Page 1

LESEBOK PÅ BOKMÅL, FINSK, KVENSK, NORDSAMISK OG NYNORSK

Banani Banana

STORFJORD SPRÅKSENTER


2

Banan

STORFJORD KOMMUNE


3

Hei Jeg heter Sara. Jeg er jente. Jeg er en herlig jente, sier mamma. Verdens beste. Jenter og gutter er to helt forskjellige ting. Alle gutter og jenter har øyne, nese og munn. Jeg ser med øynene, jeg lukter med nesa og spiser med munnen. Jeg har mistet mange tenner. Derfor smiler jeg. NĂĽ skal jeg fortelle om meg selv og om ďŹ ne ting.


4

Storebror Jeg har en storebror. Han er en gutt. Noen ganger er storebror kul. Noen ganger så er han en skikkelig dust. Når storebror har besøk av sine venner, leker de gutteleker. De spiller videospill eller springer i skogen. Da får ikke jeg være med. Det er urettferdig. Storebror er så typisk guttete. Han snakker høyt og han springer fort. Og så er han kjempeflink til å tegne. Av og til så ønsker jeg at jeg hadde en lillesøster i stedet.


5

Mamma & Pappa Jeg har en mamma og en pappa. Mamma er dame og pappa er mann. Pappa har skjegg. Mamma har ikke skjegg. Jeg liker mamma og pappa. Men mamma og pappa maser mye. De maser om at jeg m책 rydde rommet mitt. Og de maser om at jeg m책 pusse tennene mine. Noen ganger m책 jeg bade selv om jeg ikke vil bade. Da sier pappa at jeg lukter som en fjert. Noen ganger lurer jeg p책 hvordan mammaen min ville sett ut med skjegg.


6

Mitt hjem Hjemmet mitt er et hus. Hjemmet mitt er rødt. Jeg bor i et rødt hus. Jeg bor hjemme sammen med mamma, pappa og storebror. Vi bor i et stort hus og jeg har et eget rom. Når jeg er hjemme, er jeg på rommet mitt, på do eller på kjøkkenet. Vi har veldig fine gardiner. Rommet mitt er det beste rommet i hele hjemmet. Der har jeg senga mi og masse ting. Og klesskapet mitt. Når jeg blir sint, så går jeg på rommet mitt. Da får ingen komme inn.


7

Katten Katten er et dyr. Katten er et kattedyr. En katt er litt myk, nei, den er kjempemyk. Den har et hode med to ører. Katten har hale. Halen kan gå opp og ned. Når katten skal prate, så sier den mjau. Mjau-mjau betyr ’Ha det bra’ eller ’Hei’. En katt har skarpe klør. Når katten blir sint, klorer den. Det gjør vondt. Med klørne kan katten drepe mus. Katten liker fisk også, spesielt laks. Jeg har en hvit lekekatt. Den fikk jeg av en gammel dame. Jeg har ikke en levende katt, for jeg er allergisk mot katter. En lekekatt klorer ikke.


8

En banan Dette er en banan. Banan er en frukt. Den er gul, og noen ganger også brun. Banan er godt. Banan smaker som banan. En banan har skall. Når man skal spise banan, så må man ta av skallet. Det heter å skrelle. Alle liker bananer, men apekatter liker bananer spesielt godt. Bananer er sunt. Når barn spiser sunn mat, vokser de seg store og sterke. Det vokser ikke bananer i hagen vår.


9


10

Prinsessekrone Prinsesser bruker kroner. De setter den på hodet. En prinsesse er en jente, som er glad i å pynte seg. Kongen er pappaen til prinsessa. Konger liker også å pynte seg. Man kan lage prinsessekroner av papir. Eller plast. I barnehager får man prinsessekroner når man har bursdag. Da kan man kalle den for bursdagskroner. Jeg har bursdag i februar. Vanligvis er det fire diamanter på en prinsessekrone.


11

Lek Å leke, det er fint. Jeg leker noen ganger inne og noen ganger ute. Jeg leker noen ganger alene og noen ganger med venner. Det beste er å leke med venner. Jeg liker å leke ute. I skogen er det artig å leke. Det er ikke artig å leke ute når det kommer en hund. Jeg har mange venner. Jeg har noen venner jeg er spesielt glad i. De er mine bestevenner. Bestevenner er det beste som finnes. Noen ganger krangler man med vennene sine. Krangler er dumt. Da blir man uvenner.


12

Lekebil Gutter leker med biler. Jenter kan også leke med biler. Biler kjører fort. Biler lager lyder. Biler lukter vondt. Storebror har mange biler. Jeg har bare to. Det er urettferdig. Men jeg har en rosa bil. Den er fin. Jeg har en fetter. Han er bare to år. Han liker også biler. Noen ganger leker han at han er en bil. Da springer han og roper ’brum-brum’. Da har han nøklene i munnen.


13

Sol Sola er gul. Sola er stor. Sola er varm. På sommeren skinner sola hele tiden. Blomstene liker sol. Sola er skikkelig lys og skikkelig skarp. Sola henger høyt i lufta. Man kan få vondt i øynene av å se på sola, men jeg har fine, røde solbriller. Sola er varm, så varm at man brenner seg og dør om man tar på sola. Hvis man skal holde sola, så må man ha en lang-lang stige.


14

Hage Jeg bor i et hus. Rundt huset er det en hage. Hva er egentlig en hage? Bare tull. Mammaer og pappaer liker hager. I vår hage vokser det bærbusker og blomster. Jeg får ikke knekke blomster. Jeg får ikke hoppe i bærbuskene. Før bodde vi i et hus hvor det ikke var hage. Jeg liker best det huset hvor det ikke var hage. Mamma og pappa sier at nå er alt bra, for nå har vi hage. Det forstår jeg ikke. Jeg liker ikke hager.


15

Blomst Blomster er fine. Alle liker blomster. Noen blomster er store. Noen blomster er små. Noen blomster koster masse penger. Blomstene har blomst og blader og stilk. Blomstene kan være i all slags farger, akkurat som regnbuen. Bladene er grønne. Blomstene kan hete forskjellige ting, for eksempel blåklokke, rose, løvetann, smørblomst, skogstjerne eller kaktus. Blomstene vokser ute i naturen eller i en blomsterpotte på vindus-karmen. Jeg liker blomster. De er vakre. Blomstene trenger vann og sollys for å vokse. På sommeren er det masse sol og masse blomster. Men på vinteren er blomstene døde og ligger under snøen. Når snøen smelter, kommer blomstene tilbake.


16


17

Lampe En lampe er en ting som lyser. Jeg bruker lamper når jeg skal se godt. Når jeg ikke har lamper, så kan jeg ikke se noe. Det blir mørkt. Lampene har et sånt glass som hjelper den å lyse. Glasset heter lyspære. En lampeskjerm gjør at det blir litt mørkere rundt lyspæra. Lampeskjermene kan være hvite eller blå. Eller rød. Jeg har en lampe i taket. Det heter taklampe. Man skal ikke leke med lamper, fordi lampene kan gå i stykker. Man kan også slå seg om man mister en lampe ned på stortåa eller lilletåa. Eller på foten.


18

Seng På rommet mitt står en seng. Den er min. Senga mi er myk og varm. Når det blir natt, så sover jeg i den senga. Over senga har jeg en liten engel. Den er helt liten, nesten like stor som hånda mi. Den passer på meg når jeg sover, for jeg vil ikke drømme ukoselige drømmer. Det kalles mareritt. Når det er natt, så skjer det egentlig ingenting noen steder. Alle barna og alle dyrene i skogen sover når det er natt. Også maurene i tua. Noen ganger når jeg sover, har jeg lampa på.


19


20

Båt Bestefaren min har en båt. Båt er egentlig som en bil. Bilen kjører fort på veien. Båten kjører fort på vann. Båter flyter. Det er rart. Når jeg legger en stein i vann, så synker steinen. En stein er mindre enn en båt. Noen ganger når jeg bader, så går jeg ned som en stein. Noen ganger klarer jeg å flyte. Hver sommer når det blir sol og varmt, så kjører jeg båt sammen med bestefar. Jeg liker å kjøre fort. Spesielt morsomt er det når man får vann i ansiktet. På vannet kan man se forskjellige fugler. Og fisk som hopper. Jeg har en egen redningsvest. Den passer meg. Jeg liker at den har fløyte.


21

Sånn er jeg Jeg er en jente og jeg liker ikke gutter noe særlig. Nabogutten er grei. Jeg er en helt vanlig jente, og jeg liker å leke sånn som jenter leker. Jeg leker med dukker og lego. Og jeg liker å sykle. Noen ganger er jeg prinsesse og noen ganger er jeg en huleboer. Når jeg er huleboer, så spiser jeg appelsiner og fanger fisk uten fiskestang. Huleboere spiser rå mat, som rå fisk. Jeg synes det er kjempeartig å skifte klær. Når jeg leker at det regner, så tar jeg på meg regntøy. Når jeg skal leke at jeg er voksen, så finner jeg klær i skapet til mamma. Og sko! Hvordan er du?


22

Banaani

STORFJORD KOMMUNE


23

Hei Minä olen Saara. Minä olen tyttö. Äiti sanoo että olen ihana tyttö. Maailman paras. Tytöt ja pojat ovat kaksi ihan eri asiaa. Kaikilla pojilla ja tytöillä on silmät, nenä ja suu. Minä näen silmillä, haistan nenällä ja syön suulla. Minulta on lähtenyt monta hammasta irti. Siksi hymyilen. Nyt aion kertoa itsestäni ja hienoista asioista.


24

Isoveli Minulla on isoveli. Hän on poika. Joskus isoveli on kiva. Joskus isoveli on tosi tyhmä. Kun isoveljellä on kavereita kylässä, he leikkivät poikaleikkejä. He pelaavat tietokoneella tai hyppivät metsässä. Silloin minä en saa olla mukana. Se on epäreilua. Isoveli on tosi poikamainen. Hän puhuu kovalla äänellä ja juoksee tosi nopeasti. Ja isoveli on huippuhyvä piirtämään. Joskus toivon, että minulla olisi pikkusisko eikä isoveli.


25

Äiti & isä Minulla on äiti ja isä. Äiti on nainen ja isä on mies. Isällä on parta. Äidillä ei ole partaa. Minä tykkään äidistä ja isästä. Mutta äiti ja isä komentavat niin paljon. He käskevät minua siivoamaan huoneen. Ja he käskevät minua pesemään hampaat. Joskus minun pitää käydä kylvyssä, vaikka en halua. Silloin isä sanoo että haisen pierulle. Joskus mietin, että minkähän näköinen äiti olisi jos hänellä olisi parta.


26

Minun koti Minun koti on talo. Minun koti on punainen. Minä asun punaisessa talossa. Minä asun kotona äidin, isän ja isoveljen kanssa. Asumme talossa ja minulla on oma huone. Kun minä olen kotona, olen omassa huoneessa, vessassa tai keittiössä. Meillä on hienot verhot. Minun huone on talon paras huone. Siellä minulla on sänky ja paljon tavaroita. Ja oma vaatekaappi. Aina kun minä suutun, minä menen huoneeseeni. Silloin kukaan ei saa tulla sinne.


27

Kissa Kissa on eläin. Kissa on kissaeläin. Kissa on aika pehmeä, tai oikeastaan tosi pehmeä. Sillä on pää, jossa on kaksi korvaa. Kissalla on häntä. Ja häntä voi liikkua ylös ja alas. Kun kissa haluaa puhua, se sanoo Miau. Miau-miau tarkoittaa ’Heippa!’ ja ’Terve!’. Kissalla on terävät kynnet. Kun kissa suuttuu, se raapii. Raapiminen sattuu. Kissa voi tappaa hiiren terävillä kynsillään. Kissa pitää myös kalasta, varsinkin lohesta. Minulla on valkoinen lelukissa. Sain sen vanhalta naiselta. Minulla ei ole oikeaa kissaa, koska olen allerginen kissoille. Lelukissa ei myöskään raavi.


28

Banaani Tämä on banaani. Banaani on hedelmä. Se on keltainen ja joskus myös ruskea. Banaani on hyvää. Banaani maistuu banaanilta Banaanissa on kuori. Jos haluat syödä banaanin, sinun täytyy ottaa kuori pois. Sitä sanotaan kuorimiseksi. Kaikki tykkäävät banaaneista, mutta apinat tykkäävät banaaneista tosi paljon. Banaani on terveellistä. Silloin kun lapsi syö terveellisesti, lapsi kasvaa suureksi ja vahvaksi. Meidän pihalla ei kasva banaaneja.


29


30

Prinsessakruunu Prinsessat käyttävät kruunuja. He laittavat kruunut päähänsä. Prinsessa on tyttö, joka haluaa näyttää hienolta. Kuningas on prinsessan isä. Kuningaskin haluaa näyttää hienolta. Voit tehdä prinsessakruunun paperista. Tai muovista. Päiväkodissa saat kruunun päähän kun sinulla on syntymäpäivä. Sellaista kruunua sanotaan syntymäpäiväkruunuksi. Minulla on syntymäpäivä helmikuussa. Tavallisesti prinsessakruunussa on neljä timanttia.


31

Leikkiminen Leikkiminen on tosi hauskaa. Joskus leikin sisällä ja joskus ulkona. Joskus leikin yksin ja joskus leikin ystävien kanssa. Hauskinta on leikkiä ystävien kanssa. Minä leikin usein ulkona. Metsässä on hauska leikkiä. Ei ole kovin hauska leikkiä ulkona, jos tulee koira. Minä pelkään koiria. Minulla on monta ystävää. Ja minulla on ystäviä joista pidän tosi paljon. He ovat minun parhaita ystäviä. Parhaat ystävät ovat maailman paras asia. Joskus riitelen minun ystävien kanssa. Riidat ovat tyhmiä.


32

Leikkiauto Pojat leikkivät autoilla. Tytötkin voivat leikkiä autoilla. Autot ajavat lujaa. Autot ääntelevät. Autot haisevat pahalle. Isoveljellä on tosi paljon autoja. Minulla on vain kaksi. Se on epäreilua. Mutta minulla on vaaleanpunainen auto. Se on aika hieno. Minulla on serkkupoika. Hän on vain kaksi vuotta. Hän leikkii paljon autoilla. Joskus hän leikkii, että hän on auto. Silloin hän juoksee ympäri ja sanoo brum-brum. Hänellä on silloin avaimia suussa.


33

Aurinko Aurinko on keltainen. Aurinko on iso. Aurinko on lämmin. Kesällä aurinko paistaa koko ajan. Kukat tykkäävät auringosta. Aurinko on oikein kirkas ja oikein valoisa. Aurinko roikkuu korkealla taivaalla. Silmiin sattuu jos tuijottaa aurinkoa. Mutta minulla on hienot, punaiset aurinkolasit. Aurinko on tosi kuuma. Niin kuuma, että ihminen saa palohaavan ja kuolee, jos siihen koskee. Jos aiot koskettaa aurinkoa, niin sinulla pitää olla pitkät-pitkät tikapuut.


34

Kukka Kukat ovat kauniita. Kaikki tykkäävät kukista. Jotkut kukat ovat isoja. Jotkut kukat ovat pieniä. Jotkut kukat ovat tosi kalliita. Kukilla on kukka ja lehti ja varsi. Kukat voivat olla kaikenvärisiä, aivan niin kuin sateenkaari. Lehdet ovat vihreitä. Kukilla on nimet, ne voivat olla esimerkiksi kissankello, ruusu, voikukka, leinikki, metsätähti tai kaktus. Kukat kasvavat ulkona luonnossa tai kukkaruukussa ikkunalaudalla. Minä pidän kukista. Kukat ovat kauniita. Kukat tarvitsevat vettä ja valoa, että ne kasvaa. Kesällä on paljon aurinkoa ja paljon kukkia. Talvella kukat kuolevat ja makaavat lumen alla. Kun lumi sulaa, kukat tulevat takaisin.


35

Piha Minä asun talossa. Talon ympärillä on piha. Mikä se piha oikeastaan on? Ihan höpö-höpö-homma. Äidit ja isät tykkäävät pihoista. Meidän pihalla kasvaa marjapensaita ja kukkia. Minä en saa katkaista kukkia. Minä en myöskään saa hyppiä marjapensaissa. Ennen asuimme talossa, jossa ei ollut pihaa. Minä pidän enemmän siitä talosta, jossa ei ollut pihaa. Äiti ja isä sanovat, että nyt meillä on kaikki hyvin, koska meillä on piha. Sitä minä en ymmärrä. Minä en pidä pihoista.


36


37

Lamppu Lamppu on asia, joka antaa valoa. Minä käytän lamppua kun minun pitää nähdä kunnolla. Jos en käytä lamppua, en näe mitään. Silloin on pimeää. Lampuissa on sellainen lasi, joka auttaa lamppua antamaan valoa. Lasia sanotaan hehkulampuksi. Lampunvarjostin antaa varjoa valon ympärille. Varjostin voi olla valkoinen tai sininen. Tai vaikkapas punainen. Minulla on katossa lamppu. Se on kattolamppu. Lampuilla ei saa leikkiä, koska lamput voivat mennä rikki. Ja kyllä sattuu, jos lamppu tippuu isovarpaalle tai pikkuvarpaalle. Tai jalalle.


38

Sänky Minun huoneessa on sänky. Se on minun. Sänky on pehmeä ja lämmin. Yöllä minä nukun siinä sängyssä. Sängyn yläpuolella minulla on pieni enkeli. Se on tosi pieni, yhtä pieni kuin minun käsi. Enkeli suojelee minua kun minä nukun, koska minä en halua nähdä epämukavia unia. Tarkoitan painajaisia. Yöllä ei tapahdu mitään missään. Kaikki lapset ja kaikki metsän eläimet nukkuvat yöllä. Jopa muurahaiset keossa. Joskus kun minä nukun, minulla on valot päällä.


39


40

Vene Minun vaarilla on vene. Vene on vähän niin kuin auto. Autolla pääsee lujaa tiellä, veneellä pääsee lujaa vedessä. Vene kelluu. Se on outoa. Jos laitan kiven veteen, kivi uppoaa heti. Kivi on paljon pienempi kuin vene. Joskus kun minä uin, minäkin uppoan kuin kivi. Joskus onnistun kellumaan. Joka kesä kun on aurinkoista ja lämmintä, minä ja vaari ajamme veneellä. Minä tykkään vauhdista. Se on tosi kivaa, kun vesi roiskuu naamalle. Veneretkellä voi nähdä paljon lintuja. Ja hyppiviä kaloja. Minulla on oma pelastusliivi. Se on juuri sopivan kokoinen minulle. Minusta on hauskaa, että siinä on pilli.


41

Tämmöinen minä Olen tyttö enkä pidä kovin paljon pojista. Naapurin poika on aika mukava. Olen ihan tavallinen tyttö ja leikin niin kuin tytöt leikkivät. Joskus leikin nukeilla ja joskus legoilla. Joskus pyöräilen. Joskus haluan olla prinsessa ja joskus luolaihminen. Silloin kun olen luolaihminen, minä syön appelsiineja ja pyydystän kalaa käsillä. Luolaihmiset syövät raakaa ruokaa, esimerkiksi raakaa kalaa. Minusta on tosi mukavaa vaihtaa vaatteita. Jos leikin että ulkona sataa vettä, laitan sadevaatteet päälle. Jos haluan leikkiä aikuista, haen äidin vaatekaapista vaatteita. Ja kenkiä. Millainen sinä olet?


42

Banaani

STORFJORD KOMMUNE


43

Hei Mie olen Saara. Mie olen tytär. Mamma sannoo että mie olen ihana tytär. Maailman paras. Tyttäret ja pojat oon kaksi eri asiaa. Kaikilla pojilla ja tyttärillä oon silmät, nokka ja suu. Mie näen silmillä, haistelen nokalla ja syön suulla. Multa oon lähtenyt monta hammasta irti. Siksi hymyilen. Nyt mie meinaan muistella ittestäni ja fiinistä asioista.


44

Isoveli Mulla oon yks isoveli. Hän oon poika. Joskus minun isoveli oon soma. Joskus isoveli oon oikhein hullu. Ko isoveljellä oon kaverit kylässä, net leikkivät pojanleikkijä. Net pellaavat videopeliä eli hyppivät mettässä. Sillon mie en saa olla matkassa. Se oon kyllä väärin.Isoveli oon kyllä tavallinen poika. Hän puhhuu kovalla äänellä ja hän laukkoo hopusti. Ja sitte hän oon niin hirmuisen seppä riittaamhaan. Joskus mie toivon että minulla olisi pikkusisar eikä veli.


45

Mamma & Pappa Mulla oon mamma ja pappa. Mamma oon vaimoihminen ja pappa oon miesihminen. Papalla oon parta. Mie tykkään mammasta ja papasta. Mutta mamma ja pappa maasaavat niin. Het maasaavat että mie häyvyn oornata minun huonheen. Ja het maasaavat että mie häyvyn pestä hamphaat. Joskus mie häyvyn tyssätä vaikka en halua tyssätä. Silloin pappa sannoo että mie haisen niin ko pieru. Joskus mie ajattelen että kummonenhan mamma olis ollu, jos hällä olis ollu parta.


46

Minun koti Minun koti oon talo. Minun koti oon punanen. Mie asun punasessa talossa. Mie asun kotona mamman, papan ja isoveljen kans. Met asumma talossa ja mulla oon oma huone. Ko mie olen kotona, mie olen omassa huonheessa, hyysikässä eli köökissä. Meillä oon fiinit kartiinit. Minun huone oon meijän talon paras huone. Siellä mulla oon oma sänky ja paljon kamppheita. Ja oma vaatekaappi. Ko mie suutun, mie menen omhaan huonheesheen. Sitte ei kukhaan saa tulla sisälle.


47

Kissa Kissa oon elläin. Kissa oon kissaelläin. Kissa oon vähän pehmeä, eli oikheesti kissa oon paljon pehmeä. Sillä oon pää ja kaks korvaa. Kissalla oon kans häntä. Ja häntä saattaa mennä ylös ja alas. Ko kissa haluaa puhua, kissa sannoo miau. Miau-miau meinaa ’Hyvästi!’ eli ’Hei!’. Kissalla oon terävät kynnet. Ko kissa suuttuu, se kynsii. Kynsiminen tekkee kipeää. Kissa saattaa tappaa hiiren terävillä kynsillä. Kissa tykkää kans kalasta, erikoisesti lohesta. Mulla oon valkea leikkikissa. Sain sen vanhalta ämmältä. Mulla ei ole elävää kissaa, ko mie olen allerginen kissoille. Leikkikissa ei onneksi kynsi.


48

Banaani Tämä oon banaani. Banaani oon frukti. Se oon keltanen ja joskus kans pruuni. Banaani oon hyvää. Banaani maistuu niinko banaani. Banaanissa oon kuori. Jos haluat syöä banaanin, sie häyvyt ottaa kuoren poijjes. Sillon sie kuorit sen banaanin. Kaikki tykkäävät banaanista, mutta apinat tykkäävät banaanista oikheen paljon. Banaani oon tervheellistä. Ko lapsi syöpi tervheellisesti, lapsi kasuaa ja tullee isoksi ja lujaksi. Banaanit ei kasua meijän kartanolla.


49


50

Prinsessakruunu Prinsessat käyttävät kruunuja. Prinsessa pannee kruunun pään päälle. Prinsessa oon tytär joka haluaa olla fiini. Kuningas oon prinsessan pappa. Kuningas kans haluaa olla fiini. Sie saatat tehhä prinsessakruunun paperista. Eli plastiikista. Baarnehaagissa sie saat kruunun pään päälle ko sulla on syntymäpäivä. Sitte saapi sanoa että kruunu oon syntymäpäiväkruunu. Mulla oon syntymäpäivä fepruaarissa. Tavalisesti prinsessakruunussa pruukaa olla neljä tiamanttia.


51

Leikkiminen Leikkiminen oon sitte oikheen soma. Joskus mie leikin sisällä ja joskus mie leikin ulkona. Joskus mie leikin yksin ja joskus mie leikin kaveritten kans. Somiinta oon leikkiä kaveritten kans. Mie leikin ushein ulkona. Mettässä oon somaa leikkiä. Mutta ei ole somaa leikkiä ulkona jos tullee koira. Mie pölkkään koirista.


52

Leikkibiili Pojat leikkivät biilitten kans. Mutta tyttäretki saattavat leikkiä biilitten kans. Biilit menevät hopusti. Biilit tekevät paljon ääntä. Biilit haisevat pahalle. Isoveljellä oon oikheen paljon biiliä. Mulla oon tyhä kaksi. Se oon kyllä väärin. Mutta mullapas oon ruusa biili. Mutta se oonki rohki fiini. Mulla oon nepukka. Hän oon tyhä kaksi vuotta vanha. Se leikkii paljon biilillä. Joskus nepukka leikkii että hän oon biili. Sitte se laukkoo ympäriympäri ja sannoo brum-brum. Ja hän pannee avvaimet suuhun.


53

Aurinko Aurinko oon keltanen. Aurinko oon iso. Aurinko oon lämmin. Kesällä aurinko paistaa koko aijan. Kukat tykkäävät auringosta. Aurinko oon oikhein kirkas ja valonen. Aurinko henkaa korkeella taivhaalla. Silmhiin tekkee kipeästi jos kattoo auringon päälle, mutta mulla oon fiinit, punaset aurinkoklasit. Aurinko oon kuuma ja poppa. Niin kuuma, että ihminen polttaa ittehen ja kuolee jos aurinkhoon koskee. Jos meinaat koskea aurinkhoon, niin sulla häytyy olla pitkätpitkät raitarakset eli traput.


54

Kukka Kukat oon kaunhiit. Kaikki tykkäävät kukista. Jokku kukat oon isot ja jokku kukat oon pienet. Jokku kukat oon oikhein tyyrhiit. Kukilla oon kukka ja lehti ja varsi. Kukat saattavat olla kaikkifärisiä, justhiin niin ko sattheenkaari. Lehet oon vihreät. Kukilla oon nimet, net saattavat olla niin ko sinikello, ruusu, keltakukka, voikukka, mettätähti eli kaktus. Kukat kasuavat ulkona luonnossa tahi kukkapotossa klasipöyvällä. Mie tykkään kukista. Kukat oon kaunhiit. Kukat tarvittevat vettä ja auringonpaistetta että net kasuavat. Kesällä oon paljon aurinkoa ja paljon kukkia. Talvella kuolevat kukat ja kukat makkaavat lumen alla. Ko lumi sullaa, niin kukat tulevat takaasin.


55

Kartano Mie asun isossa talossa. Talon ympäri oon kartano. Mikä se kartano oikeen oon? Minun mielestä se oon kyllä jo höpö-höpö-homma. Tyhä mammat ja papat tykkäävät kartanoista. Meijän kartanossa kasuaa marjapenshaita ja kukkia. Mie en saa taittaa kukkia. Mie en kans saa hyppiä marjapensaissa. Ennen met asuimma talossa jossa ei ollu kartano. Mie tykkäsin enämpi siitä talosta, jossa ei ollu kartano. Mamma ja pappa sanovat, että nyt meillä oon kaikki hyvin, ko meillä oon kartano. Sitä mie en kyllä ymmärrä. Mie en tykkää kartanoista.


56


57

Lamppu Lamppu oon vehe joka loistaa. Mie käytän lamppua ko mie häyvyn nähhä kunnolla. Jos en käytä lamppua, en näje mithään. Sitte oonki oikein pimeä. Lampuissa oon semmonen klasi, mikä tekkee että lamppu loistaa. Sen klasin nimi oon lyyspäära. Lamppuskjärmi tekkee niin että tullee vähän pimmeämpi ympäri valon. Skjärmi saattaa olla valkea eli sininen. Eli punanen. Mulla oon yks lamppu katossa. Sen oon kattolamppu. Lampuilla ei saa leikkiä, ko lamput saattavat pillaantuua ja mennä rikki. Ja kyllä joku saattaa loukkaantua jos lamppu putoaa isovarphaan eli pikkuvarphaan eli jalan päälle.


58

Sänky Minun huonheessa on sänky. Se oon minun. Sänky oon pehmeä ja lämmin. Yöllä mie nukun siinä sängyssä. Sängyn yläpuolella mulla oon pieni enkeli. Se oon oikhein pieni, kohta niin pieni ko minun käsi. Enkeli varjele minua ko mie nukun, siksi ko mie en halua nähä rumia unia. Meinaan maarerittiä. Yöllä ei tapahu mithään misshään. Kaikki lapset ja kaikki mettän elävät nukkuvat ko oon yö. Jopa muurahaiset pounussa. Joskus ko mie nukun, mulla oon valot päällä.


59


60

Vene Minun faarila oon vene. Vene oon oikeasthaan niin ko biili. Biili ajjaa hopusti tien päällä, ja vene ajjaa hopusti veen päällä. Vene kulkuu. Se oon kamala. Jos mie viskaan kiven vetheen, niin kivi vajoa paikalla. Kivi oon paljon pienempi ko vene. Joskus ku mie uin, mieki vajoan niin ko kivi. Mutta joskus mieki kulun. Joka kesä ko oon aurinkopaiste ja lämmin, mie ja faari ajamma venheellä. Mie tykkään aijaa hopusti. Se oon oikhein sommaa, ko vettä truiskuu naamhaan. Veen päällä saatta nähä paljon lintuja. Ja maikkuvia kaloja. Mulla oon oma flyytvästi. Se soppii mulle. Mie tykkään että västissä oon visselpiippa.


61

Tämmönen mie olen Olen tytär enkä mie tykkää pojista niin hyvin. Krannipoika oon kuitenki hauska. Olen oikhein tavalinen tytär ja leikin niin ko tyttäret leikkivät. Joskus leikin dokiitten kans ja joskus leegoitten kans. Ja mie tykkään syklata. Joskus haluan olla prinsessa ja joskus luolaasuuja. Ko olen luola-asuuja mie syön appelsiineja ja pyyän kallaa ilman kalatankoo. Luola-asuujat syövät raakaa ruokaa, niin ko raakaa kallaa. Mie meinaan että se oon oikhein soma vaihettaat vaatheet. Ko mie leikin että ulkona sattaa, mie nouvan saevaatheet. Ko mie leikin että mie olen raavas, mie nouvan mamman vaatheet mamman kaapista. Ja kengät. Kummonen sie olet?


62

Banรกna

STORFJORD KOMMUNE


63

Hei Mun lean Sára. Mun lean nieida. Mu eadni dadjá ahte mun lean hearvás nieida. Buoremus máilmmis. Nieiddat ja bártnit leat guokte earálágan áššit. Visot bártniin ja nieiddain leat čalmmit, njunni ja njálbmi. Mun oainnán čalmmiiguin, mun havssán njuniin ja boran njálmmiin. Mun lean massán máŋga bániid. Danin mun mojohalan. Dál mun áiggun muitalit iežan birra. Muitalan maid fiinna áššiid birra.


64

Stuorraviellja Mus lea stuorraviellja. Son lea bárdni. Muhtumin son lea hávski. Muhtumin son lea baháneahkkán. Go stuorravieljas leat ustibat guossis sii stohket bárdnestohkosiid. Sii spellet dihtorspealaid dahje njuikkodit meahcis. Dalle mun in oaččo leahkit mielde. Dat lea gal verrodat. Mu stuorraviellja lea dábálaš bárdni. Son sárdnu allagit ja viehká johtilit. Ja son lea hui čeahppi tevdnet. Muhto muhtumin mun sávan ahte mus livččii leamaš unnaoappáš mu stuorravielja sajis.


65

Eadni & áhcci ˇ ˇ Mus lea eadni ja áhčči. Eadni lea nisu ja áhčči lea dievdu. Áhčis lea skávžžát. Eatnis eai leat skávžžát. Mun liikon eadnái ja áhččái. Muhto soai kommandereba nu. Soai kommandereba ahte mun galggan čorget mu lanja. Ja soai kommandereba ahte mun galggan bassat bániid. Muhtumin mun ferten mannat riššui vaikko in hálit. Dalle áhčči dadjá ahte mun háisun dego buoska. Muhtumin mun jurddašan makkár eadni livččii skávžžáiguin.


66

Mu ruoktu Mu ruoktu lea viessu. Mu ruoktu lea ruoksat. Mun orun rukses viesus. Mun orun ruovttus etniin, áhčiin ja vieljain. Mii orrut viesus ja mus lea iežan latnja. Go mun lean ruovttus mun lean hivssegis, gievkkanis dahje mu lanjas. Mis leat hui fiinna lássaliinnit. Mu latnja lea buoremus latnja min ruovttus. Doppe lea mu seaŋga ja visot mu tiŋgat. Ja mu bivttasskáhpe. Álo go mun lean suhtus, mun manan mu latnjii. Dalle ii oktage beasa sisa.


67

Bussá Bussá lea ealli. Bussá lea bussáealli. Bussá lea linis. Bussá lea hui linis. Bussás lea oaivi ja oaivvis leat guokte beallji. Bussás lea maid seaibi. Seaibi manná bajás ja vulos guvlui. Go bussá galgá dadjat juoidá, bussá dadjá miau!. Muhto miau-miau, dat mearkkaša ‘mana dearvan’ ja ‘buorre beaivi’. Bussás leat bastilis gaccat. Go bussá suhttá, de bussá gazzu. Dat bávččaga. Bussá sáhttá gaccaiguin goddit sáhpániid. Bussá liiko guollái maid, erenoamážit lussii. Mus lea duhkoraddan bussá. Mun lean dan ožžon boares áhkus. Mus ii leat ealli, duohta bussá, daningo mus lea bussá-allergia. Duhkoraddan bussá ii gazzo.


68

Banána Dát lea banána. Banána lea šaddu. Dat lea fiskat, ja muhtumin maid ruškat. Banána lea njálggat. Banána máisto dego banána. Banánas lea garra. Jus don áiggut borrat banána don fertet váldit gara eret, dahje don fertet dan gárvvidit. Buohkat liikojit banánaide, muhto ábegáhtut liikojit banánaide erenoamážit. Banána lea dearvvašlaš. Go mánná borrá dearvvašlaš biepmuid, mánná šaddá stuoris ja gievra. Min šiljus eai šatta banánat.


69


70

Prinseassaruvdna Prinseassat geavahit ruvnnaid. Prinseassa bidjá ruvnna oaivve ala. Prinseassa lea nieida gii háliida leahkit fiinnis. Gonagas lea prinseassa áhčči. Gonagasge háliida leahkit fiinnis. Don sáhtát dahkat prinseassaruvnna báhpiris. Dahje plastihkas. Mánáidgárddis don oaččut ruvnna oaivve ala go dus leat riegádanbeaivi. Dan ruvnna namma lea riegádanbeaivveruvdna. Mus lea riegádanbeaivi guovvamánus. Dábálaččat prinseassaruvnnas leat njeallje diamántta.


71

Stoahkat Stoahkat lea hui hávski. Muhtumin mun stoagan siste ja muhtumin olgun. Muhtumin mun stoagan okto ja muhtumin ustibiiguin. Buot somámus lea stoahkat ustibiiguin. Mun stoagan dávjá olgun. Dat lea hávski stoahkat meahcis. Muhto dat ii leat hávski stoahkat olgun jus beana boahtá. Mun balan beatnagiin. Mus leat ollu ustibat. Ja mus leat ustibat geaidda liikon hui ollu. Sii leat mu buoremus ustibat. Buoremus ustibat leat máilmmi buoremus áššit. Muhtumin mun riidalan mu ustibiiguin. Riiddut leat bahát.


72

Stoahkanbiila Bártnit stohket biillaiguin. Nieiddat maid sáhttet stoahkat biillaiguin. Biillat vudjet jođánit. Biillat dahket ollu lárpma. Biillat haksojit. Mu stuorravielljas leat hui ollu biilat. Mus leat dušše guokte biila. Dat leat verrodat. Muhto mus gal lea okta čuvgesrukses biila ja dat lei hui fiinnis. Mus lea vilbealli. Son lea dušše guokte jagi boaris. Son stoahká dávjá biillaiguin. Muhtumin son stoahká ahte son lea biila. Dalle son viehká birratbirra ja dadjá brum-brum. Dalle sus leat čoavdagat njálmmis.


73

Beaiv váš Beaivváš lea fiskat. Beaivváš lea stuoris. Beaivváš lea liekkas. Geasset beaivváš báitá olles áiggi. Lieđit liikojit beaivvádahkii. Beaivváš lea hui čuovgat ja bastil. Beaivváš heaŋgá allagit almmis. Čalmmit bávččagit jus beaivváža ala geahččá, muhto mus leat fiinna rukses beaivvášláset. Beaivváš lea maid hui báhkas. Dat lea nu báhkas ahte, jus don guoskkat dasa, don buolát ja jámát. Jus don háliidat guoskkat beaivvážii, dus ferte leahkit guhkes-guhkes ráidaras.


74

Lieđit leat čábbát. Buohkat liikojit liđiide. Soames lieđit leat stuorrát. Soames lieđit leat unnit. Soames lieđit leat hui divrasat. Lieđis lea lieđđi ja lasta ja nađđa. Lieđit sáhttet leahkit máŋga ivnnis, juste dego arvedávgis. Lasttat leat ruonát. Liđiin leat namat, ovdamearkka dihte biellorássi, ruvsu, uvllorássi, fiskesrássi, guolbbanásti dahje káktus. Lieđit šaddet luonddus dahje lieđđeruhkus lásebeavddi nalde. Mun liikon liđiide. Lieđit leat čábbát. Lieđit dárbbašit ollu čázi ja ollu beaivváža. Geasset lea beaivvádat ja geasset leat ollu lieđit. Dálvet lieđit leat jápmán ja sii nohkket muohttaga vuolde. Go muohta suddá de lieđit ihtet fas.


75

Šillju Mun orun viesus. Viesu birra lea šillju. Muhto mii dat šillju rievtti mielde lea? Šillju lea mu mielas jallas ášši. Dušše eadni ja áhčči liikoba šiljuide. Min šiljus šaddet muorjemiestagat ja lieđit. Mun in oaččo botket liđiid, ja mun in oaččo njuikut miestagiid birra. Ovdal mii oruimet viesus gos ii lean šillju. Mun liikon eambbo viesuide gos ii leat šillju. Eadni ja áhčči dadjaba ahte dál lea buorebut go mis lea šillju. Dan mun in gal ipmir. Mun in liiko šiljuide.


76


77

Lámpá Lámpá lea diŋga mii čuovgá. Mun geavahan lámpá go mun ferten oaidnit bures. Jus mun in geavat, mun in oidne maidege. Dalle lea seavdnjat. Lámppás lea dakkár láse, mii veahkeha dan lámppá čuovgat. Dan láse namma lea lyspære dahje čuovgapeara. Lámpášearbma dahká ahte dat šaddá seavdnjadeabbo lámppá birra. Lámpášearbma sáhttá leahkit vielgat dahje alit. Dahje ruoksat. Mus lea lámppá dáhkis. Dat lea dáhkkelámpá. Lámppáiguin ii galgga stoahkat, daningo lámpá sáhttá cuovkanit. Ja gal sáhttá bávččagit jus lámppá gahččá juolggi ala ja deaivá stuorrabealggi dahje unnabealggi.


78

Mu lanjas lea seaŋga ja dat seaŋga lea mu. Seaŋga lea linis ja liekkas. Go lea idja mun nohkan mu seaŋggas. Seaŋgga badjelis mus lea unna eŋgelaš. Dat lea hui unni, seamma unni go mu giehta. Eŋgelaš suodjala mu go mun nohkan, go mun in hálit niegadit fasttes nieguid. Mun human dieđusge deattámiid birra. Ihkku ii dáhpáhuva mihkkege, ii gosge. Visot mánát ja meahcceeallit nohkket go lea idja. Nu maid dahket gotkkat gotkkabeasis. Muhtumin go mun nohkan mus lea lámpá nalde.


79


80

Fanas Mu áddjás lea fanas. Fanas lea veaháš dego biila. Biila vuodjá jođánit asfáltta nalde. Fanas vuodjá jođánit čázi nalde. Fanas govdo. Dat lea imaš. Jus mun bijan geađggi čáhcái, dat geađgi manná dakkaviđi gitta bodnái. Muhto geađgi lea unnibut go fanas. Muhtumin go mun gálašan, mun manan gitta bodnái nugo geađgi. Muhto muhtumin mun govddun. Juohke geassi go lea beaivvadat ja liekkas, moai áddján vudje fatnasin. Mun liikon lektui. Soma lea go čáhci doško ámadadjui. Fanasmátkin oaidná ollu lottiid. Ja guliid mat njuikkodit. Mus lea iežan govdunveasta. Dat soahpá munnje juste ja mun liikon ahte das lea njurgganas.


81

Ná lean mun Mun lean nieida ja mun in liiko bártniide. Ránnjábárdni lea oalle šiega. Mun lean dábálaš nieida ja stoagan nugo nieiddat stohket. Muhtumin stoagan dohkáiguin ja muhtumin legoiguin. Muhtumin mun sihkkelastan. Muhtumin háliidan leahkit prinseassa ja muhtumin leahkit bákteráigeássi. Go mun lean bákteráigeássi, mun boran appelsiinnaid ja bivddán guliid gieđaiguin. Bákteráigeássit borret njuoskkasnaga biepmuid, dego njuoska guliid. Mus lea duođain somá go mun molssun biktasiid. Jus stoagan ahte dat arvá olgun, de bijan arvebiktasiid nala. Jus mun háliidan stoahkat ahte mun lean rávesolmmoš, vieččan eatni bivttasskábes biktasiid. Ja skuovaid. Makkár leat don?


82

Banan

STORFJORD KOMMUNE


83

Hei Eg heiter Sara. Eg er jente. Eg er ei herleg jente, seier mamma. Den beste i verda. Jenter og gutar er to heilt ulike ting. Alle gutar og jenter har auge, nase og munn. Eg ser med augene, eg luktar med nasen og et med munnen. Eg har mista mange tenner. Difor smiler eg. No skal eg fortelje om meg sjølv og om ďŹ ne ting.


84

Storebror Eg har ein storebror, Han er ein gut. Nokre gonger er storebror kul. Nokre gonger er han ein skikkeleg dust. Når storebror har venene sine på vitjing, leikar dei guteleikar. Dei speler videospel eller spring i skogen. Da får eg ikkje vere med, Det er urettferdig. Storebror er så typisk gutat. Han snakkar høgt og han spring fort. Og så er han kjempeflink til å teikne. Av og til så ynskjer eg at eg hadde ei lillesyster i staden.


85

Mamma & Pappa Eg har ei mamma og ein pappa. Mamma er dame og pappa er mann. Pappa har skjegg. Mamma har ikkje skjegg. Eg likar mamma og pappa. Men mamma og pappa masar mykje. Dei masar om at eg må rydde romet mitt. Og dei masar om at eg må pusse tennene mine. Nokre gonger må eg bade sjølv om eg ikkje vil bade. Da seier pappa at eg luktar som ein fjert. Nokre gonger lurar eg på korleis mamma mi ville sjå ut med skjegg.


86

Heimen min Heimen min er eit hus, Heimen min er raud. Eg bur i eit raudt hus. Eg bur heime saman med mamma, pappa og storebror. Vi bur i eit stort hus og eg har eit eige rom. Når eg er heime, er eg på romet mitt, på do eller på kjøkenet. Vi har veldig fine gardiner. Romet mitt er det beste romet i heile heimen. Der har eg senga mi og masse ting. Og klesskapet mitt. Når eg blir sinna, går eg inn på romet mitt. Da får ingen komme inn.


87

Katten Katten er eit dyr, Katten er eit kattedyr. Ein katt er litt mjuk, nei, han er kjempemjuk Han har eit hovud med to øyre. Katten har hale. Halen kan gå opp og ned. Når katten skal prate, så seier han mjau. Mjau-mjau tyder: “Ha det bra” eller “hei” Ein katt har skarpe klør. Når katten blir sinna, klorar han. Det gjer vondt. Med klørne kan katten drepe mus. Katten likar fisk óg, særleg laks. Eg har ein kvit leikekatt. Eg fekk han av ei gammal dame. Eg har ikkje ein levande katt, for eg er allergisk mot kattar. Ein leikekatt klorer ikkje.


88

Ein banan Dette er ein banan. Banan er ein frukt. Han er gul, og nokre gonger også brun. Banan er godt. Banan smakar som banan. Ein banan har skal. Når du skal ete banan, må du ta av skalet. Det heiter å skrelle. Alle likar bananar, men apekattar likar bananar særleg godt. Bananar er sunt. Når barn et sunn mat, veks dei seg store og sterke. Det veks ikkje bananar i hagen vår.


89


90

Prinsessekrone Prinsesser bruker kroner. Dei set ho på hovudet. Ei prinsesse er ei jente, som er glad i å pynte seg. Kongen er pappaen til prinsessa. Kongar likar og å pynte seg. Du kan lage prinsessekroner av papir. Eller plast. I barnehagar får du prinsessekrone når du har bursdag. Da kan ein kalla ho for bursdagskrone. Til vanleg er det fire diamantar på ei prinsessekrone.


91

Lek Å leike, det er fint. Eg leikar nokre gonger inne og nokre gonger ute. Eg leikar nokre gonger åleine og nokre gonger med vener. Det beste er å leike med vener. Eg likar å leike ute, I skogen er det artig å leike. Det er ikkje artig å leike ute når det kjem ein hund. Eg har mange vener. Eg har nokre vener eg er spesielt glad i. Dei er bestevenene mine. Bestevener er det beste som finst Nokre gonger kranglar ein med venene sine. Kranglar er dumt. Da blir ein uvener..


92

Leikebil Gutar leikar med bilar. Jenter kan og leike med bilar. Bilar køyrer fort. Bilar lagar lydar. Bilar luktar vondt. Storebror har mange bilar. Eg har berre to. Det er urettvist. Men eg har ein rosa bil. Han er fin. Eg har ein fetter. Han er berre to år. Han likar óg bilar. Nokre gonger leikar han at han er ein bil. Da spring han og ropar ‘brum-brum’. Da har han nyklane i munnen.


93

Sol Sola er gul. Sola er stor. Sola er varm. På sommaren skin sola heile tida. Blomane likar sol. Sola er skikkeleg lys og skikkeleg skarp. Sola heng høgt i lufta. Du kan få vondt i augene av å sjå på sola, men eg har fine, raude solbriller. Sola er varm, så varm at ein brenn seg og døyr om ein tar på sola. Viss ein skal halde sola, må ein ha ein lang, lang stige.


94

Hage Eg bur i eit hus. Rundt huset er det ein hage. Kva er eigentleg ein hage? Berre tull. Mammaer og pappaer likar hagar. I hagen vår veks det bærbusker og blomar. Eg får ikkje knekkje blomar. Eg får ikkje hoppe i bærbuskene Før budde vi i eit hus der det ikkje var hage. Eg likar best det huset der det ikkje var hage. Mamma og pappa seier at nå er alt bra, for nå har vi hage. Det forstår eg ikkje. Eg likar ikkje hagar.


95

Blomar Blomar er fine. Alle likar blomar Nokre blomar er store. Nokre blomar er små. Nokre blomar kostar masse pengar. Blomane har blome og blad og stilk. Blomane kan vere i alle slags fargar, nett som regnbogen. Blada er grøne. Blomane kan heite ulike ting, for eksempel blåklokke, rose, løvetann, smørblome, skogstjerne eller kaktus. Blomane veks ute i naturen eller i ei blomsterpotte i vindaugskarmen. Ek likar blomar. Dei er vakre. Blomane treng vatn og sollys for å vekse. På sommaren er det masse sol og masse blomar. Men på vinteren er blomane daude og ligg under snøen. Når snøen smeltar, kjem blomane tilbake.


96


97

Lampe Ei lampe er ein ting som lyser. Eg brukar lampe når eg skal sjå godt. Når eg ikkje har lamper, så kan eg ikkje sjå noko. Det blir mørkt. Lampene våre har eit sånt glas som hjelper det å lyse. Glaset heiter lyspære. Ein lampeskjerm gjer at det er litt mørkare rundt lyspæra. Lampeskjermane kan vere kvite eller blå. Eller raude. Eg har ei lampe i taket. Det heiter taklampe. Du skal ikkje leike med lamper, fordi lampene kan gå sund. Du kan og slå deg om du misser ei lampe ned på stortåa eller lilletåa. Eller på foten.


98

Seng På romet mitt står ei seng. Senga er mi. Senga mi er mjuk og varm. Når det blir natt, søv eg i den senga. Over senga har eg ein liten engel. Han er heilt liten, nesten like stor som handa mi. Han passar på meg når eg søv, for eg vil ikkje drøyme ukoselege draumar. Det kallast mareritt. Når det er natta, hender eigentleg ingen ting nokon stad. Alla barna og alle dyra i skogen søv når det er natt. Maurane i tua óg. Nokre gonger når eg søv, har eg lampa på.


99


100

Båt Bestefaren min har ein båt. Båt er eigentleg som ein bil. Bilen køyrer fort på vegen. Båten køyrer fort på vatnet. Båten flyt. Det er rart. Når eg legg ein stein i vatn, søkk steinen. Ein stein er mindre enn ein båt. Nokre gonger når eg badar, så går eg ned som ein stein. Nokre gonger klarer eg å flyte. Kvar sommar når det blir sol og varmt, så køyrer eg båt saman med bestefar. Eg likar å køyre fort. Spesielt morosamt er det når eg får vatn i andletet. På vatnet kan ein sjå ulike fuglar. Og fisk som hoppar. Eg har ein eigen redningsvest. Han passar meg. Eg likar at han har fløyte.


101

Sånn er eg Eg er ei jente og eg likar ikkje gutar noko særskild. Granneguten er grei. Eg er ei heilt vanleg jente, og eg likar å leike sånn som jenter leikar. Eg leikar med dokker og lego. Og eg likar å sykle. Nokre gonger er eg prinsesse og nokre gonger er eg ein holebuar. Når eg er holebuar, så et eg appelsiner og fangar fisk utan fiskestong. Holebuarar et rå mat, som rå fisk. Eg synest det er kjempeartig å bytte klede. Når eg leikar at det regnar, så tar eg på meg regntøy. Når eg skal leike at eg er vaksen, så finn eg klede i skåpet til mamma. Og skor. Korleis er du?


102

STORFJORD KOMMUNE 9046 OTEREN post@storfjord.kommune.no www.storfjord.kommune.no & www.spraaksenter.no Tekst og idé: Silja Skjelnes-Mattila Illustrasjoner: Anni Huttu Takk til eminent språkhjelp: Edith Båhl, Mervi Haavisto, Tom Werner Hansen, Sven Mannela, Rolf Olsen og Saara Pudas. Trykkeri: Lundblad Media AS, Tromsø Opplag: 750 Grafisk formgiving: Colibri Design · www.colibridesign.no

ISBN: 978-82-998673-4-4


103


104

Banan Dette er en banan. Banan er en frukt. Den er gul, og noen ganger også brun. Banan er godt. Banan smaker som banan. En banan har skall. Når man skal spise banan, så må man ta av skallet. Det heter å skrelle. Alle liker bananer, men apekatter liker bananer spesielt godt. Bananer er sunt. Når barn spiser sunn mat, vokser de seg store og sterke. Det vokser ikke bananer i hagen vår.

STORFJORD SPRÅKSENTER ISBN: 978-82-998673-4-4

Profile for COLIBRI design

BANANI BANANA  

Lesebok på bokmål, finsk, nordsamisk og nynorsk.

BANANI BANANA  

Lesebok på bokmål, finsk, nordsamisk og nynorsk.

Advertisement