Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa. Loppuraportti

Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa 1.5.2018-30.4.2020 Loppuraportti

Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut 25.5.2020 Hautamäki Tiia Kaveri Henna Pernu-Määttä Jutta Perätalo Heli 1

Sisällys Tiivistelmä.......................................................................................................................................................... 3 1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 4 2 Hankkeen tavoitteet ....................................................................................................................................... 5 2.1

Tasalaatuinen arjen hallintaa tukeva palvelu asuinpaikasta riippumatta ......................................... 5

2.2 Palveluiden ulkopuolelle jääneet/jättäytyneet nuoret tavoitetaan ja saatetaan oman elämän osallisiksi ........................................................................................................................................................ 5 2.3

Monialaisen yhteisen työn toteutuminen eri alueilla monialaisesti ja moniammatillisesti.............. 5

2.4 Oulun ohjaamolla, alueiden palveluntuottajilla ja maakuntaan siirtyvillä palveluilla on toimivat käytännöt....................................................................................................................................................... 6 3 Hankehenkilöstö ja ohjausryhmä ................................................................................................................... 6 4 Hankkeen toiminta ......................................................................................................................................... 7 4.1 Yksilöohjaus ............................................................................................................................................. 7 4.2 Verkostotyö ............................................................................................................................................. 8 4.3 Ryhmätoiminnot ...................................................................................................................................... 8 4.4 Tapahtumat ............................................................................................................................................. 9 4.5 Hankkeen loppuseminaari ..................................................................................................................... 10 5 Hankeen tulokset .......................................................................................................................................... 10 5.1 Yhteistyökumppaneiden palaute........................................................................................................... 11 5.2 Nuorten palaute .................................................................................................................................... 12 5.3 Asiakasseuranta ..................................................................................................................................... 12 5.4 Hankkeen aikaansaamat säästöt ........................................................................................................... 13 6 Hankkeen talous ........................................................................................................................................... 14 7 Tutkimukset hankkeesta............................................................................................................................... 14 7.1 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus Arki haltuun -hankekokonaisuuden vaikuttavuudesta ..................................................................................................................................................................... 14 7.2 Valtakunnallinen Monet- tutkimus........................................................................................................ 14 7.3 Tieteellinen artikkeli .............................................................................................................................. 14 7.4 Itla ja OECD yhteistyö ............................................................................................................................ 15 8 Pohdinta ....................................................................................................................................................... 16

2

Tiivistelmä Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa –hanke, 1.5.2018 - 30.4.2020, aloitettiin Oulussa vastaamaan nuorten psykososiaalisen tuen tarpeeseen osana Byströmin Ohjaamon palvelukokonaisuutta. Lähtökohtana oli, että Oulun kaupungissa, mm. reuna-alueilla, asuu nuoria, joilla oman elämäntilanteen, kulkuvaikeuksien tai muun syyn takia oli vaikeaa hakeutua tarvitsemaansa palveluun tai nuori ei kiinnity tarjottuihin palveluihin.

Hankkeen tavoitteet olivat, että nuorilla on saatavilla tasalaatuinen arjen hallintaa tukeva palvelu asuinpaikasta riippumatta, palveluiden ulkopuolelle jääneet/jättäytyneet nuoret tavoitetaan ja saatetaan oman elämän osallisiksi, monialainen yhteinen työ toteutuu eri alueilla monialaisesti ja moniammatillisesti sekä Oulun ohjaamolla, alueiden palveluntuottajilla ja maakuntaan siirtyvillä palveluilla on toimivat käytännöt. Asiakastavoitteeksi asetettiin 200 alle 30-vuotiasta nuorta.

Hankkeeseen palkattiin neljä palveluohjaajaa, hankkeen koordinoinnista vastasi Byströmin koordinaattori enintään 25 % työpanoksella. Hanketta hallinnoi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, joka oli myös Byströmin ja työpajatoiminnan ohjausryhmä.

Tavoitteiden toteutuminen edellytti palveluiden kehittämistä, verkostoitumista ja jalkautumista.

Työmuotoina olivat yksilöohjaus, ryhmäohjaus sekä verkostotyö. Lisäksi tehtiin retkiä ja osallistuttiin Nuottaleirille ja tapahtumien järjestämiseen. Työtä tehtiin kasvokkain sekä erilaisia sähköisiä kanavia käyttämällä.

Hankkeen asiakkuudessa oli 253 nuorta. Ohjauskäyntejä toteutui 1 262. Ryhmäkokoontumisia oli 175 ja ryhmissä toteutui 956 osallistumiskertaa. Ryhmiä toteutettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa, joita oli mm. Byströmin Ohjaamosta, kaupungin muilta palvelualueilta sekä kolmannelta sektorilta.

Hankkeen ohjaajien tuella nuoret saavuttivat tavoitteidensa mukaisen arjenhallinnan tason sekä osallisuuden omaan elämäänsä. Hankkeen toiminnan myötä nuoren peruselämänhallintaan kuuluvat asiat saatiin järjestykseen, mm. asuminen, vuorokausirytmi ja talous. Tarvittaessa aloitettiin tarpeen mukainen hoito- ja kuntoutusprosessi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nuorta tuettiin osallisuudessa, ihmissuhteiden luomisessa ja annettiin tukea niin kouluttautumisessa, työllistymisessä kuin harrastuksiin kiinnittymisessä.

Nuoret olivat mukana hankkeen toiminnan suunnittelussa ja toteutumisen arvioinnissa. Nuoret, yhteistyökumppanit ja muu verkosto kokivat hankkeen toiminnan tärkeäksi ja näkivät, että nuoret saivat tukea sekä apua hankkeen toimijoilta. Jalkautuva työ ja sen jatkuminen palveluissa koettiin tärkeäksi.

Hankkeessa laskettiin nuorten tilanteen kohentumisen tuomia säästöjä. Laskelmat perustuivat työmarkkinatukimaksujen pienentymiseen nuorten siirtyessä aktiivitoimenpiteisiin sekä säästöistä, jotka syntyivät, kun nuori ei hankkeen toimintaan osallistuessaan tarvinnut muita palveluja. Esimerkkilaskelmassa vuoden aikana Arki haltuun –toiminnan kautta arviolta 63 nuorta on siirtynyt aktiivitoimenpiteeseen ja heidän osaltaan kaupungin ei enää tarvitse maksaa työmarkkinatuesta kaupungin osuutta. Vuoden ajalta arvio säästetyistä työmarkkinatukirahoista on 273 000€. Lisäksi muita säästöjä on tullut esim. erikoissairaanhoidosta, kun nuoret eivät ole enää tarvinneet palvelua mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

Hankkeen toimijat olivat mukana Byströmin Ohjaamon valtakunnallisessa Monet-tutkimuksessa. Hankkeen toiminnasta kirjoitettiin tieteellistä artikkelia yhdessä tutkija Mika Niemelän kanssa. Hankkeen toimijat olivat myös mukana Oulussa toteutettavassa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA:n sekä OECD:n palveluiden kehittämistyössä.

Hankkeeseen saatiin rahoitus sosiaali- ja terveysministeriön STM:n Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeiden erillisrahoituksesta (STM/1643/2018). Hankkeen hallinnointi ja toteutus oli Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluissa, nuorisopalveluissa (OUKA/4315/00.01.05/2018, kustannuspaikka 3

3755, projekti 331030). Hankehenkilöstö sijoittui osaksi Byströmin Ohjaamoa. Arki haltuun -hankkeen kustannukset olivat 302 206,19 €, josta Sosiaali- ja terveysministeriön osuus 235 360 € ja Oulun kaupungin osuus 66 846,19 €.

Hankkeesta on jäänyt perustoimintaan Olkkari-toiminta ja muita ryhmätoimintoja, Walk in-toiminnat eri alueilla sekä tiiviimpi monialainen yhteistyö. Hankkeen jälkeen jatkettiin kahden palveluohjaajan työsuhdetta vielä kolme kuukautta talousarvion varoin.

1 Johdanto Oulu on lasten ja nuorten kaupunki sekä myös muuttovoittoinen kaupunki, johon muuttaa vuosittain enemmän uutta väestöä kuin mitä poistuu. Oulun alueella lasten syntyvyys ei ole vähentynyt, kuten muualla Suomessa on tapahtunut. Oulu on myös opiskelukaupunki, johon tullaan opiskelemaan ja osa nuorista jää tänne valmistumisen jälkeen tai kun opinnot keskeytyvät. Osalla nuorista ongelmat kasaantuvat ja he jäävät syystä tai toisesta tai jättäytyvät kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Näitä tuloksia saatiin mm. PohjoisPohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon PoPSTerin raportista, Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tilastoista sekä nuorten työllisyystilastoista Oulun alueelta. Nuorten todettiin hyötyvän henkilökohtaisesta palveluohjauksesta, jossa vastuutyöntekijä työskentelee tiiviisti nuoren kanssa. Työ edellytyksenä oli myös toimiva monialainen verkostotyö.

ME-säätiön raportissa ”100 nuorten kehittäjää - Nuorten terveiset psykososiaalisen tuen palvelupakettiin” raportissa, nuorten mukaan tarvitaan mm. enemmän tukea ja seurantaa koko perheelle, mielen hyvinvointi keskiöön, tukea elämän perushallintaan, luotettava, pysyvä ja välittävä aikuinen rinnalle, tukea valintoihin, siirtymiin ja tulevaisuuden pohdintaan, harrastaminen mahdolliseksi kaikille, uusia väyliä löytää kavereita ja toisten seuraa, tuki ja tarjonta esille ja nuorten luokse.

Edellä mainittuihin tuen tarpeisiin on vastattu monialaisella viranomaisyhteistyöllä eri hyvinvointikeskusten alueilla sekä Byströmin Ohjaamossa. Vaikka yhteistyötä on tehty monialaisesti, tarvetta oli vielä enemmän asiakaslähtöiselle eri toimijoiden väliselle yhdessä tehtävälle työlle.

Byströmin nuorten palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa 2017 havaittiin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve oli kasvanut entisestään ja palveluihin pääsy oli hidastunut. Lisäksi tarve psykososiaalisille palveluille oli kasvanut. Tarjottavista palveluista huolimatta jäi nuoria palveluiden ulkopuolelle ja tarvittiin henkilöitä löytämään sekä saattamaan nuoria palveluihin ja eteenpäin koulutukseen sekä työhön. Rinnalla kulkijoille oli tarvetta myös tukemaan nuorten elämän perushallintaa, arjen taitoja, toimintakykyä ja osallisuutta. Lisäksi tarvittiin matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen palveluiden kehittämistä. Näistä lähtökohdista määriteltiin Arki haltuun –hankkeen tavoitteet ja toiminnat.

4

2 Hankkeen tavoitteet Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa -hankkeen tavoitteena oli tavoittaa 200 palveluiden ulkopuolelle jäänyttä tai jättäytynyttä alle 30-vuotiasta nuorta, tarjota nuorille arjen hallintaa tukevaa neuvontaa ja ohjausta sekä saattaa heidät tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Tavoitteena oli lisätä nuorten osallisuutta omasta elämästään. Hanke toimi moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Hankkeen päätyttyä tuli muodostua toimiva monialaisen yhteistyön malli.

2.1 Tasalaatuinen arjen hallintaa tukeva palvelu asuinpaikasta riippumatta Oulun kaupunki on alueellisesti laaja, keskustasta reuna-alueille on parhaimmillaan yli 60 km. Reuna-alueilla on nuoria, joille oman elämäntilanteen, kulkuvaikeuksien tai muun syyn takia on vaikeaa hakea tarvitsemaansa palvelua. Hankkeen tavoitteena oli löytää ja saattaa palveluiden piiriin eri kaupunginosissa palveluiden ulkopuolelle jääneitä tai jättäytyneitä nuoria sekä muita monialaista palvelua tarvitsevia nuoria.

Tämä edellytti palveluiden kehittämistä, verkostoa ja jalkautumista.

2.2 Palveluiden ulkopuolelle jääneet/jättäytyneet nuoret tavoitetaan ja saatetaan oman elämän osallisiksi Tavoitteena oli löytää palveluiden ulkopuolella olevat nuoret, motivoida ja saattaa heidät tarvitsemiinsa palveluihin. Rinnalla kulkijan tuella nuori pystyi saavuttaa tavoitteidensa mukaisen arjen hallinnan tason sekä osallisuuden omaan elämäänsä. Tavoitteena oli, että nuoren peruselämänhallintaan kuuluvat asiat saatiin järjestykseen, mm. asuminen, vuorokausirytmi ja talous. Nuorten yksinäisyyden kokemusta ja sosiaalisten kontaktien puutetta haluttiin vähentää.

Tarvittaessa tavoitteena oli aloittaa asiakkaan tarpeen mukainen hoito- tai kuntoutusprosessi. Nuorta haluttiin tukea osallisuudessa, ihmissuhteiden luomisessa sekä antaa tukea kouluttautumisessa, työllistymisessä, kuten myös harrastuksiin kiinnittymisessä. Nuorten haluttiin olevan mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutumisen arvioinnissa mm. kokemusasiantuntijoina.

2.3 Monialaisen yhteisen työn toteutuminen eri alueilla monialaisesti ja moniammatillisesti Oulun Ohjaamolle esitettiin toiveita jalkautumisesta sivistys- ja kulttuuripalveluiden aluetyöryhmiin ja yhteistyöhön sekä hyvinvointipalveluiden hyvinvointikeskuksiin. Jalkautumisella tarkoitettiin tarkoittaa kahta asiaa: 1. byströmiläisen työotteen jalkauttamista (asiakaslähtöisyys, kohtaaminen, kokonaisvaltaisuus, kunnioitus, matala kynnys ym.)

2. konkreettista työntekijöiden jalkautumista.

Hankkeen aikana tavoitteena oli vastata näihin molempiin tasoihin ja luoda toimivat käytännöt. Lisäksi haluttiin kehittää nuoren psykososiaalisia palveluja moniammatillisesti. Opiskeluhuollon kanssa yhteistyön tiivistämistä tavoiteltiin palveluiden saumattomassa integraatiossa kuten myös psykososiaalisten palveluiden 5

tuottamisessa. Opiskeluhuolto kuntaan jäävänä psykososiaalisen tuen palveluntuottajana on merkittävässä roolissa palvelujen integraatiossa ja tämä on asia, joka nuorten palvelujen vertikaalisessa ja horisontaalisessa monialaisessa kehittämiskokonaisuudessa tuli ottaa entistä vahvemmin huomioon.

2.4 Oulun ohjaamolla, alueiden palveluntuottajilla ja maakuntaan siirtyvillä palveluilla on toimivat käytännöt Tavoitteena oli myös valmistautua Oulun Ohjaamon maakuntaan siirtyvien ja kuntaan jäävien palveluiden yhdessä tuottamiseen asiakaslähtöisesti, huomioiden myös kolmannen sektorin toimijat sekä muut palveluntuottajat. Tämä edellytti, että löydetään, tuodaan esille ja ratkaistaan käytännön ongelmat ja esteet toiminnassa eri hyvinvointikeskusten alueilla monialaisessa asiakaslähtöisessä yhteistyössä. Samalla haluttiin verrata eri alueiden monialaisen yhteistyön toimintatapoja ja jakaa hyviä käytäntöjä, jotta tuotetaan myös maakuntauudistuksen jälkeen tasalaatuisia, alueen ominaispiirteet huomioivia, asiakaslähtöisiä monialaisia palveluja.

3 Hankehenkilöstö ja ohjausryhmä Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa –hankeen henkilöstöön kuului neljä palveluohjaajaa sekä hankekoordinaattori noin 25% työosuudella. Hankkeen työntekijöille jaettiin vastuualueet Oulun kaupungin hyvinvointikeskusten aluejakoa myötäillen. Hankkeen palveluohjaajina toimivat Hautamäki Tiia, Kaveri Henna, Lokka Tommi sekä Perätalo Heli. Hankkeen koordinaattorina toimi Byströmin Ohjaamon koordinaattori Jutta Pernu-Määttä.

Hankekoordinaattori aloitti hanketyön toukokuussa 2018 ja palveluohjaajat elokuussa 2018. Yksi hankkeen palveluohjaajista oli pidempään työlomalla vuoden 2019 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön muutoshakemukseen tekemän päätöksen mukaisesti hankkeen toiminta jatkui jatkunut asiakasohjauksen osalta maaliskuun 2020 loppuun saakka ja hankeraportoinnin osalta huhtikuun loppuun saakka. Vuonna 2020 hankkeessa työskenteli kolme ohjaajaa.

Arki haltuun -hanke Oulussa sijoittui osaksi Byströmin Ohjaamon palvelukokonaisuutta. Hallinnollisesti hankevastuu oli Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden nuorisopalveluissa. STM:n rahoituksen päätyttyä Oulun kaupunki jatkoi hankkeen toimintojen rahoitusta kesäkuun 2020 loppuun saakka.

6

Hankkeen asettamispäätöksessä (Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä 53§, 2018) nimettiin hankkeen ohjausryhmä, joka toimi myös Byströmin Ohjaamon ja nuorten työpajatoiminnan ohjausryhmänä.

Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata, ohjata ja kehittää hankeen toteutusta. Ohjausryhmän jäsenet toimivat muutoinkin tiiviisti Byströmin Ohjaamon ja hankkeen yhteistyössä. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Marjut Nurmivuori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, puheenjohtaja Arja Heikkinen, Hyvinvointipalvelut Nina Kinnunen, Hyvinvointipalvelut Marjo Kiviniemi, Hyvinvointipalvelut Seija Mustonen, BusinessOulu, työllisyyspalvelut, tehtävässä jatkoi Noora Jansson Jussi Leponiemi, Te-toimisto Sari Hedemäki, KELA Jutta Pernu-Määttä, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Anu Puhakka, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Anneli Koistinen, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, sihteeri

4 Hankkeen toiminta Oulussa Arki haltuun –hankkeen toiminta oli osa Byströmin Ohjaamon palvelukokonaisuutta. Hankkeen tuottamat palvelut linkittyivät muihin Ohjaamon palveluihin ja siirtymävaiheet palvelusta toiseen pystyttiin hoitamaan Ohjaamon sisällä saumattomasti. Hanke laajensi Byströmin Ohjaamon palvelutarjontaa ja juurrutti siihen uusia toimintamuotoja, esimerkiksi ryhmätoiminnot ja alueelliset walk in –ajat.

Hankehenkilöstö osallistui aktiivisesti Ohjaamon yhteisiin työtehtäviin, kuten Byströmin Ohjaamon monialainen chat, tapahtumat ja työryhmät.

Hankkeessa tehtiin suunnitelman mukaisesti tiivistä yhteistyötä niin Oulun kaupungin palveluyksiköiden kuin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin asiakasohjauksessa sekä ryhmätoimintoimintojen toteutuksessa. Hankkeen myötä yhteistyön suunnittelusta siirryttiin konkreettiseen yhdessä tekemiseen.

4.1 Yksilöohjaus Hankkeen asiakkuudessa oli yhteensä 253 nuorta. Ohjauskäyntejä toteutui yhteensä 1 262.

Jokaisen hankkeeseen ohjautuneen nuoren kanssa ohjaus räätälöitiin henkilökohtaiseksi ja yksilöllisesti nuoren tarpeiden, toiveiden sekä tavoitteiden mukaisesti. Pääsääntöisesti ohjaus käynnistyi nuoren kotoa tai sen läheisyydestä, josta pikkuhiljaa otettiin askeleita kauemmas. Nuorista osan kanssa ohjaus oli hyvin tiivistä; alussa jopa kerran tai kaksi viikossa, osan kanssa taas kerran kuukaudessa riitti hyvin. Tiiviissä ohjauksessa ja yhteydenpidossa näkyviin tuli tiiviin ohjauksen positiiviset vaikutukset ja luottamuksellisen ohjaussuhteen tehokkaampi rakentuminen Yksilöohjaus oli hyvin dialogista ja keskustelevaa. Usein ohjaustilanteet toteutuivat jonkin toiminnan, kuten pelailun, kahvittelun, kävelyn, yhdessä siivoilun tai asioinnin, lomassa. Tapaamiset sovittiin aina nuorilähtöisesti ja ovat ne olivat kestoltaan 1-2 tuntia.

Hanketyöntekijöillä oli mahdollisuus käyttää whatsapp-sovellusta yhteydenpitovälineenä nuoriin ja tämä osoittautui hyvin merkittäväksi tekijäksi nuoren kanssa työskenneltäessä. Nuoret kokivat, että työntekijät olivat helposti tavoitettavissa ja saivat nopeasti vastauksia kysymyksiin. Työtapaan sisältyi myös kuulumisten

7

kysely useita kertoja kuukaudessa, mikäli nuoresta ei muutoin kuulunut mitään. Sovelluksien käytössä huomioitiin säädökset arkaluonteisten tietojen käsittelystä.

Yksilöohjausta tukivat erilaiset tapahtumat ja ryhmät, joihin nuoria kutsuttiin aktiivisesti. Kasvokkain tapahtuvia tapaamisia kertyi useita viikossa, kun nuoren kanssa vaihdettiin kuulumisia myös tapahtumien yhteydessä.

4.2 Verkostotyö Hankkeen keskeinen tavoite oli lisätä ja tiivistää verkostotyötä olemassa olevien palveluiden välillä. Tätä tavoitetta tuki alueellinen sosiaalityö, jolloin hyvinvointikeskusalueiden henkilökunnalla oli selkeästi tiedossa, kuka oman alueen Arki haltuun-ohjaaja on. Syksyllä 2018 ohjaajat ja koordinaattori kiersivät kaupungin omien toimijoiden (mm. sosiaalipalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveyspalvelut ja lasten- ja nuorten psykiatrian yksikössä) esittelemässä toimintaa ja tarjoamassa yhteistyö mahdollisuutta.

Arki haltuun-työtapa otettiin hyvin verkostoissa vastaan ja ohjauksia eri yksiköistä alkoi tulla käytännössä heti.

Arki haltuun-ohjaajat sijoittuivat nuorisopalveluiden sosiaalisen vahvistamisen yksikön alle ja täten ohjauksissa oli usein välttämätöntä saada nuoren ympärille verkostoa myös sosiaali- ja terveyspalveluista.

Verkostoyhteistyö tiivisti yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Asiakasrekisteriin merkittyjä verkostotapaamisia toteutui yhteensä 122. Nuorelta pyydettiin kirjallinen lupa tietojen vaihtamiseen nuoren kanssa työskentelevien henkilöiden välillä tai tietoja vaihdettiin nuoren ollessa läsnä.

4.3 Ryhmätoiminnot Hankkeen aikaan toteutettiin useita eri ryhmätoimintoja sekä Byströmin Ohjaamossa että alueellisesti.

Ryhmäkokoontumisia oli yhteensä 175 ja ryhmissä toteutui yhteensä 956 osallistumiskertaa.

Ryhmätoiminnoista hankkeen jälkeen ovat jääneet toimimaan avoimet Olkkari-ryhmät. Olkkari-ryhmät ovat kokoontuneet viikoittain Byströmin Ohjaamon tiloissa sekä Kaakkurin ja Kiimingin asuinalueilla. Hankkeen Ohjaajat osallistuivat Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen mallintamisen ONNI-hankkeen järjestämiin Jännittäjät-ryhmänvetäjä koulutuksiin. Jännittäjät-ryhmäkokonaisuus toteutettiin hankeaikana kaksi kertaa.

8

Ryhmiä toteutettiin monialaisesti yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteiskumppaneita olivat mm.

Vamos Oulu, Oulun kaupungin psykiatriset sairaanhoitajat ja sosiaaliohjaajat, Oulun kaupungin etsivä nuorisotyö, Oulun kaupungin opiskelijaterveydenhoitaja, Byströmin Ohjaamon henkilöstö, PohjoisPohjanmaan Martat ja Kaakkurin asukasyhdistys.

Oulun ammattikorkeakoulusta neljä toimintaterapeuttiopiskelijaa toteutti harjoittelujaksojensa aikana kolme ryhmäkokonaisuutta eri teemojen ympärillä.

Hankkeen aikana järjestettiin yksittäisiä retkiä ja ryhmätapaamisia erityisesti luonto- ja liikuntateemoilla.

Nämä toteutettiin pääsääntöisesti Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden ohjaajien sekä Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan kanssa. Kuukausittain pidettiin avointa keilausryhmää ja pyöräretkiä toteutettiin hanketyöntekijöiden voimin. Yksittäisille retkille pyydettiin mukaan erityisesti nuoria, jotka arastelivat osallistumista varsinaisiin, useamman kerran kestäviin, ryhmätoimintoihin. Näin pyrittiin madaltamaan kynnystä myös muihin ryhmätoimintoihin. Hankkeen käytössä oli myös Kaiku-kortti, joka mahdollisti teatterikäynnit sekä vierailut museoissa ja näyttelyissä.

Hankkeessa toteutettiin kaksi kahden yön Nuottaleiriä Pikkusyötteellä toukokuussa 2019 ja marraskuussa 2019. Leirit toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin etsivän nuorisotyön kanssa. Yli puolet leirille osallistuneista nuorista oli Arki haltuun -hankkeen toiminnassa mukana olleita nuoria, jotka saivat ikimuistoisia elämyksiä Pikkusyötteen mahtavissa puitteissa. Molempien leirien teemana oli “Ei ahista – stressinhallintataidot", jonka leirille osallistuvat nuoret olivat itse valinneet. Kevään leiriporukan kanssa kokoonnuttiin kesällä yhteen ja käytiin pelaamassa pakohuonepeliä.

4.4 Tapahtumat Hankkeen aikana järjestettiin useita tapahtumia, joista useimmat nivoutuivat kalenterivuoden juhliin.

Vietimme yhdessä mm. Vappubrunssia, kesän aloitusta All sång på Byström -tapahtuman merkeissä, Halloweenia ja Puurojuhlaa joulun aikaan. Erilaiset kierrätysaiheiset tapahtumat olivat suosittuja ja tarpeellisia.

Tapahtumia toteutettiin, jotta nuorten yksinäisyyttä pystyttäisiin vähentämään. Tapahtumissa mahdollistui toisten nuorten kohtaaminen sekä yhteisöllisyyden rakentuminen ja osallisuuden lisääminen. Monille nuorille eri juhlapäivien vietto tapahtumissa oli ainoa mahdollisuus viettää kulloinkin kyseessä ollutta juhlapäivää. Tämä toimintatapa on hankkeen myötä entisestään vahvistunut osana Byströmin Ohjaamon toimintaa.

9

Yksi hankkeen tavoitteista oli tavoittaa Oulun kaupungin reuna-alueilla asuvia nuoria ja tuoda palvelut heille helpommin tavoitettaviksi. Tätä tarvetta vastaamaan toteutettiin Byströmin Ohjaamon walk in -pysäkkejä kerran viikossa Haukiputaalla sekä kerran kuussa Ylikiimingissä ja Yli-Iissä kevään 2019 aikana. Toiminta tavoitti Ylikiimingissä ja Yli-Iissä vähänlaisesti nuoria, mutta Haukiputaalla enemmän ja siellä toiminta jatkuu etsivän nuorisotyön toimesta. Hankkeessa koettiin tärkeäksi luoda reuna-alueidenkin nuorille mahdollisuuksia osallistua ja saada tietoa eri palveluista.

4.5 Hankkeen loppuseminaari Hankkeen loppuseminaari järjestettiin 13.12.2019 Vanhalla Paloasemalla Oulussa. Tilaisuuteen oli kutsuttuna hankkeen aikana ohjauksessa olleita nuoria ja yhteistyökumppaneita. Tilaisuuden avasi sosiaalineuvos Elina Palola Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Loppuseminaarissa kuultiin nuorten sekä yhteiskumppaneiden kokemuksia hankkeesta paneelikeskustelun muodossa. Puheenvuoron nuorten palvelutarpeista piti tutkija Mika Niemelä. Hankkeessa mukana olleet nuoret esittivät tapahtumassa musiikkia. Tapahtumassa oli esillä valokuvia sekä esiteitä ja mainoksia hankkeen aikana toteutetuista retkistä, tapahtumista ja leireistä.

Loppuseminaarissa kuultiin nuorten palautetta hankkeen toiminnasta. Nuoret korostivat hankkeen kautta toisten nuorten kohtaamisen merkityksen tärkeyttä; moni nuori kertoi löytäneensä toiminnan kautta uusia, samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ystäviä. Nuorten mielestä ohjaajilta saatu tuki arkeen oli merkittävää ja erityistä kiitosta he antoivat kotiin vietävän työn merkityksestä. Ohjaussuhteissa nuorten mielestä oli ollut tärkeää ohjaajien yhteydenpidon välittömyys ja aito kiinnostus nuorista.

5 Hankeen tulokset Byströmin Ohjaamossa työskentelevillä Oulun kaupungin työntekijöillä on käytössä Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasrekisteri OukaTypa. Tämä asiakasrekisteri oli käytössä myös Arki haltuun – hankkeen ohjaajilla. Aktiiviohjauksessa oleville nuorille suositeltiin asiakkuuden avaamista rekisteriin, mutta tämä ei ollut pakollista. Tälläkin ratkaisulla tahdottiin madaltaa nuorten kynnystä ottaa ohjausta vastaan.

10

Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa hankkeella tavoitteena oli tavoittaa 200 palveluiden ulkopuolelle jäänyttä tai jättäytynyttä nuorta. Hankeen toiminnan aikana tavoitetiin yhteensä 253 nuorta. Tavoitteeseen päästiin jo hankekauden puolivälissä. Tarvetta hankkeen tiiviille ohjaukselle oli useammalla nuorella, mutta asiakasmäärää jouduttiin rajaamaan. Rajaamista tehtiin, jotta pystyttiin toteuttamaan ohjauksessa mukana olleille nuorille hanketavoitteiden mukainen palvelu.

Valtakunnallisesti kaikilla kuudella Arki haltuun -hankekaupungilla oli käytössä 3X10D-hyvinvointikysely nuorille. Tavoitteena oli tekstiviestilinkin kautta lähettää nuorille kysely hankkeen alussa sekä lopussa.

Haasteeksi Oulun hankkeessa muodostui, että toimiva kysely ja linkki olivat käytössä vasta joulukuussa 2018.

Tässä vaiheessa hankkeen ohjaukseen oli tullut kymmenittäin nuoria, joiden kanssa oli työskennelty jo useampi kuukausi. Mukana oleville nuorille lähetettiin tässä vaiheessa alkukyselylinkkiä, mutta vastausprosentti jäi matalaksi. Oulun osalta 3X10D-tuloksia ei ole luotettavasti käytössä.

Hankkeen osallistuneista nuorista täytettiin myös hankekokonaisuudelle yhteistä Webropol-kyselyä. Kysely toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen kysely täytettiin kesäkuun 2019 mennessä mukana olleista nuorista. Toinen kysely täytettiin joulukuun 2019 mennessä mukana olleista nuorista. Joulukuun kyselyssä Webropol täytettiin uudelleen myös niistä nuorista, jotka olivat olleet mukana jo kesäkuun kyselyssä. Näiden kyselyiden pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee tutkimusta Arki haltuun -hankekokonaisuuden vaikuttavuudesta.

Byströmin Ohjaamossa on käytössä Oulun kaupungin OukaTypa-asiakasrekisterijärjestelmä. OukaTypaan on mahdollista kirjata yksittäisten nuorten tapaamiskerrat ja seurantatietoja. Nuoret, jotka eivät antaneet suostumusta OukaTypa-rekisterikäyttöön, merkattiin ns. täppä-asiakkaaksi anonyyminä asiakkaana.

OukaTypaan tilastoitiin myös ryhmäkokoontumiset ja osallistujamäärät. Oukatypa-rekisteri oli nuorelle vapaaehtoinen ja useat nuoret kokivat helpottavana, kun saivat asioida myös ilman virallista seurantaa ja kirjaamista.

5.1 Yhteistyökumppaneiden palaute Keväällä 2019 kerättiin yhteistyökumppaneilta palautetta ja kehittämisideoita lyhyen kyselyn muodossa.

Vastauksia saatiin todella paljon, mikä kertoo osaltaan toiminnan merkityksellisyydestä. Vastauksissa korostuivat: • Arki haltuun –toiminnan jalkautuminen asuinalueille: nuoret tavoitettiin paremmin ja heidät saatiin sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin • Psykososiaalinen tuki: nuoren osallisuus vahvistui • Nuorilähtöisyys: nuoren oma toimijuus lisääntyi • Ryhmämuotoista toiminnallista tukea: palvelutarjonta laajentui, monialainen yhteistoimijuus lisääntyi • Yksilökohtaista kotiin vietävää tukea: palvelutarjonta monipuolistui, nuorten sosiaalinen pääoma kasvoi • Arki Haltuun-ohjaaja oli inhimillinen linkki nuoren ja palveluverkoston välissä. Tämä madalsi nuorelle kynnystä ottaa palveluita vastaan ja sitoutumista niihin

“Se, että kaupungin taholta on oltu tekemässä tämän kohderyhmän nuorten kanssa konkreettisesti töitä nuorten omalla tontilla, on mahdollistanut mm. kohdennetun viestinnän, tarpeenmukaiset työpariudet, nuorten oikea-aikaista ohjausta/polutuksia, aidon yhdessä tekemisen/kehittämisen ja tilanteen seurannan, tiedonkulun sekä arvokkaiden kokemusten jakamisen niin nuorille kuin myös työntekijöille.”

11

“Arki haltuun-toiminnan kautta olemme saaneet ns puolueetonta rajapintaa asiakkaillemme, etenkin niille, joiden elämään on ollut hieman hankalaa ujuttautua sosiaalitoimen taholta. Asiakkaille on toisinaan hankalaa toimia viranomaisten kanssa, ja sen vuoksi AH kautta olemme saaneet heille ammattimaista tukea mutta ilman viranomaisia. Oulun kaupungissa ei ole muita toimijoita, joiden kautta samanlaista tukea saadaan asiakkaille, ja suuri huoli on, mitä näille voidaan tarjota jatkossa, vai syrjäytyvätkö he uudelleen, kun toiminta loppuu.”

“Arki haltuun ohjaajat ovat tuoneet sen osan asiakastyöhön, johon tällä hetkellä alueen ja nuorten sos. ohjaajat eivät pysty ja ehdi.”

5.2 Nuorten palaute Hankkeen toiminnassa mukana olleilta nuorilta pyydettiin palautetta ohjaustyön ohessa. Palautteessaan nuoret nostivat esiin nuoren luokse jalkautuneen työn. Jalkautumisella oli nuorten mielestä suuri merkitys.

Sen myötä nuoret kokivat luottamuksen syntyneen ohjaajaan ja yhdessä ohjaajan kanssa oli helpompi lähteä mukaan eri toimintoihin. Nuoret kokivat merkityksellisenä myös Arki haltuun –toiminnan jalkautumisen asuinalueille. Nuorten oli helpompi lähteä mukaan, kun välimatkat eivät olleet suuria. Asuinalueilla tapahtunut toiminta toteutettiin monialaisesti, joten myös alueen muut palveluntuottajat tulivat nuorille tutuiksi.

• Palvelun jalkautuminen asuinalueille • Kotiin vietävä ohjaus • Rinnalla kulkeva työote • Luottamuksellisuus • Kohtaaminen • Aito kiinnostus "Sain hankkeesta paljon irti ja hanke lisäsi minulla luottamusta itseeni ja minusta tuli rohkeampi sekä itsetuntemus lisääntyi. Ryhmätoiminnat olivat mukavia ja jos ahdisti niin pystyi puhumaan siitä ohjaajalle.

Ohjaajat olivat ryhmissä ystävällisiä ja osasivat kuunnella nuoria. Kahdenkeskisissä tapaamisissa tuli olo, että on tullut kuulluksi. Hankkeesta on ollut minulle suuri apu ja sain sieltä paljon eväitä jatkoon. " "Tämä on paras palvelu, mihin minut on laitettu" “Olen löytänyt kavereita ryhmien kautta ihmisiä, joiden kanssa käydä kirpparilla ja kahvilla” “Kun tulin Arki haltuun –hankkeeseen, voimavarani olivat aika lailla nollissa, ja olin hyvin epätoivoinen tulevaisuuteni suhteen. … Mielenkiinnon kohteitani kuunneltiin ja jaksamisen rajojani ymmärrettiin. ...Näin ollen voimavarani ovat kasvaneet kohisten ja olen jaksanut taas yrittää tehdä jotain unelmieni eteen. Olen tällä hetkellä työllistynyt ja menossa kohti unelmieni ammattia. Tiedän että olen itse tehnyt kaiken työn, mutta kun taustalla on tällainen tukiverkosto, niin se helpottaa hirveästi.”

5.3 Asiakasseuranta Hankkeen toiminnan aikana ohjauksessa olleet nuoret aloittivat opiskelun, siirtyivät kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai nuorten työpajoille, pieni osa työllistyi vapaille työmarkkinoille, muutama nuori sai tutkimusten jälkeen eläkepäätöksen. Nuoret siirtyivät Byströmin Ohjaamon asiakkaiksi, pääsivät KELA:n kautta kuntoutusselvittelyyn tai Nuotti-valmennukseen.

12

Nuoret ohjattiin hankkeen päättyessä toiseen palveluun, etteivät he jäisi uudelleen palveluiden ulkopuolelle.

Nuoria jatko-ohjattiin Oulun kaupungin ohjaajapalveluiden, sosiaalipalveluiden, terveyspalveluiden sekä Byströmin Ohjaamon piiriin. Jatko-ohjauksissa hyödynnettiin kattavasti myös kolmannen sektorin tuottamat palvelut, muun muassa Hyvän mielen talo, Tyttöjen ja Poikien talot ja Nuorten Ystävien Pönkkä klubitalo.

Seurantatiedot Työllistämistoimenpitee t Sosiaalinen kuntoutus Avoin ryhmätoiminta Terveyspalvelut

32

Opinnot

17

6 62 16

Palkkatyö Eläkepäätös Muutto toiselle paikkakunnalle Kadonneet/ei sitoutuneet

7 3 5

Mielenterveys – ja 10 22 päihdepalvelut Ohjauspalvelut 42 Nuotti-valmennus 10 Seurantatietoja ei ole käytettävissä kaikista hankkeen toimintaan osallistuneista nuorista, sillä yksi hankkeen ohjaajista jäi pitkällä työvapaalle ja osasta hänen ohjauksessaan olleiden nuorten tilanteista ei ole tietoa.

5.4 Hankkeen aikaansaamat säästöt Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa –hankkeen toiminnasta pyrittiin laskemaan syntyneitä säästöjä. Laskelmat perustuivat työmarkkinatukimaksujen pienentymiseen nuorten siirtyessä aktiivitoimenpiteisiin sekä säästöistä, jotka syntyivät, kun nuori ei hankkeen toimintaan osallistuessaan tarvinnut muita palveluja.

Kaupungille syntyvät kustannukset työmarkkinatuesta olivat yhden nuoren osalta 362€/kk. Vuoden aikana Arki haltuun –toiminnan kautta arviolta 63 nuorta siirtyi aktiivitoimenpiteeseen ja heidän osaltaan kaupungin ei enää tarvinnut maksaa työmarkkinatuesta kaupungin osuutta. Vuoden ajalta arvio säästetyistä työmarkkinatukirahoista oli 273 000€.

Hankkeessa laskettiin muutama esimerkki säästöistä, jotka syntyivät, kun Arki haltuun –toiminnassa mukana ollut nuori ei ole tarvinnut enää esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluita.

Tapausesimerkki 1 Psyykkisesti oireileva nuori: viiltelyä, itsetuhoisuutta, psykiatrian päivystyskäyntejä, ambulanssi kuljetuksia, haavanhoitoa, sosiaalipäivystyksen kontaktit • •

AH-toiminnalla säästettiin 1669,15e/kk Nuori hankkeen ohjauksen piirissä koko hankeajan

Tapausesimerkki 2 Psyykkisesti oireileva nuori: lääkitys vakavaan ahdistukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, käynnit psykiatrisen sairaanhoitaja luona, hyvinvointikeskuksen lääkärikäynnit • •

AH-toiminnalla säästettiin 820€ Nuori mukana hankkeen ryhmätoiminnoissa

Tapausesimerkki 3 Vaikeaan masennukseen sairastunut nuori osallistui hankkeen toimintaan neljän kuukauden ajan, jonka aikana masennuspisteet puolittuivat ja nuori välttyi masennuslääkkeen aloitukselta ja jatkohoidolta.

13

• •

AH-toiminnalla säästettiin hoitokuluissa vähintään 720e Nuori tällä hetkellä työllistynyt ja opiskelee unelma-ammattiinsa

6 Hankkeen talous Arki haltuun -hankkeen lopulliset kustannukset olivat 302 206,19 €. Sosiaali- ja terveysministeriön avustuksen osuus oli 235 360 €. Oulun kaupungin osuus oli 66 846,19 €. Hanke ylitti Oulun kaupungin kustannusarvion rahoituksen 8006, 29 eurolla. Ylitys johtui omarahoitusosuuden palkkojen siirtokuluista sekä palkkakuluista.

7 Tutkimukset hankkeesta Valtakunnallisesti nuorten psykososiaalisen tuen tarpeet ovat nousseet esille Ohjaamotoiminnassa.

Psykososiaalisen tuen tarvetta kartoitettiin eri tutkimusten kautta. Oulun Arki haltuun –hanke oli aktiivisesti mukana useissa tutkimuksissa.

7.1 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus Arki haltuun -hankekokonaisuuden vaikuttavuudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee tutkimusta, johon on koottu kaikkien kuuden Arki haltuunhankekokonaisuuteen osallistuneiden kaupunkien tietoja. Hanketyöntekjät keräsivät suostumuksen antaneilta nuorilta webropol-tilastointia, johon kerättiin taustatietoja, sijoittumisia hankkeen jälkeen sekä ohjaajien näkemyksiä nuoren tilanteesta. Lisäksi THL:n tutkijat haastattelivat yhteistyökumppaneita kokemusten saamiseksi.

7.2 Valtakunnallinen Monet- tutkimus Valtakunnallisessa Monet-tutkimuksessa arvioitiin Ohjaamoiden toiminnan vaikutuksia sekä Ohjaamoiden monialaisen toimintamallin käytäntöjä. Arki haltuun –hankekokonaisuus oli osa tutkittavaa palvelukokonaisuutta. Tutkimustulokset osoittivat, että moniammatillisesta yhteystyömallista johtuen Ohjaamoissa asiakkaan tilannetta pystyttiin arvioimaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja mahdollisuudet asiakasprosessien tehokkaampaan edistämiseen paranivat. Ohjaamotoiminnan vaikuttavuus syntyi ennen kaikkea tehostuneen palveluihin ohjauksen sekä Ohjaamojaksoa seuraavien palvelujatkumoiden vaikutusten kautta. Tutkimuksessa tehtyjen kustannus-hyöty-laskelmien perusteella Ohjaamot kattoivat kulunsa julkisen talouden säästöillä.

Tutkimustulosten valossa Ohjaamotoiminnalle todettiin selkeä tarve ja Ohjaamoiden toimintaa tulee jatkaa.

Erityisesti psykososiaalisen tuen palveluita Ohjaamoissa tulee lisätä.

7.3 Tieteellinen artikkeli Arki haltuun, yhteistyöllä Oulussa-hankkeesta on käynnissä tieteellisen artikkelin kirjoitus, johon osallistui Arki haltuun-hankkeen työntekijöitä, Oulun Yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä ja Itsenäisyyden 14

juhlavuoden lastensäätiön kehitysjohtaja Tiina Ristikari. Artikkelissa käsitellään Oulussa tehtyjä havaintoja ja huomioita hankkeen kohderyhmästä. Näiden havaintojen pohjalta muodostettiin seitsemän asiakasprofiilia, jotka kuvaavat hankkeeseen ohjautuneita niin sanottuja tyypillisiä asiakkaita. Näitä seitsemää profiilia verrataan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kansalliseen syntymäkohortti 1987-rekisteritietoihin ja tutkitaan, onko näissä yhteneväisyyksiä. Artikkeli kirjoitetaan englanniksi.

Hankkeen aikana muodostettiin hankkeeseen ohjautuneista nuorista seitsemän asiakasprofiilia. Tätä asiakasprofilointia on tarkoitus jatkaa ohjausta kehitettäessä.

1. “Koulussa pärjäävät tytöt”; toisen asteen suorittaneita nuoria, oireina mm. ahdistusta, paniikkikohtauksia, masennusta, syömishäiriöitä. Ei tekemistä arjessa ja niin sanottu pärjäämisen kulttuuri yhdistävänä tekijänä. Yleensä heillä oli mielenterveyspuolen hoitokontakti ja ohjaus tapahtui suhteellisen kevyesti Ohjaamon sisällä.

2. “Koulussa pärjäävät naiset/miehet”; Korkeakoulututkintoa suorittavat tai jo suorittaneet noin 23-29vuotiaat nuoret aikuiset, joilla mielenterveysongelmat voimistuneet, koulun käynnissä tai työelämään siirtymisessä vaikeuksia. Toimintakykyä vaikeuttamassa mahdollisesti jokin fyysinen sairaus tai burn out. Tyypillistä ajautuminen niin sanottuun pettymysten kierteeseen.

3. “Nepsyt”, noin 17-25-vuotiaita miehiä ja naisia. ADHD-piirteitä, useinkaan ei diagnoosia. Profiilin sisällä myös paljon vaihtelua vrt. ADHD-ADD-Asperger. Ohjautuivat erityisesti oppilaitoksista, sosiaalipalveluista tai Ohjaamon sisältä. Taustalla useita keskeytyksiä mm. koulusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Hoitopolun epäselvyyttä myös kaupungin sisällä. Monella vanhemmat tiiviisti mukana yhteistyössä.

4. “Vakavat mielenterveyden ongelmat”. Usein traumataustaa, erilaisia persoonallisuushäiriöitä.

Ohjautuivat sosiaalipalveluista tai kuntoutuslaitoksesta. Yksinäisyys korostui. Monenlaista apua ja tukea yritetty.

5. “Vakava päihderiippuvuus”. Usein taustalla nuorena aloitettu päihteidenkäyttö, toimettomuus, mielenterveyden ongelmia, osaksi ylisukupolvista. Tiivis päihdeporukka ympärillä, usein ei muita läheisiä päihteiden ulkopuolelta.

6. “Laajat oppimisvaikeudet”. Alle 25-vuotiaita, Luovin keskeytyksiä taustalla, ei itse välttämättä tunnistanut haasteita ja vaikeuksia sanoittaa itse tilannetta. Hoidettu mahdollisesti psyykkisenä oireena. Perhe usein tiiviisti mukana, ei perheen ulkopuolisia kavereita. Ohjautuivat vanhempien kautta, Ohjaamon sisältä tai TE-toimistosta.

7. “Haastava teini-ikä”. 16-17-vuotiaita, peruskoulu käytynä, 2.asteen opinnot vaarassa keskeytyä.

Osalla lastensuojelutaustaa, vanhemmat eronneet, haastavat perhesuhteet. Yksinäisyys. Mikä teiniikää, mikä jotain muuta?

7.4 Itla ja OECD yhteistyö Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja Oulun kaupunki aloittivata yhteistyöpilottikokeilun alle 30-vuotiaiden palveluiden kehittämiseksi. Tavoitteena on pilotin myötä luoda uusia monialaisia palveluita vastaamaan paremmin nuorten palvelutarpeeseen sekä kehittää monihallinnollisia yhteistyökäytäntöjä, jotta NEET-nuorten määrää saataisiin vähennettyä ja nuoret entistä paremmin sitoutettua palveluihin.

15

8 Pohdinta Oulun kaupungin palveluita tuntemattoman henkilön on helppo olettaa, että Arki haltuun -tyylinen työote sisältyy kunnassa tarjottaviin peruspalveluihin. Parhaimmassa tapauksessa näin onkin ja nuori saa tarvitsemansa palvelun matalalla kynnyksellä. Hankkeen aikana huomattiin sekä nuorten että muiden työntekijöiden kuvaamana, että todellisuus oli usein toinen. Nuorten elämäntilanteet vaihtelivat usein hyvin paljon ja nuorilähtöisen työn tekeminen vaati pelkästään luottamuksen syntymiseen kuukausia.

Peruspalveluissa paineet asiakasmäärien ja hoitotakuiden osalta tipauttivat useat nuoret pois palveluista.

Nuorilla oli kokemuksia ns. luukulta toiselle pallottelusta. Tämä näkyi osaltaan myös työntekijöiden tavassa yrittää siirtää päävastuu toiseen palveluun. Kävimme paljon keskusteluja, esimerkiksi sosiaalipalveluiden kesken, kuinka he kokivat haastavana sen, että heillä ei yksinkertaisesti ollut aikaa tavata nuoria niin usein kun tarve olisi ollut. Työaika meni kiireellisiin työtehtäviin ja lakisääteisistä aikarajoista huolehtimiseen.

Hankkeen toiminnan aikana korostui nuorten tarve saada kotiin suuntautuvia, jalkautuvia palveluita. Parhaita tuloksia nuorten arjen hallinnan tukemisessa saatiin, kun toimijoista koottiin verkosto, jossa kullakin asiantuntijalla oli selkeä rooli ja tehtävä. Yhdessä nuoren kanssa asetetut tavoitteet olivat tuolloin koko toimijaverkoston tiedossa, mikä selkiytti työskentelyä. Usein nuoren kanssa työskentelevät eivät tienneet nuoren mahdollisesta asiakkuudesta vaikkapa mielenterveys- tai sosiaalipalveluihin. Arki haltuun-ohjaaja oli se työntekijä, joka kokosi verkoston nuoren kanssa työskentelevistä ja näin nuori sai kokonaisvaltaisesti apua ja tukea. Ohjaajilla oli mahdollisuus jalkautua ja käyttää aikaansa nuoren kanssa tiiviisti ja säännöllisesti.

Nuorten ohjauksessa käytettiin paljon Whatsapp-sovellusta, mikä osoittautui todella hyväksi työvälineeksi.

Nuoria voitiin sitouttaa ja muistuttaa sovituista tapaamisista, tapahtumista ja myös tiedotus toimi Whatsappin kautta hyvin. Nuorten kanssa perustettiin ryhmiä, joiden kautta pidettiin yhteyttä. Ohjaajien lomien aikana nuoret viestittelivät keskenään ja tapasivat toisiaan. Yksi nuori antoi palautetta hankkeen ajalta, että oli mukavaa, kun sai uusia kavereita ja sai jutella muidenkin kuin ohjaajien kanssa. Hyvää palautetta hankkeen toiminnasta tuli myös siitä, että ohjaaja laittoi viestin ihan vain kysyäkseen kuulumisia tai toivottaakseen hyvää viikonloppua. Nuoret kokivat tämän aitona välittämisenä. Sovelluksen käytössä huomioitiin tietosuoja-asetukset.

Hankkeen alkuvaiheessa aloitettiin Arki Haltuun -toiminnassa mukana oleville nuorille suunnattu Olkkari.

Olkkari on avointa kahvilatoimintaa, johon saa tulla kahville ja käymään ilman mitään suunniteltua ohjelmaa tapaamaan ohjaajaa ja toisia nuoria. Kaikki hankkeen ohjaajat olivat pääsääntöisesti paikalla ja nuorten kanssa oli aikaa pelata, jutella, kuunnella, nauraa ja olla yhdessä. Olkkari-ryhmää toteutettiin alussa Oulun Walkersin tiloissa, jotka kävivät pian pieneksi. Olkkari siirtyi Byströmin Ohjaamon nuortenkahvilaan syksyllä 2019. Tällöin Olkkari laajeni Byströmin Ohjaamon nuorille suunnatuksi avoimeksi matalan kynnyksen toiminnaksi ja ohjaajiksi saatiin myös muita Byströmin Ohjaamon työntekijöitä vuorollaan.

Olkkarissa on tärkeää nuorten kohtaaminen ja huomioiminen. Nuoret osallistuivat myös Olkkarin toiminnan järjestämiseen. Yhteistyökumppaneiksi Olkkari-toimintaan saatiin mm. SPR, Vamos ja Turvallinen Oulu hankekokonaisuuden Kaasi-tiimi. Ohjaamoviikon aikana Olkkarissa järjestettiin monipuolista ohjelmaa ja myös muita teemapäiviä pidettiin nuorten toiveita kuunnellen. Olkkari toiminta jalkautui hankkeen myötä myös eri asuinalueille laajassa Oulun kaupungissa. Jalkautumisen myötä yhteistyö Oulun kaupungin sosiaalipalveluiden, etsivän nuorisotyön ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistyi ja jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Olkkari-ryhmät jäävät hankkeesta konkreettisena toimintana jatkumaan ja kehittymään osana Byströmin Ohjaamon palvelutarjontaa.

16

Hankkeen aikana nousi vahvasti esiin nuorten tarve kohdata aikuisia ja löytää jalkautuvia työntekijöitä, joita he voivat kohdata toimistojen ulkopuolella muutoin kuin vastaanottotyyppisesti. Tämä sama johtopäätös todetaan useissa selvityksissä, tutkimuksissa ja tilastoissa jo vuosien ajalta. On valitettavaa, että konkreettisesti asialle ei juurikaan ole tehty muuta kuin perustettu lyhytkestoisia hankkeita.

Hankkeen toiminnan kautta pystyttiin tarjoamaan yksinäisille nuorille syitä lähteä kotoa, tavata ihmisiä, tavoitella unelmia, löydettiin yhdessä mielekästä tekemistä, kenties elämyksiäkin. Nuoret saivat uusia kavereita, vaihtoehtoja elämäänsä, iloa ja naurua, olkapään. Heille pystyttiin antamaan konkreettista tekemistä, apua virastoasiointiin ja kaupassa käyntiin. Ennen kaikkea hankkeen toiminta tarjosi nuorelle aikuisen, joka kuuntelee, on kiinnostunut ja kysyy mitä nuorelle kuuluu.

Suurin osa hankkeeseen ohjautuneista nuorista ei ollut lainkaan palveluiden ulkopuolella, osalla saattoi olla moniakin palveluita rinnakkain tai osa oli väärissä palveluissa. Monen nuoren tilanne oli lähtenyt liikkeelle ihan lapsuudesta, ja olisi vaatinut voimakkaampaa puuttumista tai apua kodin ulkopuolelta jo silloin. Monella oli taustalla rankkaa koulukiusaamista, perheväkivaltaa tai vanhempien päihteiden käyttöä. Monen nuoren tilanteeseen tuntui vaikuttaneen myös uusperhekuviot ja vanhempien erotilanteet, perheiden sisällä tuntui olevat vaikea keskustella asioista. Yksinäisyys oli lähes kaikkien yhdistävä tekijä. Pitkien ohjausten aikana nuoren todella haastava elämäntilanne alkoi selviytymään, ja esimerkiksi monet mielenterveyden sairauksien erityispiirteet nousivat esiin tai oikean diagnoosin saatuaan nuori pääsi tarvitsemiinsa palveluihin.

Arki haltuun -hankkeen nuoret sitoutuivat toimintaan hyvin. Päihdetaustaisten nuorten ohjaukset olivat haastavimpia ja näiltä nuorilta tuli eniten ohjauskertojen peruutuksia tai he jättäytyivät palvelun ulkopuolelle. Toisaalta hyvinä kausina myös nämä nuoret ottivat itse aktiivisesti yhteyttä ohjaajiin ja pyysivät uusia ohjausaikoja. Haasteita sitoutumiseen oli myös nuorimmilla asiakkailla, joilla ei ollut vielä intoa oman arkensa haltuun ottoon. Parhaiten sitoutuivat nuoret, joilla oli hoitokontakti mielenterveyspalveluihin, mutta ei selkeää tekemistä tai sosiaalisia kontakteja omassa arjessaan. Nuorten kanssa käydyissä palautekeskusteluissa tuli useaan otteeseen ilmi vapaaehtoisuus osallistua toimintaan ja sen tärkeys.

Nuorilla, jotka toimintaan sitoutuivat, oli halu saada muutosta elämäänsä, ottaa tukea vastaan ja hankkeen piiriin pääsy tapahtui oikea aikaisesti.

Konkreettisia säästöjä tuli jo yhdenkin nuoren saamisesta takaisin opiskeluun tai muutoin palvelujärjestelmän piiriin tavoitteena työllistyminen jossain vaiheessa. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta, kun joku sai otteen omasta elämästään ja pääsi eteenpäin. Jos jokainen kauniita puheitä pitävä taho osallistuisi kustannuksiin miettimättä kuuluuko se juuri heidän toimialaansa, niin saataisiin pienistä puroista kerättyä kunnon virta ja kentälle työntekijöitä. Sillä aidosti välittäviä, kannustavia ja aikuisia nuoret tarvitsevat ja tällaisen työn pitäisi alkaa mahdollisimman varhain. Silloin se ei ole minkään tahon, hallintokunnan tai ministeriön yksin hoidettava, vaan vastuu tulee olla kaikilla, jotta varoja löytyy sen hyvän ja tuloksellisen työn jatkumiseen, jota kentällä tekevät ne arjen sankarit, jotka kohtaavat tukea tarvitsevan nuoren aidosti ja välittävästi.

17

Arki haltuun -hankkeen palveluohjaajat Halloween-päivänä Byströmin Ohjaamossa.

18