Page 1

Miksi ihmisoikeuksien ymmärtäminen on tärkeää? s. 8 Kohti kansainvälistä toimintaa ja sen yli! s. 4 Hassuimmat CISV-mokat s. 14 J ä s e n l e h t i – M e d l e m s t i d n i n g 2 0 1 7– 2 0 1 8 // S u o m e n C I S V - l i i t t o – C I S V - f ö r b u n d e t i F i n l a n d


Neja Česnik

Sisällysluettelo Welcome, CISV Volunteer! ....................................................... 3 Lappeenrannassa juhlitaan CISV-toiminnan 40-vuotista taivalta .................................................................. 4 Kohti kansainvälistä toimintaa ja sen yli .. .......................... 5

muistelee viime kesän 12 Äiti Helsinki-Israel perhevaihtoa

Kuva: Perhevaihtoryhmä

tekee JB:stä, eli CISV:n 10 Mikä nuorisojaostosta erityisen?

– kaikki himoitsevat brigadeiroja. 15 Myönnetään Brasilialaisherkun resepti löytyy sivulta 15.

Voiko leirille pääseminen harmittaa? .................................. 6 27 nuorta, 5 ohjaajaa, 14 kansallisuutta: 1 International Youth Meeting .............................................. 7 Miksi ihmisoikeuksien ymmärtäminen on tärkeää? ......... 8 Vastaus löytyy nuorista itsestään ...................................... 10 Kokemuksia perhevaihdosta ............................................... 12 Mikä maksaa, CISV? ............................................................... 13 Hassuimmat CISV-mokat .. .................................................... 14 Linda Nummelin

CISV-leirien klassikkoherkku brigadeirot .. ....................... 15

Toimitus Viestintäkomitea ja Pauliina Sillfors

Cisvari = CISV:n jäsen

Taitto Annika Tenho

Cisvari = Suomen CISV-liitto ry:n jäsenlehti

Kansikuva Linda Nummelin Takakannen kuva Neja Česnik

Cisvari-lehdestä voi lähettää

Paino Ecoprint AS, Tartuma, Viro

palautetta viestintäkomitealle

Julkaisija Suomen CISV-liitto ry

information.committee@fi.cisv.org.


Welcome, CISV Volunteer!

Puheenjohtajan palsta

Kuva: Pauliina Sillfors

Text Bernardo Clementino A f t e r my s e co n d y e a r as chairperson of CISV Finland I have learned so much about how our organization works and, most importantly, about how to work with volunteers. We are committed to ensuring that volunteers feel like their time giving to CISV is a rewarding experience which is meaningful and recognized. In the end, it boils down to feeling that what you are doing is having an impact – luckily, this feeling of accomplishment is not that hard to achieve in CISV! Our board has been hard at work to enable our chapters to achieve as much impact as possible. Building on that, we have started a national fund which allows any CISV Finland member to apply for financial resources to sponsor a personal project. The only conditions are that the project helps to bring visibility for CISV Finland and that it touches upon one of our content areas (Human Rights, Diversity, Conflict and Resolution, and Sustainable Development). Members of all ages can apply and projects of all lengths are considered. We know that our members are the most important part of CISV, so we want to support you to do even more to reach your personal goals and have impact in your communities. At the same, we also hope you’ll continue to think about how you can directly impact our CISV community. We offer a number of opportunities for all ages (from 10 to 99+ years old), in several fields of expertise (from risk management and treasury to cooking and participants hosting), and for all commitment levels (from a couple of hours per summer to as-manyhours-as-you-would-like per year). If you feel like you or your family has gained a lot by participating in CISV programs, I hope you’ll consider how you can pay that forward to others. If you feel like you have a lot to gain by participating in CISV, we are ready to find a place for you! Just let any of us know your interest in participating in CISV or applying for funding for your project (you can find our contact info on the back cover of this magazine).

Kuv a

: An

nika

Ten h

o

Thank you for your continued support – looking forward to working with you!

CISVARI 2017 3


Lappeenrannassa juhlitaan

Teksti Pauliina Papunen Kuvat Antti Kaukiainen

CISV-toiminnan 40-vuotista taivalta C I S V La p p e e n ra n n alla o n p i tkä historia. Yhdistys on perustettu

19.4.1977 ja ensimmäisenä puheenjohtajanamme toimi Tuuli Pesonen. Motivaatiolla ja innostuksella yhdistystoiminta saatiin hyvin käyntiin. Ensimmäisiin ohjelmiin lähti osallistujia jo vuonna 1978. Yhdistyksen 40 vuoteen on mahtunut useita kymmeniä leirejä, perhevaihtoja ja satoja CISV-kerhoja. Myös aikuisia on CISV Lappeenrannan historiassa huomioitu. 80-luvun loppupuolella käynnistettiin Hilupilttuut, joissa aikuiset jäsenet viettivät iltoja saunoen, toimintaa kehittäen ja leikkien. Hilupilttuita vietettiin pitkä tovi, mutta myöhemmin tapahtuma jäi pois toiminnastamme. Sittemmin olemme aktivoineet aikuisia jäseniämme järjestämällä rentoja LOHI-illanviettoja. Nimi on

4 CISVARI 2017

lyhenne Lappeenrannan oma hauskuutteluiltasta. Tällä hetkellä jäseniä on 80. Lappeenrannassa iloitaan tällä hetkellä erityisesti aktiivisesta JB:stä (Junior Branchistä). Junioritoiminta lähti käyntiin vuonna 1982 ja innostuneet nuoret vievät toimintaa edelleen eteenpäin. CISV Lappeenranta jatkaa toimintaansa ylpeästi. Olemme tehneet upeaa toimintaan pitkään ja vaikuttaneet vuosien saatossa satoihin ellei jopa yli tuhanteen lappeenrantalaiseen lapseen, nuoreen ja vanhempiin antaen iloisia muistoja ja avartaen maailmaa. Juhlavuosi huipentuu 28.10. järjestettävään gaalaan, johon odotetaan vanhempia ja nuorempia aktiiveja, entisiä vaikuttajia ja CISV-toimijoita myös muilta paikkakunnilta. •

CISV Lappeenranta perustettiin vuonna

1977

Ensimmäinen delegaatio

osallistui leirille jo

1979 Junioritoiminta käynnistyi vuonna

1982

Nykyään jäseniä on

80


Kohti kansainvälistä toimintaa ja sen yli! Suurin osa aloittaa CISV-uransa ohjelmista: lapset osallistujina, aikuiset ryhmän- tai leirinvetäjänä. Osa päätyy edelleen esim. paikallisyhdistyksen hallitukseen, mutta harvempi jatkaa edelleen kansainvälisiin vastuutehtäviin. Kaksi pitkän linjan cisvaria kertoo, mitä iloa kansainvälisistä tehtävistä on!

1) Kerro kansainvälisestä tehtävästäsi CISV:ssä. 2) Miten kädenjälkesi näkyy CISV:n arjessa? 3) Mitä hyötyä tai iloa olet saanut pestistäsi?

Eetu Anttonen Jäsen Educational Programmes Committeessa

Omien ajatusten avartamista, työelämä­taitoja ja tietenkin vaikutusmahdollisuuksia 1) Komiteamme CISV:n ohjelmiin liittyvistä asioista kuten ohjelmaoppaiden päivittämisestä. Kaikki kiperät kysymykset, kuten voiko Step Up -leirin järjestää ilman perhe­viikonloppua tai voiko delegaation ohjaajana toimia osallistujan vanhempi, ohjataan meille. 2) Monet komitean asiat vaikuttavat suoraan paikallisesti: koulutusasioissa ohjeistaminen ja varsinkin CISV-ohjelmien tavoitteiden päivittäminen näkyvät suoraan siinä, miten ohjelmia järjestetään. Monet alkuun pieniltä tuntuvat asiat saattavat olla lopulta hyvinkin merkittäviä. 3) On ollut tosi mielenkiintoista olla mukana kehittämässä CISV:iä eteenpäin ja ajatustenvaihto komitean muiden jäsenten kanssa avartaa omia ajatuksia. Lisäksi olen toiminut kahdeksan vuotta kansainvälisenä kouluttajana ja kouluttajataitoni ovat parantuneet, mistä on ollut hyötyä myös työelämässä!

m Lotta Sjöblo Chapter Development Regional Coordinator, EMEA

Käytännön osaamista ja uutta perspektiiviä tuttuihin asioihin 1) Toimin työparini kanssa linkkinä kansainvälisen CISV:n ja kansallisten järjestöjen välillä. Tehtävämme on auttaa Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan kansallisia järjestöjä organisaatioiden kehittämisessä. Tuemme kansallisia järjestöjä mm. hyvissä hallituskäytännöissä, varainkeruussa ja vapaaehtoisten motivoinnissa, ja lisäksi tuemme uusia CISV-jäsenmaita toiminnan käynnistämisessä. 2) Yksi tehtävistäni on järjestää joka vuosi kansallisten järjestöjen edustajien tapaaminen. Tapaamisessa jaetaan hyviä käytäntöjä, vahvistetaan alueellista yhteistyötä ja keskustellaan CISV:n ajankohtaisista teemoista. 3) Olen oppinut paljon hyödyllistä, kuten käytännön kommunikaatiotaitoja. Lisäksi olen havainnut, että vahvalla alueellisella yhteistyöllä voidaan varmistaa CISV:n kestävä kasvu ja toiminnan jatkuvuus.

CISVARI 2017 5


Voiko leirille pääseminen harmittaa? Teksti ja kuva Siina Liimatainen

Monelle CISV:n toiminta merkitsee uusia maita ja kokemuksia. Etenkin ensikertalaisena janoaa uusia seikkailuja. Vaan miltä tuntuu, kun leiri onkin omassa kotimaassa ja matka taittuu bussilla alle tunnissa? Minä ja delegaationi osallistuimme kaikki ensimmäistä kertaa elämässämme Villageleirille, – Suomessa, Porvoossa. Lähtevien leirillä kuulin jonkun sanovan lapsilleni ”Niin, kun te ette lähde mihinkään.” Myös läheiset tuntuivat olevan jollain tapaa pahoillaan puolestani, vaikka omasta mielestäni olin lähdössä maailman siisteimmän jutun ääreen ikinä. Samoin taisivat pähkäillä lapseni, sillä eräs heistä ponnekkaasti vastasi epäilijälle: ”Lähdetäänpäs, me lähdetään PORVOOSEEN!” Koska epäilyjä kotimaan leirejä kohtaan tuntuu riittävän jopa CISV:n sisällä, päätin kumota seuraavat epäilykset:

Epäilys 1: Eikö muka yhtään harmittanut? Okei, myönnetään. Kyllä meistä jokainen oli ensin ehtinyt vähän enemmän tai vähemmän harmitella, että kohdemaa olikin oma kotimaa., MUTTA mitä enemmän asiaa ehti miettiä sitä paremmalta tieto tuntui. Vanhempia rauhoitti tieto siitä, että lapsen voisi teoriassa hakea kotiin alle tunnissa, ryhmänvetäjänä olin suunnattoman helpottunut, kun ymmärsin, että meidän ei tarvitsisi seikkailla vierailla lentokentillä ja lasten mielestä Porvoo alkoi kevään aikana tuntuakin jopa parhaalta ja kivoimmalta Village-leirikohteelta. Ja mikä parasta: ei aikaeroa!

Kansainvälisiä kokemuksia Suomessa ja ulkomailla Suomen CISV:n ohjelmakomitean puheenjohtaja Sara Frankenhaeuser, onko leirikokemus erilainen eri maissa? “On yleinen ennakkoluulo että ohjelmakokemus olisi erilainen Suomessa - ehkä tylsempi tai vähemmän kansainvälinen - kuin ulkomaille lähdettäessä. Kansainvälinen CISV on kuitenkin määrittänyt jokaiselle viralliselle ohjelmalle tarkat vaatimukset, jotka sisältävät ohjeistuksia aina käytännön järjestelyistä kasvatuksellisiin tavoitteisiin ja siihen, miten ohjelma juoksutetaan läpi ohjaajien ja järjestävän tahon toimesta.

6 CISVARI 2017

Epäilys 2: Siis meneekö suomalaislapsetkin isäntä­perheisiin? Ei kai siinä nyt ole mitään järkeä. Ennen leiriä vastasin tähän kysymykseen, että näin tehdään, jotta kaikki lapset saavat yhtäläisen kokemuksen leiristä. Nyt tiedän paremmin. Isäntäperheviikonlopuista palaavilla lapsillani oli nimittäin monta tarinaa jaettavana. Uusia pelejä ja leikkejä, joita oli päässyt kokeilemaan, retkiä paikkoihin, joissa ei ollut koskaan käynyt ja olipa yksi lapsistani päässyt traktorillakin ajamaan. Uskallan siis väittää, että isäntäperheviikonloput antoivat jotain aivan uutta ja erityistä myös suomalaisille lapsille. Epäilys 3: Mutta ei siinä varmaan samaa tunnetta ole..? On! Toki meillä oli ilo tietää hieman enemmän paikallisesta kulttuurista ja jakaa tietoa muillekin, mutta mitä itse leiriin tulee, niin meistä kaikista tuntui siltä, että olimme ulkomailla. Itse lähinnä hämmennyin joka kerta, kun kaupassa tai torilla myyjät puhuivatkin suomea. Monikieliseen leiriympäristöön adaptoituu nopeasti, ihan täällä Suomessakin. Leiri Suomessa voi siis olla aivan yhtä antoisa kuin ulkomaillakin. Jokainen CISV-leiri on varmasti osin erilainen ja osin samanlainen kuin muut, mutta leiripaikka ei ole se ratkaiseva. Asenne ratkaisee! •

Leiripaikalla sisällä tapahtuva toiminta noudattaa samaa kaavaa paikasta riippumatta, ja osallistujaryhmässä on tietty määrä eri maiden kansalaisia joka tapauksessa. Suurimmat erot tulevat esiin mm. paikallisen ruokakulttuurin ja ilmaston kohdalla. Esimerkiksi Suomen leireillä syödään usein päivällinen kuudelta illalla, minkä kerromme usein jo leirikirjeissä jotta kansainväliset vieraat eivät ylläty saapuessaan leirille. Kasvatuksellisessa sisällössä erot eivät useinkaan näy lainkaan, ja on hyvinkin todennäköistä että eri leireillä on pelattu samoja pelejä tai osallistuttu samankaltaisiin työpajoihin. Voimme siis huoletta vakuuttaa, että osallistujamme saavat yhtä lailla aimo annoksen kansainvälistä tunnelmaa, oli leiripaikka missä tahansa.”


27 nuorta 5 ohjaajaa a t t u u s i l l a s n a 14 k

1 International Youth Meeting

Teksti Taru Savolainen Kuva Linda Nummelin

La p p e e n ra n n a n I Y M - l e i r illä saimm e l u ot u a oman mikrokosmoksemme Taavetin koulukeskukseen Luumäelle, jonka ympäristö vehreydellään helli niin osallistujia kuin meitä vetäjiäkin. Monet nuorista ihastuivatkin leiripaikkamme lähellä sijaitseviin metsiin, joita he pystyivätkin hyödyntämään useiden aktiviteettien aikana. Myös pienet sydämelliset ystävämme, toisin sanoen hyttyset, innostuivat tästä kovin. Koska leirimme kesti vain viikon, päätti arvovaltainen leirijohtajisto hieman ohjailla käsiteltäviä aiheita jo alkuunsa ihmisoikeuksista erityisesti sananvapauteen; täten myös nimeksi päätyi ytimekkäästi Freedom of Speech -IYM. Osallistujille mahdollistettiin kuitenkin vuoden teeman käsittely myös monipuolisemmin. Aktiviteetteja syntyikin laaja skaala, johon sisältyi sekä vakavampia että leikkimielisiä hetkiä. Osallistujat pääsivät pohtimaan, mitä sananvapaus tarkoittaa, miten se ilmenee esimerkiksi erilaisissa kulttuuriympäristöissä tai sosiaalisessa mediassa, ja kuinka vaikeaa voikaan olla vetää rajoja ilmaisun liikkuessa kohti vihapuhetta. Sai-

vatpa nuoret kehiteltyä myös nipun uusia energizereita, joita voi kukin ilolla taas jakaa eteenpäin tulevissa CISV:n ohjelmissa. Niin hienoja oivalluksia syntyi leirin aikana ettei voi kun olla nuorista ylpeä! Kaiken ryppyotsaisen pohtimisen lomassa onnistuttiin kuitenkin ottamaan myös rennosti. Viimeisenä iltana osallistujat kertoivatkin, että juuri vapaa-aikana he olivat pystyneet ryhmäytymään ja tutustumaan toisiinsa paremmin. Vetäjän roolissa on mahtava nähdä, kuinka leiriläiset lähentyvät ja luovat mahdollisesti jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita samalla, kun jakavat ajatuksiaan sekä näkökulmiaan elämän suurista ja pienistä asioista. Vaikka leiri olikin varsin lyhyt, ehdittiin silti sen aikania kokea monenlaisia hetkiä aina onnistumisen iloista viimeisen illan haikeisiin tunnelmiin. Millään järjestelyihin liittyvällä uurastuksella ja puurtamisella ei ole väliä, kun pääsee kokemaan nuorten onnistumisen riemun. •

CISVARI 2017 7


Paperittomien terveydenhuollosta sukupuolineutraaleihin vessoihin

n e i s k u e k i o s i m h i i Miks n o n e n i m ä t r ä m m y tärkeää? Teksti Anna Holopainen Kuvat Linda Nummelin

Mikä yhdistää tasa-arvoa, paperittomien terveydenhuoltoa ja sukupuolineutraaleja vessoja? Se, että niitä kaikkia on perusteltu ihmisoikeuksilla, kuten nopealla Google-haulla käy ilmi. Ihmisoikeudet ovat myös yksi CISV:in tärkeimmistä teemoista. Mutta mikä merkitys on ihmisoikeuksilla ja ihmisoikeussopimuksilla, jos ihmisoikeuksilla voi perustella lähes mitä tahansa?

Maailma muuttuu ja ihmisoikeudet sen mukana Kun lukee uutisia ihmisoikeusrikkomuksista maailmalla, on liiankin helppo ajatella, että ihmisoikeudet ovat kuin luonnonlakeja: muuttumattomia ja samanlaisia kaikkialla. Todellisuudessa ne ovat muuttuneet paljonkin – samaan tahtiin, kun meidän käsityksemme maailmasta on muuttunut. Ajatus siitä että ihmisoikeudet kuuluvat aivan kaikille vakiintui vasta toisen maailmansodan jälkeen – eli siis vasta noin 70 vuotta sitten! Samoihin aikoihin otettiin käyttöön myös sukupuolineutraali ilmaus human rights erotuksena ilmauksesta rights of man, joka kapeasti ajateltuna tarkoittaa pelkästään miehiä.

8 CISVARI 2017

Ihmisoikeuskäsitys vaihtelee myös kulttuureittain ja yksilöittäin. Pohjoismaiden näkökulmasta tuntuu esimerkiksi käsittämättömältä, että naisilla ei edelleenkään ole kaikkialla äänioikeutta. Suomessa ajatellaan yleisesti, että valtiolla on velvollisuus auttaa kansalaisiaan hädän tullen erilaisilla tulonsiirroilla ja sosiaalipalveluilla, mutta Amerikassa se taas ei ole lainkaan itsestään selvää.

Kuka saa päättää, mitä ovat ihmisoikeudet? Ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta. Sopimukset ovat pohjimmiltaan valtioiden välisiä ja niitä pitää siksi pystyä soveltamaan mahdollisimman moneen erilaiseen kulttuuriin ja ajattelutapaan. Länsimainen ihmisoikeusajattelu pohjautuu YK:n vuoden 1948 ihmisoikeusjulistukseen, mutta tarkkoja määritelmiä siitä ei saa irti. Tulkinnanvara takaa sen, että ihmisoikeussopimuksia on mahdollista soveltaa jokaiseen kulttuuriin sopivaksi. Valtioiden tehtävänä on perinteisesti ollut huolehtia, että yhteiskunnan jäseniä kohdellaan oikeudenmukaisesti, mutta globaalissa maailmassa ei kuitenkaan aina ole itsestään selvää esimerkiksi se, minkä valtion tulisi taata paperittomalle pakolaiselle turvapaikka.


Ihmisoikeuksia ei voi arvottaa, vaan kaikki ovat tärkeitä Tulkinnanvara voi myös johtaa siihen, että ihmisoikeuksilla perustellaan isoja vääryyksiä tai jopa ihmisoikeusrikkomuksia, kuten tiettyjen väestöryhmien sortamista. Esimerkiksi syksyllä 2017 Myanmarin hallitus on pakottanut vähemmistöryhmän pakenemaan asuinalueiltaan, eikä katso alueen kuuluvan kansalle lainkaan. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Myanmarin hallitus syyllistyy kuitenkin ihmisoikeusrikkomuksiin, sillä rohingyat ovat asuneet Myanmarissa sukupolvien ajan, mutta siitä huolimatta heillä ei ole maan kansallisuutta ja heitä kohdellaan käytännössä laittomina maahanmuuttajina. Vaikka joskus yksilöiden tai ihmisryhmien ihmisoikeudet tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään, ihmisoikeuksissa on yksi erityinen piirre: niitä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen eikä yksilöiden ihmisoikeuksia voi verrata keskenään ja siksi nimenomaan eri näkökulmien ymmärtäminen on niin tärkeää. •

Ihmisoikeuksien kolme sukupolvea Vapausoikeudet takaavat kaikille yhteiskunnan jäsenille tietyt henkilökohtaiset vapaudet, kuten omantunnon- ja uskonnonvapauden, sananvapauden ja kokoontumisvapauden. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, kuten oikeus turvaan, opetukseen ja riittävään elintasoon vaativat jo valtiolta hieman aktiivisempaa otetta, eivätkä kaikki valtiot näe näitä yhtä tärkeinä kuin vapausoikeudet. Solidaarisuusoikeudet, kuten alkuperäiskansojen oikeus maahansa, ovat yhteisön oikeuksia ja ihmisoikeuksista kaikkein kiistellyimpiä, joita läheskään kaikki valtiot eivät katso lainkaan ihmisoikeuksiksi.

CISVARI 2017 9


Teksti: Elina Lindaman Kuva: Neja Česnik

Mikä tekee CISV:n nuorisojaostosta niin erityisen?

Vastaus löytyy nuorista itsestään


“JB:ssä saan kriittisesti keskustella tärkeistä aiheista”, “JB:ssä meistä todella tulee aktiivisia maailmankansalaisia”, “JB on verkosto motivoituneita nuoria”, “JB kehittää CISV:iä organisaationa”, “JB:ssä voin soveltaa CISV:ssä oppimaan”. M u u n m u assa n ä i n l u o n n e h t ivat JB:tä videolle kansainvälisen JB-tapaamisen osallistujat elokuussa Lissabonissa. Tapaamiseen osallistui myös Suomen kansallinen nuorisoedustaja Elina Lindman, joka kertoo tässä jutussa, mikä JB-tapaamisesta jäi käteen ja avaa samalla sitä, miksi JB on niin tärkeä osa CISV:iä.

JB:ssä nuoret saavat vapaat kädet JB:n (Junior Branch eli CISV:in nuorisojaosto) tarkoitus on tarjota nuorille mahdollisuuksia kehittää itseään sekä omia johtajuus- ja organisointitaitoja. Sen toiminta perustuu CISV:n arvoihin ja teemoihin, mutta koska se on nuorten itse itselleen järjestämää, antaa se nuorille normaalia vapaammat kädet luoda juuri sellaista CISV-toimintaa kuin nuoret itse haluavat. Yksi näistä on vuosittain järjestettävä IJBC (International Junior Branch Conference eli kansainvälinen JB-tapaaminen), jonne eri maiden nuorisoedustajat kokoontuvat inspiroitumaan, oppimaan toisiltaan, jakamaan parhaita käytäntöjä keskenään ja kehittämään uusia projekteja. Kansainvälinen tapaaminen on paikka uuden oppimiseen Vuoden 2017 IJBC järjestettiin elokuussa Lissabonissa. Tapaamisen neljä teemaa olivat kasvatuksellinen sisältö, luovuus ja innovaatio, johtajuus ja itsensä kehittäminen sekä visiointi ja strategia. Jokainen teema sisälsi neljä sessiota, jotka käsittelivät teemaa eri näkökulmista. Tapaamisen aikana pääsimme muun muassa pohtimaan, mitä CISV:n kasvatuksellinen lähestymistapa ja CISV:n tarjoama non-formaali oppiminen oikeastaan ovat, sekä miten koulutus liittyy ihmisoikeuksiin ja millaista se on ympäri maailmaa. Opimme ja hyödynsimme uusia tapoja kehittää ideoita ja projekteja, ja pohdimme, millaisia johtajia olemme niin CISV:ssä kuin muualla elämässä. Katsoimme myös tarkemmin kansainvälisen CISV:n strategista suunnitelmaa ja JB:n roolia siinä, sekä visioimme JB:n tulevaisuutta. Jokaisen session jälkeen pääni oli täynnä ajatuksia ja ideoita, ja oli mahtavaa huomata, kuinka sessioiden vetäjät olivat todella käyttäneet vaivaa niihin sekä hyödyntäneet esimerkiksi omia opintojaan. Nuoret mukana kehittämässä CISV:in toimintaa Nuorisojaosto on aktiivisesti mukana myös muussa CISV:n toiminnassa ja kehittämässä järjestöä. Koska CISV on nuorisotyötä tekevä järjestö, on tietysti tärkeää, että nuorilla on ääni ja mahdollisuus vaikuttaa koko järjestön toimintaan. Nuoret soveltavat JB-toiminnassa oppimaansa muuallakin CISV:ssä, ja esimerkiksi paikalliset ja kansalliset nuorisoedustajat ovat mukana paikallisyhdistysten sekä liiton hallituksissa. Myös kansainvälisissä tapaamisissa on varattu aikaa luoda omia projekteja ja jatkaa muissa sessioissa syntyneitä ideoita. Projekteja syntyi tälläkin kertaa niin uusista aktiviteeteista kuin uudesta CISV-mobiilisovelluksesta. Tällä ajalla on aikaisempina vuosina luotu muun muassa jokaista kasvatuk-

sellista sisältöaluetta vastaavat aktiviteettisarjat Right On, Branch Out, Stand Up ja Dig In, sekä saatu idea IPP:stä, josta sittemmin tuli virallinen CISV:n ohjelma.

Samanlaiset kokemukset ja tavoitteet yhdistävät Kansainvälisessä JB-tapaamisessa tärkeää on kokemusten vaihtaminen ja aktiviteettien aikaansaamat keskustelut jatkuivat joskus tuntikausia vapaa-ajallakin. Indonesian nuorisoedustaja kertoi vasta valitulle Unkarin nuorisoedustajalle hyviä vinkkejä kansalliseen JB:n toimintaan. Vaihdoimme leirikokemuksia niiden muiden kanssa, jotka olivat tulleet tapaamiseen lähes suoraan leiriltä ja mietimme, miten 50 vuotta vanhoja Village-aktiviteetteja tulisi päivittää. Tanssimme epävirallisen leiribiisin, Despaciton, tahtiin uusien ja vanhojen ystävien kanssa. Kansainvälisessä JB-tapaamisessa on jotain erityistä, sillä CISV:ssä ei ole montaa tapahtumaa, johon kokoontuisi ympäri maailmaa näin suuri joukko nuoria, jotka ovat intohimoisia oppimaan, vaikuttamaan, ja työskentelemään järjestön sekä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Se on ainutlaatuinen tilaisuus työskennellä omistautuneiden ja motivoituneiden vapaaehtoisten kanssa tärkeiden asioiden ympärillä. Siksi olen iloinen, että olen päässyt osallistumaan tapaamiseen nyt kahtena vuotena ja tuomaan sieltä paljon takaisin sekä Suomen JB:n että CISV:n toimintaan. En yhtään ihmettele, miksi niin moni tapahtuman osallistuja pystyi helposti nimeämään videolle, mitkä asiat tekevät nuorisojaostosta tärkeän ja erityisen osan CISV:iä. Kommenteista huomaa, että vaikka tapaamisen osallistujat tulevat eri puolilta maailmaa, ympäri maailman jaetaa kuitenkin samat arvot ja tavoitteet. Osallistuessaan paikallisen tai kansallisen tason toimintaan ymmärtää, että JB:t kaikkialla tekevät samoja asioita. Silloin voi todella tuntea olevansa osa globaalia yhteisöä. •

Mikä Junior Branch? ••JB eli Junior Branch eli CISV:in nuorisojaosto on tarkoitettu noin 14–25-vuotiaille nuorille ja toimii sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. ••Vuosittain järjestetään kansainvälinen 5-päiväinen tapaaminen eli IJBC, johon saapuu nuoriso­ edustajia eri maista. ••Suomen kansallinen JB järjestää neljä leiriä vuodessa ja niille voi tulla mukaan kuka tahansa, oli aiempaa CISV- tai JB-kokemusta tai ei! Leireillä pääsee oppimaan CISV:n kasvatuksellista teemoista, kehittämään itseään ja tapaamaan uusia mahtavia ihmisiä. Seuraava ja vuoden viimeinen leiri järjestetään 1.–3.12. Tampereen seudulla. ••Seuraa JB:tä Facebookissa CISV Finland Junior Branch ja Instagramissa @juniorbranchfinland ••Ota yhteyttä njr@fi.cisv.org saadaksesi lisätietoja toiminnasta ja tapahtumista!

CISVARI 2017 11


Teksti: Sari Korteniemi ja Outi Peltonen Kuvat: perhevaihtoryhmä

Kokemuksia perhevaihdosta CISV Helsinki järjesti tänä vuonna perhevaihdon Israelin kanssa. Seitsemän vuosina 2003-2005 syntynyttä nuorta lähti heinäkuun alussa kohti Tel Avivia yhdessä leaderinsa kanssa. Kahden viikon kuluttua molemmat delegaatiot lensivät yhdessä Suomeen ja israelilaiset viettivät vastaavasti kaksi viikkoa Suomessa. Tammikuun hakuleirin jälkeen perheissä otettiin vastaan tieto perhevaihtoon pääsystä ja aiemmin saatu tieto siitä, että kohdemaana tänä kesänä on Israel iski vanhempien tajuntaan. Kohdemaa aiheutti keskustelua ja turvallisuus mietitytti. Nuoret olivat kuitenkin innoissaan ja meidän vanhempien vahva luottamus CISV:n riskienhallintaan vahvisti perheiden mukaan lähdön. Ennen israelilaisten nuorten saapumista meitä jännitti onko suunnittelemamme ohjelma tarpeeksi mielenkiintoista. Olimme kaksi viikkoa saaneet valokuvia, joissa lapsemme

12 CISVARI 2017

purjehtivat, surffaavat, nukkuvat beduiiniteltoissa ja ratsastavat kameleilla. Erään israelilaisen äiti kuitenkin laittoi viestin, jossa kertoi israelilaisten lasten odottavan eniten luontoa. Ensimmäiset metsävalokuvat otettiinkin jo Tuusulan väylällä matkalla lentokentältä kotiin – ei ehkä tuuheinta metsää tai kauneinta Suomea mutta ilmeisen eksoottista kuitenkin. Ja kaverit sitten – ihania tyyppejä kaikki. Parasta antia ohjelmassa näin vanhemman kannalta on ollut tutustuminen muihin perheisiin, niin täällä Suomessa kuin myös yhteydenpito Israeliin. Parin viikon tiivis yhdessäolo ja yhteydenpito ennen ja jälkeen on ollut hauskaa myös vanhemmille, monet naurut tuli naurettua. Hauskaa on ollut myös seurata nuorten yhdessäoloa ja sitä, miten näiden viikkojen aikana ryhmä on hioutunut yhteen. Kaikista vaihto-ohjelmista perhevaihto myös antaa meille vanhemmille eniten, ohjelma mahdollistaa ihan erilaisen osallistumisen ja perehtymisen vieraan maan kulttuuriin. Sisarusten mukanaolo rikastuttaa ryhmää entisestään ja ihan varmasti myös innostuttaa mukaan CISV:n toimintaan. Kuukauden jälkeen jäähyväiset lentokentällä olivat haikeat myös meille vanhemmille. Etukäteen perheissä pohdittiin kulttuurien eroja lähinnä ruokavaliossa ja tavoissa. Ruokavalio ei kuitenkaan osoittautunut kovin vaativaksi. Kovin omituisia tai kauhistuttavia tapoja ei ollut puolin tai toisin. Eräs israelilainen nuori tosin kysyi että ”Pitääkö kaikilla suomalaisilla olla kesämökki?”. CISV Suomen perhevaihto-oppaan ohjelmarunko antaa hyvän pohjan Suomessa vietettävän ajan suunnittelulle. Nuorille on hyvä antaa myös keskenään mahdollisuus miettiä yhteistä tekemistä. Lapset viettivät Suomessa huomattavasti enemmän aikaa perheiden kanssa kuin mitä he Israelissa tekivät. Kuukauden tiivis yhdessäolo on nuorille todella intensiivinen rupeama ja loppua kohti alkoi esiintyä jo hieman väsymisen merkkejä. Suomalaisnuoret ehtivät levätä kolme päivää ohjelman jälkeen ja sitten alkoikin koulu ja ensi kesän ohjelmien odottaminen. Ja se tärkein vinkki seuraa nyt: puhelimet pois kun lähdetään vaihtoon! Toimii hyvin ja edesauttaa kotoutumista ja läsnäoloa. •


Mikä maksaa, CISV? Meiltä kysytään usein, kuinka paljon CISV:n ohjelmiin osallistuminen maksaa. Yhtä hintaa on mahdotonta sanoa, mutta on kuitenkin helppoa avata mistä kustannukset muodostuvat - kustannuksiin voi myös vaikuttaa itse.

Teksti Linda Nummelin

Ohjelmamaksut Ohjelmamaksuun sisältyy esimerkiksi majoitus, ruokailu ja ohjelma leirin aikana. Jotkut paikallisyhdistykset leipovat ohjelmamaksuun pari viikonloppuleiriä, jotkut veloittavat niistä erikseen. Siksi eri yhdistysten ohjelmamaksuissa saattaa olla eroja. Ohjelmamaksusta katetaan myös ohjaajiemme koulutuskustannuksia. Vapaaehtoisen ryhmänvetäjän kulut CISV:n lähettämät ryhmänvetäjät tekevät vapaaehtoistyötä. Lupauksemme heille on, ettemme maksa palkkaa, mutta toisaalta heille ei pitäisi tulla kulujakaan. Tästä syystä lähettävä delegaatio jakaa ohjaajan kulut: matkat, valmisteluun liittyvät menot, yhteisen matkavaatetuksen sekä pieniä juoksevia kuluja, joita ohjelmassa saattaa tulla. Ainoa kulu, joka vetäjien edellytetään maksavan itse, on CISV:n vuosittainen jäsenmaksu omaan paikallisyhdistykseen. Matkustus Matkustus on suurin yksittäinen kulu, joka vaikuttaa osallistumisen kustannuksiin. Delegaation vanhemmat ja ryhmänvetäjä sopivat yhdessä matkojen varaamisesta ja tilaavat haluamansa sopivimmat liput, ja delegaatio jakaa myös ohjaajan matkakulut. Village-leirin kokonaishinta Ohjelmamaksu Matkakulut (sis. ryhmänvetäjän osuus) CISV-vaatteet (sis. ryhmänvetäjän osuus) Delegaatiotapaamiset Lahjat leirin johtoryhmälle ja isäntäperheille Kaksi viikonloppuleiriä CISV:n jäsenmaksu Matkavakuutus Rokotukset Taskuraha Yhteensä

Muut kulut Muut kulut ovat kasa pieniä, enemmän tai vähemmän ennakoitavia kustannuksia. Maksu, jonka arvoa ei rahassa mitata Varainhankinnassa osaaminen: 2 h Oman leirin talkoissa auttaminen: 5 h Blogikirjoituksen tekeminen: 2 h Leiripaikkojen varaaminen: 3 h Keittiöapuna toimiminen viikonloppuleirillä: 6 h Paikallisyhdistyksen hallituksessa toimiminen: 10 x 1,5 h CISV:n toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja siksi jokaisen osallistuvan perheen panos on tärkeä. Jotkut osallistuvat talkootyöhön, toiset tarjoavat erityisosaamistaan esim. nettisivujen päivittämisen tai varainhankinnan muodossa. Jo hakiessa ohjelmaan on hyvä miettiä, mitä itse voi antaa CISV:lle. On apu sitten rahallista, aikaa tai erityisosaamista, se on tervetullutta. Tapoja auttaa on yhtä monia kuin osallistuvia perheitäkin. Mikäli kysymyksiä tulee, kannattaa aina olla suoraan yhteydessä omaan paikallisyhdistykseen – tarkemmat ja ajankohtaiset hintatiedot selviävät helposti suoraan yhteyshenkilöiltä.

Mahdollisuus 1 n. 600 e* Lentolippu Helsinki–Brasilia 1 500 e 120 e Keilaus, pizza, Linnanmäki: 70 e 30 e 120 e 30 e 40 e 200 e 200 e n. 3 000 e

Mahdollisuus 2 n. 600 e* Bussilippu Tampere–Vaasa 30 e 20 e Tapaamiset perheiden kotona: 20 e 14 e 120 e 30 e 0e 50 e n. 1 000 e

*ohjelmamaksut vaihtelevat paikallisyhdistyksittäin

CISVARI 2017 13


Hassuimmat CISV-mokat CISV:ssä opitaan tekemällä ja tekeville tunnetusti sattuu. Kysyimme cisvareilta hassuinpia sattumuksia vuosien varrelta ja tässä vastausten kerma. Arvoimme kaikkien mokansa jakaneiden kesken termosmukin ja arpa suosi nimimerkkiä Villagelapi01, onnea!

voitt aja moka -

Kovin jytäbiisi ikinä Sandstorm Kun olin village-osallistujana, Daruden simme soithalu ja lla ilma maa ja oli kova hitti Suomessa isto toimi ento Ään lle. ilijoi viera sa taa biisin open days an ajan ja vielä brasilialaisen samban ja ruotsalaisen Abb ale pääsi kunkapp kun a mutt in, alkuosan Sandstormistak tunut enää suos eikä ahti poks to nolla vauhtiin, äänentois tietenkin oli se estä miel en tiaid avuo toimimaan. Yksitoist äänenkun , ikinä iisi jytäb n kovi on todiste siitä, että biisi toistokaan ei kestänyt sitä. Villagelapsi01

Kummisetä kirkossa Hajotin katolisen kir kon urut soittamalla kummisedän tunnaria . Pillipiipari

a Luovaa kokkaust mme olimme van perhevaihdossa ia en ov Sl 13 20 a tarjottavaksi Vuonna National Nightiss n aa am ist lm va t piti ruveta valrautunee llaa. Kun ruokaa pu ja a ko ik at la ni än kaasuhella. makaroo löytyikin pelkästä ta al ik pa iri le n, n ohjeistamaan mistamaa ätäni, kunnes aloi pä in av ra nä sii akaroonilaatikHetken aan pannulla ja m et ist pa t lla pu i: li munkkeja kajunnujan Ensimmäisestä tu . ssa la tti ka n ää immäisestä tuli ko tehd vin kaupaksi. Jälk hy ät iv en m ne ihan yhtä hyvin nelilla, ja että se ei mennyt ä, tö ät m ila nk va selviää – ja että sellaista tä kaikesta kyllä et , pi op tä äs T kaupaksi. olettaa! mitään ei kannata Antti

14 CISVARI 2017

Passi hukass

a

Vuosi oli 199 5 ja olimme lentokentällä le Yhdysvalto lähdössä villa ihin. Ryhmän gelvetäjämme T passeihin ei sa eija painotti a koskea eikä että kaivaa lauku na. Lento suju ista lennon ai i hyvin ja pia kan olimme pit ti tullitarkastu kässä jonossa sta. Kun pas kohseja alettiin ka passia löytyn ivella, ei Hen yt mistään. O rin limme aikam tyhjensimme oinen näky, kukin vuorolla kun mme kassimm vain kuvitella e jonossa. Vo , miltä Teijast in a tuntui: neljä tuullaan, mu lasta hänen va tta yksi ei pää ssisikään maa Lopulta passi han ilman pas löytyi lentoko sia! neesta Henri Loppu hyvin n penkin alta , kaikki hyvin ! . Po

cahanna

Uudistettu kansallis ruoka Olin Helsingin IPP: llä keittiöapulaisena ja yhtenä päivänä päätimme leipo a osallistujille korvap uusteja. Pullat valmistuivat juuri ajo issa välipalalle ja nä lkä iset leiriläiset hyökkäsivät lämpim ien pullien kimppuu n. O sa kävi santsaamassa ja moni ke hui korvapuustien m akua ihastuneena. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin kiinn ittää huomiota siihen, että osa leiril äisistä tuntui syövä n pullia hieman vastahakoisen näkö isenä. Kysyin ystäväll ise sti, miten pullat maistuivat, mutta sain ensin vastaukse ks i vain kohteliaan “tosi hyvin”. Lo pulta paljastui, että m eil le oli käynyt klassiset ja osassa pu llista oli sokerin sijaa n su olaa, mutta ryhmäpaine oli saan ut suolapullan syöjät myötäilemään niitä, joiden lautasell a oli normaali sokeriv ersio. Master Chef Suomi


Brigadeirot Harvoin on CISV-leiriä ilman delegaatiota Brasiliasta, ja kun lähes kaikilla leireillä on tapana esitellä oman maan kulttuuria myös paikallisten herkkujen muodossa, CISV-leirikonkarit ovat lähes poikkeuksetta päässeet maistamaan näitä brasilialaisia suklaanmakuisia makeispalleroita kerran jos toisenkin. Brigadeirot ovat yksinkertaisuudessaan lähes nerokkaita – vain muutama ainesosa kattilaan, huolellinen keittäminen, jäähdytys ja palleroiden pyöritys, ja herkku on valmis. Vaikeinta on malttaa odottaa että massa on jäähtynyt tarpeeksi, ja vaikeaa on myös jättää maistelu pariin makeiseen. Brigadeiroja voi valmistaa vaikka leirikesän jälkeen delegaation tavatessa kesän muistelun merkeissä, ja katsella samalla kuvia kesän leiriltä. Juomaksi brigadeirojen kanssa sopii tietysti brasilialainen kahvi tai kupliva Guarana-limonadi.

Ainekset 2 rkl voita 1 prk (noin 400 g) kondensoitua maitoa 3 rkl kaakaojauhetta Koristeeksi Makeisten pyörittelyyn tilkka rypsiöljyä vai voita Suklaaströsseliä, pähkinärouheita, Mariannerouhetta valintasi mukaan 1. Mittaa voi, kondensoitu maito ja kaakaojauhe kattilaan.Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. 2. Keitä seosta pienellä lämmöllä ja sekoita koko ajan puuhaarukalla tai silikonilastalla hyvin sekoitellen, kunnes massasta tulee hyvin paksua, kiiltävää ja toffeemaista. Aikaa keittämiseen kuluu noin kymmenen minuuttia. 3. Kaada seos syvälle lautaselle. Anna jähmettyä jääkaapissa 1–2 tuntia. 4. Makeisten pyörittelyyn kannattaa käyttää rypsiöljyllä tai voilla öljyttyjä käsiä. Pyörittele massa pieniksi palloiksi ja kierittele pallot valitsemassasi rouheessa. CISV-leireillä maistiaisina on useimmiten suklaaströsselissä kieritettyjä versioita, mutta suosittelemme kokeilemaan myös pähkinärouheita tai suomalaisittain Marianne-rouhetta.

CISVARI 2017 15


CISV-liiton hallitus 2017

Ohjelmat

Paikallisyhdistykset

PUHEENJOHTAJA Bernardo Clementino: bernardo.clementino@fi.cisv.org

VILLAGE-LEIRI village@fi.cisv.org

HELSINKI helsinki@fi.cisv.org

varapuheenjohtaja Linda Nummelin: linda.nummelin@fi.cisv.org Talousvastaava Eetu Anttonen: eetu.anttonen@fi.cisv.org NATIONAL REPRESENTATIVE Esa Turta: esa.turta@fi.cisv.org JUNIOR BRANCH -edustaja, hallituksen jäsen Elina Lindman: juniorbranch@fi.cisv.org elina.lindman@fi.cisv.org Muut HALLITUKSEN JÄSENET Sara Frankenhaeuser: sara.frankenhaeuser@fi.cisv.org Tomi Sirviö: tomi.sirvio@fi.cisv.org

PERHEVAIHTO interchange@fi.cisv.org STEP UP -LEIRI stepup@fi.cisv.org

LAPPEENRANTA lappeenranta@fi.cisv.org NAANTALI naantali@fi.cisv.org PORVOO porvoo@fi.cisv.org TAMPERE tampere@fi.cisv.org

IYM-LEIRI youthmeeting@fi.cisv.org

VAASA vaasa@fi.cisv.org

SEMINAARILEIRI seminarcamp@fi.cisv.org

Muissa asioissa

INTERNATIONAL PEOPLE’S PROJECT ipp@fi.cisv.org MOSAIC mosaic@fi.cisv.org JUNIOR BRANCH juniorbranch.committee@fi.cisv.org

CISV on sitoutumaton, vapaaehtoisvoimin toimiva globaalikasvatusjärjestö. Ohjelmamme tarjoavat erityisesti lapsille ja nuorille monikult­tuurisia kokemuksia. Maailmanlaajuiseen ystävyyteen kasvaminen jo lapsena on CISV:n perusta.

JÄRJESTÖKOORDINAATTORI office@fi.cisv.org KOULUTUS & KASVATUS training.committee@fi.cisv.org Riskienhallinta riskmanagement.committee@fi.cisv.org viestintä & MARKKINOINTI information.committee@fi.cisv.org

Cisvari 2017  

CISV Suomen jäsenlehti 2017.

Cisvari 2017  

CISV Suomen jäsenlehti 2017.

Advertisement