Page 1

AJANKOHTAISTA ASIAA TEKESISTÄ YRITYKSILLE 4 | 2013

TEEMA s. 12‑29

Rahan tekemisen taito

Hyville ideoille

Uutta virtaa

startup-sijoituksiin s. 29

löytyy aina rahoitusta Sivu 3

Suomen peliala kasvoi miljardiliiketoiminnaksi Sivu 4 NÄKÖALAT 4 2013

|

1


SISÄLTÖ

Lukijan vinkki TEEMA s. 12‑29

Rahoituksella vipuvoimaa yrityksen kasvuun 12 13 14 18 21 22 25

Finnvera

Hiukkasjahdissa EU-rahalla Yhteistyö Saksan kanssa tiivistyy Petiin heti Aurinko nousee Kaliforniasta Suomalaisille pk-yrityksille nyt avoinna kaksi kanavaa Venäjä-yhteistyöhön Tulevaisuutta tehdään kokeilemalla ja oppimalla Kasvuväylä-palvelu laajenee ensi vuonna

26

29

30

STARTUPIN ELÄMÄÄ

RISTEYKSESSÄ

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Tänään Helsinki, huomenna New York

2

Annamarja Paloheimo

Uutta virtaa startup-sijoituksiin

Ohmien ja volttien osaaja Jarmo Partanen ymmärtää myös euroja.

PÄÄKIRJOITUS 3

TEKESIN TARJOAMA 33

VALOKEILASSA 4

NIMITYKSIÄ 34

UUTTA TEKESISTÄ

7–10

YHTEYSTIEDOT 35

UUSIA JULKAISUJA

11

|

NÄKÖALAT 4 2013

Uunituore Näköalat-lehti kädessäni ihmettelen, miten saan mielenkiintoisten asiakaslehtien, päivälehtien, netin, blogien ja sosiaalisen median käsittämättömästä informaatiovirrasta poimittua olennaisen. Miten löydän ne jutut, huomiot ja havainnot, jotka antavat minulle vinkkejä ja uusia ideoita omaan elämään. Huomaanko ne jutut, jotka tuovat energiaa ja avaavat uusia näköaloja vai ahdistunko vain suuresta pinosta lukematonta ”must read” materiaalia. Lukemisen ihana puoli on se, että sitä voi tehdä joka paikassa, kaikkina aikoina ja eri välineillä. Luettavan materiaalin kirjo on laaja artikkelista tietokirjan kautta kaunokirjallisuuteen runoutta unohtamatta. Jokaiseen hetkeen ja tunnelmaan on oma juttunsa. Pelkkä lukeminen ei kuitenkaan riitä tuottamaan uusia ideoita ja avartamaan omaa katsantokantaa. Puhumattakaan, että lukemalla uudet ideat muuttuisivat teoiksi ja toiminnaksi. Lukemisen lisäksi tarvitaan puhetta, dialogia ja vuorovaikutusta. Jokainen ajatus ja idea jalostuu vuorovaikutuksessa, ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Mielipiteitä, ajatuksia ja ideoita saa opponoida ja puolustaa. Hyvässä dialogissa erilaiset näkemykset ja mielipiteet ovat sallittuja. Erilaisten näkemysten ristipaineessa hyvät ideat jalostuvat ja parhaista tulee loistokkaita. Näköalat-lehden tämän numeron punainen lanka on juuri tässä dialogissa ja vuorovaikutuksessa. Haastatellut yritysjohtajat kertovat dialogin tärkeydestä; keskustelua käydään asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi, sitä käydään toimivan johdon ja omistajan välillä yrityksen suunnan määrittämiseksi ja osaavasta porukasta saadaan paras suoritus avoimessa, keskustelevassa ympäristössä. Tästä mahtava esimerkki on Slush! Antaudutaan tänä pimeänä vuodenaikana kaikenlaisiin keskusteluihin ja kohtaamisiin. Annetaan ideoiden, ajatusten ja mielen kasvaa ja kehittyä niiden myötä. Uskalletaan haastaa ja olla eri mieltä. Ja kehutaan toisiamme niistä tuloksista, joita ideoille avoin keskustelukulttuuri mahdollistaa. ¡


PÄÄKIRJOITUS

Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta

T

Näköalat – Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Numero 4 | 2013 29.11.2013 JULKAISIJA Tekes TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA:

Pia Mörk Susanna Lehto TOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Josi Tikkanen TOIMITUKSEN SIHTEERI:

Ari Grönroos Johtaja Rahoitus

KUVA: MARKUS SOMMERS

ätä kirjoitettaessa Tekesin rahoituksen kysyntä on suurempaa kuin koskaan. Rahoitusta haettu yli 900 miljoonan euron verran, kun Tekesin käytettävissä olevat rahoitusmahdollisuudet vuonna 2013 ovat alle 550 miljoonaa euroa ja ensi vuonna ilmeisesti tätäkin vähemmän. Tekes ei siten voi vastata kaikkiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rahoitustarpeisiin. Tekes voi tulevaisuudessa myöntää rahoitusta vain kaikkein parhaimmille projekteille. Rahoitus kohdistuu yhä enemmän merkittävää kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille sekä elinkeinoelämää ja liiketoiminoja uudistaville projekteille. Tekesin rahoituksen ohella kannattaa katsoa muitakin rahoituslähteitä. EU:n seuraava puiteohjelma Horisontti 2020 alkaa ensi vuoden alussa. Yrityksille uusi puiteohjelma on aikaisempia houkuttelevampi. Ohjelman hallinto on kevyempää kuin edeltäjiensä, jotta hankkeet voisivat alkaa nopeammin ja niiden pyörittäminen olisi helpompaa. Yrityksillä on mahdollisuus vuosina 2013 ja 2014 saada verotuksessaan myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys. Sitä voi saada t&k-toiminnan palkkojen perusteella. On arvioitu, että valtio tukee yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa noin 190 miljoonalla eurolla vuosittain tämän lisävähennyksen kautta. Edellä kuvattu julkisten lähteiden rahoitus yrityksille voi kattaa vain osan projektin kustannuksista. Loppuosan kustannuksista rahoituksen saajat joutuvat kattamaan itse esimerkiksi tulorahoituksella, pankkilainalla tai sijoituksilla. Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta. Jos kehityshanke on riittävän kunnianhimoinen ja sillä tähdätään kasvuun ja kansainvälistymiseen, niin hyvin todennäköisesti myös rahoitusta on saatavilla.

TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila Jonna Lehtinen-Salo, Susanna Lehto, Piia Moilanen Pia Mörk, Sanna Piironen KANSIKUVA:

Markus Sommers Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen PAINATUS: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) PAINOS: 14 500 TAITTO:

Seuraava numero ilmestyy 21.2.2014

NÄKÖALAT 4 2013

|

3


VALOKEILASSA

Koonneet: Kaj Nordgren, Eero Lukin, Eeva Landowski, Josi Tikkanen ja Sanna Nuutila

Suomen peliala kasvoi

miljardi-

liiketoiminnaksi

K

otimaisen peliteollisuuden liikevaihto kasvaa viime vuoden 350 miljoonasta eurosta arviolta yli 800 miljoonaan. Alan liikevaihtokin hipoo miljardia euroa. Suomen peliteollisuuden kokonaisarvo, johon kuuluu pelikehitys ja -palvelut, yrityskaupat, oheistuote- ja lisenssimyynti sekä investoinnit, on jo kaksi miljardia euroa. Supercellin jättikaupalla oli luonnollisesti iso vaikutus lukuihin. Suomessa toimii arviolta yli 180 ammattimaiseen pelikehitykseen keskittynyttä yritystä ja ala työllistää noin 2 200 henkeä. Seuraavan vuoden tarve on noin 150 uutta henkilöä. Suomen peliteollisuuden fokus on mobiilipeleissä, mutta myös konsolit, PC ja online ovat hyvin edustettuna. Merkittävimmät pelijulkaisijatkin, kuten Disney, EA Maxis, Ubisoft ja Playground Publishing sekä pelimoottorivalmistaja Unity ovat rantautuneet Suomeen viime vuosina korkeatasoisen ja monipuolisen osaamisen houkuttelemina. Pelialan keskus Neogames ja Tekes selvittivät myös pelialan syntyä ja kehitystä 1980-luvulta nykypäivään. Menestyksen takana ovat muun muassa teknologinen osaaminen, vankka harrastajapohja ja Assemblyn kaltaiset tapahtumat, tiiviit verkostot ja yhteistyökulttuuri. Yli 15 vuotta pelialaa rahoittaneen Tekesin systemaattinen ulkomaisia pääomasijoituksia houkuttava rahoitus on yksi selkeä tekijä menestyksessä. Selvitys sekä tuore video Suomen pelialasta löytyvät Tekesin Skene – Games Refueled -ohjelman verkkosivuilta. www.tekes.fi/skene

KUVAT: FACEPALM GAMES

4

|

NÄKÖALAT 4 2013


Kiinan markkinoille huippuyliopiston ja Tekesin avulla

Develop and grow!

KUVA: ISTOCKPHOTO

Global Access Program GAPin (USA) ja Fudan iLabin (Kiina) erittäin positiivisten kokemusten perusteella Tekes pilotoi uutta kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisohjelmaa Tsinghuan yliopiston kanssa. Koulu on Kiinan arvostetuin ja sitä on käynyt moni maan ylimmästä johdosta. Tsinghua sijaitsee aivan Kiinan ”Piilaakson” Zhongguancun vieressä ja tarjoaa yhteydet kaikkialle Kiinaan. Yhteistyötä valmistellaan parhaillaan ja mahdollinen käynnistyminen on suunniteltu ensi vuoden keväälle. GAP, Fudan iLab ja NUS Management Practicum (Kaakkois-Aasia) kuuluvat Tekesin Market Access -ohjelmiin, joissa pk-yritykset voivat kehittää bisnesosaamistaan maailman huippuyliopistojen MBA-opiskelijoiden kanssa.

www.tekes.fi/map

Suomisen perhe 2040 – älykkäät sovellukset läsnä kaikkialla TEKES PALKKASI KESÄKSI 2013 KOLME ERI ALOJEN KORKEAKOULUOPISKELIJAA HAASTATTELEMAAN JA TUTKIMAAN MILTÄ SUOMISEN PERHEEN ARKI NÄYTTÄÄ VUONNA 2040. TULOKSISTA ON TEHTY JULKAISU JA VERKKOSIVUSTO. Tarinat herättävät jo otsikoillaan mielenkiintoa. Ravitsemus – aivoystävällinen lounas, Älyauto – kodinjatkeella keskustaan, Kevyt liikenne – rullalautailusta päästöoikeuksia ovat esimerkkejä julkaisun aiheista. Mikä tarinoista nousi tekijöiden suosikiksi? Niitä oli useita, mutta yksi suosikeista oli Julkinen liikenne – junia ja porovaljakoita. ”Tarinassa kuvataan kokonaista systeemiä, jonka positiiviset vaikutukset heijastuvat koko väestöön iästä, kulttuurisista tai etnisistä taustoista riippumatta. Lisäksi tarinassa korostuu järjestelmän ohella yksilön valinnanvapaus, sosiaalinen ulottuvuus ja ekologisuus”, kertoo Ville Niemi. Toinen suosikeista oli Oppiminen – eeppinen voitto. ”Se on hyvä esimerkki siitä, miten pelillisyyttä voitaisiin hyödyntää muuallakin kuin viihteen parissa. Pelillisyyden elementtejä voitaisiin käyttää vaikkapa terveyden edistämisessä tai kodin energiavarustelussa hyödyntämällä tervehenkistä kilpailua käyttäjien keskuudessa”, kuvailee Kristiina Nurmenniemi. Julkaisu on katsottavissa maksutta verkossa. Sen koostivat Marleena Aho­ nen (Aalto-yliopisto), Ville Niemi (Jyväskylän yliopisto) ja Kristiina Nurmenniemi (Oulun yliopisto). Työn taustalla ovat Tekesin strategian painopisteet elinvoimainen ihminen, luonnonvarat ja kestävä talous sekä älykäs elinympäristö. www.tekes.fi/suomisenperhe2040

Katse tulevaisuuden bisnekseen TEAM FINLAND FUTURE WATCH -PALVELU TUO KANSAINVÄLISEN ENNAKOINTITIEDON YRITYKSILLE HELPOSTI HYÖDYNNETTÄVÄÄN MUOTOON. PALVELU ON YRITYSRYHMILLE, JOTKA OSALLISTUVAT ESIMERKIKSI KASVUVÄYLÄÄN TAI TEKESIN OHJELMIIN. Future Watch -palvelu katsoo tulevaisuuteen 2 –5 vuoden aikajänteellä. Alkuvaiheessa keskitytään ennakointitiedon keräämiseen muun muassa Venäjällä, USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa Tekesillä on vetovastuu Team Finland Future Watch -palvelun kehittämisestä. Lisäksi Team Finland -ennakointityössä ovat mukana Finpro ja ulkoasiainministeriö. Sitra, VTT, EK ja Finnvera osallistuvat myös toimintaan.

www.tekes.fi/futurewatch NÄKÖALAT 4 2013

|

5


VALOKEILASSA

Team Finland palveli yrityksiä

KUVA: ZENROBOTICS

SLUSHISSA Suomi robottikierrätyksen edelläkävijä koko maailmassa LASSILA & TIKANOJA OYJ JA ZENROBOTICS OY OVAT SOPINEET ZENROBOTICS RECYCLER -JÄRJESTELMÄN TOIMITUKSESTA L&T:N KERAVAN KIERRÄTYSLAITOKSELLE. JÄRJESTELMÄN AVULLA LAITOKSEN KIERRÄTYSASTE PARANEE ENTISESTÄÄN. KUVA: MARINA EKROOS

SUOMEN VALTION PALVELUT KASVUHALUISILLE STARTUP-YRITYKSILLE KOOTTIIN YHTEEN SLUSH-TAPAHTUMAA VARTEN. KASVUYRITYKSILLE JA PÄÄOMASIJOITTAJILLE SUUNNATTU TAPAHTUMA JÄRJESTETTIIN HELSINGIN KAAPELITEHTAALLA MARRASKUUN PUOLESSA VÄLISSÄ. Team Finland -ständillä palveluitaan esittelivät Tekesin lisäksi Finnvera, Invest in Finland, PRH ja Teollisuussijoitus. Kokonaisuuden täydensi vielä työ- ja elinkeinoministeriön aloittama ja Tekesin hallinnoima Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma, joka oli esillä Slushissa Team Finland -ständin naapurissa. Näin suomalaiset ja kansainväliset yrittäjät ja sijoittajat löysivät samasta paikasta tietoa yrityksen perustamisesta, alkuvaiheen rahoituksesta, valtion pääomasijoitustoiminnasta ja Suomen eduista sijoituskohteena. ¡

6

|

NÄKÖALAT 4 2013

ZenRobotics Recycler on uudenlainen, robotteihin perustuva kierrätysjärjestelmä, joka tunnistaa ja poimii jätevirrasta kierrätyskelpoiset materiaalit turvallisesti ja tehokkaasti. ”ZenRoboticsin syksyn toimitukset kohdistuvat kotimaahan. Vuoden loppuun mennessä rakennamme järjestelmän Lassila&Tikanojan Keravan laitokselle sekä SITA Suomi Oy:lle kolmen robotin järjestelmän”, kertoo kaupallistamisjohtaja Rainer Rehn. ”Näiden toimitusten myötä Suomi on robottikierrätyksen edelläkävijä koko maailmassa: Viikin koelaitos mukaan lukien Suomessa on käytössä yhteensä jo viisi kierrätysrobottia”, Rehn jatkaa. Tekes on myöntänyt ZenRoboticsille tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa sekä Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta (NIY). Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa.


UUTTA TEKESISTÄ

Rahoitusta kansainvälisen kasvun suunnitteluun TEKSTI: JOSI TIKKANEN, KUVA: MARKUS SOMMERS

TEKES HALUAA KANNUSTAA JA KIRITTÄÄ YRITYKSIÄ KESKUSTELEMAAN ASIAKKAIDEN KANSSA JO ENNEN KALLIIN TUOTEKEHITYSPUTKEN ALKUA. TÄMÄN TAKIA TEKES ON ALKANUT RAHOITTAA YRITYKSIÄ UUDELLA KANSAINVÄLISEN KASVUN SUUNNITTELU -RAHOITUSMALLILLA.

I

deana on, että yritykset lähtevät mahdollisimman varhain markkinoille selvittämään, onko heidän tuotteelleen todella kysyntää ja mistä asiakkaat oikeasti olisivat valmiita maksamaan. Rahoitusta saaneen yrityksen edellytetään selvittävän, ketkä ovat asiakkaita, millä maantieteellisellä markkinoilla tuotteelle voisi olla kysyntää, kuinka suuri markkina on ja millainen kilpailutilanne markkinoille on. Lisäksi yrityksen vaaditaan kontaktoivan potentiaalisia asiakkaita. Näin tuotteen ominaisuuksia voidaan

kehittää markkinan ohjaamana, kun tuotekehitysvaiheeseen on saatu tietoa asiakkaiden ja tarpeiden näkemyksistä. Uusi rahoitusmalli on lanseerattu tänä syksynä. ”Kysyntä osoittaa, että yritykset haluavat kehittää tuotteitaan markkinoiden ohjaamana”, sanoo johtava asiantuntija Heikki Han­ nula Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueelta. Rahoitus on tarkoitettu pk-yrityksille. ¡

www.tekes.fi/rahoitus/yrityksille/kasvu-ja-kansainvalistyminen/

NÄKÖALAT 4 2013

|

7


UUTTA TEKESISTÄ

Tutkimuksen uudisraivaajat katsovat

yli suhdanteiden GLOBAALIT MUUTOKSET JÄRISYTTÄVÄT SUOMEN TALOUDEN RAKENTEITA. MONI TOIMIALA KAIPAA KIPEÄSTI UUTTA KIPINÄÄ. TEKES ON TÄMÄN VUODEN AIKANA LISÄNNYT RAHOITUSTA STRATEGISILLE TUTKIMUSPROJEKTEILLE, JOIDEN TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ TUTKIMUKSEN AVULLA ROHKEITA MUUTOKSEN MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE. TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO

8

|

NÄKÖALAT 4 2013


”N

e menestyvät, jotka kykenevät uudistumaan oikeaan aikaan”, painottaa johtaja Riikka Hei­ kinheimo Tekesistä. Strategisten tutkimusavausten perustana on visionäärinen, korkeatasoinen tutkimustyö ja sen synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet. Projektien odotetaan luovan Suomeen osaamista, jonka pohjalta voi syntyä kokonaan uusia kasvualoja.

strategista avausta 1

DESIGNVAATTEITA SELLULOOSASTA JA UUSI OTE TIETOTYÖHÖN Yksi uusista avauksista ”Design Driven Value Chains in the World of Cellulose” haluaa lisätä perinteisen puu- ja paperiteollisuuden rinnalle design-tekstiilejä valmistavaa brändibisnestä. Toisen avauksen ”Tietotyön vallankumouksen” visiona on muuttaa tiedonhakua kehittämällä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja luomalla tiedonhakuun symbioottisia käyttöliittymiä. ”Näyttää siltä, että tämänlainen rahoitus tulee tarpeeseen”, Riikka Heikinheimo sanoo. ”Olemme saaneet syksyn haussa hyviä ehdotuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on täsmätuote Tekesin muun rahoituksen rinnalla. Etsimme aidosti visionäärisiä ja toimialoja mullistavia tutkimusprojekteja”.

Aalto-yliopisto, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto Tekesin rahoitus 2,997 milj. euroa, 1 v. 10 kk

2 Tietotyön vallankumous -avaus luo ratkaisuja tietotulvan hallintaan. Tutkimuskonsortio kehittää tiedon hakuun ja jalostukseen menetelmiä, joissa ihmisten luovuus ja tietokoneiden kyky käsitellä suuria tietomassoja yhdistyvät kontrollin säilyessä ihmisellä. Helsinki Institute for Information Technology HIIT (Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto)

MISTÄ RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN? Strategisten tutkimusavausten rahoitus on yksi Tekesin luoma tapa haastaa olemassa olevaa teollisuutta uudistumaan. Avauksilta odotetaan monialaisuutta, joka on osoittautunut uudistumisen lähteeksi. ”Epätodennäköisten yhdistelmien ja korkeatasoisen tieteellisen osaamisen yhteen tuominen on haastavaa, mutta onnistuessaan aidosti uudistavaa”, Riikka Heikinheimo toteaa. ”Elämme tilanteessa, jossa etsitään ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Globaalit kysymykset avaavat globaalit markkinat, joissa suomalaisten yritysten ja tutkimusryhmien pitää olla varteenotettavia yhteistyökumppaneita ja ratkaisujen tarjoajia.” ¡

Design Driven Value Chains in The World of Cellulose -avaus uudistaa puupohjaisen selluloosan hyödyntämistä. Tavoitteena on juurruttaa muotoilu ja muotoiluprosessit osaksi alan yritysten liiketoiminnan strategista kehittämistä ja luoda Suomesta brändi jalostettujen selluloosapohjaisten tuotteiden maana.

Työterveyslaitos: Aivot ja työ -tutkimuskeskus Tekesin rahoitus: 1,7 milj. euroa 1,5 v.

3 Ihmisen varaosat -avauksessa poikkitieteellinen yhteistyöverkosto kehittää menetelmiä, joilla ihmisen omista soluista voidaan rakentaa varaosia vaurioituneiden kehon osien tilalle. BioMediTech-tutkimusinstituutti (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto) Tekesin rahoitus: noin 10 milj. euroa vuosiksi 2011–2014

NÄKÖALAT 4 2013

|

9


UUTTA TEKESISTÄ

Team Finland Intia tehokasta tiimityötä

SYKSYLLÄ 2012 KÄYNNISTETTIIN PÄÄMINISTERIN JOHDOLLA TEAM FINLAND -VERKOSTO EDISTÄMÄÄN SUOMEN ASIAA MAAILMALLA. TEAM FINLAND TOIMII SUOMESSA JA KAIKISSA NIISSÄ MAISSA, MISSÄ SUOMELLA ON JOKIN JULKISEN ORGANISAATION TOIMIPISTE. INTIASSA TEAM FINLANDIN KOTIPESÄ ON NEW DELHI. TEKSTI: SANNA NUUTILA, KUVAT: SANNA NUUTILA JA FINPRO BUSINESS DELEGATIONS

I

ntiassa Team Finlandin tehtävänä on edistää Suomen maakuvaa, tukea suomalaisten yritysten pääsyä Intian markkinoille, välittää tietoa Suomesta sekä houkutella investointeja Suomeen. Team Finland Intian ydinjäseniä ovat Suomen suurlähetystö, Tekes, Finpro ja Finnfund. Toimintaan osallistuvat myös Intiassa toimivat suomalaisyritykset, kuten Fortum ja Ecocat. Toimintaa johtaa suurlähettiläs Aapo Pöl­ hö ja koordinaattorina toimii lähetystöneuvos Ritva Haukijärvi. Tekesin Intian toimiston vetäjä ja lähetystön innovaationeuvos Riku Mäkelä vastaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämisestä Suomen ja Intian välillä. Hänen vastuullaan on myös Team Finland Future Watch -palvelu Intiassa. Sen tavoitteena on tuoda kansainvälinen ennakointitieto yhtenäiseen,

yritysten kannalta käyttökelpoiseen muotoon. ”Myös Cleantech Finland kuuluu tiimiimme. Lisäksi hyödynnämme Team Finland -toiminnassa paikallisia osaajia tarpeen mukaan”, kertoo Mäkelä.

ESIMERKKI TEAM FINLAND -TOIMINNASTA: SUOMALAISYRITYKSET VERKOTTUIVAT INTIAAN Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb teki Team Finland -matkan Intiaan 14.–18.10.2013 yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Mukana matkalla oli 30 hengen yritysvaltuuskunta, joka koostui energia- ja ympäristöteknologian, kaivos-, metalli- ja rakennusteollisuuden, informaatioteknologian, terveys- ja hyvinvointipalveluiden sekä rahoitusalan edustajista. Val-

tuuskunnan oli koonnut Finpro, ja ohjelmasta vastasivat Intian Team Finland -toimijat. Matkan tavoitteena oli vahvistaa Suomen profiilia korkean osaamisen maana ja kiinnostavana investointikohteena sekä edistää suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Intiassa. Useat yritystapaamiset olivat hedelmällisiä ja johtivat kiinteämpään yhteistyöhön suomalaisten ja intialaisten yritysten välillä. Yksi osallistujayritys oli Biolan Oy. Biolan on tehnyt kartoitustyötä Intiassa yli kaksi vuotta. Matkan aikana se solmi sopimuksen Aqua Designs -nimisen intialaisen yrityksen kanssa. Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell oli erittäin tyytyväinen sopimuksesta. ”Tuomme Intiaan kompostoreja, joita pilotoitiin tämän vuoden alussa. Nyt allekirjoitettu sopimus antaa meille vahvemman pohjan jatkaa yhteistyötä”, Fontell iloitsee. ¡

Yritysvaltuuskunta vieraili Tikau Share ry:n ja Tekesin kokoamassa näyttelyssä Design Helps Living Room, joka järjestettiin Delhissä Indian Habitat Centerissä. Näyttely esitteli suomalaista muotoilua siitä näkökulmasta että design ei ole pelkästään kauniita esineitä vaan myös käytännöllisiä ratkaisuja. Näyttelyn avajaisten kunniaksi sytytettiin perinteinen intialainen lamppu. Kynttilän sytyttivät näyttelyn koordinaattori Taina Snellman (vas.), ministeri Alexander Stubb, tohtori Alka Pande, suurlähettiläs Aapo Pölhö sekä Tekesin edustajana Riku Mäkelä.

10

|

NÄKÖALAT 4 2013


UUSIA JULKAISUJA

TEKESIN ESITTEITÄ Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus – Hyvä työpaikka menestyy

BioIT Biologisen tiedon hallinta

Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta voi hakea projekteihin, joissa uudistetaan työpaikan toimintatapoja.

Tekesin ohjelma 2012-2014. BioIT -ohjelman tavoitteena on kehittää bioalan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saattaa bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen.

Joy of Innovation Tekesin englanninkielinen yleisesite.

TEKESIN KATSAUKSIA Tekes-FASIE funding to boost innovations in small and mediumsized companies

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta MEADOWtutkimuksen I väliraportti

Tekes-FASIE-rahoitus tarjoaa pk-yrityksille hyvän mahdollisuuden suomalais-venäläisten yhteistyöprojektien käynnistämiseen

Raportti sisältää tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen johtamisesta, työnteon tavoista, muutoksista ja niiden vaikutuksista. Raportissa on myös tietoa siitä, miten innovatiiviset yritykset, kasvuyritykset ja vientiyritykset eroavat muista.

Suomisen perhe 2040 Lähde aikamatkalle Suomisen perheen arkeen vuonna 2040. Kolme eri alojen korkeakouluopiskelijaa tutki, haastatteli ja ideoi miltä tulevaisuus näyttää.

Tekes-FASIE

October 2013

funding to boost innovations in small and medium-sized companies

Raportti sisältää tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen johtamisesta, työnteon tavoista, muutoksista ja niiden vaikutuksista. Raportissa on myös tietoa siitä, miten innovatiiviset yritykset, kasvuyritykset ja vientiyritykset eroavat muista.

Peliteollisuus – kehityspolku 303/2013

KUVA: ISTOCKPHOTO

Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen II väliraportti

Selvityksessä käydään läpi Suomen peliteollisuuden historia 80-luvulta nykypäivään asti, alan menestyksen tekijät sekä Tekesin rooli pelialan pitkäjänteisenä systemaattisena tukijana.

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdfjulkaisuun.

NÄKÖALAT 4 2013

|

11


TEEMA

Hiukkasjahdissa EU-rahalla

TAMPERELAINEN DEKATI OY PÄÄSI EU:N TUTKIMUSHANKKEEN KAUTTA UUSILLE MARKKINOILLE. PIENHIUKKASTEN MITTAUSLAITTEITA VALMISTAVALLE YRITYKSELLE EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN PARASTA ANTIA OLIVAT UUDET KUMPPANIT JA ASIAKKAAT. TEKSTI: ALPO RÄINÄ JA ANNA-MARI VIMPARI KUVA: DEKATI

12

|

NÄKÖALAT 4 2013


A

rviolta kuusi miljoonaa ihmistä altistuu vuosittain ilman nanohiukkasille. Suomessa pulma koskettaa noin tuhatta henkilöä, USA:ssa kolmea miljoonaa. Nopean talouskasvun maista luotettavia tietoja ei edes saada. Ongelma joka tapauksessa kasvaa, sillä nanomateriaalien käyttö lisääntyy jatkuvasti. Nanohiukkasia syntyy pölyävien nanomateriaalien kuten metallioksidien ja hiilipohjaisten materiaalien käsittelyssä muun muassa kosmetiikka-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa. Lisäksi altistumista tapahtuu puolijohteita ja polymeerejä käyttävässä teollisuudessa. ”Altistumisen ehkäisyyn tarvitaan parempaa työhygienian valvontaa, terveyshaittoja osoittavien raja-arvojen määrittämistä sekä helppokäyttöisiä mittalaitteita”, tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta kertoo. EU:n rahoittamassa Nanodevice-projektissa kehitettiin kannettavia laitetta, jotka mittaavat työpaikkailman teollisten nanomateriaalien pitoisuuksia kuten hiukkasten määrää tai massa- ja hiukkaskokojakaumaa. ”Tässä projektissa kehitettyjä kannettavia laitteita ei ole aiemmin ollut markkinoilla”, projektin koordinaattorina toiminut Savolainen sanoo.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA MARKKINOITA Työterveyslaitoksen koordinoimassa EU-projektissa oli mukana viisi Euroopan tärkeintä pienhiukkasmittalaitteiden valmistajaa, niiden joukossa myös tamperelainen mittalaiteyritys Dekati Oy. Dekati kehitti projektissa uusia laitteita, jotka ovat helppokäyttöisiä ja tehokkaampia valmistaa. ”Laitteisto on huomattavasti aikaisempia yksinkertaisempi ja toteutettu yhdellä piirilevyllä. Näin valmistus voidaan automatisoida”, yrityksen tuotekehityksestä vastaava Vil­ le Niemelä kuvaa.

YHTEISTYÖ TOI YRITYKSELLE MYÖS UUTTA LIIKETOIMINTAA ”Pääsimme mukaan tärkeille työterveyden ja työhygienian markkinoille. Se ei olisi onnistunut ilman tätä projektia”, Niemelä sanoo. Dekatin pienhiukkasten mittaamiseen ja näytteiden ottoon tarkoitettujen laitteiden

tuotekehitys ja valmistus on Tampereella, jossa on myös yrityksen johto. Kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto tuo ulkomaan myynnistä 95 prosenttia. ”Suomi on pienhiukkastutkimuksessa maailman ehdotonta huippua, joten näemme alalla paljon kasvumahdollisuuksia”, Niemelä sanoo. ¡

Tutkimusta ja innovaatioita Horisontissa Euroopan unionin uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 käynnistyy ensi vuoden alussa. Alkavalla kaudella etsitään ratkaisuja eurooppalaisiin haasteisiin. Painopisteitä ovat muun muassa terveys, väestönmuutos, elintarvike- ja energiaturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. EU:n tutkimus- ja innovaatiorahaa on varattu tulevalle 7-vuotiskaudelle 72 miljardia euroa. Ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa ja vaikuttavuutta ja jotka ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä yhteisprojekteja. Vähintään viidennes yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuden avainteknologioihin osoitetusta avustuspotista kohdentuu pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yritykset ovat tervetulleita kaikkiin hankkeisiin, mutta Horisontissa on erityisiä instrumentteja juuri pk-yrityksille. Rahoitusta voi saada esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen, pilotointiin ja markkinareplikaatioihin. Kaupallistamisvaiheessa voi saada myös sparrausta. Vaikka rahoitus onkin keskeinen syy osallistua, puiteohjelma tarjoaa paljon muutakin. ”EU-hankkeiden myötä syntyvä kumppaniverkosto on yrittäjän kannalta vähintään yhtä tärkeä kuin taloudellinen tuki. Idean tulee perustua hakijan omiin tavoitteisiin ja tarpeisiin, joilla on kansainvälinen ulottuvuus”, sanoo Tekesin palvelujohtaja Marja Nykänen. ”Yrittäjänä voit päästä uusille markkinoille kehittämään liiketoimintaasi yhteistyössä huippuosaajien kanssa”, Nykänen jatkaa.

KUVA: ISTOCKPHOTO

Yhteistyö Saksan kanssa tiivistyy PK-YRITYSTEN KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ TEKESIN JA ZIMOHJELMAN YHTEISTÄ T&KRAHOITUSHAKUA. TEKSTI: MATTI HILTUNEN JA KIRSI VÄHÄ-PIETILÄ

T

ekes on käynnistänyt yhteiset rahoitushaut Saksan talous- ja teknologiaministeriön ZIMohjelman kanssa. ZIM on suosittu pk-yrityksille tarkoitettu t&k-rahoitusohjelma, joka tunnetaan vähäbyrokraattisuudestaan. Saksalaisten aloitteesta startattiin alkuvuonna 2013 ensimmäinen Tekesin ja ZIMin välinen yhteinen t&k-rahoitushaku. Asia eteni nopeasti, koska molemmissa maissa ymmärretään kansainvälisten yhteisprojektien merkitys erityisesti markkinakontaktien luomisessa. Saksalaiset pk-yritykset ovat vahvoja viejiä ja voivat tarjota suomalaisille kumppaneilleenkin pääsyn globaaleihin verkostoihinsa. Haun edellytys on, että projektikonsortiossa on mukana kummastakin maasta merkittävällä roolilla vähintään yksi pk-partneri. Näiden lisäksi myös muut osallistujat ovat mahdollisia. Projektit voivat olla miltä aihealueelta tahansa. ZIM ja Tekes rahoittavat omanmaalaisia osapuoliaan normaaleilla kansallisilla ehdoilla. Tarkemmat tiedot hauista löytyvät Tekesin verkkosivuilta. ”Ensimmäiset haut ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta. Hakemuksia toivotaan kuitenkin enemmän, sillä pk-yritysten kansainväliset projektit ovat korkealla Tekesin rahoitusprioriteeteissa”, sanoo asiantuntija Kirsi Vähä-Pietilä. ¡

NÄKÖALAT 4 2013

|

13


TEEMA

Pääomasijoittajalla ja yrittäjällä täytyy synkata kuten petikumppaneilla

Petiin heti RIGHTWAREN PERUSTAMISEN EHTONA OLI RAHOITUKSEN SAAMINEN PÄÄOMASIJOITTAJILTA. TERO SARKKINEN LÖYSI SIJOITTAJAKSI MUUN MUASSA INVENTUREN, JONKA PARTNERI TIMO TIRKKONEN ON RIGHTWAREN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA. TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

14

|

NÄKÖALAT 4 2013


Inventure sijoitti ensimmäisen kerran Rightwareen vuonna 2009. Miten löysitte toisenne? Tero Sarkkinen: ”Työskentelin Futuremarkilla 10 vuotta, joista kolme viimeistä vuotta toimitusjohtajana. Perustimme uuden liiketoiminta-alueen Futuremarkilla joka alkoi näyttää lupausta. Sen kehittämiseen Futuremarkilla ei kuitenkaan ollut pääomia. Sain mandaatin etsiä rahoitusta uudelle yritykselle, jotta uusi yritys pystyisi investoimaan uuteen liiketoimintaan optimaalisesti. Liiketoiminta on käyttöliittymien luontiin liittyvät ohjelmistot. Lähdin etsimään rahaa ja löysin rahaa. Joulukuussa 2009 perustimme yrityksen, julkistimme sijoituksen ja ostimme tämän liiketoiminnan Futuremarkilta.” Timo Tirkkonen: ”Teimme sijoituksen syndikaattina Nexitin kanssa.”

Miksi kiinnostuitte yrityksestä niin varhaisessa vaiheessa? TT: ”Kyse ei ollut täysin alusta lähtevästä yrityksestä, sillä Rightwarella oli valmiina 600 000–700 000 euroa liikevaihtoa mobiiliohjelmistoihin liittyvästä liiketoiminnasta. Me näimme kuitenkin suuren potentiaalin Kanzi-liiketoiminnassa. Siinä oli meneillään alustavat keskustelut Audin kanssa. Silloin oli nähtävissä, että usealla alalla aletaan panostaa näyttöihin ja siihen tarvitaan työkaluja. Ei uudesta liiketoiminnasta kuitenkaan ollut varmuutta vaan enemmän visio.” TS: ”Meillä oli tutkimusyhteistyötä Audin kanssa, mutta ei mitään kirkossa kuulutettua.” TT: ”Kyseessä ei ollut siis tyypillinen start-uppi, mutta kuitenkin aika alusta lähdettiin. Työntekijöitä oli reilut 10 alussa.”

Riskipääomaa käytetään liikevaihdon kasvattamisessa. Jos asiat menevät suunnitellusti, meillä on autoteollisuudesta 20–30 prosentin markkinaosuus vuonna 2018. Silloin pelkästään tuon segmentin liikevaihto olisi kymmeniä miljoonia euroja.

Pääomasijoittaja Timo Tirkkonen Inventuresta (vas.) ja Rightwaren perustaja Tero Sarkkinen (oik.) ymmärtävät kumpikin pelin hengen. Sijoituksen isona visiona on pörssilistaus tai se, että joku autoteollisuuden toimija ostaa Rightwaren.

NÄKÖALAT 4 2013

|

15


Tero Sarkkinen Sarkkinen perusti Rightwaren ostamalla Kanzi-liiketoiminnan yhdessä pääomasijoittajien kanssa Futuremarkista. Sarkkinen työskenteli Futuremarkissa 10 vuotta muun muassa markkinointijohtajana ja toimitusjohtajana. Sarkkinen on opiskellut Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Stanfordin yliopistossa.

Rightware Oy Rightware perustettiin vuonna 2009 buyout-kaupalla, jossa Tero Sarkkinen ja pääomasijoittajat ostivat Kanziliiketoiminnan Futuremarkista. Rightware kehittää käyttöliittymien suunnitteluun tarkoitettua Kanziohjelmistoa. Ohjelmiston avulla voidaan luoda graafisia käyttöliittymiä muun muassa kännyköihin, taulutietokoneisiin, ajotietokoneisiin ja älytelevisioihin. Rightwareen ovat sijoittaneet muun muassa Inventure, Nexit jaTeollisuussijoitus yhteensä seitsemän miljoonaa euroa. Rightware saa tällä hetkellä Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Yrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli noin 2,2 miljoonaa euroa. Yrityksellä on 54 työntekijää.

Inventure Oy Inventure Oy on vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyritys. Inventure on harvoja startup-yrityksiin sijoittavia toimijoita. Se on sijoittanut Rightwaren lisäksi esimerkiksi Beneqiin, Canatuun ja Thinglinkiin. Inventure kerää parhaillaan uutta 75 miljoonan euron rahastoa joka aloittaa toimintansa tammikuussa 2014.

Pääomasijoittaja tekee due diligencen kohdeyritykseen ennen sijoittamispäätöstä. Millaisen te teitte Rightwareen?

riittävät kattamaan menot. Samalla hän menettää yrityksen omistajuutta. Häiritsikö tämä yhtälö sinua?

TT: ”Sijoituksemme oli paljon kiinni Terosta, sillä hän on kansainvälinen ja tunnettu kaveri. Tiesimme, että Tero tietää markkinansa ja toimijat siellä. Vaikeimpia ovat esimerkiksi yliopistolähtöiset tapaukset, jotka ovat istuneet vain omassa kopperossaan ja tuntevat teknologian, mutta odottavat, että pääomasijoittajat hoitavat kaupallistamisen. Oikeasti perustaja on paras asiantuntija ja myyjä aina. Founder lives and breaths the company.”

TS: ”Olen Piilaakson kasvatti ja täytyy ymmärtää riskipääoman funktio. Se mahdollistaa jotain, mutta myös rajoittaa jotain. Yleisesti se tuo myös rotia yrityksen toimintaan.” TT: ”Tämä on hyvä kysymys, sillä meiltäkin hakee rahaa yrittäjiä, jotka ei ole sisäistäneet asiaa. Eihän prosenttiosuudella ole aina väliä, sillä 20 prosenttia miljardista eurosta on enemmän kuin 100 prosenttia yhdestä eurosta.”

Kuinka tarkkaan yleensä tutkitte kohdeyrityksen? TT: ”Teemme aina perusteellisen taustatutkimuksen sekä yrityksestä että yrittäjistä. Usein käytämme ulkopuolista tahoa, joka tekee juridisen, teknisen ja finanssi-due diligencen, mutta usein dd:ssä on tärkeintä se, että tutustumme yrittäjään. Vision, tavoitteiden ja ajatustapojen täytyy olla samat. Olen usein sanonut, että pääomasijoittaja menee sänkyyn yrittäjän kanssa. Meidän täytyy siis tuntea heidät hyvin.”

|

NÄKÖALAT 4 2013

TS: ”Se on parhaillaan toimitusjohtajan sparraustiimi. Mietimme yhdessä firman tärkeimmät ja isoimmat linjaukset. Mietimme millä firman liiketoiminta ja arvo saadaan kasvatettua mahdollisen järkevästi.” TT: ”Tämä lisäksi jatkorahoitusten hoitaminen ja liidaaminen ovat tärkeitä. Uusi rahoituskierros oli juuri keväällä. Rahoituksen koko oli neljä miljoonaa ja mukaan tuli myös Teollisuussijoitus.”

Mietitkö vaihtoehtoja pääomasijoitukselle? TS: ”Lähtökohta oli, että Futuremarkissa ei ollut pääomia liiketoiminnan kehittämiseen. Tarvittiin myös rahaa liiketoiminnan ostamiseen.” Perustaja saa pääomasijoituksessa rahaa kehittää yritystään ennen kuin tulot

16

Inventuresta on ollut hallituksen puheenjohtaja yrityksessä alusta asti. Millaista roolia odotatte pääomasijoittajalta?

Timo, olet mukana neljässä yrityksessä hallituksessa tällä hetkellä. Eroaako työskentelysi eri yrityksissä kuinka paljon? TT: ”Roolit eri yrityksessä eroavat, mutta perussetti on viikottainen tai jopa päivittäin briiffaaminen. Tärkeitä asioita ovat rekryt ja sopimuk-


Timo Tirkkonen Tirkkonen on pääomasijoittaja Inventuren partneri. Tirkkonen innostui pääomasijoittamisesta 1990-luvun puolessa välissä kuultuaan Teknillisessä korkeakoulussa aihetta koskevan luennon. ” Koska olin jo pitkään sijoitellut noteerattuihin tuotteisiin niin innostuin siitä, että itse pystyisi vaikuttamaan yrityksen ja osallistua sen kehittämiseen. Ensimmäisen sijoituksen tein 1996-1997.”

set. Joissain yrityksissä joutuu perehtymään myös operatiiviseen toimintaan.” TR: ”Pienessä ja kasvavassa yrityksessä rekrytoinnit ovat erittäin tärkeitä. Siksi apu on tervetullutta.” Kannattaako rooleja miettiä etukäteen, jo ennen sijoitusta? TT: ”Jokaisessa yrityksessä on kuuden kuukauden buy in -kuherruskuukausi. Silloin nähdään, mitkä ovat heikkoudet ja vahvuudet ja millaisen roolin pääomasijoittaja ottaa.” Onko teille ollut voimakkaita näkemyseroja? Miten olette työstäneet niitä? TT: ”On niitä ollut vaikka kuinka paljon!” TS: ”Ne täytyy selvittää keskustelun avulla. Molempien osapuolien pitää pyrkiä siihen, että mielipiteet perustuvat faktaan ja sitten päätetään. Jos toinen mielipide voittaa, täytyy hyväksyä se näkemys. Jos siihen ei pysty, silloin täytyy lähteä. Se on etu yrittäjälle, että on pääomasijoittajia mukana. Silloin saa laajemman näkökulman asiaan.” TT: ”Eriävien mielipiteiden takia on tärkeää, että hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, joilla on objektiivinen näkemys asioihin. Rightwaressa on ollut ulkopuolinen jäsen alusta saakka.” Rightwaren liikevaihto oli viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa mutta tulos tappiolla. Milloin teette voitollisen tuloksen?

TS: ”Se on määrittelykysymys. Halutessamme ensi vuonna, mutta nyt fokus on liikevaihdon kasvatuksessa. Siksihän riskipääomaa nostetaan, että sitä voidaan käyttää liikevaihdon kasvattamisessa. Pientä piperrystä emme ole lähteneet tekemään, vaan ambitiotaso on korkea.” TT: ”Jos asiat menevät suunnitellut, meillä on autoteollisuudesta 20-30 prosentin markkinaosuus vuonna 2018. Silloin pelkästään tuon segmentin liikevaihto olisi kymmeniä miljoonia euroja.” Omasijoitus tähtää tyypillisesti exitiin. Oletteko jo puhuneet exitistä? TT: ”Exitistä täytyy puhua jo ennen sijoitusta. Tero Piilaakson kasvattina ymmärtää pelin hengen. Isona visiona on pörssilistaus, mutta toisena vaihtoehtona on se, että joku autoteollisuuden toimija ostaa Rightwaren. Jokainen pääomasijoittaja seuraa tarkkaan Helsingin pörssin kehitystä. Moni sijoittaja pettyi kun Supercell ei mennyt pörssiin Helsingissä. Se olisi piristänyt pörssiä. On sääli, että Suomessa ei saada pörssiin yrityksiä, sillä liiketoiminta helpottuu monella, jos on pörssilistattu. Suurten yritysten silmissä pörssilistaus tuo uskottavuutta.” TS: ”Meillä on ollut haasteita joidenkin asiakkaiden kanssa, koska olemme pääomasijoittajan omistama. He pelkäävät, että meidät myydään sen jälkeen, kun olemme myyneet softaa heille.” ¡

Pääomasijoittajia tarvitaan lisää Suomalaiset startup-yritykset ovat keränneet viime vuosina huomattavasti aiempaa enemmän rahoitusta. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla rahoitusta sai 110 kohdeyhtiötä yhteensä 59 miljoonalla eurolla, kun koko vuonna 2012 sijoituksia tehtiin 146 kohdeyhtiöön 82 miljoonalla eurolla. Suomalaisten yritysten ulkomaisilta pääomasijoittajilta keräämät sijoitukset kasvoivat erityisen paljon, sillä alkuvuonna ulkomaiset sijoittivat suomalaisiin kohdeyrityksiin 11 miljoonaa euroa. Koko vuoden 2012 summa oli yhdeksän miljoonaa euroa. Suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa vaivaa kuitenkin edelleen niukkuus. Alalla toimivia yrityksiä on Suomessa vain muutama, joista yksi on oheisessa jutussa mukana oleva Inventure. Isomman rahaston kerännyt uusi tulokas on Lifeline Ventures, jolla on nyt vajaan 30 miljoonan euron rahasto.

NÄKÖALAT 4 2013

|

17


TEEMA

Aurinko nousee Kaliforniasta Team Finland Spirit siivitti suomalaisia hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisia KALIFORNIASSA AURINKO PAISTAA AINA JA RAHAA RIITTÄÄ. AINAKIN HYVIIN PÄÄOMASIJOITUKSIIN. NÄITÄ USKOMUKSIA KÄVI TESTAAMASSA 30 SUOMALAISYRITYSTÄ, JOIDEN EDUSTAJAT OSALLISTUVAT HEALTH 2.0 -TAPAHTUMAN YMPÄRILLE RAKENNETTUUN VERKOTTUMIS- JA VIERAILUOHJELMAAN LOKAKUUSSA. TEKSTI PIA MÖRK, KUVAT: ISTOCKPHOTO, PIA MÖRK

T

ekesin ja Sitran järjestämän yhteensä 80 hengen Piilaaksoon ja San Diegoon kohdistuneen matkan tuliaisina oli kova usko tulevaisuuteen – suomalaiset pärjäävät hyvin myös USA:n terveys- ja hyvinvointibisneksessä, kunhan paketoivat liiketoimintaideansa oikein. ”Show me the money” on yksi tiivistys siitä, mikä piilaaksolaisia - ja kaikkia – sijoittajia kiinnostaa. Mikä on yrityksesi juju, miten sillä

18

|

NÄKÖALAT 4 2013

tehdään rahaa. Michel Wendell, Nexit Ventures -pääomasijoitusyhtiöstä kertoi, että sijoittajat haluavat kuulla mahdollisimman paljon pitchejä, se on niille tiedonhankintakeino. Ehkä yksi sadasta johtaa jatkoneuvotteluihin. ”Kun Eurooppa on taantumassa, suomalaisyrityksissä ja Suomessa tulisi uskaltaa katsoa Yhdysvaltojen markkinoille. USA:n talous kasvaa, täällä pärjää englannilla ja yrityskulttuuri on eteenpäin katsova. Jos USA:n väestörikkain osavaltio Kalifornia olisi itse-

näinen valtio, se olisi maailman 8. tai 9. suurin kansantalous. Se kuvaa hyvin tämän osavaltion dynamiikkaa ja mahdollisuuksia”, hehkuttaa pääkonsuli Juha Markkanen. ¡

Tutustu tuleviin Tekesin järjestämiin verkottumismatkoihin ja -tapahtumiin: www.tekes.fi/nyt


Lue suomalaisten matkasta lisää Kauppalehdestä: KAUPPALEHTI 1.10.2013

Terveysbisneksen Team Finland iskee Piilaaksossa

KAUPPALEHTI 5.10.2013

Iso siirtymä – terveydenhoito verkkoon

Uutisia aiheesta Tekesin verkkosivuilla Tervettä teknologiaa USA:n markkinoille 9.10.2013

Finland is the hottest spot in Europe for health and wellness innovations 30.9.2013

Yritysten antama erinomainen palaute osoitti, että tällaisilla matkoilla luodaan tehokkaasti verkostoja sekä toisten yritysten että rahoittajien kanssa. Chief Technology Mastermind Janne Niittymäki Serious Gamesista näki reissun päänavauksena: ”Saimme merkittävän joukon pääomasijoituskontakteja ja uskon että jätimme ”savumerkin” piilaaksoon ja Health 2.0 -genreen. Nyt vaan pitää pystyä lisäämään ajoittain puita pesään, jotta saamme maksimihyödyn.”

NÄKÖALAT 4 2013

|

19


Tiesitkö tämän Tekesistä?

USA:n terveys- ja hyvinvointimarkkinoilla on mahdollisuuksia myös suomalaisille.

Menestystuote syntyy verkostoissa TEKSTI: EEVA LANDOWSKI

Mitä suomalaiset kasvuyrittäjät voivat oppia Piilaaksosta? Tätä on selvittänyt Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun post doc -tutkija Sampo Tukiainen haastattelututkimuksella Piilaaksossa toimivien suomalaisten kasvuyrittäjien ja kasvuyritysammattilaisten keskuudessa. ”Piilaaksossa kasvuyrittäjyys on sosiaalinen prosessi. Ideasta lähdetään nopeasti liikkeelle keskustelemaan rahoittajien, asiakkaiden ja tuotteen mahdollisten toimittajien kanssa”, Sampo Tukiainen sanoo. Yrityksen liiketoimintamallia ja tuotteita kehitetään vuorovaikutuksessa verkoston kanssa. ”Tämä ei vähennä teknologian merkitystä tai rahoitusja markkinointiosaamisen tarvetta”, Tukiainen korostaa. ”Sosiaalista osaamista voitaisiin myös valmentaa ja näin kehittää tulevaisuuden kasvuyritysmenestyjiä.”

20

|

NÄKÖALAT 4 2013

14000 € Tekesin rahoitusta synnyttää pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille

Hyvän myyntipuheen eli pitchin elementit TEKSTI: JUSSI SALONEN

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.

Osoita, että ymmärrät kohdemarkkinat erittäin hyvin Keskity löytämäsi ongelman esille tuomiseen Kerro, kuinka ratkaiset löytämäsi ongelman Käytä oikeita termejä kuvatessasi omaa liiketoimintaasi

Yli

80 %

innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä

Kuvaa numeroin, kuinka paljon sinun ratkaisusi parantaa nykyistä tilannetta Todista väittämiäsi potentiaalisten asiakkaiden määrällä Kehitä ensimmäistä ideaasi Pitchaa mahdollisimman usein – käytä pitchausta liiketoiminnan kasvattamistyökaluna Näytä energiasi ja intohimosi – ole ylpeä luomastasi

että kukaan ei lue Piilaaksossa 10. Muista, liiketoimintasuunnitelmia Myyntipuhetta eli pitchausta harjoiteltiin ahkerasti sekä ennen Health 2.0 -matkaa, että paikanpäällä. Ennen matkaa kouluttaja Mari­ anne Poulsen kouli suomalaisyrityksiä esittäytymään ja luomaan kontakteja.

2012 päättyneissä projekteissa tehtiin

980

patenttia tai patenttihakemusta


Venäjäyhteistyöhön kannattaa tarttua nyt.

Suomalaisille pk-yrityksille nyt avoinna kaksi kanavaa

Venäjä-yhteistyöhön TEKES ON AVANNUT VENÄLÄISTEN KUMPPANEIDENSA FASIEN JA SKOLKOVON KANSSA PK-YRITYKSILLE TARKOITETUT HAUT YHTEISTYÖPROJEKTIEN KÄYNNISTÄMISEEN VENÄLÄISTEN YRITYSTEN KANSSA. TEKSTI: ANNE PALKAMO KUVA: ISTOCKPHOTO

FASIE-YHTEISTYÖ PAINOTTUU MARKKINALÄHTÖISIIN PROJEKTEIHIN

STARTUP-YRITYKSET SKOLKOVO-YHTEISTYÖN PAINOPISTEENÄ

Tekes ja FASIE (the Foundation for Assistance to Small Innovative Enterprises) avaavat neljännen Suomen ja Venäjän välisen haun pk-yrityksille. Haku tarjoaa suomalaisille pk-yrityksille hyvän kanavan päästä yhteistyöhön venäläisten pienten yritysten kanssa. Yhteisprojektissa tulee olla vähintään yksi yritysosallistuja molemmista maista. Projekteille ei ole maantieteellistä tai toimialarajoitusta kummassakaan maassa. Tavoitteena on käynnistää markkinalähtöisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja, joissa kehitetään innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Tekes rahoittaa suomalaista osapuolta ja FASIE venäläistä. Aiemmissa kolmessa FASIE-haussa on käynnistynyt yhteensä 16 yhteisprojektia.

Tekesin ja Skolkovo Foundationin yhteinen haku tarjoaa suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille erinomaisen tilaisuuden päästä yhteistyöhön Skolkovon startup-yritysten kanssa. Yhteisprojektissa tulee olla vähintään yksi yritysosallistuja molemmista maista. Venäläisen osapuolen täytyy toimia Skolkovon piirissä. Tavoitteena on käynnistää markkinalähtöisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja, joissa kehitetään innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Tekes rahoittaa suomalaista osapuolta ja Skolkovo venäläistä.

HAKUAJAT JA HAKEMUKSET

Suomalaiset yritykset voivat hakea rahoitusta yhteistyöprojekteihin Tekesin verkkosivujen sähköisen hakemuspalvelun kautta. Rahoitushakemuksen ja sen liitteiden lisäksi hakijan tulee toimittaa venäläisen kumppanin kanssa tehty yhteinen projektisuunnitelma. Hakemuksiin tulee merkitä ”FASIE” tai ”Skolkovo” hakemuspalvelun kohtaan Projektin tiedot > Perustiedot > Liittyykö hakemus muuhun kokonaisuuteen. Molemmissa yhteistyömuodoissa hakijayritysten tulee antaa suostumuksensa tietojen luovuttamiseen venäläiselle rahoittajaosapuolelle eli FASIElle tai Skolkovolle. ¡ Lisätietoja FASIE-haku sari.federley@tekes.fi Skolkovo-haku pauli.noronen@tekes.fi

FASIE-yhteistyön hakuaika päättyy 15.1.2014. Skolkovo-yhteistyön hakuaika päättyy 28.2.2014.

NÄKÖALAT 4 2013

|

21


TEEMA

Tulevaisuutta tehdään

kokeilemalla ja oppimalla Uusia ratkaisuja yhdessä loppukäyttäjien kanssa VALTIONEUVOSTON TULEVAISUUSSELONTEON TULOKSET HALUTAAN VIEDÄ NOPEASTI KÄYTÄNTÖÖN. SELONTEKOON LIITTYVÄN ENNAKOINTITYÖN POHJALTA ON JO KÄYNNISTETTY KOKEILUJA, JOISTA ESIMERKKEINÄ OVAT HIDAS KASSA JA AVOIMEN DATAN JA BIG DATAN HYÖDYNTÄMINEN. TEKSTI: ANNA-MAIJA IKONEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

E

spoon Iso Omenan K-Citymarketissa on paljon suosiota saanut kassa, joka palvelee kaikkia, jotka haluavat suoriutua maksamisesta rauhassa ilman turhaa kiirettä. Hidasta kassaa kehitettiin kokeilemalla. ”Aluksi hidasta kassaa kehitettiin kehitysvammaisten kanssa, mutta huomattiin, että kohderyhmiä oli muitakin kuten lapsiperheet, iäkkäämmät ihmiset ja maahanmuuttajat, joita ylinopeus kassalla stressasi”, kertoo kokeilusta kauppias Toni Pokela K-Citymarket Iso Omenasta. Hidas kassa on tulos Aalto-yliopiston ja yritysten hankkeesta, jossa tutkitaan uudenlaisia kokeilemalla kehittämisen malleja. ”Hidas kassa on helppotajuinen esimerkki siitä, miten totuttuja käytäntöjä voidaan uudistaa yhdessä loppukäyttäjien kanssa”, kertoo ennakointipäällikkö Pirjo Kyläkoski Tekesistä.

KOKEILUILLA VAUHTIA TEKEMISEEN ”Kokeilujen pohjalla on Tekesin strategia ja jo tehty onnistunut Valtioneuvoston kanslian

22

|

NÄKÖALAT 4 2013

vetämä Tulevaisuusselonteon ennakointityö, jossa mukana ovat olleet Tekesin lisäksi myös Sitra ja Suomen Akatemia. Tekesin roolina on ollut tukea ministeriöitä kokeiluissa ja kokeilukulttuurin käyttöönotossa”, kertoo Kyläkoski. Tulevaisuusselonteon ennakointityötä tehtiin asenteella ”emme halua lisää raportteja hyllyihin”, vaan maailman muutoksiin halutaan reagoida nopeasti käytännön toimin. Tästä kumpusi ajatus, että myös itse Tulevaisuusselonteon tulokset pitää viedä nopeasti käytäntöön yhteistyössä eri ministeriöiden ja loppukäyttäjien kanssa. ”Ennakointityöllä löydetään suunta, jonne kehitystä pitää viedä. Toteutusvaiheessa tehokkaana vaihtoehtona perinteiselle suunnitteluprosessille ovat kokeilut. Toimivat ratkaisut löytyvät kokeillen yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa, joilta saadaan välitön palaute. Suuntaa voidaan muuttaa tarvittaessa nopeasti ilman, että on kulunut paljon aikaa ja rahaa”, kertoo johtava asiantuntija Juha Suu­ ronen Tekesistä. Tekes kannustaa yrityksiä kokeilukulttuuriin ja käytännön kokeiluihin esimerkiksi ohjelmatoiminnassaan. Tekes on rahoittanut ko-

keilemalla kehittämisen tutkimusta, jonka yksi paljon julkisuutta saanut tulos edellä mainittu Citymarketin hidas kassa on. Myös Tekesin henkilökuntaa kannustetaan kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja.

KOKEMUKSIA KOKEILUISTA ”Tutkimuksilla ei saada esiin sellaisia asioita kuin kokeilemalla”, vahvistaa Pokela. ”Varmasti ei missään asiakastyytyväisyyskyselyssä ole kysytty, haluatko hitaampaa palvelua.” Toteuttaminen vaatii Pokelan mukaan yrityskulttuurin muutosta. Asioita kokeillaan rohkeasti ja myös epäonnistuminen sallitaan. Toinen julkisuutta saanut kokeilu, joka toteutettiin Iso Omenan K-Citymarketissa, oli sinkkuostoskori. Se syntyi Aalto-yliopiston vetämässä ideointiriihessä. ”Kun idea todettiin hyväksi, tilattiin keltaisia koreja, koska kellään muulla ei ollut niitä käytössä. Otettiin mainostoimistoon yhteyttä ja tilattiin tarrat”, kertoo Pokela nopeasta toteutuksesta. ”Nopeus on tärkeää. Ideoita ei voi hautoa kauan, ne on pakko panna heti liikenteeseen”, hän toteaa.


Hidas kassa kehitettiin yhdessä asiakkaan kanssa. ”Varmasti ei missään asiakastyytyväisyyskyselyssä ole kysytty, haluatko hitaampaa palvelua”, toteaa kauppias Toni Pokela Espoon Iso Omenan K-Citymarketista.

NÄKÖALAT 4 2013

|

23


Hidas kassa kehitettiin niille, joita ylinopeus kassalla stressaa.

AVOIMEN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN Ministeriöissä valittiin ennakointityön pohjalta viisi teema-aluetta, joissa käynnistettiin kokeiluja. Yksi ministeriöissä käynnistyneistä kokeiluista on hanke, jossa edistetään avoimen datan ja big datan hyödyntämistä tilannekuvajärjestelmissä. Käynnistäjänä on liikenne- ja viestintäministeriö. Kokeilun aloittaneiden Ilmatieteenlaitoksen, Viestintäviraston ja Trafin lisäksi mukaan on tullut myös muita julkisia toimijoita ja yrityksiä. ”Uutta on, että viranomaiset haluavat jakaa digitaalista tietoa. Tilannetietoa voidaan antaa esimerkiksi yrityksille, jotka voivat hyödyntää tietoa omissa tilannekuvapalveluissaan. Navigaattori on hyvä esimerkki tilannekuvajärjestelmästä”, kertoo neuvotteleva virkamies Jus­ si Nissilä liikenne- ja viestintäministeriöstä. Haasteena on, miten viranomaisten halussa oleva tieto saadaan hyödyttämään erilaisia palveluita, miten tietoa kerätään, sen laatu ja missä muodossa sitä tuotetaan ja julkaistaan. On olemassa edelleen tietoa, jota ei voi julkaista kuten turvaluokiteltu tieto ja yksityisyyden suojaa loukkaava tieto. ”Kilpailut ovat yksi keino lisätä kokeilukulttuuria. Apps4Finland on kilpailu, jolla edistetään avoimen datan käyttöä. Pienillä yrityksillä ja yksityishenkilöillä on mahdollisuus tehdä sovelluksia avoimen datan päälle ja olla näin mukana rakentamassa avoimen tiedon ekosysteemiä ja taloudellista toimintaa.” EU-tasolla julkisen sektorin avoimen tiedon on arvioitu tuottavan 40 miljardin euron hyödyn vuodessa. Suomella on paljon mahdollisuuksia, joissa voidaan aikaansaada uutta liiketoimintaa avaamalla julkista tietoa yritysten käyttöön. Kokeiluilla voidaan saada tarvittavaa dynaamisuutta liiketoimintaan. Se alentaa kynnystä lähteä uuteen ja nopeuttaa isojenkin uudistusten toteutusta. Ennakoinnin tekeminen laajassa yhteistyössä ja kokeilukulttuurin omaksuminen voivat olla Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia tekijöitä. ¡

”Nopeus on tärkeää, ideoita ei voi hautoa kauan, ne on pakko panna heti liikenteeseen”, kertoo kauppias Pokela sinkkukorikokeilusta.

24

|

NÄKÖALAT 4 2013

http://tulevaisuus.2030.fi Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia http://vnk.fi/julkaisut/fi.jsp


Tulevaisuusselonteon ensimmäiset kokeilut 1

Avoin tieto ja big data •

2

Käyttäjälähtöisyys • •

3

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö/ Uusi cleantech-ratkaisujen edistäminen julkisissa hankinnoissa. Ympäristöministeriö/Teolliset symbioosit ja raakaainepörssi/-pankki

Hyvinvointi •

5

Työ- ja elinkeinoministeriö/ Design Exchange Programme Oikeusministeriö/Kansalaisten kuuleminen

Niukkuuden mahdollisuudet •

4

Liikenne- ja viestintäministeriö/Tiedon hyödyntäminen yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa Työ- ja elinkeinoministeriö/Biotalouden kansallinen ja kansainvälinen ennakointiprosessi

Oikeusministeriö, sisäasiainministeriö ja sosiaalija terveysministeriö/Lastenasiaintalo

Toimintatavat • Sisäasianministeriö/Etäkokoukset • Valtiovarainministeriö/Pop Up -työpäivä • Valtioneuvoston kanslia/Tutkimustiedon välittäminen

Kasvuväyläpalvelu laajenee ensi vuonna TEKSTI: KAJ NORDGREN

K

asvunälkäisille pk-yrityksille (henkilömäärä yli 10 ja liikevaihto vähintään 500 000 euroa) suunnattuun Kasvuväylään osallistuvien yritysten määrää pyritään kasvattamaan vuoden 2014 aikana 200 yritykseen. Samalla hakuprosessia kehitetään joustavammaksi. Tällä hetkellä mukana on noin 140 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto viime vuodelta on yli 800 miljoonaa euroa. Suurimpien liikevaihto on lähes 50 miljoonaa. Viennin kokonaisvolyymi vuonna 2012 oli noin 120 miljoonaa euroa. Yritysten nykyiset kohdemaat painottuvat lähialueille Eurooppaan ja Venäjälle, mutta uudet avaukset suuntautuvat yhä enemmän Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan. Yhteistyötä Team Finlandin kanssa halutaankin tiivistää tarjoamalla muun muassa ennakkotietoa liiketoimintamahdollisuuksista kansainvälisiltä markkinoilta. Laajaa projekti- ja alihankintaorganisaatioresurssien johtamiskonseptia tarjoavalle porilaiselle Enersense International Oy:lle Kasvuväylä on ollut mielenkiintoinen mahdollisuus hyödyntää usean organisaation osaamista. Oma yhteyshenkilö koetaan tavallaan osaksi omaa henkilökuntaa. ¡ Lue lisää Enersense International Oy:n kasvusta: www.tekes.fi/haku/èEnersense www.kasvuvayla.fi

NÄKÖALAT 4 2013

|

25


STARTUPIN ELÄMÄÄ

Tänään

Helsinki,

huomenna

NewYork

SPORTSETTER YHDISTÄÄ DIGITAALISUUDEN JA URHEILUN. TULOKSENA ON PALVELU, JOKA TOIMII KUIN NETFLIX JA SPOTIFY LIIKUNTA-AKTIVITEETEILLÄ. TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

26

|

NÄKÖALAT 4 2013


Toimitusjohtaja Niko Karstikko uskoo SportSetterin tuovan erittäin potentiaalisia asiakkaita urheilusuoritusten pariin.

NÄKÖALAT 4 2013

|

27


M

itä yhteistä on Spotifyllä, Netflixillä ja SportSetterilla. Ne kaikki pyrkivät suosittelemaan käyttäjilleen sopivia elämyksiä aiempien mieltymysten perusteella. Sportsetter tosin on kooltaan vähän vertailukohtiaan pienempi, sillä suomalais-amerikkalainen startup perustettiin vuonna 2012 ja sen palvelu on lanseerattu virallisesti vasta Helsingissä. Esikuvistaan sen erottaa myös se, että SportSetter tarjoaa digitaalisten tuotteiden sijaan fyysisiä elämyksiä liikunnan muodossa. Sportsetterin asiakkaat ostavat vajaan 15 euron passin, joka tarjoaa pääsyn neljään aktiviteettiin. Aktiviteettien laajuuden päättävät SportSetterin kumppanit, joita on Helsingissä tällä hetkellä noin 60. Yhteensä tarjolla on yli 300 erilaista aktiviteettia. Toimitusjohtaja Niko Karstikon mukaan suositukset ovat osuneet SportSetterissä erittäin hyvin kohdalleen. Tästä yrittäjät saavat tietoa, sillä Spotfyn ja Netflixin tapaan kuluttajaa pyydetään arvioimaan kokemus kokeilun jälkeen. ”Kehitimme Tekes-rahoitteisessa projektissa matching intelligenceä, mikä on meidän secret saucemme”, Karsitikko sanoo.

28

|

NÄKÖALAT 4 2013

MARKKINOINTIA KUMPPANEILLE

NEW YORK, NEW YORK

Suosittelun lisäksi SportSetterissä toteutuu ajatus, jota aiemmin muun muassa pankkimaailmassa työskennellyt Karstikko on pohtinut pitkään, eli miten saada hyötykäyttöön tyhjä kapasiteetti. Esimerkiksi kuntosali voi täyttää hiljaisempia aikoja alekampanjoilla. Tähän kysyntään vastasivat Grouponin tapaiset diilipalvelut. Rajut alennukset luovat kuitenkin ruuhkia ja saattavat laskea brändin arvoa. ”Lisäksi niistä kiinnostutaan hinnan, ei urheilun takia”, Karstikko sanoo. SportSetter taas uskoo tuovansa urheilusuoritusten pariin erittäin potentiaalisia asiakkaita. Tämän takia yritykset ovat valmiina antamaan tyhjänä olevaa kapasiteettia SportSetterin jaettavaksi. SportSetterilla on useita ansaintamalleja. Myöhemmin toteutuvissa olevissa malleissa SportSetter alkaa myydä esimerkiksi sarjalippuja asiakkaille, jotka ovat olleet tyytyväisiä kokeilemaansa aktiviteetteihin. Myöhemmin SportSetter alkaa linkittää lajeja ja verkkokauppoja toisiinsa. Tällä hetkellä SportSetterin rahavirrat koostuvat sen myymistä liikuntaoikeuksista. ”Meillä on tällä hetkellä vuodessa 17 miljoonan dollarin arvosta liikuntasuoritteita, jotka saamme ilmaiseksi.”

Seuraavaksi SportSetter kokeilee onneaan New Yorkissa, jossa yrityksen toinen perustaja Tre­ vor Ferguson rakentaa parhaillaan markkinaa. New Yorkin operaation myötä SportSetter pyrkii Tekesin kansainvälisen kasvun suunnittelu -rahoituksen piiriin. Karstikko on tyytyväinen Tekesin uuteen rahoitusmalliin, jonka tavoitteena on, että ihmiset hakeutuvat mahdollisimman pian testaamaan ideaansa kansainvälisille markkinoille. ”Tekes pysyy hyvin ajan hengessä. Tuotteet päivittyvät markkinatarpeen mukaan”, Karstikko sanoo. ¡

SportSetter Oy Mitä tekee: Ihmisille liikuntaaktiviteettia suosittelevaa palvelua. Toimitusjohtaja: Niko Karstikko Työntekijöitä: 7 Tekesin rooli: Tekes on tukenut yrityksen tuotekehitystä t&kavustuksella.


RISTEYKSESSÄ

Uutta virtaa startup-sijoituksiin

T

änä vuonna Suomen startup-ekosysteemissä on tehty paljon isoja ja pieniä onnistumisia. Onnistumiset ovat olleet niin suuria, että tavoitteet ovat nousseet yksittäisistä yrityksistä koko järjestelmän tasolle. Esimerkiksi Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on asettanut kovan tavoitteen: Suomen tulee olla Piilaakson kaltainen kasvuyritysten ekosysteemi. Moni asia on jo kohdallaan suomalaisessa ekosysteemissä, mutta yksi iso puute on helppo löytää. Suomessa ei ole tarpeeksi startup-yrityksiin sijoittavia yksityisiä riskisijoittajia. Pääomasijoittajat vetäytyivät Suomesta it-kuplan puhjettua 2000-luvun alussa, eikä toiminta ole palannut lähellekään aiempaa tasoa. Tällä hetkelle aktiivisesti alkuvaiheen yrityksiin sijoittavat suomalaiset pääomarahastot on laskettavissa yhden käden sormilla. Tämän lisäksi suomalaiset startupit houkuttelevat myös ulkomaisia sijoituksia. Viime vuonna pääomasijoittajat sijoittivat suomalaisiin alkuvaiheen yrityksiin yhteensä 70 miljoonaa euroa. Tekes pyrkii paikkaamaan tätä puutetta ensi vuodesta lähtien. Juuri nyt valmistellaan mallia, jossa Tekes perustaa sijoituspääomia hallinnoivan yhtiön, jonka tavoitteena on pistää rahansa alkuvaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin. Tekesin panostus pääomasijoitusrahastoihin on aluksi enintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tekesin pääomasijoitusyhtiö ei voi olla näiden rahastojen ainoa sijoittaja, vaan rahastoihin edellytetään kerättävän yksityisiä pääomia vähintään julkista sijoitusta vastaava määrä.

KUVA: SUSANNA LEHTO

Pääomasijoittamisen logiikka on omanlaisensa. Hallinnointiyhtiöt keräävät aluksi pääomaa rahastoonsa sijoitussitoumusten muodossa. Tämän jälkeen alkaa sijoitusvaihe. Muutaman vuoden aikana pääomasijoittaja etsii markkinoilta riittävän määrän lupaavia yrityksiä. Sitten alkaa sijoitusten hoitovaihe, jossa yrityksiä kehitetään ja osaan yrityksistä tehdään jatkosijoituksia. Sijoittajan tavoitteena on tehdä exit, eli irtaantua yrityksistä noin viiden vuoden päästä ensimmäisestä sijoituksesta. Jos nämä exitit ovat isoja tai niitä on riittävän paljon, rahastoon sijoittaneet tahot saavat tuottoa sijoitukselleen. Suomessa on osaamista pääomasijoittamisesta. Rohkaiseva esimerkki on Lifeline Ventures, joka on muutamassa vuodessa kasvanut yrityskiihdyttämöstä merkittäväksi pääomasijoittajaksi. Se kertoo, että Suomessa on osaamista pääomasijoittamisesta ja lupaavia yrityksiä sijoituskohteiksi. Markkina täytyy vain rakentaa pystyyn. Parhaimmillaan nyt käynnistettävä pääomasijoitustoiminta monipuolistaa alkavan vaiheen yrityksien rahoitusmarkkinaa ja tuottaa menestyviä yrityksiä sekä tuottoja sijoittajille. ¡

Kirjoittaja Petri Serenius on johtava asiantuntija Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueella.

NÄKÖALAT 4 2013

|

29


SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Jarmo Partanen

Ohmien ja volttien osaaja ymmärtää myös euroja

30

|

NÄKÖALAT 4 2013


”OLEN VALMISTUNUT SÄHKÖTEKNIIKAN INSINÖÖRIKSI TAMPEREEN TEKNILLISESTÄ KORKEAKOULUSTA (NYKYISIN TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO) VUONNA 1980 JA SÄHKÖVERKOT OVAT OMA KIINNOSTUSALUEENI. SÄHKÖVERKKO-OSAAMISENI ON KUITENKIN LAAJENTUNUT VIIMEISEN 15 VUODEN AIKANA JA SIIHEN ON TULLUT VAHVASTI MUKAAN TALOUSAJATTELU”, KERTOO LUT ENERGIAN JOHTAJA, PROFESSORI JARMO PARTANEN LAPPEENRANNASTA. TEKSTI: PIRJÖ RÖTKÖNEN KUVA: JUHA METSO

T

ampereelta professoriksi Lappeenrantaan hän siirtyi vuonna 1994. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tunnetaan laajasta energia-alan asiantuntemuksesta ja sen asiantuntijat ovat myös aktiivisia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Niin myös

Partanen. ”Sähkömarkkinalain voimaan tullessa vuonna 1995 Suomen energiasektorilla lähdettiin kokonaan uusille urille ja samaan aikaan käynnistyi vielä sähköpörssi. Tässä muutostilanteessa olimme järjestämässä koulutusta ja sen myötä myös oma ymmärrys markkinoiden merkityksestä kasvoi. Tällä hetkellä on selkeä tarve ja kysyntä näkemyksille sähkömarkkinan ja päästökaupan kehityksestä sekä esimerkiksi smart gridin tarjoamista mahdollisuuksista ja sen mukanaan tuomista haasteista.”

ENERGIAJÄTIT UUDESSA TILANTEESSA

”Sähkön varastointi on avainasemassa, kun aurinkoja tuulivoimaa lisätään”, arvioi Jarmo Partanen.

Energiamarkkina on suurten haasteiden edessä. Suomen tilanteestakaan ei ole mahdollista puhua ilman koko Euroopan laajuista viitekehystä ja Saksaa. ”Saksassa syöttötariffi on toiminut täsmälleen teorian mukaan: se on kannustanut investoimaan uusiutuviin. Sitä mukaa kun on investoitu, esimerkiksi aurinkoenergiajärjestelmien hinta on tullut alaspäin ja näin edelleen kiihdyttänyt investointivauhtia. Samaan aikaan myös syöttötariffitasoa on pudotettu ja tällä hetkellä siellä ollaan tilanteessa, jossa aurinkoenergiaan ei oikeastaan tarvita taloudellisia kannusteita”, kuvaa Jarmo Partanen. Saksaan on muutamassa vuodessa investoitu 34 000 megawatin edestä aurinkosähköä täysin yksityisellä rahoituksella. Kärjessä ovat olleet kotitaloudet, maanviljelijät ja pk-yritykset.

NÄKÖALAT 4 2013

|

31


ETÄLUETTAVISTA MITTAREISTA TÄYSI HYÖTY Hajautetun tai pikemminkin ohjaamattoman (tuuli- ja aurinkoenergian) energiatuotannon lisääntyminen on tuonut käyttövarmuuden kannalta monia epävarmuustekijöitä. Koska

tuotanto ja kulutus ovat harvoin tasapainossa, tarvitaan säätövoimaa entistä enemmän. Lisäksi tuotannon nopeisiin ja suuriin muutoksiin pitää pystyä vastaaman nopeasti – tässä uudet smart grid -järjestelmät tulevat kuvaan mukaan. ”Suomi on smart grid -ratkaisuissaan eturintamassa. Kaikilla kotitalouksilla on kaukoohjattava kilowattituntimittari, joka mahdollistaa tiedonsiirtoyhteyden kulutuspaikalta energiayhtiöiden tietojärjestelmiin ja toisinpäin. Jotta saisimme satoja miljoonia maksaneesta järjestelmästä täyden hyödyn, on mittarit saatava kulutuksen mittauksen lisäksi myös muuhun käyttöön, kuten kuorman tasaukseen ja ohjaukseen.” Verkon hallinta on koko ajan menossa entistä vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi. Suomalaiset ovat olleet perinteisesti vahvoja sähköverkkoautomaatiossa. ”Esimerkiksi kuorman ohjauksessa tarvitaan uusia ominaisuuksia, joissa Suomi voisi toimia testikenttänä. Uudet avaukset voivat tuoda uskomattoman liiketoimintapotentiaalin suomalaisosaajille globaalisti.” Jarmo Partanen ei pyöri vain teorioiden parissa, vaan hakee myös itse käytännössä tuntumaa hajautettuun energiantuotantoon.

Viime heinäkuussa hän asennutti viiden kilowatin aurinkojärjestelmän talonsa katolle. ”Käyttöönotto oli vaivatonta ja järjestelmä on toiminut hyvin, eikä ole vaatinut mitään toimenpiteitä käyttöönoton jälkeen.”

POHJOLAN VESIVOIMAA HAMUAA MYÖS EUROOPPA Karrikoiden voi ennustaa, että tulevaisuuden Euroopassa aurinkosähköä tuotetaan Etelä-Euroopassa ja tuulivoimaa Pohjanmeren ympärillä. Pohjoismaissa ruoaksi kelpaamattomalla biomassalla tulee olemaan energiantuotannossa suuri rooli, jos EU ei kampita puun käyttöä omilla rajoittavilla direktiiveillään. ¡ Lisäksi Pohjolassa on toinenkin erityispiirre, nimittäin runsaat vesivoimavarastot. ”Jatkossa vesivoiman kysyntä säätövoimana lisääntyy Keski-Euroopassa. Sen takia on mahdollista, että vesivoimaa ei ole enää edullisesti saatavissa Suomen markkinoille.”

SÄHKÖN VARASTOINTI AVAINASEMASSA

”Kustannustehokkaalla sähkön varastoinnilla pystytään ratkomaan monenlaisia lyhyen ja pitkän aikavälin tehon tasapaino-ongelmia ja lisäksi se muuttaa sähköjärjestelmiä ennennäkemättömällä tavalla.” Akut soveltuvat hyvin lyhyen aikavälin energiavarastoiksi. Toistaiseksi niiden laajan käytön esteenä on hinta. On kuitenkin odotettavissa, että akkujen hinta laskee merkittävästi ja niille voidaan ennustaa merkittävää roolia energiajärjestelmissä. Keski-Euroopassa, jossa aurinko- ja tuulisähköä on todella paljon, on suunnitelmissa varastoida sähköä kaasuksi, mikä tarjoaa ratkaisumallit pitkän aikavälin (viikkojen) varastointiin. ”Aurinkosähkövoimaloita rakennetaan tulevaisuudessa ylen määrin, koska massatuotannon kautta niiden hinta laskee. Voimalat tuottavat sähköä yli tarpeen, jolloin ylimääräsähköllä voidaan tuottaa kaasua erottamalla vedestä vety, joka reagoidessaan hiilidioksidin kanssa muuttuu kaasuksi. Se varastoidaan olemassa olevaan kaasuinfraan ja kun tulee sähkön tarve, se poltetaan sähköksi. Lisäksi osa kaasusta voidaan käyttää liikennepolttoaineena. Näin pystytään myös integroimaan eri energiajärjestelmät yhteen.” Menetelmien kehittyessä kaasua voidaan Karrikoiden voi ennustaa, että tulevaisuuden tehdä vaikka kotioloissa ja hoitaa Euroopassa aurinkosähköä tuotetaan Etelä-varastointi paikallisesti. Euroopassa ja tuulivoimaa Pohjanmeren ympärillä.

Pohjoismaissa ruoaksi kelpaamattomalla biomassalla tullee olemaan energiantuotannossa suuri rooli.

32

|

NÄKÖALAT 4 2013

KUVA: ISTOCKPHOTO

”Valmistuessaan Olkiluodon uusi ydinvoimala tuottaa 1 600 megawattia sähköä. Se vastaa energiamäärältään aurinkosähkövoimaloita, joiden käyttöön ottoon Saksassa on mennyt noin 1,5 vuotta. Ja tämä on toistunut vuodesta toiseen.” Pienkäyttäjien investoinnit ovat viime vuosina Saksassa päihittäneet energiajättien investoinnit. ”Energiayhtiöt ovat Saksassa pitäneet hajautettua tuotantoa taloudellisesti huonosti tuottavana bisneksenä ja ovat antaneet markkinan vapaaehtoisesti toisille toimijoille. Tilanne Suomessa ei ole vastaava. Muutamat energiayhtiöt ovat aktiivisia uudistuvassa energiassa ja näkevät aurinkoenergialla olevan merkittävän roolin. Esimerkiksi Fortum on tukemassa aurinkotalouden professuuria Lappeenrantaan. Aloittaessaan vuoden 2014 alussa se tulee olemaan ensimmäinen tämän alan professuuri Pohjoismaissa ja jopa koko Euroopassa.”


TEKESIN TARJOAMA

Tekesistä rahoitusta parhaille ideoille ja eturivin yrityksille ONKO YRITYKSELLÄNNE HUIPPUIDEA, JOSTA AIOTTE TEHDÄ KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄ? ONKO TEILLÄ POTENTIAALISIA ASIAKKAITA, KYSYNTÄÄ JA KILPAILUETUA? USKOTTAVA TIIMI, OSAAMISTA JA RESURSSEJA? KASVUHALUA JA -KYKYÄ? JOS VASTASIT EDELLISIIN KYSYMYKSIIN MYÖNTÄVÄSTI, KANNATTAA TUTUSTUA RAHOITUSTARJONTAAMME YRITYSTEN KEHITYSTYÖN ERI VAIHEISIIN.

Tutkimus ja kehitys Tuote Palvelu Liiketoimintamalli Osaaminen Menetelmä

Organisaation, prosessin ja johtamisen kehitys

VERKOSTOIDU JA VAIKUTA TEKESIN OHJELMISSA Tahtooko yrityksenne olla rakentamassa kansainvälistä liiketoimintaa uusista oppimisratkaisuista tai kiinnostaako pelialan huikea kehitys? Näihin ja moniin muihin teemoihin ja toimialoihin keskittyvät ohjelmamme tarjoavat rahoituksen lisäksi palveluja, toimintaa ja parhaita verkostoja. Ohjelmissa rakennetaan tulevaisuutta pitkäjänteisesti, usean vuoden ajan. Myös muut kuin Tekesin rahoitusasiakkaat voivat osallistua ohjelmien tapahtumiin. Ohjelmissa pääset vaikuttamaan uusien alojen kehittymiseen! Seuraa myös ajankohtaisiin teemoihin keskittyviä kampanjoitamme, jotka tarjoavat esimerkiksi rahoitushakuja ja tapahtumia.

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Esimerkiksi Market Access Program tarjoaa kansainvälisen liiketoiminnan osaamista yhdessä maailman huippuyliopistojen liiketoimintaosaajien kanssa. Kasvuväylä puolestaan räätälöi yritykselle parhaiten sopivat julkiset asiantuntija- ja rahoituspalvelut nopean kasvun tueksi. Nämä palvelut ovat tarjolla sellaisille yrityksille, joilla on jo näyttöjä lupaavasta liiketoiminnasta. Jos kuulut tähän joukkoon, hae mukaan seuraavalla hakukierroksella ja tutustu myös muihin palveluihin. Erinomainen mahdollisuus sekä yrityksille että tutkimuslaitoksille on EU:n rahoittama Horisontti 2020 -ohjelma, jossa rahoitetaan eurooppalaista tutkimusta ja innovaatiotoimintaa vuosina 2014–2020. Uutta ohjelmassa on aikaisempaa isommat panokset myös pkyritysten kehitysprojekteihin.

PALVELUJA KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUEKSI

TEKESIN ASIAKKAAKSI?

Tarjoamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset

Palvelujemme pääkohderyhmää ovat pk-yritykset, mutta asiakkaitamme ovat myös suu-

KUVA: MARKUS SOMMERS

Mihin Tekesin rahoitusta voi käyttää? Nopea kasvu ja kansainvälistyminen Nuoret innovatiiviset yritykset

ret yritykset, julkiset tutkimuslaitokset ja muut organisaatiot. Mikäli et ole entuudestaan Tekesin asiakas, käytä hyväksesi palveluitamme uusille asiakkaille. Tutustu materiaaleihimme, testaa ideaasi ja projektisi rahoitusmahdollisuuksia ja ota yhteyttä tunnustelupalveluumme. ¡

Lue lisää verkosta! Tutustu tarjontaamme, ajankohtaisiin tapahtumiin ja avoinna oleviin rahoitushakuihin verkossa www.tekes.fi Uusien asiakkaiden neuvonta: www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu Tekesin ohjelmat, kampanjat ja muut palvelut: www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut Horisontti 2020: www.tekes.eu/horisontti-2020

NÄKÖALAT 4 2013

|

33


UUSIIN ASEMIIN REAGOI HETI

Tiina Tanninen-Ahonen tuo palveluosaamista Piilaaksoon TEKESIN PALVELUINNOVAATIOYKSIKÖN JOHTAJA TIINA TANNINEN-AHONEN ALOITTI ELOKUUSSA TEKESIN PIILAAKSON TOIMISTON VETÄJÄNÄ PALO ALTOSSA, KALIFORNIASSA. TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: TAN THUONG KUVA: TAN THUONG

T

ina Tanninen-Ahonen on työskennellyt Tekesissä vuodesta 2000 ja ollut keskeisesti mukana tuomassa palveluita, aineettomuutta ja arvonluontia osaksi Tekesin strategiaa ja ohjelmia. ”Työ Piilaaksossa on keskustelua, kuuntelua ja valintoja. Tunnen hyvin Tekesin strategian aikaisemman työni kautta, ja se on hyvä perusta”, Tanninen-Ahonen kertoo.

34

|

NÄKÖALAT 4 2013

Naapurissa on kaksi maailman johtavaa yliopistoa Stanford ja Berkeley. ”Lisäksi on laskettu, että 40 prosentilla Yhdysvaltain pääomasijoittajista on toimisto yhden ja saman kadun Sand Hill Roadin varrella. Piilaakso on kaikilla mittareilla mitattuna maailman startup-keskus. Pääsemme seuraamaan läheltä, missä maailman tulevaisuus nähdään olevan.” Muutosten ennakointi on tärkeä osa Team Finland -verkoston ja Tekesin työtä. Ennakoinnin avulla halutaan tarjota suomalaisyrityksille tulevaisuuden näkymää 3–5 vuoden päähän. Parhaillaan työtä tehdään ”Future watch of human insight into consumer business” -teemasta, jonka tuloksia tuodaan suomalaisten yritysten hyödynnettäväksi esimerkiksi Tekesin ohjelmien välityksellä. Lisäksi ennakointityötä tehdään amerikkalaisen Institute for the Futuren (IFTF) kanssa.

Piilaakson toimisto on aito Team Finland -toimipiste, jossa Tiinan lisäksi työskentelee yksi Tekesin asiantuntija, kolme asiantuntijaa Finprosta sekä Suomen kunniakonsuli. Yhteistyö on tiivistä luonnollisesti myös Tekesin Washingtonin toimipisteen ja muiden suomalaisten kanssa. Työ Piilaaksossa on alkanut vilkkaana. Suomesta tulevia vierailijoita ja paikallisia tapahtumia on paljon. ”Kaikkeen ei kannata keskittyä”, TanninenAhonen korostaa. ”Aihe jossa nähdään potentiaalia sekä Suomessa että USA:ssa nousee korkealle työlistallamme.” Tällainen on esimerkiksi oppimisratkaisut, josta Tekesillä on oma ohjelmansa. ”Suomen maine oppimisessa on yllättävän kova, ja olemme haluttu yhteistyökumppani.” Alan suomalaistutkijoita on Piilaaksossa useita ja Tekes, Suomen Akatemia ja National Science Foundation (NSF) rahoittavat yhdessä kahdeksaa tutkimushanketta. Myös Stanfordin pohjoismainen yhteisö Scancore on aktiivinen yhteistyökumppani. Amerikkalaiset ovat kiinnostuneita myös Suomen pelialasta. Silicon Vikings, paikallinen pohjoismainen bisnesyhteisö, valitsi Rovion Peter Vesterbackan lokakuussa vuoden 2013 pohjoismaiseksi yrittäjäksi. Pohjoismainen yhteistyö toimii laaksossa muutenkin hyvin, ja Silicon Vikings -yhteisö tukee pohjoismaisia startup-yrityksiä järjestämällä pitsaustilaisuuksia sijoittajille. Pienet käytännön asiat saattavat kuitenkin joskus kaataa orastavan yhteistyön. Hyvä esimerkki on niinkin arkinen kuin sähköpostiin vastaaminen. ”Jos sähköposteihin ei vastaa vuorokauden kuluessa, asia vanhenee”, Tiina Tanninen-Ahonen korostaa. ¡

Nimityksiä DI Mirja Hinkkanen on nimitetty asiantuntijaksi Satakunnan ELY-keskukseen.

OTK, Hallintotieteiden maisteri Ara Haikarainen on nimitetty hallintojohtajaksi Yhteiset palvelut –yksikköön.


YHTEYSTIEDOT

Virallinen sähköposti kirjaamo@tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 21.2.2014 Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi. Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Ulkomaan yksiköt

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia

EU-yhteystoimisto, Bryssel

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tekes.fi.

Intia

New Delhi

Puhelinvaihde

USA

029 505 5000, arkisin klo 8–16.15 Uusien asiakkaiden neuvonta Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Kiina Peking Shanghai Palo Alto Washington D.C.

Venäjä Pietari Moskova

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 502 0500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17. Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Verkkoasioinnin tekninen tuki Puh. 029 505 5051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta Puh. 029 505 5050 arkisin klo 9–16

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000

Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500

Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500

Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500

Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. . 029 50 28500

Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000

Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000

Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000

Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000

Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500

NÄKÖALAT 4 2013

|

35


Edelläkävijöille!

Tarinoita palveluliiketoiminnan edelläkävijöistä Uusi aika on alkanut – talouden murroksessa Suomi tarvitsee edelläkävijäyrityksiä. Kirja Rajatonta rohkeutta tarjoaa inspiraatiota ja oivalluksia matkaevääksi edelläkävijyyteen. Kirja sukeltaa esimerkkien kautta palveluliiketoiminnan maailmaan, esillä on 20 yrityksen ja neljän tutkimushankkeen tarina. Teos on syntynyt osana Tekesin Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelmaa. www.tekes.fi/serve ”Edelläkävijät lähtevät siitä, että asiakas on kaiken a ja o. He etsivät jatkuvasti uudenlaisia keinoja asiakkaan ymmärtämiseen, kyseenalaistavat, ideoivat uutta, kehittävät omaa palveluasennettaan, verkostoituvat, ennakoivat ja janoavat kasvua.” - ohjelmapäällikkö Jaana Auramo, Serve-ohjelma

Lataa tai tilaa kirja maksutta! www.tekes.fi/julkaisulista


Näköalat 4 2013  

Tekesin asiakaslehti

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you