Page 1

Cockerspanieli Cockerspanielit ry:n jäsenlehti

1/2019

Cockerspanieleiden yleisimmät kuolinsyyt

Esittelyssä vuoden 2018 parhaat cockerit Harrastajahaastattelussa Milla Tuomi 1


Materiaalin toimittaminen Cockerspanieli-lehteen Aineistopäivät ja ilmestymisaikataulu 1/2019 aineistopäivä 1.2., ilmestyyyy maaliskuussa 2/2019 aineistopäivä 1.5., ilmestyy kesäkuussa 3/2019 aineistopäivä 1.8., ilmestyy syyskuussa 4/2019 aineistopäivä 1.11., ilmestyy joulukuussa Aineiston toimittaminen sähköpostiosoite: cockerspanielilehti@gmail.com Huom! Kun lähetätte materiaalia sähköpostiin, otsikoikaa viesti selkeästi niin, että heti otsikosta käy ilmi, mihin viesti liittyy. Aineistovaatimukset Tekstit • Mieluiten .doc tai .rtf muodossa. Ei pelkkänä sähköpostina. • Tekstiin ei minkäänlaisia muotoiluja. Jos haluat jutustasi tietynlaisen, laita mukaan taittomalli. • Jos kopioit materiaalia (esim. tuloksia) netistä, muistathan muokata tekstin valmiiksi. Näin säästät taittajan aikaa huomattavasti. Kuvat • Digitaaliset mahdollisimman alkuperäisinä. • Internetsivuilla olevien kuvien laatu ei riitä painotuotteeseen. Lehteen tulevien kuvien on oltava vähintään 300 px/inch. • Ilmoitathan kaikkien kuvien yhteydessä kuvaajan nimen. • Nimeä kuvat tunnistettaviksi (esim. koiran virallisella nimellä tai jutun nimen mukaan).

Cockerspanieli Cockerspanielit ry:n julkaisema jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kirsi Niittymäki vastaava toimittaja Marianne Sundblad päätoimittaja Tiina Hallenberg taittaja Lehden teossa auttoivat: Santra Hallenberg Lea Kilpeläinen Pertti Konola Nina Mahlanen Hertta Pirkkalainen Paula Pöysti Ulla Ruistola Susanna Sinisaari-Kaislo Toimitus pidättää oikeuden valita lehdessä julkaistavan aineiston sekä tarvittaessa lyhentää artikkeleita ja oikolukea ne. Julkaistujen kirjoitusten osittainenkin lainaaminen ilman toimituksen tai kirjoittajan lupaa on kielletty.

Huolehdithan, että sinulla on käyttöoikeus lähettämääsi materiaaliin. Ilmoitushinnat 2019 koko: leveys x korkeus Jäsenhinnat (värillinen) 1/6 sivua (8 cm x 8 cm): 20 euroa (75 euroa/ 4 lehteä) 1/4 sivua (8 cm x 12 cm): 25 euroa (90 euroa/ 4 lehteä) 1/2 sivua (17 cm x 12 cm): 30 euroa (110 euroa/ 4 lehteä) 1/1 sivua (17 cm x 24 cm): 45 euroa (150 euroa/ 4 lehteä) Valionarvo- ja in memoriam -ilmoitukset ovat jäsenille ilmaisia. Ei-jäsenet 1/2 sivua: 70 euroa 1/1 sivua: 110 euroa Ilmoitukset on maksettava ennen lähettämistä Cockerspanielit ry:n tilille FI71 1597 3000 1026 41, käyttäen viitettä 6800. Liitä maksukuitit tai maksupäivä ja arkistointitunnus ilmoituksen mukaan. Lehden koko B5 Painopaikka Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero

2

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Kannen kuva: Rufus Kuvaaja Santra Hallenberg


Puheenjohtajan palsta

Hyvä Cockeriväki! Kevät alkaa jo antaa merkkejään, on ollut kovin lumisateista, vetistä, välillä kaunista ja kuivaa. Koirien kanssahan tämä on välillä loistavaa ja välillä työntäyteistä. Cockerspanielit ry:n toiminta tapahtuu täysin vapaaehtoisvoimin. On siis ymmärrettävää, että välillä vapautuu paikkoja niin hallituksessa kuin toimihenkilötehtäviinkin. Elämäntilanteet muuttuvat, ja Cockerspanielit ry etsii tällä hetkellä kesäleirille vastuuhenkilöä sekä Lapin alajaostolle vastuunkantajia. Sosiaalinen media on tuonut paljon mahdollisuuksia yhdistystoimintaankin, mutta myös jonkin verran haasteita. Olen miettinyt, että tähän olisi syytä kiinnittää jatkossa huomiota. Pitäisikö rotuyhdistyksellemme laatia virallinen strategia esim. viideksi vuodeksi kerrallaan ja tämän tueksi erillinen some-strategia? Näiden avulla pyrkisimme sitten keskustelemaan niin keskenämme kuin tiedottamaan jäseniämme ajankohtaisista asioista. Toivoisin, että rotujärjestömme statuksella Cockerspanielit ry:n Facebook-sivujen päivitykset nostettaisiin esimerkillisiksi! Olen hämmentyneenä pannut merkille, että kovinkaan monella koirayhdistyksellä ei ole strategiaa, jonka pohjalle yhdistyksen toiminta rakentuu. Toinen asia yhdistyksen kehittämisen kannalta olisi yhteinen suunnittelupäivä hallituksen ja toimihenkilöiden kanssa. Suunnittelupäivän aikana keskittyisimme seuraavan vuoden toiminnan suunnittelun painopisteisiin ja talousarvioon. Keskustelun teemana voisi olla, miten voisimme tehdä yhdistyksen toimihenkilöitä tutummaksi kentällä, kokeissa, näyttelyissä sekä auttaa cockerspanieleiden kasvattajia/omistajia/harrastajia entistä paremmin. Cockerspanieli on monipuolinen koira. Tätä haluaisin myös tuoda enemmän esille. Uutta tai oikeastaan paluuta vanhaan, on se, että vuoden 2019 kevätkokouksen yhteydessä tarjotaan mielenkiintoinen Katriina Tiiran pitämä luento sekä tarjotaan maittava brunssi. Toivon kaikille cockeri-ihmisille aktiivista, positiivista ja uuden oppimisen uutta vuotta 2019. t. Kirsi

3


Tässä lehde Puheenjohtajan palsta 3 Tässä lehdessä 4 Päätoimittajan pöydältä 6 Vuoden 2018 cockerit 7 Cocker of the Year 7 Cocker of the Year -menestyneet 8 Metsästyscockerivuosi 2018 oli korkealuokkainen 12 Vuoden Metsästyscockerit 13 Vuoden MEJÄ-cockerit 18 Vuoden Toco-cockerit 22 Vuoden Agilitycockerit 27 Vuoden Triplakoirakisa 33 Jalostustoimikunnan palsta 38 Miksi terveystarkastaisin terveen koiran 40 Cockerspanieleiden yleisimmät kuolinsyyt 41

kuva Heli Härkälä

4

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Kuva Sami Finnig


sä lehdessä Turku Top Dog Show 43 Onnellisesti vakuutettu – näin hankin vakuutuksen koiralleni 44 Talvikuvia 46 Koiran luonne ja kasvatusyö 48 Kaipaisiko koirani hierontaa? 52 Cockerimestaruus Skotlannin nummilla 56 Tavoitteena vesityö 59 Koiraexpoilua 60 Cocker of the Year 2019 62 Valiot 63 Hallituksen palsta 68 Vuosikokouskutsu 74 Syyskokouksen pöytäkirja 74

kuva Inka Tuomi

Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 77 Hallitus ja muut toimihenkilöt 81 Jäsensihteerin palsta 83

5


Päätoimittajan pöydältä Kädessäsi on lehden vuoden ensimmäinen numero, jossa perinteisesti esitellään viime vuoden parhaat koirat. Ne kauneimmat, nopeimmat, tottelevaisimmat, fiksuimmat, nenäkkäimmät, noutavimmat… Hienoja koiria ja hienoja omistajia. Jos te, koirien omistajat, ette olisi nähneet sitä vaivaa, että koulutatte koiranne, treenaatte ylösajoa, vedätte iltamyöhään lähimetsään verijälkiä, hiotte tokoliikkeitä, hikoilette agilityhallissa, treenaatte kehäesiintymistä ja seisottamista, emme voisi tässä lehdessä lukea näistä hienoista tuloksista. Eikä teillä olisi ollut niin paljon ikimuistoisia hetkiä koiranne kanssa. Minusta jokaisen menestyneen koiran esittelystä huokuu nimenomaan tämä: yhdessä harrastaminen. Jos sitten vielä menestyy, sen parempi. Lukekaa ihmeessä, ihania tarinoita yhdessä harrastamisesta! Harrastaminen koiran kanssa ei kuitenkaan edellytä vain halua vaan pitää olla aikaa ja rahaa. Koirakoulujen kurssien hinnat ovat aika mehukkaita, ja sitoutuminen esimerkiksi viideksi torstai-illaksi on aika haasteellista. Meillä itse kullakin kun kuitenkin on omat juttumme: perhe, työ, omat harrastukset ja velvoitteet. Harrastaminen ei kuitenkaan aina vaadi mitään ihmeellisiä muotoja. Toki yksin on aika haasteellista aloittaa uutta harrastusta, mutta esimerkiksi Facebook on avannut ihan uusia mahdollisuuksia rakentaa harrastusryhmiä. Monilla kasvattajilla on esimerkiksi kehätreeniryhmiä tai muita vastaavia, mutta kuka vain voi kutsua tuttuja ja vähemmän tuttuja mukaan Facebookissa, varata halliajan ja käydä vaikka tokoilemassa. Paljon tietysti auttaa jos saa mukaan jonkun vähän kokeneemman harrastajan. Suosittelen! Se on hauskaa. Treenatessa tutustuu uusiin koiriin ja ihmisiin, eri-ikäisiin ja aivan eri taustoista tuleviin. Siinä oppii uusia asioita ja voi jopa saada koiralleen hoitopaikan seuraavaa lomaa ajatellen. Mukavaa harrastusvuotta!

Marianne PS. Alla olevassa kuvassa osa meidän vapaamuotoisen treeniryhmämme jäsenistä: neljä turboa, kaksi näyttistä ja yksi puudeli. Tällä kertaa muut harjoittelivat agilityä ja me Kiran kanssa näyttelykehässä ravaamista. Ja yksi hienohelma ei tullut mukaan kuvaan kun ei ymmärrä, miksi pitäisi olla kuvassa koirien kanssa.

6

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Vuoden 2018 Cockerit Cocker of the Year

C.I.E POHJ MVA, DK MVA, SE MVA(N), NO MVA, NL MVA, BALT MVA, EE MVA, LV MVA, LT MVA, BALT VMVA, EE VMVA, LV VMVA, LT VMVA, V-12, V-14, V-17, VV-18 HeJW-10, HeW-12, HeW-14, HeW-17, HeVW-17, PMV-17, PMVV-17, LTV-12, EEV-12, EEV-18, EEVV-18 Vuoden Spanieli 2012 SSL Vuoden Cockeri 2012 Cocker of the Year 2012 Cocker of the Year 2014 Cocker of the Year 2018 SKL:n Vuoden veteraani no2

COASTLINE JOHNNY B.GOOD ”Alan” (i. SH CH Bitcon Let’s Dance e. FI MVA Coastline Hippie Girl) kasvattaja Taina Lehtonen Tilastoissa 39 näyttelyä Suomessa Alanin kilpailukaudelta 2018: 36 x ROP veteraani, 2 x VSP veteraani, 10 x BIS veteraani 1-4 sijoituksia ja n.7 x 6:n parhaan joukkoon 16 x ROP, 7 x VSP, 9 x RYP 1-4 sijoituksia, n 5 x 6:n parhaan joukkoon sekä BIS 2 37 x PU1-PU4 sijoitusta + 4 x NORD serti ja 2 x NORD vara-serti! Vain kahdesti Alan ei sijoittunut paras uros -kisassa! 15 kansainvälistä, 14 kaikkien rotujen, 6 NORD, 3 ryhmä- ja 1 erikoisnäyttely, joissa yhteensä 35 eri ulkomuototuomaria useasta eri maasta arvosti Alanin näin korkealle. KIITOS!

7


Alan on hyvin avoin, iloinen, hyväntuulinen veteraani, 9-vuotias laumanjohtaja. Alanin kanssa siirrymme pikkuhiljaa eläkkeelle. Muutamiin satunnaisiin näyttelyihin tulemme vielä suuntaamaan tulevaisuudessakin. Veteraanit ovat omaa luokkaansa, ovat jo paljon nähneitä ja kokeneita, joten heille antaa myös hieman enemmän erivapauksia kuin nuorille. Kaikesta näyttelyhommista huolimatta Alan elää meillä ihan tavallista perhekoiran elämää. Lötköttelee sohvalla ja nukkuu sängyssä. Tietty ruokapöydästä herkkujakin tipahtelee juuri sopivasti. Enimmäkseen toivomme vain vielä monta tervettä vuotta eteenpäin. omistajat Mariann Korpi & Anett Finnig KIITOS yhteistyökumppanimme Royal Canin

Cocker of the Year -menestyneet 2. Northworth Jumper Just Fits kasv. Nina Kauhanen, om. Tuuli Rossi

kuva KUVAUKSELLISTA

Juulin näyttelyvuosi sisälsi lukuisia onnenhetkiä ja loppuhuipennus vuodelle oli enemmän kuin olisin voinut edes toivoa. Messukeskuksen voittajanäyttelyn ryhmävoitto oli jotain sellaista, mistä olen voinut vain unelmoida! Juuli on ryhdikäs ja iloinen esiintyjä, jonka kanssa on ilo käydä näyttelyissä, tästä on siis hyvä jatkaa uusiin koitoksiin. Juuli on kotioloissa varsin toimelias koira, joka osaa yllättää monin eri tavoin. Kiitos kaikille teille, jotka olette kannustaneet meitä viime vuonna ja erityiskiitos Juulin kasvattajalle Nina Kauhaselle tästä upeasta koirasta. Tuuli & Juuli

8

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


3. Triplet Quartz kasv. & om. Heli Härkälä Ikuinen ”pikkupoika” Tiku hurmasi yhä 11-vuotiaana tuomarit. Viime vuodelta kertyi mm BIS-voitto, BIS -veteraanisijoituksia sekä Kellikseltä pu 4 -sija. Tikun vahvuuteen kuului kaunis cockerin pää, hyvä runko sekä tasapainoinen kokonaisuus varustettuna vaivattomilla ryhdikkäillä liikkeillä ja kauniilla turkilla. Tikun kehäkarisma ja alati heiluva häntä saivat tuomareilta kiitosta. Tiku poistui kehästä useinmiten vinkukarvarotta suussaan ja onpa joskus juostu viimeinen kierros rotta suussa BIS -veteraaniksi, kun en rottaa suusta pois saanut...

kuva Arja Levo

4. Honeywater’s Catch Of The Day kasv. Karoline Djerfin, om. Nina Kauhanen Kun näin Wesleyn eli virallisesti Rigas winner-18 ja Fin W-18 Honeywater`s Catch of the Dayn kasvattajan Karoline Djerfin astutusilmoituksen FB:ssä, tiesin heti että tuosta yhdistelmästä haluan varata punaisen uroksen, mikäli sellainen syntyy. Olin melko varmasti ensimmäinen varausta tekemässä, ja ilokseni Karo kertoi heti, että mikäli hyvä punainen uros syntyy, se on minun. Emmehän me voineet vielä tietää, syntyykö pentueessa kaunista punaista urosta. Onnekseni punainen uros syntyi ja näytti olevan myös lupaava. Wesley oli melkein 4 kk kun hain kotiin sen, ja se oli varmasti yksi kilteimmistä koiramatkaajista elämäni varrella. Kaikkien kommervenkkeleiden jälkeen kun Monica F:n auto hajosi (olimme tehneet treffit hänen kuva Sandra Mäki luokseen) aamulla laivaan ajaessamme, jouduttiin turvautumaan hinausautoon ja palaamaan takaisin – kotimatkani siirtyikin sitten iltaan. Ei siinä kaikki, oli vilkkain kesäloma-ajankohta joten hyttiä en saanut kotimatkalle. Harvinaista kyllä Wesley nukkui kassissa vieressäni laivan lattialla ja vieläpä kun tukki koko yön. Ajattelin kyllä silloin, että ei tuollaista pentua ole olemassakaan. En ollut itsekään matkannut laivan yleisöosastolla sitten teinivuosien, koettelemus oli kyllä omaa luokkaansa. Siitä meidän yhteinen taival lähti, ja Wesleystä sanottakoon, että se on yksi iloisimmista, positiivisimmistä, ja todella kilteimmistä koirista, joita olen kasvattanut/omistanut. En vieläkään tiedä, miltä Wesleyn murina kuulostaa, mahtaako olla täysin tietämätön, että sellaistakin äänensävyä voisi käyttää. Wesleystä kasvoi kaunis valloittava ja menestyksekäs näyttelykoira, ja sen lisäksi aivan loistava siitoskoira. Vuonna -18 siis voitokkain yksivärinen uros Suomessa. Nina

9


5.Ten Grade's Exact Online kasv. Minna Kinnunen, om. Susanna Pikkarainen & Satu Utriainen

6. Dazzlingtails Gentleman Like Daddy kasv. & om. Mari Hotti

7. Flushing Meadow’s Elsa Beskow kasv. Sabina Buchert om. Mariann Korpi & Anett Finnig

8. April Fire Black Petrs kasv. Petr Studenik om. Minna Kinnunen & Nina Kauhanen

kuva Miia Aapro

10

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


9. Backhills Myfair Lady kasv. Karin Staff om. Elli Ristiharju & Heli Rummukainen

kuva Heli Rummukainen

10. Aamunkoiton Pinkie Pie kasv. Jaana Kaltio om. Hanna Kärkkäinen

kuva Harri Forss

11. Benchmark Early Choice kasv.Mariann Korpi & Anett Finnig, om. Catharina Henriksson 12. Wild Darling Royal Light Of Life kasv.& om. Helena Juvonen 13. Näckrosdammens Cartier kasv. Ann-Christin Olsson. om. Paula Saarinen 14 Flyers Abrakadabra kasv. Paula Saarinen, om. Paula Saarinen & Tuuli Rossi 15. Benchmark Quite Cool King kasv. Mariann Korpi & Anett Finnig, om. Laura Rissanen 16. Margate Double Action kasv. Marjut Kakko, om. Kirsi Söderström 17 Manaca’s Sara Smile kasv. Monica Forsander, om. Reia Leikola-Wallden 18.. Breeze Frecia kasv.& om. Pirjo & Kirsi Lehtonen 19. Rassel’s Candy Queen kasv. & om. Kirsi & Hannele Helenius 20. Venancio De Andaba Xey kasv.& om. Pedro De Andaba

11


Metsästyscockerivuosi 2018 oli korkealuokkainen Viimevuotinen yhteenveto alkoi toteamuksella, että cockerspanieli on koekäyntien perusteella nousemassa merkittäväksi metsästyskoiraroduksi. Vuonna 2018 cockereiden osalta spanielien metsästyskoekäyntejä kirjattiin yhteensä 105, mikä on vähemmän kuin viimevuotinen ennätys 117. Cockerspanieli on silti näiden lukujen myötä jo kiilaamassa itseään vakavasti otettavien ja käytössä arvostettavien metsästyskoirarotujen joukkoon. Metsästyskokeen pääsylipun vesityökokeen kautta lunasti 22 uutta cockeria, joista seitsemän ehti jo varsinaisessa kokeessakin käydä. Cockereita osallistui myös SPME-V -kokeeseen (vesilintukoe) 8 koekäynnin verran. Viime vuoden metsästyscockeri Hawkvalley Sagittarius ”Gitta” ohjaajansa Lauri Kanervan kanssa saavutti koemuodosta komean VOI 1-tuloksen. Hienoa on myös, että cockereiden jokainen SPME-V-koekäynti johti luokkatulokseen. Viime syksynä saatiin parantuneen luonnonlintukannan johdosta pidettyä perinteinen riekkokoekin Inarissa. Maastossa kuljettiin kahtena päivänä. Sunnuntain tulokset olivat pelkkää viivaa, kun riistatilanteita ei saatu. Lauantaina metsästysonnea oli paremmin mukana, ja jokainen koira sai antaa näyttönsä riekoilla ja kaikki saivat tuloksen. Pitkästä aikaa ykköstulokseen asti ylsi avoimessa luokassa näyttönsä antanut Karhurummun Balva. Vuoden 2018 tarjolla olevat palkintopöydät putsasi suvereenisti yksi ja ainoa koira – Hossing Primus omistajansa Teemu Rytkösen kanssa. Voitto Derbystä ja Cockerimestaruudesta, lisäksi korkeilla pisteillä saavutettu ykköstulos Ruoveden irlantilaisten tuomarien arvostelemasta viikonlopusta. Ne toivat sekä voiton Vuoden Metsästyscockerikisassa että myös Vuoden Tulokas -palkinnon. Toiseksi sijoittui pentuesisar Hossing Piper ja tyttärien äiti KVA Fieldlan Eagerkin sijoittui TOP 10 -joukkoon. Field’s End Tournedos ansaitsee myös maininnan. Ruoveden viikonlopun ensimmäisenä päivänä se sai suorituksestaan komeat 99 pistettä eli vain piste jäi uupumaan maksimista. Omistajansa Harri Ruotsalaisen kanssa Lotta saavutti ykköstuloksen myös SPME-kokeesta Merijärvellä, jossa pääriistana oli cockerspanielin nimikkoriista lehtokurppa (woodcock). Multifarious Anstiina ”Limppu” ja Kuusiviidan Siru ”Kuura” tekivät komeaa tulossuoraa kokeissa. Kuura sai käyttövalion arvoon tarvittavat neljä ykköstulosta viidellä koekäynnillä. Limppu teki tarvittavat ykköstuloksensa 87 pisteen keskiarvolla (1-tuloksen pisteraja 75-100p) Friisin Metsänpoika kunnostautui paitsi hyvillä koesuorituksilla, myös saavuttamalla kahdessa kokeessa jaetun Gun’s Choice -palkinnon tarjoten kokeen ampujille runsaasti hyviä riistatilanteita. Saman kasvattajan mutta eri sukulinjoista tuleva Friisin Eowyn on yksi koeuransa tänä vuonna aloittaneista, joka kiilasi itsensä suoraan TOP 10-joukkoon. Field’s End Tournedos ”Lotta” ja Harri Ruotsalainen Sijalukuun 10 jossa on (kuva Tiina Karlström) Lahjakas Brilliant tarvittiin VOI-luokasta yksi ykkös- ja kaksi kakkostulosta. Metsästävien cockerspanieleiden taso Suomessa on todistetusti erinomainen. Tällaisilla koirilla on ilo metsästää myös kahden kesken - koiran tarjoamista, loppuun saakka onnistuneista riistatilanteista nauttien. Koetulosten perusteella käyttövaliocockereita meillä on tällä hetkellä jo kuusi. Näyttelytulos - metsämiehen sertti eli H - on näillä koirilla seuraavaksi tavoitteena. Toivotaan onnea ja menestystä myös siihen koitokseen. Hyvät, rotumääritelmään kirjatut vaatimukset fyysisestä ja psyykkisestä kyvystä toimia rodun alkuperäisessä käyttötarkoituksessa on jo täytetty. Tiina Karlström Cockerspanielit ry, Metsästystoimikunta

12

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


1. Hossing Primus 320,80 Vuoden metsästyscockeri ja vuoden tulokas 2018 2. *Hossing Piper 313,20 3. *Multifarious Anstiina 312,00 4. *Hawkvalley Sagittarius 298,80 5. *Kuusiviidan Siru 292,80 6. KVA Friisin Metsänpoika 284,40 7. * Field’s End Tournedos 259,80 8. KVA Fieldlan Eager 244,20 9. Friisin Eowyn 209,80 10. Lahjakas Brilliant 182,40 11. Frosty Morning’s Lucetta 167,00 12. KVA Ladysplit’s Goldielocks 164,80 13. KVA Fieldlan Elovena 162,20 14. *Field’s End T-Bone 145,20 15. Eben’s My Girl Rules 142,50 16. Field’s End Tartar 141,60 17. Karhurummun Balva 132,20 18. Field’s End Chateuaubriand 127,20 19. Prännin Moottoritie On Kuuma 126,20 20. Elotulen Loiste 116,60 * = näyttelytulosta vaille KVA

Vuoden Metsästyscockeri ja Vuoden Tulokas Hossing Primus

Puhki koulutettu Keväällä 2016 tuli eteen uuden koiran hankkiminen vanhemman Lili-springerin kaveriksi. Koiraksi valikoitui cockerspanieli Ruu, Hossing Primus. Kun Ruu kotiutui kesän alussa, oli selvää, että käsissä oli kultakimpale, josta voisi tulla jotain hienoa, ennen näkemätöntä tai sitten vain… Ruu on ollut alusta lähtien hyvin energinen ja hektinen, rohkea, itsenäinen ja itsepäinen, tyyppiä vain yksi vaihde: täysiä eteen! Rohkeus aiheutti jo ensimmäisellä viikolla tykytyksiä, kun Ruu sinkosi kauppakeskuksessa omin päin kohti uusia seikkailuja. Camel bootsit on pitänyt jo heti pienestä pitäen opettaa kääntymään itseäni kohti.

13


Suomalaisesta spanielikoulutuksesta poiketen keskityin Ruun kanssa alusta pitäen vahvasti noutokoulutukseen normaalin hakukoulutuksen sijaan. Haku sinällään oli jo sisään rakennettu, ovaalimainen pyörivä liike, jota vain piti hieman sitoa itseeni ja vain vahvistaa tekemistä täydellä tempolla. Noutokoulutuksessa on edetty samaan tapaan kuin vaikka labradorinnoutajat etenevät, ja tällä hetkellä Ruu onkin varsin taitava noutaja, jota voi ohjata riistalle helposti. Koulutusta on viety eteenpäin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti ajatuksella, tästä tulee paras. Ja se vaatii vain toistoja, toistoja, toistoja. Äkkiseltään tällainen voisi kuulostaa omahyväiseltä ja itseriittoiselta, mutta vain tähtäämällä korkealle voi saavuttaa jotain parempaa, suurempaa. Vaikka kouluttaminen on ollut pääsääntöisesti helppoa, ei kaikki aina kuitenkaan ole helppoa ollut. Kun koiran moottori ei sammu lainkaan, niin siitä tulee nopeasti kotioloissa rasittava, ja kun koira ei lepää, niin koulutettavuus alkaa kärsiä. Mutta nämäkin vaikeudet voitettiin opettamalla koiraa toimimaan oikein.

Luonnollisesti, koska olen kiinnostunut myös käymään koirien kanssa metsästyskokeissa, mietin missä vaiheessa aloittaisimme koeuran. Syksyllä 2017 Ruu läpäisi spanieleiden vesityökokeen. Jossain vaiheessa minulle tuli ajatus, että voisin Derbyn lisäksi osallistua Ruun kanssa samana viikonloppuna järjestettävään Cockerimestaruuteen, mutta vuonna 2017 tuntui kuitenkin siltä, että Ruu ei välttämättä ole vielä valmis mestaruuskamppailuihin, joten siirsin ajatuksen vuoteen 2018, kun osallistumisoikeus Derbyyn olisi vielä tällöin. Kuitenkin vasta kevätkesällä 2018 alkoi tilanne näyttämään siltä, että meillä olisi mahdollisuus tehdä cockerspanielihistoriaa, voittaa derby ja mestaruus samana vuonna, ja

14

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

samana viikonloppuna. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Tähtää korkealle, toiveita ja unelmia. Ruu on ollut metsästyskäytössä jo vuodesta 2017 alkaen. Kävimme myös muutamissa noutajien A-kokeissa ajamassa lintuja ylös ja välillä ohjaajakin sai lintuja alas. Sama jatkui vuonna 2018. Varsinkin a-kokeista Ruu on saanut tarvittavaa kokemusta ja rutiinia lintutyöskentelystä. Pitkälti toistasataa ylösajoa tässä vaiheessa on enemmän kuin toisilla koirilla tulee koko elämän aikana yhteensä. Toistoja, toistoja, toistoja. Sako-Beretta Field Trial, Ruovesi, 29.-30.9.2018 Ruun ensimmäinen koestartti oli Ruovedellä Cockerspanielit ry:n ja Metsästysspanielit ry:n yhdessä järjestämässä Sako-Beretta Field Trialissa. Kahtena päivänä erilliset kokeet, joiden pohjalta pohjoisirlantilaiset tuomarit William Megaughin ja Aidan Patterson valitsisivat koko viikonlopun parhaat koirat. Ei mitkään perähikiän pikkukokeet vaan hyppäsimme suoraan isojen poikien, koirien-tyttöjen-narttujen, kokeeseen, 16 koirakkoa per päivä. Lauantai alkoi lupaavasti, mutta loppua kohden heikentynyt suoritus antoi vain 2-tuloksen. Heikko suoritus johtui loukkaantumisesta, jonka ymmärsin vasta sunnuntain puolella. Luonnollisesti olin pettynyt, koska odotukset olivat… no, taivaissa. Onneksi oli vielä sunnuntai. Sunnuntaina Ruu antoi parastaan ja tuomari arvosti erityisesti koiran metsästysominaisuutta, sitä kun riista pitää etsiä eikä vain tehdä luoveja nätisti. Sunnuntain ansioilla, päivän paras koira ja koko viikonlopun neljäs. Ei pöllömpi startti. Tuomareista voisi sanoa Aidania lainaten, top drawer. 29.9. Hossing Primus AVO2 60p, William Megaughin 30.9. Hossing Primus AVO1 94p, Aidan Patterson Cockerspanieleiden Mestaruus ja Derby, Soini, 27.-28.10,2018 Seuraava koe olikin Cockerspanielit ry:n mestaruus- ja derby-viikonloppu Soinissa. Normaalista poiketen mestaruus lauantaina ja derby sunnuntaina. Tuomareina Juha Karlström ja Juha Tuomainen. Molemmat päivät menivät hyvin. Lauantain cockerspanielimestaruus: riistapeltoa, mukavaa, vauhdikasta hakua Ruulta, selkeät ylösajot. Kaikki linnut itse tiputettuina. Lisäerillä molemmat tuomarit ja muutama muu onnistunut koirakko mukana. Vaikka muutkin koirat näyttivät parasta osaamistaan, Ruu oli oma itsensä ja teki vauhdikasta hakua ja ajoi räväkästi linnun


ylös, jonka minä ja toinen ampuja saimme alas. Nouto käteen ja hyvillä mielin kohti tulosten julkistusta. Ruu voitti kokeen. Sunnuntaina Cockerspanieleiden Derby: riistapeltoa, alku on hankalaa itselleni. Ruu menee myötätuulessa ojan vartta molemmin puolin koko ajan minusta eteen ja käy myös tiheässä kuusikossa tekemässä muutaman ylösajon, joita ei pystytä ampumaan. Ihan normaalia, mutta hermot siinä meinaa mennä. Kun pääsemme riistapeltoon, Ruu aloittaa sellaisen haun edes taas, että jossain lähellä on oltava lintu. Pysyn paikallani ja Ruu paikantaa lintua, kunnes ajaa linnun ylös vain metrin toisen ampujan edestä. Huh. Ruu noutaa linnun helposti parinkymmenen metrin päästä. Toisella erällä alkaakin tapahtua. Siirrymme riistapeltoon ja muutaman luovin jälkeen Ruu ajaa edestäni kahden metrin päästä fasaanin ylös. En ole ottanut askeltakan vielä eteenpäin. Lintu tippuu pellonvierustien toiselle puolelle parin kymmenen metrin päähän. Ruu noutoon ja kun se pääsee alueelle, niin sieltä lähtee toinen fasaani ylös. Ruu istuu paikoilleen ja fasaani ammutaan tien samalle puolelle parin kymmenen metrin päähän. Annan Ruulle pillillä lähihakupillitystä ja Ruu tuo ensimmäisenä tiputetun linnun. Tämän lähetän Ruun toiselle linnulle ja Ruu tuo sen pienen ohjaamisen jälkeen. Tuomari päättää, että jatkamme eteenpäin. Etenemme parikymmentä metriä tarkkaa hakua tehden. Ruu saa hajun linnusta ja ajaa sen ylös. Tiputan sen n. 40m päähän riistapellon ja tienväliseen ojaan. Lähetän Ruun noutoon, mutta se ei ole nähnyt tiputusta kunnolla vaan on menossa tien yli metsään, jolloin joudun ohjaamaan sen tiputusalueelle. Annan lähihakupillitystä. Ihmettelen kun mitään ei tapahdu, jolloin toinen ampuja, joka näkee tilanteen, kertoo, että lintu ei ollut enää siinä vaan oli ottanut hatkat. Ruu selvittää itsenäisesti tiputusalueelta haavakon jäljen, jäljestää linnun, ottaa sen kiinni ja tuo ohjaajalle. Nyt alkaa tuntumaan ohjaajastakin hyvälle. Tähän on treenattu 2½ vuotta. Tätä varten meillä on koirat. Käymme vielä lisäerillä muiden onnistuneiden koirakoiden kanssa, mutta siellä ei ollut tapahtumia. Ruu voitti kokeen. Täytyy kyllä sanoa, että tämänkin kokeen tuomarit olivat ihan sieltä ylälaatikosta. 27.10. Hossing Primus, Mestaruus VOI-93, Juha Tuomanen – Cockerimestari 2018 28.10. Hossing Primus Derby VOI-96, Juha Tuomanen – Derbyvoittaja 2018 Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että hyvinkin onnistunut koekausi. Neljästä kokeesta kolmessa yli 90 pisteen suoritus. Ruu voitti derbyn ja mestaruuden lisäksi Vuoden Metsästyscockerspanieli ja Vuoden metsästyscockerspanielitulokas -kiertopalkinnot korkeammilla pisteillä kuin kertaakaan aiemmin. Ja ensimmäisenä koekautena. Pöytä tyhjäksi kerralla. Määrätietoisuus ja johdonmukaisuus, tavoitteet korkealla. Yksin tähän ei ole päästy, ja kiitos kuuluu niille, joille se kuuluu. Jatkamme treeniä tästä, koska emme ole vielä valmiita.

kuva Sanna Toivola-Järvinen 2. Hossing Piper ”Karkki” Karkki on ensimmäinen cockerspanielini, ja se tuli minulle harrastuskoiraksi. Päälajiksi oli valikoitunut agility. Lajina metsästys oli minulle aivan uusi. Varsinaisen metsästyskoulutuksen aloitimme koiran ollessa lähemmäs vuoden, ennen sitä oli luotu koiraan vain hyvä suhde ja tottelevaisuus. Onneksi olin saanut ympärilleni lajin osaavia huippuja, jotka jaksoivat kertoa ja näyttää aloittelijalle kaiken lajiin liittyen! Heidän oppiensa myötä ryhdyimme paneutumaan niin hakuun, ylösajoihin kuin noutoihin. Koiran järjetön työmoraali ja hermorakenne on mahdollistanut monet toistot ja ohjaajan tekemät virheet. Karkki aloitti vuoden -18 syksyllä metsästyskoeuransa. Seitsemän koetta kuudella eri tuomarilla. Näyttelytulosta vaille käyttövalio. Varsinkin irlantilaisten tuomareiden kannustavat kommentit koirasta ovat jääneet ehdottomasti mieleeni. Laji on vienyt mennessään ja halu oppia lisää on suunnaton. Hienoa nähdä oma koira tekemässä sitä, mihin se on luotu. Parempaa koiraa ei voisi toivoa! Kiitos Team Hossing ja muut meitä auttaneet.

Teemu

15


3. Multifarious Anstiina ”Limppu” Limppu on 7 vuoden ikään ennättänyt cockerspanielinarttu, joka on koko ikänsä toiminut metsästyskoirana. Limppu on sinnikäs ja tehokas metsästyskoira, joka työskentelee vauhdikkaasti ja itsevarmasti maastossa kuin maastossa. Se on luonteeltaan vilkas mutta sen kuuliaisuuden ansiosta sen kouluttaminen ja hallinta on ollut helppoa, vaikka joskus tuntuu että vauhti korvaa puuttuvan älyn. Limppu on ikänsä puolesta kartuttanut kokemusta ja varmuutta jokaisella osa-alueella, haku on vauhdikasta ja maaston kattavaa, ylösajot ja noudot sujuvat myös vauhdikkaasti ja mallikkaasti. Riistan löytyminen on Limpulle selkeä päämäärä, eikä se jää sen työskentelyä seuratessa epäselväksi. Limppu tietää mitä tehdä, joten siihen on helppo luottaa metsällä. Limppua kuvaa parhaiten viimeisimmässä kokeessamme tuomarin maininta: ”Erinomainen metsästyskoira, jolla ei jää riistaa maastoon.” Pitää täysin paikkansa, on ilo työskennellä Limpun kaltaisen koiran kanssa, ja Limppu on meille mitä erinomaisin metsästyskoira ja parhain ystävä.

4. Hawkvalley Sagittarius

5. Kuusiviidan Siru

kuva Erika Kokkonen

16

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


6. Friisin Metsänpoika

9. Friisin Eowyn

10. Lahjakas Brilliant

7. Field’s End Tournedos

8. Fieldlan Eager

kuva Mikko Ala-Kojola

17


VUODEN MEJÄ-COCKERIT VOITTAJA FI MVA, FI & SE JVA TRIPLET HAWKS EYE ”PAAVO” om. Jonna Korhonen ohj. Sirpa Helislahti ”Paavo”, ”Mytty”, ”Myttyläinen”, ”Möttönen” – monta on nimeä rakkaalla spanielilla, joka 7 vuotta sitten muutti luoksemme. Tuolloin emme me kotijoukot olleet ollenkaan selvillä siitä, mitä MEJÄ tarkoittaa eikä meillä ollut Paavolle sen suurempia suunnitelmia kuin että toivoimme kotiimme iloista touhottajaa. Ja sellaisenhan me saimme! Jo pentuna Paavo osoitti suurta intoa nuuskutteluhommissa: leikimme paljon herkkujen piilotusta ja Paavo oli tässä hommassa periksiantamaton! Tarkistuskierros jatkui aina vielä pitkään sen jälkeen kun kaikki palkinnot oli jo löydetty ja Paavoa kiitelty hienosta työstä. Samalla innolla on etsitty myös esimerkiksi keppejä, joiden hakemisesta Paavo ei luovu edes silloin kun ei touhotukseltaan huomaa katsoa mihin suuntaan heitto lähtee.

kuvat Sirpa Helislahti Kasvattaja Helin ja ”mumminsa” Sirpan kanssa Paavo vieraili nuorempana muutamassa näyttelyssä mukavalla menestyksellä sekä suoritti taipumuskokeen hyväksytysti ensi yrittämällä vuonna 2013. Mummi-Sirpaa onkin kiittäminen myös Paavon todellisen sydämen lajin eli mejän löytymisestä, sillä mummi oli lajiin hurahtanut jo paljon aiemmin. Paavon ensimmäiset 2 mejä-koetta kisailtiin 2013 syksyllä, molemmista tuloksena AVO2. Heti oli myös selvää, että Paavo oli hommasta innoissaan. Seuraavana kesänä Paavo siirtyi nopeasti voittajaluokkaan ja valioitui loppukesästä. Niin mummi sai Paavosta yhtä pahasti mejäilyyn hurahtaneen kaverin, ja kaksikon jälkitouhuja on ollut ilo vierestä seurailla. Kisamatkoilta kotiutuu poikkeuksetta hyvin väsynyt mutta niin ylpeä pieni spanieli, joka on aina valmiina ovella jos kuulee sanan mummi tai jälki. Kesästä 2016 tuli Paavon ja mummin harmiksi pääosin välivuosi mejähommista, sillä Paavoa vaivasi paha lihasrevähdys. Sitä suuremmal-

18

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


la innolla harrastuksen pariin palattiinkin sitten keväällä 2017 ja heinäkuun lopussa Paavon ensimmäinen 50 pisteen suoritus osui oikeaan paikkaan: palkkiona cockereiden mejä-mestaruus! Huikean vuoden jälkeen ei vauhti hidastunut myöskään 2018: piirimestaruuskisojen 2. tila ja muutenkin hieno ja iloisesti jäljestetty kausi. Syksyn päätteeksi viimeisestä kokeesta Kirkkonummella Paavo sai taas täydet 50 pistettä, mikä lopulta oikeutti myös vuoden mejä-cockerin titteliin. Paavon tasaista ja päättäväistä suorittamista kuvaa hienosti tästä kokeesta kirjoitettu koeselostus: ”Alkumakuu tutkitaan ja liikkeelle. Edetään miellyttävävauhtista aaltoilevaa ilmavainuista ja tarkkaa jäljestystä koko jäljen ajan. Normikulmat tarkasti ja katko nopealla rengastuksella. Kaikki makuut osoitetaan selkeästi. Hiukan ennen kaatoa törmäämme kovaääniseen jäljen ylittävään kuntoilijaporukkaan, joita koira käytännössä ei noteeraa, eikä anna tämän häiritä huippujäljestystä! Kaato nuuhkitaan ja se kiinnostaa. Harvoin koira saa tällaista tilaisuutta näin hyvin osoittaa uskollisuuttaan annettuun tehtävään.” Ihanaa mejä-kesää 2019 niin mummille ja Paavolle kuin muillekin hurahtaneille!

2. FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA DELICHON DRIZZLE, ”Briio” (jaettu 2. sija) om. & ohj. Kati Sarviaho kuva Kati Härkönen Briion kanssa päästiin tällä kaudella hyvään vauhtiin ja kokeissa tuli onnistumisia tasaisesti. Tehtiin myös onnistunut jälkimatka Ruotsiin. Jälkimetsälle Briio lähtee aina innolla ja on aina valmis tekemään parhaansa. Mainio metsäkaveri kaikkiaan!

4. FI MVA FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA LT MVA LT JMVA DELICHON DROPLET, ”Jukkis”, om. ja ohj. Kati Härkönen (kuva Kati Härkönen)

"Elsa nuuski hyvin tuloksia, helppoa ja mahtavaa on Elsan perässä kulkea. Tässä meille tähyillään selvästi jotain!" 2. FI KVA-J FI MVA FI JVA SE MVA(N) POHJ JVA EE MVA NO JVA SE JVA DEBBIE’S HEART OF THE SUNRISE, ”Elsa” om. & ohj. Liisa Miettinen kuva Liisa Miettinen

5. FI JVA SE JVA FI MVA Debbie´s Lucky Cinderella eli Cindy om. & ohj. Kaisu Kärnä kuva Saara Heikkinen

19


6. Debbie's Lucky Sassette "Sase" om. ja ohj. Satu Kamunen & Miska Harjunautti

7. FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA DEBBIE’S ARDBEG SUPERNOVA, ”Nova” om. & ohj. Satu Kamunen & Miska Harjuautti

8. FI JVA HUNTERFULL GRACE’N GLORY, ”Usko”, om. & ohj. Maarit Mäki

9. FI JVA SE JVA LAMMENPEIN ALINDA ”Dino” om. & ohj. Kaisu Kärnä

20

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


10. FI JVA DELICHON FOREST RANGER, ”Keke” om. & ohj. Mervi Sorsa

kuva Kati Härkönen

MEJÄ-tulokset FI MVA FI JVA SE JVA TRIPLET HAWKS EYE, ”Paavo”, om. Jonna Korhonen, ohj. Sirpa Helislahti jaetulla 2. sijalla: FI KVA-J FI MVA FI JVA SE MVA(N) POHJ JVA EE MVA NO JVA SE JVA DEBBIE’S HEART OF THE SUNRISE, ”Elsa”, om. & ohj. Liisa Miettinen jaetulla 2. sijalla: FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA DELICHON DRIZZLE, ”Briio” om. & ohj. Kati Sarviaho 4. FI MVA FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA LT MVA LT JMVA DELICHON DROPLET, ”Jukkis”, om. & ohj. Kati Härkönen 5. FI MVA FI JVA SE JVA DEBBIE’S LUCKY CINDERELLA, ”Cindy”, om. & ohj. Kaisu Kärnä 6. FI MVA FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA DEBBIE’S LUCKY SASSETTE, ”Sase”, om. & ohj. Satu Kamunen & Miska Harjuautti 7. FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA DEBBIE’S ARDBEG SUPERNOVA, ”Nova”, om. & ohj. Satu Kamunen & Miska Harjuautti 8. FI JVA HUNTERFULL GRACE’N GLORY, ”Usko”, om. & ohj. Maarit Mäki 9. FI JVA SE JVA LAMMENPEIN ALINDA, ”Dino” om. & ohj. Kaisu Kärnä 10. FI JVA DELICHON FOREST RANGER, ”Keke”, om. & ohj. Mervi Sorsa 11. FI JVA NO JVA SE JVA POHJ JVA LT MVA DELICHON FLYING ADDER, ”Sirri” om. & ohj. Kati Härkönen

21


Vuoden Toko

Prännin Melkoinen Me

36/3 eli 3 EVL1 tulosta, T

Ohjaaja ja kuvat Henna Kyllönen Kun edellinen vuosi meni Hertan kanssa pentuhommissa, metsästellen ja hieman jotain sinne päin tokoillen ilman koekäyntejä, oli selvää että vuonna 2018 olisi pyrittävä tokokokeeseen korkkaamaan erikoisvoittajaluokka. Tavoitteena vuodelle oli edes yksi EVL1-tulos. Alkuvuodesta oli jo käynnissä treenaaminen kokeisiin tähtäävästi. Kaikki tuntui sujuvan ihan hyvin ja olin tyytyväinen asioiden etenemiseen. Loppuvuodesta oli sattunut ikävä välikohtaus, jossa suurikokoinen koira hyökkäsi jahdaten Herttaa kesken ruutu-liikkeen ja säikäytti Hertan pahasti. Onneksi tapahtuma ei aiheuttanut niin suurta vahinkoa etteikö toko olisi onnistunut senkin jälkeen, mutta epävarmuutta Herttaan jäi muita koiria kohtaan. Treenailin työstäen epävarmuutta ja yritin palauttaa hiljalleen vanhaa luottamusta. Kisattiin rally-tokossa alkuvuodesta muutama kisa hakien itseluottamusta ja varmuutta treenitilanteesta poikkeaviin tilanteisiin. Hertta saavutti RTK3-tunnuksen kevättalvella. Huhtikuun lopussa menimme kokeilemaan miten siivet kantaa TOKO-kokeessa. Odotukset olivat lähinnä treenilistan hakemisessa, vaikka treeneissä näyttikin asiat sujuvan hyvin. Lisäksi sairastuin koepäiväksi niin että ääni oli paineessa ja olotila oli kurja aamulla. Koetta ei tietenkään voinut jättää väliin, olihan siihen jo oma henkinen valmistautuminen ladattu kohdilleen ja Herttaa treenattu. Liikkeet sujuivat pääasiassa hyvin, meininki yhdessä tekemisestä oli mahtava ja siinä fiilistellessä unohtui sairastelut. Tuloksena oli EVL1 273 pisteellä. Kirkkaana muistona kokeesta on kuinka poistuimme viimeisen kerran kehästä liikkeiden päätyttyä Hertan loikkiessa onnessaan vierelläni. Tuntui, että olisimme voineet vetää kokeen uudestaan putkeen heti, olo oli molemmilla onnellinen ja tekeminen tuntui hyvältä. Seuraavaan kokeeseen menimme toukokuun lopussa hakemaan lisää kokemusta. Ennen koetta treeneissä takkusi parinkin liikkeen asiat. Tuntui, ettei todellakaan voi mennä niin hyvin putkeen, että saataisiin toinen ykköstulos heti perään. Hitsi vieköön, sellainen sieltä kuitenkin tuli! EVL1 280 pisteellä ja kunniapalkinnon kera. Tämähän johti siihen, että päätin kokeilla kolmatta koetta pian. Juhannusviikolla oli koe, johon mahduttiin mukaan. Jälleen epäilin, voiko ykköstulosta tulla enää, jossain kohden täytyisi mennä pieleen. Koepaikalla selvisi, että kaikki liikkeet tehtäisiin putkeen kerralla eikä sellaiseen ollut tullut koiraa treenattua. Miten pakka pysyisi kasassa? Koe alkoi vielä niin, että paikkamakuussa Hertta esitti hämmästyttävän paljon omia sovelluksia (virheitä), olin ihan ihmeissäni touhusta. En todellakaan odottanut mitään loistavaa koesuoritusta yksilökehään mennessä. Liikkuri ei ollut kovin kokenut ja paikoin liikkeiden välissä oli pientä säätöä, mutta sekään ei päässyt häiritsemään, ja vaan tehtiin mukavalla pöhinällä. Pisteet riittivät paikkamakuun nollauksesta huolimatta kolmanteen EVL1-tulokseen 268,5 pisteellä. Näin ollen Hertta sai TK4-koulutustunnuksen ja sai Suomen tottelevaisuusvalio tittelin. Oli uskomatonta, että näin lyhyessä ajassa saavutettiin tavoite valioitumisesta. Vieläpä Hertta oli nyt kaksoisvalio (KVA ja TVA). Hertta on sympaattinen cockeri, joka varmasti yrittää parhaansa. Hertta on luotettava kumppani kehissä, ei tietenkään virheetön, mutta tuntuu, että tulta päin mennään aina yhdessä tiiminä. Hertan hyväntuulisuus ja into yhdessä tekemiseen ei jätä kylmäksi. Häntä vispaa ja iloloikkia tulee, se sanoo että vähänkö on siistii! Ihanaa! Eihän siinä voi kuin iloita itsekin. Kun oli mahdollisuus osallistua ja meitä pyydettiin TOKO SM:n joukkueeseen, lupauduin kaikesta innostuneena sinnekin.

22

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


en Toko-cockeri

oinen Menijä ”Hertta”

L1 tulosta, TK4 ja TVA!!

Toki lupautuessani en ajatellut Hertalla edelleen olevaa pientä epävarmuutta jäänteenä sen kokemasta hyökkäyksestä. Epävarmuus tuli taas esiin, kun teimme monen kehän häiriötreeniä vieraammissa paikoissa vieraiden koirien kera. Joten meidän SM-valmistautumisemme oli pitkälti liikkeiden ylläpitoa jotenkuten kasassa ja monen kehän tilanteiden treenailua niin, että Hertta voittaisi epävarmuuden ja tekisi irtoavat liikkeet hyvällä mielellä vieraista koirista huolimatta. SM:ssa Hertan toiminta oli epätyypillistä ja tapahtui hassuja virheitä. Oli nopeasti selvää, ettei Hertan parasta osaamista esiteltäisi sinä päivänä. Toisaalta oli helppoa olla isossa kisassa kun vain otti kisat treeninä rennosti. Ensimmäisen hämmentyneen paikkis- ja tunnarikehän jälkeen Hertasta alkoi löytyä jopa aavistuksen liikaa vauhtia joten sattui ja tapahtui. Vasta

viimeisessä kehässä Hertta alkoi tuntua normaalilta mielentilaltaan ja suoritti liikkeet lähes normaalilla tasollaan. Tuloksetta jäätiin niissä karkeloissa, mutta silti oli voittaja-fiilis ja iloitsin suorituksesta. Hertta ei väistellyt muita koiria mitään liikettä tehdessään vaan antoi mennä vaan täysillä, mikä oli ihan parasta siinä päivässä. Joulukuussa piipahdettiin PiirM TOKO-kokeessa. Tällä kertaa tuloksena oli EVL2, joten treenattavaa löytyy jatkossakin. Hertta lienee tästä oikein tyytyväinen. Haaveena olisi päästä seuraaviin TOKO SM:iin tavoittelemaan jonkinlaista tulosta huvin ja kannatuksen vuoksi. Hertta ja minut hyväksyttiin joulukuussa Rally-toko-yhdistyksen valmennusrenkaaseen, joten rally-tokolla tulee olemaan aiempaa isompi rooli harrastuksissa. Tavoitellaan uusia unelmia.

23


2. Isbahan’s Mystery ”Luna” 24/3, ohjaaja Susanna Lehto VOI-luokan 1, 2 ja 3 tulokset, ohjaaja Susanna Lehto Meidän piti Lunan kanssa korkata voittajaluokan kokeet jo viime vuoden alkuvuodesta, mutta yllättäen tullut ruutuongelma vaati koko kevään selvittelyyn. Kesällä sitten ei ollutkaan kokeita tarjolla sopivan etäisyyden sisällä, joten luokan korkkaaminen meni syksyyn. Ensimmäisestä kokeesta sitten saatiinkin todella hieno ykköstulos. Toisessa kokeessa vire olikin sitten taivaissa, mikä toi hölmöjä virheitä sinne tänne ja jäimme 2 pisteen päähän seuraavasta ykköstuloksesta (Voi2). Kolmannessa kokeessa sitten Lunalla oli EVVK-päivä, eli vire oli jossain pohjamudissa. Edelleenkin neiti teki kaikki liikkeet, mutta jokaiseen tarvittiin monta käskyä, minkä takia pisteet jäivät Voi3-tulokseen. Tänä vuonna pyritään sitten saamaan tämä luokka kasaan ja koulutustunnuksen TK3, jotta pääsisimme treenaamaan EVL:ää.

3. Hossing Piper "Karkki" 9/3 Kolme ALO1 tulosta ja TK1, ohjaaja Anna Toivanen Karkki aloitti tokokoe uransa syksyllä 2018 vähän niin kuin vahingossa. Ensimmäistä koetta edeltävä iltana luimme vasta koesäännöt ja liikkeet. Pyöritin mielessäni huvikseni tavoitetta TK1:sestä mikä saavutettiinkin helposti. Vuoden 2019 tavoitteena onkin TK2 ja TK3. Tekemisen meininki ei ainakaan tältä koiralta puutu! Nyt keskitymme todenteolla liikkeiden suoritustarkkuuteen ja ilon kautta treenaamiseen.

Kuva Anna Toivanen

24

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


4. Crab Apple's The Fizz "Netta" 5/1 AVO2 tulos, ohjaaja Kimmo Kääriäinen

Kuva Kimmo Kääriäinen

5. Westtorpets Summer Miracle "Selma" 4/2, ALO1 ja ALO3 tulokset, ohjaaja Silja Väisänen

kuva: Sini Väisänen

25


kuva Henna Kyllönen

6. Prännin Sydän Pakahtuu "Riemu" 3/1, ALO1 tulos, ohjaaja Henna Kyllönen

Vuoden toko-cockerikisan tulokset 1. Prännin Melkoinen Menijä "Hertta" 36/3, kolme EVL1 tulosta, TK4 ja TVA 2. Isbahan's Mystery "Luna" 24/3 VOI 1, 2 ja 3 tulokset, ohjaaja Susanna Lehto 3. Hossing Piper "Karkki" 9/3 Kolme ALO1 tulosta, TK1, ohjaaja Anna Toivanen 4. Crab Apple's The Fizz "Netta" 5/1 AVO2 tulos, ohjaaja Kimmo Kääriäinen 5. Westtorpets Summer Miracle "Selma" 4/2, ALO1 ja ALO3 tulokset, ohjaaja Silja Väisänen 6. Prännin Sydän Pakahtuu "Riemu" 3/1, ALO1 tulos, ohjaaja Henna Kyllönen

26

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Vuoden Agilitycockeri Sofi (Ladysplit's Elanor) on perheemme kolmas koira ja kahden uroksen jälkeen ensimmäinen narttu. Olin miettinyt kovasti muita rotuja, mutta cockerista oli vaikea luopua. Oli vuosi 2010 kun Ulla Ruistolalle syntyi käyttölinjainen pentue. Tiesin heti, että tämä on sitä mitä haluan, ja minulle tuli aivan pakottava halu saada pentu juuri tästä pentueesta. En ollut metsästäjä, eikä minusta vuosien saatossa sellaista tullut, mutta sain kuin sainkin hurmaavan, hauskan ja persoonallisen Sofin. Sen verran Sofi on metsästysjuttujakin tehnyt, että suoritti Spanieleiden vesityökokeen, Spanieleiden voittajaluokan vesityökokeen ja otti osaa metsästyskokeeseen saaden tuloksen ALO2 ja Cockereiden Derbyn 2. sijan. Sofin agilityura alkoi agia leikkien ja hauskaa pitäen, kuten nuorten koirien kanssa aloitetaan. Sitten eräänä päivänä kesken treenien tapahtui se mikä on ''Sofia''. Hän syttyi, aukaisi suunsa ja aloitti haukkumisen. Eikä sen koommin ole hiljaa radalla ollutkaan, muuten on kyllä hiljainen koira. Treenaajana Sofi on väsymätön. Se juoksisi vaikka jalat altaan ja minun tehtäväni onkin suojella sitä innokkuudeltaan. Sofi on dynamiittia, unelmieni täyttymys ja enemmänkin. Kisakaverina Sofi on varsin cool. Se ei stressaa mistään, olla möllöttelee, ei välitä muista koirista, mutta taluttaisi minut suorinta tietä radalle vaikka mistä kentän raosta. Sinne se haluaa. Radalla olemme hauskan epäsuhtainen pari. Minä keski-ikäinen tanakka ja hidasliikkeinen naisimmeinen ja Sofi kaunis, virtaviivainen, sähäkkä ja sporttinen hurimus. Ihailen sen asennetta, tapaa liikkua ja nopeaa reagointia. Siinä sitä on ohjaajalla hommaa kun ihailun ja koirasta nauttimisen ohessa pitäisi ehtiä ohjaamaankin. Sen verran olen ihailultani onnistunut ohjaamaan, että viime vuonna Sofi nappasi nollat SM- ja piirimestaruusjoukkueradoilla, eli suoritti puhtaat radat. Joukkueradoilla seuramme Heiluhäntien sijoitus oli SM 5./72 ja Uudenmaan kennelpiirin joukkueradalta saimme kultaa. SM-yksilöissä ei osuttu oikeille esteille, mutta piiri1. Sofi mestaruuskisoista tuli yksilöissä tuplanolla ja 3. sija. Sofin kaikkien aikojen hienoin tulos on mielestäni vuoden 2017 Vantaan EO-karsinnoista tuplanolla, voitto ja kuudes sija, joilla saimme menolipun Suomea edustamaan European Open -kisoihin Italiaan. Sinne me ei menty, vaan annettiin mahdollisuus tuloksissa seuraavalle, nuorelle ja innokkaalle kisaajalle. Me vaan kevyesti harrastellaan, ei edusteta. Ihastuin agilityyn jo ennen kuin meillä edes oli koiraa. Tytär vei meidät katsomaan kisoja, ja niissä tapahtui kummia. Joku tyttö suoritti rataa kultsun kanssa, yllättäen koira lähti juoksemaan katsomon läpi kohti kahvilaa jossa perheen äiti oli töissä. Äiti toi koiran takaisin

27


radalle ja homma jatkui. Kaikilla, ihmisillä sekä koiralla, oli hauskaa. Tiesin heti, että jos meille joskus tulee koira, tätä lajia haluan harrastaa. Sitten eräänä päivänä, lasten pitkän kinuamisen jälkeen, päätimme että perheeseemme tulee koira. Se oli elämäni parhaita päätöksiä. Ensimmäinen koiramme oli cockerspanieli Masi (Frosty Morning's Ciaran). Masilla oli huonot lonkat, agikoiraa siitä ei Sofin lauma: järjestyksessä Zorro, Sofi ja Hilla tullut. Seuraavaksi tuli Zorro (Neppari's Coconut Milk) josta tuli mahtava kisakaveri. Vuoden agicockerikisan se voitti parikin kertaa. Zorro on kohta 13 vuotias ja edelleen hyväkuntoinen kaveri. Kolmas koirani on siis Sofi ja neljäskin Hilla (Lahjakas Berry) on jo nelivuotias. Noin 13 vuotta sitten, kun aloitin agilityn, olin nelikymppinen, vähän pullea (nyt olen pulleampi), muistissa oli vikaa (diagnosoitu), ja halusin harrastuksen, josta olisi iloa ja tukea tuleviin vuosiin ja vanhenemiseen. Alussa tuntui mahdottomalta muistaa edes missä järjestyksessä rata suoritetaan. Saati sitten oma sijainti, kummalla puolella koira liikkuu, mitä tehdään käsillä, miten päin jalkaterät ja rintamasuunta, rytmitys, milloin juostaan, milloin pysähdytään, estekäskyt ja mitä kaikkea niitä nyt onkaan. Mutta hauska harrastus vie mukanaan ja oppiminen tapahtuu ihan vahingossa. Kun antaa ajan kulua ja katsoo tekemisiään vaikka vuoden välein, huomaa kehittyneensä. Agissa on kivaa myös se, että se on niin tasa-arvoinen laji, miehet, naiset, huiput ja vasta aloittaneet, kaikki kisaavat keskenään. Saman radan voi ohjata niin monella tapaa, nopeakinttuiset juoksevat ja hitaammat hoitavat saman asian kauempaa ohjaten. Tyyli on vapaa, vain virheet ja aika ratkaisevat. Radan reunalta on mielenkiintoista bongata uusia ohjauskuvioita ja oppia niiltä, jotka jaksavat panostaa lajiin enemmän. Menkää siis kaikki, ja varsinkin keski-ikäiset, agilitykurssille. Agi kehittää kuntoa, muistia, tasapainoa, kehonhallintaa ja on kaiken lisäksi hauskaa. Lupaan sen. Eikä sitä tarvitse ottaa turhan vakavasti. Agi on hauska tapa pitää kuntoa edes riittävällä tasolla ja se motivoi liikkumaan myös muulla ajalla. Koiralle tulee samat hyvät vaikutukset samalla vaivalla ja suhde koiraan paranee. Ja kun teiltä alkeiskurssilla kysytään juoksu-a vai pysäytys-a, valitkaa juoksu-a. Menkää ja nauttikaa yhdessä koirienne kanssa! Kasvattajalle kiitos hienosta koirasta Anja Lintunen ja Sofi

28

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


2. Frosty Morning’s Odile ”Odi” kasv. Jutta Kaartinen ja Nina Mahlanen om. ja ohj. Anna Pekkala

kuva: Johanna Koski

Odi on ensimmäinen cockerspanielini. Onnekkaiden sattumien kautta päädyin tutustumaan Ninan ja Jutan Frosty Morning’s koiriin. Seuraavasta pentueesta riitti minullekin oma cockeri. Sain mitä halusin: pienen, erittäin vilkkaan, aktiivisen, yhteistyöhaluisen ja juoksemista rakastavan koiran. Odin kanssa aloitettiin varsinainen lajiharjoittelu reilu vuotiaana ja kisaaminen 4 vuotta sitten. Treenaamme pääasiassa itseksemme. Odin herkkyys ja vilkkaus on lajissa sekä etu että haaste. Tälläiselle rauhallisenpuoleiselle ohjaajalle Odi on oikein sopiva treeni- ja kisakaveri. Odista löytyy onneksi myös off-nappula. Se pärjää mainiosti vähemmänkin aktiiviset päivät. Arvokisaviikonloppuina ja kisareissuissa pään nollaaminen ja palautuminen sekä uuteen suoritukseen virittäytyminen onnistuu helposti.

3. Hilla ’’Hilpeä’’ (Lahjakas Berry) on nuori, iloinen ja hurjan söpö agitaituri.

29


4. Vicky Leen Made for Dreams ”Vilman” Kuva Anu Pousi

5. Enya, Eben’s My Girl Rules

30

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

kuva: Anne Barck


6. Lahjakas Dollari ”Repe”

kuva Aino Mutka

7. Jazzy, Fi Ava Great Escape Swings With Jazz

kuva: Jukka Pätynen

31


8. Shirley, Eben’s Singin’ In The Rain

Agility cockerit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

32

Ladysplit’s Elanor Frosty Morning’s Odile Lahjakas Berry Vicky Leen Made for Dreams ”Vilma” Eben’s My Girl Rules ”Enya” Lahjakas Dollari ”Repe” Great Escape Swings With Jazz ”Jazzy” Eben’s Singin’ In The Rain ”Shirley”

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

kuva: Jukka Pätynen


Vuoden Triplakoirakisa Vuoden 2017 lopussa päättyi Vuoden All around -kisa. Sen sijaan Cockerspanielit ry julisti uuden Triplakoirakisan. Kisan säännöt löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. Alla esitellään ensimmäisen kilpailun 10 parasta. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.

10.

Crab Apple’s Rock ’N’ Roller ”Bono” om. Vivi Aaltonen (MEJÄ AVO1, MEJÄ AVO1, SERTI, 47 pst.) Lammenpein Alinda ”Dino” om. Kaisu Kärnä (MEJÄ VOI1, MEJÄ VOI1, SERTI, 47 pst.) Dazzlingtails Gentleman Like Daddy ”Jäbä” om. Mari Hotti (MEJÄ AVO1, MEJÄ AVO1, NORD-SERTI, 47pst.) Dazzlingtails Hoccuspoccus ”Pepe” om. Mari Hotti ja Teemu Räsänen (MEJÄ AVO1, SERTI, SERTI, 46pst.) Flushing Meadow’s Dirac ”Jalo” om. Saara Heikkinen (NORD-SERTI, CACIB, MEJÄ VOI1, 46pst.) Benchmark You Know Me ”Onni” om. Kaisa Olkkonen (VARA-CACIB, MEJÄ VOI1, MEJÄ VOI1, 44 pst.) Pretty Flower’s Rama Lama Ding Dong ”Oiva” om. Milla Tuomi (SERTI, MEJÄ AVO1, MEJÄ VOI2, 43pst.) Northworth Endless Teatime ”Ilo” om. Saara Heikkinen (CACIB, VARA-CACIB, MEJÄ AVO1, 43pst.) Dazzlingtails Great Expectations ”Otto” om. Mari Hotti (MEJÄ AVO1, MEJÄ AVO2, SERTI, 43pst.) Debbie’s Heart of the Sunrise ” Elsa” om. Liisa Miettinen (MEJÄ VOI1, MEJÄ VOI1, ERI SA 42pst.)

VUODEN TRIPLA

1. Crab Apple’s Rock ’N’ Roller ”Bono” om. Vivi Aaltonen

Bono tuli meille pitkäaikaisena haaveena ja joutui hyppäämään melko isoihin saappaisiin tultuaan. Mikään edeltävä koirakokemus ei kuitenkaan pystynyt valmistamaan spanieliin. En ollut tajunnut, että on olemassa koira, joka on kirjaimellisesti aina iholla, aivan joka paikassa mukana, hyvässä ja pahassa. Nukumme samalla tyynyllä ja se tulee kylppäriin, kun käyn suihkussa. Olen toistaiseksi selvinnyt sairastumatta noroon, mutta sivulauseissa ymmärtänyt sen sitten hoitavan kyllä noropotilaankin…. Mikä tahansa pentu on aina ihana. Bonossa ihaninta oli sen vilkkaus, iloisuus ja valmius olla aina menossa, minne tahansa, jopa kylpyyn. Toki se teki tiettäväksi, että kylpeminen on aivan jonninjoutavaa hommaa, mutta jos siitä kerran niin iso numero tehdään, niin mennään sitten. Kaikkialla muualla se oli omaan tapaansa utelias, tyytyväinen ja reippaasti mukana. Välillä muistuttelin itselleni, että se on nuori koira ja sen pitää saada myös levätä, mutta ehkä se kehitti tavan ottaa voimanokosia, koska oli aina valmis. Toisaalta se on kotona melko huomaamaton ja puuhastelee vain kun on puuhattavaa eikä härki koko ajan leikkimään. Turkinhoito yllätti, eikä pelkästään positiivisesti. Juuri hiljattain sanoin miehelleni, että en olisi uskonut ensimmäisen vuoden aikana miten helppo tuo koira on kaksivuotiaana. NYT tiedän mistä ihmiset puhuivat, kun sanoivat, että turkki on silkkinen ja helppo. Siinä 7 kk – 14 kk vaiheessa, kun Late Lammas

Crab Apple’s Rock ’N’ Roller ”Bono” om. Vivi Aaltonen

33


asui meillä, oli kyllä muutamia epätoivonkin hetkiä takkuja selvitettäessä. Noutajien jälkeen uutena tuli myös vaatettaminen. Tässä kohtaa kiitos kaikille, jotka antoivat vinkkejä hyvistä haalareista ja viitoista, puhumattakaan vähän tukevammista vaatteista, kun talvikin on meitä päässyt yllättämään. Harrastuskoiraa haimme ja sellaisen olemme saaneet. Tämän kisan voitto nyt sattui aloittelevalle sopivaan kohtaan, koska ikä ratkaisi. Varsinaiset meriitit on vielä hakusessa tulevaisuudessa. Jatkamme tutustumista lajeihin ja pysymme ehdottomasti Mejä-perheen seurassa tulevatkin kaudet. Bono kiittää arvonimestä ja emäntä kumartaa sen puolesta. KIITOS! Vivi Aaltonen

Kuva Kimmo Kääriäinen

34

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


2. Lammenpein Alinda, Dino om. Kaisu Kärnä

Viime kesänä Dino saavutti jälkivalion arvon ensin Suomessa ja sitten myöhemmin syksyllä Ruotsissa. Näyttelyissäkin käytiin sertin arvoisesti. Dinon nuoresta iästä huolimatta päästiin myös Lapin Kennelpiirin pm-mejään varakoiran paikalta sijaistamaan Cindy-mammaa ja tuloksena hienosti viides sija.

3. FI MVA Dazzlingtails Gentleman Like Daddy ”Jäbä” om. Kosti ja Mari Hotti Jäbä on kohta 5-vuotias meidän perheen villikko. Pääasiallisesti harrastetaan näyttelyitä. Viime keväänä tippui peruutuspaikka yhdistyksemme mejä-kokeisiin, joihin päivän varoajalla tietysti lähdimme Jäbän kanssa koittamaan miten meille käy. Treenata ei totisesti keritty. Näin siitä sitten lopulta kävi että kesäkuun alussa kahdella kokeella Jäbä sai tarvittavat ykköset siirtyäkseen voittajaluokkaan ja nyt odottelemme, että päästään starttaamaan ja kokeilemaan kuinka äijän käy. Suurin tavoite meillä tällä vuodelle viimeinen Cacib tarvittavaan C.I.B titteliin.

4. Dazzlingtail Hoccuspoccus ”Pepe” om. Mari Hotti ja Teemu Räsänen

35


5. Flushing Meadow’s Dirac om. Saara Heikkinen

7. Pretty Flower’s Rama Lama Ding Dong ”Oiva” om. Milla Tuomi

8.Northworth Endless Teatime om. Saara Heikkinen 6.MVA FI JVA EE&LV&LT&BALT&BY MVA Benchmark You Know Me ”Onni” om. Kaisa Olkkone

36

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


10. Debbie’s Heart of the Sunrise ” Elsa” om. ja kuva Liisa Miettinen 9. FI MVA Dazzlingtails Great Expectations, ”Otto” om. Mari Hotti ja Pia Anonen kuva Pia Anonen

!

AN A T E A H !

TÄ HAETAA! N I Ö J I TEK ÖITÄ ETAAN TETKEIKJIJÖITÄ

HA

Cockerspanielileirille ei ole tälle vuodelle tekijöitä.

Onko sinulla tiedossa hyvä leiripaikka, leiri-ideaa ja ryhmää sitä toteuttamaan. Paikka voi olla missä puolella Suomea hyvänsä. Kesälle 2020 on jo alustavat leirisuunnitelmat olemassa. Jos et halua, että tästä kesästä tulee välivuosi, ota yhteyttä hallitukseen: hallitus@cockerspanielit.fi

37


Jalostustoimikunnan palsta

Jalostuksen toimintaohje Jalostukseen käytetään mahdollisimman korkealuokkaisia cockerspanieleita ja yhdistelmää suunniteltaessa otetaan huomioon yksilöiden luonne ja käyttöominaisuudet, ulkomuodolliset seikat sekä perinnölliset sairaudet ja viat. Jalostusarvoa määritettäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen sukulaisten ja erityisesti sen jälkeläisten laatuun. Toimintaohjeen yleisperiaatteet ovat runkona jalostustoiminnalle, jonka tavoitteena on terve ja rodunomainen cockerspanieli. Jalostukseen käytetään hyväluonteisia, terveitä, terverakenteisia ja rotutyypillisiä yksilöitä. Arkaa, aggressiivista tai muuten luonteeltaan rodulle epätyypillistä koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Koiralla ei saa olla näyttelystä hylättyä laatuarvosanaa luonteen takia tai merkintää rodulle epätyypillisestä käyttäytymisestä, taipumuskokeesta sosiaalisen käyttäytymisen osiosta hylättyä arvosanaa, MH-kuvauksessa kuvaajien keskeytystä tai luonnetestistä miinusmerkkistä tulosta tai keskeytystä taikka hylättyä käyttäytymisen jalostustarkastusta.

PEVISA

Pentujen vanhemmista tulee olla lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Lonkkakuvaustuloksen D saanut koira voidaan yhdistää vain tuloksen A saaneen koiran kanssa. Silmätarkastuslausunto ei saa olla astutushetkellä 24 kk vanhempi.

Cockerspanielit ry:n jalostuksen toimintaohje PEVISA:n lisäksi:

Jalostuksen toimintaohje perustuu jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO), joka on hyväksytty Cockerspanielit ry:n vuosikokouksessa 22.3.2015, Suomen Spanieliliiton vuosikokouksessa 7.11.2015 ja Suomen Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa 24.11.2015.

Terveys Silmät

Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla tervesilmäinen perinnöllisten silmäsairauksien osalta. 1. Jalostuskoiralla tulee olla geenitestitulos, jos se on prcd-PRA:ta kliinisesti sairastavan koiran jälkeläinen tai se on itse sellaisen tuottanut. Paitsi, jos koiran status on suoraan pääteltävissä vanhempien silmätutkimus- tai geenitestituloksen perusteella (esimerkiksi sairas/affected- clear -yhdistelmä). Jalostukseen käytettävät koirat on tutkittava joka tapauksessa joka kolmannessa polvessa. Geenitestillä kantajaksi tai sairaaksi todetun tai tutkimattoman koiran kumppanin tulee olla geenitestillä terveeksi todettu.

38

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

2. Molemmat jalostukseen käytettävät koirat ovat virallisesti silmätarkastettuja. Kummallakaan ei saa olla todettu seuraavia perinnöllisiä silmäsairauksia: HC, PRA, GRD, TRD, entropium, ektropium tai makroblepharon. Jos koiralla on lausunto ylimääräisistä ripsistä (distichiasis, trichiatis, ektooppinen cilia) tai puutteellisesta kyynelkanavan aukosta, PPM tai MRD, on toisen osapuolen oltava terve tältä osin. Jalostukseen ei hyväksytä käytettäväksi koiraa, joka sairastaa vakavampaa kuin 1. asteen PHTVL/PHPV.

Lonkat

Yhdistelmän BLUP- indeksin odotusarvo astutushetkellä on oltava vähintään 101.

Polvet

Jalostukseen käytettäville koirille suositellaan virallista polvitarkastusta.

Geenitestaus

FN (familiaarinen nefropatia, näyttelylinja ja sekalinjaiset), AON (adult onset neuropathy, näyttelylinja ja sekalinjaiset) ja AMS (acra mutilation syndrome, käyttölinja ja sekalinja) testejä suositellaan jalostuksen käytettäville koirille niiden jalostuslinjan mukaan.

Rodun populaation rakenne ja sukusiitosaste

Yhdistelmän sukusiitosaste ei Suomen Kennelliiton jalostustietokannan tietojen mukaan ylitä 6,25 % kuudesta polvesta laskettuna. Koiran ensimmäisen polven jälkeläismäärä ei saa ylittää 70.

Ulkomuoto

Jalostukseen käytettävällä koiralla on koiranäyttelystä vähintään arvosana EH, jos sillä ei ole tulosta rodunomaisestakokeesta. Jos jalostukseen käytettävällä koiralla on rodunomaisestakokeesta vähintään tulos, tulee sillä olla koiranäyttelystä vähintään laatuarvostelun arvosana H tai sen tulee olla jalostustarkastuksessa hyväksytty jalostukseen käytettäväksi.

Ikä

Narttu on astutushetkellä iältään vähintään 24 kk ja enintään 7-vuotias. Ensimmäistä kertaa astutettavan nartun tulee olla astutushetkellä alle 5-vuotias. Jalostuksen toimintaohjetta on muokattu 6.10.2018 Oulussa pidetyssä rotukohtaisessa neuvottelussa ja se on hyväksytty Cockerspanielit ry:n syyskokouksessa 24.11.2018 Helsingissä.


Jalostustoimikunnan palstalla kerrotaan tulevissa lehdissä cockerspanieleiden tavallisimmista sairauksista. Aloitamme merkittävimmästä rodun ongelmasta eli korvatulehduksesta.

Ulkokorvantulehdus Teksti: ELL Nina Mahlanen, Eläinklinikka Peninkulma, Vantaa Ulkokorvantulehdus on tavallinen vaiva. Yli 16 % koirista sairastaa korvatulehduksen elämänsä aikana. Jos koiralla on jokin altistava ihosairaus, voi korvatulehduksia esiintyä toistuvasti. Atopiasta ja allergioista kärsivistä koirista jopa 80 % sairastaa myös toistuvia korvatulehduksia muiden allergisten iho-oireidensa lisäksi. Koiralla voi myös olla väli- ja sisäkorvantulehdus. Tavallisimmin tulehtuneesta korvasta löytyy bakteereita ja/tai hiivaa, mutta nämä eivät koskaan ole tulehduksen varsinaisia aiheuttajia, vaan seuraus. Normaalisti ihon immuunivaste pitää iholla elävät mikrobit aisoissa. Ne eivät tartu koiraan mistään vaan kuuluvat koiran ihon normaaliin mikrobiotaan. Ulkokorvantulehdukselle altistavat tekijät Korvatulehduksen onnistunut hoito edellyttää, että tulehduksen syntyyn vaikuttavat kaikki tekijät hoidetaan. Korvatulehduksen taustalla voi olla esimerkiksi vierasesine, atopia, ruoka-aineallergia, korvaan kertynyt erite, jota ei saada puhdistuksella poistettua, korvapunkkitartunta, kilpirauhasen vajaatoiminta jne. Tällöin bakteerit ja/tai hiivat saavat korvassa ylivallan. Ne eivät pystyisi aiheuttamaan sairautta immuunivasteeltaan terveessä korvassa. Lisäksi on olemassa joukko tulehdukselle altistavia tekijöitä, kuten esimerkiksi ulkokorvan rakenne ja karvan määrä korvakäytävässä tai sen suulla. Kroonisen korvatulehduksen aiheuttamat muutokset, kuten ihon paksuuntuminen ja poimuuntuminen sekä välikorvantulehdus, ylläpitävät tulehdusta. Korvatulehduksen oireet Tulehtunut korva on kipeä. Eläin ravistelee päätään ja raapii korvaansa. Kipeästä korvasta voi tulla tummaa tai märkäistä eritettä ja korva haisee pahalle. Eläin voi kulkea pää vinossa kipeälle puolelle taipuneena. Korvan koskettaminen tekee kipeää. Joskus korvalehden verisuonet voivat rikkoontua raapimisen ja ravistelun seurauksena, jolloin korvalehteen syntyy pahka, jota kutsutaan verikorvaksi. Tulehtuneen korvan tutkimus Korvatulehduksen hoito vaatii eläinlääkärintutkimusta. Korva tähystetään ja korvakäytävästä otetaan näyte pumpulipuikolla. Tähystettäessä pyritään näkemään niin pitkälle korvakäytävään, että tärykalvon tila voidaan arvioida. Saatu näyte

värjätään ja tutkitaan mikroskoopilla. Näin saadaan tietää tulehduksen aiheuttaja. Jos näytteessä on runsaasti bakteereita, voidaan näytteestä tehdä myös bakteeriviljely, jonka tarkoituksena on selvittää, mikä bakteeri on kyseessä ja mikä antibiootti parhaiten tehoaa. Tarvittaessa eläimen korvat huuhdellaan tutkimuksen yhteydessä. Miksi tulehtunutta ulkokorvaa pitää puhdistaa? Tervettä korvaa ei tarvitse puhdistaa kuin satunnaisesti. Korva puhdistuu itsestään ja vaikku nousee kohden korvakäytävän suuta, josta se on helppo pyyhkiä pois. Tulehtuneen korvan puhdistaminen on erittäin tärkeää. Paikallisena hoitona käytettävien lääkkeiden on päästävä kosketuksiin korvakäytävän ihon kanssa, jotta ne vaikuttavat toivotulla tavalla. Jotkin lääkeaineet menettävät tehonsa, jos korvassa olevaa märkäeritettä ei poisteta ennen lääkkeen annostelua. Säännöllistä puhdistamista jatketaan niin kauan, että korvan luonnollinen puhdistuminen palautuu. Pitkään jatkuneen tulehduksen vaurioittamissa korvissa säännöllistä puhdistamista voidaan joutua jatkamaan koko eläimen loppuelämän ajan. Kullekin toistuvia korvatulehduksia potevalle eläimelle on löydettävä sille sopiva yksilöllinen puhdistusväli, joka voi olla esim. 2 kertaa viikossa tai vaikka 2 kertaa kuukaudessa. Säännöllinen puhdistaminen vähentää korvatulehduksen uusimisriskiä. Puhdistettaessa korvia on tärkeää, että korvahuuhdetta menee syvälle korvakäytävään vähintään 0,5-1 ml. Hiero korvan tyveä hetken ajan, jotta korvanpuhdiste leviää korvakäytävään. Puhdista korvakäytävän suulle noussut vaikku pumpulilla. Toista käsittely päivittäin niin kauan, kun vaikkua nousee. Jollei kaikkea vaikkua saada perinteisin konstein poistettua, on syytä suorittaa korvahuuhtelu inhalaatioanestesiassa. Tämä siksi, ettei bakteeri/ hiivanestettä huuhdella suoraan koiran nieluun ja hengitysteihin. Inhalaatiossa käytettävä intubaatioputki ilmatäytteisine kuffeineen estää nesteen ajautumisen väärään paikkaan. Video-otoskoopin avulla tehty huuhtelu on tehokkain ja tarkin tapa saada kaikki vaikku/tulehduserite poistettua. Laitteen avulla saadaan tarvittaessa huuhdottua myös välikorva ja otettua tarvittavat näytteet tai poistettua karvat ja vierasesineet korvakäytävästä. Korvatulehduksen hoito Tulehtuneesta korvasta otetun näytteen perusteella eläinlääkäri valitsee eläimellesi sopivan hoidon ja hoidon pituuden. Tulehduksen hoito voi aiheuttajasta riippuen kestää viikkoja. Lääkkeinä käytetään paikallisesti korvaan annosteltavia paikallishoitovalmisteita tai huuhteita, joihin on tehty lääkelisäys ja tarvittaessa myös suun kautta annettavaa lääkitystä, jolla pyritään immuunivasteen muuntamiseen ja kroonisten muutosten kehittymisen hillitsemiseen. Tulehduksen paraneminen on aina syytä varmistaa kontrollikäynnillä. Eläinlääkäri antaa myös ohjeet korvien muuta kotihoitoa, kuten puhdistamista varten.

39


Miksi terveystarkastaisin ”terveen” koiran? Teksti ja kuvat Marianne Sundblad (kuvat Helsingissä järjestetystä joukkotarkastuksesta) Kun ihmiseen iskee pentukuume, ensimmäinen asia on usein rodun valinta. Se voi toki olla aivan selvä jo valmiiksi, pitkäaikainen unelma. Kun roduksi on valikoitunut cockerspanieli, luontevin tapa valita oma pentu on yhdistyksen pentuvälitys. Jos tavoitteena on tietty harrastus kuten esimerkiksi metsästys tai näyttelyt, käy ostaja varmasti pentu- ja kasvattajalistan läpi tämän perusteella, mutta jos mitään erityistoiveita ei ole eikä tuttuja, joilta kysellä suosituksia, kriteeriksi muodostuu usein kasvattajan sijainti ja tulevien pentujen luovutusaika. Ehkäpä joskus värikin. Mitä ostaja sitten eniten toivoo uudelta perheenjäseneltä?

kasvateistaan. Siksi on tärkeää, että niin moni koiranomistaja kuin mahdollista terveystarkastaa koiransa. Luonnepuolta en käsittele tässä artikkelissa. Cockereiden kohdalla terveystarkastus yleisimmin merkitsee lonkkien ja silmien sekä kyynärnivelten ja/tai polvien tarkastamista. Myös geenitestejä suositellaan jalostukseen käytettäville koirille. Noin joka kolmas cockeri lonkkakuvataan ja terveiden lonkkien osuus on ollut tasaisesti noin 80 % tarkastetuista. Silmiä tutkitaan hieman vähemmän kuin lonkkia. Eri kasvattajien välillä on kuitenkin hyvinkin suuria eroja. Asiaa tutkiessani kiinnostuin näistä eroista, ja kyselin useilta cockerin omistajilta, mikä oli saanut heidät panostamaan rahaa koiransa tarkastamiseen, etenkin sellaisen koiran, jota ei ole tarkoitus käyttää jalostukseen, jota ei käytetä näyttelyissä tai jonka kanssa ei harrasteta esimerkiksi agilitya. Selkeästi kävi ilmi, että jos kasvattaja tukee taloudellisesti tarkastuksia, tarkastusprosentti nousee, mutta tulin siihen tulokseen, että vieläkin tärkeämpää on kasvattajan aktiivisuus. Jos kasvattajalla on aktiivinen yhteydenpitokanava pennun omistajiin, jos hän järjestää pentutapaamisia ja kannustaa tarkastuksiin, ehkä jopa järjestääkin niitä, prosentti nousee huomattavasti. Kävin läpi kaikki suurimmat kasvattajat, ja löysin jopa lähes 100 prosentin lonkkatarkastusasteita. Tarkastuksen tulokset antavat kasvattajille arvokasta tietoa, jonka pohjalta he voivat jalostaa entistä terveempiä koiria. Mitä ovat joukkotarkit? Oman koiran voi toki viedä mille hyvänsä eläinlääkärille tarkastettavaksi. Jos sattuu asumaan jonkin suuremman paikkakunnan lähistöllä, kannattaa kuitenkin ehkä etsiä ns. joukkotarkki, jossa joku ottaa järjestääkseen useamman koiran tarkastuksen, mikä luonnollisesti laskee koirakohtaista hintaa. Niistä kannattaa kysyä oman koiran kasvattajalta. Myös Facebookissa on joukkotarkkipalsta, josta tarkastuksia voi etsiä.

Tässä lehdessä on Lea Kilpeläisen erinomainen artikkeli koiran luonteesta ja kasvatustyöstä. Leaa siteeraten: ”Kun ihmisiltä kysytään, mitä he koirassaan arvostavat eniten, on vastaus usein varsin yhtenevä: ihmiset arvostavat koirassaan eniten sen luonnetta, sitten terveyttä ja usein vasta kolmanneksi ulkomuotoa.” Mutta miten niitä hyväluoteisia ja terveitä koiria sitten saadaan aikaan? Rodun jalostus Jotta pennut olisivat nyt ja jatkossa hyväluonteisia ja terveitä, kasvattajat tarvitsevat tietoa

40

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Oman koiran terveys Koira aiheuttaa kustannuksia, sehän on selvä, ja pelkästään jalo ajatus rodun terveyden edistämisestä ei välttämättä ole riittävä motiivi viedä omaa koiraa tarkastukseen. Oman koiran terveys on kuitenkin jokaiselle omistajalle ensisijaisen tärkeää. Koira ei ole terve vain siksi, että sitä ei ole tarkastettu, ja esimerkiksi silloin kun lonkkavaivat vanhemmalla koiralla ilmenevät, voi olla jo myöhäistä lievittää koiran kipua eikä ole muuta ratkaisua kuin eutanasia. Minulla on valitettavasti heikoista lonkkatuloksista omakohtainen kokemus. Vanhempi cockerini täyttää tänä vuonna 7. Olen useasti miettinyt, että sen voisi viedä joukkotarkkiin, mutta se on jäänyt. Muitakin rahanreikiä on ollut. Nyt päätin kuitenkin, että haluan tietää, missä mennään. Tulosten mukaan silmät olivat terveet mutta lonkat olivat kuvanneen eläinlääkärin mukaan ”ongelmalliset”. Koiralla ei kuitenkaan ole onneksi minkäänlaisia oireita. Tieto lisää tuskaa, mutta kun jo tässä vaiheessa sain tietää lonkkien tilan (Kennelliitto lausui lonkista: vakava nivelrikko), voi olla


Cockerspanieleiden yleisimmät kuolinsyyt vuosina 2000–2018

että hyvällä hoidolla, sopivalla liikunnalla, tiukalla painontarkkailulla ja nivelravinteilla ongelmia ei koskaan tulekaan ja Dixie saa elää pitkän kivuttoman elämän. Tai ainakin minä tiedän tehneeni kaikkeni sen eteen. Tarkastamaton koira ei ole terve koira Jos se pari sataa euroa jostain irtoaa, kannustan vilpittömästi kaikkia viemään cockerinsa terveystarkastukseen. Näin voimme taata sen, että tulevat cockerspanielin omistajat saavat terveempiä koiria mutta myös saada arvokasta tietoa omasta koirastamme. Jos tulokset ovat – kuten useimmin onneksi ovatkin – hyviä, saamme asian suhteen mielenrauhan. Ja jos eivät ole, voimme tehdä etukäteen kaikkemme sen eteen, että rakas perheenjäsenemme saa elää mahdollisimman pitkän kivuttoman elämän.

Suomen Kennelliiton jalostustietokannan (Koiranet) mukaan cockerspanieleiden keskimääräinen elinikä on 2000-luvulla ollut 8 vuotta ja 5 kuukautta. Keskimääräinen elinikä on vuosien saatossa lyhentynyt vuoden verran. Siihen voi olla montakin syytä, eliniän lyhentyminen ei siis välttämättä tarkoita, että koirat olisivat todellisuudessa lyhytikäisempiä. Lopetuskriteerit ovat omistajilla voineet tiukentua niin, että koira lopetetaan sairauden aikaisemmassa vaiheessa. Suurin osa cockereista kuolee ilman syytä tai niiden kuolinsyytä ei ilmoiteta. Jalostuksen kannalta olisi hyvä tietää, mihin koirat lopulta kuolevat tai miksi ne lopetetaan. Melko monet koirat tuntuvat elävän ikuisesti eli niitä ei koskaan merkitä tietojärjestelmään kuolleiksi. Tiesithän, että koiran kuolinsyyn voit lisätä Kennelliiton tietojärjestelmään myös myöhemmin! Kuolinsyy Keskim. elinikä Yhteensä Hengitystiesairaus 11 vuotta 11 kuukautta 2 Hermostollinen sairaus 6 vuotta 5 kuukautta 10 Iho- ja korvasairaudet 8 vuotta 3 kuukautta 21 Immunologinen sairaus 7 vuotta 1 kuukautta 27 Kadonnut 3 vuotta 9 kuukautta 2 Kasvainsairaudet, syöpä 9 vuotta 7 kuukautta 136 Kuollut ilman sairauden diagnosointia 8 vuotta 7 kuukautta 23 Lopetus ilman sairauden diagnosointia 8 vuotta 7 kuukautta 41 Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi 4 vuotta 1 kuukautta 38 Luusto- ja nivelsairaus 5 vuotta 3 kuukautta 29 Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus 8 vuotta 0 kuukautta 33 Muu sairaus, jota ei ole listalla 6 vuotta 7 kuukautta 49 Pennun synnynnäinen vika tai epämuodostuma 1 vuotta 4 kuukautta 5 Selkäsairaus 7 vuotta 1 kuukautta 14 Silmäsairaus 8 vuotta 7 kuukautta 3 Sisäeritysrauhasten sairaus 9 vuotta 0 kuukautta 6 Sydänsairaus 8 vuotta 11 kuukautt a 33 Tapaturma tai liikennevahinko 4 vuotta 4 kuukautta 44 Vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 12 vuotta 8 kuukautta 111 Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus 10 vuotta 0 kuukautta 41 Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu 8 vuotta 1 kuukautta 158 Kaikki yhteensä 8 vuotta 5 kuukautta 826

41


15 -vuotiaat sisarukset Triplet Topaz "Topa" ja Triplet Thinks Line Sam "Tatchi" Kuva:Heli Härkälä.

Seuraavaksi suurin ryhmä on poistunut vanhuuttaan. Ne ovat joko kuolleet luonnostaan tai ne on lopetettu yleisen raihnaisuuden vuoksi. Merkittävin kuolinsyy sairauksista ovat edelleen erilaiset kasvaimet ja/tai syöpä. Kun kasvaintilastoa avaa edelleen, suurin osa kasvaimiin menehtyneistä ikääntyneistä koirista on narttuja. Tämän pohjalta voidaan ounastella, että nisäkasvaimet ovat merkittävä kuolinsyy erityisesti iäkkäillä nartuilla. Narttujen sterilisaatio nuorella iällä suojaisi niitä hormoniriippuvaisilta nisäkasvaimilta. Samoin nisäkasvaimien poisto niiden ollessa vielä pienikokoisia (halkaisija alle 2 cm) antaisi useissa tapauksissa nartulle lisävuosia, sillä pienet kasvaimet ovat harvemmin ehtineet vielä levitä. Yleisin leviämispaikka on keuhkot. Rodussamme esiintyy erilaisia elinikään rajoittavia sairauksia. Yksi merkittävimmistä on erilaiset sydänsairaudet, joista ns. hankitut sydänsairaudet eli läppävika ja dilatoiva kardiomyopatia ovat tavallisimmat. Synnynnäiset sydänsairaudet ovat harvinaisia. Keskikokoisilla roduilla esiintyy harvemmin dilatoivaa kardiomyopatiaa, mutta spanielirodut ovat tästä poikkeus. Tästä ja muistakin sydänsairauksista oli lehdessämme (4/2018) juttu.

42

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Nuorten koirien päivät päättyvät useimmin tapaturmien, onnettomuuksien tai katoamisen takia. Tai niiden elämää on alusta asti varjostanut synnynnäinen vika tai epämuodostuma. Myös käytös - ja käyttäytymishäiriöistä johtuvat eutanasiat painottuvat nuoruuteen tai nuoreen aikuisuuteen. Kun vertaillaan erirotuisia, mutta samoista kantakoirista jalostettuja spanieleita huomataan, että erityisesti englanninspringerspanieleilla ja amerikancockerspanieleilla keskimääräinen elinikä ja kuolinsyyt ovat samankaltaisia. 22.1.2019 Susanna Sinisaari-Kaislo ja Nina Mahlanen lähteet: Suomen Kennelliitto ry KoiraNet Jalostustietojärjestelmä (22.1.2019)


w o h S g o D p o Turku T

43 kuva Pertti Konola


Onnellisesti vakuutettu – näin hankin vakuutuksen koiralleni Teksti ja kuvat Paula Pöysti Syksyllä 2017 elimme jännittävää aikaa. Odotimme ensimmäistä cockerspanieliamme saapuvaksi kotiin. Ennen Onnin kotiutumista olimme hankkineet melkein kaiken mahdollisen tarvittavan leluista kynsisaksiin. Mutta ehkä tärkein kaikista hankinnoista oli kuitenkin turva mahdollisen sairauden tai tapaturman varalle. Siispä yksimielisesti päätimme hankkia pennulle vakuutuksen. Vakuutuksien vertailun aloitin kartoittamalla, mitkä yhtiöt tarjosivat vakuutusta koiralle. Suorasta kädeltä karsin pois kaikki yhtiöt, jotka liittivät eläinvakuutuksen ainoastaan kotivakuutuksen yhteyteen. En halunnut lähteä kilpailuttamaan kaikkia perheen vakuutuksia, koska olemme olleet tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Hyvin äkkiä vakuutuksia tarjoavat yhtiöt oli karsittu pariin yhtiöön, minkä jälkeen syvennyin tarkemmin ehtoihin.

Vakuutusta harkitessa meille oli tärkeätä, että vuodessa korvattavien kulujen summa olisi mahdollisimman suuri. Yhden yön vierailu Viikin päivystyksessä saattaa kohota helposti yli tuhanteen euroon, joten tästäkin syystä hylkäsin muutaman vakuutusyhtiön. Tuolloin suurimmat korvauskatot löytyivät Agrialta ja LähiTapiolalta, joten päätin keskittyä pääasiassa näihin kahteen. Näiden kahden vakuutusyhtiön kohdalla tutustuin tarkasti ehtoihin. Onko jotain perinnöllisiä sairauksia rajattu pois, kuuluuko kuntoutus mukaan, paljonko omavastuu on

44

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

jne. Vertailuissa huomasin, että vakuutusyhtiöt pitävät cockerspanielia melko terveenä rotuna eikä rotukohtaisia rajoituksia oikeastaan ollut, verrattuna vaikka lyhytkuonoisiin, hengitysteiden ongelmista kärsiviin tai todella isoihin rotuihin. Tutkin vakuutuksia myös siltä kantilta mikäli haluaisimme jossain vaiheessa vaihtaa vakuutusyhtiötä. Jos koira on ollut hoidettavana samasta syystä useasti, monet yhtiöt rajaavat tämän taudin pois. Samaten vakuutuksen kesto oli huomioitava. Jotkut vakuutuksen päättyvät kun koira saavuttaa tietyn iän, esim. 10 vuotta. Meille oli tärkeä ehto, että lääkärikulut olisi katettu koko koiran eliniän. Vaikkei vakuutusta hankkiessa hinta ollutkaan ykköskriteeri, päätin joka tapauksessa tehdä hintavertailun kahden yhtiön välillä. Laskin konkreettisesti paljonko joutuisimme maksamaan omavastuuta jos eläinlääkärikulujen loppusumma olisi 100 €, 200 €, 600 €, 1700 € jne. Laskelma osoitti, että Agrialla maksaisimme aina jokaisesta lääkärikäynnistä enemmän kuin LähiTapiolalla – toki Agria korvasi joitain asioita kattavammin kuin LähiTapiola. Pitkän vertailun tuloksena päädyimme vakuuttamaan Onnin LähiTapiolassa. Onnilla on nyt eläinlääkärikulu- ja henkivakuutus. Vakuutus osoittautuikin heti ensimmäisenä vuotena tarpeelliseksi, kun Onnille puhkesi


sitkeä hiivatulehdus korviin. Korvien takia kävimme useilla kontrollikäynneillä ja kerran päivystyksessä kun korvat olivat lehahtaneet yön aikana tulipunaisiksi. Minusta oli helpottavaa viedä koira päivystykseen lauantai-iltana klo 22, kun tiesin, että muutenkin stressaavassa tilanteessa meillä oli vakuutus turvana kattamassa hoitokuluja ja laskun loppusumma oli näin ollen pienin murhe sillä hetkellä. Vakuutusta suunnittelevalle ystäviltä saatujen suosituksien sijaan on mielestäni tärkeämpää keskittyä siihen, mitä tarpeita omalla perheelläsi ja koirallasi on. Millaista turvaa haluat juuri omalle koirallesi ja mitä olet halukas maksamaan siitä? Joitain hintoja pystyy vertailemaan netissä, mutta valtaosalta täytyy pyytää erikseen tarjous. Vakuutuksia pystyy myös täydentämään erilaisille lisäturvilla, joihin kannattaa tutustua. Metsästävälle koiralle on tarjolla käyttöominaisuusturva ja täystuholle sähelölle vastuuvakuutus. Hyvä on myös muistaa, ettei mikään vakuutus korvaa aivan kaikkea. Ja vaikka jokin korvaus olisi rajattu vakuutuksesta pois, ei se tee välttämättä vakuutuksesta sen huonompaa. Kokonaisuus on ennen kaikkea se, mikä ratkaisee. Vakuutus on arjen turva, joka antaa ainakin minulle rauhallisemman mielen toisinaan hyvinkin stressaaville eläinlääkärikäynneille. Mutta ennen kaikkea se on koiran hyvinvoinnin turva. Itse koen, että se on paras turva oman sylin lisäksi, jonka voin rakkaalle snaapelillemme antaa.

kuva Noora Räsänen

Pentukuumeeseen on vain yksi ratkaisu

kuva Noora Räsänen

kuva Carina Nyman

45


kuva Timo Rantalainen

kuva Juho Bäck kuva Paula Pöysti

kuva Noora Räsänen Vilma Sormunen

46

kuva Ida Korpi

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

kuva Anna-Maria Liukko

kuva Juho Bäck


Talvea

Paula PĂśysti

2019

Vilma Sormunen

kuva Kamilla Aropelto-Heikkilä

kuva Inka Tuomi

47 Vilma Sormunen

kuva Ida Korpi


KOIRAN LUONNE JA KASVATUSTYÖ Teksti Lea Kilpeläinen luonnetestituomari Kun ihmisiltä kysytään, mitä he koirassaan arvostavat eniten, on vastaus usein varsin yhtenevä: ihmiset arvostavat koirassaan eniten sen luonnetta, sitten terveyttä ja usein vasta kolmanneksi ulkomuotoa. Vastauksen painotus on tämä varsinkin silloin, jos koiran kanssa harrastetaan aktiivista toimintaa, esimerkiksi agilitya, tokoa tai pelastuskoiratoimintaa. Millainen on hyväluonteinen koira? Vastaus tuskin on yksiselitteinen, mutta silti se on hyvin hahmotettavissa. Hyväluonteiselta koiralta odotetaan, että se on tarkoitukseensa soveltuva, rodunomainen niin, että rotumääritelmän luonnekuvaukseen voi luottaa ja että koiran kanssa voi elää suomalaisessa yhteiskunnassa vaaratta. Jokainen uusi koiranomistaja odottaa, että hän saa sellaisen koiran kuin kirjoissa kerrotaan ja kasvattaja lupaa. Miksi sitten niin moni joutuu pettymään? Koiran luonne on perimän ja ympäristön eli ihmisen toiminnan vaikutusten tulos. Perimässään koira saa geenit, jotka antavat sille eväät elämään. Geeniperimänsä perusteella siitä kehittyy rodunomaisesti metsästävä koira, vaellushaluinen rekikoira tai muuten rodulle ominaisilla piirteillä varustettu koirayksilö, josta ihminen omalla toiminnallaan kouluttaa sellaisen koiran, jota hän tavoittelee. Aina perimä ei kuitenkaan vastaa rodulle tyypillisiä piirteitä eikä metsästyskoirasta tule eräkaveria tai pienestä seurakoirasta mukavaa kaveria perheen lapsille. Koiran luonne voi olla epätyypillinen rodulle tai se voi olla jopa huono, arka tai vaarallisen aggressiivinen. Kaikki koiran luonteessa ei johdu perimästä, mutta enempää hyvää koirasta ei voi saada esiin edes ihmisen toiminnalla kuin mitä perimän rajat sallivat. Sen sijaan ihminen voi toiminnallaan pilata hyvänkin koiran, se on varmaa. Rodunomaisuuden merkitys Jokainen rotu on jalostunut vastaamaan jotain ihmisen tarvetta. Metsästyskoirat metsästävät ihmisensä hyödyksi, seurakoirat ovat kaverina ja ilona yhteisissä puuhissa, palveluskoirat tekevät töitä ohjaajansa kanssa jne. On tärkeää, että rotu säilyttää ne ominaisuudet, joita siltä odotetaan ja jotka sille ovat kehittyneet vuosisatojen aikana. Rotuyhdistysten ja kasvattajien vastuulla on rodunomaisten ominaisuuksien säilyminen ja siirtyminen tuleville sukupolville. Kunkin rodun rodunomaisen luonneprofiilin laatiminen ja sen kunnioittaminen jalostustyössä on tärkeää, jotta rodun luonne ei lähtisi muuttumaan ei-toivottuun suuntaan. Luonnetestin hyödyntäminen Koiran luonteen testaamiseen on kehitetty erilaisia mittareita. Tällaisia ovat esimerkiksi metsästyskokeet, joissa saadaan näyttöä koiran synnynnäisistä metsästysominaisuuksista. Koiran

48

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

kuva Tiina Karlström

luonteen testaamiseen on kehitetty myös erillisiä luonnetestejä. Suomessa ainoa virallinen luonnetesti on kennelliiton hyväksymä luonnetesti, joka on alkuperältään ruotsalainen ja perustuu vanhaan työkoiratestiin. Nykyisin sitä käytetään laajasti eri rotuisten koirien luonteen testaamiseen ja se antaa tietoa koirista sekä jalostusta että koulutustoimintaa varten. Testaamalla koiria luonnetestissä saadaan tietoa koirayksilöistä ja yhdistämällä tietoja saadaan kuva rodun vallitsevasta luonnekuvasta. Kun rodusta on laadittu rodunomainen luonneprofiili, on helppo verrata vastaavatko testatut koirat ikäkausittain ja yksilöinä rodunomaista profiilia. Jalostuksesta on syytä karsia pois rodun huonoluonteiset koirayksilöt ja käyttää jalostukseen ainoastaan rodunomaisia yksilöitä. Mitään koirarotua ei pidä muuttaa jalostuksella epätyypilliseksi vain sen takia, että suomalaiset koiranostajat haluavat tietynlaisia koiria. Rotujen kirjosta löytyy varmasti sellainen rotu ja luonne, joka tyypillisimmillään vastaa uuden koiraharrastajan toiveita. Tässä asiassa on rotujärjestöjen ja kasvattajien pidettävä rintama lujana. Minkään rodun kohdalla ei ole toivottavaa käytöstä arkuus eikä aggressiivisuus. Jalostuksesta tulee ehdottomasti sulkea pois arat ja vaarallisen aggressiiviset yksilöt. Tämä silloinkin, kun yksilö on kuvankaunis. Vaikka suora luonteen geneettinen periytyminen ei olekaan vahva, on arkuus vahvasti perimässä siirtyvä ominaisuus, jota ei pidä vähätellä. Myöskään vaarallisia koiria ei suomalaisessa yhteiskunnassa voida pitää, joten niiden jalostaminenkin tulisi kieltää. Luonnetestin perusteella aran koiran ominaisuudet muodostuvat yleensä koiran huonoista hermoista ja suuresta pehmeydestä. Erittäin pehmeä koira varoo kaikkea, minkä se on kerran kokenut ikäväksi asiaksi tai paikaksi, eikä se suostu kohtaamaan sellaista asiaa vapaaehtoisesti. Kun tähän ielä liittyy huonot hermot, järkkyy koiran mielentasapaino totaalisesti pienestäkin asiasta. Näitä koiria on paljon, eivätkä ne ole sopivia jalostukseen ensinnäkin huonon geeniperimänsä takia ja toiseksi, koska ne emoina välittävät pennuilleen aivan vääristyneen kuvan maailmasta. Aggressiivisuus on koiralla ominaisuus, jota koi-


ra käyttää voimavaranaan vaativissa tilanteissa esimerkiksi metsästyksessä ja vartiointitehtävässä, puolustaessaan itseään tai ohjaajaansa. Luonnetestissä käytämme termiä terävyys, joka kuvaa koiran aggressiivista reagointitapaa sen kokiessa uhkaa. Aggressiivisuus toimii voimavarana silloin, kun koiran hermot ja muut luonteen ominaisuudet ovat tasapainossa. Mikäli koiran hermorakenne ei ole kunnossa tai koiran rohkeus ei riitä kohtaamaan asioita tasapainoisesti, syntyy terävyydestä, aggressiivisesta reagointitavasta ongelmia. Tällaisia, tasapainottomia koirayksilöitä ei tule käyttää jalostukseen jo edellä arkuuden kohdalla kuvatuista syistä. Mitä sitten jää jäljelle karsinnan jälkeen? Jalostukseen käytettäviksi jää joukko tasapainoisia koiria. Jalostusyksilöiden ei tarvitse olla luonteeltaan mahtavia rintintinin sukulaisia. Riittää, että luonne on tasapainossa ja että koira on tyypillinen rotunsa edustaja. Tasapainoinen, luonnetestissä pientä ja kohtuullista ominaisuusarvoa saavuttanut koirayksilö voi olla tasapainoisempi rotunsa edustaja kuin suurta ja erittäin suurta ominaisuusarvoa saavuttanut yksilö. Jalostuksessa luonteeltaan tasapainoinen ja hyvähermoinen koirayksilö on aarre, jota voidaan jalostaa kohti rodun ihannetta viisaita jalostusvalintoja käyttäen. Hyvän lopputuloksen takaamiseksi Samankin rodun sisällä sallitaan rodunomaista koiran luonteenpiirteiden vaihtelua. Samassa pentueessa on vilkkaita ja vähän rauhallisempia yksilöitä, dominoivia ja sopeutuvaisia yksilöitä, ihmisen seuraan hakeutuvia ja itsenäisiä taivaltajia. Olisi eduksi, jos oikea pentu sattuisi oikeaan kotiin niin, että sen luonteenpiirteet parhaalla tavalla vastaisivat uuden kodin koiraodotuksia ja uuden kodin vaikutuspiirissä pennun ominaisuudet kehittyisivät suotuisasti. Vastuullinen kasvattaja huolehtii, että pennun luonteeseen vaikuttavat ympäristötekijät ovat kunnossa alusta asti. Kantava narttu saa viettää stressitöntä kantoaikaa omassa elinpiirissään ilman, että sitä siirrettäisiin poikkeaviin oloihin

kuva Tiina Karlström

ennen penikoimista. Stressaantuneen emon pennut ovat levottomampia ja säikympiä kuin stressittömän emon pennut. Stressaantuneen emon pennuilla on myös selviä oppimisvaikeuksia myöhemmässä elämässään, mikä on vakavasti otettava huomioon erityisesti harrastus- tai käyttökoiria kasvatettaessa. Vastuullinen kasvattaja hoitaa pikkupennut ympäristössä, jossa ne saavat kehittää sosiaalisia taitojaan niin koirasisarusten kuin eri-ikäisten ihmistenkin kanssa. Kotiympäristön äänet, hälyt ja kolinat edistävät pennun kykyä sopeutua tulevaan elämään uudessa kodissa. Pentu, joka on saanut kasvaa ensimmäiset viikkonsa turvallisen emon kanssa, sisarusten joukossa ja joka on saanut paljon ihmiskontakteja kasvattajan luona, on saanut parhaat mahdolliset eväät tulevaan elämään. Oikeaa kotia etsittäessä on syytä muistaa muutama asia Ainokainen, ainoana pentuna syntynyt pentu, ei ole lainkaan helppo tapaus. Ainokaiselta puuttuu sosiaalisen käyttäytymisen mallit, ellei niitä ole pystytty sille opettamaan muiden, aikuisten koirien avulla. Ainokainen ei puhu kunnolla koirien kieltä, koska se ei ole päässyt harjaannuttamaan taitojaan sisartensa kanssa ja se voi joutua helposti ristiriitatilanteisiin lajitovereiden kanssa. Oikean, kokeneen ja osaavan kodin löytäminen on ainokaiselle tärkeää, varsinkin, jos kyse on suuren rodun koirasta. Itsenäiset, oman tiensä kulkijat, saattavat myös olla jo pentuna haasteellisia kumppaneita. Koulutuksessa ne voivat unohtaa ihmisensä ja toimivat oman päänsä mukaan. Seurakoiranakaan ne eivät täytä kaikkien toiveita mukavana sylikoirana, koska syli ei niille useinkaan kelpaa. Siis haasteellinen sijoitettava, mutta voi silti täyttää oikein osuneena monen ihmisen toiveet reippaana koirakaverina. Vilkas ja puuhakas pentu voi olla monen harrastuskoiraa hakevan toiveyksilö, mutta varsinkin työtehtäviin, esimerkiksi palveluskoiraksi pentua haettaessa, ei se pentueen vilkkain ehkä olekaan paras vaihtoehto. Pentueen vilkkaimmalla yksilöl-

49


lä voi vilkkautensa takia olla keskittymisvaikeuksia vaativammissa suorituksissa aikuisiällään. Rodunomaiset vilkkauserot ovat huomattavat, mutta häiritsevä vilkkaus ei ole toivottavaa millekään rodulle. Pentueen johtajayksilö on myös haasteellinen sijoitettava. Dominoiva, hallitsevuuteen pyrkivä uros tai narttu on ensikertalaiselle harrastajalle todellinen haaste, joka voi olla liian iso haaste hallittavaksi. Pieni dominoiva villakoira on yhtä epämiellyttävä perheenjäsen kuin suuri dominoiva rottweiler. Kun villakoiran odotettaan lisäksi olevan iloinen ja seurallinen koko perheen ystävä, on pettymys suuri, jos perheeseen kasvaakin yllättäen pikku peto, joka pomottaa lapsia ja näykkii vieraita lahkeista. Ongelma on yhtä suuri rottweilerinkin kohdalla, mutta yleensä pennun ottaja on jo varautunut kouluttamaan koiransa, ja hän on henkisesti valmistautunut haasteelliseen perheenjäseneen. Vastuullinen kasvattaja ei mielestäni koskaan myy pentueen johtajayksilöä ensikertalaiselle harrastajalle. Sitä ei kerta kaikkiaan kannata tehdä oman maineensa säilyttämiseksi. Kokenut harrastaja sen sijaan tietää jo, mitä hakee ja osaa ottaa dominoivan pennun otteeseensa alusta asti. Kun pentueen kaikki ”ongelmayksilöt” on huolella tehdyn valinnan perusteella sijoitettu oikeisiin koteihin, on jäljellä olevien ”tavallisten” rotunsa edustajien sijoittaminen varsin helppoa. Jos pentueen vanhemmat ovat luonteeltaan hyviä rotunsa edustajia, on todennäköistä, että uudet koiranomistajat saavat rotumääritelmän mukaiset pennut ja tyytyväisyys on molemminpuolista. Mikäpä voi olla kasvattajalle suurempi palkinto, kuin että vanhan koiran omistaja ottaa yhteyttä ostaakseen uuden pennun tutulta kasvattajalta, jolta on saanut edellisen, niin hyväluonteisen koiran. Ja vielä evästykseksi uusille pennun omistajille Koira on laumaeläin. Koiran kaukaiset esi-isät ovat susia. Sudet eivät tänäkään päivänä halua olla ihmisten kanssa yhteistyössä – sudet pelkäävät ihmisiä. Koirat sen sijaan haluavat elää ihmisten anssa samassa laumassa, tehdä töitä ihmiselleen ja olla kaikin tavoin iloksi ja hyödyksi lauman koossapysymiseksi ja säilymiseksi. Koiraeläimellä laumaeläimenä tulee olla laumassa selvä hierarkia, johtamisjärjestys. Jos laumajärjestys ei ole selvä, on koiralla sisäsyntyinen pakko lähteä testaamaan omaa asemaansa laumassa mahdollisen paremman aseman saavuttamiseksi. Jos laumajärjestys on koiralle selvä pennusta alkaen ja sen asema laumassa on turvallinen ja vakaa, ei koiralla ole tarvetta lähteä vaarantamaan omaa turvallisuuttaan. Tilapäisiä aseman tarkastusyrityksiä tosin voi ilmetä vahvojen yksilöiden kohdalla murrosiässä, jolloin koiran henkinen tasapaino on epävakaa. Ihmisjohtajan määrätietoinen asettuminen koiran henkiseksi johtajaksi on tärkeää. Johtajuuden osoittaminen esimerkiksi kulkemisjärjestyksellä ja ruokailujärjestyksellä voi helpottaa johtajuuden esilletuomista, mutta lauman johtamisen tulee rakentua henkiseen ylivertaisuuteen ja lauman jäsenten ehdottomaan luottamukseen johtajansa kykyihin lauman menestyksen ja turvallisuuden takaajana.

50

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Hakeutumalla paikallisten koiria harrastavien yhdistysten toimintaan mukaan, saavat uudet koiran omistajat oppia, neuvoja ja tukea, jos avun tarvetta ilmenee. Säännöllinen yhteydenpito kasvatteihin on osa vastuullista koirankasvatusta, ja silloin kannattaa ottaa puheeksi myös lauman kuulumiset, miten uusi koira perheeseen on sopeutunut ja miten se on paikkansa lauman alimmaisena jäsenenä hyväksynyt. Mikäli asiat eivät ole selvillä pennun kanssa, eivät ne tule olemaan kunnossa aikuisen koirankaan kanssa, valitettavasti. Lopuksi Saadakseen arvokasta tietoa kasvatustuloksistaan on jokaisen kasvattajan ohjattava koirajälkeläiset virallisten testausten piiriin. Yhtä tärkeää kuin on saada terveystietoja jälkeläisistä, on tärkeää saada tietoa myös koirajälkeläisten luonteesta. Hankkimalla luonnetietoa usean sukupolven ajalta, voidaan tulevaisuudessa laskea BLUP-indeksin kaltaisia tunnuslukuja myös koiran luonteen periytymisestä. Tähän päästäksemme on koiria luonnetestattava entistä enemmän ja mieluummin koko pentueita vertailutiedon saamiseksi. Mahtava tavoite, johon kannattaa pyrkiä rodunomaisten, tasapainoisten koirien jalostamiseksi.

kuva: Ulla Ruistola


Koiran vakuutuksen valinta on nyt helppoa

Agria Eläinvakuutus on lanseerannut uudet Agria Koirarotuvakuutukset, jotta voit valita koirallesi sopivan vakuutuksen koiran rodun mukaan. Voit siis ottaa cockerspanielillesi Agria Cockerspanieli-vakuutuksen! Agria Koirarotuvakuutus on entistä kattavampi hoitokuluvakuutus koiran sairauksien ja tapaturmien varalle.

Vakuutukseen sisältyy kuntoutus ja FirstVet!

© Juho Bäck Photography

Lue lisää Agria Koirarotuvakuutuksesta: www.agria.fi

51


Kaipaisiko koirani hierontaa? Teksti ja kuvat Santra Hallenberg Hieronta on yksi vanhimpia hoitomenetelmiä niin ihmisten kuin eläinten keskuudessa. Koiria hierotaan samoista syistä kuin ihmisiä. Hieronnalla hoidetaan kipeytyneitä lihaksia ja löysätään lihasjännitystä, rentoutetaan kehoa ja mieltä, parannetaan liikkumista, hoidetaan lihasperäisiä ontumia, ennaltaehkäistään vaivojen syntyä sekä parannetaan verenkiertoa. Koiran voi viedä hierojalle myös tottumaan vieraan ihmisen käsittelyyn tai vaikka hemmoteltavaksi. Rufus on tottunut hierottava. Ensimmäisiä kertoja Rufus on käynyt hierojalla noin yhden vuoden iässä ja sen jälkeen melko säännöllisesti. Hieronnan aloittamiselle ei sinänsä ole ikärajaa, mutta pentukoiran hieronta ei ole varsinaista hierontaa, vaan pikemminkin käsittelyharjoitus, jossa totutellaan hierontatilanteeseen ja hieronnasta luodaan koiralle positiivinen mielikuva tulevaisuutta varten. Koirat kasvavat ja kehittyvät hyvin eri tahtiin, joten varsinaisen hieronnan tarve alkaa usein hieman eri aikaan. Lisäksi tähän vaikuttaa koiran elämäntyyli, mahdolliset traumat jne. Tyypillisin ikä, jolloin tullaan ensimmäiselle hierontakäynnille, on noin 8–14 kk. Nuorten, totutteluun tulevien koirien lisäksi hoitoon tulee vähintään yhtä paljon jo aikuisia ensikertalaisia. Yhtään ei siis kannata hävetä tai arkailla, vaikka koira olisi jo vanha eikä ole koskaan käynyt hierojalla. Rohkeasti vaan aikaa varaamaan, hieronta on parempi aloittaa myöhään kuin ei milloinkaan.

52

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Rufuksen ongelma-alue on lantio-osa, joka on yksi yleisimpiä koirilla jumiutuvia kohtia. Rufus oireilee kipeytynyttä selkäänsä venyttelemällä ja lisäksi Rufus saattaa olla kiukkuinen selän ollessa erityisen jumissa. Selkä kipeytyy herkästi etenkin talvella. Rufuksen mielipuuhaa on tasajalkaa hyppiminen lumihangessa, mikä käy erityisesti selän lihaksiin. Lisäksi esimerkiksi veto saattaa jumiuttaa selän. Rufuksen viimeisimmästä hieronnasta oli vierähtänyt jo miltei puoli vuotta. Muutimme uudelle paikkakunnalle ja jouduimme etsimään uuden hierojan. Tuttavan vinkistä otin yhteyttä Jaana Toloseen, joka työskentelee Kainuun alueella. Mikäli isompi joukko tarvitsee hierontapalveluita, häneltä voi pyytää tarjouksen myös Kainuun ulkopuolelle (www.koirahieronta.net). Hieronta sopii lähes kaikille koirille, mutta poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi akuutit sairaudet kuten kuume ja tulehdukset ovat este hieronnalle samoin kuin pahanlaatuiset kasvaimet. Sydänvikaista tai vastikään leikkauksessa ollutta koiraa ei suositella hierottavan ilman eläinlääkärin lupaa. Näiden lisäksi esimerkiksi rokotukset, tiineys, osa lääkekuureista, akuutit tapaturmat tai vammat sekä pian oleva koe tai kisa vaikuttavat siihen, voiko koiraa hieroa. Kannattaa myös yhdessä hierojan kanssa miettiä, milloin hieronnalle on paras ajankohta. Koiraa hierotaan jotta sillä olisi parempi olla. Hieronnalla huolletaan siis jo syntyneitä vaivoja ja kiputiloja sekä pyritään ennaltaehkäisemään niitä. Kilpailevia koiria hierotaan usein ennen kisoja, jotta päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Esimerkiksi agility-koiralla halutaan maksimoida nopeutta ja näyttelykoiralla parantaa liikkeitä ja ryhtiä. Koiria hierotaan niiden liikkumisen parantamiseksi, usein tönkön tai jäykän näköinen koira vetristyy hieronnalla. Koiralla voi olla erinäisiä vaivoja ja oireita kuten ontumista, outo asento, haluttomuutta hypätä – tai koiran käytös voi olla poikkeuksellista. Mikäli vaiva tai oire johtuu kipeytyneistä lihaksista, on hieronta oikea hoitomuoto. Koirahieronnan tarkoitus voi olla myös vieraan ihmisen käsittelyyn tottuminen. Hierontaan voi olla monta eri syytä, mutta sillä on aina tarkoitus lisätä koiran hyvinvointia. Rufuksen lihakset olivat tällä kertaa erityisen jumissa. Lantion seudun lihakset olivat kivikovat ja liikkeet olivat jäykän oloiset. Jaana hieroi ensin helpommat kohdat, jotta Rufus tottui uuden ihmisen käsittelyyn ja sitten mentiin vaikeampiin kohtiin. Kipeimpiä kohtia hierottaessa Rufus yritti möngertää karkuun, vaikka suurimman osan ajasta se liki nukkui. Selkä oli niin jumissa, että poikkeuksellisesti uusi hieronta-aika sovittiin jo viikon päähän, vaikka normaali hoitoväli vaihtelee noin 1–4 kuukauden välillä. Hoitoväliin vaikuttaa mm. koiran käyttötarkoitus ja kuormitus, rakenne, sairaudet ja ongelmat, koiran kotihoito ym. Hieroja kertoo hoidon jälkeen, milloin on hyvä aika hieroa juuri sinun koiraasi uudelleen. Hieronnan jälkeen on tärkeää, että koiralla on raikasta juomavettä saatavilla ja lisäksi koiran on päästävä tarpeilleen. Myös lämpimän manttelin pitäminen on hyväksi hieronnan päätteeksi.


Hieroja ohjeistaa omistajaa tarvittaessa koiran kotihoitoon hierontojen välillä. Kotihoito voi olla esimerkiksi koiran venyttelyä tai makupalojen avulla tehtävää jumppaa. Kotihoidon tarve ja keinot toteuttaa sitä ovat hyvin yksilöllisiä ja katsotaan aina tilannekohtaisesti. Koiran lihashuolto ylipäänsä on kokonaisvaltainen asia, johon kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä hieronta. Hieroja voikin ohjeistaa koiran omistajaa esimerkiksi ruokinnassa, liikunnassa, koiran lämmittelyissä ja jäähdyttelyissä jne. Hieronta kesti noin yhden tunnin, minkä jälkeen meillä oli kotona paljon iloisemman ja onnellisemman oloinen, tasajalkaa pomppiva Rufus. Selkään jäi vielä jumeja, mutta koska jumit olivat syvällä eikä määräänsä enempää voi hieroa kerrallaan, ne jumit jäävät ensi viikkoon. Hieronta on näin omistajan näkökulmasta kohtuullisen hintainen ja loistava keino koiran lihashuoltoon. Ja parasta palautetta antaa aina hieronnan jälkeen tyytyväisenä kuorsaava koira. Juttua varten on haastateltu koirahieroja Jaana Tolosta. Koirahieroja Jaana Tolonen yhteystiedot

sellä i ä m ensim elyllä sä n e d Vuo kerikäv iniemes co unkk si M n i ng uo Helsi sää s

53


Harrastajahaastattelu Kerro hieman itsestäsi.

Olen Milla Tuomi, asustelen Vihdin Nummelassa kahden cockeripojan ja ihmisperheeni eli mieheni ja kahden tyttäreni kanssa. Siviiliamm määrin koirien parissa. Kun vihdoin reilun 30 vuoden haaveilun jälkeen sain oman cockerspanielin vuonna 2010, on niiden kanssa harrasta aloitettiin ja jatkettiin ensin toko-kursseille, sitten kohta huomasin treenaavani kokeisiin tähtäävässä ryhmässä - ja parin vuoden jälkeen l ja eritasoisia toko-kursseja olen vetänyt mm. Cockerspanielit ry:lle viitisen vuotta. Olen käynyt vanhamuotoisen tokon koulutusohjaajakur vuonna 2014 ja nyt olen paria harjoittelua vaille valmis kilpatottelevaisuuden koulutusohjaaja.

Milloin olet ostanut ensimmäisen cockerspanielisi?

Ensimmäisen cockerspanielin ostin vuonna 2010, kun yli 30 vuoden haaveilun ja odottelun jälkeen Pretty Flower’s You Rock My World ” ja sieltä meille se juuri oikea koira.

Miksi valitsit cockerspanielin?

Minulle on ollut aina selvää, että kun joskus sen oman koiran saan, se on rodultaan cockerspanieli. Kun synnyin, oli kummeillani punain kesämökillä päiväuniani ja ilmoitti, kun heräsin. Sami siis vei sydämeni jo silloin, eikä toista yhtä ihanaa rotua ole tullut vastaan. Ja onhan c likatseen lisäksi – näppärä koko, alati heiluva häntä, valtava valikoima harrastusmahdollisuuksia ja hurmaava, joskin hyvää huumorintajua

Millä perusteella olet valinnut koiriesi kasvattajan ta

Ensimmäistä koiraa etsiessä sain ystävältä vinkin kysyä pent keäkään katunut, ja nyt minulla on jo kolmas cockeri samalta k useita Pretty Flower’s koiria ja myös siis mahdollisen pennun v kine hyvine ja huonoine puolineen. Katariinalta olen koirieni kas koiriensa kasvattajilta – täyden tuen niin hyvinä kuin huonoinak

Kerro koirastasi/koiristasi: ikä, sukupuoli, harrastuk

Minun ensimmäinen cockerini Pretty Flower’s You Rock My W viettää vain reilut 6 vuotta. Mutta siinä ajassa ehdittiin kokea ja o ja kokeissakin käytiin niin, että saavutettiin koulutustulos TK2. T täysin ummikon ohjaajan kanssa. Näyttelyissä käytiin pennusta dittiin aloitella parin kokeen verran, kunnes Akulla puhkesi epile leppoisammin sitten vielä pari vuotta, kunnes kesällä 2016 tuli Toinen cockerini, kohta 5v täyttävä Pretty Flower’s Rama Lam se on tai niin kuin taipumuskoetuomarimme sen muotoili ”ylitse ei ole asetettu. Näyttelyissä Oiva on menestynyt varsin hyvin, y myös MH-luonnekuvaus on suoritettu hyväksytysti. Nenätyöske lajia. Lisäksi on noin vuosi harrastettu noseworkia, ihan mahtav Sekä Aku että Oiva ovat olleet kirjavia (blue roan) poikia ja v mitenkään harkita mustaa?”. Voinhan minä ja niin vähän yllättä näyttelyuraa ja pikkuisen tokoillaankin, ja koska sekin on todella kova jäljestämään, ensi kesänä täytynee levitellä verta useammallekin jä täytyy vielä nuorta miestä kehua, että Eetu läpäisi taipumuskokeen jo viime kesänä ensimmäisellä yrittämällä vain viikon yli 9kk ikäisenä!

Onko jokin koiristasi jäänyt erityisesti sydämeesi?

Taisi jo tuossa edellä tulla selväksi, että Akulla on aina se isoin paikka minun sydämessä, vaikka kaikki nämä kovin rakkaita ovatkin. Mu mäistä kertaa yhdessä. Akun elämän yksi tärkeimmistä tehtävistä oli lehden haku aamulla postilaatikolta, se kantoi sitä niin ylpeänä ja onn ikävä postilaatikon kohdalla…

Mitkä ovat olleet huippuhetkiä koirasi/koiriesi kanssa?

Huippuhetkiä on paljon, moni liittyy esimerkiksi hienoihin koe- tai näyttelysuorituksiin, mutta sitten myös mieleen on jäänyt erityisiä yhdessäolon hetkiä kotona, mökillä tai lenkillä. Ja kyllä jokaisen oman koiran kanssa ne yhdessä vietetyt taipumuskoepäivät ovat olleet monella tapaa aivan erityisiä huippuhetkiä!

Minkälaisia haaveita ja tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on koirien suhteen?

Toivon tietysti, että Oivan ja Eetun kanssa saadaan viettää vielä monia yhteisiä vuosia ja pojat pysyvät terveinä. Harrastuksissa yritetään mennä koko ajan eteenpäin ja löytää uusiakin asioita, joista sekä koira että ohjaaja nauttii. Ja vaikkei koirat näistä asioista tietenkään mitään välitä, niin olisihan se mukavaa saada liittää vaikka molempien nimeen joskus joku valiotittelikin!

Haluatko vielä lisätä jotain?

Kun silloin aikanaan oman cockerin myötä pääsin oikeasti mukaan koiraharrastamiseen, olen saanut ihan valtavan määrän uusia ystäviä, tuttavia, kokemuksia, elämyksiä ja oppinut uusia asioita. Löytänyt uusia harrastuksia, lajeja ja kiinnostuksen kohteita ja sisältöä elämään. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon oma kärsivällisyys, itsekritiikki ja huumorintaju ovat kehittyneet. Ja kaikkeen tähän on ollut syynä cockerspanieli!

54

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


stattelu – Milla Tuomi

anssa. Siviiliammatiltani olen lastensairaanhoitaja, mutta vapaa-aika kuluu enenevässä n kanssa harrastaminen lähtenyt vähän ”lapasesta”. Cockerspanielit ry:n pentukurssilta vuoden jälkeen löysin itseni kouluttamastakin näitä ihania luppakorvia. Pentukursseja oulutusohjaajakurssin (vastaa nykyistä arkitottelevaisuuden koulutusohjaajakoulutusta)

Rock My World ”Aku” tuli meidän elämään. Ystävän kautta löytyi kasvattaja ja pentue

ummeillani punainen cockerspanieli Sami, joka oli ensimmäinen lapsenvahtinikin. Vahti staan. Ja onhan cockereissa niin paljon minuun vetoavia asioita, sen kuuluisan spanieää huumorintajua vaativa luonne.

kasvattajan tai kasvattajat?

vinkin kysyä pentua kennel Pretty Flowerista Katariina Leivolta. Sitä vinkkiä en ole hetcockeri samalta kasvattajalta. Toista koiraa suunnitellessani tunsin jo kasvattajan sekä dollisen pennun vanhemmat, ja tämä pentu olikin täysin ”sitä saa mitä tilaa” -koira kaika olen koirieni kasvattajana saanut kaikkea sitä, mitä toivon kaikkien muidenkin saavan nä kuin huonoinakin päivinä ja tietysti ne maailman parhaimmat koirat!

uoli, harrastukset, saavutukset jne.

’s You Rock My World ”Aku” katselee meitä jo sateenkaarisillalta, yhteistä aikaa saatiin ehdittiin kokea ja oppia paljon uusia asioita. Akun kanssa harrastettiin pääasiassa tokoa ulutustulos TK2. Taipumuskokeen Aku läpäisi kerralla ihan kyllä omilla taipumuksillaan, ä käytiin pennusta lähtien opettelemassa kumpikin kehäkäyttäytymistä. Mejäilyäkin ehKuva Inka Tuomi ulla puhkesi epilepsia keväällä 2014. Sen ja muutaman muun diagnoosin kanssa eleltiin kesällä 2016 tuli aika luovuttaa. lower’s Rama Lama Ding Dong ”Oiva”, tuli Akulle kaveriksi vappuna 2014. Nimi kertoo jo tästä herrasta paljon, varsinainen pyörremyrsky en muotoili ”ylitsepursuavan iloinen”. Mutta tokoa on tahkottu Oivankin kanssa ja ehkä me joskus kokeisiinkin asti päästään, aikatavoitetta nyt varsin hyvin, yksi serti puuttuisi valioitumisesta ja sitä tietysti tavoitellaan. Taipumuskoe meni Oivallakin läpi kerralla 1,5 vuoden iässä ja ytysti. Nenätyöskentely on se Oivan ykkösjuttu, mejässä noustiin viime kesänä voittajaluokkaan ja ensi kesänä jatketaan ehdottomasti tätä orkia, ihan mahtavalla cockeriporukalla, ja tätäkin lajia jatketaan, ehkä jopa kokeisiin asti. e roan) poikia ja vaikkei värillä olekaan väliä, niin kirjavissa olin ajatellut pysyä, kunnes syksyllä 2017 tuli kasvattajalta viesti, että ”voisitko niin vähän yllättäenkin Oiva-enon kaveriksi muutti sen siskonpoika Pretty Flower’s Gangnam Style ”Eetu” 1,5v. Eetun kanssa on aloiteltu useammallekin jäljelle. Eetun ihan ykkösjuttu on kyllä uiminen: koirauintikisoja jos järjestettäisiin, niin me oltaisiin mukana! Ja sen verran yli 9kk ikäisenä!

kkaita ovatkin. Mutta Aku oli se ensimmäinen, jonka kanssa kaikki asiat koettiin ja kokeiltiin ensimniin ylpeänä ja onnellisena – nykyisiä ei tämä homma kiinnosta ja välillä iskeekin edelleen se kovin

55


Cockerimestaruus Skotl Susanna Mäki, Anne Knuutinen, Eeva-Marja Jokinen, Hertta Pirkkalainen Kuvat: Hertta Pirkkalainen Vietimme antoisat pari päivää kivalla porukalla Skotlannissa katsomassa tämän hetken parhaita britticockereita kisaamassa Cockerimestaruudesta. Tapasimme paljon alan harrastajia, näimme hienoja koiria työssään ja kuulimme monia näkemyksiä jalostuksesta sekä britticockereiden nykytilasta. Majoitumme ihastuttavaan omakotitaloon aivan kisapaikan läheisyyteen, ja aamulla meidät herättivätkin fasaanien huudot. Ilma oli mitä mainioin, pari astetta plussan puolella molempina päivinä ja aurinkokin näyttäytyi toisena kisapäivänä.

Mitalikolmikko (toiseksi tullut N. Cannon ja FTCh Countryways Alice of Craiwarn, voittaja S. Winspear ja FTCh Kiltonbeck Rollo sekä kolmanneksi tullut ja ampujien parhaaksi valitsema S. Thatcher ja FTCh Windwithe Solitaire of Strigidae)

56

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019 Kilpailijat ja katsojat valmiina siirtymään maastoon

Brittikoirissa huomioitavaa oli hiljaisuus ja rauhallisuus odottaessa sekä hienot pysähdykset ylösajoihin ja lentäviin lintuihin. Tilanteisiin mahtui pari pientä peräänmenoakin, mutta pääosin tottelevaisuus oli erittäin korkeatasoista. Ylösajoksi tulkittiin usein jopa aika kaukaa lentoon lähtenyt lintu. Tähän syynä oli kanssakatsojien mukaan se, että alueella oli metsästetty runsaasti ja linnut olivat varuillaan. Tarkkasilmäinen saattoi havaita myös kukkuloiden laella lippua heiluttavia ihmisiä: he painostivat lintuja pysymään metsästysalueella. Ilman heitä linnut olisivat ilmeisesti siirtyneet juosten alueen metsiköihin piiloon. Haussa koirien välillä oli suurimpia eroja. Vauhtia ja asennetta löytyi, mutta olipa muutamalla melko suppeakin haku. Suomalainen cockeri ei mielestämme haussa häviä! Eräs meidän silmäämme oikein tehokkaasti hakenut koira valitettavasti karsiutui ensimmäisenä kisapäivänä. Olimme juuri ihastelleet sen hakua sananjalkoja pursuavassa maastossa. Meille kerrottiin, että koiran olisi tullut suorastaan kaivautua sananjalkojen alle; vilkas haku kasvillisuuden päällä ponnahdellen ei ollut riittävää. Noudot olivat usein vaikeita ja lintuja ammuttiin pitkään matkaan ja välillä vähän hätäisesti, joten ne saattoivat liitää kauas. Oli myös hukkaantuneita lintuja. Luovutukset eivät olleet ihan yhtä rauhallisia kuin mihin olemme tottuneet: ohjaajat koppasivat linnun vauhdista ja välillä koirakin nousi linnun mukana ilmaan… Osa koirista joutui painamaan linnun useampaan kertaan maahan noudon aikana. Pohdimme, mahtoiko tämä johtua koirien pienestä koosta vai oliko taustalla jokin muu nouto-ongelma. Ohjaajat ohjasivat koiria hyvin voimakkaasti noudoissa. Vaikutti siltä, ettei koirien annettu työskennellä rauhassa, käyttää omaa nenäänsä. Tätä kummastellessamme meille kerrottiin, että ohjaajat haluavat näin varmistaa sen, ettei noutava koira aja vahingossa ylös muita lintuja ja ajaudu tätä kautta epäsuotavien houkutusten (lue: peräänmenojen) pauloihin. Silti meille jäi hieman sellainen kuva, että jos cockereita ei ohjattu, ne eivät suoranaisesti osanneet itse etsiä pudotettua lintua. Muutaman koiran suoritus olisi varmasti onnistunut paremmin, jos ohjaaja itse olisi osannut lähettää koiran tuulen alle. Tuulen suunnan lukeminen kuuluu siis ohjaajan erittäin tärkeisiin ominaisuuksiin! Osa meistä oli käynyt jo kerran aiemmin katsomassa mestaruuskisoja. Tällä reissulla pääsimme jututtamaan useita alan harrastajia, jotka olivat tulleet katsomaan kisoja. Erään katsojan mukaan britticockereissa on tällä hetkellä kolme linjaa: näyttely-, käyttö- ja koelinja. Koekoirat olivat tosiaankin hyvin pieniä ja siroja narttuja. Uroksia oli kisaajista alle kolmasosa. Paikalliset harrastajat olivat huolissaan tästä eri linjojen jakautumisesta: jalostamalla hyvin tiukasti vain tiettyjä ominaisuuksia menetetään monia muita hyödyllisiä piirteitä.


us Skotlannin nummilla Kisakoiria on jalostettu työskentelemään raivokkaan näyttävästi, jolloin niiden kestävyys ei välttämättä ole kovin hyvä. Jossain on kasvattajien silmissä menty pieleen, sillä Mestaruuskisojenkin koirien sukutauluissa oli viime sukupolvissa käytetty niin sanotusti vanhoja uroksia. Riistalajina olivat fasaanit, peltopyyt ja kaniinit. Alueella oli myös suomalaisia serkkujaan tummempia nummiriekkoja, jotka Pohjoisessa asustava Eeva-Marja tunnisti heti riekoille tyypillisen ääntelyn, päkätyksen, perusteella. Riekkoja ei nähdäksemme metsästetty ja pohdiskelimmekin, että ne olivat joko rauhoitettuja tai sitten niiden metsästyskausi oli jo ohi. Paikalliset kertoivat, että tänä vuonna kaniineja on koko Brittein saarilla ollut vähän. Normaalisti kaniinit ovat lähinnä haittaeläimiä ja niiden metsästäminen on tiloille hyödyllistä. Käsitimme, että mestaruuskisojen järjestäminen pelkillä fasaaneilla on haastavaa, sillä fasaanit ovat kalliita istuttaa metsiin, ja että tiluksia, joissa kisoja voi järjestää, on rajallisesti. Järjestetyt jahdit ovat tiloille iso tulonlähde ja mestaruuksia varten

maastot ovat pitkään metsästämättä, jotta lintuja riittäisi, ja tästä voi seurata isojakin tulonmenetyksiä. Tosin eräs keskustelukumppanimme hymähti, että jos on herttua, niin yksi kartano sinne tai tänne… Kisapäivien järjestelyt olivat tuttuun tapaan hieman sekavat, ja saimmekin vasta viime hetkillä tarkempaa tietoa siitä, miten kisapaikalle päästään ja missä järjestetään kuuluisa illallinen. Onnistuimme kuitenkin kutsumaan itse itsemme dinnerille ja nautimme kolmen ruokalajin illallisen mainiossa seurassa. Illallinen järjestetään aina ensimmäisen kisapäivän iltana. Tällä kertaa paikkana oli erään pienen kylän hotelli. Parempaa fleeceä päälle ja auton nokka kohti mutkaisia pikkuteitä. Usko meinasi hieman loppua kanssamatkustajilta, kun useamman kilometrin matkalla ei näkynyt valon valoa, mutta lopulta kaarsimme hienon hotellin pihaan. Suurta huvitusta herätti se, että Hertan puhelimen välityksellä tavaamat suomalaiset nimet oli kirjoitettu aivan väärin! Liekö vika ollut matkalaisemme tavaamisessa vai huonossa linjassa…

Reissunaiset edustamassa Suomea (Eeva-Marja Jokinen, 57 Anne Knuutinen, Hertta Pirkkalainen, Susanna Mäki)


58

Tosin brittiläisestä vierustoveristamme Louisastakin oli tullut Melissa. Hän naureskelikin, että kenen kanssa hänen miehensä olikaan menossa illalliselle! Illan keskustelut olivat erittäin viihdyttävät, ja puhuimmekin aina koiranjalostuksesta Brexitiin. Harmittelimme yhdessä pöytäseurueemme jäsenen epäonnea: hän oli itse vahingossa ajanut linnun jaloistaan lentoon cockerinsa juuri kirmatessa takaisin luoviltaan. Pöydässämme oli myös nuori norjalainen nainen. Hän kertoi spanielin kanssa metsästyksestä Norjassa ja käsitimme, että luonto ja riistalajit ovat hyvin samankaltaiset kuin Suomessa. Tapasimme illallisella tutuksi tulleen pariskunnan nuorimman koiran seuraavana päivänä seuraamassa kisaa, aivan valloittava punainen cockerineiti! Myöhemmin selvisi, että kisan voittaja oli juurikin punaisen nartun isä. Pääsimme myös tutustumaan tilusten riistanvartijan koiriin, kahteen viehättävään clumberinspanieliin. Vanhempi uros, nimeltään Captain, vaakutti rauhallisuudellaan ja jykevyydellään olevansa nimensä veroinen. Nämä clumberit olivat työlinjaisia ja omasivat näyttelylinjaisiin clumbereihin verrattuna paljon vähemmän nahkaa ja karvaa. Soivia pelejä, kuten asia meille ilmaistiin. Toisena päivänä meidät ohjattiin jutustelemaan erään vanhemman herramiehen kanssa. Hän oli kokenut tuomari ja kertoili mielellään tarinoita cockereista. Hänen puheistaan kuulsi syvä kunnioitus ja rakkaus cockereita kohtaa. Hän puhui hyvin lempeästi näistä pikkuveijareista. Hän myös totesi, että kaikki huippucockerit antavat jonkin verran ääntä jossain tilanteissa: ”Jostainhan se energia purkautuu…”. Hän kertoi, että laji on mennyt huomattavasti eteenpäin myös koirien hyvinvoinnin kannalta. Nykyään käytetään takkeja odotellessa ja koirille on mukana juotavaa. Myös lihashuoltoon on alettu kiinnittää huomiota. Hyvä niin. Tuomareina toimi neljä kokenutta alan asiantuntijaa. He suhtautuivat arvovaltaiseen tehtäväänsä suurella kunnioituksella, mutta samalla pilkettä silmäkulmassa omaten. Yksi tuomareista oli Andrew Robinson, joka on vaimonsa Fiona Robinsonin kanssa tulossa kouluttamaan heinäkuussa Cockerspanielit ry:n kesäleirille. He vaikuttivat oikein mukavilta ja olivat innoissaan päästessään Suomeen vieraaksemme. Ottakaamme heidät ilolla vastaan! Kisan voitti jo metsästysvalion arvon saavuttanut Kiltonbeck Rollo, yksi kisan harvoista uroksista, ohjaajanaan Steve Winspear. Kanssakisaajat vaikuttivat aidon iloisilta heidän voitostaan! Huomionarvoista on se, että toiseksi ja kolmanneksi tulleiden koirien ohjaajat olivat naisia. Erittäin hieno saavutus, sillä kokonaisuudessaan naisohjaajia oli kaikista kisaan osallistuneesta 43 ohjaajasta vain neljä. Mielenkiinnolla odotamme, miten koirien ja ohjaajien sukupuolijakauma muuttuu tulevaisuudessa ja nähdäänkö kisoissa vierailevia tähtiä muualta Euroopasta. Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Tavoitteena vesityö Teksti ja kuvat Ulla Ruistola Monella on varmasti mielessä vesityön suorittaminen ensi kesänä. Jo nyt voidaan lähteä varmistelemaan koiran osaamista, vaikka lumet ja jäät peittävät maaston. Olen vuosia seurannut koirien suorituksia koetoimitsijan roolissa. Toki vesityö on suoritettu myös kolmen oman koekoiran kanssa, joten sikäli kokemusta on myös itse suorituksesta. Lisäksi olen valmentanut lukemattomia spanieleita, noutajia ja seisojia vesityön saloihin. Näin ollen olen nähnyt niin hyviä kuin heikkoja suorituksia. Yleensä nämä erottavat toisistaan hyvin valmennetun ja keskeneräisen koiran. Hyvin valmennetun koiran kanssa vesityö on ”pala kakkua”, mutta aina se ei suinkaan ole niin. Parasta, mitä osallistuja voi tehdä koiransa kanssa, on valmistella koira kunnolla niin, ettei mikään tule yllätyksenä. Seuraavia ongelmia olen nähnyt, joista kaikki johtuvat siitä, että koiran valmisteleminen on jäänyt kesken: • Koira karkaa seuraamisen yhteydessä • Koira ei pysy paikoillaan • Koiraa häiritsee tuomari ja ampuja • Koira ei keskity katsomaan eteensä • Koiraa jännittää tilanne • Koira kääntyy katsomaan ampujaa lau kauksen kuuluessa • Koira ei osaa/uskalla mennä veteen • Koira ei ui tarpeeksi kauas • Koira ei ole ohjattavissa • Koira ei ota lintua mukaansa • Koira vie linnun vastarannalla ja jättää sen sinne • Koira jättää tehtävän kesken Siispä: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

8. Opeta koiralle pillipysäytys, eteen, oikea ja vasen. Tämä saattaa hyvinkin olla tär keää, kun koira hukkaa markkeerauksen tms. 9. Varmista, että se saa kokemusta linnun noutamisesta ennen koetta, ettei se tule yllätyksenä. 10. Opeta koiralle luovutus noudon vahvim maksi osaksi niin suurin osa noutoon liit tyvistä ongelmista jää kokonaan pois. 11. Lue koesäännöt ja keskustele kokeneen harrastajan kanssa. 12. Suurinta osaa ym. asioista voit harjoitel la, vaikka vedet eivät ole vielä auki. Tar vitsethan näitä myös käytännön metsällä ja myöhemmin metsästyskokeissa. 13. Kokeeseen ei kannata mennä koiran kanssa, joka on aivan keskeneräinen. Tulee niitä uusia kokeita jatkossa. On kaksi asiaa, jotka pelastavat vesityön useimmilta: • Kunnollinen eteenlähetys: kun koira osaa lähteä etenemään käskystä suoraan eteen kunnes löytää noudettavaa. Tällöin ei haittaa, vaikka koira ei olisikaan markkeerannut heittoa. • Luovutus on koiralle huippumieleinen: kun koiralla on aina kiire näyttämään, mitä se on löytänyt, koiran perusnouto on kunnossa. Tämä myös korjaa tiputteluongelman eli lintu putoaa vesirajaan. Mukavia treenejä! Muistakaa että #ilonkautta! Ulla www.koiraharrastaja.fi

Harjoittele vesityötä ryhmässä, jossa on muita koiria ja ihmisiä. Tällöin ei itse koetilanne ole koiralle yllätys eikä jännitys. Opeta se seuraamaan vapaana. Seuraaminen on yksi hallinnan elementti. Paikoillaan olo on metsästyskoiralle tuiki tärkeä taito, ja sitä vaaditaan myös tässä. Opeta koiralle vihje, jolla se katsoo eteensä ja tarkkailee maastoa. Opeta koiralle laukaus niin, että se ei käänny katsomaan ampujaa. Uita koiraa mahdollisimman monenlaisissa rannoissa, jolloin se on yleistänyt ne. Tämä on tärkeää varsinkin varovaisen koiran kanssa. Varmista, että koira ui riittävän kauas tilanteessa kuin tilanteessa.

59


Teksti Susanna Sinisaari-Kaislo,

Koirae

Cockerspanielit ry:n jalostustoimikunnan puheenjohtaja

Suomen Kennelliiton järjestämä KoiraExpo2019 kokosi helmikuun alussa koiraihmisiä Vantaan Scandic Aviacongress -hotelliin. Vaikka samaiseen viikonloppuun ennustettiin suurta lumituiskua, matka junalla Jämsästä etelään sujui varsin mallikkaasti – etenkin kun en tehnyt etukäteissuunnitelmia vaan hyppäsin aina seuraavaan tulevaan junaan. Tämän viikonlopun matkustusosastakin jäi positiivinen mieli. Esitelmien tarjonnassa oli ensikertalaiselle runsauden pulaa. Tarjolla oli erittäin laadukkaita esitelmiä yhdistyksen taloudenhoidosta tiedottamiseen ja tulevaisuuden visiointiin sekä terveys- ja luonneasioihin. Cockerspanielit ry:n jalostustoimikunnan edustajana keskityin terveydellisiin asioihin sekä tiedottamiseen. Lauantaiaamun aloitin seuraamalla tohtorikoulutettavien Milla Salosen ja Emma Hakasen esitystä käyttäytymistutkimuksesta koirien geenitutkimusryhmässä. Salonen ja Hakanen kertoivat käyttäytymisprojektista, jossa on tavoitteena ymmärtää erilaisia ympäristöön liittyviä ja perinnöllisiä riskitekijöitä sekä laajemmin käyttäytymishäiriöiden yleisyyttä ja myös rotukohtaisuutta. Helsingin yliopiston ELT Tarja Pääkkösen

esitys kertoi uusimpia näkemyksiä koirien epilepsiasta. Aluksi kerrattiin epilepsian etiologiaa: miten epilepsia syntyy ja millaisia kohtauksia esiintyy jne. ELT Pääkkönen on IVETF:n eli kansainvälisen koirien epilepsia tutkijoiden ja eläinneurologien yhteenliittymän kutsuttu jäsen eli saatu tieto oli terävintä mahdollista. IVETF antaa suositukset liittyen koirien epilepsian luokitteluun, diagnostiikkaan ja hoitoon. Esitys oli hyvin havainnoitu ja helposti ymmärrettävä

60

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

kuva: Mariann Korpi

monia rotuja vaivaavasta sairaudesta ja sen erilaisesta ilmenemisestä. Lounaan jälkeen vaihdettiin tiedottamiseen. Lvngroomin Laura Johansson opasti meitä koukuttavampaan kirjoittamiseen ja tiedottamiseen. Samalla saimme vinkkejä siitä, miten saadaan tieto leviämään somessa. Nani Härkönen jatkoi tiedottamislinjalla luennoimalla yhteisön vahvistamisesta mm. Instagramin avulla. Samalla hän jakoi valokuvaamiseen liittyviä vinkkejä. Nanin luentoa oli ilo seurata, jo senkin takia että kuvissa pääosassa esiintyivät hänen cockerspanielinsa. Lauantai-iltapäivän päätti Tom Pöystin tunnin kestävä verbaalinen ilotulistus. Tämän luennon aikana nauru raikui ja useamman silmät olivat kosteana. Useimmat tunnistivat itsensä Tomin kuvaamista tapahtumista niin hyvässä kuin pahassakin. Mieleen jäi erityisesti miten Tom kertoi, että vaimon lisäksi paras syy mennä kotiin on koira.


raexpoilua 8-vuotias labradorinnoutaja jaksaa iloita joka päivä siitä, miten isäntä tänäänkin löysi tiensä kotiin. Lauantaina olisi vielä ollut iltatilaisuus ja illallinen, mutta aikainen aamu, istuminen ja esitykset vaativat veronsa. Ilta hotellihuoneen sängyssä herkkujen ja Netflixin kera vei voiton. Ja niin päästiin virkeänä kohti sunnuntain esityssarjaa. Sunnuntaiaamuna oli mahdollista käydä kuuntelemassa uudelleen lauantaiaamupäivän esityksiä tai kuuntelemassa niitä esityksiä, jotka olivat jonkun muun esityksen vuoksi jääneet välistä. Itse keskityin edelleen terveydellisiin asioihin. Kuuntelin esityksen koiran käyttäytymisestä ja sen perään Helsingin yliopiston eläinsairaalalääkäri ELL Anna-Mariam Kivirannan esityksen syringomyeliasta ja kaularankaliitoksen kehityshäiriöistä koirilla. Kiviranta on neurologian erikoiseläinlääkäri, jonka erityisen mielenkiinnon kohteena on syringomyelia sekä epilepsia. Jälleen saimme kuulla erittäin runsaan tietämyksen ja mukaansatempaavan esityksen aiheesta.

Ennen lounasta pidettiin vielä Suomen Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtajan luotsaama paneelikeskustelu, jossa pohdittiin sitä, miten pentutehtailuun voidaan puuttua. Alustuksena kuulimme miten eläinsuojeluasia etenee ja miten poliisi toimii. Valitettavasti virkavaltaa ei ollut

pääsyt paikalle, mutta hyvin valaiseva esitys silti kuultiin. Kuulimme myös, millaiset mahdollisuudet Kennelliitolla on toimia eläinsuojeluasioissa. Ja ennen kaikkea, mitä itse voit tehdä jos epäilet pentutehtailua tai laitonta koirien maahantuontia. Sunnuntai-iltapäivä jatkui kaikille yhteisellä Saila Tykkyläisen (Vaikuttava yritys -blogi) esityksellä "Valoa yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin". Tämä esitys olikin sangen vakuuttava esitys siitä, miten laaja-alaisesti kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ehkä tulevaisuudessa opimme hahmottamaan tai ennakoimaan, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia pienilläkin asioilla tai yhteisöillä voi olla ja on yhteiskunnallisella tasolla. Salla Tykkyläisen esitykseen pääsimme osallistumaan älypuhelimien avulla. Harva meistä tulee ajatelleeksi tai osaa edes hahmottaa, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi koiraharrastuksella on, tai hahmottaa, miten hyvät teot käännetään mittatavaksi hyvinvoinniksi ja lopulta euroiksi. Tykkyläinen sparraa ja kouluttaa työkseen erilaisia organisaatioita ratkomaan yhteisiä ongelmiamme mahdollisimman tehokkaasti ja vakuuttavasti. Sunnuntain lopuksi kuuntelin Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijan Katariina Mäen esityksen hyvä, paha jalostus. Esityksessä keskusteltiin jalostuksen merkityksestä koirille ja muille kotieläimille ja siitä, onko olemassa hyvää tai pahaa jalostusta. Tai mitä jalostus ylipäätään tarkoittaa. Jalostuksen merkityksen taas sanelevat jalostustavoitteet ja kriteerit, joilla jalostusyksilöt valitaan. Mielenkiintoista! Ensikertalaisena Koiraexpossa totesin sen annin laadukkaaksi ja yltäkylläiseksi. Paljon kuulin ja opin. Paljon jäi kuulematta. Muutamia esityksiä toivoisin kuulevani uudelleen, koska uskon että seuraavalla kerralla saisin niistä vielä enemmän irti. Eli ensi vuonna uudestaan tapaamaan paljon koiraihmisiä ja paljon tuttuja. Oppimaan uutta ja laajentamaan näkemyksiä. Suosittelen! Lähteet: KoiraExpo 2019 luennoitsijaesittelyt

61


COCKER OF THE YEAR 2019 (Päivitetty/updates 20.1.) 1. 2. 3. 4. 5.

7. 8. 10. 12 14. 16. 17. 19. 21. 23.

Ten Grade's Exact Online 12.4 (1) Northworth Me And Me. 11.5 (1) Allway's Shorts on Fire. 11.3 (1) Debbie's Lucky Sassette 10.4 (1) Dazzlingtails Gentleman Like Daddy 9.4 (1) Northworth Jumper Just Fits 9.4 (1) Honeywater's Catch Of The Day. 8.5 (1) Lecibsin Stars In The Sky 8.4 (1) Backhills Myfair Lady 8.4 (1) I'm Yours vom Wulfekamp. 7.5 (1) Pretty Flowers Glory Glory Hallelujah 7.5 (1) Goldbird's True Friendship 7.4 (1) Debbie's Lucky Daisy 7.4 (1) Northworth Endless Teatime. 6.5 (1) Amulet. 6.5 (1) Isbahans Sweet Candy O'Mine 6.3 (1) Margate Undercover Boss. 5.5 (1) Flushing Meadows Elsa Beskow. 5.5 (1) Finemoon Wild Thing. 5.3 (1) Aamunkoiton Pinkie Pie. 5.3 (1) Allway's Elbert. 4.3 (1) Dazzlingtails Hotti Hotimpi Hottis. 4.3 (1) Triplet Unbelievable Porthos. 3.3 (1) Rosswind Kiss 'n' Up. 3.3 (1)

Ten Grade’s Exact Online

62

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Valiot Uusi Suomen muotovalio

Benchmark Early Choice s. 4.8.2015 Isä: C.I.E Cockergold I’m Still The Rockstar Emä: EE MVA HeJW-13 Benchmark Ultimate Choice kasv. Mariann Korpi ja Anett Finnig om. Catharina Henriksson

63


Uusi Suomen muotovalio ja Ruotsin muotovalio (ei koetulosta)

FI JVA SE JVA Wild Darling Royal Light of Life s. 2.5.2015 i. C.I.B FI MVA RU MVA LV JMVA EE JMVA LVJV-12 Leading-Light Dom Pérignon e. FI MVA SE MVA(N) FI JVA SE JVA Debbie´s Lucky Daisy kasv. ja om. Helena Juvonen

64

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Uusi Suomen muotovalio

BALTJV-16 Triplet Princie Diamond s. 6.1.2016 i. Vitahotellets Herr Arne e. C.I.B C.I.E FI MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA Triplet Haliotis Iris kasv. Heli Härkälä om. Susanna Sinisaari-Kaislo, Siiri Kaislo ja Heli Härkälä

65


Uusi Suomen muotovalio

JV-16 Triplet By Design s. 4.1.2016 i. POHJ MVA SE MVA(N) SEV-09 PMV-11 SEV-12 SEV-13 NOV-14 NOVV-14 PMV-14 Backhills New Design e. C.I.E FI JVA EE MVA LV MVA NO JVA SE JVA POHJ JVA LT MVA BALT MVA LTV-17 Baysway Blue Ronnie kasv. Heli Härkälä om. Heli Härkälä ja Susanna Sinisaari-Kaislo

66

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Uusi Suomen Agilityvalio

FI AVA Frosty Morning's Odile s. 9.8.2012 i. Jaktia Euro e. Frosty Morning's Mireia kasv. Jutta Kaartinen ja Nina Mahlanen om. ja ohj. Anna Pekkala 67


Hallituksen palsta Cockerspanielit ry:n hallituksen vuoden ensimmäinen kokous pidettiin Lohjan ABC:llä 14.1.2019. Kokous oli samalla yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous. Kokouksessa työstettiin muun muassa seuraavia asioita ja päätettiin niistä: Hallituksen järjestäytyminen ja toimihenkilövalinnat Järjestäytymiskokouksessa valittiin seuraavat henkilöt yhdistyksen vastuurooleihin: Varapuheenjohtaja Jenni Juselius Sihteeri Anu Ikonen Taloudenhoitaja AtarTilipalvelu Varastonhoitaja Saara Heikkinen Webmaster Kimmo Kääriäinen Koiramessut 2019 (rotutori) Jannika Backman Kiertopalkintovastaava (Kellokoski) Mariann Korpi/Sandra Mäki Kevätkokous Sabina Majuri Sponsorivastaava Jannika Backman Virallinen tiedottaja Anna-Maria Liukko Hallitus päätti kokouksessaan seuraavista asioista: - Hallitus vahvisti voimassaolevan matkustussäännön vuodelle 2019 (toimintaohje talous ja laskut) - Yhdistyksen kevätkokous pidetään 17.3. – kokouskaupunki valitaan jäsenten äänestyksen perusteella, kokouksen yhteydessä mahdollinen luento - Kevätkokouskutsu julkaistaan Cockerspanieli-lehdessä 1-2019 ja nettisivuilla - Vuoden parhaat cockerspanielit palkitaan kevätkokouksen yhteydessä - Vuoden 2019 cockerileirillä ei ole toimikuntaa – päätettiin laittaa hakuilmoitukset lehteen ja sivuille - Vuoden 2019 hallinnollisiin tavoitteisiin kuuluu yhdistyksen perusasioiden kuntoon saattaminen hyvän hallintotavan mukaisesti (jäsenkyselyn toiveet, tiedottaminen, yhteistyö) - Tripla-koirakilpailu käydään 2019 voimassa olevilla säännöillä. Jatkossa perustetaan esim. toimikunta ideoimaan kilpailun sääntöjä. Muut kokouksessa käsitellyt asiat: - yhteistoimintapäivä – hallitus, toimikunnat, jäsenet

kuva Noora Räsänen

68

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Uusien hallituksen jäsenten esittely

Anna-Maria (Mari) Liukko

Olen Anna-Maria, minua kutsutaan Mariksi. Juuriltani olen savolaisen isän ja rajakarjalaisen äidin sekoitus. Lapsuuteni vietin Kuopiossa, josta muutimme isän työn perässä Helsinkiin ollessani 14-vuotias. Täyttäessäni 10 vuotta isäni hankki minulla pitkän ruikutuksen jälkeen koiran. Mustan cockerin. Koira ristittiin Molliksi siksi, että sen sisarukset menehtyivät synnytyksessä. Molli oli hieman äreä neiti. Ja ehdottomasti isäni koira. Molli rakasti autoilua äitini sylissä istuen ja mökkielämän touhuja. Tuohon aikaan koira oli pidetty perheenjäsen kuten nykyäänkin, mutta arkisemmin. Koira oli koira, josta huolehdittiin ja jota ruokittiin, ulkoilutettiin sekä rapsuteltiin. Tykötarpeina ruokakuppi, panta ja talutushihna. Toisen kerran cockeri tuli tyttäreni ja allekirjoittaneen pienperheeseen joulukuussa 2009. Tetestä muodostui erityisen tärkeä ja rakas kaveri erityisesti minulle. Tytär mieltyi enemmän kahteen ragdoll-kissaamme, jotka toimme Surreysta, Englannista muistoksi elämästämme Lontoossa. Tete kulki kanssani kaikkialla. Jos en saanut Tetelle babysitteriä konsertin ajaksi, jäin kotiin. Jos kesäkahvilaan ei saanut viedä koiraa, en mennyt itsekään. Muutimme yhdessä heinäkuussa 2012 vuodeksi Petroskoihin, josta kävimme säännöllisesti autolla Suomessa. Uskon, että herttainen Tete jätti vahvan tassunjäljen Wärtsilän raja-aseman tullihenkilökuntaan. Liikuimme paljon luonnossa ja metsissä. Mökillä vietimme rutkasti aikaa kaikkina vuodenaikoina. Luonnollisesti Simban ja Nalan kanssa. Siellä kaverukset jakoivat monia yhteisiä mökkiriemuja hiiren pyytämisestä pallon peluuseen. Viime vuosi oli menetysten vuosi. Ensin kuoli Simba, heinäkuun lopulla oli tehtävä ratkaisu Teten eutanasiasta, ja heti joulun jälkeen Nala-neidin kohtalosta. Suru on suuri. Helpotusta tyhjän kodin syndroomaan tuo piakkoin kotiini muuttava


cockeri. Muutoinkin tartun uuteen elämänvaiheeseen. Yli nelikymmenvuotinen työtaival päättyy maaliskuun lopussa. Se on vienyt vuoksiksi maailmalle kuten Moskovaan, Pietariin ja Lontooseen ja tarjonnut niin asiantuntija- kuin esimiestehtäviä sekä hallitustyötä. Työ jääköön. Ryhdyn keskittymään kiireettömiin aamuihin ja hartaaseen Hesarin lukemiseen. Sekä koirayhdistystoimintaan ja monenkirjavaan elämään kera koiran.

Cockerspanielit on itselle rakas rotu harjakoirien ohella, joita asuu 2 kotona. Ja toki haluan olla mukana viemässä rotua eteenpäin meillä Suomessa. Rotujärjestönä on mahdollisuudet moneen, ja mielelläni lähden mukaan touhuamaan ja tekemään päätöksiä. Kiitos minua kannattaneille ja toivottavasti olen teidän luottamuksenne arvoinen tässä luottamustehtävässä.

Mari Hotti

Nimeni on Mari Hotti. Reilu 40-vuotias perheenäiti Kaakkois-Suomesta Joutsenosta, nykyistä Lappeenrantaa. Perheeseeni kuuluu avomies Pasi, kohta 17-vuotias teinipoika Kosti, 4-vuotias prinsessa Lilli ja 1-vuotias prinssi Viljami. Työskentelen myymäläpäällikkönä Lappeenrannan Leirin Mustissa ja Mirrissä. Cockersnippeleitä kotonani asustaa säännöllisesti Jäbä 4v. ja säännöllisen epäsäännöllisesti sijoitussnippeleitä. Jäbä kylläkin odottelee kaveria syntyväksi joskus lähitulevaisuudessa. Cockereiden seuraan olen päässyt äitini kautta, joka otti ensimmäisen cockerinsa Triplet-kennelistä 17 vuotta sitten. Sen jälkeen niitä on siunaantunut erinäinen määrä. Cockereita kasvatan kennelnimellä Dazzlingtails. Oma kasvattamisurani juhlii 10-vuotissynttäreitä tämän vuoden toukokuussa. Silloin syntyi ensimmäinen kirjava cockeripentueeni. Siitä tähän päivään kotoani on lähtenyt tasan 10 pentuetta. Pääsääntöisesti harrastan omieni kanssa näyttelyitä, mutta joka kesä myös kuluu taipumuskokeiden ja mejä-kokeiden tohinassa. Kehätoimitsijana olen toiminut 2013 lähtien satunnaisesti minkä ehtinyt. Koetoimitsijan pätevyyden SPA-kokeisiin olen saanut 2012, ja sen jälkeen olen järjestänyt 2-3 koetta kesässä oman alueeni seuran Kaakkois-Suomen Spanielikerhon nimissä. Kaakkois-Suomen Spanielikerhon sihteerinä ja jäsensihteerinä olen toiminut vuodesta 2010. Välillä ollut sihteerinä ja hallituksen jäsenenä ja tällä hetkellä hallituksen ulkopuolelta sihteerinä. Meidän Kaakin spankkukerho on aktiivinen seura ja järjestetään useampia mejä-kokeita/taippareita ja muuta touhua jäsenistöllemme. Olemme myös pitäneet pentunäyttelyn ja ryhmänäyttelyitä joten sekin puoli on tuttua. Eli monessa mukana. Kotona asuva miespuoleinen sanoo, että koirahössötystä välillä liikaakin.

Sabina Majuri

Olen Sabina Majuri, asun Kaarinassa. Opiskelen viimeistä vuotta maatalousalan perustutkintoa eläintenhoitajaksi. Lemmikkejä minulla on ollut pienestä asti monia ja paljon erilaisia, kuitenkin rakkaimmiksi ovat tulleet koirat, erityisesti cockerspanielit. Ensimmäinen cockerini muutti meille 2010, ja siitä määrä alkoikin kasvaa ja aloitimme äitini kanssa kasvattamaan cockereita kennelnimellä Night Whisper. Tällä hetkellä meillä on kuusi cockeria: Jade, Nekku, Demi, Hertta, Zaira, Mette ja yksi springerspanieli Inkeri. Cockerspanieli tulee varmasti aina olemaan minulle se ”the rotu”, vaikka välillä nuo touhutorvelot aiheuttavat harmaita hiuksia. Cockereissa eniten rakastan niiden iloisuutta, oli tilanne mikä tahansa niin cockeri tulee silmät säihkyen, häntä heiluen ja tassut pomppien vastaan. Myös rodun monipuolisuus on ihan käsittämättömän hienoa niin harrastusmielessä kuin muutenkin, tylsää ei takuulla ole. Toivotan hyvää ja vauhdikasta vuotta 2019 kaikille cockeri-ihmisille ja heidän koirilleen!

69


ti h u i

T

ja

Inka Salo

Olen Inka Salo, cockeriharrastaja Länsi-Uudeltamaalta. Luppakorvia löytyy kotoa pääsääntöisesti kolme, muualla asuu useampi sijoitus- ja yhteisomistuskoira. Harrastan koirieni kanssa näyttelyitä, mutta pidän myös näyttelycockerille tärkeänä metsästysominaisuuksia ja ylimalkaan kiinnostusta puuhata ja mahdollisuuksia harrastaa niin terveyden kuin luonteenkin osalta. Kiinnostusta myös käyttöpuolelle löytyy, perheestämme löytyy cockerien lisäksi bretoni. Olen kasvattanut muutaman pentueen ja toivon saavani pennuista jatkoa tälle haastavalle harrastukselle. Ammatiltani olen trimmaaja, joten koirien luonteet ja käytös, sekä se terveys, jonka koirien omistajat näkevät kotona, ovat tietysti lähellä sydäntä. Pääseminen kerhon hallitukseen oli itselleni yllätys, olen kuitenkin verrattain uusi harrastaja - vanhin cockerini täyttää tänä vuonna vasta kahdeksan, vaikka koiria perheessä onkin pitkään ollut. Odotan innolla tulevaa kolmea vuotta ja toivon voivani kantaa oman korteni kerhomme kekoon.

kuvat Noora Räsänen

70

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

i

ht u i V


Tervetuloa viettämään kanssamme mukavaa päivää

cockerspanieleiden pääerikoisnäyttelyssä

8.6.2019 Kellokoskelle, Männistön lavalle osoitteeseen: Männistöntie 04500 Tuusula Näyttelyalueelle ilmainen sisäänkäynti.

mukana myös pennut (5-7 kk & 7-9 kk), jälkeläisluokka, paras pari ja paras pää kilpailut

järj. Cockerspanielit ry. Arvostelu alkaa klo 10. Ilmoittautuminen

Voit ilmottautua kirjeitse osoitteella: Saija Pajunen Venuksenkuja 5c19, 01480 Vantaa. p. 0458415288 Netissä: www.showlink.fi >>Ilmottaudu näyttelyyn

Ilmoittautumismaksut:

31.03 mennessä pennut ja veteraanit 23€, muut luokat 27€, yli 10-v. veteraanit ilmaiseksi 01.04 - 28.04 mennessä pennut ja veteraanit 28€, muut luokat 33€, yli 10-v. veteraanit ilmaiseksi 29.04 – 12.05 mennessä pennut ja veteraanit 34€, muut luokat 39€ yli 10-v veteraanit 7€ Tili IBAN: FI5913943000204178, BIC: NDEAFIHH, viite 12221204. Tuomarit: Lin Parker George Parker Pennut ja urokset Nartut Varalla toisilleen. Ryhmäkilpailut: paras pentu, paras veteraani ja jälkeläisryhmä Lin Parker kasvattajaryhmä, paras juniori ja Best in Show George Parker

71


TILITOIMISTOPALVELUT ATar Tilipalvelu Tarkiainen Oy puh. 044 340 8657 / aila.tarkiainen@pajutar.fi

www.pajutar.fi

72

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


KOKOUSKUTSU

Cockerspanielit ry:n sääntömääräinen vuosikokous 17.3.2019 klo 12-13.15 Helsinki Puotilan Kartano Puotilantie 7, 00910 Helsinki Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Hallituksen toimintakertomus ja varainhoitokertomus sekä toiminnantarkastajan lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille 8. Käsitellään hallituksen kokouksen päätettäviksi esittämät asiat 9. Käsitellään jäsenten kokouksen päätettäviksi esittämät asiat 10. Käsitellään muut kokouksen hyväksymät asiat huomioon ottaen yhdistyslain määräykset Kokouksessa palkitaan myös vuoden 2018 parhaat cockerspanielit Paikalla mahdollisuus omakustanteiseen brunssiin klo 11-12. Kokouksen jälkeen klo 13.30-15.30 Katriina Tiira luennoi aiheesta “Pelot, ääniherkkyys ja aggressio - perimän ja ympäristön vaikutus” Kahvitarjoilu, jonka vuoksi pyydämme ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen sihteeri@cockerspanielit.fi 10.3.19 mennessä. 73


Cockerspanielit ry:n sääntömääräinen vuosikokous lauantaina 24.11.2018 klo 14.34-16.52 Helsinki

PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Niittymäki avasi kokouksen klo 14.34 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Niittymäki kertoi ajankohtaisista asioista ja käytiin esittelykierros hallituksen läsnä olevien jäsenten ja kasvattajien osalta. 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Puheenjohtaja: Ehdotettiin Kirsi Niittymäkeä ja Timo Mollbergia. Niittymäkeä esittänyt veti esityksensä pois. Valittiin yksimielisesti Mollberg. Sihteeri: Ehdotettiin Anu Ikosta. Valittiin yksimielisesti. 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Sihteeri kertoi kutsun olleen lehdessä 3/18 ja kotisivuilla 30.10.2018. Todettiin, että läsnä on 27 jäsentä. Todettiin, että kokous on laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen. 4. Pöytäkirjantarkastajien (2 kpl) ja ääntenlaskijoiden (2 kpl) valinta Puheenjohtaja esitti, että näihin toimiin valittaisiin samat henkilöt. Ehdotettiin: Anett Finnig ja Sandra Mäki. Valittiin yksimielisesti. 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin muutoksitta. 6. Seuraavan vuoden jäsenmaksut ja kirjaamismaksut Sihteeri kertoi hallituksen esityksen: - kirjaamismaksu uusille jäsenille 5 €, - varsinainen jäsen 30 € (äänioikeus), - perhejäsen 5 € (tulee asua samassa taloudessa samaan perheeseen kuuluvan varsinaisen jäsenen kanssa, äänioikeus, mikäli 15 v. täyttänyt), - alle 15-vuotias nuorisojäsen 15 € (ei äänioikeutta), - pentuejäsenyys 10 €/pentu, mahdollinen vain kasvattajalle (5€ jäsenmaksu + 5€ kirjaamis maksu) - jäsenmaksu on voimassa 12 kk liittymisestä eteenpäin - paperisen laskun laskutuslisä on 2 €

Päätettiin esitetyn mukaisesti yksimielisesti.

7. Toimintasuunnitelma (LIITE 01, Jalostustmk: LIITE 01.1 Rotukohtainen neuvottelu, LIITE 01.2 Jalostustilastot ja LIITE 01.3 Jalostuksen toimintaohje) ja jäsenten valinta hallituksen esittämiin toimikuntiin vuodelle 2019 Käytiin toimintasuunnitelma vuodelle 2019 läpi kohta kohdalta (alaotsikoittain). Ensimmäinen sivu, jossa kokoukset, varsinainen toiminta ja yhdistyksen talous: ei kommentteja.

74

Toimikunnat Agilitytmk: ei kommentteja. Jalostustoimikunta: Sinisaari-Kaislo esitti jalostustoimikunnan liitteet ja jalostuksen toimintaohjeen muutokset. kertoi, että Rotukohtaisessa neuvottelun tuloksena esitetään jalostuksen toimintaohjeen muutoksia, jotka liitteessä punaisella. Ohjataan enemmän geenitestauksen, koska lonkat, kyynärät ja polvet ovat jo hyvällä tasolla. Urosten käyttöä halutaan rajata, koska on havaittu, että joillakin uroksilla (pieni urosmäärä) voi olla suuria määriä jälkeläisiä. Sama vaatimus on ollut aikaisemminkin jalostuksen toimintaohjeessa, mutta se on jossain vaiheessa tippunut pois. Näyttäytyy siten, että toisessa ja kolmannessa polvessa alkaa esiintymään enenevässä määrin samoja koiria ja tältä halutaan välttyä. Uroksen käyttäminen “yli” ei ole kuitenkaan pentujen rekisteröinnin este. Esitettiin vastaväite uroksen käyttämisen rajaamisesta, jos kyseessä hyvä uros ja vastauksena tähän, että vähän tutkittuja jälkeläisluokkia näissä, joissa samaa urosta on käytetty paljon, eikä ilman tutkimuksia voidaan arvostaa uroksen periyttämiä terveyspiirteitä. Hyvien jälkeläisten jättäminen pitää olla todennettua. JTOA:ta uudistetaan, uusi 2020 alkaen. Lisäksi kommentoitiin, että urosmäärä olisi syytä vapaaehtoisesti ottaa huomioon JTO:ssa. Kennelliiton suuntaus on ollut, että suuremmissa roduissa ennemmin tai myöhemmin on tullut mahdollisia rajoitteita myös PEVISA:n.

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Jalostustmk esitti siis geenitestausta lonkkien, kyynärien, polvien ja silmien sijaan ainakin ensi vuodeksi, jotta saataisiin geneettistä dataa rodusta. Kysyttiin Hannes Lohen tutkimuksesta, onko siihen pääsyä cockereilla. Vastauksena todettiin, että pitäisi olla joku kohde mitä tutkia. Lisäksi keskusteltiin geenitestien kohdistumisesta linjojen kesken (eroja FN:n, AMS:n ja AON:n kohdentumisessa). Julkaisutoimikunta: ei kommentteja. Kesäleiritoimikunta: ei kommentteja, ei jäsenehdotuksia vuodelle 2019. Mejätoimikunta: ei kommentteja. Metsästystoimikunta: ei kommentteja. MH- ja luonnetestitoimikunta: ei kommentteja. Näyttelytoimikunta: ei kommentteja. PR-toimikunta: ei kommentteja. Taipumuskoetoimikunta: ei kommentteja. TOKO-toimikunta: Sirkku Ingervo tarjoutunut pitämään pentu-tai arkitoko-kursseja Käpylässä. Ehdotettiin Sirkku Ingervoa TOKO-toimikunnan yhteyshenkilöksi ja arkitoko- ja pentukurssin järjestäjäksi Käpylässä. ALAJAOSTOT Pohjois-Hämeen alajaosto: ei kommentteja. Lapin alajaosto: ei kommentteja. Puheenjohtaja esitti läpi käytyä toimintasuunnitelmaa ja jalostustoimikunnan jalostuksen toimintaohjetta sekä toimikuntien ja alajaostojen ehdotettuja jäseniä hyväksyttäväksi. Salista ehdotettiin jalostuksen toimintaohjeen uudelleen käsittelyä jalostustoimikunnalle. Ehdotettiin käsiäänestystä, jos sali hyväksyy. Päätettiin lippuäänestyksestä. - KYLLÄ: koko esityslistan kohta 7. hyväksytään - EI: takaisin rotukohtaiseen käsiteltäväksi (kommentti, että järjestetään kerran vuodessa) Äänestystulos: KYLLÄ 18, EI 8, tyhjä 1, yhteensä 27 äänestyslappua. Esityslistan kohta 7 hyväksyttiin esitetyn mukaisesti ja toko-tmk:n osalta kokouksessa esitetyllä lisäyksellä. 8. Talousarvio vuodelle 2019 (LIITE 02) Puheenjohtaja avasi talousarviota vuodelle 2019 ensin toimikunnittain ja lopuksi yhdistyksen hallintoa. Ei kommentteja. Hyväksyttiin muutoksitta. 9. Hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2019 Ehdotettiin Kirsi Niittymäkeä. Kannatettiin ja hyväksyttiin yksimielisesti. 10.

Hallituksen varsinaisten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle Sihteeri kertoi tilanteen: 3 kpl 3 vuoden paikkoja auki ja 1 kpl 1 vuoden paikka.

Leivo lähtee kohdassa 10. pois ennen ehdokasasettelua. Ehdotettiin - Anna-Mari Liukkoa: tavallinen koiranomistaja, järjestö- ja tiedottamistausta, lisäksi aloittanut lehtitoimikunnassa, kielitaitoinen - Mari Hottia: kasvattaja Joutsenosta/Lappeenrannasta, aktiivinen koiraharrastaja - Sabina Majuria: äiti kasvattaa cockerspanieleita, harrastaja. - Inka Saloa: trimmaaja M&M ja pitkäaikainen koiranomistaja - Loviisa Kortteinen: hallituksen jäsen, joka erovuorossa vuoden paikan

Äänestyksessä 26 äänestäjää.

Äänestystulos: Anna-Maria Liukko 25 kpl, 3 v Mari Hotti 23 kpl, 3 v Inka Salo 21 kpl, 3 v Sabina Majuri 19 kpl, 1 v Loviisa Kortteinen 11 kpl

Lappuja 26 kpl, 1 tyhjä

11. Toiminnantarkastajien ja varamiesten valinta vuodelle 2019 Esitettiin Mollbergia ja Korpea x2, kannatettiin ja hyväksyttiin yksimielisesti. Esitettiin varatoiminnantarkastajien valintaa ja tehtävään esitettiin Sami Finnigiä, kannatettiin ja hyväksyttiin yksimielisesti

75


12. Yhdistyksen edustajien valinta muihin hallintoelimiin ja kokouksiin Hallituksen esitys: hallitus päättää edustajat edellä mainittuihin, tarpeen vaatiessa toimikuntia kuulemalla. Kannatettiin ja hyväksyttiin yksimielisesti. 13.

Jäsenten kokouksen päätettäviksi esittämät asiat

i. Kellokosken näyttelyn kiertopalkinnot Puheenjohtaja luki hallituksen selvityksen: - Kiertopalkinnoista vastaamaan on haettu ihmistä jo silloin kun Pirjo Peltonen päätti luopua tehtävästä. - Vuoden 2016 näyttelyyn näyttelytoimikunta haki lisää väkeä tekemään toimikunnan töitä edes näyttelypäivänä, vastauksia saatiin nolla. Näyttelyssä oli myös ilmoitus esillä, jossa näyttelytmk haki lisää jäseniä, näyttelytoimikunta ei saanut yhtään yhteydenottoa. - 2017 näyttelyn sivulla oli hakuilmoitus talkooväestä ja kiertopalkinnoista vastaavaksi, toimikunta ei saanut kumpaankaan yhtään yhteydenottoa. - Marraskuussa 2017 pidetyssä yleiskokouksessa Lahdessa, oli näyttelytoimikunnan toimintasuunnitelmassa 2018 esitys luopua kiertopalkinnoista osittain niiden kunnon takia ja osittain kun niitä ei suurin osa voittajista halunnut edes kotiinsa viime vuosina ja, koska tähän tehtävään ei ollut löytynyt ketään halukasta. - Toimintasuunnitelma 2018, näyttelytmk: “Näyttelytoimikuntaan on haettu ja haetaan edelleen lisää aktiivista väkeä, kyseisenä viikonloppuna työtä tekemään. Myös kiertopalkinnoista huolehtimaan tarvitaan joku täysipainoisesti, muutoin niistä joudutaan luopumaan.” - Toimintasuunnitelman hyväksyi yleiskokous sellaisenaan. - Jäsenistön nähtävillä yleiskokouksen pöytäkirja: kotisivuilla, lehdessä numero 1/ 2018 ja 2/2018 lehden ilmestyttyä myös nettilehdessä (1/2018) - Lisäksi kotisivuilla vielä maaliskuussa 2018 näyttelytoimikunta edelleen haki talkoolaisia näyttelyyn, ilman yhtään yhteydenottoa. - Toimintasuunnitelman mukaisesti kaikille lahjoittajille lähetettiin kirjeet. Näyttelytmk/Sanna Santakangas lähetti kirjeet kaikille lahjoittajille huhtikuussa 2018 miten he haluaisivat toimia. - Kirjeitä ja sähköisiä yhteydenottoja lähti 27 palkintoa koskien ja vastaukset saatiin 7 lahjoittajaa lukuun ottamatta: - 3 halusi jättää palkintonsa kuvausrekvisiitaksi, - 9 halusi omansa takaisin, - 1 ilmoitti palkintonsa jäävän koiralle, joka siihen nyt 2018 sai kiinnityksen, - 4 antoi näyttelytoimikunnalle vapaat kädet tehdä mitä parhaaksi katsovat - kirjeessä ehdotettua ruusukeversiota, jolla palkinto edelleen säilyisi jaettavana halusi vain 7 - Tittelit jaettiin tänä vuonna ja kuvat otettiin pokaalien kanssa. Niiden osalta, jotka eivät palauttaneet pokaaleja, tittelin saaneet eivät saaneet kuvia. - Tehtävään tarvitaan henkilö, joka pystyy hoitamaan kiertopalkintojen jaon ja huolehtimaan koko näyttelypäivän aikana kunkin palkinnon kisaan osallistuvista. Mikäli tällaista henkilöä ei löydy, kiertopalkinnoista luovutaan. Keskusteltiin siitä, kuinka tarpeellisia kiertopalkinnot ovat. Esitettiin, että erikoisnäyttely on vuoden päätapahtuma, jossa kiertopalkinnot pitää jakaa. Hämmennystä kuulemma herätti se miksi ei jaettu ja miksi joillekin annettiin ja joillekin ei. Puheenjohtaja tarkensi, että tässä tilanteessa tarvitaan siis ehdotuksia henkilöistä, jotka ottavat tehtävän huolehtiakseen Kellokosken näyttelyssä. Saatiin ehdotus, jonka mukaan Mariann Korpi huolehtii kunkin palkintoon osallistuvan osallistumisoikeudesta näyttelyn aikana ja Sandra Mäki jakaa konkreettisesti palkinnot Kellokosken näyttelyssä. Kannatettiin ja hyväksyttiin yksimielisesti. ii. Ehdotus kunniajäseneksi: Raili Savolainen hyvin pitkäaikaisesta (n. 15 vuotta) palveluksestaan yhdistyksen taloudenhoitajana. Todettiin, että Raili Savolainen oli 15 vuotta, jollei pitempäänkin, taloudenhoitajana. Kannatettiin esitystä ja hyväksyttiin yksimielisesti. 14. Muut kokouksen hyväksymät asiat huomioon ottaen yhdistyslain määräykset Ei esityksiä. 15. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.52. Timo Mollberg Anu Ikonen Puheenjohtaja Sihteeri Anett Finnig Sandra Mäki Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja

76

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Cockerspanielit ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2019

Vuosi 2019 on yhdistyksen 39. toimintavuosi. Yhdistys on jäsentensä näköinen ja aktiivisella, iloisella yhteistyöllä pyrimme toimimaan rakkaan rotumme cockerspanielin ja rodun kasvattajien sekä harrastajien parhaaksi. Varsinainen toiminta tapahtuu eri toimikuntien sekä alajaostojen järjestämissä tapahtumissa, kursseilla ja kokeissa. Yhdistyksen julkaisema Cockerspanieli-lehti ja internetissä olevat kotisivut toimivat virallisina tiedotuskanavina kaikessa toiminnassa. Cockerspanielit ry haluaa olla yhdistys, jossa jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. KOKOUKSET Yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään kahdesti vuodessa: kevätkokous helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarvittaessa yhdistyksen säännöissä määrätyin tavoin. Hallitus kokoontuu kokouksiin noin kerran kuukaudessa, pois lukien heinäkuu. Kokoukset ovat joko fyysisiä tai sovitun mukaisesti etäkokouksia (Google Drive/Skype). VARSINAINEN TOIMINTA Pyritään järjestämään jäsenille koulutuksia ja kursseja kohtuulliseen hintaan. Yhdistys tekee yhteistyötä kennelpiirien, muiden rotujärjestöjen sekä yhdistysten kanssa. Yhdistyksellä on edustus spanielien rodunomaisten kokeiden kollegiossa. YHDISTYKSEN TALOUS Hallitus vastaa yhdistyksen taloudesta laadittua talousarviota noudattaen, yhteistyössä taloudenhoitajan ja alajaostojen taloudenhoitajien kanssa. Toimikunnat ja alajaostot toimittavat hallitukselle talousarvionsa kokonaisbudjetin laadintaa varten. Toimikuntien ja alajaostojen odotetaan seuraavan omien talousarvioidensa toteutumista vuoden aikana. Tapahtumista ja kokeista pyritään toimittamaan laskut ja tositteet taloudenhoitajalle kahden viikon kuluessa tilaisuuden järjestämisestä. Maksuissa käytetään mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen omaa laskupohjaa. TOIMIKUNNAT Agilitytoimikunta Toimikunta: Loviisa Kortteinen yhteyshenkilönä. Senni Kauppinen ja Anu Paajanen jäseninä. Toiminta tarvitsee jäseniä toiminnan järjestämiseksi. Jalostustoimikunta Toimikunnan kokoonpano: Sabina Buchert, Salla Henriksson, Mariann Korpi, Reia Leikola-Walden, Nina Mahlanen, Sanna Santakangas ja Susanna Sinisaari-Kaislo. Vuonna 2019 toimikunta: - Ylläpitää pentulistaa sekä pentuvälitystä - Järjestää rotukohtaisen neuvottelun ja jalostuspäivät - Järjestää jalostustarkastuksia - Osallistuu tarpeen mukaan jalostustoimikunnan työtä tukeviin koulutuksiin - Sponsoroi terveystutkimuksia, jotka rotukohtaisessa neuvottelussa sovittiin: sponsoroinnin suuruus on 10€/tutkimus ja tutkimukset, joita tuettaisiin vuonna 2019 olisivat - PRCD-PRA geenitesti, - FN (familiaarinen nefropatia, näyttelylinja ja sekalinjaiset), - AON (adult onsent neuropathy, näyttelylinja ja sekalinjaiset) ja - AMS (acral mutilation syndrome, sekalinjaiset ja käyttölinjaiset) - Toimittaa Cockerspanieli-lehteen ja internetsivuille jalostusaiheista materiaalia

77


- - - - - -

Päivittää geenitestituloslistoja Auttaa ja opastaa kasvattajia mm. luonteeseen ja perinnöllisiin sairauksiin sekä geenites taukseen liittyen ja kaikissa muissakin kysymyksissä, kuten yhdistelmien suunnittelussa Kerää tietoa käyttäytymis-, käyttöominaisuus- ja terveyskyselyillä sekä ottaa vastaan ja listaa geenitestituloksia Seuraa rodun kehitystä myös ulkomailla ja rodun alkuperämaassa Päivittää pentuoppaan Laatii uuden jalostuksentoimintaohjeen viimeistään toukokuuksi 2020, joka astuu voi maan vuonna 2021.

Ulkomuototuomarikoulutus Rotujärjestönä Cockerspanielit ry. vastaa rodun ulkomuototuomarikoulutuksesta, jota järjestetään tarpeen mukaan. Koulutuksesta ja koearvostelutilaisuuksista vastaa Arja Koskelo. Yhteyshenkilönä toimii Sanna Santakangas. Julkaisutoimikunta Lehden toimitus toimittaa neljä numeroa Cockerspanieli-lehteä. Vastaavana toimittajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja, päätoimittajana Marianne Sundblad, taittajana Tiina Hallenberg ja jäsenenä A-M Liukko. Oikolukijoina toimivat hallituksen nimeämät henkilöt. Webmaster Kimmo Kääriäinen päivittää nettisivuja pyyntöjen mukaisesti. Kesäleiritoimikunta Toimikunta tarvitsee jäseniä kesäleiritoiminnan toteuttamiseksi kesäksi 2019. Alustava suunnitelma on jo vuodelle 2020. Mejätoimikunta Toimikunnan kokoonpano: Jenni Anttonen, Jan Egeland-Jensen, Anu Ikonen, Satu Kamunen, Kati Papunen, Tiia Pellonpää ja Sari Änäkkälä. Koetoiminta Vuodelle 2019 on suunnitteilla MEJÄ-kokeita seuraavasti: - Cockerspanielit ry:n rotumestaruus-MEJÄ –koe: 11.8. Kontiolahdella (yhteiskokeena Katajanrannan Erä ry:n kanssa) - MEJÄ-kokeet Keminmaalla 30.6. (yhteiskokeena Länsi-Pohjan Noutajakoirayhdistys ry:n kanssa) ja mahdollisesti 25.8. Lapin PM-kokeen yhteydessä - MEJÄ-koe Kolarissa 18.8. (yhteiskokeena Länsirajan kennelkerho ry:n kanssa) - Kaksi MEJÄ-koetta Sastamalan Horniossa kesä- ja heinäkuussa. - Lisäksi mahdollisesti järjestetään 1-2 iltakoetta ja/tai pieni viikonloppukoe Lounais-Suomessa Vuoden viimeisessä kokeessa jaetaan Cockerspanielit ry:n Nanan Laulu -kiertopalkinto. Koulutustoiminta MEJÄ-toimikunta voi järjestää tarpeen mukaan myös koulutusta alueellisesti tai esimerkiksi cockerspanielileirin tai muun vastaavan tapahtuman yhteydessä. Vuoden MEJÄ-cockeri ja Rotumestaruus-MEJÄ Vuoden MEJÄ-cockeri -titteli jaetaan voittajaluokassa kauden parhaiden koetulosten perusteella. Rotumestaruuskoetta pyritään kierrättämään eri puolilla maata. Toimikunnan suunnitelma on se, että mestaruuskoetta pyritään järjestämään ja kierrättämään ympäri maata: 2017 koe oli Sastamalassa, 2018 koe Lapissa ja 2019 koe on Itä-Suomessa ja sitten 2020 taas Lounais-Suomessa. Rotumestaruus-MEJÄ -kokeeseen on pistekarsinta. Koiran omistajan tai haltijan tulee olla yhdistyksen jäsen, ja itse koiran tulee olla rodultaan cockerspanieli, olla rekisteröity Suomeen sekä kilpailla voittajaluokassa. Kokeeseen valitaan hakijoista viisi tai kuusi parasta, riippuen siitä, tuleeko edellisen vuoden mestari puolustamaan mestaruuttaan, mihin tällä on oikeus ilman karsintaa. Karsinta tapahtuu laskemalla yhteen kolme parasta voittajaluokan tulosta kaudelta, joka alkaa edellisestä mestaruuskokeesta tai edeltävän vuoden elokuun ensimmäisestä päivästä, myöhäisemmän ajankohdan mukaan, ja loppuu sunnuntaipäivään kaksi viikkoa ennen mestaruuskoetta. Tasapisteissä huomioidaan koiran neljäs tulos, ja jos ollaan edelleen tasapisteissä, myös viides tulos – tämän jälkeen tasatilanteen niin vaatiessa osallistumisoikeus arvotaan. 5+1 koiraa tarkoittaa, että koe voidaan järjestää tavallisen kokeen rinnalla ja yksi tuomari voi arvostella kaikki mestaruuskokeen koirat. Metsästystoimikunta Toimikunnan kokoonpano: pj. Anne Woivalin, raha-asiat Casper Grönblom (talousarvio ja tilinpäätös), Eeva-Marja Jokinen, Tiina Karlström, Anne Knuutinen, Kirsi Niittymäki, Jukka Paroinen, Ulla Ruistola, Jenni Juselius, Seppo Partanen, Hertta Pirkkalainen ja Petra Saari.

78

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Koulutustoiminta Järjestetään kaksi viikonloppukoulutusta: toukokuun viimeisenä viikonloppuna Surkeen matkailukeskuksessa kotimaisilla kouluttajilla ja heinä-elokuun vaihteessa toinen koulutus, kouluttaja vielä avoin. Kesäkuussa järjestetään noutokoulutuspäivä. Koetoiminta - Vesityökokeet mahdollisuuksien mukaan leirien yhteydessä 2 kpl ja Kangasalla 1 koe. - SPME-kokeet (7-10 koetta): Mestaruus ja Derby 2 pv, Inarissa järjestetään riekkokokeet 2 pv, Janakkalassa järjestetään 1-2 yksipäiväiset kokeet, Joroisissa 2 pv, Orivedellä mahdollisesti 1 pv kokeet. Spanielien rodunomaisten kokeiden kollegio Kollegion aloittaessa toimintansa Cockerspanielit ry:tä tulevat edustamaan kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen kollegion Metsästyskoejaostossa. MH- ja luonnetestitoimikunta Toimikunta: Loviisa Kortteinen yhteyshenkilönä. Toimikunta tarvitsee jäseniä toiminnan järjestämiseksi. Näyttelytoimikunta Toimikunnan kokoonpano: puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Sanna Santakangas, sihteeri Marika Virtanen, keittiövastaava Jannika Backman, Kaisu Hytönen ja Saija Pajunen. Cockerspanieleiden pääerikoisnäyttely 2019 järjestetään Kellokoskella. Näyttely on Männistön lavalla lauantaina 8.6.2019 kello 10.00 alkaen. Tuomareina tulevat toimimaan Lin and George Parker kennel Weyhill. Näyttelytoimikuntaan on haettu ja haetaan edelleen lisää aktiivista väkeä, kyseisenä viikonloppuna työtä tekemään. Näyttelyyn ilmoittautuminen ja luettelon teko ulkoistetaan vuodelle 2019. Tiina Rantanen jatkaa COTY pisteiden laskijana, toimikunnan ulkopuolisena ihmisenä. PR-toimikunta Toimikunnan kokoonpano: pj. Saara Heikkinen, Saija Pajunen ja Jannika Backman. Toimikunta hakee lisää aktiivisia jäseniä. Vuoden 2019 aikana PR-toimikunnan ylläpitämä kerhokauppa hoitaa jäsenten tilauksia ja pyrkii olemaan paikalla myymässä tuotteitaan seuraavissa yhdistyksen tapahtumissa: kevät- ja syyskokouksissa, kasvattajapäivillä, Kellokosken pääerikoisnäyttelyssä, Cockerspanielit ry:n kesäleirillä sekä Messukeskuksen Voittaja-näyttelyssä, jossa yhdistyksellä on oma osasto (Rotutori). Taipumuskoetoimikunta Toimikunnan kokoonpano: Katri Alavalkama ja Janna-Carita Kekkonen. Toimikunta täydentää itseään tarpeen vaatiessa. Koetoiminta Vuodelle 2019 anotaan yhdestä muutamaan spanielien taipumuskoetta. Kokeet tullaan järjestämään Pohjois-Hämeen, Keski-Suomen, Lounais-Suomen ja/tai Lapin kennelpiirien alueella. Koetoimitsijoina toimivat taipumuskoetoimikunnan jäsenet. Koulutustoiminta Taipumuskoetoimikunta järjestää tarpeen mukaan myös koulutusta alueellisesti tai esimerkiksi cockerspanielileirin tai muun vastaavan tapahtuman yhteydessä. Spanielien rodunomaisten kokeiden kollegio Cockerspanielit ry:tä edustavat kollegion taipumuskoejaostossa kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Toko-toimikunta Toimikunta: Sirkku Ingervo yhteyshenkilönä. Toimikunta tarvitsee jäseniä toiminnan järjestämiseksi ja tokotoiminnan jatkamiseksi. Mikäli uutta toimikuntaa ei saada kasaan tai siihen ei löydy koulutusohjaajia järjestämään kurssitoimintaa, toimikunnasta nyt poisjäävä Milla Tuomi on lupautunut jatkamaan ainakin pentukurssien järjestämistä rotuyhdistykselle. Tätä toimintaa ja mahdollisen uuden tokotoimikunnankin järjestämää toimintaa varten haetaan valmiiksi ensi vuodelle ulkokenttää Helsingin kaupungilta. Kenttähakemukset vuodelle 2019 täytyy toimittaa marraskuun loppuun mennessä. Sirkku Ingervo lupautui järjestämään arkitoko- ja pentukurssin Käpylässä. Toimikunnan järjestämistä koulutuksista ja tapahtumista tiedotetaan Cockerspanieli-lehdessä, Cockerspanielit ry:n internet- ja Facebook-sivuilla.

79


ALAJAOSTOT Pohjois-Hämeen alajaosto Pohjois-Hämeen alajaoston kokoonpano: puheenjohtaja Katri Alavalkama, sihteeri Elina Heikkinen, taloudenhoitaja Jan Egeland-Jensen. Alajaostolla on ympärivuotista agilitykoulutustoimintaa. Lisäksi järjestetään agilityn alkeis-/pentukurssi ja kutsutaan alueen cockeriharrastajia koirineen yhteislenkeille sekä koirapuistoilemaan. Vuoden loppupuolella järjestettäneen perinteiset pikkujoulut omakustanteisesti. Lapin alajaosto Alajaosto tarvitsee jäseniä toiminnan järjestämiseksi.

kuva Carina Nyman

80

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019


Hallitus ja muut toimihenkilöt

Tavoitat kaikki hallituksen jäsenet sähköpostiosoitteella hallitus(at)cockerspanielit.fi. Jos haluat asioida vain puheenjohtajan tai sihteerin kanssa, löytyy heidän sähköpostiosoitteensa nimen alta.

Ulkomuototuomarikoulutus Arja Koskelo p.0400 225926 arja.koskelo (at) gmail.com

Puheenjohtaja Kirsi Niittymäki puheenjohtaja(at)cockerspanielit.fi 0400 600637

Webmaster Kimmo Kääriäinen webmaster(at)cockerspanielit.fi puh. 040 700 1692

Sihteeri Anu Ikonen sihteeri(at)cockerspanielit.fi

Geenitodistukset, FN, AON, AMS, prcd-PRA Salla Henriksson cockereidenjalostustoimikunta(at)gmail.com

Varapuheenjohtaja Jenni Juselius 040 5736 438 jenni.juselius(at)gmail.com

Pentulista, kasvattajien pentuevälitys Mariann Korpi 050 51115 251 cockeripentueet(at)gmail.com

Casper Grönblom 040 5554 681 cgronblom(at)gmail.com

Toimikunnat ja alajaostot Jalostustoimikunta sähköpostiosoite: cockereidenjalostustoimikunta(at)gmail.com

Inka Salo inka.tuominen@gmail.com 045 419 0065 Anna-Maria Liukko liukkomari(at)gmail.com 040 7268493 Sabina Majuri sabinamajuri(at)gmail.com 144 547 0220 Jannika Backman backman.jannika(at)gmail.com 041 726 4845 Mari Hotti harjakoira(at)gmail.com 044 7690591 Teemu Rytkönen teemurytkonen1974(at)gmail.com 044 512 5224 Muut toimihenkilöt Jäsensihteeri ATar Tilipalvelu Aila Tarkiainen, Kelotie 12, 50120 Mikkeli p. 044 340 8657 aila.tarkiainen@pajutar.fi Taloudenhoitaja ATar Tilipalvelu Aila Tarkiainen, Kelotie 12, 50120 Mikkeli p. 044 340 8657 aila.tarkiainen(at)pajutar.fi / taloudenhoitaja(at)cockerspanielit.fi Tiedottaja Anna-Maria Liukko liukkomari(at)gmail.com 040 7268493

Susanna Sinisaari-Kaislo, pj Reia Leikola-Walden, sihteeri, ulkomuototuomarijäsen Sanna Santakangas Salla Henriksson, geenitestauslistojen päivitykset Sabina Buchert, tilastot Mariann Korpi, pentuelista ja pentuvälitys Nina Mahlanen, konsultoiva eläinlääkäri Pentuvälitys, pentulista, kasvattajien pentuepäivitykset, Mariann Korpi 050 5115251 cockeripentueet(at)gmail.com Geenitestaustodistukset, FN, AON, AMS, prcd-PRA Salla Henriksson cockereidenjalostustoimikunta(at)gmail.com Näyttelytoimikunta - päänäyttely sähköpostiosoite: nayttelyt (at) cockerspanielit.fi Puheenjohtaja Sanna Santakangas Sihteeri Marika Virtanen Rahastonhoitaja Sanna Santakangas Muut jäsenet Jannika Backman keittiövastaava Saija Pajunen Kaisu Hytönen Julkaisutoimikunta sähköpostiosoite: cockerspanielilehti(at)gmail.com Cockerspanieli-lehden vastaava toimittaja Kirsi Niittymäki Päätoimittaja Marianne Sundblad Taittaja Tiina Hallenberg Websivut Kimmo Kääriäinen (Webmaster)

81


Agilitytoimikunta Puheenjohtaja Loviisa Kortteinen MH- ja luonnetestitoimikunta Puheenjohtaja Loviisa Kortteinen Mejä-toimikunta mejacockerspanielit@gmail.com Jan Egeland-Jensen Jenni Anttonen Satu Kamunen Sari Änäkkälä Anu Ikonen Tiia Pellonpää Kati Papunen Taipumuskoetoimikunta Puheenjohtaja Katri Alavalkama Mari Hotti Janna-Carita Kekkonen Petra Saari Susanna Sinisaari-Kaislo Metsästystoimikunta Puheenjohtaja Tiina Karlström Sihteeri Jenni Juselius Rahastonhoitaja Casper Grönblom Eeva-Marja Jokinen Anne Knuutinen Kirsi Niittymäki Jukka Paroinen Seppo Partanen Hertta Pirkkalainen Petra Saari Anne Woivalin Tokoyhteyshenkilö Sirkku Ingervo PR-toimikunta Puheenjohtaja Saara Heikkinen saara.heikkinen77 (at) gmail.com Saija Pajunen Jannica Backman Kerhokauppa Saara Heikkinen kerhokauppa (at) cockerspanielit.fi Alajaostot : Pohjois-Hämeen alajaosto pohjois-hame(at)cockerspanielit.fi Puheenjohtaja Katri Alavalkama Sihteeri, tiedotusvastaava ja lenkkivastaava Elina Heikkinen Rahastonhoitaja Jan Egeland-Jensen

82

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

KERHOKAUPPA TIEDOTTAA Yhdistyksemme jäsenille myytäviä cockerimaisia tuotteita löydät Facebookin Cockerspanielit ry (vain jäsenille) -ryhmästä tai ottamalla yhteyttä osoitteeseen kerhokauppa@cockerspanielit.fi


Jäsensihteerin palsta Vuosi vaihtui ja kaikki meni paukutteluista huolimatta hyvin. Nuorimmaista jännäsin, miten reagoi, kun kaikki pakkasen paukkeet nurkissa aiheuttivat vahtimista ja ”vuh vuh” -kommentointia. Olisiko uuden vuoden paukkeet liikaa, mutta hänpäs ei niihin reagoinut mitenkään. Käänsi vain kylkeä ja jatkoi uniaan. Hyvä niin. Vanhemmat koirat näyttivät mallia omalla rauhallisuudellaan, sekin auttoi. Joululehden jälkeen ei ole tullut yhtä lukuun ottamatta postin toimittamatonta ilmoitusta. Parannusta havaittavissa postin puolelta, ja myös kaikille niille kiitos, jotka ovat muistaneet ilmoittaa osoitteenmuutoksensa meille. Oikea osoite on jo hyvä tae siitä, että lehti löytää perille. Pidetään jatkossakin yhteystiedot ajan tasalla. Ilmoita yhteystieto muutokset Ailalle, puh. 044 340 8657 tai jasensihteeri@cockerspanielit.fi Uusille jäsenille toivotamme oikein antoisia hetkiä lehden parissa ja eronneille kiitos jäsenyydestänne ja tervetuloa uudelleen jäseneksi, jos tuntuu, että jotain puuttuu….. lehti, jossa on paljon asiaa ja ihania kuvia cockereista, meidän kaikkien rakastamasta koirasta. Oikein hyvää talven jatkoa ja kevään odotusta… toivottelevat jäsensihteerit Aila ja Elina sekä toimistokoirat Nelly, Netta ja Nella, cockerit, jotka rakastavat hammaspesua:). Nella pääsikin julkkikseksi, kun tehtiin hammaspesusta opetuspätkä, ja sitähän esitettiin sitten alueuutisissa tv:ssä ja radiossa, ja netinkin kautta sitä voi katsella.

kuva Carina Nyman

Sivun muut kuvat Susanna Sinisaari-Kaislo

83


84

Cockerspanielit ry:n jäsenlehti 1/2019

Kuva: Timo Rantalainen, Pepe

Profile for Cockerspanielit Ry

Cockerspanielilehti1/2019  

Cockerspanielilehti1/2019  

Advertisement