ä v i ä Kevätp Kevätpäivät 2017 Oulussa 25.-26.3.2017 Hotelli Scandic Oulu, (Saaristokatu 4, 90100 Oulu)

Kevätpäiviä vietetään Oulussa Scandicissa. Päivien teemana on jo Syyspäiviltä tutuksi tullut teema: vertaistuki. Tarkoituksena on tutustua toimivaan vertaisryhmään. Kouluttajana toimii kouluttaja ja työnohjaaja Anne Laimio. Iltapäivää jatketaan työpajojen merkeissä. Päivien virallisen ohjelman päättää Ilona Toljamon luento vammaispolitiikan ajankohtaisista asioista. Illalla juhlitaan 50-vuotiasta Oulun seudun CP-yhdistystä.

Ohjelma Lauantai 25.3.2017 12.00–13.00 Lounas 13.00–13.30 Avauspuheenvuoro Jaakko Paatero, CP-liiton puheenjohtaja Antero Jurvanen, Oulun seudun CP-yhdistyksen puheenjohtaja Juha Hänninen, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 13.30–14.30 Anne Laimio, kouluttaja ja työnohjaaja Anne alustaa luennossaan millainen vertaisryhmä on toimiva 14.30–17.15 Keskustelutuokio Minustako vertaisohjaaja? Mitä valmiuksia minulla jo on ja mitä tarvitsen lisää? Miten aloitan vertaisryhmän vetämisen yhdistyksessäni? Mitä konkreettisia asioita siihen tarvitsen? Miten tiedotan ryhmäntoiminnasta? Miten yhdistykseni on mukana tukemassa ryhmäntoimintaa? Kahvit sopivassa välissä Keskustelun purku ja yhteenveto 17.15–18.00 Ajankohtaista vammaispolitiikasta, Ilona Toljamo, CP-liiton palvelupäällikkö Sunnuntai 26.3.2017 9.30–10.00 Valtakirjojen tarkistus 10.00–12.00 Liittokokous 12.00–13.00 Lounas

Lisätiedot aluetyön suunnittelija Piia Jolla, piia.jolla (at) cp-liitto.fi, puh. 0400 921 574

KATRIINA EKOLA

Kuuntele ja keskustele!

CP-lehti 1/2017  

Seksuaalisuus, tunteet, rakkaus. Saako vammainen olla seksuaalinen? Mitä ovat seksuaalioikeudet?

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you